Rakennustekniikka 1.2021

1 2021

08

12

16

PÄIVI LAITILA: Yhteistyöllä saadaan tuloksia

PALKKAKYSELY 2020: Kuukausiansioiden keskiarvo 6 063 €/kk

ROTI 2021 kokoaa yli 120 asiantuntijan näkemykset

Kun haluat turvata rakkaimpasi Suomen edullisimmalla* henkivakuutuksella, olemme rinnallasi.

Järjestöjäsenen etuhinta koskee sekä sinua että puolisoasi.

Laske hinta helposti netissä. Saat vakuutuksen voimaan heti.

if.fi/henkivakuutus Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen hintavertailu, Innolink 11/2020.

Suomen vaihteleva sää on haastanut meitä jo pitkään ja ajanut yhä parempiin suorituksiin.

Ylpeinä osaamisestamme voimme luvata, että suomalaiset olosuhteet ovat kohdanneet voittajansa.

Meiltä saat laadukkaat, kosteusteknisesti turvalliset ja homehtumattomat tuotteet kaikkeen eristykseen.

Rakenteellinen energiatehokkuus on myös tehokkaimpia keinoja laskea rakennusten todellista hiilijalanjälkeä.

Luja ja vettymätön routaeriste sekä alapohjien ja käännettyjen kattojen lämmöneriste.

Perinteistä eristettä ohuempi, energiatehokas valinta seiniin ja yläpohjiin.

Muottiteknologialla valmistetut laadukkaat EPS-lämmöneristeet.

FF-PIR-levystä kehitetty, huoltovapaa passiivinen antennielementti, joka säilyttää mobiiliverkon kuuluvuuden sisälle.

Tulppa-märkätilalevy on turvallinen ja nopea ratkaisu seinien ja lattian vedeneristykseen.

1 2021

16 ROTI 2021-tuloksia: ”Kestävä rakennettu ympäristö edellytys elinvoimaiselle yhteiskunnalle.”

36

5

Pääkirjoitus

6

Signaalit

8

Päivi Laitila: ”Yhteistyöllä saadaan tuloksia.”

12

RILin Palkkakysely 2020: Naisten palkka edelleen miehiä pienempi

16

Liikenneverkot ja yhdyskuntatekniikka käynnistävät ROTI 2021-esittelyn

25

Vieraana Tuukka Saarimaa: Laskeeko asuntotarjonnan lisääminen hintoja?

26

Uudisrakennusten hiilijalanjälki ohjaa Suomen päästövähennystavoitteisiin

32

KIRA-alan mahdollisuudet esillä lukon fysiikan kirjoissa

35

Mika Kataikko: Digitalisaatio ja palvelut osana älykaupunkeja

36

Tiedon vakiointi mahdollistaa laajemman hyödynnettävyyden

40

Investigation on the use of non-contact digital ski sensor in the South Korea expressway network

44

Lakiklinikka: Mikä on End-of-Waste?

48

RILin säännöt uudistuivat vuoden alusta

50

Alan nuori osaaja: Joonas Lehtovaara

Tiedon vakioinnin aika on nyt

44 End-of-waste -menettely edistää materiaalien kiertoa

JULKAISIJA JA KUSTANTAJA Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL PAINOSMÄÄRÄ Keskimäärin 6 000 kpl

THE FINNISH CIVIL ENGINEERING CONSTRUCTION JOURNAL 77. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0033-913X (painettu) ISSN 2243-0369 (verkkojulkaisu) 4 RAKENNUSTEKNIIKKA 1—2021

PÄÄTOIMITTAJA Miimu Airaksinen TOIMITUS Henriikka Hellström, Jenni Ahola, etunimi.sukunimi@ril.fi ULKOASU Susa Laine, susalainen.fi ILMOITUSMYYNTI RIL Henriikka Hellström, henriikka.hellstrom@ril.fi KANSIKUVA Mirkku Merimaa PALAUTE JA JUTTUIDEAT Miimu Airaksinen, miimu.airaksinen@ril.fi TOIMITUKSEN OSOITE Rakennustekniikka c/o Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL, Fredrikinkatu 42, 00100 Helsinki.

PAINOPAIKKA Printall AS

PÄÄTOIMITTAJA MIIMU AIRAKSINEN MIIMU.AIRAKSINEN@RIL.FI @MIIMUAIRAKSINEN

PÄÄKIRJOITUS

KESTÄVÄ RAKENNETTU YMPÄRISTÖ VAATII PITKÄJÄNNITTEISTÄ YLLÄPITOA Suomalaisista 72 prosenttia asuu kaupunkiseuduilla, joten ei ole yhdentekevää, minkälaisia kaupunkimme ja kaupunkiseudut ovat asukkaiden näkökulmasta. Etenkin näin korona-aikana olemme jokainen huomanneet, miten tärkeää on lähiympäristön viihtyisyys ja toimivuus.

Kaupungit toimivat myös talouden moottoreina, sillä yli 80 prosenttia bruttokansantuotteesta syntyy kaupungeissa. Kaupungin suuruuden ja taloudellisen kehityksen välillä on yhteys; kun kaupunkialueen väestömäärä kaksinkertaistuu, alueen tuottavuus kohoaa noin 3–8 prosenttia. Myös tietyn toimialan koon kaksinkertaistuminen lisää toimialan yritysten tuottavuutta alueella keskimäärin 4,5 prosenttia. Lisäksi yli 90 prosenttia innovaatioista syntyy kaupungeista.

Yritykset, jotka toimivat kaupungeissa, hyötyvät myös työvoiman moninaisuudesta. Alalta toiselle siirtyvien määrä on kaupungeissa suurempi, jolloin myös eri alojen välisiä uusia käytäntöjä siirtyy yritysten välillä.

Samaan aikaan yli 70 prosenttia päästöistä syntyy joko suoraan tai epäsuoraan kaupunkien ja siellä toimivien ihmisten ja yritysten toiminnoista. Kaupunkiseuduilla ja kunnilla on keskeinen merkitys ilmastonmuutoksen torjumisessa ja siihen sopeutumisessa.

Lisäksi rakennetun ympäristön korjausvaje on kasvanut kaikilla osa-alueilla. VTT:n arvion mukaan asuinrakennusten korjauksiin olisi laskennallisesti sijoitettava keskimäärin 9,4 miljardia euroa vuosina 20162025. Seuraavalla kymmenvuotiskaudella asuinrakennusten korjaustarve kasvaa edelleen 1,1 miljardia euroa.

Kuntien palvelurakennuskannassa laskennallinen korjausvaje on yhdeksän miljardia euroa. Kaikki tämän päivän toiminnalliset tarpeet ja laatuvaatimukset huomioiden, perusparannustarve kuntien rakennuksissa nousee 16,5 miljardiin euroon.

Tieverkkomme on suurelta osin 1960-luvulta. Se kaipaa kunnon parantamisen lisäksi toiminnallista päivitystä, jotta se voisi vastata nykyisiin vaatimuksiin.

Myös vesihuollon kokonaisinvestoinnit pitäisi jatkossa lähes kaksinkertaistaa (400 miljoonaa € -> 770 miljoonaa €). Vesihuoltoverkostojen saneerausinvestoinnit on nostettava aiemmalta 100-120 miljoonan euron vuotuiselta tasolta jopa 480 miljoonaan euroon, jotta korjausvelka saadaan hallintaan ja verkostojen toimintavarmuus turvattua.

Tarvitsemme viisasta ja pitkäjännitteistä päätöksentekoa, että rakennettu ympäristömme säilyy toimivana.

RAKENNUSTEKNIIKKA ilmestyy vuonna 2021 neljästi sekä printtinä että diginä.

Löydät kaikki aiemmat lehdet osoitteesta: rakennustekniikkalehti.fi 5

SIGNAALIT KOONNUT Miimu Airaksinen

Roadmap to improve and ensure good indoor ventilation in the context of COVID-19

ILMANVAIHTO JA KORONA TURVALLISUUS

WHO:n tiekarttaan on koottu tietoa korona­ viruksen leviämisestä ilmavirtojen mukana sekä keinoja sen leviämisen estämiseksi.

Tutustu aiheeseen: https://bit.ly/3c7q07I

Automaatio ja koneiden älykkyys lisääntyvät.

Miten huolehdimme samanaikaisesti turvallisuudesta? Lue lisää VTT:n tutkijoiden ajatuksista: https://bit.ly/3bnieHI

MALLINTAMINEN Miten suomalaisen savimaaperän käyttäytymistä voidaan mallintaa paremmin? Aalto-yliopiston uusi tutkimus valottaa uuden mallintamisen mahdollisuuksia: https://bit.ly/2OvWHUn

6 RAKENNUSTEKNIIKKA 1—2021

KAAVOITUS Kaavoitus kehittyy entistä digitaalisemmaksi.

Käy katsomassa uusimmat kaavatietomallit: https://kaavatietomalli.fi/

RYHTIÄ!

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä RYHTI -hanketta koordinoi ympäristöministeriö. Tietomallien merkitys ja tiedonsiirron rajapinnat sekä formaatit ovat jatkossa entistä tärkeämpiä.

Lue lisää: https://bit.ly/2Og3r8R

PUUKERROSTALOT Mitkä ovat puukerrostalojen liiketaloudelliset mahdollisuudet? CoreLab tutkii puukerrostaloja Pukki-hankkeessa Tampereen Isokuusessa: https://bit.ly/3kYUltk

TUOTANTOKETJUT Mitkä tuotantoketjut ovat tehokkaita ja miksi?

Tutustu Aalto-yliopiston tutkimukseen: https://bit.ly/2Of2MVl

LÄMMÖN KAUSIVARASTO Vantaan Energia suunnittelee rakentavansa maailman suurimman lämmön kausivaraston, jonka suuruus on noin 1 000 000 m³.

Lisäinfoa osoitteesta: https://bit.ly/3qncBNP

7

Päivi Laitila vastaa Motivassa porukkansa kanssa energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan ja energiamurroksen vauhdittamiseen liittyvistä toiminnoista. ”Työpöydillämme olevat uudet avaukset liittyvät muun muassa julkisen puurakentamisen edistämiseen, rakentamisen muovien vähentämisen koulutukseen ja lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmien neuvontafoorumin käynnistämiseen.”

8 RAKENNUSTEKNIIKKA 1—2021

TEKSTI: Henriikka Hellström KUVA: Mirkku Merimaa

Motivan energiatehokkuusasioiden johtaja Päivi Laitila:

”Yhteistyöllä saadaan tuloksia.”

Toimintamalli − sanojen ja tekojen on vastattava tosiaan – sekä vahva into oppia uutta ohjaa Päivi Laitilan työtä. Samoin faktoihin pohjautuva tekninen tausta yhdistettynä ihmisyyteen ja inhimillisyyteen. Hän kaipaa alalle lisää horisontaalista osaamista, sillä pelkällä tekniikalla ei ratkaista energiatehokkuushaasteita.

CLIMATE change -esitteen teon aikana reilut kaksikymmentä vuotta sitten Päivi Laitila pohti, mistä ihmeestä on kyse. Enää hänen ei ole tarvinnut tätä miettiä, sillä Laitila on kuulunut jo pitkään Suomen eturivin asiantuntijoihin. Kiinteistöjen energiatehokkuusasiat kotimaassa ja kansainvälisesti kuuluvat hänen arkipäiväänsä kiinteästi. ”Noin 40 prosenttia energian loppukäytöstä kuluu rakennuksissa ja siellä syntyy noin 30 prosenttia CO₂-päästöistä. Energiatehokkuuden merkitys on valtava ja se muodostaa ytimen myös vähähiilisyyden ja kestävän kehityksen tarkasteluissa.”

Tässä onkin näkökulma, joka motivoi Motivassa. ”Tiedän tekeväni todella merkityksellistä ja vaikuttavaa työtä, jonka tarpeellisuus kasvaa ilmastonmuutoksen aiheuttamien haasteiden myötä.”

Laitilan ansioluettelo on vakuuttava. Kattavan Motivan ja VTT:n työkokemuksen lisäksi hän on opiskellut jatkuvasti muun muassa johtajuuteen ja viestin-

tään liittyen. Parhaillaan hän suorittaa johtamisen erikoisammattitutkintoa strategisesta johtamisesta. Taustalta löytyy myös muun muassa kasvatustieteiden approbatur Helsingin yliopistosta. Ihmisläheinen ote tekemiseen on innostanut Laitilaa uran alkuajoista alkaen. Samaan kategoriaan hän lukee myös energia-asiat.

Into uuden oppimiseen kuvaa hyvin Laitilaa, joka pitää yhtenä työnsä tärkeimpänä ja antoisampana puolena vahvoja verkostoja ja niiden yhdistämistä yli sektorirajojen. Hän työskentelee parhaillaankin useissa kansainvälisissä ja kansallisissa ohjaus-, työja johtoryhmissä.

Tänä vuonna energiatehokkuuden saralla tapahtuu Suomessa paljon. Työn alla on työ- ja elinkeinoministeriössä ilmasto- ja energiastrategian laadinta ja ympäristöministeriössä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma. ”Yhä tärkeämpää on näiden välinen yhteistyö, joka 9

Päivi Laitila • •

•

Kotoisin: Keravalta, asuu Keravalla omakotitalossa Harrastukset: liikunta ja ulkoilu kotona ja mökillä (ryhmäliikunnat, pilates, golf, pihanhoito, suppilovahverometsä). Vapaaehtoistyö mm. mentoroinnin parissa, aiemmin myös fudisäiti.

Perhe: kotona aviomies ja lukiolainen, 2 aikuista poikaa maailmalla

Urastepit • Tekniikan lisensiaatiksi 2015 Aalto-yliopiston Perustieteiden koulutusohjelmasta: Organizational Behavior and Knowledge Management, DI:ksi 1987 Teknillisestä korkeakoulusta, pääaineena LVI-tekniikka ja sivuaineena energiatalous + elinikäistä oppimista, viimeisimpiä mm. Certified Business Coach 2017 ja viimeistelyvaiheessa johtamisen erikoisammattitutkinto strategisesta johtamisesta.

• Motivassa eri yksiköiden ja liiketoiminta-alueiden esimiehenä ja johtajana vuodesta 2010, nykyään energiatehokkuuden liiketoiminta -alueen johtajana, aiemmin Kestävä kulutus- ja yhteiskunta- sekä Kuluttajat ja palvelut-yksiköiden johtajana sekä johtavana asiantuntijana, viestintäjohtajana sekä projekti- ja viestintäpäällikkönä vuodesta 1997 • VTT:n konsernipalveluissa suunnittelijana ja henkilöstön kehitystiimin vetäjänä vuodesta 1995 ja Rakennustekniikan tutkijana vuodesta 1988

10 RAKENNUSTEKNIIKKA 1—2021

toimiikin hyvin. Merkittäviä toimenpiteitä ovat myös erilaiset sektorikohtaiset strategiat, kuten helmikuussa kommenteilla ollut liikenne- ja viestintäministeriön fossiilittoman liikenteen tiekartta.”

TARVITAAN UUDENLAISIA RAHOITUSINSTRUMENTTEJA Laitila sanoo, että energiatehokkuuteen panostamisessa ei ole häviäjiä. ”Investoimalla energiatehokkuuteen saavutetaan sekä kustannussäästöjä että vähennetään hiilidioksidipäästöjä. Samaan aikaan myös sisäilma paranee ja prosessit kehittyvät. Paikallisesti energiatehokkuuteen panostamalla luodaan lisäksi työpaikkoja eri puolille Suomea. Tällainen ”multi benefit -ajattelu” on EU-piireissäkin vahvasti esillä.”

Vähähiilisen yhteiskunnan saavuttaminen vaatii lukuisia erilaisia investointeja. Laitilan mukaan näistä suurimpia ovat erilaiset energiaverkkoihin ja infrastruktuuriin liittyvät investointitarpeet, jotka ovat välttämättömiä niin sanotun energiamurroksen myötä. ”Erilaisten rahoitusinstrumenttien pitäisi olla pitkäjänteisiä ja ennakoitavia. Olisi mahtavaa, jos voisimme hyödyntää erilaisia EU:n rahoitusinstrumentteja. Valitettavasti ne kaikki eivät kuitenkaan sovi Suomen kokoluokan ratkaisuihin.”

Vähähiilisyys korostuu joka tapauksessa kansainvälisissä rahoituskriteereissä, sillä esimerkiksi European Investment Bank eli EIB ei rahoita enää tämän vuoden jälkeen fossiilisiin vaihtoehtoihin perustuvia ratkaisuja. ”EU:n kestävän rahoituksen taksonomia herätti lausuntokierroksella mielenkiintoa. Se on keskeinen työkalu vihreän rahoituksen kehittymisessä”, Laitila sanoo.

Laitila osallistuu vahvasti energiatehokkuusdirektiiveihin liittyvään työhön ja kokemusten vaihtoon myös EU-tasolla, esimerkiksi Rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin eli EPBD:n liittyen. Hän painottaa vaikuttamisen oikea-aikaisuutta tarpeeksi ai-

kaisessa vaiheessa, jotta Suomen erityisolosuhteet eivät unohdu päätöksiä tehdessä.

VAPAAEHTOISILLA ENERGIATEHOKKUUSTOIMILLA KESKEINEN MERKITYS Suomessa lähes 100 kuntaa ja yli 550 yritystä ja niiden lähes 6 400 toimipaikkaa säästivät vv. 2017-2019 vapaaehtoisilla energiatehokkuustoimilla vuosittain yhteensä noin 7 TWh energiaa. Uusi sopimuskausi on voimassa vuoteen 2025 saakka. ”Tuo säästetty energiamäärä vastaa yli 350 000 sähkölämmitteisen pientalon vuosittaista energiankäyttöä”, Laitila kuvaa sopimusten vaikuttavuutta.

Laitila oli mukana myös pitkän aikavälin korjaus­ strategian työstämisessä. Jotta rakennuskannan päästöt olisivat vuonna 2050 vain kymmenesosan nykyisestä, tarvitaan vähähiilisiä lämmitysratkaisuja sekä kiinteistön käytön ja ylläpidon tehostamista.

Tilatehokkuuden parantumisen arvioidaan vaikuttavan kolmasosalla siihen, että rakennuskanta uudistuu tavoitteen mukaiseksi. Covid 19-pandemian myötä lisääntynyt etätyöskentely tehostaa tilojen käyttöä todennäköisesti vielä arvioitua enemmän.

Summatessaan tähänastista uraansa, Laitila nostaa yhdeksi kohokohdaksi TEMin Energiatehokkuustoimikunnan mietinnön työstämisen yhdessä puheenjohtaja Sirkka Vilkamon kanssa. Työ kesti vuoden vv. 2008-2009 ja tuotti 125 toimenpide-ehdotusta noin 130 asiantuntijan toimesta. Raportti luovutettiin työ- ja elinkeinoministeri Mauri Pekkariselle, joka puolestaan myönsi Laitilalle Energiatsemppari -tunnustuksen.

Tämä korreloi hyvin sekä tiimiläisiltä saatuun palautteeseen että omaan mottoon: ”Yhteistyöllä saadaan tuloksia.”

Näitä mentoreitani arvostan Edesmennyt äitini – kannusti mm. opiskeluun ja oli arjen esimerkki tasapainoisesta, tavallisesta elämästä.

Reijo Kohonen – VTT:n LVI-tekniikan laboratorion johtaja antoi vastuuta nuorena tutkijana. Asioihin löytyi aina ratkaisu.

Sirkka Vilkamo – teollisuusneuvos, joka työskenteli TEM:n energiaosastolla. Erittäin vahva ja arvostettu ammattilainen, jonka rinnalla sain syvän läpileikkauksen energia-asioista ja eri hallinnonaloista mm. TEM energiatehokkuustyöryhmän työssä. Hän korosti aina myös läheisten ja harrastusten merkitystä, sekä neuvottelutilanteiden diplomatiaa.

11

PALKKOJEN KEHITYS 2018–2020 4977 6014 4856 6251 5137 6381

4634 5456 4582 5500 4780 5732

5500

5160

5200

6063

5902

5760

PALKAT JA MUUTOS 2018–2020

2018 2019 2020 keskiarvo

2018 2019 2020 mediaani

6,6% 4,0 %

3,9%

2,5% 2,7%

-0,8 % 2018 2019 2020

2018 2019 2020

keskiarvo

mediaani

Naiset

Miehet

ylin johto

johto

48

ylempi alempi keskijohto keskijohto

31

7510 7690 Mies Nainen Keskijohto

Palkka (mediaani) 2019 12 RAKENNUSTEKNIIKKA 1—2021

34

5455 5338

5727 6120

4250 4400

4542 4600

Asiantuntijat

42

erittäin vaativat asiantuntija-toimihenkilö vaativat asiantuntija- tehtävät asiantuntija- tehtävät tehtävät

PALKKA TOIMIASEMAN JA SUKUPUOLEN MUKAAN

Mies Nainen

4800

5900

42

4082

45

3970

51

8854 9320

50

5338

6038

8693

9561

PALKKA JA IKÄ (MEDIAANI) TOIMIASEMAN MUKAAN

Mies Nainen Johto

Palkka (mediaani) 2020

TEKSTI: Henriikka Hellström GRAAFIT: RILin palkkakyselyn pohjalta Susa Laine

RILin palkkakysely 2020:

Miehet ansaitsevat jopa 24 prosenttia naisia enemmän Palkkakyselyyn vastanneiden kuukausiansioiden keskiarvo ylitti ensimmäisen kerran 6 000 euroa vuonna 2020. Sekä miesten että naisten mediaanipalkka nousi. Naisten keskiarvopalkka nousi enemmän kuin miehillä, mutta se on edelleen lähes neljänneksen vähemmän kuin miehillä. Reilusti yli kolmannes vastaajista pitää työpaikkansa tilannetta yleisesti ottaen vakaana, mutta turvallisuuden tunne on laskenut kahdesta edellisvuodesta.

Koronapandemiavuosi on lisännyt lomautuksia.

RILin palkkakyselyn mukaan jäsenet tienaavat edellisvuoden kyselyyn verrattuna lähes kolme prosenttia enemmän kuukaudessa. Lisäksi mediaanipalkka nousi melkein seitsemän prosenttia edellisvuodesta. Loka-marraskuussa 2020 kaikkien vakituista kokopäivätyötä tekevien vastaajien kuukausiansioiden keskiarvo oli 6 063 euroa ja vuotta aiemmin 5 902 euroa kuukaudessa. Samaan aikaan mediaanipalkka nousi 5 160 eurosta 5 500 euroon kuukaudessa.

Vakituista kokopäivätyötä tekevien miesten ja naisten mediaanipalkassa on selvä ero. Asiantuntijaroolissa miesten mediaanipalkka on 4 600 euroa

ja naisten 4 400 euroa kuukaudessa. Keskijohdossa miesten mediaani sijoittuu 6 120 euroon ja naisten 5 338 euroon. Johtopaikoilla mediaanipalkkaero suurenee entisestään: miehillä se on 9 320 euroa ja naisilla 7 690 euroa kuukaudessa.

Kaikkien vastaajien mediaanipalkkoja vertailtaessa miehillä oli vuonna 2020 noin 20 prosenttia korkeampi palkka. Ero oli samaa luokkaa myös vuonna 2019.

Kuukausiansioiden keskiarvopalkkoja vertailtaessa palkkaero on pienentynyt edellisvuodesta. Vakituista kokopäivätyötä tekevien naisten ja miesten 13

/kk 15 000 14 500 14 000 13 500 13 000 12 500 12 000 11 500 11 000 10 500 10 000 9 500 9 000 8 500 8 000 7 500 7 000 6 500 6 000 5 500 5 000 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 2020

90 %

75 % keskiarvo mediaani 25 % 10 %

2015

2010

2005

2000

1995

1990

Kaikkien palkkakyselyyn 2020 vastanneiden kokopäivätyössä olleiden jäsenten palkka kuukaudessa valmistumisvuoden mukaan.

keskiarvopalkkojen ero oli vuonna 2020 noin 24 prosenttia. Vuotta aiemmin ero oli suurempi, noin 29 prosenttia. Lisäksi naisten keskiarvopalkka nousi enemmän kuin miesten.

Kuukausipalkka sisältää peruspalkan lisäksi luontoisetujen verotusarvon ja eräät kuukausittain maksettavat muuttuvat palkan osat, kuten myyntiprovisiot. Se ei kuitenkaan sisällä lomarahoja, ylityökorvauksia eikä vuosibonuksia.

PALKANKOROTUS SUURIMMALLE OSALLE Palkka oli noussut kokopäivätöissä olevista vastaajista 81 prosentilla, pysynyt ennallaan 13 prosentilla ja laskenut kolmella prosentilla. Vastaajista kolme prosenttia ei osannut vastata kysymykseen. Vuotta aiemmin korotuksen sai noin 70 prosenttia vastaajista.

14 RAKENNUSTEKNIIKKA 1—2021

Palkankorotuksen saaneista palkka nousi keskimäärin 347 euroa, mediaanin ollessa 172 euroa. Naisista palkankorotuksen sai 83 prosenttia vastaajista ja miehistä 80 prosenttia.

Yli 70 prosenttia palkankorotuksista perustui yleiskorotukseen ja hieman vajaa neljännes henkilökohtaiseen menestykseen eli meriittiin. Uusi asema tai tehtävä saman työnantajan palveluksessa nosti palkkaa 11 prosentilla ja yrityskohtainen korotus viidellä prosentilla. Työn vaativuuden arviointiin perustuvalla muutoksella palkankorotuksen sai seitsemän prosenttia vastaajista, kun se oli 2019 palkankorotuksen perusteena 11:llä prosentilla.

Muita palkankorotukseen vaikuttavia tekijöitä olivat muun muassa siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen ja lisätutkinto tai -pätevyys. Osalla palkkaa nosti myös muutos luontoiseduissa.

Kokopäivätyössä käyvistä vastaajista 71 prosenttia oli saanut tulospalkkion. Julkisen sektorin tulospalkkioiden keskiarvo oli 2 226 euroa, joka on 297 euroa vähemmän kuin vuonna 2019. Yksityisellä sektorilla summa oli 9 659 euroa, eli 312 euroa edellisvuotta vähemmän. Mediaani oli julkisella 1 908 euroa ja yksityisellä 4 202 euroa.

LUOTTAMUS TYÖNANTAJAA KOHTAAN HEIKENTYNYT Kyselyyn vastanneiden luottamus omaa työnantajaa kohtaan on heikentynyt kahteen aiempaan vuoteen verrattuna. Reilu kolmannes kokee työpaikkansa tilanteen vakaaksi ja lähes 40 prosenttia melko vakaaksi. Vuotta aiemmin vakaana tilannetta piti lähes puolet vastaajista ja melko vakaana sama lähes 40 prosenttia. Sen sijaan 15 prosenttia uskoo, että lomautukset ovat mahdollisia, kun luku oli vuotta aiemmin viisi prosenttia. Irtisanomisia ei kuitenkaan pidetä sen todennäköisimpinä kuin edellisvuonnakaan.

Työmäärä on 47 prosentin mielestä ajoittain liian suuri ja 13 prosentilla jatkuvasti liian suuri. Reilu kolmannes vastaajista pitää työmääräänsä sopivana.

Edellisvuoteen verrattuna tilanne on hieman parempi.

Suurin osa vastaajista tuntuu jaksavan töissä hyvin. Työuupumuksen oireita (10, asteikolla 1….10) ei tunne lainkaan 16 prosenttia vastaajista. Vakavasta työuupumuksesta ei kyselyn mukaan kärsi kukaan.

LOMAUTUKSET LISÄÄNTYNEET, TYÖTTÖMYYS EI Koronaepidemian vaikutukset eivät kyselyn mukaan ole vaikuttaneet ainakaan toistaiseksi omaan työllisyystilanteeseen 89 prosentilla vastaajista. Osa-aikaisesti lomautettuja oli vastaajista kaksi prosenttia ja kokoaikaisesti lomautettuja yksi prosentti. Työttömäksi oli jäänyt kaksi prosenttia.

Työpaikan taloudellinen tilanne ja tulevaisuudennäkymät olivat kahdeksan prosentin mielestä paremmat kuin ennen koronapandemiaa. Reilun kolmanneksen mielestä tilanne ja tulevaisuus näytti huonommalta, ja 59 prosenttia vastasi tilanteen ja näkymien olevan samanlaiset kuin ennen koronaa.

Palkkakyselyssä tiedusteltiin myös useita eri näkemyksiä koronapandemian vaikutuksista. Moni vastaajista koki, että oma työpaikka on tehnyt digiloikan. Myös töiden ja perheen yhteensovittaminen on ollut usean mielestä aiempaa helpompaa.

AKTIIVISEMMIN VASTASIVAT ALLE 40-VUOTIAAT

sektorilla, mukaan lukien yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Työsuhteista oli vakituisia 96 prosenttia ja määräaikaisia kolme prosenttia.

Vastaajat edustavat melko tasaisesti eri ikäisiä RILin jäseniä. Aktiivisemmin vastasivat 30–39 -vuotiaat ja 50-59-vuotiaat. Työnantajan sektorin mukaan vastauksia tuli selkeästi eniten suunnittelualalta, jota edusti 44 prosenttia vastaajista. Seuraavaksi aktiivisimmin vastasivat henkilöt, joiden työnantajan sektoriksi valikoitui teollisuus. Toimiaseman mukaan innokkaimpia vastaamaan olivat ylemmässä keskijohdossa, vaativissa asiantuntijatehtävissä tai asiantuntijatehtävissä toimivat jäsenet.

Vastaajista johdon tehtävissä työskenteli reilu viidennes miehistä ja kymmenen prosenttia naisista, ja keskijohdon tehtävissä 34 prosenttia miehistä ja 26 prosenttia naisista. Asiantuntijatehtäviä edusti 41 prosenttia miesvastaajista ja 60 prosenttia naisvastaajista. Lisäksi muun toimiaseman edustajia oli neljä prosenttia miehistä ja viisi prosenttia naisista.

Suurin osa, eli reilu kolmannes, työskenteli yli tuhannen hengen yrityksissä ja vajaa viidennes yli 500 työntekijän yrityksissä. Noin joka kymmenes ilmoitti työnantajansa kooksi yli 3 000 henkeä ja noin kymmenen prosenttia yli 250 henkeä.

Kysely lähetettiin kaikille RILin valmistuneille työikäisille jäsenille. Se toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin vastaavan kyselyn kanssa. Vastaavanlainen selvitys on tehty vuodesta 2002 lähtien.

Vuoden 2020 palkkakyselyn vastausprosentti oli 26, josta miehiä oli 72 prosenttia ja naisia 28 prosenttia. Miesten keski-ikä oli keskimäärin 44 vuotta ja naisten 40 vuotta. Vastaajista 83 prosenttia työskenteli yksityisellä sektorilla ja 17 prosenttia julkisella

VINKKI Löydät koko palkkakyselyn 2020 tulokset RILin Jäsensivuilta osoitteesta www.riljasen.fi 15

”Kestävä rakennettu ympäristö on edellytys elinvoimaiselle yhteiskunnalle ja hyvälle arjelle.”

RAKENNETUN OMAISUUDEN TILA 2021

Rakennetun omaisuuden tila ROTI on joka toinen vuosi tehtävä puolueeton asiantuntija-arvio rakennetun omaisuuden tilasta. ROTI- 2021-raportissa nostetaan esille etenkin kaupunkien merkitys talouden ja innovaatioiden moottoreina sekä kiertotalouden edistäjinä. Raportin koostamiseen osallistui yli 120 kiinteistö- ja rakennusalan asiantuntijaa.

Esittelemme jokaisessa tämän vuoden numerossa ROTI 2021 -hankkeen tuloksia: 1/2021: Liikenneverkot ja Yhdyskuntatekniikka (vesihuollon, jätehuollon ja kiertotalouden osiot), 2/2021: Rakennukset ja Yhdyskuntatekniikka (energiaverkkojen osio), 3/2021: Koulutus ja kehitys sekä 4/2021: Arkkitehtuuri, suunnittelu, muotoilu ja taide.

WWW.ROTI.FI

WWW.ROTI.FI/BLOGIT

@ROTI2021

ROTI-JULKAISUN TILAUKSET: WWW.ROTI.FI

16 RAKENNUSTEKNIIKKA 1—2021

ROTI2021

TEKSTI JA KUVAT: ROTI 2021 -raportti

Liikenneverkot-paneeli:

Liikenneverkkojen voima tänään ja tulevaisuudessa Liikenneverkkojen toimivuus on välttämätöntä yhteiskunnan toimivuuden kannalta. Tarvitaan pitkäjänteistä kehitystä ja kunnossapitoa sekä tulevaisuuden tarpeet huomioivaa rakentamista.

TIET, kadut, radat, vesiväylät, satamat ja lentokentät luovat alustan monipuolisille liikenne- ja kuljetuspalveluille. Liikenneverkkojen toimivuus on välttämätöntä väestön liikkumisen, elinkeinoelämän, julkisen sektorin toiminnan sekä Suomen turvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta.

Vilkkaasti liikennöidyt väylät on tärkeä pitää kunnossa, mutta muun muassa teollisuus tarvitsee myös vähäliikenteisiä teitä ja ratoja sekä kaikkia liikennemuotoja. Kaikkien liikenneverkkojen on oltava olla käyttökelpoisia raaka-aineiden ja erilaisten tuotteiden kuljettamiseen.

Suomen vuosittainen, noin 60 miljardin tavaravienti, ja noin 30 miljardin palveluvienti, tarvitsevat hyvät liikenneverkot, satamat ja lentokentät toimiakseen. Kaiken kaikkiaan väyläverkostomme tarvitsee pitkäjänteistä kunnossapitoa ja uusimista.

Viime vuosina erityisesti pääväyliin on kertynyt investointivelkaa ja alempiasteisella tie- ja rataver-

kolla on korjaustarpeita. Suurissa alueita yhdistävissä infrahankkeissa Suomi on jäänyt jälkeen muita Pohjoismaita.

LAATUA VÄYLIIN JA NIIDEN KUNNOSSAPITOON Väylät ovat merkittävä osa rakennettua ympäristöä.

Ne vaikuttavat niitä käyttävien ja niiden vaikutuspiirissä olevien ihmisten kokemuksiin myönteisesti tai kielteisesti. Kiinnittämällä nykyistä suurempi huomio väylien estetiikkaan ja designiin lisätään väylien ja niiden ympäristön viihtyisyyttä.

Taiteella on suuri mahdollisuus vaikuttaa liikenneympäristön laatuun ja vetovoimaisuuteen. Taiteen integroimisessa osaksi väyläsuunnittelua tarvitaan moniammatillista yhteistyötä. Taiteen kustannukset pitäisi myös resursoida osaksi väylien suunnittelun ja rakentamisen budjettia. Valtio ja isoimmat kaupungit ovat mitä sopivin toimija suunnannäyttä17

Kolari

231

75

530

Kuva 1: Kaukoliikenteen matkat vuonna 2019: Yhteensä 14,925 miljoonaa matkaa.

Kuva 2. Tavaraliikenteen kuljetusvirrat 2019: Yhteensä 38,5 miljoonaa tonnia ja 10,270 mrd tonnikm.

ko. rataosaa

Oulu 130 1345 Ylivieska

Kontiomäki 210 Iisalmi 355

570

25 3005 Haapamäki 10 Parkano Vilppula 40 3085 Tampere

Jyväskylä 310 Pieksämäki 975

Orivesi 1095 5430 Toijala 5085 Lahti2915 125 505

365

1455

Riihimäki 5090

Karjaa

2955 Kerava 7860

Hanko 105 1720 Helsinki

Kotka

2015

482

2016

515

2017

470

2018

489

2019

487

2020

500

2021

541

2022**

580

2024**

480

731

Milj. euroa

1301

952

1518

969

1543 1583

1017 941

1468

1061

1576 1741

1272

1957

1423 1105

1592 1482

1982

1381 1407

480

2023**

2 000

566

1 800

VALTION VÄYLÄRAHOITUKSEN SUURUUS – TIET, RADAT JA VESIVÄYLÄT.

1 400

574

175 117

1 600

2014

1 200

566

338

1425

912 924

377

2013

1 000

600

2012

35

Parikkala 645 780 810 Imatra 1220 Lappeenranta Kouvola Vainikkala 560 1825 Luumäki 639 120

800

200

2011

624

2916

2675 311 3084 2206

1884

129

540 Savonlinna 80

513

271 257

1363 175 622 715 321 91 3233 245245 2487 608 169216 21462184 1931 1119 60 24 591 1065 152 1945 2489 2760 54 2119 11 233 2299 1404 2760 3 64 3684 3346 1763 3444 2346 1294 89 5213 498 2549 2875 4523 2210 4717 2107 3444 1033 256 12411 4823 2187 2511 228 4480 3111 4679 810 4086 8090 997 8503 2193 810 245 1446 34 1292245 1776 1039 1216 6766 70 42 1031 817 1465 630

Joensuu

Lähde: VR, Väylävirasto

400

2010

50

680 Mikkeli

1857 16

35

770 Varkaus

1801 1477 1675 1746

1230 16

3783 675 4745 1151 566 1207131 455 123

1836

2193

Nurmes 15 Lieksa

Kuopio

Seinäjoki 40

6318

376

4745

4644 1805 5093

(1000 tonnia)

1800

Turku

376

nettotonneja

30

Pori

1163

pitkin kuljetettuja

750

1150

296 14 1446 832

luvut osoittavat

1450 Vaasa

Rataosittaiset

Kemi

Kokkola

RAIDELIIKENTEEN MERKITYS ON SUURI NIIN KAUPUNKIEN SISÄLLÄ, NIIDEN VÄLILLÄ KUIN MAANLAAJUISESTI.

274

Kemijärvi

25

alle 0,1 milj.

0,1 - 0,5 milj.

0,5 - 1 milj.

1 - 2 milj.

2 - 3 milj.

3 - 5 milj. yli 5 milj.

648

5662

Rovaniemi

Matkojen määrä rataosittain

1194 1293

Kehittämisinvestoinnit*

1922 1887 1774 1773

Kaikki yhteensä

Perusväylänpito * kehittämisinvestoinnit sisältää momentit 77, 78 ja 79 **Kehyspäätöksen 4/2020 mukaisesti. V. 2020 neljännen lisätalousarvion ja syksyn budjettiriihen uusien hankkeiden vaikutuksia kehysvuosiin ei ole päivitetty.

Lähde: Väylävirasto 18 RAKENNUSTEKNIIKKA 1—2021

jäksi koko infra-alalle korkeamman laadun arvostamisessa.

Väylien ja katujen rakentamisen, sekä ylläpidon prosessien laatuun pitää panostaa merkittävästi.

Liikenteen täytyy toimia turvallisesti ja kohtuullisen sujuvasti myös silloin, kun väylälle tehdään toimen-piteitä. Toimijoiden yhteistyön täytyy olla saumatonta ja liikenteen informaation ajantasaista. Suomalaisilla on liian monta kokemusta tilanteista, joissa kumpikaan näistä tavoitteista ei toteudu.

Välinpitämättömyyden kulttuurista on päästävä eroon, koska se heikentää infra-alan mainetta. Tässä riittää tehtävää kaikille: valtiolle, kunnille, infra-alalle ja liikenteen käyttäjille.

PITKÄJÄNTEINEN KEHITTÄMINEN TAKAA LIIKENNEVERKKOJEN VOIMAN Liikenneverkkoja on perusteltua ylläpitää jatkuvasti, sillä viivyttely johtaa mittaviin ja kalliisiin korjauksiin. Jatkuvan ylläpidon lisäksi pitäisi määrittää oikea ajoitus eri verkon osien korjaukselle. Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma pitäisi nähdä myös selkeänä budjettia ohjaavana tekijänä, jolloin resurssit kohdistuisivat ajallisesti oikein suunnitelman linjausten toteuttamiseksi.

Valtatiet ovat suurimmaksi osaksi 1960-luvulta. Ne kaipaavat kunnon parantamisen lisäksi toimin-nallista päivitystä, jotta tieverkko voisi vastata nykyisiin vaatimuksiin.

Tiestön täytyy mukautua myös tulevaisuuden muuttuviin tarpeisiin. Lisäksi tarvitaan digitaalista infrastruktuuria tie- ja liikenneolosuhteiden kommunikointiin tien käyttäjille ja omistajille. Autonomiset ajoneuvot ovat tulevaisuutta ja riippuvaisia digitaalisesta tiedonhallinnasta.

Rataverkkoon ollaan panostamassa yhä enemmän EU:n ja kotimaisten liikennepoliittisten linjausten mukaisesti. Rataverkon tavoiteltavasta palvelutasosta ja toimenpiteistä pääväyläverkolla onkin jo olemassa selvitys, jonka systemaattinen toteuttaminen on tärkeää.

Julkisuudessa on käsitelty paljon suuria henkilöliikenteen ratainvestointeja. Sen sijaan tavaraliikenne ja teollisuuden tarpeet ovat olleet esillä vähemmän.

Onkin tärkeää huomioida tasapainoisesti kaikkien käyttäjien tarpeet ja määrittää rataverkon yhteysvälien uudistamisen tärkeysjärjestys.

Kuntien ja kaupunkien liikenneverkot ovat moninaiset ja tilannekuva on epätarkka. Verkkojen uudistamisvaje pitäisi saada selkeästi esille. Monissa kunnissa, kuten Helsingissä, Lahdessa ja Lappeen-rannassa koordinoidaan jo hyvin eri kunnallisteknisten työmaiden toteutuksia. Tunnistettu ongelma on, että eri toimijoiden tarpeet eivät kohdistu samoihin aikoihin. Integrointitarvetta on edelleen.

Toimintaympäristön muutokset koskevat ihmisten elämäntapoja ja elinkeinoelämän toimintamalleja. Ne heijastuvat muuttuvina tarpeina henkilö- ja tavaraliikenteeseen sekä muihin palveluihin. Tarpeiden muuttuessa tarvitaan myös uudentyyppistä infrastruktuuria sekä uusia liiketoimintamalleja tulevaisuuden liikenteeseen. Pitkäjänteinen kunnossapito ja tulevaisuuden tarpeisiin varautuminen nousevat entistä tärkeimmiksi.

19

TEKSTI JA KUVAT: ROTI 2021 -raportti

Yhdyskuntatekniikka-paneeli:

Yhdyskuntatekniikan painoarvo kasvaa Kaavoitus ja sääntely, liikenneinfran sijainti sekä poliittinen päätöksenteko määrittävät pitkälti yhdyskuntateknisten järjestelmien ja palvelujen elinkaarikyvykkyyden ja -kustannukset, kestävyyden ja ilmastovaikutukset.

Viheralueet ovat kaupunkien tiivistämisessä tärkeitä hulevesien hallinnan, sekä erityisesti alueiden ja luonnon monimuotoisuuden, viihtyisyyden ja hyvinvoinnin kannalta.

Tiedolla johtamisen ja älykkyyden lisääntyminen mahdollistaa yhdyskuntateknisten järjestelmien ja palvelujen paremman hallinnan (omaisuudenhallinta, muuntojoustavuus ja elinkaarikyvykkyys) sekä uusien palveluinnovaatioiden kehittymisen.

Esittelemme tässä lehdessä ROTI 2021 -raportin Yhdyskuntatekniikan osion tuloksia vesihuollon, jätehuollon ja kiertotalouden osalta. Seuraavassa lehdessämme 2/2021 esittelemme raportin energia­ verkkoja koskevaa osuutta.

20 RAKENNUSTEKNIIKKA 1—2021

Vesihuolto KANSALLINEN VESIHUOLTOUUDISTUS KÄYNNISTYMÄSSÄ Vuonna 2021 käynnistyvällä Kansallisella vesihuoltouudistuksella etsitään ratkaisuja Suomen vesihuollon uudistamiseen ja toimintaympäristön muutosten ennakointiin. Tavoitteena on varmistaa kaikille vesihuoltolaitosten asiakkaille turvallinen ja laadukas vesihuolto sekä edistää muun muassa uuden teknologian keinoin vesihuollon energia- ja resurssitehokkuutta.

Vesihuoltolaitoksille pyritään varmistamaan riittävät taloudelliset ja osaamisresurssit, joiden avulla laitokset pystyvät tuottamaan asiakkailleen laadukasta ja toimintavarmaa vesihuoltopalvelua kohtuullisin kustannuksin. Keinoja voivat olla laitoskoon kasvattaminen yhdistämällä laitoksia, resurssien varmistaminen uusilla yhteistyömuodoilla tai ulkopuolisten palvelujen käyttäminen.

Tavoitteena on myös vahvistaa vesihuoltolaitoksen omistajien sitoutumista vesihuoltopalveluiden toimintavarmuuden turvaamiseen sekä kehittää omistajien ja vesihuoltolaitosten välistä yhteistyötä kunkin vesihuoltolaitoksen palvelutason määrittämiseksi.

VESIHUOLLON INVESTOINTITARPEET SELVÄSTI KASVAMASSA Syksyllä 2020 valmistuneen valtakunnallisen selvityksen perusteella vesihuollon investointitarpeet ovat tulevien 20 vuoden aikana kaksinkertaiset nykyiseen investointitasoon verrattuna. Vesihuollon investoinnit täytyy jatkossa nostaa yli 770 miljoonaan euroon vuodessa, kun ne viime vuosina ovat olleet alle 400 miljoonaa euroa vuodessa.

Uusinvestointien tarve keskimäärin vähenee, mutta saneerausinvestointien tarve kasvaa voimakkaasti. Erityisesti vesihuollon verkostojen saneerausinvestointien tarve kasvaa.

Verkostot muodostavat noin 80 % koko vesihuoltolaitoksen omaisuuden arvosta. Niiden saneerauk-

sen osuus tulevista investointitarpeista onkin noin 60 % eli noin 480 miljoonaa euroa, aikaisemman vuotuisen 100-120 miljoonan euron sijaan. Vesihuoltolaitosten omistajien ja paikallisten päättäjien täytyykin ymmärtää tämän kriittisen, mutta usein näkymättömän infran pitkäjänteisen omaisuudenhallinnan merkitys vesihuollon turvallisuudelle ja jatkuvuudelle.

DIGITALISAATIO VYÖRYY VESIHUOLTOALALLE Veden digitaalinen etämittaus vesihuoltolaitoksilla on yleistymässä vauhdilla, mikä on hyvä avaus digitalisaation kehittämisessä.

Vesihuoltolaitosten digitalisaation tueksi on laadittu vesihuoltolaitosten yhteinen digitalisaatiostrategia. Se tarjoaa kehittämispolkuja ja toimenpideohjeita laitoksille, mutta strategiaa pitäisi jatkaa konkreettisilla digitalisaation kehittämishankkeilla. Laitosten yhteiset kehittämishankkeet ovat resurssien käytön ja tiedon jakamisen kannalta järkeviä.

Vesihuoltolaitosten järjestelmien tiedonsiirto- ja integraatiorajapintojen toteutusta pitäisi edistää. Yhteistyötä tarvitaan niin laitosten kesken kuin järjestelmätoimittajien kanssa digitalisaatiokehityksen nopeuttamiseksi. Keskeisenä tavoitteena on digitalisaation hyödyt laitosten asiakkaille. Vesihuolto asettaa kriittisenä palveluna tiukat vaatimukset tieto- ja kyberturvallisuudelle.

BIO- JA KIERTOTALOUDEN MAHDOLLISUUDET VESIHUOLLOSSA Vesihuoltolaitoksilla on mahdollisuus olla nykyistä aktiivisempia toimijoita bio- ja kiertotalousratkaisujen hyödyntämisessä, hiilineutraaliuden ja energiatehokkuuden edistämisessä, sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja hillitsemisessä.

Vesihuollon ja erityisesti energia- ja jätehuollon välillä on runsaasti yhteistyöpotentiaalia ja synergiamahdollisuuksia. Vesihuoltolaitokset voivat toimia osana ekosysteemiä, jossa vesihuoltolaitoksilta tulevat aine- ja energiavirrat hyödynnetään alueella toimivan kumppanin tai palveluntarjoajan toimesta.

21

Vuotuinen investointimäärä (M€) 50

100

Vedenkäsittely

150

200

250

+ 200 %

Jätevedenpuhdistamot

- 27 %

VESIHUOLLON INVESTOINTITARVE-ENNUSTE.

Vesijohtoverkosto saneeraus

+ 526 %

+450 %

Jätevesiviemärit saneeraus

Hulevesiviemäriverkostot saneeraus

- 39 %

Vesijohtoverkosto uusinvestoinnit

- 40 %

Jätevesiviemäriverkosto uusinvestoinnit

-30 %

Hulevesiviemäriverkostot uusinvestoinnit

-65 %

Investoinnit toteuma keskimäärin 2016-2018 Investoinnit ennuste 2020-2040 Lähde: Kuulas, A., Renko, T. Kuivamäki, R. 2020. Vesihuollon investointitarpeet vuoteen 2040.

Vesilaitosyhdistyksen monistesarja nro 63. ISBN 978-952-6697-59-8.

JOS LOUHITUN KALLION HYÖDYNTÄMISASTETTA VOIDAAN NOSTAA 40 PROSENTISTA 100 PROSENTTIIN, PIENENEVÄT KULJETUSPÄÄSTÖT 75 PROSENTTIA. Esimerkkilaskelma Tampereelta Tesoman koulusta tehdyssä rakennushankkeen esimerkkilaskennassa.

22 RAKENNUSTEKNIIKKA 1—2021

40 % 100 % Päästöt Louhitun kallion hyödyntäminen työmaalla

100 % 25 % Lähde: Rauhala K., Kiertotalous rakentamisessa, Tampere

Säästöt Helsingissä 2014-2020 MASSOJEN KIERRÄTYS:

8,2 M l polttoainetta 55 M€ 20 200 t CO2

Yleisten alueiden rakentamisessa hyötykäytettyjen kaivumassojen ja kiviaineksien ansiosta Helsingin kaupunki säästi vuosina 2014-2020 yhteensä 55 miljoonaa euroa, 8,2 miljoonaa litraa polttoainetta ja 20 200 tonnia hiilidioksidipäästöjä.

Lähde: Helsingin kaupunki / Sitowise Oy.

20

40

60

80

100

120

140

160 Mt

1990

1995

MAA-AINESTEN KULJETUKSET TYÖMAILTA OVAT PIENENTYNEET, TYÖMAAN SISÄINEN KIVIAINEKSEN KÄYTTÖ ON KASVANUT.

2000

2005

2010

2015

2020

Maa-aineskuljetukset (Tilastokeskus) Työmaan sisäinen, toisilta työmailta, muu Kalliomurske ottoalueilta Jalostettu sora ja hiekka Jalostamaton sora ja hiekka

Lähde: Rakennusteollisuus, Infra ry 2020

23

Siirtyminen lineaaritaloudesta kiertotalouteen lisää mahdollisuuksia veden kohdennettuun uudelleenkäyttöön sekä jäteveden ja jätevesilietteiden ravinteiden kierrättämiseen. Samalla se mahdollistaa myös arvokkaiden aineiden ja energian talteenottoon jätevesistä. Toimivien ravinnekierrätysmarkkinoiden aikaansaamiseksi tarvitaan vielä runsaasti kehitystyötä, sekä asiaa edistävää lainsäädäntöä.

Jätehuolto ja kiertotalous LINEAARISESTA JÄTEHUOLLOSTA RESURSSIVIISAASEEN KIERTOTALOUTEEN Jätehuollolle ja kiertotaloudelle on asetettu Suomessa kunnianhimoiset tavoitteet. Kiertotaloudessa on otettu ensiaskelia, mutta vauhti on liian hidas suhteessa tavoitteisiin.

Noin puolet yhdyskuntajätteestä on peräisin kotitalouksista. Toisen puolen tuottavat palvelualat, erityisesti kauppa ja terveydenhuolto. Yhdyskuntajäte hyödynnetään yli 99-prosenttisesti. Hyödyntäminen on parantunut huomattavasti muun muassa kaatopaikkakiellon seurauksena.

Materiaalien hyödyntäminen ei kuitenkaan ole merkittävästi parantunut, vaan energiahyödyntäminen on edelleen merkittävin yhdyskuntajätteen käsittelymuoto (56 %). Vuotta 2019 koskevan yhdyskuntajätetilaston mukaan kierrätyksen määrä oli kuitenkin noussut lievästi, ollen 43 % ja energiahyödyntäminen vähentynyt vastaavasti. Erityisesti biojätteen keräysmäärä ja kierrätys oli kasvanut, kierrätys vuodessa jopa 15 prosenttia.

Myös muovijätteen keräysmäärä ja kierrätys olivat kasvaneet merkittävästi. Kierrätystä laski osaltaan erilliskerätyn paperi- ja kartonkijätteen määrän väheneminen kymmenellä prosentilla.

Uudistetun jätedirektiivin mukaan yhdyskuntajätteestä tulee kierrättää 55 prosenttia vuonna 2025, 60 prosenttia vuonna 2030 ja 65 prosenttia vuonna 2035.

Lainsäädännön tavoitteet edellyttävät materiaalina hyödynnettävän jätteen osuuden kasvattamista.

24 RAKENNUSTEKNIIKKA 1—2021

Kiertotalouden edistämiseksi tarvitaan uusia ideoita myös muiden kuin yhdyskuntajätteiden kierrättämiseksi. Haastavien kierrätystavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan monella sektorilla asennemuutosta ja uutta osaamista.

RAKENNUSJÄTTEET KIERTOON Rakentamisessa liikkuvat isot materiaalivirrat. Pelkästään kiviaineksia käytetään Suomessa vuosittain yli 120 miljoona tonnia. Suomen tierakentamisessa vuonna 2018 vajaa 9 % (0,14 milj. tonnia) tielinjan ulkopuolisista maa-aineksista oli sivutuotteita. Tästä tuhkaa ja kuonaa on ollut keskimäärin 48 % (vuosien 2010-2018 keskiarvo), betonia 39 % ja muita sivutuotteita 13 %. Rakennustyömaalla noin 44% kiviaineesta kiertää työmaan sisällä.

Toisaalta useista eri lähteistä, kuten rakennus- ja purkujätteistä sekä teollisuuden erilaisista sivuvirroista, syntyy jatkuvasti rakentamiseen kelpaavia materiaaleja. Näitä uusiomateriaaleja ei kuitenkaan hyödynnetä täysmääräisesti sekä kysynnän puutteen että lainsäädännön asettamien esteiden takia.

Lainsäädäntöä ollaan kehittämässä EoW-menettelyiden osalta, ja ensimmäisiä asetustason jäteluonteen päättäviä kriteerejä ollaan luomassa betonimurskeelle. Seuraavaksi katse pitää suunnata kysynnän lisäämiseen esimerkiksi tilaajan asettamien konkreettiset tavoitteiden kautta.

Kalvomuovien erilliskeräystä on tarkoitus lisätä koko rakentamisen toimitusketjussa ja rakentamisessa eri sidosryhmien kesken laaditun Green deal -sopimuksen perusteella. Sopimuksen ansiosta erilliskerätty kalvomuovi päätyy jatkossa nykyistä tehokkaammin kierrätykseen ja kierrätysraaka-aineeksi kalvomuovien tuotantoon ja palautuu tuotteina takaisin markkinoille. Tavoitteena on, että kalvomuovien kierrätyksen myötä rakentamisessa kiinnitettäisiin huomiota myös muiden työmailla syntyvien jätteiden kierrätykseen ja ylipäänsä jätehuollon suunnitteluun.

TUUKKA SAARIMAA kaupunkitaloustieteen apulaisprofessori, Aalto-yliopisto ja Helsinki Graduate School of Economics

VIERAS

KUVA: Veikko Somerpuro

LASKEEKO ASUNTOTARJONNAN LISÄÄMINEN HINTOJA? Asuntojen hinnat jatkavat nousuaan Helsingissä, vaikka alueelle rakennetaan merkittävästi. Jotkut vetävät tästä sen johtopäätöksen, että kysynnän ja tarjonnan lait eivät toimi asuntomarkkinoilla. Lisärakentaminen ei laskekaan asuntojen hintoja, etenkään kaupungin keskeisillä alueilla.

Tämä johtopäätös on virheellinen useasta syystä. Ensinnäkin täytyy muistaa, että toteutuneesta hintakehityksestä emme voi päätellä, miten hinnat olisivat kehittyneet, jos olisi rakennettu vähemmän. Kenties hinnat olisivat nousseet vieläkin enemmän. Valitettavasti emme voi havaita tätä vaihtoehtoista maailmaa, mutta jos haluamme tietää rakentamisen vaikutuksen hintoihin, tämä olisi oikea vertailukohta.

Lisäksi on muistettava, että tarjonnan hintoja alentava vaikutus on ehdollinen, tai kuten taloustieteessä sanotaan, ceteris paribus. Tämä latinankielinen termi tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että tarjonnan lisääminen alentaa hintaa sillä ehdolla, että kaikki muut hintoihin vaikuttavat tekijät pysyvät samana.

Asuinrakentamisessa tämä ehto pätee vain harvoin. Kun asuntotarjonta, ja siten kaupunki kasvaa, voi asuntojen laatu muuttua. Asukasluvun kasvu saattaa parantaa naapurustoa ja kenties koko kaupunkia, koska kasautumisedut voimistuvat ja palvelukirjo kasvaa. Toisaalta kasvu saattaa ruuhkauttaa kaupunkia, nakertaa viher- ja virkistysalueita, mikä heikentää elämänlaatua ja kaupungin houkuttelevuutta.

Jos ensiksi mainitut hyvät asiat dominoivat, rakentaminen saattaa parantaa

kaupunkia niin paljon, että hinnat nousevat tarjonnan lisääntymisestä huolimatta.

Asuntoja on enemmän, mutta ne ovat parempilaatuisia, koska kaupunki on parempi.

Tämä on tietenkin hyvä asia. On mahdollistettu aiempaa useammalle asuminen siellä, missä he asuvat kaikkein mieluiten. Samalla on parannettu muiden kaupunkilaisten elämää.

Vaikka on epäselvää, nostaako vai laskeeko keskeisille alueille rakentaminen kyseisen alueen hintoja, voimme olla varmoja, että hinnat laskevat jossain. Tämä johtuu siitä, että uusiin asuntoihin muutetaan jostain muualta. Muuttaminen vapauttaa asuntoja, joihin puolestaan muuttavat jotkut muut. Uuden asunnon valmistuminen esimerkiksi Helsingin Jätkäsaareen saa aikaan pitkän muuttoketjun, joka ulottuu keskihintaisten alueiden kautta aina halpojen hintojen alueille. Näillä alueilla asuntokysyntä laskee − ja siten myös hinnat.

Tarkasteltaessa rakentamisen ja asuntojen hintojen yhteyttä onkin syytä pitää mielessä, että kaupungin keskeisille, ja siten kalliille alueille rakentaminen vaikuttaa koko kaupunkialueen hintatasoon. Asuntotarjonnan lisäämisen merkittävimmät hintamuutokset saattavatkin löytyä muilta alueilta kuin niiltä, joilla tarjontaa lisätään.

Suomessa kunnilla on kaavoitusmonopoli, joten kunnanvaltuustot ovat avainasemassa asuntotarjonnan lisäämisessä. On syytä toivoa, että kesällä valittaviin kunnanvaltuustoihin valitaan henkilöitä, jotka ymmärtävät nämä asuntomarkkinoiden toimintaperiaatteet.

25

TEKSTI: Panu Pasanen, toimitusjohtaja, Bionova GRAAFIT JA KUVAT: Bionova / One Click LCA

UUDISRAKENNUSTEN HIILIJALANJÄLKI OHJAA SUOMEN PÄÄSTÖVÄHENNYSTAVOITTEISIIN Ympäristöministeriö valmistelee parhaillaan lainsäädäntöä rakennusten hiilijalanjäljen ylärajoista. Ministeriö julkaisee tätä ennen päivitetyn laskentamenetelmän, sekä lopulliset raja-arvot.

Bionova Oy laati ympäristöministeriölle raportin asuinkerrostalojen, toimisto-, palvelu-, koulu- ja liikerakennusten hiilijalanjäljen raja-arvoista tulevan lainsäädännön pohjaksi.

Panu Pasanen on tuotantotalouden DI ja rakennusten elinkaariarviointiin erikoistuneen Bionova Oy:n toimitusjohtaja ja perustaja, ja One Click LCA-elinkaariarviointiohjelmiston kehittäjä.

26 RAKENNUSTEKNIIKKA 1—2021

RAKENNUKSEN elinkaaren hiilijalanjälki kattaa kaikki kasvihuonekaasupäästöt, joita rakennuksen toteuttamisesta, käytöstä sen koko elinkaaren ajan ja purkamisesta seuraa. Elinkaaren hiilijalanjälki koostuu materiaalien elinkaaren ja käytönaikaisen energian hiilijalanjäljistä. Materiaalien hiilijalanjälkeen lasketaan elinkaaren aikaiset materiaalien raaka-aineiden hankinta, valmistus, kuljetus, korjaukset ja vaihdot. Se sisältää myös elinkaaren lopussa rakennuksen purun, jätteen käsittelyn ja loppusijoituksen.

Hiilijalanjälki kattaa kasvihuonekaasupäästöt, eli ilmastohaitat. Hiilijalanjäljen ohella lasketaan hiilikädenjälki, joka mittaa ilmastohyötyjä, joita ilman rakennushanketta ei syntyisi. Näitä ovat hiilivarastot ja hiilinielut, ulos myyty uusiutuva energia ja rakennustuotteiden uudelleenkäytön ja kierrätyksen ilmastohyödyt. Hiilikädenjälki esitetään erikseen.

Suomi pyrkii hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä. Rakennusten hiilijalanjäljen ohjaamisella pyritään saavuttamaan Suomen päästövähennystavoitteet.

Ympäristöministeriön laskelmien mukaan sähkön CO2-päästöt laskevat vuoteen 2050 mennessä 85 prosenttia nykytasosta, ja tämän johdosta keskeisessä asemassa on materiaalien hiilijalanjälki (englanniksi embodied carbon). Kuva 1. (s.28) havainnollistaa

ministeriön vuonna 2019 määrittämät energian ominaispäästöjen kehityksen.

RAKENNUKSEN VÄHÄHIILISYYDEN ARVIOINTIMENETELMÄ JA TIETOKANTA Ympäristöministeriö julkaisi vuonna 2019 rakennuksen vähähiilisyden arviointimenetelmän ensimmäisen version. Sitä on käytetty jo sadoissa rakennushankkeissa. Menetelmä pohjautuu eurooppalaisiin standardeihin, ja on yhteensopiva Euroopan komission rakennusten elinkaarivaikutuksia mittaavan Level(s)-arviointimenetelmän kanssa.

Sekä EN-standardit että Level(s) ovat sittemmin päivittyneet. Ministeriö on järjestänyt lausuntokierroksen menetelmän kehittämiseksi, ja päivitettyä versiota odotetaan julkaistavaksi vuoden 2021 aikana.

Rakennusten päästöt lasketaan käytännössä kertomalla kunkin käytetyn materiaalin tai energianlähteen määrä sen päästökertoimella. Materiaalien osalta elinkaaripäästöihin lasketaan lisäksi materiaalien kuljetukset, työmaa, vaihdot ja korjaus elinkaaren aikana sekä loppukäsittely. Näistä kuljetuksille, työmaalle, korjauksille ja loppukäsittelylle on annettu taulukkoarvot, joita käytetään koko hankkeen materiaaleille. Materiaaleille tarvittavat vaihdot sen sijaan lasketaan materiaalien teknisen käyttöiän ja raken-

nuksen arviointijakson avulla.

Maaliskuun alussa ympäristöministeriö julkaisi rakentamisen päästötietokannan. Tietokanta tarjoaa rakennustuotteiden päästökertoimet sekä hiilijalanjäljen että -kädenjäljen laskentaan. Tietokanta sisältää yleisiä päästökertoimia rakennustuotteille. Niitä käytetään silloin, kun toimittaja ei ole tiedossa, tai jos tuotetoimittajalla ei ole tuotteelleen ajantasaista ympäristöselostetta (environmental product declaration). Lisäksi tietokannassa on päästötietoja energialle, kuljetuksille, rakentamiselle ja purkamiselle ja purkutuotteiden käsittelylle.

KESKIMÄÄRÄINEN UUDISRAKENNUSTEN HIILIJALANJÄLKI Bionova Oy laati ympäristöministeriön toimeksiannosta selvityksen asuin-, toimisto-, palvelu-, kouluja liikerakennusten hiilijalanjäljen raja-arvoista tulevan lainsäädännön valmistelua varten. Selvityksen pohjaksi kerättiin tilastollinen aineisto, joka koostui 482:n suomalaisen rakennushankkeen materiaalien hiilijalanjäljestä ja 3 748:sta vuodesta 2018 lähtien rakennuslupaa hakeneen hankkeen energiatodistusten energiankulutustiedoista. Näiden avulla laadittiin keskimääräiset hiilijalanjäljet.

27

ENERGIAN HIILIJALANJÄLKI, G CO2e / KWH 2020

2030

2040

2050

2060

2070

2080 2090

2100

2110

2120

Sähkön päästökerroin

121

57

30

18

14

7

4

2

1

1

0

Kaukolämmön päästökerroin

130

93

63

37

33

22

15

10

7

4

3

Kuva 1. Lähde: Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmä, YM 2019:22

RAKENNUSTEN MATERIAALIEN TUOTEVAIHEEN HIILIJALANJÄLKI ILMAN PERUSTUKSIA (kg CO₂e/lämmin nettom²/50 vuotta) Keskiarvo

Mediaani

95 % luottamusväli

Asuinkerrostalot

5,0

5,5

+/- 3 %

Toimistorakennukset

5,5

5,7

+/- 18 %

Palvelurakennukset

4,2

4,6

+/- 14 %

Koulurakennukset

4,7

5,1

+/- 8 %

Liikerakennukset

8,7

6,2

+/- 77 %

Kuva 2.

REFERENSSIRAKENNUSTEN MATERIAALIEN JA ENERGIAN HIILIJALANJÄLKI kg CO2e/m2/a 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0

6,4

5,4

7,6

6,8

12,0 7,2

6,9

6,6

6,7

5,6

AsuinToimistoPalveluKouluLiikerakennukset rakennukset rakennukset rakennukset rakennukset Materiaalien hiilijalanjälki (A1-A3, B4) Kuva 3.

28 RAKENNUSTEKNIIKKA 1—2021

Energian hiilijalanjälki (B6)

Energiankulutuksen osalta aineistoa voidaan pitää edustavana, koska energiatodistuksen laadinta on lakisääteistä. Materiaalien hiilijalanjälkiaineisto saatiin Bionova Oy:n One Click LCA-elinkaarilaskentaohjelmistolla laskettujen hankkeiden tiedoista, joita koostetaan anonymisoituina Carbon Heroes Benchmark Program -nimiseen tietokantaan.

Koska materiaalien hiilijalanjäljen laskenta on vapaaehtoista, keskimääräistä suurempi osa aineistosta edustaa ympäristötavoitteita huomioivia hankkeita. Tästä seuraavaa mahdollista otannan vinoutumaa huomioitiin erikseen.

Aineistosta poistettiin rivitalot, terveydenhuollon rakennukset ja osa palvelurakennuksista. Tulokset laskettiin sekä perustukset ja maanalaiset rakenteet huomioiden että pois luettuina. Perustukset huomioitiin erikseen, koska niiden merkitys voi olla tontista riippuen huomattava.

Kullekin rakennustyypille laskettiin rakennusmateriaalien tuotevaiheen neliöpäästöt ilman perustuksia, jotka on esitetty sivulla 28. Näiden lisäksi tilastoaineistosta laskettiin tuotteiden elinkaaren aikaiset vaihdot (s.30) ja rakennustyyppien neliökohtainen energiankulutus.

RAKENNUSTYYPEILLE REFERENSSIRAKENNUKSET TOIMENPITEIDEN ARVIOINTIIN Jokaiselle rakennustyypille määritettiin referenssirakennus, jonka ominaisuudet ja tekniset ratkaisut ovat rakennustyypille ominaisia. Referenssirakennuksia käytettiin skenaarioiden laskentaan. Referenssirakennukset laskettiin One Click LCA:n Carbon Designer-moduulin suomalaisten rakennusten tyyppirakenteilla ja tavanomaisella hankkeen koolla.

Rakenteiden perusratkaisu oli betonielementtirakenne, ja lämmitysmuoto kaukolämpö. Rakennuksista rajattiin pois perustukset, ulkoalueet, pysäköintiratkaisut ja väestönsuojat, joita tarkasteltiin skenaarioina. Käytettävät rakenteet oli määritetty aiemmissa hankkeissa Rakennustuoteteollisuus RTT:n ja puura-

kenteiden osalta Puutuoteteollisuus ry:n kanssa.

Referenssirakennuksen materiaalien päästöt laskettiin One Click LCA:n avulla ympäristöministeriön menetelmän mukaisesti 50 vuoden jaksolle, ja niihin lisättiin energiankäytön hiilijalanjälki.

Referenssirakennusten materiaalien ja energian hiilijalanjälki vaihteli välillä 12,3-19,2 kg CO₂e/m²/a, ja energiankäytön osuus hiilijalanjäljestä vaihteli välillä 44-63 prosenttia. Korkein hiilijalanjälki oli palvelurakennuksilla niiden selvästi korkeamman keskimääräisen energiankulutuksen johdosta. Näiden lisäksi menetelmän mukaiset taulukkoarvot kasvattavat päästöjä 1,5 kg CO₂e/m²/a kaikille rakennustyypeille (kuva 3.).

PERUSTUSTEN JA PYSÄKÖINNIN VAIKUTUS SUURI Referenssirakennus ei myöskään huomioi perustuksia eikä pysäköintiratkaisuja, joilla voi olla huomattava vaikutus hiilijalanjälkeen. Perustukset ja pysäköinti ovat hyvin sijoituspaikkariippuvaisia, ja niille laadittuja skenaarioita voidaan pitää vain suuntaa antavina. Epäedullisen maaperän ja pysäköintivaatimusten vaikutus rakennuksen hiilijalanjälkeen oli rakennustyypistä riippuen 12-20 prosentin kasvun verran. Jos tontin maaperä vaatii tämän lisäksi stabilointia, se voisi kasvattaa hiilijalanjälkeä jopa 33 – 55 prosenttia.

Kuvassa 4., sivulla 30 on asuinkerrostaloja koskevat pois rajattujen tekijöiden tarkastelu. On huomioitava, että kaikki pysäköinti- ja perustusratkaisut eivät ole keskenään kumulatiivisia.

Lisäksi tehtiin herkkyysanalyysejä mahdollisista toteutustapaa koskevista muutoksista, joista osa voi perustua kaavamääräyksiin. Skenaarioita olivat muun muassa tiilijulkisivu, paikallavalettu betonirunko ja parvekkeet. Kaavamääräyksistä mahdollisesti aiheutuvat skenaariot kasvattivat rakennuksen hiilijalanjälkeä 6-13 prosenttia, rakennustyypistä riippuen. Kaikki arvioidut herkkyystekijät kasvattivat hiilijalanjälkeä 11-22 prosenttia.

29

RESIDENTIAL BUILDING: OUT-OF-SCOPE ELEMENTS IMPACT 20,0 0,2

15,0 0,5

1,6

Plinth & footing

Steel piling

1,2

4,6

10,0 5,0 14,0 0,0 Reference

Soil stabilisation

Parking, outdoor

Parking, undergound

2,0

2,0

Timber frame

CLT frame

Kuva 4.

RESIDENTIAL BUILDING: DECARBONISATION SCENARIOS 14,0 12,0

1,6

10,0 8,0 6,0

3,1

0,9

14,0

4,0 2,0 0,0

Reference

Ground heat pump

A energy class

Low carbon concrete

Kuva 5.

RAKENNUSTYYPPIKOHTAISET ARVOT Results

Residential

Office

Service

School

Commercial

Reference carbon footprint

14,0

12,3

19,2

13,6

12,3

Variance-adjusted reference carbon footprint

15,1

12,8

19,8

14,3

12,5

Proposed decarbonisation for building type

25 %

20 %

30 %

25 %

20 %

Proposed preliminary limit value

11,5

10,0

14,0

11,0

10,0

Kuva 6.

30 RAKENNUSTEKNIIKKA 1—2021

HIILIJALANJÄLJEN PUDOTUS KOLMASOSALLA MAHDOLLISTA Rakennuksille arvioitiin viittä merkittävää päästöjen vähennyskeinoa. Ne ovat vähähiilinen betoni, jossa 40 prosenttia sementistä on korvattu masuunikuonalla tai lentotuhkalla, puurankarunko, CLT-runko, A-energialuokka ja maalämpöpumppu.

Suurin näillä keinoilla saavutettavissa oleva päästöjen vähennyspotentiaali oli 28-43 prosenttia, rakennustyypistä riippuen. Suurin materiaalineutraali, eli usealla eri materiaalilla saavutettavissa oleva hiilijalanjäljen vähentämispotentiaali oli 22-36 prosenttia.

On mahdollista hyödyntää myös muita päästövähennyskeinoja, joten tulos ei kuvaa suurinta päästövähennystä, joka voidaan saavuttaa. Esimerkki päästövähennysskenaarioiden vaikutuksesta asuinkerrostaloihin on kuvattu kuvassa 5, sivulla 30.

Puuratkaisut kasvattavat luonnollisesti hiilikädenjälkeä, johon lasketaan mukaan rakenteisiin varastoitunut biogeeninen hiilidioksidi. Puurankarunko lähes kaksinkertaistaa hiilikädenjäljen tasolle 5,6 kg CO₂e/m²/a lähtötasosta 3 kg, ja CLT-runko lähes kolminkertaistaa sen tasolle 8,7 kg CO₂e/m²/a.

mää, jossa referenssirakennuksen hiilijalanjälkeen lisätään kaavamääräyksistä johtuva päästöjen varianssi, ja jossa päästövähennystaso lasketaan rakennustyypille arvioidusta materiaalineutraalisti saavutettavissa olevasta tasosta.

Päästövähennystasot on pyöristetty viiden prosenttiyksikön tarkkuuteen ja päästörajat puolen kilogramman tarkkuuteen. Lopulliseen raja-arvoon on lisättävä vielä menetelmän vakioarvot, joita eivät kosketa varianssi eivätkä päästövähennystoimet. Rakennustyyppikohtaiset arvot on esitetty kuvassa 6.

Lisäksi Bionova Oy suositteli 11 kehitysehdotusta rakennusten vähähiilisyyden arviointimenetelmän kehittämiseksi.

SUOSITUKSET HIILIJALANJÄLJEN ALUSTAVIKSI RAJA-ARVOIKSI Esitetyt suositukset ovat vain alustavia, sillä uudistuva menetelmä ja rakentamisen päästötietokanta johtavat tulosten päivitystarpeeseen jo lähitulevaisuudessa. Suositukset perustuvat ministeriön menetelmän ensimmäiseen versioon.

Päästörajojen asettamiseen ehdotetaan menetel-

VINKKI Koko raportti on luettavissa verkossa www.oneclicklca.com/carbon-footprint-limits-for-buildings-finland/. Raportti on laadittu englanniksi käynnissä olevan pohjoismaisen viranomaisyhteistyön tukemiseksi. Raportissa ja artikkelissa esitetyt näkemykset ovat Bionova Oy:n kantoja.

31

VIPU

TEKSTI: Jenni Ahola KUVA: Tila2030.fi ja Otava Oppimisen palvelut

12

FY1 Fysiikka luonnontieteenä

FY2 Fysiikka, ympäristö ja yhteiskunta

MIRJAMI KIURU

JUKKA KOHTAMÄKI MIKKO KORHONEN PEKKA LAUKKANEN EERO NURMI KALLE VÄHÄ-HEIKKILÄ

KIRA-alan mahdol­lisuudet esillä lukion fysiikan Vipu-kirjoissa Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Vipu on tuore lukion fysiikan kirjasarja, jonka tavoitteena on innostaa ja motivoida opiskelijoita fysiikan pariin. Kirjasarjassa on moninaisia nostoja kiinteistö- ja rakennusalan merkityksestä yhteiskunnassamme, alan vaikutuksesta muun muassa ilmastonmuutoksen torjuntaan sekä alan asemasta monipuolisena työllistäjänä.

JUKKA Kohtamäki on yksi kuudesta lukion fysiikan uuden Vipu-oppimateriaalisarjan tekijästä. Lukion uuden opetussuunnitelman mukaisen sarjan kolme ensimmäistä moduulia on jo valmiina, ja seuraavat viisi tehdään vuoteen 2023 mennessä.

Kohtamäki toimii matematiikan, fysiikan ja kemian opettajana Lempäälässä sijaitsevassa Hakkarin yläkoulussa. Opetustyössään hän pitää erityisesti siitä, että pääsee ohjaamaan tunneillaan erilaisia mittauksia ja muita tutkimuksia, ja keskustelemaan oppilaiden kanssa näistä tutkimuksista. ”Sopivilla kysymyksillä johdattelemalla monimutkaisiinkin fysiikan ja kemian ilmiöihin löydetään yhdessä selityksiä. Haluan, että oppilaat pääsevät pohtimaan ja perustelemaan”, Kohtamäki sanoo.

32 RAKENNUSTEKNIIKKA 1—2021

Hän toteaa, että oppiminen on usein tehokkainta silloin, kun asioita liitetään oppilaan omaan arkeen ja kokemuksiin. ”Viime viikolla pohdimme sitä, kuinka paljon vettä ja energiaa säästyisi, jos yläkoululainen peseytyisi suihkussa sen tavallisen 30 minuutin sijaan vaikkapa 10 minuutissa. Laskimme, kuinka pitkään säästetyllä energialla voisi käyttää eri sähkölaitteita, ja montako kertaa tuolla energialla voisi ladata kännykän.”

HAVAINNOLLISUUTTA RAKENNUSALAN ESIMERKEILLÄ Otavan kustantaman tuoreen Vipu-sarjan oppimateriaaleissa fysiikan ilmiöitä lähestytään lukion opetussuunnitelman mukaisesti monipuolisesti eri nä-

kökulmista. Kiinteistö- ja rakennusalan lisäksi Vipu käsittelee esimerkiksi teknologian ja lääketieteen alojen merkitystä. ”Kun fysiikan sisällöt liitetään käytäntöön ja sovelluksiin, oppiminen on innostavaa ja kiinnostavaa. KIRA-alalta löytyy paljon arkielämään liittyviä ilmiöitä ja esimerkkejä, jotka sopivat hyvin sisältöjen havainnollistamiseen”, Kohtamäki toteaa.

Vipu-sarjan ensimmäisessä kirjassa Vipu 1-2:ssa pohditaan muun muassa energiantuotantoa ja -kulutusta, sähköntuotantoa, sähköverkkoja ja kotien erilaisia lämmitysratkaisuja. Kirjan tehtävissä tutkitaan muun muassa sisäilman laatua hiilidioksidianturin datan avulla tai sähkön varastointiin liittyviä asioita.

Kirjasarjan seuraava osio Vipu 3:n käsittelee lämpöä ja energiaa, joten rakennustekniikkaan liittyviä asioita on myös tässä kirjassa runsaasta esillä. ”Esimerkiksi lämpölaajenemiseen ja lämpöeristämiseen liittyy kiinnostavia rakentamiseen ja rakennusten ylläpitoon liittyviä näkökulmia. Toisaalta esimerkiksi kirjassa mainitut ilmalämpöpumpun tai wc-istuimen toimintaan liittyvät ilmiöt ovat hyviä esimerkkejä arkielämän fysiikasta.”

LAAJEMPI YMMÄRRYS MOTIVOI NUORIA ALALLE

Kiinteistö- ja rakennusalaa nostetaan kirjassa esille myös osiossa, jossa käsitellään tulevaisuuden työtehtäviä. ”Uskon, että alojen merkityksen ymmärtäminen toimii myös motivaattorina alalle.”

Ennen Vipu-kirjasarjan työstämistä Kohtamäki on tuottanut yhdessä kollegansa Mikko Korhosen kanssa Otavalle muun muassa yläkoulun fysiikan oppimateriaalisarjan Titaanin sekä alakoulun ympäristöopin sarjan Tutkimusmatkan. Kohtamäen mukaan näissäkin sarjoissa kantavana teemana on ollut teorioiden yhdistäminen käytäntöön sekä opiskelun liittäminen tulevaisuuden työelämään.

Vipu -sarjaa tehdessään työryhmä on saanut RILiltä muun muassa lukuja kiinteistö- ja rakennusalan merkityksestä sekä varmistuksia erilaisiin yksityiskohtiin. RIL oli Kohtamäelle ja Korhoselle ennestään tuttu jo Tila 2030 -projektista, jossa he olivat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa kiinteistöja rakennusalaan liittyvää oppimateriaalia yläkoulujen käyttöön. ”Tila 2030 -oppimiskokonaisuudessa oppilaat pääsevät suunnittelemaan muun muassa tulevaisuuden kirjastoa.”

Vipu 1-2:ssa painotetaan opetussuunnitelman mukaisesti energiankulutukseen liittyviä asioita. Kestävän kehityksen näkökulmista ja ilmastonmuutoksen hillitsemisessä kerrottaessa avataan myös KIRA-alan merkitystä ympäristöasioissa.

VINKKI: Tila 2030 on yläkoululaisille suunnattu ilmainen oppimiskokonaisuus. Tavoitteena on, että nuoret hahmottaisivat sen myötä paremmin kira-sektorin uramahdollisuudet. Hankkeen toteuttajana on Otavan Oppimisen palvelut yhdessä yhdeksän alan järjestön kanssa, joista RIL toimii hankkeen käynnistäjänä. Tila 2030 -materiaali löytyy osoitteesta www.tila2030.fi 33

JULKAISEE Vuoden 2020 julkaisutuotanto on nyt saatavissa perinteisen printtikirjan lisäksi myös digitaalisessa muodossa.

RIL 126-2020 • Rakennuspohjan ja tonttialueen kuivatus RIL 195-2-2020 • Rakenteellinen paloturvallisuus.

Työ- ja toimistotilat.

RIL 229-1-2020 • Rakennesuunnittelun asiakirjaohje. Tekstiosa.

RIL 250-2020 • Kosteudenhallinta ja homevaurioiden estäminen LISÄTIEDOT JA TILAUKSET www.ril.fi/kirjakauppa

KOULUTTAA Lean in Public Sector (LIPS) & Lean Construction Congress (LCC) 3.-5.5.2021 www.lcicongress.fi VIRTUAL CONFERENCE Suunnittelijan sopimuspäivä YSE 1998, KSE ja Allianssi 11.5.2021 WEBINAARI Rakennuttajan turvallisuuskoordinaattori 20.5.2021 WEBINAARI - Jatkopäivä 10.6.

Rakennuttajan ajankohtaispäivä 27.5.2021 WEBINAARI Sopimustekniikka rakennusalalla YSE 1998 1.-2.6.2021 WEBINAARI Pääsuunnittelijan ajankohtaispäivä 9.6.2021 WEBINAARI Lisätiedot koulutuksista: www.ril.fi/koulutus Kansainväliset tapahtumamme löydät osoitteesta: rilevents.fi

MIKA KATAIKKO projektipäällikkö, digitaaliset alustat, ekosysteemit ja smart city -ratkaisut, Jyväskylän kaupunki / Business Jyväskylä

VIERAS

KUVA: Jyväskylän kaupunki

DIGITALISAATIO JA PALVELUT OSANA ÄLYKAUPUNKEJA ”Digitalisaatio” on tämän päivän muotisana.

Yritykset rakentavat digitalisaatiostrategioita ja julkiset toimijat miettivät vaikuttavuuden indikaattoreita omien digitalisaatiotavoitteidensa toteutumisen todentamiseksi. Digikyvykkyyttä pitää lisätä, digitalisaation luomaa potentiaalia täytyy hyödyntää.

Kaikki näyttää päällisin puolin hyvältä, mutta jos vaivautuu tarkastelemaan sanojen takana olevaa toimintaa, löytyy usein paljon teknologioita ja järjestelmiä, mutta valitettavan vähän digitalisaatiolle oleellista toiminnan kehittämistä. Digitalisaation vaikuttavuus, sen liityntä elinkaareen, toiminnan sujuvoittamiseen ja palvelun loppukäyttäjän hyötyyn puuttuvat.

Kaupunkiympäristön älykkyyden pitäisi muodostua projektien ja järjestelmien sijaan digitaalisista palveluista, jotka tukevat kaupunkikehittämisen koko elinkaarta, maankäytön suunnittelusta rakentamisen kautta aina rakennetun ympäristön hallintaan. Puhuttaessa älykkyydestä ja elinkaaresta yhtä aikaa, ei ratkaisu voi olla pelkästään teknologiaa. Tavoitteena täytyy olla teknologia- ja tuotetoimittajien määrittelemän” älykkyyden lisäksi ”koettu älykkyys. Älykkyydestä tulee koettua silloin, kun sen hyödyt ovat elinkaaressa todennettavissa palvelujen käyttäjille, olivatpa he sitten kaupunkilaisia tai kaupungin eri sidosryhmiä. Älykaupunkiratkaisujen toimittajia pitäisikin haastaa kankeiden järjestelmätoimitusten sijaan tuottamaan palveluja, jotka joustavasti, dynaamisesti ja ennustettavasti vastaavat kehittämisen tarpeisiin.

Nykyaikaisessa digitaalisessa palveluympäristössä palvelut syntyvät tarpeesta ja ra-

kentuvat kerroksellisesti. Alimman kerroksen palvelualustat muodostavat perustan palveluista syntyvälle hyödylle ja lisäarvolle. Älykkäiden kaupunkien alustoja voivat olla esimerkiksi data-alustat ja erilaiset tietoliikenteen alustat. Alustojen päälle rakentuu peruspalvelujen kerros, josta löytyvät esimerkiksi identiteetinhallinnan, pääsyn, data-analyysin sekä mittaamisen palvelut.

Palveluympäristön ylimmässä kerroksessa lisäarvopalvelut tuottavat edellä kuvatun palvelujen koetun älykkyyden.

Jokaiselle palvelulle pitäisi olla palvelun käytön peruste sen tuottaman hyödyn ja lisäarvon, ei pelkästään palvelun markkinointimateriaalin perusteella.

Olen viimeisen neljän vuoden ajan edistänyt Jyväskylän kaupungin, ja erityisesti Jyväskylän Kankaan älykaupunkikehitystä. Vaikka Kangas on muiden suomalaisten älykaupunkihankkeiden tapaan kokeilujen ympäristö, kehitämme Kangasta digitaalisten alustojen kautta. Kankaalta löytyy jo, tai sinne ollaan kehittämässä, esimerkiksi vaiheittaisen rakentamisen elinkaarenhallinnan, lukitusteknologiariippumattoman pääsyn, yhteisen viestinnän ja palvelujen tuottamisen sekä energian ja veden kulutuksen etämittaamisen alustoja.

Näiden alustojen keräämä kaupunkidatan täytyy olla tuottamassa − lain rajoitteet huomioiden − ymmärrystä kaupunkiympäristön elinkaaren tilasta. Samoin eri palvelutoimijat voivat rakentaa näiden alustojen päällä koetusti älykkään digitaalisen palveluympäristön. Se tuottaa käyttäjälleen hyötyä ja lisäarvoa nyt ja tulevaisuudessa.

35

TEKSTI: Tiina Perttula, kehittämispäällikkö, Infra BIM, Ramboll KUVA: Building Smart ja Ramboll

TIEDON VAKIOINTI MAHDOLLISTAA LAAJEMMAN HYÖDYNNETTÄVYYDEN Rakennusalan digitaalisuustoimenpiteiden onnistuminen edellyttää asiaa koordinoivaa tahoa, vahvaa alan vuorovaikutusta ja valtavan määrän vakiointia eteenpäin vieviä henkilöitä konkreettisen työn tasolla. Vakioinnin aika on nyt.

Tiina Perttula toimii Ramboll Finland Oyssä kehittämispäällikkönä osaamisalueenaan digitaalinen rakennettu ympäristö.

Hän on työskennellyt pitkään tiedon vakioinnin parissa ja rakastaa standardointia!

36 RAKENNUSTEKNIIKKA 1—2021

STANDARDOINTI ja tiedon vakiointi ovat tärkein yksittäinen tekijä, jos tavoitteena on tietojen laajamittainen hyödyntäminen. Sen suhteen ei ole tarjolla pikavoittoja tai helppoja ratkaisuita. Jos asia olisi helppo, digitaalinen kaksonen olisi jo olemassa.

Teknologiset ratkaisut ovat pitkällä ja tarjoavat kyllä vaihtoehtoja, jos vain päästään yhteisymmärrykseen muun muassa nimikkeistöistä, ydintiedoista, omistajuudesta, tietojen ylläpitämisestä, tietojen päivittymisen prosesseista ja tietoturvallisuudesta.

Populistisuuteen on helppo tarttua ja visioida digitaalinen rakennettu ympäristö, jossa alan ekosysteemi toimii, liiketoimintamallit palvelevat kaikkia toimijoita, lainsäädäntö on kunnossa ja tiedot tukevat tiedolla johtamista ja päätöksentekoa kaikissa portaissa. Visio kuitenkin tarvitaan, jotta kaikki osapuolet ymmärtävät hyödyt, joita ala maailmanlaajuisesti tavoittelee. Hyödyt, joiden arvoa ei tällä hetkellä pysty edes kunnolla ymmärtämään.

EU BIM Handbookissa arvioitiin jo vuonna 2017, että rakennus- ja toimintaprosessien digitalisoimisen taloudellinen potentiaali on 10–20 prosenttia hankkeiden pääomamenoista. Alempikin luku, eli kymmenen prosentin parannus Euroopan rakennusalla toisi 130 miljardin euron säästöt.

On tärkeää ymmärtää aikajänne. Vision mukainen maailma on todennäköisempi 2030-luvulla kuin

INFRASTRUCTURE EXTENSIONS - OVERALL PROGRESS IFC NEXT GENERATION (bsi Technical roadmap, published shortly) IFC4.X (2022) IFC4.3 (c2020 Standard 2021) IFC4.2 IFC Bridge (c2019)

Common schema

IFC Rail (c2019)

IFC Road

IFC Ports & Waterways

IFC Tunnel m fl.

WP3

WP3

WP3

WP3

WP3

WP2

WP2

WP2

WP2

WP2

WP1

WP1

WP1

WP1

WP1

IFC Overall Architecture (2017) IFC4.1 IFC Alignment 1.0/1.1 (2017) IFC4.0

ISO 16739 (2013)

nyt. Nyt tehdyt toimenpiteet määrittävät, onko visio mahdollinen jo kymmenen vuoden kuluttua vai lähempänä kahtakymmentä vuotta.

YHTEISTEN PELISÄÄNTÖJEN SOPIMINEN ELINTÄRKEÄÄ Suomessa seurataan suhteellisen hyvin kansainvälisten tiedonsiirtostandardien kehittymistä ja osallistutaan resurssien rajoissa myös kehityshankkeisiin. Tiedonsiirtostandardien lisäksi standardeja on olemassa muun muassa nimikkeistölle ja tiedonhallinnalle.

Nämä kaikki standardit muodostavat kuitenkin vain kehikon rakennetun ympäristön digitalisuudelle ja vaativat tiedon vakiointia kehikon sisällä. On sovittava yhdessä, millä pelisäännöillä tietoa tuotetaan.

Jos geometrinen tiedonsiirto on pisteitä, viivoja ja pintoja, niin putkijohdoissa on sovittava, onko viiva putken juoksu vai laki. Ja jos molemmat ovat mah-

dollisia, niin tietosisältö on vakioitava siten, että seuraavissa ohjelmissa putki kuvautuu oikein.

Semaattisen tiedon osalta pitää määrittää käytettävät tietokenttien vakioinnit liittyen esimerkiksi materiaaleihin, omistajatietoihin tai vaikka rakentamisvuoteen liittyen. Infrarakenteiden kohdalla on jo pitkälle tehty Inframodel -käyttöohje – miten hyödynnämme landXML standardia – tätä tarkoitusta varten. Pitkän tähtäimen visiona on, että tulevaisuudessa Inframodel -käyttöohjeen taustalla oleva standardi on IFC (kuvat ylhäällä ja sivulla 38).

Geometrisen tiedonvakioinnin lisäksi on ymmärrettävä, että tietomalli ei ole yhtä kuin 3D-mallinäkymä. Geometrisen tiedon lisäksi on olemassa rakenteellista tietoa esimerkiksi tietokannoissa sekä myös ihan perinteisiä dokumentteja, joita voidaan hallita metatietojen avulla.

Esimerkki muista tietokannoista on muun muassa tuotetietokanta (ETIM). Suomessa tehdään par37

INFRAMODEL NYT

INFRARAKENTEET

TAITORAKENTEET

IFC 4.3

IFC 2x3

LandXML

InfraGML

CityGML

INFRAMODEL 2023

INFRARAKENTEET

TAITORAKENTEET IFC 4.3 IFC 2x3

LandXML

InfraGML

CityGML

INFRAMODEL DIGITAL TWIN 2030

INFRARAKENTEET

IoT, AI,…

TAITORAKENTEET

IFC Next Generation

LandXML

InfraGML

BuildingSMART Finlandin infratoimialaryhmän näkemys pitkällä tähtäimellä standardien kehittymisestä.

38 RAKENNUSTEKNIIKKA 1—2021

CityGML

IFC 2x3

haillaan myös Infrarakenteiden kustannustietokantaa Ihku -hankkeessa. Tietomallitermiä voidaan käyttää yleisnimityksenä kaikesta rakenteellisesta tiedosta, huolimatta tiedon muodosta.

Tietojen vakioinnin tavoitteena ei ole, että kaikki tieto liikkuu yhden standardin mukana, eikä kaikkea tietoa ole edes tarkoituksenmukaista liikuttaa geometriaan sidottuna.

Yleisenä periaatteena voidaan pitää sitä, että tulevaisuudessa välitetään vain tarvittavaa tietoa eri käyttötapauksia varten. Eräs tavoite onkin, että tulevaisuudessa rakennusosiin on mahdollista linkittää tietoa. Tällöin ensimmäisenä vakioitavana asiana on rakennetun ympäristön nimikkeistö.

Rakennetun ympäristön nimikkeistö itsessään on monimutkainen asia. Suomessa nimikkeistöjä on perinteisesti tehty talo- ja infrasiiloissa, ja lähinnä kustannus- ja määrälaskennan tarpeita palvelevaksi. Tapa, jolla tietoa on ryhmitelty, palvelee lähinnä rakennussuunnittelu- ja rakentamisvaihetta. Sen sijaan elinkaaren tiedonhallintaa palvelevaa nimikkeistöä ei ole olemassa.

Kysymys kuuluukin, että onko sellaisen luonti edes mahdollista tai järkevää? Onko tulevaisuudessakin useita nimikkeistöjä käyttötapauksista riippuen, ja onko yhteisesti luotuna vain niin sanottu ylätason ydinnimikkeistö?

on otettava kantaa tiedon omistajuuteen ja tietoturvaan.

Mitkä rakennetun ympäristön tiedoista ovat avoimesti saatavilla, vai ovatko mitkään? Mikä tieto on selkeästi tiedon omistajan omaisuutta? Entä millaisella alustalla mahdollistetaan tietojen hyödynnettävyys siten, että kukin osapuoli voi jakaa ilmaiseksi tai myydä edelleen hyödynnettäväksi hallussaan olevaa tietoa?

Kaiken tämän määrittämiseen tarvitaan koordinoiva taho, paljon alan vuoropuhelua ja ennen kaikkea konkreettisen työn tekijöitä, jotka pitävät vision mielessään, mutta keskittyvät vakioinnin eteenpäin viemiseen määrätietoisesti.

Rakennetun ympäristön digitalisointi on onnistunut silloin, kun käyttäjä ei edes tiedä hyödyntävänsä koneluettavaa vakioitua tietoa tarvitsemiinsa käyttötarkoituksiin.

Vielä ei olla näin pitkällä, ja siitä syytä vakiointiin on panostettava juuri nyt.

YHTEISTYÖN AIKA ON NYT Varmaa on se, että tulevaisuutta on tehtävä yhdessä. Kansallinen digitaalisuuden kehittämisen hallintamalli on rakennettava siten, että se palvelee kaikkia rakennetun ympäristön toimijoita niin infra- kuin talopuolelta – niin kaavoitusta, rakentamista kuin ylläpitoakin. Kaikkien alan toimijoiden on toimittava yhdessä ja yhtä osapuolta palveleva optimointi on unohdettava.

Tietojen vakioinnin rinnalla on vietävä eteenpäin ajatuksia ydintietovarannoista ja niiden omistajuudesta, ydintietovarantojen minimitietosisällöistä ja tietojen päivittämisprosesseista. Näiden lisäksi 39

TEXT: Augusto Cannone Falchetto, Aalto University, Espoo, Finland and Ki Hoon Moon, Korea Expressway Corporation, Dongtan, South Korea

FIELD AND LABORATORY INVESTIGATION ON THE USE OF NON-CONTACT DIGITAL SKI SENSOR IN THE SOUTH KOREA EXPRESSWAY NETWORK In this study, the effect of using Non-Contact Digital Ski (NCDS) on the smoothness of asphalt pavements and its impact on the low temperature behavior of the paved mixture is evaluated. For this purpose, the International Roughness Index (IRI) was measured on testing sites paved with and without NCDS. Field asphalt mixture cores were then tested with the Bending Beam Rheometer (BBR) to determine the evolution of thermal stress. It was found that the NCDS paving method results in considerably lower IRI coupled with a moderate reduction in thermal stress, suggesting a potential benefit of this technology also on the low temperature behavior of the mixture.

Augusto Cannone Falchetto is a faculty in the Department of Civil Engineering. During his international career, he worked in different countries such as Germany, Japan and U.S. His research focuses on infrastructure materials and pavement engineering and combines experimental research, advanced analysis, and modeling.

40 RAKENNUSTEKNIIKKA 1—2021

ROADS that are characterized by a smooth and even surface are beneficial from both economical and environmental viewpoints resulting in less fuel consumption, reduced vehicle maintenance, and potentially limited greenhouse gas emissions (Bae et al.

2018).

The International Roughness Index (IRI, m/km) is commonly used to indirectly evaluate the smoothness of a pavement surface (Ziari et al. 2016). Higher IRI indicates poor pavement smoothness with a threshold limit of 1.6m/km in South Korea (MOLIT 2017).

Commonly, the Long Ski (LS) system, is used in combination with String-Line (SL) for controlling asphalt pavement smoothness in South Korea expressway construction. However, this method presents limitations resulting in lower IRI. This has led to the development of the Non-Contact Digital Ski (NCDS) system. Different from the previous solutions, the

Long Ski (LS) String Line (SL) (Physical) Physical contact

Non Contact Digital Ski (NCDS)

Non Contact Sonic sensor Measurement (Non-physical)

ASPHALT PAVEMENT SURFACE

ASPHALT PAVEMENT SURFACE

Asphalt paving direction

Asphalt paving direction

Fig. 1. LS+SL (left) and NCDS systems (right).

Fig. 2. Non-Contact Digital Ski (NCDS) system on a South Korean expressway - Ho-Nam.

1 2

Fig. 3. Comparisonof of the thermal stress results from Site A. Figure 11: Comparison the thermal stress results (Site A and B) 41

Site

Average results of IRI (m/km) NCDS

LS+SL

Difference [NCDS ]-[ LS+SL]

A (260m)

1.04

1.68

-0.64

B (540m)

1.03

1.58

-0.55

C (170m)

0.81

1.23

-0.42

D (130m)

0.96

1.50

-0.54

E (170m)

0.68

1.48

-0.80

An example of computed thermal stress curves for site A and corresponding statis-tical analysis (p-value) is shown in Figure 3.

Table 1. Measured IRI(m/km) using different smoothing solutions.

NCDS does not require physical contact between the smoothing equipment and the sub-layer. The design thickness of the paved layer is automatically calculated during the paving process through a non-contact distance measuring algorithm relying on multi-sonic sensors data (Bae et al. 2018).

A schematic of LS+SL and NCDS systems is presented in Figure 1.

OBJECTIVE AND RESEARCH APPROACH In this study, the impact of the use of NCDS in improving the asphalt pavement smoothness is investigated and compared to the combined LS+SL method conventionally adopted in the construction of expressway composite pavement in South Korea. As a pavement smoothness evaluation parameter, IRI (m/ km) was selected (Gillespie et al. 1980).

For this purpose, IRI results obtained on five testing sites when using LS+SL and NCDS systems were compared. In addition, Bending Beam Rheometer (BBR) mixture creep tests (Marasteanu et al.

2009) were performed to evaluate the low temperature cracking resistance of asphalt mixture samples cored from field sites that were paved with NCDS and LS+SL methods.

ASPHALT PAVEMENT SMOOTHING TECHNOLOGIES In the SL+LS system, steel sticks are placed, every 5~10m, on the surface along the path where the asphalt material is paved. This method is widely adopted in the pavement industry due to its simplicity.

However, the need for a track bottom reference surface and the limited flexibility on curved sections 42 RAKENNUSTEKNIIKKA 1—2021

has led to the development of newer solutions such as the Non-Contact Digital Ski (NCDS) system. This relies on 3-4 groups of multi-sonic sensors (cartridges) attached to a long single beam (5 to 13m in length).

During construction, a large beam with multi-sensor cartridges is attached to the side of the asphalt paver. Each thickness measurement provides 15 to 20 single data per side (depending on the number of sensor arrays - 3 or 4).

As the asphalt paver proceeds, the distance with the surface is measured, and the paving layer thickness is computed. This information is simultaneously provided to the paver allowing the instantaneous determination of the quantity of asphalt material that is discharged up to the specific/design pavement level. An application of the NCDS system on the Korean expressway is shown in Figure 2.

FIELD AND LABORATORY TESTING Five different testing sites (A to E) of recent constructions were selected from the Korean Expressway network to compare the pavement surface smoothing performance of NCDS and LS+SL systems. The sites present different lengths and consist of an asphalt layer on the top of existing Jointed Concrete Pavements (JCP) at the end of their service life, finally resulting in a composite pavement. IRI was measured with professional equipment and the data analyzed with the pavement analysis program PROVAL (2019).

In the present study, IRI results were generated every 20cm, and hence, approximately more than 5,000 data were used for IRI analysis for each pavement site. Along with pavement smoothness evaluation, sample coring was performed for preliminary

mechanical performance evaluation of the paved mixture as a function for the smoothing system used. Simple creep tests were conducted on asphalt mixture using the BBR (Marasteanu et al. 2009).

Based on the experimental measurements, thermal stress was computed with a one-step mathematical solution using the Laplace transformation approach (Cannone Falchetto et al. 2020).

DATA ANALYSIS The IRI results are summarized in Table 1. Approximately 34~54% higher IRI values were derived when performing the paving work with the LS+SL device compared to the NCDS system. Moreover, when the NCDS system was used, relatively lower IRI values (0.68~1.04) were observed suggesting remarkable pavement smoothness improvements. This suggests that the NCDS approach can provide remarkably better pavement evenness and smoothness even when balancing the benefits with the time required for the initial calibration process.

An example of computed thermal stress curves for site A and corresponding statistical analysis (p-value) is shown in Figure 3.

The plot shows that relatively lower thermal stress values were found when NCDS technology was used in place of the conventional SL+LS smoothing technology. This is true for all five test sites. In addition, the statistical analysis suggests a possibly favorable material performance associated with the use of the NCDS device.

CONCLUSIONS In the present study, the possibility of using a newer asphalt pavement surface smoothing technology known as Non-Contact Digital Ski (NCDS) was evaluated and compared with the conventional Long Ski - String-Line (LS+SL) adopted for the construction of the main road network in South Korea.

After a series of IRI measurements, evaluation, and comparison for the two smoothing systems in different construction sites, it was found that remarkably lower and better IRI values could be obtained when the NCDS approach was selected.

Moreover, relatively lower thermal stress values were observed from the field mixture when NCDS was applied, suggesting potentially superior performance against low temperature cracking with potentially additional benefits, such as enhanced driving experience associated with a hypothetically reduced thermal cracking.

ACKNOWLEDGMENTS The authors would like to gratefully acknowledge Korea Expressway Corporation Pavement Research Division (KECPRD) for access to the testing sites and the experimental support.

REFERENCES Bae, A., Sung L. H., Jin J. D.: Paver sensor system performances on the initial smoothness of HMA pavement. Korea Society of Road Engineers 20(5), 13-21 (2018). • Ziari, H., Sobhani, J., Ayoubinejad, J., Hartmann, T.: Prediction of IRI in short and long terms for flexible pavements: ANN and GMDH methods. International Journal of Pavement Engineering 17(9), 776-788, (2016). • MOLIT: Specification of Hot Mix Asphalt (HMA) material, production and construction, Ministry of Land Infrastructure and Transport, South Korea (2017). • Gillespie, T. D., Sayers, M.W., Segel, L.: Calibration of response-type road roughness measuring systems. NCHRP Report. No. 228 (1980). • Marasteanu, M., Velasquez, R., Cannone Falchetto, A., Zofka, A.: Development of a simple test to determine the low temperature creep compliance of asphalt mixture. IDEA Program Final Report NCHRP 133 (2009). • PROVAL: Software manual: version 3.6, http://www.roadprofile.com (2019) • Cannone Falchetto A., Moon K. H., Kim D. H.: Evaluation of recycled asphalt mixture at low temperature using different analytical solutions. Canadian Journal of Civil Engineering 47(7), 801-811 (2020).

43

LAKIKLINIKKA MIKÄ IHMEEN END-OF-WASTE? Voimassa oleva jätelakimme (646/2011) ei tunne tilannetta, jossa jätteeksi määriteltyä materiaalia halutaankin tapauskohtaisesti käyttää uudelleen ilman ympäristölupamenettelyä. Suomen tavoitteena on olla kiertotalouden kärkimaa, ja sen periaatteiden mukaisesti jätettä ei kuitenkaan pitäisi syntyä ollenkaan, vaan samat materiaalit kiertäisivät käytössä mahdollisimman pitkään. Tätä tavoitetta kohti on päästy End-of-Waste-menettelyn avulla.

Vuosikymmenen takaiseen jätedirektiiviin 2008/98/EY2 hyväksyttiin muutoksia keväällä 2018. Tässä Euroopan parlamentin ja neuvoston muutosdirektiivissä (EU) 2018/8513 tarkennettiin muun muassa jäteluonteen päättymistä koskevia kriteerejä. Muutosdirektiivissä kannustetaan kansallisten ja tapauskohtaisten päätösten tekemiseen. Samalla direktiivissä korostetaan, että viranomaispäätösten pitäisi noudattaa sisällöltään mahdollisimman hyvin EU-säädösten sisältövaatimuksia.

Päätöksessä todetaan, että nämä muutokset on toimeenpantava jäsenmaiden lainsäädäntöön viimeistään heinäkuun 2020 loppuun mennessä. EOW:n saattaminen kansalliseen lainsäädäntöön on pahasti myöhässä tavoiteaikataulusta, johon vaikuttaa erityisesti voimassa olevan jätelain uudistuksen viivästyminen.

Uudistettu jätelaki oli tarkoitus tuoda eduskunnalle vuoden 2021 alkupuolella.

NYKYINEN JÄTELAKI PUUTTEELLINEN Voimassa olevan jätelain (646/2011) 5.4 §:ssa määritetään, millä edellytyksillä jätteeksi määriteltyä materi44 RAKENNUSTEKNIIKKA 1—2021

aalia voidaan jätestatuksen päättymisen jälkeen hyödyntää. Euroopan unioni teki keväällä 2018 muutoksen juuri jätedirektiivin (2008/98/ EY2) artikla 6:een, jonka mukaisesti aine tai esine ei ole enää jätettä, kun • se on läpikäynyt hyödyntämistoimen; • sillä on käyttötarkoitus, johon sitä käytetään yleisesti/ainetta tai esinettä on määrä käyttää erityisiin tarkoituksiin (jätedirektiivin artiklaan 6 tehty muutos (EU) 2018/851); • sillä on markkinat tai kysyntää; • se täyttää käyttötarkoituksensa mukaiset tekniset vaatimukset ja on vastaaviin tuotteisiin sovellettavien säännösten mukainen; ja • sen käyttö ei kokonaisuutena arvioiden aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Voimassa oleva jätelaki (646/2011) ei tunne tai tunnista EOW:n ja jätedirektiivin mukaisia jätestatuksen päättymisen perusteita, mikä vaikuttaa olennaisesti eri jätejakeiden EOW-sääntelyn valmisteluun.

Merkittävänä ongelmana lainsäädännön näkökulmasta voidaan pitää EOW:n vaikutusta kulloinkin voimassa olevaan jätelakiin. Jos tällä hetkellä jättää jonkin jätejakeen jäteluokituksen päättymiseen liittyvän hakemuksen, täytyy ratkaisu tehdä hakemuksen jättämisen aikana voimassa olleen jätelain mukaisesti. Tämä menettely estää jättämästä ”EOW-hakemuksia” etukäteen ennen uuden, artikla 6:n mukaisten perusteiden huomioivan jätelain voimaan saattamista.

JÄTELAIN UUDISTUS LINKITTYY MARA-ASETUKSEEN Viime syksynä lausuntokierroksella ollutta jätelakiluonnosta kommentoitiin ahkerasti. Rakennus- ja purkujätteen lisäksi kommentteja annettiin romutettuja ajoneuvoja, sähkö- ja elektroniikkalaiteromua, käytöstä poistettuja renkaita, keräyspaperia ja juomapakkauksia koskeviin lainkohtiin.

Nämä kommentoidut jätejakeet pitäisi huomioida osana jätelain uudistusta, sillä EOW:n mukaisesti ne vaikuttavat merkittävästi asetettujen kierrätystavoitteiden täyttymiseen vuoden 2020 osalta. Kommen-

HANNU AURINKO toimitusjohtaja, Laatuinsinöörit Oy

toitujen jätejakeiden lisäksi meillä on huomattava määrä muita jakeita, jotka pitäisi ottaa huomioon tulevassa jätelaissa.

Jätelain uudistuksen lausunnoissa käsiteltyjen jätejakeiden lisäksi voimassa oleva maarakennusasetus (VNa 843/2017, ns. MARA-asetus) sisältää muita jakeita, joihin artikla 6:n muutoksella on vaikutusta.

Huomioiden jätelain aikataulun viivästymisen, jätteiden tuottajat ovat siirtäneet osan jätejakeista CE-merkinnän alaisiksi. MARA-materiaaleista esimerkiksi iso osa tuhkista ja jätteenpolton kuonista on haettu CE-merkinnän alaisiksi, jolloin niiden osalta hyödyntäminen kiertotalouden näkökulmasta muuttuu olennaisesti helpommaksi.

CE-merkintä ei kuitenkaan ole mahdollinen kaikille jätejakeille, jos niiden valvonta perustuu esimerkiksi REACH-asetuksen (EC 1907/2006) sisältöön.

EOW-ASETUS EI YHDENMUKAINEN JÄTEDIREKTIIVIN KANSSA Vuoden vaihteen jälkeen betonimurskeiden ja betonisten purkujätteiden osalta oli lausuntokierroksella betonimurskeen EOW-asetusluonnos. Luonnoksen sisältö ei eroa merkittävästi hyödyntämis- ja laatuvaatimuksiltaan tai laadun osoittamisen osalta voimassa olevan MARA-asetuksen mukaisista raskaista vaatimuksista. Luonnos ei näin ollen ollut sisällöltään kaikilta osin artikla 6:n tavoitteiden mukainen.

Mikäli betonimurskeen EOW-asetus tulee voimaan esitetyllä tavalla, antaa se myös esimerkin tai mallin muille jätejakeille. Lähtökohtaisesti tämä tarkastelunäkökulma on erittäin haasteellinen Euroopan Neuvoston direktiivin (2018/8513) tavoitteet huomioiden. Sen keskeinen lähtökohta on mahdollistaa tiettyjen jätejakeiden hyödyntäminen ilman raskasta testausta tai laadunvarmistusta.

Onko siis tarpeen tehdä erillinen ”EOW”-asetus tiettyjen jätejakeiden osalta, jos niitä voidaan hyödyntää vastaavalla tavalla olevassa olevan lainsäädännön näkökulmasta? Toisaalta voidaan esittää kysymys, miksi MARA-asetuksessa ei huomioitu EC -direktiivin (2018/8513) muutosta, vaikka näitä valmisteltiin samaan aikaan? Vai eikö viesti kulkenut Brysselistä Helsinkiin?

EOW KESKEINEN KIERTOTALOUSTAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISESSA

ELLA LAHTINEN nuorempi asiantuntija, Vahanen Rakennusfysiikka Oy

dännön uudistamista kattaen jätelain (646/2011), jäteasetuksen (179/2012), ympäristösuojelulain (527/2014) ja ympäristösuojeluasetuksen (713/2014) uudistamisen.

Kaikki nämä lait ja asetukset vaikuttavat EOW:n tavoitteiden saavuttamiseen. Lisäksi osa näiden lakien sisällöstä olisi ristiriidassa valmistelussa olevien jätelain ja betonimurskeen EOW-asetuksen kanssa.

Onko Suomen hallitus asettanut tavoitteen, jonka saavuttaminen aikataulun osalta karkaa käsistä?

MARA-asetusta valmisteltiin 3-4 vuotta ja lopputuloksessa jäi täysin huomiotta viisi kuukautta myöhemmin voimaan tullut EC-muutosdirektiivi (2018/8513).

Asiakokonaisuuden toteuttaminen kaikki tahot ja toimijat huomioiden on mahdoton tehtävä. Tavoitetta ei kuitenkaan tulla saavuttamaan pelkällä valmistelulla. Suomen hallituksen asettama tavoite vaatii päätöksiä, ohjeistuksia ja päätöksien tulkintaa.

Suomen hallituksen tavoitteena on, että Suomesta tulee kiertotalouden kärkimaa vuoteen 2025 mennessä.

EOW liittyy tähän keskeisesti. Ympäristöministeriö on myös valmistelemassa ohjeistoa tähän liittyen. Aluehallintovirastot (AVI) ohjeistetaan − ja on jo osin muistion kautta ohjeistettu tähän muutokseen, joka edellyttää jätestatuksen omaavien tuotteiden poistamista jätelistalta kierrätystavoitteen saavuttamiseksi.

Tämän haasteen saavuttaminen edellyttää voimassa olevan lainsää45

RIL jäsenetu

Mikä on seuraava Amazon tai Apple?

Vaikka sen ennustaminen voi olla mahdotonta, hyvä hajautus auttaa pääsemään tavoiteltuun tuottoon

Koska sijoittajien työkalupakkiin ei kuulu kristallipalloa tai aikakonetta, on mahdotonta tietää, mistä yrityksestä tulee seuraava Apple tai Amazon, ja minkä yhtiön arvo sulaakin hetkessä käsiin. Onneksi aikakonetta ei tarvita, sillä hyvällä hajautuksella sijoittaja pääsee todennäköisemmin tavoittelemaansa tuottoon.

Sijoittamisessa riski ja tuotto kulkevat tunnetusti käsi kädessä.

Oma sijoitussalkku tulisikin rakentaa sellaiseksi kokonaisuudeksi, jolla voidaan tavoitella sijoittajan haluamaa tuottoa sillä riskillä, jonka sijoittaja on valmis ottamaan. Aika ja hajauttaminen ovat kaksi tapaa tuoda varmuutta siitä, että päästään mahdollisimman lähelle haluttua tuottoa. ”Sijoittajille on viime aikoina voinut ilmaantua useita kiusauksia livetä sijoitussuunnitelmastaan ja lähteä metsästämään pikavoittoja voimakkaasti heiluvissa yksittäisissä kohteissa. Pitkäjänteisen sijoittajan näkökulmasta talouden suuri kuva on kuitenkin ennallaan, eikä hetkellinen hintaheilunnan voimistuminen anna aihetta muutoksiin huolellisesti laadit-

tuun sijoitussuunnitelmaan”, Mandatum Lifen seniorisalkunhoitaja Topias Kukkasniemi sanoo.

Pitkäjänteisen sijoittajan kannalta osakkeen lyhyen aikavälin kurssiliikkeet eivät ole kovin merkityksellisiä. Ne voivat toki tarjota houkuttelevia ostopaikkoja tai hyviä tilaisuuksia vähentää omistuksia, mutta pitkällä aikavälillä sijoittajan tuotto määräytyy sijoituskohteiden taloudellisen menestyksen perusteella.

Näin ollen pitkäjänteinen sijoittaja haluaa sijoittaa laadukkaisiin yhtiöihin ja keskittyy analyysissaan liiketoiminnan kannattavuuteen ja näkymiin, ei näytöllä ylös ja alas kimpoileviin kursseihin.

Oma ala huomioon hajauttamisessa – mitä huomioon rakennus- ja kiinteistöalalla?

Monen sijoittamisen ammattilaisen mielestä tärkein hajauttamisen muoto on allokaatio eli sijoittaminen eri omaisuuslajeihin. Käytännössä hajauttaminen voi tarkoittaa halutun omaisuusluokan, esimerkiksi osakkeiden, ostamista eri maiden markkinoilta tai eri toimialoilta.

Maantieteellisellä hajautuksel-

la pienennetään salkun koko arvon riippumista yhden maan tapahtumista ja toimialahajautuksella yhden alan kehityksestä.

Hajauttaminen eri omaisuusluokkien välillä puolestaan on yleisin keino säädellä salkun riskitasoa omiin tavoitteisiin sopiviksi. Korkeamman tuotto-odotukset ja riskan omaisuuslajeilla, kuten osakkeilla, hintaheilunta on suurempaa. Tällöin hintaheiluntaa voi vähentää sisällyttämällä salkkuun myös matalamman tuotto-odotuksen ja riskin korkosijoituksia. ”Pitkäjänteisen sijoittajan kannattaa hajauttaa sijoituksiaan myös vaihtoehtoisiin sijoituksiin, kuten kiinteistöihin ja listaamattomiin sijoituksiin. Niille tyypillistä on epälikvidisyys eli sijoituksia ei lyhyellä aikavälillä ole mahdollista myydä.

Vastineeksi epälikvidisyydestä sijoittajat tyypillisesti vaativat vaihtoehtoisilta sijoituksilta korkeampaa tuotto-odotusta.

Korkosijoitusten alhaiset tuotto-odotukset ovatkin lisänneet vaihtoehtoisten sijoitusten suosiota viime vuosina”.

Hajauttaminen voi olla myös ajallista. Sen sijaan, että sijoittaja ostaisi esimerkiksi haluamansa osakkeet kerralla, ostoja jakso-

Lue lisää jäsenedusta RILin sivuilta www.ril.fi/ sijoittaminen

tetaan useampaan erään. Näin vähennetään riskiä siitä, että osto tapahtuu kurssien ollessa korkeimmillaan. Esimerkiksi palkkatuloistaan säästävälle ajallinen hajautus hoituu kuin itsestään, palkka kun tipahtaa tilille kuukausittain. ”Mitä pidempi sijoitusaika on, sitä todennäköisempää on, että sijoittaja pääsee tuottotavoitteeseensa. Ajan kuluminen lisää varmuutta tuotto-odotuksen savuttamisesta, kun yksittäiset huonot ja hyvät vuodet tasapainottavat toistensa vaikutusta”.

Joskus hajautusta voi miettiä myös henkilökohtaisista lähtökohdista. Usein sanotaan, ettei kaikkia munia kannata sijoittaa samaan koriin.

Jos työskentelee rakennus- ja kiinteistöalalla, voi miettiä hajautustaan myös sitä kautta.

Rakennusala on ollut perinteisesti suhdanneherkkä. Vaikka viime vuosi sujui rakentamisessa selvästi pelättyä paremmin, arvioi Rakennusteollisuus RT rakentamisen painuvan neljä prosenttia pakkaselle vuonna

2021. Rakentaminen ottaa koronaiskun vastaan viiveellä.

Jos omassa salkussa on suhdanneherkkiä sijoituksia tai itse työskentelee suhdanneherkällä alalla, kannattaa sijoituksiaan hajauttaa myös toimialoihin, jotka jopa hyötyvät talouden sakatessa.

Salkun hajauttaminen on nykyään sijoittajille helppoa

Yhä useampi suomalainen on innostunut sijoittamisesta. Siitä kertoo esimerkiksi se, että osakesäästötilejä oli alkuvuodesta 2021 avattu jo yhteensä noin 160 000. Joulukuussa 2020 suomalaisilla oli sijoitusvarallisuutta myös rahastoissa ennätyksellisen suuri määrä. Sijoittamalla säästäminen on arkipäiväistynyt, ja hyvä niin.

Ennen tehokas hajauttaminen oli verrattain kallista, mutta nykyään jokainen sijoittaja voi päästä helposti ja kohtuullisin kustannuksin käsiksi laajaan valikoimaan eri maiden markkinoita, toimialoja ja omaisuusluokkia.

Omia tavoitteita vastaavan hajautuksen luomiseksi sijoittaja voi myös hyödyntää erilaisia valmiita ratkaisuja, kuten Mandatum Lifen digitaalista varainhoitoa tai allokaatiokoreja, joissa sijoittamisen ammattilaiset huolehtivat tavoitteiden ja kunkin markkinatilanteen mukaisesta hajauttamisesta sijoittajan puolesta.

Osakkeiden kautta voi hajauttaa niin ajallisesti kuin eri maihin, toimialoihin ja omaosuusluokkiin.

Osakesäästötilille voi siirtää korkeintaan 50 000 euroa ja sieltä voi sijoittaa suomalaisiin ja kansainvälisiin osakkeisiin.

Sijoitusten tuotoista maksetaan vero vasta, kun ne nostaa pois osakesäästötililtä. Se mahdollistaa korkoa korolle -ilmiön.

Trader on kaupankäyntipalvelu osakesäästäjälle, treidaajalle ja ammattilaisille ja sen kautta voi käydä kauppaa 37 markkinalla.

Traderin asiakkaana voi käydä kauppaa osakesäästö- sekä arvo-osuustileillä.

ILMOITUS

”Pitkäjänteisen sijoittajan kannalta osakkeen lyhyen aikavälin kurssiliikkeet eivät ole kovin merkityksellisiä,” Mandatum Lifen seniorsalkunhoitaja Topias Kukkasniemi kertoo.

AJANKOHTAISET KOONNEET Jenni Ahola ja Henriikka Hellström

RILin Kevätkokous 2021

KOKOUSKUTSU RIL ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään perjantaina huhtikuun 23. päivänä 2021 klo 15.00 Teamsissä.

Huom! Ennen klo 15.00 alkavaa virallista kokousosuutta kuullaan klo 14.30 alkaen puheenvuorot RILin hallituksen puheenjohtajalta Jussi Aholta sekä RILin toimitusjohtajalta Miimu Airaksiselta.

Aho käsittelee puheenvuorossaan kiertotaloutta alalla ja Airaksinen kertoo tänä vuonna toteutettavan KIRA-kasvuohjelman valmistelusta.

ILMOITTAUDU MUKAAN KOKOUKSEEN: www.ril.fi/tapahtumat KOKOUKSEN OHJELMA 1.

Kokouksen avaus

2.

Kokouksen järjestäytyminen Puheenjohtajan, sihteerin, pöytäkirjan­ tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta

3.

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

4.

Työjärjestyksen hyväksyminen

5.

Kokouksen äänestysmenettelyn toteaminen

6.

Vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen 2020 sekä sitä koskevan tilintarkastajien kertomuksen esittely

7.

Vuosikertomuksen 2020 vahvistaminen

8.

Tilinpäätöksen 2020 vahvistaminen

9.

Vastuuvapauden myöntäminen

10. Vaalitoimikunnan ja sen puheenjohtajan valitseminen 11. Evästyskeskustelu

RIL RY HALLITUS 48 RAKENNUSTEKNIIKKA 1—2021

RILin SÄÄNNÖT UUDISTUIVAT UUDET SÄÄNNÖT TULIVAT VOIMAAN 1.1.2021.

KESKEISIMMÄT MUUTOKSET:

Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

RIL ry

Jäsenmaksu yhdessä erässä

Jäsenmaksu mahdollista maksaa erissä

Vastavalmistuneen jäsenmaksu valmistumisvuonna 100 %

Vastavalmistuneen jäsenmaksu valmistumisvuonna 0 euroa

Vastavalmistuneen jäsenmaksu 1. vuoden ajan valmistumisvuoden jälkeen 100 %

Vastavalmistuneen jäsenmaksu 1. vuoden ajan valmistumisvuoden jälkeen -50 %

Yamk-tutkinnon opiskelijat eivät jäsenkelpoisia

Yamk-tutkinnon opiskelijat jäsenkelpoisia

49

TEKSTI: Jenni Ahola KUVA: Fira

ALAN NUORI OSAAJA

Joonas Lehtovaara Ikä: 29 Koti: Helsinki Valmistunut: Aaltoyliopistosta DI:ksi vuonna 2018

Lue pidempi juttu Joonaksesta Rakennustekniikka-lehden verkkosivuilta rakennustekniikkalehti.fi

Lukion jälkeen Joonas Lehtovaara halusi tekniselle alalle. Tarkemman suuntauksen valinta tuotti kuitenkin päänvaivaa: erityisesti tuotantotalous ja rakennustekniikka kiinnostivat, mutta lopulta Lehtovaara päätyi kuitenkin aloittamaan konetekniikan linjalla. ”Aloittaessani opiskelun kone- ja rakennustekniikka olivat juuri yhdistyneet Aallon tutkintouudistuksen myötä. Itselleni tämä sopi hyvin, kun ehdin opintojen alussa vielä miettiä tarkkoja kiinnostuksen kohteita. Lopuksi päädyinkin rakennustekniikan puolelle.”

Toisena opiskeluvuonnaan Lehtovaara sai harjoittelupaikan A-insinööreiltä siltasuunnittelun osastolta. Harjoitteluaikana suoritetussa kandityössä Lehtovaara käsitteli vinoköysisiltojen köysien värähtelyn hallintaa. ”A-insinööreillä aloittaessani olin lukenut vasta melko vähän rakennussuunnittelun kursseja. Perusteet olivat kuitenkin hallussa, ja siltayksikkö ja silloinen esimies Petri Kela ottivat hyvin kopin perehdytyksestä.”

Maisterivaiheen opintojen alussa Lehtovaara sai työtarjouksen Firalta suunnittelunohjauksen parista. Samoihin aikoihin hän osallistui Aallossa Operations Management in Construction -kurssille, jota veti Olli Seppänen, Lehtovaaran nykyinen esimies Aallossa.

50 RAKENNUSTEKNIIKKA 1—2021

”Uusi työtehtävä ja kurssin teemat kolahtivat, ja ajattelin, että nämä ovat asioita, joiden parissa haluan työskennellä.”

Lehtovaaran Firalle tekemässä diplomityössä käsiteltiin suunnittelunohjauksen kehittämistä tuotannon palautteen avulla. Tutkimustyö ei kuitenkaan päättynyt tähän – vuonna 2018 Lehtovaara ryhtyi tekemään väitöskirjaansa, jonka aiheena on hajautettu tahtituotanto.

Ajatus väitöskirjasta alkoi itää Lehtovaaran mielessä jo A-insinöörien siltayksikössä, jossa pari työntekijää työsti samanaikaisesti väitöskirjojaan. ”Oli hienoa nähdä, kuinka he pystyivät menemään aiheessa niin syvälle tutkijatyön kautta, ja miten he sitten pystyivät soveltamaan tietoa työelämään.”

Lehtovaaran väitöskirjan pitäisi olla valmis reilun vuoden päästä. Tätä ennen hän lähtee ensi syksynä tutkijavaihtoon Yhdysvaltoihin, Kaliforniaan, Berkeleyn yliopistoon. ”Se, millaiseksi nykyinen Lean-rakentaminen on muotoutunut, on osakseen Berkeleyssa tehdyn tutkimuksen ansiota. Yksi keskeisistä vaikuttajista on professori Iris Tommelein, jonka tutkimusryhmässä tulen työskentelemään.”

jäsenyys kannattaa

150 KOULUTUSPÄIVÄÄ VUODESSA

150 JÄSENTAPAHTUMAA VUODESSA

280 JULKAISUA

LEHDET Rakennuslehti, Tekniikka ja

JÄSENTAITOKOULUTUKSET

Talous, Rakennustekniikka

työelämätaitojen kohentamiseen

ALENNUKSET RILin koulutuksista

VASTUU- JA OIKEUSTURVA­

ja j ulkaisuista sekä RILin neuvottele­

VAKUUTUS JA JURISTIPALVELUT

mista vakuutuksista ja palveluista

kinkkisempiin työuran käänteisiin

vapaa-­ajan matkustamiseen liittyen

VERKOSTOT, joita luot myös

ETUJA sijoittamisen palveluista

RILin VAPAA-AJAN TILAISUUKSISSA,

APU­RAHAT työharjoitteluun

kuten Glögeillä, Golfissa, Perhe­

ulkomailla sekä opinnoissaan

päivässä, Regatassa, Runissa,

erinomaisesti menestyneille

Suunnistuksessa ja Tenniksessä

PALKKASUOSITUKSET teekkareille

VIERUMÄEN MÖKKI edullisesti

ja palkkatilastot kaikille jäsenille

vuokralle

MENTOROINTI eri muodoissaan ja

TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS

NAISVERKOSTO urapolun tueksi

KOKOssa

TIETOISKUT a jankohtaisista aiheista

RIL on puolueeton asiantuntijaorganisaatio.

Jäseniämme ovat rakennetun ympäristön akateemiset – teekkareista tohtoreihin. www.ril.fi

@RILInsinoorit

@RILInsinoorit

@rilinsinoorit

RIL - Finnish Association of Civil Engineers

Kun työelämässä sattuu, meillä tapahtuu.

Irtisanomiset ja lomautukset iskivät kovalla kädellä viime vuonna KOKOn jäsenistöön ja myös työttömyyskassalle vuosi oli poikkeuksellinen. Korona-ajan haasteet eivät kuitenkaan heijastuneet asiakastyytyväisyystutkimuksemme tuloksiin: ne olivat kautta aikain parhaat. Suuri kiitos jäsenillemme ymmärtäväisestä suhtautumisesta ja positiivisesta palautteesta!

Teemme KOKOssa parhaamme sen eteen, että meillä asioinnista jäisi aina hyvä mieli. Pyrimme priorisoimaan palveluissamme sen tärkeimmän – jäsentemme mahdollisimman nopean toimeentulon turvaamisen.

6,23

7*

*KOKOn jäsenten antama kokonaisarvosana kassan palveluille, asiakastyytyväisyystutkimus marraskuu 2020.

RILin kassa-asiat hoitaa KOKO. www.kokokassa.fi