Rakennustekniikka 3.2021 by Rakennustekniikka

3 2021

JANNE TÄHTIKUNNAS RILin toimitusjohtajaksi

RAKENNUSALA – alisuoriutujasta kestomenestyjäksi?

PATENTTIALAA mullistavat teknologiat

Mandatum Life Palvelut Oy toimii Saxo Bank A/S:n sidonnaisasiamiehenä.

TRADER ON YKKÖNEN Osakesäästäjien Viisas Raha -lehden Välittäjä 2021 -tutkimuksen mukaan tyytyväisimmät sijoittajaasiakkaat löytyvät Traderista. RILin jäsenenä säästät Traderissa jopa - 40 % Helsingin ja monen muun pörssin kauppakäyntikuluista.

Hyödynnä etusi: MANDATUMTRADER.FI/RIL

M AINOS

FF-FLOOR-LATTIARATKAISU SÄÄSTÄÄ KUSTANNUKSIA JA YMPÄRISTÖÄ Rakentaminen ja erityisesti kiinteistöjen käyttö tuottaa yli 30 prosenttia kasvihuonekaasuista. Hyvä lämmöneristys on paras suurimman eli käytönaikaisten päästöjen laskija, mutta myös rakentamisvaiheessa on tehtävissä paljon. FF-FLOOR-lattiaratkaisun 30 prosenttia pienempi hiilijalanjälki on tärkeä edistysaskel myös rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämisessä. Sisäilmasaneerauksiin erikoistunut Venax Oy peruskorjaa Helsingin LänsiPakilassa neljän huoneiston paritaloyhtiötä käyttäen alapohjassa Finnfoamin kehittämää FF-FLOOR-lattiaratkaisua. Yrittäjä Mikko Luukkonen Venax Oy:stä pitää tärkeänä sitä, että rakentamiseen kehitetään uusia ja entistä parempia sekä työtä helpottavia ratkaisuja, koska vain siten ala menee eteenpäin.

VASTUULLINEN JA KESTÄVÄ VALINTA ALAPOHJAAN FF-FLOOR on tuotteena yksinkertainen asentaa ja helppo työstää. Lukkopontatuilla eristelevyillä saadaan erittäin hyvin lämpöä eristävä, tiivis ja kosteusteknisesti turvallinen alapohja kustannustehokkaasti. Rakenteen nerokkuus ja materiaalitehokkuus perustuu 3D-ajatteluun, jossa eristelevyt toimivat samalla valumuotteina betoniselle ”ripalaatalle”. Urien kohdalle muodostuvien ripojen ansiosta pintalaatta voi olla ohut, ja silti betonirakenne on 20 prosenttia tavanomaista betonilaattaa lujempi. ”Pontatut eristelevyt asettuvat helposti tiiviisti kiinni toisiinsa ja asennus on nopeaa, kun pohjat ovat hyvät. Esimerkiksi viemäreiden kohdat voi leikata kätevästi kuumalankaleikkurilla”, levyjä asentanut Niklas Rönkä vahvistaa asennustyön

sujuvuuden. Finnfoam toimittaa eristelevyjen mukana valmiiksi järjestelmään sovitetut raudoiteverkot, jotka asennetaan lämmöneristeiden uriin. Tällöin raudoitteiden päällä ei tarvitse työmaalla kävellä ja työturvallisuus ja töiden sujuvuus paranevat.

RESURSSITEHOKAS ON MYÖS TALOUDELLINEN Finnfoam Oy:n toimitusjohtaja Henri Nieminen kertoo, että resurssitehokkuus on ollut FF-FLOOR-lattiaratkaisun kehittämisessä ensisijainen tavoite. ”Tärkein tavoite on ollut vähentää betonin tai sen tilalla käytettävän muun lattiamassan määrää, jotta lattian neliöhintaa ja rakentamisen materiaalien käyttöä saadaan pienennettyä”, Henri Nieminen sanoo. FF-FLOORissa osa betonista on korvattu FF-EPS eristeellä ja saatu näin huomattavasti kevyempi, halvempi ja hiilijalanjäljeltään merkittävästi pienempi rakenne kuin perinteisellä lattiaratkaisulla. Lämmöneristeenä käytettävän FF-EPS-eristeen kuutiohinta on vain puolet betonista, joka maksaa noin sata euroa kuutiolta. Pienemmän betonimenekin tuoma painonsäästö on huomattava, sillä FFEPS-eriste painaa ainoastaan 20 kg/m3

kun betonin paino on 2200 kg/m3. Betonin korvaaminen eristeellä parantaa luonnollisesti myös lattiarakenteen lämmöneristävyyttä ja pienentää siten hiilijalanjälkeä ja asumisen kustannuksia rakennuksen koko elinkaaren ajan verrattuna tavanomaiseen lattiaratkaisuun. FF-FLOOR-lattiaratkaisua on jo käytetty Suomen lisäksi Finnfoamin ulkomaisissa tytäryhtiöissä sekä uudis- että korjausrakentamisessa. Käyttökohteet ovat olleet ensisijaisesti asuinrakentamisen kohteita. ”Jatkamme kehitystyötä rakenteiden hiilijalanjäljen pienentämiseksi”, Henri Nieminen sanoo.•

3 2021

16 Teemu Meriläinen etenee urallaan vauhdilla

27 Vieraana FISE Oy:n Timo Korhonen

44 Patenttihakemusten määrä rakennusalalla kasvanut

THE FINNISH CIVIL ENGINEERING CONSTRUCTION JOURNAL 77. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0033-913X (painettu) ISSN 2243-0369 (verkkojulkaisu) 4 RAKENNUSTEKNIIKKA 3—2021

Pääkirjoitus

Signaalit

Janne Tähtikunnas: ”Kestävän rakentamisen edistäminen on tärkeää.”

Yhteisistä innovaatioista voimaa koko alalle

Teemu Meriluoto on Vuoden nuori RILiläinen

Koulutus ja kehitys-paneelin tulokset ROTI 2021-esittelyssä

Timo Korhonen: ”Elinikäinen oppiminen ja pätevyyden merkitys”

Making-City lighthouse project in Oulu

POCITYF will demonstrate innovative smart city energy technologies

Rakennusala sijoituksena: Kroonisesta alisuoriutujasta kestomenestyjäksi?

Vieraana Virpi Mikkonen: Ilmastonmuutos haastaa innovoimaan

Vantaalle valmistuu uusi kierrätyslaitos

Lakiklinikka: Uudet teknologiat mullistavat patenttialaa

Osallistu syyskokoukseen, jossa julkistetaan myös uudet hallituksen jäsenet!

Leania rakentamista – ensimmäinen suomenkielinen kirja julkaistu

Alan nuori osaaja: Leea Tolvas

JULKAISIJA JA KUSTANTAJA RIL ry PAINOSMÄÄRÄ Keskimäärin 6 000 kpl PÄÄTOIMITTAJA Janne Tähtikunnas TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Henriikka Hellström TOIMITTAJA Jenni Ahola, etunimi.sukunimi@ril.fi ULKOASU Susa Laine, susalainen.fi ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy, Mikko Salmensuo, mikko.salmensuo@saarsalo.fi, Riku Suuriniemi, riku.suuriniemi@saarsalo.fi KANSIKUVA Mirkku Merimaa PALAUTE JA JUTTUIDEAT Henriikka Hellström, henriikka.hellstrom@ril.fi TOIMITUKSEN OSOITE Rakennustekniikka c/o Suomen RIL ry, Fredrikinkatu 42, 00100 Helsinki. PAINOPAIKKA Printall AS

PÄÄTOIMITTAJA JANNE TÄHTIKUNNAS JANNE.TAHTIKUNNAS@RIL.FI @TAHTIKUNNAS

PÄÄKIRJOITUS

KUVA: Mikko Mäntyniemi

ELÄMÄNMITTAISEN OPPIMISEN ALA Joskus opintoja aloittaessani kuvittelin, että valmistuessani olisin varustettu kaikella tarvittavalla tiedolla. Turhat kuvitelmat karisivat kuitenkin opintojen aikana. Diplomi-insinöörillä ei ole kaikkea tietoa, mutta erittäin tukeva perustus uuden oppimiseen ja saatavilla olevan tiedon jalostamiseen. Tilanne ei ole vuosien varrella muuttunut, vaan käsitykseni on oikeastaan vahvistunut. Koulutusuudistuksien mukana elämänmittaisen oppimisen tärkeys on kasvanut ja erikoistumisen merkitys korostunut. Suuri osa ammatissa tarvittavien taitojen opinnoista suoritetaan vasta opintojen loppuvaiheissa, koulutuksesta riippumatta. Tiukkojen opinto-ohjelmien sisään ei enää voi esimerkiksi kasata useiden materiaalien osaamista suunnittelussa ja työnjohdossa. Valmistumisen jälkeen suoritettujen täydennysopintojen tekeminen onkin tämän myötä yleistynyt. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) uudistus vahvistaa tulevaisuudessa tätä kehitystä entisestään − eikä ainoastaan digiloikan vuoksi. Viimeisimmän tiedon mukaan suunnittelijoiden ja työnjohdon kelpoisuudet aiotaan jakaa virallisesti viiteen luokkaan, nykyisen rakennusvalvontojen käytännön mukaisesti. Iso uudistus on myös rakennusvalvontojen jakautuminen tavanomaisen ja vaativan tasoisiin. Jää vielä kuitenkin nähtäväksi, millaisia hankkeita tavanomainen rakennusvalvonta saa hoitaa. Todennäköisesti tulossa on myös ympäristöministeriön valtuutuksella ylläpidettävä virallinen kelpoisuusrekisteri, jossa on

tiedot koulutuksista, erikoistumisesta sekä kokemuksesta. Lisäksi rekisteristä saa todistuksen taidoistaan. Kuulostaa kovin tutulta. Tähän asti FISE- pätevyyksien hankkiminen on perustunut saatavaan hyötyyn ja vapaaehtoisuuteen. Nykyisen tietosuojalain aikana rakennusvalvonnat eivät enää ole voineet vanhaan malliin säilyttää todistusnippuja vuodesta toiseen hankekohtaisen kyvykkyyden toteamiseksi. FISE-pätevyyden perusteella tilanne on yleensä helpottunut huomattavasti. Pätevyysvaatimuksien tiukennuksia en ole sen sijaan havainnut. Tiukennuksia tehtiin viimeksi vuonna 2014, ja moni pitkään alalla ollut joutui hankkimaan lisäkoulutusta tai vetoamaan siirtymäsäädökseen pätevyyden perustana. Pätevyyksien uusiminen vaatii meritoituneelta osaajaltakin todistuksen, että hän on päivittänyt tietojaan tasaisin välein. Tämä pätee myös silloin, kun opintomäärät olisivat vanhastaan riittäviä ja referenssit tuoreita. Rakentamisen ala on jo hyvän aikaa ollut siis todellinen elämänmittaisen oppimisen ala. Tarjolla on myös laadukasta opetusta, joka täyttää edellä kuvatut toiveet ja tarpeet. RILin koulutuksiinkin osallistuu vuosittain tuhansia asiantuntijoita. Täydennyskoulutuksen laajuudesta ja laadukkuudesta huolimatta rakennusalan osaajapula on suuri. Yhtälö on ratkaistava alan yhteistyöllä, ja pian.

JANNE TÄHTIKUNNAS aloitti RILin ja RIL-Säätiön toimitusjohtajan tehtävissä syyskuussa. Lue lisää Jannesta tämän lehden sivuilta 8-11. 5

SIGNAALIT KOONNUT Henriikka Hellström

RAKENTAMISEN MUOVIT Motivan maksuton Rakentamisen muovit -verkkokoulutus on suunnattu mm. rakennushankkeiden ja -urakoiden tilaajille ja toteuttajille, tuoteteollisuudelle sekä työmaiden työnjohdolle. Tutustu koulutukseen osoitteessa: www.motiva.fi/rakentamisenmuovit

UUSIUTUVA ENERGIA RAKENNUSPERINTÖ Vuosina 2021-2022 toteutettavan ModerninArvo-hankkeen tavoitteena on syventää ja lisätä yhteiskunnallista keskustelua modernin rakennuskannan kohtalosta ja siihen liittyvistä näkökulmista. https://bit.ly/3hsM5kq

6 RAKENNUSTEKNIIKKA 3—2021

Lakiesityksen mukaan rakennukseen ostettavasta lämmöstä ja sähköstä vähintään 38 prosentin olisi jatkossa oltava uusiutuvaa energiaa. Vähimmäisvaatimus koskisi sekä uusia että laajamittaisesti korjattavia rakennuksia – vuosittain arviolta 30–50 hanketta. https://bit.ly/3A7xaDT

KIERTOTALOUS Sitran Kiertotalouden kiinnostavimmat 2.1 -lista esittelee 41 edelläkävijäyritystä, jotka tarjoavat kiertotalousratkaisuja globaaliin kestävyyskriisiin. Tutustu esimerkkeihin: https://bit.ly/3Ab8nyB

VIRTUAALI YMPÄRISTÖ Tampereen yliopiston ja KONEen kehittämä virtuaaliympäristö sujuvoittaa globaalia innovaatiotoimintaa. Virtuaalisten ympäristöjen ja työkalujen avulla on tarkoitus tuottaa digitaalista sisältöä teknisiin dokumentteihin, esimerkiksi käyttöohjeisiin. https://bit.ly/3ntshBl

SUODATUS PROJEKTI Lappeenrannan kaupungin ja LUT-yliopiston kokeilussa hulevesien puhdistukseen käytetään kemikaalitonta, mikrobipohjaisen EM-teknologian (Effective Microorganisms) ja shungiittisuodattimen yhdistelmää. Video aiheesta: https://bit.ly/3EbzTOR

RILin toimitusjohtaja, diplomiinsinööri Janne Tähtikunnas: ”Niin tilaajilla, suunnittelijoilla kuin rakentajillakin on edessään suuria haasteita. RILin tuottaman puolueettoman tiedon merkitys kasvaa jatkossa entistäkin suuremmaksi”, hän sanoo.

8 RAKENNUSTEKNIIKKA 3—2021

TEKSTI: Henriikka Hellström KUVA: Mirkku Merimaa

RILin uusi toimitusjohtaja Janne Tähtikunnas:

Kestävän rakentamisen edistäminen tärkeää.” Syyskuun alussa RILin toimitusjohtajana aloittaneella Tähtikunnaalla on vahva tausta sekä järjestö- että yritysmaailmasta. Nykyiseen tehtäväänsä hän siirtyi Omakotiliiton toiminnanjohtajan paikalta, oltuaan sitä ennen kuusi vuotta Teräsrakenneyhdistyksen toimitusjohtajana. RILissä Tähtikunnas haluaa jatkaa neutraalin, faktapohjaisen tiedon pohjalta alan kehittämistä jäsenistön ja yhteiskunnan hyväksi.

Janne Tähtikunnas • • •

Kotoisin: Tuusulasta, asunut suurimman osan elämästään Espoossa Perhe: Naimisissa ja kaksi lasta Harrastukset: Judo, kuntosali

Urastepit • Diplomi-insinööriksi vuonna 2004 Teknillisestä korkeakoulusta, puunjalostustekniikan osastolta, pääaineina paperinjalostustekniikka ja teollisuustalous. • RILin toimitusjohtajaksi 6.9.2021, Suomen Omakotiliiton toimitusjohtajana 8.2020–8.2021, Teräsrakenneyhdistyksen toiminnanjohtajana 2014–2020, Rejlers Oy:n liikenneväylät ja telecom-yksikön liiketoimintajohtajana 2011–2014, Nobina Finland Oy:n liiketoiminnan kehitysjohtajana 2009–2011 ja Imerys Minerals Oy:n teknisenä myyntipäällikkönä 2005–2008 Muuta • FISE Oy:n hallituksen puheenjohtajana 5.2018–5.2021 ja hallituksen jäsenenä 2015–2018 • Eurooppalaisen kiinteistöliitto UIPI:n European Affairs committee:ssa 2020–2021 • ECCS Executive board:ssa 2014–2020 • METSTA ry hallituksen jäsenenä 2019–2020 • HSL:n hallituksen jäsenenä 2013–2017 • Espoon rakennuslautakunnan puheenjohtajana 1.2013–8.2021 10 RAKENNUSTEKNIIKKA 3—2021

ALAN eteenpäin vieminen motivoi tuoretta toimitusjohtajaa RILin keulakuvana. Hän pitää tärkeänä elinikäistä oppimista, josta Tähtikunnaalla on myös omakohtaista kokemusta. ”Opintopisterajaukset ovat diplomi-insinöörin tutkinnossa niin tiukkoja, että olen itsekin suorittanut rakennusalan opintojaksot valmistumiseni jälkeen.” Tähtikunnas toimi myös kolme vuotta Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyyspalvelu Fise Oy:n hallituksen puheenjohtajana ja useamman vuoden hallituksen rivijäsenenä. Diplomi-insinööriksi hän valmistui puunjalostuspuolelta Otaniemestä, suorittaen samalla toisen pääaineen tuotantotalouden osastolta. Rakennuspuolen kursseista tutuimmat linkittyvät erillisopintojen muodossa rakenteiden mekaniikkaan. ”Rakennusala on tuntunut aina omimmalta − rakentaminen on minulle intohimo. RIL tuntuu kuin paluulta kotiin”, Tähtikunnas sanoo. Käytännössä palo alaan on ilmennyt vapaa-ajalla 50-luvun talon peruskorjauksena ja laajennuksena sekä parhaillaan käynnissä olevan mökin rakentamisena. RILIN JULKAISUILLA ISO VAIKUTUS Tähtikunnas arvostaa RILin roolia kattavan, puolueettoman tiedon välittäjänä ja alan asiantuntijoiden kouluttajana. ”Ilman RILin julkaisuja myös kotimaisesta kiinteistö- ja rakentamisalan tietokirjallisuudesta puuttuisi kaksi kolmasosaa. Näissä julkaisuissa tuodaan neutraalisti esille kunkin teeman hyvät ja huonot puolet.” Toimitusjohtaja korostaa, että RILin on jatkossakin erittäin tärkeä edistää kestävää rakentamista ja tuoda alan eri kulmat päätöksentekijöiden tietoon, oikeiden päätösten tueksi. Hänellä on yhdeksän vuoden vahva tuntuma poliittiseen päätöksentekoon Espoon rakennuslautakunnan puheenjohtajana. ”Minulla on kontaktit kunnossa puoluerajojen yli. En koe politiikkakokemustani ongelmallisena, sillä olen aiemminkin toiminut samankaltaisessa puolueettomassa organisaatiossa kuin RIL. Tähtäimessäni on aina ollut hyvän rakentamisen edistäminen, tavalla tai toisella.” Tähtikunnas pitää erittäin tärkeänä myös alan vetoja pitovoimaa etenkin nuorempien polvien osalta.

”Meidän on varmistettava, ettemme menetä alalta kokonaista ikäluokkaa, kuten kävi 1990-luvun lamassa.” Hän korostaa, että alan ja alalla toimivien diplomi-insinöörien on kyettävä uudistumaan, jotta jatkuvan kehittämisen polku on mahdollinen. ”Samaan aikaan toiminnan kulmakivien on pysyttävä paikoillaan. Pitää muistaa, mistä ponnistetaan.” Tällä hän viittaa muun muassa RILin arvoihin: asiantuntevuus, edelläkävijyys, riippumattomuus, avoimuus ja yhteisöllisyys. RAUDANLUJAT HERMOT HELPOTTAVAT YHTEISTYÖTÄ Uusi toimitusjohtaja saa pöydälleen isoja vaikuttamishankkeita, niiden joukossa EU-tason projekteja ja kansallisesti muun muassa Rakennetun omaisuuden tila- eli ROTI-hankkeen. ”Suomen ROTIssa puhutaan rakennetun omaisuuden tilasta. Sen sijaan hankkeen esimerkkimaa Yhdysvalloissa raportin keskiössä on kansakunnan tila. Pitäisikö täälläkin kääntää katseet tuohon suuntaan?” Tähtikunnas toteaa, että kukaan ei myöskään tiedä, kuinka rakennuksia käytetään viiden vuoden kuluttua. ”Se on iso haaste sekä suunnittelijoille, rakentajille että tilaajille. Mihin käyttöön mikäkin uudisrakennus pitäisi suunnitella? Sama pätee korjausrakentamiseen, joka on vielä haastavampaa. Tulevaisuudessa ollaan isojen osaamishaasteiden edessä etenkin ilmastonmuutoksen ja hiilineutraalitavoitteiden vuoksi.” Hän sanoo, että muutosten näkeminen pidemmälläkin perspektiivillä palkitsee. Viisi vuotta on lyhyt aika. Yhdeksi tärkeimmäksi saavutuksekseen omalla tähänastisella urallaan Tähtikunnas mainitsee Suomen itäisimmän tuulipuiston rakennuttamisen Lappeenrantaan. ”Hankkeessa tuli eteen monia vaikeita kohtia. Onko tuulipuisto esimerkiksi liian lähellä tietä ja junarataa? Haittaako se tutkien toimintaa? Ja pysytäänkö budjetissa ja aikataulussa?” Tähtikunnas sanoo lehmän hermoista olevan apua vaikeissa paikoissa. ”En hämmenny, olen kohtuullisen suora ja helposti lähestyttävä. Mielestäni omaan kyvyn löytää kaikille parhaan ratkaisun.”

Näitä mentoreitani arvostan Jouko Kouhi – Kävelevä tietosanakirja, joka auttaa aina. Jouko Lamminen – Hänen kanssaan on käyty vuosien mittaan monet sparraukset. Aki Vuolio – Aki on rauhallisuuden perikuva, jonka kanssa on noustu monesta suosta yhdessä.

RILin on jatkossakin erittäin tärkeä tuoda alan eri kulmat päätöksentekijöiden tietoon, oikeiden päätösten tueksi."

12 RAKENNUSTEKNIIKKA 3—2021

RAKENTAVIA AJATUKSIA ALASTA. Palstalla alan uudistajat ja visionäärit avaavat näkemyksiään ajankohtaisista teemoista. Muutos alalla tapahtuu nyt!

TEKSTI: Jussi Aho, RILin puheenjohtaja, Fira Groupin toimitusjohtaja KUVA: RIL/Katri Lehtola ja Shutterstock

YHTEISISTÄ INNOVAATIOISTA VOIMAA KOKO ALALLE Pääsiäisenä 2020 ekonomiksi opiskeleva poikani Elias herätti minut ilmastotodellisuuteen tekemällään ”climate change for dummies” -aineistollaan. Seuraavaksi syntyvän sukupolven elämisen olosuhteet ovat jo vaarassa heikentyä merkittävästi, koska siedettävän lämpenemisen hiilibudjetin rajat ovat tulossa vastaan nopeammin kuin olin kuvitellut. Samoihin aikoihin Reijo Karhinen pyysi minua valtioneuvoston strategisen kiertotalousohjelman toimialamme teemaryhmän vetäjäksi. Suostuin perustelluista syistä: Mitä tämä tarkoittaa toimialallemme? Ja ennen kaikkea, miten voimme hoitaa sukupolvisen velvollisuutemme? Entä kuinka määritämme sen? Rakentaminen kohtaa juuri nyt suuria odotuksia tuottavuuden, laadun, ekologisuuden ja asiakaspalvelun näkökulmasta. Ne kääntyvät tulevaisuudessa yhä enemmän vaati-

muksiksi, regulaatioksi ja rahoitus ehdoiksi. Juuri tapaamani ison globaalisti menestyvän yrityksen toimitusjohtaja kysyikin minulta syytä toimialan hitaaseen kehitykseen, kutsuen sitä jopa rakentamisen globaaliksi kriisiksi. Hän pohti, miksi tuottavuus ei ole kehittynyt, miksi asunnot ovat niin kalliita? Näiden lisäksi voimme kysyä, miksi ilmastopäästöt ovat niin suuria? Miksi kiertotaloudella on vielä niin pieni rooli toimialalla? Epäilin keskustelussamme, että tähän on muutamiakin syitä: • Tekemisestä puuttuu vielä pakko. • Muutoksen kunniahimo ei ole ollut riittävällä tasolla. • Kilpailu ja regulaatio on ollut paikallista ja rajallista. • Yritykset ovat pystyneet tekemään hyvääkin liiketoimintaa ilman merkittävääkin tuotekehitystä. 13

• Kaupungit ovat tykänneet rakentaa budjettejaan kovahintaisilla tonttien myynneillä. • Kaavoituksen vaatimukset eivät ole kiihdyttäneet tuottavuuden kehitystä. • Osaoptimit ratkaisut ovat vallalla kokonaisoptimoinnin sijaan. NYT ON SYSTEEMISEN MUUTOKSEN AIKA Kuvaan rakentamista usein irlantilaiseksi kiviaidaksi, joka on ollut paikallaan vuosisatoja, jopa vuosituhansia. Se pitää sisällään 360 astetta erilaisia asioita. Näkökulmana on sadan vuoden kestävyys. Kyseessä on siis systeemi, jossa on useita osia. Se toimii ja hoitaa velvollisuuttaan, mutta kehitystahti on ollut hidas. Sen nopea ja kertakaikkinen muutos ei myöskään onnistu helposti, koska se on riippuvainen markkinoilla olemassa olevasta toimittajaketjusta ja sen ”360-asteen osasista ja ihmisistä”. Sen muuttaminen ei ole yhden yrityksen tai osaajan toimesta mahdollista, eikä ylipäätään helppoa. Miten siis saamme käänteen aikaiseksi tuottavuudessa, laadussa, ympäristöystävällisyydessä ja asiakaspalvelussa − läpi toimitusketjun kestävällä tavalla? Arvoa tuottava kehitys on mahdollinen, kun teemme sitä yhdessä muiden toimijoiden kanssa verkostossa, tai hienommin sanottuna ekosysteemissä. Muutoksen kykyä nopeuttavat osaavat yritykset, joita yhdistävät arvojen ja liiketoimintata14 RAKENNUSTEKNIIKKA 3—2021

voitteiden, tuotteiden ja prosessien yhteensopivuus. Keskeistä on rakentaa liiketoimintaa toisten kanssa niin, että muutkin voivat menestyä. Meillä on käytössä moderni teknologia ja paremmat rahoitusmahdollisuudet kuin koskaan aikaisemmin rakentamisen historiassa. Osaammeko johtaa tällaista kehitystä yhä paremmin ja nopeammin? Liiketoiminnallisesti suuntaus on liiketoiminnan alustalähtöisyyteen, ja verbinä muiden onnistumisen mahdollistamiseen. Kukin yritys voi miettiä osaltaan, mitä voi mahdollistaa muille ja päinvastoin. Samalla on pohdittava, kuinka yhteinen intressi rakennetaan niin, että pystytään toimimaan pitkäjänteisesti yli vuosien? Haasteena on toimialan projektilähtöisyys, koulutus ja kokemustaustamme. Nämä ovat hitsanneet ajattelumme ja käytäntömme vallitseviksi toimintamalleiksi. Helpointa on olla tekemättä muutosta ja jatkaa ansaintaa entisellä tavalla, jos markkinat jättävät siihen vielä mahdollisuuden. Suurimmat mahdollisuudet ovat kuitenkin kehittymisessä. Ennustan, että rakentamisen systeeminen muutos vauhdittuu tulevina vuosina. Sen seurauksena rakentamisesta tulee: • enemmän tahtiaikajohdettua kokoonpanoa kuin perinteistä rakentamista • rakennushankkeiden virtaus nopeutuu, hankkeet valmistuvat nopeammin ja laatu on parempaa

• yhteensopivat hiilineutraalimmat tuotteet muodostavat modulaarisia tuoteperheitä ja ratkaisuja • vastuullisuutta todennetaan digitaalisella jalanjäljellä datalähtöisesti sekä prosesseista että tuotteista • rakentamiseen syntyy ekosysteemejä, joilla on yhteinen pitkäjänteinen intressi tuotteiden ja prosessien vakiointiin sekä uudella tavalla ansaintaan • toimialalta syntyy kansainvälisiä läpimurtoja myös Suomesta käsin Uskon, että näillä muutoksilla saamme rakentamisessa aikaan hyvän käänteen niin tuottavuuden, ihmisten kuin ympäristön näkökulmasta. Oleellista kaikessa on tuo käänteen aikaansaanti. Muutos ei ole yksi yli yön muutos, vaan perustuu johdettuun ja jatkuvaan parantamiseen. AVAINASEMASSA KEHITTYNEET KUMPPANUUSMALLIT Liiketoiminnallisesti muutos avaa uudenlaisia mahdollisuuksia globaalisti skaalaaviin palveluihin. Tämä onnistuu ohjelmistojen ja tuoteper-

heiden sekä eri sovellusten kautta. Esimerkiksi Fira Smart ja Skanska aloittivat teknologiayhteistyön (innovations with partners) kesällä 2020. Kyse on tahtiaikajohtamista mahdollistavan ohjelmiston kehittämisestä. Tätä kirjoitettaessa kehitystyö on jo pitkällä, ja tähtäimessä on globaali tuote. Tavoitteena on mahdollistaa sekä tuottavuuden että rakentamisen hukan vähentäminen tuhannella työmaalla. Yhteistyö on jo nyt osoittanut hyvin johdetun yhteisen innovaatiotyön voiman. Sukupolvinen velvollisuutemme on saada aikaan rakentamisessa käänne kohti hiilineutraalimpaa ja palvelevaa rakentamista. Muutosta täytyy johtaa jatkuvasti parantaen. Kehittyneet kumppanuusmallit mahdollistavat pääomatehokkaan mallin muutoksen johtamisessa. Lisäksi ne synnyttävät kehittyneempää liiketoimintaa. Innovoikaamme ja kehittäkäämme yhdessä parhaiden kumppaneiden ja osaajien kanssa!

JUSSI AHO on Fira Groupin toimitusjohtaja, jonka lisäksi hän toimii mm. RILin puheenjohtajana 2021-2023. Hänet on valittu myös 2017 Vuoden rakennusalan diplomi-insinööriksi sekä syyskuussa 2021 julkaistussa Rakennuslehden lukijakyselyssä alan innovatiivisemmaksi ja parhaaksi yritysjohtajaksi yhdessä A-Insinöörien toimitusjohtaja Jyrki Keinäsen kanssa.

16 RAKENNUSTEKNIIKKA 3—2021

TEKSTI: Jenni Ahola KUVAT: Katri Lehtola

Uuden ajan johtaja-ainesta Vuoden nuori RILiläinen -tunnustuspalkinnon saaneella Swecon ryhmäpäällikkö Teemu Meriluodolla on niin tahtoa edetä rivakasti itse valitsemallaan urapolulla kuin halua vaikuttaa alan kehittämiseen myös oman organisaationsa ulkopuolella. Meriluoto työskentelee projektinjohdon ja rakennuttamisen toimialalla haastavien kohteiden parissa, laadusta tinkimättä ja pehmeämpiä taitoja väheksymättä.

VUODEN nuoreksi RILiläiseksi valitun Teemu Meriluodon urakehitys on ollut viime vuosina varsin vauhdikasta. Syksyllä 2018 Swecolla projektinjohdon ja rakennuttamisen toimialalla projekti-insinöörinä aloittanut Meriluoto yleni keväällä 2020 projektipäällikön asemaan, ja tämän vuoden elokuussa hänet nimitettiin ryhmäpäälliköksi. Juuri nyt, pääosin erilaisissa toimitilahankkeissa rakennuttajakonsulttina työskentelevä Meriluoto toteaa olevansa erittäin tyytyväinen omaan työnkuvaansa Swecolla. ”Saan toimia todella hienoissa projekteissa. Työskentelen paljon valtiollisten kohteiden kanssa, joita teemme muun muassa Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Turvaluokitellut ja suojellut kohteet ovat erikoisosaamistani”, Meriluoto kertoo. Tämän hetken mieluisimmaksi projektiksi Meriluoto nimeää Hämeen linnan. ”Teemme korjaus- ja muutostöitä erittäin vahvasti suojellussa keskiaikaisessa linnassa. Linna siirtyi vuonna 2015 Museovirastolta Senaatin hallintaan, jolloin Senaatti teki 15 vuoden ohjelman, jota toteutamme vuoteen 2030 saakka, vuosi kerrallaan.”

JÄRJESTÖTOIMINNASTA OPPEJA TYÖELÄMÄÄN Helsingin Laajasalosta kotoisin oleva Meriluoto kertoo pienestä pitäen pitäneensä matemaattisista aineista, ja käyneensä sekä yläasteen että lukion luonnontieteisiin painottavassa Viikin normaalikoulussa. Vaikkei perheestä tai suvusta löydy muita insinöörejä, oli Meriluodolle selvää ylioppilaskirjoitusvuoden alussa, että tuleva opiskelupaikka löytyisi Aalto-yliopistosta. ”Rakennustekniikan valitseminen opintosuuntausten joukosta oli kuitenkin jonkin verran sattumien summa. Keskeisin syy valintaan oli luultavasti ajatus teorian ja käytännön yhdistämisestä. Rakennusalalla kädenjälki näkyy todella konkreettisesti.” Otaniemen vuosinaan Meriluoto otti kaiken mahdollisen ilon irti erilaisesta opiskelijatoiminnasta. Hän oli aktiivisesti mukana Rakennusinsinöörikillassa ja Rakentamistalouden kerho ROPOssa, sekä toimitti opiskelijoiden vappulehti Julkkua. Myös erikoisemmat projektit kiinnostivat. ”Olin mukana esimerkiksi toteuttamassa Vapaateekkarit ry:n viikon vappusaunaa. Saunan 17

Työelämässä määrä ei korvaa laatua. Sille on syynsä, että työaika on 37,5 h viikossa.”

Teemu Meriluoto • • •

•

Valmistunut Aalto-yliopistosta DI:ksi vuonna 2018 Kotoisin Helsingin Laajasalosta, nykyinen koti Alppilassa 29-vuotias; ensi vuodelle suunnitteilla isot yhteissynttärit muutaman ystävän kanssa Vapaa-ajan harrastuksina palloja mailapelejä, muun muassa golf ja salibandy Remontoi ja muutti tänä vuonna ensimmäiseen omistusasuntoonsa; ”Raksalaisena tätä ei voinut tehdä tietenkään helpoimman kautta tehdä, vaan oli sellainen lattiasta kattoon remontti märkätilalaajennuksineen”

18 RAKENNUSTEKNIIKKA 3—2021

lauteille mahtui noin 300 ihmistä samaan aikaan. Haimme Lempäälän Ideaparkista noin 4 000 kiloa painavan kiukaan.” Opiskelijatoiminta oli itsessään hauskaa ja vastapainoa Aallon kursseille ja tenteille, mutta Meriluoto toteaa myös, että toimintaan osallistumisesta on ollut konkreettista hyötyä työelämässä. ”Vapaaehtoistyöstä jäi käteen monia merkittäviä oppeja, joista ensimmäisenä nousevat mieleen kokemukset tiimityön merkityksestä ja projektien läpivetämisestä.” VAIKUTTAMISTA LAAJEMMALLA KENTÄLLÄ Vapaaehtoistoiminta ja järjestötoiminta ei loppunut Meriluodon tapauksessa opiskelujen päättymiseen. Hän on vajaan kolmen vuoden ajan toiminut RILin Rakennuttaminen ja projektinjohto -tekniikkaryhmän johtoryhmän jäsenenä. Ryhmä on viime vuosina pyrkinyt vaikuttamaan rakentamistalouden koulutuksen kehittämiseen alan oppilaitoksissa. ”Olen itsekin sitä ikäluokkaa, että rakentamistalouden kurssien tarjonta oli Aallossa melko vähäistä. Viime vuosina tähän vajeeseen on kuitenkin reagoitu. On myös hienoa, että esimerkiksi Aallossa rakentamistalouden puolella kehitetään parhaillaan osaamista myös tutkimustyön kautta, josta hyvänä esimerkkinä professori Olli Seppäsen käynnistämä Building 2030 -konsortio.” RILissä toimimisen lisäksi Meriluoto on esimerkiksi Aalto-yliopiston alaisuudessa toimivan alumni-

järjestö Pyöreän Tornin Killan jäsen. Halu vaikuttaa alan kehitykseen näkyy myös siinä, kuinka Meriluoto on työroolissaan toiminut erityisesti nuorten tekijöiden äänitorvena. ”Moni asia on muuttunut Sweco PM:llä Teemun aloitteesta. Hän nostaa rohkeasti esiin nuorten osaamista ja ajattelumaailmaa sekä on toiminut heidän puhetorvenaan yrityksessämme. Tästä ovat hyviä esimerkkejä muun muassa PM:n nuorten strategiaryhmän vetäminen sekä esiintymiset ja vastuut erilaisissa tilaisuuksissa. Teemu on erinomainen ja innostava rakennusalan puolestapuhujan erilaisissa opiskelijatapahtumissa ja rekrytointimessuilla”, Meriluotoa tunnustuspalkinnon saajaksi ehdottaneet swecolaiset kertovat. IHMISTEN JOHTAMINEN EDELLÄ Meriluotoa koskeneessa Vuoden nuori RILiläinen -kilpailuehdotuksessa kerrotaan Meriluodon tinkimättömyydestä työn laadun ja palvelun suhteen. Kollegat ja asiakkaat kuvailevat ehdotuksen mukaan Meriluotoa muun muassa positiiviseksi, tiimipelaajaksi ja ratkaisukeskeiseksi. Meriluoto sanoo itse lukevansa yhdeksi parhaaksi puolekseen työelämässä sen, että hänellä on niin sanottua pelisilmää; taitoa lukea erilaisia ihmisiä ja tilanteita. ”Toinen vahvuuteni on varmasti myös syyseuraus-suhteiden ymmärtäminen ja ison kokonaiskuvan hahmottaminen. Toisaalta ymmärrän myös yksityiskohtien päälle, eivätkä nämä kaksi asiaa ole minusta toisiaan poissulkevia. Isossa projektissa voi olla pieni ongelma, joka osoittautuu hyvin haastavaksi, ja vaikuttaa koko projektiin.” Meriluoto toteaa, että esimiesasemaan pyrkiminen on ollut hänelle luontainen tavoite. Esimiehenä hän kokee olevansa ennen kaikkia keskusteleva ja tasapuolisesti kaikki huomioonottava. ”Huomioin hiljaisemmatkin ihmiset, ja haluan kuulla kaikkien mielipiteet.” Sama käytäntömalli pätee Meriluodon mukaan

myös laajempaan projektiporukkaan, jossa on mukana esimerkiksi sekä suunnittelijoita ja urakoitsijoita. Hän uskoo, että rakennuttajakonsultin työroolissa painottuvat jatkossa entistäkin enemmän niin sanotut pehmeämmät taidot. ”Entisajan rakennuttajakonsultti on ehkä voinut olla enemmän sellainen niin sanottu jokapaikan höylä, joka tietää kaiken kaikesta. Nykyään on tärkeämpää ymmärtää vaikkapa se, miten tiimi saadaan hitsautumaan yhteen, ja kuinka esimerkiksi yhdistää juuri oikeat henkilöt ratkomaan projektissa ilmennyttä ongelmaa.” SUUNNANMUUTOS SUUNNITTELUSTA RAKENNUTTAMISEEN Muutamana ensimmäisenä opiskeluvuotenaan Meriluoto työskenteli varastotyöntekijänä Gigantissa. Aktiivisuudesta huolimatta ensimmäisen oman alan työpaikan löytäminen ei heti onnistunut. ”Olisin halunnut päästä oman alan hommiin jo kesällä 2015, mutta jostakin syystä silloin ei vain napannut. Haalariharjoittelupaikka on siis kyllä kaikkea muuta kuin itsestäänselvyys.” Syksyllä 2015 Meriluoto bongasi Rakennusinsinöörikillan sähköpostilistalta viestin, jossa Sweco Rakennetekniikka ilmoitti etsivänsä osa-aikaista rakennesuunnittelijaharjoittelijaa. Rekrytointiprosessi oli nopea, ja Meriluoto aloitti pian opintojen ohella työskentelyn Swecolla. Meriluoto viihtyi hyvin yrityksessä, ja mainitsee alkuvuosien yhdeksi kiinnostavimmaksi hankkeeksi Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaan, jossa hän oli itse tekemässä teräsrakennesuunnittelua ja 3D-mallinnusta. Maisteriopintojen alkupuoliskolla 2017 Meriluoto alkoi kuitenkin kyseenalaistamaan sitä, löytyisikö hänen tulevaisuuden uransa juuri rakennesuunnittelun puolelta. ”Opinnoissa rakennesuunnittelun puolella alkoi olla paljon sellaisia kursseja, jotka eivät vain innostaneet. Olin lukenut jo siihenkin mennessä paljon 19

Näillä teeseillä rakennettu ympäristö paremmaksi Kestävä rakentaminen ja hiilineutraalisuus rakennetun ympäristön keskiössä; Perusta hiilineutraalille yhteiskunnalle rakennetaan suunnittelupöydällä yhdessä kaikkien rakennusalan toimijoiden kesken. Tiedolla johtaminen rakennushankkeen peruslähtökohdaksi; Rakennushankkeita täytyy johtaa tiedolla ja taidolla, ei tuurilla. Tiedolla johtaminen on projektin aidon ja objektiivisen tilannetiedon käyttämistä päätöksenteon pohjana. Muutos alan maineessa ja rakentamisen laadussa vaatii yhteistä tahtoa; Konsulttitoimistot ja urakoitsijat ovat liian siiloutuneita, eivätkä käy tarpeeksi dialogia keskenään. Meillä on mahdollisuus ratkaista merkittäviä yhteiskunnallisia ongelmia yhdistämällä osaamisemme ja paneutumalla ongelmien sijaan ratkaisuihin.

rakentamistaloutta, mutta yhdellä syyslomalla ajatus muutoksesta kirkastui, ja päätin ottaa silloisten mekaniikkakurssien tilalle lisää rakentamistaloutta.” Kun Meriluoto myöhemmin samana vuonna kävi Swecon kanssa keskusteluja mahdollisesta diplomityöaiheesta, oli aika nostaa kissa pöydälle. ”Alun perin oli ajatuksena, että Swecoa voisi kiinnostaa tietynlainen hybrididiplomityö, joka koskettaisi useita toimialoja. Päädyin erilaisia diplomityöaiheita pohdittuani kuitenkin siihen ratkaisuun, että teen työn PM:lle ja jään diplomityön valmistuttua projektinjohdon toimialalle. Silloinen esimieheni suhtautui myötämielisesti muuttuneisiin uratoiveisiini ja kävin asian hyvässä hengessä läpi hänen kanssaan.” Näin ollen Meriluoto aloitti työstämään diplomityötään Sweco PM:n puolella. Tiedon virtaaminen rakennushankkeen suunnitteluprosessissa -nimeä kantava diplomityö valmistui seuraavana vuonna. ”Käsittelin työssä Kainuun Uusi Sairaala -hanketta, ja tutkin tiedonkulkua tässä projektissa sekä suunnittelijoiden että projektipäälliköiden näkökulmasta.” Meriluoto sanoo, että diplomityöprosessi opetti hänelle erityisesti lähdekritiikkiä, kykyä tulkita laadullista materiaalia sekä kirkasti viestinnän merkitystä työelämässä. ITSENSÄ KEHITTÄMISTÄ TÖISSÄ JA NIIDEN ULKOPUOLELLA Meriluoto kertoo nauttivansa tällä hetkellä töissä erityisesti siitä, että hän saa työskennellä hyvin erityyppisten hankkeiden parissa. Suojellun Hämeen linnan lisäksi Meriluoto vastaa Swecolla tällä hetkellä esimerkiksi erään pankin toimitilojen asiakkuudesta. Tämä tarkoittaa rakennuttamis- ja valvontatehtäviä useiden samanaikaisesti käynnissä olevien tilamuutos- tai peruskorjaushankkeiden parissa. Suojelluissa kohteissa rakennuttamistehtävät poikkeavat paljon tavanomaisten kohteiden vastaavista tehtävistä. Suojeluviranomaisen näkökulma

20 RAKENNUSTEKNIIKKA 3—2021

pitää huomioida kaikessa, ja suojeltujen kohteiden suunnittelua tehdään useamman vuoden aikajänteellä. ”Suojeltuja kohteita usein ensin suunnitellaan, ja sitten todetaan, että olisi tällainen toinenkin vaihtoehto olemassa. Sitten luodaan toinen suunnitelma, mahdollisesti kolmaskin, jonka jälkeen vasta tehdään päätöksiä siitä, miten edetään.” Mielekkäiden ja haastavien työtehtävien lisäksi Meriluoto kiittelee työnantajaansa erityisesti siitä, miten se on halunnut tukea Meriluodon omia henkilökohtaisia tavoitteita uralla etenemiseen liittyen. ”Swecolla on annettu selkeitä steppejä ja tavoitteita, joiden mukaan on sitten menty aina esimerkiksi puoli vuotta eteenpäin.” Meriluoto on kerryttänyt viime vuosina osaamistaan myös töiden ulkopuolella suorittamalla sekä Rakennuttajan pätevöitymiskoulutuksen (RAP) että Rakennustyön valvojan (RAV) koulutuksen. Hän aikoo

suorittaa RAP- pätevyyden tämän vuoden aikana. Meriluoto ei usko jatkavansa teknisiä opintoja tohtoriksi väittelemällä, mutta kertoo sen sijaan harkinneensa kaupallisen puolen opintojen aloittamista. ”MBA-tutkinnon suorittaminen pidemmällä aikajänteellä kiinnostaa.” Halu oppia jatkuvasti uutta on nostettu myös yhdeksi Teemun parhaista puolista kilpailuehdotuksessa. ”Teemu selvittää kokeneilta konkareilta hyvät käytännöt sekä opit ja jakaa ne myös tehokkaasti työyhteisössämme eteenpäin. Tilanteissa ”Tämä ei ole kyllä ihan mun vahvinta aluetta” Teemu hankkii sujuvasti erityisosaamista toisilta”, ehdotuksessa kerrotaan. ”En halua jokapäiväisessä työssäni hirttäytyä siihen, että näin tehdään, kun on aina tehty aiemminkin. Siinä on siis jatkuvasti taustalla systemaattinen itsensä kehittäminen”, Meriluoto itse toteaa.

VUODEN NUORI RILILÄINEN RIL jakaa tänä vuonna kolmannen kerran Vuoden nuori RILiläinen -tunnustuspalkinnon. Tunnustuksella RIL haluaa tuoda esiin nuoria osaajia ja vaikuttajia, jotka toimivat koko alan positiivisina keulakuvina, edistäen rakennusalan diplomi-insinöörien ammattitaidon arvostusta. Valinnan voittajasta tekivät useiden ehdotusten pohjalta RIL-Nuorten johtoryhmät pääkaupunkiseudulta, Pirkanmaalta ja Oulun seudulta. Aiemmin tunnustuksen ovat saaneet DI Eetu Partala (2018), sekä DI Saku Viita-aho (2016). 21

”Tulevaisuuden haasteisiin voidaan vastata tutkitun tiedon ja osaavien ihmisten avulla.” Mirja Illikainen Professori, Oulun Yliopisto

RAKENNETUN OMAISUUDEN TILA 2021

Rakennetun omaisuuden tila ROTI on joka toinen vuosi tehtävä puolueeton asiantuntija-arvio rakennetun omaisuuden tilasta. ROTI- 2021-raportissa nostetaan esille etenkin kaupunkien merkitys talouden ja innovaatioiden moottoreina sekä kiertotalouden edistäjinä. Raportin koostamiseen osallistui yli 120 kiinteistö- ja rakennusalan asiantuntijaa. Esittelemme jokaisessa tämän vuoden numerossa ROTI 2021 -hankkeen tuloksia: 1/2021: Liikenneverkot ja Yhdyskuntatekniikka (vesihuollon, jätehuollon ja kiertotalouden osiot), 2/2021: Rakennukset ja Yhdyskuntatekniikka (energiaverkkojen osio), 3/2021: Koulutus ja kehitys sekä 4/2021: Arkkitehtuuri, suunnittelu, muotoilu ja taide.

WWW.ROTI.FI

WWW.ROTI.FI/BLOGIT

@ROTI2021

ROTI-JULKAISUN TILAUKSET: WWW.ROTI.FI

22 RAKENNUSTEKNIIKKA 3—2021

ROTI2021

TEKSTI JA KUVAT: ROTI 2021 -raportti

Koulutus ja kehitys -paneeli:

Osaavat ammattilaiset avainasemassa Rakennetun ympäristön toiminnan laatu varmistetaan osaavien ammattilaisten avulla. Osaaminen on keskiössä, kun kiinteistö- ja rakentamisala pyrkii vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja digitalisaation aiheuttamaan murrokseen.

KIINTEISTÖ- ja rakentamisalalla on puute osaajista. Maahanmuutolla ja kansainvälisten osaajien liikkuvuudella on entistä suurempi merkitys kiinteistö- ja rakentamisalalle. Eläköityviä on paljon, ja kilpailu tulevaisuuden osaajista kiihtyy, kun syntyvyys laskee ja työikäisen väestön määrä pienenee. Ala tarvitsee kaikenlaisia osaajia, mutta erityisesti korostuu työnjohtajien, rakennus- ja rakennesuunnittelijoiden ja kiinteistöpalvelualan osaajien tarve. Koulutus- ja työperäinen maahanmuutto on alalle valtava mahdollisuus, kun kilpailu osaajista kasvaa tulevaisuudessa. Englanninkielisen opetuksen lisääminen mahdollistaa ulkomaalaisten opiskelijoiden ja työhön tulevien maahanmuuttajien hakeutumisen alalle. Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on jo tarjolla englanninkielistä tutkintokoulutusta, mutta nykyistä laajempaa englanninkielistä tutkintotarjontaa tarvittaisiin myös toisen asteen ammatillisiin oppilaitoksiin. Kansainvälisten osaajien tehokas integrointi suomalaiseen yhteiskuntaan ja yrityselämään on välttä-

mätöntä, jotta tarpeeseen voidaan vastata. Keinoja tarvitaan erityisesti ulkomaalaisten osaajien kielitaidon parantamiseksi, mutta toisaalta yrityksissä tarvitaan kulttuurin muutosta, jotta kansainväliset opiskelijat ja ammattilaiset työllistyisivät Suomeen. Suomen houkuttelevuutta täytyy parantaa ja maahanmuuttajien työllistämistä helpottaa nopeampien ja sujuvampien työlupaprosessien avulla. JATKUVA OPPIMINEN DIGITAALISESSA EKOSYSTEEMISSÄ VÄLTTÄMÄTTÖMYYS Kiinteistö- ja rakentamisala on edelläkävijä jatkuvassa oppimisessa. Henkilöpätevyyksien hankkiminen ja ylläpito täydennyskoulutuksena on arkipäivää. Pätevyyksien hankinnassa ja laajemminkin täydennyskoulutuksessa olisi tärkeää tunnistaa nykyistä paremmin sekä työntekijöiden osaamisvaje että sen korjaamiseen tähtäävä koulutustarjonta. Digitaalisten palveluiden kehittäminen ja hyödyntäminen koulutustarjonnan koordinoinnin ja siitä viestimisen tueksi on keskeistä. 23

-25%

-40%

TALONRAKENTAMISESSA

INFRARAKENTAMISESSA

-40%

KIINTEISTÖALALLA

2018 2019 2020 Tutkimusrahoitus

Kriisi- ja huoltovarmuuden eritysrahoitus

Kuva: Vastuu Group Oy

24 RAKENNUSTEKNIIKKA 3—2021

Milj. €

TYÖVOIMAVAJE. Vuosina 2015–2018 nuorimman ikäluokan koko verrattuna vanhimpaan ikäluokkaan.

SUOMEN AKATEMIAN TUTKIMUSRAHOITUS RAKENNUS- JA YHDYSKUNTA TEKNIIKKAAN SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄÄN ENERGIATEKNIIKKAAN JA SUUNNITTELUUN. Rakennettuun ympäristöön liittyvää sosiaalista, oikeudellista ja yhteiskunnallista tutkimusrahoitusta ei ole laskettu mukaan.

DIGITAALINEN TYÖLLISTYMINEN -HANKE. Työ- ja elinkeinoministeriön, Rakennusteollisuuden, Rakennusliiton ja Vastuu Groupin Digitaalinen työllistyminen -hankkeessa käynnistettiin kiinteistöpalvelu- ja rakennusalan jatkuvan oppimisen ja työllistymisen ekosysteemityö. Hankkeessa konseptoitiin Luotettava työntekijä -palvelu vastaamaan kiinteistöpalvelu- ja rakennusalan kohtaannon haasteisiin. Palvelu helpottaa alan osaajia digitaalisen CV:n luomisessa sekä työnhaussa. Hankkeen toinen vaihe on käynnistymässä.

Uudet teknologiat, ammattitaitovaatimukset ja esimerkiksi hankintaosaaminen edellyttävät täydennyskoulutusta kaikilla koulutustasoilla. Myös osaamisen ylläpitäminen vaatii jatkuvaa oppimista. Suomen korkeakouluilla on tahtotila jatkuvan koulutuksen kehittämiseen. Lisäksi digitalisaation hyödyntäminen on tärkeää. Vuonna 2020 toteutui koulutuksen digiloikka, mutta tehtävää on edelleen. Digitaalista ja moduulimuotoista opintotarjontaa täytyy lisätä kaikilla koulutusasteilla. Korkeakoulujen profiloituminen ja keskinäinen yhteistyö myös täydennyskoulutuksessa on tärkeää, jotta rajallisilla resursseilla saataisiin laadukas jatkuvan oppimisen tarjonta kiinteistö- ja rakentamisalan tarpeisiin. Täydennyskoulutuksen avulla vastataan tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Jatkuvan oppimisen tarjoaminen osaksi työuraa voi tuoda yrityksille kilpailuedun. Opiskelijoiden näkökulmasta jatkuvan oppimisen integrointi olennaiseksi osaksi työuraa kannustaa siirtymään korkeakoulusta työelämään. Näin edistetään myös nopeaa valmistumista korkeakouluista ja parannetaan koulutuksen resursseja. ALUEELLISEN OSAAMISEN VARMISTAMISEKSI RESURSSEJA, ERIKOISTUMISTA JA YHTEISTYÖTÄ Ammattioppilaitosten elinvoimaisuudesta on huolehdittava alueellisesti ja ammattikoulutuksen riittävät resurssit on turvattava. Monimuoto-opetuksen ja verkko-opetuksen avulla myös ammattikoulutuksessa voidaan erikoistua ja tehdä yhteistyötä eri alueiden oppilaitosten kesken. Näin laadukasta opetusta voidaan tarjota koko Suomessa. Alueellisesta osaamisesta on huolehdittava jatkossa myös korkeakoulutuksessa. Opintolinjojen lakkauttaminen aiheuttaa osaajavajetta pitkällä aikavälillä, sillä opiskeluvuosien jälkeinen liikkuvuus on pientä. Tämän vuoksi myös korkeakoulujen välistä yhteistyötä täytyy lisätä, näin korkeakoulut voivat erikoistua omiin vahvuuksiinsa. LISÄRESURSSEILLA JA YHTEISTYÖLLÄ KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN Suomi on kiertotalouden edelläkävijä, ja tavoittelee siirtymistä hiilineutraaliin yhteiskuntaan Valtioneuvoston Uusi suunta -julkaisun mukaisesti. Kiinteistöja rakentamisalalla on tässä muutoksessa merkittä25

vä rooli. Rakennettu ympäristö tuottaa suuren osan (36 %) hiilidioksidipäästöistä, mutta toisaalta kiinteistö- ja rakentamisalan toimijoiden mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat merkittävät. Suomen tutkimukselliset vahvuudet kiinteistöja rakentamisalalla liittyvät juuri kestävään kehitykseen. Esimerkiksi energiatehokkuuteen liittyvä osaaminen ja kiertotalouden materiaalien osaaminen ovat korkealla tasolla. Tärkeitä tulevaisuuden osaamistarpeita ovat ilmastonmuutoksen hillitsemisen lisäksi esimerkiksi ilmastonmuutokseen sopeutuminen, elinkaariajattelu, sisäilma-asiat ja tulevaisuuden älykäs rakentaminen ja kiinteistöjen oikeanlainen käyttö, sekä ammattimainen, koko elinkaaren jatkuva kiinteistöjen hoito ja ylläpito. Poikkitieteellisen riippumattoman tutkimustiedon tarve rakentamisen ja yhdyskuntasuunnittelun alalla on kasvanut, ja rakentamista koskevan lainsäädännön muutokset edellyttävät tutkimustuloksia päätöksenteon pohjaksi. Olemassa oleva tutkimustieto ei myöskään aina saavuta yhteiskunnallisia päätöksentekijöitä ja käytännön toimijoita. Kiinteistö- ja rakentamisalan tulisi paremmin koordinoida käytännön ammattitoiminta, viranhaltijasektori sekä korkeakoulut, jotta tieto tutkimustarpeista ja tutkimustuloksista saavuttaa eri toimijat ja tutkimustulokset saadaan nykyistä paremmin käytäntöön. Yhteistyötä tarvitaan myös tutkimusinfran yhteiskäyttöön läpi koko koulutusketjun. Kiinteistö- ja rakentamisalan tutkimus on tasoltaan vaihtelevaa. Esimerkiksi arkkitehtuurin alalla tieteellinen julkaisutoiminta on hyvin vähäistä. Positiivista on, että kiinteistö- ja rakentamisalalle on perustettu viime vuosien aikana useita uusia professuureja. Riittävän rahoituksen varmistaminen olisi

26 RAKENNUSTEKNIIKKA 3—2021

kuitenkin ensisijaisen tärkeää, jotta nouseville tutkimusalueille saadaan merkittävää osaamista. Yksi keino on suunnata tutkimusrahoitus esimerkiksi ”rakennettu ympäristö ja ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen” -teemaan. Tohtorikouluttautuminen on osassa kiinteistöja rakentamisalaa vielä harvinaista, mutta samalla osassa alaa on jo vahvaa jatkumoa tohtorikoulutuksesta. Tällaiset hyvät mallit tulee saada käytännöksi koko alalla. Yhtenä osana ratkaisua voisi olla teollisuudessa tehtävät tohtorintutkinnot (industrial PhD), jotka lisäisivät korkeasti koulutettujen rakentamisalan ammattilaisten määrää ja kenties tutkimuksen arvostusta yrityksissä. Yhteinen visio tulevaisuuden haasteista ja tarpeista, nykyistä parempi tiedottaminen tutkimustuloksista ja aikaisempaa tiiviimpi yhteistyö eri toimijoiden välillä voisi parantaa kiinteistö- ja rakentamis alan tutkimuksen tilaa. Yhteistyötä tarvitaan myös tutkimusinfran yhteiskäyttöön läpi koko koulutusketjun.

TIMO KORHONEN toimitusjohtaja, Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy

VIERAS

KUVA: Miska Korpelainen

ELINIKÄINEN OPPIMINEN JA PÄTEVYYDEN MERKITYS Kiihtyvällä vauhdilla digitalisoituva yhteiskunta ja ilmastonmuutos pakottavat rakennusalan toiminnan muutoksiin ja hakemaan ympäristövaikutuksiltaan vähemmän elinympäristöämme rasittavia ratkaisuja. Nopeat muutokset nostavat elinikäisen oppimisen entistä keskeisempään rooliin. Opitut tiedot ja taidot vanhenevat nopeasti ja vaativat päivitystä entistä tiheämmin. Muutoksesta huolimatta rakentamisessa on edelleen paljon käsityötä, missä henkilöosaaminen on laadukkaan lopputuotteen keskiössä. Talo- ja infra-rakenteissa rakennustekniset ja tuotannolliset asiat ratkaistaan pitkälti tapauskohtaisesti, mikä vaatii paljon henkilöosaamista. Elinikäinen oppiminen pitää sisällään niin tiedot kuin taidot. Tiedot käsittävät hyvän rakennusalan peruskoulutuksen ja tietojen jatkuvan päivittämisen. Taidot koostuvat tuoreesta työkokemuksesta omalta erityisalalta, sillä taidotkin vanhenevat ja tarvitaan uusia taitoja. Oman erityisalan osaamisen varmentamiseen esimerkiksi FISE-pätevyys on hyvä työkalu. Oppimispolku alalle alkaa usein ensimmäisestä ammattitutkinnosta, jota voikin pitää pääsykorttina alalle. Tässä vaiheessa vastavalmistuneella on tuoretta tietoa rakennusalasta, mutta sen käytäntöön soveltaminen opitaan työelämässä. Siksi onkin tärkeää, että tuoreita tietoja pääsee soveltamaan laaja-alaisesti. Alalla jo pidempään olleen pitää olla myös tukevasti elinikäisen oppimisen polulla, jotta tiedot vastaavat ajan vaatimuksia. Oma aktiivisuus tietojen ja taitojen ajan

tasalla pitämiseksi on oleellista. Tärkeää on myös, että työnantaja huomaa työntekijän koulutustarpeet, kiinnostuksen itsensä kehittämiseen ja tarjoaa aktiivisesti mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen. Oppimispolun saavutuksia ei aina muisteta kirjata työelämässä vaadittavalla tarkkuudella. Tämä havaitaan usein siinä vaiheessa, kun haetaan ensimmäistä pätevyyttä tai rakennusvalvonnalta haetaan oikeutta vastata projekteista omalla erityisalalla. FISE:n pätevyysrekisteri mahdollistaa oman profiilin luomisen. Sinne voi tallentaa tutkintotodistuksia ja referenssejä myöhempää tarvetta varten. Suoritukset ovat tallessa ensimmäisestä tutkinnosta alkaen. Ne ovat myös vaaditussa muodossa ensimmäistä FISE-pätevyyttä haettaessa. Rekisteri karttuu työuran aikana sekä vaativimmilla tehtävillä että koulutuksilla, joita tarvitaan pätevyyksiä uusittaessa tai vaativampaa pätevyyttä haettaessa. Meneillään olevan MRL-uudistuksen myötä pätevyyksille voi tulla merkittävämpi rooli varmennettaessa osaamista rakennushankkeissa. Mahdollista on, että tulevaisuudessa rakennusvalvontaviranomainen tarkistaa henkilön vaatimustason täyttymisen pätevyyksien ja ajantasaisten referenssien avulla. FISE-pätevyys on luotettava ja yleisesti tunnustettu tapa osoittaa osaamisensa. Pätevyysrekisterin tietoja voi luonnollisesti hyödyntää myös työmarkkinoilla ja yleisesti osaamisen todistamiseen. Pätevyyksien merkitys elinikäisellä oppisen polulla korostuukin tulevaisuudessa. 27

TEXT: Klaus Känsälä, Principal Scientist, Industrial IoT/Smart Energy/VTT, Technical Research Centre of Finland and Samuli Rinne, Project Manager, City of Oulu

MAKING-CITY LIGHTHOUSE PROJECT IN OULU Making-City Lighthouse project was is started in 2019 and will be continued to 2023. It has two Lighthouse cities, Groningen and Oulu, acting as pilot sites for new innovations and demonstrations. The main focus is to use local resources in living and mobility thus reducing emissions and promoting collaboration in city planning between municipal authorities and citizens.

THE new element brought to the planning table is called zero energy block (or positive energy district, PED). It is an area, which is self-sufficient with energy at least on the summer season. In Oulu the demo actions are done in Kaukovainio, which is a suburb of about 3000 inhabitants. Kaukovainio has been built mainly between 1965 and 1975. It is located about three kilometres from the city centre. Like many of its peers in Finland and elsewhere, it has had a bit downward direction at least what comes to the reputation and the general willingness to pay for the flats in the area. On the other hand, many of the inhabitants see the area a very nice place to live in. The City of Oulu and private companies have started a development program to promote this area to have more diverse social structure in the region. The perquisites are quite good, since the buildings are surrounded by green areas and a lot of trees. It is also a peaceful place with very little social problems. Thus, there is a new private-owned block of flats under construction (building company YIT) and also 28 RAKENNUSTEKNIIKKA 3—2021

new rental housing (built by city-owned company Sivakka) with high technical quality. In addition, Sivakka renovates one apartment block. More, the old shopping centre was replaced by a new one by Arina, a local member of S-group retail chain. Also, a multi-purpose building including e.g. school and library is one part. All of these are also a part of the Making-City project and they from the zero energy block. The buildings in this block share the district heating (DH) pipeline, the communication facilities and data collection system as well. The mix of brand new and renovated buildings combined with rental and private owned apartments and public and commercial spaces makes the area interesting and also a one well representing the practical situation in many cases. The people living in the demo area are also involved in the project and will be able to give their feedback by surveys and online user interfaces. One of the opportunities in the project is to find successful business models which can be scaled up to city level to boost the development towards green city goals and City Vision 2050.

Energy is supplied from the heat and electricity networks, when the own production is not enough. System is flexible, which makes it possible to have large shares of wind and solar power.

Heat pump cools down the return water of district heating and supplies heat for space heating and hot tap water

Heat from solar collectors, with heat pump also in winter

In summer excess heat to boreholes, in winter heat extraction from those

District heating network enables transferring heat from one place to another Heat from grocery store refrigeration to district heating network

Electricity from solar panels

Heat pump cools down the outcoming air from ventilation and supplies heat for space heating and hot tap water

Heat is recovered from sewage water to preheat hot tap water

HEAT RECOVERY AND RENEWABLE ENERGY IN A NEW PLATFORM

Klaus Känsälä “I have been working in Technical Research Centre of Finland since 1989. I have had an opportunity to work as a project engineer, expert and product development manager in numerous domestic and international projects. This work has covered topics like wireless metering, database solutions and distributed energy systems. I have also been developing wireless metering solutions for Smart Grid applications and consulting corporations and public organisations on energy markets, energy technologies, demandresponsive concepts and renewable production. In holidays and leisure time I prefer go hiking and fishing in Lapland.”

30 RAKENNUSTEKNIIKKA 3—2021

In the above mentioned buildings renewable energy technologies are demonstrated. PV panels are installed both in the roof and wall. The vertical position is favourable since it produces more electricity in spring and in autumn. This helps to balance the energy balance in three seasons. Wintertime is the most challenging period since the electricity consumption in Finland in winter is about one third more than in the summertime. The grocery store has CO2-refrigerant-based heat pumps, which supply heat from the refrigerated spaces in the shop to the DH network, which exists in the area and in Oulu in general. The store has also PV panels on the roof and boreholes to store the excess heat in the summertime to be used later. The store with this equipment is up and running. The heat fed to the DH seem to be about 200 kWh/a/store-m2. The cooling equipment is supplied by Caverion. In apartment blocks there is a good insulation and different kinds of heat recoveries. The main component is a heat pump, which takes its heat from the district heating (DH) return water, with COP of 5…7. In Oulu DH system this makes sense, since e.g. the cooler return flow makes it possible to produce more electricity for the same heat load in the CHP plants and more energy is gained from flue gas scrubbers. Another heat source demonstrated in the project is exhaust air from the apartments. It is here and also in general used in existing buildings with no original ventilation heat recover system. In addition to conventional water-based heat storages in the system, there are also those based on phase-change-material (PCM) demonstrated. This far the work has been identifying different materials and the suitable place for the installation. This has been done by VTT. To control the HP and other systems the single equipment units have their own controls as native

properties. In addition to that there is a “top level” control system over those. This may be needed e.g. to control the overall situation, regarding to energy production balance in larger networks etc. Parts of the control-related issues are also the visualization units in the flats. They help the inhabitants to have an idea of their energy and water consumption and by this way hopefully reducing it. A new data platform has also been developed, to share the abovementioned measurement data, remembering privacy issues. However, to have the good physical and mental feelings, there are no strict set values of e.g. room temperatures, but rather “soft” measures. E.g. University of Oulu is involved in these, as well as urban planning process studies and its development. As a result of the experiences got from these demonstrations and the existing knowledge, we have started to establish a City Vision 2050, from the City of Oulu side and had some internal workshops about the issue. The target may not be to set one exact path, but rather scenarios or steps towards the target, which is emission-free future with moderate cost and social sustainability. This work includes the gathering of the data of the energy consumption breakdown and possible futures.

Samuli Rinne “As an MSc of energy engineering, I’ve been earlier doing mainly largescale bioenergy R&Dprojects in e.g. VTT and my own enterprise. I had a good luck of having nice and enthusiastic people around me in the “bioenergy boom” in 1990s and 2000s. In the recent years I’ve been working with different kind of energy efficiency and systemlevel balance optimization issues. As an important part of the personal view to the world, as a hobby I have a museum-oriented hobbies like buses from 70s and 80s. Also walking, cycling and photography, as a way of being thankful to the diversity in the world, are very important to me.”

AUTHORS: Julia Kantorovitch and Kalevi Piira, VTT Technical Research Center of Finland PICTURES: POCITYF

SYSTEMS THINKING TOWARDS THE MONITORING AND EVALUATION APPROACH IN THE EU INITIATIVE POCITYF POCITYF will demonstrate innovative smart city energy technologies in two Lighthouse Cities, Alkmaar (NL) and Evora (PT), and replicate them in 6 Fellow Cities. POCITYF aims at taking the systems thinking based approach to the monitoring and evaluation. VTT is developing a number of supporting technologies to help the POCITYF evaluation.

IN Europe, Positive Energy Blocks-/Districts (PEB/ Ds) are an integral part of comprehensive approaches towards sustainable urbanisation including technology, spatial, regulatory, ﬁnancial, legal, social and economic perspectives1. The synergy in interaction between buildings, the users and the regional energy, mobility and ICT system is required for the successful implementation of PEB/Ds. In this sense, a Positive Energy District/Block is seen as an urban neighbourhood with annual net zero energy import and net zero CO₂ emissions working towards a surplus production of renewable energy, integrated in an urban and regional energy system. Intelligence in form of energy data analytics and ICT is part of these systems to balance and optimise the energy demand-response, district-level self-consumption of electricity and thermal energy and RES integration. Furthermore, deployment of PEB/Ds should secure a comfort, safety and affordable standard of living for its inhabitants. In line with approach discussed above, the POCITYF2 EU smart city project (2019-2024), mobilises two 32 RAKENNUSTEKNIIKKA 3—2021

Lighthouse cities Evora-Portugal and Alkmaar-Netherlands, and six 6 Fellow Cities (Granada-ES, Bari-, Celje-SI, Ujpest-HU, Ioannina-GR and Hvidovre-DK) to synergise their efforts towards the implementation of Positive Energy Blocks to shape of their own, unique bold city visions and at the same time to take care of their cultural heritage. The later can be critical for environmental sustainability as energy efficiency goals seem to contradict with the protection of historical buildings. CRUCIAL SELECTION OF INDICATORS FOR MEASURING With its ambitious targets, this will put POCITYF in the position to accomplish a) Local RES penetration of 16.2 GWh/year within the positive districts; b) 144% coverage of total net energy needs by local RES; c) Waste heat recovery of 5,880MWh; d) Thermal storage at district level equivalent to 2,052MWh. All the above, along with e-mobility uptake, will result in an estimated total of 9,743 GHG reduction (in tons CO2/year). In total, 2.32 GWh annual savings

POCITYF Innovation

POCITYF Baseline

POCITYF Vision

Policy pressure

Energy ISs

People reached Innovation Rate

Propagation ICT Support

Participation in decision-making

Environmental ISs E-Mobility ISs

Degree of satisfaction

Social Acceptance

Governance

Economic soudness Total Annual Costs Return to Investments

Total Investments Payback period Jobs created

Cost efficiency

Figure 1: The POCITYF systems thinking based monitoring and evaluation approach.

Figure 2: The POCITYF, (a) Digital Twin and (b) Comparative KPIs visualization. 33

Julia Kantorovitch D.Sc (Tech) is a senior researcher at VTT, Data Intensive Economy Team. She is interested in data driven service design and data technologies, systemic design thinking methods and practical application of new technologies in domain-specific studies (smart city, smart buildings, wellbeing and comfort of living and working, socio-technical aspects).

Kalevi Piira MSc (Tech) is a senior researcher at VTT, Smart Cities and Intelligent Buildings team. He has more than 30 years’ experience in research projects lately related to smart buildings, smart energy and smart city data platforms and machine learning boosted applications.

34 RAKENNUSTEKNIIKKA 3—2021

will be achieved by Lighthouse cities by 2024 within their PEBs. The Light house PEBs will be over-positive with a total outcoming energy of 2.1 GWh/y for all Evora’s PEBs and 5.7 GWh/y for Alkmaar. The implemented technologies range from advanced solar energy technologies, flexible electrical and thermal grids, energy management and peer-to-peer (P2P) transactions to intelligence and data analytics, e-mobility and citizen engagement towards an open-innovation ecosystem. The evaluation of the progress of the technological developments is important. It facilitates the successful tracking of its outcomes but also allows determining the overall value of innovative solutions implemented and it provides various stakeholders and decision makes with instruments to set the priorities for the future developments. For this purpose, the development and selection of indicators for measuring the progress and the effectiveness of energy developments are critical. Such indicators have been developed in the POCITYF3. However, the availability of good indicators would not solve the monitoring and evaluation tasks alone. The sustainability goals and the complex nature of smart urban environments makes it challenging. Various authors argue that this complexity can be a result of some unpredictable interactions and that urban dynamics may exhibit unpredictable behaviours from which, when certain actions are taken, it is possible to generate feedback. Complexity increases further with diversity. AIM FOR SYSTEMS THINKING BASED MONITORING AND APPROACH Assessing the performance of smart urban neighbourhoods, therefore, requires complex systems thinking based methods to be useful for various relevant stakeholders including city planners, decision makers and technology providers. It should also be adaptive and collaborative in nature. There are tools to support the systems thinking based approach,

such as for example Systems Dynamics modelling [1]. Qualitative system dynamics modelling may help to explain causal links in real-world interventions, which are highly complex, like urbanization. A quantitative system dynamics modelling may complement the former with numerical insights and thus better support policy makers and innovators to decide the appropriate innovative actions and policies towards the sustainability of the city. Therefore, POCITYF aims at taking the systems thinking based approach to the monitoring and evaluation, as presented below. In practice, this is translated into the following aspects: • The focus of monitoring and evaluation is put on the data in particular on contributing to the innovation and performance of the positive energy blocks/districts rather than on the evaluation of specific innovative solutions of POCITYF. Accordingly, PEB/Ds -related monitoring and evaluation measures will contribute and demonstrate the overall progress of the cities; • The performance of energy-, environment- and mobility related dimensions will be analysed by examining their influence on the performances of economic and social dimensions. The proposed POCITYF performance dimensions should obtain a balance to overcome constraints and achieve the project goals; • Besides arranging and describing connections between innovative solutions in various intervention areas, the selected monitoring and evaluation scenarios to be designed in a way that they will allow to investigate the complex system behaviour under selected "what-if" scenarios and use cases, which are crucial when it comes to examining and recommending policy decisions at

city levels. The objective is to understand how implemented innovative solutions interact, how changes in one solution impact on the other solutions, and how such changes affect the entire PEB/D system. DIGITAL TWIN ANALYTICS AND KPIS VISUALIZATION TOOLS AS SUPPORTING TECHNOLOGIES Furthermore, towards the proposed objectives and with the selected systems thinking methodology for the POCITYF evaluation, VTT is developing a number of other supporting technologies such as AI boosted Digital Twin analytics and comparative KPIs visualization tools, as presented below. Based on the hourly historical energy data, the aim of digital twin-based energy analytics is to study and forecast energy action related impact, by making comparison between digital twin predicted and measured for building/building block/ district or city level heating, cooling or electricity consumption, production or storage data. The used digital twins are artificial neural networks (ANN) models, which will be learned and validated with related learning and test datasets. The radar chart based POCITYF comparative visual analytics will make it possible to select tens of KPIs and compare selected KPIs using many different time stamps, cities, districts, building blocks or buildings in one radar chart. For example, decision maker can monitor and compare the energy and environmental impacts of city (district) development actions and plan future actions as well as learn related best practices in other cities and regions.

REFERENCES: 1. Sterman, J. D. 2000. Business Dynamics: Systems Thinking and Modeling for a Complex World, Boston, MA: McGraw-Hill. FOOTNOTES 1 https://jpi-urbaneurope.eu/ped/ • 2 https://pocityf.eu/ 3 https://cris.vtt.fi/en/publications/from-a-comprehensive-pool-to-a-project-specific-list-of-key-perfo 35

TEKSTI JA TAULUKKO: Jukka Oksaharju, osakestrategi, Nordnet ja tietokirjailija KUVA: Nordnet Bank

RAKENNUSALA SIJOITUKSENA:

KROONISESTA ALISUORIUTUJASTA KESTOMENESTYJÄKSI? Osakemarkkinoiden vanha sananlasku opettaa, että miljonääriksi päätyy varmimmin, kun aloittaa miljardilla ja sijoittaa lentoyritykseen. Rakennusala saa sananlaskujen joukossa ikävä kyllä hopeaa.

Jukka Oksaharju on Nordnetin osakestrategi ja sijoituskirjailija. Hän myös kehittää rakennusalan arvonluontia yhdessä Firan kanssa.

36 RAKENNUSTEKNIIKKA 3—2021

RAKENNUSALAN ongelmakohdat koskevat heikkoa ennustettavuutta, hidasta läpivirtausta ja huomattavaa pääomavaltaisuutta. Tontit, kaavakehitys, hankeaihiot, myynti, rakentaminen ja valmistuneen kohteen myymättömät tai vuokraamattomat neliöt sitovat pääomaa rahoittajilta ja omistajilta. Koska rakennushankkeen kesto ideasta luovutukseen lasketaan usein vuosissa, on liiketoimintamallin pääoman tuottavuus kovalla koetuksella sisäänrakennetusti. Hankkeiden pitäisi virrata läpi laadukkaasti ja nopeammin niin ennen rakentamista kuin rakentamisen aikanakin. Ja ilman epämieluisia yllätyksiä. Sijoittajan laskimessa omistaja-arvo syntyy maksimoimalla tuloa kertolaskussa, jonka osatekijät ovat parhaimmillaan korkea kateprosentti ja mahdollisimman vähäinen yrityksen pääoman käyttö sen omasta taseesta. Osatekijät ovat aivan yhtä tärkeitä: pääoman käytön järkeistämiseen tulisikin kiinnittää yhtä paljon huomiota kuin katteen tekemiseen. Lähtökohdat huomioiden rakennusalan ”hidas pääoma” yhdistettynä hintapaineeseen, sopii arvon luomisen kanssa samaan lauseeseen kovin huonosti.

Pörssiyritys

Kurssimuutos 3 vuotta

ROE 2020 (nettotulos/oma pääoma)

Arvostuskerroin liikevaihtoon (P/S)

Qt Group

1574 %

55 %

Revenio Group

275 %

22 %

Admicom

404 %

35 %

218 %

37 %

Talenom

448 %

34 %

Harvia

898 %

26 %

YIT

-8 %

0,3

SRV

-68 %

-14 %

0,2

Lehto Group

-76 %

-7 %

0,2

Omistaja-arvoa luoneita tähtiyrityksiä (3 v.) ja rakennusalan esimerkkiyrityksiä (8/2021)

Pääoman tuottavuus on sijoittajan lähtökohta. Sijoittaja ei saa tuottoaan suhteessa yrityksen kokoluokkaan. Yritykseen sijoitetaan pääomaa, ja tuotto kertyy liiketoiminnan kassaan asti tuottaman tuloksen suhteesta yrityksen käytössä oleviin pääomiin. Lisääntyvän liikevaihdon ja katteen on siis oltava järkevässä suhteessa sitoutuneisiin euroihin. Sijoittaja ei iloitse katteen kasvusta, jos sen selittää suuri sitoutunut rahamäärä, joka liikkuu hitaasti. SKAALAUTUVA LIIKETOIMINTA YHTEISTÄ KÄRKINIMILLE Arvo siis muodostuu yrityksen kyvystä tehdä korkeaa pääoman tuottoa ennustettavasti ja skaalautuvasti. Tämän vuoksi liiketoimintahaasteita ei pitäisi ratkoa yrityksen omaa tasetta käyttämällä. Rakentamiselle luontainen kiinteä omaisuus ei ole sijoittajan arvostamaa skaalautuvaa liiketoimintaa. Näin on siksi, koska jokainen rakennushanke vaatii

yleensä omat resurssinsa. Sijoittajan näkökulmasta rakennusalan toiminta on pysyvää ja hidasta. Omistaja-arvoa luovat sanat olisivat liikkuva ja nopea. Helsingin pörssissä viime vuosien nopeimmat kurssiraketit edustavat skaalautuvaa liiketoimintaa. Niitä yhdistää hankkeesta toiseen monistettavat teknologiat, patentit, tavaramerkit, konseptit ja verkostot. Tällä sivulla oleva taulukko listaa Helsingin pörssissä viimeisten kolmen vuoden aikana prosenteissa eniten omistaja-arvoa luoneita tähtiyrityksiä. Vertailukohtia edustavat rakennusalan esimerkkiyritykset. Listauksen kärkeä yhdistää pyrkimys kohentaa koko toimialan asiakaskokemusta ja tuottavuutta palvelevalla tavalla ja teknologialla johdettuna niiltä osin kuin se on mahdollista. Mitä paremmin yritys on kiinni tuottavuudessa ja teknologiassa, sitä korkeamman arvostuksen sijoittajat osakkeelle antavat. Omistaja-arvo syntyy yrityksen kyvystä luoda tulevaisuuden kassavirtoja. On tärkeä huomata, 37

ettei yrityksen arvo ole sen kyvyssä raportoida kirjanpitotulosta. Esimerkiksi hankkeen arvon laskennalliset ylöskirjaukset kohentavat tulosta kirjanpidossa, mutta ne eivät yleensä kasvata yrityksen kassavaroja. Näin pyy jää oksalle, eikä tule pivoon. Kassaan asti löytänyt raha on pivoon saatu sijoittajan arvostama pyy. Nyrkkisääntö siis on, että rahojen lisääntyminen pankkitilillä on merkki laadukkaasta tuloksesta. YHTEISTYÖ MAHDOLLISTAA ERIKOISTUMISEN Kovin kaukaa historiasta ei tarvitse etsiä rakennusalalta esimerkkiyritystä, jonka kirjanpitotulos on osoittanut selvää voitollisuutta. Samaan aikaan talousjohtajan asioidessa pankkiautomaatilla, on kahiseva käteinen uhannut loppua. Sijoittajat tietävät, että usein yritykset kaatuvat varojen loppumisen sijaan kassan kuivumiseen. Käteisen merkitys liiketoiminnalle onkin sama kuin hapen ihmiselle: et ajattele sitä koskaan silloin, kun sitä on, mutta se on ainoa mielessä oleva asia silloin, kun sitä ei ole. Rakentamisessa tarvittaisiin selvästi enemmän yhdessä tekemistä. Sijoittajalta kysyttäessä yrityksen täytyisi keskittyä tekemään itse vain sitä, missä se on ylivertainen. Kaikki muut tarvittavat resurssit sen kannattaisi hankkia verkostoitumalla parhaan osaamisen kanssa. Ortopedikin leikkaa vain raajan, muttei nukuta potilasta, kehitä kipulääkkeitä, järjestä leikkauksen rahoitusta eikä vaihda haavalappuja. Koko rakennusalan tuottavuuden – niin prosessien kuin pääoman käytönkin – rinnalla on tulevaisuudessa ratkaisevaa myös positiivinen vaikuttavuus ihmisiin ja ympäristöön. Rakentajan täytyisi kyetä antamaan kestäviä lupauksia rakennuksen elinkaarelle ja käyttäjälle. Näin toimimalla rakennuksen va38 RAKENNUSTEKNIIKKA 3—2021

kuuskelpoisuus ja jälleenmyytävyys kohenevat. Lisäksi edelläkävijyys kestävyysrintamalla pienentää sijoittajan ja rahoittajan riskejä, jolloin sekä rakennuskohteen että yrityksen arvot nousevat. Yrityksen arvonluonti jää puolitiehen, jos rukkaset putoavat tontin reunalle luovutuksen jälkeen. Jotta näin ei kävisi, aineettomien omaisuuserien ja perinteiset toimialarajat rikkovan osaamisen merkitykset kasvavat. Yhtenä kannustimena on kytkeytyminen vihreään rahoitukseen. Se on paitsi edullisempaa, sitä on kohta myös ”rajattomasti” saatavilla. Voiton vie se, joka pystyy jatkossa luomaan sekä uudenlaista kysyntää että uudenlaista tarjontaa.

VIRPI MIKKONEN Account Lead, Energy, Infrastructure and Process Business Finland

VIERAS

ILMASTONMUUTOS HAASTAA RAKENNUSALAN INNOVOIMAAN Rakennusprojektit kestävät keskimäärin 20 % suunniteltua pidempään ja ylittävät budjetin jopa 80 % suunnitellusta. Työntuottavuuden kehitys laahaa ja toimiala on toiseksi vähiten digitalisoitunut, vain maatalous on heikommin digikehityksessä kiinni. Näin julmia totuuksia latelee McKinsey muutaman vuoden takaisessa artikkelissaan rakentamisesta. Yksi selitys tähän voi olla, että toimialan tuotekehityspanostukset ovat vain prosentin luokkaa liikevaihdosta, kun esimerkiksi valmistava teollisuus panostaa tuotekehitykseen 4–5 kertaisesti, puhumattakaan teknologiayhtiöistä, joiden panostukset voivat olla peräti 20-30 % liikevaihdosta. Rakennusalan vähäiseen innovaatiotoimintaan on monia syitä ja selityksiä. Päätöksentekoprosesseista johtuen kilpailua käydään ennemmin hinnalla kuin lopputuotteen laadulla ja innovatiivisuudella. Innovatiivisuuden voidaan jopa kokea olevan pahasta säädellyllä toimialalla. Se voi hidastaa lupaprosessia ja kasvattaa laaturiskejä. Kun rakentamisessa tavoitellaan 50, ja jopa 100 vuoden elinkaarta, uusien ratkaisujen riskit voidaan kokea kestämättömiksi toisin kuin lyhyen elinkaaren kuluttajatuotteissa. Verkostomaisessa toiminnassa uuden tuotteen tai prosessin pitäisi sopia kokonaisuuteen eikä ainakaan sotkea muiden osapuolten prosesseja. Paikallista läsnäoloa vaativa toimialan luonne ja toisaalta paikallinen lainsäädäntö ja perinteet myös ”suojelevat” ulkoa tulevalta kilpailulta. Ja pahimmillaan hankkeen maksajienkaan puo-

lelta ei ole imua innovatiivisille ratkaisuille. Mutta ovatko näkymät Suomessa yhtä synkeitä kuin tilastot antavat ymmärtää ja tutkijat maalailevat? Ja onko se tähtiin kirjoitettu, että kiinteistö- ja rakennusala on ja pysyy matalan tuottavuuden kotimarkkina-alana? Arkipäivän havainnot suomalaisen innovaatiotoiminnan äärellä eivät vahvista synkeintä mielikuvaa. Esimerkiksi tietomallintamisessa, sisäilmateknologiassa ja energiatehokkuudessa Suomesta löytyy kansainvälisesti kilpailukykyisiä ratkaisuja. Alalla olisi silti parantamisen varaa. Etenkin, kun tiedämme, kuinka ratkaisevassa roolissa rakennettu ympäristö on ilmastonmuutoksen torjunnan, vähähiilisyyden ja kiertotalouden kysymyksiä ratkottaessa. EU tuuppaa taloutta kasvuun pandemian jälkeen vihreän siirtymän agendalla ja kansallisvaltiot sijoittavat miljardeja rakennetun ympäristön energia- ja resurssitehokkuuden parantamiseen. Rahaa on tarjolla sekä innovaatioihin että vihreän siirtymän investointeihin, mikä osaltaan kasvattaa vähähiilisten ratkaisujen markkinoita maailmalla kiihtyvällä tahdilla. Otetaanko ilmastohaaste vastaan? Nyt olisi aika tuoda markkinoille ratkaisuja, joilla tuotetaan lisäarvoa käyttäjille ja pelastetaan maailma osaltamme. Tarvitsemme siihen poikkitoimialaista ja -tieteellistä yhteistyötä. Valtiovalta tarjoaa nyt kepin lisäksi myös porkkanoita. Saadaanko vielä valistuneiden tilaajien suunnasta imua rakennetun ympäristön digi- ja hiililoikkaan? 39

TEKSTI: Mauri Lielahti, liiketoimintajohtaja, Remeo Oy KUVAT: Remeo Oy

KIERTOTALOUDEN TEKNOLOGINEN EDELLÄKÄVIJÄ Remeon Vantaalle loppuvuonna 2021 valmistuva kierrätyslaitos nostaa suomalaisen kiertotalouden uudelle tasolle. Euroopan mittakaavassakin ainutlaatuinen laitos on iso harppaus kierrätysteknologian kehityksessä. Rakenteilla olevassa laitoksessa älyteknologia ja datan hallinta muodostavat yhä isomman osan laitoksen toiminnasta.

Mauri Lielahti on Remeon materiaaleista ja laitostoiminnasta vastaava liiketoimintajohtaja.

REMEO on innovoinut jo vuosien ajan kierrätyslaitosta, jonka toiminnassa hyödynnetään muun muassa älyteknologiaa. Käynnissä oleva laitoshanke on kansainvälisestikin ainutlaatuinen. Siinä yhdistyvät uusimman teknologian hyödyntäminen sekä kaksi erilaista jätejakeen käsittelylinjastoa, jotka on integroitu toisiinsa. Yrityksen ensimmäinen tekoälyä käyttävä käsittelylaitos rakennettiin Helsingin Viikkiin vuonna 2014. Sen kapasiteetti on noin 30 000 tonnia vuodessa. Pääkaupunkiseudun voimakkaasti kasvaneen rakennusbuumin myötä syntyi idea, että tarvitaan entistä innovatiivisempi ja isompi kierrätyslaitos. Uuden, rakennus- ja muun teollisuuden sekä kaupan jätemateriaaleille suunnitellun laitoksen tuleva vuotuinen käsittelykapasiteetti on 120 000 tonnia rakennusjätettä ja 60 000 tonnia kaupan ja teollisuuden tuottamaa energiajaetta. Tämän 35 miljoonan euron suuruisen hankkeen myötä Remeo voi nelinkertaistaa pääkaupunkiseudun käsittelykapasiteettinsa. ROBOTIIKKA JA KONEÄLY MULLISTAVAT TOIMINTAA Kiertotalousfilosofian mukaan kierrätettävien materiaalien käsittely täytyy toteuttaa mahdollisimman

40 RAKENNUSTEKNIIKKA 3—2021

KIERRÄTYSLAITOS

RAKENNUSTEOLLISUUDEN JÄTEMATERIAALIT

90%

UUSIORAAKA-AINEITA ERILAISIIN KIERRÄTYSMATERIAALEJA HYÖDYNTÄVIEN TEOLLISUUDENALOJEN TARPEISIIN • Metalliteollisuuteen • Paperiteollisuuteen • Muoviteollisuuteen • Maanrakennukseen • Energian tuotantoon

materiaaleista VANTAA ESPOO

HELSINKI KAUNIAINEN

MATERIAALIN KÄSITTELYPROSESSI KAUPAN JA TEOLLISUUDEN JÄTEMATERIAALIT

KIERRÄTYSLAITOS REMEO KIERRÄTYSMATERIAALIEN KÄSITTELYALUE

KEHÄ III

• Logistiikan kannalta erinomainen sijainti pääkaupunkiseudun alueella • Noin 4,6 ha toiminta-alue • Hallitilaa 7-8000 m2 • Tavoitteena mahdollisimman korkea hyötymateriaalien erottelu saapuvasta materiaalivirrasta • Kiertotalouden suunnannäyttäjä

MATERIAALIN ESILAJITTELU JA SYÖTTÖ • Prosessoinnin eri vaiheet tapahtuvat sisätiloissa

LOPPUTUOTTEENA KORKEALAATUISIA KIERRÄTYSMATERIAALEJA

MATERIAALIN VASTAANOTTO JA PUNNITUS, LAADUN VARMENNUS • Rakennusteollisuuden jätemateriaalit • Kaupan ja teollisuuden jätemateriaalit

MATERIAALIN KÄSITTELY

• • • • • •

Kierrätysmuovit Pahvi ja paperi Metallit Puu Maanrakennusmateriaalit Vähäpäästöiset kierrätyspolttoaineet

• Puhtaiden hyötymateriaalien koneellinen erottelu • Automatisoitu korkean teknologian käsittelyprosessi

PORVOONVÄYLÄ

Minä väitän, että •

•

Uuden laitosteknologian avulla saadaan talteen puhtaita ja arvokkaita materiaaleja, joille löytyy aidot markkinat Laitoksemme myötä pääkaupunkiseudulle saadaan lisää kapasiteettia rakennus- ja purkujätteen sekä kaupan ja teollisuuden jätteiden paikalliselle käsittelylle Syntypaikkalajittelua voi täydentää laadukkaalla laitoskäsittelyllä kierrätysasteen nostamiseksi Kierrätyslaitoksemme myötä jätteiden polttaminen vähenee ja kierrätys tehostuu

42 RAKENNUSTEKNIIKKA 3—2021

Uusi kierrätyslaitos käynnistyy loppuvuodesta 2021. Euroopassa ainutlaatuisen hankkeen kustannusarvio on noin 35 miljoonaa euroa. Laitoksessa hyödynnetään älyteknologiaa ja robotiikkaa.

lähellä niiden syntypaikkaa, ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Lähellä jätteen syntypaikkaa sijaitseva laitos vähentää kuljetuskustannuksia, siitä aiheutuvia päästöjä sekä parantaa jätteiden jäljitettävyyttä ja kierrätyksen toteutumisen seurantaa. Järkevien logistiikkavirtojen myötä laitokselle voidaan ympäristöä säästäen tuoda jätteitä laajaltakin alueelta Suomesta. Uusi laitos rakennetaan syntypaikka-ajattelun mukaisesti Vantaalle, sillä Etelä-Suomessa sijaitsevat suurimmat kierrätysvolyymit. Myös sen sijainti valtaväylien varrella sopii tähän ajatteluun. Vantaan kierrätyslaitoksessa eri raaka-aineet pystytään ajamaan kustannustehokkaasti kahdella linjalla ja lajittelemaan uudella teknologialla, robotiikalla ja koneälyllä. Älyteknologian lisäksi toinen tärkeä innovaatio on tehokas ja älykäs datan kerääminen ja jalostaminen tuotantoprosessia optimoimalla. Uusi laitos käyttää maailmalla kokeiltuja, ja toimivaksi osoitettuja tekniikoita ja teknologioita yhdistäen ne uudella tavalla jätteenkäsittelyprosessien tueksi.

Jatkossa datan, ja siitä kertyvän datapankin avulla tiedetään tarkkaan, mitä linjaston kulloinkin käsittelemä materiaali sisältää. Tämä palvelee uudella tavalla asiakkaita ja koko ympäristöpalveluiden arvoketjua. Yllä kuvattu älyteknologia tuo jätteenkäsittelyn uuteen aikakauteen. Tehdasmainen, älyteknologinen tuotantoajattelu ulottuu jatkossa sinne, missä sitä ei ennen ole ollut. Perinteisestihän lajittelu on ollut puhtaasti mekaanista. Uutta laitosta ei kuitenkaan lukita tietynlaiseen prosessiin koko elinkaareensa ajaksi, vaan se on opetettavissa uusille tavoille. Älykkäät teknologiat ja prosessit mukautuvat maailman muuttuviin tarpeisiin ja uudistuvaan lainsäädäntöön. KIERRÄTYSTEHOKKUUS PARANEE Kierrätysasteen parantamisessa erilliskeräys on aina ensisijainen vaihtoehto, mutta aina tehokas syntypaikkalajittelu ei ole mahdollista. Esimerkiksi keskustan ahtailla rakennustyömailla jätelavoja ei välttämättä saada tarpeeksi talteen tehokkaan lajittelun varmistamiseksi. Laitoksen myötä työmailla syntyvät jätejakeet voidaan lajitella ja esikäsitellä uudessa kierrätyslaitoksessa. Kahden linjaston yhdistäminen on osa laitoksen toimintaa. Rinnakkain kulkevat linjat sisältävät optisia erottelijoita ja älyteknologiaa käyttäviä robottikäsiä, jotka puhdistavat hallin toiseen päähän syötettäviä jätekuormia. Linjastolta lajitellaan pois käyttökelpoiset materiaalit ja laitoksen toiseen päähän päätyy vain polttokelpoinen rejekti. Rakennus- ja muun teollisuuden sekä kaupan jätteiden käsittely saman katon alla tuo lajitteluun synergiaa, joka näkyy myös kierrätystehokkuudessa. Esimerkiksi linjastolla kulkevat pakkauspahvit ja suojamuovit siirretään rakennusjätelinjalta kaupan ja teollisuusjätteen linjalle, jolloin edellytykset myös muovien kierrätysasteen merkittäväksi nostamiseksi paranevat.

ENTISTÄ PUHTAAMPAA UUSIOMATERIAALIA Luonnollisesti yksi pääpaino laitoksen suunnittelussa on ollut mahdollisimman puhtaan ja laadukkaan uusiomateriaalin tuottaminen. Toiminnassa pyritään siihen, että laitoksella syntyvä uusiomateriaali saadaan tehokkaasti teollisuuden käyttöön. Uuden laitoksen ansiosta materiaalien uudelleenkäyttö nouseekin ensimmäistä kertaa huomattavasti suurempaan rooliin kuin energiahyödyntäminen. Tämä edistää merkittävästi kiertotalouden toteutumista Suomessa. Tällä hetkellä riittävän puhtaille uusioraaka-aineille löytyy markkinoita ja käyttökohteita. Kuitenkin usein käytetty, murskaukseen perustuva käsittelytekniikka ja -prosessi on vanhentunutta, eikä se tue kiertotaloustavoitteita. Jatkossa varsinkin puhtaat isomman kappalekoon uusiomateriaalit, kuten kierrätysmuovit, metallit, pahvi ja paperi korvaavat aidosti neitseellisiä raaka-aineita. Käytännön esimerkki on yksi suurimmista ongelmista rakennusjätteen käsittelyssä: rakennusjätteeseen sekoittunut hienon hieno kiviaines, jonka osuus koko jätemassan painosta on jopa 30 prosenttia. Tiilistä, laatoista, hiekasta ja sementistä koostuvaa seosta on saanut hyödyntää vain vanhojen kaatopaikkojen peittämisessä, eikä tätäkään tarvetta kohta enää ole. Uudessa laitoksessa nykyinen ongelmajae jalostetaan erillisiksi kiviainesjakeiksi, joista jokainen täyttää maarakennusasetuksen kriteerit.

LAKIKLINIKKA UUDET TEKNOLOGIAT MULLISTAVAT PATENTTIALAA Uusien digitaalisten teknologioiden käyttö lisääntyy rakennusalalla valtavalla nopeudella. Ne lisäävät tuottavuutta ja helpottavat tuotantoprosessien hallintaa. Uusien teknologioiden nopea kehitys vaikuttaa myös teollisoikeuksien, erityisesti patentoinnin kysyntään.

Tuoreessa Tampereen yliopiston VAM Realities -tutkimushankkeessa selvitettiin eurooppalaisten rakennusalan pk-yritysten aktiivisuutta uusien teknologioiden, erityisesti AR- eli Augment Reality- ja VR- eli Virtual Reality-teknologioiden käyttöönottamisessa. Selvityksen mukaan 60 prosenttia yrityksistä ei ole käyttänyt niitä. Enemmistö oli kuitenkin tietoinen niiden tarjoamista mahdollisuuksista, ja 65 prosenttia aikoi ottaa ne käyttöön lähitulevaisuudessa. Kasvupotentiaalia on siis paljon, ja muutos näyttää tapahtuvan nopeasti. Rakennusalan digitalisoituminen näkyy Suomessa myös patenttihakemusten määrässä ja sisällössä. Hakemusmäärien kasvu ei kuitenkaan ole yhtä suurta kuin kansainvälisesti alalla keskimäärin. Kiinassa kasvu on erityisen nopeaa. Vuosina 2018-2020 jätettyjen suomalaisten rakennusalan patenttihakemusten määrä kasvoi runsaat kahdeksan prosenttia verrattuna vuosien 2015-2017 kokonais44 RAKENNUSTEKNIIKKA 3—2021

määrään. Vastaava kiinalaisten patenttihakemusten kasvu oli 108 prosenttia. YHDEKSÄN VUODEN PATENTTIPROSESSI Suomessa kehitystä saattaa haitata tietoisuuden puute teollisoikeuksien hyödyntämismahdollisuuksista. Digitaalisia palveluja tuottavaan ohjelmistoalaan liitetään usein ”vaikean patentoitavuuden” leima. Tarve IPR-tietoisuuden lisääntymiseen kasvaa kuitenkin nopeasti alan kansainvälistyessä ja patentointikäytäntöjen muuttuessa uusien teknologioiden myötä. Patentointikäytännön muutoksesta kertoo Euroopan patenttiviraston (EPO) tuore päätös. Monacolainen, Douglas Connorin vuonna 1997 perustama Maia Institute, jätti vuonna 2003 EPOon patenttihakemuksen (EP1546948) otsikolla ”Simulation of the movement of an autonomous entity through an environment”. Organisaatio on erikoistunut reaalimaailman simulointeihin. Hakemus kuitenkin hylättiin lo-

pulta miltei yhdeksän vuotta kestäneen käsittelyprosessin jälkeen. Syynä tähän oli, että keksinnön tuomaa lisäystä tunnettuun tekniikkaan nähden ei katsottu tekniseksi. Hakija valitti päätöksestä, mutta EPOn valituslautakunta jätti päätöksessään (T 0489/14, vuonna 2019) kysymyksen ratkaisematta. Kysymykseen pyydettiin vielä periaatteellista ratkaisua EPOn laajennetulta valituslautakunnalta, joka palautti maaliskuussa 2021 julkistetussa ratkaisussa (G1/19) käsittelyn takaisin valituslautakuntaan vain vähäisin tulkintaohjein. Hakemuksen tekemispäivästä on pian kulunut kaksikymmentä vuotta. Tällä välin hakijakin on vaihtunut Bentley System Ltd:ksi. KRITEERIT VAIHTELEVAT MAITTAIN Simulointipatenttihakemusta koskenut pitkä prosessi on innostanut myös akateemista tutkimusta. Isa Kujansuu teki aiheesta Turun yliopistossa vuonna 2020 Pro Gradu-tutkielmansa teemalla: Miksi

OLLI-PEKKA PIIRILÄ asiantuntija (TkT), Business Finland

tämä prosessi on merkittävä ja mitä siitä voidaan oppia? Hakija on käyttänyt paljon resursseja käsittely- ja valitusprosesseihin. Näihin kulunut pitkä aika, ja prosessin siirtyminen alan suurelle kansainväliselle toimijalle, kertoo asian liiketaloudellisesta merkittävyydestä. Se kertoo myös patentoitavuuden teknisyyskriteerin tulkinnan ongelmista. Missä määrin esimerkiksi BIM-malleihin ja niitä hyödyntäviin simulaatiomenetelmiin liittyvät suunnitteluprosessit ovat suojattavissa teknisinä keksintöinä? Ollakseen patentoitavissa, suunnittelumenetelmällä on oltava tekninen tarkoitus. Rakenteen lujuus katsotaan tekniseksi tarkoitukseksi, mutta työn hallinnollinen sujuvuus, ja esimerkin mukainen ihmisjoukkojen liikehdinnän ”realistinen” simulointi eivät sitä välttämättä ole. Ratkaisulta edellytetään teknistä tarkoitusta, minkä tulkitseminen ei aina ole suoraviivaista. Patentointikriteerit myös vaihtelevat eri puolilla maailmaa. Hakemusta EP1546948 vastaaval-

ANTTI SALMELA johtava tutkijainsinööri (FT), Patentit ja tavaramerkit, Patentti- ja rekisterihallitus

le keksinnölle myönnettiin patentti USA:ssa jo vuonna 2007. Siten, virastokäsittelyaika huomioiden, USA:n markkinoilla olisi tarvittu patentinhaltijan suostumus esimerkiksi lisenssisopimuksen muodossa jo lähes 20 vuoden ajan. Paras viisaus edellä esitetyssä tapauksessa voikin olla jälkiviisautta: nyt tiedämme paremmin, miten rakennusalan digitaalisia ratkaisuja koskeva eurooppalainen patenttihakemus täytyy laatia. EPOn edellyttämä tekninen tarkoitus on usein rakennusalalla helpommin löydettävissä kuin ohjelmistoalalla keskimäärin. Kyse ei siis ole pelkästä ohjelmistosta. Tämä saattaa helpottaa alan uusien teknologioiden patentointia Euroopassa ja lisätä patentoitavien keksintöjen määrää trendinomaisesti. Jos yritys ei ole aktiivinen IPR- eli immateriaalioikeuksiensa suhteen, se voi joutua vastaamaan loukkauskanteisiin alan kilpailijan hankittua ensin IPR-oikeudet. Digitalisaation vaikutuksia rakennusalan IPR-kysymyksiin on pohdit-

SAMI HOLOPAINEN vanhempi tutkija insinööri (TkT), Patentit ja tavaramerkit, Patenttija rekisterihallitus

tu vasta vähän. Rakennusalalla pitäisikin käydä keskustelua tästä aiheesta ja varautua muutoksiin uusien teknologioiden yleistyessä. Millaisia kokemuksia toimijoilla on? Tulisiko kokemusten synnyttämiä mielikuvia päivittää?

JÄSENEDUT TEKSTI Jenni Ahola

Tervetuloa RILin syyskokoukseen! RIL ry:n sääntömääräinen syyskokous järjestetään tiistaina 23.11.2021 alkaen klo 15.00. Kokoukseen voi osallistua tietoliikenneyhteyden välityksellä (teams - tämä koskee koko kokousta) tai tilanteen niin salliessa Säätytalolla, osoite Snellmaninkatu 9-11, 00170 Helsinki. KOKOUKSEN ASIALISTA: 1. 2.

Kokouksen avaus Kokouksen järjestäytyminen Puheenjohtajan, sihteerin, pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta 3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4. Työjärjestyksen hyväksyminen 5. Kokouksen äänestysmenettelyn toteaminen 6. Hallituksen uusien jäsenten valinta vuosiksi 2022–2024 Valittavana on varapuheenjohtaja ja kolme jäsentä 7. RIL ry:n tilintarkastajan valinta vuodelle 2022 8. Talousarvio, toimintasuunnitelma, vuosimaksun suuruus ja erämaksumahdollisuus vuodelle 2022 9. Evästyskeskustelu 10. Kokouksen päättäminen

Hallituksen vaalin äänestysmenettelynä käytetään tietoliikenneyhteyden kautta 5.-23.11.2021 tapahtuvaa äänestystä. Äänestystä varten kaikki RILin äänioikeutetut jäsenet saavat sähköpostitse henkilökohtaiset tunnukset. Jos syyskokous voidaan järjestää koronatilanteen niin salliessa Säätytalolla, myös syyskokouspaikalla voi äänestää 23.11.2021 klo 13.00-15.00. Yhdistyksen sääntöjen mukaan äänioikeutettuja ovat kaikki RILin varsinaiset jäsenet ja kunniajäsenet, jotka on hyväksytty jäseneksi viimeistään hallituksen sähköpostikokouksessa 5/2021 (6.9.2021) ja jotka ovat suorittaneet jäsenmaksunsa.

46 RAKENNUSTEKNIIKKA 3—2021

KUVA: RIL / Markku Rintala

RILin Tampereen alueen teekkari yhdyshenkilö Waldemar Lahtinen sekä Sillat ja erikoisrakenteet -tekniikka ryhmän johtoryhmän jäsen Heli Viljanen esiintyvät muun muassa RILin uudessa nuorille jäsenille suunnatussa sähköisessä esitteessä.

TERVETULOA MUKAAN RILin TOIMINTAAN NUORI JÄSEN! RIL tarjoaa eväitä diplomi-insinööreille ja sellaisiksi aikoville uran joka vaiheessa. RILin jäseneksi kannattaa liittyä jo opintojen alussa. RILin uuteen sähköiseen esitteeseen on nyt koottu yhteen nuorten jäsenten keskeisimmät jäsenedut. RILIN opiskelijajäseniksi ovat tervetulleita kaikki yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa (yamk) muun muassa rakennus-, yhdyskunta-, ja energiatekniikan tai kiinteistötalouden tutkintoa suorittavat. Itse kutsumme tätä kokonaisuutta rakennetun ympäristön toimialaksi, ja viimeistään ammattiin päästyäsi huomaat, etteivät raja-aidat eri sektorien välillä ole kummoisiakaan. RILin opiskelijajäsenet saavat lähes samat edut ja palvelut kuin varsinaiset jäsenet, ja opiskeluajan jäsenyys on ilmainen. RILin kautta saat alan tuoreimmat uutiset, pääset mukaan kiinnostavimpiin tilaisuuksiin ja voit alkaa rakentamaan sitä verkostoa, joka kulkee rinnallasi koko urasi ajan! RIL on nyt koonnut nuorille jäsenille suunnatut edut uuteen sähköiseen esitteeseen, johon voit tutustua osoitteessa www.ril.fi/teekkarit Esitteestä löytyy infoa muun muassa ympäri Suomea järjestettävästä RIL-Nuorten osastojen toiminnasta, RILin tekniikkaryhmien toiminnasta sekä RILin teekkariyhdyshenkilöistä.

TIESITHÄN, että RIL-Säätiö myöntää vuosittain myös apurahoja teekkareille sekä ulkomaan harjoitteluihin että kiitettävästi suoritetuista diplomitöistä? Lisätietoja apurahoista löydät osoitteesta www.ril.fi/apuraha 47

TEKSTI: Henriikka Hellström

LEANIA RAKENTAMISTA RILin tuorein julkaisu keskittyy lean-rakentamiseen. Kirja on ensimmäinen suomenkielinen, suomalaisille tehty rakentamisen lean-ajattelua käsittelevä julkaisu. ”Lean on tehokkain, tunnettu tuotannon johtamisjärjestelmä. Lean-filosofia perustuu virtautukseen, yhteistoimintaan, kokonaisuuden hallintaan ja ennen kaikkea ihmisten kunnioittamiseen. Se tähtää jatkuvaan parantamiseen ja tuottavuuteen”, Juha Salminen, Salmicon Oy:n johtava konsultti, Lean rakentamisessa -julkaisun kirjoittaja sanoo. 1950–1960 -luvuilla Japanin ja Yhdysvaltojen autoteollisuudessa kehitetyn lean-ajattelun läpimurtoa rakennusalalla yritettiin ensimmäisen kerran jo parikymmentä vuotta sitten. Se löi itsensä läpi paremmin kuitenkin vasta 2010-luvun kynnyksellä. ”Yhteistoiminnalliset hankemuodot saivat jalansijaa samoihin aikoihin, ja ne ovatkin raivanneet tilaa myös lean-rakentamiselle. Leanin tuloa rakentamiseen ovat jarruttaneet muun muassa rakennusalan projektijohtoinen toimintatapa ja osaoptimointiin ohjaava toimintatapa.” Salmisen mukaan lean-filosofian hyödyntäjänä tunnetun Toyotan tiedetään rakentaneen toimintaansa kymmeniä vuosia, ja kehittävän 48 RAKENNUSTEKNIIKKA 3—2021

ajattelua ja toimintamallia edelleen nöyrästi. ”Kyseessä ei ole on-off-toimintamalli, eikä pikavoitto -tyylinen ajattelumalli. Jos kaikki osapuolet tähtäisivät hankkeissa jatkossa yhteisiin tavoitteisiin, olisi se iso leanin aikaansaama ajatusmallin muutos.” TAHTITUOTANNOLLA MAALIIN Allianssihankkeena toteutettu Tampereen rantatunneli oli Salmisen mielestä käänteentekevä alan toimintamallien uudistumisen kannalta. Hän antaa pisteet myös entisen työantajansa Constin korjaushankkeille, joissa remontteja on onnistuttu viemään vauhdilla maaliin lean-ajatteluun pohjautuen. ”Kaikki ei mene aina lean-hankkeissakaan ensimmäisellä kerralla putkeen, sillä periaatteiden vieminen käytäntöön on kaikkein vaikein asia. Insinöörit johtavat helposti exceleiden, eivät ihmisten kautta. Leanin periaatteiden mukaan on luotettava siihen, että jokainen työntekijä haluaa hyvää laatua. Johtajien on tarjottava tähän oikeat työkalut.” Ihmisten kunnioittaminen tarkoittaa Salmisen mukaan myös johdon jalkautumista työmaalle. Hän huomauttaa, että Suomessakin on

paljon kehittyneitä projektitiimejä, mutta osa yritysjohdosta heräilee lean-filosofiaan jälkijunassa. ”Koko lean-ajattelua ei voida omaksua kerralla, vaan sen menettelyjä ja työkaluja kannattaa viedä käyttöön vähän kerrallaan. Mielessä on hyvä pitää koko ajan, että edetään kohti lean-periaatteiden mukaista toimintaa.”

Lean rakentamisessa -kirja RIL 276-2021 Lean rakentamisessa kirja julkaistiin kesällä. Teoksen kirjoittaja, TkT Juha Salminen, on toiminut kehitysjohtajana, tutkijana sekä rakennusliikkeiden kehitys- ja tuotantotehtävissä. Parhaillaan Salminen toimii konsulttina omassa yrityksessään Salmicon Oy:ssa. Lisätietoa kirjasta: https://bit.ly/3nipiMi

JULKAISEE Tuorein julkaisutuotanto on saatavissa printtikirjan lisäksi digitaalisesti joko RIL-kirjakaupasta tai Ellibs-yrityskirjaston kautta. RIL 276-2021 • Lean rakentamisessa RIL 274-2021 • Kyberturvallisuus asuinkiinteistössä RIL 250-2020 • Kosteudenhallinta ja homevaurioiden estäminen RIL 126-2020 • Rakennuspohjan ja tonttimaan kuivatus

LISÄTIEDOT JA TILAUKSET www.ril.fi/kirjakauppa

KOULUTTAA #Solution2021 Virtual Hackathon - Future Proof Infra 5.-8.11.2021 www.ril.fi/solution2021 – Ilmoittautuminen auki 15.10. saakka. 7000 EUR palkintorahaa jaossa! #AIAEC2022 Virtual Conference Artificial Intelligence in Architecture, Engineering and Construction 23.-24.3.2022 www.aiaec.net Infrahankkeiden projektipäällikkö Koulutus alkaa 24.-25.11.2021, Helsinki / Webinaari Yhteistyössä RKL ja RIL Sopimustekniikka rakennusalalla YSE 1998 9.-10.11.2021, Helsinki / Webinaari Rakennuttajan turvallisuuskoordinaattori 18.11.2021 Jatkopäivä 16.12.2021, Helsinki / Webinaari Yhteistyössä SAFA ja RIL Korjausrakentamisen ajankohtaispäivä 4.11.2021, Helsinki / Webinaari Lisätiedot koulutuksista: www.ril.fi/koulutus Kansainväliset tapahtumamme löydät osoitteesta: www.rilevents.fi

TEKSTI: Jenni Ahola KUVA: Vilja Harala /Ylva

ALAN NUORI OSAAJA

Leea Tolvas Ikä: 35 Koti: Helsingin Reimarlassa, jossa asuu insinööripuolisonsa ja kahden lapsensa kanssa Valmistunut: Aalto-yliopistosta DI:ksi vuonna 2010 ja kauppatieteiden maisteriksi vuonna 2014

Lue pidempi juttu Leeasta Rakennustekniikka-lehden verkkosivuilta rakennustekniikkalehti.fi

Kun helsinkiläisen Leea Tolvaksen veli sai pienenä legoja, oli Leea veljeä kiinnostuneempi kokoamaan legorakennelmia. ”Kartat sekä rakennukset ja niiden pohjapiirrokset ovat aina kiinnostaneet minua”, Tolvas sanoo. Vuonna 2005 Tolvas aloitti opintonsa kiinteistötalouden linjalla silloisessa Teknillisessä korkeakoulussa. Kun opinnot Otaniemessä alkoivat, otti jo lukiovuosinaan HOKin ravintoloissa työskennellyt Tolvas yhteyttä HOK-Elannon kiinteistöyksikön johtajaan tavoitteenaan päästä pian oman alan hommiin. ”Työhaastattelussa HOK-Elannolle tammikuussa 2006 ilmoitin pokkana, että aion kiinteistöjohtajaksi kiinteistöjohtajan paikalle.” Tolvas uskoo, että hänellä on ollut johtamiseen tavallisesta poikkeava näkökulma. ”Partiolaisena oli luonnollista, että vetovastuu vaihtuu. Yhdellä viikolla yksi johtaa leiriä, toinen toisella. En ajattele johtamista niin hierarkkisena, ja perheessä on opetettu kunnioittamaan kaikkia titteleistä riippumatta.” HOK-Elannolla Tolvas eteni ison kiinteistönomistajan tehtävästä toiseen aina vuoteen

50 RAKENNUSTEKNIIKKA 3—2021

2018 asti, vastaten lopulta suunnittelupäällikkönä mm. Kaaren 45 000 m2 kauppakeskusinvestoinnista. Hän kokee, että oman alan töihin pääseminen heti opintojen alusta saakka lisäsi myös intoa syventyä alaan TKK:lla. Vuoden 2020 lopulla Tolvasta pyydettiin mukaan Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan liiketoimintaa ja varallisuutta operoivan Ylvan toimitusjohtajahakuun. ”Ajattelin ensin, että edeltäjäni Kerppolan Antin saappaat olisivat liian isot, kun olen tekijä enkä henkilöbrändi tuossa kentässä. Onneksi minulla on mentoreita, jotka kannustivat toteamalla, ettei tällaisia mahdollisuuksia tarjota huvin vuoksi.” Helmikuussa Ylvan toimitusjohtajana aloittanut Tolvas toteaa, että nykyinen työ sopii hänen arvopohjaansa. ”Ylioppilaskuntana rakennamme fyysisesti ja henkisesti Helsinkiä, yhteisöä ja elinvoimaista keskustaa. Voin vaikuttaa siihen, millaisen rakennetun ympäristön jätämme tuleville sukupolville.”

jäsenyys kannattaa

150 KOULUTUSPÄIVÄÄ VUODESSA

150 JÄSENTAPAHTUMAA VUODESSA

280 JULKAISUA

LEHDET Rakennuslehti, Tekniikka ja

JÄSENTAITOKOULUTUKSET

Talous, Rakennustekniikka

työelämätaitojen kohentamiseen

ALENNUKSET RILin koulutuksista

VASTUU- JA OIKEUSTURVA

ja j ulkaisuista sekä RILin neuvottele

VAKUUTUS JA JURISTIPALVELUT

mista vakuutuksista ja palveluista

kinkkisempiin työuran käänteisiin

vapaa-ajan matkustamiseen liittyen

VERKOSTOT, joita luot myös

ETUJA sijoittamisen palveluista

RILin VAPAA-AJAN TILAISUUKSISSA,

APURAHAT työharjoitteluun

kuten Glögeillä, Golfissa, Perhe

ulkomailla sekä opinnoissaan

päivässä, Regatassa, Runissa,

erinomaisesti menestyneille

Suunnistuksessa ja Tenniksessä

PALKKASUOSITUKSET teekkareille

VIERUMÄEN MÖKKI edullisesti

ja palkkatilastot kaikille jäsenille

vuokralle

MENTOROINTI eri muodoissaan ja

TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS

NAISVERKOSTO urapolun tueksi

KOKOssa RILin kautta

TIETOISKUT ajankohtaisista aiheista

RIL on puolueeton asiantuntijaorganisaatio. Jäseniämme ovat rakennetun ympäristön akateemiset – teekkareista tohtoreihin. www.ril.fi

@RILInsinoorit

@rilinsinoorit

RIL - Finnish Association of Civil Engineers

n. 2 000 €/kk*

Kun työelämässä sattuu, me turvaamme selustasi. kokokassa.fi/paivarahalaskuri/

KOKOn maksama ansiopäiväraha

n. 2 000 €/kk*

Kelan maksama peruspäiväraha

n. 700 €/kk* *Jos palkka 4 000 €/kk

Voit liittyä työttömyyskassa KOKOon RILin kautta.

Rakennustekniikka 3.2021

Articles inside