Rakennustekniikka 4.2021

4 2021

08

12

28

TOMMI FRED: ”HSY:llä tärkeä mahdollistajan rooli.”

RIL-PALKINTO 2021 Helsinki-Vantaan kehitysohjelmalle

KESÄTÖIDEN mediaanipalkka 2 250 eur/ kk

ISODRÄN® -rakenne on sertifoitu salaojitus- ja vedeneristysjärjestelmäksi Suomessa VTT:n sertifkaatilla Nro. 156/01.

jäsen, Päivitäthän jäsentietosi osoitteessa www.riljasen.fi Jos tämä ei kuitenkaan onnistu, ilmoitathan sähköpostiosoitteesi Jatalle, jatta.lytter@ril.fi Näin pysyt lehtietujen lisäksi ajan tasalla kaikista RILin jäseneduista ja -palveluista.

Rakennustekniikka -lehden aiemmat numerot löydät osoitteesta www.ril.fi/rakennustekniikkalehdet

JULKAISEE Tuorein julkaisutuotanto on saatavissa printtikirjan lisäksi digitaalisesti joko RIL-kirjakaupasta tai Ellibs-yrityskirjaston kautta.

RIL 276-2021 • Lean rakentamisessa RIL 274-2021 • Kyberturvallisuus asuinkiinteistössä RIL 250-2020 • Kosteudenhallinta ja homevaurioiden estäminen RIL 126-2020 • Rakennuspohjan ja tonttimaan kuivatus

LISÄTIEDOT JA TILAUKSET www.ril.fi/kirjakauppa

KOULUTTAA #AIAEC2022 Virtual Conference Artificial Intelligence in Architecture, Engineering and Construction 23.-24.3.2022 www.aiaec.net Kosteudenhallintakoordinaattorin pätevyyskoulutus Koulutus alkaa 7.-8.3.2022, Helsinki / Webinaari www.ril.fi/khk Vesihuollon laitosrakennuttaminen Koulutus alkaa 26.-27.4.2022, Helsinki / Webinaari www. ril.fi/vesihuolto Lean-rakentamisen koulutuskokonaisuus Moduuli 1 - Lean rakentamisen perusteet Moduuli 2 - Last planner -menetelmä Moduuli 3 - Lean yhteistoimintamenettelyt Moduuli 4 - Lean tahtituotanto Koulutukset alkavat maaliskuussa.

Lue lisää www.ril.fi/lean Lisätiedot koulutuksista: www.ril.fi/koulutus Kansainväliset tapahtumamme löydät osoitteesta: www.rilevents.fi

4 2021

28 Työtilanne palasi koronaa edeltävälle tasolle

36 Kiertotaloudella potentiaaliset 6,5 miljoonaa uutta työpaikkaa

50 Akustiikkasuunnittelun nouseva tähti esittelyssä

THE FINNISH CIVIL ENGINEERING CONSTRUCTION JOURNAL 77. vuosikerta Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0033-913X (painettu) ISSN 2243-0369 (verkkojulkaisu) 4 RAKENNUSTEKNIIKKA 4—2021

5

Pääkirjoitus

6

Signaalit

8

HSY:n toimitusjohtaja Tommi Fred saa virtaa prosessien kehittämisestä

12

RIL-Palkinto 2021 Helsinki-Vantaan lentoaseman kehitysohjelmalle

18

Sudentassu on Vuoden Silta 2021

22

Arkkitehtuuri, muotoilu, suunnittelu ja taide - päättää ROTI 2021-esittelyn

27

Vieraana Timo Kohtamäki: Mistä osaajat ratarakentamiseen?

28

RILin kesätyökysely: Teekkareiden työtilanne palasi koronaa edeltävälle tasolle

31

Vieraana ATL:n Kalle Euro: Arkkitehtitoimistoalalla käynnissä murros

32

RILin tuore selvitys: Pääsuunnittelijan rooli julkisissa korjaushankkeissa

36

Tulevaisuus rakennetaan kiertotaloudella

40

Reykjavik towards carbon neutrality by 2040

46

Lakiklinikka: Ilmastorahasto vauhdittamassa kestäviä ratkaisuja

48

Uudet jäsenet valittu RILin hallitukseen

50

Alan nuori osaaja: Jesse Lietzèn

JULKAISIJA JA KUSTANTAJA RIL ry PAINOSMÄÄRÄ Keskimäärin 6 000 kpl PÄÄTOIMITTAJA Janne Tähtikunnas TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Henriikka Hellström TOIMITTAJA Jenni Ahola, etunimi.sukunimi@ril.fi ULKOASU Susa Laine, susalainen.fi ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy, Mikko Salmensuo, mikko.salmensuo@saarsalo.fi, Riku Suuriniemi, riku.suuriniemi@saarsalo.fi KANSIKUVA Mirkku Merimaa PALAUTE JA JUTTUIDEAT Henriikka Hellström, henriikka.hellstrom@ril.fi TOIMITUKSEN OSOITE Rakennustekniikka c/o Suomen RIL ry, Fredrikinkatu 42, 00100 Helsinki. PAINOPAIKKA Printall AS

PÄÄTOIMITTAJA JANNE TÄHTIKUNNAS JANNE.TAHTIKUNNAS@RIL.FI @TAHTIKUNNAS

PÄÄKIRJOITUS

KUVA: Mikko Mäntyniemi

AMMATTIYLPEYDEN ILMENTYMIÄ Näin vuoden päätteeksi palkitaan vuoden parhaimpia rakennushankkeita. Minusta näistä tunnustuspalkinnoista kaikkein kokonaisvaltaisin on luonnollisesti RIL-Palkinto.

Tärkeisiin huomionosoituksiin lukeutuvat myös muun muassa eri rakennusmateriaalien oivallisesta hyödyntämisestä myönnettävät palkinnot. Samat kohteet saavat usein moniakin palkintoja ja mainintoja, vaikkakaan harvemmin kuitenkaan kaikkia alan tunnustuksia.

Suomessa rakennetaan vuosittain useita loistavia kohteita, joten on virkistävää nähdä palkintokohteita eri puolilta kaunista maatamme. Koko maata palvelevan sisääntuloportin, Helsinki-Vantaan projektikokonaisuuden lisäksi myös pienemmät kohteet ovat hyvin kiinnostavia. Esimerkiksi tänä vuonna valmistuneet Ylivieskan kirkko sekä kellotapuli ovat tutustumisen arvoisia, pari mainitakseni.

Olen ollut itsekin mukana monissa erilaisissa palkintotuomaristoissa, joten tiedän valinnanvaikeuden voittajia päätettäessä. Mieleeni on jäänyt useita, kovissa kilpailuissa pistesijoille jääneitä aivan mahtavia kohteita, eikä vain niitä palkinnon voittaneita. Vuosia sitten mieltäni jäi kaihertamaan yksi pistesijoille jäänyt kohde. Sekin sai kuitenkin hiukan myöhemmin Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon.

Yhteistä palkittaville ja kilpailuun ilmoitetuille kohteille on niiden tekijöiden tuntema ylpeys omasta tuotoksesta ja ammattitaidosta. Toki suomalaisittain tämä tuodaan esiin hillitysti. Yleensä rakennesuunnittelijan kiitospuhe on lyhyt ja lähinnä muita hankkeeseen osallistuneita mainitseva. Sama koskee toteuttajien edustajia.

Sovitaan, että ensi kerralla kiitospuheissa on kerrottava rinta rottingilla palkintokohteen taustalla vaikuttaneesta vaativasta opiskeluputkesta, vuosikymmenien työkokemuksesta ja kaiken edellisen yhdistämisestä kohdattujen ongelmien ratkaisemiseksi. Saman saa toki kertoa muistakin hankkeeseen osallistuneista asiantuntijoista.

Palkintoja noutavat maamme etevimmät ammattilaiset. Mitä useampi tilaisuutta seuraava opiskelija tai vast’ikään työuransa aloittanut haluaa tulevaisuudessa olla itse palkittavien joukossa, sen parempi. Uskallan väittää, että esimerkiksi yhdeksi viidestä Vuoden nuoreksi konsultiksi 2021 valittu Valtteri Keto (myös RILin teekkariyhdyshenkilö!) tai Vuoden nuori RILiläinen Teemu Meriluoto voisivat olla yksiä heistä. Edeltäjistä moni on jo noussut eturiviin palkittavien riveihin.

Meidän vanhempien tieteenharjoittajien täytyy tukea nuorempien nousua ja ammattiylpeyden kasvua. Osa kasvusta tapahtuu jo koulutuksen aikana. Esimerkiksi rakennustekniikan opetukseen ollaan toivottavasti kiinnittämässä enemmän huomiota.

Ainakin Aalto-yliopistossa alkaa ensi syksynä oma rakennustekniikan oma kandiohjelma.

Myös RIL-Mentorointi koskettaa aktiivisimpia nuoria ammattilaisia, mutta joukkoon tarvitaan useita mentoreita parantamaan koko alan toimintaa. Onneksi meitä vanhempia on koko ajan kasvava joukko.

Hyvää Joulua kaikille Rakennustekniikan lukijoille!

5

SIGNAALIT KOONNUT Henriikka Hellström KUVAT: Oulun yliopisto, Mara Precoma ja RIL / Katri Lehtola

INNOVAATIO­ KYVYKKYYDET LUT-yliopistossa tehdyn tutkimuksen perusteella jopa neljä seitsemästä innovaatiokyvykkyyden osa-alueesta on yrityksissä paremmalla tasolla nyt kuin kymmenen vuotta sitten. Tutkimuksessa olivat mukana pienet ja keskisuuret yritykset. https://bit.ly/3xrbIJd

VESIHUOLTO­ PALVELUT Diplomi-insinööri Laura Inha on tutkinut Tampereen yliopistolle tekemässään väitöstutkimuksessa ”Developing Policies for Resilient Water Services” tekijöitä, jotka parantavat juomavesi-, jätevesi- hulevesi- ja sanitaatiopalveluiden muutosjoustavuutta. https://bit.ly/3xo61fj

6 RAKENNUSTEKNIIKKA 4—2021

UUSI DEKAANI Kiertotalouden materiaalitutkimuksen professori Mirja Illikainen on valittu Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan dekaaniksi vuosille 2022–2025. Illikainen on työskennellyt pitkään muun muassa teollisuuden sivuvirtoihin pohjautuvien betonien ja muiden rakennusmateriaalien parissa.

KAUPUNKI­ SUUNNITTELU

Hitaan kasvun tilanteissa kaupunkisuunnittelu voisi hyötyä niin sanotuista kömpelöistä suunnitteluratkaisuista. Oulun yliopistossa tehdyn väitöstutkimuksen tulokset voivat auttaa kaupunkisuunnittelijoita tunnistamaan vaihtoehtoisia lähestymistapoja kasvuun perustuvalle suunnittelulle. https://bit.ly/31cX90t

VIRTUAALI­ LABORATORIO Suomen tekoälykeskus FCAI:n tutkijat alkavat kehittää kestävämpää älyliikennettä tuomalla yhteen simulaattoreita eri aloilta. FCAI on Suomen Akatemian lippulaivahanke, jonka tarkoituksena on kehittää uudenlaista, luotettavaa ja käyttäjää ymmärtävää tekoälyä. https://bit.ly/3ldzK5H

LAITOSJOHTAJA

CPTU-KAIRAUSKOE

Professori Leena Korkiala-Tanttu aloittaa Aalto-yliopiston rakennustekniikan laitosjohtajana vuoden 2022 alussa. Hänen tutkimuskohteitaan ovat pohjanvahvistukset, erityisesti syvästabilointi uusiosideaineilla, uusiomaarakentaminen, pohjarakenteet, maamekaniikka ja infrarakentamisen ympäristövaikutukset.

Juha Selänpää tutki väitöskirjassaan CPTU-kairauskokeen hyödyntämistä maan suljetun leikkauslujuuden määrityksessä. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään mm. uusien ja vanhojen tie- ja ratapenkereiden stabiliteetin arvioinnissa. https://bit.ly/3nTB3IM

7

HSY:n toimitusjohtaja Tommi Fred pitää vesi- ja jätehuollon vinkkelistäkin merkittävinä pääkaupunkiseudun suuria kaupunkihankkeita, kuten Kruunuvuorenrantaa ja Kalasatamaa. ”Näillä projekteilla mahdollisestaan kaupunkien kehittämistä”, hän sanoo.

8 RAKENNUSTEKNIIKKA 4—2021

TEKSTI: Henriikka Hellström KUVA: Mirkku Merimaa

Toimitusjohtaja Tommi Fred:

HSY on hyvän kaupunkielämän mahdollistaja.”

Prosessien kehityksestä virtaa saava tuore toimitusjohtaja on pitkän linjan vesihuollon ammattilainen ja HSY:läinen. Helsingin seudun ympäristöpalveluiden johtoon hän nousi organisaation vesihuollon toimialajohtajan paikalta tänä syksynä. Fredin ajatuksissa asiakas ja ympäristö ovat ykkösiä.

9

Tommi Fred •

• •

Syntynyt Helsingissä, asunut Espoossa lähes koko ikänsä. Asuu nykyisin kerros­talossa Helsingissä ja mökkeilee Hiidenvedellä.

Harrastukset: Kalastus, veneily, puutarhanhoito, sukellus Perhe: vaimo ja kaksi aikuista lasta

Urastepit • Valmistunut Tekniikan lisensiaatiksi teknillisestä korkeakoulusta, vesihuoltotekniikasta vuonna 2005, diplomi-­insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta, kemiantekniikan osastolta vuonna 1997, pääaineet ympäristönsuojelutekniikka, tehdassuunnittelu sekä mikrobiologia.

• Työhistoria: 9.2021 alkaen HSY:n toimitusjohtaja, 4.2017–9.2021 HSY:n vesihuollon toimialajohtaja, 1.2010–3.2017 HSY:n jäteveden puhdistuksen johtaja, 9.2009– 12.2010 Helsingin Veden osastonjohtaja, 5.2005–8/2008 Helsingin Veden käyttöpäällikkö, 8.2000– 4.2005 Helsingin veden käyttökemisti, 8.1997-7.2000 Nopon Oy:n prosessipäällikkö, 9.1993-7.1997 Suunnittelukeskus Oy:n prosessi-insinööri

MONIPUOLISUUS, suuruus ja vaikuttavuus pääkaupunkiseudun asukkaiden arkeen. Syitä, jotka motivoivat HSY:n syyskuussa aloittanutta toimitusjohtajaa organisaation kärkinyrkkinä. Sympaattinen Fred kokee saavansa tehdä valtavan tärkeää työtä kaupunkiympäristön hyväksi. ”HSY on suuri vesihuollon ja jätehuollon järjestäjä, joka antaa mahdollisuuden uuteen ja innovatiiviseen tekemiseen. Ympäristönsuojelu on ollut itselle vahva ajuri, mutta yhtä tärkeää on hyvän kaupunkielämän mahdollistaminen.”

HSY:n alueen merkittävin hanke on ensi vuonna valmistuva Blominmäen jätevedenpuhdistamo. Sille asetetut tiukat ympäristötavoitteet näkyvät suunnittelun kaikissa vaiheissa. Fosforinpoiston lukema lähentelee 99 prosenttia ja typenpoiston yli 90 prosenttia. Nämä tavoitteet ovat EU:n vaatimuksia kovemmat, joka ennustaa hyvää Itämeren ravinnekuormitukselle.

Toinen suuri lähitulevaisuuden projekti on 2024 tai 2025 käynnistyvä pääkaupungin Esplanadin ja Etelärannan alueiden runkovesijohtojen ja -viemäreiden korjaus sekä hulevesiviemäriverkoston rakentaminen. Arviolta 35 miljoonan euron hanke peilaa ja parantaa muun muassa korjausvelkaa, joka muhii vesihuoltoverkostoissa, ympäri maan. ”Korjausvelan määrää on itse asiassa vaikea määritellä. Sen tainnuttaminen on jatkuva prosessi, sillä monet vesijohdot ja viemärit on rakennettu suurelta osin 1960-1970-luvuilla. Samahan pätee suurimpaan osaan suomalaisesta rakennuskannasta”, Fred sanoo.

Etelä-Helsingissä vuodet ovat vieläkin korkeampia, sillä verkoston ikä lähentelee jopa 150 vuotta.

HSY:n alueella korjausta vaativia vesijohto- ja viemäriverkostoja satoja kilometrejä.

Tällä hetkellä verkostot muodostavat koko maamme mittapuulla ROTI 2021-raportin mukaan noin 80 prosenttia koko vesihuoltolaitosten omaisuuden arvosta. Vesihuollon investoinnit pitäisi nostaa ROTIn mukaan vuositasolla nykyisestä noin 400 miljoonasta yli 770 miljoonaan euroon. ”HSY:n vuosittaisen investoinnin suuruus on noin 200 miljoonaa euroa”, Fred kertoo.

KANSAINVÄLISTÄ KOKEMUSTA Toimitusjohtajan kokemus ulottuu pääkaupunkiseudun rajojen ulkopuolellekin. Hänen panoksensa on näkynyt myös muun muassa Pietarin lounaisen jätevedenpuhdistamon hyväksi tehdyssä yhteistyössä.

10 RAKENNUSTEKNIIKKA 4—2021

Parhaillaan HSY:llä on Bahir Darissa Etiopiassa käynnissä pienimuotoinen vesilaitoksen kehittämisprojekti. ”Siellä tehdään perusvesihuollon kehittämistyötä, kuten verkkotiedon hallintaan liittyviä toimenpiteitä. Koronatilanne ja Etiopian muuttunut turvallisuustilanne tuovat hankkeen käynnistymiseen lisähaasteita.”

Digitalisaation kehittäminen ulottuu syvälle vesilaitosten toimintaan. Esimerkiksi verkostojen digitaalinen kuntotiedon hallinta paranee koko ajan ja työprosesseja ohjataan laitoksilla tablettien avulla. ”Toki omaisuuden hallintaan liittyvissä asioissa on vielä paljon työstämistä. Myös asiakasrajapinnassa on kehitettävää, jotta sähköisetkin palvelut toimisivat mahdollisimman käyttäjäystävällisesti”, Fred huomauttaa.

LISENSIAATTI VESIHUOLLOSTA Koko valtakunnan tasolla on käynnissä kansallisen vesihuoltouudistuksen toimenpidesuunnitelman teko.

Prosessi kestää vuoden 2022 loppuun. Fredin mukaan keskeistä on riittävän osaamisen turvaaminen joka puolella Suomea, kaikenkokoisilla laitoksilla.

Vesihuoltouudistuksessa pohditaan erilaisia yhteistyömalleja. Esimerkiksi koko Iso-Britannia on jaettu 4-5 vesihuoltoalueeseen. Siihen, onko tällainen malli toimiva, Fred ei ota suoraan kantaa.

Eikä vesihuolto luonnollisestikaan ole HSY:n ainoa osa-alue, sillä yhtiöllä on suuri rooli koko pääkaupunkiseudun jätehuollon järjestämisessä, seudun ympäristötiedon ja ilmanlaadun hallinnassa sekä seudun ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.

Itse Fred on taustaltaan vahvasti vesihuolto-osaaja. Lisensiaattityön hän teki aktiivilieteprosessin mallintamisesta. Kokemus vedenpuhdistuslaitoksilta ulottuu kesätyökokemuksiin saakka. Jo teekkarina häntä kiinnostivat prosessit ja niiden kehittäminen. Sillä tiellä on hyvä jatkaa.

Suuri vesi- ja jäte­ huollon järjestäjä antaa mahdollisuuden uuteen ja innovatiiviseen tekemiseen.”

Näitä mentoreitani arvostan Seppo Kiiskinen – Innovatiivinen jätevedenpuhdistuksen kehittäjä Timo Koski – Vesihuoltoalan moniottelija Esko Tiainen – Vahvaa humaania johtajuutta

Kolme lupaavaa nuorta Kati Blomberg – Vahvaa osaamista kasvihuonekaasujen ja fosforin talteenotossa Anne Kuulas – Vesialan lupaava nuori kyky, VVY:n palkitsema vuoden opinnäytetyö Pertti Leppänen – Projektihallinnan huippuosaaja

11

1 2

RIL-Palkinto 2021 jaettiin juhlavissa tunnelmissa Säätytalolla marraskuussa. Palkintolaattaa pitää käsissään Finavian suunnittelupäällikkö Kari Ristolainen ja kukkia Finavian projektijohtaja, Martti Nurminen. Tunnustuksen saajan päättänyt yritysjohtaja, TkT, Matti Alahuhta seisoo Nurmisen vieressä.

3

4

Ylimmässä ja keskimmäisessä kuvassa 2. jaetulle sijalle RIL-Palkinto-kilpailussa yltäneiden hankkeiden edustajia. Ylimpänä Tampereen raitiotie-hankkeen kunniakirjat vastaanottaneet ja keskimmäisessä Poistoputken kapasiteetin tehostamishankkeen työryhmää. Alimmassa kuvassa kiitospuhetta pitää Finavian tekniikasta ja vastuullisuudesta vastaava johtaja Henri Hansson. Puhetta kuuntelemassa RILin toimitusjohtaja, Janne Tähtikunnas ja päätuomari Matti Alahuhta.

12 RAKENNUSTEKNIIKKA 4—2021

RIL-Palkinnon aikaisemmat voittajat viimeisen kymmenen vuoden ajalta Olympiastadionin perusparannus ja uudistamistyö (2020), Lighthouse Joensuu (2019), Amos Rex (2018), Inoroom-leikkaussalikonsepti (2017), Tampereen rantatunneli (2016), Presidentinlinnan peruskorjaushankkeen perustusten vahvistustyöt (2015), Kastellin monitoimitalo (2014), Arctia Shippingin kelluva toimistorakennus (2013), Auroran silta (2012), Helsingin Musiikkitalo (2011)

RIL-PALKINTO

TEKSTI: Henriikka Hellström KUVAT: RIL / Sami Perttilä ja Finavia

RIL-palkinto 2021 Helsinki-Vantaan lentoaseman kehitys­ ohjelman projekti­ kokonaisuudelle Vuoden RIL-Palkinnon on saanut Helsinki-Vantaan lentoaseman kehitysohjelman projektikokonaisuus. Toiselle sijalle ylsivät Tampereen raitiotiehanke, osa 1 sekä Poistoputken kapasiteetin tehostamishanke Turusta. Tunnustuksen saajan päätti yritysjohtaja, TkT Matti Alahuhta.

TUNNUSTUSPALKINNON saajan valinnut Matti Alahuhta korosti onnittelupuheessaan, että kaikki kolme palkittua olivat tehneet erinomaista työtä. ”Minulle on syntynyt vahva vaikutelma, että jokaista hanketta on viety eteenpäin korkeatasoisella ammattitaidolla ja vahvalla sitoutumisella tavoitteisiin. Tiivis yhteistyö verkostokumppaneiden kanssa on ollut olennainen osa toimintamallia ja tavoitteet on saavutettu hyvässä, inspiroivassa yhteistyön hengessä.”

Helsinki-Vantaan lentokenttä on RIL-Palkinto 2021-kilpailun päätuomarin mukaan kiistatta Suomen tärkeimpiä näyteikkunoita maailmalle, portti Suomeen ja suomalaisuuteen. ”Tämän kehitysohjelman lopputuloksena uusi toimintakokonaisuus tuo monipuolisesti esiin suoma-

laista osaamista, ja samalla koko Suomea kestävän kehityksen edelläkävijänä. Kehitysohjelma vahvistaa Helsinki-Vantaan asemaa Euroopan yhtenä johtavana vaihtolentoasemana. Tällä on suora vaikutus niin maamme liike-elämään, talouteen kuin saavutettavuuteen.”

RIL-Palkinnon voittaja julkistettiin 23.11.2021 Säätytalolla Helsingissä. Päätuomari teki valintansa kolmen finalistin joukosta, rakennusalan asiantuntijoista koostuvan esiraadin arvioiden pohjalta. Kaikkiaan RIL-Palkinto-kilpailuun osallistui seitsemän kovatasoista ehdotusta.

Lisää yritysjohtaja, TkT Matti Alahuhdan ajatuksia voittajakohteesta s. 14 alkavassa jutussa.

13

RIL-PALKINTO

SUOMEN KILPAILUKYKY LENTOON Ainutlaatuinen Helsinki-Vantaan kehitysohjelman projektikokonaisuus on mittava, miljardiluokan ponnistus, jossa insinöörityöllä on merkittävä rooli. Lentoaseman muutostyöt on toteutettu erinomaisella yhteistyöllä ja innovaatiohengellä, vastuullisuusnäkökulmat huomioiden.

Helsinki-Vantaa on eittämättä yksi Suomen näkyvimmistä ja merkittävimmistä porteista ja näyteikkunoista maailmalle, kuten RIL-Palkinto 2021 -kilpailun päätuomari, yritysjohtaja, TkT Matti Alahuhtakin totesi onnittelupuheessaan.

Lentoaseman kehitysohjelman projektikokonaisuus on saanut kiitosta muun muassa monitahoisesta ja ketterästä yhteistyöstä, joka on mahdollistanut myös parantuneen asiakaskokemuksen. ”Projektia on pystytty viemään eteenpäin erittäin vaativassa toimintaympäristössä. Työtä on jouduttu tekemään tarkasti rajatulla alueella toimivan lentokentän yhteydessä.

Merkittävää on, että asiakastyytyväisyys on projektin edetessä parantunut koko ajan”, Alahuhta sanoi.

Eri osaprojekteissa on hyödynnetty yhteistoimintamalleja. ”Niiden käyttäminen lisää tilaajan taloudellista riskiä, mutta tuo samalla toteuttamiseen ketteryyttä ja joustavuutta. Toki myös kannustimet ovat yhteisiä, niin suunnittelijoille kuin toteuttajillekin”, Finavian 14 RAKENNUSTEKNIIKKA 4—2021

projektijohtaja Martti Nurminen sanoo.

Helsinki-Vantaan kehitysohjelmassa hyödynnettiin myös MSP-johtamismallia. Se keskittyy liiketoimintahyötyihin ja niiden monitorointiin. Nurmisen mukaan malli ulotettiin kaikkiaan 25 projektiin ja lukuisiin toimenpiteisiin.

TALOTEKNIIKASSA HYÖDYNNETTY TAHTITUOTANTOA Projektikokonaisuudessa on hyödynnetty laajamittaisesti erilaisia digitaalisia ratkaisuja, myös digitaalisia kaksosia. ”Tiettävästi terminaali- ja infrasuunnittelun yhdistettyä tietomallintamista ei ole hyödynnetty aiemmin missään muualla näin laajasti”, Finavian suunnittelupäällikkö, Kari Ristolainen kertoo.

Myös Alahuhta painotti tätä valintaperusteissaan ja kiitospuheessaan. ”Finavia on toteuttanut koko projektissa laajasti digitaalisuutta, niin varsinaisessa rakentamistyössä kuin tietomallintamisessa ja tiedolla joh-

tamisessa. Tämä on mahdollistanut kokonaisuuden ja sen osien ennakoinnin sekä joustavat muutokset aina silloin, kun ongelmanratkaisua on tarvittu hyvän asiakaskokemuksen takaamiseksi. Tietomallijohtamisella on ollut keskeinen osuus myös esteettisyyden, toimivuuden, turvallisuuden ja taloudellisuuden toteuttamisessa. Lisäksi esimerkiksi virtuaalisafarit ovat mahdollistaneet sen, että käyttäjät ovat voineet kokea tulevat tilat virtuaalisesti ja antaa palautetta jo suunnitteluvaiheessa.”

Lentoasemalle on tuotu uusinta ja innovatiivista teknologiaa, kuten henkilöstö- ja matkatavaratarkastukseen tehokkaammat 3D-kuvantamislaitteet turvaprosessin palvelutasoa parantamaan.

Lisäksi tahtituotannolla on pystytty tehostamaan rakennusprosesseja. Toteutusaikataulu lyheni menetelmän ansiosta kokonaisuudessaan jopa kahden kuukauden verran. ”Työn kestojen ja resurssien määrittämistä suoraan tietomallista ei ole aiemmin hyödynnetty näin laajasti tahtiaikataulun teossa.

Helsinki-Vantaan lentoaseman kehitysohjelman projektikokonaisuus: Eteneviä asennuksia myös seurattiin tietomallipohjaisesti, jotta työmaan tilanteesta välittyisi kaikille osapuolille ajantasainen visuaalinen kuva ja tulevien sisävalmistustyövaiheiden ’vaunujen’ eteneminen eri tahtialueilla”, allianssin projektipäällikkö, SRV, Jasmiina Hietala kuvaa.

AIKATAULU JA BUDJETTI PITIVÄT Alahuhta kiitteli puheessaan myös vastuullisuuden huomioimista läpi koko hankkeen. Hankkeelle on myönnetty merkittävä kansainvälinen BREEAM-sertifikaatti excellenttasolla kokonaisvaltaisesta ratkaisukeskeisyydestä.

Terminaali on esimerkiksi rakennettu 30 prosenttia vaatimuksia energiatehokkaammaksi. Lisäksi parkkitalojen sähköautojen latauksessa hyödynnetään aurinkoenergiaa lähes 700 aurinkopaneelin voimalla.

Kokonaisuudessaan lentoaseman kehitysohjelma on ollut noin miljardi euroa maksanut, poikkeuksellisen laaja projektikokonaisuus. Sen myötä terminaalin pinta-alaa on kasva-

tettu 45 prosenttia eli noin 103 000 neliötä. Suuruudeltaan koko vastaa Linnanmäen huvipuiston kokoista aluetta. Nyt terminaalin kokonaispinta-ala on kaikkiaan yli 250 000 neliömetriä. ”Uusia siltapaikkoja on rakennettu yhteensä 23, joista kahdeksan laajarunko- ja neljä kapearunkokoneille. Samalla matkatavarakäsittelyn ja passintarkastuksen kapasiteetti kasvoi 100 prosenttia”, Finavian tekniikasta ja vastuullisuudesta vastaava johtaja, Henri Hansson kertoo.

Valtava hanke onnistui monella mittarilla, ja myös Alahuhta korosti valintaperusteissaan hankkeen onnistunutta toteutusta aikataulussa ja budjettiraameissa sekä laatu- ja turvallisuustavoitteiden mukaisesti. ”Tämä on tärkeä osa julkisen rakennusprojektin yhteiskunnallista merkitystä. Mukana hankekokonaisuudessa on ollut erittäin laaja joukko suunnittelu- ja rakennusalan yrityksiä.”

• • •

• • •

• • • •

• •

Rakennuttaja: Finavia Oyj Rakennuttajakonsultti: Sweco PM, HTJ Pääsuunnittelu: PES-Arkkitehdit, ALA Arkkitehdit, HKP-Arkkitehtitoimisto Rakennesuunnittelu: Sweco Rakennetekniikka, Ramboll LVISA-suunnittelu: Granlund, Ramboll Infra-, liikenne- ja aluesuunnittelu: Sitowise, Ramboll Geo-suunnittelu: Sipti & Pohjatekniikka Ramboll Paloturvallisuusasiantuntija: L2-Paloturvallisuus Tietomallikoordinointi: Gravicon Pääurakoitsija: Lemminkäinen /YIT, Destia, SRV Rakennus, Kreate Aliurakoitsijat: yli 400 yritystä Järjestelmätoimittajat: Beumer Group, Holger Hartman Oy & McDonald Humfrey, Thyssen Group, Finwind, Valoe 15

RIL-PALKINTO

RIL-PALKINTO 2021, JAETTU TOINEN SIJA:

TAMPEREEN RAITIOTIEHANKE, RAITIOTIEN OSA 1 •

•

Rakennustyön tilaajaosapuolet ja rakennuttajat: Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön palvelualueen johtaja Mikko Nurminen, rakennuttamisjohtaja Milko Tietäväinen, raitiotien kehitysohjelman projektijohtaja Ville-Mikael Tuominen Tampereen Raitiotie Oy, toimitusjohtaja Pekka Sirviö, ratapäällikkö Markus Keisala, turvallisuus- ja järjestelmäpäällikkö Jonna Anttila Suunnittelu Raitiotieallianssi: Sweco Finland Oy, suunnittelupäällikkö Jukka Heinonen, tekniikkalajivastaavat: Antti Kiviniemi, Janne Toljola, Juha Inkiläinen, Antti Artukka, Terhi Olden, Janne Rantala, Helen Melander ja katujen pääsuunnittelijat: Antti Kiviniemi, Jukka Heinonen, Krista Löf, Hanna Isotalo Raitiotieallianssi: AFRY Finland Oy, katusuunnitteluvastaava Markus Kytölä, tekniikkalajivastaavat: Karin Lepola, Merja Tyynismaa, Jarmo Pöljö, Jussi Jaakkosela, Sauli Sainio, Jaakko Uimonen, Juha-Pekka Reilin ja katujen pääsuunnittelijat: Tuomas Laitinen, Annika Jalonen, Kati Lång

16 RAKENNUSTEKNIIKKA 4—2021

•

Rakentaminen: Raitiotieallianssi: NRC Group Finland Oy ja YIT Suomi Oy, raitiotieallianssin projektipäällikkö Sari Valjus (NRC), tuotantopäällikkö Kari Simonen (YIT), turvallisuuspäällikkö Mika Mölsä (YIT), viestintäpäällikkö Marja Merta (NRC), katurakentaminen ja johtosiirrot Mika Arvonen (YIT), lohkopäälliköt: Lasse Kivekäs (YIT), Olli Tuomisto (YIT), Kari-Pekka Lumme (NRC), Antti Mäki (YIT), Jyri Kulha (NRC), taitorakenteet Jani Kiili/ Mikko Sipiläinen (YIT), raitiotien päällysrakenne Timo Kuusela (NRC), tekniset järjestelmät Tero Heino (NRC), sähkönsyöttö Vesa-Matti Koskinen (NRC), raitiotien sähköratarakenteet Jori Friman (NRC), talonrakennus Harri Järvinen (YIT), käyttöönotto ja laadunvarmistus: Petra Brunnila (NRC)

RIL-PALKINTO 2021, JAETTU TOINEN SIJA:

POISTOPUTKEN KAPASITEETIN TEHOSTAMINEN SUOMEN ENSIMMÄINEN MTBM-PROJEKTI • •

•

•

• • • • •

Rakennustyön tilaaja: Turun seudun puhdistamo Oy Rakennuttaja: Turun seudun puhdistamo Oy, toimitusjohtaja Mirva Levomäki ja tekninen päällikkö Jarno Arfman Hankintajuristi: Hankintakumppanit Oy, juristi, yrittäjä Sanna Kronström Rakennuttajakonsultti: Fimpec PMO Oy, hankkeen projektipäällikkö Esa Kunnassaari ja valvoja Juha Väyliö Suunnittelun projektipäällikkö: AFRY Finland Oy, Arto Wegelius Pääsuunnittelija: AFRY Finland Oy, Guido Nuijten Rakennesuunnittelija: AFRY Finland Oy, Olli Salo Geosuunnittelu: AFRY Finland Oy, Iikka Kärki ja Elina Lätti Urakoitsija: Ward and Burke Group Ltd., johtaja Michael Ward ja projektipäällikkö Niall Flood 17

Sudentassu eli Sipoonkorvensilta •

•

•

• •

18 RAKENNUSTEKNIIKKA 4—2021

Tilaaja: Vantaan kaupunki, Petra Tammisto, Ari Asikainen, Laura Muukka, Juha Savolainen Suunnittelu: WSP Finland Oy Siltasuunnittelu: Sami Niemelä, Ilkka Ojala Ympäristösuunnittelu: Arto Kaituri, Satu NiemeläPrittinen, Jaakko Aho-Mantila Valaistussuunnittelu: Teemu Skogberg Pääurakoitsija: Destia Oy Työjohtaja: Mikael Sonck Työmaapäällikkö: Jussi Tiainen Teräsrakenteiden toimitus ja asennus: Normek Oy Rakennuttajakonsultti: Ramboll CM Oy, Jarkko Parkkisenniemi

VUODEN SILTA

TEKSTI: Jenni Ahola KUVAT: WSP Finland Oy

Vuoden silta 2021 -tunnustus Sudentassulle

RILin Vuoden silta -tunnustuspalkinto on myönnetty Vantaalla sijaitsevalle kevyen liikenteen sillalle Sudentassulle. Sillan suunnittelussa ja rakentamisessa on otettu monin eri keinoin vaikutteita siltaa ympäröivästä metsäympäristöstä ja kuultu erityisesti sillan käyttäjäryhmiä.

19

SUDENTASSU eli Sipoonkorven silta on Vuoden silta 2021. Tunnustus myönnettiin kohteelle RIL-Summit 2021 -tilaisuudessa Helsingin Säätytalolla 23.11.2021.

Kuusijärven ulkoilualueelta Sipoonkorven kansallispuistoon johtava teräksinen palkkisilta on 126 metriä pitkä, viisi metriä leveä ja painaa 216 tonnia. Sudentassun suunnittelusta on vastannut WSP Finland Oy ja urakoinnista Destia Oy. Vuoden silta -kilpailun teemana oli tänä vuonna sillan ympäristön huomioiminen suunnittelussa ja rakentamisessa. Tuomariston mukaan Sudentassu on sovitettu ainutlaatuiseen metsäympäristöönsä hienopiirteisesti ja koostaan huolimatta saatu keveän ja siron näköiseksi kuitenkin niin, että siltarakenteet ovat jämäköitä ja vakuuttavia.

INSPIRAATIOTA LUONNOSTA Erityisesti tuomaristo arvosti sillan estetiikassa toistuvia viittauksia luontoon. ”Viimeisteltyä, ympäröivästä kansallispuiston metsäympäristöstä innoitusta saanutta muotokieltä näkyy muun muassa välitukipilareissa, kaiteissa ja puukannessa”, toteaa tuomariston puheenjohtaja Ville Alajoki.

Siltaa kannattelevat neljä teräspilaria sekä sillan vinopinnakaiteet voi nähdä kuin toisiinsa kallistu20 RAKENNUSTEKNIIKKA 4—2021

neina puunrunkoina. Kaiteita koristavat teräkseen polttoleikatut kasvi- ja eläinaiheiset kuviot.

Sillan teräsrakenteiden ruskea ja elävä väritys on harmoniassa metsäympäristön kanssa. Rakenteet ovat corten-terästä, jonka pinnalle muodostuu hapen ja kosteuden vaikutuksesta suojaava huoltovapaa ruostekerros.

KÄYTTÄJIEN TARPEET EDELLÄ Porvoontien ylittävä Sudentassu sijaitsee Suomen olosuhteissa erityisessä siltapaikassa, kahden jyrkän kalliorinteen välissä noin 20 metrin korkeudessa, mikä vaikutti merkittävästi suunnittelutyöhön. ”Silta suunniteltiin siten, että kansi voidaan nostaa paikoilleen kolmessa isossa lohkossa, olemassa olevan maantien päältä”, kertoo yhtenä sillan pääsuunnittelijana toiminut Ilkka Ojala.

Ojalan mukaan suurin haaste sillan suunnittelussa oli kaikkien sidosryhmien tarpeiden huomioiminen. ”Kesällä sillan kaide saattaa vaikuttaa korkealta, koska silta toimii talvisin myös osana latuverkkoa kannella on varauduttu puolimetriä paksuun lumikerrokseen.”

Ojala toteaa myös, että jyrkänteellä sijaitsevan sillan turvallisuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota esimerkiksi muotoilemalla sillan maatuet suppilomaiseksi ja valaisemalla kaidelinjat harhaan

kulkemisen estämiseksi.

Tuomariston yksi peruste Sudentassun palkitsemiselle oli juuri sillan käyttäjien mielipiteiden huomioiminen sillan suunnittelussa ja rakentamisessa.

Vantaalaiset pääsivät myös valitsemaan äänestämällä eri kuvavaihtoehdoista sillan vinopinnakaiteita koristavat led-valoin valaistut kasvi- ja eläinaiheet. Sillalle järjestettiin keväällä 2020 avoin nimikilpailu, ja yli 500 ehdotuksen joukosta nimeksi valikoitui Sudentassu.

KILPAILUSSA KUNNIAMAININTA POMARKUNJOEN SILLALLE Vuoden silta 2021 -kilpailussa myönnettiin tänä vuonna myös kunniamaininta, jonka sai Pomarkunjoen silta. Pomarkun kunnassa vanhalla kylänraitilla sijaitsevan vanhan kiviholvisillan tilalle rakennettiin teräsbetoninen jatkuva laattakehäsilta, jonka verhoilussa hyödynnettiin vanhan sillan kiviä.

Tuomariston mukaan uusi silta yhdistää huomaamattomasti uutta ja vanhaa sekä säilyttää kylänraitin historiallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman ja koskialueen ympäristön lähes entisellään.

Tuomariston mielestä vanhan sillan kivien hyödyntäminen uuden sillan verhouskivinä on teknisesti haasteellinen ratkaisu ja se on vaatinut innovatiivisia ratkaisuja. Myös kaide noudattelee vanhan sillan estetiikkaa ja se on toteutettu siististi.

Pomarkunjoen silta Siltatyypiltään 3-aukkoinen teräsbetoninen jatkuva laattakehäsilta/-holvisilta.

Sillan kokonaispituus on 38,16 m, jännemitat ovat 9,57 + 9,53 + 9,57 m ja hyödyllinen leveys on 5,20 m. Silta valmistui vuonna 2020 ja korvasi vastaavan näköisen yli sata vuotta vanhan kiviholvisillan.

•

•

•

•

Rakennuttaja/Omistaja: Varsinais-Suomen ELY-keskus, Jari Nikki, Ari Salo / Väylävirasto, Heikki Lilja Suunnittelijaorganisaatio: WSP Finland Oy, Ilkka Redman, Olli Rantanen, Antti Silvennoinen Pääurakoitsija: Kreate Oy, Tapio Siirto, Jari Humalajoki, Jyrki Välimaa, Tatu Saharinen Muut hankkeessa mukana olleet: Pomarkun kunta, Satakunnan museo (Museovirasto), Destia Oy (Vanhan sillan purku-urakoitsija)

RILin SILLAT JA ERIKOISRAKENTEET -tekniikkaryhmä myöntää vuosittain Vuoden silta -tunnustuspalkinnon kohteelle, joka edustaa korkealuokkaista ja laadukasta suomalaista siltasuunnittelu- ja sillanrakennusosaamista. Lue lisää kilpailusta osoitteesta www.ril.fi/vuodensilta 21

”Covid-19 muuttaa käsityksiämme rakennetun ympäristön terveysvaikutuksista monin tavoin ja pysyvästi.”

Markku Hedman Yliasiamies, Rakennustietosäätiö

RAKENNETUN OMAISUUDEN TILA 2021

Rakennetun omaisuuden tila ROTI on joka toinen vuosi tehtävä puolueeton asiantuntija-arvio rakennetun omaisuuden tilasta. ROTI- 2021-raportissa nostetaan esille etenkin kaupunkien merkitys talouden ja innovaatioiden moottoreina sekä kiertotalouden edistäjinä. Raportin koostamiseen osallistui yli 120 kiinteistö- ja rakennusalan asiantuntijaa.

Esittelemme jokaisessa tämän vuoden numerossa ROTI 2021 -hankkeen tuloksia: 1/2021: Liikenneverkot ja Yhdyskuntatekniikka (vesihuollon, jätehuollon ja kiertotalouden osiot), 2/2021: Rakennukset ja Yhdyskuntatekniikka (energiaverkkojen osio), 3/2021: Koulutus ja kehitys sekä 4/2021: Arkkitehtuuri, suunnittelu, muotoilu ja taide.

WWW.ROTI.FI

WWW.ROTI.FI/BLOGIT

@ROTI2021

ROTI-JULKAISUN TILAUKSET: WWW.ROTI.FI

22 RAKENNUSTEKNIIKKA 4—2021

ROTI2021

Arkkitehtuuri, muotoilu, suunnittelu ja taide:

Terveyttä edistävä ympäristö luo hyvinvointia Hyvin suunnitellulla ja toteutetulla rakennetulla ympäristöllä voidaan edistää terveyttä. Samalla pystytään nopeuttamaan systeemistä muutosta kohti vihreää siirtymää.

TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA Rakennetun ympäristön terveysvaikutusten huomioiminen edellyttää monien erilaisten tekijöiden tunnistamista ja niiden riippuvuussuhteiden ymmärtämistä.

Haittojen ehkäisyn lisäksi terveyttä edistävien ratkaisujen tunnistamiseen ja käyttöönottoon täytyy kiinnittää aiempaa enemmän huomiota.

SYSTEEMINEN MUUTOS MAHDOLLISTAA VIHREÄN SIIRTYMÄN Kokonaisvaltaisesti kestävän rakentamisen toteuttaminen vaatii järjestelmätason muutoksen.

RAKENNETUN YMPÄRISTÖN LAATU TUOTTAA LISÄARVOA Rakennetun ympäristön monet ajankohtaiset haasteet muokkaavat käsitystä rakennetun ympäristön laadusta.

Kestävän rakentamisen näkökulma korostuu entisestään. Uudistamalla luodaan uusia rakennetun ympäristön käytön mahdollisuuksia.

Korjaamalla ylläpidetään laatua.

Digitalisaatio luo uusia mahdollisuuksia kokonaisvaltaisesti laadukkaan rakennetun ympäristön suunnittelulle, toteutukselle ja käytölle.

Osaoptimoinnin sijaan tarvitaan kokonaisvaltaisia ratkaisuja, joiden aikaansaaminen edellyttää monialaista yhteistyötä.

23

Kehä Vihreä on lähes 200 hehtaarin kokoinen viheralueiden sekä vehreiden kulttuuriympäristöjen kokonaisuus Jyväskylän ydinkeskustan ympärillä. Siitä kehitetään yhteistyössä uudenlaista keskuspuistoa integroituna taiteeseen.

Elina Ahosen keltainen Kolo-teos Aatoksenpuistossa on myös yksi kaupungin pysyvistä valoteoksista. Kuvassa näkyy oikealla myös hieman Jukka Silokunnaksen katumaalausteosta GreenGPS. Se on toteutettu Fidecol Oy:n Barrikade-nimisellä päällysteellä. Puiston kunnostuksen suunnittelija Viherteema Oy. Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen

K-sairaalassa Lappeenrannassa suunnittelun lähtökohta on ollut asiakkaan kokemus. Rakennuksessa on paljon taidetta, joka on suunniteltu edistämään toipumista. Kierteinen taidepilari on taiteilijoiden Sirpa Hynnisen ja Vesa-Ville Saarisen teoksesta ”Reitti”. ”Reitti” on kolme erillistä teosta käsittävä kokonaisuus, ja taidepilarit ovat yksi osa tätä teos kokonaisuutta.

Seinämaalaukset: taiteilijat Ville Huhtanen ja Nelli Tanner. Kuva: Eksote 24 RAKENNUSTEKNIIKKA 4—2021

Rakennettuun ympäristöön liittyvien terveyshaittojen ehkäisy on tärkeää, mutta yhä enemmän täytyy kiinnittää huomiota terveyttä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia edistäviin ratkaisuihin.

Ympäristöterveys korostaa tasapainotilaa ihmisen psykofyysisen järjestelmän ja kaikkien inhimillistä toimintaa ja käyttäytymistä ohjaavien voimien välillä. Perinteinen näkökulma ympäristön terveysvaikutuksiin on riskien ja haittojen minimointi.

Erilaisten toimintaohjeiden, säädösten ja standardien avulla vähennetään esimerkiksi käyttöön liittyviä vaaroja tai rakennusaineiden haitallisia päästöjä. Laaja ympäristöterveyden näkökulma pyrkii tämän lisäksi ymmärtämään ihmisen terveyteen vaikuttavien tekijöiden moninaisen kirjon ja niiden riippuvuussuhteet. Ajatuksena on, että ihmiset elävät moniulotteisissa ympäristöissä, joissa fyysiset ja kemialliset ympäristötekijät ovat vain yksi ulottuvuus koettujen, psyykkisten, sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden ohessa.

Tähän laajaan ympäristöterveyden näkökulmaan sisältyy tavoite terveyttä edistävästä rakennetusta ympäristöstä. Suunnitteluun ja rakentamiseen vaikuttavat sekä elinympäristön yleiset laatutekijät että inhimillisen kokemusmaailman huomioiminen. Tässä ajattelussa ihminen ja ympäristö vaikuttavat toisiinsa ajassa ja paikassa.

TERVEYSVAIKUTUKSET VALOKEILASSA PANDEMIA-AIKANA Rakennettu ympäristö luo ihmisen toiminnalle tarjoumia, jotka voivat aktivoida tai passivoida terveellisten elintapojen valintoihin. Toisaalta ihminen olisi nähtävä aktiivisena toimijana, jolla pitäisi olla mahdollisuus vaikuttaa esimerkiksi oman asuntonsa ja lähiympäristönsä ominaisuuksiin omien tarpeidensa edellyttämällä tavalla.

Terveyttä ja palautumista tukevia ympäristötekijöitä ovat esimerkiksi hyvät virkistys- ja liikuntamahdollisuudet, esteettömyys, koetun ympäristön kauneus ja miellyttävyys, yhteisöllisyys sekä myönteinen kokemus paikan hengestä ja historiasta. Kaikkiin näihin tekijöihin voidaan vaikuttaa taitavalla suunnittelulla ja toteutuksella.

Myös rakennettuun ympäristöön sijoittuvalla taiteella on merkittävä vaikutus ihmisten hyvinvointiin.

Taide vahvistaa rakennetun ympäristön elämyksellisyyttä, viihtyisyyttä ja identiteettiä. Lisäksi taide lisää alueiden vetovoimaisuutta ja ainutlaatuisuutta ja

vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Rakennetun ympäristön terveysvaikutukset ovat korostuneella tavalla tulleet esille globaalin COVID-19­­ -pandemian seurauksena. Hygieniaa koskevia valintoja tehdään arkkitehtisuunnittelussa, sisustussuunnittelussa, taloteknisessä suunnittelussa sekä kiinteistönhoito-ohjeistuksen laadinnassa.

Tarvitaan nykyistä syvällisempää tietoa ja paremmin toimivia ylläpidon tapoja. Tämä koskee erityisesti korkeaa hygieniatasoa edellyttäviä tiloja, kuten sairaaloita, terveysasemia, muita hoitolaitoksia sekä esimerkiksi ikääntyneiden asumisen ratkaisuja.

Tämän lisäksi pandemia on tuonut esille tilankäytön joustavuuteen ja muunneltavuuteen liittyvät tarpeet asuin-, työ- ja vapaa-ajan toimintojen välillä.

VIHREÄ SIIRTYMÄ EDELLYTTÄÄ SYSTEEMISTA MUUTOSTA Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2035, ja hiilinegatiivinen pian sen jälkeen. Lisäksi Suomi pyrkii toiminnallaan tukemaan Agenda 2030:n toteutumista, johon sisältyy tavoite luoda Suomeen turvallinen, terveellinen ja ihmisten hyvinvointia tukeva rakennettu ympäristö vuoteen 2030 mennessä.

Hallituksen linjausten mukaisesti Suomen kestävän kasvun ohjelman keskiössä ovat panostukset TKI-toimintaan, vihreään siirtymään ja digitalisaatioon. Tavoitteena oleva vihreä siirtymä edellyttää systeemisen muutoksen aikaansaamista. Se tarkoittaa eri ympäristötekijöiden kokonaisvaltaista huomioimista siten, että sekä sosiaalinen, psyykkinen, fyysinen ja toiminnallinen ympäristö, että niiden keskinäiset vuorovaikutussuhteet ymmärretään.

Tämän lisäksi täytyy luoda keinot, joilla voidaan huomioida toimintakulttuuriin ja elämäntapaan liittyvät tekijät. Tämä systeeminen muutos edellyttää toimintamallien, rakenteiden ja näiden vuorovaikutusten samanaikaista ja yhdensuuntaista muutosta.

Tarvitaan uusia kiinteistö- ja rakentamisalan innovaatioita, jotka ratkaisevat rakennetun ympäristön haasteita siilottomasti. Tämä edellyttää osaoptimoinnin sijaan kokonaisvaltaista ja datapohjaista arviota vaikutuksista.

Jatkossa täytyy pystyä samanaikaisesti, ja keskinäisriippuvuudet ymmärtäen, huomioimaan esimerkiksi hiilijalanjälkeen, energiankulutukseen, tekniseen käyttöikään, kiertotalouteen ja kustannuksiin liittyvät tavoitteet. Toimialojen rajat tai toiminnan mittakaavat eivät saa rajoittaa uusien ratkaisujen ja 25

toimintatapojen kehittämistä. Sen sijaan talonrakentamista, yhdyskuntatekniikkaa, liikennettä ja energiantuotantoa täytyy jatkossa tarkastella nykyistä kokonaisvaltaisemmin ja monimittakaavaisesti.

Systeeminen muutos luo lisäksi nykyistä parempia edellytyksiä esimerkiksi käytettävyyden, tilatehokkuuden, käyttöiän pidentämisen ja muuntojoustavuuden välisten suhteiden hahmottamiseen.

RAKENNETUN YMPÄRISTÖN LAATU TUOTTAA MYÖS ELÄMÄNLAATUA Kestävä rakentaminen, ja siihen liittyvä uusi rakentamisen teknologia vaikuttavat käsitykseemme rakennetun ympäristön laadusta. Lisäksi monet yhteiskunnalliset megatrendit, kuten esimerkiksi elämäntapojen monimuotoistuminen sekä jakamistalouden uudet ilmiöt, luovat uusia odotuksia rakennetun ympäristön ominaisuuksille.

Rakentamisen teknisen laadun rinnalla täytyy pystyä huomioimaan entistä paremmin tilalliseen laatuun liittyvät tekijät, kuten esteettinen ja toiminnallinen laatu.

Rakennetun ympäristön kokonaisvaltaiseen laatuun liittyy myös ajallinen ulottuvuus. On selvää, että kulttuurisesti ja historiallisesti arvokkaita ympäristöjä täytyy vaalia. Tämän ohella on huolehdittava rakennetun ympäristön elinvoimaisuudesta ja käytettävyydestä. Se tarkoittaa esimerkiksi muuntojoustavuuden, käyttötarkoituksen muutosten sekä täydennysrakentamisen ratkaisujen edelleen kehittämistä.

Tulevaisuudessa kehittyvä rakennetun ympäristön digitaalinen kaksonen avaa ennennäkemättömät mahdollisuudet datapohjaisesti ohjatun rakennetun ympäristön suunnittelulle, toteutukselle ja käytölle.

Tietokonesimulaatioiden avulla voidaan tutkia erilaisten suunnitteluratkaisujen ympäristöllisiä vaikutuksia samalla kun kehitetään esteettisesti korkeatasoisia, kokemuksellisesti vahvoja ja historialliset juurensa tiedostavia suunnitteluratkaisuja.

Digiloikkaa seuraa laatuloikka.

Keimolan kilpa-ajojen entinen valvontatorni on kunnostettu instrumentiksi. Taideteos Ombra tuottaa ääntä tornia ympäröivästä liikkeestä. Ombran ovat luoneet taiteilijat Marjukka Korhonen ja Markus Raivio. Kuvat: Markus Sinervä

26 RAKENNUSTEKNIIKKA 4—2021

TIMO KOHTAMÄKI Toimitusjohtaja, tekniikan lisensiaatti Suomi-rata Oy

VIERAS

KUVA: Sami Perttilä

MISTÄ OSAAJAT RATARAKENTAMISEEN? Suomi seuraa muuta Eurooppaa kehittämällä raideliikennettä vastauksena sujuvaan, vastuulliseen ja vähähiilisempään liikkumiseen. Länsimetro, Raidejokeri ja Tampereen ratikka ovat jo hyvässä vauhdissa. Suunnitteluvaiheessa ovat Turun raitiotie sekä nykyisten ratojen kehityshankkeet mm. pääradalla. Lisäksi 2020 päätettiin perustaa kolme hankeyhtiötä: Turun Tunnin Juna Oy, Itärata Oy ja Suomi-rata Oy. Raidehankkeita on käynnissä poikkeuksellisen paljon. Samaan aikaan raideosaajista on pula. Pelkästään hankeyhtiöt tulevat käyttämään suunnitteluun yhteensä noin 300 M€. Hankkeet etenevät toisiinsa nähden eri tahdissa. Kuitenkin, jos suunnitteluajaksi oletetaan 10 vuotta, hankkeet työllistävät keskimäärin 200 suunnittelijaa.

Rataosaajien lisäksi joukko koostuu mm. maisema-arkkitehdeista, ympäristö-, siltaja kalliosuunnittelijoista sekä geoteknikoista. Lisäksi hankkeet työllistävät viranomaispuolella kunnissa, ELY-keskuksissa ja maakuntaliitoissa raide-, YVA- ja kaavoitusosaajia. Nytkään kaikkiin radansuunnittelun hankeisiin ei ole saatu lainkaan tarjouksia. Eikä edellä kuvattu ruuhka ole vielä toden teolla edes alkanut.

Suunnittelussa ja rakentamisessa on jo pitkän aikaa ollut pulaa mm. osaavista projektien johtajista. Syitä voi hakea niinkin kaukaa kuin 90-luvun lamasta, joka johti rakennusalalla koulutuksen ja kokonaisten koulutusalojen vähentämisiin, opintojen keskeytyksiin ja alan vaihtoihin. Sittemmin alan suosio on kasvanut, mutta kilpailu osaajista on koko ajan kovempaa sekä rakennusalan sisällä että eri alojen välillä.

MANK ry:n ja Eero Nippalan selvityksen

(17.1.2021) mukaan lähivuosina infra-alalta eläköityy noin 1 200 työntekijää vuodessa, kun ammattioppilaitoksista, ammattikorkeakouluista ja yliopistoista valmistuu noin 600 henkilöä.

Esimerkiksi yliopistoista valmistuu vuosittain vain 50–60 infra-alan diplomi-insinööriä, joista alle kymmenen on suuntautunut ratatekniikkaan. Ammattikorkeakouluista valmistuu noin 100 uutta infra-­ alan insinööriä vuodessa.

Tampereen AMK taitaa olla ainoa, joka tarjoaa säännöllisesti infrapuolen opiskelijoille rautatietekniikkaa käsittelevän opintojakson. Kaakkois-Suomen AMK:ssa on tarjolla verkossa toteutettu rautatiealan osaamiskokonaisuus.

Osaavia yrityksiä löytyy varmasti myös Suomen ulkopuolelta, mutta olisi hienoa, jos kansallisesti merkittävät infrahankkeet voitaisiin toteuttaa suomalaisin voimin. Samalla meille kasvaisi korkeatasoista osaamista, jota voisi hyödyntää kansainvälisissä high speed -rataprojekteissa.

Yksi ratkaisu osaajapulaan on täydennyskoulutus. Terra ja Väylävirasto järjestävät 2022–2023 aikana uuden toteutuksen Rautatiesuunnittelun erikoisopintojakso RASU:sta. Koulutus on kohdennettu paitsi yritysten edustajille, myös loppuvaiheen perusopiskelijoille alan yliopistoissa ja amk:ssa.

Tällä hetkellä pahin pullonkaula on suunnittelu. Hankkeiden edetessä se siirtyy rakentamisvaiheeseen ja sen kaikkiin ammattiryhmiin. Toivon, että opettajat, opiskelijat, esimiehet, yritykset sekä kuntien ja valtion organisaatiot tarttuvat käsillä olevaan kasvumahdollisuuteen ja kehittävät omaa rataosaamistaan.

27

KUUKAUSIPALKKA BRUTTONA ILMAN LISIÄ OPINTOVUOSITTAIN 3000

2310

2330 2395 2390

2. vuoden jälkeen

3. vuoden jälkeen

2500 2190 2000

2023

2131 2150

2014 1950

1840

2596 2600 2650

2450 2480 2500

1500 1000

500 0

Kesätyöt ennen opintojen alkua

1. vuoden jälkeen

KESKIARVO

MEDIAANI

4. vuoden jälkeen

5+ vuoden jälkeen

PALKKASUOSITUS

KOLME KIINNOSTAVINTA TYÖNANTAJAA 1. Ramboll

35,3 % 28,7 %

2. AFRY 3. Sweco

28,0 %

4. Sitowise

27,3 % 25,8 %

5. A-Insinöörit 6. YIT

23,3 %

7. WSP

11,3 % 10,2 %

8. Skanska 9. Granlund

8,0 %

10. NCC

6,9 % 5,8 %

11. Peab 11. Destia

5,8 % 5,5 %

13. SRV

4,7 %

14. Vahanen 14. Fira

4,7 % 4,4 %

16. Pohjola Rakennus

4,0 %

17. NRC Group 18.Hartela

2,9 %

2500

1000

19. Lehto

2,5 %

500

19. Bonava

2,5 %

22. Jatke

2,2 %

24. T2H

2303

2206 2276

0 2019

2020 Naiset

2021 Miehet

1,5 % 1,5 %

24. FCG 25. Luja-yhtiöt

2215

1500

2,5 %

2,2 %

2302

2000

19. Rejlers

23. TerraWise

2173

1,1 %

28 RAKENNUSTEKNIIKKA 4—2021

MIESTEN JA NAISTEN PALKKAEROT Kuukausipalkan kehitys bruttona, ilman lisiä (keskiarvo)

TEKSTI: Waldemar Lahtinen GRAAFIT: RILin kesätyökyselyn pohjalta Susa Laine

Mediaanipalkka kesätöistä 2 250 euroa kuukaudessa RILin kesätyökyselyyn 2021 vastanneiden teekkareiden työtilanne palasi koronavuotta edeltävälle tasolle. Myös erot naisten ja miesten palkkauksessa kapenivat entisestään. Sen sijaan kesätöiden haku koetaan pitkäksi ja stressaavaksi prosessiksi.

RAKENNETUN ympäristön alan teekkareista yli 65 prosenttia oli opintojaan sivuavissa töissä kesällä 2021.

Kun vielä lähes 20 prosenttia vastaajista työskenteli muissa kuin oman alan töissä, oli teekkareiden kesätyötilanne kokonaisuutena ilahduttavan hyvä.

Viime vuoden koronakurimuksesta onkin ponnahdettu takaisin aiempien vuosien tasolle. Kohentunut työtilanne näkyi siten, että vain neljä prosenttia vastaajista käytti kesän opiskeluun ja 2,5 prosenttia teki diplomityötään. Kesätyötä hakeneista noin viisi prosenttia jäi vaille työtä, kun edellisvuonna osuus oli yli yhdeksän prosenttia.

Mediaanipalkkojen perusteella naiset onnistuivat kuromaan palkkaeron miehiin kiinni. Rakennetun ympäristön alalla työskennelleiden teekkareiden bruttopalkkojen mediaani oli sekä miehillä että naisilla sama 2 250 €/kk. Naisten keskiarvopalkka oli kuitenkin vain 2 206 €/kk, siinä missä miehet tienasivat keskimäärin 2 276 €/kk, eli kolme prosenttia enemmän.

Kuromista on kuitenkin tapahtunut jonkin verran, sillä vielä viime vuonna ero oli noin neljä prosenttia. Aikaisempien vuosien tapaan miehet myös olivat naisia useammin opintoja sivuavissa töissä. Kyselyyn vastanneista miehistä 70 prosenttia työskenteli alalla kesällä 2021, naisista 58 prosenttia.

Kaikkiaan kesätienestit laskivat keskimäärin 0,9 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Tämä heijastui myös palkkatyytyväisyyteen. Mediaanipalkat alkoivat vastata RILin teekkaripalkkasuositusta vasta 3. opintovuodesta eteenpäin, ja ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijat joutuivat tyytymään noin 200 euroa suositusta pienempiin ansioihin.

HAKUPROSESSI KESÄTYÖAIKAA PIDEMPI Kesätyön hakeminen on opiskelijoille työlästä. Keskivertoteekkari lähetti 11 työhakemusta, eikä haettujen paikkojen määrällä ollut vaikutusta siihen, saiko alan kesätöitä vai ei. Kesätöiden hakeminen tuotti osalle myös harmaita hiuksia: kysyttäessä kesätöiden saamisen stressaavuudesta, alan töitä saaneista 45,2 prosenttia vastasi stressanneensa kesätyön saamista merkittävästi ja alan kesätöittä jääneistä peräti 76,5 prosenttia.

Hakuprosessien myös kerrottiin olevan pitkiä ja monivaiheisia. Puolet teekkareista oli aloittanut kesätöiden hakemisen tammikuussa tai aiemmin, ja jo 29

Taustaa: • •

•

RIL toteutti nuorille jäsenilleen kesätyökyselyn lokakuussa 2021.

Kysely lähetettiin RILin opiskelijajäsenille. Kyselyn tavoitteena on kerätä tietoa rakennetun ympäristön alan teekkareilta kesätyöstä, työtehtävistä ja palkkauksesta. Vastausprosentti oli 18,6 %.

Kolme neljäsosaa vastaajista opiskeli Aalto-yliopistossa tai Tampereen yliopistossa, vajaa viidennes Oulun yliopistossa ja 4,4 % LUT-yliopistossa. Ahkerimmin kyselyyn vastasivat 2. ja 3. vuosikurssin opiskelijat, muut vuosikurssit olivat melko tasaisesti edustettuna.

syksyllä 2020 kesätyöhaun aloittaneista 17,2 prosenttia sai lopulta työpaikan vasta huhtikuussa tai myöhemmin. Kesätöitä joutui toisin sanoen hakemaan kauemmin, kuin itse kesätyöt kestivät.

Ilman hakemuksien tekemistä kesätöitä sai joka neljäs. Suurin osa työpaikan hakematta saaneista jatkoi samassa työpaikassa, jossa he olivat aikaisemminkin työskennelleet.

TYÖPAIKKOJEN ILMAPIIRI HYVÄ Kesätöissä parhaiksi asioiksi nousivat työpaikan ilmapiiri, vaihtelevat ja monipuoliset työtehtävät ja työn fyysisyys. Toisaalta fyysisyys oli monelle vastaajalle myös kesätöiden negatiivisin puoli – muita olivat etätyö, kiire, töiden yksitoikkoisuus ja ohjauksen puute.

Ylivoimaisesti eniten kehitettävää nähtiinkin perehdyttämisen määrässä ja laadussa. Kaikille ei myöskään ollut tarjolla tarpeeksi työtehtäviä, ja osa kaipasi selkeämpää palautetta.

Ilman alan kesätöitä jääneistä 47,1 prosenttia koki koronapandemian vaikuttaneen työpaikan saamiseen, kesätöitä saaneista 38,8 prosenttia. Korona vaikutti vastaajien mukaan eritoten työnhakuprosessiin poikkeavien haastattelukäytäntöjen myötä, mutta esille nousi myös pandemian kumulatiiviset vaikutukset.

Monen kesätyöt kokivat kolauksen jo vuonna 2020, mikä hankaloitti hakuprosessia tänäkin vuonna puuttuvan kokemuksen, CV:ssä olevan aukon tai vähäisten kontaktien vuoksi.

RAMBOLL SUOSITUIN TYÖNANTAJA Teekkareiden mielestä kiinnostavimmaksi ja houkuttelevimmaksi työnantajaksi valikoitui kyselyn kestomenestyjä Ramboll. Muut kuuden kiinnostavimman kärkeen yltäneet yritykset – AFRY, Sweco, Sitowise, A-Insinöörit ja YIT - kamppailivat sijoituksista tasaväkisesti.

30 RAKENNUSTEKNIIKKA 4—2021

KALLE EURO Toiminnanjohtaja, ATL KUVA: Laura Mendelin

VIERAS

SEURAAKO ARKKITEHTIALA INSINÖÖRI­ TOIMISTOJEN RAKENNEMUUTOSTA? Kolmen suuren suomalaisen arkkitehtitoimiston sijoittajavetoinen fuusio herätti kiinnostusta rakennusalalla. Insinööritoimistojen puolella tällaista liikehdintä on jo nähty. Insinööritoimistoihin on ostettu arkkitehtitoimistoja myös Suomessa.

Kiinnostus arkkitehtitoimistoja kohtaan on ollut nousussa Skandinaviassa jo vuosia.

Skandinaavinen markkina on jo olemassa, ja se lähestyy Suomea. Isoilla toimijoilla on hyvä asema eri Pohjoismaissa. Olemassa on myös eurooppalaisen yhteismarkkinan muodostumisen mahdollistava EU:n lainsäädäntö.

Palvelumarkkinoiden kehitys on nähty jo esimerkiksi lakiasiain- ja viestintätoimistoissa sekä taloudellisen konsultoinnin alalla. Isommat markkinat ovat synnyttäneet suuria kansainvälisiä toimijoita. Kansainväliset yritykset haluavat tarjota asiakkailleen hyviä palveluita näiden kaikilla toiminta-alueilla. Markkinoille jää silti tilaa paikallisille pienille ja keskisuurille toimijoille myös Suomessa.

Isompi markkina luo uusia mahdollisuuksia suomalaisille arkkitehtitoimistoille. Skandinavian lailla myös Suomessa on mahdollista tuottaa laadukasta kansainvälistä arkkitehtisuunnittelua. Erityisesti jotkut tanskalaiset ja norjalaiset toimistot ovat kasvaneet isoiksi kansainvälisiksi toimijoiksi, joiden laatu tunnetaan maailmalla. Suuri koko helpottaa myös kansainvälistymistä ja yrityksen kehittämistä.

Suurimmat pohjoismaiset toimistot tarjoavat työtä 800−1 700 suunnittelijalle. Ennen uuden suomalaisen suurtoimisto Arcon syntyä Suomen suurimmissa toi-

mistoissa oli työntekijöitä hieman alle sata, nyt noin 190.

Suomalaisen arkkitehtuurin nousun este on työvoimapula. Suomessa on noin 3 200 työskentelevää arkkitehtia, kun Norjassa määrä on noin 6 000, Tanskassa 7 500 ja Ruotsissa 10 000. Tarvitsisimme kipeästi lisää yliopistoarkkitehteja, mutta myös apua ja helpotusta kansainvälisen työvoiman hankintaan.

Pohjoismaisia suurtoimistoja on kasvatettu pääomasijoituksin. Vaikka monesti niin pelätään, ei sijoittaja halua automaattisesti huonontaa arkkitehtuurin laatua. Miksi se pilaisi omistuksensa brändiä? Eivätkä pohjoismaiset esimerkit viittaa laadun heikkenemiseen.

Arkkitehtitoimistojen omistuksen muutos ja toimistojen koon kasvu ovat seurausta paitsi kansainvälistymisestä, myös hankkeiden kasvusta ja monimutkaistumisesta. Isompia hankkeita tekevissä toimistoissa tarvitaan enemmän työntekijöitä ja laajempaa kirjoa osaamista. Myös digitalisoituminen tuo uusia vaatimuksia.

Arkkitehtitoimistot ovatkin muuntumassa yhä monimuotoisemmiksi. Entinen malli “nimiarkkitehti ja hänen avustajansa” tulee toki osin säilymään, mutta yhä enemmän syntyy yleistä suunnittelu- tai konsulttitoimistoa muistuttavia toimistoja.

Ehkä juuri siksi viime aikoina toimistojen nimissäkin on näkynyt muita kuin perustajien nimistä tai niiden alkukirjaimista johdettuja versioita. Eli kyllä, arkkitehtitoimistoalalla on käynnissä sama murros kuin insinööritoimistoalallakin.

31

32 RAKENNUSTEKNIIKKA 4—2021

TEKSTI: Selvityksen pohjalta, Henriikka Hellström, RIL KUVA: Shutterstock

PÄÄSUUNNITTELIJAN ROOLI JULKISISSA KORJAUSHANKKEISSA RIL toteutti ympäristöministeriölle selvityksen pääsuunnittelijan roolista julkisissa korjaushankkeissa.

Lopputuloksena syntyi suositukset pääsuunnittelijalle, rakennushankkeeseen ryhtyvälle sekä suunnitteluryhmän toimintaan liittyen.

HYVÄN rakentamisen yksi perusedellytyksistä on suunnitelmien yhteensopivuus. Maankäyttö- ja rakennuslaissa on määritetty tämän takaamiseksi pääsuunnittelijan toimenkuva. Terveet tilat 2028 –toimenpideohjelman työpajoissa ja –kyselyissä on esiintynyt kuitenkin viitteitä siitä, että pääsuunnittelijan tehtävien toteutuminen ei ole käytännössä edistänyt riittävästi suunnitelmien yhteensovittamista.

RILin ympäristöministeriölle toteuttaman selvityksen tärkeimpänä tarkoituksena oli selvittää pääsuunnittelijan toimenkuvan kautta ehkäistävissä olevia suunnitelmien yhteensovittamiseen liittyviä ongelmia, kuvata tunnistettujen ongelmien juurisyyt sekä löytää hyviä käytäntöjä niiden hallitsemiseen. ”Kunta toimi lähtökohtaisesti selvityksen kohteena olevissa korjaushankkeissa kiinteistön omistajana, käyttäjänä ja rakentamiseen ryhtyvänä. Alkuoletuksena oli, että pääsuunnittelijan toimenkuvaa täsmentämällä pystyttäisiin paremmin varmistamaan julkisten korjausrakennushankkeiden ja erityisesti sisäilmakorjausten onnistumista”, selvityksen koordinoinut Pekka Talaskivi, RILin tekninen johtaja kertoo.

Pääsuunnittelijan roolia julkisissa korjaushankkeissa selvitettiin verkkokyselyllä. Siitä saatuja tulok-

sia ja löydöksiä käsiteltiin ryhmäkeskusteluissa, joiden pohjalta työstettiin käytännön ehdotuksia ratkaisutyöpajoissa. ”Prosessin edetessä kävi nopeasti selväksi, että toimenpidesuosituksissa ei ole tarkoituksenmukaista keskittyä ainoastaan pääsuunnittelijan tehtäviin.

Avainasemassa on ennen kaikkea rakennushankkeeseen ryhtyvä, mutta toimenpidesuosituksia on annettu myös suunnitteluryhmän toimintaan”, Talaskivi sanoo.

SUOSITUKSIA PÄÄSUUNNITTELIJALLE Pääsuunnittelijan päätehtävä on huolehtia, että rakennus- ja erityissuunnitelma muodostavat kokonaisuuden. Tämän kokonaisuuden on muotouduttava siten, että rakentamista koskevien säännösten ja hyvän rakennustavan vaatimukset täyttyvät.

Hankkeen työnjaosta on sovittava tarkasti, sillä pääsuunnittelijan, rakennushankkeeseen ryhtyvän ja rakennuttajakonsultin tehtävät menevät helposti ristiin.

Selvityksessä esille nousseita toimenpidesuosituksia pääsuunnittelijalle: • Pääsuunnittelijan täytyy vaatia ja uskaltaa ottaa päävastuu hankkeen suunnittelukokonaisuudesta.

33

SELVITYKSEN TAUSTA JA TARKOITUS • Pääsuunnittelijalla täytyy jo hankesuunnitteluvaiheessa olla mahdollisuus varmistaa suunnitteluryhmän jäsenien kelpoisuus ja resurssit. Vaatimus koskee erityisesti puitesopimusten kautta hankkeelle tulevia suunnittelijoita.

• Pääsuunnittelijan täytyy keskittyä suunnitelmien yhteensovittamiseen ja osallistua harkiten varsinaiseen rakennussuunnitteluun, hankkeen vaativuus huomioiden.

• Pääsuunnittelijan täytyy edistää suunnittelutilanteen läpinäkyvyyttä, kannustamalla esimerkiksi tietomallien käyttöön.

• Pääsuunnittelijan täytyy koko hankkeen ajan ohjata aktiivisesti aikataulutilannetta ja varmistaa, että suunnitteluryhmällä on käytössään myös käytännössä hankkeeseen osoitetut resurssit.

• Pääsuunnittelijan täytyy varmistaa, että suunnittelijoiden vaihtaminen on mahdollista hankkeen vaikeutuessa tai muuttuessa olennaisesti.

SUOSITUKSIA RAKENNUSHANKKEESEEN RYHTYVÄLLE Kuntatilaajan selkeä visio lopputuloksesta, hankkeen reunaehdot sekä pääsuunnitelijalle annetut riittävät valtuudet määrittelevät julkisen korjaushankkeen onnistumisen edellytykset. ”Rakennuksen korjaamisen pitää ylipäänsä olla perusteltua kiinteistön kunto ja tuleva käyttö huomioiden. Tarpeettomasta rakennuksesta kannattaa luopua ja purkukuntoinen rakennus on järkevää purkaa”, Talaskivi sanoo.

Jotta laadukas toteutus on mahdollinen, hankkeen aikataulun ja budjetin on oltava korjauksen laajuuteen ja vaativuuteen nähden oikein mitoitettuja.

Pääsuunnittelija on syytä kiinnittää hankkeeseen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Pääsuunnittelija on tyypillisesti arkkitehtitaustainen, mutta korjaushankkeissa, erityisesti sisäilmakorjauksissa, tarkoituksenmukainen voi olla myös muu asiantuntijatai erityissuunnittelijatausta. ”Huomioon täytyy ottaa korjaushankkeeseen liit34 RAKENNUSTEKNIIKKA 4—2021

Selvitys toteutettiin osana valtioneuvoston Terveet tilat 2028 – toimenpideohjelmaa. Tämän ohjelman tavoitteena on tervehdyttää julkiset rakennukset ja tehostaa sisäilmasta oireilevien hoitoa ja kuntoutusta.

RIL toteutti selvityksen pääsuunnittelijan roolista julkisissa korjaushankkeissa. Syksyllä 2021 toteutettu kysely koski vain julkista korjausrakentamista, kuten koulujen ja hoivalaitosten osakorjauksia, perusparannuksia tai sisäilmakorjauksia.

Näissä hankkeissa kunta toimii lähtökohtaisesti kiinteistön omistajana, käyttäjänä ja rakentamaan ryhtyvänä tahona.

Tämän selvityksen päätehtävä oli selvittää pääsuunnittelijan toimenkuvan kautta ehkäistävissä olevia suunnitelmien yhteensovittamiseen liittyviä ongelmia, kuvata tunnistettujen ongelmien juurisyyt sekä löytää hyviä käytäntöjä niiden hallitsemiseen. Selvitystä tullaan käyttämään Terveet tilat 2028 pääsuunnittelijoiden hyvien käytäntöjen ohjekortin lähtötietona.

VASTAAJIEN TAUSTA •

Vastaajista yli 84 % oli suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon

•

Lähes 75 %:n toimenkuva oli talonrakentamisen sektorilta

•

Vastaajat olivat hyvin kokeneita ja edustivat monipuolisesti kohderyhmää

•

Kyselyyn vastanneista 2/3 oli toiminut itse hankkeen pääsuunnittelijana tai vastannut pääsuunnittelijan valinnasta.

tyvät epävarmuudet. Lähtötietojen riittävyys on varmistettava tarvittaessa lisäselvityksin ja tutkimuksin. Myös pienissä korjaushankkeissa on varauduttava siihen, että rakenneavausten ja haitta-aineselvitysten jälkeen hankkeen laajuus voi osoittautua ennakoitua laajemmaksi. Tämä pätee myös sellaisiin pieniin hankkeisiin, joihin ei nimetä erillistä pääsuunnittelijaa”, Talaskivi huomauttaa.

Hankkeen aikaiset muutokset loppukäyttäjissä tai tilaajaorganisaatiossa täytyy pyrkiä ennakoimaan.

Jos hankkeen vaatimukset muuttuvat, myös muut reunaehdot on neuvoteltava uusiksi, koska pieniltäkin vaikuttavilla muutoksilla voi olla suuria heijastevaikutuksia. ”Toisin sanoen suunnittelijoiden täytyy pitää kiinni oikeuksistaan, eikä hyväksyä maalin liikkumista ilman, että myös sopimus avataan”, Talaskivi kommentoi.

Pääsuunnittelijalle on annettava riittävät valtuudet korjaushankkeen suunnittelijavalintoihin ja keskeisten suunnitteluperiaatteiden määrittelyyn. Pääsuunnittelijan onkin oltava mukana jo hankesuunnitteluvaiheessa, jotta hänellä on todellinen mahdollisuus vaikuttaa hankkeen tavoitteisiin.

Selvityksessä nousi esille seuraavat toimenpidesuositukset rakennushankkeeseen ryhtyvälle: • Hankkeen kilpailutuksessa ja vaatimuskriteerien asettamisessa tulee varmistaa, että tilaajalla on käytettävissä riittävää osaamista. Tarvittaessa on käytettävä ulkoista asiantuntijaa.

• Hankkeen henkilöresursseissa, aikataulussa ja budjetissa täytyy varautua odottamattomiin yllätyksiin.

• Lähtötietoselvitys pitää tarvittaessa toteuttaa omana hankkeenaan.

• Ulkoisia pakkopisteitä ja hankkeen aikaisia vaatimusmuutoksia täytyy välttää.

• Korjaushankkeeseen on kiinnitettävä pääsuunnittelija heti alussa (MRL 215/2015 48 § vaatimus) • Korjaushankkeen pääsuunnittelijan valinnassa täytyy kiinnittää huomiota tehtävän mukaiseen

soveltuvuuteen, riittävään pätevyyteen ja pääsuunnittelijan resurssien riittämiseen.

• Pääsuunnittelijaa tulee hyödyntää suunnitteluryhmän valinnassa ja hankkeen määrittelyssä.

SUOSITUKSIA SUUNNITTELURYHMÄN TOIMINTAAN Varsinainen suunnittelu tehdään aina suunnitteluryhmän yhteistyönä. Suunnittelutilanteen läpinäkyvyyttä voidaan edistää lisäämällä yhteistoiminnallisuutta ja käyttämällä tietomalleja. Kokonaistilanteen hahmottaminen on hankkeen onnistumisen kannalta olennaista.

Selvityksessä esille nousseet toimenpidesuositukset suunnitteluryhmälle: • Pääsuunnittelijan rooli ja hankkeen vaatimukset käydään läpi ennen suunnittelun aloittamista.

• Korjauskohteen ongelmakohtien kartoittamista ja suunnitteluryhmän yhteistyönä tehtävää vaihtoehtojen pohdintaa täytyy tehdä riittävästi hankesuunnitteluvaiheessa • Suunnitteluryhmän viestinnässä pyritään selkeyteen, läpinäkyvyyteen ja nopeaan palautteeseen mahdollisten suunnitelmapuutteiden tai ongelmien ilmetessä.

• Suunnitteluratkaisuja ohjataan kohti terveellisiä, kosteusturvallisia ja vikasietoisia rakenneratkaisuja.

• Detaljisuunnittelun ja tuoteosien liittymien osalta suunnittelutilanne on varmistettava erikseen.

• Erityisesti riskipitoisissa hankkeissa rakennuksen ja rakenteiden ymmärtäminen on olennaista, minkä vuoksi suunnitteluryhmän on oltava riittävän kokenut.

• Erityissuunnittelijat täytyy ottaa mukaan riittävän alussa (esim. LVI-muutokset vaikuttavat rakennusfysikaaliseen toimintaan) ja suunnitteluryhmän osaamista pitää tarvittaessa vahvistaa myös suunnittelun aikana.

35

36 RAKENNUSTEKNIIKKA 4—2021

RAKENTAVIA AJATUKSIA ALASTA. Palstalla alan uudistajat ja visionäärit avaavat näkemyksiään ajankohtaisista teemoista. Muutos alalla tapahtuu nyt!

TEKSTI: Marleena Ahonen, asiantuntija, luontoa vahvistava kiertotalous, Sitra KUVAT: Miikka Pirinen, Sitra ja Shutterstock

TULEVAISUUS RAKENNETAAN KIERTOTALOUDELLA ”Rakentaminen ei lopu koskaan.”

Näin kuului Rakennusteollisuus RT ry:n slogan jo 90-luvulla, kun äitini työskenteli RT:llä. Työtä ja tekemistä todella riittää tekijöille nyt ja tulevaisuudessa. Rakennusbuumi on viime vuosinakin ollut merkittävä talouskasvun moottori.

Maailmanmarkkinoita vaivaava raaka-ainepula ja sitä kautta hintojen nousu ohjaavat rakentamista kohti uusia toimintamalleja. Rajalliset luonnonvarat huomioiden rakentamisen pitääkin perustua kiertotalouden malleihin.

Maapallon luonnonvaroista noin puolet käytetään rakennettuun ympäristöön, ja valtaosa tästä kulutuksesta perustuu uusiutumattomiin luonnonvaroihin. Rakennussektori tuottaa globaalisti noin 35 prosenttia kasvihuonepäästöistä ja 30 prosenttia jätteestä.

Toisaalta kaupungistumisen trendi osoittaa, että rakentaminen jatkuu vahvana tulevaisuudessakin. Tällä hetkellä neljä miljardia ihmistä asuu

kaupungeissa, ja vuonna 2050 vastaava luku voi olla jopa seitsemän miljardia. Nämä luvut osoittavat, että rakennetun ympäristön parissa työskentelevät pystyvät todella vaikuttamaan kestävän tulevaisuuden rakentamiseen.

KIERTOTALOUDEN TOIMENPITEET JAETTU NELJÄÄN Luonnonvarojen kestävän käytön, ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillitsemisen ytimessä on kiertotalous. Kiertotaloudessa ei tuoteta aina vain uusia tavaroita, vaan hyödynnetään käytössä olevien tavaroiden ja materiaalien arvoa mahdollisimman pitkään.

Mutta miltä kiertotalous näyttää rakennetun ympäristön kannalta? Tätä Sitra kysyi koko toimialalta yhdessä Ympäristöministeriön ja Green Building Council Finlandin kanssa vuonna 2018. Toimiala määritteli työpajojen ja kolmen pilotin pohjalta itselleen tavoitteet, joiden 37

avulla toteuttaa käytännössä hiilineutraaleja, kiertotalouden mukaisia toimenpiteitä.

Rakentamisen kiertotalouden toimenpiteet voidaan jakaa neljään osa-alueeseen. Ne ovat materiaalien ja tuotteiden suunnittelu ja valmistus, elinkaaren huomioiva suunnittelu, rakentaminen sekä rakennetun ympäristön käyttö. Suunnittelu on kaiken ytimessä, mutta tarvitaan myös uusia toimintamalleja ja rakennusmateriaaleja.

SUOMESTA LÖYTYY JO MONIA EDELLÄKÄVIJÖITÄ Kiertotalouden periaatteita hyödyntäviä rakennettuun ympäristöön liittyviä yrityksiä on syntynyt Suomeen kiitettävästi. Näitä yrityksiä löytyy Sitran syksyllä julkaisemalta Kiertotalouden kiinnostavimmat 2.1. -listalta.

Rakentamisen kiertotaloudessa on tärkeää saada arvokkaat raaka-aineet kiertämään, ja siten vähennettyä neitseellisten raaka-aineiden käyttöä. Rakennusmateriaalit ja tuotteet täytyy suunnitella ja valmistaa pitkäikäiseksi, korjattavaksi ja huollettavaksi. Lisäksi täytyy huomioida, että ne ovat lopulta kierrätettäviä ja käytettävissä uusiin käyttötarkoituksiin – ylläpitäen niiden arvoa.

Rakentamisen raaka-aineiden uudelleenajattelusta hyvä esimerkki on Betolar. Yritys on tarttunut toiminnassaan sementintuotannon hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen, korvaamalla neitseellisiä raaka-aineita teollisuuden sivuvirroilla.

Betolarin tuotteella päästään jopa 80 prosenttia pienempään hiilijalanjälkeen verrattuna perinteiseen sementin tuotantoon. Ratkaisu vähentää merkittävästi rakennushankkeen kokonaispäästöjä.

EcoUp on puolestaan keskittynyt eristeisiin. Yritys on valmistanut hiilineutraalia eristevillaa sanomaleh38 RAKENNUSTEKNIIKKA 4—2021

destä jo 40 vuoden ajan. Nykyään EcoUp lisäksi uusiokäyttää ja jalostaa rakentamisessa ja purkurakentamisessa syntyviä sivuainevirtoja.

Edelläkävijäyritykselle purettava talo on mahdollisuus saada uusia raaka-aineita hyötykäyttöön. Näin tarve neitseellisille raaka-aineille vähentyy ja arvokkaat materiaalit saadaan kiertoon.

Vastuullisista tuottajista esimerkkinä listalla on kalusteita muovista valmistava Durat. Se on sitoutunut ostamaan takaisin käytetyt tuotteensa, kun ne saavuttavat elinkaarensa lopun. Kalusteet on suunniteltu pitkäikäisiksi ja valmistettu jätemuovista, täysin kierrätettäväksi. Ostamalla kalusteet takaisin Durat tavoittelee tuotannossaan täysin suljettua kiertoa. Näin kalusteet eivät missään vaiheessa päädy purkujätteeksi, vaan suoraan takaisin tuotannon raaka-aineeksi ja seuraavaan kohteeseen.

TILOJEN KÄYTTÖASTE KASVUUN Ekologisten materiaalivalintojen lisäksi, kiertotalouden kannalta on tärkeää hyödyntää tiloja mahdollisimman korkealla käyttöasteella.

Näin pystytään välttämään resurssihukkaa ja -hävikkiä. Tämän mahdollistamisessa apuun tulevat palveluliiketoimintamallit.

Esimerkiksi CombiWorks edistää tilojen käyttöä tarjoamalla alustan, jonka avulla voidaan ottaa hyötykäyttöön tehtaiden hukkakapasiteetti. Se mahdollistaa asiakkaille joustavan tuotannon, tarpeen mukaan, ilman suuria rakennus- ja laiteinvestointeja.

Tämä vähentää tarvetta kokonaan uuden rakentamiselle ja nostaa nykyisen rakennuskannan käyttöastetta. Näin saadaan minimoitua tilahukka.

Edelläkävijöiden lisäksi kiertotaloudessa tarvitaan koko alan muutosta. Listalle valitut yritykset nostivat haastatteluissa merkittäväksi motivaatioksi oman liiketoimintansa kehittämisen sekä alan kunnianhimoiset tavoitteet vastuullisille ratkaisuille. Asenneympäristö on muuttunut voimakkaasti, ja niin yhteiskunta kuin asiakkaatkin vaativat rakennetun ympäristön alalta kestävämpiä ratkaisuja.

KAAVOITUS RATKAISEE PALJON Kiertotalouden mukainen suunnittelu alkaa jo kaavoituksesta ja maankäytöstä. Keksitäänkö uusia käyttötarkoituksia vanhoille kiinteistöille vai rakennetaanko uusia? Velvoitetaanko kaavassa esimerkiksi kierrätysmateriaalien käyttöön ja mahdollistetaanko yhteiskäyttöresurssit ja julkinen liikenne?

Suuret päätökset rakennetun ympäristön kiertotalouteen liittyen tehdään jo suunnitteluvaiheessa – niin kokonaiset alueet kuin yksittäiset rakennuksetkin täytyy suunnitella koko elinkaari huomioiden. Jokaisessa käynnistyvässä hankkeessa määritellään suunnittelupöydällä, rakennetaanko tavalla, joka huomioi maapallon kantokyvyn rajat.

Materiaalivalintojen lisäksi olennaista on suunnitella pitkäikäisiä rakennuksia, joiden elinkaarta pysty-

tään pidentämään huolto- ja kunnostustoimenpiteillä. Tilankäyttöä suunnittelemalla voidaan mahdollistaa tilojen käyttö erilaisiin käyttötarpeisiin.

6,5 MILJOONAA UUTTA TYÖPAIKKAA ALALLE Kansainvälisen työjärjestö ILO:n vuonna 2018 tekemän selvityksen mukaan kiertotaloudella on potentiaalia luoda jopa 6,5 miljoonaa uutta työpaikkaa Euroopan rakennussektorille vuoteen 2030 mennessä. Tässä merkittävä edistävä tekijä on rakennusjätteen kierrätysasteen nousu, mutta myös kiertotalouden periaatteiden mukainen rakennetun ympäristön suunnittelu.

Työpaikkapotentiaalin saavuttamiseksi ja muutosta tukemaan tarvitaan myös uutta osaamista. Osaajia tarvitaan modulaaristen, kierrätettävien ja energiatehokkaiden rakennusten suunnitteluun, uusiutuvien ja kierrätettävien materiaalien käyttöön, paluulogistiikkaan, koodaukseen ja tuoteinnovaatioihin sekä korjaukseen, huoltoon ja kierrätykseen.

Rakentaminen ei lopu koskaan, se on varmasti totta niin pitkään kuin maapallolla henki pihisee. Mutta rakentamisen uudelleen suunnittelussa tarvitaan meitä kaikkia.

MARLEENA AHONEN on Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran kiertotalousasiantuntija. Marleena on työskennellyt Suomen kiertotalouden parissa sen alkumetreiltä asti ja ollut mukana kokoamassa mm. huippusuosittua Kiertotalouden kiinnostavimmat 2.1 -listaa. Koulutukseltaan hän on ympäristötekniikan diplomi-insinööri.

39

TEXT: Hulda Hallgrímsdóttir, Project Manager in Climate Projects at the Economic and City Development Team at the City of Reykjavik

REYKJAVIK TOWARDS 2040 – WITH GREEN ENERGY IN THE BACKPACK, BUT STILL A LONG WAY TO GO

Hulda Hallgrímsdóttir has a passion and great interest in the green transition of our cities.

She is currently leading climate projects in Reykjavik helping the city towards its goal of carbon neutrality by 2040. Her interest in sustainability derives from the architectural industry in Copenhagen, where she lived for 15 years and worked for THIRD NATURE, BIG - Bjarke Ingels Group and the Danish Architecture Center.

40 RAKENNUSTEKNIIKKA 4—2021

Iceland’s capital Reykjavik is one of the coldest capitals in the world. Yet it meets all of its electricity and heating needs from renewable sources – both geothermal and hydropower resources – and has become a centre of excellence for renewable energy research and development. But great challenges remain if Reykjavik is to become carbon neutral by 2040 mainly due to carbon emission from transport.

IF the goals of the Paris Agreement are to be achieved, emissions in Reykjavik must be halved by 2030 and then halved again in the following decade. Carbon capture must also be realised. A decade of climate action is therefore awaiting Reykjavik in the effort to fight climate change and ecological degradation.

In December 2020 Reykjavik Green Deal was issued as a roadmap to economic recovery after COVID-19. It is a large social, environmental, and economic stimulus and funding programme that is intended to catalyse the green transformation of Reykjavik.

With a budget of around €2 billion, the programme touches on almost every aspect of green transformation including sustainability, circular and sharing economy, energy and digital transformation, mobility, urban planning and development, biodiversity

Reykjavik Energy’s geothermal power plant is located in Hellisheidi about 20 km from Reykjavík in south-west Iceland. The area is one of Iceland’s most active high enthalpy areas. Photo: Árni Sæberg

The City of Reykjavík plans to reduce its greenhouse gas emissions to zero by 2040 by reversing urban sprawl and promoting walking, cycling and public transport. Photo: Ragnar Th. Sigurðsson 41

The city line is a high-quality public transport system for the entire capital area. It drives mostly into a private space with priority at intersections, thus increasing both reliability and practicality. Credit: Borgarlínan

and citizen engagement and commitment to climate action.

SPARCS IN REYKJAVIK The City of Reykjavik is taking part in an international research and innovation project called SPARCS that has received funding from the European Union’s Horizon 2020. The ultimate goal for SPARCS Reykjavik is supporting the implementation of the Reykjavik Green Deal.

Seven European cities are involved in SPARCS. The aim is supporting cities in transforming into Sustainable energy Positive & zero cARbon CommunitieS by creating citizen-centric ecosystems that are equipped to bring about meaningful change.

The project makes an important contribution to Reykjavik´s understanding of the local issues and subsequent development of solutions. Through SPARCS a world of inspiration, know-how and developed solutions in Europe opens that can help guide the city to make informed decisions on the journey towards carbon neutrality.

The focal point of SPARCS in Reykjavik will be 42 RAKENNUSTEKNIIKKA 4—2021

twofold. On one hand we will focus on green mobility with a special emphasis on mobility hubs and on the other hand we will work on creating an ecosystem within the city that effectively drives the sustainable housing development forward.

BIG SHIFT NEEDED IN MODAL SHARE Transport is the main source of greenhouse gas emissions in Reykjavik, irrespective of what methodology and calculations are used.1 For the last decades, the city has undergone an increase in urban sprawl, which has resulted in a heavy car dependency.

The use of private cars accounts for 70% of all trips.2 A shift towards environmentally friendly modes of transport, therefore, remains the greatest challenge.

Strict limits on urban sprawl and improving the efficiency of public transport are key strategic elements.

The city’s goal is to shift the overall modes of travel by raising the share of public transport from 4% to 12% by 2030 and the share of pedestrians and cyclists from 19% to over 30% during the same period.3 Reykjavik’s urban mobility plan includes significant investments in mobility infrastructure that

Visualisation from Borgarlínan – the new bus rapid transit system. Credit: Borgarlínan

supports sustainable living in the city. The new plan will facilitate the introduction of many different mobility modes operated by both public and private parts. One of the greatest investments is towards a new bus rapid transit system (BRT) named Borgarlínan in Icelandic. The first phase is set to open in 2025.4 BRT CALLS FOR NEW MOBILITY HUBS The new BRT system will bring public transport to a new level with main transit arteries connecting to mobility hubs in the capital area. The scale-up phase of the BRT system and its clean and intelligent city buses will cover the most demanding routes and will in the future be operated on green energy.4 At SPARCS Reykjavik, we will have a closer look at the mobility hubs connected to the BRT. The hubs will be at several places along the BRT routes where different modes of transportation come together.

The challenge is to meet the first-last mile needs of the users to support the shift towards public and green transit.

The SPARCS project will through collaboration, in-

novation and research support the city and its collaborators in making informed decisions when it comes to the creation of state of the art small and medium-sized mobility hubs around the city.

BUILDINGS – THE FORGOTTEN SINNER Rightly, transport has taken up a lot of space in both political and public discussions as well as recent climate action. Meanwhile, real talk about buildings, and their collective carbon emissions and energy consumption, seem to have been largely ignored.

Possibly, because of all our green energy, it has not been immediately obvious why buildings and the construction industry should be a focal point in Reykjavik’s participation in the SPARCS project.

However, with a greater awareness of the importance of a more sustainable construction industry, it has become clear that there is an urgent need for policymaking and green incentives to support and push the construction industry in a greener direction.

Therefore, the SPARCS Reykjavik team sees great potential in using SPARCs to help accelerate the development of a more sustainable construction 43

ecosystem within the city, both where the city is the direct client but also when the city allocates city-owned land for development. Reykjavik is keen to work with green incentives, democratic participation and other things that can materially and ideologically support the green development of the construction industry.

ONGOING DEVELOPMENT AND POLICYMAKING Reykjavik has during the last few years worked on two important prototype projects. One project was a public-private partnership (PPP) where the city used an innovation tender system to find interesting partners to work on the development of affordable housing for young people and first-time buyers.

The project involved a public consultation process in the beginning and was followed by an open tender where the participants presented ideas for affordable housing solutions. The top teams were given structured contracts for developing these new projects. Today, one project is very far along and three more about to start.

Another relevant project is Reykjavik’s participation in two rounds of Reinventing Cities which is a project organized by C40. That process has illustrated how the city, to a much higher degree, can affect the green development in the city and the green transition of the building sector.

This project has received funding from the European Union’s Horizon 2020 research and innovation programme under grant agreement No. 864242.

44 RAKENNUSTEKNIIKKA 4—2021

NEW GREEN HOUSING POLICY We need to build upon lessons learned from both Reinventing Cities and the affordable housing PPP to accelerate climate actions. It is also vitally important that the city works with its key partners and stakeholders to encourage dialogue about sustainability but also to agree on a roadmap to sustainable construction and on including the integration of sustainability principles in urban planning and in the built environment.

This effort needs to happen across all departments, and it requires clear and consistent long term political commitment. Everyone within the city, that being the Planning department, Economic and Urban Development team, Construction and maintenance department, Procurement office etc. need to be on the same page if we are to go from taking baby steps to really making our decisions matter in the climate accounting.

FOOTNOTES 1 ”Climate Action Plan 2021-2025”, City of Reykjavik, 2021 • 2 https://reykjavik.is/frettir/hjolreidar-og-almenningssamgongur-i-aberandi-sokn • 3 City of Reykjavik, 2021: https://reykjavik.is/en/ reykjavik-and-climate • 4 https://borgarlinan.is/

SPARCS consist of more than 60 Partners and Associates. RIL is one of the partners. www.sparcs.info

Artificial Intelligence in Architecture, Engineering and Construction

AI in AEC

VIRTUAL CONFERENCE 2022 March 23-24, 2022

SEE FULL PROGRAMME www.aiaec.net EARLY BIRD TICKETS

–35% AVAILABLE UNTIL JANUARY 16

Henri Pitkänen

Alexandre Vallières

TRIMBLE, FINLAND

BENTLEY SYSTEMS, CANADA

COLLABORATIVE DESIGN KNOWLEDGE TRANSFORMATION

THE AI-POWERED DIGITAL TWIN

KEYNOTE SPEAKERS

Salla Eckhardt

Janne Liuttu

Mehdi Nourbakhsh

MICROSOFT, USA

RAMBOLL, FINLAND

AUTODESK, USA

DIGITAL BUILDING LIFECYCLE – TAKING THE LONG VIEW

THE NEXT NORMAL IN AEC

BECOMING AN AI LEADER IN AEC

LAKIKLINIKKA ILMASTORAHASTO VAUHDITTAA UUSIA ILMASTORATKAISUJA Vähähiiliseen talouteen siirtymiseksi tarvitaan riittäviä panostuksia esimerkiksi kiertotalouden, puhtaan teknologian ratkaisujen sekä energiatehokkuuden kehittämiseksi. Ilmastorahasto Oy on keväällä 2021 ensimmäiset rahoituspäätöksensä tehnyt valtion erityistehtäväyhtiö, joka keskittyy ilmastonmuutoksen torjumiseen, teollisuuden vähähiilisyyden vauhdittamiseen ja digitalisaation edistämiseen. Ilmastorahasto tarjoaa rahoitusmahdollisuuksia myös uusille rakentamisen ratkaisuille.

Ilmastorahasto rahoittaa merkittävän kokoluokan kohteita, joissa yhtiön rahoitusosuus mahdollistaa hankkeen toteutumisen ylipäätään, tai laajemmassa mittakaavassa tai aiemmin kuin muun rahoituksen turvin. Mikäli Ilmastorahaston osallistumisesta kokonaisuuteen ei ole osoitettavissa tällaista selkeää valtiotoimesta syntyvää lisäarvoa, yhtiö ei rahoita kohdetta.

Ilmastorahaston ensisijaisina rahoituskohteina ovat ilmastoratkaisujen kaupalliset skaalaukset: uuden teknologian tai sitä hyödyntävän liiketoimintamallin todentaminen ensimmäistä kertaa kaupallisessa tai teollisessa mittakaavassa. Yhtiön toisen rahoituskategorian muodostavat päästövähennyksiä mahdollistavat fyysiset tai digitaaliset alustat.

Ilmastorahaston toiminta liittyy lukumääräisesti rajalliseen määrään euromääräisesti hyvin merkittäviä rahoituskokonaisuuksia. Ne voivat edustaa keskenään hyvin erilaisia toimialoja, kuten yhtiön kolme ensimmäistä rahoituspäätöstä havainnollistavat. Ensimmäinen kym46 RAKENNUSTEKNIIKKA 4—2021

menen miljoonan euron laina koski vaihtoehtoista proteiinia ilman hiilidioksidista ja vedestä valmistavalle Solar Foodsille, toinen neljän miljoonan euron pääomalaina myönnettiin päästötöntä höyryä ja lämpöä teollisuuden prosesseihin tuottavalle Elstorille ja kolmas 4,5 miljoonan euron laina terästeollisuuden kiertotalousratkaisu Magsortille.

RAHOITUSMAHDOLLISUUKSIA MYÖS RAKENNUSSEKTORILLA Rakennetulla ympäristöllä on merkittävä rooli ilmastotalkoissa – niin resurssiviisaiden rakennusmateriaalien, paremman elinkaariajattelun kuin olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuustalkoiden kautta.

Ilmastorahaston potentiaalisia rahoituskohteita ajatellen sektorilla on monenlaisia yhtiölle kiinnostavia lähtöjä: materiaalitehokkuudesta ja resurssiviisaudesta esimerkkinä voisi olla vaikka fossiilisia tai hiili-intensiivisiä raaka-aineita korvaavien uudenlaisten kierrätys- tai uusiomateriaaleista valmistettujen raaka-ainei-

den demo- tai pilottilaitos. Yhtä lailla Ilmastorahastolle relevanttia voisi olla myös esimerkiksi pienemmän mittakaavan energiatehokkuusratkaisun käyttöönoton vauhdittaminen kohde kerrallaan.

Liiketoimintamallien sekä digitaalisten ratkaisujen uudistuessa yhteiset data-alustat voivat tuoda ekosysteemin yksityisiä sekä julkisia toimijoita yhteen päästövähennyksien aikaansaamiseksi. Tällaisilla ratkaisuilla on huomattava potentiaali myös suomalaisen osaamisen viennille.

RAHOITUSTA MILJOONALUOKAN PÄÄOMALAINOILLA Ilmastorahaston rahoitus on pääsääntöisesti pääomalainamuotoista, hinnoiteltuna EU:n korkoreferenssitaulukon mukaisesti. Lainaan sisältyy yleensä myös voitto-osuus, vaihto-oikeus tai korkopreemio. Yhtiö voi toimia myös muilla pääomamuotoisilla tai erityisrahoitusinstrumenteilla, mutta suoria avustuksia tai tukea yhtiö ei jaa.

Vuosittain rahoituspäätöksiä tehdään noin 80 miljoonalla, tarkoittaen noin 10–15 yksittäistä rahoituspäätöstä. Käynnistämisvuoden tavoitteeksi on asetettu 50 miljoonaa euroa. Ilmastorahasto voi rahoittaa yksityisten ja julkisomisteisten yhtiöiden tai näiden perustamien yhteisyritysten liiketoiminnan skaalausta.

SAARA MATTERO Ilmastorahaston viestintäjohtaja

ILMASTORATKAISUJEN KAUPALLINEN SKAALAUS 2–20 ME

Laitosinvestoinnit Kaupallisen ilmastoratkaisun skaalaaminen teolliseen mittakaavaan

Käyttöönoton skaalaus Kaupallisen ilmastoratkaisun käyttöönoton vauhdittaminen

Digitaalisten ratkaisujen skaalaus Digitaalisen ilmasto­ratkaisun merkittävä kaupallinen laajennus

PÄÄSTÖVÄHENNYKSIÄ MAHDOLLISTAVAT ALUSTAT 1–10 ME

Fyysinen infrastruktuuri Useamman toimijan hyödyntämä infrastruktuuri, joka mahdollistaa päästöjen vähentämisen ja/tai skaalautuvan ilmastoliiketoiminnan

Digitaaliset alustat Useamman toimijan hyödyntämä alusta, joka mahdolistaa päästöjen vähentämisen ja/tai skaalautuvan ilmastoliiketoiminnan

Ilmastorahaston kaksi rahoituskategoriaa jakautuvat viiteen erilaiseen kohdetyyppiin.

KYNNYSEHDOT

VAIKUTUSKRITEERIT

MUU VAIKUTUS, ESIM.

1. Vähintään itsensä kannattavaa liiketoimintaa 2. Ilmastorahaston rahoituksella todennettava lisäarvo 3. Do no significant harm -periaatteen mukaisuus

• • • •

• Luonnon monimuotoisuusvaikutukset • Vientipotentiaali • Sosiaalinen oikeudenmukaisuus • EU-rahoitukseen kytkeytyminen

Päästövähennyspotentiaali Tuottavuuspotentiaali EU-taksonomianmukaisuus Liiketoimintapotentiaali, tuottavuushyödyt ja arvonlisä rahoituksesta

Ilmastorahaston rahoituksen vaikuttavuusmalli ja kriteeristö, jota vasten arvioidaan jokaista yhtiöltä rahoitusta hakevaa rahoituskohdetta.

Ilmastorahasto osallistuu rahoituskokonaisuuksiin enintään 50 prosentin osuudella, ja julkisen rahan kokonaisosuus voi olla enintään 70 prosenttia. Yhtiön rahoitusosuuden koko on ilmastoratkaisujen kaupallisissa skaalauksissa 2–20 miljoonaa euroa ja päästövähennyksiä mahdollistavissa alustoissa 1–10 miljoonaa euroa.

VAIKUTTAVUUTTA RAHOITUSKRITEERISTÖN AVULLA Valtion omistamana erityistehtäväyhtiönä Ilmastorahasto pyrkii toteuttamaan tehtävänsä mahdollisimman tehokkaasti ja aikaansaamaan yhteiskunnallista vaikuttavuutta oman toimintansa tuoton maksimoinnin sijaan. Pitkällä aikavälillä yhtiön tekemien investointien ja rahoituksen kohteiden toiminnan täytyy kuitenkin olla kokonaisuutena arvioiden itsekannattavaa.

Ilmastorahaston toiminnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että yhtiön rahoituspäätöksiä ohjaa vaikuttavuusmalli ja kriteeristö, joka kattaa tasapainoisesti yhtiölle asetetut tavoitteet, ja vaikutukset ovat myöhemmin todennettavissa.

Siksi Ilmastorahaston rahoitustoimintaa ohjaavat selkeät vaikutuskriteerit. Jokaisen kohteen on ensin täytettävä kynnysehdot, minkä täyttymisen jälkeen rahoitusmahdollisuuksien priorisointi ja vertailu tapahtuvat pääosin vaikuttavuuden, esimerkiksi päästövähennys- tai liiketoimintapotentiaalin pohjalta.

Rahoituskohteesta riippuen hyvin erilaiset asiat saattavat olla keskeisimpiä niin vaikuttavuuden kuin riskienkin näkökulmasta. Aihiokohtainen analyysi voi syventää kohteesta riippuen arviota muun muassa luonnon monimuotoisuusvaikutuksista, vientipotentiaalista, sosiaalisen oi-

keudenmukaisuuden kysymyksistä tai EU-rahoitukseen kytkeytymisestä. Ilmastorahaston tiimi auttaa asiakkaita kriteeristön soveltamisessa läpi rahoitusprosessin.

Ota yhteyttä Helpoin tapa ottaa yhteyttä Ilmastorahastoon on verkkosivujen, www.ilmastorahasto. fi yhteydenottolomakkeen kautta. Rahoitusprosessi kestää yleensä useamman kuukauden edeten tutustumisesta tarkempaan analyysiin.

Työhön voidaan kytkeä ulkoisia asiantuntijoita ja myös asiakkailta odotetaan aktiivisuutta.

47

AJANKOHTAISET KOONNUT Jenni Ahola

RILin HALLITUKSEN UUDET JÄSENET KAUDELLE 2022-2024

KUVA: Ramboll Finland Oy

RILin hallitus sai uusia vahvistuksia, kun erovuoroisten tilalle valittiin 23.11.2021 järjestetyssä RILin syyskokouksessa vara­ puheenjohtaja ja kolme uutta jäsentä. Onnittelut valituille!

JUHA VALTARI

MIIA KARI

Toimialajohtaja, Kiinteistöt ja rakentaminen Ramboll Finland Oy

Apulaisjohtaja Väylävirasto

Syntymävuosi 1964 Kotikunta Helsinki Edustamani toimiala: Talonrakennus Kiinteistöala Pääasialliset tehtäväalueeni: Johto ja hallinto Suunnittelu ”Minulla on vahva 30 vuoden kokemus rakennusalalta ja olen innokas alan kehittäjä ja vaikuttaja.

Haluan rikkoa siilot rakennusalalla, uskon vahvaan yhteistyöhön ja minulla on vankka kokemus muun muassa allianssihankkeista, kuten Helsinki-Vantaa lentokentän uuden T2-terminaalin rakentamisesta allianssin johtoryhmän jäsenenä.

Kansallisvarallisuudestamme 70 % on rakennetussa ympäristössä, ja meillä on yhdessä huikea mahdollisuus vaikuttaa vähähiilisen ja hiilineutraalin yhteiskunnan rakentamiseen hyödyntämällä innovatiivisesti myös digitaalisia ratkaisuja.”

48 RAKENNUSTEKNIIKKA 4—2021

Syntymävuosi 1987 Kotikunta Helsinki Edustamani toimiala: Pohja- ja maarakennus Pääasialliset tehtäväalueeni: Johto ja hallinto Rakennuttaminen ja rakennuttajakonsultointi ”Tuon RILin hallitukseen mukanani infrapuolen näkemyksiä – erityisesti rautatiejärjestelmän puolelta. Suomi on käytännössä harvaan asuttu saari pohjolassa, jolloin infraverkostomme laatu, palvelutaso ja yhteyksien toimivuus on ensiarvoisen tärkeää – niin henkilöliikenteen kannalta, kuten myös yritysten tavaraviennin ja -kuljetusten näkökulmasta.

Haluan lisätä infra-alan kiinnostavuutta nuorten keskuudessa. Tärkeää on myös osaamista täydentävän koulutustarjonnan takaaminen yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa.”

P.S. JÄSEN! RILissä on järjestetty tämänkin vuoden mittaan runsaasti erilaisia etätapahtumia – muistathan, että pääset katsomaan näiden tietoiskujen ja webinaarien tallenteita RILin Jäsensivuilta osoitteessa www.riljasen.fi?

JUHA VALJUS

JONI VIRKKI

Kehitysjohtaja Sweco Rakennetekniikka Oy

Projekti-insinööri Skanska Oy

Syntymävuosi 1958 Kotikunta Vantaa Edustamani toimiala: Talonrakennus Pääasialliset tehtäväalueeni: Suunnittelu Tutkimus ja kehitys ”Yhteistoiminta eri toimijoiden kesken on kaiken onnistuneen rakentamisen perusta.

RILissä haluan edistää etenkin nuorten ammattitaidon kehittämistä ja edellytysten varmistamista muuttuvassa työympäristössä, suunnittelun tason ja eri toimijoiden yhteistoiminnan parantamista, sekä osaajien arvostuksen parantamista ja tiedon levittämistä.”

Syntymävuosi 1988 Kotikunta Espoo Edustamani toimialat: Talonrakennus Kaupunki- ja teollisuusrakentaminen Pääasialliset tehtäväalueeni: Rakentaminen ja tuotanto Laadunhallinta, tarkastus ja valvonta ”Olen kokenut oman ikäryhmäni asioiden edistäjä sekä edustaja niin RILissä kuin sen ulkopuolellakin.

Haluan kehittää alan houkuttelevuutta monipuolisempaan ja tasa-arvoisempaan suuntaan. Pidän erityisen tärkeänä myös RILin jäsenten keskinäisen osaamisen hyödyntämistä sekä jakamista, yli sukupolvirajojen. Meidän on ylläpidettävä ja kehitettävä osaamistamme, jotta varmistamme menestymisen alalla, myös tulevaisuudessa.”

49

TEKSTI: Jenni Ahola KUVA: A-Insinöörit

ALAN NUORI OSAAJA

Jesse Lietzén Ikä: 32 Koti: Tampereen Tasanteella, jossa asuu puolisonsa ja kahden lapsensa kanssa Valmistunut: Tampereen teknillisestä yliopistosta diplomi-insinööriksi vuonna 2013

Lue pidempi juttu Jessestä Rakennustekniikka-lehden verkkosivuilta rakennustekniikkalehti.fi

Hangosta lähtöisin oleva Jesse Lietzén oli lukioikäisenä innostunut erityisesti teknisistä ja matemaattisista aineista. Rakennustekniikka vaikutti kiinnostavalta opiskelualalta. ”Rakennustekniikassa veti puoleensa erityisesti alan konkreettisuus. Olin myös kiinnostunut akustiikasta. Kun huomasin, että Tampereella rakennustekniikan puolella voisin koostaa sivuaineen akustiikan opinnoista, oli valinta selvä.”

Nykyään muun muassa kuorolaulua harrastava Lietzén kertoo, että kiinnostus akustiikkaa kohtaan on syntynyt musiikkiharrastusten kautta – kuten niin monella muullakin akustikolla.

Into akustiikkasuunnittelun opintoja kohtaan kasvoi entisestään, kun Lietzén pääsi jo kandivaiheessa alan töihin. Yliopistolla alan kursseja vetävä Mikko Kylliäinen vinkkasi Lietzénille vapaasta työpaikasta akustiikkasuunnittelutoimistossa.

Akustiikka-alalle suuntautuminen mietitytti Lietzéniä opiskeluaikana tulevaisuuden työtilanteen kannalta. Hän kuitenkin päätti seurata mielenkiintoaan, ja kehottaa nykyisiä teekkareita samaan.

50 RAKENNUSTEKNIIKKA 4—2021

”Kun on kiinnostunut jostakin, niin se on sellainen voima, joka ajaa mihin vain. Akustiikkasuunnittelussa kiinnostavaa on mielestäni erityisesti se, että ihminen on kaiken suunnittelun lähtökohta. Tavoitteena on se, että ihminen pystyy kokemaan tilat parhaalla mahdollisella tavalla.”

Vuonna 2013 Lietzén sai valmiiksi diplomityönsä, jossa käsiteltiin välipohjien askeläänieristävyyden arviointia eri askelääniherätteiden perusteella. Valmistumisen jälkeen hän pääsi työskentelemään A-Insinöörien akustiikkasuunnittelun yksikköön, jossa on viihtynyt jo yli seitsemän vuoden ajan.

Nykyään hän toimii yksikössä projektipäällikkönä, teknologiaryhmän vetäjänä sekä akustiikan teknologiavastaavana. ”Yksi viime vuosien mielenkiintoisimmista projekteista töissä on ollut digitaalisen akustiikkalaboratorion kehittäminen.”

Muutama vuosi sitten Lietzén aloitti myös tohtoriopinnot TTY:llä. Parin vuoden päästä valmistuvassa väitöskirjassa käsitellään puuvälipohjien askelääneneristystä. ”Tutkimuksen kautta pääsee kuitenkin vaikuttamaan siihen, miten asiat etenevät tällä alalla maailmalla.”

jäsenyys kannattaa

150 KOULUTUSPÄIVÄÄ VUODESSA

150 JÄSENTAPAHTUMAA VUODESSA

280 JULKAISUA

LEHDET Rakennuslehti, Tekniikka ja

JÄSENTAITOKOULUTUKSET

Talous, Rakennustekniikka

työelämätaitojen kohentamiseen

ALENNUKSET RILin koulutuksista

VASTUU- JA OIKEUSTURVA­

ja j ulkaisuista sekä RILin neuvottele­

VAKUUTUS JA JURISTIPALVELUT

mista vakuutuksista ja palveluista

kinkkisempiin työuran käänteisiin

vapaa-­ajan matkustamiseen liittyen

VERKOSTOT, joita luot myös

ETUJA sijoittamisen palveluista

RILin VAPAA-AJAN TILAISUUKSISSA,

APU­RAHAT työharjoitteluun

kuten Glögeillä, Golfissa, Perhe­

ulkomailla sekä opinnoissaan

päivässä, Regatassa, Runissa,

erinomaisesti menestyneille

Suunnistuksessa ja Tenniksessä

PALKKASUOSITUKSET teekkareille

VIERUMÄEN MÖKKI edullisesti

ja palkkatilastot kaikille jäsenille

vuokralle

MENTOROINTI eri muodoissaan ja

TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS

NAISVERKOSTO urapolun tueksi

KOKOssa RILin kautta

TIETOISKUT ajankohtaisista aiheista

RIL on puolueeton asiantuntijaorganisaatio.

Jäseniämme ovat rakennetun ympäristön akateemiset – teekkareista tohtoreihin. www.ril.fi

@RILInsinoorit

@RILInsinoorit

@rilinsinoorit

RIL - Finnish Association of Civil Engineers

www.vallox.com