Rakennustekniikka 2/2014

RAKENNUSTEKNIIKKA 2/2014

PEKKA SEPPÄLÄ on vuoden 2014 rakennusalan DI s.12

OPINTOKYSELY

RILin opintokyselyn 2014 tulokset s.47

2 14

Kaivantojen turvallisuus.

FinMeasin automaattisilla mittausjärjestelmillä on valvottu useiden vaativien rakennusprojektien turvallisuutta.

Automaattinen mittausjärjestelmä hälyttää kun sovitut arvot ylittyvät.

Saat hälytyksen puhelimeesi tai sähköpostiisi 24/7.

Ankkurivoimat Huokospaine Kallion liikkeet Lämpötilaprofiili Painuma Siirtymä Tärinä Vedenkorkeus Kysy lisää:

040 715 3264

Lue lisää mm. käynnissä olevasta länsimetron työmaasta ja Skanskan vaativasta rakennuskohteesta www.finmeas.com

Valvomme puolestasi.

Päätoim ittaja H e le n a Soi m a ka ll i o • h e l e n a . s oi makal l io@ril .fi

MORAALISAARNA

R

akentamisen laatu. Aihe nostattaa jatkuvasti näyttäviä otsikoita: ”Rakentamisen laatu romahti: Uusia asuntoja joudutaan korjailemaan jopa vuosia.”

(SK 13-14/2013), ”Tästä suden ja sekundan teosta on hyvää vauhtia tulossa maan tapa.” (A-studio 2.12.2013), ”Auttaisiko pelote: rakentajien nimet hometalon seinään?” (Taloussanomat 11.2.2014).

Mielikuva rakentamisen heikosta laadusta on niin laajalle levinnyt totuus, että sen kiistäjä leimataan joko valehtelijaksi tai lobbariksi.

Vastaavasti laajalla näkyvyydellä palkitaan ne, jotka nousevat todistamaan ongelmista.

Tämä on oivallettu varsinkin Rakennusliitossa, jossa on viime vuodet oltu erityisen huolissaan niin työmaiden kiireestä kuin moraalikadostakin.

Aihetta koskettavassa artikkelissa (HS 7.4.2014) Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi nimesi rakentamisen laatuongelmien aiheuttajiksi tuotantolähtöisen insinööriajattelun ja vastuunpakoilun. Hänen syyttävä sormensa osoitti myös tilaajien ja rakennuttajien suuntaan. Tavallista rakennusmiestä on Harjuniemen mukaan turha syyttää, vaikka

hän toteaakin normimeiningin työmailla olevan tyyliä ”teen duunin, otan rahani ja sen jälkeen – ei kiinnosta.”

Täytyy myöntää, että lausunto sai minut ärsyyntymään. Mielestäni välinpitämättömyys jos mikä on vastuunpakoilua. En ole kohdannut suunnittelijaa, urakoitsijaa tai rakennuttajaa, jonka asenne työtään tai projektiaan kohtaan olisi vastaava.

Tavallisesti tilanne on täysin päinvastoin. Asiantuntijat haluavat pitää huolta maineestaan ja asiakassuhteistaan, koska elanto on niistä riippuvainen. Vinkkinä Harjuniemelle, että hyvin hommansa hoitaneelle ammattimiehellekin seuraava keikka löytyy varmemmin kuin sutta ja sekundaa suoltavalle viheltäjälle. Varsinkin suhdannekuopassa, jossa yli 13 000 rakennusliittolaista nauttii ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa.

Valtaosa rakentamisen laatuun vaikuttavista tekijöistä, aina rakentajien koulutuksesta rakennusprosessin kokonaisuuden hallintaan, ovat parantuneet merkittävästi viime vuosikymmeninä. Myönteinen kehitys on pitkälti ”insinööriajattelun” tulosta.

Tuottavuuden ja työturvallisuuden parantuminen ei ole tapahtunut laadun kustannuksella, sillä esimerkiksi asuntotuotannossa ylivoimainen enemmistö asunnoista luovutetaan virheettöminä.

Aalto-yliopiston tekemän selvityksen mukaan asuntotuotannon takuukustannukset ovat yhden prosenttiyksikön luokkaa hankkeen kokonaiskustannuksista. Urakoitsijoiden vuosikorjauskustannukset ovat puolestaan pienentyneet kymmenesosaan viimeisen vuosi-

kymmenen aikana. Vastaavana aikana 10-vuotisvastuukustannukset ovat puolittuneet.

Kun rakentamisen todellisuutta tarkastellaan kokonaisuutena, voi todeta, että Suomessa osataan ja myös halutaan rakentaa laadukkaasti. Virheettömään toteutukseen ja lopputuotteen erinomaiseen laatuun pyrkiminen kun ovat kaikkien etu. Hyvän laadun ainoa huono puoli on se, ettei sillä pääse julkisuuteen.

Toisaalta ongelmia ei saa vähätellä, ja aina löytyy parannettavaa.

Jopa niin, että oman toiminnan kehitystarpeita kannattaa aktiivisesti etsiä ja korjata ennakoivasti.

Esimerkiksi Skanskan varatoimitusjohtaja Tuomas Särkilahti muistutti Näkökulma-kirjoituksessaan (Rakennuslehti 2.5.2014) aivan oikein siitä, että hyvä asiakaspalvelu on meille rakentajille yhtä tärkeää osaamista kuin varsinainen rakentaminenkin. Eikä niitä homekoulujakaan tarvita enää yhtään lisää.

Rakentajien, ja varsinkin asiantuntijoiden tehtävänä on tunnistaa haasteet ja löytää keinoja niiden ratkaisemiseksi, sillä maine syntyy vain teoista ja kohtaamisista.

Alalle on vaadittu asennemuutosta, joka korjaisi laatuongelmat ja puutteellisen palveluhenkisyyden. Määritelmällisesti asenteella tarkoitetaan myönteistä tai kielteistä suhtautumista johonkin asiaan. Insinöörien asenne alaan ja sen kehityshaasteisiin on positiivinen – siis kunnossa. Muutosta näyttäisi pikemminkin kaipaavan ammattityövoiman työmoraali*.

Laatuaikaa kesään toivottaen, Helena Soimakallio päätoimittaja *Latinan mores (mon.) tarkoittaa tapaa tai käyttäytymismallia.

2/2014 • Rakennustekniikka

3

TÄSSÄ NUMEROSSA >> 39

42

23 3 Pääkirjoitus

27 Rakennettu ympäristö 2100

Helena Soimakallio ja moraalisaarna..

Viidesluokkaisten visioita ja innovaatioita tulevaisuuden ympäristöstä.

5 Nyt – ajankohtaiset uutiset Pätevyysuutisia, kilpailuja, uusia hankkeita ja uutisia korkeakouluista.

12 Pekka Seppälä

on positiivisen ajattelun lähettiläs ja vuoden DI.

17 Lähes nollaenergia-

rakennusten määrittely

34 Hankintalaki jakaa

mielipiteitä kunnissa

Nykyinen menettely suosii suuria suunnittelutoimistoja ja urakoitsijoita.

39 E18-hankkeessa elinkaarimalli

laboratoriosta

varrelta

Osumia kevään juhlaseminaarista ja 80 vuotisen historian varrelta..

56 Kulma

Teemu Vehmaskoski ja opiskelijoiden sielunelämä.

57 Ammatti-identiteetti

Esittelyssä LIVI ry, RET ja LVI-kerho.

selätti perinteiset ratkaisut.

42 Ryhmärakennuttamisesta

60 Vaihto-opiskelijana

47 Opintokysely 2014

63 RILissä tapahtuu 71 Asiantuntija-aineistoa 81 RILin juhlakirja 82 Viimeinen silaus

säädetään jatkossa lailla.

onnistuu hyvällä yhteistyöllä.

23 HUSLABin uudesta

53 Tapahtumia RILin taipaleen

tulee yksi Euroopan suurimmista.

Kolme neljästä haaveilee kansainvälisestä työstä.

Juho Rahko opiskeli neljässä yliopistossa.

Rakennustekniikka Rakennustekniikka The Finnish Civil Engineering Construction Journal 70. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsen Julkaisija ja kustantaja Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Töölönkatu 4, 00100 Helsinki Painosmäärä Keskimäärin 6000 kpl

4

Rakennustekniikka • 2/2014

Päätoimittaja Helena Soimakallio Toimitus Helena Soimakallio Henriikka Hellström Ritva Solasaari Teemu Vehmaskoski Jaana Henell etunimi.sukunimi@ril.fi Taitto Jaana Henell

Ilmoitusmyynti JPM-Info Oy jarmo.jokela@jpminfo.fi Ritva Solasaari ritva.solasaari@ril.fi

Toimituksen osoite Rakennustekniikka c/o Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Töölönkatu 4, 00100 Helsinki

Kansikuva Shutterstock

Painopaikka Forssa Print ISSN 0033-913X (painettu) ISSN 2243-0369 (verkkojulkaisu)

Palaute ja juttuideat Helena Soimakallio helena.soimakallio@ril.fi

Marita Mäkinen FISEn toimitusjohtajaksi DI Marita Mäkinen, 44, on valittu FISEn seuraavaksi toimitusjohtajaksi. Hän aloittaa varatoimitusjohtajana 18.8.2014 ja siirtyy toimitusjohtajaksi 1.10. Klaus Söderlund jatkaa lokakuun alkuun asti toimitusjohtajana ja siirtyy sen jälkeen hallituksen erityistehtäviin ennen eläkkeelle siirtymistään.

Mäkinen on hämeenlinnalainen diplomi-insinööri, joka on valmistunut Tampereen teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1995 pääaineenaan talonrakennustekniikka. Hän on toiminut valmistumisensa jälkeen rakennesuunnittelijana ja rakennustekniikan sekä teräsbetonirakenteiden leh-

torina Hämeen ammattikorkeakoulussa. Vuodesta 2012 lähtien Marita on vastannut rakennustekniikan, rakennusalan työnjohdon, Construction Engineering ja ympäristöteknologian koulutusohjelmien opetuksesta ja kehittämisestä toimiessaan näiden koulutusohjelmien koulutusvastaavana. ”Fisen toimitusjohtajan tehtävä on luonteva askel pätevyyskouluttajasta pätevyysjärjestelmän kehittäjäksi”, Marita Mäkinen iloitsee uusista haasteistaan. ■

8 500 pätevyyttä FISEn pätevyysrekisteristä löytyy tällä hetkellä yli 8500 pätevyyttä. Rekisteri on kasvanut voimakkaasti vuo­ desta 2012 lähtien.

Kuva: Emmi Mäkinen

Äly valtaa Pohjoismaat Älykkäät laitteet ja palvelut ovat osa kotien arkea, mutta kuinka paljon äly valtaa markkinoita tulevaisuudessa? Lähivuosina verkkoyhteydellä varustettujen älylaitteiden uskotaan tulevan vauhdilla koteihin ja muuttavan merkittävästi arkielämää.

www.fise.fi Konsulttiyritys Arthur D. Littlen ja TeliaSoneran julkaiseman raportin mukaan alan ennustetaan kasvavan Pohjoismaissa vuosittain 30 prosenttia, mikä on tuplasti verrattuna globaaliin kasvuun. Suomessa alan arvoksi arvioidaan 1,3 miljardia vuonna 2017. ■ www.verisure.fi

2/2014 • Rakennustekniikka

5

Kilpailu Suomen parhaasta toimitilasta Mistä löytyy Suomen viihtyisin ja energiatehokkain toimitila? ERA 17-ohjelman ja Green Building Council Finlandin järjestämän kilpailun voittajat julkistetaan FinnBuild 2014 -messuilla lokakuussa.

Ihmiset viettävät suuren osan valveillaoloajastaan toimitiloissa, joita on Suomessa noin 283 miljoonaa neliömetriä. Toisaalta rakennukset käyttävät noin 40 prosenttia energiankulutuksesta: ei ole siis aivan yhdentekevää millaisia kyseiset tilat ovat. ”Energiatehokkuus, käytetyn energian päästöt ja uusiutuvan energian käyttö ovat kaikki tärkeitä elementtejä rakentamisen ohjauksessa. Kun tähän yhdistetään hyvä sisäilma, kuivat rakenteet ja ympäristöominaisuuksiltaan hyviä materiaaleja, meillä on tulevaisuuden ohjauskenttä valmiina”, ylijohtaja Helena Säteri ympäristöministeriöstä sanoo.

Kilpailun tarkoituksena on myös haastaa alan toimijoita tarjoamaan yhä energiatehokkaampia ja viihtyisimpiä toimitiloja. Tavoit-

teena on myös tuoda esille toimitilaosaamista ja parhaita käytäntöjä. ”Hyvällä sisäympäristöllä on todettu olevan vaikutuksia paitsi terveyteen, myös työssä jaksami-

6

Rakennustekniikka • 2/2014

Kilpailuun ilmoittaudutaan sähköpostitse 31.5.2014 mennessä osoitteessa: info@figbc.fi

seen. Ihmisiltä kysymällä saadaan helposti hyödyllistä tietoa ja pienilläkin korjauksilla voi olla suuri vaikutus viihtyisyyteen”, toimitusjohtaja Heli Kotilainen Green Building Council Finlandista kertoo.

Kilpailu on avoin kaikille. Mukaan hyväksytään toimitilakäytössä olevia kokonaisia kiinteistöjä tai yksittäisiä toimitiloja, kuten yksittäisiä yrityksiä, julkisia rakennuksia tai toimitilako-

Lisätietoja kilpailusta Jessica Karhu, jessica.karhu@figbc.fi, puh. 040 675 8899, Green Building Council Finland.

konaisuuksia. Osallistuminen on maksutonta.

Kohteita mitataan kahdella Green Building Council Finlandin Rakennusten elinkaarimittarilla, jotka ovat helposti osallistujien käytettävissä: yy Energiankulutus (Ostoenergian kulutus) yy Käyttäjätyytyväisyys (Sisäympäristöön tyytyväiset: lämpöviihtyvyys, huoneilman laatu sekä valaistus- ja ääniolosuhteet).

Voittajan valitsee kahden mainitun mittarin tunnuslukujen ja

harkintansa perusteella jury, johon kuuluvat Helena Säteri (ympäristöministeriö), Tarmo Pipatti (Rakennusteollisuus RT ry), Leena Karessuo (Kuntaliitto), Helena Kinnunen (RAKLI), Auri Häkkinen (Rakennuslehti) sekä Heli Kotilainen (Green Building Council Finland).

Kilpailun voittajat, juryn kunniamaininnat ja osallistujat julkistetaan FinnBuild 2014 -messuilla FinnBuild Awards Party -tilaisuudessa 2.10.2014 klo 18.30 Helsingin Messukeskuksessa. ■

Tuulivoimaloiden melu kuriin Ympäristöministeriö on julkaissut kolme ohjetta tuulivoimaloiden melun mitoittamiseen ja todentamiseen. yy Tuulivoimaloiden melun mallinnusohjeella mitoitetaan tuulivoimaloiden ja melulle altistuvan kohteen, kuten asuinalueen, välinen suojaetäisyys. Mallinnuksen avulla voidaan arvioida tuulivoimaloiden toiminnasta aiheutuvat meluvyöhykkeet ja melutasot eri tarkastelupisteissä. Äänitekninen mitoitus on osa tuulivoima-alueiden muuta suunnitteluprosessia ja hyväksymismenettelyä. yy Tuulivoimaloiden melutason mittausohjeella on mahdollista selvittää, ylittääkö melutaso siitä säädetyn ohje- tai raja-arvon. Ohjetta voidaan hyödyntää myös sellaisenaan tai yhdessä muun ääniteknisen viranomaisohjeistuksen kanssa silloin, kun tuulivoimaloiden melu aiheuttaa häiriötä ympäristössä tai rakennusten sisällä. yy Tuulivoimaloiden melupäästön mittausohjetta voidaan käyttää todentamaan takuuarvo, jonka valmistaja on antanut tuulivoimalan äänenvoimakkuudesta. Näin mitoituksen luotettavuus ja läpinäkyvyys paranee. Mittausohjetta voidaan käyttää myös melumallinnuksessa käytettyjen lähtöarvojen mittaamiseen. ■

www.ymparisto.fi

100 M€

Summa, jonka uusi NegaWatt Energiatehokkuusrahasto aikoo sijoittaa vuosina 2014-2016 energiatehokkuuteen.

NegaWatt Energiatehokkuusrahasto 1 Ky:n sijoittajia ovat Sitra ja joukko yksityisiä tahoja. www.negawatt.fi

Remonttiryhmä painottaa toimivan korjauskulttuurin luomista lähiöihin Lähiöissä asuu 1,5 miljoonaa suomalaista. Niissä myös yhdistyvät suurimmat Suomen rakennuskantaa koskevat haasteet. Asuntoja viestintäministeri Pia Viitasen asettaman työryhmän ehdotukset tähtäävät uusien lähiöiden sekä

niiden kiinteistöjen korjaus- ja ylläpitokulttuurin juurruttamiseen.

Remonttiryhmän jäsenenä toimi myös RILin puheenjohtaja Risto Vahanen. ■

Remonttiryhmän ehdotuksia: ■■ Lähiöiden korjaus strategiselle

tasolle

■■ Kiinteistönpidosta suunnitelmallista ■■ Lisä- ja täydennysrakentamisen

edistäminen

■■ Valtiolta täytetakaus, kohdennetaan

korjausavustukset tarkemmin

www.ymparisto.fi

2/2014 • Rakennustekniikka

7

Raksa-hanke paljasti harmaata taloutta yli 200 miljoonan edestä Pimeitä töitä löytyi lähes joka kolmannesta tarkastuskohteesta ja rikosilmoitus tehtiin lähes joka kymmenennessä tarkastetussa rakennusyrityksessä.

Raksa-hanke toteutettiin vuosina 2008–2012. Kyseisenä aikana valmistui 3 525 verotarkastuskertomusta, joista löydettiin 4 857 kirjanpidon ulkopuolelle jätettyä palkansaajaa ja liki 220 miljoonaa euroa palkkoja, joista ei ollut toimitettu ennakonpidätyksiä. Peiteltyä osingonjakoa löytyi 92 miljoonaa euroa.

Harmaata taloutta löytyi lähes joka kolmannesta tarkastuskohteesta ja rikosilmoitus tehtiin lähes kymmenelle prosentille kohteiden yrityksistä. Esimerkiksi väärä-

sisältöisiä tositteita löytyi yhteensä 112 miljoonan euron arvosta. Yli 90 prosenttia epäselvyyksistä löytyi yrityksistä, joiden liikevaihto oli alle kuusi miljoonaa euroa.

Hanke tuotti välittömän verotuksen osalta 144 miljoonan euron nettolisäyksen tuloihin ja olettama lisätulosta vuodelle 2014 on 12,5 miljoonaa euroa. Arvonlisäveron tarkastustulokset olivat yhteensä 70 miljoonaa euroa. Veroksi muutettuna hankkeen tulos oli yli 200 miljoonaa euroa.

Hankkeen aikana Verohallinto teki työmaavalvontakäyntejä yhdessä Aluehallintovirastojen työsuojelutarkastajien ja Eläketurvakeskuksen tarkastajien sekä poliisin kanssa. ”Hankkeen merkittäviä saavutuksia ovat pysyvä, entistä vaikuttavampi viranomaisyhteistyö sekä vuorovaikutteinen yhteistyö sidosryhmien ja suurten alan toimijoiden kanssa”, hankeen vetäjä, ylitarkastaja Pekka Muinonen sanoo. ■ www.vero.fi

Biojätteen osavirtamädätysprosessi tehostaa typen talteenottoa Helsingin seudun ympäristöpalveluiden eli HSY:n käynnistämän KOMBI-kehittämisprojektin tavoitteena on optimoitu osavirtamädätysprosessi biojätteen käsittelyyn. Kyseisessä prosessissa osa biojätteestä mädätetään ja osa kompostoidaan. Se mahdollistaa mädätysprosessissa syntyvien jätevesien vähentämisen ja aiempaa tehokkaamman typen talteenoton.

“Biojätteen kompostointia ja mädätystä hyödyntävä käsittely on pelkkään kompostointiin verrattuna ympäristöystävällisempi ratkaisu. Kompostoinnissa osa typestä ja energiasta vapautuu ilmaan, mutta mädätysprosessissa

8

Rakennustekniikka • 2/2014

biojätteen sisältämää typpeä ja energiaa on mahdollista ottaa talteen”, HSY:n projektipäällikkö Christoph Gareis kertoo.

KOMBI-projektia jatketaan kehittämällä, ideoimalla ja mallintamalla eri käsittelytapojen vaikutuksia jäteveden syntymiseen, typen talteenottoon ja yleensä ympäristöön. Projekti kestää vuoden 2015 loppuun saakka ja saa ympäristöministeriön rahoitusta. ■ www.hsy.fi

HSY rakentaa tänä vuonna Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen biojätteen mädätyslaitoksen. Kuva Erik Åström.

Uusia ratkaisuja Putkiremontti onnistui kymmenessä päivässä Helsingin Oulunkylässä Consti toteutti VVO:n vuokratalossa ennätyksellisen nopean putkisaneerauksen. Vajaassa kahdessa viikossa remontoitiin kolme linjaa, eikä talon asukkaiden tarvinnut muuttaa remontin aikana lainkaan pois kodeistaan.

Ideal Putki- ja kylpyhuoneremontti™ -ratkaisussa kylpyhuone rakennetaan vanhan kylpyhuoneen sisälle. Rakenteita ei tarvitse purkaa lainkaan. Kaikki kylpyhuoneen elementit tulevat suoraan tehtaalta valmiiksi kaakeloituna.

Nopea putkiremontti maksaa arviolta 10–15 prosenttia vähemmän kuin perinteinen putkiremontti.

Uusi remontointiratkaisu soveltuu parhaiten 1960-luvun lopun jälkeen rakennettuihin kiinteistöihin, joissa kylpyhuoneet sijaitsevat päällekkäin.

Konseptille myönnettiin Suomessa Rakennusvalvontaviraston lupa vuoden 2013 lopussa ja VTT-sertifikaatti heinäkuussa 2013. ■ www.consti.com

Euroopan suurin puukerrostalo nousee Vantaalle Vuoden 2015 Asuntomessuille rakentuu korkeimmillaan seitsen­ kerroksinen puukerrostalo, jonka rakennuttavat Suomen Vuokra­ kodit Oy ja TA-Asumisoikeus Oy. Yli 10 000 neliömetrin laajuisen hankkeen pääurakoitsijana toimii Rakennusliike Reponen Oy.

Näkymä Ruusukvartsinkadulta. Kuva: Vuorelma Arkkitehdit.

ARA-rahoitteiseen taloon tulee 186 asuntoa, joista asumisoikeusasuntoja on 79 ja vuokra-asuntoja 107. Hanke toteutetaan PuuMera -konseptilla, joka on Rakennusliike Reposen johdolla kehitetty malli. Aurinkoenergiaa hyödyntävä rakennus täyttää VTT:n määrittelemän passiivienergiatason.

Puuelementit kohteeseen val­ mis­ tavat Koskisen Oy ja VVR

Wood Oy, puumateriaalin toimit­ ta­misesta vastaa Pölkky Oy. Hankkeen arkkitehtisuunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto Vuorelma Arkkitehdit Oy, rakennesuunnitte­ lusta Finnmap Consulting Oy ja LVIS-­ suunnittelusta Optiplan Oy. ■ www.rklreponen.com

Vantaalaiset saivat ohjeen tulvien varalta Vantaan kaupunki on tehnyt asukkaille yksityiskohtaisen ohjeen tulviin varautumisen varalle. Ohje on ajankohtainen, sillä valtio ei esi-

merkiksi ole enää kuluvan vuoden alusta lähtien korvannut vesistötulvista johtuvia rakennus- tai irtaimistovahinkoja. ■

2/2014 • Rakennustekniikka

9

Uutisia korkeakouluista LUT:lle uusi tutkimusyksikkö Varkauteen Lappeenrannan teknillinen yliopisto perustaa Varkauteen uuden energiatekniikan tutkimusyksikön, joka on osa LUT:n Savo Sustainable Technologies –alueyksikköä.

Uusiutuvan energian teknologioiden tieteelliseen tutkimukseen keskittyvästä Varkauden yksiköstä kasvaa tulevien 3–5 vuoden aikana noin 10–15 tutkijan tutkimusjohtajavetoinen asiantuntijaryhmä, joka toimii LUT:n strategisilla painopistealueilla: vihreä energia ja teknologia, kestävän kilpailukyvyn luo-

minen sekä kansainvälisenä Venäjä-yhteyksien rakentajana toimiminen. Tieteellisen tutkimuksen kautta yksikkö edistää uutta liiketoimintaa ja kasvua. ”Uudessa toimintamuodossa yhdistetään akateemisesti korkeatasoinen ja elinkeinoelämän kannalta relevantti tutkimus. Jat-

kossa yksikkö voi toimia myös uuden yritystoiminnan käynnistäjänä”, kuvailee Varkauden yksikön vt. tutkimusjohtaja, professori Jari Hämäläinen.

Tutkimusyksikön perusrahoituksesta vastaavat LUT, Varkauden kaupunki sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. ■

Tampereen teknillinen yliopisto ja YIT vahvistavat yhteistyötä Perinteisemmän opiskelija- ja verkostoitumistoiminnan lisäksi TUT ja YIT tekevät jatkossa tiiviimpää yhteistyötä muun muassa rakennusalan perusopetuksessa, opinnäytetöissä ja tutkimushankkeissa.

YIT esimerkiksi tarjoaa todelliset olosuhteet harjoitustehtävien toteuttamiseen työmaillaan. ”Uskomme vahvasti tiiviin yhteistyön myötävaikuttavan koko rakennusalan kehityksen, opetuksen ja tutkimuksen vahvistumiseen”, Rakennusteollisuuden kehitysjohtajana ja TTY:llä rakennustuotannon professorina toimiva Jukka Pekkanen sanoo.

Yksi luontevista yhteistyön vahvistamistavoista on koko diplomityöprosessin kehittäminen. YIT ja TTY ovat yhdessä käyneet läpi

10

Rakennustekniikka • 2/2014

laajemmin kehitystarpeita ja hioneet diplomitöiden aiheet osaksi yliopiston tutkimusryhmiä. ”Hyvin suunniteltu ja ohjattu diplomityö on oiva kehittymisen mahdollisuus sekä opiskelijalle että YIT:lle. Haemme tänä vuonna kohdennetusti suurempaa

määrää diplomityön tekijöitä. Keväällä käynnistimme kymmenen uutta diplomityötä ja syksyn tavoitteemme on saada käyntiin toiset kymmenen”, YIT:n henkilöstöjohtaja Pii Raulo kertoo. ■ www.tut.fi, www.yit.fi

CE-hyväksytyt kiinnitystarvikkeet teräsrakenteisiin Teräsrakenteiden siirtymäaika päättyy 1.7.2014 ja yhä useammille rakennustuotteille CE-merkintä on pakollinen. Se tarkoittaa, että rakennustuotteen valmistaja ei saa saattaa markkinoille ilman CE-merkintää rakennustuotteita, jotka kuuluvat harmonisoidun tuotestandardin soveltamisalaan tai joihin valmistajalla on olemassa eurooppalainen arviointi (ETA).

Pametossa olemme varautuneet tähän varastoimalla CE - hyväksyttyjä kiinnitystarvikkeita.

Lisätietoa CE – tuotteista ja niiden saatavuudesta saat 1. Verkkosivuiltamme osoitteesta www.pameto.fi.

2. Soittamalla Pameto ON LINE - Pulttipalvelunumeroon 0207 65 4404.

3. Sähköpostilla myynti@pameto.fi Oy Pameto Ab on suomalainen kiinnitystarvikkeisiin erikoistunut perheyritys, joka on saavuttanut tärkeän roolin Suomen teollisuudessa. Koko maan kattavien palveluiden lisäksi Pameto vie tuotteita moniin suuriin teollisuusmaihin. Toimitukset koostuvat DIN/ISO standardin mukaisista vakiotuotteista, CE-hyväksytyistä sekä valmistettavista asiakkaiden piirustusten mukaisista erikoistuotteista www.pameto.fi

Pameto.indd 1

5.5.2014 10:24:13

”Minun on valtavan vaikea hyväksyä, jos joku yrittää nousta toisen yläpuolelle toisen alistamalla. Jokainen ihminen on laulun arvoinen.”

12

Rakennustekniikka • 2/2014

Teksti ja kuvat: Henriikka Hellström

Vuoden DI Pekka Seppälä on

Positiivisen ajattelun lähettiläs Seppälä kehittää intohimoisesti uudenlaisia toimintamalleja, haluaa vaikuttaa alan laatuvaatimuksiin ja murtaa piintyneet asenteet. 35 vuoden kokemus alalta on vain lisännyt halua oppia myös itse koko ajan uutta.

T

ummaa pukua piristää sininen kravatti, jossa keikkuu vaaleansinisiä lintuja. Pieni yksityiskohta kertoo miehestä, josta paistaa jo kauas pirskoiteltu ilo. Oulun rakennusvalvonnan ensimmäinen laatupäällikkö on tehnyt uraauurtavaa työtä paitsi asiaosaamisellaan, myös positiivisella asenteellaan rakentamisen laadun parantamiseksi. Vahva asiantuntemus on kasvanut Seppälällä käsi kädessä periksiantamattomuuden, innostuksen ja itsensä likoon laittamisen vanavedessä.

Toisaalta, intohimo vie helposti mennessään. Seppälä sanoo tehneensä jossakin vaiheessa lähes ympärivuorokautisia päiviä. Vuoteen mahtuu luentojakin jo sata. ”Järjestämme noin 2 000 henkilökoulutuspäivää vuodessa, toisin sanoen melkein 200 joka kuukausi.

Aikuiskoulutuksessa ongelmalähtöinen lähestymistapa on oleelli-

sin tapa saada massat liikkeelle.

Olemme onnistuneet siinä. ” Tornionjokilaaksosta kotoisin oleva tekniikan lisensiaatti Seppälä kulkee saarnamiehen lailla ympäri Suomen, mutta hän vierastaa leipäpapin roolia. ”Asiat on osattava perin pohjin, ja niihin on mentävä täysillä mukaan, jotta niitä voi opettaa. Innostumattomuus paistaisi kauas.

Yleensä suoritan samoja kursseja ammattilaisten kanssa, jotta oma osaamiseni syvenee.”

Ammattilaisten oppiminen ei Seppälän mielestä rakentamisessakaan tapahdu pakolla, vaan innostamisella. Hänen itsensä lanseeraama termi on monien kollegoiden tuntema ”hokshauttaminen”.

Hokshauttamalla rakentajaperheet tekevät määräysten vähimmäistasoa parempia laatuvalintoja, pakolla ei vastaavaa tulosta saavuteta.

Ennakoiva laadunohjaus pelastaa paljon

Ja niin vain on, että Oulun malli ennakoivasta laadunohjauksesta tunnetaan Hangosta Utsjoelle.

Epäilijöiden harteillakin viitta on kääntynyt – jos ei aivan ympäri, niin ainakin suorempaan. Parhaillaan omia sovelluksiaan toteuttavat esimerkiksi Vaasa ja Porvoo.

Vaasassa omakotiasujien tueksi on laadittu muun muassa ”Käsikirja omakotirakentajille”. ”Kun omakotirakentajille kerrotaan, että määräyksiä energiatehokkaampi talo maksaa noin 2 000 euroa enemmän kuin määräykset täyttävä talo, aika harva haluaa rakentaa minimivaatimusten mukaisen talon”, Seppälä sanoo.

2/2014 • Rakennustekniikka

13

kokemuksella, että ennakoivalla laadunohjauksella luodaan kuivaketjun perusta.

Ennakoiva laadunohjaus tarkoittaa, että rakentajille ollaan läsnä muulloinkin kuin aloituskokouksessa ja lopputarkastuksessa. Seppälä painottaa, että Oulussa rakennusvalvonta ei lähde poliisina rikospaikalle, vaan mieluummin kätilönä synnytykseen. ”Ennakkoneuvonta, tasavertainen keskustelu laatuasioista, kuten energiatehokkuudesta, sisäilmastosta, ympäristöystävällisyydestä ja kuivaketjuajattelusta tuottavat paremman tuloksen kuin pistokoemaiset yllätysiskut työmaavaiheessa. Panostamalla ennakoivaan laadunohjauk­seen, yksittäinen rakennuttaja saa monin kerroin lisäarvoa rakennuksen elinkaaren aikana.”

Rakentajat pitäisi saada ymmärtämään, että rakennusprosessissa kuivaketju on yhtä tärkeä kuin elintarvikeketjussa kylmäketju. Esimerkiksi työmaan aikainen sääsuojaus on tässä ketjussa vain yksi vaihe. Heikoin lenkki määrää Seppälän mukaan tason: se voi pilata hyvänkin talon, vaikka muut lenkin osat olisivat moitteettomassa kunnossa.

Kuivaketjun perustan luo rakennuttajan laatutavoitteet. Panostaminen kokonaissuunnitteluun ja erityisesti vaativien rakenteiden huolellinen suunnittelu luo pohjan työmaavaiheen toteutukselle.

Työmaan kosteudenhallintaan sisältyy sääsuojaus, kuivumisaikaarvio, olosuhdehallinta ja kosteusmittaukset. Rakenteita ei saa pinnoittaa ennen kun pinnoitettavuusehto täyttyy. Taloteknisten laitteiden säätö ja käytön aikainen huolto ovat myös osa kosteudenhallintaa. Kuivaketjun kruunaa rakennuksen oikea käyttö ja kunnossapito.

Seppälä sanoo Oulun rakennusvalvonnan kymmenen vuoden

14

Rakennustekniikka • 2/2014

Yrityksiä palkitaan kehitystyöstä

Oulun kaupungin rakennusvalvonta haluaa olla edelläkävijä, joten uutta pukkaa koko ajan. Parhaillaan on käynnissä esimerkiksi rakennusyrityksille suunnattu testialusta ”Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia” -hanke. Hiukkavaaran testialueelle rakennetaan 10 000 kerrosneliön verran tulevaisuuden omakoti- ja rivitaloja, joiden energiatehokkuus on määräystasoa keskimäärin 40 prosenttia parempi. Lisäksi taloissa hyödynnetään uusiutuvia energioi­ta. Alue vastaa suuruudeltaan asuntomessualuetta.

”On paljon mielekkäämpää luoda lisäarvoa kuin tehdä tylsää byrokraattityötä.” ”Pelkkä mallintaminen ei riitä, vaan on äärimmäisen tärkeää perustaa oikeita alueita, joissa pilotoidaan uusia ratkaisuja. Tällöin yritykset voivat mitata ja reivata ratkaisuja uuteen asentoon”, Seppälä huomauttaa.

Alustavien arvioiden mukaan yritykset investoivat uudelle alueel­ le 15–20 miljoonaa euroa.

Lisäksi Oulun kaupunki ja Tekes ovat myöntäneet hankkeelle 300 000 euroa. Jatkorahoitus on juuri varmistunut. ”Tavoitteenamme on käynnistää uusia testialustoita tulevaisuuden haasteiden testaamiseen. Saatujen tulosten pohjalta muodostamme kustannustehokkaita ja riskittömiä toimintakonsepteja koko rakennuskannan laadunohjukseen.”

Seppälä sanoo Oulussa tällaisten testialustojen muodostamisen onnistuvan tontinluovutus-

ehdoilla, koska kaupunki omistaa isoja, kaavoitettuja maa-aluei­ ta.

Luonnollisesti testialustan perustaminen edellyttää ymmärrystä testattavista asioista sekä taitoa ja halua koordinoida kehityshanketta.

Konseptin idea on, että yritys hakee tontin ja on siten myös vastuussa kehittämisestä. Mitä pidemmälle erilaisia ratkaisuja viedään, sitä paremmin yritys palkitaan. ”Jos yritys aikoo rakentaa lähes nollaenergiatalon, se saa valita tontin ensimmäisten joukossa.

Mitään tahoa ei kuitenkaan pakoteta tekemään passiivitason ratkaisua. Mutta kaikki talot pitää olla tuunattavissa lähes nollaenergiataloiksi. Kvartaalitaloudessa on suuri kiusaus tehdä talo halvimmalla mahdollisella tavalla. Haluamme osoittaa, että parempi energiatehokkuus ei vaadi valtavaa rahallista panostusta.”

Hyvä tiimihenki vie pitkälle

Oulussa kaikki tuntuu olevan mahdollista. Seppälä sanoo, että oma tiimi on loistava. Innostus tarttuu asiantuntijalta toiselle. ”Mietimme jatkuvasti, mitä voisimme tehdä parempien palveluiden aikaansaamiseksi. Muutenhan me tylsistyisimme. On paljon mielekkäämpää luoda lisäarvoa kuin tehdä tylsää byrokraattityötä.

Luonnollisesti joskus jokainen väsyy, mutta silloin pitää levähtää ja kerätä voimia, mutta innostus ja polte asioiden hoitoon eivät saa kadota.”

Seppälä korostaa, että palvelun pitää olla ajantasaista ja nopeaa.

Jos virkamiehet hidastelevat päätöksenteossa, tulee se kaikille kalliiksi. Rakennusvalvonnassa on asetuttava asiakkaan asemaan.

Kyyläysmentaliteetti ei toimi. ”Meidän täytyy olla myös empaattisia. Tiukkapipoisuus ei kuulu siihen pakettiin.”

Kysymykset: ”Kuinka voisim­me ratkaista tämän asian siten, että se

olisi kaikkien etu?”, ovat arkipäivää. Kaikilla pitäisi Seppälän mukaan olla kaksi korvaa ja yksi suu.

Positiivisella otteella tapahtuu muutoksia.

Seppälä on kiitollinen Oulun rakennusvalvonnan johtajalle, Tapani Mäkikyrölle, jonka johtamistaidolla ja henkilökohtaisella esimerkillä on ollut suuri vaikutus hänen omaan ammatilliseen kehittymiseensä ja koko työyhteisössä saavutettuihin tuloksiin. ”Hyvä johtaminen on sitouttanut työtehtäviin ja lisännyt työmotivaatiota. Mestari-kisälli -mallissa olen saanut olla kisälli. Olen oppinut paljon mestarilta, ja siitä olen onnellinen.”

puaa miehen omien sanojen mukaan lapsuudesta. Seppälällä on viisi sisarusta, ja koko perhe asui 1960-luvulla pienessä maalaismökissä. Siinä oli opittava jakamaan asioita ja tekemään töitä yhdessä.

Into rakennusalalle syttyi jo​ 14–15-vuotiaana kirvesmiehen töis­sä. Myötätuulta urahaaveil­le tuli nuorena lautapoikana kun seurasin rakennustyömailla kir-

vesmiesten töitä. Oman kokemuk­ sen myötä uravalinta rakennusalan diplomi-insinööriksi oli selvä. Diplomityönsä Seppälä teki Ouluhallin innovatiivisesta liitostekniikasta. ”Sinne tehtiin suomalaisesta kertopuusta vaihtoehto amerikkalaiselle liimapuurakenteelle.”

Valmistuminen diplomi-insinööriksi johti työskentelyyn suun-

”Rakennusvalvonnassa on asetuttava asiakkaan asemaan. Kyyläysmentaliteetti ei toimi.”

Polku johti opettajasta laatuinsinööriksi

Sitä, kuinka monta kertaa laatuinsinööri on joutunut takomaan päätään seinään jollakin mittapuulla mitattuna konservatiivisellakin alalla, on vaikea sanoa.

Ainakaan hänen suustaan ei kuule lausetta: ”Näin on aina ennenkin tehty ja näin tehdään nytkin.” Sananparsi voisi sen sijaan kuulua: ”Näin ei ole ennen tehty, mutta tehdään varmasti jatkossakin.” ”Innovatiivinen asiaosaaja, välitön, saa muut innostumaan…”

– lista on pitkä. Seppälän valintaa vuoden DI:ksi puoltavat kollegat ja yhteistyökumppanit vaikuttavat olevan harvinaisen yksimielisiä miehen ansioista. Valovoimaisuus paistaa kauas. Ehkä sitä voisi kutsua karsimaksi.

Itse Seppälä sanoo, että hän pyrkii etsimään tasapuolisuutta ja oikeudenmukaisuutta kaikesta, mitä hän tekee. ”Minun on valtavan vaikea hyväksyä, jos joku yrittää nousta toisen yläpuolelle toisen alistamalla. Jokainen ihminen on laulun arvoinen.”

Yksi syy muiden huomioonottamiseen ja sosiaalisuuteen kum-

Pekka Seppälä ■■ 55-vuotias ■■ Valmistunut tekniikan lisensiaatiksi vuonna 2000 ja diplomi-insinööriksi

vuonna 1985 Oulun yliopistosta, rakentamistekniikan osastolta

■■ Asuu Oulussa yhdeksän vuotta sitten rakennetussa asuntomessutalossa,

jossa näkyy osittain myös oman käden jälki. Kotoisin Tornionjokilaaksosta, Kolarista.

■■ Naimisissa 35 vuotta, puoliso Helena ■■ Viisi lasta, kolme lastenlasta ■■ Harrastaa rakentamista ja nikkarointia. Tehnyt omin käsin useamman talon.

Esimerkiksi 1800-luvulta olevan mökin hirsirakenteet on siirretty Oulun lä­ heltä Ylläkselle. Vapaa-ajasta haukkaa osansa myös hiihto, kävely, rauhalli­ nen oleilu. Tanssi ja musiikki, etenkin kuubalainen musiikki ja argentiinalai­ set tangot, ovat lähellä sydäntä.

2/2014 • Rakennustekniikka

15

Vuoden DI-valinnaksi perusteluja Pekka Seppälä on muun muassa: ■■ Tunnustettu, innovatiivisen asiaosaamisen rakentamisen laadunohjauksen kehittäjä ■■ Vetää useimpia Oulun rakennusvalvonnan laadun kehittämishankkeita, jotka yleensä ovat EU-, Tekes-, YM- tai Sitra-osarahoitteisia ■■ Kirjoittanut laadunohjaukseen liittyen lukuisia artikkeleita ja pitänyt satoja luentoja, esitelmiä ja tilaisuuksia eri puolilla maata ■■ Toiminut 2010–2012 Sitran energialähettiläänä ja toiminut/toimii Oulun rakennusvalvonnan laadunohjaustyön konsulttina mm. Porvoossa, Vaasassa, Joensuussa, Porissa ■■ Ollut ministeri Jan Vapaavuoren työryhmään kutsuttuna rakennusvalvonnan edustajana luomassa sisältöä valtakunnan tasolla määriteltyyn ERA17-ohjelmaan (Energiaviisaan rakentamisen aika) ■■ Toiminut ministeriöiden säädösten ja ohjeiden laadinnan työryhmissä ja RILin työryhmissä sekä toiminut aktiivisesti luennoitsijana RILin, SAFAn ja RKLn tilaisuuksissa ja ollut eduskunnassa kuultavana asiantuntijana ja luennoitsijana Persoonana Seppälä on: Innostava, valovoimainen, tuttavallinen, huumorintajuinen, sanavalmis ja rento lapinmies

nittelijana, tutkijana ja opettajana sekä yliopistossa että ammattikorkeakoulussa. Työn ohessa hän suoritti lisensiaatin tutkinnon. Seppälä hankki opettajapätevyyden ja toimi ammattikorkeakoulun tutkijayliopettajana, josta hän siirtyi Oulun rakennusvalvontaan nykyiselle paikalleen. ”Jouduin opettajana miettimään opiskelijoiden motivointikeinoja ja tein jo silloin yhteistyöstä rakennusvalvonnan kanssa laatukoulutukseen liittyen, painopisteenä oli kosteudenhallinta. Järjestimme ensimmäiset kosteudenhallintaan liittyvät tilaisuudet ja ne vetivät paikalle väkeä kerrasta toiseen. Se oli ilmiö, jota ei ennen oltu koettu. Työllemme oli sosiaalinen tilaus”, Seppälä muistelee.

Sama työ siis jatkuu. 35 vuotta työkokemusta rakennusalalta antaa perspektiiviä. Vuoden DI Pekka Seppälää kuvataankin ammattikunnan edusmieheksi, joka vie suomalaista insinööritaitoa pää pystyssä eteenpäin. ■

16

Rakennustekniikka • 2/2014

Teksti: Henriikka Hellström

Lähes nollaenergiarakennusten määrittely onnistuu hyvällä yhteistyöllä FInZEB-hankkeessa selvitetään, mille tasolle kansalliset energiatehokkuusvaatimukset tulisi asettaa eri rakennustyypeillä. Tavoitteena on vaikuttaa normiohjaukseen ja koulutukseen.

L

ähes nollaenergiarakentaminen on pian arkipäivää. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) mukaan vuoden 2019 alusta kaikkien uusien viranomaisten käytössä ja omistuksessa olevien rakennusten ja vuoden 2021 alusta kaikkien uusien rakennusten on oltava ”lähes nollaenergiarakennuksia”.

Direktiivin perusteella rakennuksella tulee olla erittäin korkea energiatehokkuus. Lähes olematon tai erittäin vähäinen energiamäärä olisi katettavissa uusiutuvista lähteistä olevalla energialla, jonka pitäisi olla mahdollisuuksien

Ilkka Salon vetämän FInZEB-hankkeen seuraava työpaja järjestetään kesäkuussa.

FInZEB-hanke Hanke käynnistyy syksyllä 2013 ja jatkuu kevääseen 2015. Hank­ keen budjetti on 280 000 euroa.

Päärahoittajat ovat: ■■ Rakennustuotteiden Laatu Säätiö ■■ TRT-rahasto ■■ ympäristöministeriö Pääkonsulttina toimii Granlund Oy.

mukaan tuotettu paikan päällä tai vähintään lähellä rakennusta. Direktiivin mukaan tulkintavara jää kansallisesti melko laveaksi. ”On jo korkea aika määrittää, mitä tämä tarkoittaa Suomessa”, LVI-talotekniikkateollisuus ry:n toimitusjohtaja Ilkka Salo sanoo.

Salo toimii puheenjohtajana vuoden 2015 alkuun kestävässä FInZEB-hankkeessa, jonka päämääränä on kiteyttää Suomen ra-

kennusalan yhteinen näkemys siitä, mitä EU:n vaatimuksilla tarkoitetaan lähes nollaenergiarakentamisessa. Hankkeen takana ovat myös ympäristöministeriö, Rakennusteollisuus RT ry ja Teknologiateollisuus ry. Pääkonsulttina toimii Granlund Oy.

2/2014 • Rakennustekniikka

17

Energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) edellyttää, että kaikki uudet viranomaisten käytössä ja omistuksessa olevat rakennukset ovat 31.12.2018 jälkeen lähes nollaenergiarakennuksia sekä 31.12.2020 jälkeen kaikki uudet rakennukset. Raken­ nuksella tulee olla erittäin korkea energiatehokkuus. Lähes olematon tai erittäin vähäinen energiamäärä olisi hyvin laajalti ka­ tettavissa uusiutuvista lähteistä olevalla energialla, jonka pitäisi olla mahdollisuuksien mukaan tuotettu paikan päällä tai ra­ kennuksen lähellä uusiutuvista lähteistä.

Lähes nollaenergiarakentamiseen vaikuttavat lisäksi uusiutuvan energian käytön edistämisdirektiivi (RES) ja energiatehok­ kuusdirektiivi (EED).

RES Uusiutuvan energian käytön edistämisdirektiivi (RES) edellyttää, että jäsenvaltioiden on 31.12.2014 mennessä rakennussään­ nöksissään ja -määräyksissään tai muulla tavalla vastaavin vaikutuksin tarvittaessa edellytettävä uusiutuvista lähteistä pe­ räisin olevan energian vähimmäistasoa uusissa ja perusteellisesti kunnostettavissa olemassa olevissa rakennuksissa. Jäsen­ valtioiden on sallittava mainittujen vähimmäistasojen saavuttaminen muun muassa kaukolämmöllä ja -jäähdytyksellä, joka tuotetaan käyttämällä merkittävää uusiutuvien energialähteiden määrää.

EED Energiatehokkuusdirektiivi (EED) edellyttää yleisemmin mm. pitkän aikavälin strategiaa rakennusten energiatehokkuuden pa­ rantamiseen koskien erityisesti rakennusten peruskorjausta. Direktiivin edellytyksistä tullee heijastuksia myös uudisrakenta­ miseen, joita voivat olla mm. julkisten hankintojen tekeminen, kun on kyse julkisen rakennuksen korjaamisesta, energiakulu­ tuksen mittaamisesta, energiatehokkuudesta tiedottamista tai vaikka rakennusten energiakatselmuksista.

www.finzeb.fi

Kansallisen ohjauksen kehittyminen keskusteluissa

1. Uudisrakentamisen 2010 energiatehokkuusmääräykset 2. Uudisrakentamisen 2012 määräykset voimaan 7/2012 3. Energiatodistuslainsäädäntö sekä korjausrakentamista koskevat energiamääräykset 2013 4. Uusiutuvan energian käyttöä koskevat energiamääräykset 2014 5. a Uudisrakentamisen ”passiivitason” energiamääräykset 7/2016 b. Uudisrakentamisen ”lähes nollaenergiatason” energiamääräykset julkisissa rakennuksissa 1.1.2019 c. Uudisrakentamisen ”lähes nollaenergiatason” energiamääräykset kaikissa rakennuksissa 1.1.2021 TAI 6. a. Uudisrakentamisen ”lähes nollaenergiatason” energiamääräykset julkisissa rakennuksissa 2017 b. Uudisrakentamisen ”lähes nollaenergiatason” energiamääräykset kaikissa rakennuksissa 2018

Kansallisen ohjauksen kehittyminen keskusteluissa.

Rakennusteollisuus RT ry ● LVI‐talotekniikkateollisuus ry

18

Rakennustekniikka • 2/2014

Kuva: ympäristöministeriö

● Ympäristöministeriö

6.3.2014

6

Pientaloteollisuus kehittää vauhdilla uusia konsepteja FinZEB-hankkeessa on järjestetty tähän mennessä yksi työpaja, jossa oli tavoitteena asettaa kansallinen ambitiotaso. ”Pyrimme tilaisuudessa peilaamaan, kuinka korkealle Suomen rima asetetaan. Meidän täytyy samanaikaisesti haastaa itsemme, olla jalat tukevasti ilmassa, nousematta kuitenkaan pilviin. Kaiken pitää olla perusteltavissa taloudellisesti”, Salo huomauttaa.

Tavoitetasoja asetettaessa kiinnitetään erityishuomiota rakennusten sisäilman laatuun, rakentamisen kustannustehokkuuteen sekä rakenteiden turvallisuuteen, terveellisyyteen ja toimivuuteen.

Samalla tarkastellaan rakennusten energiatehokkuuden parantamisen keinoja ja alueellisten sekä paikallisten energiaratkaisujen mahdollisuuksia ja vaikutuksia.

Salon mukaan esimerkiksi uusiutuvan energian kohdalla pitäisi selventää, mitä tarkoitetaan lähellä tuotetulla uusiutuvalla energialla. ”Kaikkien pitäisi olla näistä asioista suurin piirtein samaan mieltä. Jotta asioista päästäisiin yksimielisyyteen, tarvitaan avointa ja aktiivista keskustelua. Se on yksi näiden työpajojen päämäärä.”

Työpajoihin kutsutaan laajasti alan asiantuntijoita. Kesäkuun työpajan aiheena ovat taserajat, laskenta ja herkkyystarkastelut painottuen talotekniikkaan. Syksyllä pohditaan rakenteita, rakennuksen muotoja ja tehdään rakennustekniikan herkkyystarkasteluja.

Viimeisessä työpajassa vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä hiotaan johtopäätökset yhteiseksi näkemykseksi. ■

Kustannukset nousevat entisestään nollaenergiarakentamisen myötä. Tänä vuonna omakotialoituksia on arviolta viime vuotta vähemmän.

”

Nollaenergiarakentamisessa eletään mielenkiintoisia hetkiä”, Pientaloteollisuus PTT ry:n johtaja Kimmo Rautiainen sanoo.

erilaisia pientaloasumiseen soveltuvia energialähteitä ja niiden yhdistelmiä.”

Resca-konseptin tavoitteena on luoda uudenlaisia malleja, joilla

Kimmo Rautiainen pohtii, pysyvätkö kuluttajat nollaenergiarakentamisen vauhdissa.

Noin puolella tusinalla pientalotehtaista on Rautiaisen mukaan ollut muutaman vuoden ajan erillisiä passiivitalokonsepteja. Lähes nollaenergiatalo -termin myötä sekä passiivitalo- että matalaenergiatalomääritelmät menevät kuitenkin uusiksi. ”Esimerkiksi Pohjolan DesignTalo ja Kastelli rakentavat uudella konseptilla omakotitalot Oulun Hiukkavaaran Resca-alueelle, joka toimii uusiutuvan energian pilottialueena. Hankkeessa testataan

helpotetaan sekä rakennuttajia että suunnittelijoita pientalon uusiutuvien energialähteiden ja rakennuksen energiatehokkuuden yhteisvalinnassa.

Omatalolla on valmistumassa Lietoon yrityksen oman passiivitalokonseptin mukainen koetalo, jossa tutkitaan passiivirakenteita, tiivistämistä ja LVI-tekniikkaa.

2/2014 • Rakennustekniikka

19

Oman passiivitalokonseptinsa ovat luoneet myös muun muassa JettaTalo, Planiatalo, Lammi-Kivitalot, Passiivikivitalot ja Greenbuild.

Rautiainen olettaa, että jatkossa paikallinen ja alueellinen energiantuotanto lisääntyy. ”Aurinkoenergia on vahva ehdokas rakennuskohtaiseen energiantuotantoon, jos konseptista saadaan kustannustehokas.”

Samalla hän epäilee, että pientalorakentamisen kustannukset nousevat nollaenergiarakentamisen myötä. Tämä tietää projektien vähenemistä entisestään. Tänä vuonna omakotitaloaloituksia on arviolta 7 500 kappaletta eli noin puolet siitä, mitä 2000-luvun huippuvuosina 2005–2006.

”Jos kustannukset nousevat liikaa, on pelkona, että omakotirakentaminen karkaa kuluttajien ulottumattomiin.”

Myös Omatalon suunnitteluosaston päällikkö Lasse Juselius on huolestunut rakennuskustannuksien nousemisesta kohti nollaenergiaa mentäessä. ”Eristepaksuudet nykyisillä eris­teillä ovat tapissaan, eli tässä on luotettava tekniikkaan ja sen kehitykseen sekä niiden ihanteelliseen yhdistelmään.”

Rautiainen on erittäin tyytyväinen toimintatapaan, jolla lähes nollaenergiarakentamisen määrittelyä on viety eteenpäin FInZEBhankkeen puitteissa. ”On hienoa, että Suomen mittakaavassa näin monet tahot yhdistävät voimansa. Mukana on niin teollisuuden, ministeriön

kuin konsulttienkin edustajia. Ympäristöministeriöllä on loistava asenne hankkeeseen. Virkamiehet ottavat mielellään vastaan rakennus- ja talotekniikkateollisuuden avun.”

Rautiainen pitää pienenä riskinä sitä, etteivät asukkaat pysy mukana nollaenergiarakentamisen vauhdissa. ”Lämmityksen ja ilmanvaihdon ohjauksen merkitys korostuu, jotta vältytään ylilämmöiltä. Talossa voi myös olla useita lämmöntuottojärjestelmiä. Yksinkertaisille ja helppokäyttöisille kotiautomaatiojärjestelmille tulee varmasti kysyntää.” ■

Talotehtaiden yhteistyö insinööritoimisto Vesitaidon kanssa vahvaa

O

Tulevaisuuden omakotiostaja saattaa löytää saman katon alta niin talopaketin kuin talotekniikankin toimittajan.

ulun Resca-alueelle valmistui Design-Talon kohde toukokuun alussa. Kaksikerroksisen, passiivirakenteisen Käpylä 186 -talon lämmitys muodostuu maalämmön ja poistoilmalämpöpumpun yhdistelmästä. Talon kattona on Ruukin Solar-lämpökatto, osa talon sähköstä tuotetaan aurinkopaneeleilla ja valaistus on hoidettu ledein.

Talo toimii testitalona, ensimmäisiä mittaustuloksia on odotettavissa seuraavan lämmityskauden lopussa. Ensin testaajiksi pitäisi löytyä asukkaat, sillä kohde

20

Rakennustekniikka • 2/2014

on myynnissä. Ensimmäisen passiivitalon Design-Talo sertifioi jo vuonna 2011.

Yrityksen tuotekehitysjohtaja Jarmo Huhtalan mukaan tulevaisuuden energiaratkaisut pientaloihin löytyvät erilaisista lämpöpumppuja ja/tai aurinkoa hyödyntävistä järjestelmistä. ”Maalämpö pitää pintansa, mutta myös aurinko, sillä keräimien ja paneelien hinnat tulevat varmasti alaspäin, kun niiden käyttö lisääntyy. Tämä kuitenkin edellyttää järkevää syöttötariffijärjestelmää ja/tai nettomittarointia,

Jarmo Huhtala uskoo, että aurinko­ energiaa hyödynnetään tulevaisuudessa enemmän.

jossa verkosta oston ja verkkoon myynnin arvo on sama, vaikka osto- ja myynti tapahtuu eri ajanhetkinä. Aurinkoenergiaa pitäisi pystyä varastoimaan siten, että tuotettu sähkö laitettaisiin joko pankkiin tai sitä myytäisiin. Ainakin haja-asutusalueilla kasvaa puun hyödyntäminen vesitakkojen ja lämmöntalteenottopiippujen käytön yleistyessä.”

Etunoja kannatti

Design-Talolle energialaskelmia paljon tehnyt Insinööritoimisto Vesitaito löytyy monen muunkin pientalotehtaan taustavoimista.

Kun uudet energiamääräykset tuli-

Lasse Juseliuksen mukaan maalämmön ja lämmöntalteenoton yhdistäminen on paras vaihtoehto omakotiasujalle.

Omatalon viisikkopassiivikoetalo on valmistumassa Lietoon.

Design-Talon passiivirakenteisen lähes nollaenergiatalon huoneistoala on 148 m2.

vat vuonna 2012 voimaan, oli Vesitaito Huhtalan mukaan etunojassa muihin yrityksiin verrattuna.

Tuon ajan työ on kantanut hedelmää, ja tällä hetkellä asiakaskuntaan kuuluvat pientalotoimittajista ainakin Omatalo, Kastelli, Kannustalo ja Pohjolan Design-Talo.

Suunnitteluosaston päällikkö Lasse Juselius Omatalo Oy:stä kertoo, että kehitystyö lähes nollaenergiarakentamisen suuntaan on kovassa vauhdissa. ”Olemme tehneet Vesitaidon kanssa yhteistyössä laskelmia ja vertailuja lämmitysjärjestelmien välillä. Tutkimme myös niiden yhteensopivuutta. Tällä hetkellä näyttää siltä, että maalämmön ja lämmöntalteenoton yhdistäminen olisi paras vaihtoehto.”

Pientaloasuminen teknistyy entisestään. Asukkaan täytyy olla pian käyttäjänä, saati sitten rakentajana alan ammattilainen. Kaiken kaikkiaan Huhtala epäileekin hartiapankki- ja pakettirakentamisen vähenevän tulevaisuudessa entisestään. ”Muuttovalmiiden pientalojen määrä lisääntyy, mutta jatkossa saattaa käydä myös niin, että talotekniikkakin ostetaan talopaketin kanssa samasta paikasta.” ■

2/2014 • Rakennustekniikka

21

Asuntomessuilla nollaenergiarakentamisesta näkyy häivähdys Kohde 3 kuuluu kärkijoukkoon

Itse tarkoituksena ei ollut huippuenergiatehokas talo. Sellainen siitä muotoutui, kun rakentajan näkemys oli vahva ja ote rohkea.

A

suntomessujen kohde numero 3, Elämänlanka, ei ainakaan kuvista päätellen eroa normitalosta. Vaipan alta kuoriutuu kuitenkin erikoinen rakenne; kingspan-elementti muodostuu pelti-uretaani-pelti-rakenteesta. Talon rakennuttaja, Inmeco Oy Rakennuskonsulttien omistaja Pasi Korhonen on ammatiltaan rakennuttajakonsultti, joka on työskennellyt paljon sisäilma- ja peruskorjauskohteissa.

Tulevaisuuden talo syntyikin sekä työn että oman arvomaailman sanelemana. ”Olen teettänyt ammatikseni paljon erilaisia halleja. Hain taloonkin sellaista rakennetta, joka saadaan nopeasti sääsuojaan.

Tästä syntyi ajatus teräksisestä rungosta, joka voidaan esivalmistaa jo pajalla pitkälle.”

Korhonen kertoo talon energialuokka A:n muodostuneen vasta hankintojen ja rakentamisen yhteydessä. ”Laskennassa ilmavuotoluku oli 2 ja sillä saatiin ET-luvuksi 116. Kun rakennusaikana tehtiin tiiviysmittaus, saatiin n50-luvuksi 0,7 ja q50-luvuksi 0,8. Osa läpivienneistä oli mittauksen aikana vieläpä auki, joten uskon, että lopullinen energialuokka on vielä parempi.”

Seinien uretaanielementti oli Korhosen mukaan kevyt asentaa.

22

Rakennustekniikka • 2/2014

”Pienemmät elementit voi asentaa käsin. Villa- ja uretaanielementin välillä on kymmenen kiloa per neliö painoeroa uretaanin hyväksi, jos verrataan 200 millin paksuista, U-arvoltaan 0,11-arvoista elementtiä 230 millin villaelementtiin, jonka U-arvo on 0,16–0,17.”

Katto muodostuu viidestä puuelementistä, joissa on SPUeriste. Talossa on rossipohja. ”Talo seisoo paalujen päällä.

Ensimmäisen kerroksen lattiaeristeet laitettiin paikalleen, hiekkatäytön päälle, sitten teräskehät ensimmäiseen kerrokseen, laattaan paikoilleen. Kehät toimivat sa-

malla valumuotteina ensimmäisen kerroksen laatalle, jonka jälkeen rakennettiin teräsrunkoa ylöspäin.

Sen jälkeen hiekat imettiin pois, joten saatiin rossipohja.”

Elämänlanka lämpiää kauko- ja aurinkolämmöllä. Katolle tulevat tyhjiöputkikeräimet, joilla varataan lämpöä 1 500 litran varaajaan.

Se lämmittää käyttöveden ja lattia­ lämmityksen. Lattialämmityksestäkin löytyy pieni erikoisuus: joka huoneen lämpöjä voi säätää erikseen normaaleilla jousivoimaisilla termostaateilla, jotka on upotettu seiniin.

Sisällä ei ole saunaa, vaan se on erillisessä piharakennuksessa.

Päätös syntyi sen myötä, että kosteusvaurioita ei pääsisi syntymään, eikä vedenkulutus olisi valtavaa.

Mutta kyllä taustalla vaikuttaa sekin, että tuleva isäntä kunnioittaa vanhaa saunakulttuuria. ”Sauna ei ole mielestäni mistään kotoisin, jos saunominen ei ole tapahtuma.”

Korhonen ei tiedä toista samanlaista omakotitaloa. Muutamasta pelti-villa-pelti-talosta hän on kuullut. ”Tässä talossa on tuotu hallirakentamisen ja teollisuuden oppi pientaloon.” ■

Teksti: Antti Leikas Kuvat: PROJECTUS TEAM OY JA RE-SUUNNITTELU OY

Huolellinen suunnittelu mahdollistaa poikkeuksellisen tehokkaat tilaratkaisut

HUSLABin uudesta laboratoriosta tulee yksi Euroopan suurimmista

H

elsingin yliopistokiinteistöjen lähivuosien merkittävin uudisrakennuskohde kohoaa Meilahden sairaalan kupeeseen, Haartmaninkatu 3:een. Rakennuksen valmistuttua sen ottaa haltuunsa HUSLAB, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin la-

boratoriopalveluista vastaava organisaatio. Kohteessa aloittaa toimintansa yksi Euroopan suurimmista keskitetyistä näytteenotto- ja analyysikeskuksista.

Rakennuttajan kannalta kyseessä on kaikilta osin poikkeuksellinen kohde. Käyttäjän tiukat

vaatimukset on pitänyt huomioida suunnittelun alkumetreiltä lähtien.

Yhteistyö talotekniikan suunnittelijoiden kanssa on tiivistä ja kyky tehokkaaseen muutosten hallintaan välttämätöntä.

Meilahden sairaalan kupeeseen kohoaa yksi Euroopan suurimmista keskitetyistä näytteenotto- ja analyysikeskuksista. Tavoitteena on ollut, että rakennuksen hiilijalanjälki on mahdollisimman pieni.

2/2014 • Rakennustekniikka

23

”Kyseessä on eräiden tilojen ja toimintojen osalta melkein tehdas.”

Talotekniikan rakennuttamisesta vastaavan Helsingin yliopiston tila- ja kiinteistökeskuksen apulaisjohtaja Aimo Hämäläisen mukaan rakennushanke kuuluu vaativimpaan luokkaan. ”Tällaisessa kohteessa edellytetään lähes aukotonta toiminnallista varmuutta käytön ja talotekniikan osalta. Kaikkien ratkaisujen on oltava ykkösluokkaa. Rakennukseen tulee esimerkiksi kolme erillistä sähköverkkoa, joilla turvataan laitteiden toiminta kaikissa tilanteissa”, Hämäläinen sanoo.

Energiatehokas suunnittelu on nykyään lähtökohta kaikessa rakentamisessa, niin myös tulevassa laboratoriossa. ”Erityinen tavoitteemme on ollut mahdollisimman pieni hiilijalanjälki. Talo jäähdytetään Helsingin Energian kaukokylmällä.

Kaikki iv-koneet toimivat opti-

Yleiskuva kohteesta (arkkitehtimalli).

maalisella SFP-luvulla. Vetokaappien säätöautomaatio, tilojen valaistusautomatiikka, aurinkosuojaukset – kaikki on täytynyt ottaa huomioon suunnittelussa.”

Kohteessa toteutetaan avoimen rakentamisen konseptia. Projektin kesto – kaksi vuotta – aiheuttaa sen, että muutostarpeita tulee matkan varrella väistämättä. ”Pidämme ovet auki mahdollisimman pitkään”, Hämäläinen sanoo.

Hän jatkaa, että erityisesti tässä kohteessa tietomallisuunnittelu on näyttänyt tehonsa. Erin-

Koko kohde on suunniteltu tietomallintamalla. Kaikki projektin aikaiset tarkastelut ja muutostenhallinta hoidetaan tietomallin avulla. Mallista voidaan ottaa leikkausnäkymä mistä tahansa kohdasta ja leikkauspintaa voidaan siirtää reaaliajassa.

24

Rakennustekniikka • 2/2014

omaiset osaajat läpi koko prosessin ovat varmistaneet, että tietomallista on todella hyötyä. Malli on käytössä kaiken aikaa, tarkastelut ja muutostenhallinta hoidetaan sen avulla.

Hankkeen mittakaavaa kuvastaa se, että suurimmatkin yliopistokiinteistöjen viime vuosien peruskorjaukset ovat olleet vain yksi kolmasosa Haartmaninkatu 3:n koosta.

Synergiaa käyttäjälle

Kun rakennus otetaan käyttöön vuoden 2015 lopulla, astuu HUSLABin henkilökunta monessa suhteessa uuteen aikaan. Toiminnallisesti eräs suurimmista eroista aiempaan löytyy laboratoriotiloista, eri alojen yhteiskäytöstä. ”Tällä hetkellä eri laboratorioalat toimivat eri tiloissa, jopa erillisissä rakennuksissa. Haartmaninkatu 3:ssa saamme eri alojen osaajat samoihin tiloihin. Tällä saavutetaan suuria synergiaetuja sekä toimintojen tehostumisen että menetelmien kehittämisen ja oppimisen kautta”, ylilääkäri, käyttäjien projektipäällikkö Heikki Helin kertoo. ”Tämä on vaatinut erittäin huolellista tila- ja laitesuunnittelua. Erityisalojen yhteiset tarpeet

HUSLAB ■■ Uudisrakennus, Haartmaninkatu 3, Helsinki ■■ Keskitetty näytteenotto- ja analyysikeskus, käyttäjänä HUS ■■ Työmaa-alue siirtynyt SRV:n hallintaan 4.3.2013. Käyttöönotto vuoden ■■ ■■ ■■ ■■

2015 lopulla.

Tavoitebudjetti: 65 miljoonaa euroa Rakennuttaja: Helsingin yliopistokiinteistöt Pääurakoitsija: SRV Talotekniikan suunnittelu: Projectus Team Oy

ja vaatimukset on täytynyt selvittää tarkasti.”

Sairaalamaailmassa on rutiinia, että henkilöstö luottamusmiehineen on mukana seuraamassa ja kommentoimassa rakennushankkeen suunnittelua. Tässä tapauksessa osallistuminen suunnitteluun on ollut tavallista tarkempaa. ”Meillä on ollut muutaman hengen ydintiimi mukana projektissa”, Helin sanoo.

Sanansa ovat saaneet sanoa niin kliinisen kemian, mikrobiologian, patologian kuin genetiikankin edustajat. Helin arvelee, että erikoistilojen suunnittelu on aiheut­tanut päänvaivaa talotekniikan suunnittelijoille. ”Rakennukseen tulee esimerkiksi erikoisalojen yhteinen geenimonistustila, jonka suunnittelua ei viedä eteenpäin aivan rutiiniratkaisuilla”, Helin pohtii.

Uusi näytteenotto- ja analyysikeskus on valmistuessaan yksi Euroopan suurimmista. ”Kyseessä on eräiden tilojen ja toimintojen osalta melkein tehdas, vaikka sairaalatoiminnasta ei mielellään sitä sanaa käyttäisikään.

Mutta teknisesti kyllä: taloon tulee paljon koneita automaatioasteen ollessa erittäin korkea. Kaikki prosessit on viritetty huippuunsa.”

Suuruus ei ole itsetarkoitus, mutta se tuo etuja, kun ratkaisut on suunniteltu hyvin. Automatisoitu älykäs talokuljetin liikuttaa näytteitä ympäri taloa. Nopea neljäkanavainen putkiposti huolehtii näyteliikenteestä klinikoiden ja laboratorion välillä.

Helsingin yliopistokiinteistöt on kokenut rakennuttaja, ja Heikki Helin on tyytyväinen hankkeen etenemiseen.

”Rakennukseen tulee esimerkiksi erikoisalojen yhteinen geenimonistustila.”

”Tosin heillä on enemmän kokemusta tutkimuslaboratorioiden rakentamisesta. Sairaalalaboratorio vaatii selvästi raskaampia ratkaisuja.”

Talotekniikan suunnittelija paljon vartijana

Haartmaninkatu 3:n talotekniikan suunnittelusta vastaa espoolainen Projectus Team. Yritys on toteuttanut 2000-luvulla useiden laboratorio- ja erikoistilojen talotekniikkaratkaisuja, mutta haastavuudeltaan uusi kohde lyö laudalta kaikki entiset.

Projektipäällikkö Juha Åberg kuvaa hanketta erittäin kiinnostavaksi. ”Energiatehokkuus ja muunneltavuus, runsaasti veto- ja laminaarikaappeja sekä sähkölaitteita sisältävät laboratoriotilat, näytteiden analysoinnin automaatiolaboratorio, laajat puhdastilakokonaisuudet sekä virustutkimuksen BSL-3-luokan tilat yli- ja alipaineistuksineen aiheuttavat suunnitteluun omat haasteensa. Laboratorioista ja laitetiloista muodostuvien tilaryhmien talotekniikan muunneltavuus tulee olemaan huippuluokkaa”, Åberg luettelee.

”Tila-alueelle voidaan lisätä vapaasti la­ boratoriolaitteita, vetokaappeja ja vesi­ pisteitä ilman, että se vaatisi hankalia talotekniikan lisäasennuksia”, projekti­ päällikkö Juha Åberg kertoo.

2/2014 • Rakennustekniikka

25

Myös rakennuksen sähköjärjestelmälle on asetettu korkeat vaatimukset. Sen muodostavat kolme erillistä sähköverkkoa: normaali jakeluverkko, dieselvaravoimakoneella varmennettu turvasyöttöverkko ja UPS-verkko.

Tilasuunnittelu jatkuu koko rakentamisen ajan. Suunnitteluun vaikuttavat noin 1 500 erilaista sähkö- ja lvi-teknistä laitetta, joiden tuotetiedot tarkentuvat hankintojen myötä rakentamisen edetessä.

Uusi rakennus kytkeytyy samalla tontilla sijaitseviin, vuonna 1966 valmistuneisiin HUSLABin käytössä oleviin rakennuksiin. Uudisrakennuksen kokonaispinta-ala on noin 25 000 m², ja korkeimmillaan siinä on kuusi kerrosta. Koh-

Helsingin yliopistokiinteistöt on kokenut rakennuttaja. Haartmaninkatu 3 on rakennut­ tajan lähivuosien suurin yksittäinen kohde.

teen lopullinen käyttöönotto tapahtuu vuoden 2015 lopulla.

Kohteen suunnittelu toteutetaan tietomallintamalla, ja mallia hyödynnetään suunnittelu- ja

rakentamisprojektin kaikilla osaalueilla, myös määrälaskennassa.

Kohteesta tehdään lisäksi yhdistelmämalli, johon liitetään kaikkien suunnittelualojen tiedot. ■

Rakennusalan ammattilaiset kohtaavat 1.–3.10.2014 Messukeskuksessa Helsingissä Samanaikaisesti:

VIHERTEK

www.finnbuild.fi OIKEITA KOHTAAMISIA. AITOJA ELÄMYKSIÄ. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN.

26

Rakennustekniikka • 2/2014

Teksti ja piirrokset: metsolan ala-asteen viidesluokkalaiset Kuva: Shutterstock

Miltä näyttää rakennettu ympäristö vuonna 2100?

Pyysimme viidesluokkalaisia visioimaan ensi syksynä toteutettavaa ROTI-raporttia silmällä pitäen, millaisessa ympäristössä suomalainen asuu ja elää ensi vuosisadan alussa. Lasten näkymä tulevaisuudesta on paikoitellen villi, konekeskeinen, eriarvoinen, epäinhimillinenkin. Joukosta löytyy huimia innovaatioita, kuten taskuun mahtuva talo ja liitoauto. Mutta mitä ihmettä tarkoittaa, että bussikuskiksi ja nettipoliisiksi kelpaa vain mies?

2/2014 • Rakennustekniikka

27

Uhkaako asuinympäristön jakautuminen ihmiskuntaa v. 2100?

L

eijuvan kaupungin alla asuu köyhiä, mielisairaita ja hulluja.

Maan alla on vankiloita, joissa on pahoja vankeja. Ihmiset ovat joutuneet sinne, koska he ovat tehneet rikoksia leijuvissa kaupungeissa. Siellä on myös tiukkoja robottivartijoita.

Ihmisillä on isommat päät, koska aivot ovat kehittyneet noin sadan vuoden aikana. Ihmiset eivät tarvitse raajojaan enää niin paljon, koska robotit tekevät kaiken.

Vuonna 2100 on pelkkiä pilvenpiirtäjiä, jotka ovat sata metriä leveitä ja kolme kilometriä korkeita. Ylös pääsee teleportilla, joka on pilvenpiirtäjien alakerrassa.

Alimmassa kerroksessa on kymmenen teleporttia, joilla pystyy menemään omaan kotiin.

Ihmisiä kohdellaan eri asuinympäristöissä eri tavoin. Alemmassa kerroksessa on rähjäistä ja huonosti hoidettua ympäristöä, kun ylemmässä kerroksessa hoidetaan paremmin.

Erilaisista kaupoista voi tilata teleportin avulla esimerkiksi ruokaa ja vaatteita. Teleportista voi kulkea virtuaalipeleihin. Peleissä on tarkat ikärajat. Partureita ei ole, mutta kotona on robotteja, joilta voi tilata erilaisia hiustyylejä.

Vuonna 2100 harrastusmahdollisuudet ovat huonot. Virtuaaliurheilu on kuitenkin suosiossa, ja suosittuja pelejä ovat FIFA 100

28

Rakennustekniikka • 2/2014

(K-3) ja GTA 100 (K-18). FIFA 100 -pelissä pääsee pelaamaan jalkapalloa yksin myös onlinessa. Pelissä voi olla joku vanha legenda, kuten Ronaldo tai Messi. GTA:ssa

voi tutustua rikollisen elämään, mutta jos alle 18-vuotias pelaa K18-peliä, saa hän sakot. ■

TOIVEITA: ■■ Tulevaisuuden kaupungissa tulisi olla enemmän urheilumahdollisuuksia,

jalkapallo ja muut lajit ovat jääneet unholaan!

■■ Virtuaalipeleissä olisi tarkat ikärajat, koska lapsi ei voi osallistua

sotapeleihin.

■■ Virtuaalipeleille voitaisiin rakentaa oma planeetta, jonne tulisi mennä tele­

portilla. Planeetalla liikkuisi robotteja, jotka valvovat pelejä. Jos lapsi saa­ daan kiinni jostain, vaikka K-18 pelistä, siitä saisi sakot.

Tekijät: Antti Lempiäinen, Jaakko Sihvonen, Aatos Pirkola, Sami Kosonen ja Nyyrikki Kankaanpää

Unelmatalo vuonna 2100

T

alossa asuu ihmisiä ja lemmikkejä. Robotit hoitavat siivoamisen. Talossa voi asua 1–6 henkilöä. Talo on sen verran iso, että isokin perhe mahtuu siihen hyvin. Alhaalla voivat asua vanhukset, joita auttavat robotit.

Lemmikeillä on oma huone, huvila ja automaattinen ruokakone.

Talon seinät ja lattiat on tehty muun muassa kestävästä lasista.

Talon puutarha on todella iso, ja siellä on paljon kasveja, puita, pensaita ja iso uima-allas. Uimaaltaan vedenvärin voi valita itse.

Yläkerrassa on neljä makuuhuonetta ja alakerrassa kaksi.

Huonekalut ovat valkoisia ja vaaleita. Sisäkatto on peililasia.

Televisiota ei tarvita, eikä elokuviinkaan kannata mennä, koska jokaisella on oma kotiteatteri. Se

nousee lattiasta aina sanomalla ”elokuva”. Elokuvan voi valita sanomalla haluamansa elokuvan nimen.

Talon saa mukaansa myös matkalle. Painamalla nappia talo muuttuu taskukokoiseksi.

Sähkö, lämmitys ja äly ovat niin kehittyneet vuonna 2100, että jokainen haluaa elää silloin. ■

ILMOITUS: Ilmasto muuttuu, joten muuta ympäristöystävällisempään taloon. Talo pystyy ajattelemaan itse. Talossa on enemmän mikrosiruja sekä su­ pertietokoneita. Se pystyy pitämään varkaat loitolla. Se on ohjel­ moitu pitämään kaikki, joilla on pahat mielessä, loitolla talosta. Talo osaa huolehtia itsestään, joten ihmisen ei tarvitse enää siivota taloa.

OSTA HETI, VAIN 2 000 000 EUROA. Alin lattia on tehty puusta. Ulkoseinissä on myös sinivalkoista silkkipaperia, sillä se näyttää hienolta.

Talon seinät eivät kuumene, sillä silkkiseinät keräävät lämmön ja sähkön talteen auringosta talvea varten. Lämpö ja sähkö kerääntyvät silkkiseiniä pitkin talon alle luolaan. Talvella voi avata luukun, josta saa lämmintä ilmaa talon sisälle. Katto on kestävää peililasia.

Sateella talo nostaa päälleen ison sateenvarjon. Yläkerrasta menee ulos iso liukumäki.

Taloa ympäröi suuri parveke, joka on valmistettu lasista. Talon pohjassa on isot imukupit, joilla voi liikkua paikasta toiseen.

Kokemuksia unelmatalosta: Herra ja rouva Ruususaari, ja heidän lapsensa Emmi, Ella ja Eemil ovat ostaneet tällaisen samanlaisen talon. He ovat siihen hyvin tyytyväisiä. Vanhempien mielestä on hyvä, että silkkiseinät keräävät itse sähkön, eikä tarvitse maksaa sähkölaskuja. Lapsien mielestä lasiseinät ja -lattiat ovat tosi mahtavat. Myös iso uima-allas pihalla on tosi hieno. ”Me mahdumme hyvin taloomme, eikä meillä ole ahdasta. Talo on ihanan avara ja valoisa. Meidän ei tarvitse siivota sitä. Kesällä ei ole liian kuuma, eikä talvella kylmä. Me kaikki olemme hyvin tyytyväisiä taloomme”, Ruususaaren perhe kertoo.

Tekijät: Eeva Pursiainen, Kaisa Kukkola, Maija Rauramo, Joel Jallinoja ja Tuomas Riutta

2/2014 • Rakennustekniikka

29

TULEVAISUUDEN KULKUNEUVO ON EKOLOGINEN Superauto, teleportti ja liito-auto ovat vuoden 2100 mullistavimmat kulkuneuvot.

Ne ovat kaikki vähäpäästöisiä ja ekologisia.

S

uperauto toimii biojätteellä, joka saadaan ruuan tähteistä. Niistä on tosin jo pulaa vuonna 2100, sillä erittäin moni kulkuneuvo toimii tähteillä. Auton huippunopeus on 500 km/h, ja toimintasäde 6 000 kilometriä.

Superauto toimii maalla, merellä ja ilmassa.

L

iitoauto toimii hylkivillä magneeteilla, jotka nostavat auton ilmaan. Auton perässä on pienet raketit, joilla voi ohjata autoa. Koska auto toimii magneeteilla, niin päästöt ovat vähäisiä.

Liitoauton huippunopeus on 200 km/h ja sen toimintasäde on 7 000 kilometriä.

T

eleportti toimii liike-energialla eli matkustaja voi tuottaa energian omaan matkaansa.

Teleportin vieressä on juoksumatto, jolla tuotetaan matkaan vaadittava energia. Teleportilla voi matkustaa mihin päin maailmaa tahansa, jossa on toinen teleportti.

Matka kestää vain viisi sekuntia.

Teijät: Olli Heino, Aku Soimakallio, Hanna Saastamoinen, Fiiu Frigren ja Aarre Jormalainen

30

Rakennustekniikka • 2/2014

TESTITULOKSET: Testasimme näitä kolmea kulkuneuvoa eri perheiden kanssa. Kaikkein perheys­ tävällisin oli superauto. Teleportti ei ole perheystävällinen, koska siinä voi mat­ kustaa vain yksi kerrallaan. Liitoautoonkaan ei mahdu koko perhettä, koska siinä on vain kaksi paikkaa.

Testien perusteella kaikki kulkuneuvot ovat erittäin ekologisia ja käytännöllisiä.

Suosittelemme tulosten perusteella superautoa lapsiperheille ja eläinrakkaille.

Liitoauto sopii kiireisille ja varakkaille, koska se käynnistyy nopeasti. Teleporttia suosittelemme ei-kiireisille lomamatkailijoille, koska matka ei kestä kauan, mutta valmistautuminen kestää noin 20 minuuttia.

Teknologia on kehittynyt, ja netissä käynti on vaivatonta ja halpaa. Ihmiset valitsevatkin mieluummin virtuaalimaailman kuin todellisen ympäristön.

Maailma siirtyy melkein kokonaan nettiin

I

hmisten arvo vähenee, sillä netissä voi tehdä töitä, käydä koulua ja harrastaa urheilua. Melkein kaiken voi ostaa netistä. Koko maailma siirtyy pian nettiin, eivätkä ihmiset juurikaan tapaa muualla kuin netissä.

Netissä voi hakea töitä – ja mikä parasta – tiedot netistä voi ottaa netistä ja kopioida ne paperille ilman tulostimia tai muita koneita. Videon editointi on helppoa.

Lataamalla sen koneelle ja ajattelemalla, sen saa oikeaan muotoon.

Tietokone tekee siis tarvittavat muutokset itsestään.

Uusien nettilasien lisäksi nettiin pääsee esimerkiksi TV:llä, puhelimella ja tietokoneella. Laittamalla lasit päähän ja nappia painamalla pääsee nettiin ja näkee edessään jonkinlaisen ruudun.

Laseihin on asennettu siru, joka skannaa näytön eteen. Lasit maksavat noin 650 euroa, ja niitä on erikokoisia, -värisiä ja -muotoisia.

Uusien nettilasien myötä netin käyttö on yleistynyt. Tämän myötä netissä on myös enemmän vaaroja.

Varkauksia tapahtuu yhä enemmän, sillä kaikki on ostettavissa netissä, ja rahat voidaan yrittää varastaa esimerkiksi huijaamalla.

Onneksi nettipoliiseja on aiempaa enemmän.

Nettipoliisit valvovat nettikäyttäytymistä. Yleisimmät varkaudet tapahtuvat oston yhteydessä. Jos

nettipoliisi saa jonkun kiinni varkaudesta, niin varkaan netti suljetaan tietyksi ajaksi varkaudesta riippuen. Nettipoliisit saavat paljon palkkaa. Työhön pääsevät vain harvat, ja opinnot kestävät kymmenen vuotta. Nettipoliisit ovat aina miehiä, ja he ovat erittäin luotettavia.

Jos satelliitteihin tulee jokin katkos tai vastaava, niin miten sitten käy? Sitä ei vielä tiedetä.

Netti on ihmisille yhtä tärkeä kuin ruoka. Mahdollisesti keksitään myös uusi lähestymistapa, kuten telepatia! ■

Tekijät: Saana Vuorenmaa, Laura Kauppinen, Eerika Jokinen, Alma Suonvieri, Jere Suominen ja Visa Kyllönen

2/2014 • Rakennustekniikka

31

TYÖPAIKKAILMOITUS Skybus OY hakee bussikuskia talvi- ja kesäajoihin Toivomme sinulta erikoisominaisuuksia lääkärin, poliisin ja palomiehen työstä – näin olet valmis onnettomuuksien ja huligaa­ nien varalta. On tärkeää, että osaat antaa ensiapua, jos matkustajalle sattuu jotakin. Sinun täytyy osata myös käyttää kä­ sirautoja. Palomiehen taidoilla pystyt sammuttamaan tulipalon.

Toivomme sinulta:

huippuälykkyyttä vahvuutta rohkeutta hyvää näköä hyviä ajotaitoja hyviä navigointitaitoja hyviä refleksejä kokemusta huippulääkärin työstä kokemusta poliisin työstä kokemusta palomiehen työstä rikkautta 172 cm:n pituutta mustaa tukkaa – ja lisäksi sinun täytyy olla mies.

■■ ■■ ■■ ■■ ■■ ■■ ■■ ■■ ■■ ■■ ■■ ■■ ■■

Kesäksi haemme leijuvan bussin ja talveksi leijuvan sekä pilvien päällä pomppivan bussin kuskia.

Sinun täytyy osata lukea ilmavirtoja ja pilviä. Sinun on myös asuttava valmiiksi yläkaupungissa.

Koska Skybus Oy:n henkilökunnasta puuttuu vielä puolet eli 25 000 työntekijää, haluamme tarjota sinulle hakijana parhaat edut.

Palkka:

15 000–20 000 euroa aiemmasta kokemuksesta riippuen. Palkan päälle saat hienon asunnon rikkaiden kaupungista, ilmaiset ruuat ja hienon auton.

Skybus Oy perustettiin vuonna 2099, jotta ihmiset pääsisivät kulkemaan nopeammin ylä- ja alamaailmassa paikasta toiseen.

Skybus Oy omistaa 50 000 bussia ympäri maailmaa. Bussien nopeus on 500 km/h. Skybus Oy on palkittu vuonna 2099 parhaan työpaikan palkinnolla, koska palkka ja muut edut ovat niin hyvät. Skybus Oy tekee hyvää yhteistyötä muiden bus­ sivalmistajien kanssa.

Skybus–aseman osoite: Jos haluat paikan, otathan yhteyttä:

skybus.fi

Taivastie 53a 80372 Pilvilinna.

Tumggo Weytäjis 78630697198 tumggo.weytäijis@wmail.cro tai sky.bus@wmail.cro

Tekijät: Juho Kilo, Erika Ilola, Niilo Meklin, Matias Komulainen ja Heppu Tommila

32

Rakennustekniikka • 2/2014

Ympäristösi parhaat tekijät

www.sito.fi

Sito on infran, liikenteen, maankäytön, ympäristön ja digitaalisten palveluiden moniosaajayritys.

Lähes 500 asiantuntijaamme tarjoavat mutkatonta palvelua ja korkealuokkaista suunnittelua kymmenellä paikkakunnalla. Palvelumme kattavat suunnittelun kaikki vaiheet ja osatehtävät sekä asiakasprosessien konsultoinnin ja projektinhallinnan. Kanssamme vaativatkin projektit onnistuvat.

SITO-ilmo-142x105mm.indd 1

30.4.2014 13.47

2/2014 • Rakennustekniikka

33

Teksti: Henriikka Hellström Kuvat: DESTIA OY, ESPOON, OULUN JA KIRKKONUMMEN KAUPUNKI

HANKINTALAKI

jakaa mielipiteitä kunnissa

Hankinnoista vastaavat viranomaiset ovat samaa mieltä siitä, että nykyinen menettely suosii suuria suunnittelutoimistoja ja urakoitsijoita. Lain muutoksella pyritään muun muassa turvaamaan pk-yritysten pääsy markkinoille.

N

ykymuotoinen hankintalaki herättää vahvoja mielipiteitä kunnasta riippuen suuntaan jos toiseenkin. Kirkkonummen kunnan yhdyskuntatekniikan toimialajohtaja Jari Tirkkonen teilaa lain kovin sanakääntein: ”Hankintalain periaatteet ovat kirkasotsaisella tasolla hyviä, mutta käytännössä ne johtavat todella työlääseen ja kalliiseen toimintaan. Hankintojen maailma on erikoistilanteita täynnä, ja raha solahtaa esimerkiksi hankintalakiasiantuntijoiden taskuihin. Konsultoiva hankintalakijuristi veloittaa helposti 200 euroa tunnilta.”

Tirkkonen sanoo ihmettelevänsä vallalla olevaa käsitystä siitä, että hankintojen kilpailutuksella ylipäänsä säästetään rahaa. ”Mielestäni väite ei kyllä pidä kaikilta osin paikkaansa. Helposti käy niin, että hankintojen kynnysarvoista tulee itseään toteuttavia ennusteita. Tarjouspyyntökin pitäisi osata kirjoittaa niin, että tiedämme tarkasti, mitä haluamme.

Ja vaikka tietäisimmekin, saatamme silti saada täysin vertailukelvottomia tarjouksia. Tekopyhä ilme naamalla peräänkuulutetaan

34

Rakennustekniikka • 2/2014

’hankintaosaamista’, mutta onko tilaajilla tai noilla peräänkuuluttajilla itselläänkään sitä – vai ovatko he vain myymässä jotakin uutta palvelua?”

Hankintalain määräysten vuoksi julkiset rakennushankkeet myös venyvät kymmenillä päivillä yksityisen puolen tilanteeseen nähden hankintaprosessin hitauden vuoksi. ”Aika on rahaa ihan väkisin”, Tirkkonen painottaa ja toteaa, että kukaan ei tunnu tietävän, mitä tämän hullunmyllyn pyörittäminen maksaa suhteessa sen tuottamiin etuihin.

Tirkkosen mukaan hankintalaki ei nykymuodossaan myöskään sovi suunnittelukilpailujen järjestämiseen. Siihen liittyy hänen mukaansa epäjatkuvuuskohtia ja hankintaprosessiin liittyviä periaatteita, jotka tahtovat mennä keskenään sekaisin. Esimerkkinä hän mainitsee Kruunusillat-suunnittelukilpailun. ”Toimin Kruunusillat-hankkeen ja niistä järjestetyn kansainvälisen suunnittelukilpailun pyörittämisen sieluna vastatessani aiemmassa toimessani Kruu-

Jari Tirkkonen on löytänyt nykylaista 40 kriittistä kohtaa. nuvuorenrannan aluerakentamisprojektista. Teimme kyseisessä projektissa Helsingin kaupungin kokeneiden ammattilaisten kesken työläästi ja perusteellisesti kaiken niin hyvin kuin osasimme, ja käytimme lisäksi hankintalain asian­ tuntijaa, mutta silti hanke meni markkinaoikeuteen yhden valituksen takia.”

Tirkkosen puoli voitti jutun, mutta prosessi viivästi Helsingin design-pääkaupunkivuoden merkittäväksi tapahtumaksi kaavailtua kilpailua niin, että design-pääkaupunkivuosi vilahti ohi ennen kuin oikeusjuttu päättyi.

Espoon Laaksolahdentien rakentaminen valmistuu tänä vuonna.

Suuret yritykset jyräävät hankinnoissa

Tirkkonen onkin vahvasti hankintalain uudistamisen kannalla, sillä hän kertoo asiaa pohtiessaan löytäneensä lyhyessä ajassa nykytilanteesta liki 40 kriittistä kohtaa. Lisäksi hän painottaa, että nykymuotoinen laki pelaa suurien, kauan toimineiden monialayritysten pussiin. ”Hyvin harva tilaaja haluaa ottaa riskejä. Tämä johtaa siihen, että tarjouspyynnöissä rima nostetaan usein tarpeettomankin kor­ kealle. Tämä taas johtaa siihen, että yritys voi tarjota kaikille suunnittelupalveluita ja urakointia vain, jos yrityksellä on paljon kokemusta aikaisemmista projekteista.

Ja kokemusta ei saa, jos ei saa toimeksiantoja. Noidankehä on valmis. Laki polkee pienempiä yrityksiä, joissa on lahjakkaita työnteki-

jöitä. Pk-yritysten valitseminen on tehty todella vaikeaksi.”

Espoon kaupungin teknisen keskuksen rakennuttajapäällikkö Hannu Lehtikankare kertoo, ettei pienimmillä yrityksillä ole käytännössä mahdollisuuksia voittaa Espoossa urakkatarjouskilpailuja urakoiden koosta ja kelpoisuusvaatimuksista johtuen. ”Kyllä meidän toimijoidemme liikevaihto on viisi miljoonaa tai enemmän.”

Espoossa hankinnat tehdään pääsääntöisesti halvimman hinnan perusteella. ”Mielestäni halvin hinta on perusurakoissa kelvollinen ja selkein mittari. Se on kustannustehokas tapa. Jos tilaaja joutuu vertailemaan laatupisteitä, on se aika työläs tie.”

Tästä huolimatta Espoossa on hankinnoissa kokeiltu uusia, hy-

väksi havaittuja menetelmiä. Urakoitsijoita on kannustettu toimintatapojen ja laadun parantamiseen

Hannu Lehtikankareen mukaan Espoossa urakoitsijoita on kannustettu urakkaajan alitukseen bonuksilla.

2/2014 • Rakennustekniikka

35

muun muassa tarjoamalla bonuksia, jos urakka-aika alitetaan. ”Esimerkiksi Tillimäen hiihtosiltaa koskevan urakan hinta oli noin 700 000 euroa. Bonus olisi ollut 50 000 euroa, jos silta olisi saatu kuntoon hiihtokauden alkuun mennessä. Aikarajaa ei tällä kertaa kuitenkaan alitettu.”

Lehtikankare mainitsee hankinnan kannalta onnistuneeksi hankkeeksi myös Länsiväylän Piispansillan rakentamisen, jossa nopeusrajoitukset ovat pysyneet aisoissa projektin etenemisen ja laadun kärsimättä. Urakoitsija antoi tarjouksessaan lupauksen, kuinka monta päivää Länsiväylällä on töiden vuoksi alennettu nopeusrajoitus. Mitä lyhyempi luvattu aika, sitä edullisempi tarjous. Toteu-

tusvaiheessa urakoitsijan on vielä mahdollisuus saada bonusta, jos luvattu aika alittuu tai vastaavasti tämä joutuu maksamaan sakkoa, jos aikaraja ylittyy.

Espoossa hankintojen volyymi on melkoinen, joten yksittäisen hankkeen kilpailuttamiseen ei ole käytettävissä paljonkaan aikaa. ”Kilpailutamme kymmeniä urakoita, ja toivon, ettei uudistettava laki tuo sellaisia menettelytapoja, jotka lisäävät hankintaan liittyvää tilaajan työtä”, Lehtikankare sanoo.

Oulussa hinta ei ratkaise

Jos Kirkkonummen Tirkkonen on tyytymätön nykyiseen hankintalakiin, ja Espoon Lehtikankare siihen tyytyväinen, asettuu Oulun kaupungin suunnittelupäällikkö Tapio Siikaluoman näkemys johonkin näiden kahden välimaastoon. Hänestä hankintalaki mahdollistaa kilpailuttamisen, jossa

ei ole aina pakko valita halvinta vaihtoehtoa.

Oulussa on esimerkiksi pilotoitu viiden vuoden ajan rakennusurakoiden kilpailuttamista aika-hinta-kriteereillä. ”Meillä on tällaisesta hankintamallista hyvät kokemukset. Olemme esimerkiksi käyttäneet urakka-aikaa valintaperusteena erittäin vilkkailla pääväylillä, joilla työmaan kestolla on suuri merkitys hankintaan kokonaisuutena. Olemmekin onnistuneet lyhentämään tällaisissa kohteissa urakka-aikaa merkittävästi laatua heikentämättä.”

Siikaluoma sanoo, että suunnittelupalveluiden hankintoja on tehty jo kymmenisen vuotta myös mallilla laatu-hinta. ”Valintamme ei välttämättä koskaan kohdistu halvimpaan tarjoajaan, vaan haluamme hyvät tekijät järkevään hintaan. Suunnittelu on väärä paikka säästää. Am-

Turveradantien ja Turvesolmun tietyömaahankkeen kustannusarvo on noin 30 miljoonaa euroa.

36

Rakennustekniikka • 2/2014

Uudistuva hankintalaki ■■ Taustalla EU:n julkisia hankin­

toja koskevat direktiivit

■■ Tarkoitus tulla voimaan vuonna

2016

■■ Lakiuudistusta valmistelee

kaksi työ- ja elinkeinoministe­ riön johtamaan työryhmää

Tavoitteena: ■■ yksinkertaistaa

hankintamenettelyjä

■■ huomioida entistä enemmän

tarjousten laatu hinnan sijaan

■■ edistää työllisyyttä, terveyttä

ja muita sosiaalisia näkökohtia hankinnoissa ■■ parantaa pk-yritysten osallistu­ mista tarjouskilpailuun ■■ tarkastella kansallisia kynnysarvoja ■■ luoda hankinnoille valvontakeino

mattitaidoton geoteknikko saattaa tuoda hankkeeseen merkittäviä lisäkustannuksia.”

Myös Tirkkosen mielestä hankkeisiin pitäisi pystyä valitsemaan halvimman sijaan parhaiten työnsä tekevä yritys.

Siikaluomasta sähköinen hankintapäätös lyhentää prosessia merkittävästi. Myös tilaajaavastuu. fi-palvelu on helpottanut huomattavasti tilaajavastuulain mukaisten todistusten varmentamista. ”Toivottavasti prosessi tulevaisuudessa sähköistyy entisestään, sillä paperityötä on nykyään kaikesta helpotuksista huolimatta paljon.”

Uudistuvan lain taustalla on EU:n julkisia hankintoja koskevat direktiivit. Muutoksien olisi tarkoitus tulla voimaan vuonna 2016.

■

Tapio Siikaluoma kertoo, että Oulussa suunnittelupalveluiden hankintoja on tehty laatu-hinta-mallilla jo kymmenen vuotta.

Oulun Kuivasjärvellä parannettu Raitotie on kilpailutettu aika-hinta-periaatteella.

2/2014 • Rakennustekniikka

37

38

Rakennustekniikka • 2/2014

Teksti: Henriikka Hellström Kuvat: TIEYHTIÖ VALTATIE 7 OY JA ERJA MUTANEN

E18-hankkeessa

elinkaarimalli selätti perinteiset ratkaisut Elinkaarimallia eli eurooppalaisittain PPP-mallia on testattu tähän mennessä Suomessa neljässä infrahankkeessa, joista kolme on myös toteutettu kyseisellä mallilla. Näistä viimeisin Kotka– Koskenkylä-hanke on saanut erityiskiitosta toiminnan avoimuudesta tilaajan suuntaan.

E

linkaarimalli on nopeuttanut E18-tien muuttamista moottoritieksi, sillä mallin myötä hanke oli mahdollista käynnistää ja toteuttaa perinteistä budjettirahoitteista hankintatapaa nopeammin. Rakennustöiden aika­ taulutus on vapaampaa, kun rahoitus ei ole kiinni valtion vuo-

Jaakko Kouvalainen muistuttaa, että elinkaarimallissa kyse on kokonaispalvelusta.

sibudjetista. Malli myös tehostaa suunnittelua, aikaistaa ja nopeuttaa kohteen rakentamista ja käyttöönottoa sekä kehittää tienpidolle asetettuja tavoitteita entistä käyttäjäystävällisemmäksi.

E18-hankkeessa rahoituksesta vastaa Tieyhtiö Valtatie 7 Oy, joka toimii palveluntuottajana tien toteutuksessa ja käytettävyydessä vuoteen 2026 asti. Tilaajan roolissa on Liikennevirasto ja investointivaiheen urakoitsijana Työyhteenliittymä Pulteri. ”Elinkaarimalli on merkittävästi laajempi kokonaisuus kuin pelkän rakentamisvaiheen toteuttaminen urakoimalla eri tavoin tai allianssilla. Kyse on kokonaispalvelusta, ei pelkästä rakentamisesta.

Rahoitusosaaminen on rakentamis- ja kunnossapito-osaamisen ohella yksi tärkeä osa-alue, sillä Liikennevirasto ei maksa meille mitään ennen kuin jokainen kuudesta tieosuudesta 53 kilometrin mittaisella moottoritiellä avataan liikenteelle. Meillä on sopimuksen kautta hankkeesta laaja ja pitkäai-

kainen vastuu”, Tieyhtiö Valtatie 7 Oy:n toimitusjohtaja Jaakko Kouvalainen sanoo.

Investoinnit kattavat KotkaKoskenkylä-tieosuudella suunnittelun ja rakentamisen. Jos tieosuus ei ole sovitun aikataulun mukaisesti valmis liikenteelle, Tieyhtiö menettää palvelumaksuosuuden kyseisiltä päiviltä. Maksu pienenee, jos esimerkiksi kaistoja on pois käytöstä enemmän kuin sopimuksessa on määritelty tai jos sovittuja kunnossapitotoimia ei tehdä määräajassa. ”Tämä motivoi palveluntuottajia ennakoimaan riskien minimoimista. Toisaalta pitää muistaa, että jo tarjousvaiheessa tilaaja määrittelee tietyt reunaehdot kokonaispalvelulle. Palveluntuottaja määrittelee itse siltä pohjalta esimerkiksi itseään sitovan rakentamisaikataulun”, Kouvalainen kertoo.

2/2014 • Rakennustekniikka

39

Vahva Pulteri-henki vie hankkeen maaliin Ylläpitokulut vaikuttavat investointikustannuksia enemmän

TYL Pulterin projektinjohtaja Kari Alavillamo YIT:ltä on tyytyväinen hankkeen tähänastiseen toteutukseen. Sen aikana on tehty elinkaarihankkeen näkövinkkelistä teknisiä ratkaisuja, jotka maksavat nyt enemmän kuin normaaliurakassa, mutta niiden koko elinkaaren aikaisesta kustannuksesta muodostuu pienempi. ”Esimerkki tällaisesta on Markkinamäen tunnelin led-valaistus.

Se maksaa 70 000 euroa perinteistä valaistusta enemmän. Olemme laskeneet, että investointi lunastaa itsensä takaisin pienempänä sähkönkulutuksena kunnossapitojakson aikana.”

Alavillamo sanookin, että edullisin vaihtoehto investointivaiheessa ei elinkaarimallilla ajatellen ole aina se paras. Kotka–Koskenkylä-hankkeessa ylläpitokustannuksia on pienennetty siten, että viimeinen tierakenteeseen kuuluva päällystekerros rakennetaan muutama vuosi liikenteelle oton jälkeen, jolloin ylläpitokustannuksia asfaltin kulumisen osalta voidaan tällä tavalla minimoida. Useimmiten päällimmäinen asfalttikerros levitetään saman tien muiden päällystekerrosten päälle.

Edellisen lisäksi tällä on vaikutusta rahoituskustannuksiin. ”Näin päällimmäistä kerrosta ei tarvitse rahoittaa rakentamisen aikana, joten samalla säästetään korkokuluissa”, Alavillamo kertoo.

Hän sanoo, että tämä kuvaa elinkaarimallin yhtä näkökulmaa: mitataan, mihin on järkevä investoida tässä ja nyt. ”Ylläpitokulut ratkaisevat.”

40

Rakennustekniikka • 2/2014

Kouvalainen arvostaa Liikennevirastoa omien sanojensa mukaan ammattitaitoisena sopimuskumppanina paljon. Hän on erittäin tyytyväinen myös siihen, että hankkeen suunnitelmat oli tehty mahdollisimman pitkälle valmiiksi tilaajan toimesta, ja esimerkiksi uuden tien alle osuvat maa-alueet oli valmiiksi lunastettu ja tarvittavat luvat haettu. ”Elinkaarimallilla toteutetuissa hankkeissa on joissakin maissa tullut vastaan tilanteita, joissa palveluntuottajat joutuvat jatkamaan tiesuunnitelmien tekoa, hakemaan erilaisia lupia ja tekemään esimerkiksi maanlunastuksia. Tällöin hanketta ei voida välttämättä aloittaa heti täysipainoisesti tai toteuttaa tehokkaasti.”

Kouvalainen sanoo tämän luonnollisesti lisäävän merkittävästi palveluntuottajan riskiä, eikä se voi olla heijastumatta sopimushintaan.

”Esimerkiksi ympäristöluvan saaminen Natura-alueella saattaa kestää niiden erikoislaatuisuuden tai valitusten takia pitkään.”

Kotka–Koskenkylä-hanketta on kiitelty myös onnistuneesta yhteishengestä. Alavillamo lupaa, että hankkeen viimeisetkin sadat metrit juostaan vahvalla Pulterihengellä. E18-työmaalla työskentelee tulevina kuukausina reilut 300 henkeä. Parhaimmillaan työntekijämäärä on ollut yli 700. ”Kaikki lähtee perusjohtamisesta ja siitä, että hankkeessa on motivoitunut ja sitoutunut henkilöstö. On tosiasia, että Suomessa on vain harvoilla henkilöillä mahdollisuus päästä toteuttamaan tämän luokan hankkeita. Hankkeen projektihenkilöstö on hoitanut työnsä kiitettävästi ja kaikilla on ollut selkeä yhteinen päämäärää.”

Uhkasakko liikkuu eri luokassa kuin bonukset

Kouvalaisen mukaan elinkaarimalli soveltuu hyvin selväpiirtei-

Elinkaarimalli ■■ Suomalaisittain sovellettu versio kansainvälisestä Public Private Partnership

(PPP) -hankintamallista.

■■ Julkinen hankintamalli, jossa palveluntuottaja vastaa kokonaispalvelusta. Se

sisältää hankkeen suunnittelun, rahoituksen, rakentamisen sekä pitkän ajan kunnossapidon.

■■ Palvelujakso kestää useista vuosista vuosikymmeniin.

■■ Palveluntuottajan kustannukset, mukaan lukien rakentamisen kustannukset, korvataan palveluntuottajalle palvelumaksuina. Palveluntuottaja saa palve­ lumaksuja tilaajalta vasta sitten, kun esimerkiksi koko rakennettava tie tai sen erikseen liikenteelle otettava tieosa otetaan käyttöön.

■■ Etuna kokonaiskustannusten helpompi hallittavuus, kun suunnittelun, raken­ tamisen, käytön ja ylläpidon riskit sekä vastuut ovat samalla osapuolella.

Samalla suunnittelu tehostuu ja kohteen käyttöönotto nopeutuu.

Lähde: Tieyhtiö Valtatie 7 Oy

siin, suuriin investointeihin, joiden riskit tunnetaan. ”Sopimus ei lähtökohtaisesti sisällä sellaista riskiä, jota kukaan ei hallitse. Palveluntuottajalle kuuluvan riskin jakavat urakoitsija, tieyhtiö, osakkaat, ulkoiset rahoittajat sekä vakuuttajat yhdessä. Tilaajan riskit ovat selvästi pienemmät kuin vastaavassa tavanomaisessa hankkeessa.”

Vaikka uhkasakko hankkeen viivästymiselle on merkittävä, ei peli toimi toiseen suuntaan samalla tavalla. ”Tässäkin hankkeessa on mahdollista saada bonusta aikataulun nopeuttamisesta, mutta se ei ole merkittävä kannustin. Maksimibonuksen saaminen edellyttäisi, että kaikki tieosuudet valmistuisivat kuukauden etuajassa. Käytännössä tämä tarkoittaa samaa kuin hanke myöhästyisi päivän. Bonus ei siis ole merkittävä, mutta sakot ovat. Puhutaan eri summista kuin YSE:n viivästyssakoissa”, Alavillamo huomauttaa.

Hän jatkaa, että toisaalta yksi tarjouksen menestymisen saloista on liittynyt juuri nopeaan rakentamisaikaan, jonka palveluntuottaja on itse joutunut määrittämään tarjouksessaan. Tällöin tilaajalla ei lähtökohtaisesti ole ollut intressejä motivoida palveluntuottajaa rakentamalla tähän urakkamalliin liittyvää huomattavaa bonuskannustinta.

vioitu olevan noin sata miljoonaa euroa. Sen lisäksi kyseisen moottoritien on arvioitu tuottaneen yhteiskunnalle vuositasolla 20–30 miljoonan euron säästöt matkaaikojen lyhenemisen ja onnettomuuksien vähenemisen tuloksena.

Myös Turun moottoritie välillä Muurla–Lohja on toteutettu elinkaarimallilla. Sen sijaan Pohjanmaan rata välillä Kokkola–Ylivieska jäi tekemättä elinkaarimallilla korkeamman riskiprofiilin vuoksi, ja osittain sen vuoksi, että E18 Koskenkylä–Kotka tiehankkeen kilpailutus tapahtui osittain samanaikaisesti. Päällekkäisyyden vuoksi syntyi resurssipula, joka mahdollisesti vaikutti osaltaan saatujen tarjousten lukumäärään.

Euroopassa elinkaarimallia vastaavia sovelluksia on ollut käytössä muun muassa Norjassa, Ranskassa, Irlannissa, Italiassa, Espanjassa, Portugalissa ja Isossa-Britanniassa.

Kotka–Koskenkylä-hanke on edennyt joka osuudella aikataulua edellä useita kuukausia. Tämän vuoden loppuun mennessä on tarkoitus avata kolme viimeistä tieosuutta, Loviisa–Ruotsinpyh-

E18 Kotka–Koskenkylä elinkaarimallilla ■■ Tilaaja Liikennevirasto, pal­

veluntuottaja Tieyhtiö Valta­ tie 7 Oy ■■ Urakoitsija: Työyhteenliittymä Pulteri ■■ E18 Koskenkylä–Kotka 11/2011– 9/2015, ylläpitosopimus tien toteutuksesta ja käytettävyy­ destä vuoteen 2026 asti ■■ Elinkaarisopimuksen arvioitu kokonaisarvo on 620 miljoonaa euroa sisältäen kokonaispalve­ lun oletetulla kustannustason nousulla vuoteen 2026 saakka tää (osuus 2), Pyhtää–Heinlahti (osuus 5) ja Ruotsinpyhtää–Ahvenkoski (osuus 3). Itse investointivaihe kestää vuoden 2015 loppuun. Palvelusopimus päättyy vuonna 2026, jolloin hallinta siirtyy Liikennevirastolle. ”Sopimuskauden lopulla pidettävissä tarkastuksissa varmistetaan, että rakenteet ovat sopimuksen mukaisessa kunnossa,” Kouvalainen kertoo. ■

Elinkaarimalli on laajasti käytössä Euroopassa

Suomessa on aiemmin toteutettu kaksi hanketta elinkaarimallilla.

Ensimmäinen oli Järvenpään ja Lahden välinen moottoritie, jossa hankkeen aloitusta voitiin aikaistaa mallin vuoksi 5–6 vuodella.

Toteutuksen tehokkuuden arvioidun hyödyn yhteiskunnalle on ar-

2/2014 • Rakennustekniikka

41

Ryhmärakennuttamista säädellään jatkossa lailla Uudella lailla pyritään turvaamaan, että ryhmärakennuttaminen olisi aiempaa selkeämpää kaikille projektin osapuolille.

Asunto-osakeyhtiö Helsingin Juutinraumakatu 6 rakennuttaa Helsingin Jätkäsaareen 45 huoneistoa käsittävän asuinkerrostalon.

Hankkeen kokonaislaajuus on noin 3 600 kerrosneliömetriä. Tulevat asukkaat ovat perustaneet asunto-osakeyhtiön tavoitteenaan rakennuttaa asunnot omaan käyttöönsä.

42

Rakennustekniikka • 2/2014

Teksti: Henriikka Hellström Kuvat: SARACON, HENRIIKKA HELLSTRÖM JA MIA-MARI VIRTANEN

R

yhmärakennuttamista pyritään helpottamaan uudella lailla. Tähän mennessä hankkeita on ohjaattu muun muassa kuluttajasuoja- ja asuntokauppalain kautta. ”Vaikka ryhmärakennuttaminen ei ole uusi asia, tähän mennessä ei ole ollut mitään vakiintunutta käsitystä siitä, mitä termillä tarkoitetaan”, oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Katri Kummoinen kertoo.

Toimitusjohtaja Juha Sarakorpi Rakennuttajakonsultti Saraco D&M Oy:stä määrittelee ryhmärakennuttamisen omatoimisen ja rakennusliikevetoisen asuntorakennuttamisen välimuodoksi, jossa ryhmä tulevia asukkaita organisoituu ja ryhtyy rakennuttamaan asuntoja yhdessä. Hänen mielestään tähän asti on ollut epäselvää, voiko asuntokauppalakia mitenkään soveltaa ryhmärakennuttamiseen. Epäselvyys on tukki-

nut etenkin asunto-osakemuotoisten ryhmärakennushankkeiden pankkirahoitusta. ”Asuntokauppalailla ei ole ollut hankkeiden ohjaamisessa roolia. Tähän asti konsulttialoitteista ryhmärakennuttamista on koskenut vain yleinen kuluttajansuojalainsäädäntö, jota ei oikein voi soveltaa asukasaloitteisiin hankkeisiin. Hankkeissa on sovellettu rakennusalan yleisiä sopimusehtoja.

Uusi laki määrittelisi pelisäännöt sekä konsulttialoitteisiin että asukasaloitteisiin hankkeisiin”, Sarakorpi huomauttaa.

Sarakorven mielestä uudella lailla luotaisiin ryhmärakennuttamiselle selvät pelisäännöt. ”Keskeinen parannus on se, että laki mahdollistaisi hankkeen markkinoinnin alkuvaiheessa ja luo markkinoinnille selvät pelisäännöt. Hanketta markkinoiva – konsultti tai asukas/asukasryhmä – velvoitetaan antamaan jo mark-

kinointivaiheessa seikkaperäiset tiedot hankkeen toteutusedellytyksistä, sisällöstä ja toteutustavasta.”

Lain muutos koskee konsultteja etenkin rahoituksen osalta. Ehdotuksen mukaan konsultin käynnistämässä hankkeessa osallistujamaksuja ei voisi kerätä ennen kuin sopimus ryhmärakennuttamisesta on tehty. Myös asukkailta kerätylle rahamäärälle olisi luotu katto: maksimissaan 30 euroa neliöltä ja 3 000 euroa asunnolta.

Sarakorpi toteaa, että asukasaloitteisessa hankkeessa osallistumismaksuja saa kerätä 100 euroa neliöltä ja maksimissaan 10 000 euroa per asunto, ja niitä saa käyttää hankkeen suunnitteluun.

Maksu on palautettava vetäytyneelle henkilölle, kun toinen henkilö on saatu hänen tilalleen.

Konsulttia koskisivat lisäksi tiedonantovelvoitteet ennen ryhmärakennuttamissopimuksen tekemistä sekä huolellisuusvaatimus.

Ehdotus ryhmärakennuttamislaiksi ■■ koskee hankkeita, joissa projektin päämääränä on hankkia ryhmään kuulu­

ville luonnollisille henkilöille tai heidän perheenjäsenilleen oma asunto

■■ tavoitteena turvata hankkeisiin osallistuvien oikeudellinen asema ■■ helpottaa hankkeille saatavaa rahoitusta ■■ koskisi sekä asuntoyhteisömuotoista että kiinteistömuotoista

ryhmärakennuttamista

■■ ulkopuolelle jäisivät enintään kolmen asunnon rakennuttamishankkeet

Lisätietoa: oikeusministerio.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteet/2014/03/ tyoryhmaehdottaaryhmarakennuttamislainsaatamista.html

2/2014 • Rakennustekniikka

43

Konsultilla olisi myös oltava vastuuvakuutus. ”Ryhmärakennuttamiskonsulttina toimiminen on vähän kuin kauppakeskuksessa monen vuokralaisen kanssa tehtävä yhteistyö, jossa isomman hankkeen sisällä jokaisella on oma tilansa, joka räätälöidään hänen valintojensa mukaan”, Sarakorpi kommentoi.

Hän ei usko uuden lain ainakaan heikentävän pätevien konsulttien toimintaa. Saracollakin on parhaillaan Jätkäsaaressa Hel-

singissä käynnissä mittava pilottihanke, jonka harjannostajaisia vietettiin talvella. ”Kyseisessä projektissa toimittiin lakiehdotuksen mukaisessa hengessä. Ennen kuin sopimus oli tehty, asukkailta kerättyjä pieniä varausmaksuja ei käytetty hankkeeseen, vaan niitä säilytettiin asiakasvaratilillä”, Sarakorpi sanoo.

Tavoitteena turvata osapuolten oikeudellinen asema

Uuden lain valmistelu perustuu hallitusohjelmassa olleeseen kirjaukseen. Lakia valmisteleva työryhmä sai mietintänsä valmiiksi maaliskuun alussa ja lausuntokierros umpeutui toukokuun alussa. ”Tavoitteena olisi, että hallituksen esitys olisi alkusyksystä edus-

Rakennustyöt käynnissä Saracon D&M Oy:n ryhmärakennuttamistyömaalla Jätkäsaaressa.

44

Rakennustekniikka • 2/2014

kunnan käsittelyssä”, Kummoinen sanoo.

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi ryhmärakennuttamislaki ja muutettavaksi asuntokauppalakia sekä lakia kuluttajariitalautakunnasta. Tavoitteena on edistää ryhmärakennuttamista turvaamalla ryhmärakennuttamishankkeisiin osallistuvien oikeudellinen asema ja helpottamalla sen myötä hankkeille saatavaa rahoitusta.

Uusi laki koskisi sekä asuntoyhteisö- että kiinteistömuotoista ryhmärakennuttamista.

Lain toivotaan helpottavan myös hankkeeseen osallistuvien asukkaiden välisten sopimusten laadintaa. ”Jos joku hankkeen osapuolista on esimerkiksi taloudellisten vai-

keuksien vuoksi joutunut irtaantumaan projektista kesken kaiken, eikä tilalle ole löydetty toista osallistujaa, vaikutukset jäljelle jääneiden asemaan ovat voineet tulla yllätyksenä. Lain tarkoituksena on saada ihmiset ymmärtämään paremmin, mitä sitoutuminen ryhmä­rakennuttamishankkeeseen merkitsee”, Kummoinen kertoo.

Omanlaiset haasteensa projektin toteutumiseen on luonut rahoituksen saaminen. ”Ryhmärakennuttamiseen liittyy sekä pankkien että rakennut-

tajien osalta riskejä. Uusi lainsäädäntö helpottaisi hankkeiden rahoittamista selkeyttämällä pelisääntöjä ja toimintatapoja nykyisestään”, lakimies Eeva Jokineva Finanssialan Keskusliitosta sanoo.

Hän huomauttaa kuitenkin, että lainsäädäntö ei tarkoita sitä, että jatkossa jokaiselle hankkeelle myönnettäisiin automaattisesti rahoitusta. Rahoituspäätökset ovat aina pankkikohtaisia, ja niihin vaikuttaa esimerkiksi asunto-osakeyhtiömuotoisissa hankkeissa mui-

den seikkojen ohella se, minkälaisista järjestelyistä osapuolet ovat sopineet yhtiön maksuvalmiuden turvaamiseksi.

Vastaavanlaista lakia ei löydy Kummoisen mukaan pohjoismaistakaan. Kansainvälisesti ryhmärakennuttaminen on todennäköisesti yleisintä Saksassa, mutta sieltäkään ei löydetty asiaa koskevaa erikoislainsäädäntöä. ■

Pitkän prosessin päätös

J

ätkäsaaren Malta-talossa asuu tyytyväinen osakas. Ryhmärakennuttamishankkeen puuhanainen, toimittaja Salla Korpela voi huokaista pitkän rakennusrumban jäljiltä. Nappiin meni! ”Kokemus oli hyvä ja voimme osoittaa, että tämä on mahdollista.

Edelliset vastaavat hankkeet on toteutettu varmasti ennen toista maailmansotaa, kun Helsinki ja muut isot kaupungit kasvoivat nopeasti. Me vain toimme ne uudelleen käyttöön ja todistimme skeptikoille, että tehtävissä on”, Salla Korpela sanoo.

”Massiivinen yhteistoiminnan koe” Hän jatkaa, että tavalliset ihmiset, joista suurin osa ei ole rakennusalan ammattilaisia, pystyvät ottamaan isoja riskejä ja toteuttamaan haaveensa asumisesta.

Korpela kutsuu tätä massiiviseksi

yhtiötoiminnan kokeeksi. Asukkaat olivat itse vastuussa hankkeen koko taloudesta ja hallinnosta.

Suurimmat vastoinkäymiset hanke kohtasi rahoituksessa. ”Neuvottelimme pankkien kanssa jo alkuvaiheessa yhtiölainasta, jolloin suhtautuminen oli myönteistä. Jäimme aluksi käsitykseen, että rahoitus järjestyy. Varsinaisessa lainanhakuvaiheessa pankit vetivätkin tarjouksensa pois”, Korpela kummeksuu.

Hanke kuitenkin toteutui, koska tulevat asukkaat rahoittivat rakennusaikana projektia puoliksi omalla rahallaan. Tiukkojen neuvottelujen jälkeen urakoitsija Hartela rahoitti toisen puoliskon.

Kun talo oli valmis, asunto-osakeyhtiölle myönnettiin yhtiölainaa ja sillä maksettiin pois Hartelan myöntämä rakentamisaikainen laina korkoineen.

Korpela nimittää ratkaisua luovaksi. Hän kokee 2007 vuonna käynnistyneen kerrostaloprojek­

tin onnistuneen hyvin myös sopi­m­uspuolella. ”Jouduimme itse miettimään, kuinka hanke ja yksittäisten asukkaiden oikeudet turvataan. Jatkossa voimme konsultoida muitakin vastaavissa hankkeissa. Koti Kaupungissa -yhdistys suunnitte-

2/2014 • Rakennustekniikka

45

lee toisen tontin hakemista mahdollisuuksien mukaan Kalasatamasta. Itse aion tosin asua loppuelämäni uudessa Jätkäsaaren kodissani.”

Lain muutokseen Korpela suhtautuu varovaisen toiveikkaasti.

Hän on ilahtunut, että sellaista valmistellaan ja sanoo sen tulevan tarpeeseen. Samalla Korpela ■■ Malta-talon rakennuttaja: Koti

Kaupungissa ry – Hem i stan rf

■■ 30–150-neliöisiä hitas-asuntoja

61 kappaletta ■■ Budjetti hieman alle 5 000 euroa neliöltä. Hintaan sisältyy autohalli, yhteiset tilat ja liiketilat ■■ www.maltatalo.fi, www.hemistan.fi

Salla Korpela nauttii Malta-talon kattoterassilla näkymistä kaupungin yli. epäilee, toteutuvatko rahoituskuviot toivotunlaisina eli suhtautuvatko pankit myönteisesti uusiin säännöksiin. ”Harras toiveeni on, että pankit näkisivät lakiehdotuksen myötä ryhmärakentamismallin selkeyty-

vän. Toivon myös, että vakuutusyhtiöt antavat ehdotettuja vakuutuksia konsulteille, sillä niiden täytyy olla normaaleja vakuutuksia suurempia.” ■

Yhteiskehittelyllä unelmien kerrostalo

R

yhmärakennuttaminen ei ole ainoa tapa, jossa tulevat asukkaat voivat osallistua uuden kotitalonsa suunnitteluun. Lujatalo aikoo rakentaa Helsingin Laajasaloon kerrostalon yhteiskehittelymenetelmällä (co-creation).

Borgströminmäki-hankkeen ideariihi unelmakodista.

46

Rakennustekniikka • 2/2014

Projekti käynnistyi vuoden alussa.

Tässä hankkeessa unelmien kerrostaloa suunnittelevat alusta alkaen yhdessä alueen asukkaat ja eri alojen asiantuntijat.

Vaikka yhteiskehittely ei ole uusi keksintö, sitä on hyödynnetty rakennusalalla usein vain aluekehityshankkeissa. Alueen asukkaiden lisäksi mukaan on otettu asumisen ja muiden alojen asiantuntijoita (ns. varjoryhmän) varmistamaan asumisen mahdollisuuksien laajempi tarkastelu.

“Halusimme Lujatalossa mahdollistaa asukkaiden osallistumisen rakennushankkeen suunnitteluun ryhmärakennuttamisen ta-

voin mutta riskittömästi ja ilman sitoumuksia”, kehityspäällikkö Tomi Tiainen Lujatalo Oy:stä kertoo.

Hän onkin ilahtunut ensimmäisten työpajojen tuloksista, joissa mahdolliset tulevat asukkaat antoivat hyviä ehdotuksia unelmakotien suunnitteluun. ”Esimerkiksi ensimmäisen työpajan tulosten perusteella olemme jo tehneet muutoksia suunnitelmiin, kun esimerkiksi asuntojen pohjia sekä yhteistilojen sijaintia, kokoa ja käyttötarkoitusta muutettiin”, Tiainen sanoo. ■

Teksti: Riikka Rautavaara

Opintokysely 2014 RILin nuorista jäsenistä 93 % kokee opiskelevansa oikeaa alaa. Työelämätaitoja halutaan osaksi opetusta.

Opiskelijoista lähes kolme neljästä haaveilee kansainvälisestä työstä

S

uomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin nuorille jäsenille tehtiin maalis-huhtikuussa 2014 opintokysely, jossa selvitettiin opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden näkemyksiä omista opinnoistaan. Kyselyyn vastasi 257 nuorta: 110 opiskelijaa Aalto-yliopistosta, 112 Tampereen teknillisestä yliopistosta ja 33 Oulun yliopistosta. Kaksi vastaajista oli muista yliopistoista.

Tänä vuonna kyselyyn sisällytettiin samoja kysymyksiä Opiskelijabarometri 2012 -tutkimusraportin (Juhani Saari ja Heidi Kettunen, toim., Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus 39/2013) kanssa. Tämä mahdollistaa RILin opintokyselyn tulosten osittaisen vertailun Suomen kaikkien yliopisto-opiskelijoiden kanssa. Opiskelijabarometriin vastasi 1 580 yliopisto-opiskelijaa.

Suvun vaikutus uravalintaan suuri

Kyselyyn vastanneista 50 prosenttia ilmoitti, ettei perhe tai lähisuku vaikuttanut heidän päätökseensä opiskella rakennetun ympäristön alaa. Neljännes kertoi isänsä ohjanneen heidät alalle ja 10 prosentin valintaan oli vaikuttanut oma äiti (5 %) tai sisarus (5 %).

2/2014 • Rakennustekniikka

47

OPINTOKYSELY

Opintokysely 2014

*Mikä on korkein koulutustaso, jonka isäsi on suorittanut?

Mikä on korkein koulutustaso, jonka isäsi on suorittanut?

30,0%

RIL Opiskelijabarometri 2012

25,0% 20,0% 15,0% 10,0% 5,0% 0,0%

OPINTOKYSELY 20

*Jos opintosi ovat edenneet tavoitteitasi hitaammin, mitkä ovat mielestäsi keskeisimmät syyt tähän? Valitse 1‐3 parhaiten sopivaa Jos opintosi ovat edenneet tavoitteistasi hitaammin, mitkä ovat mielestäsi keskeisimmät syytä tähän? © Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

0,0%

5,0%

10,0%

15,0%

20,0%

25,0%

30,0%

35,0%

53 (

40,0%

Työssäkäynti Kurssien pakollinen suoritusjärjestys tai niiden huono…

Opintojen työläys Opintoni ovat edenneet tavoitteiden mukaisesti Ylityöläs tai liian vaikea kurssi tai tentti Aktiivisuus opiskelijajärjestöissä Heikko motivaatio Vaihto‐opinnot ulkomailla Puutteellinen ohjaus Opintosuunnan vaihtaminen Puutteelliset opiskelutaidot Aikaavievä harrastus Perhe Henkilökohtaiset syyt Opinnäytetyö Sairaus Toimeentulovaikeudet Kokemus väärästä alasta Jokin muu, mikä © Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

48

Rakennustekniikka • 2/2014

Aalto TTY 27 (58)

Yksi Opiskelijabarometrista lainatuista kysymyksistä koski vanhempien koulutustasoa. Yleisesti ottaen RILin vastaajien isät olivat suorittaneet korkeampia tutkintoja kuin yliopisto-opiskelijoiden keskimäärin. RILin kyselyssä vastaajista lähes 28 % ilmoitti isänsä suorittaneen ylemmän korkeakoulututkinnon, kun vastaava luku kaikkien yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa oli 22 %. Sen sijaan vastaajien äitien koulutustasoissa ei ollut eroa – 23 prosentilla se oli ylempi korkeakoulututkinto.

Työssäkäynti ja kurssien aikataulutus hidastavat opintoja

Suurin osa RILin opintokyselyyn vastaajista on erittäin tyytyväisiä omien opintojensa etenemiseen.

Kaikkein tyytyväisimpiä ovat Otaniemen opiskelijat, jotka arvottivat etenemisensä 6,71 -arvoiseksi asteikon ollessa 1–9. Saman luku oli hervantalaisilla 6,49 ja oululaisilla 6,38.

Opiskelijat ovat suhteellisen tyytyväisiä myös omaan oppimiseensa. Asteikolla 1–9 tyytyväisimpiä ovat TTY:n opiskelijat (6,45).

Aallossa arvosana on 6,19 ja Oulussa 6,13.

Kaikilla vastaajilla opinnot eivät kuitenkaan olleet edenneet täysin tavoitteiden mukaisesti. Yleisimmäksi syyksi opintojen hidastumiseen opiskelijat ilmoittivat työssäkäynnin (33 %). Toiseksi yleisin syy on kurssien pakollinen suoritusjärjestys tai niiden huono aikataulutus (27 %) ja kolmas kurssien työläys (26 %). Tässä näkyy ero RILin kyselyyn vastaajien ja Opiskelijabarometrin tulosten välillä. Opiskelijabarometrissa syyt jakautuvat hieman tasaisemmin yleisimmän syyn ollessa työssäkäynti (22 %), toisena kurssien pakollinen suoritusjärjestys tai nii-

OPINTOKYSELY 2014

Arvioi seuraavia oppilaitostasi koskevia väitteitä

Arvioi oppilaitostasi koskevia väitteitä.

1 = Täysin eri mieltä, 7 = täysin samaa mieltä 1 = täysin eri mieltä, 7 = täysin samaa mieltä.

Ob*

RIL ka. Aalto

TTY

Oulu

4,32

4,99

4,61

4,79

4,61

5,01

4,60

4,47

4,19

4,71

4,52

Opetusjärjestelyt ovat tarkoituksenmukaiset ja joustavat (kurssien aikataulutus, opetuksen sijainti, kurssimateriaalin saatavuus)

4,25

4,65

Opetetut asiat ovat mielekkäitä

5,02

Opetusmateriaali on ajankohtaista ja tarjoaa viimeisintä tietoa Opetushenkilökunnan asiaosaaminen on syvällistä

5,37

5,28

5,17

5,51

4,82

Opetushenkilökunta osaa opettaa

4,78

4,04

3,88

4,16

4,18

Koen saavani riittävästi palautetta oppimisestani

3,78

3,48

3,45

3,53

3,37

4,90

5,19

5,02

5,34

5,28

4,76

4,88

4,58

5,12

5,00

4,51

4,12

4,94

4,31

Opintosuoritusten arviointi on oikeudenmukaista ja tasapuolista Koen tarvittaessa saavani apua opiskeluuni liittyvissä kysymyksissä Yliopistossa suoritettava tieteellinen tutkimus on mielestäni korkeatasoista ja sen tuloksia hyödynnetään opetuksessa © Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

Ob* Opistelijabarometri 2012

Ob* = Opiskelijabarometri 2012 (Juhani Saari ja Heidi Kettunen, toim., Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus 39/2013)

11 (58)

OPINTOKYSELY 2014

Arvioi, kuinka hyvät valmiudet opintosi antavat seuraaviin työelämän taitoihin.

Arvioi, kuinka hyvät 1 = Heikot valmiudet, 7 = Riittävät valmiudet valmiudet opintosi antavat seuraaviin työelämän taitoihin. 1 = heikot valmiudet, 7 = riittävät valmiudet.

RIL

Aalto

TTY

Oulu

Johtamis‐ ja esimiestaidot

3,55

3,54

3,65

3,24

Projektinhallinta

4,49

4,32

4,67

4,42

Tiimityöskentely ja neuvottelutaidot

5,13

4,79

5,39

5,45

Suullisen esiintymisen taidot

4,46

4,30

4,59

4,55

Yritystoiminnan perusteiden tuntemus

3,69

3,51

3,88

3,52

© Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

den huono aikataulutus (18 %) ja kolmantena heikko motivaatio (17 %). Heikon motivaation opintojen hidastumiseen RILin kyselyssä ilmoitti 15 prosenttia vastaajista.

Kilta on opiskelijoille tärkeä sidosryhmä

RILin kyselyyn vastanneet kokevat kuuluvansa paremmin oman alansa opiskelijoiden joukkoon kuin yliopisto-opiskelijat keskimäärin. Kaikista vastaajista jopa 19,5 prosenttia tuntee kuuluvansa

36 (58)

erittäin paljon oman alansa opiskelijoiden joukkoon, kun vastaava luku Opiskelijabarometrissä on seitsemän prosenttia. Ero näkyy myös toisessa ääripäässä, sillä vain vajaa kaksi prosenttia RILin kyselyyn vastaajista kertoi, ettei tunne kuuluvansa lainkaan alansa opiskelijoiden yhteisöön. Kaikkien yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa samaa mieltä on kahdeksan prosenttia.

2/2014 • Rakennustekniikka

49

OPINTOKYS

Opintokysely 2014

Tulisiko mainittuja taitoja opettaa yliopistossa? Jos kyllä, kuuluvatko ne mielestäsi kandiohjelman yleisopintoihin vai pääaineopintoihin?

Tulisiko mainittuja taitoja opettaa yliopistossa?

90%

Kandiohjelma Pääaineopinnot / maisterivaihe

80%

Ei tarvitse sisällyttää opintoihin

70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0%

Suullisen esiintymisen taidot

Tiimityöskentely ja neuvottelutaidot

© Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

Yritystoiminnan perusteiden tuntemus

Projektinhallinta

Johtamis‐ ja esimiestaidot OPINTOKYSELY 2014

Koetko opiskelevasi oikeaa alaa?

100 %

1,8%

2,0% 5,5%

7,3%

1,8% 1,8%

3,0%

0,5% 8,0%

12,1%

90 % 28,6%

80 %

31,3%

33,9%

70 %

30,3%

36,0%

60 % 50 % 40 % 67,9%

61,3%

30 %

56,9%

54,5%

55,0%

20 % 10 % 0 %

50

RIL En osaa sanoa

© Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

Rakennustekniikka • 2/2014

En lainkaan

Aalto

Joissain määrin en

TTY

Oulu Kyllä, joissain määrin

Opiskelijabarometri 2012 Kyllä, suuressa määrin

50 (58)

RILin opintokyselyn 2014 vastaajat ovat myös aktiivisesti mukana erilaisessa järjestötoiminnassa. Jopa 31 prosenttia vastaajista toimi yhden tai useamman järjestön hallituksessa tai on muuten erittäin aktiivisesti järjestämässä toimintaa ja 17 prosenttia on muuten aktiivisesti mukana yhdessä tai useammassa järjestössä, esimerkiksi osallistumassa erilaisiin tapahtumiin.

Opiskelijoita on kuitenkin erilaisia, ja osa vastaajista (17 %) ilmoitti osallistuvansa silloin tällöin opiskelijajärjestöjen toimintaan, 17 prosenttia ilmoitti osallistuvansa toimintaan vain harvoin ja 18 prosenttia kertoi, ettei osallistu toimintaan lainkaan.

Selkeä enemmistö toimintaan osallistuvista vastaajista (61 %) on ensisijaisesti mukana killan toiminnassa. Seuraavaksi yleisintä

mieltä, että kaikkia näitä taitoja tulisi opettaa joko opintojen kanditai maisterivaiheessa.

(40 %) on aktiivisuus ammattiainekerhoissa. Kolmanneksi useimmin osallistutaan liikunta- tai urheilujärjestöjen toimintaan (24 %).

Englannin kielen käyttö opinnoissa vaihtelee

Työelämän taitoja toivotaan jo kandivaiheessa

Kansainvälistyminen kiinnostaa nuoria selvästi, ja vaihto-opintojen lisäksi myös työt ulkomailla kiehtovat. Kaikista RILin kyselyyn vastaajista 73 prosenttia on kiinnostunut mahdollisuudesta työskennellä kansainvälisissä tehtävissä ulkomailla jossakin vaiheessa työuraansa. Vajaa neljännes vastaajista (24 %) ilmoitti kotimaan työmarkkinoiden riittävän.

Eri yliopistojen välillä on kuitenkin havaittavissa huomattaviakin eroja englannin kielen käyOPINTOKYSELY 2014 tössä. Kaikista vastaajista vain yhdeksän prosenttia on suunnitellut kirjottavansa diplomityönsä englanniksi ja 28 prosenttia ei ole

Kyselyssä tiedusteltiin opiskelijoiden mielipiteitä viidestä eri työelämän taidosta ja niiden opetuksen tarpeellisuudesta yliopistossa.

Vastaajat toivovat erityisesti kandivaiheeseen tiimityöskentely- ja neuvottelutaitoja (72 %) sekä suullisen esiintymisen taitoja (62 %).

Maisterivaiheeseen toivotaan johtamis- ja esimiestaitojen (80 %) sekä projektinhallinnan opetusta (81 %). Yritystoiminnan perusteiden tuntemuksen sijoitustoiveet jakautuvat kysytyistä aihealueista tasaisimmin kandi- (50 %) ja maisterivaiheen (42 %) väliin. Selkeä enemmistö vastaajista on sitä

Mihin työtehtäviin toivoisit ensisijaisesti työllistyväsi opintojen jälkeen / olet jo työllistynyt? Voit valita useamman vaihtoehdon.

Mihin työtehtäviin toivoisit ensisijaisesti työllistyväsi opintojen jälkeen?

0%

10%

20%

30%

40%

50%

Suunnittelu

60,2%

Rakennuttaminen ja tilaaminen

40,6%

Urakointi

30,5%

Yrittäjä

15,6%

Omistus ja hallinnointi

12,9%

Tutkimus

10,9%

Käyttö ja kunnossapito

10,2%

Julkishallinto

9,8%

Palvelut

9,8%

Rakennustuoteteollisuus

Jokin muu, mikä

70% 61,7%

Konsultointi

Jatko‐opinnot

60%

9,0% 3,9% 2,0%

© Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

34 (58)

2/2014 • Rakennustekniikka

51

Opintokysely 2014

vielä päättänyt asiaa. Reilu enemmistö (62 %) on päättänyt kirjoittaa työnsä muulla kuin englannin kielellä. TTY:n ja Aalto-yliopiston opiskelijoiden välillä näkyy selkeä ero. Otaniemeläisistä 11 prosenttia on suunnitellut kirjottavansa diplomityönsä englanniksi, kun vastaava luku hervantalaisten keskuudessa on neljä prosenttia.

Opintokyselyn 2014 täydelliset tulokset sekä muita tuoreita RILin tutkimustuloksia on esillä RILin extranet-sivuilla.

Pääset extraan RILin kotisivujen www.ril.fi kautta

52

Rakennustekniikka • 2/2014

TTY:n opiskelijoiden selkeä enemmistö (78 %) ilmoitti suoraan, ettei aio kirjoittaa työtään englanniksi (Aallossa vastaava 48 %), kun Aallon opiskelijoista 40 prosenttia vielä mietti kielivalintaansa (TTY:ssä 17 %).

Eroja löytyy myös opintojen suorituskielestä. Kun kieliopintoja ja vaihto-opiskelua ei huo­ mioida, Aalto-yliopiston opiskelijoista 72 prosenttia on suorittanut vähintään 11 opintopistettä kursseilla, joiden kurssimateriaali oli englanniksi. TTY:n opiskelijoista vastaavan on tehnyt 22 prosenttia opiskelijoista. Sama ero näkyy myös luennoissa. Otaniemeläisistä yli puolet (52 %) on kuunnellut luen­toja englanniksi vähintään 11 opintopisteen verran, kun TTY:llä luku on selvästi pienempi (7 %).

Opiskelijat ovat oikealla alalla ja siellä halutaan pysyä

Reilu enemmistö (61 %) RILin kyselyyn vastanneista koki suuressa määrin opiskelevansa oikeaa alaa.

Luku oli kaikkein korkein TTY:n opiskelijoiden keskuudessa, sillä vastaajista peräti 68 prosenttia opiskeli suuressa määrin oikeaa alaa ja 29 prosenttia jossakin määrin oikeaa alaa.

Opiskelijat ovat myös päättäneet pysyä valitsemallaan opiskelualalla. Kaikista RILin kyselyyn vastanneista 82 prosenttia ei suunnittele alan vaihtoa lainkaan. Vastaava luku kaikkien yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa on 57 prosenttia. Kaikkien yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa alan vaihdon suunnittelu oli rakennetun ympäristön alan opiskelijoita yleisempää. Kun kaikista opiskelijoista 15 prosenttia harkitsi alan vaihtamista ja viisi prosenttia suunnitteli sitä vakavasti, RILin kyselyssä alan vaihtoa harkitsi 13 prosenttia ja vain yksi prosentti opiskelijoista suunnitteli sitä vakavasti. ■

Tapahtumia RILin taipaleen varrelta 80-vuotisjuhlaseminaariin osallistui 11.4.2014 yli sata rakentamis- ja kiinteistöalan kutsuvierasta.

Tapahtuman voi katsoa RILin verkkosivuilta.

Johtaja, jäsenyys ja vaikuttaminen, Teemu Vehmaskoski, RIL ”Elämme koko elämämme rakennetussa ympäristössä, jonka laatu ja toimivuus määrittelevät suurelta osin koko elämämme laadun. Siksi rakennetun ympäristön ammattilaiset tekevät tällä hetkellä tärkeämpää työtä kuin ehkä koskaan aikaisemmin.”

Puheenjohtaja Risto Vahanen, RIL ”Kun katsotaan rakentamista globaalisti, niin WHO:n mukaan 30 prosentissa rakennuksia on sellaisia ongelmia, jotka aiheuttavat sisäilmaongelmia ja sitä kautta terveysongelmia. Se ei ole vain suomalainen ongelma. Suomessakin rakennuksiin liittyvän tekniikan kehittäminen on vahvaa, mutta rakennusalan prosessit ovat hyvin pitkälle kehittymättömiä.”

Puheenjohtaja Ilpo Kokkila, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK ”Työn hinnan kehitys on ristiriidassa tuottavuuden kehityksen kanssa.

Muutaman vuoden palkkamaltti ei riitä. Kustannuskuria pitäisi jatkaa 5-10 vuotta, jotta pääsisimme Saksan kanssa samalle tasolle kuin euroajan alussa. Suomen ainoa vaihtoehto on saada teollisuus uuteen kasvuun. Kilpailukyvyn kannalta on olennaisen tärkeää, että työmarkkinat uusiutuvat.”

Puheenjohtaja Anne Berner, Uusi lastensairaala tukiyhdistys 2017 ry ”Maailman parhaan lastensairaalan saavuttamiseksi tarvitaan potilaskeskeisyyttä suunnitteluun, parhaiden teknologian hyödyntämistä ja rohkeutta johtamiseen. Luottamuksen synnyttäminen on keskeinen osa hankkeen tasetta, ja lapsen ja perheen kokemus on saatava osaksi tulosta. Kun rakennamme toimitiloja, osaamme ajatella myös henkilöstön, työhyvinvoinnin ja asiakastyytyväisyyden kautta.

Toimialajohtaja Reijo Kangas, Tekes ”Kokeilemista ei ole otettu Suomessa tarpeeksi vakavasti. Ennen kuin tehdään mittavia muutoksia, voidaan kokeilla asioita. Kun yksi asia on onnistunut hyvin, seuraava pitäisi tehdä paremmin ja löytää keino kokeilun siirtämiseksi toimialalta toiselle. Ei pidä tyytyä siihen, että tehdään hyvä esimerkki ja palataan entiseen käytäntöön.”

Toimitusjohtaja Keith Silverang, Technopolis Oyj ”Perinteisen teollisuuden aika on Suomessa lopussa, saattohoito on ohi. Pitää keskittyä kasvuyrittäjyyteen, tulevaisuus on siitä kiinni.”

Kuvat Adolfo Vera.

Secretary General Wim Bakens, International Council for Research and Innovation in Building and Construction CIB ”Rakennusteollisuuden ei pitäisi odottaa, että jokin taho pyytää rakentamaan jotakin. Sen sijaan teollisuuden pitäisi ennakoiden kehittää ja tarjota ratkaisuja, joilla saavutetaan suurin mahdollinen arvo yhteiskunnalle.”

2/2014 • Rakennustekniikka

53

Tapahtumia RILin taipaleen varrelta Teksti: Helena Soimakallio

RIL 80-vuotta, 1. osa

Maanviljelysinsinööriyhdistys MVIY 1934–1965 Huhtikuun 5. päivänä 1934 kokoontui Helsingissä Suomalaisten teknikkojenseuran huoneistossa, osoitteessa Aleksanderinkatu 46 yhteensä 35 huolestunutta maanviljelysinsinööriä. Eduskunnalle oli jätetty aloite, jonka mukaan maanviljelys- ja talousseurojen agronomit valtuutettaisiin hoitamaan lakiin ja asetuksiin perustuvia kuivatustöitä.

Maanviljelysinsinöörit voimaantuvat

Yli-insinööri Gustaf Mauritz von Essenin johtamassa kokouksessa päätettiinkin yksimielisesti perustaa Maanviljelysinsinöörien yhdistys, jonka tarkoituksena oli valvoa jäsentensä yhteiskunnallisia ja taloudellisia etuja, edistää heidän ammattitaitojaan sekä luoda ammattikuntaan luja toverihenki. Lisäksi piiri-insinööri Arvo Schroderuksen alaisuuteen muodostettua johtokuntaa evästettiin huolehtimaan siitä, että kaikki ammattikunnan toimialaan kuuluvat tehtävät myös saadaan ammattikunnan hoidettavaksi.

Alusta saakka yhdistyksen järjesti erilaisia kursseja, neuvottelupäiviä ja retkeilyjä. Erityisen arvostettuja olivat suontuntemuksen kurssit, joita johti kansainvälisestikin tunnettu ”suotohtori” Mauno J. Kotilainen.

Jatkokoulutuksen suosioon vaikutti varmasti myönteisesti sekin, että niihin kytkeytyi läheisesti virkistys- ja viihdetoiminta; retkeilyjen yhteydessä järjestettiin puolisoille ohjelmaa ja ainakin yhtenä iltana juhlat tanssiaisineen. Li-

54

Rakennustekniikka • 2/2014

säksi yhdistyksen toimialaan kuului jo alkuvuosista lähtien kiin­ teästi myös julkaisutoiminta sekä vaikuttaminen alan opetukseen ja lainsäädäntöön lausunnoin ja kannanotoin.

”Jotta ammattikunnan yhtenäisyys säilyisi ja kaikki vanhat tiedot ja kokemukset sekä uudet virtaukset voitaisiin käyttää hyväksi, on otettava käyttöön uusia menetelmiä!”

Palkat, palkat, palkat

Ammattikuntaa hoiti velvoitteensa maataloushallituksen alaisuudessa kuuliaisesti myös sotavuosina, mutta palkkojen jääminen jälkeen tie- ja vesirakennushallituksen pakoista hiersi vuodesta toiseen. Palkkojen tasa-arvoistamista koskeneet toistuvat kirjelmät eivät tuottaneet toivottua tulosta, joten yhdistyksen piirissä oli virinnyt keskustelu rajummista toimista: Tultaisiin harkitsemaan yli-

töiden lopettamista mikäli niistä ei maksettu korvausta! Toisaalta pohdittiin pitäisikö alan tehtäviä hoitamaan perustaa yksityinen insinööritoimisto.

Parhaaksi keinoksi ansiotason korjaamiseksi todettiin kuitenkin ammattikunnan tunnettuuden ja arvostuksen kasvattaminen. Sodan jälkeen yhdistys valitsi Hemmo Sakari ”Saku” Paasilahden hoitamaan ja ohjaamaan yhdistyksen nimissä propagandatoimintaa, jotta maanviljelysinsinöörien merkitys yhteiskunnassa saataisiin yleiseen tietoisuuteen. Jäsenkuntaa kehotettiin kiertokirjeellä aktiivisuuteen ammatin tunnetuksi tekemisessä ja muun muassa solmimaan henkilökohtaisia suhteita eri toimialojen avainhenkilöihin.

Verkottuminen kantoi hedelmää. Vuoden 1945 alussa valtion diplomi-insinöörikunnat lähettivät valtioneuvostolle yhteiskirjelmän, jossa perustellusti esitettiin valtion insinöörien palkkoihin 60 %:n korotusta. Valitettavasti tätä mainiota ehdotusta ei sellaisenaan hyväksytty, mutta samassa esityksessä ollut Rakennusinsinööriyh-

sotilaasta siviili-insinööriksi

Maanviljelysinsinöörikunta kevättalvella 1936.

Maanviljelysinsinööriyhdistyksen vuosikokouksen 1936 osanottajat.

distyksen ehdotus vesihallituksen perustamisesta sai kannatusta.

Pitkä kihlaus

toiminnan aloittamista liittoperiaatteen pohjalta.

Lopulta yhteistoiminta veljesyhdistysten välillä kehittyi niin pitkälle, että 7.10.1963 perustettiin Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. Uusi yhdistys alkoi jo saman vuonna julkaista alan ammattilehteä Rakennustekniikkaa. Siirtymävaihetta jatkui vielä tämänkin jälkeen erilaisten kes-

keneräisten hankkeiden loppuunsaattamiseksi. RIL aloitti virallisen toimintansa kaikkien rakennusinsinöörien yhteisenä yhdistyksenä 1.1.1966. ■

Yhteistyö yhdistysten välillä tiivistyi vuosien mittaa erilaisten asiaLähde: Matti Kantasen artikkeli kysymysten äärellä. Rakennusinsi”Maanviljelysinsinööriyhdistys nööriyhdistys ry oli esittänyt kiin1934 – 1965” teoksessa 50 rakenteämpää yhteistoimintaa vuonna tamisen vuotta, RIL ry, Helsinki, 1951 nimensä maa- ja vesiraken1984. nusinsinöörien yhdistyksesi muuttaneen MVIY:n kanssa. Jo 9.4.1954 pitivät yhdistykset yhteisen kokouksen, jossa edustajat muun muRILin historiasarjan seuraavassa osassa käydään läpi assa esittelivät kokemuksiaan ja Rakennusinsinööriyhdistys RIYn historia vuosina 1945– havaintojaan Neuvostoliiton ra1965. Sarjan päättää RILin historia vuosina 1965– kennustekniikasta. Kokouksessa päätettiin perustaa yhteistoimin2014, joka julkaistaan Rakennustekniikassa 4/2014. taelin, joka sittemmin 3esitti yhteis1 Jaskari, 2 Suksniemi, Ståhle, 4 Paukkonen, 5 von Essen, 6 Hakala, 7 Paasilahti, 8 Maula, 9 Liukko, 10 Nuutila, 11 Kaitera, 12 Stenberg, 13 Nuuttila, 14 Kärnä, 15 Setälä, 16 Juusela, 17 Heimonen, 18 Kallio, 19 Mikkeli, 20 Kähkönen, 21 Rauste, 22 Arvonen, 23 Polvinen, 24 Veräväinen, 25 Seppälä, 26 Heino, 27 Puhtila, 28 Aaltonen, 29 Turtiainen, 30 Schroderus, 31 Hakola, 32 Saraste, 33 Hallakorpi, 34 Hermonen, 35 Hintikka, 36 Cleve, 37 •Wäre, 38 Hakari, 39 2/2014 Rakennustekniikka Luukko, 40 Hirvonen, 41 Saukko, 42 Listo, 43 Tipuri, 44 Seppänen, 45 Risku, 46 Juvani.

55

Kulma Teemu Vehmaskoski

Mistä tunnet sä Opintojen kehittämisestä puhuttaessa vaaditaan jos jonkinlaisia sisältöjä, menetelmiä ja taitoja. Harvoin muistetaan, mikä lopulta ehkä onkin yliopisto-opinnoissa sitä kaikkein tärkeintä – ja pysyvintä.

K

uten toisaalla tässä lehdessä kerrotaan, RIL toteutti opiskelijajäsenilleen keväällä 2014 laajan opintokyselyn. Kyselyyn vastasi kattava joukko eriikäisiä, kaikkiin mahdollisiin erikoistumiskohteisiin syventyneitä opiskelijoita kolmesta eri yliopistosta.

Opintokyselyssä oli tällä kertaa mukana runsaasti kysymyksiä, jotka oli esitetty toisessa suomalaisille yliopisto-opiskelijoille tehdyssä selvityksessä vuonna 2012.

Näin rakennetun ympäristön alan yliopisto-opiskelijoitamme voidaan verrata suoraan vastaavaan kansalliseen keskiarvoon.

Eroja löytyy. Keskiarvon alle näyttäisimme jäävän esimerkiksi opetushenkilökunnan opetustaidoissa ja oppimisesta saatavassa palautteessa. Opetettujen asioiden mielekkyyttäkin epäillään pykälän verran enemmän. Samalla kuitenkin keskiarvon yläpuolelle päästään, koska opiskeluun liittyviin kysymyksiin koetaan saatavan apua. Myös opintosuoritusten arviointia pidetään oikeudenmukaisempana ja tasapuolisempana, ja opetusjärjestelyjä pidetään tarkoituksenmukaisempina ja jous­­tavampina.

56

Rakennustekniikka • 2/2014

Erityisesti yhden vastausryhmän vertailu kiinnittää huomion: RILin vastaajat kokevat kuuluvansa oman alansa opiskelijoiden yhteisöön yli 22 prosenttiyksikköä paremmin kuin yliopistoopiskelijat keskimäärin. Vastaajista 86 % siis valitsi vähintään neutraalin suhtautumisen teekkariyhteisöönsä. Alkuun sitä on luonnollisesti kilta, myöhemmin ammattiainekerhot ja ainejärjestöt, urheiluyhdistykset, orkesterit, kuorot, speksi tai ihan muuten vain opintojen aikana muodostuneet kaveriporukat.

Tästä luulisi seuraavan monenlaista saamattomuutta. Yksi vastaaja epäilikin, etteivät kiltahuoneen kahvinjuojat valmistu koskaan. Tätä ovat viime vuosina epäilleet myös ainakin yliopistot, opetushallinto ja valtioneuvosto.

Samaan aikaan vastaajat ovat kuitenkin toisaalla varsin tyytyväisiä opintojensa etenemiseen.

Miten sen on mahdollista? Koska kaverit!

Koko kyselyn parhaan arvosanan (4,3/5) saa opiskelutovereilta saatu tuki opintojen etenemiselle. ”Ilman yhteisöä ja kavereita ei tästä koulusta selviä, koska juuri muualta apua ei saa.”

Luonnonlait ja suuret teoriat ovat ikuisia, kunnes ne kumotaan.

Menetelmät ja softat luovat nahkansa parin vuoden välein. Alan kuumimmat kehityskärjet ovat pahimmillaan pelkkiä päiväperhoja.

Mutta ystävät pysyvät.

Siksi kyselyn vapaissa vastauk­ sissa on tässä kohtaa enemmän positiivista kuin muualla yhteensä.

Siksi kaikki edellä mainitut yhteisöt näyttelevät ratkaisevaa roolia siinä, minkälaisia ammattilaisia alallemme valmistuu. Ja lopulta – siksi myös RIL on olemassa. Tarjoamassa puitteet ystäville kohdata ammattilaisina ja ammattilaisille ystävystyä.

Jos tuon haluaa konkretisoida sopivan kunnianhimoiseksi tavoitteeksi, joku voisi vaikka joskus sanoa jotakin siihen suuntaan kuin eräs vastaaja opintokyselyssä teki: ”Opiskelijajärjestöillä on ollut todella merkittävä vaikutus siihen, millainen ihminen olen nykyään.

Olen saanut opiskelijatoiminnalta erittäin paljon.”

Tervetuloa mukaan!

AMMATTI-

identiteetti

Teksti: PEKKA TAKKI Kuva: SHUTTERSTOCK

Lämpöinsinööriyhdistys LIVI ry

toimii LVI-alan diplomi-insinöörien yhdyssiteenä

L

IVIn eli Lämpöinsinööriyhdistyksen tarkoituksena on edistää jäsentensä ammatillista, yhteiskunnallista ja keskinäistä sosiaalista toimintaa sekä vaikutusmahdollisuuksia. LIVI on arvostettu ja aktiivinen asiantuntijayhdistys, joka uudistuu ja vastaa ajan haasteisiin.

LIVIn ammatillinen toiminta ja vaikuttaminen toteutetaan yhteistyössä RILin Energia- ja talotekniikkaryhmän kanssa, ja sosiaa­ liset aktiviteetit organisoidaan ja pidetään yllä LIVI ry:n puolella.

Tarvittaessa LIVI antaa lausuntoja LVI-alaan liittyvissä asioissa erikseen, tai yhteistyössä RILin sekä LVI-alan muiden järjestöjen kanssa.

Yhdistyksen toimintatapoina ovat asiantuntijaseminaarit, yhteiset tapaamiset sekä sähköinen viestintä- ja verkko-oppimisympäristö yhteistyössä RILin, LVI- ja muiden rakennusalan yhteisöjen kanssa. Uusien jäsenten rekrytoinnilla varmistetaan uusiutuminen ja jatkuvuus.

Ammatillinen vaikuttaminen kohdistetaan vuosittain valittavaan

ajankohtaiseen painopistealueeseen. Vuonna 2014 panostetaan erityisesti nettonollaenergiarakentamisen osaamiseen huomioiden kyseisen asian määrittelytyö. Tavoitteena on aktiivisesti osallistua edellä mainittua painopistealuetta käsitteleviin seminaareihin sekä järjestää painopistealuetta tukevia ekskursioita.

Lisäksi LIVIssä kehitetään edelleen yhteistyötä RILin Energia- ja talotekniikkaryhmän kanssa. Perinteen mukainen kesäretki järjestettiin toukokuussa ja joululounas on vuorossa LIVIn vuosipäivän läheisyydessä joulukuussa. Edellisten lisäksi osallistutaan vuoden aikana RILin Energia- ja talotekniikkaryhmän seminaareihin.

Yhdistyksen toimintavarat saadaan pääosin vuosimaksuista ja alan yritysten kannatusjäsenmaksuista. ■

RILin piirissä toimii tällä hetkellä seitsemän tekniikkaryhmää, jotka edustavat toimialan eri näkökul­ mia. Rakennustekniikan numeroissa 4/13 ja 1/14 esiteltiin Väylät, lii­ kenne ja logistiikka -teknikkaryhmä ja Pohja-, maa- ja kalliorakenta­ misen tekniikkaryhmä, nyt esitte­ lyssä ovat RILin jäsenyhdistys LIVI ja Energia- ja talotekniikkaryhmä.

Ryhmien esittely jatkuu seuraa­ vissa numeroissa.

PS. Kiinnostuitko?

RILin jäsenenä voit liittyä tekniikkaryhmään verkossa www.ril.fi Tekniikkaryhmät.

2/2014 • Rakennustekniikka

57

AMMATTI-

identiteetti

Teksti: tapio jalo Kuva: scanstocfoto

Energia- ja talotekniikkaryhmä (RET)

on tiiviisti mukana energiankäytön muutoksessa

E

nergia- ja talotekniikkaryhmä (RET) seuraa niin rakennustasolla kun koko rakennetussa ympäristössä tapahtuvaa energiatehokkuuden ja energiankäytön muuttumista. Keskeinen asia vuona 2014 on kansallisella tasolla laadittava lähes nollaenergiarakennuksen (nZEB) määrittely. Seminaarien lisäksi RET-ryhmä järjestää vuosittain ekskursioita. Myös yhteistyö Lämpöinsinööriyhdistyksen (LIVI) sekä Aalto-yliopiston Teekkarien LVI-kerhon kanssa pidetään jatkossakin tiiviinä.

RET-ryhmä toimii rakentamisen ja rakennuksien energiatehokkuusfoorumina ja ottaa kantaa ajankohtaisiin energiatehokkuusteemoihin. Tavoitteena on edistää uusien energiatehokkuusmääräysten käyttöönottoa, matalaenergia-

58

Rakennustekniikka • 2/2014

RET-ryhmän painopistealueet ■■ Suunnittelu ja osaaminen ➟ saatava koko suunnitteluryhmä sitoutumaan

energiatehokkuussuunnitteluun

■■ Rakentamisen laatu ➟ elinkaarimallitoteutukset, ympäristöluokitukset, uudet

työn aikaiset laadunvarmistusmenettelyt ja energiatehokkuuden todentami­ nen käytäntöön ■■ Viranomaisohjaus ➟ yhtenäisen toimintatavan tukemiseksi koulutus- ja tie­ dotustoimintaa eri paikkakunnilla ■■ Korkeakouluyhteistyö ➟ opiskelijoille laaja-alaista yhteistyötä tiedonvaih­ dossa sekä asiantuntijaluentoja ja lähes nollaenergiarakentamista sekä talotekniikan koulutukseen tarvittavan materiaalin käyttöönottoa. RIL-tason verkostoitumisen lisäksi otetaan huomioon myös muut ammattikunnat, sillä energiatehokkuus edellyttää kokonaisvaltaisia ratkaisuja.

Ajankohtaisia asioita toimintaympäristössä ovat uusien energiatehokkuusmääräysten ja energiatehokkuusdirektiivin (EED) käyttöönotto ja FInZEB-hanke (http://finzeb.fi/) kansallisten tavoitteiden laatimiseksi. Lisäksi seurataan EU:n rahoittaman Build Up Skills -hankkeen toista vaihetta, joka kohdistuu energiatehokkaan rakentamisen osaamisen lisäämiseen rakennustyöntekijätasolla (http://www.motiva.fi/ buildupskills).

Johtoryhmän tämän vuoden ensimmäisessä kokouksessa todettiin, että RET-ryhmä voisi jatkossa aktivoitua myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Katseet onkin kohdistettu muun muassa Tampereen suuntaan, jossa energiatehokkuusteemat ovat hyvin esillä. ■

Teksti: Tuomo Niemelä Kuva: Mikael Friskopf

LVI-kerho

kokoaa yhteen Aalto-yliopiston LVI-tekniikan opiskelijat

T

eekkareiden LVI-kerho on perustettu vuonna 1948, eli se on toiminut jo yli 65 vuotta LVI-opiskelijoiden yhdyssiteenä järjestämällä tapahtumia aina erinäisistä ekskursioista saunailtoihin. Kerhossa jaetaan opiskeluajan parhaat kokemukset yhdessä muiden LVI-tekniikan ja insinööritieteiden opiskelijoiden kanssa. Visio on, että LVI-kerho on alansa asiantuntijoiden tuntema ja arvostama opiskelijoiden ammattiaineyhdistys, jonka jäsenet ovat alansa vahvimpia osaajia tulevaisuudessa.

LVI-kerhon arvoihin kuuluu, että se toimii avoimesti teekkariperinteitä, jäseniään ja yhteistyökumppaneitaan kunnioittaen. Sen toimintaa tukevat vuosittain alan yritykset ja yhdistykset, jotka toimivat kerhon kannatusjäseninä

edistäen ja samalla mahdollistaen kerhon jokavuotisen toiminnan.

Kerhon toimintaan kuuluu lisäksi vahvasti yhteistyö muiden alan yhdistysten kanssa. LVI-Kerhosta on vuosittain edustaja Lämpöinsinööriyhdistys LIVI ry:n hallituksessa sekä lisäksi edustaja RILin RET-ryhmässä. Yhteistyötä tehdään myös muun muassa TEK:n LVI-kerhon kanssa. Kerho auttaa vuosittain Sisäilmayhdistys ry:tä maamme suurimman sisäilmastotapahtuman, Sisäilmastoseminaarin, järjestämisessä ja toteuttamisessa. Lisäksi kerho järjestää yhteisiä ekskursioita ja tapahtumia muun muassa LIVIn kanssa.

Joka syksy järjestetään kerhon perinteinen kotimaan pitkä ekskursio, jossa päästään aina vierailemaan noin 3–4 eri yrityksessä ja

tutustumaan näin alan kehityksen terävimpään kärkeen, esimerkiksi uusiin ilmanvaihtoratkaisuihin ja -järjestelmiin, uusiutuvilla energialähteillä toimiviin lämmitysratkaisuihin tai uusimpien dynaamisten simulointiohjelmien kehitystyöhön ja uusiin ominaisuuksiin.

Lisäksi yritysvierailut poikivat monille opiskelijoille sekä diplomityöaiheita että työpaikkoja.

Aalto-yliopiston kandiuudistuksen jälkeen ammattiainekerhoilla on yhä suurempi ja tärkeämpi tehtävä toimia rakennusja talotekniikka-alan puolestapuhujina. Teekkarien LVI-kerho on vastannut tähän haasteeseen järjestämällä ja osallistumalla erinäisiin phuksitapahtumiin sekä tehostamalla yhteistyötä muiden ammattiainekerhojen kanssa. Uudenlaiset tapahtumat yhdessä muiden kerhojen kanssa sekä entistä mielenkiintoisemmat ja kattavammat ekskursiot ovat Teekkarien LVI-kerhon keinoja pyrkiä erottumaan edukseen ja lisäämään kiinnostusta tähän jatkuvassa kehityksessä olevaan mielenkiintoiseen alaan. Uudet ja alati tiukentuvat energiamääräykset sekä passiivija nollaenergiarakennukset eivät saa aikaiseksi ainoastaan erittäin hyvää työllistymisnäkymää, vaan lisäksi mielenkiintoisen ja laajaalaisen tehtäväkentän valmistuville LVI-diplomi-insinööreille. ■

2/2014 • Rakennustekniikka

59

Teksti ja kuvat: Juha Rahko

Vaihto-opiskelijana neljässä yliopistossa

J

uho Rahko opiskeli 29.10.2012– 29.5.2013 European Mining Course-ohjelmassa, johon sisältyi opintoja Aalto-yliopistossa, Saksassa Aachenin teknillisessä yliopistossa, Englannissa Camborne School of Mining:ssa Falmouthissa sekä Hollannissa Delftin teknillisessä yliopistossa. Hän suorittaa diplomi-insinöörin tutkintoaan Aalto-yliopistossa, Rakennus- ja ympäristötekniikan koulutusohjelmassa.

Rahko suoritti vuoden aikana 60 opintopistettä kaivosalan opintoja eli jokaisessa yliopistossa 15 opintopistettä. Majoitus oli ilmainen ja valmiiksi järjestetty.

Myös paperiasiat sekä muu byrokratia oli hyvin pitkälle valmiiksi hoidettu, mikä helpotti käytännön asioita vaihto-vuoden aikana huomattavasti.

Kaikki EMC:n kurssit löytyvät Aalto-yliopiston Rakennus- ja ympäristötekniikan koulutusohjelman opinto-oppaassa, joten ne saa luettua suoraan maisterivaiheen opintoihin.

Aachen, Saksa, 29.10.–21.12.2012

”Aachen on 250 000 ihmisen kaupunki Saksassa aivan Hollannin rajalla. Kaupunki on viihtyisä, ja yliopisto arvostettu teknillinen yliopisto Euroopassa. Majoitus oli järjestetty Hollannin puo-

60

Rakennustekniikka • 2/2014

lella Vaalsissa, leirintäalueella.

Majoituspuitteet olivat loistavat, asuimme omakotitaloissa kolmen kämppiksen kanssa.

Kurssijärjestelyt toimivat, ja kurssit olivat mielenkiintoisia. Vapaa-aikaa jäi suhteellisen hyvin, ja se kului reissaamiseen sekä Saksan sisällä että muissa naapurimaissa.

Aachenista on helppo matkustaa muun muassa Kölniin, Dusseldorfiin, Brysseliin, Luxemburgiin, Strasbourgiin, jopa Pariisiin. Hintataso on Saksassa yleisesti ottaen hieman Suomea alhaisempi.”

Falmouth, Englanti, 14.1.–8.3.2013

”Falmounth on viihtyisä kaupunki Luoteis-Englannissa, lähes niemen kärjessä, aivan meren rannalla.

Alueella on hienoja, luonnon­ kauniita kalliorantoja sekä mahtavia vaellusreittejä tyypillisine englantilaisine maastoineen. Falmountissa on hyvä harrastaa muun muas­ sa surfausta, joskin se oli tammi-maaliskuussa kylmää touhua. Ilmasto oli leudohko, keskilämpötila noin +5 …+10 astetta.

Sadepäiviä oli yllättävän vähän.

Lenkkeily onnistui helmikuussa merenrannalla joinakin päivinä jopa shortseissa ja t-paidassa.

Falmountissa opiskelimme vain kaksi kurssia, jotka olivat mielenkiintoisia, ja ne koostuivat luennoista sekä palautetta-

Juho Rahko tutustui myös maail­ man suurimpaan ”kaivinkoneeseen”, Bucket-wheel Excavatoriin, saksalaisella ruskohiilikaivoksella.

vasta projektityöstä. Opiskelupuitteet Falmountissa olivat loistavat, kampus­alue on lähes upouusi. Majoitus oli kolmikerroksisessa talossa aivan kaupungin keskustassa, josta bussimatka kesti kampukselle noin 20 minuuttia. Asunnot olivat täydellisesti varusteltuja kerrostalokolmioita, jossa asui lisäkseni kaksi kämppistä. Hintataso Englannissa on pääasiallisesti Suomen tasoa, tuotteista riippuen.”

Delft, Hollanti, 11.3.–29.5.2013

”Delft on mukava, pienehkö kaupunki Hollannissa, aivan Rotter-

damin ja Haagin vieressä. Se on tyypillinen hollantilainen kaupunki lukuisine kanaaleineen ja muine hollantilaisine piirteineen. Asukkaita on noin 100 000, joista prosentuaalisesti iso osa on opiskelijoita.

Opiskelu Delftissä oli varsin intensiivistä. Opetus koostui kolmesta kurssista sekä niin sanotusta Case Studysta, joka toimi EMC:n päättötyönä. Se tehtiin viiden hengen ryhmissä, ja aikaa siihen kului noin viisi viikkoa. Kurssit olivat Delftissä hyvin järjestettyjä sekä mielenkiintoisia. Luennot kestivät viikon, jonka jälkeen oli tentti.

Kaikissa kursseissa täytyi myös palauttaa harjoitustyö.

Majoitus oli järjestetty Delftse Hout -leirintäalueella, mökeissä.

Matka kesti yliopistolle noin 10 minuuttia. Vapaa-aikaa jäi suhteellisen paljon, vaikka opetustahti olikin varsin tiivis. Hintataso Hollannissa on pääasiallisesti hieman Suomea alhaisempi.”

Avartava kokemus jätti pysyvän jäljen

”Vaihtoon lähteminen on yksi parhaista päätöksistäni tähänastisessa elämässäni. Ulkomailla opiskelu ja asuminen yhdistettynä lukuisiin uusiin ystävyyssuhteisiin ympäri maailmaa avartaa ja laajentaa sekä omaa ajattelutapaa että asennoitumista yleisesti elämään. Lisäksi se luonnollisesti kohentaa kielitaitoa ja pienentää, tai oikeastaan poistaa kokonaan, kynnyksen käyttää vierasta kieltä päivittäisessä elämässä.

EMC:llä yksi suurimmista eduista on alan yritysmaailman vahva läsnäolo ohjelmassa. Vierailimme vuoden aikana kymmenissä kaivosalan firmoissa. Moni opiskelijoita onnistui saamaan kyseisistä yrityksistä itselleen joko diplomityö- tai harjoittelupaikan. Tämä

Rahko oli ekskursiolla IHC Merwede:n ruoppausalustelakalla Rotterdamissa.

mahdollisuus kannattaa todella hyödyntää EMC:llä. Valtava etu on myös se, että FEMP järjestää joka vuosi Reunion-tapahtuman, johon on kutsuttu kaikki ohjelman suorittaneet henkilöt sekä ohjelmaa rahoittavien yritysten edustajat.

EMC on todella varteenotettava vaihtoehto suorittaa maisterivaiheen opinnot. Se ei ehkä ole helpoin mahdollinen tie, mutta ammatillisesta näkökulmasta täydellinen valinta sen suhteen, että vuoden aikana oppii kaivosalasta

todella paljon. Lisäksi mahdollisuus saada hylätty arvosana kursseista on häviävän pieni, koska sekä ”ryhmäpaine” että opettajien ja professoreiden luoma ”opiskelupaine” ajavat todellakin panostamaan opiskeluun. Ohjelman aikana monella kurssilla käsitellään kaivosalan ympäristökysymyksiä, mikä on mielestäni yksi tärkeimmistä aiheista kaivosalaa ajatellen nyt, ja varsinkin tulevaisuudessa. ■

Faktaa vaihto-ohjelmasta EMC eli European Mining Course (RTWH Aachen, Camborne School of Mines, Technical University of Delft) on FEMP:n, Federation European Mineral Program, hallinnoima kaivosalan vuodenmittainen maisteriohjelma, joka suoritetaan nel­ jässä eri maassa ja yliopistossa. Ohjelmaan valitaan n. 25 opiskelijaa useista eri maista hakemusten perusteella.

Tulevaisuudessa ohjelma muuttuu kaksivuotiseksi maisteriohjelmaksi kaikille osallistujille. Lisätietoja: www.femp.org

Hae apurahaa: RIL-Säätiö myöntää apurahoja teekkareiden ulkomaiseen ammatilliseen opiske­ luun ja harjoitteluun. Katso lisää ril.fi/fi/ril/ril-saatio/apurahojen-haku.html

2/2014 • Rakennustekniikka

61

RIL JULKAISEE

RIL KOULUTTAA

$PPDWWLODLQHQ RIL 261-2013 Routasuojaus – rakennukset ja infrarakenteet

RIL 250-2011 Kosteudenhallinta ja homevaurioiden estäminen

257 sivua. 115,-

Menettelytapoja ja ratkaisuja kosteuden hallintaan suunnittelusta

Routasuojauskoulutus YSE 98 - sopimustekniset 5,/ MD 5,/ 21.3.2013, Helsinki erityiskysymykset 5DNHQQHVXXQQLWWHOXQ DVLDNLUMDRKMH 7.5.2013 Tampere 7HNVWLRVD MD 0DOOLSLLUXVWXNVHW MD ODVNHOPDW Hankintalakikoulutus

5,/LQ XXGHW MXONDLVXW VLQXOOH

käyttÜÜn. 243 sivua. 67,RIL 107-2012 5,/ Rakennusten veden- ja RIL 258-2011 8XVLXWXYLHQ OlKLHQHUJLRLGHQ Nl\WW| UDNHQQXNVLVVD kosteudeneristysohjeet Teolliset ratkaisut 219 sivua. 97,korjausrakentamisessa 5,/ Teollisen tuotannon perusteita, RIL 232-2012 .DLYDQWR RKMH ratkaisujen vaikutuksia rakennusproRakennusten paloturvallisuus. sessiin ja esimerkkejä teollisista Savunpoiston suunnittelu 275 sivua. 95,5,/ .DOOLRSXOWLWXVRKMH RIL 260-2012

korjausrakentamisratkaisuista.

59 sivua. 44,-

RIL & RKL

Pääsuunnittelijakoulutus

Tilaajavastuulain uudistus ja rakennusalan veronumero sekä 5,/ ulkomaisen tyÜvoiman hallinta

RIL-SAFA kouluttaa

nro 9 YhteistyĂśkoulutusta 5,/ Koulutus alkaa 5RXWDVXRMDXV UDNHQQXNVHW MD LQIUDUDNHQWHHW 20.3.2013 Helsinki

13.5.2013 Jyväskylä 11.6.2013 Helsinki

Kestävä korjaaminen

– TyÜkaluja ja ohjeita 5,/ 6.5.2013 Helsinki Rakennuttajan 5DNHQWHLGHQ MD UDNHQQXVWHQ HOLQNDDUHQ KDOOLQWD

Selkeä opas taloyhtiÜn jokaiselle osakkaalle.

Ryhmäkorjaamisella tehokkuutta, 74 sivua. 20,laatua ja kustannussäästÜä taloyhtiÜi5DNHQWDMDW PDDLOPDOOD 5,/ YXRWWD MXKODNLUMD den korjaushankkeisiin.

RILin julkaisuja saatavissa 130 sivua. 57,-

turvallisuuskoordinaattori

Pääsuunnittelijan

21.3.2013 Tampere

ajankohtaispäivä 5,/LQ MXONDLVXMD VDDWDYLVVD P\|V H.LUMRLQD Jatkopäivä 25.4.2013 14.5.2013 Helsinki NV ZZZ ULO ¿ NLUMDNDXSSD ! H.LUMDW 30.5.2013 Oulu

myĂśs eKirjoina

5,/ Ks. www.ril.fi/kirjakauppa › eKirjat RIL 259-2012

9HVLWRUQLHQ MD DODYHVLVlLOL|LGHQ NXQQRQKDOOLQWD Matalaenergiarakentaminen.

Toimitilat

RIL, SAFA, ATL, RIA & RKL

20.3.2013 Turku 15 NDWWRUDNHQWHHQ Ml\NLVW\NVHQ VXXQQLWWHOX

TaloyhtiÜmme putkiremontti – jokaisen osakkaan tyÜkirja

Ryhmäkorjaushankkeen

kokoaminen, suunnittelu ja 5,/ toteutus 7DLWDYD NXQWDUDNHQQXWWDMD

rakennuttajille

11.4.2013 Helsinki 5,/ YhteistyĂśkoulutusta 0DDKDQ MD YHWHHQ DVHQQHWWDYDW NHVWRPXRYLSXWNHW

Jatkopäivä 22.8.2013 12.9.2013 Helsinki

Lisätietoja kaikista

-XONDLVXWLODXNVHW MD OLVlWLHWRMD Jatkopäivä 1.10.2013 koulutustilaisuuksistamme: SLUNNR VQHOOPDQ#ULO ¿ WDL ZZZ ULO ¿ NLUMDNDXSSD Ril.fi/koulutus tai

Tilaukset ja lisätietoja:

Kokonaisvaltainen suunnittelu-, to5,/ pirkko.snellman@ril.fi tai teutus- ja ylläpito-ohjeisto toimitilojen Ril.fi › Julkaisut › Kirjakauppa 6XXQQLWWHOXSHUXVWHHW MD UDNHQWHLGHQ NXRUPDW matalaenergiarakentamiseen.

9HVLUDNHQWHHW 185 sivua. 87,-

YSE 98 -koulutus

Ville Raasakka

9.-10.4.2013 Kuopio ville.raasakka@ril.fi 6XRPHQ 5DNHQQXVLQVLQ||ULHQ /LLWWR 5,/ U\ 5.-6.6.2013 Helsinki

7||O|QNDWX +HOVLQNL

p. 050 366 8687

Ril.fi

S

FACILI T Y MANAGEMEN T

|

CLEANING

Rakennustekniikka_lehti_painokelpoinen.indd 1

62

Rakennustekniikka • 2/2014

|

SUPPORT

|

PROPERTY

|

C AT E R I N G

|

SECURITY

|

www.fi.issworld.com

5.5.2014 15:27:46

RILin suuri jäsenjuhla 13.6. iloisissa 1930-luvun tunnelmissa, ilmoittaudu heti!

Ohjelmassa: buffetruokailua musiikkia Dj Igor soittaa savikiekkoja muusta musiikista huolehtii pitkän linjan ammattimuusikoista koostuva Big Ti­ me kokoonpanolla Jussi Liski, kosketinsoittimet, Markus Raivio, rummut ja laulu, Mikko Vuorela, kontra- ja sähköbasso ja Jarmo Hynninen, kitarat yy luvassa 30-luvun swingiä ja tanssittavaa bilemusiikkia yy teemapukeutumista 30-luvun henkeen, paras asu palkitaan! yy loistavaa seuraa yy yy yy yy

Tapahtuma on veloitukseton, avec!

Ilmoittautuminen vaaditaan, voit tehdä sen RILin verkkosivujen (www.ril.fi) tapahtumakalenterin kautta.

Majoitusta tarvitseville RIL on varannut huoneita Scandic Parkista, Mannerheimintie 46, 00260 Helsinki, puh. 09 47 371, parkhelsinki@scandichotels.com Majoitusta tarvitsevat varaavat huoneensa itse suoraan hotellista hotellin yllä olevia yhteystietoja sekä varaustunnusta SUO130614_002 käyttäen 30.05.2014 mennessä.

2/2014 • Rakennustekniikka

63

Teksti ja kuvat: henriikka hellström

Mentoroinnista syntyy parhaimmillaan elinikäinen kaveruus

Mentorointi ei ole pokkurointia, vaan tasa-arvoinen kumppanuussuhde. Se vaatii toki hieman aikaa, mutta sitäkin enemmän avointa suhtautumista eri sukupolven taitajaan.

Ari Ahonen ja Saku Viita-aho kiittelevät mentorointiprosessin antia. Saajaosapuolia oli kaksi.

Sen näkee jo kauas. Näillä kahdella synkkaa. Puhe kumpuilee viskin maistelusta käynnissä oleviin projekteihin. Letkeä huulenheitto pohjustaa usein vakavampia aiheita, kuten harmaan talouden vaikutusta omaan työnkuvaan tai perheen ja huippu-uran yhteensovittamista.

RYM Oy:n toimitusjohtaja Ari Ahonen, 57 v, ja Sweco PM Oy:n projekti-insinööri Saku Viita-aho, 28 v, osallistuivat vuonna 2012 RILin järjestämään mentorointiohjelman pilottiin. ”Idea on loistava, koska minuakin on aikoinaan mentoroitu”, Ahonen kertoo 35 vuoden työkokemuksella. Historiasta löytyy myös aiempia mentorointisuhteita.

Viita-aholle kokemus on ensimmäinen. Hän on ehtinyt työskennellä täysipäiväisesti valmistumisensa jälkeen 3–4 vuotta. Joku voisi siis todeta, että nuoruuden into kohtaa kokemuksen. Kliseisesti kyllä näin, mutta todellisuudessa kumpikin osapuoli painottaa tasa-arvoisen mentorointisuhteen tärkeyttä. ”Tämähän on kokemusten jakamista, mentorointi ei suinkaan tarkoita opettamista. Koen sitä paitsi uhkana ajatusmallin ’näin tämä on aina ollut’. Saku haas-

64

Rakennustekniikka • 2/2014

Mentori Ari Ahonen kertoo ”aivohiiri”-tekniikan toimineen hyvin. Saku Viita-aho huomauttaa, että mentoria pitää kunnioittaa, mutta tittelit on hyvä heittää syrjään. ”Mentorin pitää olla valmis kehittymään itsekin.” toi minut monta kertaa”, Ahonen vahvistaa. ”On hyvä kuulla, ettei Ari kuollut tylsyyteen”, Saku kommentoi ja kumpikin nauraa remakasti päälle.

Päämäärä on saavutettu, kun luottamus on syntynyt. Parhaimmillaan prosessi tarjoaa läpinäkyvän mentorointisuhteen, jonka vaakakupissa painavat yhtä paljon kunnioitus ja itseluottamus.

Ahonen teki ensimmäistä tapaamista varten vanhojen kokemustensa pohjalta rungon, jota he muokkasivat yhdessä. Tapaamisia oli aloitus- ja lopetuskokouksen lisäksi neljä. Viita-ahon mu-

RILin uusi mentoriohjelma on käynnissä Mukaan on lähtenyt ennätysmäärä, yli 50 mentoria, jotka pääsevät pian ammentamaan kokemuksiaan nuoremmilleen, ja imemään itse uusia ajatusmalleja. Lisää ohjel­ masta RILin sivuilta ril.fi/fi/alankehittaminen/mentorointi-2014. html

kaan mentorin onkin nähtävä tapaamisten eteen hieman vaivaa, ja jokaiselle kerralle olisi hyvä olla valmiiksi pohjustettu aihe. Hän sanoo Ahosen kertoneen uransa varrelta esimerkkejä, jonka jälkeen asiaa pohdittiin yhdessä ylemmällä tasolla. Yksi tällainen tapaamisen aihe oli skenaario alan tulevaisuudesta, josta Viita-aho oli valmistellut pohdinnan tapaamisen pohjaksi. ”Tapaamiset saivat pysähtymään sellaisten asioiden äärellä, joita ei normaalissa arjen pyörityksessä ehdi aktiivisesti miettimään.”

Ahosen kokemuksen mukaan keskusteluissa on hyvä pysytellä työelämän kiemuroissa ylätasolla, koska operatiivisella tasolla neuvot voisivat helposti ohjata väärille raiteille. ”Minut on heitetty nuorena uskomattoman vaativiin paikkoihin. Nuoren omanarvontunto

Arin ja Sakun vinkit uusille mentoripareille: RILin runko on hyvä: alkubriiffi, kolme tapaamista ja yhteenveto Tapaamisrungon luominen yhdessä Hyvä valmistautuminen jokaiseen tapaamiseen sovitun aiheen pohjalta Suuret linjat, ei operatiivisen tason asioita ”Tittelit syrjään!”

Tärkeimmät keskinäiset arvot: tasa-arvoinen kumppanuus, itseluottamus ja nöyryys oikeassa suhteessa, läpinäkyvyys ■■ Poteroituminen ei kannata: tapaamisia hyvä pitää myös muualla kuin men­ torin työhuoneella ■■ ■■ ■■ ■■ ■■ ■■

vahvistuu tällaisten kokemusten kautta. Mielestäni nykynuorille ei tarjota tarpeeksi haasteellisia tehtäviä, joten heidän esiintuloaan on vahvistettava oikealla tavalla. Mentorointiohjelma on tähän hyvä väylä. Mentorisuhde on myös hyvä paikka testata omia leadership-kykyjään.”

Viita-ahon mielestä olisi hienoa, jos konkareiden silmät avautuisivat, ja he tajuaisivat, että ”tuol-

KOULUTTAA

laisellekin räkänokalle” voi antaa vastuuta.

Hän sanoo, että Ahonen on henkilö, jolta voi kysyä mielipidettä, kun tulee tenkkapoo. ”Mentorointiprosessi oli paljon lämminhenkisempi kuin oletin. Parasta tässä onkin syntynyt kaveruus.”

Ja Ahonen muistuttaa: ”On velvollisuuteni jakaa hyvää eteenpäin.”

Pilottihanke RIL on julkaissut ohjeluonnoksen olemassa olevien rakennusten kantavien ra­ kenteiden tarkastusmenettelyä varten. Seuraavaksi ohjetta on tarkoitus testata käytännön kohteissa. Testaus toteutetaan konsulttivetoisella pilotointihankkeella vuoden 2014 aikana. Samalla ohjeluonnos annetaan vapaasti yleiseen käyttöön palautteen hankkimista varten. Aiheesta lisää: ril.fi Alan kehittäminen.

Tietoa kaikista RILin järjestämistä koulutustilaisuuksista löydät osoitteesta www.ril.fi/koulutus Syksyllä alkamassa pätevöityskoulutusta mm. rakennuttajille (RAP) ja työmaainsinööreille.

CIB World Building Congress 2016

Lisätietoja myös: ville.raasakka@ril.fi tai 050 3668687

Rakennustekniikka koulutus 0514.indd 1

12.5.2014 10:13:42

”Intelligent Built Environment for Development” 30.5-3.6.2016 Tampereella Lue lisää aiheesta: wbc16.com 2/2014 • Rakennustekniikka

65

RILin golfmestaruudet ratkotaan tänä vuonna maanantaina, 1.9.,

Tawast Golfissa Hämeenlinnassa. Yhteislähtö klo 10.00.

Mestaruus ratkaistaan totuttuun tapaan bruttolyönneillä ja lisäksi kahdessa sarjassa: ■■ sarja A: tasoitus 0 - 18,4 pg ■■ sarja B: tasoitus 18,5 - pg ■■ lisäksi pisin avaus ja lähinnä lippua palkitaan.

RIL-Golf 2014

RIL-Seniorit: RIL-Senioreilla on lisäksi oma seniorimestaruuskilpailusarja (pb), johon voivat osallistua kaikki RIL-Seniorit -jäsenet (ei tarkoita SGS-jäsenyyttä).

Jokaisen pelaajan on oltava jonkun seuran rekisteröity jäsen (voimassaoleva jäsenkortti mukaan). Kilpailuihin hyväksytään max slope 36.

Osallistumismaksu on 50 euroa/henkilö sisältäen kilpailun kenttämaksun, harjoitusalueen käytön palloineen, golfkärryn, aamiaisen, noutopöytäruokailun ja saunan.

Ilmoittaudu www.ril.fi tapahtumakalenterin kautta.

Tervetuloa!

Pohjois-Suomen osaston & seniorien golfkisat järjestetään to 7.8. klo 15.00 alkaen peräkkäisin

lähdöin Sankivaaran golfkentällä Oulussa.

Sarjat: ■■ pistebogey tasoitus max 35,9 ■■ pistebogey tasoitus 36 tai enemmän ■■ lyöntipeli ■■ rakentajaseniorit osallistuvat lisäksi omaan seniorisarjaan (pb) ■■ lisäksi palkitaan lähimmäs lippua ja pisimmän draivin lyönyt.

Kaikki pb:t aivan täysin tasoituksin. Jokaisen pelaajan on oltava jonkun seuran rekisteröity jäsen (voimassa oleva jäsenkortti mukaan).

Osallistumismaksu: pelioikeuden haltijat 0 eur ja muut 50 eur, sisältää kisan jälkeen vapaavalintaisen juoman klubilla. Maksetaan tuloskortin noutamisen yhteydessä caddiemasterille.

Ilmoittautumiset: suoraan caddiemasterille viimeistään pe 1.8.: Oulun Golfkerho, Sankivaaran Ulkoilukeskus, caddiemaster@oulugolf.fi

66

Rakennustekniikka • 2/2014

Perhetapahtuma Eläinmuseossa Helsingin Luonnontieteellisessä museossa sukelletaan Itämeren pinnan alle, narskutellaan pakkaslunta, kauhistellaan kodin kutsumattomia vieraita, pohditaan evoluution aikaansaannoksia ja ihmetellään luustokokoelmaa.

Luonnontieteelliseen museon uusin pysyvä näyttely kertoo maailman luonnosta. Kantavana teemana näyttelyssä on elollisen luonnon sopeutuminen mitä erilaisimpiin olosuhteisiin.

RIL järjestää syyskauden avauksena perhetapahtuman museossa sunnuntaina 7.9. klo 12–14.

TOP10-tehtäviä, kahvi- ja mehutarjoilua.

Kuva: LKTM/Mikko Heikkinen

Tapahtuma on tarkoitettu kaikille RILin jäsenille perheineen ja se on maksuton, tervetuloa! llmoittautumiset www.ril.fi tapahtumakalenterin kautta.

Luonnontieteellinen museo, Pohjoinen Rautatiekatu 13, Helsinki.

Vierumäki: Golfia Cooke-kentällä 2014

Pelaa golfkierros puoleen hintaan!

Varaa peliaika caddiemasterilta 010 5777 030 ja mainitse varausta tehdessäsi olevasi RILin jäsen.

RILin jäsenistön käytettävissä on neljä pelioikeutta/päivä: ■■ Jäsenellä on mahdollisuus varata 4 pelioikeutta per pelikerta/pv ■■ Hinta RILin pelioikeutta käyttävälle on arkena 28/33 €/henkilö (normaali greenfee 56/66 €) ja viikonloppuisin 32/37 €/hlö (normaali greenfee 64/74 €). Kierros maksetaan paikan päällä. Korkeammat hinnat ovat voimassa sesonkikaudella 1.6–31.8.2014. Kierrosta ei ole mahdollista maksaa liikuntaseteleillä.

■■ Jäsenetuhinnan varattuihin pelioikeuksiin saa esittämällä RILin jäsenkortin maksettaessa. Jäsenkortin voi tulostaa extranetistä jäsensivuilta kohdasta Jäsenkortti, tietojen muuttaminen.

Caddiemaster: Vierumäki Golf: Cooke-kenttä:

puhelin 010 5777 030, s-posti caddie.master@vierumaki.fi http://www.vierumaki.fi/lomailijat-ja-liikkujat/golf/ http://www.vierumaki.fi/lomailijat-ja-liikkujat/golf/golfkentat/

2/2014 • Rakennustekniikka

67

SUMMA on auki!

Tekniikka&Talous tarjolla nyt myös sähköisenä – vaihtajalle erityisetuja.

RILin jäsenellä on nyt mahdollisuus vaihtaa painettu jäsenetulehtensä Tekniikka&Talous sähköiseksi. Talentumin uusi Summapalvelu tarjoaa kustantajan kaikki lehdet sähköisinä kaikkiin mahdollisiin päätelaitteisiin kännykästä padiin ja pöytämikroon.

Vaihdon voit tehdä maksutta ja helposti kirjautumalla RILin verkkosivujen www.ril.fi kautta extranetiin. Siellä Jäsensivuilla kohdasta Jäsenkortti, tietojen ja salasanan muuttaminen kirjaudutaan jäsentietojen päivitykseen, jota kautta voit valita SUMMA-palvelun sisällön. Viimeistään viikon kulues­sa tilaaja saa Talentumilta tilauksen käyttöönottoviestin, jossa olevaa linkkiä klikkaamalla jäsen rekisteröityy Summaan. Näin siis aluksi, myöhemmin tilaaminen nopeutuu.

Paperilehden tilauksensa digitaaliseksi tilaukseksi vaihtava RILin jäsen on oikeutettu kahteen erityisetuun: hän saa käyttöönsä veloituksetta yhden Talentumin kustantaman sähköisen kirjan sekä kolmen kuukauden veloituk­settoman käyttöjakson Summan ns. Lehtitimantti-palvelusta, joka sisältää kaikki Talentumin lehdet.

68

Rakennustekniikka • 2/2014

Paperilehden tilauksensa digitaaliseksi tilaukseksi vaihtaneella jäsenellä on mahdollisuus palata paperilehden tilaajaksi milloin vain niin halutessaan. Edellä mainitut vaihtotarjoukset hän saa kuitenkin vain kerran.

Digitaaliseen tilaukseen vaihtanut RILin jäsen on oikeutettu tilaamaan saman lehden paperiversion 17,60 euron lisähintaan (sis. alv) per vuosikerta. Oikeus paperilehden lisähintaiseen tilaukseen edellyttää, että RILin jäsenellä on digitaalinen jäsentilaus ko. lehdestä samaan osoitteeseen. Talentum perii tämän lisähinnan jäseneltä suoraan.

Voit edelleen vaihtaa Tek­ niikka&Talous-lehden tilauksen maksutta johonkin seuraavista Talentumiin lehdistä: Fakta, Markkinointi&Mainonta, Metalli­ tekniikka, MikroPC, Tietoviikko, Arvopaperi. Vaihtomah­dollisuus koskee sekä painettua lehteä että digitaalista tilausta. Vaihto tehdään samalla tavalla RILin extra­netissä kuin yllä on kuvattu.

Vaihtomahdollisuus ei koske opiskelijajäseniä.

Jäsenetulehden lisäksi RIL:n jäsen saa 40 % alennuksen Talentumin julkaisemista lehdistä pape-

risina sekä digitaalisina tilauksina.

Summa-palvelun kautta ladatuista Talentumin kustantamista digitaalisista kirjoista Talentum myöntää RILin jäsenille 20 % alennuksen.

Sama 20 % alennus koskee TalentumShopista (www.talentumshop. fi) ostettuja Talentumin kirjoja.

Opiskelijoille digilehti ilmaiseksi Osana uudistuvaa lehtipaket­ tia RIL ja Talentum ovat sopi­ neet, että kaikki RILin opiskeli­ jajäsenet saavat uutena etuna Tekniikka&Talous-lehden digitilauk­ sen maksutta käyttöönsä. Opiskeli­ jajäsen pääsee aktivoimaan palve­ lun RILin extranetissä samoin kuin yllä on kuvattu.

Teksti ja kuvat: anu karvonen

Komeita siltoja Pietarissa

Sillat ja erikoisrakenteet tekniikkaryhmän ekskursio RILin Sillat ja erikoisrakenteet tekniikkaryhmä tutustui Pietarin hankkeisiin pääsiäisen jälkeen. Heti Pietariin tultuamme siirryimme katsomaan Nevan ylittävää Bolshoy Obuhovskiy -vinoköysisiltaa, joka on osa Pietarin kehätietä. Sillan alikulkukorkeus on 30 metriä, ja toisin kuin muut Nevan ylittävät sillat, se ei ole avattava. Kahdesta rinnakkaisesta sillasta ensimmäinen valmistui joulukuussa 2004 ja toinen lokakuussa 2007.

Vinoköysisillalla on leveyttä 25 metriä ja pituutta 2,5 kilometriä.

Jänneväli on 382 metriä. Sillan teräspylonit ovat 120,5 metriä korkeat. Siltaa on monitoroitu sekä työn että käytön aikana.

Bolshoy Obuhovskiy -sillan jälkeen näimme vuonna 2008 valmistuneen, rata-alueen ylittävän

713 metriä pitkän Alexandrovskaya ferma bridge -vinoköysisillan. Sen A-muotoiset betonipylonit ovat 65 metriä korkeat. Myös tätä siltaa monitoroidaan.

Viimeiseksi tutustuimme kahteen arkkitehtonisesti ainutlaatuiseen kevyen­liikenteen siltaan. Ensimmäinen teki ympyrän liittymän yläpuolella. Kulku sillalle tapahtui portaita tai pitkiä luiskia pitkin. Jälkimmäinen kaareva silta oli ”riippujänteellä” niin pysty- kuin vaakatasossakin tuettu.

Ensimmäisen päivän kohteita meille esittelivät Institute Giprostroymost Saint Petersburgin Igor Koljushev ja Roman Guzeev. Institute Giprostroymost oli suunnitellut kaikki kohteet, joihin pääsimme tutustumaan.

Toisena päivänä ryhmämme suuntasi Pietarin eteläpuolella ole-

Ekskursioryhmä ihastelee Bolshoy Obuhovskiy -siltaa.

vaan Stroyprojektin toimistoon, jossa saimme kuulla Pietarin läntisestä ohikulkutiestä eli Diameter-hankkeesta. Tämän jälkeen ajoimme jo valmistuneille eteläisen ja pohjoisen osuuksille.

Näimme myös kehätien länsiosan, joka ylittää Suomenlahden tulvapatoa pitkin.

Kokonaisuudessaan Diameteristä tulee 46,6 kilometrin pituinen 14 eritasoliittymineen. Pisin pohjoinen osuus on 26,4, keskinen 11,7 ja eteläinen 8,5 km. Kaistojen lukumäärä vaihtelee neljästä kahdeksaan. Eteläisellä osuudella Diameter kulkee osin sillalla kahdessa tasossa. Tällä hetkellä liikennettä on noin 70 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Keskimmäinen osa valmistuu 2016 ja se ylittää Nevan suiston näyttävällä vinököysisillalla.

Vinoköysisilta rakennetaan myös Petrovsky kanavan ylitse. Pohjoinen osuus, joka valmistui elokuussa 2013, päättyy Scandinavian moottoritielle.

Koko Diameter tulee olemaan maksullinen, mutta vain eteläisen osan maksupisteet on otettu toistaiseksi käyttöön.

Viimeisenä päivänä osa ryhmästämme tapasi omia yhteistyökumppaneitaan, ja osa tutustui YIT:n Moskovskij-kerrostalotyömaahan. Alue on aiemmin toiminut tuotantoalueena ja nyt siihen rakennetaan asuntoja. Kohde koostuu kolmesta eri rakennuksesta, jotka valmistuvat kahdessa vaiheessa vuosina 2014 ja 2015.

Asuntoja siihen tulee yli 900, ja kerrosluku on suurimmillaan 19.

2/2014 • Rakennustekniikka

69

Kalenteriin on koottu RILin ja alan tapahtumia

70

Päivä

Tapahtuma

Järjestäjä

Paikka

09.06.

MC RIL Pohjois‐Suomi

PS‐osasto

Pudasjärvi

12.06.

Lounais‐Suomen osaston kesäglögit

LS‐osasto

Turku

13.06.

RIL 80‐vuotta

RIL

Helsinki

11.07.– 10.08.

Asuntomessut

Suomen Asuntomessut

Jyväskylä

05.08.

PiRIL‐Nuoret kesälajikokeilu

PiRIL‐Nuoret

Tampere

07.08.

RIL Pohjois‐Suomen osaston & seniorien golfkisat

PS‐osasto

Oulu

19.08.

RIL‐Suunnistus

RIL

Sipoo

20.08.

RIL‐Regatta

RIL

Espoo

01.09.

RIL‐Golf 2014

RIL

Hämeenlinna

07.09.

Perhetapahtuma Eläinmuseossa

RIL

Helsinki

01.– 03.10.

Finnbuild

Suomen Messut

Helsinki

01.– 03.10.

Infra Expo

Suomen Messut

Helsinki

01.– 03.10

Ympäristö ja yhdyskunta

Suomen Messut

Helsinki

04.11.

Pirkanmaan rakennuspäivä

PIRA

Tampere

13.11.

RIL‐Palkinto, julkistaminen

RIL

Helsinki

13.11.

Syysliittokokous

RIL

Helsinki

12.12.

RIL‐Glögit

RIL

Helsinki

Rakennustekniikka • 2/2014

ASIANTUNTIJA-AINEISTOA

Teksti: Anne Herneoja (vas.) ja Anu Kruth (oik.), Liikennevirasto

Palvelutasolähtöinen liikennejärjestelmäsuunnittelu haastaa uudenlaiseen keskusteluun Eri liikennemuodot huomioon ottavalla liikennejärjestelmäsuunnittelulla on jo perinteitä. Sitä on vuosien varrella kehitetty monin tavoin. Viime aikoina keskeiseksi on noussut matka- ja kuljetusketjujen toimivuuden varmistaminen. Tällöin liikennejärjestelmää lähestytään asiakkaiden tarpeiden näkökulmasta, jolloin kuvaan tulee mukaan palvelutason käsite. tussa osassa liikennettä. Nykyinen Palvelutaso on käsitteenä moniliikennepolitiikka laajentaa tarkastulkintainen. Liikennesektorilla telua yleisemmälle tasolle eli matsillä on perinteisesti tarkoitettu kojen ja kuljetusten ovelta ovelle liikenteellistä (HCM-) palveluta-palvelutasoon. soa tai ylipäänsä väylän tarjoamaa Matkojen ja kuljetusten palvepalvelutasoa. Tällöin ollaan oltu lutasotekijöitä ovat yhteydet, turkiinni väylässä tai väylään rajaMatkojen ja kuljetusten palvelutasotekijät Turvallisuus Yhteydet

Turvallisuus

Matka-aika Ennakoitavuus

Yhteydet

Matkat

Esteettömyys

Kuljetukset

Matka-aika Ennakoitavuus

Hallittavuus Mukavuus Matkan hinta

Matkojen ja kuljetusten palvelutasotekijät.

•

72

Liikenne ja tieto

Rakennustekniikka • 2/2014

www.liikennevirasto.fi

vallisuus, matka-aika, ennakoitavuus ja hallittavuus. Matkoilla korostuvat lisäksi mukavuus ja hinta.

Kuljetusten kustannustehokkuus on seurausta muista palvelutasotekijöistä, etenkin yhteyksien kapasiteetista (väylien kantavuus, kulkusyvyys), joten sitä ei käsitellä erikseen.

Palvelutasotekijöiden merkitys vaihtelee matka- ja tavararyhmittäin. Tämän vuoksi tarpeiden ja palvelutasotavoitteiden tarkasteluissa on usein mielekästä erotella matkaryhmät: työ-, työasia-, opiskelu- ja koulumatkat, ostosja asiointimatkat sekä vapaa-ajanmatkat. Kuljetusten tarkastelua on suositeltu lähestyttävän tavararyhmittäin: irtotavarat, massatuotteet, kulutus- ja investointitavarat, tuoretuotteet ja vaaralliset aineet. Näitä kaikkia ei kuitenkaan

ole tarpeen tarkastella kaikissa tilanteissa.

Palvelutasotavoitteet asetetaan ensin

Liikennejärjestelmäsuunnitelma kattaa yleensä yhden maakunnan alueen. Tarpeiden ja palvelutasotavoitteiden määrittämisen kannalta on usein järkevää jakaa maakunta toiminnallisesti samankaltaisiin alueisiin. Palvelutasotavoitteita asetettaessa joudutaan tekemään arvovalintoja: Mitä tarpeita painotetaan kullakin alueella? Mikä taso on riittävä? Tämä keskustelu pitää käydä poliittisten päättäjien kanssa. Priorisointiin selkänojaa tuovat laajemmat alueelliset ja yhteiskunnalliset tavoitteet.

Esimerkiksi kestäviin kulkutapoihin liittyvät tavoitteet tai maakuntaohjelmassa tunnistetut keskeiset saavutettavuussuunnat tai alueen kärkiyrityksiksi nostetut toimialat.

Taajama-alueella matkoihin voisi liittyä esimerkiksi seuraavanlaisia palvelutasotavoitteita: ”Päivittäiset arjen tarpeet on mahdollista hoitaa ilman autoa. Asemat ja pysäkit ovat hyvin saavutettavissa kävellen ja pyöräillen. Kaikille kaukoliikenteen vuoroille on mahdollista tehdä liityntämatka joukkoliikenteellä.” tai ”Työmatkojen matka-aikojen ennakoitavuus on henkilöautolla tyydyttävä: yllättäviä viivytyksiä sattuu melko usein ja ihmiset joutuvat varautumaan niihin.”

Maaseudulla tai kehityskäytävässä palvelutasotavoitteet ovat erilaisia, kuten: ”Esteettömät asioin­timatkat haja-asutusalueelta lähimpään kuntakeskukseen turvataan kaksi kertaa viikossa.” tai ”Pääkaupunkiseudulle joukkoliikenteellä tehtävien työ- ja työasiamatkojen matka-aika, ennakoitavuus ja helppous ovat kilpailukykyisiä suhteessa henkilöautoon.” tai

”Maakunnan läpi kulkevat kuljetukset voidaan hoitaa turvallisesti ja häiriöttömästi.”.

Palvelutasopuutteiden priorisoinnista toimenpiteisiin

Tavoitteiden asettamisen jälkeen arvioidaan tavoitteiden nykytila ja ennustettu kehitys. Näin päästään keskustelemaan palvelutasopuutteista: ”Kaupan vastaanottamien toimitusten täsmällisyys on huonompi ja tyhjänä ajon osuus suurempi kuin tämän tyyppisellä alueella koko maassa keskimäärin”. Parhaimmillaan tunnistetaan myös kohtia, jossa palvelutasoa on varaa laskea: ”Saavutettavuus henkilöautolla on nykyisin erittäin hyvä, sillä liikennejärjestelyt on aiemmin suunniteltu henkilöautoilijoiden ehdoilla”.

Päättäjät ovat jälleen keskeisessä roolissa päätettäessä siitä, missä järjestyksessä puutteita lähdetään poistamaan.

Keinot tuodaan keskusteluun vasta lopuksi. Keskeistä on vastata palvelutasotavoitteiden pohjalta priorisoituihin puutteisiin ja riittävän palvelutason turvaaminen joka tilanteessa.

Keinoja ei etsitä pelkästään liikennesektorin valikoimasta. Palvelutasopuutteet voivat ratketa myös esimerkiksi muiden toimijoiden sijainti- tai aukiolopäätösten myötä tai esimerkiksi uuden teknologian keinoin. Toimenpiteiden monipuolinen ideointi haastaakin pohtimaan, millä foorumeilla ratkaisuja etsitään.

Tuloksena syntyy vaihtoehtoisia kehittämispolkuja, joiden vaikutukset on arvioitu suhteessa asetettuihin tavoitteisiin.

Liikennejärjestelmäsuunnittelun uudistettu prosessi haastaa keskustelemaan liikkumis- ja kuljetusolosuhteiden tarkoituksenmukaisuudesta sen sijaan, että keskusteltaisiin parannustoimenpiteistä. Osapuolet joutuvat myös tekemään arvovalintoja liikkujaryhmien välillä. ■

Lähde: Metsäranta, Launonen, Savolainen, Somerpalo ja Kivari: Palvelutasolähtöisyys liikennejärjestelmätasoisessa esisuunnittelussa, Liikenneviraston julkaisuja X/2014

Palvelutasolähtöisen liikennejärjestelmäsuunnittelun prosessi.

2/2014 • Rakennustekniikka

73

Teksti: Risto Kiviluoma, IABSEn Suomen osaston puheenjohtaja Kuva: Aalto-yliopisto ja Ville Raasakka

Nordic IABSE Summit “Engineering and Beyond” Helsinki-Tallinna 9-10.4 2014 Silta- ja rakennetekniikan kansainvälinen yhdistys IABSE ja RIL kutsuivat koti- ja ulkomaisia asiantuntijoita RILiin alustamaan ja keskustelemaan rakennetekniikan trendeistä ja tulevaisuuden näkymistä. Kaksipäiväisen tilaisuuden ohjelma koostui kahdeksasta kutsutusta alustuksesta, paneelikeskustelusta sekä ekskursiosta Tallinnan historialliseen vesilentokonehalliin. Tapahtuma oli suunnattu rakennesuunnittelun parissa työskenteleville ammattilaisille sekä lehdistön edustajille. Samalla luonnosteltiin seuraavan, vuonna 2015 Helsingissä järjestettävän, IABSE Workshopin tavoitteita.

Ohjelma koottiin muutaman yleisesti tunnistetun kehityssuunnan pohjalta. Näitä olivat rakennesuunnittelun ja konsulttitoiminnan globalisoituminen, englanninkielen käyttö yliopisto-opetuksessa, muutokset työympäristössä ja rakenneteknisesti yhä haastavampien konstruktioiden käyttö, joiden pitää palvella kiinteistö- ja aluekehityksen tarpeita.

Aalto-yliopiston Rakennustek-

74

Rakennustekniikka • 2/2014

niikan laitoksen johtaja, professori Juha Paavola, alusti aiheesta ”tieteen tuominen rakennetekniikan opetukseen”. Hän esitteli muun muassa Aalto-yliopiston akateemista urapolkujärjestelmää ja laitoksensa strategiatyötä sekä panostusta opiskelijoihin yksilöinä.

SKOLin toimitusjohtaja, Matti Mannonen, puhui konsulttitoiminnan globalisoitumisesta. Suunnittelu- ja konsulttialan yritysten, samoin kuin niiden tekemien suunnitteluprojektien koko on jatkanut kasvuaan. Alalta löytyy jo yli 20 000 työtekijän konserneja, jotka voivat olla kytkettyjä myös urakointiin ja rahoitukseen. Globalisaatio on jo osa arkipäivää suomalaisessa konsulttitoiminnassa.

Professori Christian Grosse Münchenin teknillisestä yliopistosta esitteli ainetta rikkomattoman testauksen ja instrumentoinnin uusimpia mahdollisuuksia. Hän toi esille, että rakenteiden kunnon ja turvallisuuden seurantaan panostetaan nykyisellään huomattavan vähän, verrattuna moneen muuhun teollisuu-

den alaan, missä itse lopputuotteet ja niiden korjaaminen voivat olla huomattavasti halvempia.

IABSEn presidentti, emeritusprofessori David Nethercot (Imperial College London), alusti aiheesta ”kuinka parantaa teräs- ja liitorakenteisten rakennusten vaurionsietokykyä”. Suunnitteluohjeistus on pääosin kuvailevaa, ja siinä ei ole tapahtunut juurikaan kehitystä sitten 1970-luvun, jolloin jatkuvan sortuman riski tunnistettiin laajemmin.

Andrew Byrne, Grimshawarkkitehdeista Lontoosta, esitteli modernin toimistorakennuksen arkkitehtisuunnittelua. Kilpailu toimitilarakentamisessa on kovaa.

Näyttävä, toimiva ja kestävä arkkitehtuuri on keskeisessä osassa, kun asiakkaat valitsevat toimitilojaan. Samalla yhteistyö rakennesuunnittelijan kanssa on vietävä pidemmälle.

John Parker Lontoon WSPstä puhui arkkitehtuurin ja rakennesuunnittelun yhteensovittamisesta Shard-pilvenpiirtäjässä ja London Bridge-asemakeskuksessa. Kor-

keassa ja hoikassa rakennuksessa on tärkeää kerrosten hyötyneliöiden maksimointi, mutta samalla on pidettävä huolta riittävästä turvallisuudesta esimerkiksi tulipalojen yhteydessä. Vilkkaan aseman laajennuksen yhteydessä liikennettä ei juuri voi rajoittaa, ja sen turvallisuudesta ei voida tinkiä.

Tallinnan päässä professori Ivar Talvik Tallinnan teknillisestä yliopistosta esitteli kalvorakenteista saatuja kokemuksia. Saman yliopiston emeritusprofessori Karl Õiger kertoi Tallinnaan vuonna 1917 valmistuneen vesilentokonehallin betonikuorien mittavasta peruskorjausprojektista. Vesilentokonehallissa sijaitsee nykyisin merimuseo, johon tapahtuman osallistujat kävivät tutustumassa.

Paneelikeskustelussa David Nethercot vastasi kysymykseen ”Kannattaako Ison-Britannian kokemusten perusteella rakennustekniikan yliopisto-opetuksessa panostaa ulkomaisiin vaihto-opis-

IABSE on silta- ja rakennetekniikan kansainvälinen yhdistys. Yhdistykseen kuuluu n. 4000 jäsentä 100 eri maasta. Yhdistys on perustettu vuonna 1929 Sveitsissä, ja sillä on maaosastot 48 eri maassa.

Suomen osasto on ollut toiminnassa yli 60 vuotta, ja se onkin ollut pohjoismaisen yhteistyön ohella tärkeä kansainvälistymisen kanava silta- ja ra­ kennesuunnittelijoille. Yhdistyksen kotisivu löytyy osoitteesta www.iabse.org

kelijoihin?”. Vastaus oli ”ilman muuta”. Vaikka he lähtisivätkin tutkinnon saatuaan kotimaahansa, he eivät unohda sitä, missä he ovat oppinsa saaneet, ja toimivat myöhemmin usein asemassa, jossa he tilaavat palveluja.

Samaa tuki myös Matti Mannosen esityksen huomio: suurin osa insinööreistä koulutetaan Intian ja Kiinan suunnalla. Siellä sijaitsee myös suurin osa markkinoista. Työkustannuksiltaan kalliille eurooppalaisille jää uusien innovaatioiden ja asiakkaalle tuodun lisäarvon kehittäminen.

Tapahtuman yhteenvetona todettiin, että sekä rakenteiden vauriosietokyvyn laskentamallien että ainetta rikkomattoman testauksen/instrumentoinnin hyötykäyttöä rajoittaa suunnittelu- ja viranomaisohjeiden puutteet. Muun muassa näihin kysymyksiin on tarkoitus palata IABSE Workshopissa ”Rakenteiden turvallisuus, vaurionsietokyky ja kunnonseuranta”, joka on suunniteltu järjestettäväksi helmikuussa 2015 Tuusulassa. ■

2/2014 • Rakennustekniikka

75

Teksti: Miguel Ferreira, Hannele Kuosa ja Markku Leivo Kuvat: VTT

Jäädytys-sulatusrasituksen vaikutus kloridien tunkeutumiseen betonissa VTT:n tutkimuksessa pyritään selvittämään, kuinka jäädytys-sulatusrasituksen ja kloridien betoniin tunkeutumisen yhteisvaikutus vaikuttaa betonin säilyvyysominaisuuksiin ja käyttöikään. Projektin tavoitteena on mahdollistaa suunnittelukäytäntöjen tarkentaminen.

Ankarat talvet ja yhdistelmä erityisiä vaurioitumismekanismeja altistavat raudoitetun betonin Suomessa erittäin hankalille olosuhteille. Tämä vaikuttaa betonin säilyvyyteen, ja sitä kautta betonirakenteen käyttöikään.

Perinteisen tutkimuksen näkökulmasta jäädytys-sulatusrasitusta sekä karbonatisoitumista on pidetty ensisijaisina betonia vaurioittavina tekijöinä, ja kloridien tunkeutumista toissijaisena.

Viimeaikaisten tutkimusten valossa Suomessa [kuvat 1–3] ja ulkomailla on kuitenkin kiinnitetty enemmän huomiota muihin vaurioitumismekanismeihin, kuten kloridien tunkeutumiseen, alkalikiviainesreaktioon sekä näiden yhteisvaikutukseen jäädytys-sulatusrasituksen kanssa. Jäädytys-sulatusrasitus heikentää betonia rapauttaen sen pintakerroksia (suolojen läsnä ollessa) ja aiheuttaen mikrohalkeamia, jotka muuttavat betonin ominaisuuksia sekä sen pintaosassa että syvemmällä.

76

Rakennustekniikka • 2/2014

Vaikka tietämys betonin säilyvyysominaisuuksista onkin kasvanut, tiedetään toistaiseksi suhteellisen vähän siitä, kuinka jäädytys-sulatus vaikuttaa kloridien tunkeutumiseen sekä betonin säi-

lyvyyteen yhdessä kloridien tunkeutumisen kanssa. Kloridien tunkeutuminen voi johtaa raudoitusten korroosioon, mikä alentaa betonirakenteiden turvallisuutta.

Erikoistutkija Miguel Ferreira työskentelee VTT:n elinkaarihallinnan tutkimusalueella infrarakenteiden tiimissä.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että jäädytys-sulatuksella ja kloridien tunkeutumisella on synergisiä vaikutuksia. Kuitenkin vasta nyt käynnissä olevassa VTT:n projektissa yritetään määrittää ja ymmärtää tähän yhteisvaikutukseen liittyviä mekanismeja sekä niistä aiheutuvia seurauksia betonirakenteiden säilyvyydelle ja käyttöiälle. Tärkeä osa kyseisestä projektia on kehittää suunnittelukäytäntö, jonka avulla tätä tietoa saataisiin jaettua teollisuuteen ja käytäntöön.

Betonia, testausta ja tuloksia

Tässä projektissa keskitytään tutkimaan jäädytys-sulatuksen vaikutusta kloridien tunkeutumiseen betonissa. Tutkimusta varten valmistettiin kaksi erilaista betonikoostumusta. Ensimmäinen valmistettiin vesi-sementtisuhteella 0,42 (tyypillinen infrabetoni) ja toinen vesi-sementtisuhteella 0,55 (talonrakennus, julkisivut). Molemmat betonit valmistettiin sementillä CEM I 42,5 N-SR3 (Finnsementti) mahdollisen kloridien sitoutumisen minimoimiseksi (fysikaalinen/kemiallinen kloridien sitoutuminen sementin hydraatteihin kapillaarihuokosissa).

Molemmissa betoneissa oli erittäin hyvä suojahuokostus. Betoneita säilytettiin ensin kosteus-

huoneessa (RH ≥ 95 %) noin kahdeksan kuukauden ajan, jotta itse testauksen aikaiset sementin hydrataatiosta johtuvat mikrorakenteen muutokset voitiin minimoida.

Tämän jälkeen betonikoekappaleet siirrettiin toiseen kosteushuoneeseen (RH ≥ 65 %) vielä kuukauden ajaksi.

Kymmenen päivää ennen testausta betoninäytteet valmisteltiin standardissa CEN /TS 123909:2006 esitetyn menettelyn mukaisesti pakkas-suolarapautumiskoetta varten, poikkeuksena koekappaleiden ikä. Koekappaleet olivat 150 x 150 x 50 mm3:n kokoisia laattoja. Koekappaleet altistettiin kolmen päivän ajaksi kolmen millimetrin vesipatsaalle ionivaihdettua vettä, minkä jälkeen vesi vaihdettiin 3 p.-% NaCl-liuokseen. Tässä vaiheessa koekappaleet olivat valmiina itse testauksen aloittamiseen.

Tutkimukseen valittiin kolme erilaista jäädytys-sulatussykliä, jotta voitiin arvioida niiden vaikutusta kloridien tunkeutumiseen betonissa. Kaikki syklit kestivät 24 tuntia ja noudattivat pakkasrapautumisen referenssikoemenettelyä.

Syklien alimmat lämpötilat poikkesivat tosistaan ollen -5, -10 ja -20°C. Jäätymisnopeudet pidettiin mahdollisimman lähellä referenssitestin jäätymisnopeuksia.

Koekappaleet altistettiin kaikkiaan 112 jäädytys-sulatussyklille. Alimmat lämpötilat valittiin toisistaan poikkeaviksi, jotta koekappaleet altistuisivat pituuksiltaan erilaisille nollan alapuolisille lämpötilajaksoille, ja samalla suolaliuos altistuisi erilaisille jäätymis-sulamistapahtumille betonin huokosrakenteessa. Mitä alemmas lämpötila laskee, ja mitä pidempään jäätyminen kestää, sitä suurempi osuus huokosrakenteessa olevasta liuoksesta jäätyy [3].

Edellisen lisäksi tehtiin kaksi referenssikoetta vakiolämpötiloissa +5 ja +20°C. Pääasialliset testausten aikaiset veden ja kloridien tunkeutumismekanismit betoniin ovat kapillaari-ilmiö, diffuusio (sekä ilman vesihöyry että liuoksen kloridit) sekä jäätymissulamissyklien aiheuttama pumppausmekanismi (Micro ice-lens pumping effect).

Koekappaleille tehtiin myös täydentäviä mittauksia sen lisäksi, että ne altistettiin jatkuville jäädytys-sulatussykleille. Niistä määritettiin rapautuneen betonin massa (suolaliuoksen jäätymis-sulamissykli rapauttaa betonin pintaa), koekappaleen massan muutos (rapautumisen lisäksi kappale voi imeä vettä) sekä ominaisfrekvenssi (mittaa sisäistä vauriota, joka johtuu veden jäätymisestä huokosrakenteessa). Lisäksi tiettyinä ajankohtina määritettiin koekappaleiden kloridiprofiilit. Kloridiprofiili antaa tiedon betonin kloridipitoisuudesta eri syvyyksillä sen pinnasta. Lisätietoa aiheesta löytyy lähteistä [4, 5].

2/2014 • Rakennustekniikka

77

78

Rakennustekniikka • 2/2014

Rapautunut materiaali (kg/m2)

Testaus D [-20/+20 °C] B42 Testaus A [-5/+20 °C] B42

0,16

Testaus D [-20/+20 °C] B55 Testaus A [-5/+20 °C] B55

0,12

0,08

0,04

0,00

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

110

Paino (g)

Aika (vuorokausia=syklejä) 50

Testaus A [-5/+20 °C] B42 Testaus B [-10/+20 °C] B42

40

Testaus D [-20/+20 °C] B42 Testaus E [+20 °C] B42

30

20

10

0

0

10

20

30

40

50

60

70

Aika (vuorokausia=syklejä)

Paino (g)

Tuloksia on esitetty lyhyesti kuvissa 1–5.

Kuvat 1–3 antavat käsityksen siitä, kuinka betoni käyttäytyy. Kuvassa 1 on esitetty rapautuneen materiaalin määrä (kg/m2) jäädytys-sulatussyklien funktiona. Odotetusti rapautumisen määrä kasvaa syklien määrän lisääntyessä, mutta kyseisten betonien hyvän suojahuokostuksen ansiosta rapautuminen on kuitenkin erittäin vähäistä. Kuvissa 2 ja 3 on esitetty vedenimun määrä jäädytys-sulatussyklien funktiona betoneille B42 ja B55. Vakiolämpötilassa +20°C suoritetun vertailukokeen tulokset on esitetty kolmen jäätymis-sulamiskokeen tulosten lisäksi. Jäätymis-sulamiskokeissa tapahtuvan suuremman vedenimun ajatellaan johtuvan pumppausefektistä, joka kasvattaa betonin vedellä kyllästymistä.

Kuvissa 4 ja 5 on esitetty esimerkit kloridiprofiileista B42 betonille 112 päivän jälkeen referenssikokeissa ja jäädytys-sulatuskokeissa.

Tämän tutkimuksen kokeet suunniteltiin siten, että erilaiset siirtymismekanismit vaikuttaisivat yhtäaikaisesti. Kokeet olivat monimutkaisia, sillä niissä yhdistyy kapillaarinen vedenimu diffuusion kanssa sekä jäätymis-sulamissyklin vaikutus molempiin. Tulokset antavat tietoa mahdollisista yhteisvaikutuksista, ja siksi on tärkeää kiinnittää huomiota todennettujen käyttäytymisten lopputuloksiin.

Lopullisia johtopäätöksiä voi olla vaikea vetää ilman lisätutki-

0,20

50

40

Testaus A [-5/+20 °C] B55 Testaus B [-10/+20 °C] B55

30

Testaus D [-20/+20 °C] B55 Testaus E [+20 °C] B55

20

10

0

0

10

20

30

40

50

60

70

Aika (vuorokausia=syklejä) Kuvat 1-3.

Kloridipitoisuus (% p. betonin)

0,5 0,4

Testaus E [+20 °C] Testaus E [+5 °C]

0,3

Säilyvyystestauksesta pidempään rakenteiden käyttöikään

0,2 0,1 0,0

Kloridipitoisuus (% p. betonin)

välinen vuorovaikutus näyttäisi olevan kaikkiaan monimutkainen ilmiö, ja mikään yksittäinen siirtymismekanismi ei selitä kaikkea.

kloridiprofiilien keskiarvot [B42] - 112 cycles

0

0,5

5

10

15

20

25

Syvyys betonin pinnasta (mm)

30

kloridiprofiilien keskiarvot [B42] - 112 cycles

0,4

Testaus D [-20/+20 °C] Testaus B [-10/+20 °C]

0,3

Testaus A [-5/+20 °C]

0,2 0,1 0,0

0

5

10

15

20

25

Syvyys betonin pinnasta (mm)

30

Kuvat 4-5.

muksia. Rajallistenkin kokeiden ja koekappalemäärien perusteella on kuitenkin selvää, että jäätymis-sulamiskoe altistaa betonin suuremmalle vedenimulle kuin vakiolämpötiloissa toteutetut referenssikokeet, joissa jäätymistä ei tapahdu.

Tämä viittaa siihen, että pumppausefekti vaikuttaa vedenimuun.

Jäätymis-sulamissyklin alimmalla lämpötilalla ei kuitenkaan todettu olevan selvää vaikutusta vedenimun määrään. Tämä voi to-

sin johtua jäätymis-sulamissyklin ominaispiirteistä.

Jäätymis-sulamissyklin vaikutus kloridiprofiileihin oli havaittavissa betonien pintaosassa, mikä ei ole yllättävää, koska myös betonien vedenimu kasvoi. Tämä voisi tarkoittaa sitä, että klorididiffuusio, joka tapahtuu kylläisessä mikrorakenteessa, dominoi, mutta kuitenkin myös jäätymis-sulaminen vaikuttaa kloridien tunkeutumisessa. Siirtymismekanismien

Tämän tutkimuksen tulosten merkitys betoni- ja rakennusteollisuudelle ei liity yksinomaan siihen, miten betoni materiaalina todellisuudessa käyttäytyy, vaan myös siihen, mitä tietoa betonin käyttäytymisestä on saatavissa suunnittelun ja mallinnuksen kautta.

Yleisesti vaaditaan, että rakenteiden kunnostus ja korjaus tulisi suorittaa systemaattisesti, ennakoivasti ja vaurioita ennalta ehkäisten. Tämän takia tahot, jotka kehittävät systemaattisen huollon järjestelmiä ja menetelmiä, haluavat erittäin luotettavia malleja säilyvyyden ennustamiseksi.

Käyttöiän suunnittelu, elinkaarisuunnittelu ja ennakoiva huolto eivät ole mahdollisia ilman luotettavia malleja säilyvyyden ennustamiseksi.

Huoltostrategian pitkäaikainen suunnittelu voi olla vailla pohjaa tai merkityksetöntä ilman luotettavia malleja, jotka ottavat huomioon erilaisten vaurioitumistekijöiden yhteisvaikutukset. Luotettavat vaurioitumismallit ovat tarpeellisia myös, kun arvioidaan epävarmuuksia ja riskitekijöitä.

Suomalaiset urakoitsijat ja omistajat voivat tehdä tarkempia tarjouksia kansainvälisistä projekteista, jotka vaativat elinkaarisuunnittelua (Yhdysvalloissa ylei-

2/2014 • Rakennustekniikka

79

nen käytäntö), kun he oppivat hyödyntämään työkaluja, joilla ennustaa betonirakenteiden käyttöikää. Tietokoneavusteista suunnittelua ja kunnossapidon hallintaa, joihin sisältyvät säilyvyys- ja käyttöikämallit, käytetään tai voitaisiin käyttää muun muassa silloissa, tunneleissa, kanaaleissa, padoissa, perustuksissa, satamalaitureissa, majakoissa ja jalkakäytävissä.

Sijoittajat, kunnossapitoyritykset sekä tuote- ja materiaalivalmistajat ovat muita potentiaalisia käyttäjiä tällaisille järjestelmille.

Projektissa saavutetun tiedon sekä kehitetyn suunnittelutyökalun avulla teollisuus pääsisi parempaan asemaan markkinoilla ja hyötyisi pitkällä aikavälillä.

Parempia säilyvyysmalleja kehitetään, kun betonin käyttäyty-

misestä saadaan syvällisempää tietämystä. Tällaisia malleja voidaan käyttää vahvistamaan laboratorioissa koetuloksien kautta saatua tietämystä sekä simuloimaan betonin käyttäytymistä todellisissa olosuhteissa. Materiaalin valmistajat hyötyvät realistisemmasta ja luotettavammasta työkalusta, jonka avulla tarjoukset saadaan hinnoiteltua tarkemmin, ja siten parannettua omaa markkina-asemaa.

Materiaalien käyttöiän odotetaan pidentyvän, kun materiaalien suunnittelu paranee. Tämä itsessään on jo merkittävää, ja sillä

on paljon seurauksia sektorin pysyvyydelle: luonnonvarojen käyttö ja rakennus- ja purkujäte vähenee, samoin kuin hiilidioksidipäästöt.

Kaikkiaan nykyisiä suunnittelumenettelyitä voisi muuttaa. Tällöin yksi huomioon otettava tekijä voisi olla jäädytys-sulatusrasituksen vaikutus kloridien tunkeutumiseen. Nykykäytäntöjen muuttaminen vaatii yhteistyötä teollisuuden (rakennusten omistajat, urakoitsijat, konsultit, materiaalien valmistajat, yms.) kanssa, jotta kokemus ja luottamus asiassa lisääntyisivät. ■

Kiitokset Tämä tutkimus rahoitettiin TEKESin FiDiPro Program apurahalla projek­ tille CSLA – Concrete Service Life As­ sessment: modelling frost attack de­ gradation in the presence of chlorides (TEKES-40083/12).

Lähdeluettelo 1.

2.

3.

4.

5.

80

Leivo, M., Sistonen, E., Al-Neshawy, F., Piironen, J., Kuosa, H., Holt, E., Koskinen, R., Nordqvist, C., ‘Effect of interacted deterioration parameters on service life of concrete structures in cold environments. Laboratory results 2009 -2010’. VTT Research Report. VTT-R-04799-11, 2011. 57 p.

Kuosa, H., Ferreira, R.M., Holt, E., Leivo, M., Vesikari, E., ‘Effect of coupled deterioration by freeze– thaw, carbonation and chlorides on concrete service life. ’ Cement.& Concrete Composites. 47 (2014) 32–40 Ferreira, R.M., Kuosa, H., Makkonen, L., ‘Performance & Durability of Concrete in Extreme Cold Environment. CSLA Project – Task 1. Literature Review’. VTT Research Report. VTT-R-073643-12.

(2012). 108p.

Ferreira, R.M., Kuosa, H., Leivo, M., ‘Characterization of testing concrete. CSLA Project – Task 5.

Testing’. VTT Research Report. VTT-R-01620-14 (2014a) Ferreira, R.M., Kuosa, H., Leivo, M., ‘Study of the effect of freeze-thaw on chloride ingress. CSLA Project – Task 6. Test setup and results’. VTT Research Report. VTT-R-01621-14 (2014b)

Rakennustekniikka • 2/2014

RILin juhlakirja Rakentajat maailmalla nyt edulliseen jäsenetuhintaan Rakennusviennin laaja historiateos on osa RILin 80-vuotisjuhlavuotta.

RILin jäsenet ovat olleet keskeisiä toimijoita rakentamisen ja rakennesuunnittelun vientitoiminnassa ja kansainvälistymisessä, joten RILSenio­rien historiaryhmä ryhtyi syksyllä 2010 toimeen katoamassa olevan kokemus- ja muistitiedon tallentamiseksi.

Runsaasti kuvitettu juhlakirja esittelee yhteensä yli neljäkymmentä ulkomaan rakennus- ja suunnitteluprojektia, joiden avulla lukija saa yleiskuvan siitä, mitä suomalaiset ovat eri puolille maailmaa rakentaneet ja suunnitelleet. Hankkeiden vaiheita käsitellään kuudeksi maantieteelliseksi kokonaisuudeksi ryhmitellyissä pääluvuissa. Koko teoksen aloittaa rakennus- ja suunnitteluviennin vaiheita ja yhteiskunnallista merkitystä valottava johdanto.

Rakentajat maailmalla Vientirakentamisen vuosikymmenet

Mikko Laakso & Seppo Tamminen

RIL

Kirjassa aihetta lähestytään kokeneiden, rakennusalan vientiponnisteluissa mukana olleiden näkökulmasta. Tavoitteena on ollut luoda lukemaan innostava, kerronnaltaan sujuva kirja, jonka artikkeleista välittyy vientirakentajille ominaista seikkailuhenkeä. Rakentajat maailmalla tarjoaa kokeneellekin vientirakentajalle ja -suunnittelijalle lisätietoa ja uusia näkökulmia siitä, millaista alan ammattilaisten toimeliaisuus on maailmalla ollut.

Teoksen ovat kirjoittaneet filosofian lisensiaatti Mikko Laakso ja filosofian maisteri Seppo Tamminen Oy Spiritus Historiae Ab:stä. Kirjan rahoittajia ovat RIL-Säätiö, muut rakennusalan järjestöt ja rakennusvientiä harjoittaneet yritykset.

RILin jäsenet voivat ostaa uutuusteoksen hintaan 24,00 € (norm. 30 €).

Hintaan lisätään mahdolliset toimitusmaksu (13,00 €).

Tilaa jo tänään joko RILin toimistolta, sähköpostitse pirkko.snellman@ril.fi tai RILin verkkokirjakaupasta www.ril.fi/kirjakauppa.

2/2014 • Rakennustekniikka

81

Viimeinen silaus

RIL ABC-2014: Taitava vuosilomailija VUOSILOMAN VIETTO HALLINTAAN UUDEN JULKAISUN AVULLA Vuosiloma määrittelee insinöörin ajankäyttöä ja aktiivisuutta ympäri vuoden. Vuosilomaansa suunnittelevan ja viettävän insinöörin sekä hänen lähipiirinsä käyttöön on nyt valmistumassa uusi ajankohtainen julkaisu RIL ABC-2014 Taitava vuosilomailija.

U

udessa julkaisussa käydään laajasti läpi vuosiloman viettoa ohjaava normisto, organisointi ja päätöksenteko, matkakohteiden kilpailuttaminen sekä perheen sisäiset sopimukset.

Vuosiloman viettoprosessia tarkastellaan suunnittelu-, toteutusja jälkihoitovaiheen kautta.

myksiä, kuten romantiikkaa parisuhteessa, nikkaroinnin työturvallisuutta, kotitarvekalastusta, moottorikäyttöisten työkoneiden hallintaa sekä selviytymistä kesätapahtumissa.

V

uosilomailussa on erityispiirteensä – esimerkiksi monitasoinen päätöksenteko, internetpohjaiset hankintamenettelyt sekä erilaisten, usein jopa ristiriitaisten, intressien yhteensovittamisen tarve. Uusi julkaisu purkaa monimutkaiset prosessit paloihin ja tarjoaa käytännönläheisiä työkaluja löytää omiin tarpeisiin parhaiten soveltuvat ratkaisumallit.

J

ulkaisu pohjautuu aihepiirin uusimpiin kokemuksiin. Siinä onkin käsitelty rohkeasti vuosilomailuun liittyviä erityiskysy-

82

Rakennustekniikka • 2/2014

talvi- ja kesäloman sekä juhla- ja arkipyhien viettoa suunnitteleville.

P

erheen sisällä uusi julkaisu toimii ohjenuorana niin vuosilomaa harkitsevalle insinöörille kuin hänen perheelleenkin.

Mökkinaapureille, lähikauppiaille, sukulaisille ja kavereille sekä työnantajille teos tarjoaa ikkunan insinöörin vuosiloman viettoon liittyviin toiveisiin ja todellisuuteen.

Tieto auttaa osaltaan ymmärtämään paremmin insinöörin käytöstä, mikä helpottaa kanssakäymistä lomaprosessissa olevan henkilön kanssa.

J T

eoksen loppuun on koottu käytännön lomakokemuksia, jotka toimivat esimerkkeinä

ulkaisun kirjoittajina on toiminut yli 20 asiantuntijaa, joilla on pitkä ja monipuolinen kokemus lomailusta sen eri muodoissa ja eri vuodenaikoina. Uusi julkaisu ilmestyy juhannuksena.

■

Painumaton lattiaeriste Lämmöneristeen on oltava tarpeeksi luja, ettei se painu kasaan. Samanaikaisesti kun eristepaksuutta kasvatetaan on lujuuttakin kasvatettava tai laatan millimääräiset painumat kasvavat liikaa. Finnfoam on erittäin luja ja kestää painumatta myös suuret kuormat, kuten takkojen ja väliseinien alla.

Katso asennusanimaatio www.finnfoam.fi

Finnfoam anturamuotti

Katso asennusanimaatio www.finnfoam.fi

Lue lisää www.tulppa.fi

Tulppa® on vaakaan asennettava märkätilalevy, joka toimii sekä rakennuslevynä että vedeneristeenä. Tulppa®-levyillä voit rakentaa seinien vedeneristyksen lisäksi helposti ja edullisesti myös suihkuseinät, tasot ja kiintokalusteet.

Tulppa® -märkätilajärjestelmä

Routaeriste tulisi aina asentaa anturan alle, jolloin kylmäsilta saadaan tehokkaasti katkaistua. Eristeiden asentamisen ei tarvitse enää olla erillinen työvaihe vaan sama rakenne toimii myös anturamuottina. Finnfoam-anturamuotilla anturoiden tekeminen on helppoa ja erittäin nopeaa.

Katso asennusanimaatio www.finnfoam.fi

CE-merkityt eristeet jo vuodesta 2004

Katso asennusanimaatio www.finnfoam.fi

Yhdellä asennuksella vedenpaine-eriste ja lämmöneriste. Finnfoam CW-300 -kellarinseinäeristeen rakenne optimoi sokkelin kosteusteknisen toimivuuden fysiikan lakien mukaiseksi.

CW-300 kellarieristeet

Vettymätön routaeriste

Routaeristeen tulee toimia luotettavasti vuosikymmeniä, mutta jo pieni määrä kosteutta eristeessä voi puolittaa sen eristyskyvyn.

Sulatus-jäädytyskestävyystesti kertoo routaeristeen pitkäikäisyydestä ja se tuleekin huomioida routaeristeiden mitoituksessa. Valitse luotettava, vettymätön ja luja Finnfoam!

32nd International Symposium on Automation and Robotics in Construction and Mining

Connected to the Future June 8-12 2015 Oulu, Finland

photo by

Submit your abstract by September 2014 www.isarc2015.org

RT214.indd 1

8.5.2014 9:55:47