Pihlajien loistokas siirtymäretki Helsinkiin 3.–4.12.

teksti: Oona Honkanen kuvat: Oona Honkanen, Aallotar Haapasaari, Iida Saarinen

Kuusi hieman unenpöpperöistä pihlajaa tapasi joulukuisena aamuna Kupittaan rautatieasemalla hypätäkseen klo 9.31 lähtevään Helsingin-junaan. Matka sujui leppoisasti piirrellen ja karkkia syöden. Helsingin rautatieasemalla meitä olivat innokkaana vastassa Aallotar ja Iida. Suuntasimme heti läheiseen opiskelijaravintolaan lounaalle, jotta jaksaisimme kierrellä Kiasmassa. Kiasmassa jätimme rinkat narikkaan ja lähdimme tutustumaan Kompassissa pohjoinen -näyttelyyn, josta löytyi monenlaisia nykytaideteoksia ihmeteltäväksi.

Taidepysähdyksen jälkeen edessä oli kauppareissu ja Suomenlinnan lautalle siirtyminen. Lautalla oltiin jo irrottamassa köysiä, kun kurvasimme Kauppatorille, mutta onneksi Aallotar sai liput automaatista juuri ajoissa ja ehdimme hypätä lauttaan kauppakasseinemme. Istuimme totta kai ulkokannella ihailemassa joulukui- sen harmaata merimaisemaa. Saavuttuamme Suomenlinnaan lähdimme etsimään majapaikkaamme eli Suomenlinnan Merisusien koloa. Oikea ovi löytyikin ohikulkeneen asukkaan neuvojen avulla kellarista pyörävaraston takaa. Kolo osoittautui oikein kotoisaksi. Loppupäivän kulutimme Suomenlinnan saareen tutustuen, kololla kokkaillen ja helmikoruja sekä osmonsolmuja kynttilänvalossa askarrellen.

Sunnuntai-aamuun heräsimme kellarin tiililattialta, joka oli ainakin johtajien mielestä hieman kova selän alle, mutta lapset vaikuttivat nukkuneen viereisessä huoneessa aivan hyvin. Aamupalaksi söimme riisipuuroa, ja lähdimme naapurissa olevaan Suomenlinna-museoon, jossa näimme muun muassa elokuvan Suomenlinnan historiasta. Näyttelyn jälkeen riensimme vielä tekemään lounasta ja siivoamaan ennen paluulauttaan kiirehtimistä.

Kauppatorilta marssimme viereiselle Senaatintorille, sillä vuorossa oli tärkeä ohjelmanumero. Senaatintorin portailla Pihlajat nimittäin siirtyivät seikkailijoista tarpojiksi ja saivat videotervehdykset tulevilta johtajiltaan. Kiertelimme vielä hieman tunnelmallisella joulutorilla ja sitten ajelimme ratikalla Oodi-kirjastoon valitsemaan herkkuja kahvilan vitriinistä siirtymän kunniaksi. Aikaa jäi vielä myös lattialla loikoilemiseen ennen junalle lähtöä. Taisi Suomenlinnassa juoksentelu ja Helsingissä seikkailu vähän uuvuttaa. Junamatka takaisin Turkuun kului nopeasti ja vähän haikeasti, sillä tämä oli viimeinen retki minulle ja Aallottarelle Pihlajien johtajina. Kupittaan rautatieasemalle palasi joukko väsyneitä, mutta retkeen tyytyväisiä uusia tarpojia. Johtajankin näkökulmasta retki oli oikein onnistunut ja ikimuistoinen. Saimme nauttia sekä kaupunki- että saariympäristöstä, tutustua taiteeseen ja historiaan sekä pitää hauskaa Pihlaja-porukalla <3

P.S. Kannustamme muitakin ryhmiä tekemään retkiä vähän kauemmaksi ja kyselemään majoitusmahdollisuutta paikallisilta lippukunnilta, sitä saattaa päätyä yöksi vaikka Suomenlinnaan!