NRO
132 1
2
TÄMÄ LUKUORJA SISÄLTÄÄ: The Portable Frank........................4-6 Henna.......................................... 7 Musta Aukko.................................8-9 Corto Maltese........................... 10-12 Uneksija.......................................13 Mafalda................................... 14-15 Batman: The Dark Knight Returns........16-17 Asteroidi Borges Profeta.............. 18-20 Verta ja Väristyksiä.........................21 Maus...................................... 22-23 Tappajakondomi........................ 24-27
NAUTI LUKEMISESTA 3
4
5
6
7
Taneli Kemppi 8
Musta aukko on Charles Burnsin 12-osainen tarina, jonka hän aloitti vuonna 1995 ja sai valmiiksi vuonna 2005. Suomeksi teos ilmestyi v.2007 ja albumi on saavuttanut kansainvälisesti jo kulttisarjakuvan maineen. Tarina sijoittuu 1970-luvun Seattleen. Nuorten keskuudessa on alkanut levitä virus, joka leviää mm. suojaamattoman yhdynnän ja syljen erityksen välillä. Viruksen saaneilla alkaa hyvin lyhyen ajan päästä kehittyä ruumiiseensa jokin selkeä mutaatio. Joillakin se ilmenee esim. ylimääräisenä suuna ja joillekkin saattaa kasvaa esim. häntä. Viruksen saamiseen liittyy suuri määrä häpeää ja omaa tartuntaa yritetään peitellä mahdollisimman kauan. Selkeästi tartunnan saaneet pakenevat metsän uumeniin ja aloittavat siellä uuden elämän. Heillä on kommuuni, jonka olemassaolon kaikki kaupungissa tietävät, mutta johon kukaan ei halua puuttua. Lopussa joku alkaa murhata viruksen saaneita, mutta tarina ei muutu murhamysteerin kaltaiseksi. Sarjakuvassa ei ole selkeää juonta alusta loppuun,
vaan se keskittyy lähinnä kahteen hahmoon ja paljastaa heidän pahimmat murrosvaiheet. Tarinan ensimmäinen päähenkilö, Keith, on tyypillinen tylsistynyt teini, joka polttaa pilveä ääliökavereidensa kanssa. Hän haikailee tytön perään, jota hän ei voi saada, mutta se ei estä Keithiä unelmoimasta. Keithin päiväunien kohde, Chris, on toinen henkilö, jonka elämään sarjakuvassa keskitytään. Kirja kuvaa miten hyvin suosittu seurapiiriteini vajoaakin hylkiöksi, joka ei enää voi palata normaaliin elämäänsä, vaikka hän sitä yrittää. Virusta voi ajatella hyvin selkeästi AIDSin vertauskuvana ja tarina saakin sitä kautta syvemmän tason, jota kautta tarinaa voi pohdiskella. Mutta pääosin tarina kuvailee nuorten tyypillisistä mm. päihteisiin, erilaisuuteen ja seksiin liittyvistä peloista. Koko sarjakuvan ajan lukiessa on hyvin ahdistava tunnelma, joka on osittain Burnsin raskaan, mutta hyvin vakuuttavan piirrostyylin ansiota. Tyyli on hyvin tummanpuhuvaa ja täysin virheetöntä ja vaikka hänen piirrosjälkensä on hyvin raskas, niin silti hänen tarinallaan on tilaa hengittää. Burns on sanonut, että hänen tyylinsä on saanut innoitusta perinteisestä japanilaisesta puupiirroksesta. Sarjakuvan kokonaisuus toimii todella hyvin ja tarina saa herätettyä paljon ajatuksia. Lukukokemus oli melko rankka ja hyvin harvoin näin hyvää sarjakuvaa ei pysty lukemaan kerralla läpi. Musta aukko on albumi, jonka äärelle palaa mieluiten vielä toisenkin kerran, koska tarinassa 9
riittää tosiaan pureksiltavaa. Hyvin kirjoitettu ja eheästi toteutettu sarjakuva!
Syntyi: Syyskuun 27, 1955 (58vuotias) Washington, D.C. Kansallisuus: amerikkalainen Toimiala(t): Sarjakuvataiteilija, kirjailija, taiteilija Vaikka Burns on tehnyt vain yhden merkittävän sarjakuvateoksen, on hän tunnettu useista kuvitustöistään. Hänen kuvituksiaan on mm. Iggy Popin Brick by brick-albumissa
Iggy Pop -Brick by Brick (1990)
10
11
12
13
14
15
Yön Ritarin Paluu Teksti Roosa KaRjunen 16
Batman: The Dark Knight Returns on käsikirjoittaja-piirtäjä Frank Millerin luoma neliosainen sarjakuva, joka ilmestyi vuosina 1985-1986 DC Comicsin julkaisemana. Tarina on myös myöhemmin julkaistu yhteenkoottuna sarjakuvaromaanina, ja sen on sanottu olevan yksi supersankarisarjakuvan merkittävimmistä teoksista.
T
arinassa Batman on jo kauan sitten haudattu historiaan ja nyt kuusikymppinen Bruce Wayne elää tavanomaista biljonäärin siviilielämää kartanossaan, vaikka kuitenkin ajattelee Batman-päiviään jatkuvasti. Uusi kasvava rikollisryhmä Gothamissa saa Brucen pukemaan Batmanin viitan jälleen ylleen, jolloin uudelleensyntynyt sankari herättää Gothamissa mielipiteitä puolin ja toisin ja saa aikaan aivan uusia ongelmia ja ristiriitoja. Tarina on raskas ja realistinen, sekä tutkii hyvin syvästi klassisten Batmanhahmojen välisiä suhteita ja niiden kehitystä. Pääasiassa Miller kuitenkin pohtii, mikä Batmanin symbolinen merkitys Gothamille ja etenkin Brucelle itselleen loppujen lopuksi on. Bruce Wayne on tarinassa kuitenkin vain enää varjo nuoresta Batmanista. Pian uudestaan toimintaan päästessään hän huomaa, ettei pelkkä tahdonvoima enää riitä Batmanina toimimiseen. Hän rekrytoikin tarinassa uudeksi Robiniksi 13-vuotiaan innokkaan ja taitavan Carrien, kun tyttö osoittaa arvonsa auttamalla häntä. Brucen uskollinen hovimestari Alfred ja eläköityvä ylikomisario Jim Gordon ovat molemmat elämänsä ehtoolla, ja ovat tarinan kuluessa yhä enemmän huolissaan Brucen toiminnasta, joka herättää huomiota myös tahtomattomilta tahoilta. Arkhamissa elinkautista istuva Jokeri herää Batmanin tavoin uuteen nousuun kuullessaan tämän paluusta – ja lukija huomaa, ettei Batman vieläkään ole rikkonut tärkeintä sääntöään olla tappa-
matta ketään, ei edes Jokerin kohdalla. Mutta tarinan edetessä Bruce joutuu kyseenalaistamaan moraalinsa, etenkin kohdatessaan vanhan ystävänsä, Clark Kentin eli Teräsmiehen, joka ei taasen ole vanhentunut päivääkään. Millerin taidokas piirtojälki tekee oikeutta tarinan monitasoisuudelle, ja etenkin toiminta- ja kaupunkikuvauskohtaukset tuovat todella esille tarinan vauhdin. Väritystä on selvästi mietitty tarkkaan, etenkin hahmojen suhteen: esimerkiksi Carrie eli Robin on räikeimmin väritetty hahmo koko tarinassa, korostaen hänen rooliaan nuorena ja elinvoimaisena Batmanin jopa harmahtavan olemuksen rinnalla, antaen tälle voimia jatkaa ristiretkeään; ja nuorempana räikeään violettiin, vihreään ja oranssiin pukeutuneesta Jokerista jäljelle on jäänyt enää haalentuneet vihreät hiukset. Ruutujaossa on käytetty paljon hyväksi tarinassa toistuvia uutislähetyksiä, kun Miller on piirtänyt tarinaa eteenpäin TV-ruuduin, jolloin lukija tuntee todella olevansa yksi Gothamin asukkaista seuraamassa Batmanin paluuta. Sarjakuvan ulkoasu tukeekin tarinaa erinomaisesti. Ahmin The Dark Knight Returnsin läpi melko nopeasti, sillä sivu sivulta tarina muuttui vain koukuttavammaksi ja mielenkiintoisemmaksi, koko ajan lupaillen suurta loppuräjähdystä, ja täysin myös palkiten lukijan odotukset. Ymmärrän täysin, miksi se on yksi suosituimmista Batmanklassikoista ikinä.
17
18
19
20
21
MAUS
SELVIYTYJÄN TARINA Teksti
22
Heidi LinTuLa
Maus I ja II perustuvat Art Spiegelmanin juutalaisvanhempien ja eritoten hänen isänsä kokemuksiin toisen maailman sodan aikaisessa Puolassa. Mausin ensimmäinen osa julkaistiin 1986 ja toinen osa vuonna 1991. WSOY julkaisi kummatkin Mausin osat Suomessa 90-luvun alkupuoliskolla ja sarjakuvan yhteisnide saatin luettavaksi vuonna 2003.
T
arina kulkee kahdessa tasossa, nykyhetkessä ja sotamuistoissa. Nykyhetkessä Spiegelman haastattelee isäänsä, Vladekia, tehdäkseen tämän sotamuistoista sarjakuva-albumin. Spiegelmanin vanhemmat olivat puolanjuutalaisia, jotka selvisivät kekseliäisyytensä ja monen onnekkaan sattuman kautta jopa Auschwitzin uuneilta. Maus käsittelee myös hyvin paljon Spiegelmanin suhdetta isäänsä. Isän ja pojan suhde ei ole koskaan ollut kovinkaan vakaa ja mitä vanhemmaksi Vladek on käynyt, sitä vähemmän Spiegelman kestää isäänsä. Mausista monin kerroin mielenkiintoisemman tekee se, että Spiegelman on kuvannut juutalaiset hiirinä ja saksalaiset kissoina, puolalaiset sikoina ja amerikkalaiset koirina jne. Spiegelman on myös kuvannut kekseliäästi miten hahmot valehtelevat henkilöllisyytensä; jos Vladekin ja hänen vaimonsa, Anjan, täytyi valehdella henkilöllisyytensä he laittoivat kasvoilleen sian naamarit.
Vladek ja hänen ystävänsä näkeät ensikertaa hakaristilipun.
Teos on toteutettu mustavalkoiseksi, varjostukset Spiegelman on toteuttanut viiva- tai ristivedoilla, mikä pienissä ruuduissa saattaa näyttää epäselvältä. Ruutujako on koko albumin ajan hyvin tiukka, yhdellä sivulla ruuturivejä on useimmiten neljä, joten ruudut ovat hyvin pieniä. Pienuutta ei helpota se, että asiaa on paljon. Välillä Spiegelmanin kuvat hukkuvat tekstipaljouden alle, mikä on harmi, sillä kuvissa on usein paljon upeita yksityiskohtia. Lukukokemuksena Maus on hyvin haastava. Spiegelman
23
ei tarjoa sarjakuvansa aikana hengähdystauko raskailta teemoiltaan. Onneksi edes osa sarjakuvan tarinoista saa onnellisen lopun, sillä muuten se olisi luettavuudeltaan liian ahdistava kokemus. Mausin suurin ansio on nykyhetkessä kulkeva tarina, ilman sitä sarjakuva olisi hyvin tavanomainen kuvaus juutalaisvainojen kauheudesta. Nykyhetken tarina tuo hyvin esille, mitä sotakauheudet voivat ihmiselle tehdä. Vladekista
sotakokemukset eivät ole tehneet yhtään jalompaa ihmistä. Päinvastoin hänestä on tullut hyvin epämiellyttävä henkilö. Jopa Spiegelman huomauttaa eräässä kohtaa, että hänen isä on oikea karikatyyrinen kuvaus juutalaisesta; hyvin ennakkoluuloinen muita ihmisiä kohtaan ja tarkka raha-asioiden suhteen. Ei ole ihme että Maus on moneen kertaan palkittu sarjakuva-albumi. Vielä monen vuosikymmenen jälkeenkin se on pelottavan ajankohtainen kuvaus siitä, mitä kaikkea sodasta selvinnyt sukupolvi joutuu maksamaan. •
24
25
26
27
28