Sunilan Aalto-kodit 2023

ALVAR JA AINO AALLON SUNILA

-TYÖVÄEN PARATIISI KOTKASSA

Sunilan asuinalue on suomalaisen arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun helmenä tunnettu arkkitehti

Alvar Aallon suurtyö, jonka perusta luotiin 1930-luvulla. Kaunis ja puistomainen metsälähiö valkoisine rakennuksineen ja sen kyljessä majesteetillisesti kohoava sellutehdas on Alvar Aallon laajin toteutunut projekti. Aktiivinen asuinalue eli kukoistavaa aikaa vuosikymmenten ajan.

Puoli vuosisataa myöhemmin, vuonna 2000, perustettiin kaupunginosayhdistys Pro Sunila ry tekemään työtä Sunilan hyväksi. Haluttiin jälleen katsoa kohti tulevaisuutta.

Vuosien kuluessa on tehty paljon työtä alueen ansioiden nostamisessa yleisön tietoisuuteen, rakennusten kunnostamisessa ja modernisoinnissa, asukkaiden viihtyvyyden ja yhteisöllisyyden lisäämisessä.

Nyt olemme kääntämässä uutta sivua Sunilan kehityksessä, avaamalla Sunilaa maailmalle! Haluamme esitellä tätä arkkitehtuurin helmeä laajalle yleisölle.

Esittelemme 14 erilaista asuntoa: sisustusintoilijan, nostalgisen, modernin, designatun, vanhanaikaisen, tavallisen, erikoisen, ison, pienen ja kaiken tämän väliltä. Ja koska vasta yksityinen ihminen tekee asunnosta ainutkertaisen, ovat kaikki asunnot ainutlaatuisia!

Tervetuloa tutustumaan Sunilan Aalto-koteihin! Hienoa, että olet mukanamme tällä matkalla!

ANNE STOCKER Pro Sunila ry:n puheenjohtaja

JANI KYLMÄNEN Tapahtuman tuottaja

KARRI LAITINEN Taiteellinen johtaja

Pro Sunilan työryhmät

Aalto-kotien edustajat ja talkooväki

Painos 3000 kpl

Paino: Painokotka Oy

Toimitus: Jani Kylmänen, Karri Laitinen, Satu Idström-Clavert Ulkoasu ja valokuvat Karri Laitinen ellei toisin mainittu.

PRO SUNILA RY info.sunila@gmail.com www.alvaraaltosunila.fi www.alvaraaltosunila.fi/fi/aaltokodit sunilan_aaltokodit

fb: pro sunila kaupunginosayhdistys

PRO SUNILA PYRKII

-Lisäämään alueen arvostusta ja tekemään Sunilaa tunnetuksi niin Suomessa kuin ulkomailla

-Edistämään alueen ympäristöarvojen säilymistä ja vaurioiden korjaamista

-Parantamaan palvelutasoa

-Edistämään rakennusten korjaamista ja tarpeellista modernisointia suojelun hengessä

-Edistämään tyhjien ja vajaakäyttöisten kiinteistöjen käyttöönottoa ja korjaamista

-Kehittämään asukkaiden vuorovaikutusta

-Tutkimaan ja dokumentoimaan alueen historiaa

PRO SUNILAN

HALLITUS 2023-24

Anne Stocker (pj)

Karri Laitinen (vpj)

Sari Puumalainen (rahastonhoit.)

Satu Idström-Clavert (sihteeri), Eric Pollock, Outi Aatsinki, Marko Ilari Taipale, Terhi Lindholm ja Tarja Vekkeli

© Kuva: Aino Kuusimäki

© Kuva: Sara Malleus

KOTEJA AALLON KYNÄSTÄ

Sunilan Aalto-kodit -tapahtuma on ensimmäisen kerran kesällä 2023 pidettävä valtakunnalinen avointen

ovien tapahtuma, jossa Aino ja Alvar Aallon laajin suunnittelema kokonaisuus Sunila (1936-54) ja sen lähialue esittäytyy arkkitehtuurin, sisustamisen, taiteen, muotoilun ja pihaympäristöjen kautta.

SUNILA on Aino ja Alvar arkkitehtipariskunnan suurin suunnittelema kokonaisuus, joka kattaa tehdasalueen lisäksi noin 350 asunnon kaupunginosan. Tämä Suomen ensimmäinen väljästi ja puistomaisesti rakennettu ns. metsälähiö on osaltaan vaikuttanut myöhemmin esim. Helsingin vastaavien alueiden kehitykseen. Sunilan arvostus ja tunnettuus ovat viime vuosina olleet mukavassa myötätuulessa ja alue nähdään uudessa valossa ja mahdollisuuksia täynnä olevana paikkana, jossa asutaan, sisustetaan, pihoja laitetaan ja sen puistomaista aluetta ja arkkitehtuuria elvytetään, ylläpidetään ja arvostetaan.

Talo Mäkelän pääty, jo puretun talon pihamaalta katsottuna 1950-luvulla. © Kuva: Sunila Oy:n arkisto, Elka © Yläkuva: Heli Yrjölä

Syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna, osana kansainvälistä Aalto-viikkoa, Pro Sunila järjestää avoimien ovien tapahtuman, joka kantaa nimeä Sunilan Aalto-kodit. Kuluvana vuonna Aalto-viikon järjestää Kotkan kaupunki ja sen yhteydessä Pro Sunila esittelee la-su 2.-3.9.2023 neljätoista kotikohdetta.

PÄÄSYLIPUT

Lisätietoja ja linkki lippujenmyyntisivustolle ilmestyy Pro Sunilan nettisivuille 1.7.2023 klo 9.00 osoitteeseen:

www.alvaraaltosunila.fi/fi/aalto-kodit

Hanki lippusi ajoissa, niin varmistat pääsysi tapahtumaan.

OHEISTAPAHTUMAT

Varsinaisten asuntojen ja alueen ihastelun oheen on suunnitteilla runsaasti oheistapahtumaa:

-Sunilan Pirtillä historiaa ja nykypäivää esittelevä mediaesitys

-näyttelytila talo Rantalan jääkellarissa

-iltakonsertti Alvariskassa perjantaina 1.9.klo 19.00

-vintage-tavaroiden myyntiä

-aluekirppikset

- ruokailua useassa pisteessä

HUOMIOITAVAA

Vain pieni osa kohteista on esteettömiä. Asuntojen WC:t eivät ole yleisökäytössä. Tupakointialueet on merkitty erikseen.

ASUNNOT

Viikonlopun aikana yleisö pääsee tutustumaan yhteensä neljääntoista Alvar ja Aino Aallon sekä Aallon Arkkitehtuuritoimiston suunnittelemaan yksityiseen asuntoon, 30 neliön kokoisista työläisille tarkoitetuista yksiöistä aina 220 neliön kokoiseen insinöörien rivitalotaloasuntoon. Lisäksi tapahtuman aikana pääsee tutustumaan myös 450 neliön kokoiseen tehtaanjohtajan talo Kantolaan. Yleisö tutustuu niin vakituisesti asuttuihin asuntoihin, vapaa-ajan asuntoihin, vuokrakäytössä oleviin asuntoihin kuin myös keräilijöiden asuntoihinkin.

Tapahtuman aikana Sunilassa tutustutaan Aaltojen suunnittelemaan kokonaiseen kaupunginosaan, arkkitehtonisesti harvinaisen yhtenäiseen alueeseen. Esittelyssä olevat asunnot edustavat 1930-1950 -lukujen Aaltojen arkkitehtuuria, erilaisia sisustusratkaisuja ja myös asuntojen ainutlaatuista luontosuhdetta. Jokaisesta asunnosta on mahdollisimman vapaat näkymät luontoon. Osassa asuntoja on säilynyt hyvin paljon esimerkiksi alkuperäisiä 1930-luvun ratkaisuja, osaa on taas vuosikymmenten aikana ja viimevuosina remontoitu. Sunilan Aalto-kotien tapahtumassa pääset tutustumaan monenlaisiin asuntoihin.

Asunto Talo Honkalassa (vas.) © Kuva: Terhi Lindholm.

Oikealla EKAn lämpökeskus (1938), joka toimii yhä myös lähitalojen pesuja saunatilana (oik.). Rakennuksessa toimii myös Kotkan korttelikotiyhdistyksen kahvila ja toimitila Alvariska.

Tervetuloa Sunilaan!

SUNILA

-SUOMEN ENSIMMÄISEN METSÄLÄHIÖN TARINA

KARRI

Kun Alvar Aallon suunnittelemat Sunilan asuinrakennukset valmistuivat 1937, ensimmäiset juuri palkatut tehtaan työntekijät vertasivat niihin muuttoa jopa taivaasen saapumiseen. Takana oli maailmanlaajuinen lama ja vastikään itsenäistynyt ja veljessodan traumaattisesti kokenut Suomi otti ensi askeleitaan kohti uudenlaista modernia hyvinvointivaltiota. Maailmalta vaikutteita poimineet Aino ja Alvar Aalto taustavoimineen olivat yksi sen kokonaisvaltaisen vision keskeisistä käytännön toteuttajista.

Kymijoen suisto, Kotkan edustalla Karhulassa oli ihanteellinen paikka sellutehtaalle. Joesta sai riittävästi puhdasta vettä sellun tekoon ja jokea pitkin puutavara oli virrannut jo entuudestaankin Pyötisen saarella olleelle sahalle. Viiden paperiteollisuuden yhtiön

yhteenliittymä perusti Sunilan tehtaan varmistamaan sellun saannin tehtailleen. Maailmalla oli kovasti kysyntää paperille ja rahaa virtasi teollistuvaan Suomeen. Puhuttiin vihreästä kullasta, jonka tekemiseen tarvittavista raaka-aineista ei Suomessa ollut pula.

A. Ahlströmin toimitusjohtaja

Harry Gullichsen (jonka vaimo Maire oli jo osakkaana Aaltojen Artekissa) sai pestattua ystävänsä arkkitehti Alvar Aallon toimiston suunnittelemaan alueelle tehtaan lisäksi kokonaisen asuinalueen sen työntekijöille. Alvar oli jo siinä vaiheessa maailmalla maineessa mm. Paimion parantolalla (1933) ja Viipurin kirjastolla (1935).

LASIMUOTOILIJAPARISKUNTA

Karhula, jossa Sunilan niemi sijaitsee oli Aallon pariskunnalle jo entuudestaan tuttu. He molemmat osallistuivat vuonna 1932 lasitehdas Karhula-Iittalan suunnittelukilpailuun, jonka Aino voitti nykyään-

Sunilan ja Karhulan välissä kulki leveä oja koko Sunilanniemen poikki Itärantaan saakka. Kuvassa näkyvää talorykelmää kutsuttiin Rämpsänkyläksi. © Kuva: Kymenlaakson museo. Terassitalon jylhää arkkitehtuuria (yllä). © Kuva: Susanna Piibemann

kin tuotannossa olevalla ja suositulla juomalasillaan. Lasi kulkee kotitalouksiin nykyään suunnittelijansa nimellä. Alkuperäinen, kilpailunimestään Bölgeblick nimensä saanutta ja keräilijöiden himoamaa paksureunaisempaa ja kulmikkaampaa versiota tehtiin Karhulan lasitehtaalla vain muutama vuosi.

Samaan aikaan Sunilan rakentumisen aikohin Alvar puolestaan voitti samaisen Karhulan kilpailun maljakollaan, josta muotoutui myöhemmin yksi maailman kuuluisimmista sisustusesineistä eli Aalto-maljakko. Suunnittelijan omien veijarimaisten sanojensa mukaan maljakon muoto sai innoituksensa Ainon alusvaatteiden pitsikoristeista ja sai nimeksi Eskimåkvinnans skinnbyxor, eli eskimonaisen nahkahousut

YHTEISKUNNALLISTA EDISTYSTÄ

Aallon ja Gullichsenin pariskuntia yhdistivät taiteen ja arkkitehtuurin kiinnostuksen lisäksi voimakas usko yhteiskunnalliseen edistykseen. Sunilan tehtaan työntekijät saivatkin maailman mittakaavassakin poikkeuksellisen hyvät ja tasa-arvoiset asuinolosuhteet. Jokainen sinne rakentunut asunto oli teknisiltä ratkaisultaan ja materiaaleiltaan yhdenvertainen.

Nopeasti kahdessa vuodessa rakentunutta Sunilan selluloosatehdasta ja ensimmäisen vaiheen asuntoja oli rakentamassa parhaimmillaan 1750 työläistä (oik.). Kuva sittemmin puretusta Sunilan lastentalolta, jonka sisustus ja kalustus oli Aino Aallon ja vuonna 1935 perustetun Artekin käsialaa (alla). © Kuvat: Sunila Oy:n arkisto

Tehtaanjohtaja Lauri Kannon edustusasunto Kantola ja rantasauna ovat nykyisin Kotkan kaupungin omistuksessa ja niitä vuokrataan erilaisiin tilaisuuksiin ja yöpymisiin. Tapahtumaviikonloppuna se on auki vain lauantaina 2.9.2023. Kuva: Kari Kuukka

Alvar oli koko uransa ajan vältellyt politiikkaa parhaansa mukaan. Kun koko muu maailma tuntui olevan 30-luvulla poliittisten kiistojen ja inhottavuuksien temmellyskenttää, Aalto tuntui rakentavan omalta osaltaan utopistista maailmaa, jonka heijastumia oli niin yhdyskuntarakenteet kuin yksittäisten asujien lumoaminen mukavuuksilla ja estetiikalla ovenkahvoja myöten.

Jokainen asunto sai juoksevan veden, sisävessan ja keskuslämmityksen, jotka tuohon aikaan olivat harvojen herkkua. Ainoastaan asunnon koko ja ylemmän portaan omat pihat

erottivat hierarkiset yhteiskuntaluokat toisistaan.

Tehdas huolehti parhaimmillaan noin 1200 hengen yhteisön perustarpeista. Sunilasta löytyivät lääkäripalvelut, palokunta, posti, bussiasema, pesulat, saunat, lastenhoito, sairausvakutuuskassa, urheiluharrastukset, klubit jne.

EROON KIPSIKORISTELUISTA

Funktionalismin henkeen kuuluivat mm. koristeellisuuden häivyttäminen ja puhtaiden pelkistettyjen pintojen ja muotojen korostaminen. Taloissa korostuivat ”laatikkomaisuus”, epäsymmetria ja valoisuus.

Sunilan ensimmäisen vaiheen rakennusten päätyseinien korotukset piilottivat kattojen loivan viistoisuuden tuoden samalla kerrostalojen pienille parvekkeilekin hiukan omaa

näkösuojaa. Leveät ns. nauhaikkunat toivat runsaasti valoa sisään. Talotikkaat on asennettu ulkoseinään askelma kerrallaan siron graafiseksi julkisivun osaksi. Sunila on täynnä upeita suunnittelun yksityiskohtia, jotka saattavat aueta vasta hiukan tarkemmalla tarkastelulla.

TALOJA LUONNON LOMAAN

Aaltojen suunnittelu oli aina kokonaisvaltaista alkaen huolellisesta rakennusten variaatioiden sijoittelusta päätyen sisätilojen herkkiin puun, valkoisten pintojen sekä muotojen ja mittakaavojen leikkiin. Täällä ei ruutukaavaa näe.

Sunilassa rakennukset ovat sijoiteltu viuhkamaisiin, avariin muodostelmiin kumpumaisessa maastossa. Jokaisesta ikkunasta avautuu avara, puutarhamainen miljöö mäntyineen.

MUUTOSTEN VUODET

Kun yhteiskunnalliset velvoitteet alkoivat 60-luvulla vähitellen siirtyä kuntien ja valtion hoidettavaksi, tehtaan ja asuinyhteisön kiinteä suhde alkoi vähitellen loppua. Tämä huipentui hiljalleen 80-luvulla kun tehdas myi asunnot asukkaille, yksityisille sijoittajille ja kaupungille vuokra-asunnoiksi.

Sunilasta tuli omistussuhteiltaan tavallinen lähiö ja asunnoista tehtiin asunto-osakeyhtiöitä, joiden hallituksille, omistajille ja asukkaille jäi rakennuksista ja alueesta huolehtiminen lähes kokonaan.

Korjausvelkaa alkoi kertyä ja kun

Sunilan Pirtin pelastaminen on menestystarina vailla vertaa. Paikallinen

urheiluseura Sunilan Sisu teki 18 vuotta talkootyötä ja rahankeruuta onnistuen ennallistamaan Sunilan vanhimman ja purkukuntoisen rakennuksen. Rakennus oli alkujaan palokunnantalo ja Aalto teki 30-luvun lopulla siihen modernit lisäosat klubi-toimintaa varten. Sisältä löytyy mm. Sunila-aiheinen näyttely ja Alvarin suunnittelema baaritiski, joka sekin on näkemisen arvoinen. Pirtin pop-up kahvila on avoinna Aalto-kotien aikaan.

© Kuva: Timo Vesterinen (väri)

© Hackman Oy, Elka (mv)

KOHDE 15: KANTOLA

KOHDE 21: SUNILAN PIRTTI

Talo Juurelan tasainen seinä on täynnä upeasti rytmitettyjä ikkunoita, jotka heijastavat valoa kuin kokoelma peilejä ikään. Talo Kuuselan parvekkeiden kaiteet on tehty kokonaisista puunrungoista. Kuva: Heli Yrjölä (yllä), Pekka Kaatiala (oik.)

sosiaaliset ongelmatkin loivat omaa mainettaan isojen kaupunkilähiöiden tapaan, alueen arvostus koki melkoisen notkahduksen. Tilannetta ei parantanut jo edesmenneen Aallon arkkitehtuurin heikko arvostus tuohon aikaan. Sunilalla ei mennyt tuossa vaiheessa hyvin.

VALOA KATTOIKKUNASTA

Niinkuin asioilla on tapana edetä, ensin menee hyvin, sitten melkein huomaamatta huonommin. Ja kun asiat ovat todella huonolla tolalla, ihmiset havahtuvat viimein toimimaan enemmän yhdessä yhteisten päämäärien eteen.

Tämän havahtumisen apuvoimana on 2000-luvun alussa toimintansa aloittanut Pro Sunila ry. Yhdistys on osaltaan ollut mukana nostamassa Sunilaa uuteen kukoistukseen yhdessä Sunilan asukkaiden, entisten asukkaiden, alueesta kiinnostuneiden, Kotkan kaupungin, Museoviraston, Alvar Aalto-säätiön ja monen muun tukijan ja tahon kanssa.

Alueen kehittyminen parempaan suuntaan on mahdollistanut esim. tämänkaltaisen viikonlopputapahtuman.

On aina hienoa, kun ihmiset ovat kiinnostuneita toisistaan ja ympäristöstään. ja ovat valmiita antamaan panoksensa yhteisen päämäärän eteen –mitä yleensä elämäksi kutsutaan ja mitä kaikkea siihen liittyykään. Vaikkapa esittelemällä ylpeänä arkkitehtuuria, asuntoja ja ympäristöjä.

FUNKTIONALISTISEN RIVITALON KAUNEUTTA SUNILANLAHDEN RANNALLA

Patrik Saarikoski ja Ilkka Häyrinen vierailivat vuoden 2021 elokuussa Kotkassa, Langinkosken keisarillisella kalastusmajalla. Samalla matkalla he päättivät käydä Sunilassa, kun tiesivät Sunilassa olevan Alvar Aallon suunnitteleman tehdasmiljöön. ”Kotimatkalla katseltiinkin jo ensimmäisiä alueen asuntojen myynti-ilmoituksia ja sillä tiellä olemme”, kertovat Patrik ja Ilkka.

Rivitalo Rantalan sekä ulkopuolinen että sisäpuolinen kauneus viehätti alueesta kiinnostu -

neita pääkaupunkilaisia. Lähes alkuperäisenä säilynyt pohjaratkaisu sekä olohuoneen ja ruokailutilan saumaton yhteys takapihaan ja aina merenrantaan asti lisäsi kiinnostavuutta.

Patrikilla ja Ilkalla asunto on ollut tämän vuoden toukokuusta lähtien ja remontti asuntoon on vasta tulossa. Remontin suunnittelussa on mukana Artekin sisustuspalvelu ja muovittomiin sisustusmaaleihin erikoistunut yritys Cover Story. Asunnon lähes kaikki pinnat tullaan käsittelemään ja ainakin kylpyhuone uusimaan täysin. Talon julkisivuremontin jälkeen on etu- ja takapihan kunnostuksen vuoro.

SISUSTUSFILOSOFIA

Sisustaminen on enemmän Patrikin intohimo. ”Vaikka meillä on sisustamisessa apuna Artek, emme kuitenkaan hae puhtaasti Aaltojen ja Artekin kalusteita vaan tavoittelemme eklektistä eli tyylejä seikoittavaa sisustusta

talon alkuperäistä tyylisuuntausta kunnioittaen. Aaltojen kädenjälki saa ja pitää näkyä”, täsmentävät Patrik ja Ilkka. Tilan tuntu, avaruus sekä sisäja ulkotilojen saumaton yhteys on heidän mielestään asunnossa parasta. Olohuoneen isoista ikkunoista näkyy pihan poikki Sunilanlahti, ja sen takaa nousee jylhänä Sunilan tehdas.

PARAS SISUSTUSLÖYTÖ?

Kysymykseen vastaa Patrik: ”Se vaihtelee sen mukaan, kun tulee uusia löytöjä. Tällä hetkellä se taitaa olla Arabian valmistama Seinäjoki-maljakko, joka esittää Aallon suunnittelemaa Seinäjoen kaupungintalon siniseksi kaakeloitua tornia. Seinäjoen kaupunki lahjoitti aikoinaan maljakoita merkkihenkilöille ja entisenä seinäjokisena ”sualasalakkarin” löytäminen oli ilo.

Sunilan Aalto-kodit tapahtumassa Patrikin ja Ilkan asunnosta esittelyssä ovat alakerran tilat.

Alunperin Sunilan tehtaan insinööreille suunniteltu rivitalo Rantala innosti helsinkiläiset Patrikin ja Ilkan hankkimaan vapaa-ajan asunnon Alvar ja Aino Aallon Sunilasta.

Patrik ja Ilkka ihastuivat Rantalan asunnossa mm. portaikkoon ja sen eleganttiin käsijohteeseen.

© Tämän sivun kuvat: Kari Kuukka

KOHDE 17: RANTALA

TEKSTI - JANI KYLMÄNEN

MUOTOILUN IHAILIJOITA & MÄKELÄN NYKYTAIDEKATSELMUS

TEKSTI - KARRI LAITINEN

Laura ja Kim Aallon rakkaus muotoiluun ja taiteeseen näkyy rivitalotalo Mäkelän asunnossa, joka on tuoreen remontin jäljiltä puoliksi kuin vaalea galleriatila, mutta samalla kodikkaan aistikas.

Mäkelä (1937) oli aikoinaan rakennettu tehtaan työnjohtajien asunnoiksi, jossa olivat kaikki sen aikauden moderneimmat varustelut kuten sisävessa ja sähköinen jääkaappi.

Noista asioista on tullut itsestäänselvyyksiä jo monellekin sukupolvelle. Asunto oli saanut itseensä jo turhankin paljon ”patinaa” niinpä sen oli aika saada kunnon kasvojen kohotus.

”Sattuma tai kohtalo toi meidät tänne eräänä sunnuntaipäivänä kävelylle, ja viikon päästä oli kaupat tehty”, Laura ja Kim naurahtavat.

Kim ei muuten ole sukua itse Alvarille, vaikka hänen isänsä on arkkitehti ja sattuivat vielä asumaankin Aaltojen kotikadulla Helsingissä, Kelan työntekijöiden kerrostalossa.

”Sunilan talossa viehätti erityisesti miten se oli istutettu polvei -

levan maastonmuodon mukaan.”

”Sisällä odotti iso remontti, paikka oli sen verran vuosien varrella nuhjaantunut. Keittiö uusittiin ja kaadettiin olohuoneen ja keittiön välinen seinä. Kaikki pinnat tehtiin uusiksi, joten kyllä siitä aika iso remontti tuli. Purkuhommia tehtiin itse ja remontin toteuttajaksi löydettiin mainio paikallinen firma.”

ASUNNOSTA KODIKSI

Kun pohjatyöt oli tehty, oli aika miettiä sisustusta.

”Haluttiin tehdä remontti ajan henkeen, kuitenkin tämän päivän tarpeisiin. Materiaaleja ja värejä etsittiin 30-luvun maailmasta. Huonekalut ovat lähes kaikki vanhoja ja kierrätettyjä. Kotkan seudulla on mahtavat kirpputorit!”, Laura iloitsee.

”Iso Artekin ruoka-

Mäkelän kaikissa asunnoissa on upeat rappuset ja kattopalkkien väliset syvennykset.

pöytä tuli vastaan Artekin omasta kierrätyskaupasta ja tamminen sohvapöytä löytyi Karhulan kierrätyskeskuksesta.” Laura muistelee hankintojaan.

”Yksi Artekin sininen pöytä on roskalavalöytö Helsingistä 15-vuoden takaa. Kaikille löytyi paikka täältä Sunilan kodista.”

NYKYTAIDE KIINNOSTAA

Yksi merkille pantavimmista asioista Lauran ja Kimin asunnossa on taiteen laatu ja määrä huoneistossa. Mistä kaikki nämä hankinnat ovat seinille tulleet?

”Monet näistä on Helsingin ystäviemme tekemiä. Taide tuo valtavasti iloa enkä koskaan kyllästy katsomaan näitä. Seinillä on kaikkea maalauksista grafiikkaan ja julisteisiin sekä poikamme Arnen teoksiin.” Laura kertoo.

Siirrymme olohuoneen ruokatilan yllä olevan taulun ääreen. ”Tämä esimerkiksi on Anna Tuorin teos, jonka toimme tänne Helsingin kodista tullessamme. Olohuoneessa on myös kaksi Eeva-Leena Eklundin työtä. Ne olivat ensimmäiset hankinnat tänne Sunilan kotiin.”

KOHDE 13: MÄKELÄ

Alvar Aallon tuolit ovat kuuluisia siitä että ne palvelevat myös yöpöytinä ja jopa taide-esineinä ja ihailun kohteina sellaisenaan.

MÄKELÄN PORTAAT JA TUORE MUOTOILUINTOILIJA

Kolmisen vuotta sitten opettaja Karri Laitinen etsi tyttärensä kanssa asuntoa Karhulan suunnalta ja kuin sattumalta he päätyivät erääseen

Sunilan asuntonäyttöön. Se oli ihastumista ensisilmäyksellä ja kuin viidenkympinvillitys, jossa arkkitehtuurin ja muotoilun maailma vei miehen mennessään. Seikkailu mm. L-jalkojen, 50-luvun astioiden, funkkiksen, Ornon lamppujen, Marimekon tyynyliinojen ja nykydesigninkin ihmemaahan oli alkanut.

Alku uudessa asunnossa oli aluksi hämmentävä. Vain pari mummon vanhaa sohvatuolia ja pari patjaa oli tuomisina tyhjään asuntoon.

”Aluksi kävimme toisen tyttäreni kanssa katsomassa ruokailuryhmiä paikallisesta liikkeestä. Sopiva löytyikin, mutta selvisi että se olisi ollut

tilaustavaraa. Päädyimme sitten illalla etsimään käytettyjä netistä. Törmäsin Aino Aallon tuoleihin ja Alvarin patinoituneeseen ruokapöytään. Hinta käytettynäkin aluksi vähän hirvitti, mutta ajattelin että nyt tai ei koskaan panostaisin, kun asunnon hintakin oli sopiva. Ja kun minulle kelpasi huonokuntoisemmatkin yksilöt,

siitä sitten alkoi pari vuotta kestänyt perehtyminen sisustuksen saloihin”, Karri kuvailee muotoiluun ”hurahtamisensa” alkuvaiheita.

TYÖNJOHTAJIEN MÄKELÄ

Kaksikerroksisen rivitalon 86 neliötä alkoi vähitellen täyttyä samalla, kun Karri perehtyi kotimaiseen muotoiluun sekä Alvarin ja Ainon tuotantoon erityisesti. Mm. pelkistettyjä Alvarin huonekaluja ja Ainon lasiesineitä ja muitakin hankitoja hän kuvailee viikottain Instagram-tililleen. TheSecretAaltohomen seuraajamäärä onkin jo huomattava ja joista iso osa tulee Japanista. Siellä suomalaista muotoilua seurataan erityisellä kiinnostuksella.

”Vaikkei Alvar koskaan Japanissa käynytkään, niin japanilainen

Nykymuotoilija Johanna Gullichsenin kangasistuimet istuvat hyvin vanhoihin Artek-huonekaluihin.

TEKSTI - KARRI LAITINEN

perinteisen pelkistynyt tapa käyttää paljasta puuta näkyy mielestäni hienosti esim. asuntoni rappusten kaiteissa. Se kommunikoi funktionalistisen betonirakentamisen kanssa upeasti”, Karri kertoo.

YKSITYISKOHTIEN TAIDETTA

Karrin asunnossa sisustuksen jokaista yksityiskohtaa aterimista mattoihin asti on hiottu ajan kanssa. Kompromisseihin ei ole varaa tai asiat menevät myöhemmin uusiksi, sen Karri on huomannut.

”Joskus olen vuodenkin haaveillut jotain hankintaa ennenkuin kohdalle on napsahtanut juuri se oikea. Se on vaatinut jokapäiväistä sitoutumista asioiden seuraamiseen ja tutkimiseen, mutta kun sitä jostain innostuu, niin kai sitä sitten on haluton itseään estelemään!”, Karri naurahtaa.

Laitisen asunnossa on esillä myös hänen taidettaan, onhan hän sarjakuvan ja kuvittamisen opettajan toimen ohella myös kouluttautunut kuvataiteilija.

thesecretaaltohome

Japanilainen tatamisänky on saanut futonin lisäksi seuraa Marimekon kankaista ja moderneista valonlähteistä. Portaikkokuvan pöydällä näkyy Japanissa kulttisuosioon päätynyt meille suomalaisille tuttu jääkarhusäästölipas.

KOHDE 13: MÄKELÄ

SUNILA VEI VINTAGEMIEHEN SYDÄMEN

Alvar ja Aino Aallon suunnittelema alue, rakennus ja asunto. Harrastuksen puitteet enemmän kuin kohdillaan, totesi Jani Kylmänen. Vapaaajan vietto ja asunnon sisustaminen johtivat ennen pitkää myös työn tekemiseen Sunilan hyväksi.

Jani Kylmänen päätyi Sunilaan, ja ylipäätään Kotkaan ensimmäisen kerran, lokakuun lopussa 2018.

”Olin päättänyt jäädä silloisesta työpaikastani sapattivapaalle ja kiinnitin huomiotani Sunilasta kertovaan lehtiartikkeliin. Lähdimme koiran kanssa päiväretkelle katsomaan ja tutkimaan Sunilan maisemia.

Asunnon ostaminen jäi kypsyttelemään ajatuksiini ja helmikuussa 2019

minusta tuli vapaa-aikasunilalainen”, kertoo Jani. Nykyään Jani tekee myös työtä Sunilan hyväksi ja tunnettuuden kasvattamiseksi yrityksiensä kautta.

KILPIKAARNAMÄNTY

PUHUTTELI

Talo Mäntylän asunnossa viehätti erityisesti olohuoneen ikkunasta sisään kurkisteleva ikiaikainen kilpikaarnamänty. Ihmiselle, joka pitää mäntyä voimapuunaan, tämä oli selvä merkki: osta asunto! Alkuperäiset väliovet ja kiintokaapistot 1930-luvun ovineen, lähestulkoon alkuperäinen keittiö ja kylpyhuoneen lasitiliiseinä vahvistivat ostopäätöksen.

Nämä yhdistettynä

Alvar ja Aino Aallon arkkitehtuuriin ja muotoiluun ainutlaatuisella

Janin asunnon eteinen toivottaa tervetulleeksi vintage-asuntoon. Artekin naulakko on alkuperäinen ja vuodelta 1937.

© Kuvat: Jani Kylmänen

alueella muodostivat kokonaisuuden, jota oli vaikea vastustaa.

ENSIN REMONTTI JA SITTEN SISUSTAMINEN

Asunnon remontti kesti useamman kuukauden. Jani luki Pro Sunilan ylläpitämiltä nettisivuilta alueen asuntoihin laadittuja korjausohjeistuksia, selasi monipuolisesti nettisvuja, keskusteli ammattitaitoisten ystäviensä ja avopuolisonsa kanssa toteutettavasta remontista. Janilla ja hänen lähipiirillään on kokemusta useiden asuntojen remontoinnista, joten hän tiesi mihin ryhtyi ja mitä tulisi tekemään.

Remontoinnissa hänellä on vahva visio, mitä hän tekee ja miltä asunto tulee valmiina näyttämään. Silti tuli yllätyksiä vastaan. Yleisesti tiedossa on, että vanhaa korjatessa täytyy varautua kaikkeen. Janin asunnon lattiat piti valaa uudestaan, kun laminaatti hänen yllätyksekseen oli liimattu alkuperäiseen linoleumlattiaan. Remontissa seinät ja katot maalattiin, alkuperäinen keittiö ehostettiin ja uusi linoleumlattia asennettiin.

”Ja sitten oli vuorossa sisustaminen,

TEKSTI - JANI KYLMÄNEN

Olohuoneen tunnelma on 30–50-lukua ja värimaailma on luonnonläheinen.

– lempipuuhani ja harrastukseni–mutta myös aikaa vievin osuus. Sisustaminen on jatkunut vuodesta 2019 ja jatkuu edelleen”, nauraa Jani.

ASUNNOSTA KERÄILIJÄN

SISUSTUSKOKOELMAKSI

Sunilan asunto on enemmän Janin projekti, mutta hänen avopuolisonsa on myös kiinnostunut arkkitehtuurista ja muotoilusta. Yhdessä niistä asioista siis keskustellaan. Ajatuksena oli sisustaa asunto 30– 50-luvun tyyliin, vintage-asunnoksi, kierrätystavaroin, pääosin Artekin vintage-huonekaluin. Kunnioitus alueen historiaan ja kulttuuriperimään oli tärkeää. Huonekalut, taide, koriste-esineet, tekstiilit ja käyttöesineet Jani on pyrkinyt valitsemaan asuntoon sopivaksi ja myös siten että ne muodostavat kokonaisuuden ja kertovat tarinaa. ”Olen kerännyt eräänlaisen sisustuskokoelman. Ja nimennyt myös asunnon ja sisustuskokoelman”, kertoo Jani huvittuneena.

UPEA SUNILA

Sijainti Alvar ja Aino Aallon suunnittelemalla alueella, Aaltojen suunnittelemassa rakennuksessa ja asunnossa vintage-keräilyaarteiden keskellä on muovannut tästä paikan, jossa Jani viihtyy. ”Kokonaisuus on parasta, historian jatkumo, ja totta kai vanhat männyt”, toteaa Jani. Janin vintage-asunnossa on monta hyvää sisustuslöytöä, hänen mukaansa on hankala nimetä yksittäistä. Huonekaluja ja sisustusesineitä Jani on hankkinut ympäri Suomea ja ulkomaita myöten. Harkiten asuntoon hankituista sisustuslöydöistä on muodostunut kokonaisuus ja se on saanut nimen Sunila Vintage Collection.

sunila_vintage

KOHDE 11: MÄNTYLÄ

Rakennus, jossa esittelyssä

oleva kotikohde

Muu Aallon suunnittelema

rakennus Paikoitus

Palvelut

3: HARJULA (1939)

7: RUNKOLA (1953-54)

11: MÄNTYLÄ (1937)

4: KIVELÄ (1939)

8: JUURELA (1953-54)

2: KARHU, PÄIVÖLÄ (1939)

6: URHEILUKENTTÄ

10: HONKALA (1937)

1: EKAN LÄMPÖKESKUS (1938)

5: KONTIO (1939)

9: KUUSELA (1947)

12: SAUNA JA PESULA (1937)

13: MÄKELÄ (1937)

14: LÄMPÖKESKUS (1937)

15: KANTOLA (1937)

16: SAUNA (1937)

17: RANTALA (1937)

18: RANTALAN JÄÄKELLARI (1937)

19: SUNILAN TEHDAS ( 1937)

20: PUISTOLA (1938)

21: SUNILAN PIRTTI (Aallon uudistama, 1939)

22: MAINOSPILARI (1997) *

* Toteutettu 1997 Sirkka Soukan johdolla Aallon piirustuksen mukaan. Huom. kartta on viitteellinen ja

siinä käytetty taiteellisia vapauksia.

MÄNTYPIHANÄKYMIÄ JA ARTEKIN KLASSIKOITA

Honkalan valoisassa kaksiossa tuoksuu tuore lattiavaha. Hiljattain valmistunut remontti tehtiin lähes omin voimin, alkuperäistä kunnioittaen. Purkaessa paljastui hyväkuntoinen vinyylilattia, ja keittiön kaapistot entisöitiin vanhaan tyyliin. Terhi Lindholmille remontti oli hauska haaste, eikä ihan ensimmäinen.

Remontin jäljiltä läpitalon asunto vaikuttaa heti ajattomalta klassikolta. Kylpyhuone ja ikkunat oli uusittu talon puolesta jo aiemmin, joten huolellinen pintaremontti riitti nostamaan asunnon arvoiseensa asuun.

”Maalasimme kaikki pinnat ja purimme laminaattilattian”, kertoo Terhi Lindholm. Kokemusta

hommaan tarttumisesta ja innokkaita apulaisia oli omasta takaa. Hyviä neuvoja useita remontteja toteuttanut Terhi on etsinyt eri lähteistä. ”Teetimme ainoastaan katon tasoituksen sekä sähkötyöt.”

Sisustus on koostettu Aino ja Alvar Aallon henkeen höystettynä Karhulan lasiesineillä ja funkkismatoilla. Pöydillä on kodikkaasti alueeseen liittyvää kirjallisuutta. ”Suurin osa kalusteista on kierrätettyä, vain sängyt ja sohva ovat uusia”, kertoo Terhi.

ASIAKKAIDEN PALAUTE INNOSTAA JATKAMAAN

Terhi Lindholmin periaate hänen Sunilaan sisusta-

Terhi on sisustanut Honkalan valoisan kaksion mm. kierrätetyillä Artekin kalusteilla, Karhulan lasilla ja aikakauteen sopivilla tekstiileillä.

© Kuvat: Terhi Lindholm

missaan asunnoissa on selkeä. Siistiä, väljää, Aaltojen designia, suomalaisia käyttötavaroita – sekä laadukkaat sängyt ja vuodevaatteet.

”Positiivinen asiakaspalaute motivoi jatkamaan, vaikka vuokraaminen on toki aikaa vievää”, kertoo Terhi. Yhteys luontoon ja ilo saada yöpyä Alvar Aallon talossa ovat Terhin mukaan usein palautteen ydintä.

Honkalan alakerrasta löytyy myös Terhin viihtyisästi Aalto-henkeen sisustettu yksiö

aalto_apartments_sunila

KOHDE 10: HONKALA

TEKSTI - SATU IDSTRÖM-CLAVERT

RUNKOLAN TAIDEKOTI, JOSSA VÄRI JA LUOVUUS

PURSUILEVAT

TEKSTI - KARRI LAITINEN

Anneli Moilasen ja hänen miehensä Olavin neljän huoneen ja keittön asunto Runkolan kerrostalossa tulvii valoa, värejä ja huonekasveja.

Seinillä on runsaasti Annelin tekemiä tauluja. Yksi huoneista on hänen ateljeensa. Pöydillä ja ikkunalaudoilla on hänen tekemiään upeita, pieniä keramiikkiveistoksia. Olemme taiteilijakodissa.

Anneli otti pankkityöuransa jälkeen niin sanotusti pensselin kauniiseen käteensä ja alkoi taiteilemaan vakavammin.

Asunto onkin täynnä lähinnä hänen itsensä tekemiä maalauksia, ikoneita ja pieniä keramiikkaveistoksia.

Hänen Hardwardissakin opiskel -

lut miehesä Olavi teki uransa unitutkijana, terapeuttina ja aikuiskouluttajana.

He molemmat arvostavat Sunilan luonnonläheisyyttä ja rauhallisuutta.

”Täällä ei tarvitse heräillä öisiin hissinovien tömähdyksiin, kun his-

sejä ei ole ja paksut seinät muutenkin tuovat ihanaa rauhaa”, Anneli kehuu talonsa äänimaisemaa.

”On upeaa joskus aamupalaa tehdessä nähdä keittiön ikkunasta kun kauriit vierailevat grillipaikkaa tutkimassa”, Anneli kertoo esimerkin Sunilan luonnonläheisyydestä. Ympäristö on tullut tutuksi koiralenkeillä.

”Sunila on vieläkin puoliksi metsän keskellä”, Anneli kehuu lähitienootaan.

LAULU HARRASTUKSENA

Taiteen ohella Anneli käy laulamassa Olavin kanssa yhdessä viikottain korttelikotiyhdistys Alvariskan pitämissä yhteislaulutapaamisissa.

”Se on meille niin odotettu tapahtuma. Välillä tulee kyyneleet silmiin kun laulamme Lapista.”

Nauhaikkunoiden molemmin puolin on aina vihreää, sillä Sunilan kuulut männyt ovat talvisinkin neulasten peitossa.

VINTAGEKAUPPIAS IIVARI VIILOMAA

JA

APPIVANHEMPIEN VAPAA-AJANASUNTO

Designkauppias Iivari Viilomaan appivanhemmat kiinnostuivat Sunilasta alun perin Iivarin vihjeen ansiosta. Alue ja sen arkkitehtuuri vetosivat. Vajaan vuoden seuraamisen ja muutaman kohteen katsomisen jälkeen osui kohdalle vuonna 1937 valmistuneen talo Honkalan kaksio. Asunnon hinta oli sopiva ja putki- ja kylppäriremontti oli tehty.

”

Haluttiin vapaa-ajan asunto, emme ole mökki-ihmisiä. Kotka miellytti muutenkin puistoineen ja merellisyytensä johdosta”, kertovat Iivarin appivanhemmat.

Toisen kerroksen asunto on kooltaan 45 neliötä ja ikkunoista on esteettömät näköalat. Alkuperäistä kalustusta asunnossa on

vielä jäljellä vaatekaappien muodossa. Remonttia asunto kaipasi, seinät on maalattu ja lattiat on uusittu. Keittiökalusteet uusittiin 30-luvun tyyliin. Remontista ja sen tekemisestä keskusteltiin perheen kanssa yhdessä.

ASUNNON SISUSTAMINEN

Remontin jälkeen Honkalan asunto

sisustetaan kierrätystavaroin, pyritään käyttämään kauniita vanhoja esineitä sisustuksessa. Mikään Aalto-museo ei kuitenkaan ole tavoitteena. Yhteistuumin keskustellen, Iivarin, hänen vaimonsa ja appivanhempien kesken löydetään yhteiset ratkaisut.

PARASTA ASUNNOSSA?

"Aallon miljöö kaiken kaikkiaan. Toivottavasti hienosta alueesta ja taloista pidetään huolta”, toivovat Iivarin appivanhemmat.

Iivari Viilomaa ja hänen yrityksensä Finvint Oy (finvint.fi) on mukana myös Sunilan Aalto-kotien viikonlopussa, myymässä vintagea ja designia.

KOHDE 10 : HONKALA

Yksityiskohta talo Honkalan rappukäytävän kaiteesta.

© Yläkuva: Kari Kuukka

TEKSTI - JANI KYLMÄNEN

TALO KUUSELAN ASUNNON REMONTISSA YHDISTYVÄT ELÄMÄNILO JA ALUEEN HISTORIA

Pääkaupunkiseutulainen Paula Artes ihastui Sunilaan ja kun mahdollisuus avautui, hankki

kunnioittaen remontoi.

Paula Artes sai ystävän kautta mahdollisuuden tulla tutustumaan Sunilan alueen rakennuksiin ja huoneistoihin. ”Tämä taas sai minut innostumaan alueen monimuotoisuudesta ja Alvar ja Aino Aallosta. Aallon inspiroimana tahdoin jollakin tavalla osallistua arkkitehtuuria arvostavaan kulttuuritekoon, jossa luonto on suurena näyttämönä ja läsnä kaikessa”,

kertoo Paula. Myös yhteisöllisyys

Sunilan kohdalla kiehtoo Paulaa, niin menneessä kuin nyt tässä nykyhetkessäkin.

Sunilasta inspiroituneena

Paula osti asunnon Alvar Aallon vuonna 1947 suunnittelemasta talo Kuuselasta. Talo edustaa

Aallon arkkitehtuurissa sotien jälkeistä, 1940-luvun maanläheisempää ja pehmeämpää arkkitehtuuria. Asunnon yksinkertaisuus, kaksion reilu koko ja se, että asunnossa oli vielä jotain vanhaakin jäljellä, kiinnosti Paulaa. ”Parasta asunnossa on tilavuus ja selkeys sekä alkuperäiset komerot ja niiden ovet”, ilmoittaa Paula. Talo Kuuselan julkisivujen ja parvekkeiden pyörörimoitukset tuovat mieleen Alvar Aallon kenties kuuluisimman yksityistalon, Villa Mairean Noormarkussa. Talo on ainoa laatuaan Sunilassa ja eroaa ulkomuodollaan selvästi muista Sunilan taloista.

Yksityiskohta talo Kuuselan tuuletusparvekkeista.

© Yläkuva: Kari Kuukka

© Kuvat (vas.): Pekka Kaatiala

ELÄMÄNILOA JA TYYLIN KUNNIOITUSTA REMONTISSA

Paulan asunnon keittiö uudistetaan niin, että siinä säilyy 40-50luvun tunnelma. Asuntoon löytyi taloyhtiön varaosapankista alkuperäinen keittiön yläkaapisto, joka tullaan kunnostamaan. Seinät ja katot maalataan sävyillä, jotka myös edustavat talon rakennusaikaa. Linoleumlattia otetaan esille ja ehostetaan, sähköpistorasiat uusitaan enemmän aikakaudelle sopiviksi, kylpyhuoneessa uusitaan allas ja sisustusta ehostetaan 50-luvun tyyli mielessä.

Paula on tutkinut ja selaillut kirjoja, etsinyt inspiraatiota remonttiin ja ideoinut, ammattitaitoinen puuseppä on myös mukana remonttia tehdessä. Remontissa värit ovat keskiössä ja tavoitteena on sisustuksen yksinkertaisuus. Paulan sisustusfilosofiana on, että tekemisen täytyy olla iloa tuottavaa ja inspiroivaa.

”Elämänilo on ydin kaikessa, tässä projektissa on lisäksi historian havinan tuntua”, ilmoittaa Paula sädehtien.

hän asunnon, jota nyt aluetta

TEKSTI - JANI KYLMÄNEN

IRJA BURAKOFF ON VIIHTYNYT SUNILASSA JO 46 VUOTTA

TEKSTI - JANI KYLMÄNEN

Yksi Sunilan pitkäaikaisimmista asukkaista arvostaa asuinalueensa arkkitehtuuria. Irja on seurannut Sunilan vaiheita vuosikymmenten ajan ja on tyytyväinen nykyiseen suuntaukseen.

Etelä-Kymin Asunto Osakeyhtiö EKA rakentui vuonna

1939 kolmen yrityksen, Sunila Oy:n, Ahlströmin Karhulan ja Kymi Oy:n Hallan tehtaiden alun perin työntekijöiden vuokra-asunnoiksi. Vuonna 1977 Ahlström Oy alkoi myymään asuntojaan työntekijöille, ja Irja Burakoff perheineen osti talo Kontiosta ylimmän kerroksen kaksion.

”Olimme innoissamme muutosta, asuimmehan aiemmin Helilässä 28 neliön kokoisessa yksiössä. Sunilan asunto tuntui siihen aikaan hirveän isolta. Kyllähän me parhaat eväät asumiseen tuolloin saatiin ja asuminen oli kotoisaa”, kertoo Irja. Sittemmin perhekoko on muuttunut mutta Sunilassa Irja kokee edelleen viihtyvänsä hyvin.

SUNILAN YHTEISÖLLISYYS

Sunilan alue on kokenut vuosikymmenten saatossa monenlaisia muutoksia. Ennen Sunila oli pieni ja tiivis yhteisö kattavine palveluineen. Nykyään palveluita on vähän, mutta edelleen ovat koulut kuitenkin lähellä ja lähikauppa 700 metrin päässä. Se mikä Sunilassa on aina säilynyt, on luonto ja väljyys. Näistä Irja nauttii päivittäin. Irjan ikkunoista näkymät luontoon ovat kuin vuodenaikojen mukaan muuttuva taulu, ja se on asia jota hän ihailee. ”Ja yhteisöllisyys, sitä on ollut aina”, Irja iloitsee. Nykyään yhteisöllisyys on Irjan mielestä jopa parempaa kuin ennen. ”Nykyään minulla on parhaat naapurit, kuin missä koskaan on ollut. On paljon tuttuja, autetaan toisiamme. Tämä on turvallinen yhteisö”, mainitsee Irja tyytyväisenä.

Kotkan Korttelikotiyhdistyksen ylläpitämässä Korttelikoti Alvariskassa Irja käy lounaalla ja kahvilla, samoin säännöllisesti kokoontuvassa

Talo Kontion ikkunoista avautuvat laajat niittynäkymät.

© Kuva (vas.): Aino Kuusimäki

© Kuva (vas.): Jani Kylmänen

käsityökerhossa. Ja talkoisiin Irja osallistuu mielellään.

ALVAR AALLOSTA

Irja on lähes huomaamattaan kasvanut Alvar Aallon yhteyteen. Hänen isänsä työskenteli Karhulan lasitehtaalla, ja Irja itse on työskennellyt pitkään Karhulan tehtaiden, nykyään Karhulan teollisuuspuiston, alueella Ahlströmin palveluksessa. Alvar Aalto suunnitteli alueelle rakennuksia myös Karhulaan ja Karhulan tehdasalueelle, ei pelkästään Sunilaan.

”Kyllähän Alvar Aalto on kunnioitettavaa työtä tehnyt täällä Sunilassa. Ja huonekaluthan ovat niin kestäviä ja ajattomia!”, kehuu Irja.

MITÄ TOIVOISIT SUNILAAN?

”Toivoisin että bussiyhteydet olisivat paremmat. Minulla on oma auto, mutta aina ei haluaisi mennä asioille autolla, eikä kaikilla alueella asuvilla ole autoja”, toteaa Irja.

Loppupuolella keskusteluamme puhe kääntyi sienestämiseen, molempien harrastukseen. Ja kuin yhteisestä ajatuksesta päätimme, että syksyllä kokoamme Sunilan sienikerhon ja lähdemme yhdessä sienestämään. Irja tietää hyvät apajat. Yhteisöllisyyttä siis parhaimmillaan!

ASUKKAANA SUNILASSA

KUUSELAN KOTOISA LUKAALI MÄNTYJEN KESKELLÄ

TEKSTI -

Romanssi Lapissa vei lopulta Marja Bastmanin ja Pete Tuomolan muutamankin kaupungin jälkeen Kotkaan vuonna 2016 asuntoa etsimään. Kun pankkivirkailija ei suositellut Sunilaa, he päättivät luopua ideasta. Mutta ajatus jäi hautumaan. Lopulta, viisi vuotta myöhemmin kun vanhalle asunnolle löytyi uusi ostaja, he päätyivät ratkaisuun, jota eivät katuneet. He muuttivat vihdoin ihailemansa

Alvar Aallon suunnittelemaan asuntoon Sunilassa.

Parvekkeelta upeaa mäntymaisemaa ihastellessaan Marja ja Pete makustelevat joskus ajatuksella josko läheinen urheilukenttä olisikin meri.

”Talvella se näyttääkin lumipeitteiseltä sellaiselta.”, Marja kertoo kun katselemme ikku -

noista puistomaista metsälähiötä.

Sitä ennen Marja on kertonut Peten, nyt eläkkeelle jääneen ravintolamuusikon, löytämisestä elämäänsä, kun hän toimi lastenhoitajana Lapissa. Asunnosta löytyy paljon musiikkiin liittyviä esineitä, jotka toimivat hyvin

yhdessä sisustusklassikkojen ja uudempienkin löytöjen kanssa.

YHTEINEN HARRASTUS

Sekä Pete että Marja ovat molemmat innostuneita sisustajia. Kun asunto oli hurjassa kunnossa sinne tultaessa, he pääsivät remontin yhteydessä sisustelun makuun.

”Asunnon myötä Aallosta on tullut meille yhteinen harrastus ja voin sanoa, että on ollut tavattoman mielenkiintoista tutustua ympäristöön, jolla on rikas historia. Olemme saaneet uusia ystäviä, joilla on sama ajatus viihtyisästä asumisesta arvokkaassa kulttuuriympäristössä”, Pete tiivistää Sunilan kokemuksiaan.

KOHDE 9: KUUSELA

Vaaleata tyyliä valoisassa huoneistossa (vas.). Parvekkeen kaiteessa yhdistyvät vaaka- ja pystypuuelementit upeasti (ylh.).

TERASSITALO PÄIVÖLÄN YKSIÖ SAI REMONTISSA ARVOISENSA ILMEEN

Kun Tuula Paalimäki ja Eric Pollock kuulivat Alvar Aallon terassitalosta vapautuvasta yksiöstä Sunilassa, se oli menoa.

Upea asuinalue kiinnosti helsinkiläistä arkkitehtipariskuntaa, ja kunnostusta vaativa asunto omalla, aurinkoisella pikkupihalla houkutteli mukavasti. Into ja ideat remonttiin olivat jo valmiina.

Halusimme palauttaa 1940-luvun ilmeen. Vaikka asunto oli huonossa kunnossa, näkyi heti kuinka Alvar Aallon asuntosuunnittelun yksityiskohdat toimivat hienosti edelleen”, kertoo Eric Pollock.

”

Maailmankuulun terassitalo Päivölän yksiön remontissa pinnat ja keittiö uudistettiin ammattilaisten avulla. Maalausja puutyöt tehtiin omin voimin.

”Onneksemme naapurin kellarista löytyi fiksusti varastoituja keittiön kaappien osia, jotka muokkasimme sopiviksi asuntoomme.”

YSTÄVÄT MUKANA

Valoisa yksiö on sisustettu kodikkaasti kierrätyskalusteilla ja vanhoilla tekstiileillä.

”Mielestämme mikään uusi ei sovi tänne. Tuskin alkuperäisellä työläisperheelläkään oli

varaa uusiin kalusteisiin”, miettii remonttiinsa tyytyväinen pariskunta.

Tuula ja Eric ovat innostaneet myös ystävänsä Sunila-projektiinsa mukaan. ”Parasta on ollut se innostus, jolla kaverit ovat osallistuneet projektiin”, kertoo Eric. Apua, kannustusta ja neuvoja on tullut sekä kalusteiden hankintaan että työtapoihin.

”Arkkitehteina toki tiesimme, kuinka hieno asuinalue Sunila on. Ja Terassitalo Päivölä on todellinen työväen asumisen helmi. Lisäksi meille on tärkeää olla yhdessä muiden kanssa kehittämässä Sunilan asuinaluetta uuteen nousuun”, kertovat Tuula ja Eric.

Artekin vanhaa ruokailuryhmää somistaa kehystetty Aino Aallon suunnittelema Lehti-kangastaulu.

KOHDE 2: PÄIVÖLÄ

TEKSTI - SATU IDSTRÖM-CLAVERT

MUOTOILUN HELMIÄ JA ERIKOISIA KAAPINOVIA

PÄIVÖLÄSSÄ

TEKSTI - SATU IDSTRÖM-CLAVERT

Sunilan maailmankuulujen terassitalojen Päivölästä löytyy sveitsiläiskotkalaisten Annen ja Pirminin kaksio, jossa pariskunnan vuosikymmeniä kestänyt suomalaisen muotoilun ihannointi kukoistaa. Asunnosta ei löydy ainoastaaan Eero Aarnion ja Eero Saarisen klassikoita, vaan myös monia muita 50- ja 60-luvun pehmeälinjaisia erikoisuuksia. Keräilylöydöt sulautuvat hauskasti alkuperäiseen Alvar Aallon arkkitehtuuriin.

Asunnon kunto ei aluksi pariskuntaa houkuttanut, mutta maantasoinen sijainti ja suuri terassi houkuttelivat.

”Paneeleilla verhotut seinät ja katto toivat mieleen metsämökin”, kertoo

Anne. Myös väliseiniä oli jossain kohtaa lisäilty.

Pariskunta kertoo, että remonttiin oli helppo ryhtyä: ”Löysimme Pro Sunilan nettisivuilta vanhoja pohjapiirroksia. Saimme hyviä neu-

voja kunnostukseen myös alueeseen perehtyneiltä, paikallisilta ammattilaisilta. Muutimme remontissa asunnon alkuperäisen pohjapiirustuksen mukaiseksi.”

Sisäänkäyntiä koristavat vanha Aallon naulakko ja mummolasta peritty peili.

Design-löydöt yhdistettyinä Alvar Aallon arkkitehtuuriin ovat osoittautuneet toimivaksi ratkaisuksi.

”Pirmin istuu usein löytämässään Yrjö Kukkapuron Karuselli-tuolissa, oma suosikkini on Alvar Aallon pehmustettu tuoli 62.

Huoneiston hauska yksityiskohta on alkuperäiset, rappukäytävän alle sijoitetut kaapistot, jonka ovien korkeudet noudattavat portaikon etenemää – funktionalismia parhaimmillaan.

Asunto on juuri meidän näköisemme”, kertoo pariskunta.

YHTEINEN HARRASTUS

JA LOVESTORY

Anne Stockerin ja Pirmin Maderin rakkaustarina alkoi Sveitsissä yli 20 vuotta sitten. Pariskunta innostui paitsi toisistaan myös Suomen luonnosta, arkkitehtuurista ja designista.

Oma piilopirtti valmistui aluksi Lappiin, ja Pirmin aloitti kielen opiskelun. Kun sattuma johdatti kiinnostuneet Sunilaan, kotkalainen arkkitehtuurin helmi sulatti sveitsiläsgeologin sydämen lopullisesti. Päätös ankkuroitua Alvar Aallon asuntoihin oli helppo ja yhteinen. ”Koska lapsemme ovat jo aikuisia, voimme viettää pitkiäkin aikoja sekä Sunilassa että Lapin mökillämme”, kertoo alunperin kotkalainen Anne. ”Toimimme tämän hienon alueen hyväksi yhdessä innostuneiden ihmisten kanssa. Täällä toteutamme design- ja arkkitehtuuriunelmaamme, ja viemme mielellämme Sunilaa keskieurooppalaisten tietoisuuteen”, kertovat Anne ja Pirmin.

sunila_design_apartments

KOHDE 2: PÄIVÖLÄ

Valo siivilöityy kauniisti leveiden ikkunoiden kaihtimien läpi (oik.). Juuri remontoidun asunnon eteisessä ilahduttaa vanha, juuri sopivasti patinoitnut Artekin nalulakko (alla).

PÄIVÖLÄN TYYLIKÄS MAJOITUSKOHDE KYLPEE LUONNONVALOSSA

Terhi oli usein ihaillut terassitaloja niiden ohi kulkiessaan. Lehmuskujanäkymät ja valoisat parvekkeet lumosivat, ja pian myyntiin tullut kaksio sai uuden omistajan. Remontissa Terhi taikoi yläkerran asunnosta hienostuneen majoituskohteen, jossa vaativammankin Aalto-fanin on helppo viihtyä.

Terassitalo Päivölän valoisa, ylimmän kerroksen asunto innosti Terhi Lindholmin perusteelliseen, arkkitehtuuria kunnioittavaan remonttiin.

”Selvitimme alkuperäisiä rakennusmateriaaleja ja sävyjä, ja valitsimme uuteen saman tyyppisiä”,

Terhi valottaa remontin lähtökohtaa.

”Hyviä neuvoja ja asiantuntemusta oli onneksemme tarjolla tuttavapiirissä”, Terhi kiittelee.

”Teetimme katon ja lattian remontit. Katosta purettiin paneeli ja sen alta styrox-levytys, joka oli liimattu kattoon. Näin saimme asuntoon

lisää korkeutta ja oikeaa tunnelmaa”, Terhi kertoo remontin vaiheista.

Myös lattian materiaali vaihtui laminaatista linoleumiin.

”Kylpyhuoneen uudistimme hiljattain täysin moderniksi, tietysti alkuperää jäljittelevin laatoin”, hymyilee tyytyväinen remontoija.

HARKITTUA JA KODIKASTA

Auringonvalo taittuu Artekin lasipöytään ja houkuttaa sisustuksen ihailuun. Keräillyt klassikot Terhi on sijoittanut väljästi, valoisan asunnon tyyliin sopivasti.

”Halusin luoda tähän asuntoon hieman modernimpaa ilmettä”, selventää Terhi Päivölän

Asiakkaiden palautteissa kiitellään muun muassa siistiä remonttijälkeä ja tyylikästä sisustusta.

© Kuvat: Terhi Lindholm

TEKSTI - SATU IDSTRÖM-CLAVERT

sisustusfilosofiaansa.

Vanhaa ja uutta on yhdistelty taitavasti. Sängyt ja vuodetekstiilit on tietysti hankittu uusina.

Asunnossa on levollinen ilme, tai kuten eräs asiakas oli palautteseen kirjoittanut: ”Asunnon henki oli täydellinen!”

Huutokauppoja ja vanhan tavaran ostopaikkoja ahkerasti tarkkaileva keräilijä pitää asunnon parhaimpina löytöinään kahta Aino Aalto -tuolia, Artekin 615-mallia, joissa on musta pellavaverhoilu.

”Pidän juuri tästä mallista. Samanlaisia ei oikein tunnu löytyvän, ostaisin mielelläni lisää” Terhi vihjaa.

TEKEMISTÄ TARJOLLA

Harkitusti sisustettu kaksio kahteen suuntaan avautuvin näkymin tarjoaa silmänruokaa ja tekemistä majoittujille. Kirjojen tai vaikkapa muistipelin lisäksi asunnosta löytyy tietoa lähiseudun palveluista.

Lukisiko Aalto-tietoutta laverilla pötkötellen, nauttisiko ilta-auringosta parvekkeella vai pöyräilisikö läheiselle uimarannalle? Siinäpä mietittävää.

aalto_apartments_sunila

Kattoikkuna kruunaa luonnonvalollaan kapean porraskäytävän. Pyöreä muotokieli toistuu myös asunnon eteisen kaarevassa seinässä.

KOHDE 2: PÄIVÖLÄ

KIRPPUTORILÖYTÖJÄ JA

KÄVELYRETKIÄ POPINNIEMESSÄ JA SUNILAN SUUNNALLA

TEKSTI - KARRI LAITINEN

Jukka Hytösen ja Carita Lähteen kaksio talo Kivelässä on kirpputori-löytöjä täynnä. Naapurina on ehkä maailman upein lämpökeskus EKA, Aaltoa sekin.

Tai siis entinen lämpökeskus. Nykyään siinä on alueen kerrostalojen yhteissaunan lisäksi mm. restaurointiyritys, ja korttelikotiyhdistys pitää siellä kahvilaa ja muuta toimintaa.

”Kun kävelen EKA:n laajana kaartuvaa sisäänkäyntiä ylös kohti tasannetta, tuntuu kuin astuisi johonkin itseään suurempaan maailmaan. Koko ympäristö on Aallon suunnittelmaa. Joka päivä löytää jotain uutta ihmeteltävää”, Jukka kertoo Kivelän pienellä parvekkeellaan.

”Pari vuotta sitten tuli perämoottorin hakureissu Kotkaan kalliiksi, kun samalla ihastuin

Sunilaan ja ostimme täältä viikonloppukämpän. Vaikka edullisiahan nämä vielä ovat ihan Kotkankin hintatasolla”, Jukka kertoo ja siirrymme takaisin sisälle kirpputorilöydöillä sisustettuun kaksioon. Sieltä löytyy mm. roskalavalta pelastettu Aallon viuhkapöytä.

”Aalto oli entuudestaan jonkun verran tuttu. Olin joskus aikaisemminkin käynyt täällä ihastelemassa, mutta sillä reissulla tuli vilkaistua myynti-ilmoituksia Leistin kahvilassa ja kohta oltiin jo remonttia tekemässä”, Jukka tarinoi Caritan tehdessä taustalla lähtöä töihin.

PERTSA JA KILU

Myös Väinö Riikkilän Pertsa ja Kilu -kirjat olivat Jukalle tuttuja entuudestaan. Kirjathan sijoittuvat 50-luvun nykyisen Kotkan Suulisniemeen ja osittain Sunilaankiin.

”Täällä päin kävellessään tuntuu kuin liikkuisi yhtenä hahmona kirjassa”, Jukka kertoo esimerkin inspiroivista kävelyretkistään.

KOHDE 4: KIVELÄ

Kivelän (vas.) parvekkeilta on näkymä läheiseen EKAn lämpökeskukseen (alla, 1938), joka muistuttaa aikaisemmin valmistunutta Aaltojen kotitaloa (1936) tai myöhemmin tehtyä Alvar Aallon mestariteosta Villa Maireaa (1939).

© Kuva: Pekka Kaatiala

Sunilan maamerkin, entisen lämpökeskuksen piipun ja tehtaan autotallin nykyinen omistaja on Mika Borgström. Hänen erilaisten historiallisten kulkupelien kokoelmasta löytyvät esimerkiksi Husqvarna Cornette (yllä, 50-luku) ja M72 (oikealla, 40-luku).

kotkanteatteri.fi

KANTAESITYS 16.9.2023

Armottomasti Kotkasta

Lue aiemmin ilmestynyt lehtijuttu "Kotkalaisten Sunila" skannaamalla

QR-koodi.

JARI JÄRVELÄ - KATI KAARTINEN OHJAUS SINI PESONEN

ESITYSOIKEUKSIA VALVOO NORDIC DRAMA CORNER