Legendat (Laavu nro 139, 2019) by Sarjisope Karri Laitinen ja oppilaslehdet

Ilmainen sis채채np채채sy

LAAVU NRO 139 (2019)

Sarjakuvan ja digitaalisen kuvttamisen linja LEGENDAT

Kansi KATARIINA PAASO KATARIINA PAASO - Maalarin legenda........ 4 HANNE AKERBLOMin haastattelu................. 6 SUVI QVINTUS - Kun et kuuntele................8 KATARIINA KÄRKÄS - Ajokoe....................... 10 ELMIINA RINTANEN - Käsikapseli................12 LINNEA EKMANin haastattelu....................... 14 LINNEA EKMAN - Kaupunkiseikkailu.......... 17 KARRI LAITISEN haastattelu.......................... 18 SAFIRA RYTKÖSEN HAASTATTELU........ 22 SAFIRA RYTKÖNEN - Lasimestari..............26 JUKE LATVANIEMEN HAASTATTELU.....29 AAPO SIPARI - Asfaltti.................................... 30 JUKE LATVANIEMI - Linnanmäki...................34 AMANDA SCHWANDTIN HAASTATTELU ..36 ELMIINA RINTASEN HAASTATTELU........37 AMANDA SCHWANDT - Never Quite Alone............................................................................ 40 JASMIN RINTAMO - Trauma..........................42

INKEROISISSA 21.3.2019

egendat on kokoelma itselle sattuneita "legendaarisia" juttuja sarjakuvan muodossa. Niin kuin tarinoista voi Lpäätellä, on jokaiselle sattunut jotain kertomisen arvoista varmasti. Mukaan saatiin myös kokoelmaan tehneiden KYmenlaakson Opiston sarjakuvan ja digitaalisen kuvittamisen -linjan opiskelijoiden haastatteluja useampi kappale. Antoisaa lukuhetkiä veikeiden tarinoiden parissa! Karri Laitinen

OPE - Karri Laitinen KYMENLAAKSON OPISTO 2019 Sarjakuvan ja digitaalisen kuvittamisen linja WWW.KYME.FI TÄMÄKIN LEHTI ON LUETTAVISSA OSOITTEESSA: issuu.com/sarjisopekarri

ilo

piirtämiseen - En ole mielestäni saanut vaikutteita paljoakaan, piirtotyyli on vaan kehittynyt ajan myötä. Ennen se oli mangaa ja nykyään realistinen sarjakuva tyyli. Ihailen Valérie Bastillea Instagramissa, hänellä on erikoisen kiehtova piirtotyyli ja on paljon muitakin mutta en muista kaikkia nimeltä. Luetko itse sarjakuvia, mitä? - Välillä olen lukenut webtoonista nettisarjakuva, mutta muuten en oikeastaan ja välillä mangaa.

Miten päädyit opiskelemaan sarjakuvalinjalle ja miksi juuri sarjakuva kiehtoo sinua taiteenmuotona? - Olen aina pitänyt piirtämisestä lapsesta asti, mutta sarjakuvan tekemistä on kiinnostanut opetella. Sarjakuva kiehtoo minua taiteen muotona, koska sarjakuvan ei tarvitse olla realistinen.

Oletko piirtänyt kauan sarjakuvia? - En varsinaisesti. Olen piirtänyt joskus ala-aste aikoina joitakin lyhyitä sarjakuvia. Haluaisitko joskus julkaista omia sarjakuvia esimerkiksi albumina tai lehtistrippinä? - Kyllä haluaisin, ehkä tulevaisuudessa julkaisen.

Mikä sarjakuvien piirtämisessä on haastavinta? - Ruudut ovat vähän haastavia, mutta piirtäminen ei. Ideointi on minulle se haastavin.

Miten haluaisit vaikuttaa taiteellasi lukijoihisi/ympäristöön? - Erikoinen kysymys, haluaisin että muita kiehtoisi taiteen sisältö.

Mistä olet saanut vaikutteita piirustustyylisi, keitä piirtäjiä ihailet?

Mitä antaisit vinkiksi aloittelevalle sarjakuvapiirtäjälle?

Yläkuva sarjakuvasta Caelan’s adventures, oikealla on Magia-kuvitus koulun tulevaan kevätnäyttelyyn.

- Sarjakuvan teko vaatii kärsivällisyyttä, aina ei voi onnistua. Mikä tekee sinusta omaleimaisen taiteilijan? - Olen yrittänyt oppia itse maalaamaan ja piirtämään, en hirveästi ole katsonut mallia. Missä näet itsesi viiden vuoden päästä? - Näen itseni toivottavasti viiden vuoden päästä edelleen taiteen parissa. Mikä taiteen tekemisessä on haastavinta? - olen kauhean kriittinen omista töistä. Miten olet kehittynyt piirtäjänä viimeisen vuoden aikana? -Olen kehittynyt digitaalisessa piirtämisessä ja ihmisen anatomiassa. Miten olet käyttänyt piirtämistaitoasi hyödyksi? -Olen piirtänyt ihmisille ilmaiseksi fanarttia ilman maksua. Harrastatko jotakin muuta kuin piirtämistä? - En tällä hetkellä. Minkä neuvon antaisit viisi vuotta nuoremmalle itsellesi? – Erikoinen kysymys, antaisin neuvoa värien ja valöörien käytössa. Hannea haastatteli Linnea

ARJE N RISU T JA RUU SUT SAR JAKU VARU UTUI NA

Linnea Ekman, haastattelijana Hanne Åkerblom

illoin aloitit piirtämisen/maalaamisen? - Otin yläasteella ja lukiossa valinnaisia kuvaamataidon kursseja. Lukiossa innostuin piirtämään omaa sarjakuvablogiani, jonka poistin vuoden bloggaamisen jälkeen. Harrastus antoi kuitenkin väylän käsitellä aikuistumiseen ja itsenäistymiseen liittyviä kriisejä taiteen keinoin. Piirtäminen oli mielekästä tekemistä, vaikkei ollut kovinkaan tavoitteellista.

Miksi juuri sarjakuva kiehtoi sinua? - Sarjakuva alkoi kiehtoa parin vuoden piirtämistauon jälkeen, kun ymmärsin, että voin kertoa tarinoita vaivattomammin sarjakuvalla kuin yhdellä piirustuksella. Kuvakulmien vaihtaminen ja kaikenlaiset perspektiivikikkailut sekä uusien tussitekstuurien käyttäminen kiinnostivat minua. Käsittelin sarjakuvan keinoin muun muassa omia haastavia tunteita tulevaisuuteen ja menneisyyteni liittyen. Taidetyylin avulla on mahdollista jollain tavalla ulkoistaa omat 15

ajatukset sarjakuvahahmon päähän. Tällä tavoin omiin ajatuksiin sai uuden melkein kuin ulkopuolisen näkökulman. Se sai miettimään, onko omat itseensä kohdistuvat vaatimukset realistisia ja kohtelenko itseäni niin kuin haluaisin kohdella ystäviäni. Sarjakuva mahdollistaa sen, että ruutuihin saa nostettua tarinoiden tärkeimmät kohdat sangen yksityiskohtaisesti. Vastuu ja vapaus tarinan etenemisen suhteen jää kokonaan piirtäjälle ja juuri se tekee sarjakuvan piirtämisestä kivaa. Keitä taiteilijoita ihailet ja saat inspiraatiota? - Ihailen tällä hetkellä taiteilijoita Adam Ellis, EreZ Zadok, Holly Chisholm ja Kenneth Larsen. He ovat aktiivisia Instagramin puolella ja on mukava saada nähdä viikoittain uusia sarjakuvia näiltä artisteilta. Tällöin tuntuu siltä, että kasvaisin yhdessä näiden sarjakuvien rinnalla. He tekevät hyvin samaistuttavia sarjakuvia arkeen liittyen ja tykkään näyttää strippejä kavereilleni.

Oletko piirtänyt mangaa lapsena? - Piirsin joskus kaverilta lainatun mangapiirustuskirjan mukaan ja muistan piirtäneeni muun muassa paljon värikkäitä vaatteita ja kissankorvia keksimilleni hahmoille. Pidän tätä vaihetta tärkeänä askeleena kohti nykyistä taiteilijaidentiteettiäni. Silloin minulle oli tärkeintä piirustusten visuaalinen puoli, silmien symmetrisyys ja vaatteisiin piirtämäni eläinprintit. Nykyisin keskityn lähinnä sarjakuvatarinan kehittämiseen jo ennen piirustuksen aloittamista.

Millaisista elokuvista pidät? - Pidän eniten psykologisista trillereistä ja komedioista, suosikkielokuviani ovat esimerkiksi Flightplan ja Just go with it. Kuinka pitkään olet harrastanut laulamista tai kitaran soittamista? - Olen soittanut kitaraa niin kauan, että sain viimeinkin opittua soittamaan neljä yleisintä sointua. Laulanut olen hieman kauemmin.

”Sarjakuva sai miettimään, ovatko itseeni kohdistuvat vaatimukset realistisia ja kohtelenko itseäni niin kuin haluaisin kohdella ystäviäni.”

Mikä tekee sarjakuva hahmoistasi erityisen? - Sarjakuvahahmoni on minulle tärkeä erityisesti sarjakuvapäiväkirjassani, sillä siinä olevat seikkailut ja ajatukset pohjautuvat juurikin omaan elämääni. Ehkä se, etten ole sensuroinut ja karsinut tekstiä päiväkirjassani, antaa karheata kosketuspintaa muistoihini. Olen luonut toki muitakin sarjakuvahahmoja, mutta hahmosuunnittelussa on vielä paljon opittavaa. Minun pitäisi ehkä palata osittain mangavaiheeseeni, jotta syventyisin jälleen vaatteiden ja asusteiden suunnitteluun.

Kuinka pitkään olet piirtänyt digitaalisesti? - Perehdyin digitaaliseen kuvittamiseen aloittaessani Kymenlaakson opiston sarjakuvalinjalla. Photoshopin käyttäminen aiheutti aluksi erittäin paljon hankaluuksia, mutta ajan mittaan sain kokemusta sähköisistä työkaluista. Nykyään koen olevani hyvällä tiellä oppimisen suhteen. Digitaalinen värittäminen antaa vapaat kädet muuttaa värimaailmaa napin painalluksella, mutta vaatii ensin turhautumista ja epäonnistumista muun muassa pikakomentojen kanssa. Digitaalisesta kuvittamisesta jäi parhaiten mieleen se, kun loimme itse tekstuuripintoja erilaisilla sähköisillä siveltimillä. Sen jälkeen leikkasimme lassotyökalulla tekstuuripinnoista palasia ja kuvitimme tarinaa kollaasitekniikalla.

Missä näet itsesi tulevaisuudessa? - En osaa sanoa missä näen itseni tulevaisuudessa, mutta toivon, että osaisin viedä vahvuuksiani eteenpäin. Toivon, että jatkaisin elämääni tavoitellen niitä asioita, jotka tekevät minut onnelliseksi.

Haluaisitko joskus julkaista omia sarjakuvia? -Haluaisin joskus julkaista jotain kuvittamiseen liittyvää, mutta en ole varma halusinko saada jalansijaa itse sarjakuvamaailman puolelta. Omaksi ilokseni piirrän sarjakuvia varmaan jatkossakin esimerkiksi sarjakuvapäiväkirjan muodossa.

E A P D G A O V G U I K I K A J R

Haastattelu osa Taidekasvatusseminaaritutkielmaa (Kuvataidekasvatuksen muuntokoulutus,Aalto-yliopisto)

Haastattelu - HEIDI SAVILAKSO-SAATSI (2014)

vakurssilla Jyväskylän kesän kulttuuritapahtumassa vuonna 1983, jossa kurssikaverina oli mm. Kalervo Palsa ja jossa venäläinen viulutaiteilija Viktoria Mullovan piti esiintyä mutta hän loikkasikin länteen suuren kohun saattelemana.) Sen jälkeen tehtiinkin innostuneena kurssikavereiden kanssa ensimmäiset omakustannelehdet. Suurin ilo itse tekemisen lisäksi oli tutustuminen muihin sarjistyyppeihin, joihin ei tosiaankaan liiaksi törmännyt 80-luvun Varkaudessa. Samaa asian omat oppilaanikin mainitsevat hyvin usein koulun loppupalautteessa. Itse opetuksesta en muista juurikaan. Joku semiotiikan luento siellä oli, mutta sen anti jayhteys sarjakuvantekemiseen jäi melko hämäräksi. Jotain sarjakuvani yksityiskohtia siellä hiottiin konkarisarjakuvantekijä Joonak-

UKA OLET JA KERTOISITKO MIKÄ ON SUHTEESI SARJAKUVAAN JA SARJAKUVAN OPETUKSEEN? MILLAISISSA OPETUSYMPÄRISTÖISSÄ OLET SARJAKUVAA OPETTANUT? Olen Karri Laitinen, sarjakuvaopettaja ja sivutoiminen sarjakuvantekijä. Johdan Oriveden Opiston sarjakuvalinjaa ja vastaan Kymenlaakson Opiston sarjakuvaopetuksesta sekä Aalto-yliopiston sarjakuvapedagogiikan opetuksesta. Sen lisäksi olen pitänyt yksittäisiä kursseja Kyamkissa, Ksaossa, Limingan taidekoulussa ja ulkomailla Islannissa, Venäjällä ja Latviassa. OLETKO ITSE SAANUT OPETUSTA SARJAKUVIIN? JOS, NIIN MISSÄ? OLETKO SAANUT SARJAKUVAAN OPETUSTA PERUSKOULUSTA? JOS, NIIN MINKÄLAINEN OLI OPPIMISKOKEMUKSESI? Olin 15-vuotiaana sarjaku-

taas kynän innostuneena sauhuamaan. 2) Vertaistuki. Oppilaat keskenään luovat mahtavan sosiaalisen verkoston, jossa ollaan kiinostuneita toisten tekemisistä, näytetään omia aikaansaannoksia muille, vertaillaan omia tekemisiä muiden vastaavista tehtävistä tehtyihin juttuihin, patistetaan muita, julkaistaan yhdessä jne. Vaikka sarjakuvan tekeminen on periaatteessa yksinäistä puurtamista, niin kurssi- ja kouluympäristössä siitä tulee sosiaalinen tapahtuma jota opettajan tulee tukea auttaa esim. ystävyyssyhteiden syntymisessä. 3) Opettajan panos. Tehtävät, teorialuennot, sarjakuvan historiaan tutustuminen, erilaisten sarjakuvien analysointi ja erityisesti henkilökohtainen keskustelu, jossa etsitään muotoa ja ilmaisun hiomista oppilaan sarjakuvatarinoihin, auttaa parhaassa tapauksessa löytämään oppilaan omat sisäiset ja omanlaiset voimavarat.

sen johdolla kuntoon. Toinen käymäni kurssi oli myös Jyväskylässä ja sen piti Riikka-Alaharja joskus 90-luvun loppupuolella. Sillä kurssilla käytiin mm. omaelämänkerrallisia ideointikeinoja. Muistan hyvin esim. listat johin merkittiin vanhat osoitteet ja sitä kautta lähdettiin muistelemaan menneisyyden tapahtumia. MILLÄ TAVOIN SARJAKUVAN OPETUS EROAA KUVATAITEEN OPETUKSESTA? VAI EROAAKO? TULISIKO SARJAKUVAN OPETUKSEN KUULUA YKSIN KUVATAIDEKASVATTAJIEN VAI MUIDEN AINEOPETTAJIEN OPINTOSUUNNITELMAAN? IDEOITA? Taideaineitahan ne molemmat ovat mutta asiasisällöt eroavat kovasti toisistaan. Kuvataideopetus voi kyllä tukea sarjakuvantekemisen kuvallista ilmaisua ja toisin päin. Ehkä tarinallisuuttakin. Vertaisin sitä urheiluun. Kumpi urheiluopettaja opettaisi jalkapalloilijoita mielummin, purjehtija vai nyrkkeilijä? Mun mielestä sille pitäisi olla oma opettajansa. Jos niin ei voi olla, niin sitten molemmat ja omista näkökulmistaan sitten. Sarjakuvapedagogiikan kirja molemmille opettajille käteen jos sellainen olisi olemassa, heh).

ONKO SARJAKUVAN OPETUKSESI YKSILÖLLISTÄ VAI ANNATKO KAIKILLE YLEISESTI SAMAN TEHTÄVÄN? JOS OPPILAILLE ANTAA SAMAN TEHTÄVÄN, MITEN EDESAUTTAA OPPILAITA SAAMAAN YKSILÖLLISIÄ TEOKSIA? Melkein aina on yhteiset tehtävät kaikille. Jos oppilas poikkeaa annetusta tehtävästä on se vaan hyvä ja osoittaa oma-aloitteisuutta ja rohkeutta ajatella asioita omasta näkökulmasta. Yksilöllisiä töitä tulee joka tapauksessa kummassakin tapauksessa.

MILLAISIA ASIOITA ITSE PAINOTAT OMASSA OPETUKSESSASI? JOS SINUN PITÄISI VALITA ESIMERKIKSI KOLME PÄÄKOHTAA? 1) Tekeminen ja oppilaan halu tehdä. Ilman tekemistä ei ole oppimista. Jos oppilas ei tee sarjakuvia, niin silloin kaikki muukin opetus on turhaa. Pelkkä tekeminen opettaa itse itseään jo pitkälle. Kaiken opettamisen tulisi tukea innostusta tekemään. Jos kynä ei oppilalla kulje niin opettajan tulee keksiä jotain mikä saa

OHJAATKO OPPILAITASI SARJAKUVIEN SISÄLLÖN KANSSA? MILLAISIA AIHEITA PERUSKOULUIKÄINEN VOISI MIELESTÄSI KÄSITELLÄ SARJAKUVAN KEI-

NOIN? OLETKO KOSKAAN JOUTUNUT TILANTEESEEN, JOSSA AIHE OLISI SELLAINEN ETTEI SITÄ VOISI KÄSITELLÄ SARJAKUVAN KEINOIN? KUINKA ROHKAISET OPPILAITA USKALTAMAAN ILMAISUSSAAN? Sisällöstä kyllä keskustellaan käsikirjoitusvaiheessa ja etsitään yhdessä ratkaisuja ongelmakohtiin ja tarinan rakenteeseenkin ylipäätään. Ei ole tarvinnut kauheasti rohkaista tekemään. Muiden juttuja seuraamallakin oppilaat ehkä rohkaistuvat itsekin. Opetan lähinnä aikuisia joten peruskoululaisten alapää- ja väkivaltajutut joihin ehkä viittasit kysymykselläsi) eivät ole tuttuja mutta voisin kuvitella että etten kauheasti niihin puuttuisi. Ehken kiinnittäisin niihin sen enempää huomioita kuin muihinkaan juttuihin. Yritettäisiin niistäkin tietysti tehdä mahdollisimman mielenkiintoisia esim. puuttumalla liikaan toistoon ja tarinan yllätyksellisyyteen muuten.

TYYLILAJIT TAI MUUT MUOTOON LIITTYVÄT KYSYMYKSET OVAT LÄSNÄ OPETUKSESSASI? Tyylilajeja käydään tietty läpi sarjakuvan historiassa ja joskus tiettyyn tekniikkaan liittyen joitain esimerkkejä miten milläkin välineellä voi saada aikaan. VAPAITA IDEOITA MIHIN KAIKKEEN SARJAKUVA MIELESTÄSI VOISI TAIPUA KOULUYMPÄRISTÖSSÄ, OPPIAINEIDEN SISÄLLÄ TAI VÄLILLÄ? Äidinkielessä voisi olla suomalaisen sarjakuvan historiaa!!!

MILLÄ TAVOIN SARJAKUVAN ERI

pa la it seä

LOITETAANPA TÄLLAISELLA KYSYMYKSELLÄ: OLETKO PÄÄASIASSA TRADI- VAI DIGIARTISTI? Molempia. Valitsen työskentelyvälineet aiheen ja mielentilan mukaan. Ja tietenkin minkä katson parhaiten sopivan tulevaan työhöni. Uskon voivani sanoa taiteilevani monipuolisesti kumpaakin mediaa vuoroin käyttäen. Suurimman osan luonnoksista teen kuitenkin traditionaalisesti. EDELLISEEN KYSYMYKSEEN VIITATEN: OVATKO AIHEESI TAI PIIRTOTYYLISI ERILAISIA RIIPPUEN SIITÄ MITÄ MEDIAA KÄYTÄT? Piirtotyyli vaihtelee, aiheet sen suuremmin ei. Tehdessäni töitä tradisti käytän useimmiten vesivärejä. Silloin lopputulos on yleensä siro ja tietyllä tapaa hempeä. Digitaalisissa töissäni on huomattavasti voimakkaampia, painavampia sävyjä. KUMPI INSPIROI SINUA ENEMMÄN, MENNEISYYS VAI TULEVAISUUS? OSAATKO SANOA, MITEN TÄMÄ NÄKYY TÖISSÄSI? Tulevaisuus. Voi vain arvuutella, mitä tuleman pitää. Sen rinnalla menneisyys voi tuntua toisinaan aika tylsältä. Tykkään katsoa eteenpäin. Yksittäisissä teoksissani se ei läheskään aina näy, sillä suurimmassa osassa käsittelen nykyaikaa tai ajatonta hetkeä, jossa tapahtuu jotain pientä. En niin selkeästi tulevaa tai mennyttä. Kuitenkin

Yksittäisissä teoksissa näkyy mielenkiintoinen ero negatiivisten ja positiivisten tunteiden esilletuomisen kanssa. Positiivisia asioita käsitellessäni piirustukset ovat yleensä iloisen lisäksi selkeitä. Niistä ei välttämättä herää sen kummempia kysymyksiä, sillä tuon tunteet niin helppona muiden ulottuville, jonkun yksinkertaisen kuvan välityksellä. Negatiivisten tunteiden piirtämisen lopputulos on sekavampi ja herättää katsojassa kysymyksiä. Miksi kuva on sellainen kuin on? Mikseivät asiat ole kohdallaan? Miksi sinulla on kaksi rotan päätä? Näissä töissä symboliikka on voimakkaasti mukana. JOS KAUKANA TULEVAISUUDESSA JOKIN TUNTEMATON TEOKSESI LÖYTYISI, MISTÄ SEN TUNNISTAISI JUURI SINUN KÄDENJÄLJEKSESI? Ei varmaan tunnistaisikaan... Tai ehkä tunnistaisi käsistä, jotka olisivat epämääräiset möykyt, joihin on sidottu rivi neliskanttisia nakkeja. On vielä tietyin osin paljon harjoittelemista. Mutta jos tuollainen tilanne tulevaisuudessa kävisi ja teos tunnistettaisiin minun tekemäksi, toivoisin että se tunnistettaisiin tyylin lisäksi tunnelmalta. Haluaisin töideni herättävän tunteita siitä, että niiden taustalla on jotain syvempää. Jokin merkitys. TÄHÄN VÄLIIN KEVEÄMPI KYSYMYS: MIKÄ ON SUOSIKKIVIHKOKOKOSI? A4. Ei lopu tila kesken! OLETKO ENEMMÄN VÄRI- VAI MUSTAVALKOTAITEILIJA? JOS VÄRI, MIKÄ ON LEMPIVÄRIYHDISTELMÄSI? Ehdottomasti väritaiteilija. Mustavalkoisetkin työt ovat ihan kivoja ja onnistun sellaisissa kyllä, mutta pidän väreistä paljon. Lempi väriyhdistelmää en osaa sanoa. On paletit vielä sen verran hakusessa :D

isommat projektit, muutamat tarinoistani ja luomistani hahmoista sijoittuvat selkeästi tulevaisuuteen (tai lähitulevaisuuteen).

KÄYTÄTKÖ ITSEÄSI JA ELÄMÄÄSI USEIN POHJANA TEOKSILLESI? Taaksepäin katsoessa en niinkään. Nykyään yhä enemmän ja enemmän. Tuntuu, että vasta tämän vuoden aikana olen oppinut tutkimaan itseäni ja elämääni taiteen kautta. Aikaisemmin teokset ovat olleet pinnallisempia. Nykyään suurimmassa osassa on jonkinlainen pala itseäni. Mitä isompiin projekteihin ja hahmoluontiin tulee, niihin upotan aika paljon piirteitä itsestäni ja minulle tapahtuneista asioista. Myös unet toimivat suurena pohjana joillekin töistäni. PURATKO TUNTEITASI PIIRTÄMÄLLÄ? ONKO TYÖSKENTELYSSÄSI JOTAKIN EROA POSITIIVISTEN JA NEGATIIVISTEN TUNTEIDEN PIIRTÄMISEN VÄLILLÄ? Kyllä. Minulla on esimerkiksi sarjakuvapäiväkirja tyylinen vihko, jonne puran erilaisia tunteita sarjakuvien muodossa. Se on hyvin yksinkertainen, mutta ihan kätevä tapa käydä asioita läpi itsekseen. 23

KUMPI GENRE KIEHTOO SINUA ENEMMÄN: SCI-FI VAI FANTASIA? MITEN TÄMÄ NÄKYY TARINOISSASI JA HAHMOISSASI? Vaikea valinta. Molemmat kiehtovat niin paljon. Käännyn kuitenkin ehkä pikkuriikkisen enemmän fantasian puoleen, jos tarkastelee töitäni. Piirrän paljon olentoja ja hahmoja jotka ovat selkeästi ihan muista maailmoista. Joskus niitä perinteisempiä fantasiaolentoja ja monesti taas ihan oman pääni tuotoksia. Vilkas mielikuvitus on saanut minut luomaan paljon uusia, omia hahmojani. Saan design prosesseihin myös inspiraatiota unissani näkemistä fantasiaolennoista. Vain pari originaalia hahmoani kääntyy sci-fin puoleen. ONKO SINULLA ORIGINAALIA HAHMOA, JOHON ET PYSTY MILLÄÄN LAILLA SAMAISTUMAAN? Ei taida olla. Joitain, toistaiseksi nimettömiä sivuhahmoja löytyy, joilla ei ole niin suurta osaa tai merkitystä. Mutta en laskisi tällaisia mukaan, kun eivät ole vielä valmiita. Vähiten samaistun luultavasti kahteen vanhimmista oc:istani: Kiwi Butterfly (tekaistu nimi tottakai), puumajassa asuva hullu tiedemies, joka haaveilee pääsystä Amerikkaan. Ja Tangent, nenäänsä nyrpistelevä olento jolla on ihmisen pää mutta koiran ruumis.

ONKO TEOKSISSASI JOKIN TOISTUVA TEEMA? OLETKO MIETTINYT, MIKSI JUURI SE? Töideni aiheet ja syvällisyys vaihtelevat hyvin paljon, joten toistuvaa teemaa on vaikea hakea. Tykkään kuitenkin ajatella, että suurimassa osassa töistäni on tietynlainen rentous, ja niitä on helppo katsoa. Myös epätodellisuus ja unenomaisuus tulevat esille usein ja toistuvat. En sen kummemmin ole miettinyt miksi. Voi johtua pienimuotoisesta todellisuuden paosta. Kun meillä kerta on näitä asioita jotka ovat jo olemassa ja joita tiedämme, niin itselleni on paljon hauskempaa piirtää ja luoda jotain uutta ja muuttaa todellisuutta. Täydellisen tarkat muotokuvapiirrokset ihmisistä eivät ehkä juuri tästä syystä ole minun juttuni. JA TÄSSÄ VIIMEINEN KYSYMYS: KUKA OLET, MISTÄ TULET, JA MINNE AIOT MENNÄ? Olen Safira Rytkönen. Alkujaan Vantaalta Jokiniemestä. Uimaharjusta. Koitereen ja Saimaan järvien rannoilta. Lapsuudestani. Taiteilija, jolle todellisuus ei riitä. Se tekee minusta haaveilijan. Vilkkaiden unien näkijän joiden seikkailuja tuon tarinoina muidenkin ulottuville. Kuvina muidenkin nähtäville. Matkalla kohti ääretöntä ja toivottavasti sen yli. Kuka tietää, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Pienenä halusin eläinlääkäriksi. Nykyään haluan olla jotain paljon enemmän.

Haastattelijana Elmiina Rintanen

J U KE , A LOI TT E L EVA SARJAKUVA PIIRTÄJÄ Haastatteli Amanda

i ikä inspiroi sinua aloittamaan piirtämisen harrastuksena?

-Aloin kiinnostua piirtämisestä koska isosiskononi piirsi myös paljon. Ja tykkäsin ajatuksesta että voin luoda paperille mitä vain piirtämällä sen.

Harkitsetko piirtämistä tulevana ammattina vai pidätkö sitä vain sivu harrastuksena?

-Haluaisin kehittyä piirtämisessä ja sarjakuvien teossa niin että siitä voisi tulla työni, mutta tällä hetkellä en usko sen olevan mahdollista, sillä harjoittelen vielä monia asioita.

Jos olisit ammatillinen kuvataiteilija, minkä parissa tykkäisit työskennellä?

-Haluaisin työskennellä hahmosuunnittelun parissa tai tehdä peliä tai sarjakuvaa omista hahmoistani ja niille luomistani maailmoista.

Mihin muut kysyisivät apua sinulta?

-Arvostelemaan jotain työtä tai kertomaan onko siinä jotain vikana. Tai muutenvaan kysyä mielipidettä siitä.

Millainen olit nuorempana?

-Olin pienenä äänekäs lapsi joka ei koskaan ollut hiljaa. Myöhemmin vasta aloin muuttua rauhallisemmaksi ja sain enemmän kärsivällisyyttä.

Oletko yleensä ajoissa vai myöhässä?

-Yleensä tykkään lähteä ajoissa jos on menoa, mutta toisinaan ajantajuni katoaa ja tulee kiire. Mutta en yleensä ole paljoa myöhässä.

Mitä biisejä muistat täysin ulkoa?

-Kuuntelen niin paljon erilaisia biisejä että en usein muista sanoja ulkoa niistä.

Kuka on eniten inspiroinut sinua teoillaan?

-Erilaiset piirtäjät netissä ovat inspiroineet. Ja siskoni joka on aina tykännyt piirtää. Pienenä halusin että hän opettaisi minua piirtämään paremmin. Mutta suurimmaksi osaksi olen silti itse kehittynyt vain sillä että olen harjoitellut.

Mikä on ärsyttävin kysymys mitä ihmiset ovat kyselleet sinulta?

-“Miksi oot noin lyhyt?” Olen 160 cm ja ikäisekseni melko lyhyt. En tiedä mistä se johtuu että en ole kasvanut pidemmäksi. Ehkä en juonut pienenä tarpeeksi maitoa.

Mikä on lempivärisi?

-Tykkään punaisesta ja sinisestä. Mutta tykkään ylipäätään lähes kaikista väreistä ja ne inspiroi paljon piirtämisessä. Instagram: @Creepyfin

Amanda Schwandt pehmeiden asioiden kuvittaja ( • o • )/ - haastattelija: Juke

8. Mikä on paras paikka rentoutua mielestäsi? - läiturit. mökin järven, meren, mikä tahansa laituri. ihania ajattelupaikkoja. 9. Paras tapa viettää aikaa piirtämisen lisäksi? - ystävien tai youtuben seurassa aina viihtyy :) tykkään kirjoittaa hahmojeni tarinoita ja roolipelata kun en ole piirtämässä hahmojani! 10. Lempivärisi? - viininpunainen.:D

1. Minkä ikäisenä aloitit piirtämisen? - mul ei oo mitää dramaattista “aLOITIN 6 VUOTIAANA JA TIESIN KOHTALONI” tarinaa- aloitin tv sarja hahmojen piirtämisen 12 vuotiaana ja siitä kaikki lähti :D noin 5-6 vuotta sitten, siis. 2. Mitä välineitä käytät taiteen tekemiseen ja mikä on lempi tapasi työskennellä esim. koneella, käsin jne - mielellään käytän tietokonetta & tablettia tekemään digitaalisia maalauksia vaikka tussit & värikynät ovat kivoja (´w`) 3. Mitkä asiat inspiroivat sinua? - enintään hienot animaatio leffat, muut taiteilijat ja syksyn värimaailma, sanoisin! 4. Mitkä ovat lempi asioitasi piirtää? - f u r r i t- lol tykkään piirtää lämmin ilmapiirisiä maisemia ja söpöjä asiotia joissa saattaa olla syvempi tarkoitus olis hienoo!! ja tahtoisin oppia animointia toki. 5. Missä asioissa haluaisit kehittyä vielä enemmän piirtämisessä? - oih, anatomian ja itse tyylini kehittäminen 6. Mistä asioista olet ylpeä omissa töissäsi? - palautteen perusteella, aesteetit ja maalaukseni tunnelmat usein aiheuttavat positiivisen, mukavan vaikutelman ihmisiin, se on kiva! <3 pidän itsekkin piirustuksieni ilmapiiristä. 7. Kuka / ketkä ovat esikuviasi? - lähi ystäväni Kiirurri/Karla, kuka on kroatialainen taiteilija opetti minulle paljon tekniikoita ja hänen avulla löysin tyylini ja välineet jotka sopivat minulle.

: U L E N T E N T A A T T N S I A R A H A N I I ELM

KERTOISITKO KUKA, JA MINKÄLAINEN IHMINEN OLET? Olen Elmiina Rintanen, parikymppinen opiskelija, joka yrittää keksiä luovia vastauksia näihin kysymyksiin. Syntyisin Helsingistä, mutta nyt asustan Kymenlaaksossa. Parantumaton optimisti ja itkemisen mestari. Opettelen aikuisuutta samalla kun keräilen kilpikonnapehmoleluja.

KOULUTUKSESI JA MINKÄLAISESTA AMMATISTA HAAVEILET?

öne

a afir

k Ryt

Ylioppilas, joka haaveilee taiteellisesta tulevaisuudesta - joko ammatillisesti tai sitten muun päivätyön ohella. Haaveissa erityisesti pukusuunnittelijan ura teatterissa ja oopperassa. Ehkä kirjakuvitusta tai jopa sarjakuvaa voisi myös tehdä.

: S

sta

Haa

ja teli

HARRASTAT SARJAKUVIA JA HAHMOJEN, SEKÄ MAAILMOJEN LUONTIA. ONKO SINULLA UNELMIA KEHITTÄÄ HARRASTUKSESTA JOTAIN ISOMPAA? Suuret suunnitelmat minulla on tarinoiden suhteen, ja haaveissani olen jo kerännyt suuren fanikunnan ja kirjoittanut lukuisat elokuvasopimukset tarinoilleni. Mielelläni kerron kavereille hahmoistani ja maailmoistani, mutta en tiedä olenko koskaan niin rohkea, että uskaltaisin vapauttaa mielikuvitukseni ihan maailmalle.

PYSTYTKÖ LASKEMALTA LASKEA, KUINKA MONTA ORIGINAALIA HAHMOA SINULLA ON? ENTÄ MILLAISIA OVAT LUOMASI MAAILMAT? Olen laskenut hahmoni useaan kertaan, mutta niitä vain tulee lisää. Täysin originaaleja hahmoja eli mihinkään fandomiin liittymättömiä minulla oli viimeksi noin 80. Varmaan menee 100 rikki tänä vuonna. Maailmoja ja tarinoita minulla on useita erilaisia. Niitä yhdistää ainakin se, että mikään niistä ei tapahdu täysin tässä maailmassa. Useimmat ovat fantasia- ja scifi- henkisiä, ja muutama menneisyyteen, mahdollisesti rinnakkaistodellisuuden sellaiseen, sijoittuvia. Muutama hahmo minulla "loikkii" maailmojen välillä eli voi esiintyä useammassa eri tarinassa.

KUINKA KUNNIANHIMOINEN OLET? Aivan liian, ottaen huomioon kykenemättömyyteni pysyä aikataulussa. Yleensä suunnitelmani projekteista ja taideteoksista ovat lähes suuruudenhulluja, ja joudun typistämään niitä aika lailla. Kunnianhimoni ei kuitenkaan ylety tulevaisuudensuunnitelmiini, jotka ovat kovin vaatimattomia.

ONKO TÖILLÄSI USEIN HENKILÖKOHTAINEN TAI SUUREMPI SANOMA?

MILLÄ VÄLINEILLÄ TEET SUURIMMAN OSAN TÖISTÄSI? ENTÄS MITÄ VÄLINEITÄ KÄYTÄT MIELUITEN? Olen lähes koko ikäni piirtänyt traditionaalisesti, ja siinä lempivälineeni ovat lyijytäytekynä ja Pentelin sivellinkärkitussi. Traditionaalisen värityksen suosikkejani ovat Promarker-tussit. Tosin olen alkanut myös lämmetä peiteväreille. Digitaiteessa käytän piirtopöytää ja Adobe Photoshopia tai Kritaa. Viime aikoina olen piirtänyt paljon digitaalisesti, ja toivon että onnistun tulevaisuudessa tekemään sitä ja traditionaalista sujuvasti rinnakkain.

ONKO SINULLA JONKUNLAISTA ESIKUVAA? (ESIM. TAITEILIJA, JOKIN TIETTY TEOS TAI TYYLISUUNTA) Koska tämä on kuudes kerta, kun aloitan kirjoittamisen, taitaa minun olla myönnettävä, etten osaa vastata kysymykseen. Näen netissä paljon inspiroivia artisteja ja yleensä heidän tyylinsä heijastuu omaani. Yritän myös pitää yllä useaa eri piirtotyyliä, jotka ovat inspiroituneet eri asioista.

Hyvin harvoin. En ole kovin hyvä syvällisten asioiden kanssa, enkä mielelläni paljasta sisimpääni. Joskus vihoistani löytyy "huutoja" piirroksia, joilla olen purkanut stressiä, kun olisi tehnyt mieli huutaa ääneen.

MINKÄLAISISTA AIHEISTA SAAT INSPIRAATIOTA JA MITKÄ ASIAT MOTIVOIVAT SINUA? Inspiraatio tulee kaikkialta. Hyvin paljon haen sitä mytologiasta ja historiasta, mikä näkyy tarinoissani. Myös keskustelut - yleensä täysin hulvattomat sellaiset päätyvät usein taiteeseeni. Motivaationi tulee niin minun kuin ystävienikin innostuksesta nähdä työ valmiina.

MINKÄLAISET ELEMENTIT TOISTUVAT TEOKSISSASI? Nimenomaan neljä elementtiä - tuli, maa, vesi ja ilma, ovat inspiraationa useissa eri teoksissani. Yleinen teema on myös hahmojeni useimmiten hyvinkin synkkä menneisyys, mikä on kontrastissa yleensä iloiseen luonteeseeni. Tämän tasapainona tarinat ovat pääasiassa kepeitä sankariseikkailuja onnellisilla lopuilla. Jonkinlainen yliluonnollisuus on myös aina läsnä. Jos katsotaan piirtämistäni, kiinnitän huomiota erityisesti vartalonmuotoihin ja liikkeeseen. Arkkityyppejä hahmoissani ovat vahvatahtoiset ja uhkeat naiset, sankariäidit, vitsikkäät, elämäniloiset ja hieman laveampaa tietä tallustavat

henkilöt. Yritän teoksissani kääntää stereotypiat ja kliseet päälaelleen, ja pitää hahmokaartini moninaisena.

MISTÄ TEOKSESTA TAI TAIDEPROJEKTISTASI OLET KAIKISTA YLPEIN? Minun on vastattava ensimmäisenä ompeluprojektini: siskon wanhaintanssimekko. Suunnittelin mekon lähes kokonaan itse siskon kanssa, ja muokkasin olemassa olevia kaavoja hyvin voimakkaasti. Se oli iso projekti ja melkoista sählinkiä, enkä aikanaan ollut siihen tyytyväinen, mutta nyt olen siitä ylpeä. On ehkä turhan aikaista ylpeillä keskeneräisistä töistä, mutta olen innoissani ystävän kanssa työstämästäni strippisarjakuvasta sekä lopputyöstäni, josta tulee (toivottavasti) albumimittainen sarjakuva. Valmiista töistäni ylpeydenaihe minulle on lukiodiplomityöni sarjakuvan piirtämisestä. Sivun mittaisessa jutussa jokainen ruutu on edellistä yhden työvaiheen edellä, ja siinä samalla kuljen itse piirroksena mukana ja selostan, mikä työvaihe milloinkin on meneillään. Olen myös erittäin ylpeä kaikista hahmoista, maailmoista ja tarinoista, jotka vmielikuvitukseni on ilmoille tuonut.

NÄKYYKÖ LUOMISSASI HAHMOISSA FYYSISIÄ TAI HENKISIÄ PIIRTEITÄ OIKEISTA IHMISISTÄ JOITA TUNNET, OLET TAVANNUT TAI TIEDÄT? Luodessani uutta hahmoa otan piirteisiin usein mallia jostakin näyttelijästä, mutta myös itsestäni tai tutuista henkilöistä. Tarkkailen usein kulkiessani muita ihmisiä ja erityisesti heidän hiustyylejään hahmoinspiraation varalta. Perheeni ja ystäväni ovat olleet esikuvia vanhimmille hahmoilleni, ja myös muutama uudempi on napannut inspiraatiota jostakin tutusta. Yleensä tämä inspiraatio on kuitenkin hajanaista, ja esikuva on antanut hahmolleni yleisen tunnelman.