Loistava juttu!
a
Sisällys Luku
Sivu
A - B - C
kansilehden sisäpuoli
1. JAKSO 1. Olen Roope
6-7 8-9
Aihepiiri
Kieli
Viestintä
aakkoset, vokaali konsonantti
minä
itsestä kertominen
Seitsemän koiraveljestä 10-11 2. Laakson perhe 12-13 perhe perheestä kertominen Virtasilla 14-15 3. Perheen uusi koti 16-17 koti kodin kuvaileminen Kiljuset etsivät asuntoa 18-19 pitkä vokaali 4. Suvikylässä on mukavaa 20-21 lähiympäristö: lähiympäristön naapurit, luonto kuvaileminen: naapurit, luonto Valoa pirttiin 22-23 5. Syysloma Pohjanmaalla 24-25 sukulaiset sukulaisista kertominen Yllättävät sukulaiset 26-27 kaksoiskonsonantti Taitoikkuna 28-29 perhe ja sukulaiset
2. JAKSO 30-31 6. Uusi oppilas 32-33 koulukaverit Patentti-Arvi 33-35 substantiivit 7. Luokan opettaja 36-37 opettaja Kaupunkisuunnistus 38-39 adjektiivit ja kadonnut vaari 8. Oppiaineet 40-41 oppiaineet Varokaa sitä yhtä! 42-43 vastakohdat Taitoikkuna 44-45 koulu
keskustelu ensimmäisestä koulupäivästä keskustelu opettajasta
mielipiteitä oppiaineista
3. JAKSO 46-47 9. Kotimaamme Suomi 48-49 Suomen hurja luonto 50-51 10. Tietoa etsimässä 52-53 Hurraa Helsinki! 54-55 Taitoikkuna 56-57
4
Suomi: Suomen kartta luonto
keskustelu Suomesta: Suomen kartta luonto
Suomi: tasavalta presidentti pääkaupunki
Suomesta kertominen: tasavalta presidentti pääkaupunki
Suomi
Luku
Sivu Aihepiiri
Kieli
Viestintä
4. JAKSO
58-59 11. Lasten talvitempaus 60-61 vuodenajat: talvi talviharrastuksista kertominen Ei enää nutturaa 62-63 substantiivin ja adjektiivin taivutus 12. Hyvä ystävä 64-65 ystävä hyvän ystävän kuvaileminen Vierasta kieltä puhuva koira 66-67 13. Harrastukset 68-69 harrastus harrastuksista kertominen Supermarsu tekee maalin 70-71 verbin persoonamuodot (aktiivi/preesens) 14. Ikioma lemmikki 72-73 lemmikkieläin keskustelu lemmikkieläimestä Neliveto 74-75 verbin perusmuoto Taitoikkuna 76-77 lemmikkieläin
5. JAKSO
78-79 15. Aina sattuu ja tapahtuu 80-81 kehon osat tapahtumien kuvaileminen: tapaturma Pienet pelastajat 82-83 16. Koulun naamiaiset 84-85 vaatteet naamiaisasun kuvaileminen Sorsa norsun räätälinä 86-87 lause 17. Vanhasta tulee uusi 88-89 lähiympäristö: keskustelu kierrätyksestä kierrätys Kaverihyrrä 90-91 yhdyssanat Taitoikkuna 92-93 kierrätys
6. JAKSO
94-95 18. Turvallisesti polkupyörällä 96-97 lähiympäristö: pyöräily, turvallisuus Pyörän selässä 98-99 19. Metsäretki 100-101 vuodenajat: kevät Outo karvainen kaveri 102-103 synonyymit 20. Kesälomalle 104-105 kesäloma Pienten ympyröiden kissa 106-107 Taitoikkuna 108-109 pyöräily ja liikenneturvallisuus Aakkosellinen sanasto suomi-ruotsi 110-112 Kirjallisuusluettelo kansilehden sisäpuoli
keskustelu: pyöräily, turvallisuus luonnon kuvaileminen
kesälomasta kertominen
5
46
3 Luvut 9-10 Tavoitteet Keskustellaan Suomen luonnosta. Kerrotaan Suomen tasavallasta, presidentistä ja pääkaupungista. Harjoitellaan karttakirjan käyttöä. Opitaan kirjoittamaan kortti. Luetaan tietotekstejä. Luetaan lastenkirjallisuutta.
47
9 Kotimaamme Suomi Kolmasluokkalaiset Eeli ja Roope ovat Tiian ja Teemun luona tekemässä kotitehtävää. Tehtävän tekoon liittyy myös neljäsluokkalainen Leevi, joka on kiinnostunut maantiedosta. Roopella on mukana uusi karttakirja, josta he löytävät vastauksia kotitehtävän kysymyksiin.
Eeli:
Ensimmäinen tehtävä on löytää kartasta Pohjanmaa.
Roope: Helppo tehtävä! Se on tässä. Löydän sen heti kartasta, koska ukki
ja mummi asuvat siellä.
Leevi:
Hyvä! Pohjanmaa on rannikolla ja sieltä on lyhyt matka merelle.
Teemu: Toinen tehtävä on rajata kartasta Järvi-Suomi. Missähän se mahtaa olla? Tiia:
Se on tässä Sisä-Suomessa. Siellä on paljon järviä ja ihanat maisemat.
Olemme siellä joka kesä lomalla.
Leevi:
Niin ja varmaankin sen vuoksi Suomea kutsutaan tuhansien järvien
maaksi.
Roope: Kolmas ja samalla viimeinen tehtävä on kuvailla Tunturisuomen luontoa. Kolmas tehtävä ei ollut aivan yhtä helppo kuin kaksi ensimmäistä. He etsivät tietoa kirjoista ja internetissä. Lopulta he ovat tyytyväisiä vastaukseen. Mikähän oikea vastaus mahtaa olla?
48
maantieto
geografi kartbok
tuhansien järvien maa
de tusen sjöarnas land
karttakirja rannikko
kust
kuvailla
beskriva
Järvi-Suomi
Insjöfinland
Tunturisuomi
Lappland
Sisä-Suomi
Inre Finland
tyytyväinen
nöjd
ihanat maisemat
vackra vyer
Lue teksti Kotimaamme Suomi ja vastaa kysymyksiin.
1. Missä oppilaat tekevät kotitehtävää? 2. Miksi Roopella on karttakirja mukana?
3. Missä Järvi-Suomi on? 4. Miksi Suomea kutsutaan
tuhansien järvien maaksi?
Etsi kuvasta:
Kirjoita kuvasta:
Mitä kuvan esineitä koululaiset käyttävät, kun he tekevät kotitehtävää?
Kuvassa Tiia käyttää tietokonetta tiedon etsimiseen. Käytätkö sinä tietokonetta, kun teet kotitehtäviä? Kerro ja kirjoita.
Keskustele kuvasta: Miksi koululaiset ovat kerääntyneet Tiian ja Teemun luo tekemään kotitehtävää? Keksi ja keskustele.
49
Suomen hurja luonto
Tatun ja Patun Suomi Aino Havukainen ja Sami Toivonen
PALLASTUNTURIT, TAMMIKUU ”Ei ole vertaa talvisten tuntureiden viehätykselle”, Tatu hehkuttaa. ”Näissä kylmissä maisemissa viihtyvät porot, nuo pohjoisen maan sitkeät sorkkaeläimet. Mutta tänään nämä sympaattiset jäkälänpurijat taitavat vaeltaa jossain kaukana kiikariemme ulottumattomissa!”
revontuli
tykkylumi
riekko
naali
poro ahma
porotokka
50
Kaamoksen aikana talvella aurinko ei nouse ollenkaan.
1. Lue teksti Suomen hurja luonto ja tutki kuvaa. Vastaa kysymyksiin. Kirjoita vastaukset.
2. Keksi kuvasta lisää kysymyksiä ja vastauksia parin kanssa.
a. Mitä mieltä Tatu on talvisesta tunturi-
3. Ota selvää kuinka kauan kaamosaika kestää.
maisemasta?
b. Tietääkö Tatu, että porotokka on aivan hänen
4. Selitä alleviivattu kohta toisella tavalla.
a. Tatu hehkuttaa.
takanaan? Mistä sen voi päätellä?
c. Mitkä eläinlajit löydät kuvasta? Kirjoita ne
b. Jäkälänpurijat vaeltavat kaukana.
c. Oi, tätä laineiden liplatusta.
myös ruotsiksi.
d. Mikä valoilmiö taivaalla näkyy?
d. Tunnelma on suvinen.
e. Keksi, mitä Tatu ja Patu näkevät järvenpinnan
5. Etsi teksteistä sanoja, joita et heti ymmärtänyt. Kirjoita sanoista lista.Käännä sanat ruotsiksi.
alapuolella ja mitä siellä tapahtuu?
PUNKAHARJU, KESÄKUU koivu
orava
kuhankeittäjä
”Oi tätä Järvi-Suomen kesäistä vehreyttä ja laineiden liplatusta”, Patu ylistää. ”Ei liene vertoa tälle suviselle tunnelmalle, jota elävöittävät hehkeät lumpeet, laulujoutsenten sulava liuku ja koivun lehvästön vaimea suhina.” ”Tai ainakin periaatteessa elävöittävät, mutta missä kaikki nyt ovat?” Tatu huokaisee. haarapääsky
tunturipöllö kuikka
saukko
sinisorsa järviruoko
nokkosperhonen
laulujoutsen lumme
kielo
haukki kyy
ahven
jänis
51
10 Tietoa etsimässä Tänään Roopen luokka vierailee Suvikylän kirjastossa. Oppilaat keräävät monipuolista tietoa kotimaastaan Suomesta. Pian Roope löytääkin tietokirjan. Kirjassa lukee, että Suomi sijaitsee Pohjois-Euroopassa. Kirjassa lukee myös, että Suomessa on noin viisi ja puoli miljoonaa asukasta. Teemu ja Tiia kulkevat hyllyltä toiselle. He etsivät S-kirjaimen kohdalta sopivaa tietokirjaa. Lopulta he löytävät kirjan, jonka nimi on Suomi on tasavalta. Kirjassa lukee, että Suomen valtionpäämies on tasavallan presidentti. Kirjassa lukee myös, että presidentti valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Opettaja käyttää tietokonetta tiedon etsimiseen ja hakee kirjan hyllyltä. Kirjassa lukee, että Suomi itsenäistyi vuonna 1917. Itsenäisyyspäivää vietetään joulukuun 6. päivänä. Eeli on uppoutunut mielenkiintoiseen kirjaan. Kirjassa lukee, että Suomen pääkaupunki on Helsinki. Pääkaupungissamme on eduskuntatalo, presidentinlinna ja Linnanmäki. Presidentinlinnan katolla liehuu Suomen siniristilippu. Kirjastovierailun päätteeksi oppilaat ottavat esille kirjastokortin, lainaavat kirjat ja palaavat takaisin kouluun.
52
kirjasto
bibliotek
valtionpäämies
statsöverhuvud
oppilaat keräävät
eleverna samlar
tasavallan
republikens
monipuolista tietoa
mångsidig kunskap
presidentti
president
tietokirja
faktabok
kerrallaan
åt gången
puoli miljoonaa asukasta
en halv miljon invånare
eduskuntatalo
riksdagshus
tasavalta
republik
lippu liehuu
flaggan vajar
Lue teksti Tietoa etsimässä ja vastaa kysymyksiin.
1. Miksi Roopen luokka menee kirjastoon? 2. Millä tavalla opettaja etsii tietoa? 3. Onko Eeli löytänyt sopivan tietokirjan? Mistä sen voi päätellä? 4. Miksi oppilailla on kirjastokortti? Etsi kuvasta: Etsi kuvasta esineitä, joihin sopivat sanat
1. katosta riippuva. 2. Sini lukee. 3. opettajan apuväline. Keskustele kuvasta: Miksi kirjahyllyn päädyssä on kyltti R-S?
Kirjoita kuvasta: Mitä kuvan tapahtumapaikassa yleensä tehdään? Keksi ja kirjoita.
53
Hurraa Helsinki! Hurraa Helsinki! Karo Hämäläinen Kuva: Salla Savolainen
Graniittisen HELSINGIN PÄÄRAUTATIEASEMAN asemarakennuksen on suunnitellut ELIEL SAARINEN (1873-1950). Rakennus otettiin käyttöön vuonna 1919.
54
1. Lue kuva-aukeaman tekstit ja tutki kuvaa. Vastaa kysymyksiin. Kirjoita vastaukset kokonaisin lausein.
a. Kuinka vanha Uspenskin katedraali on? b. Mitä yhteistä on cityhuuhkaja Bubilla ja Suomen jalkapallomaajoukkueella? c. Miksi kuvassa on iso makkara?
2. Etsi teksteistä sanoja, joita et heti ymmärtänyt. Kirjoita sanoista lista. Käännä sanat ruotsiksi.
d. Mitä rakennuksia tunnistat kuvasta? e. Missä kuvan rakennuksessa haluaisit käydä? Miksi? f. Kuvassa näkyy nostokurki. Mitä paikalle rakennetaan? Keksi ja piirrä.
Valkean HELSINGIN TUOMIOKIRKON on suunnitellut CARL LUDWIG ENGEL (1778-1840). Se rakennettiin vuosina 1830-1852. Se on evankelis-luterilaisen Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kotikirkko.
Ruskea, tiileistä rakennettu UNSPENSKIN KATEDRAALI on Helsingin ortodoksisen seurakunnan pääkirkko eli katedraali. Pohjois- ja Länsi-Euroopan suurimman ortodoksisen kirkon on suunnitellut venäläinen kirkkoarkkitehti ALEKSEI M. GORNOSTAJEV. Se otettiin käyttöön vuonna 1868.
ATENEUMISSA toimii valtion taidemuseo. Vuonna 1887 valmistunut rakennus on tehty Theodor Höijerin (1843-1910) piirustusten mukaan. VILJO REVELLIN ja HEIKKI CASTRÉNIN suunnittelema, vuonna 1967 valmistunut City Centerliikerakennus tunnetaan paremmin MAKKARATALONA. Helsingissä asustaa myös huuhkajia. Cityhuuhkajaista kuuluisin on BUBI, joka ilmestyi Helsingin olympiastadionille vuonna 2007 ja osallistui Suomen ja Belgian väliseen jalkapalloilun EM-karsintaotteluun. Ottelu keskeytettiin huuhkajan vuoksi, ja sittemmin Suomen jalkapallomaajoukuetta on kutsuttu lempinimellä “Huuhkajat”.
55
TAITOIKKUNA
PIIRRÄ
TARINA PUU
HAASTATTELE
Tehkää maisemakortti. Valitkaa jokin suomalainen maisema. Muistakaa kirjoittaa myös tervehdys.
Valitkaa tunnettu suomalainen henkilö. Tehkää tarinapuu ja esitelkää valitsemanne henkilö.
1. Haastatelkaa kolmea aikuista henkilöä. Kysykää heiltä, mitä suomalaisia perinneruokia he tuntevat. Esitelkää vastaukset muille.
Suomesta tuli itsenäinen valtio 6.12.1917
2. Kuvitelkaa, että jokin tunnettu henkilö tutustuu kouluunne. Saatte haastatella häntä. Laatikaa kysymyksiä haastattelua varten. Suomen vaakuna
56
MUITA TEHTÄVIÄ
Havupuu tai lehtipuu
Oi maamme, Suomi, synnyinmaa, soi, sana kultainen. Ei laaksoa, ei kukkulaa, ei vettä, rantaa rakkaampaa, kuin kotimaa tää pohjoinen, maa kallis isien.
1. Valitkaa jokin Suomen metsissä kasvava havupuu tai lehtipuu.
2. Etsikää vastauksia seuraaviin kysymyksiin:
a. Onko puu havupuu vai lehtipuu? b. Minkä näköinen se on? c. Minkälaisessa maastossa se kasvaa?
On maamme köyhä, siksi jää, jos kultaa kaivannet. Sen vieras kyllä hylkäjää, mut meille kallein maa on tää, sen salot, saaret, manteret ne meist on kultaiset.
d. Kuinka paljon se tarvitsee vettä? 3. Tehkää puusta tarinapuu. 4. Esitelkää työnne muille.
Pääkaupungin nähtävyys
Paavo Cajander
1. Valitkaa jokin Suomen
pääkaupungin nähtävyys.
2. Miltä nähtävyys näyttää?
Piirtäkää siitä kuva.
3. Mitä siellä voi tehdä? 4. Miksi se on nähtävyys? POHDI:
Suomen kartta
1. Piirtäkää Suomen kartta A3– paperille. 2. Merkitkää karttaan 10 kaupunkia,
5 järveä, 5 jokea ja 5 tunturia. Kirjoittakaa merkin viereen, mistä paikasta on kysymys. Opetelkaa nimet suomeksi.
3. Tehkää matkailuesite turisteille,
jotka tulevat Suomeen. Esitteessä tulee olla tekstiä ja kuvia.
1. Kuinka monta vuotta itsenäinen Suomi on nyt? 2. Mikä Suomessa on parasta? 3. Mitkä maat ovat Suomen naapurimaita? 4. Kuka on Suomen presidentti? 5. Minkä niminen on kotikuntanne? 6. Onko kotikunnallanne oma vaakuna? 7. Minkä näköinen kotikuntanne vaakuna on?
57
58