Siirtolapuutarha 1/2019 by Suomen Siirtolapuutarhaliitto

puutarha 1/2019

PORVOOSSA: MÖKIT ALKAVAT NOUSTA TÄNÄ VUONNA

TAIMIKASVATTAJAN TYÖVAIHEET

YHTEISÖLLISYYS VIERASLAJIT SAAVAT KYYTIÄ TALKOISSA

ON VAHVA PERINNE SIIRTOLAPUUTARHOISSA

S I S Ä LT Ö

Tämän numeron teema on yhteisöllisyys, yhdessä tekeminen ja kestävä kesänvietto. 4

PORVOON UUSI SIIRTOLAPUUTARHA

Mökit alkavat nousta tänä vuonna. Uudet jäsenet ovat tervetulleita.

MANSIKKAPAIKKA

KYLVÄ JA ESIKASVATA

Taimikasvattajan työvaiheet

MITEN SIIRTOLAPUUTARHAYHDISTYS TOIMII

Osa 2: tehtävät ja niiden hoitaminen

VIERASLAJIT KURIIN

Valmarin ryhmäpuutarhassa Valkeakoskella

LIITON KYSELY

Yhteisöllisyys on vahva perinne

YSTÄVYYTTÄ YLI IKÄRAJOJEN

Kantolanniemen siirtolapuutarhassa Hämeenlinnassa

TERAPIAPALSTA

Pirkko Lahden kolumni

MINUN MÖKKINI

Nätti kuin nappi

HELIN JA TIMON PUUTARHASSA TAPAHTUU

Käytännöllistä ja kaunista syntyy käden käänteessä

KEITTIÖSSÄ

Maritta Danielssonin silakkarullat kasvispedillä

PIIRINUOHOUSJÄRJESTELMÄ PÄÄTTYY

Huolehdithan nuohouksesta.

VUODEN 2019 MAATIAISKASVI

Kestävä paratiisililja on ihana myös maljakossa

KYSYMYKSIÄ PALSTALTA

Leena Luoto vastaa kysymyksiin.

VIERASLAJIT PUUTARHASSA –SEMINAARI

SUOMEN SIIRTOLAPUUTARHALIITTO TIEDOTTAA

IN MEMORIAM

Erkki Hiltunen – Eka – on poistunut keskuudestamme.

Käsissäsi oleva Siirtolapuutarha-lehti on painettu uudenlaiselle – aiempaa ekologisemmalle – paperille. Lehden paperi – MultiOffset® – on päällystämätön, hiokkeeton offsetpaperi, jolle on myönnetty EU-ympäristömerkki. EU-ympäristömerkkijärjestelmä on osa Euroopan yhteisön kestävää kulutusta ja tuotantoa koskevaa politiikkaa, jolla pyritään vähentämään kulutuksen ja tuotannon kielteisiä

vaikutuksia ympäristöön, terveyteen, ilmastoon ja luonnonvaroihin. Valitulla paperilla on myös PEFCsertifikaatti. PEFC edistää ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää metsätaloutta. Lehden paperin vaihtaminen on Siirtolapuutarhaliiton ja sen hallituksen nimeämän lehden kehittämisestä vastaavan toimitusneuvoston tietoinen ja kestävää kehitystä tukeva valinta.

PÄ Ä K I R J O I T U S

Aurinko on korkeella, kevättuuli lounaassa tuijottava” ajattelu korostuu, haitaten naapurisuhteita, yhdistyksen toimintaa tms.Yhteisöllisyyttä tukemaan liitto järjestää yhdistyksien johtokunnille maaliskuun lopussa kurssin, jonka sisältönä PERTTI LAITILA Päätoimittaja on siirtolapuutarhayhdistyksen ristiriitatilanteiden ratkaiseminen – sovittelumenettelyllä tai juridisin keinoin.Toivon, ierivä kivi ei sammaloidu, että kurssi antaa voimia ja keinoja vassanotaan, siksi kädessäsi on tuuhenkilöille kesäisen toiminnan mietämän vuoden ensimmäi- lekkääseen pyörittämiseen. Kaikille jäsenyhdistyksiemme viljenen, ulkoiselta ilmeeltään uusiutunut Siirtolapuutarha-lehti. Olemme vastan- lijöille tarkoitetut ilmaiset alueelliset neet mahdollisuuksiemme mukaan, teiltä kurssit saavuttivat viime vuonna suuren lukijoilta, saamaamme palautteeseen.Toi- suosion, joten niitä päätettiin jatkaa. von, että nyt tehdyt muutokset ovat mie- Jälleen on kursseja Helsingistä Rovaniemelle, tätä kirjoittaessani ainakin seitlestänne onnistuneita. Tässä lehdessä käsitellään siirtolapuu- semällä eri paikkakunnalla, joten niiltä tarhojen yhteydessä monesti mainittua saatava oppi tavoittaa jälleen satoja vilyhteisöllisyyttä ja mitä se pitää sisällään. jelijöitä. Myöskin perinteikäs Lepaan puutarToisinaan yhteisöllisessä toiminnassakin on säröjä ja yksilöllinen ”omaan napaan hakurssi tarjoaa jälleen opetusta siirto-

Vuoden 2019 aineiston toimituspäivät

Tämän numeron tekemisessä avustivat:

Nro 2 Nro 3 Nro 4 Nro 5

Alanko Pentti, Appelroth Irja, Arajärvi Mirja, B. Loviisa, Danielsson Maritta, Huoviala Paula, Karjalainen Maylis, Kukkola Pirkko, Louekari Maarit, Lahti Pirkko, Luoto Leena, Palmio Sinikka ja Voitto, Rönnblom Eva ja Wessman Tina

8.4 20.5 16.8. 11.11.

Siirtolapuutarha 1/2019

lapuutarhureille. Viikon kestävä 70. vuosikurssi käynnistyy huhtikuun alkupuolella. Opiskelijoita kurssilla on tällä kertaa yhdestätoista eri yhdistyksestä, joten viljelytietoutta on jaossa hyvin laajaalaisesti kaikille kiinnostuneille ympäri maata. Nyt on viime hetket käsillä laittaa tomaatin, paprikan ja monien koristekasvien siemenet multaan.Toisaalta mitä pimeämpi kasvatuspaikka ennen ulosvientiä on tarjolla, sitä myöhäisemmäksi kylvö kannattaa siirtää. Mieluiten myöhäisempi sato ja vahvat taimet kuin kalvakkaat ja hontelot, jotka eivät pysy pystyssä pitkine lehtiväleineen. Hyvää viljelykautta toivottaen ja lumen sulamista odottaen

Siirtolapuutarha-lehti ilmestyy myös näköislehtenä yhden numeron viiveellä verkossa. www.siirtolapuutarhaliitto.fi/ siirtolapuutarha-lehti/nakoislehti/ Kannen kuva: msphotosite

84. vuosikerta | ISSN 0359-4955

JULKAISIJA Suomen Siirtolapuutarhaliitto ry. PÄÄTOIMITTAJA Pertti Laitila | puh. 041 444 6242 | pertti.laitila@gmail.com TOIMITUSSIHTEERI Jaana Veikkola-Virtanen | puh. 050 511 6791 | jaanam.veikkola@gmail.com ULKOASU Lena Malm/Jasilti TOIMITUSNEUVOSTO Maylis Karjalainen, pj. | Irja Appelroth | Pirkko Kilpeläinen | Olli Salin | Harri Tiainen ILMOITUSMYYNTI Tmi Johanna Pelto | johanna@johannapelto.fi, | puh. 040 9030 141 PAINOSMÄÄRÄ 4000 kpl TILAUSHINTA 35,-/vsk ei-jäsenille kotimaassa PANKKIYHTEYS Nordea | IBAN FI73 1436 3000 1010 85 LIITON TOIMISTO Pengerkatu 9 B 39 | 00530 Helsinki | puh. (vaihde) 010 321 3540 (8,35 snt/puh +16,69 snt/min. sis. alv 24 %) | puh (jäsenpalvelut) 050 911 8191| info@siirtolapuutarhaliitto.fi | www.siirtolapuutarhaliitto.fi | Toimisto palvelee puhelimitse arkisin klo 10–14. Osoitteenmuutokset oman yhdistyksen kautta. Toimitus pidättää oikeuden toimitukselle lähetetyn aineiston toimittamiseen ja lyhentämiseen. Julkaistujen kirjoitusten ja valokuvien osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kielletty. Lehti ei maksa palkkioita lukijoiden kirjoituksista eikä kuvista. SIIRTOLAPUUTARHA 2/2019 ilmestyy toukokuun alkupuolella.

UUSI JÃ&#x201E;SENYHDISTYS

UUSI JÄSENYHDISTYS

Mökkejä alkaa nousta jo tänä vuonna

Porvooseen

TEKSTI: JAANA VEIKKOLA-VIRTANEN KUVAT: KLAUS SEPPÄNEN, MIKA VARPIO & MAARIT SULKUNEN

uusi siirtolapuutarha

nelma siirtolapuutarhasta alkoi itää 4–5 naisen ajatuksissa jo 2010-luvun alussa.Viime kesänä siirtolapuutarha-alueen asemakaava sai lainvoiman – mökkejä voi ryhtyä rakentamaan tulevan kesän ja syksyn aikana. – Alkuvaiheessa siirtolapuutarhaan nousee 20–25 mökkiä, mutta nyt valmistuvalle alueelle mahtuu noin 40 palstaa mökkeineen, Porvoon perinteinen siirtolapuutarha ry:n puheenjohtaja Pilvi Saarenpää kertoo. –Yhdistys ei rakenna mökkejä, vaan jokainen palstan vuokraaja on vastuussa oman mökkinsä rakentamisesta. Siirtolapuutarha-alue sijaitsee Humlebergissä 3,5 kilometrin päässä Porvoon keskustasta Veckjärven länsipuolella – rannan tuntumassa. Alue viettää loivasti etelään, se on pääosin niittyä. Vastarannalla on kaupungin uimaranta, jonne pääsee helposti soutuveneellä.

Mökin piirustukset tekeillä Tekeillä on kolmen yhtenäisen, hieman toisistaan poikkeavan mallimökin pii-

rustukset, joista on mahdollista valita itselleen sopiva. Kaikki mökit ovat 30 neliömetrin kokoisia. Osassa on myös parvi. Omalle palstalle saa rakentaa mökin lisäksi kaksi enintään 5 neliömetrin kokoista lisärakennusta, esimerkiksi kasvihuoneen, leikkimökin tai varaston. Alueen infran eli kulkuväylien, parkkipaikan ja kesävesiputken rakentaminen on jo hyvää vauhtia käynnissä. Mökkien rakentamisen voi tämän hetkisten arvioiden mukaan aloittaa loppukesällä tai syksyllä, kunhan tarvittavat rakennusluvat ovat kunnossa.

”Yhdistys ei rakenna mökkejä, vaan jokainen palstan vuokraaja on vastuussa oman mökkinsä rakentamisesta.”

Kerhotalo suunnitteilla – Osa mökeistä rakennutetaan avaimet käteen -periaatteella niin, että omistaja ei rakenna itse mitään. Jäsenet, joilla riittää osaamista mökin rakentamiseen, haluavat itse rakentaa mökkinsä alusta loppuun asti. Jotkut rakentavat ehkä osan itse ja teettävät ammattilaisilla loput, Pops ry:n tiedottaja Maarit Sulkunen kertoo. – Suunnitteilla on yhteisrakennus,

kerhotalo, joka on toiveissa saada toteutettua mahdollisimman pian. Kerhotaloon tulisivat pieni keittiö, saunatilat ja wc. Kerhotalo liitetään viemäriin. Mökkeihin ja palstoille saadaan kesävesi raitin varteen vedettävän vesijohdon vesipisteistä. Mökit varustetaan kuivakäymälöin. Sähköä mökkeihin saadaan aurinkoenergiasta. 5

M A N S I K K A PA I K K A

Pikamuodista tuli vuoden turhake

Siirtolapuutarha-alue sijaitsee Veckjärven länsipuolella, 3,5 kilometrin päässä Porvoon keskustasta.

Viisi mökkiä metsän siimekseen – Kaupunki on kaavoittanut alueen, joka on aikaisemmin ollut yleiskaavassa siirtolapuutarhamerkinnällä Yhdistys vuokraa alueen kaupungilta tänä vuonna: jokainen jäsen vuokraa alueelta mökin rakentamista varten 300–450 neliömetrin kokoisen palstan, Pilvi Saarenpää kertoo. – Kaava mahdollistaa kaiken kaikkiaan 60 mökin rakentamiseen. Niistä viisi rakennetaan metsäpalstalle puiden siimekseen.

Yhteisiä arvoja Unelma alkoi toteutua, kun 4–5 hengen naisporukka alkoi haaveilla siirtolapuutarhasta ja perusti yhdistyksen nimeltä Porvoon perinteinen siirtolapuutarha ry – Pops ry. Yhdistykselle laadittiin säännöt, ja 2011 aloitettiin keskustelut siirtolapuutarhasta Porvoon kaupungin kanssa. Yhdistyksen nettisivut avattiin vuonna 2012. Viime syksynä yhdistyksen jäsenet juhlistivat lainvoiman saamista alueensa asemakaavalle nostamalla maljat uudelle siirtolapuutarhalle ja keskustelemalla tulevaisuudesta. 6

– Ilmeni, että meillä on hyvin samantapaisia arvoja ja ajattelemme asioita myös tulevien sukupolvien kannalta, Maarit Sulkunen sanoo. – Yhteisiä arvojamme ovat kestävän kehityksen periaatteet ja huoli ilmastonmuutoksesta.

Nopeasti ja edullisesti, yleensä halpatuontimaissa, valmistettu pikavaatemuoti sai vuoden 2018 turhakkeen tittelin. Suomen Luonto -lehti teki valinnan lukijoiden lähettämien liki 500 ehdokkaan joukosta. Valinnalla kiinnitetään huomiota kuluttajien ostotottumuksiin. Terminä pikamuoti on lähtöisin 1990-luvun lopulta, jolloin vaatevalmistus alkoi siirtyä Aasian maihin. Niissä hinnan lisäksi kilpailuvalttina

Tervetuloa uudet jäsenet – Yhdistyksessä on tällä hetkellä reilut 20 jäsentä. Ikähaarukka on seniori-ikäisistä lapsiperheisiin, joita on noin kolmannes jäsenistöstä. Lapsia ajatellen alueelle sopii myös leikkipaikka – ja vaikka oma mökki lapsille, Maarit Sulkunen kaavailee. – Uudet jäsenet, myös muualta kuin Porvoosta, ovat tervetulleita mukaan uuteen siirtolapuutarhaan, Pilvi Saarenpää sanoo. –Yhdistyksen nettisivujen kautta on mahdollisuus liittyä jäseneksi ja saada ajankohtaista tietoa hankkeen etenemisestä. Yhteisiä alueita ja rakennuksia tullaan hoitamaan ja huoltamaan yhdessä talkoovoimin. – Kaikki se työhän on siirtolapuutarhalaisten yhteiseksi hyväksi, Saarenpää miettii.

on nopea valmistusprosessi. Pikamuoti tarkoittaa nopeasti ja edullisesti valmistettuja ja usein ilman harkintaa ostettuja ja lyhyen aikaa käytettyjä vaatteita. Vaatevalikoimat vaihtuvat entisen neljän sesongin sijasta jatkuvasti päivittyvään, lyhytikäiseen sesonkiin. Suomen Luonto -lehti valitsi vuoden turhakkeen nyt 19. kertaa. Lehden kustantaja on Suomen luonnonsuojeluliitto.

Muovijätteestä kukkaruukut ja parvekelaatikot Orthex panostaa vastuullisuuteen hyödyntämällä kuluttajien muovijätettä ja teollista kierrätysraaka-ainetta tuotannossaan. Kierrätysmateriaaleista valmistettujen tuotteiden valikoima kasvaa uudella SmartStore Recycled -säilytyslaatikkosarjalla, joka on valmistettu 100 % uusiomuovista. Kokoja on saatavilla kahdesta litrasta 70 litraan. Orthex on käyttänyt kierrätettyä muovia jo 90-luvulta alkaen tuotannossaan. Muovi saa uuden elämän kestävinä kodin tuotteina. Esimerkiksi kaikki Orthexin kukkaruukut ja parvekelaatikot valmistetaan uusiomuovista. Tavoitteena on, että vuonna 2020 jo 20 % tuotannosta on valmistettu kierrätys- tai biopohjaisesta muovista.

Uusi yrtti- ja taimilannoite kotisirkan lannasta Biolan toi markkinoille EU-alueen ensimmäisen sirkkatuotantoon perustuvan lannoitteen. Yrtti- ja taimilannoite on valmistettu kotisirkkojen kasvatuksessa syntyvästä sivuvirrasta. Suomessa tuotetaan ravinnoksi noin 2,5 miljoonaa kotisirkkaa vuodessa. Sirkkojen lantaa hyödynnetään nyt lannoitteen raaka-aineena. Biolanin liikeidea perustuu kiertotalouteen. Kotisirkkojen kasvatuslaatikoissa ei käytetä kuiviketta, joten Yrtti- ja taimilannoite on lähes pelkkää lantaa. Joukossa on myös kas-

viperäistä sirkkojen rehua sekä kitiinipitoisia kotisirkkojen kuoria. Kotisirkat luovat kuorensa 8−9 kertaa viiden viikon kasvatuksen aikana. Vanhat kuoret jäävät kasvatuslaatikon pohjalle ja päätyvät sieltä lannoitteeseen. Sirkkalannasta valmistettu lannoitejauhe soveltuu esimerkiksi tomaatin ja chilin taimien sekä yrttien, salaattien ja parvekekukkien lannoitukseen. Kasvatuskokeissa on todettu, että sirkkojen lannalla kasvaneet taimet ovat olleet väriltään verrokkitaimia vihreämpiä. Lannan sisältämä kitiini parantaa kasvien vastustuskykyä ja kasvutarmoa. Kotisirkka ei elä Suomessa luonnonvaraisena vaan on vieraslaji. Siksi sirkkojen lanta pakastetaan tilalla, jotta voidaan olla varmoja, ettei lannan mukana tilalta lähde aikuisia sirkkoja tai sirkan muita kehitysasteita. Kuten kaikki muukin eläinperäinen lanta, myös sirkkalanta kuumennetaan Biolanilla yli +70°C vähintään tunnin ajaksi. Näin varmistutaan tuotteen hygieenisyydestä. Kuumennuksen jälkeen lanta jauhetaan.

Puutarhamessuja ja -tapahtumia Suomessa 2019 29.–31.3. 4.–7.4. 6.–7.4. 12.–14.4. 12.–14.4. 27.–28.4. 27.–28.4. 27.–28.4. 27.–28.4. 11.5. klo 10–15 16.5. 18.5. 18.5. 18.5. 18.5. 18.–19.5. 18.–19.5. 24.5. klo 12–17 25.5. 26.5. 1.–2.6. 2.6. 9.6. 15.–16.6 29.6. 6.–7.7. 7.7. 12.7.–11.8. 15.–17.8. 24.8. 24.–25.8.

Piha & Puutarha, Turku Kevätmessut 2019, Helsinki Pohjanmaan Suurmessut, Vaasa Supermessut – Piha & Koti, Tampere Rakentaja 2019, Oulu Pihapiiri, Lahti Wemmi Kevätmarkkinat, Jyväskylä Piha, puutarha & Porin rakennusmessut, Pori Rakentaja 2019, Rovaniemi Kotipuutarha VERSOO, Konepajan Bruno, Aleksis Kivenk. 17A, Helsinki Annalan taimitori, Helsinki Forssan Kukkamarkkinat, Forssa Ruukin puutarhamessut, Ruukki (Siikajoki) Lakeus kukkii Jokilaaksossa, Lapua Ruukin puutarhamessut, Ruukki (Siikajoki) Minifarmi & Kukkamessut, Uusikaupunki Rakentaja 2019, Tornio Maatiaisen Taimipäivä, Stenbäckinkatu 8, Helsinki Rautalammin puutarhamessut Loviisan Avoimet Puutarhat, Loviisa Alppiruusujen päivät, Mustila Elimäki Loviisan Avoimet Puutarhat, Loviisa Loviisan Avoimet Puutarhat, Loviisa Avoimet portit Kristiinankaupungissa Porin Pelargoniapäivä, Pori Loviisan Avoimet Puutarhat, Loviisa Avoimet puutarhat -tapahtuma, ympäri Suomea Asuntomessut, Kouvola Lepaa 2019, Puutarha- ja viheralan ammattinäyttely, Hattula Taimipäivä Mustilassa, Elimäki Loviisan Wanhat Talot, Loviisa

JV-V

Puutarhamessuja ja -tapahtumia ulkomailla 2019 7.–10.3. 13.–17.3. 13.4. 21.–24.3. 21.3.–19.5. 26.–28.04. 5.–7.4. 9.–12.5. 10.–12.5. 17.–19.5. 20.–23.6. 21.–25.5.

Vår Trädgård, Malmö, Ruotsi Garten München, München, Saksa Gotland Hem & Trädgård, Visby, Ruotsi Nordiska tradgårdar, Tukholma, Ruotsi Keukenhof, Hollanti Nolia Trädgård, Uumaja, Ruotsi Hagemessen, Lillström, Norja Lisebergs Trädgårdsdagar, Göteborg, Ruotsi Luigen maatalousmessut, Viro Türin kukkamarkkinat, Viro CPH Garden, Kööpenhamina Tanska Chelsea Flower Show, Lontoo Iso-Britannia

P U U TA R H A

Kylvä ja esikasvata kotona PIIRROKSET: EVA RÖNNBLOM TEKSTI: EVA RÖNNBLOM & MAYLIS KARJALAINEN MIETI ENNEN KUIN ALOITAT:

Kasveja lisätään kahdella tapaa: vegetatiivisesti käyttäen kasvin osia – pistokkaita, juurenpaloja, sipuleita – ja generatiivisesti siemenistä. Molemmissa on puolensa. Kasvin osista syntyy emokasvin kopio, myös sen mahdollisista taudeista. Siemenlisäyksessä taudit eivät siirry, ja uusi taimi on uusi yksilö, joskus jopa emokasvia parempi.

1. Onko sinulla tilaa kaikille ihanille taimille? 2. Kylvä vähäravinteiseen, hiekkapitoiseen multaan, joka takaa hyvän ojituksen. 3. Taimet tarvitsevat runsaasti valoa. Investoi ajastimella varustettuun kasvivalaisimeen, silloin et ole vain ikkunasta tulevan valon varassa. 4. Minikasvihuone sopii taimille, jotka tarvitsevat kostean ilman. Kurkku ja tomaatti itävät huoneenlämmössä, kosteassa mullassa. 5. Pidä multa kosteana, mutta ei märkänä. 6. Taimet tarvitsevat 20-25 lämpöastetta. Itämislämpö vaihtelee lajeittain.

Suosittujen kesäkukkien kylvöaikoja

Suosittujen kasvisten kylvöaikoja

Kylvöviikko

Nimi

Muista myös

Kylvöviikko

Nimi

Muista myös

8–10 10–11

Pelargoni Tarhaverbena

8–9

Chilipaprika

11–12

Keijunmekko

11–12

Persilja

13–14

Ahkeraliisa

Kylvölämpö 14–21 astetta. Kylvölämpö 20–24 astetta. Itää epätasaisesti 2–3 viikossa. Voi mennä 10–40 päivää ennen kuin itää. Itää valossa, painele siemenet kostean mullan pintaan. Itää valossa, painele siemenet kostean mullan pintaan. Kylvölämpö 20–24 astetta. Peitä siemenet hyvin ohuelti kostealla mullalla. Latvo taimet esikasvatuksen aikana. Leikatuista latvoista saat pistokkaita. Paina siemenet kostean mullan pinnalle, peitä muovilla. Edellisen kesän siemenistä saat seuraavan vuoden kukat. Liota siemeniä 1–2 vrk ennen kylvämistä.

13–14

Basilika

15–16

Tomaatti

19–20

Kasvihuonekurkku

Kylvä 0,5 cm:n syvyyteen, itämiseen vähintään 22 astetta. Suojaa kylvö muovilla, kunnes taimi on 5–6 cm korkea. Kylvä 1 cm:n syvyyteen. Itää hitaasti. 2-vuotinen. Kylvä minikasvihuoneeseen, peitä 0,5 cm:llä multaa. Latvo taimet, latvoista saat pistokkaita. Kylvä 1 cm syvään. Sijoita ruukut tasaiseen lämpöön. Karaise taimet ennen ulos istuttamista. Kylvä 1-2 cm syvään, 1 siemen/ ruukku. 20–24 asteen lämpö. Älä vie kasvihuoneeseen liian aikaisin.

Koristetupakka Petunia

14–15

Leijonankita

15–16

Samettikukka

18–19

Hajuherne

P U U TA R H A

Kylvä briketteihin

Kylvömultaa, siemeniä, valoisa ikkuna Myynnissä on monenlaisia läpinäkyvällä kannella varustettuja istutusastioita. Mitä korkeampi astia, sitä enemmän on taimelle tilaa. Jos asetat kasvivalon aivan astian yläpuolelle, voit pitää sen huoneessa sisällä. Muussa tapauksessa ikkunalauta on oikea paikka. Parin sentin korkuiset taimet koulitaan eli siirretään ruukkuihin.

Hyvä kylvömulta, siemenet ja valoisa, lämmin paikka ovat idättämisessä tärkeintä. Astiaksi sopii vaikka vessapaperirulla, jugurttipurkki, jonka pohjaan olet tehnyt reiän tai viinirypäleiden myyntirasia. Jos kylvät ruukkuun, käy katkaistu muovipullo kylvön suojaksi. Tavallinen kukkamulta on liian ravinteikasta, sekoita siihen kolmasosa hienoa hiekkaa. Osta tuoretta multaa, älä käytä viime kauden ylijäämämultaa. Vanhassa mullassa voi olla harsosääskien toukkia, jotka vahingoittavat taimia.

Anna turvebriketin turvota haaleassa vedessä täyteen kokoonsa. Aukaise sitä ympäröivää verkkoa, jotta kylvöala suurenee. Laita briketit kylvöalustalle tai istutusastiaan. Kylvä yhteen brikettiin kaksi siementä tai vain yksi, jos siemen on iso. Merkitse, mitä mihinkin olet kylvänyt.

Jäätelötikku on hyvä etiketti. Kun siemenet ovat itäneet, leikkaa pois heikompi yksilö. Kun taimessa on pari lehteä tai lehtiparia, leikkaa verkkoon viiltoja juurten päästä ulos ja siirrä briketti taimineen ruukkuun. Tomaatintaimi istutetaan hieman syvemmälle.

TAIMIKASVATTAJAN TYÖVAIHEET

Ajoita kylvöt oikein Useimmat kasvit eivät tarvitse esikasvatusta, vaan itävät helpoimmin ja nopeimmin avomaalla.

Ruukkuun kylväminen Täytä ruukku, jonka pohjassa on reikä kylvömullalla. Kun peität ruukut läpinäkyvällä muovipussilla tai katkaistulla muovipullolla saat kosteutta ylläpitävän minikasvihuoneen. Pienimpiä siemeniä kylvetään monta yhteen ruukkuun. Sijoita ruukku valoon ja lämpöön. Taimista tulee kalpeita, pitkiä ja velttoja, jos ne eivät saa tarpeeksi valoa.

Ne kasvit, joiden alkuperä on etelämpänä tarvitsevat esikasvatuksen sisätiloissa ennen ulos istuttamista. Onnistunut kylvö ja esikasvatus tuottaa paljon edullisia kasveja. Silloin on varaa istuttaa tiheästi ja runsaasti, jakaa tutuille ja vaihtaa taimia muiden viherpeukaloiden kanssa. Kylvit sitten sisällä kotona tai ulkona kasvihuoneessa, riittävä valo on onnistumisen edellytys.

Kouliminen. Tiheään kylvetyt taimet harvennetaan niin, että jäljelle jää 1–2 kpl/ruukku. Kun ne ovat vahvistuneet, istutetaan 1 kasvi/ruukku tavalliseen istutusmultaan. Kasvi voidaan vaihtaa suurempaan ruukkuun monta kertaan esikasvatuksen aikana. Karaiseminen. Kasvit vahvistuvat, kun ne lämpiminä päivinä viedään ulos, mutta tuodaan sisälle kun sää kylmenee ja on hallanvaara. Ulos istuttaminen. Hallanvaaran mentyä, kasvit istutetaan pysyvästi ulos. Istuta pilvipoudalla. Kastele runsaasti ja usein, kunnes kasvi on asettunut.

YHTEISÖLLISYYS

Miten siirtolapuutarhayhdistys toimii 2:

Tehtävät ja niiden hoitaminen

TEKSTI: MIRJA ARAJÄRVI

KUMPULAN SIIRTOLAPUUTARHA, HELSINKI

KUVAT: ARTO KARKKONEN

iirtolapuutarhayhdistyksellä on monenlaisia tehtäviä: alueen vuokrasopimuksen ja palstojen vuokrasopimusten hallinnointi ja laskutus, yhteisten rakennusten ja yleisten alueiden hoito, alueen jätehuolto, yhteiset palvelut jäsenistölle sekä tietenkin tapahtumien ja harrastustoiminnan järjestäminen. Lähes kaikki yhdistyksen tehtävät hoidetaan vapaaehtoistyönä, josta ehkä maksetaan symbolinen korvaus. Nostaisi hurjasti kuluja, jos yhdistyksen hallinnolliset tehtävät sekä alueen ylläpitotehtävät hoidettaisiin ostopalveluina.Tähän ei pidä mennä, koska tarkoituksena edelleen on, että siirtolapuutarhat tarjoavat yhteisöllisen ja edullisen kesänviettotavan. Onneksi siirtolapuutarhureiden jou10

kosta löytyy monenlaista osaamista. Miten nämä tiedot ja taidot saadaan hyödyttämään koko yhteisöä? Silloin kun siirtolapuutarhatoimintaa Suomessa aloitettiin, valtaosa puutarhureista oli työläisiä, joilla oli monenlaista käytännön osaamista.Yhteiset rakennukset rakennettiin ja huollettiin taitavien ammattimiesten talkoilla. Nykyään taitaa olla helpompaa löytää puutarhasta itammattilainen kuin kirvesmies tai sähköasentaja.

Käytännön tehtävät jaettu Hallituksen toiminnassa tarvitaan kokemusta ja osaamista hallinnosta, juridiikasta, taloudesta, rakentamisesta, puutarhanhoidosta, ympäristönhoidosta, viestinnästä ym. Lisäksi tarvitaan run-

saasti käytännöllistä järkeä ja sovittelukykyä. Nämä asiat tulisi muistaa hallitusta valittaessa. Hallitus ei toki yksinään hoida yhdistyksen ja alueen asioita.Varmaan kaikissa yhdistyksissä osa käytännön tehtävistä on jaettu hallituksen ulkopuolisille vastuuhenkilöille tai tiimeille. Parhaassa tapauksessa mahdollisimman moni puutarhuri voi osallistua toimintaan mieleisissään tehtävissä ja mukavassa seurassa. Suuret rakentamis- tai peruskorjaushankkeet pitää kuitenkin toteuttaa ostopalveluina. Järjestelyjä varten kannattaa asettaa erillinen projektiryhmä, joka raportoi hallitukselle. Hankkeiden rahoitus voi olla suuri ongelma pienituloisille puutarhureille, jos sitä ei voida järjestää monivuotisilla pankkilainoilla.Välttämättömät peruskorjaushankkeet pitää kuitenkin toteuttaa ajallaan. Lykkäämisestä voi koitua paljon lisäkustannuksia.

Talkoohengen säilyminen elintärkeää Talkootöillä on ratkaisevan suuri merkitys siirtolapuutarhan toiminnassa. Tapahtumien järjestämiseen tarvitaan joukoittain talkoolaisia eri tehtäviin. Myös yhteisten alueiden istutusten ja pensaiden hoito, käymälä- ja suihkutilojen siivous jne. sujuvat edullisesti talkootöinä. Viime vuonna tehdyn kyselyn mukaan suuri osa siirtolapuutarhureista osallistuu talkoisiin. Entä ne, jotka eivät jaksa, ehdi

YHTEISÖLLISYYS

monenlaista. Hallitus voi olla hankalassa välikädessä. Erityisesti historiallisesti arvokkaissa siirtolapuutarhoissa tulee sitoutua perinnekasvien vaalimiseen ja perinteisen rakentamistyylin säilyttämiseen. Onneksi perinnekasvit ovat myös sitkeitä ja kestävät erilaisia olosuhteita. Meillä Kumpulassa on keväällä valtava kirjo erilaisia narsisseja ja juhannuksen aikaan erilaisia pioneja. Ne ovat säilyneet vuosikymmenestä toiseen ja puutarhurilta toiselle, ehkä myös muodostaneet uusia risteytymiä.

Ennaltaehkäisy tärkeää

tai halua? Heiltä kannetaan monissa puutarhoissa pientä maksua. Olisi mielenkiintoista laskea, kuinka suuri maksun pitäisi olla, jos kaikki talkootyöt korvattaisiin ostopalveluilla. Silloin olisimme todella ”eliitin lomakylässä”, jonne pienituloisella ei ole asiaa. Talkoohengen säilyminen on elintärkeää siirtolapuutarhojen toiminnalle ja tulevaisuudelle. Lisäksi talkoot lisäävät yhteishenkeä ja viihtymistä.

Ongelmat ja niiden selvittely Siirtolapuutarhan erityisluonne voi aiheuttaa myös ongelmia ja konflikteja, joita hallitus joutuu selvittelemään.Yhdistyksillä on säännöt ja alueen järjestyssäännöt, jotka säätelevät mahdollisia kurinpitotoimia. Periaatteessa ainoa raskas sanktiomahdollisuus on jäsenen erot-

taminen ja vuokrasopimuksen purkaminen. Siihen turvaudutaan vain harvoin, jos rikkomus on vakava ja huomautukset eivät auta. Tyypillinen ongelma on laskujen maksamatta jättäminen. Tässä suhteessa hallituksen rooli on aika selkeä. Jos laskuja ei makseta kehotuksista huolimatta, laskut voi siirtää perintään. Hankalampi ongelma on, jos joku ei hoida palstaansa ohjeiden mukaan. Helsingissä siirtolapuutarhat ovat kaupungin puistoja, ja vuokraisäntämme määrää, miten niitä pitää hoitaa.Yhdistyksellä on velvollisuus valvoa palstojen hoitamista. Huomautuksia joudutaan antamaan, se on valitettavan tavallista. Hoitamattomuuskin on jossakin määrin makuasia, mutta vielä hankalampaa on, jos joku kyllä hoitaa palstaansa omalla tavallaan mutta ohjeista piittaamatta. Makua on

Suurin osa siirtolapuutarhan asioista voidaan selvittää ja ratkaista asiapohjalta, mutta ihmisten yhteisössä tulee valitettavasti myös henkilöiden välisiä ongelmia. On suoranaista häiriköintiä ja naapurien kiusaamista, on riitoja, joissa ei ole kysymys asioista vaan henkilöiden välisestä eripuraisuudesta. Millä tavoin yhdistys voi näihin asioihin vaikuttaa? Yhdistyksellä ei ole poliisin valtuuksia eikä sosiaalityön resursseja. Aina kannattaa pyrkiä ongelmien ennaltaehkäisyyn. Paljon auttaa se, että yhdistyksellä on selkeät säännöt ja ohjeet ja että hallitus toimii puolueettomasti ja tiedottaa tehokkaasti; yhteishenkeä luovat myös yhteiset talkoot, harrastuskerhot ja tapahtumat. Tähän me kaikki voimme vaikuttaa.

Tulevaisuus Kaupunkiviljely ja lähiruoka sekä huoli ympäristön tilasta ovat nousevia trendejä, joita siirtolapuutarhatoiminta on ennakoinut. Siksi voimme suhtautua siirtolapuutarhojen tulevaisuuteen varsin luottavaisesti, kunhan pidämme huolta siitä, että edelleen vaalimme keskeisiä arvojamme: ekologisuutta, yhteisöllisyyttä ja kauneutta.

YHTEISÖLLISYYS

TEKSTI JA KUVAT: PAULA HUOVIALA

Talkoissa hävitetetään

YHDISTYKSEN SIHTEERI

kurttulehti, lupiini, jättipalsami ja kanadanpiisku

alkeakoskelaisen Valmarin ryhmäpuutarhayhdistyksen hallitus päätti kokouksessaan, että siirtolapuutarhan yhteisiltä alueilta poistetaan talkootyönä vieraslajikasvustot. Alueemme on osittain luonnonvaraista peltomaata. Kartoitimme ensin, missä ja mitä vieraslajeja siirtolapuutarhassamme kasvoi. Vieraslajeja oli noin 25 vuotta vanhoilla istutetuillakin alueilla. Monet niistä kuuluvat perinteiseen suomalaiseen maalaispihaan. Ennen hävitystalkoita olimme yhteydessä paikallisen kaatopaikan hoitajaan kysyäksemme neuvoa hävitystavasta. Hän neuvoi, että kasvit ja juuret kerätään mustiin jätesäkkeihin ja toimitetaan maksua vastaan heille poltettavaksi. Säkkejä kertyi kymmenkunta, iso peräkärryllinen. Maksu oli 10 euron luokkaa. Toki ihan pieniä eriä omasta pihasta on mahdollista laittaa sekajätteeseen ja viedä esimerkiksi molokkiin. Omien pihojensa vieraslajien leviämisen estämisestä ovat vastuussa viljelijät itse.

Kaivinkone avuksi juurten kaivamiseen Yleisimmät lajit olivat kurttulehti- ja punalehtiruusu sekä lupiini. Lupiinihan on monien pihojenkin kesän komistus. Toki meillä on ollut ohjeistus leikata kuivuneet kukat pois ennen niiden siementämistä ja mädännyttää ne omalla pihalla. Alueemme keskellä olevalla kukkakummulla, jota yhteisesti hoidamme, 12

lupiini on kasvanut ja levinnyt monin paikoin. Päätimme, että emme jätä tuleville polville sitä enää huoleksi, vaan kaivoimme talkoilla määrättömän määrän juuria jätesäkkeihin. Ruusujen hävittämiseen riitti alas leikkaus ja seuranta tulevina vuosina. Yksi laji, jota oli isot kasvustot, oli tatar.Tulevaisuudessahan Suomen omaan lajilistaan lisätään useita tatarlajeja. Niillä olikin niin isot juuristot, että alas leikkauksen jälkeen otamme juurten kaivamiseen kaivinkoneen samalla, kun se tulee alueellemme muihin töihin.

Työtä riittää moneksi vuodeksi Monen vuoden takainen hävitettävä on ollut villiintynyt kaunokainen, kaikkien tuntema jättipalsami. Sitä on vuosien mittaan hävitettykin alueelta, mutta pellolla se on pääsyt rehottamaan. Kukkivia kukkia kerättiin säkkikaupalla pois. Keväällä hävittäminen jatkuu uusien alkujen myötä. Alueemme rajaojasta on päässyt leviämään ruttojuuri ojan alajuoksulle. Sen hävittäminen on luku sinänsä, koska ojassa on vettä ja jyrkät saviset reunat, ja uusi kasvusto alkaa pienestäkin juuren palasesta. Täytyy odottaa kuivempaa kautta, mutta työtä riittää varmasti useaksi vuodeksi. Toisen vuosien mittaisen työn aiheuttaa pellollemme levinnyt kanadanpiisku. Sekin pitää kaivaa juurineen pois ja se vaatii näin ollen jokakeväistä seur-

antaa. Sitkeisiin lajeihin lukeutuu myös elämänlanka, jota ei juuri yleisellä alueella tavattu, mutta joissakin pihoissa se kiertää sitkeästi kasvuston seassa. Siitä ohjeistimme, että sitä ei saa viedä yleisiin komposteihin, vaan se on hävittävä omalla pihalla kuten lupiinin kukinnot ja ruusujen kiulukat.

Uusi roskakatos Useana vuonna on ollut tarkoitus inventoida yhdistyksen työkalut ja koneet, jotka ovat yhteisessä käytössä. Se on kuitenkin aina jäänyt kiireisempien töiden jalkoihin. Nyt puheenjohtaja Väinö Kuismanen päätti, että samalla tyhjennetään ja siivotaan koko konehalli, jossa tavaroita säilytetään. Tulihan sinne tilaa paremmin etsiä ja löytää tarvitsemansa. Inventointilistaa täydennettiin sitä mukaan kuin tavarat laitettiin paikoilleen. Kesän mittaan saimme paljon muutakin aikaiseksi. Muun muassa konehalli ja yhdistyksen paviljonki saivat uudet väripinnat. Vanha yhteinen roskakatos purettiin ja tilalle rakennettiin uusi ja entistä siistimpi. Meillä ei toistaiseksi ole määrätty tiettyä tuntimäärää talkootyölle. Yhdistyksemme on Suomen pienimpiä ja siten työtä riittää kaikille pitkin kesää, jotta saamme pidettyä alueemme siinä kunnossa kuin Valkeakosken kaupunki vuokrasopimuksessaan edellyttää. Päivi perkaa kukkakumpua. >>

YHTEISÖLLISYYS

TEKSTI: MAARIT LOUEKARI & TINA WESSMAN

Vahva perinne:

SSPL YMPÄRISTÖRYHMÄ

KUVA: MAYLIS KARJALAINEN

Yhdessä yhteiseksi hyväksi Y

hdessä tekeminen on ollut siirtolaja ryhmäpuutarhoissa keskeistä alkuajoista asti. Yhteisöllisyys ilmenee monella tavalla, mutta sen olennaisin ilmenemismuoto on talkoohenki.

”Joskus olen mukana ideoimassa uusia tapoja saada ihmisiä mukaan.” Viime vuoden Kestävää kesänviettoa kaupungissa -hankkeen kyselyissä Siirtolapuutarhaliitto selvitti yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä sekä yhdistysten että viljelijöiden näkökulmasta

”Pidän lapsille kerhoa.”

Kaikissa yhdistyksissä tehdään talkoita Kaikki kyselyyn vastanneet 40 siirtolaja ryhmäpuutarhayhdistystä järjestävät talkoita. 85 prosentissa yhdistyksistä on määritelty vuosittainen palstakohtainen talkoo-/taksvärkki-/hoitovelvoitteen tuntimäärä, keskimäärin 10 h/vuosi. Muutamassa yhdistyksessä joidenkin mökkiläisten velvoitetuntien määrä on muita pienempi tai velvoite on poistettu kokonaan korkean iän takia. 14

Talkookäytännöt ja töiden organisoinnin tavat vaihtelevat huomattavasti eri yhdistysten välillä. Esimerkiksi joissakin yhdistyksissä alueen isot kevät- ja syystalkoot eivät kerrytä velvoitetunteja, vaan sellaisiksi lasketaan erilaiset hoitoja järjestelytyöt pitkin kautta. Talkoilla viljelijät hoitavat yhteisiä alueita, huoltavat yhdistysten rakennuksia, siivoavat yhteistiloja ja lämmittävät

saunan.Yhdistyksen hyväksi tehdyn talkootyön rahallinen arvo on erittäin suuri, koska tunteja kertyy paljon. Ulkoa ostettuna palveluna kustannukset olisivat yhdistykselle – eli sen jäsenille – suuri taloudellinen rasite. Yhdessä kannetaan myös vastuu puutarha-alueen kesän tapahtumien järjestämisestä.Tapahtumia järjestetään sekä lähiympäristön asukkaille että omalle väelle. Vastanneista yhdistyksistä 70 prosenttia järjestää vuosittain yleisötapahtumia. Alueen viljelijöille järjestetään tapahtumia lähes kaikissa vastanneissa yhdistyksissä.

YHTEISÖLLISYYS

Yhdessä päätetään, pidetään alueesta huolta ja järjestetään tapahtumia Viljelijäkyselyssä kysyimme, miten usein vastaajat osallistuvat oman siirtolapuutarha-alueensa eri toimintoihin. Ahkerimmin osallistutaan kokouksiin: 57 prosenttia vastasi osallistuvansa niihin säännöllisesti. Kuitenkaan joka viides vastaaja ei ole vaikuttamassa yhdistyksen päätöksentekoon, koska osallistuu kokouksiin harvoin tai ei koskaan.

”Ympäristöja jäteasioiden edistäminen.” Hieman yli puolet vastasi osallistuvansa säännöllisesti yhteisten alueiden talkoisiin ja neljä viidestä osallistuu ainakin joskus. Talkoisiin osallistuvat viljelijät ovat yleensä myös niitä, jotka ovat ottaneet hoitaakseen jonkun nimetyn tehtävän tietyksi aikaa. Alueiden hoitoja huoltotöihin osallistuu aktiivisesti noin kolme neljästä siirtolapuutarhurista. Joka toinen siirtolapuutarhuri osallistuu ainakin joskus tapahtumien järjestämiseen – joko vastuullisena järjestäjänä tai olemalla mukana tapahtuman

”Tarvittaessa luonnonkasvien sekä puutarhakasvien tunnistamiseen.”

”Keksin erilaista kerhoja askartelutoimintaa.”

KESTÄVÄÄ KESÄNVIETTOA KAUPUNGISSA -HANKE Kyselyjen toteutus

i järjestävässä talkooporukassa. Lähes kolmasosa ei koskaan osallistu millään tavalla tapahtumien järjestelyihin.

Yhdessä opitaan ja harrastetaan Yhdistyskyselyn tulosten mukaan 61 prosenttia yhdistyksistä järjestää jäsenilleen erilaista harrastustoimintaa. On puutarha-, käsityö-, askartelukerhoja ja liikuntaa eri muodoissa. Yhdessä myös pelataan, ongitaan, lauletaan, soitetaan ja harrastetaan maalausta. Viljelijäkyselyn mukaan yhdistyksen järjestämät kurssit ovat suosituinta yhdessä tekemistä harrastusnäkökulmasta. Kursseille osallistuu ainakin joskus 38 prosenttia niistä vastaajista, joiden puutarhassa järjestetään kursseja. Kerhotoimintaan osallistuu joka neljäs siirtolapuutarhuri yhdistyksissä, joissa ko. toimintaa on.Yhteisliikunta saa liikkeelle 15 prosenttia vastaajista ja alueen omaan peliporukkaan osallistuu 11 prosenttia. Yhdistykset luottavat siihen, että innostus yhdessä tekemiseen pysyy siirtolapuutarhuruuden aitona piirteenä. Viljelijät kertovat avoimissa vastauksissa oppineensa talkoissa ja harrastuksissa tuntemaan naapureita, löytäneensä ystäviä ja kartuttaneensa tietojaan puutarhan hoidosta.Yhdistysten hallitusten jäsenet ovat onnellisia siitä, etteivät he joudu käyttämään yhdistyksen varoja maksullisten palvelujen hankintaan, jos alueiden hoitaminen yhdessä on organisoitu hyvin ja viljelijät osallistuvat yhteiseen tekemiseen.

Yhdistyskyselyn tiedonkeruu suoritettiin 23.1.–11.3.2018. Kyselyyn vastasi 40 siirtolaja ryhmäpuutarhayhdistystä. Siirtolapuutarhaviljelijöille kohdennetun kyselyn tiedonkeruu suoritettiin 4.6.–15.8.2018. Kyselyyn vastasi 704 siirtolapuutarhaviljelijää.

Lisätietoa hankkeesta (mm. tutkimusraportit) osoitteessa ww.siirtolapuutarhaliitto.fi ’Ympäristöhanke’-painike etusivulla. Voit myös kysyä kyselyistä ja niiden tuloksista liiton toimistosta: info@siirtolapuutarhaliitto.fi

Osallistuminen käy luonnostaan, kun kesää vietetään pienissä mökeissä lähellä naapureita ja kanssakäymisen raja-aidat ovat matalammat kuin kaupunkiasunnoissa. Aina ei tarvitse tulla mukaan, mutta kaikki arvostavat, että on mukana! Sivun lainaukset ovat liiton kyselytutkimuksen vastauksista.

”Naapuriapua. Yhteisiä kahvihetkiä ym. Jutustelua lähinaapureiden kanssa.” 15

YHTEISÖLLISYYS

Ystävyyttä yli ikärajojen

TEKSTI: IRJA APPELROTH KUVA: ANNIKA APPELROTH

Aunesta kun puhutaan koskaan ei sovi unohtaa kortin peluun aikoja eikä kettukarkin taikoja

”Ystävyys on kuin pikkuinen ukko, jolla on taskussa avain ja lukko. Sillä se sitoo ystävät yhteen, niin kuin maanmies pellolla lyhteen.” Tämä runonpätkä tuli mieleen, kun mietin ystävyyttä ja yhteistyötä siirtolapuutarhassa. Vaikkei siellä ihan lyhteitä sidotakaan, niin viljelyn kanssa ollaan tekemisissä ja samalla solmitaan myös pitkäaikaisia ystävyyssuhteita eri-ikäisten kesken. Nykymaailmassa, jossa yksilöllisyys tuntuu aina enemmän ja enemmän korostuvan, on hienoa, että on myös siirtolapuutarhojen kaltaisia yhteisöjä, joissa voidaan viettää kesää ja puuhailla yhdessä samanhenkisten ihmisten kanssa. Viime aikoina on paljon puhuttu yksinäisyydestä.Tutkimusten mukaan joka viides suomalainen kokee yksinäisyyttä joskus ja usein sitä kokee joka kymmenes, eli puoli miljoonaa meistä. Eniten yksinäisyyttä koetaan nuoruudessa ja vanhana. Elämä ja toiminta siirtolapuutarhassa on parhaimmillaan yhteiseloa 16

eri-ikäisten kesken ja näin mitä mainioin tapa torjua yksinäisyyttä. Esimerkkini useamman sukupolven ystävyydestä tulee Kantolanniemen siirtolapuutarhasta, jossa tänä vuonna 90vuotta täyttävällä Aunella on paljon eriikäisiä kavereita. Heiltä hän saa tarvittaessa apua nurmikon ja pensasaidan leikkaamiseen, maan kääntämiseen ja kauppareissutkin hoituvat kätevästi hyvän naapurin autokyydillä.Vastaavasti me toiset saamme nauttia Aunen maukkaista varhaisperunoista, kesäkurpitsoista, sipuleista ja mitä parhainta, mukavista juttutuokioista niin Aunen mökissä kuin kauniissa puutarhassakin. Saamme myös hyviä neuvoja vihannesten viljelyyn ja kukkien kasvattamiseen.

Yhteydenpito jatkuu talvellakin Aunen täyttäessä 85 vuotta mökkinaapurit onnittelivat Aunea runolla, jossa sanottiin mm. näin:

Tällä viitattiin Maijan peluuseen, jota naapureiden kesken usein iltaisin harrastetaan. Ja pöydän ympärillä on sitten niin meitä puutarhalaisia kuin meidän lapsia, lapsenlapsia ja joskus myös tuttaviamme. Mitä sitten ovat kettukarkin taiat? Aunella on aina pöydällä kupillinen kettukarkkeja, josta hävinneet saavat ottaa lohdutukseksi. – On todella mukavaa, että minulla on niin hyviä siirtolapuutarhanaapureita, ilman heitä ja heidän apuaan en enää pystyisi mökkiä pitämään, iloitsee Aune. – Kyllä aina syksyllä mietin, että olikohan tämä nyt viimeinen kesä, mutta kun kevätaurinko alkaa lämmittää ja lumi sulaa, mieli vetää taas Kantolanniemeen. Ja kun tiedän saavani apua, uskallan taas suunnitella kesäviettoa siellä. Eikä yhteydenpito mökkinaapureiden kesken rajoitu vain kesäaikaan. Sattumalta samassa talossa asuvat Vihersaaret käyvät viikoittain naapurillaan Aunella ja usein myös laitetaan Maijapelit pystyyn. Yhdessä vietetään myös muutamien mökkinaapureiden kesken nimipäiviä ja ystävänpäivää, nautitaan joulupuurot ja otetaan vastaan uutta vuotta. Ja kevään koittaessa poiketaan porukalla Kantolanniemessä kahvittelemassa ja grillaamassa makkaraa.

T E R A P I A PA L S TA

Hyvä lukija, Vuosi on vaihtunut ja uusi lumitalvi pakkasineen on hellinyt meitä. Onnea kaikille loppuvuoteen. Päätin kirjoittaa sinulle kirjeen. Kuuntelin yhtenä päivänä raitiovaunussa noin kuusivuotiaan englantia puhuvan pikkupojan analyysia maailmanmenosta: ”Kaikki haluavat olla samanlaisia. Kukaan ei halua olla erilainen.” Toinen viisaus tuli, kun ohitimme rakennustyömaan ja hän totesi: ”Tuolla ne tekevät työtä yötäpäivää (over nights and days).” Vastapäätä istuva isä ei kommentoinut nuorta filosofia. Minut pikkupoika pani miettimään: Tottahan se on, että erilaisuuden hyväksyminen on isoimpia haasteita. Toki on ihmisiä, jotka pyrkivät erilaisiksi. Totta myös, että useat rakennushankkeet ovat kiireisiä ja yötäpäivää tekeminen voi viedä fuskauksiin ja jopa niihin homeongelmiin. Juu ja tietysti sitten olin tahditon, kun kuuntelin toisten puhetta! Kuulin lehtemme toimitusneuvoston kokouksessa, että vuoden ensimmäinen lehti käsittelee yhteisöllisyyttä. Tämä sattuu olemaan yksi nykymaailman perään kuluttama ratkaisu moniin ongelmiin. Kouluun perätään takaisin yhteisöllisyyttä, samoin työpaikkoihin. Yhteisöllisyys ei synny toiveista eikä ajatuksista. Se vaatii asettautumista ja halua tehdä yhteisön eteen. Siksi siirtolapuutarhoissa painotetaan yhteisiä tapahtumia, talkoita ja muuta yhdessä tekemistä. Yhteisöjä ovat perhe, suku, kylä, intressiryhmät, tiimit, projektiryhmät ja tietysti työpaikat. Nuorilla on paljon virtuaaliyhteisöjä (facebookit, instagramit jne.). Lisäksi on tietoisesti rakennettuja yhteisöjä, kuten kirjallisuuspiirit, tyttöjen illat, miesten kalaporukat jne. Siirtolapuutarha on parhaimmillaan yhteisöllinen. Asuintalo ei muodosta yhteisöä automaattisesti. Siellä asuu yksittäisiä ihmisiä eri lokeroissa. Näin on puutarhoissammekin: eri mökeissä on asukkaita, jotka joko tulevat mukaan toimimaan tai haluavat viettää omaa erakkoelämäänsä. Yhteisöllisyys edellyttää tuntemista, tuttuutta ja pitempiaikaista osallisuutta. Yhteenkuuluvuus, keskinäinen jakaminen ja kuuleminen ovat tärkeitä yh-

teisöllisyyden elementtejä. Tunne ryhmään kuulumisesta on tärkeä. Hyvä olisi myös olla tyytyväinen viiteryhmäänsä, jopa olla siitä joskus ylpeä. Yhteisöllisyyden suurin ongelma on tällä hetkellä jatkuvat muutokset. Jos naapurit vaihtuvat usein, ei oikein viitsi panostaa siihen, että oppii tuntemaan naapurit tai työkaverit. Käytännössä vanhat tutut helpottavat elämää, mutta toki uudet tuovat aina haasteita. Etenkin jos käyttäytyvät eri tavoin, ovat erilaisia (viite alun pikkufilosofin sanoihin). Yhteisö näet normittaa nopeasti, miten siirtolapuutarhassa esimerkiksi pitää elää ja olla. Julkilausumattomien sääntöjen rikkojaa paheksutaan – väitän melkein joka toisessa mökissä. Me mökkiläiset olemme kiintoisia: me painotamme omaa elämäämme ja sivumennen ikään kuin vahingossa seuraamme naapurien touhuja. Ihminen on valtaosin riippuvainen saamastaan palautteesta. Naapurin ystävällinen kommentti lämmittää aina mieltä ja negatiivinen mulkoilija jo ilmeellään pahoittaa mielemme. Herkkiä olemme. Me ihmiset olemme perusluonteeltamme sosiaalisia. No, nyt kirjeestäni tuli turhan totinen. Hyvin täällä on voitu ja auringon jo keväinen valo herättää ja siirtää ajatukset datshalle. Sinne kohta suunnataan ja eikös vain, rakennamme oman siirtolapuutarhamme yhteisöä omalla panoksellamme. Minä sitoudun siihen. Hyvää oloa kaikille.

PIRKKO LAHTI on eläkkeellä oleva siirtolapuutarhapalstan omistaja. Hän on ollut elämänsä mielenterveystyössä tavalla tai toisella ja toimii alalla edelleen.

”Yhteisöllisyys ei synny toiveista eikä ajatuksista. Se vaatii asettautumista ja halua tehdä yhteisön eteen. Siksi siirtolapuutarhoissa painotetaan yhteisiä tapahtumia, talkoita ja muuta yhdessä tekemistä.”

PS. tunnetuin yhteisöllisyyden tutkija lienee Emil Durkheim 17

MINUN MÖKKINI

Nätti kuin nappi ja uudet ikkunat TEKSTI JA KUVAT: LOVIISA B

rmon vuonna 2011 yksi junan tuoma tamperelainen päätti tehdä puutarhatarpeelle jotakin ja kiersi keväthangessa kaikki Tampereen neljä siirtolapuutarhaaluetta läpi. Nekalaan hän ihastui, ja kauan ei kestänyt, kun oli nimi paperissa ja tili taas tavanomaisen laiha. Kevät tuli ja lumi suli. Kukat alkoivat kiivaasti kukkia ja puutarha toivotti tulokkaan tervetulleeksi. Oli se vähän vino, ja varsinkin vaja vähän ruma, mutta tämä tomppeli uskoi maaliin ja tekemiseen. Ikkunat olivat alkuperäiset, 1950-luvun pieniruutuiset kaunottaret. No näkihän sen otsallaankin, että ne kaipaisivat hellää hoivaa, hiontaa ja pakkelia. Onneksi on kansalaisopistoissa puukässyä, ajatteli optimisti. Ensimmäinen kesä meni ihastellessa – ja kitkentähommissa – ja kasvilavoja suunnitellessa, toisena syydettiin siemeniä multaan ja hoivattiin pontevasti puutarhaa. Remonttia suun18

niteltiin ja mietittiin maalin sävyä. Kolmas kesä jo ihan oikeasti aiottiin, ja vaja saatiin tuupattua pois ikkunan edestä, kun ei se niin nätti vieläkään ollut. Puutarha oli antelias ja satoa tuli, mikäs siinä syödessä ja suunnitellessa. Sitten rykäistiin oikein kunnolla ja laitettiin tönö suoraan. Jessus, että olikin aika kaivaa se rassu savesta ylös. Vaja sai suloisen värin pintaansa ja ikkunoista alettiin olla jo hieman huolissaan, siellä ne kansalaisopiston puukässytunnit pyörivät, vuodesta toiseen ilman tätä ahkeraa meinaajaa ja suunnittelijaa.

Kelpaa kesän tulla Sitten eräänä kesänä mökki ja sen kattokin maalattiin, nyt oli nätti kuin nappi. Sisäpuolikin oli saanut tuoreen pinnan – no ei se sisäkatto, ihan vielä – mutta ne ikkunat. No josko ensi

MINUN MÖKKINI

talvena? No eipä tietenkään. Nyt alkoi jo pelottaa, että joku kerta, kun ikkuna aukeaa tuuletusta varten, lähtee se omille teilleen. Ja tuuletellahan viime kesänä sai, oli niin lämmintä, että heikompia hikoilutti. Realismi on ikävä vaiva virkeässä ihmisessä, vaan pääsi sekin vaiva kotiutumaan mieleen. No, ei siinä mennyt kuin kuukausi tai pari, kun oli todettu tehtaiden ikkunat kyllä kauniiksi, mutta armottoman kalliiksi. Eräs ystävä totesi ystävällisesti, että köyhälle kaikki on kallista. Eikä meinannut mistään löytyä rehellisiä mökki-ikkunoita, semmoisia sisään ja ulos aukeavia, kaksinkertaisia puisia ikkunoita. Olisi pitänyt puusepällä teettää. Se se vasta olisi kallista ollut, jos olisi saanut puusepän edes tarjousta tekemään. Löytyi onneksi sukulaisen välityksellä tehdas, joka teki mittojen – ja kuinka kummallisia ne olivatkaan – mukaan uudet hienot kaksinkertaiset ikkunat, pienillä muka-ruuduilla. On tuuletusikkunaa ja hyttysverkkoa. Aukeavat kyllä kumpikin ruutu sisäänpäin, mutta se itse asiassa osoittautui aika hyväksi jutuksi, kun niitä tuossa pesin. On ne nokkelia nuo ikkunainsinöörit. Kyllä nyt kelpaa kesän tulla! Erityiset kiitokset mainittakoon Arkion Oy, hyvä suositus, Piklas Oy, hienot ikkunat ja Tredu, erinomainen ikkunan asennusryhmä opettajineen.Voin suositella. Terveisin Mansikkatien onnellinen mökkiläinen.

Siemenperunavalikoimamme on kaikkien aikojen suurin

Tilaa ilmainen uutiskirje www.exoticgarden.fi

KUKKATALO

NXNNDWDOR À Facebookissa, instagramissa @pirilankukkatalo

Ympärivuotisesti kotimaista, omasta tuotannostamme

Alkuvuoden ruukkukukat ja leikkotulppaanit täydentyvät keväällä kesäkukkien ja vihannesten taimilla Edulliset kotimaiset Belinda mullat ja turpeet esim. Puutarhamulta 50 litraa 3,50 €/säkki, 19 € / 6 säkkiä Nelson Garden siemenet 0,45-5,95 €/pussi Organic luomusiemenet 1,95-4,80 €/pussi HELSINKI RAISIO RIIHIMÄKI SALO TUUSULA

Avoinna ympäri vuoden ark. 9-20, la-su 9-18

TEKSTI JA KUVAT: JAANA VEIKKOLA-VIRTANEN

Helin ja Timon puutarhassa tapahtuu

äytännöllistä ja kaunista syntyy tuota pikaa, kun uusi idea alkaa pyöriä mielessä. Pariskunnan näppärien käsien jälki näkyy kaikkialla puutarhassa ja mökissä. Heli ja Timo nauttivat luovasta käsillä tekemisestä. – Hankimme käytettyjä, vanhoja tavaroita ja erilaisia luonnonmateriaaleja, jotka sopivat hyvin mökillemme, Heli Lähdeaho kertoo. – Kiviäkin olen raahannut mökille selkärepussani lukemattomia kertoja.

Reunustan niillä kukkapenkkejä. Myös vanhat kauniit puuesineet, heinäseiväs, kävyt ja erilaiset oksat ovat päätyneet meille hyötykäyttöön. Risuista on punottu köynnöstukia. Kesäkukat istutettiin vanhoista terassin puulaatoista tehtyyn jalalliseen kukkalaatikkoon. Heli tekee löytöjä myös kirppiksillä. Esimerkiksi rautainen, valkoinen puutarhakalusto, kaksi tuolia ja pöytä löytyivät nettikirpputorilta säänkestäväksi ryhmäksi puutarhaan.

Valot syttyvät hämärässä Pitkän, kuuman kesän loppupuolella hankittiin auringolta suojaava katos, joka kiinnitettiin tukevasti maahan. – Mukaan kuului lyhyet kiinnikkeet,

Pikkumökkiin mahtuu juuri sopivasti parisänky, jossa Heli ja Timo yöpyvät. – Äiti käy usein mökillä ja isäkin säännöllisesti muutaman kerran kuukaudessa, Heli sanoo. Mökillä viettävät aikaa myös kaksi jackrussellinterrieriä, jotka nauttivat vapaudesta aidatulla alueella. Hellepäivän ratoksi ja koirien helpotukseksi Heli ottaa esiin mökin seinästä suihkun: karvaturri saa viilennystä tavoitellessaan innokkaasti vettä suuhunsa. Varsinainen suihku on tilassa, jossa on myös kompostoiva wc. Lattia on tehty puulaatoista, joilla voi seisoa ja suihkuttaa itseään.Vesi valuu ja imeytyy maahan.

Timo tekee puutyöt

joilla katos kiinnitettiin nurkista maahan mutta painoin lisäkiinnitykseksi kulmiin vanhat, pitkät, rautaiset kasvituet – nyt katos pysyy paikoillaan vaikka minkälaisella tuulella, Timo Lähdeaho kertoo. Viime kesänä Heli sai ystäviltään 50vuotislahjaksi valkoisen, puisen kahden hengen keinun, jonka ympärille hän teki puutarhaan viihtyisän oleskelupaikan. Keinun ympärillä ja muuallakin on erilaisia asetelmia ja kukkaistutuksia. – Puissa ja aidassa on aurinkosähköllä toimivia koristevaloja, jotka valaisevat puutarhaa upeasti hämärän tultua, Heli kertoo. 22

Timo kertoo, että hänen molemmat veljensä ovat puuseppiä mutta hän toimii eri alalla. – Pidän silti kovasti nikkaroinnista. Rakensin puutarhaan kätevän, puisen keräysastian tölkeille. Kuormalavoista rakensin suojaisan oleskelupaikan grillikatoksen seinän viereen. Appiukkoni nauttii siinä lekottelusta kauniina kesäpäivänä. Timon jokakeväinen puuha on terassin puulaattojen öljyäminen. – Puulaatat ovat 20 vuotta vanhoja mutta edelleen hyväkuntoisia, hän kertoo tyytyväisenä.

Yhteinen mökki Helin vanhemmat ostivat mökin vuonna 1998. – Isompi mökki on edelleen pääsääntöisesti vanhempieni mökki, Heli kertoo. – Merikapteeni- isäni on joskus aikoinaan sisustanut sen ”hyttimäiseen” tyyliin. Siitä inspiroituneena oli luonnollista jatkaa verannan uudistamista merihenkiseksi.

Grillijuhlat talvella Jo helmikuussa ilmestyvät esikasvatusastiat ikkunoiden ääreen kotona ja uudet, innostavat suunnitelmat alkavat pyöriä mielessä.Viime vuonna kevääseen ei haluttu odottaa, vaan pidettiin grillijuhlat pakkaskelillä grillikatoksen suojissa. – Meillä oli toppapuvut päällä, nautimme kuumaa glögiä ja grillimakkaroita – ja oli kivaa!

KEITTIÖSSÄ

Silakkarullia kasvispedillä

Laita silakkafileet, suola, tilli ja valkopippuri astiaan, sekoita hyvin.

800–1000 g valkokaalia: pitkiä ohuita suikaleita

Puhdista savusilakat.

300 g lanttua: pitkiä ohuita suikaleita

Leikkaa pieneksi.

100 g sipulia: ohuita suikaleita

Vispaa kerma vaahdoksi, lisää jugurtti, suola, savupaprika ja savusilakat.

Suolaa, öljyä, meiramia

Sekoita hyvin.

Laita kaikki ainekset uunivuokaan ja sekoita hyvin. Hauduta uunissa 200 asteessa. 600 g tuoreita silakkafileitä Suolaa, kuivattua tilliä, jauhettua valkopippuria 150 g savusilakkaa 3 dl kermaa 1,5 dl ruokajugurttia Suolaa, savupaprikaa

Kun kasvikset ovat puoliraakoja, tee silakoista rullia ja leikkaa saksilla selkäevä pois, lado ne kasvisten päälle. Levitä kerma rullien päällä.

MARITTA DANIELSSONilla on mökki Turussa Kupittaan siirtolapuutarhassa.

Paista uunissa 20–30 minuuttia. Tarjoa porkkanaraasteen kanssa. Raasteen voi maustaa appelsiinimehulla.

”Herkkuhetkiä! ”

PUUTARHAUNELMIA JA UNELMAPUUTARHOJA – valitse omasi: SIGULDAN taimimarkkinat 3.-5.5. • 285,Kiertoajelut Riiassa ja Siguldassa, taimimarkkinat.

JÄNEDAN kukkapäivät 26.-27.5. • 179,Kadriorgin palatsi ja puisto Tallinnassa, kukkapäivät.

BAIJERIN linnoja ja puutarhoja 12.-15.6. • 1.159,Münchenin kiertoajelu, Neuschwansteinin linna, Nymphenburgin linna ja kasvitieteellinen puutarha.

KESKI-VIRON puutarhoja 18.-20.7. • 310,Yksityisiä, palkittujakin puutarhoja mm. Märjamaalla, Pärnussa, Viljandin alueella. Myös Pöltsamaan ruusutarha, Kivistikin kärhötila.

SAARENMAAN JA HIIDENMAAN puutarhat 8.-11.8. • 390,Puutarhat Viron saarilla – Haapsalun kautta Hiidenmaalle, Saarenmaalle ja Muhun saarelle: pihoja, puistoja, palkittuja puutarhoja.

IRLANNIN puutarhat 31.8.-4.9. • 1.185,Kasvitieteellinen puutarha ja kiertoajelu Dublinissa, risteily rannikolla, puutarhavierailuja: mm. Powerscourtin kartanon puutarhat, yksityispuutarhoja.

Suomalainen matkanjärjestäjä KATSO KAIKKI MATKA-AGENTTIEN MATKAT www.matka-agentit.fi Vapaa-ajan matkat puh. 010 321 2800 Helsinki, Teollisuuskatu 21 – Joensuu, Kirkkokatu 20 – Porvoo, Lundinkatu 16 – Turku, Linnankatu 8 E

Matka agentit

Piirinuohousjärjestelmä päättyy:

Tilataan mökin nuohous yhdessä! TEKSTI: JAANA VEIKKOLA-VIRTANEN

annu Murtokare Nuohousalan Keskusliitosta vinkkaa, että siirtolapuutarhurit voisivat varata mökkinsä nuohouksen kimppatilaajina. – Sopiva määrä nuohoojalle voisi olla esimerkiksi 10–15 mökkiä. Siirtolapuutarhamökkejä koskee sama velvoite kuin muita pääasiassa omaan yksityiseen käyttöön tarkoitettuja vapaa-ajan asuntoja: nuohous on tehtävä kolmen vuoden välein. Jos tulisijaa käytetään paljon, voi olla tarvetta tiheämpään nuohousväliin. Vuoden 2019 alussa voimaan tuli uusi pelastuslaki, jonka myötä piirinuohoussopimukset päättyvät viimeistään 30.6.2019. Osa piirinuohoussopimuksista on sovittu päättymään yhteistyössä pelastusviranomaisten kanssa heti, joten siirtymäaikana on voimassa kaksi nuohousjärjestelmää. Kaikki piirinuohoussopimukset päättyvät tulevana kesänä heinäkuun alusta lähtien. Oman alueen pelastuslaitos tiedottaa siitä, mikä tilanne omalla alueella on. Nuohousvelvoite säilyy ennallaan ja sen hoitamisesta huolehtii kiinteistönomistaja itse. Lähimmän ammattitutkinnon suorittaneen OMAnuohoojan yh24

teystiedot ovat Nuohousalan Keskusliiton internetsivuilla osoitteessa www.nuohoojat.fi.

savuhormeissa palovaarallisia vikoja tai puutteita, hänen on ilmoitettava niistä kirjallisesti myös pelastuslaitokselle.

Puutteista ilmoitus pelastuslaitokselle

Nuohoamatta jättäminen on riski

Nuohous on tarpeen, jotta savuhormeihin ja tulisijoihin kertyvä palamisjäte ei aiheuttaisi tulipalon vaaraa. Nuohoustoiminnan tavoitteena on myös energian taloudellinen käyttö, ympäristönsuojelu sekä ihmisten terveys ja hyvinvointi. Säännöllinen nuohous vähentää polttoaineen kulutusta ja edistää täydellistä palamista, joka vähentää päästöjä ja ympäristön tarpeetonta kuormitusta. Nuohotussa tulisijassa polttoaine palaa paremmin ja puhtaammin. Nuohooja huolehtii paloturvallisuudesta tarkastamalla ja puhdistamalla tulisijat ja savuhormit. Nuohouksen yhteydessä nuohooja tarkastaa tulisijoihin ja hormeihin liittyvät suojaetäisyydet sekä tikkaiden ja nuohoustelineiden kunnon. Hän ilmoittaa havaitsemistaan vioista ja puutteista kiinteistön omistajalle tai haltijalle sekä opastaa ja neuvoo tulisijan : käyttäjiä. Jos nuohooja havaitsee tulisijoissa ja

Nuohousalan Keskusliiton toimitusjohtaja Hannu Murtokare muistuttaa, että mökkiläisten oletetaan olevan itse aktiivisia nuohouksen suhteen vähintään kerran kolmessa vuodessa. – Siirtolapuutarhamökin nuohoamatta jättäminen voi aiheuttaa esimerkiksi nokipalon, häkävaaran tai palon leviämisuhkan naapurimökkiin, koska mökit ovat usein melko lähellä toisiaan. Sekä palovaroitin että nuohous ovat Hannu Murtokareen mielestä halpoja henkivakuutuksia. – Nuohouksen laiminlyönnistä vakuutusyhtiöt voivat harkita korvausta tulipalon satuttua, jos yhtiöiden suojeluohjeita ei ole noudatettu. Kannattaa tutustua siihen, mitä oma vakuutusyhtiö sanoo nuohouksesta.

Nuohoojalla tulee olla nuohoojan ammattitutkinto suoritettuna. >>

PALOTURVALLISUUSOHJEITA SIIRTOLAPUUTARHAMÖKIN OMISTAJALLE:

Tilaa nuohooja kolmen vuoden välein. Polta tulisijoissa vain puhdasta ja kuivaa puuta: roskia ei tule polttaa (naapuritkin tykkäävät tästä). Hanki palovaroitin ja tarkista säännöllisesti, että se toimii. Myös häkävaroitin kannattaa hankkia. Pidä tikkaat kunnossa, että sinun ja nuohoojan on turvallista nousta katolle. Tyhjennä tuhkat tulisijoista säännöllisesti metallista valmistettuun kannelliseen tuhkasäiliöön Laita pellit kiinni vasta sen jälkeen, kun hiillos on mustunut, jotta häkää ei tule mökkiin. Tilaa nuohooja osoitteesta www.nuohoojat.fi.

Paratiisililja

P U U TA R H A

Vuoden maatiaiskasvi 2019 TEKSTI: PENTTI ALANKO KUVAT: MATTI LAHTINEN & JOHANN JARITZ

talvenkestävä, kuten ovat sitä muistuttavat, niin ikään runsaasti kukkivat, mutta pienikukkaisemmat tähkä- ja haarahietalilja (Anthericum liliago ja A. ramosum). Aiemmin paratiisililjaakin pidettiin hietaliljana ja se tunnettiin nimellä Anthericum liliastrum. Se kuului ennen liljakasveihin (Liliaceae), mutta kuten monet kasvit, sekin on saanut vaihtaa heimoaan. Paratiisililja kuuluu nykyään parsakasvien heimoon (Asparagaceae), johon kuuluvat myös hietaliljat.

Paratiisililja – missä näit sen viimeksi? Valkoisin kukkatertuin kukkiva paratiisililja oli suosiossa 1920–30-luvuilla mutta nykyään sitä näkee puutarhoissa harvoin. Kärsivällinen puutarhuri arvostaa hitaasti kasvavaa paratiisililjaa, joka ei vauhtiin päästyään juuri kaipaa hoitoa. Joskus ihmettelen, miksi niin monia upeita puutarhakasveja näkee vain harvoin puutarhoissamme.Yksi harvinaisuuksista on paratiisililja, Paradisea liliastrum, ruotsiksikin paradislilja. No, eipä sitä ole omassa pihassanikaan, mutta puuttumiselle on syynsä: paratiisililja ei ole runsasmultaisen liejusavimaan kasvi. Luonnossa se kasvaa eteläisessä Euroopassa varsin kuivilla, aurinkoisilla ja kalkkipitoisilla kivennäismailla. Melkein voisi ihmetellä, että se on eteläisestä kotiseudustaan huolimatta meillä

Ensiluokkainen ryhmäkasvi Riku Kasterinne oli paratiisililjan ihailija, sillä hyllystä kaivamassani Kodin kukkastarha -kirjan toisessa painoksessa vuodelta 1929 hän kirjoittaa ”komeasta ruoholiljasta” sattuvasti: ”on verrattoman kaunis ja lisäksi täydellisesti talvenkestävä eikä saisi puuttua mistään puutarhasta; se on ensiluokkainen ryhmäkasvi ja leikatut kukat ovat mitä suuriarvoisimpia maljoissa.” Paratiisililja kasvaa yleensä noin puolimetriseksi, monivartiseksi kasviksi.Viljelyssä on toisinaan myös isokukkaista ’Major’-lajiketta. Paratiisililja on jalostamaton luonnonperenna, joten se ei tarvitse jakamista eikä uudelleen istuttamista, kunhan sille on löytynyt sopiva kasvupaikka. Paratiisililja näyttää viihtyvän aurinkoisella paikalla hyvin, mutta kovin laihassa maassa se kukkii niukasti ja jää harvavartiseksi.

Vuoden 2019 maatiaiskasvi paratiisililja viihtyy kuivahkoilla, aurinkoisilla rinteillä ja vaatii kasvurauhan. Tarvitsee runsasravinteisen maan kukkiakseen runsaasti – yleensä kesäkuussa. Vanhat kasvustot voidaan jakaa syksyllä. Korkeus 40–50 cm. <<

Kokemukseni paratiisililjan kasvattamisesta Kylvin ensimmäiset paratiisililjani noin 10 vuotta sitten. Tein kylvöksen loppusyksyllä ruukkuun, jonka säilytin talven ajan ulkona lumen suojassa. Silloin riitti reilusti lunta koko talven. Itäminen keväällä oli melko hidasta, pieniä heinämäisiä piippoja ilmestyi alkukesällä. Ensimmäisenä kesänä ne eivät juuri kasvaneet sen isommiksi, mutta loppukesällä kun istutin taimet maahan, huomasin juurten olevan melko kookkaita maanpäälliseen osaan verrattuna, kohtalaisen paksuja ja vaaleita. Lehdet kuihtuivat jossain vaiheessa loppukesällä, ne eivät siis säily vihreinä syksyyn saakka. Seuraavana kesänä lehtitupsu oli jo isompi, mutta taimet eivät vielä kukkineet. Lehdet tosiaan muistuttavat heinän lehtiä, joten kannattaa muistaa mihin on istuttanut taimet, ettei kitke niitä pois heininä! Kolmantena kesänä muutama taimi kukki yhdellä varrella, mutta eivät vielä kaikki. Paratiisililja on siis melko hidas kehittymään. Kestävä kasvi kyllä on, sillä siirtelin taimia usean kerran ja kaikki ovat säilyneet hengissä. Varsinainen komeasti kukkiva paratiisililjapenkki oli minulla vasta 5–6 vuoden kuluttua kylvöstä. Paikka on melko aurinkoinen, viettävässä rinteessä, jossa kasvualusta pysyy tuoreena. Lannoitan kompostimullalla keväisin. En ole huomannut paratiisililjan juurikaan kylväytyneen kasvupaikalle, mutta tämä saattaa johtua siitäkin, että kerään aina siemenet Maatiaisen siemenvälitykseen. PIRKKO KUKKOLA

K Y S Y M Y K S I Ä PA L S TA L T A

LEENA LUOTO on biologi, joka hoiti puutarhaa aluksi äidin opein, mutta kasvija puutarhatieteen opiskelu sekä monipuoliset työtehtävät kasvisten parissa ovat tuoneet lisävalaistusta alaan. Nyt hän jakaa puutarhaalan tietoa ja harrastuksen iloa sekä alalle aikoville että vanhoille konkareille ja innokkaille harrastajille. Oman yrityksensä alaa ovat erilaiset luennot, retket ja asiantuntijana toimiminen.

Puutarhan vieraslajit herättävät keskustelua. Mutta millaisista lajeista on kyse, ja milloin pitää ryhtyä toimenpiteisiin?

ieraslaji voi olla hyödyllinen, harmiton tai haitallinen. Jotkin puutarhaan ilmestyvät lajit saapuvat sinne ilman ihmisen toimia, näitä kutsutaan tulokaslajeiksi. Niissäkin on puutarhan ja luonnon kannalta harmittomia ja haitallisia. Tulokas- ja vieraslajin keskeinen ero on se, että vieraslajina pidetään nimenomaan luontoon levinnyttä lajia, joka ei alun perin ole kuulunut uuden alueen luontoon ja joka on ylittänyt luontaiset maantieteelliset leviämisesteet ihmisen tietoisella tai tahattomalla myötävaikutuksella. Vieras- ja tulokaslajien haitallisuutta voidaan tarkastella monesta eri näkökulmasta:

Viranomaiset katsovat lainsäädännön näkökulmasta Lajit, jotka voivat aiheuttaa taloudellista vahinkoa maa-, metsätalous- ja puutarhaelinkeinolle. Lajit, jotka voivat syrjäyttää tarkasteltavana olevan maantieteellisen alueen alkuperäistä lajistoa. Vaaralliset kasvitaudit ja tuholaiset ovat lainsäädännössä määriteltyjä, vaikeasti torjut-

o o o

Onko sinulla mielessäsi puutarhaan tai sen hoitoon liittyvä kysymys, joka on askarruttanut jo pitkään. Lähetä se osoitteella toimitus@siirtolapuutarhaliitto.fi. Biologi Leena Luoto vastaa Siirtolapuutarha-lehden Palstalle lähetettyihin kysymyksiin.

Kanadanpiisku valtaa nopeasti tienreunat.

tavia tuhoojia, jotka aiheuttavat merkittävää vahinkoa maatalous-, metsätalous- tai puutarhatuotannossa. Lajit, jotka luontaisesti harhautuvat Suomeen, ovat tulokaslajeja, eivätkä ne kuulu vieraslajisäädösten piiriin. Mutta ne voivat aiheuttaa taloudellista haittaa. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat lajien luontaiset siirtymiset eivät kuulu vieraslajisäädöksissä huomioon otettavaksi. Nämäkin voivat aiheuttaa haittoja maa-, metsätalous- ja puutarhaelinkeinolle.

Monet koriste- ja hyötykasveina kasvatettavat lajit ovat ihmisen tuomia vieraslajeja. Koristekasveista hyvin yleisiä ovat esimerkiksi syysleimut, jotka ovat kotoisin PohjoisAmerikasta, samoin maa-artisokka. Peruna ja tomaatti, monet muut hyötykasvit sekä tarhaomenapuu ovat ihmisen tänne tuomia lajeja. Hyönteisissä, maaperän bakteereissa ja kasvitaudeissa on useita lajeja, jotka voivat aiheuttaa viljelykasvien tuhoutumisen, maaperän

Vieraslajit qwer puutarhassa -seminaari tyui Asiantuntijat kertovat haitallisten lajien tunnistamisesta ja torjunnasta sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksesta lajistoon. Aika: tiistai 9.4.2019 klo 11–15

Syreenikeijukkkaan vikuuttamia lehtiä. Syreenikeijukas on kaskaslaji, joka on alun perin Itä-Aasiasta. Meille se on tullut Venäjältä. Ensimmäiset havainnot Suomesta tehtiin vuonna 1999.

saastumisen tai syrjäyttää täällä eläviä lajeja tai runsastua hallitsemattomasti. Ne aiheuttavat tuhoja tuotantokasveille.Vaarallisia kasvintuhoojia on EU:n hälytyslistalla yli 200 lajia, joista osa on jo EU:n alueella. Phytophthora-sienitaudit ovat

lähtöisin Aasiasta. Sieltä ne ovat vähitellen levinneet maasta toiseen kaupan ja liikenteen mukana ja maiden sisällä siirrettäessä kasveja paikasta toiseen. Esimerkiksi alppiruusujen, atsaleojen, ruusujen, ja magnolioiden kasvualusta voi toimia taudin siirtäjänä.

Miten minun pitäisi puutarhassani/palstallani toimia?

Tunnista kasvit, joita puutarhassa/pastalla kasvaa. Jos jokin puutarhakasvilaji on sellainen, että se voisi levitä holtittomasti luontoon, niin sen kasvua kannattaa rajoittaa. Oli se sitten haitallinen vieraslaji-listalla tai ei. Varmista, ettei sitä pääse luonnontilaisille alueille. - Hanki vain kasveja, joiden ei tiedetä leviävän haitallisesti luontoon. - Tunnista kasveja vaivaavat tuholaiset ja hyötyotukset. Tutki ja tunnista otus ja kysy, jos et tiedä lajia. Hätäiset tuhoamistoimet eivät ole tarpeen, ota otukset purkkiin tarkempaa määritystä varten. Älä tuhoa, jos et tiedä onko hyödyllinen vai haitallinen. - Ota tarkkoja lähikuvia tuholaisista ja taudeista tarkempaa määritystä varten. Muista että: Luonto pyrkii tasapainoon. Jos ihminen keikuttaa

tasapainoa, pitää hänen sietää seuraukset! Poistotoimenpiteet omalta pihalta pitää tehdä itse. Haitalliset EU:n listalla olevat lajit löytyvät tästä: http://www.vieraslajit.fi/fi/ content/euroopan-unionin-kannalta-merkityksellistenhaitallisten-vieraslajien-luettelo

po pa

Paikka: Helsingin Yliopiston Tiedekulma, Yliopistonkatu 4, Helsinki Striimaus: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ katso-ja-kuuntele Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton.

Ohjelma

• • • • • • • • •

Avaus ja tilaisuuden fasilitointi: Vieraita lajeja puutarhassa / Biologi Leena Luoto, Flowerpecker Vieraslajilainsäädäntö – Rooli vieraslajihallinnan edistäjänä puutarha-alan näkökulmasta. / Neuvotteleva virkamies Johanna Niemivuo-Lahti, Maa- ja metsätalousministeriö Kasvintuhoojien uusi luokittelu, kriittisimmät lajit, tunnistaminen ja ilmoittaminen. / Ylitarkastaja Paula Lilja, Ruokavirasto Vieras- ja tulokaskasvit puutarhan kannalta. / Tutkija Eeva- Maria Tuhkanen, Luonnonvarakeskus Vieras- ja tulokashyönteiset, tunnistamisen tarpeellisuus ja monimuotoisuuden merkitys puutarhassa luonnon oman tasapainon kannalta. / Tutkija Irene Vänninen, Luonnonvarakeskus Vieraslajit (taudit ja tuholaiset) maaperässä ja kulkeutuminen kasvualustan mukana. / Yliopistonlehtori ja erikoistutkija Asko Hannukkala, Helsingin Yliopisto/Luonnonvarakeskus Ilmastonmuutos lajien kannalta. /Johtaja Petri Ahlroth, Suomen ympäristökeskus VieKas kansalaistoiminta: uusia työkaluja havainto- ja torjuntatiedon ilmoittamiseen. / Vieraslajiasiantuntija Markus Seppälä, Suomen Luonnonsuojeluliitto Case Jättiputken ja -palsamin tunnistaminen ja torjunta. / Hortonomi Miia Korhonen Luontoturva Järjestäjät: Maa- ja metsätalousministeriö | Flowerpecker | Suomen Siirtolapuutarhaliitto ry. | Luontoturva | Hyötykasviyhdistys ry. | Maatiainen ry.

Liljakukko tuli Suomeen tarhasarjaliljojen mukana. Ensimmäinen havainto tehtiin 1940-luvulla.

Tukijat: Biolan | Kiteen mato ja multa | Mustilan puutarha Neko | Schetelig 29

S U O M E N S I I R T O L A P U U TA R H A L I I T T O

Siirtolapuutarhaliiton jäsenedut tutuksi Kurssitoiminta ja koulutustuki Räätälöityjen kurssien järjestäminen siirtolapuutarhureille ja siirtolapuutarhayhdistyksille on liitolle tärkeää. Myös yhdistysten jäsenilleen järjestämien koulutusten taloudellinen tukeminen on tärkeä osa liiton toimintaa ja rahanarvoinen etu jäsenille. Siirtolapuutarhaliitto panosti viime vuonna koulutustoimintaan noin 12 000 euroa. Kurssit viljelijöille Tänä vuonna tulee kuluneeksi 70 vuotta liiton ensimmäisestä puutarhanhoidon kurssista Lepaalla. Osallistujilta perittävä kurssimaksu, joka kattaa sekä koulutuksen että kurssin aikaisen täysihoidon, voidaan pitää alhaisena, koska liitto maksaa kokonaiskustannuksista yli puolet. Kurssilaisten antama palaute on vuodesta toiseen ollut erittäin hyvää. Viime vuonna liitto lanseerasi valtakunnalliset alueelliset puutarhakurssit, joiden neljä tarjolla olevaa aihevaihtoehtoa on johdettu liiton vuoden teemasta. Tämän vuoden teema on ’Yhdessä luonnollisesti’. Alueellisiin kursseihin osallistuminen on liiton jäsenyhdistysten viljelijöille ilmaista – liitto maksaa kaikki koulutusten kulut. Lehden painoon menoon mennessä sovitut kurssipaikkakunnat, ajankohdat ja aiheet voit lukea ohesta. Kurssit yhdistysten hallinnon edustajille Jäsenyhdistysten hallitusten/ johtokuntien jäsenille ja toimihenkilöille liitto kustantaa vuosittain kokopäiväisen 30

yhdistystoiminnan kurssin. Kurssipalautteissa kiitosta ovat saaneet sekä arvokas oppi että mahdollisuus tutustua muiden yhdistysten edustajiin. Kurssin aiheet vaihtelevat vuosittain, ja kurssiaineistot ovat kaikkien jäsenyhdistysten hallitusten/johtokuntien käytettävissä. Näin kurssit palvelevat jälkikäteen myös sekä niitä yhdistyksiä, joilla ei ollut mahdollisuutta osallistua kurssipäivään että yhdistysten hallinnon uusia jäseniä. Tämänvuotisen kurssin aihe on ’Ristiriitojen ratkaiseminen siirtolapuutarhayhdistyksissä’. Koulutustuki Siirtolapuutarhaliitto haluaa kannustaa yhdistyksiä järjestämään omille jäsenilleen koulutuksia. Jäsenyhdistykset voivat saada hakemuksesta taloudellista tukea omille viljelijöilleen järjestämälleen koulutukseen, jonka aiheena on puutarhanhoito, puutarhaviljely, nikkarointi/käsillä tekeminen, yhdistystoiminta, yhteisöllisyyden rakentaminen tai fyysinen hyvinvointi. Koulutustuen määrä on enintään 250 euroa/vuosi/ yhdistys ja tukea voi enimmäismäärän puitteissa hakea useammalle kurssille. Tukihakemus toimitetaan liiton toimistoon kurssin toteutumisen jälkeen.

Jäsenetu: Ilmainen alueellinen puutarhakurssi Viime kesänä liitto järjesti alueellisia puutarhakursseja seitsemällä paikkakunnalla. Runsaasti kiitosta saaneet kurssit jatkuvat tänä vuonna. Mitä ja missä? Kullakin alueella järjestetään yksi kurssi, jonka aihe on yhteensopiva liiton vuoden 2019 teeman ’Yhdessä luonnollisesti’ kanssa. Ehdolla on neljä aihetta, joista alueen jäsenyhdistykset päättävät yhdessä mikä tarjolla olevista aihevaihtoehdoista ko. alueella toteutetaan. Kurssit pidetään ensisijaisesti siirtolapuutarhaalueella, jolla on mahdollisuus tarjota tarvittavat tilat kurssia varten. Paikkakuntakohtainen lista eri alueiden kurssien aiheista, päivämääristä ja kurssipaikoista päivitetään liiton nettisivulle (Toiminta / Liiton tapahtumat) sitä mukaan, kun ko. asiat saadaan sovittua. Opettaja Kurssien opettajana toimii Leena Luoto. Leena on monelle tuttu liiton aiemmilta kursseilta ja/tai lehdestämme, jossa hän toimii ’Kysymyksiä palstalta’ -asiantuntijana. Mitä maksaa? Kurssi on jäsenetu liiton jäsenyhdistysten viljelijöille. Osallistuminen on siis ilmaista, mutta edellyttää ennakkoilmoittautumista. Liiton nettisivulle avataan kullekin kurssille oma ilmoittautumislomakkeensa. Viljelijät voivat halutessaan osallistua useammalle kurssille. Kurssille ovat tervetulleita myös ei-jäsenyhdistysten siirtolapuutarhaviljelijät sekä

mahdolliset muut aiheesta kiinnostuneet henkilöt. Ulkopuolisille kurssimaksu on 20 euroa/henkilö. Kurssimaksu laskutetaan ennen kurssia. Lehden painoon mennessä sovitut kurssit ti 07.05.2019 klo 17:00 HÄMEENLINNA: Kantolanniemen siirtolapuutarhan yhteismaja Puutarhan parhaaksi – luonnollisesti (Miten toteutan kestävää kehitystä palstalla/puutarhassa?)

ti 21.05.2019 klo. 16:00 ROVANIEMI: Kaukon koulu Maaperän kunto ja hoito to 23.05.2019 klo 17:00 KOTKA: Metsolan siirtolapuutarhan Keskusmaja Puutarhan parhaaksi – luonnollisesti (Miten toteutan kestävää kehitystä palstalla/puutarhassa?) su 26.5.2019 klo 13 LAHTI: Kotiniemen siirtolapuutarhan Puutarhapirtti Maaperän kunto ja hoito la 08.06.2019 klo. 13:00 JOENSUU: Linnunlahden siirtolapuutarhan Keskusmaja Puutarhan parhaaksi – luonnollisesti (Miten toteutan kestävää kehitystä palstalla/puutarhassa?)

r ty

u op

ma 10.06.2019 klo. 17:00 TAMPERE: Niihaman ryhmäpuutarhan Kartano Aihe ilmoitetaan myöhemmin. la 15.06.2019 klo. 13:00 HELSINKI: Kerhotalo Marjala, Marjaniemen siirtolapuutarha Kaikki hyötykäyttöön (Kierrätys puutarhanhoidossa)

ad g

IN MEMORIAM

Onko Siirtolapuutarhaliiton juhlavuoden kalenterissa Sinun valokuviasi? Vuonna 2020 Siirtolapuutarhaliitto täyttää kunnioitettavat 90 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi liiton hallitus haluaa

mistoon viimeistään 15.8.2019. Voit lähettää kuvat sähköpostitse osoitteeseen info@siirtolapuutarhaliitto.fi tai toimittaa ne pilvipalvelun kautta – esim. jaetussa kansiossa Google Photos -palvelussa tai lähettämällä kuvat WeTransfer -palvelun kautta (https://wetransfer.com/). Kerro viestissä nimesi ja alue, jolta kuva on otettu sekä saako ottamiasi kuvia käyttää Siirtolapuutarha-lehden kuvituksena ja/tai liiton internetsivuilla (kuvaaja mainitaan).

onnitella kaikkia jäsenyhdistysten viljelijöitä ilmaisella siirtolapuutarhakalenterilla, joka postitetaan lehden tämän vuoden viimeisen numeron mukana. Kalentereita annetaan myös lahjaksi liiton sidosryhmiin kuuluville ja yhteistyökumppaneille – sekä koti- että ulkomailla. Kalenterissa esitellään perinteisesti jäsenyhdistysten siirtola-/ryhmäpuutarhaalueita viljelijöiden ottamin kuvin. Näin ollen tarvitsemme siihen kuvia eri alueilta ja eri vuodenajoilta. Kuvissa saa olla mökkejä, maisemaa, yksityiskohtia, ihmisiä (jolloin tarvitaan kohteen lupa) – ihan mitä tahansa, minkä näet puutarhassasi linssin kautta. Vaakakuvat soveltuvat parhaiten kalenterikäyttöön. Kuvien tulee olla digitaalisessa muodossa ja tarkkuuden tulee olla painotarkoitukseen riittävä (vähintään 300 dpi). Painettavaksi tarkoitettu kuva on aina syytä kuvata kameran parhailla laatuasetuksilla. Painoteknisistä syistä kuvia saatetaan joutua rajaamaan. Kalenterissa kerrotaan miltä alueelta kuva on otettu sekä kuka on kuvaaja. Toimita kuvasi liiton toi-

Syyskuun Siirtolapuutarha-lehden kansi voitti äänestyksen Vuoden 2018 siirtolapuutarha-lehtien kansikuvakilpailun parhaaksi nousi numeron 4/2018 kansi. Perusteluja olivat muun muassa hieno sommittelu ja upeat värit. Houkuttelee tutustumaan sisältöön. Kaikkien osallistuneiden kesken arvottiin kolme Pieni siirtolapuutarhasanasto -julkaisua. Sanaston saivat: Ann-Mari, Helsinki Minna, Helsinki Terho, Kuopio Kiitokset kaikille äänestykseen osallistuneille!

Suuri persoona on poissa

Maaliskuussa vuonna 1936 syntynyt Erkki Hiltunen – Eka – on poistunut keskuudestamme. Äkillisen sairaskohtauksen, 28.1. myötä lähti joukostamme iso osa siirtolapuutarhahistoriaa. Ekan puutarhahistorian aloitus tapahtui Hatanpäällä, josta isoäiti oli hankkinut mökin ja palstan jo 1916, eli heti Hatanpään perustamisen jälkeen. Siellä oli mökki myös Ekan vanhemmilla.Tampereen kaupunki otti puutarhan maat omaan käyttöönsä vuonna 1975, jolloin siirtolapuutarha siirtyi korvaavalle paikalle Niihamaan. Eka ja Eila perheineen saivat saman numeron palstan Näsijärven rantamaisemiin kuin Hatsullakin oli, eli numeroksi tuli 51. Palstalle nousi omin käsin viehättävä mökki ja viljely alkoi toden rivakasti jatkuen aina Erkin poismenoon saakka. Erkki oli koko elämänkaarensa urheilumies henkeen ja vereen. Hän toimi Tampereen Pyrinnön joukoissa monenlaisissa tehtävissä. Hän suoriutui niin juoksujen lähettäjän tehtävistä kuin kaikenlaisesta tilastoinnistakin vakuuttavalla tavalla. Myös Niihamassa hän oli luotettava urheilupersoona osallistuen kaikenlaiseen toimintaan, mitä urheilussa voi olla. Aukko jonka Ekan poismeno jätti, on vaikea ja miltei mahdotonkin täyttää. Eka oli mukana niin Niihaman johtokunnassa kuin lähes kaikissa puutarhan toimintaan liittyvissä asioissa. Rauhallisuus ja kaikkia muita arvostava persoonallisuus ei koskaan kaivannut mitään erityishuomiota. Toki hänelle myönnettiin myös erilaisia tunnustuksia vuosien mittaan, mutta erityisesti hän arvosti Niihaman yhdistyksen kunniajäsenyyttä jonka hän sai vuonna 2011. Eka oli sympaattinen herrasmies kaikissa toimissaan ja todellinen suuri urheilun tietosanakirja. SINIKKA JA VOITTO PALMIO 31

Kampanjatarjous lukijoille! Etukoodilla “siirtolapuutarha” saat aikuisten päivälipun hintaan 9 € / kpl. Osta lippusi osoitteesta: ZZZ SLKDMDNRWL Ć OLSXW (norm. 12 €, ovelta 16 € / kpl). Ei ostorajoituksia.

S UU T UU

Piha & Koti

Piharakentamisen, puutarhan ja kodin sisustuksen messutapahtuma Pihahaaveet ja -hankinnat saman katon alla! » Kukat, kasvit, siemenet ja sipulit sekä pihalaatat ja -kivet » Grillit ja kesäkeittiöt sekä pihakalusteet, rakennukset ja leikkimökit omaan pihaan ja puutarhaan » Näyttävä Rinnakkain-sisustusnäyttely, johon rakennetaan viisi erilaista tilaa, jotka toimivat niin sisä- kuin ulkotiloinakin

12.–14.4. Tampereen Messu- ja Urheilukeskus PE 11–18 • LA 10–17 • SU 10–17 www.pihajakoti.fi • #PihaJaKoti

» DIY-alueella pääset tekemään oman kasviterraariosi » Green, Grow & Design Shop -alueen teemana piha-, puutarha- ja vihersisustamisen mahdollisuudet Inspiroidu, pakkaa ideat mukaan ja toteuta haaveidesi piha!