PUUTARHA 4/2020
HERKULLINEN SADONKORJUUJUHLA ALOITTAA SYKSYN VA LM I S TAU D U TA LV E E N P UUTA RH A N SY YS T YÖT S I R PA S A NTA LA N P U U TA RH A ON YLLÄT YK S I Ä TÄYN N Ä
4/2020
TÄSSÄ NUMEROSSA
Tässä Siirtolapuutarha-lehdessä käännytään kohti alkavaa syksyä. Mitä mökissä ja puutarhassa on hyvä tehdä, ennen kuin talvi tulee? Luomme katseen myös päättyneeseen kesään vierailulla Sirpa Santalan puutarhassa Tampereen Nekalassa. 4 ESTÄ EI-TOIVOTUT VIERAILUT Varmista syksyn tullen, että mökki on riittävästi suojattu murroilta. 8 EVAN PUUTARHAVINKIT Kerää siemensato talteen
S.
10
S.
14
Lapset tutustuivat Ruskeasuon museomökkiin 50-luvun lastenkutsuilla.
10 AJASSA - SADONKORJUUJUHLA VienaK rakastaa juhlia. 13 PUUTARHATERAPIAA Pirkko Lahti pohtii avoimuutta ja turvallisuutta.
S.
16
14 MANSIKKAPAIKKA Haravalapio, biohiili, museomökki ja Lukuvinkki
S.
4 SYYSKUU ON HYVÄ AIKA JÄRJESTÄÄ PUUTARHAJUHLAT. ILLAN VIILETESSÄ KÄÄRIYDYTÄÄN VILT-
Mökkien kameravalvonta on yleistynyt. Kamerat ovat halventuneet ja kuvien laatu on parantunut.
TEIHIN TAI SIIRRYTÄÄN JATKAMAAN YHDESSÄ OLOA SISÄLLÄ MÖKISSÄ.
16 PUUTARHAN SYYSTYÖT Syksyn kylvöt vievät kohti uutta kesää. PUUTARHA 4/2020
HERKULLINEN SADONKORJUUJUHLA ALOITTAA SYKSYN VALMISTAU DU TALVEEN P U U TARHAN SYYSTYÖT SIRPA SAN TALAN P U U TARHA O N Y LLÄTY K SIÄ TÄY N N Ä
Kannen kuva: Viena K
Monet vihannekset ja kukat voidaan kylvää syksyllä, pohjoisemmassa säistä riippuen syys-lokakuussa ja etelässä jopa marras-joulukuussa.
18 ME SIIRTOLAPUUTARHURIT Päätoimittaja Soili Ukkolan mökki on Helsingin Vallilassa. 19 KYSY LEENALTA Miten puutarhaa pitää siivota syksyllä? 20 TAPASIMME SIRPA SANTALAN Tässä puutarhassa on yllätys toisensa perään.
23 KEITTIÖSSÄ Murea omenapaistos 23 BLOGITÄRPPI Oravan kesäpesä 24 UNOHDETUT PERENNAT Metsäkatkero 26 SIIRTOLAPUUTARHA LIITTO TIEDOTTAA Siirtolapuutarhaliiton kesäkurssit ovat jäsenetuja, ne eivät maksa siirtolapuutarhurille mitään. 28 PALSTOILLA TAPAHTUU Siirtolapuutarhakesä on ollut täynnä tapahtumia.
PÄÄKIRJOITUS
VIELÄ ON AIKAA KIRJOITAN TÄTÄ ELOKUUN alkupuolella, ja vielä on täysi kesä. Iltaisin tuntuu jo kuitenkin, että olemme siirtymässä kesästä kohti syksyä. Kastetta on runsaammin ja yöt yöltä kosteampia ja viileämpiä, kuten pohjoisen kesä on lopulta ennen talven tuloa. Onneksi syksyn kuvastot kevään sipulikukista tarjoavat toinen toistaan komeammilla kuvilla varustettuja ehdotuksia siitä, mitä voimme laittaa maahan ja mitä voimme jälleen talven jälkeen odottaa.
lomautetuiksi joutuneet. Ajankäytön lisääntyessä mökkejä ja palstoja on kunnostettu enemmän kuin vuosiin, mikä on näkynyt positiivisesti alueitten yleisilmeessä. Pienet pulmat säällisten nykymukavuuksien takaamiseksi ovat haastaneet mielikuvituksemme keksimään moninaisia ratkaisuja, ja niistä on jaettu auliisti vinkkejä muille varsinkin sosiaalisessa mediassa. Loppujen lopuksi kukaan ei tarpeen vaatiessa ole niin kekseliäs kuin siirtolapuutarhuri.
TOIVOTTAVASTI KAIKKI ovat saaneet nauttia menneestä
kesästä omalla palstallaan puuhastellen. Koronan tuomat turvarajatkin ovat toteutuneet siellä ihan itsestään ilman suurempia järjestelyitä. Edelleen korostaisin ja muistuttaisin, kuinka etuoikeutetussa asemassa ME siirtolapuutarhurit olemme Suomessa ja muualla Euroopassa. Meillä on ollut mahdollisuus ”paeta” kaupunkiasunnoista puutarhoihimme päiväksi, viikonlopuksi, viikoksi tai vaikka koko kesäksi, kukin mahdollisuuksiensa ja voimavarojensa mukaan. Monet, joilla on ollut mahdollisuus etätöihin, ovat olleet mökillään enemmän kuin koskaan aiemmin, samoin useat
KUN TÄMÄ SIIRTOLAPUUTARHA -lehden numero ilmestyy, syksy on tullut. Sato on toivottavasti saatu korjattua ja syystyöt ovat hyvässä käynnissä. Se tietää sitä, että palstamme mökkeineen jäävät talven armoille huollettuina ja kunnostettuina. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että kokonaan unohduksiin ne eivät saa jäädä talvikaudeksi. Käynnit ainakin viikonloppuisin ovat tarpeen. Siten me osaltamme suojelemme omia ja naapureidemme palstoja kutsumattomien käynneiltä.
Nauttikaa kuulakkaista syksyn päivistä!
Siirtolapuutarha 4/2020 / 85. vuosikerta / ISSN0359-4955
JULKAISIJA Suomen Siirtolapuutarhaliitto ry.
TILAUSHINTA
PÄÄTOIMITTAJA Pertti Laitila,
Vuosikerta 40 € / kestotilaus 37 €
041 444 6242, pertti.laitila@gmail.com TOIMITUS Pirjoliisa Laurén, toimitus@siirtolapuutarhaliitto.fi ART DIRECTOR Riikka Siusluoto riikka.siusluoto@gmail.com TOIMITUSNEUVOSTO Maylis Karjalainen (pj), Irja Appelroth, Pirkko Kilpeläinen, Olli Salin ja Harri Tiainen ILMOITUSMYYNTI Tmi Johanna Pelto, johanna@johannapelto.fi, 040 9030 141 PAINOPAIKKA Grano Oy
PANKKIYHTEYS
Nordea IBAN FI73 1436 3000 1010 85 LIITON TOIMISTO
Pengerkatu 9 B 39, 00530 Helsinki info@siirtolapuutarhaliitto.fi www.siirtolapuutarhaliitto.fi 010 321 3540 (8,35 snt/puh + 16,69 snt/ min sis. alv 24 %) Jäsenpalvelut 050 911 8191 Toimisto palvelee puhelimitse tiistaista torstaihin klo 10–14
Siirtolapuutarha-lehti on painettu ekologiselle MultiOffset-paperille, joka on päällystämätöntä, hiokkeetonta offsetpaperia. Paperilla on PEFC-sertifikaatti, joka edistää ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää metsätaloutta.
Osoitteenmuutokset oman yhdistyksen kautta. Toimitus pidättää oikeuden toimitukselle lähetetyn aineiston toimittamiseen ja lyhentämiseen. Juttujen ja valokuvien osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kielletty. Lehti ei maksa palkkiota lukijoiden kirjoituksista tai kuvista. Seuraava Siirtolapuutarha-lehti 5/2020 ilmestyy viikolla 51
ALASKA BRANDS
TEEMA
Kameravalvontaan on jokaisella lupa, kun kuvaa vain omaa pihaa, ei naapuria tai yleisiä alueita.
ESTÄ EI-TOIVOTUT VIERAILUT TEKSTI PIRJOLIISA LAURÉN / KUVAT ALASKA BRANDS, PEDELUX OY
Kun syksy pimenee ja siirtolapuutarhat hiljenevät, alueilla saattaa hiippailla ei-toivottuja vieraita. Ennen syksyn tuloa kannattaa varmistaa, että mökki on riittävästi suojattu murroilta.
4
ALASKA BRANDS
TEEMA
Kamera kannattaa kiinnittää mahdollisimman ylös ja huomaamattomaan paikkaan.
O
vi on se reitti, mitä ei-toivotut vieraat yleisimmin käyttävät, kun menevät siirtolapuutarhamökkiin luvatta. Ovi väännetään auki esimerkiksi sorkkaraudalla. Myös ikkuna voidaan rikkoa ja mennä sitä kautta sisään. Siksi ikkunat ja ovet on varmistettava hyvin. - Ikkunoihin voi laittaa luukut tai salvat, ja ikkunalasin voi vahvistaa turvakalvolla. Avattaviin ikkunoihin on saatavissa myös ikkunalukkoja. Lähtökohta on kuitenkin se, että ikkuna on yhtä heikko kuin sen poka, toteaa toimitusjohtaja Ona Gardemeister Turvaurakoitsijat ry:stä. - Mökeissä on usein vanhat ja heikot ikkunapokat. Silloin turvakalvo lasissa ei riitä, päinvastoin: kun ikkunaa yritetään rikkoa, vahvistettu ikkunalasi irtoaa nätisti menemättä edes rikki. Tästä syystä jälkilaminoidun ikkunan
pitää olla yhtä pakettia ikkunapokan vaikeutuu merkittävästi. Todennäköikanssa. sesti varas valitsee helpomman kohGardemeister lisää, että kannattaa teen eli sellaisen mökin, joka on lukittu tilata ammattilainen asentamaan niin pelkällä käyttölukolla, Gardemeister turvakalvot kuin niiden kiinnitys pototeaa. kiin, sillä jos amatööri yrittää levittää Saranoihin voi laittaa saranatapit, sidontaliimaa, lopputujolloin saranan los voi mennä aika tuhpuolelta on vaikeruksi. ampi mennä sisään. Puutarhavälineet - Oleellisinta kannattaa säilyttää on kuitenkin se, VANKKA OVI JA HYVÄT lukkojen takana. Silloin että ovi on vahva. LUKOT mielijohteesta murtoa Jos puu on vanhaa Ovien on Ona Gardeyrittävä ei löydä paikan ja ovi ohut, mikään meisterin mukaan olpäältä apuvälinettä, lukko tai salpa ei tava vankkaa tekoa ja auta, sillä sellainen takalukittavat. On hyvä, jonka avulla yrittää ovi lähtee auki rynjos niissä on myös varmurtautua mökkiin. kyttämällä. muuslukko. Tärkeää on käyttää hyväksyttyjä lukitustuotteita, jotta suojaus on riittävä. SIREENI KARKOTTAA TUNKEILIJAN - Varmuuslukko nostaa oven suoMökille voi hankkia myös hälytysjärjaustasoa, koska oven vääntäminen jestelmän. Jo pelkkä hälytysjärjestel5
PIRJOLIISA LAURÉN
PEDELUX OY
PEDELUX OY
Ikkunoihin voidaan laittaa myös ikkunarulot eli rullautuvat kalterit. Ruloja käytetään yleisesti Keski-Euroopassa, ja kiinnostus niitä kohtaan on kasvanut Suomessa. Ruloilla suojataan myös ovia.
Teräskalteri on helppo laittaa paikoilleen, kun mökki jää tyhjilleen, ja ottaa pois ikkunasta, kun tullaan taas mökille. Kuvan vaihtoehto on Pedelux Oy:n valmistama. Kalterit voidaan polttomaalata esimerkiksi ikkunapokien värisiksi.
Pakilan siirtolapuutarhassa Helsingissä päädyttiin vertailun jälkeen yhteistiloissa iLOQ-lukitusjärjestelmään. Sama avain käy kaikkiin yhteisiin oviin.
mä-tarra vähentää murtautujan kiinnostusta. Omaisuus merkitty -tarra vaikuttaa samoin. - Hälytysjärjestelmien hinnat ovat tänä päivänä jo suhteellisen edullisia. Vartiointiliikkeen kuukausimaksut vältetään, kun hälytysjärjestelmä lähettää omaan kännykkään viestin, jos joku yrittää tunkeutua mökkiin. Järjestelmään voidaan kytkeä myös ulkosireeni. Se huutaa kaksi kertaa 5 minuuttia ja on tehokas tunkeilijan karkottaja. Vaikka varas ehtisi jo pitkälle, on silti hyvä tietää ja mennä katsomaan, onko jotain rikottu, Ona Gardemeister sanoo. Pahimmillaan rikotusta ikkunasta tai ovesta voi sataa mökkiin sisään pitkäänkin, jos kukaan ei huomaa. Hän suosittelee myös valvontakameraa. Siihen voi lisätä hämäräkytkimen ohjaamaan valaistusta niin, että mökin pihalla syttyy valo, jos joku liikkuu siellä. Mökille ei pidä jättää talveksi mitään arvokasta eikä alkoholia. Kun mökin lukitsee talviteloille, verhot kannattaa jättää auki, jotta mahdollinen tunkeutuja näkee, ettei sisällä ole arvotavaraa. - Mökkimurroissa kysymys ei ole pelkästään omaisuuden varastamisesta, vaan myös kotirauhan rikkomisesta, josta jää epämiellyttävä olo pitkäksi aikaa. Eikä sekään ole mukavaa, jos mökille mennessään huomaa, että siellä
on joku asustellut ja järjestänyt kenties omia juhliaan.
telo, jolla kamera lukitaan puuhun tai seinään. Sellaisen irrottaminen on sen verran hankalaa, että yleensä varas luovuttaa ja jättää kameran paikoilleen. Varkauksista on aina tehtävä ilmoitus sekä yhdistykselle että poliisille.
KAMERAVALVONTA YLEISTYY
Mökkien kameravalvonta on yleistynyt. Kamerat ovat halventuneet ja kuvien laatu on parantunut. - Halvimmat riista- eli valvontakamerat reagoivat liikkeeseen ja tallentavat kuvaa tai videoita muistikortille. Niiden hinta vaihtelee 100-200 euron välillä, kertoo toimitusjohtaja Eerik Koskelo Alaska Brands Oy:stä. - Sellaisten kameroiden hintahaitari on 200-400 euroa, jotka lähettävät puhelimeen tai sähköpostiin kuvia tai videota. Niitä myydään tällä hetkellä eniten. Nykyiset valvontakamerat ovat pieniä ja helppoja asentaa. Ne toimivat paristolla, akulla tai verkkovirralla. - Verkkovirta on varmin, mutta silloin kamera täytyy sijoittaa mökin tuntumaan niin, että verkkovirtalähde on lähellä. Paristokäyttöisetkin toimivat hyvin, samoin akkkukäyttöiset, ja ne voi sijoittaa kauemmaksi, esimerkiksi puuhun. Kameraan tarvitaan 12 tavallista AA-sormiparistoa, ja ne kestävät 3-6 kuukautta, Eerik Koskelo sanoo. Kameroita varastetaan jonkin verran, mutta sitä voi estää sijoittamalla kamera korkealle ja mahdollisimman huomaamattomaan paikkaan. Kameroihin on lisäksi saatavissa turvako6
EDULLISET KÄYTTÖKUSTANNUKSET
Pimeyden työt tehdään yleensä pimeällä. Kameroiden kuvalaatu on nykyisin hyvä myös yöaikaan. Kamerassa on infrapunaledi, joka on ihmissilmälle näkymätön, ja kamera on äänetön, joten se ei paljasta itseään pimeässäkään. - On myös kameroita, jotka lähettävät hälytyksen, jos joku liikkuu lähistöllä. Mutta sähköposti- ja kännykkäilmoituksetkin tulevat nopeasti, kamerasta riippuen viiden sekunnin ja minuutin välillä, Eerik Koskelo kertoo. Kuvat ja videot tallentuvat aina myös muistikortille. Käyttökustannuksista Eerik Koskelo toteaa, että tarvitaan dataliittymä ilman puheominaisuutta ja sim-kortti. Jos haluaa sellaisen, joka lähettää kuvaa sähköpostiin, liittymän hinta on 4-5 euroa kuussa. Jos kamera lähettää videota, liittymä maksaa 8-10 euroa kuussa. Kameravalvontaan on jokaisella lupa, kun kuvaa vain omaa pihaansa, ei naapuria tai yleisiä alueita. Edellytys on, että tontilla on kyltti tai ikkunatarra, jossa kerrotaan, että kiinteistössä on kameravalvonta. ✖
LUKOT YHTENÄISTETTIIN PAKILAN SIIRTOLAPUUTARHAAN rakennettiin viitisen vuotta
sitten uusi huoltorakennus. Siihen tuli pesutupa, suihkut ja vessat. Kun lukitusjärjestelmiä vertailtiin, Pakilassa päädyttiin iLOQ-elektroniseen lukitusjärjestelmään. - Se on sähköisesti ylläpidettävä järjestelmä, jonka avaimet ohjelmoidaan tietokoneella, kertoo puheenjohtaja Kalevi Lehikoinen. - iLOQ on aika hintava, mutta uusimme samalla kertaa kerhotalon lukituksen, ja kun rakensimme uuden jäteaseman, siihenkin asennettiin iLOQ. Nyt sama avain käy kaikkiin kolmeen ra-
kennukseen. Jokaisesta avaimesta maksetaan 25 euron pantti, ja yksi mökki saa niitä tarpeen mukaan 1-3 kappaletta. - Jos avain katoaa, 25 eurolla saadaan hankituksi uusi. Kadonnut avain ohjelmoidaan toimimattomaksi, minkä jälkeen sillä ei enää pääse mihinkään, vaikka joku sen löytäisi, Kalevi Lehikoinen kertoo. ONKO OHJELMOINNISSA ISO TYÖ?
- Alussa siinä oli hommaa, kun kaikki avaimet ohjelmoitiin kerralla, mutta ylläpito sujuu koh-
tuullisen helposti. Minä ohjelmoin ne ja minulla on varahenkilö. Avaimia ohjelmoidaan 10-15 kappaletta kesässä. Kalevi Lehikoinen tarkentaa, että tarjolla olisi ollut järjestelmä, jossa avaimet voi ohjelmoida etänä, mutta se oli liian kallis. Nyt avaimen haltijan täytyy tulla hänen luokseen paikan päälle. Kysymykseen, onko iLOQ murtovarma, Kalevi Lehikoinen vastaa onko täysin murtovarmaa olemassakaan? - Mutta iLOQ-lukkojen asennuksen jälkeen kukaan ei ainakaan ole murtautunut rakennuksiimme.
VARAUDU SYYSSATEISIIN Tarkista ainakin nämä kohdat, ennen kuin laitat mökin talviunille. RÄNNIT
Ohjaa katolta tuleva vesi kauemmaksi seinästä riittävän pitkillä ränneillä. Mökin nurkkaa kulkevan rännin alla tulee olla ohjauskouru, joka vie veden pitemmälle, ettei se jää seisomaan seinän viereen. Rännit täytyy puhdistaa aika ajoin roskista, etteivät ne valu yli. KATTO
Tarkista katto aika ajoin, ettei siellä ole alkavia vuotoja. Isompi vuoto varoittaa vasta, kun vesi tulee katosta sisälle mökkiin, mutta sitä ennen vettä saattaa vuotaa raoista tai rei’istä mökin rakenteisiin ja alkaa homehduttaa niitä. Jos talvella tulee paljon lunta,
kannattaa käydä pudottamassa lumet mökin katolta. Kevään tullen sulava lumi muuttuu painavammaksi ja saattaa rikkoa katon rakenteita. PIIPPU
Tarkista katolla käydessä myös savupiippu. Jos hormi vuotaa, se näkyy piipun liitoskohdissa, jotka mustuvat noesta. Vapaa-ajan asuntojen piiput, joita ei käytetä ympärivuotisesti, on lain mukaan nuohottava vähintään kolmen vuoden välein. Nuohoojat ovat yksityisyrittäjiä, ja nuohooja on tilattava itse. Jos mökissä on välikatto ja vintti, tarkista niistä hormin läpiviennit. Piipun ulosmenoaukkojen reunat eivät saa lämmetä. Jos
7
reunat ovat mustuneet, se kertoo, että on tehtävä nopeasti jotakin. PIHA
Laatat ovat kätevät ja terassit mukavia, mutta ne eivät saa peittää liian isoa osaa pihasta, jotta hulevesi pääsee imeytymään maahan. Pihassa pitää olla veden vuoksi riittävästi viljeltyä aluetta. Monissa siirtolapuutarhoissa on määrätty, minkä verran pihasta saa laatoittaa.
Asiantuntijana Marjaniemen siirtolapuutarhan isäntä Leo Pusa. Lisätietoa: www.marjis.net/ohjeet/ rakentaminen/
PUUTARHAN SIEMENSATO TALTEEN TEKSTI JA KUVAT EVA RÖNNBLOM KÄÄNNÖS MAYLIS KARJALAINEN
V
arjolilja (Lilium martagon) on 1-1,5 metriä korkea, komea sipulikasvi, joka kylväytyy helposti itsestään. Sen kukinta muistuttaa taaksepäin kaartuvine terälehtineen turbaania. Kuten monet Lilium-suvun kasvit, varjolilja viihtyy, kun sen tyvi on varjossa perennojen tai kesäkukkien keskellä. Se viihtyy myös niittyjen heinikoissa ja menestyy niin auringossa kuin puolivarjossa. Kuva auttaa tunnistamaan varjoliljan ensimmäiset lehdet ja näyttää, kuinka se kehittyy vuodesta toiseen. Kehitys siemenestä kukkivaksi liljaksi vie 4-6 vuotta. Ostosipulit istutetaan syksyllä. Varjoliljan siemenet kerätään ja sivusipulit nostetaan syksyllä. Siemenkapseli ja siemeniä Varjoliljan talventörröttäjä Valkoinen varjolilja (Lilium martagon var. Album)
1.
2.
3.
4.
KYLVÄ VARJOLILJAA
KASVULLINEN ELI VEGETATIIVINEN LISÄYS
1. Kylvä siemenet syys-lokakuussa. 1-2 vuoden päästä siemen tekee sirkkalehdet.
Syyskuussa, kun varjoliljan kukka on kuihtunut kuivaksi ja kovaksi, voit kaivaa ylös sen sipulin. Kaiva varovasti, sillä sipuli voi olla hyvin syvällä. Se on jo jakautunut muutamaksi isoksi sipuliksi ja useiksi pikkusipuleiksi. Erottele ne toisistaan ja istuta takaisin maahan tai ruukkuihin. Näin lisätyt varjoliljat ovat samanlaiset kuin emokasvi.
2. Seuraavana vuonna varjolilja on venähtänyt pituutta ja tuottaa kokonaisen lehtirusetin. 3. 3-4 vuotta kylvöstä liljalla on useita lehtikransseja. 4. 5-6 vuotta kylvöstä ja maasta nousee vahva lehtimassa, joka tuottaa vartta pitkin useita lehtikransseja. Lopuksi nousee kokonaisena varjoliljan kukinta.
8
EVAN PUUTARHAVINKIT
KERÄÄ SIEMENET KUIVINA
Kerää puutarhasi siemensato kuivana ja aurinkoisena päivänä. Seuraa kasvien kehitystä pitkin kesää, jotta siemenkodat eivät ennätä avautua ja levittää siemeniä ympärilleen ennen kuin olet ehtinyt kerätä niitä. Poimi siemenet kokonaisina siemenkotina ja käsittele niitä sisätiloissa. Huolehdi, että siemenet ovat täysin kuivia ennen kuin pussitat ne. Voit itse tehdä niille säilytyskuoren tai käyttää valmiita kuoria. Merkitse kuoreen kasvin nimi ja keräysvuosi. Luo oma siemenarkistosi ja säilytä sitä kuivassa, jotta siementen itävyys säilyy pitkään. Useimmat siemenet säilyttävät itävyytensä monta vuotta, kun ne säilytetään oikein. Jotkut säilyvät vain vuoden.
HELPOSTI KERÄTTÄVIÄ JA ITÄVIÄ SIEMENIÄ MONIVUOTISIA:
Akileija Anisiisoppi Lupiini Keisarinkruunu Kevätesikko Pensaspioni Persilja (kaksivuotinen) Ruusunätkelmä Salkoruusu Siperiankurjenmiekka Sormustinkukka Varjolilja
Useimmat siemenet säilyttävät itävyyden monta vuotta, kunhan ne säilytetään oikein. Jotkut vanhenevat nopeasti, jopa vuodessa.
YKSIVUOTISIA:
Kehäkukka Kesäkurpitsa Krassi Kurpitsa Orvokki Samettikukka Tilli Tomaatti Tuoksuherne Unikko
Oikeanpuoleinen kulma pujotetaan vasemman sisään.
KUOREN TEKO-OHJE Taittele säilytyskuori siemenille - et tarvitse liimaa etkä teippiä. 14 x 14 cm kokoinen paperi on sopiva. Käytä värikoodeja, esimerkiksi punaista paperia kukille, vihreää kasviksille tai vaikka kaunista kukallista paperia. Muista merkitä kuoreen, mitä siemeniä sen sisällä on ja minä vuonna ne on kerätty.
9
”Nyt olen keskittynyt puutarhaan. Joskus tulevaisuudessa kenties rakennan uuden mökin”, Viena sanoo.
”Parhaat juhlat ovat ne juhlat, jotka toteutuvat.”
10
AJASSA
SADONKORJUUJUHLA ALOITTAA SYKSYN TEKSTI PIRJOLIISA LAURÉN / KUVAT VIENA K
Sato on kypsynyt. Kynttilälyhdyt valaisevat tummenevaa iltaa, kun viltteihin kääriytyneet ystävät nauttivat omenapuun alla puutarhan antimista. Syyskuu on hyvä aika järjestää puutarhajuhlat.
P
uutarhajuhlan teemana oli Vil- Puutarhan syystöitä on mukava lapaita&viini. Tarkemmin se tehdä porukalla. Puutarhassa puuhasoli sadonkorjuujuhla ja samalla telu on hyvä tapa päästä irti arjesta, ja jäähyväiset kesälle. Tarjoilupöydälle oli kokemus on kiva jakaa ystävien kanssa. kerätty puutarhan antimia. KynttiläTalkoot myös muistuttavat siitä, miten lyhdyt valaisivat sametintummaa iltaa, iso merkitys ystävillä ja toinen toisensa ja villapaidat ja viltit piauttamisella on. Ja syystivät lämpimänä. Kun talkoot ovat erinomaiilta pitemmälle ehtiesnen syy järjestää kauden ”Puutarha sään kävi liian viileäksi, viimeiset puutarhajuhopettaa siirryttiin sisälle möklat, Viena hymyilee. hyväksymään kiin syömään jälkiruokeskeneräisyyden.” ”MINUNKIN MÖKKI ON kakakkua. Viena K aikoo MYYNNISSÄ” järjestää tänä vuonna Puutarhajuhlat oli yksi, samanlaiset sadonkorjuujuhlat kuin joskaan ei ainoa syy siihen, että Viena viime syksynä. Ne voisivat olla vaikka alkoi haaveilla siirtolapuutarhamötalkoopäivän päätteeksi. kistä. Hän halusi mökin, jonne pääsee 11
bussilla, ratikalla tai pyörällä, ja jonne on helppo kutsua ystäviä. Myös oma puutarha oli houkuttava ajatus. - Kiertelin loppukesästä kaksi vuotta sitten Helsingin siirtolapuutarha-alueita. Luin ilmoitustauluja ja tutkin myynti-ilmoituksia netistä. Olin katsomassa yhtä mökkiä, kun naapuri huikkasi, että hänenkin mökkinsä on myynnissä, Viena kertoo. Siitä mökistä syntyi kaupat. - Siirtolapuutarhaelämä on ollut vielä parempaa kuin oletin. Pelkäsin vähän, että mitä jos innostukseni hiipuu enkä jaksakaan hoitaa puutarhaa, mutta sen sijaan innostun yhä enemmän. Pyöräilen mökille kotoa 25 minuutissa ja vietän täällä paljon aikaa
AJASSA
Downton Abbey -juhlat Viena järjesti yhdessä pikkusiskojensa kanssa. Idea syntyi, kun hän löysi nettikirppikseltä Downton Abbey -henkisen rottinkikaluston mökille. Juhlat toteutettiin nyyttäreinä.
Syystalkoiden päätteeksi järjestetyissä juhlissa syötiin sienikeittoa, punajuuurileipää, tomaatteja, oliivifocacciaa ja burrataa.
maaliskuusta lokakuulle. Mökki ei ole sellainen, että siellä voisi oleskella talvella. Toistaiseksi se on saanut olla siinä kunnossa kuin se oli ostettaessa. - Olen nyt keskittynyt puutarhaan. Joskus tulevaisuudessa kenties puran mökin ja rakennan uuden. Katsotaan.
kas ja itse pidän murretummista ja pehmeämmistä väreistä. Puutarha on myös hyvin suoralinjainen, ja olen muokannut sinne erilaisia muotoja ja tehnyt rönsyilevämpää. Tarkoitukseni ei ole tuhota sitä, mitä siellä on, vaan lisätä omannäköisyyttä. Viena lisää naurahtaen, että puutarha opettaa hyväksymään keskeneräisyyttä. Kaikkea ei saa heti valmiina vaan vasta ajan kanssa.
SATO ON PARASTA TUOREENA
Ensimmäisenä kokonaisena kesänä Viena lähinnä katseli, mitä puutarhassa kasvaa. Itse hän viljeli vain tomaattia, salaattia, perunaa, kesäkurpitsaa ja yrttejä. - Kokemattomana laitoin niitä kasvamaan liikaa, ja satoa tuli niin paljon, että jaoin kesäkurpitsoita ja perunoita kaikille, jotka halusivat. Silti osa sadosta joutui hukkaan, sillä minulla ei ole isoa pakastinta tai kellaria, jonne voisin säilöä. Itse kasvatettu ruoka on myös parasta tuoreena. Tänä vuonna istutin sen verran, mitä kesän ja syksyn aikana tulee syödyksi. Kuluneen kesän projekti on ollut kasvihuone. Sen ohessa Viena on päivittänyt kukkapenkkejä omaan makuunsa. - Puutarha on tosi hyvin hoidettu, mutta sen värimaailma on kir-
OSA JUHLISTA ON NYYTTIKESTEJÄ
Niin, ne juhlat. Viena sanoo rakastavansa kaikenlaisia juhlia ja etenkin teemajuhlia. Hän on järjestänyt muun muassa Downton Abbey -juhlan, jossa pukeuduttiin ja syötiin teeman mukaisesti. Mökkinaapureiden kanssa hän pisti pystyyn ulkoilmaelokuvaillan. Omenapuiden väliin pingotettiin lakana, ja elokuva heijastettiin siihen videotykillä. - Kun ilta tummeni, katselimme elokuvaa ja nautimme tarjoiluista. Perinteisiä puutarhajuhlia on ollut monia, ja nyt Vienalla on suunnitteilla jo puheena ollut sadonkorjuujuhla. - Mökin keittiö on pieni, mutta siellä pystyy kokkaamaan yksinkertai12
Viena ei halua nostaa juhlien rimaa liian korkealle, koska silloin ne jäävät helposti haaveeksi. Parhaat juhlat ovat ne, jotka toteutuvat, olivatpa ne suuret tai pienet ja olipa tarjoilupöydällä mitä tahansa.
sia ruokia. Osan tarjoiluista teen valmiiksi kotona. Juhlan alkaessa kootaan salaatit, juustotarjotin ja muut, mitkä eivät vaadi monimutkaisia valmisteluja. Osa juhlista on nyyttikestejä. Viena K on nimi, jota Viena käyttää blogissaan ja instassa. Hänen koko nimensä on Viena Kangas, millä nimellä hän tekee töitä kuoronjohtajana. Omien somekanaviensa lisäksi hän tekee some-sisältöjä yrityksille. Kolme vuotta sitten Vienalta ilmestyi vegaaninen kakkukirja. Hänellä on blogissaan paljon reseptejä, ja idea kirjasta syntyi niistä. Vienan blogiin http://VienaK.com/ on tallennettu myös puutarhajuhlien ruokareseptejä. - Juhlia kannattaa järjestää pienemmälläkin porukalla. Toki isot juhlat, joihin voisi kutsua kaikki ystävänsä, olisivat ihanat, mutta ne vaativat paljon aikaa ja valmisteluja. Siksi en jää odottamaan, että tulisi sopiva tilaisuus isoille juhlille, vaan olen päättänyt, että parhaat juhlat ovat ne juhlat, jotka toteutuvat, suuret tai pienet. Olipa väkeä enemmän tai vähemmän, aina on yhtä hauskaa istua puutarhassa iltaa ystävien kanssa. ✖
PIRKKO LAHTI on eläkkeellä oleva siirtolapuutarhapalstan omistaja ja mielenterveysalan ammattilainen. Kysymykset: toimitus@siirtolapuutarhaliitto.fi
AVOIMET PUUTARHAT JA TURVALLISUUS PARAIKAA ELETÄÄN ELOKUUTA . Asuntomessut on avattu. Olen käynyt niissä usein ja tuntemukseni ovat kahtia jakautuneet: ”Jos olisin rakennuttamassa uutta kotia, tuossa kivoja ideoita. Tuo meille pitää saada! Ahaa tuollaista nyt. Onpas kaikkea keksitty. No jaa…” Avoimissa puutarhoissa lienee samaa tunnelmaa: ”Kaikkea ne ovat keksineet, mutta ei sovi meille. Ai, tuollaistakin voisi olla! Tuo meillä toteutetaan.” AVOIMUUDESSA ON hyviä puolia. Tulee testatuksi omaa tilannetta, opituksi uutta ja saa myös tilaisuuden kauhistella ja päivitellä. Mutta avoimuus herättää joskus ajatuksen, kannattaako kaikkea näyttää? Ammattini puolesta korostan aina avoimuutta, mutta samalla totean, että ihan kaikkea ei koskaan kannata kertoa. Avoimuuden eräs mittari on kokemus sisäisestä turvallisuudesta. Näytinkö liikaa, puhuinko liikaa? Uhkaako minua nyt jokin? Annoinko naapurille tai ystävälle aseen loukata minua? Siirtolapuutarha-lehdessä puhutaan turvajärjestelyistä. Ulkoista turvallisuutta säädellään lukoin, portein, valaistuksella, valvonnalla, kameroilla ja muilla toimilla. Jollakulla on mökillään liiketunnistimet tai muut kikat rekisteröidä luvattomat kulkijat. Ne kaikki on hyvä ajoittain päivittää.
PUUTARHATERAPIAA
AVO I M U U D E N Y KS I M I T TA R I O N KO K E M U S S I SÄ I S E STÄ T U R VA L L I S U U D E S TA . N ÄY TI N KÖ LI I K A A , P U H U I N KO L I I K A A?
ja oudot yksilöt rekisteröidään, ja sehän on hyvä!
Vaikeampi on päivittää sisäisen turvallisuuden kokemusta. Joku pelkää pimeää, toiselle se on turva. Toinen pelkää metsää, toiselle se on turvallinen. Joku kokee valot mökissä turvaksi, toinen uhaksi, koska silloin kaikki näkyy ulos. SISÄINEN TURVALLISUUS kytkeytyy perusturvallisuuteemme: kotona, kasvuympäristössä ja elämän kokemuksissa koetuksi turvallisuudeksi. Pelot eivät poistu niitä hautaamalla, vaan kohtaamalla ne. Haasteeksi tulee olla sinut itsensä kanssa. Kumpaakaan turvallisuuden puolta ei pidä väheksyä. Ohikulkevat mökkiläiset, uteliaatkaan, eivät ole uhaksi, vaan iloksi kun tervehdit heitä ja vaihdat muutaman sanan. Outous pelottaa, tuttuus tuo turvallisuuden. Mökkiyhteisössä opimme myös alitajuisesti seuraamaan toisten pihoja ja mökkejä ja samalla teemme turvallisuusvalvontaa. Vieraat
13
TULI KYSYMYS: ”Kolme siirtolapuutarhanaapuria ovat olleet paljon yhdessä, jopa matkailleet. Nyt yhdestä on kehittynyt kaikesta valittaja. Se on alkanut väsyttää kahta muuta, ja he ovat ruvenneet tapaamaan kaksistaan. Kolmas on huomannut sen, ja tilanne on kiusallinen. Mitä tehdä?” Parhaat ystäväryhmät ovat yleensä kaksi tai neljä eli parilliset määrät, sillä yleensä kaksi ihmistä lyöttäytyy pariksi. Kolmas pyörä on yksi ja sama tai joku vuorollaan. Te olette jo ryhmittyneet kahdeksi, jotka sympatiseeraavat enemmän toisiaan, ovat samankaltaisia. Kolmas henkilö tietää sen. Kannattaa nostaa kissa pöydälle, mutta ei niin, että olette kaksi yhtä vastaan, vaan puhukaa kumpikin erikseen hänen kanssaan. Hänelle voi sanoa, että minua kiusaa tapasi kaivaa ongelmia ja valittaa kaikesta. Älkää syytelkö, vaan kysykää, mitä hänelle on tapahtunut. Toinen vaihtoehto, että vain toinen teistä ottaa asian puheeksi ja kertoo, että olette molemmat miettineet, mitä ystävällenne on tapahtunut, kun hän on nykyään niin kielteinen. Rohkeutta ja avoimuutta kehiin!
MANSIKKAPAIKKA /
TEKSTIT PIRJOLIISA LAURÉN
PIRJOLIISA LAURÉN
MUSEOMÖKKI VIE AIKAMATKALLE
Avokuisti ja muotoillut puupylväät ovat tyypillisiä alkuaikojen mökeille, Lena Wikström sanoo.
HELSINGIN RUSKEASUON museomökin luona on 50-luvun lastenkutsut. Lapset kipuavat portaita tutustumaan museomökkiin. He ovat jo kiertäneet tunnistamassa kasveja ja mökin jälkeen he suuntaavat taittelemaan lennokkeja ja kokeilemaan puujaloilla kävelyä. Siellä voi myös leikata paperinukkeja, ommella ompelutauluja ja leikkiä entisajan pihaleikkejä. Museomökki sijaitsee siirtolapuutarha-alueen perällä. Mökin rakensi Sigurd Sundman vaimonsa Edithin kanssa vuonna 1934 tyyppipiirustuksen B1 mukaan. KAIKKI TARPEELLINEN 12 NELIÖSSÄ Mökki on kooltaan 12 neliömetriä. Siinä on pieni avokuisti ja huone, jossa on
keittosyvennys. Seinällä sisääntulossa on vanha saha, ddt-ruisku ja haalari. Puulaatikon päällä on vanha kastelukannu ja vieressä varpuluuta. Monella siirtolapuutarha-alueella on vanha mökki museona. Uudemmat mökit ovat pinta-alaltaan suurempia, pientä alkuperäistä mökkiä on laajennettu tai rakennettu kokonaan uusi. - Siirtolapuutarhayhdistys osti mökin Sundmaneilta vuonna 1983, kun sen hoito alkoi käydä heille raskaaksi, kertoo Lena Wikström. Hän kuuluu ryhmään, joka hoitaa mökkiä ja sen puutarhaa. - Puutarhassa on tyypillisiä alkuperäisiä kasveja. Mökin seinää vasten olemme laittaneet esille vanhoja pihatyökaluja. - Yksi yhdistyksemme jäsen
restauroi ikkunat. Kohta olisi aika taas maalata mökki uudelleen. Seinät, katto ja ikkunat ovat tärkeitä, jotta mökki pysyy kunnossa, Lena Wikström sanoo. Huoneessa on sänky, puusohva, nurkkakaappi, pöytä ja tuolit. Sänky on pedattu tikkitäkillä ja pitsilakanoilla. Pussilakanat olivat Sundmanien aikaan vielä tulevaisuutta. Lattialla on räsymatot ja seinällä on kehystetty valokuva Sigurdista ja Edithistä mökin edessä. Keittosyvennykseen mahtuu vain yksi ihminen kerrallaan. Syvennyksessä on pikkuinen puuliesi ja spriikeitin. Pienen tiskipöydän alla olevan kaapin ovi on auki ja siellä on potta. On kuin olisi astunut menneisyyteen - ja sehän museomökin tarkoitus onkin.
GARDENAN UUSI haravalapio on kätevä yhdistelmätyökalu. Lehtien, pensaiden leikkuujätteen ja ruohosilpun haravoiminen ja nostelu sujuu kätevästi, samoin mullan seulonta. Haravalapion avulla on helppo kerätä myös maahan pudonneet omenat. Vankka ja kestävä haravalapio on valmistettu korkealaatuisesta, tukevasta muovista. Sen voi kiinnittää puu-, alumiini-, teleskooppi- tai Ergoline-varteen. Haravalapiolle myönnetään 25 vuoden takuu.
Haravalapion suositushinta on 23 euroa, varsi myydään erikseen.
14
GARDENA
HARAVALAPIOSTA ON MONEEN TYÖHÖN
MANSIKKAPAIKKA
1
X KIRJAT
CARBONS
CARBONSIN BIOHIILI ON EKOLOGINEN PUUTARHATUOTE
LUKUVINKKI: SELJA AHAVA, TAIVAALTA TIPPUVAT ASIAT Biohiilen hinta pienissä määrissä 1,80 euroa litra, isommat toimituserät alle 1 euroa litra (sis alv24%).
SYKSYLLÄ LAITETAAN kompostit kuntoon talvea varten ja perusparannetaan lavakaulukset ja kasvimaat. Biohiili on ekologinen kasvualustan parannustuote, joka säilyy maaperässä vuosia ja on siten pitkävaikutteinen maan ravinne. Biohiili ja komposti täydentävät toisiaan. Biohiiltä sisältävällä kompostilla saa parempia kasvutuloksia kuin pelkällä kompostilla tai kompostilla ja biohiilellä erikseen. Biohiilellä kompostista tulee kosteaa ja kuohkeaa, kompostoituminen tehostuu, kompostointiaika lyhenee ja kompostoinnin vaatima tila pienenee. Biohiili vähentää myös kompostoinnin ympäristövaikutuksia. Biohiili sopii myös ulkohuussin kuivikkeeksi. Noin 1 dl biohiiltä jokaisen käyttökerran jälkeen riittää sitomaan käymälän hajut ja nopeuttamaan kompostoitumista. Biohiili luo mikrobeille otolliset kasvuolosuhteet, mikä parantaa käymäläkompostin koostumusta. Maaperässä biohiili pidättää vettä ja ravinteita ja lisää mikrobien kasvua, jolloin kasvien kasteluväliä voi pidentää ja lannoitusta vähentää. Se kuohkeuttaa maaperää,
nopeuttaa taimien juurtumista ja parantaa kasvua, sillä se sitoo vettä ja ravinteita. Jo olemassa olevaa kasvillisuutta voi elvyttää lisäämällä biohiiltä pintamaahan sekoitettuna tai pieneen kaivantoon kasvin ympärille. Lataa biohiili ennen käyttöä lannoitteella ja vedellä. Nurmikolla biohiili lisää maaperän ilmavuutta, tasaa kosteusolot ja elvyttää juuriston kasvua. Se imee sadevettä itseensä, mikä nopeuttaa nurmikon kuivumista sateen jälkeen. Tee nurmikkoon ilmastointireikiä ja täytä ne biohiilellä, noin 1 l / m2, ja saat tasaisesti vihreän nurmikon. Nurmikkoa korjatessa sekoita kasvualustaan biohiiltä ja kompostia tai lannoitetta noin 10 l / m2. Korjaukset valmistuvat muutamassa viikossa, sillä siementen itäminen on nopeaa ja tasaista. Hiekan tai sepelin kanssa käytettynä biohiili vähentää rikkaruohoja. Biohiiltä saa muun muassa Hankkijalta, monista puutarhamyymälöistä sekä netistä kauppa.carbons.fi ja Viherpeukalot. fi. 15
Saara on koulutyttö, kun hänen äitinsä kuolee onnettomuudessa. Tapahtunut jakaa elämän kahtia, aikaan ennen ja jälkeen. Äidin kuolema on muisto, joka ei hämärry, kuten muistoille monesti käy, vaan se on kirkas ja todellinen joka kerta vuosienkin jälkeen, kun se tulee mieleen. Lapsuuden järkyttänyt kokemus vaikuttaa kaikkeen, mitä sen jälkeen seuraa. Kirja jakautuu neljään osaan, joista jokainen jatkaa kertomusta uudesta näkökulmasta. Viimeisessä osassa kertojana on taas Saara, nyt varhaismurkku. Vahva sisältö saa Selja Ahavan kielenkäytössä tiiviin, kauniin muodon, jossa joka sanalla on merkitys. PL Lue lisää: http://kirjabrunssi.blogspot. com/2019/02/selja-ahava-taivaalta-tippuvat-asiat.html
VALOKUVAKISAN VOITTAJAT VIIME NUMERON Kaunein mökkinäkymäsi -valokuvakilpailuun kuvia
laittaneiden kesken suoritetussa arvonnassa 30 euron lahjakortit voittivat Tuula-Riitta Kulmala, Anne Pesonen ja Riitta Saukkonen. Onnittelut voittajille! Kilpailuun osallistuneita kuvia julkaistaan lehden tulevissa numeroissa ja nettisivulla.
SYKSY, KASVUKAUDEN TOINEN KEVÄTKÖ? TEKSTI PERTTI LAITILA
ANNE MATTSSON
Tänä vuonna monilla on ollut paljon aikaa puutarhanhoitoon. Nyt on aika ajatella myös tulevaa kevättä. Keväisin on monesti puuhaa enemmän kuin tarpeeksi, joten miksi emme keventäisi tulevaa työmääräämme nyt. MITÄ KOKEILISIN KYLVÄÄ NÄIN SYKSYLLÄ?
nen tuholaisten ensimmäistä lentoaikaa.
Persilja/ juuripersilja
Palsternakan siemen menettää itävyytensä varsin nopeasti ja kasvaa muutenkin hitaasti.
Siemenet itävät tunnetusti hitaasti, joten syyskylvöllä saat aikaistettua keväistä taimettumista. Salaatit
Kylvö niin myöhään kuin mahdollista. Et varmaan halua taimia vielä syksyllä, ja salaatin siemenet voivat itää jo +3-4 asteessa.
M
onet vihannekset ja kukat voidaan kylvää syksyllä, säistä riippuen syys-lokakuussa pohjoisemmassa ja aivan etelässä jopa marras-joulukuussa. Siemenet lepäävät talven ja itävät, kun keväiset auringonsäteet alkavat lämmittää maata - juuri oikeaan aikaan, kun olosuhteet ovat kasvulle otolliset. Kun kylvämme syksyllä, jäljittelemme kasvien luonnollista tapaa lisääntyä. Kasvit tuottavat siemeniä loppukesällä ja syksyllä, ja ne odottavat maassa kevättä. Siemen kyllä tietää, milloin on paras aika itää ja kasvaa, toisin kuin puutarhuri, joka joutuu arvailemaan sopivaa ajankohtaa kevätkylvöilleen. Syksyisen kylvön etuna on lisäksi aikaisempi sato ja se, että voi tehdä osan kevättöistä jo nyt kaikessa rauhassa. Kylmäkäsittelyn vaativien siementenkään kanssa ei tarvitse pähkäillä. Luonto hoitaa homman kuntoon talven aikana.
Mustajuuri Kaurajuuri Retikka Retiisi Rakuuna Saksankirveli Lipstikka Mäkimeirami
Tilli
Myös tillille myöhäinen syyskylvö on eduksi, sillä se itää jo varsin matalissa lämpötiloissa ja kykenee itse aikaistamaan satonsa siementen talvehdittua maassa.
Myös monia kesäkukkia ja kylmäkäsittelyä vaativia perennoja, pensaita ja puita voi kylvää jo syksyllä, varsinkin jos siemeniä pääsee keräämään omista kasveista.
Sipulit
Kukista mm.
Ruohosipuli, kevätsipuli, pillisipuli ja varsinkin karhunlaukka kylvetään syyskuussa. Näitä kaikkia on viljelty todella kauan, koska niiden versoja voidaan hyödyntää varhaisessa vaiheessa keväällä. Jos satut jostain saamaan ilmasipulin varsien latvoihin kehittyviä sipuleita, nekin on syytä laittaa nyt maahan. Tosin ne selviävät talvesta vaikka maan pinnalla, yrittävät sitten kevään tullen saada juurensa maahan. Porkkana
Porkkana on syyskylvettävistä varmin keväällä itävä. Se hyötyy syyskylvöstä monasti myös siten, että sen tuholaiset eivät ehdi sadon kimppuun, kun taimi on jo ohittanut tietyn kasvuvaiheen en16
- unikko - silkkikukka - ruiskaunokki - ritarinkannus - kehäkukka - harjaneilikka - päivänkakkara jopa itävät paremmin
syksyllä kuin keväällä kylvettyinä.
Esimerkiksi mooseksenpalavapensas, pionit, paratiisililja, ukonhatut, jouluruusut, kevätruusuleinikki, lumikki, särkynytsydän, kiurunkannus, kullerot, kolmilehdet, sinikämmen ja ruusut, kirsikat, omena vaativat syyskylvön
tai sitten erillistä kylmäkäsittelyä. Osa vaati jopa kaksi talvea, jotta kaikki siemenet itävät.
SESONKI
- Voit kylvää joko erilliseen kylvöpenkkiin, lavaan tai ruukkuihin. Jos käytät ruukkuja, käytä sellaisia jotka kestävät pakkasta. - Älä kylvä siemeniä liian aikaisin, jotta ne eivät pääse itämään ennen talvea. Poikkeuksena lehtiruusukkeen tekevät kukat, jotka talvehtivat pieninä taiminakin. - Kylväessäsi ruukkuun muista salaojittaa ruukku hyvin - Läpäisevä multa on parasta, joten varsinkin penkkiin kylvettäessä lisää siihen hiekkaa. - Kitke kesän rikkaruohot pois, jotta taimien ei tarvitse kilpailla niiden kanssa keväällä. - Mikäli sää on kuiva, kastele kasvualusta kunnolla etukäteen ennen siementen kylvämistä. - Kylvä siemenet ja peitä kylvös hiekalla. Tarkista kylvösyvyys ja -tiheys siemenpussista. - Kylväessäsi ruukkuihin sijoita ne mielellään puolivar-
joisaan paikkaan, jossa ne saavat olla läpi talven rauhassa ja turvassa. Voit asetella ne esim. lavakauluksen sisään tai upottaa hieman maahan, jotta ne eivät talven aikana kaadu. Mikäli on pelkoa kutsumattomista vieraista, verkota. - Älä peitä ruukkuja tai kylvöksiäsi syksyllä, vaan jätä ne ”säiden armoille”. Multa ei saisi mielellään ennen talvea ja pakkasia kuitenkaan kuivua, joten kastele tarvittaessa. - Talven aikana kylvöpaikat unohtuvat helposti. Siksi kylvörivit on hyvä merkitä, jotta ne löytyvät taas maan sulaessa. Rivit voi merkitä kätevästi ohuella hiekkavanalla kylvörivin päällä, mutta muista laittaa kylvöille myös jokin merkki, joka kertoo mitä olet siihen kylvänyt. Muistiin ei kannata luottaa. - Syyskylvö kannattaa peittää hallaharsolla keväällä, sillä se nopeuttaa itämistä ja suojaa itäneitä taimia säiden oikutellessa. ✖
Syksyllä vai keväällä? TEKSTI MAYLIS KARJALAINEN
O
mena- ja päärynäpuut on ta-
pana leikata keväällä helmikuun kovien pakkasten jälkeen maaliskuussa, mutta ennen silmujen kehittymistä. Silloin näkee parhaiten puun muodon, eikä silloin ole muita kevätkiireitä. Mutta keväällä puu kasvaa voimakkaimmin, ja koska se yrittää korvata menettämänsä lehtivihreän, se tuottaa paljon vesiversoja. Loppukesällä, heinä-syyskuussa, leikkaamista puoltavat kasvuvauhdin ja vesiversojen hiipuminen. Silloin lehtipaljoudelta on kuitenkin vaikeampi hahmottaa, mistä kohtaa oksistoa kannattaa harventaa. Kirsikka- ja luumupuita leikataan heti sadonkorjuun jälkeen vain, jos se on välttämätöntä, mutta mieluiten ei lainkaan. Nämä puut ovat alttiit kumivuodolle, joka heikentää kasvia. Kuolleita oksia voi poistaa mihin aikaan vuodesta hyvänsä. Herukkapensaat leikataan joko syksyllä sadonkorjuun jälkeen tai keväällä. Mustaherukasta harvennetaan vanhimpia oksia. Puna- ja valkoherukkaa leikataan
säästeliäästi, sillä niiden vanhat oksat ovat satoisimmat. Leikkaa oksa mahdollisimman alhaalta, jätä jäljelle vain noin 5 cm. Vadelmien leikkaus onnistuu parhaiten keväällä, jolloin vanhat ja uudet versot erottuvat toisistaan. Syksyllä heti sadonkorjuun jälkeen leikatessa osa lakastuvien lehtien ravinteista menee hukkaan, mutta jäljelle jäänyt kasvusto säilyy ilmavana sekä terveempänä syksyn sateissa ja haketetut versot lehtineen voi käyttää katteena. Perennojen oikeasta leikkausajankohdasta on kaksi koulukuntaa. Toinen suosittelee kevätleikkausta, koska rauhassa kuihtunut kasvi talvehtii parhaiten ja kukkii hyvin seuraavana vuonna. Talveksi törröttämään jätettyjen kasvien siemenet ovat sitä paitsi pikkulintujen ravintoa. Toinen koulukunta haluaa talveksi siistin puutarhan ja vähemmän töitä keväällä, joka on muutenkin kiireinen. Silloin kuihtuneet kasvinosat lyhennetään 10-15 cm korkeudelta. 17
MITÄ JA MILLOIN KYLVÄÄ JA JAKAA? Perennat on hyvä jakaa kolmen, viiden vuoden välein, muuten ne ränsistyvät ja niiden kukinta heikkenee. Nyrkkisääntö on, että keväällä kukkivat jaetaan syksyllä, syksyllä kukkivat keväällä. Silloin kasvi ennättää asettua uudelle paikalleen ja kasvattaa juuriaan tulevaa kautta varten. Huomaa, että pionia ei jaeta lainkaan. Jos pioni pitää siirtää, on syksy ainoa oikea ajankohta. Nurmikon voi kylvää sekä keväällä että syksyllä, silloin kun satelee ja ilmassa on runsaasti kosteutta. Keskikesällä, jolloin on kuivinta, nurmikko itää heikosti. Ruukkutaimia voi istuttaa pitkin kasvukautta, mutta ei enää loppusyksyllä lokakuussa, ettei routa työnnä ylös kasvin paakkua, joka ei ole ennättänyt juurtua. Syyskuu on parasta ruusujen, pensaiden ja puiden istutusaikaa. Paljasjuuriset aitataimet on myös paras laittaa maahan syksyllä, ja silloin niiden istutusleikkaus tehdään kevättalvella. ✖
ME SIIRTOLAPUUTARHURIT
ME SIIRTOLAPUUTARHURIT TEKSTI SOILI UKKOLA JA PIRJOLIISA LAURÉN KUVA MAARIT KOIVISTO
Toimittaja Soili Ukkola työskenteli pitkään muun muassa Avotakassa ja Meidän Mökissä päätoimittajana. Hän jäi pari vuotta sitten eläkkeelle, ja nyt hänen kesänsä kuluvat pitkälti siirtolapuutarhassa.
MITEN SINUSTA TULI SIIRTOLAPUUTARHURI?
Soili Ukkola yllättyi, miten paljon iloa puutarhatyötkin tuottavat.
Suvun yhteiseen merenrantamökkiin on reilun kahden tunnin ajomatka, eikä sinne tullut niin vain lähdetyksi. Tutustuin työssäni yhteen Marjaniemen siirtolapuutarhuriin, joka kehui, että hän pääsee mökille metrolla. Ihana ajatus! Ostin siirtolapuutarhan lopulta Helsingin Vallilasta kuusitoista vuotta sitten. Minulla on matkaa kotoa sinne nelisen kilometriä, joten sinne voi mennä vaikka vain käymäseltään. MIKÄ ON YLLÄTTÄNYT SIIRTOLAPUUTARHASSA ILOISESTI?
Olen lähtöisin maalta omakotitalosta, enkä lapsena tykännyt pihahommista. Nyt jopa voikukkien kitkeminen ja ruohonleikkuu antavat outoa iloa. Välillä työt tietysti rasittavat, mutta silloin voi lähteä ihailemaan muiden pihoja. Parinkymmenen neliön mökissä pärjää hyvin koko kesäkauden, ja salaattimaasta saa maukasta satoa. Syksyllä kaupunkikodissa tajuaa taas, että hanasta voi tulla kuumaa vettä eikä vessaan ole kuin pari askelta. MINKÄ TOIVOISIT OLEVAN TOISIN?
Vastuuhenkilöt joutuvat joskus kohtuuttoman arvostelun kohteeksi. Alue
on kaupungin puisto ja tiiviisti palstoitettu ja rakennettu. Naapurit ovat lähellä, ja yhteisö toimii hyvin vain, kun sääntöjä noudatetaan. Siirtolapuutarhassa saa olla yksin ja omassa rauhassa, mutta parhaimmillaan tehdään asioita yhdessä ja hyvässä hengessä. 18
MITÄ MÖKKI SINULLE MERKITSEE?
Rakastan erityisesti kevään skilloja, magnolian kukkia ja kaikkea kaunista, mitä luonto tuo esiin. Mökkiarki on yksinkertaista elämää, multaisia sormia, lahoavia rakenteita, kiusallisia ötököitä mutta myös hyviä juttuhetkiä naapureiden ja ohikulkijoiden kanssa.✖
LEENA LUOTO on biologi ja puutarhuri. Hän jakaa puutarha-alan tietoa sekä alan konkareille että innokkaille harrastajille. Kysymykset: toimitus@siirtolapuutarhaliitto.fi
PUUTARHA TUOTTAA syksyllä
runsaasti uuden mullan rakennusainetta, kun pensaiden ja puiden lehdet putoavat ja perennoiden kuihtuneet varret leikataan poikki. Mahtuuko aines omalle pihalle, vai pitääkö se luovuttaa jätekeräykseen? Lehtikompostissa muhii parasta mullan raaka-ainetta. Lehtimulta on haluttua tavaraa keväällä. Monesti mainitaan, että lehdet eivät mahdu pihalle tai että ne kiinnostavat rottia. Puiden lehdet voi silputa pieneksi, jättää osan nurmikolle ja kompostoida loput. Joiltakin pihoilta puiden lehdet lähetetään kunnallisen jätehuollon hoidettavaksi, pahimmassa tapauksessa kuormittamaan sitä sekajätteenä. Kierrätyslannoitteet ja -kasvualustat ovat ekologisin tapa vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Kun kasvijätteeseen sitoutunut hiili kierrätetään uudelleen maaparannukseen, se sekä
lannoittaa että parantaa maaperää. Jos puutarhojen kasvijätteellä olisi hinta, siitä ei luovuttaisi niin helpolla. Kannattaa perustaa joko oma tai yhteinen kasvijätekomposti, se on todellinen ekoteko. NURMIKON LEIKKUUSTA myö-
hään syksyllä on useita mielipiteitä. Oleellista on, että nurmikko selviäisi talvesta tuli sitten runsaasti lunta tai ei
19
HE IK K TO UO IL
MITEN PUUTARHAA PITÄÄ SIIVOTA SYKSYLLÄ?
KYSY LEENALTA
lunta lainkaan. Pahin vaihtoehto heinän selviämisen kannalta on sateinen syksy, jota seuraa sulan maan päälle satava lumi, joka jää pitkäksi aikaa hautomaan heinää. Toimivin vaihtoehto nurmikon leikkuussa on jättää se hieman pidemmäksi kuin kesällä, mutta sen verran lyhyeksi, että ei ulotu nilkkaa korkeammalle. Perennoiden varret voi leikata tai jättää leikkaamatta. Vaihtelevissa talvisäissä varret ovat hyvä suoja kasvien tyvellä oleville silmuille. Varsinkin Etelä-Suomessa talvet ovat muuttuneet oikullisiksi, joten suoja on tarpeen. Kasvien omat varret antavat usein riittävän suojan. Liian aikaisin laitettu havu- tai turvesuoja voi olla haitaksi, jos on kosteaa ja lämmintä.
ANNE MATTSSON
Portilta lähtevän laattakivipolun molemmin puolin on runsaasti kukkia. Sirpa istutti puutarhaan raivauksen jälkeen paljon uusia perennoja, muun muassa pioneja ja liljoja.
YLLÄTYKSIÄ TÄYNNÄ Sirpan puutarha hehkuu iloa, mielikuvitusta ja värien leikkiä. TEKSTI PIRJOLIISA LAURÉN / KUVAT PERTTI LAITILA, ANNE MATTSSON
20
TAPASIMME
Kesähuoneessa on katto, mutta ei seiniä. Katto suojaa sateelta ja paahteelta, mutta kesätuuli saa puhallella vapaasti.
21
ANNE MATTSSON
K
un kiertelee Nekalan siirtolapuutarhassa Tampereella, Sirpa Santalan puutarha pysäyttää sille sijalle. Katsottavaa on niin paljon. Sirpa nostaa päätään kukkapenkin luona, jota on ollut kitkemässä, ja kutsuu peremmälle. Polku portilta mökille on laattakiveä, ja sitä kulkiessa näkee patsaita, ruukkuja ja asetelmia joka puolella puutarhaa. Oksilla roikkuu monenmoisia esineitä ja lasipalloja. Peremmällä on iso betonista muovailtu kana omenapuun alla ja kauempana toinen. Puutarhassa on myös linRUNSAUSKIN TARVITSEE tuja, jotka ovat saaneet mosaiikkipinJÄRJESTYSTÄ nan. Kaikki ovat Sirpan kätten työtä Sirpa Santala osti siirtolapuutarhan kuten myös ruukut, joissa on syötäviä reilu kymmenen vuotta sitten. Hän oli kasveja ja kukkia. haaveillut sellaisesta jo jonkin aikaa - Betonityöt saavat ja lähti sitten yhtenä olla pihalla läpi vuoden, keväänä katsomaan Sirpa käy mökillä mutta savityöt siirrän Nekalassa myynnissä myös talvisin talveksi sisälle, Sirpa kerolevia mökkejä. lähes kerran too. - Tämä mökki oli Mökin nurkalta huonossa kunnossa viikossa ja avautuu näkymä aidalle, ja puutarha yhtä viiottaa usein eväät joka on koristeltu kradakkoa, korkeampaa mukaan. Mökillä vateilla. Samalla puokuin minä. Kasvit olion vietetty lella on kesähuone. Siinä vat jääneet huonolle jopa joulua. on katto ja puuritilöistä hoidolle ja rehoittitehty lattia, mutta ei seivat niin, että niiden niä. Kattokehikosta riiplomassa kulki vain puu koristeita ja lyhtyjä. kapea polku. Tein kaupat, ja vävy rupesi remontoimaan mökkiä. Minä olin Puutarhassa on myös vanhoja tuohänen apunaan, mutta pääasiassa kesleja ja penkkejä, joiden päälle Sirpa on kityin raivaamaan puutarhaa, Sirpa sommitellut asetelmia. - Jotkut ovat pysyviä ja joitakin uu- kertoo. Ensimmäisenä kesänä hän kaivoi distan joka kesä. Kaikki on kierrätyspois kasveja, piiskuja, kanadanvuoktavaraa.
koja ja muita agressiivisia perennoja, jotka olivat levinneet ylt’ympäriinsä. - Tykkään kyllä runsaasta puutarhasta, mutta siinäkin pitää olla järjestys, Sirpa tarkentaa. - Toisen kirsikkapuistakin kaadoin, se oli niin huonossa kunnossa. Muut puut jätin. Nyt puutarhassa kasvaa omenapuita, kirsikkapuu ja kaksi myöhemmin istutettua luumupuuta. TYÖKALUT PÄÄSIVÄT SEINÄLLE
Pihan perällä oli vanha varasto. Sirpa tyhjensi sen, ja sinne laitettiin kompostikäymälä. Varastossa olleista vanhoista työkaluista Sirpa sommitteli asetelman seinälle. - Aluksi tein kasvimaan ja myöhemmin ostin käytetyn kasvihuoneen, jonka rungon maalasin tumman vihreäksi. Siellä on nykyisin tomaatteja, kurkkuja, chiliä, paprikaa ja yrttejä. Taimet kasvatan itse. Sirpa naurahtaa, että ilmeisesti piha on jonkinlainen nähtävyys, koska ohi-
ANNE MATTSSON ANNE MATTSSON
Kasvien ja puiden lomassa on monenlaisia asetelmia. Moni niistä osuu silmiin vasta kun kiertää puutarhassa.
SYKSY MENEE SADONKORJUUSSA
Sirpa Santala on ollut käsillä tekijä koko ikänsä. Hän on ensimmäiseltä ammatiltaankin käsillä tekijä, ompelija, ja teki muun muassa takkeja. Myöhemmin hän kouluttautui hoitoalalle. - Vuosien varrella olen kokeillut monenlaista taidetta, tehnyt origameja, harrastanut maalausta ja savitöitä. Kolmiulotteiset työt ovat ominta minua. Mökillä Sirpa lähes asuu koko kesän. Aiemmin hän kävi sieltä myös
töissä, nyt hän on ollut muutaman vuoden eläkkeellä. - Syksyllä menee sadonkorjuussa pitkään. Marraskuussa lopetan puutarhahommat, ja sitten vain lepäilen muutaman kuukauden. Luen paljon ja suunnittelen seuraavaa kesää. Ensimmäiset siemenet kylvän tammi-helmikuun vaihteessa, siitä se alkaa. Siirtolapuutarhasta miljöönä Sirpa sanoo, että sen yhteisöllisyys sopii hänelle hyvin. - Asun yksin, ja siirtolapuutarhassa on aina ihmisiä, jos haluaa juttuseuraa. Minulla on tosi kivat naapurit. Kun korona tuli Suomeen ja rajoitukset al22
koivat, siirtolapuutarhailua se ei haitannut. Täällä voi tavata ihmisiä turvaetäisyydellä, eikä ole yksin. ✖ PERTTI LAITILA
kulkijat pysähtyvät usein katsomaan. - Silloin tällöin sanon heille, että peremmällekin voi tulla piipahtamaan.
Yksi puutarhan katseenvangitsija on kravattiaita.
SANNA MICHAELIN viisihenkisellä perheellä on mökki Marjaniemen siirtolapuutarhassa Helsingissä.
KEITTIÖSSÄ
SANNA MICHAEL
MUREA OMENAPAISTOS AINEKSET
n. 1,5 vehnäjauhoja 0,5 dl kaurahiutaleita 3 rkl sokeria 100 g margariinia 3–4 omenaa 2 rkl fariinisokeria 1 tl kanelia
Tämä helppo ja nopeasti valmistuva omenapaistos on ollut perheemme suosikki jo vuosikymmenen ajan. Siihen tarvittavat ainekset löytyvät aina kaapista, ja lisäksi reseptin annosmäärä on juuri sopivan kokoinen, jos pieni makeannälkä yllättää.
1. Sekoita jauhot, kaurahiutaleet, sokeri ja sulatettu margariini ryynimäiseksi seokseksi. 2. Kuori omenat ja poista niistä siemenkodat. Leikkaa omenat viipaleiksi tai lohkoiksi. 3. Voitele uuninkestävä vuoka ja laita pohjalle ensimmäiseksi omenalohkot. 4. Ripottele omenoiden päälle fariini-
sokeria ja kanelia. Levitä murotaikina päällimmäiseksi. 5. Paista paistosta 225-asteisen uunin keskiosassa 20–25 minuuttia tai kunnes paistoksen pinta on saanut hieman väriä. 6. Tarjoile paistos haaleana vaniljajäätelön tai vaniljakastikkeen kera.
BLOGITÄRPPI
TURUN LÄHELTÄ kotoisin oleva Kati Orava kulki silloin tällöin Kupittaan siirtolapuutarhan ohi ja ihaili viehättävää aluetta. Sitten hän muutti Helsinkiin ja näki kerran kampaajalla lehtijutun, jossa kerrottiin Herttoniemen siirtolapuutarhassa olevasta mökistä. - Sen omistaja oli minun ikäiseni nainen, ja totesin, että toi on mun juttu. Aloin katsella tarjontaa ja reilun kuukauden päästä löysin mökin Kumpulan siirtolapuutarhasta. Mökki vaati pintaremonttia ja puutarha oli villiintynyt kurittomaksi, mutta sekä mökin että puutarhan perustat olivat hyvät.
- Jo mökkiä etsiessäni mietin, että alan pitää blogia. Nimikin oli valmiina: Oravankesäpesä. Blogini käsittelee pelkästään siirtolapuutarhaa. Se on tavallaan päiväkirja, mutta kirjoitan laajemminkin puutarha-aiheista kuten puutarhakirjoista ja -messuista. Kati tekee uuden postauksen vähintään kerran kuussa. Hän ottaa alkuun kuvan aina samasta kohtaa mökkipolun päästä. - Tämän kesän projektini oli kompostialueen siistiminen. Lisäksi jatkoin puutarhan laittamista. PL www.oravankesapesa.net 23
KATI ORAVA
ORAVANKESÄPESÄ
METSÄKATKERO - VARJOISTEN PAIKKOJEN KAUNOTAR
24
UNOHDETUT PERENNAT
TEKSTI JA KUVAT PENTTI ALANKO
Luonnonvaraisena vuoristometsissä kasvava metsäkatkero viihtyy myös puutarhoissa puolivarjoisella paikalla. Se kukkii runsaasti elokuun alusta syyskuulle.
L
uonnossa liikkuvat ovat usein tavanneet kauniisti kukkivia kasveja varjoisissakin paikoissa, mutta puutarhoissa niitä näkee aika harvoin. Keski-Euroopassa ja Brittein saarilla on perustettu tällaisia luonnollisia, metsäpuutarhoiksi nimitettyjä istutuksia melko usein. Meillä sen sijaan leikattu nurmikko on vallitseva miltei joka puutarhassa. Nurmikot voivat olla laajojakin, joten ei voi välttyä ajatukselta, että tarvitaan paljon työtä niiden leikkaamisessa. Kotoisissa metsissämme tapaa monia kauniisti kukkivia luonnonkasveja. Niiden lisäksi markkinoilla on useita varjoisissakin paikoissa viihtyviä monivuotisia kukkia. Yksi niistä on puutarhassa hyvin viihtyvä metsäkatkero, joka kasvaa luonnonvaraisena laajalla alueella yleensä vuoristometsissä Etelä- ja Keski-Euroopassa, Ranskasta Etelä-Venäjälle ulottuvalla alueella, peräti 15 eri maassa. Itse olen tavannut sitä muun muassa Alppien etelärinteen metsissä ja viljeltynä monissa metsäpuutarhoissa.
KUKISSA VÄRI VAIHTELEE
Metsäkatkero (Gentiana asclepiadea, ruots. knippgentian) kasvaa 40-60 cm korkuiseksi, hyvin viihtyessään jopa metrin korkuiseksi. Kauniisti kaartuvat varret ovat riittävän vahvat, niin ettei kukka tarvitse tukemista.
Lehdet ovat vastakkaiset, soikeat ja kärkeen kapenevat, tumman vihreät ja selväsuoniset. Jokaisessa lehtihangassa on yhdestä kolmeen näyttävää kellomaista kukkaa. Niiden perusväri on sininen, mutta samassakin kukassa väri vaihtelee vaalean ja tumman sinisen eri vivahteissa ja joukossa on valkoisia juovia varsinkin kukan sisäpuolella. Varjokasvina erityisen näyttävä on Metsäkatkeron valkokukkainen Alba-lajike, samoin ruusunpunaisin kukin kukoistava Rosea-lajike, mutta sitä näkee harvoin. Mitään kasvitauteja tai tuholaisia ei tämän kasvin riesana ole. SOPIVA KASVUPAIKKA
Metsäkatkero on viihtynyt omassa pihassani puolivarjoisella paikalla omenapuun lähellä vuosien ajan. Se kukkii runsaasti elokuun alusta syyskuulle. Tänä vuonna yksi kukka avautui jo heinäkuun puolella, mitä en ole aiemmin nähnyt. Kukkia on joka verson latvaosassa lehtihangoissa, ja sitä monilukuisim25
min, mitä lähempänä ne ovat verson latvaa. Tätäkin kasvia kannattaa istuttaa useampana yksilönä, koska sen tukevat kukkavarret pysyvät pitkään kukkivina maljakossakin. Kun metsäkatkeroa on maljakossa kahvipöydällä, se kyllä huomataan, sillä se ei ole juuri kenellekään kahvinjuojalle tuttu entuudestaan. Metsäkatkero ei kaipaa mitään hoitoa, kun sillä on ravinteikas, tuoremultainen ja puolivarjoinen kasvupaikka. Se ei pidä jakamisesta, joten jos tarvitaan lisätaimia, kasvia kannattaa lisätä siemenkylvön kautta. Hyvin viihtyessään metsäkatkero lisääntyy itsekin, mutta silloin sen vierelle on raivattava paljasta maata, johon se voi kylväytyä. Metsäkatkeron vieruskasveiksi sopivat muun muassa keväällä kukkivat sipulikasvit ja monet matalakasvuiset varjoperennat sekä varjossa viihtyvät koristeheinät ja saniaiset. Myös alppiruusujen lähistöllä se näyttää viihtyvän hyvin. Metsäkatkero tuntuu olevan kotonaan myös rakennusten varjonpuoleisilla seinustoilla, jos maaperä pysyy tuoreena koko kesän. ✖
SIIRTOLAPUUTARHALIITTO
SSPL ARKISTO
LIISA VASAMA ON POISSA
SIIRTOLAPUUTARHALIITON ENTINEN puheenjohtaja ja kunniajäsen Liisa Vasama nukkui pois kotonaan nopeasti edenneeseen sairauteen. Hän oli 80-vuotias. Siirtolapuutarhapalsta Helsingin Pakilassa oli iso osa Liisan elämää yli neljän vuosikymmenen ajan. Alle nelikymppisestä kahden kouluikäisen tytön yksinhuoltajasta tuli vuosien kuluessa neljän lapsenlapsen onnellinen mummo. Liisan laaja ystäväpiiri sai nauttia hänen siirtolapuutarhastaan. Omenia, vadelmia, herukoita, juureksia, vihanneksia ja yrttejä riitti tuliaisiksi. Erinomaisena ruoanlaittajana Liisa oli myös vieraanvarainen emäntä. Jokainen,
joka on saanut maistaa hänen suppilovahverokeittoaan, tietää, mistä puhun. Liisan lounailla, päivällisillä ja illallisilla nauru raikui ja aika lensi siivillä. Liisa Vasama oli maailmanparantaja. Hän oli muun muassa perustamassa 1960-luvulla sukupuolten tasa-arvoa edistänyttä Yhdistys 9:ää ja toimi kymmenen vuoden ajan Helsingin lasten päivähoitolautakunnan puheenjohtajana aikana, jolloin maahan rakennettiin nykyinen, kansainvälisestikin arvostettu päivähoitojärjestelmä. Liisan merkittävä kunnallinen ura huipentui pitkään rupeamaan Helsingin kaupunginhallituksen jäsenenä. Liisan aktiivisuus Pakilan siirtolapuutarhayhdistyksen toiminnassa alkoi vähitellen ja kypsällä iällä. Aluksi yhdistyksen juhlien ohjelman toteuttajana (legendaarisena ohjelmanumeronaan ”Liisan vitsihuumori”), ruoan valmistajana erilaisiin tapahtumiin, myyjäisiin ja juhliin. Yhdistyksensä johtokunnan varapuheenjohtajana Liisa toimi kymmenen vuotta keskeisenä vastuualueenaan uusien jäsenten perehdyttäminen siirtolapuutarhurin oikeuksiin ja velvollisuuksiin.
Jäätyään eläkkeelle sosiaalialan järjestön Kotien puolesta keskusliiton toiminnanjohtajan tehtävästä Liisa valittiin Suomen Siirtolapuutarhaliiton puheenjohtajaksi vuosiksi 2001-2009. Tätä tehtävää Liisa hoiti tarmolla ja antaumuksella. Hän kiersi kenttää ahkerasti ja vieraili liiton jäsenpuutarhoissa. Liisa Vasama oli myös aktiivinen alan kansainvälisissä yhteyksissä. Hän toimi siirtolapuutarhojen pohjoismaisessa ja kansainvälisessä järjestössä. Liisa oli myös avaamassa yhteyksiä Pietarin puutarhaväkeen. Liisa Vasama oli siirtolapuutarhaaatteen läpitunkema. Hän korosti siirtolapuutarhaa neljän e:n samanaikaisena toimintana: ekologinen, ekonominen, esteettinen ja eettinen nivoutuvat kokonaisuudeksi, joka rikastaa sekä puutarhurin että kotikaupungin ja koko yhteiskunnan elämää. Persoonana Liisa oli harvinaislaatuinen, räiskyvän huumorin ja laajan sivistyksen nainen. Julmetun kriittinen ajan ilmiöiden kommentoija, lämmin ja luotettava ystävä ja oikeamielisyyden ja yhteisen hyvän etsijä. Ja ennen kaikkea rakastava äiti ja mummo tyttärilleen, heidän perheilleen ja silmäterilleen, mummon kullanmuruille. JORMA BERGHOLM Kirjoittaja on puutarhatoveri Pakilasta, jolla oli onni olla Liisan ystävä yli neljän vuosikymmenen ajan.
LIISA VASAMA IN MEMORIAM KAIKKI LIISA VASAMAN tuntevat odottivat hänen tapaamistaan Study Session -tapahtumassa Helsingissä elokuussa. Ensin tapahtuma jouduttiin perumaan koronan takia. Sitten saimme 4. toukokuuta tiedon, että Liisa Vasama oli edellispäivänä siirtynyt ajasta ikui-
suuteen 80 vuoden iässä. Liisa Vasama toimi Suomen siirtolapuutarhaliiton puheenjohtajana vuosina 2001-2009. Hänelle sana KANSAINVÄLINEN kirjoitettiin aina isoin kirjaimin. Puheenjohtajakautensa aikana Liisa Vasama panosti muun muassa yhteyksiin Pietarin siirtolapuu26
tarhureiden kanssa. Suomen Siirtolapuutarhaliitto tarjosi heille tuolloin neuvontaa ympäristöministeriön suojeluksessa. Liisa edusti Suomea Kansainvälisessä Siirtolapuutarhaliitossa. Hän oli vakuuttunut kansainvälisen liikkeen tärkeydestä suomalaisille siirtolapuu-
SIIRTOLAPUUTARHALIITTO
tarhurille. Ylpeänä hän esitteli minulle Helsingin siirtolapuutarha-alueita ja järjesti tapaamisen pohjoisempien alueiden puutarhureiden kanssa. Helsingissä järjestettiin yleiskokous kesäkuussa 2005, ja tuolloin syntyi idea suuremmasta kansainvälisestä tapahtumasta Suomessa. Study
Session oli suunnitteilla elokuulle 2020 Helsinkiin, ja Liisa olisi ollut ylpeä suomalaisten jäsenten sitoutumisesta tapahtuman järjestämiseen. Liisa, jatkamme työtäsi, emme unohda ponnistelujasi emmekä hymyäsi. Tulemme vielä järjestämään kansainvälisen tapahtuman Suomessa!
Ilmaisemme vilpittömän osanottomme perheellesi ja suomalaiselle siirtolapuutarhaperheelle. MALOU WEIRICH, Pääsihteeri Office International du Coin de Terre et des Jardins Familiaux (Kansainvälinen Siirtolapuutarhaliitto)
BANAANINKUORETKO PENSAAN ALLE?
HELI AHOLA
HELI AHOLA
HELSINGIN PAKILAN siirtolapuutarhassa kokoonnuttiin kesäkuussa Leena Luodon opastuksella Siirtolapuutarhaliiton kurssille, aiheena Puutarhanhoidon perusteet. Koronan vuoksi osallistujien määrä rajattiin 50:een. Joukossa oli sekä hiljattain mökin ostaneita että konkareita. Tuolit olivat parin metrin turvavälein ja kahvio ulkoterassilla. Herttoniemestä saapuneen Johanna Honkolan melko lailla umpeen kasvanut siirtolapuutarhapalsta hankittiin vuosi sitten. Johanna oli huomannut kurssin Siirtolapuutarhaliiton sivuilta. - Appeni on parhaillaan muun perheen apuna tekemässä mökin sisäremonttia ja minä pääsin tänne, Johanna kertoo ja lähettää kiitokset apelle koulutukseen tulon mahdollistamisesta.
Pakilan koronakahvilassa hengityssuojainten takana Riikka Kettunen ja Sinikka Lehikoinen.
Murmeloinnilla Leena tarkoittaa koko ajan tehtävää kitkentää, joka on usein turhaa. Parempaan tulokseen pääsee perehtymällä kasvien ominaisuuksiin ja hyödyntämällä tietoa puutarhan hoidossa.
KURSSEJA ERI PUOLILLA MAATA Siirtolapuutarhaliitto järjesti kesän aikana eri puolilla maata kesäkursseja. Ne tarjottiin jäsenetuna, eli eivät maksa siirtolapuutarhurille mitään. Pakilassa vilkkaan keskustelun herätti muun muassa kysymys, lisääkö marjapensaan alle heitetty banaaninkuori satoa. Leena totesi, että on kannattavampaa kierrättää banaaninkuori kompostin kautta, eivätkä rotat keksi hyvää ruokapöytää ja siirry vakiovieraiksi. Moni muukin huhu selvitettiin perättömäksi. Kompostoinnista keskusteltiin perusteellisesti. Leenan neuvoihin voi perehtyä tarkemmin mökkiläisille jäsenetuna jaetussa Liiton julkaisemassa kirjassa Mökillä ja palstalla.
Johanna Honkola on tuore siirtolapuutarhuri.
ALOITTELIJALLE PERUSTIETOA Ruskeasuolaiset Tua Kyrklund ja Mandi Petrell ovat hekin tuoreita siirtolapuutarhureita. Tua on vastavalittu puheenjohtaja. He odottivat kurssilta hyödyllistä, omiin toimiin soveltuvaa tietoa. Sitä saatiin myös muun muassa kalkitustarpeesta, lehtokotiloiden torjunnasta ja murmeloinnista.
MAARIT LOUEKARI 27
PALSTOILLA TAPAHTUU
AVOIMET PUUTARHAT KUTSUIVAT VIERAILULLE
JONNA SWANLJUNG
AVOIMET PUUTARHAT -tapahtumaa vietettiin 5. heinäkuuta. Tapahtumaan osallistui tänä vuonna yhteensä kahdeksan siirtolapuutarhaa, Helsingistä, Tampereelta, Turusta ja Kuopiosta.
mattimyöhäisiä terassillaan. Vappu oli myös vastaanottamassa vieraita pääportilla. Palstallani kävi reilut toistasataa vierasta ja yleisimmät kysymykset olivat: mikä on palstojen hintahaitari, saako mökkeihin laittaa käymälän, miten ruotsin kieli vaikuttaa omistamiseen ja kommenttina: asun ihan lähellä, mutten ole koskaan käynyt täällä, en tiennyt että tänne saa tulla. Avataan siis puutarhamme ovet ensi vuonnakin. Tämä on loistava tilaisuus lisätä tietoisuutta siirtolapuutarhakulttuurista ja esitellä alueitamme kaikille kiinnostuneille.”
JYRKI KEIVAARA
NIIHAMAN SIIRTOLAPUUTARHASSA Tampereella Avoimet Puutarhat tarjosi vieraille monenlaista tapahtumaa puutarhoihin tutustumisen lisäksi: Porttikirppiksen, Ahjolan Harmonikkojen musiikkituokion, kahvion, vohveleita ja lapsille omaa ohjelmaa urheilukentällä. Tapahtuma oli menestys, vieraita oli toistasataa, mikä oli enemmän kuin edellisvuosina. Museoalueen vieraskirjaan tuli 80 uutta nimeä. Järjestäjät saivat paljon kiitosta, erityisesti kiitettiin ystävällisestä vastaanotosta, parkkiohjauksesta ja nuorison vohvelitempauksesta. PL
Vappu Hietala keskustelee vieraiden kanssa terassillaan Ruskeasuon siirtolapuutarhan Avoimet puutarhat -tapahtumassa.
Vilho Elorannalla oli myyntipöytä Niihaman Avoimet puutarhat -tapahtuman Porttikirppiksellä.
KALEVI JUNTUNEN
RUSKEASUON SIIRTOLAPUUTARHASSA Helsingissä tehtiin tänä vuonna Avointen puutarhojen kävijäennätys, kolmisensataa vierasta. Se oli kolme kertaa enemmän kuin edellisvuonna. Jonna Swanljung kertoo: ”Behind the scenes, kello on kuvan ottohetkellä 17.07 ja Avoimet puutarhat -tapahtuma on jo virallisesti päättynyt. Silti vieraat viipyvät vielä avoinna olleilla palstoilla. Kuvassa naapurini Vappu Hietala jututtaa
Kesäinen puistokonsertti Litukassa LITUKAN siirtolapuutarhassa Tampereella järjestettiin kauniissa kesäsäässä 16. heinäkuuta Duo Heli&Juhanin iskelmä- ja tanssimusiikin puistokonsertti. Heli Karppi oli solisti ja häntä säesti harmonikalla Juhani Usala. Konsertin tarjosi Tampereen kulttuuritoimi.
28
Puheenjohtaja Seppo Peltola toivottaa yleisön tervetulleeksi.
PALSTOILLA TAPAHTUU
IRMA NIKKOLA
SKINNARILASSA VALITTIIN UNIKEKO ENSI KERRAN
Anja Hyvönen tarkastelee muutaman päivän sademäärää.
SKINNARILAN SIIRTOLAPUUTARHASSA Lappeenrannassa on aloitettu uusi traditio: Unikeon valinta. Ensimmäiseksi Unikeoksi valittiin Anja Hyvönen. Arvonimi myönnetään henkilölle, joka ahkeruudellaan ja osallistumisellaan on vaikuttanut siirtolapuutarhayh-
distyksen toimintaan. Unikeko valitaan joka toinen vuosi tästä eteenpäin. Aurinkoisena, lämpimänä maanantaiaamuna 27. heinäkuuta kello 8 Unikeko herätettiin laululla ja hänet kuljetettiin maitokärryillä aamu-uinnille Saimaaseen. Onneksi matka rantaan saatiin hoidettua, sillä matkalla kärryistä puhkesi rengas. Rannalta paluun jälkeen juotiin pullakahvit Soputuvalla. Muistoksi Unikeko sai nuken ja kunniakirjan. Anja Hyvönen on toiminut yhdistyksen hallituksessa ja puheenjohtajana pitkään. Hän on syntynyt Mikkelissä ja rantautunut Savonlinnan kautta Lappeenrantaan. Työuran hän teki asiakaspalveluksessa ja yrittäjänä. Käynti ystävän mökillä Skinnarilassa sai heräämään haaveen omasta siirtolapuutarhamökistä. Haave toteutui vuonna 2002 asiakastuttavuuden kautta, ja Anja pääsi toteuttamaan
unelmaansa puuhastella puutarhapalstalla. Piha on täyttynyt hyötykasveista, marjapensaista ja runsaista kukkaistutuksista. Anja on tehnyt myös paljon yhteisen alueen siisteyden ja viihtyvyyden eteen. Sanonta ”Kun unikeon päivänä makaa kauan, nukuttaa koko vuoden” ei Anjan kohdalla pidä paikkaansa. Puutarhanhoidon lisäksi Anjan harrastuksiin kuuluu neulominen, lukeminen ja sanaristikot. Kuviollisia sukkia on syntynyt satoja vuosien varrella. Avuliaisuus ja toisten auttaminen ovat Anjan luonteenpiirteitä. Onnittelut Anjalle ja hyviä tulevia kesiä toivottaa Lehmusten kaupungin siirtolapuutarhaväki. IRMA NIKKOLA Skinnarilan siirtolapuutarha Lappeenranta
KATRI VIIKARI
LAPSET INNOSTUIVAT TAIDEPAJASTA set saivat tulla halunsa mukaan milloin vain, nuorimmat huoltajiensa kanssa, varttuneemmat huoltajien luvalla yksinäänkin. Aiheita pajasNäin hienoja heppoja sa oli viisi, joista taidepajassa tehtiin. lapset saivat valita haluamanTAMPEREEN LITUKAN siirtolasa. Jokainen halusi tehdä muun ohella puutarhan lapset osallistuivat innokpuuhepan, pukea sen ja antaa hummalkaasti heille heinäkuussa järjestettyyn leen nimen. taidepajaan, jossa askarreltiin riemukLapset tekivät myös yhdessä ison kaasti. 2-12-vuotiaiden intoa käsillä taulun piristämään kerhotalon näyttelyn sisääntuloa. Materiaalin hankintaan tekemiseen oli ilo seurata – ja voi sitä saatiin rahoitusta yhdistykseltä. Myös luovuutta! lahjoituksia saatiin kiitettävästi. Taidepajan tuontanto esiteltiin Pajan ohjaaminen ja lasten opaslopuksi näyttelyssä siirtolapuutarhan taminen oli hyvin antoisa kokemus. kerhotalossa. Näyttelyyn tutustuneet Tällaista voi suositella muillekin yhdisihastelivat kovasti töitä. tyksille! Taidepaja kesti neljä päivää. Lap29
SIRPA KORPELA-VIIKARI Litukan siirtolapuutarha, Tampere
HALUAN KIITTÄÄ Skinnarilan siirtolapuutarhaväkeä saamastani huomiosta tullessani valituksi ensimmäiseksi Unikeoksi. Unikeko Anja.
Tämän lehden paras juttu? KERRO SÄHKÖPOSTILLA toimitus@siirtolapuutarhaliitto.fi. Liitä mielellään mukaan perustelu, miksi pidit eniten siitä jutusta. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan PestStop-karkoitin.
PALSTOILLA TAPAHTUU
KEVÄÄLLÄ POHDIN, miten selviäisin jälleen jokakeväisestä urakasta: vuohenputket pukkasivat pintaan vattujen juurella ja vattuaitaa on palstan rajalla metritolkulla. Voikukat kukoistivat ja nokkoset huojuvat komeina kevättuulessa. Lähetin avunpyynnön helsinkiläisen ravintola Villdin Ossi Palonevalle. Ossi ja poimijat saapuivat palstalleni Oulunkylän siirtolapuutarhaan ja
laittoivat toimeksi. Syötäväksi tarkoitettujen villivihannesten on oltava puhtaita, joten poiminta onnistuu vain niiltä palstoilta, joilla ei käytetä kemiallisia torjunta-aineita. Reseptejä Hortoilu.fi-sivustolla: https://hortoilu.fi/category/reseptit/ TARJA NOUSIAINEN Oulunkylän siirtolapuutarha, Helsinki
TARJA NOUSIAINEN
HORTOILIJAT HOITIVAT RIKKARUOHOT
Vasemmalla Villdin kokki Berta Schneider, keskellä kokkioppilaat Atte ja Veeti ja oikealla ravintoloitsija Ossi Paloneva.
VASTAA, VAIKUTA JA VOITA
NINA SOINI
Jos haluat, voit osallistua S-ryhmän 50 € lahjakortin arvontaan. Osallistumistietoja ei missään vaiheessa yhdistetä vastauksiin ja henkilötiedot tuhotaan lahjakorttien arvonnan jälkeen. Arvonta suoritetaan 6.11.2020. Vastauslomake on liiton nettisivujen etusivulla www. siirtolapuutarhaliitto.fi. Jos haluat vastata paperilomakkeella, voit tilata lomakkeen
ja vastauskuoren sähköpostitse info@siirtolapuutarhaliitto.fi tai soittamalla jäsenpalvelunumeroon 050 911 8191 – mieluiten toimistoajan ulkopuolella. Jätä vastaajaan viesti, jossa kerrot nimesi ja osoitteesi, kiitos. Kyselyn tuloksista kerromme ensi vuoden ensimmäisessä numerossa. TW Kiitos etukäteen vastauksistasi ja onnea arvontaan!
Marakasseja ja marakatteja
Häät Talin siirtolapuutarhassa
KUPITTAAN siirtolapuutarhassa Turussa järjestettiin heinäkuun lopussa musiikintäyteinen perhepäivä Marakatteja ja marakasseja. Ohjelmassa oli musiikkileikkejä, rytmisoittimien tekoa, rastirata ja musakahvila. Tapahtuman järjestivät Kupittaan ryhmäpuutarhayhdistys ja Turun 4H.
MISSÄ JÄRJESTÄÄ HÄÄT, Jessica Viitamäki pohti miehensä kanssa. He päättivät järjestää ne siirtolapuutarhassaan Helsingin Talissa omenapuun alla elokuun 1. päivänä. - Meillä on kaunis piha, ainoa mitä pohdimme oli, että entä jos sataa. Siltä varalta varasimme Talin kerhotalon. Mutta sää suosi, aurinko paistoi sekä vihkimisen ajan että hääjuhlassa, joka vietettiin kokonaan kerhotalon pihalla, Jessica kertoo. Vieraita oli viitisenkymmentä, ja 5-vuotias kummipoika hoiti hienosti sulhaspojan tehtävät. Onnittelut hääparille! 30
JESSICA VIITAMÄKI
SIIRTOLAPUUTARHA -lehteä tehdään lukijoita varten. Siksi on tärkeää, että toimituksella on tietoa siitä, mitä lukijat lehdeltään haluavat. Keräämme mielipiteitänne lukijakyselyllä, johon toivomme runsaasti vastauksia. Vastaaminen on helppoa, lomakkeella on ensisijaisesti rasti ruutuun -kysymyksiä. Voit halutessasi vastata vain osaan kysymyksistä. Vastaamiseen menee aikaa noin 5 minuuttia.
Huolenpitoa puutarhaan
PÖRRIÄISTEN PELASTUS
Mäkimeirami on hyvä mesikasvi.
Keväällä perustimme tyhjillään olevan vanhan leikkikentän paikalle ketoalueen. Toivottavasti siitä kehittyy kukkiva keto tulevina kesinä. Myös nurmialueen reunoille on jätetty luonnonkukkia kuten keltanoa. Tunnuslauseena on Pörriäisen pelastus.
www.neko.f i
SEIJA SALMINEN Lintulahden siirtolapuutarha Joensuu
Iso valikoima syyssipuleita SEIJA SALMINEN
LINNUNLAHDEN siirtolapuutarhassa Joensuussa tavoitteena on edistää pölyttäjien elämää alueella. Tämä kesä oli hyvä satovuosi, ja pölyttäjiä tarvitaan, jotta satoa saadaan jatkossakin. Useat viljelijät ovat jättäneet osan nurmikosta luonnonkukille kuten päivänkakkaroille, harakankelloille ja apiloille, joiden kukissa erilaiset pörriäiset viihtyvät. Monet haluavat kasvattaa myös hyönteisiä suosivia kasveja.
Keltanoa nurmialueen reunalla.
TILAA NYT exoticgarden.fi
p. 06 2251 363
Iso valikoima syyssipuleita
TILAA NYT exoticgarden.fi
31
p. 06 2251 363
PUUTARHA
TIETOA, KURSSEJA, IDEOITA JA YHTEISTYÖTÄ. Siirtolapuutarhaliiton jäsenenä saat lehden, puutarhakursseja, siirtolapuutarha-alueiden edunvalvontaa, tietoa, vinkkejä ja paljon muuta. Yhdessä olemme enemmän! Jos siirtolapuutarhayhdistyksesi ei vielä kuulu Siirtolapuutarhaliittoon, lue lisää liiton eduista ja liittymisestä nettisivulta www.siirtolapuutarhaliitto.fi/jasenet/
