Siirtolapuutarha 1/2020 by Suomen Siirtolapuutarhaliitto

SIIRTOLAPUUTARHA 1/2020

MERIKAPTEENI JA PUUTARHURI SEPPO LAURELL K ES Ä N P U U TA R H AT R END I T MÖK K E I LYÄ V UO D E N Y MPÄ R I M A A I LM A NM AT K A A JI S TA T U LI S I I RTOLA P U U TA R H U R EI TA S I I RTOL A P UUTA RH AT OS A N A Y MPÄ RÖI VÄ Ä Y H T E I S K UN TA A

1/2020

TÄSSÄ NUMEROSSA

Kädessäsi on Siirtolapuutarhalehden vuoden ensimmäinen numero. Mikä mielestäsi on tämän lehden paras juttu? Anna palaute sähköpostilla toimitus@siirtolapuutarhaliitto.fi. Vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkinto. 4 KESÄN PUUTARHATRENDIT Helppohoitoisuus, luonnonmukaisuus ja kierrätys 7 ME SIIRTOLAPUUTARHURIT Tuomas Kurttilalla on siirtolapuutarhapalsta Helsingin Kumpulassa. 8 EVAN PUUTARHAVINKIT Vanhan omenapuun hoitoleikkaus 10 SIIRTOLAPUUTARHUREISSA on monenlaisia ammatteja. Seppo Laurell on merikapteeni ja harrastajasuutari.

S. TÄMÄN VUODEN KATTOTEEMANA ON SIIRTOLAPUUTARHAT OSANA YMPÄRÖIVÄÄ YHTEISKUNTAA. PITKÄN HISTORIANSA ANSIOSTA SIIRTOLAPUUTARHAT OVAT KUIN PIENOISMALLI SUOMALAISESTA YHTEISKUNNASTA: MEITÄ ON KAIKENIKÄISIÄ JA KAIKENLAISISTA TAUSTOISTA.

Mikä kiinnostaa tänä kesänä erityisesti pihoilla ja puutarhoissa? Entä mikä on jäämässä menneisyyteen?

13 VÄHÄVARAISTEN VILJELYPALSTOISTA JOKAMIEHEN KAUPUNKIMÖKEIKSI. Siirtolapuutarhat osana ympäröivää yhteiskuntaa

Lukuvinkkinä lepohetkiin Elizabeth Stroutin Kaikki on mahdollista.

S. 14 MANSIKKAPAIKKA Viljelykalenteri, kesän uutuuksia ja perennojen jako. 16 MÖKKEILYÄ VUODEN YMPÄRI Maria Herva ja Tarmo Kotala viettävät talvellakin viikonloppuja Turun Peltolassa.

SIIRTOLAPUUTARHA 1/2020

19 PUUTARHATERAPIAA Pirkko Lahti vastaa palstallaan yhteen lukijakysymykseen. MERIKAPTEENI JA PUUTARHURI SEPPO LAURELL KESÄ N P U U TAR H ATR E NDI T MÖ KKEILYÄ VU ODEN Y MPÄRI MA A IL MA NM ATK AAJ I S TA TU L I SIIRTO L A P U U TAR H U R E I TA SIIRTO L A P U U TARH AT OS AN A Y MPÄ RÖ IVÄÄ Y H TEIS K U N TAA

Kannen kuva: Anne Mattsson

Taru Hovisalo on kiertänyt kirpputoreja pitkin talvea ja tehnyt löytöjä siirtolapuutarhamökilleen Joensuun Linnunlahdella.

24 UNOHDETUT PERENNAT Maariankello 26 SIIRTOLAPUUTARHALIITTO TIEDOTTAA Juhlavuosi, puutarhakurssit ja opaskirjat 28 PALSTOILLA TAPAHTUU Riihossalmen siirtolapuutarhassa Mäntässä järjestettiin viime kesänä puistokonsertti.

20 AJASSA Maailmanmatkaajista tuli siirtolapuutarhureita

30 KEITTIÖSSÄ SANNA MICHAELIN Sitruunainen fetapasta lehtikaali-kalkkunahöystöllä

23 KYSY LEENALTA Miten turvallista on käyttää kemiallisia lannoitteita viljelyssä?

30 KUUKAUDEN BLOGGAAJA Minna Auranen puutarhurinmaja.fi

PÄÄKIRJOITUS

MIKÄ LIE KEVÄÄN ENSI KUKKANEN? ROHKENENKO SANOA näin alkuun mi-

tään talvesta, jota ei ole ollut? Ainakaan eteläisemmässä Suomessa. Helmikuun alussa nähtiin jo kevään ekat leskenlehdet ja kukassa olivat kohta niin näsiä, jouluruusut kuin seinustoilla keltaisenaan kukkivat narsissit. Olipa jonkun polkupyörän ostoskoriin mustarastas tehnyt pesän munineen. Vasta kevään mittaan meille selviää, onko leudosta talvesta ollut puutarhoissamme enemmän hyötyä vai haittaa. Routavauriot jäänevät pieniksi, mutta mitä vedessä kelluvat perennat ja varsinkin sipulikukat talvesta tykkäävät, jää nähtäväksi. Kiitän toimituksen saamasta palautteesta. Lehden ilmeessä viime vuonna tapahtuneet muutokset ovat saaneet teiltä lukijoilta myönteisen vastaanoton. Siitä kiitollisena lähdemme tähän vuoteen entistä ilmeikkäämpänä ja jatkamme hyvin alkanutta uudistumista. Lukijapalautteen ansiosta voimme edelleen kehittää Siirtolapuutarha-lehteä sinun toiveittesi mukaiseksi. Vuosikymmenen vaihtumisen myötä lehden toimittajana aloitti Pirjoliisa Laurén. Hän on työskennellyt koko aikuisikänsä toimittajana erilaisissa medioissa. Nyt hänen ammattitaitonsa on Siirtolapuutarha-lehden käytössä. Myös lehden ulkoasusta vastaava henkilö on vaihtunut.

Saamme lehden sivuilla ihastella nyt Art director Riikka Siusluodon kädenjälkeä. Toivotan molemmat lämpimästi tervetulleiksi innokkaaseen tekijäjoukkoomme. Jotta hyvin alkanut vuorovaikutus jatkuisi edelleen, eikä meidän tarvitsisi turvautua omiin oletuksiimme, toivon teiltä palautetta lehdestä myös jatkossa. Kanavia palautteen antamiseen on monia: sähköposti, liiton nettisivujen lehtiosion palautelomake, kirje, puhelin tai kun tapaamme jossain liiton tapahtumassa. Kaikki onnistuu yhtä lailla. Nyt kuitenkin on pakko mennä tutkimaan postiluukusta tipahtaneita siemen- ja taimiluetteloita. Mikäli niistä ei löydy jo tarpeeksi vaihtoehtoja ensi kesän kasvatuskokeiluihin, eri nettisivut vähintäänkin triplaavat saatavilla olevan valikoiman. Mikäli kasvattaminen meidän kesässämme tuottaisi luvatun kaltaisen kukkaloiston ja huiman sadon toinen toistaan eksoottisimmista kasveista, kesäistä vapaa-ajan viettopaikkaamme voisi verrata paratiisiin. Tosin myös vaatimattomammalla sadolla ja loistolla se on sitä, kun sen siksi itse teemme. Jokaista vihreää versoa vaalien. PERTTI LAITILA

Siirtolapuutarha 1/2020 / 85. vuosikerta / ISSN0359-4955

JULKAISIJA Suomen Siirtolapuutarhaliitto ry.

TILAUSHINTA

PÄÄTOIMITTAJA Pertti Laitila,

Vuosikerta 40 € / kestotilaus 37 €

041 444 6242, pertti.laitila@gmail.com TOIMITUS Pirjoliisa Laurén, pirjoliisa.lauren@gmail.com ART DIRECTOR Riikka Siusluoto riikka.siusluoto@gmail.com TOIMITUSNEUVOSTO Maylis Karjalainen (pj), Irja Appelroth, Pirkko Kilpeläinen, Olli Salin ja Harri Tiainen ILMOITUSMYYNTI Tmi Johanna Pelto, johanna@johannapelto.fi , 040 9030 141 PAINOPAIKKA Grano Oy

PANKKIYHTEYS

Nordea IBAN FI73 1436 3000 1010 85 LIITON TOIMISTO

Pengerkatu 9 B 39, 00530 Helsinki info@siirtolapuutarhaliitto.fi www.siirtolapuutarhaliitto.fi 010 321 3540 (8,35 snt/puh + 16,69 snt/ min sis. alv 24 %) Jäsenpalvelut 050 911 8191 Toimisto palvelee puhelimitse tiistaista torstaihin klo 10–14

Osoitteenmuutokset oman yhdistyksen kautta. Toimitus pidättää oikeuden toimitukselle lähetetyn aineiston toimittamiseen ja lyhentämiseen. Juttujen ja valokuvien osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kielletty. Lehti ei maksa palkkiota lukijoiden kirjoituksista tai kuvista. Seuraava Siirtolapuutarha-lehti 2/2020 ilmestyy viikolla 21.

Siirtolapuutarha-lehti on painettu ekologiselle MultiOffset-paperille, joka on päällystämätöntä, hiokkeetonta offsetpaperia. Paperilla on PEFCsertifikaatti, joka edistää ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää metsätaloutta.

TEEMA

HELPPOHOITOISUUTTA, LUONNONMUKAISUUTTA JA KIERRÄTYSTÄ TEKSTI PIRJOLIISA LAURÉN

Kevät on jo nurkalla ja kesä nurkan takana. Millaiset ovat tämän kesän pihatrendit, mikä kiinnostaa, mikä on jäämässä menneisyyteen?

ja saadaan näyttäviä kokonaisuuksia. Kasvimaalla voi olla hyötykasvien lomassa vaikkapa ruusua ja laventelia. Yksi kevään trendeistä on perhosia ja pölyttäjiä puoleensa vetävät kasvit. SÄNTILLISYYDEN SIJAAN MONIMUOTOISUUTTA

Myös markkinointipäällikkö Iia Suikki Rudukselta sanoo helppohoitoisuuden olevan tätä nykyä ensimmäisiä kriteerejä, kun suunnitellaan tai uudistetaan pihaa. PIRILÄN KUKKATALO OY

yötykasvien suosio kasvaa, helppohoitoisuus käy yhä tärkeämmäksi ja perhosia houkuttelevat kasvit kiinnostavat, listaa maisemasuunnitteluhortonomi Elina Soinjoki tämän kesän tärkeimmät puutarhatrendit. Hän työskentelee Pirilän Kukkatalossa myymälävastaavana. - Palstan ja pihan koosta riippuu, mitä kasveja valitaan. Pienelle pihalle valitaan esimerkiksi perheomenapuita ja perhevadelmapensaita, joissa yhdessä puussa tai pensaassa on useampaa lajiketta ja ne pölyttävät itse itsensä. Myös kasvilavaviljely ja perunankasvatussäkit ovat suosittuja. Helppohoitoisuuden tarve näkyy muun muassa siinä, että suuret nurmialueet ovat väistymässä ja pihalla suositaan yhtenäisiä istutusalueita ja maanpeitekasveja. - Kasvimaa ei ole enää pläntti keskellä nurmikkoa, vaan se suunnitellaan sopimaan yhteen muun puutarhan kanssa. Sinne tehdään reilunkokoiset hoidetut käytävät, jotka myös lisäävät helppohoitoisuutta, Elina Soinjoki toteaa. - Koristeellisissa vihannesmaissa yhdistetään hyötykasveja ja kukkia. Sitä tehdään torjuntamielessä ja istutetaan kasvimaahan esimerkiksi samettikukkaa, mutta myös kauneuden vuoksi

Kasvimaalle laitetaan nykyisin hyötykasvien lomaan kukkia, Elina Soinjoki kertoo.

- Jatkuvaa hoitoa tarvitsevan nurmikon sijaan laitetaan esimerkiksi maanpeitekasveja, joita ei tarvitse lei4

kata. Käytävät ja oleskelualueet päällystetään vaikkapa betonikivillä. Se on helppohoitoisempi kuin esimerkiksi kivituhkapinta, joka helposti ruohottuu. - Materiaaleja yhdistetään: betonia ja kiveä, kasveja ja kiveyksiä. Kiveysten reuna-alueet sulautetaan usein luontoon kasveilla. Kierrätys on toinen seikka, joka kiinnostaa asiakkaita. - Meillä on valikoimassa muun muassa pihakivi, jonka pohjamassassa on hyödynnetty jätteenpoltosta yli jäänyttä keinokiviainesta. Keinokiviaines on tutkittu ja turvallinen kierrätysmateriaali, Iia Suikki kertoo. Pihakiviä ja muurikiviä voi purkaa ja käyttää uudelleen, ja niitä myydään ja ostetaan käytettyinä. Moni haluaa vähentää turhaa kulutusta, kaikkea ei tarvitse ostaa uutena. Kolmanneksi Iia Suikki nostaa luonnon monimuotoisuuden. - Pihoilla suositaan yhtenäisiä, runsaslajisia istutuksia, joissa myös pihan pieneliöt, perhoset ja pörriäiset viihtyvät. Jos tontilla on luonnonkasveja, niitä ei enää raivata pois. Tontilla valmiiksi olevat luonnonkasvit viihtyvät siellä varmasti jatkossakin eivätkä tarvitse hoitoa, mikä lisää helppohoitoisuutta. Pihalla olevia luonnonkiviä käytetään hyväksi pihasuunnitelmissa.

PAULA RITANEN-NÄRHI

PIHOILLE HALUTAAN NYT -

LUONNONM U KAIS U U T TA HYÖNT EISET HU OM IOON OT TAV IA KAS V E J A MA A NPEI T E KAS V E J A K IERRÄT YS TÄ HYÖT YKASVIE N J A KU KKIE N Y HD IS T E L MI Ä K IV IREUNUS T E N J A KAS V IE N Y HD IS T E LMI Ä I ST UT USA LU E ITA, KAS V IL AVOJ A J A IST UT USSÄ KKE J Ä - T ERASSEJA J A KE S ÄKE IT T IÖITÄ

TÄMÄN KESÄN SUOSIKKEJA - Erilaiset omenapuuut: perheomenapuu, säleikköomenapuu, pilariomenapuu - Perhevadelma, jossa on 3-4 eri Rubus-lajiketta samassa, esimerkiksi punainen puutarhavadelma, lakkavadelma ja karhunvatukka - Puumaisiksi kasvatetut perusmarjapensaat kuten rungollinen mustaherukka tai marja-aronia - Tyrni ja pensasmustikat, jotka voi helposti sujauttaa tavallisten puutarhakasvien joukkoon - Persikkapuu ja rypälesatoa tuottavat viiniköynnökset - Havupuut ja -pensaat - Erilaiset pihlajat - Muotoon leikattavat puut ja pensaat, esimerkiksi Bonsai-männyt sekä muotoillut pensasaidanteet

Paula Ritanen-Närhiltä ilmestyy kevään aikana kotipuutarhoja käsittelevä kirja.

Pölyttäjiä houkuttelevat kukat ovat yksi tämän kesän trendeistä.

PAULA RITANEN-NÄRHI

RUDUS OY

Sadeveden voi ottaa talteen ja hyödyntää vesiaiheissa. Tontilta löytyvät luonnonkivet kannattaa säästää.

RUDUS OY

Luonto kiinnostaa yleisemminkin. Iia Suikki sanoo, että nykyelämä on paljolti digiä ja kiirettä. Pihan halutaan olevan vastapainoa sille, rauhaa ja

Iia Suikki sanoo, että pihan halutaan olevan vastapainoa kiireiselle arjelle.

luonnonläheisyyttä. Puutarhasta tehdään monimuotoinen kun aiemmin on suosittu suoraviivaisia, säntillisiä alueita. - Ulkogrillauspaikat ja kesäkeittiöt ovat edelleen suuressa suosiossa. Moni tekee mökiltä käsin etätöitä, jol-

loin mökistä tulee kesän ajaksi toinen koti, ei vain loma-asunto. Valaistus on tärkeä elementti etenkin kun kesä etenee elokuulle. Se tuo tunnelmaa ja myös turvallisuutta, kun näkee hyvin liikkua. PUUTARHOISTA HALUTAAN OMANNÄKÖISIÄ

Suomalaiset puutarhat ovat edelleen aika perinteisiä, sanoo puutarhakirjailija Paula Ritanen-Närhi. - Yli sata vuotta vanhat isoäidin kasvit ja maatiaiskasvit ovat yhä suosittuja, pionit, harjaneilikat, kultapallot, pelargoniat ja muut. Ne ovat myös osoittaneet kykynsä selviytyä Suomen oloissa. Siirtolapuutarhoissa perinteet ovat ehkä vielä vahvemmat, koska alueiden palstoille on omat määräykset. Mutta uuttakin tulee. Luonnon huomioon ottaminen on nouseva trendi. - Torjunta-aineiden käyttö on nykyisin hyvin vähäistä, ja muovia vältetään. Hyönteishotellit olivat suosittuja pari vuotta sitten. Niitä on edelleen, mutta nykyisin hyönteiset otetaan huomioon myös kasvivalinnoissa, valitaan pölyttäjäkasveja. Päällystemate6

PAULA RITANEN-NÄRHI

RUDUS OY

Paula Ritanen-Närhin uutuuskirja Unelmia puutarhasta. PAULA RITANEN-NÄRHI

PAULA RITANEN-NÄRHI

Käytävät ja oleskelualueet päällystetään nykyisin usein betonikivillä.

PAULA RITANEN-NÄRHI

Kesäkurpitsa voi kasvaa myös kassissa.

Kasvihuoneet ja istutuslaatikot ovat nykyisin näkyvä osa puutarhaa, niitä ei piiloteta nurkan taakse kompostin viereen.

riaaleista suositaan sellaisia, joista vesi pääsee läpi imeytymään maahan. Paula Ritanen-Närhi on havainnut, että puutarhoista halutaan tehdä entistä enemmän omannäköisiä. - Netissä ja matkoilla näkee erilaisia puutarhoja, ja niistä otetaan vaikutteita omalle pihalle ja luodaan meidän näköinen kokonaisuus. Ennen puutarhat olivat tärkeä osa ruokakaappia. Nykyisin oman puutarhan sato on elämänlaatua. - Satoa ei viljellä kerättäväksi kellariin talvea varten, vaan puutarhan tuotteita syödään koko ajan. Viimeiset mintut, tillit, tomaatit ja muut voidaan säilöä, mutta säilöminen ei ole pääasia. Itse kasvatettu on myös ilmastonmuutosteko, sitä ei heitetä roskiin, kuten kaupasta ostettuja helposti heitetään, Paula Ritanen-Närhi sanoo. Hyötykasveja käytetään myös koristeena. Viljelylaatikoita ei piiloteta kompostin viereen, vaan ne otetaan näkyväksi osaksi puutarhaa. Amppelitomaatteja ripustetaan pihaa kaunistamaan. Joskus hyötykasvista otetaan kaksinkertainen hyöty, esimerkiksi aita voidaan tehdä marja-aroniasta, pensasruusuista tai jopa herukoista. ✖

ME SIIRTOLAPUUTARHURIT

ME SIIRTOLAPUUTARHURIT TEKSTI PIRJOLIISA LAURÉN KUVA TUOMAS KURTTLAN LAPSET

Tuomas Kurttila on Helsingin Ensikoti ry:n toiminnanjohtaja. Aiemmin hän on toiminut Suomen lapsiasiainvaltuutettuna.

KAUANKO OLET OLLUT SIIRTOLAPUUTARHURI?

Tuomas Kurttila viettää kesäistä aamuhetkeä mökillä Hertta-koiran kanssa muun perheen vielä nukkuessa.

Kymmenisen vuotta. MISSÄ SIIRTOLAPUUTARHAMÖKKISI ON?

Helsingin Kumpulassa. MIKSI HANKIT SIIRTOLAPUUTARHAMÖKIN?

Ajattelimme vaimon kanssa, että olisi kiva, jos olisi mökki mutta mahdollisimman lähellä kotia. Mökki löytyi lähempää kuin osasimme ajatella, parin kilometrin päästä. Olimme kävelyllä Kumpulan siirtolapuutarhassa ja kiinnitimme huomiota yhteen mökkiin. Kuinka ollakaan seuraavana talvena huomasimme sen olevan myynnissä ja teimme kaupat. MIKÄ ON YLLÄTTÄNYT SIIRTOLAPUUTARHAMÖKILLÄ ILOISESTI?

Se, että kontrasti muuhun kaupunkiarkeen on niin iso. Mökki on oma keidas, ja samalla se on kaikille avoin kaupungin puisto. MINKÄ TOIVOISIT OLEVAN SIIRTOLAPUUTARHASSA TOISIN?

Siirtolapuutarhassamme en mitään. Muuten toivoisin, että kaavoittajat koko Suomessa antaisivat tilaa siirtolapuutarhojen kaltaisille puistoille ja palstoille. Mökki sitouttaa siirtolapuutarhurit pitämään palstastaan hyvin huolta.

Helsingissä kaavoitettiin siirtolapuutarha-alue viimeksi vuosikymmeniä sitten. Kuitenkin siirtolapuutarhat palvelevat edelleen samoja tavoitteita kuin silloin, kun niitä alettiin perustaa: kaupunkilaiset saavat raitista ilmaa ja mahdollisuuden olla luonnon keskellä vastapainona työelämälle. Se lisää kaupunkilaisten hyvinvointia. Siirtolapuutarha-aate on ajankohtainen senkin vuoksi, että se on eko7

loginen valinta. Mökkimatkalle ei tarvitse autoa, mikä oli meidänkin yksi kriteeri mökin hankintaa miettiessämme. Siirtolapuutarha sisältää myös kohtuullisuuden ajatuksen, ja sekin on vahvistumassa: mökit ovat pieniä mutta riittäviä. MITÄ SIIRTOLAPUUTARHAMÖKKI SINULLE MERKITSEE?

Hyvää elämää.

VANHAN OMENAPUUN HOITOLEIKKAUS TEKSTI JA KUVA EVA RÖNNBLOM KÄÄNNÖS MAYLIS KARJALAINEN

Ränsistyneestä omenapuusta tulee viehättävä, kyhmyinen puurouva, kun sitä karsitaan maltillisesti usean vuoden ajan. Kun aurinko paistaa ja tuuli puhaltaa joka puolelle puun oksistoon, se kukkii hyvin ja tuottaa runsaan ja terveen sadon.

ässä jutussa kerrotaan vanhan, tiheän omenapuun hoitoleikkaamisesta. Ohjeita voi soveltaa myös muiden yksirunkoisten puiden ja pensaiden leikkauksessa. Onnistuneen leikkaamisen jälkeen oksisto ja lehdet saavat valoa ja ilmaa, ja puusta saadaan tasapainoisen muotoinen. Hedelmäpuiden latvaa voi varovaisesti typistää, kun taas esimerkiksi koivu, pyökki, tammi ja lehmus kärsivät typistämisestä. Typistetty puu on biologisesti ja esteettisesti pilalla.

ENNEN

A E

VANHASTA PUUSTA POISTETAAN

a. Tiheät oksakasvustot b. Samaan suuntaan kasvavat oksat c. Ristiin kasvavat oksat d. Toisiaan vastaan hankaavat oksat e. Oksat, jotka kasvavat sisäänpäin f. Vesi- eli vuosiversot g. Lähellä maata kasvavat oksat h. Rungosta lähtevät versot i. Juuriversot j. Latvaa leikataan vain vähän niin, että lopputulos ei näytä luonnottomalta. Puu ei saa näyttää typistetyltä.

Kitke puun alta rikkaruohot ja poista Puun latvuston alla voi kasvattaa H perennoja ja kesäkukkia tai levittää nurmikuntta. Käännä ja kuohkeuta maa, sekoita multaan kompostimultaa haketta. Tärkeintä on, että maa säilyy ja palanutta hevosen- tai lehmänlanilmavana eikä ruohonleikkuri vauritaa. oita runkoa. 8

EVAN PUUTARHAVINKIT NYRKKISÄÄNTÖJÄ

Nämä muutamat selkeät nyrkkisäännöt koskevat sekä puita että pensaita. 1. Leikkauskohta on aina aivan renkaan muotoisen kohouman, oksakauluksen, vieressä. 2. Älä vaurioita oksakaulusta, äläkä jätä oksatappeja. 3. Omenapuuta leikataan vähän kerralla, usean vuoden ajan ja tarkkaan harkiten. Raju leikkaus rasittaa puuta ja saa sen tuottamaan lisää vesiversoja. Syntyy kierre, joka lyhentää puun elinikää.

4. Omenapuuta voi leikata joko kevättalvella tai loppukesällä. Molemmissa ajankohdissa on hyvät ja huonot puolensa. Kevätleikkaus osuu puun kasvukauden alkuun ja stimuloi ei-toivottujen vesiversojen syntyä. Toisaalta lehdettömän puun muodon näkee selvästi ja sitä on helpompi leikata kuin täydessä lehdessä olevaa. Heinä-syyskuussa puu valmistautuu jo talveen, ja sen kasvu on siltä kaudelta ohi, joten vesiversoja syntyy vähemmän. Toisaalta myöhemmin syksyllä ilma on kostea ja sienitautien itiöt viihtyvät kostean tuoreella leikkauspinnalla. Sen vuoksi syyskuun jälkeen ei enää kannata leikata.

Sisään päin kasvavat oksat poistetaan.

JÄLKEEN Älä poista hedelmäversoja.

Poista jyrkässä kulmassa kasvava pikkuoksa. Jos tällaisen antaa kasvaa isoksi ja kantaa painavia hedelmiä, se repeää helposti. Oksakulman tulee olla avoin.

Leikkaa rungosta tai pensaan keskustasta pois päin kasvavan nupun, verson tai oksan yläpuolelta.

K Vesi- eli vuosiversot joko poistetaan tai lyhennetään. Älä poista kaikkia kerralla, silloin niitä tulee entistä enemmän, vaan vähitellen 3-5 vuoden kuluessa. Aloita keskimmäisistä. Leikkaa oksakauluksen yläpuolelta vierestä.

K. Pidä maa puun kruunun alla ilmavana, vapaana ravinteita vievästä nurmesta ja rikkaruohoista, ja lannoita. Silloin vanha puu virkistyy ja alkaa taas kukoistaa. 9

MERIKAPTEENI JA PUUTARHURI TEKSTI PIRJOLIISA LAURÉN KUVAT ANNE MATTSSON

Eläkkeellä oleva merikapteeni Seppo Laurell on tullut tutuksi majakka-asiantuntijana ja Terho-kodin vapaaehtoisena. Hänen kesänsä kuluvat siirtolapuutarhapalstalla Marjaniemessä.

OSANA YMPÄRÖIVÄÄ YHTEISKUNTAA

Seppo Laurellin mökki on Marjaniemen siirtolapuutarhassa Itä-Helsingissä. Omenapuiden kukinta on vuoden kauneinta aikaa.

SEPPO LAURELL on merikapteeni, majakkahistorioitsija ja tietokirjailija. Hän on työskennellyt kauppalaivastossa 1955-66 ja Merenkulkuhallituksessa 1967-2000, aluksi merikarttaosaston luotauspäällikkönä ja merenmittausalusten päällikkönä, sitten luotsi- ja majakkaosastolla Helsingin luotsipiirin päällikkönä. Seppo on kirjoittanut Suomen majakoista yhdeksän teosta, joista Valo merellä oli vuonna 2009 ehdolla Tieto-Finlandia-palkinnon saajaksi. Teoksesta Suomen majakat hän sai vuonna 2000 valtion tiedonjulkistamispalkinnon. Lisäksi

un Seppo Laurell valmistui merikapteeniksi vuonna 1965, hän seilasi ensimmäiset kymmenen vuotta kauppalaivastossa maailman merillä. Sittemmin hän siirtyi Merenkulkuhallitukseen, ensin merikarttaosaston luotauspäälliköksi, sitten Helsingin luotsipiiripäälliköksi ja viimeiseksi merenmittaustoimiston päälliköksi. Suurelle yleisölle Seppo Laurell on tullut tutuksi majakkahistorioitsijana. Hän on kirjoittanut Suomen majakoista neljä teosta, joista Valo Merellä oli ehdolla Tieto-Finlandian saajaksi vuonna 2009. Teoksestaan Suomen majakat hän sai tiedonjulkaisemispalkinnon. Lisäksi hän on kirjoit-

hän on kirjoittanut lastenkirjoja. Niistä Tervatassuisten laivakissojen tarina oli vuonna 2001 Finlandia Junior -palkintoehdokas. Hän on toiminut 32 vuotta saattohoidon tuen vapaaehtoistyöntekijänä Terhokodissa Helsingissä, mikä tekee hänestä pisimpään saattohoidon vapaaehtoisena toimineen suomalaisen. Seppo Laurell palkittiin vapaaehtoistyöstään Elämän malja -palkinnolla vuonna 2011. Seppo Laurellilla on siirtolapuutarhapalsta Helsingin Marjaniemessä.

tanut lastenkirjat Tervatassuisten ”Terhokoti on ollut oman kuolelaivakissojen tarina ja Paikatun man hyväksymiselle hyvää praktiikkevätesikon tarina. Tervatassut oli kaa. Kun kuolema tulee, hiljaa hiipuFinlandia-junior-palkinminen päättyy ja lankeaa toehdokkaana. täydellinen hiljaisuus, Nykyisin Seppo Lause on juhlallinen hetki”, Marjaniemen rell on antanut kasvot Seppo Laurell kertoi siirtolapuutarha myös kuolevien saattoHuomenta Suomi –haashoidon vapaaehtoistoitattelussa MTV:ssä. on perustettu minnalle. Netistä löytyy Seppo Laurell viettää vuonna 1946. lukuisa määrä haastatkesiään Marjaniemessä Alueella on 320 teluja, joissa hän kertoo olevalla siirtolapuutarhamökkiä. työstään Terhokodissa palstallaan. Marjaniemen Helsingissä. siirtolapuutarha sijaitsee Seppo Laurell lähti vapaaehtoiItä-Helsingissä. Alue on perustettu soseksi 30 vuotta sitten, mikä tekee hädan jälkeen vuonna 1946, ja siellä on nestä pisimpään saattohoidon vapaa320 mökkiä. Keskimääräinen palstaehtoisena toimineen suomalaisen. koko on n. 400 m² ✖ 11

VÄHÄVARAISTEN VILJELYPALSTOISTA JOKAMIEHEN KAUPUNKIMÖKEIKSI TEKSTI PIRJOLIISA LAURÉN

Pitkän historiansa ansiosta siirtolapuutarhat ovat kuin pienoismalli suomalaisesta yhteiskunnasta: meitä on niin sanotusti joka junaan. Kun vast’ikään sata vuotta täyttänyt Ruskeasuon siirtolapuutarha perustettiin, se sijaitsi helsinkiläisten silmissä kaukana kaupungin ulkopuolella. Kaupungin päättäjien ajatuksena oli tuolloin antaa vähävaraisille, ahtaissa työläiskortteleissa asuville helsinkiläisille mahdollisuus viljellä lisuketta niukkaan ruokapöytään ja samalla saada aurinkoa ja raikasta ilmaa. Sotavuosien aikana kaupunki antoi ruokapulaa helpottamaan luvan pitää

palstoilla myös porsaita, kanoja, lampaita ja kaneja. Viime aikoina oman ruoan viljely on noussut monelle taas tärkeäksi osaksi siirtolapuutarhaelämää. Nyt ei lisäruokaa viljellä sen vuoksi, että ruoasta olisi muuten pulaa, vaan halutaan luonnonmukaisesti itse kasvatettua. Puutarhatöiden on todettu myös vähentävän stressiä. Puutarhan suunnittelu ja kasvun seuraaminen on rentouttavaa tässä-ja-nyt-elämää. Ruo-

PUUTARHAUNELMIA

kailu, kahvittelu ja illanistujaiset omassa puutarhassa ovat iloa ja onnea. KAIKENIKÄISIÄ JA KAIKENLAISIA AMMATTEJA

Ruskeasuon siirtolapuutarha eli Brunakärr koloniträdgård on Suomen vanhin edelleen samalla paikalla sijaitseva siirtolapuutarha. Aivan ensimmäinen siirtolapuutarha oli Tampereen Hatanpäässä, mutta se siirrettiin 1970-luvulla asuinrakentamisen tieltä Niihamalle.

TEEMA- JA KIERTOMATKOJA

SIGULDAN TAIMIMARKKINAT

SUURI BALTIAN KIERROS 20.-25.7. • 479,SAARENMAAN OOPPERAPÄIVÄT 22.-25.7. • 675,-

Markkinat ja kiertoajelu Siguldassa, retki Riikaan.

30.4.-2.5. • 260,TÜRIN KUKKAMARKKINAT Puutarhavierailu, kukkamarkkinat, puutarhamyymälä käynti.

KUNINKAALLINEN LONTOO,

16.-17.5. • 175,-

Buckinghamin palatsi ja Kensingtonin palatsi puistoineen, Windsor

SAARENMAAN JA HIIDENMAAN PUUTARHAT Haapsalu ja Viron suuret saaret: erilaisia, palkittuja kotipuutarhoja, myös Suuremõisan linnan puutarha.

25.-28.6. • 6.-9.8. • 395,POHJOIS-VIRON PUUTARHOJA JA KARTANOITA Palmsen ja Mädapean kartanot, erilaisia kotipuutarhoja ja Kristiine-puutarhakeskus.

16.-18.7. • 325,-

4.-7.9. • 985,SAMPPANJAA JA ETANOITA A´LA FRANCE 25.-28.9. • 1.150,KYLPYLÄLOMA ITALIAN SATURNIASSA 1.-5.10. • 1.495,TAIDEMATKA JA MAALAUSKURSSI SANTORININ SAARELLA 5.-12.10. • 890,-

Suomalainen matkanjärjestäjä Katso kaikki Matka-Agenttien matkat www.matka-agentit.fi Vapaa-ajan matkat puh. 010 321 2800 Helsinki, Teollisuuskatu 21 – Joensuu, Kirkkokatu 20 – Porvoo, Lundinkatu 16 – Turku, Linnankatu 8 E

Matka agentit

Tätä nykyä Ruskeasuo on vilkas liikenteen solmukohta. Siirtolapuutarha on idyllinen keidas Mannerheimintietä reunustavien isojen liiketalojen ja Hakamäentien bussivarikon takana. Siirtolapuutarhoja on ympäri Suomea, pohjoisin Rovaniemellä. Monet palstat ovat periytyneet suvussa lapsille ja lapsenlapsille. Sen johdosta siirtolapuutarhurit ovat tätä nykyä kaikenikäisiä ja edustavat kaikenlaisia ammatteja. Etenkin suurissa kaupungeissa siirtolapuutarhat ovat nousseet viimeisten parinkymmenen vuoden aikana osittain myös trendikkäiksi kesänviettopaikoiksi. Sisustus- ja perhelehdet esittelevät niitä. Pitkän historiansa ansiosta siirtolapuutarhat ovatkin nykyisin kuin pienoismalli suomalaisesta yhteiskunnasta: meitä on niin sanotusti joka junaan.

Haaveile, inspiroidu, suunnittele ja toteuta!

KAUPUNKIEN PUISTOJA

PIRJOLIISA LAURÉN

Sitä eivät kaikki tiedä, että siirtolapuutarhat ovat myös kaupungin puistoja. Niille on vapaa pääsy kävelemään ja nauttimaan luonnon kauneudesta. Vain itse palstat ovat yksityisaluetta, jonne ei mennä ilman isännän tai emännän lupaa. Puutarhaliiton valtakunnallisessa Avoimet puutarhat –tapahtumassa monet mökkiläiset voivat halutessaan avata vierailijoille pääsyn palstalleen ja antaa jopa kurkistaa mökkiinsä. ✖

1495

MARJO LEMPONEN, PÄIVI PUUSTINEN

Puutarhurin päiväkirja

Listaa puutarhaunelmasi, tee oma vuosiaikataulu, kerää talteen suosikkisi ja kirjaa muistiin mokat ja opetukset. Helppo ja herkullinen päiväkirja on oivallinen kumppani kasvatusvuoteen, olit sitten haaveilija, vasta-alkaja

Ruskeasuon siirtolapuutarha on idyllinen keidas Mannerheimintietä reunustavien liiketalojen takana.

TEKSTIT PIRJOLIISA LAURÉN, MAYLIS KARJALAINEN

NELSON GARDEN

KESÄN UUTUUKSIA

NELSON GARDENIN tämän vuoden uutuussiemenissä ja –sipuleissa on lajikkeita, jotka sopivat erityisen hyvin leikkokukiksi. Kevätsipuleista Punahattu Green Twister erottuu hyvin kimpuissa, samoin daaliat ja matalakasvuinen Red Silence. Kimalteleva daalia Milena Fleur ja Double Oriental –lilja ovat molemmat helppoja viljellä. Ambassador-daalia näyttää lähes metalliselta hopeanhohtoisuudessaan. Kukkasiemenistä tämän vuoden suosikkeja ovat leijonankita Lipstick Silver ja tuoksuherne Spencer Arthur Hellyer, joka pitkien varsiensa ansiosta on kuin tehty kimppuja varten. Lehtikirvat ovat olleet ongelma munakoisolle, mutta uutuslajike Theresa F1 selviytyi viime kesästä ilman lehtikirvoja, kertoo hortonomi Anna Lindeqvist. - Vesimelonin kasvattaminen

onnistuu meidänkin leveysasteillamme, kun lajike on oikea. Little Darling F1 ei kasva kovin suureksi ja ehtii kypsyä suojaisessa paikassa Suomessakin. Pensaspaprika Lila Luzi on Hyötykasviyhdistyksen uutuuksia. Se on koristeellinen, pienihedelmäinen pensaspaprika eli turkinpippuri, jonka hedelmät muuttuvat kypsyessään purppurasta keltaisen ja oranssin kautta kirkkaan punaiseen. Tulisuus on 1-10-asteikolla 7, soveltuu hyvin ruukkuviljelyyn. Muita Hyötykasviyhdistyksen uutuuksia ovat muun muassa koristeporkkana Dara, jossa on valkoiset, purppurat ja roosan sävyiset sarjakukinnot. Koristeporkkana sopii hyvin leikkokukaksi, ja sitä voi kuivattaa kuivakukkakimppuihin ja kransseihin. Tuoksuherne Ethel Grace, antaa puolestaan vahvan lisän puutarhan tuoksukimaraan. Siinä on suuret kalpean lilat kukinnot, ja se kasvaa noin kaksimetriseksi. Excotic Gardenin uutuusvalikoimassa on värikäs daalia, Maxime. Siinä on oranssinpunaiset lehdet, joita kehystävät kapea reunat. Isoleijonakita Twilight Mix on niin ikään näyttävä uutuus. Se on sekoitus kaksivärisiä punaisia, ruusunpunaisia, keltaisia ja valkoisia kukkia. PL

KASVINTERVEYSVUOSI VUOSI 2020 on julistettu YK:ssa Kansainväliseksi kasvinterveysvuodeksi. Tällä hetkellä menetetään lähes 40 % kasveista vuosittain kasvitautien ja kasveja tuhoavien hyönteisten vuoksi. ”Kasvintuhoajien vaikutukset ovat kasvussa, mutta ongelman ratkaisemiseksi ei ole riittävästi resursseja. Toivomme, että Kansainvälinen kasvinterveysvuosi käynnistää enemmän kansainvälistä yhteistyötä”, sanoo Jingyuan Xia, Kansainvälisen kasvinsuojelusopimuksen sihteeri. Kansainvälinen kasvinterveysvuosi perustuu Suomen maa- ja metsätalousministeriön ehdotukseen. ”Tuhoajilla ja taudeilla ei ole passeja eivätkä ne noudata maahanmuuttovaatimuksia, minkä vuoksi niiden leviämisen estäminen edellyttää kansainvälistä yhteistyötä”, painottaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. Ministeriö järjestää aiheeseen liittyen useita tapahtumia Suomessa ja on tarjoutunut isännöimään kansainvälistä Kasvinterveyskongressia. PL MAYLIS KARJALAINEN

MANSIKKAPAIKKA /

SATU HUTTUNEN

VILJELYKALENTERI AUTTAA SUUNNITTELUSSA SATU HUTTUNEN ON suunnitellut viljelykalenterin, jonka avulla on helppo muistaa, mitkä askareet kasvimaalla ovat vuorossa. - Pistän siemenpaketeista tiedot muistiin ja kirjaan kalenteriin, koskaolen kylvänyt, koska vien taimet ulos ja koska voin korjata satoa. Kalenterin avulla seuraan myös, mitä on vielä te14

kemättä, ja se toimii kätevänä koosteena, kun suunnittelen seuraavien kesien istutuksia, Satu kertoo. Satu asuu perheineen Mäntsälän maaseudulla, missä remontoi puolisoineen vanhaa taloa, Villa Kotirantaa. Remontointia ja puutarhakuulumisia voi seurata Sadun blogissa villakotiranta.fi. PL

MANSIKKAPAIKKA

X KIRJAT

LUKUVINKKI LEPOHETKIIN

Puutarhurin päiväkirja Marjo Lemponen, Päivi Puustinen Otava, 2019 Sidottu, ovh 17,60 €

HAAVEISTA TOTTA, SUUNNITELMALLISESTI KEVÄÄN ODOTUS ON PITKÄ, ja kun kevät sitten tulee, se yllättää vauhdillaan. Puutarhuri seisoo taas keskellä tonttiaan tietämättä, mihin suuntaan ensin repeäisi. Täytettävä Puutarhurin päiväkirja tulee hätiin. Päiväkirja auttaa puutarhuria kirjaamaan toiveet ja toteutukset samoihin kansiin, josta ne löytyvät seuraavana vuonna,

kun muistikuvat ovat haalistuneet ja nimilaput kadonneet. Kirja jakautuu neljään vaiheeseen: haaveilu, suunnittelu ja toteutus sekä lopuksi missä onnistuttiin ja mikä siirtyy seuraavalle vuodelle. Sesonki etenee johdonmukaisesti suunniteltuna ja, kuten tiedämme, hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. MK

ELIZABETH STROUT: KAIKKI ON MAHDOLLISTA Amgashin pikkukaupungin asukkaat kuvittelevat tuntevansa toisensa. Moni yllättyisi, jos näkisi sen, mitä kirjan lukijat näkevät, kun pääsevät katsomaan kaupunkilaisten julkisivun taakse. Kirja on novellikokoelma, jossa novellit liittyvät toisiinsa samojen henkilöiden kautta. Edellisen novellin päähenkilö vilahtaa seuraavan novellin taustalla, ja joku muista sivuhenkilöistä on taas seuraavan novellin päähenkilö. Strout kuvaa ihmisiä ymmärtäväisesti: he väsyvät ja eksyvät, tekevät virheitä ja vääryyksiä ja aiheuttavat valinnoillaan tuskaa läheisilleen. Mutta ihmisissä on myös lämpöä, armoa ja avuliaisuutta, mikä pehmentää iskuja, nostaa alas painuneita ja lohduttaa kolhiintuneita. PL

KEVÄT ON OIKEA AIKA… ... JAKAA NE PERENNAT, jotka kukkivat keskija loppukesästä. Ne, jotka kukkivat keväällä ja alkukesästä, jaetaan kukinnan jälkeen loppukesästä tai alkusyksystä. Harvoja poikkeuksia ovat muun muassa perennat, jotka eivät pidä jakamisesta. Perennat jaetaan 3–10 vuoden

välein, ettei kasvutila lopu. Vanha kasvi uudistuu, ja jaossa saadaan uusia taimia. Jos kasvi ei enää kuki eikä kasva, se on jakamisen tarpeessa, samoin jos sen keskelle kehittyy kuiva kohta. Kastele kasvi hyvin edellisenä päivänä. Kaiva perenna maasta niin, että saat juuret mukaan mahdollisimman ehjinä. Jos juuret ovat löyhässä, paakun voi 15

hajottaa käsin tai veitsellä. Tiukemmat juuripaakut halkaistaan ensin lapiolla tai talikolla pienempiin osiin. Istuta jaetut taimet saman tien uusiin paikkoihinsa. Kastele istutuksen jälkeen, mutta älä painele multaa. Jos uuteen paikkaan istutettu kasvi nuupahtaa, se todennäköisesti virkoaa siitä kuitenkin kun saa vettä ja valoa. PL

RIIA KINNUNEN

Taru Hovisalo ihastui kirpputorilla vanhoihin harmaisiin nojatuoleihin, jotka istuvat loistavasti mökin uusittuihin sisäpintoihin. Taulut ovat myös kirppislöytöjä. Tikkaita pitkin päästään vintille.

MÖKKIELÄMÄÄ VUODEN YMPÄRI TEKSTI PIRJOLIISA LAURÉN

Vanha sanonta ’Poissa silmistä, poissa mielestä’ ei koske siirtolapuutarhureita. Vaikka mökki laitetaan syksyllä talviunille, se elää vähintään ajatuksissa, ja moni käy mökillä läpi talven.

LAURA ORA

SESONKI

Tarmo Kotala ja Maria Herva viime kesänä siirtolapuutarhamökkinsä edessä. Mökki oli ostettaessa huonossa kunnossa, ja sitä on remontoitu paljon.

vieraita. Äitienpäivä on vietetty siellä nyt joka kerta mökin ostosta lähtien, ja elokuussa olevia venetsialaisia juhlitaan ystävien kanssa. Mökillä on läpi vuoden paljon ulkovaloja, ja venetsialaisten viikonloppuna niitä laitetaan vielä lisää. Uutta vuotta on otettu vastaan yhdessä mökkinaapureiden kanssa. Marraskuussa Maria ja Tarmo rakensivat mökin ikkunoiden väliin tonttuikkunan. - Laitoimme pohjalle keinolunta ja sen päälle tonttuja, reen, postilaatikon, lumiukon ja pikkuruisia lahjapaketteja. Siitä on tullut paljon kiitosta, ikkunaa ovat ihastelleet sekä naapurit että ohikulkijat. Pistin kuvan ikkunasta myös someen. Palautetta on tullut niin paljon, että päätimme pitää sen pääsiäiseen, vaikka tarkoitus oli purkaa ikkuna joulun jälkeen. Pääsiäiseksi teemme pääsiäisikkunan. SIIRTOLAPUUTARHAMÖKKI ON KAUPUNKIKOTIMME

malle ja lähdemme kauppaan. Mökille palattuamme siellä tarkenee jo hyvin. Meillä on lisäksi puolivaraava takka, joka antaa mukavasti lisälämpöä, Maria sanoo. Maria ja Tarmo hankkivat siirtolapuutarhamökin kesäkuussa kolme vuotta sitten. - Se oli melkoisen rähjäisessä kunnossa, ja olemme remontoineet mökkiä paljon. Mökin viereen rakensimme terassin ja pihalle tehtiin huvimaja, Maria kertoo. Remontoinnin ja oman oleskelun Marian ja Tarmon tonttuikkunaa kiitettiin niin paljon, että ohessa mökillä käy se sai jatkoajan pääsiäiseen. 17

MARIA HERVA JA TARMO KOTALA

alven tulo hiljentää siirtolapuutarha-alueet, mutta ei kokonaan. Monilla mökeillä käydään läpi vuoden ja jopa yövytään, kuten Maria Herva ja Tarmo Kotala tekevät. Muillakin siirtolapuutarhureilla mökki on talvikuukausina vähintään mielessä. Moni miettii seuraavan kesän remontteja tai suunnittelee puutarhaa. Joku nikkaroi, tekee käsitöitä tai kiertää kirpputoreja mökkiä ajatellen, kuten Taru Hovisalo. Maria Herva ja Tarmo Kotala viettävät valtaosan viikonlopuistaan läpi vuoden siirtolapuutarhallaan Turun Peltolassa. - Hankimme mökkiin sähköpatterin, ja nyt siellä on pieni lämpö koko ajan. Kun tulemme viikonlopuksi, käymme laittamassa lämmön isom-

Taru Hovisalon työmatka Kontiolahdelta Joensuuhun kulkee Linnunlahden siirtolapuutarhan ohi. Monta vuotta hän ihaili aluetta, ja vähitellen syntyi ajatus ostaa siirtolapuutarhamökki kaupunkikodiksi. Ajatus toteutui elokuussa viime vuonna. - Lapsilla on kesäisin paljon harrastuksia kaupungissa. Linnunlahdesta he voivat kulkea niihin itsekseen, Kontiolahdelta pitää aina olla kuski, Taru sanoo. Taru ja miehensä Pasi uusivat viime vuonna jo mökin kaikki sisäpinnat.

Tarun mökki on kokenut melkoisen muodonmuutoksen.

RIIA KINNUNEN

Taru on kierrellyt kirppareita läpi talven ja tehnyt loistavia löytöjä mökille. Vanhan kauniin lipaston hän nimeää mökin helmeksi.

Taru Hovisalon perhe muuttaa kesäksi Kontiolahdelta kaupunkiin siirtolapuutarhamökille. Lapset voivat kulkea sieltä omin neuvoin harrastuksiin. Valtaosa astioista ja keittiötarvikkeista on kirpputorilöytöjä. Keittiö on uusittu.

RIIA KINNUNEN

Harjakaton alle on rakennettu makuutila kahdelle. Lisää nukkumapaikkoja on alhaalla, missä sänky palvelee päiväsaikaan myös sohvana.

- Tänä kesänä rakennamme terassin ja uusimme ulkovuorauksen. Minä innostuin alusta alkaen myös siirtolapuutarhamökin sisustamisesta. Taru kertoo olevansa kova kirppistelemään, ja hän on kuluneena talvena kiertänyt paljon kirpputoreja mökki mielessään. - Olen tehnyt ihania löytöjä, muun muassa 15 eurolla kaksi noja-

tuolia, jotka istuvat just mökin henkeen. Ruokapöydäksi löysin 60-luvun keittiönpöydän, ja kaiken keskellä helmenä on viehättävä vanha lipasto. Myös astiat ovat valtaosin kirppiksiltä, samoin taulut. Sen lisäksi, että kirpputoreilla tekee löytöjä, Taru pitää kierrätystä tärkeänä. Nämäkään huonekalut eivät päätyneet kaatopaikalle, vaan saivat 18

uuden elämän. Talvi on ollut leuto ja Taru on yöpynyt mökillä monena viikonloppuna välillä perheen, välillä ystävien kanssa. - Mökki on sen verran pieni, että se lämpenee sähköpatterilla nopeasti. Otan mukaan ruokaa ja vettä, sytytämme kynttilöitä ja tunnelma on taattu, hän hymyilee. ✖

PIRKKO LAHTI on eläkkeellä oleva siirtolapuutarhapalstan omistaja ja mielenterveysalan ammattilainen.

PUUTARHATERAPIA

H Y VÄT I M M E I S E T, O N N E A V U OTE E N 2 02 0, K A N A N M U N I E N M I T TO I N A V U OT E E N T I U T I U , JA V U OS I KY M M E N E E N , J O K A L AT I N A L A I S I T TA I N ON MMXX.

PUUTARHATERAPIAA PALSTANI ON SAANUT uuden nimen. Puutarhaterapia ei minulle merkitse vain puutarhoista pakisemista. Minä näen ihmiset puutarhana: Siellä on perennoja, ikisitkeitä kansalaisia. On eri mittaisia taimia, lapsia ja nuoria. On yksivuotisia eli yhden asian kukkia. Siellä on ryppäitä, eri asioiden taakse sitoutuvia, ja on jopa rikkakasveja tai vääränlaista aluskasvillisuutta. Voi siellä olla puutarhatonttujakin! Me puutarhurit sitten tuherramme, tuunaamme, aherramme ja vihoittelemmekin. Tämä vuosi osoitti minulle heti alussa, että yhteiskunta monimutkaistuu niin, ettei vanhoilla keinoilla ja tiedoilla pärjää. 1. Pidin luentoa. Koko ajan seminaarin puheenjohtaja vilkuili selkäni taakse. Tuli hieman paranoidinen olo, kunnes luentoni lopussa tajusin, että luentoni striimattiin, ja selkäni takana oli osallistujien kommentteja salista. Kukaan salissa ei kysynyt mitään. Se on vanhanaikaista. 2. Jokaisen potilaan kohdalla kunta ja Kela käyvät keskustelua, kumpi maksaa. Asiakkaana olen laskutuserä, jonka maksajasta on raivoisa taistelu. Huh! Toki jo tiesin tämän, mutta se konkretisoitui taas kerran. 3.Soitin kaupan asiakaspalveluun kysyäkseni, onko jossakin tietyssä liikkeessä tiettyä tavaraa. Vastaus oli: Liikkeissä ei ole puhelimia, emme tiedä, mitä siellä on myynnissä. Se asiakaspalvelusta. Ehkä se on valituksia varten! Onneksi joka päivä voi oppia jotakin. Sehän on hyvä asia, vaikka välillä pientä kulkijaa hämmästyttää… Luontokaan ei seuraa tuttua latua. Kuluneelle talvelle on Etelä-Suomessa löydettävä uusi nimi - olisiko sadekausi tai pimeä kausi? Lapissa on sentään talvi edelleen.

Toistaiseksi luonnossa on yhä kevät, kesä ja syksy. Kotipihani norjanagervot tekivät jo tammikuussa pienet lehdet, ja mustarastas liverteli aamuin illoin. Uuden ja muuttuneen kohtaaminen on haastavaa. Koin innostavaksi Moshi Hamidin kirjasta ajatuksen, että jokainen lukemamme kirja on kuin itsehoito-opas, koska me metsästämme kirjoista selventäviä ajatuksia ja ohjeita itsellemme. Näinhän se on. Koetan oppia ja nähdä asioita positiivisesti. Lupasin lehden toimitukselle, että käsittelen tällä palstalla silloin tällöin myös siirtolapuutarhoissa kohdattavia haasteita (ennen niitä kutsuttiin ongelmiksi). Kysykää siis, vastaan parhaan kykyni mukaan. ”Naapuritontin uusilla asukkailla on koira, joka haukkuu jokaista meidän tontillamme tapahtuvaa liikettä. Ei millään jaksaisi pakoilla koiraa tai vaihtoehtona koko ajan kuunnella räksytystä. Mitä tehdä?” En tiedä. Hoidin tilapäisesti suloista koiraa joulun ajan. Se haukkui joskus yöllä, kun naapuri tuli kotiin, mutta lakkasi, kun kielsin. Siis onko haukkuvan koiran omistaja yrittänyt opettaa koiraansa? Toiseksi, heille pitää puhua räksyttävästä koirasta, koska kokemuksesta tiedän, että jatkuva haukunta on kovin kuluttavaa. Etenkin, kun siihen rupeaa kiinnittämään huomiota. Meillä on oikeus liikkua tontillamme ilman, että koira kommentoi jokaista liikettä. Siis asia puheeksi, mutta rauhallisesti ja asiallisesti! Säännöillä ei eläimiä kuriin saa, vain opettamalla. Se velvollisuus on eläimen omistajalla. PIRKKO LAHTI

- Hei, täällähän on timjamia, nämä otan mukaan, Aitto huomaa kasvilavoja tarkastellessaan. Talvi on ollut leuto, eikä lunta ole ollut kuin muutaman kerran nimeksi.

MAAILMANMATKAAJISTA TULI MÖKKILÄISIÄ TEKSTI PIRJOLIISA LAURÉN / KUVAT JUSSI MURSULA, ANU AITTOKOSKI

Anu Aittokoski ja Jyriville Leskinen rakastivat matkustelua. Joka loma lähdettiin johonkin. Sitten ystävät kutsuivat heidät siirtolapuutarhamökilleen Vallilaan. Matkustusinto loppui siihen.

AJASSA

Alueella kunnioitetaan jokaisen yksityisyyttä. Jos haluaa seuraa, sitä löytyy, mutta jos mieluummin on omassa rauhassa, sekin käy.

näimme Seutulan Kesäheinässä myynstuimme viime kesänä iltaa ystänissä olevan palstan, innostuimme vien siirtolapuutarhassa. Ihastelin kaikki. Se oli just meidän mökki. Kausitä rauhallista elämänmenoa, mikä pat tehtiin heinäkuussa. siellä oli. Ruoka laitettiin ulkona, tiskattiin käsin ja vietettiin aikaa kauniissa puutarhassa. Mihinkään ei ollut 100 KUKKASIPULIA ODOTTAA kiire, Anu ”Aitto” Aittokoski kertoo. KEVÄTTÄ Illan jälkeen Aitto alkoi puhua Mökissä on neliöitä 30, ja palstan koko oman siirtolapuutarhamökin hankkion 300 m2. Palsta oli ollut edellisillä misesta. Jyriville ei inomistajilla useita vuosia, nostunut ajatuksesta, ja sitä oli pidetty hyvin. Anu Aittokoski ja ja parikymppinen tytär Pihalla oli Aiton ja JyriJyriville Leskinen piti ajatusta äidin huvillen makuun sopivasti eivät ajatelleet, rahduksena. kukkia ja hyötypuutarhaa, että heistä tulisi Aitto alkoi kuitenniin että oleskelullekin oli kin tutkia tarjontaa Oijätetty tilaa. siirtolapuutarhukotieltä. Pääkaupun- Vietimme mökillä reita. Yksi ilta yskiseudulla oli kymloppukesästä kaiken vatävien siirtolapuumenkunta siirtola- ja paa-ajan. Tytärkin alkoi tarhassa sytytti ryhmäpuutarhapalstaa viihtyä siellä miehensä ja mökkikipinän. myynnissä, mutta osa koiriensa kanssa. Veljeni oli Helsingissä, eivätkä ja hänen avovaimonsa ravantaalaiset Aitto ja Jyriville voi ostaa kensivat meille ruokailuryhmän, ja me mökkiä Helsingin puolelta. Jyrivillen kanssa tutustuimme pihan - Lähdimme katsomaan muita tarhoitamiseen. Olen kerrostalokasvatti ja jolla olevia, ja tytär lähti mukaan. Kun olen asunut kerrostalossa koko aikui21

sen ikäni. Oma piha on minulle uusi asia, Aitto kertoo. Pihalla on perunamaa, puutarhavadelmaa, viinimarjapensaita ja karviaisia. Perennoista Aitto sanoo hymyillen, ettei vielä tiedä niiden kaikkien nimiä. - Päivänliljaa siinä ainakin on. Ensi kesänä alan tutkia kukkapenkkejä tarkemmin. Loppukesästä Aitto ja Jyriville hankkivat mökkiin ilmalämpöpumpun. Sen avulla mökissä on läpi talven pieni ylläpitolämpö ja paikat pysyvät paremmin kunnossa. Syyskuun lopussa palsta laitettiin talviteloille. Sitä ennen Aitto ja Jyriville nostivat perunamaasta niin paljon satoa, että oman maan perunoita syötiin pari kuukautta. Viimeiseksi Aitto istutti 100 kukkasipulia, jotka he saivat tupaantuliaislahjaksi. TULEVAN KESÄN REMONTIT

Aiemmin Aitto ja Jyriville ovat reissanneet kaikki lomat milloin missäkin, mutta nyt ei kiinnosta lainkaan miettiä

seuraavaa matkakohdetta. Sen sijaan he ovat suunnitelleet, mitä mökillä tehdään kevään tullen. - Ensimmäisenä aiomme laittaa kuistin seiniin villat ja vaihtaa ikkunat lämpölaseiksi. Siitä tulee lisää oleskelutilaa. Aiomme uusia myös keittiön ja vaihtaa mökin muovimaton vinyylilattiaksi.

Jyriville vastusti aluksi mökin hankkimista, koska hän ei ole niin sosiaalinen ihminen kuin vaimonsa. - Mutta huomasimme nopeasti, että alueella kunnioitetaan jokaisen yksityisyyttä. Jos haluaa, saa olla rauhassa, kunhan nyt tervehtii naapureita. Jos taas tykkää seurasta, sitä löytyy helposti, Aitto toteaa.

Yksi puutarhapalstan viehättävyydestä on se, että sinne hurauttaa 15 minuutissa. - On jännä, miten rytmi hidastuu saman tien kun pääsee mökille. Koko olemus rauhoittuu, mihinkään ei ole kiire. Paitsi nyt kyllä odottelemme jo malttamattomana kevättä ja kesää, Aitto sanoo. ✖

nista riippuen kooltaan 300-400 neliötä, kertoo Kesäheinän hallituksen puheenjohtaja Virpi Kunnas-Helminen. Yhteiskäytössä alueella on sauna ja kerhorakennus, jota voi vuokrata myös yksityistilaisuuksiin. Huvitoimikunta järjestää alueen yhteisiä juhlia ja

tapahtumia kuten kirppareita ja jokavuotisen juhannusjuhlan. Jokaisessa mökissä täytyy olla kuivakäymälä, mutta saunassa on myös vesivessa. Kaupungin kesävesi tulee vapusta lokakuulle. Lisäksi alueella on oma porakaivo, josta saa vettä muinakin aikoina. PL ✖

Ruokailuryhmä on Aiton veljen ja hänen avovaimonsa käsialaa. Sen äärellä ehdittiin istua jo monet kerrat ennen syksyn tuloa. Puutarhasta nostettiin sato, ennen kuin mökki pantiin talviteloille, ja oman maan perunoita syötiin pari kuukautta.

KESÄHEINÄ RYHMÄPUUTARHA KESÄHEINÄ

sijaitsee Länsi-Vantaalla lähellä Vantaanjokea. Alueella on 235 palstaa mökkeineen. Kesäheinä on rakennettu vuosina 1985-87. - Mökit ovat kaikki 30-neliöisiä. Ne ovat valmismökkejä, ja niitä on kolmea erilaista. Tontit ovat sijain-

LEENA LUOTO on biologi ja puutarhuri. Hän jakaa puutarha-alan tietoa sekä alan konkareille että innokkaille harrastajille.

KYSY LEENALTA

MITEN TURVALLISTA ON KÄYTTÄÄ KEMIALLISIA LANNOITTEITA? MEILLÄ ON YHTEINEN KASVIMAA, JOSSA ON NOIN PARIKYMMENTÄ AARIN KOKOISTA PALSTAA. MEITÄ HOITOKUNNASSA ASKARRUTTAA LANNOITTEIDEN KÄYTTÖ. OSA ON SITÄ MIELTÄ, ETTÄ EHDOTTOMASTI EI SAA KÄYTTÄÄ KAUPAN KEMIALLISIA LANNOITTEITA PAITSI ”KANANKAKKAA”. MUUTEN EI OLE KYSE LUOMUVILJELYSTÄ. OSA TAAS KÄYTTÄÄ KAUPAN

LANNOITTEITA. MITEN TURVALLISTA ON KÄYTTÄÄ KAUPASTA SAATAVIA KEMIALLISIA LANNOITTEITA VILJELYSSÄ? MEILLÄ ON MERI VIERESSÄ, JOUTUVATKO LANNOITTEET SINNE JA POHJAVETEEN?

LANNOITTEET LUOKITELLAAN

avulla. Kasvit saavat ne käyttönsä hitaammin. Orgaaniset lannoitteet soveltuvat annettaviksi koko kasvukauden ajan. Jotta maaperän kunto pysyy hyvänä, kivennäislannoitteiden ohella suositellaan käytettäväksi orgaanisia lannoitteita tai lisäämään maaperään eloperäistä ainesta, kuten kompostimultaa. Kasvukauden alussa kivennäislannoitelisäys varmistaa hyvän kasvuun lähdön. Kalkitus 3-4 vuoden välein ehkäisee pH:n laskua, mikäli maaperä on savipitoista kivennäismaata. Ravinteita huuhtoutuu sadevesien mukaan sekä orgaanisista että kivennäislannoitteista. Siksi lannoitteita pitää käyttää oikea määrä ja oikeaan aikaan. Huuhtoutuminen on runsainta, kun maa on paljas. Kasvien kasvun kannalta paras lannoitus sisältää pääravinteita, kuten typpi, fosfori, kalium ja kalsium, sekä hivenravinteita, kuten magnesium, rauta, rikki ja mangaani.

joko kivennäislannoitteiksi tai orgaanisiksi lannoitteiksi sen mukaan, mistä raaka-aineista ne koostuvat. Kaikki ovat kemiallisia aineita, ja niillä on tietty koostumus. Tunnetuin kivennäislannoite lienee kalkki. Orgaanisista lannoitteista tutuin on kanankakkarakeet. Nykyään on tarjolla myös orgaanisia kivennäislannoitteita, joissa eläinperäisen aineksen lisäksi on mineraaleista valmistettuja ravinteita. Kivennäislannoitteissa ravinteet ovat nopeasti liukenevassa muodossa erilaisina suoloina. Kasvit saavat ne nopeasti käyttöönsä. Näitä suositellaankin annettavaksi keväällä, jolloin kasvi saa ravinteita voimakkaan kasvun aikaan. Orgaanisten lannoitteiden ravinteet muuttuvat kasveille käyttökelpoiseen muotoon mikrobien hajotustoiminnan

terveisin Hannu Toivonen, Metsolan Siirtolapuutarha ry

LEENA LUOTO

MAARIANKELLO - KUKKAMAAILMAN IHANIMPIA ILMESTYKSIÄ TEKSTI PENTTI ALANKO KUVAT WIKIMEDIA COMMONS

Maariankello tarvitsee lämpimän, aurinkoisen kasvupaikan ja ravinteikkaan, kalkkiperäisen maan.

aariankello on kukkamaailman ihanimpia ilmestyksiä, kirjoitti Jenny Elfving tästä kaunottaresta kirjassaan Kukkaviljelys avomaalla vuodelta 1921. Olen hänen kanssaan samaa mieltä. Kerran minulta kysyttiin, mitkä kukat ovat mielestäni kaikkien kauneimpia puutarhassa. Asiaa tarkemmin ajattelematta sanoin, että kyllä ne ovat erilaiset kellot. Niitä kasvoi useita äitini puutarhassa, ja lähiluonnossa olin tavannut monia kuten kissan-, harakan- ja kurjenkelloja. Silloin en vielä ollut nähnyt kaikkein kauneinta kelloa, maariankelloa. Jostain syystä nykyään ei kelloja näe hetikään jokaisessa puutarhassa, mutta niitä löytyy sellaisista puutarhoista, joissa on ta-

vallista runsaampi valikoima perennoita. Luonnossamme kelloja kasvaa kymmenkunta lajia, joista alkuperäisiä luonnonkasveja on vain kolme: kissan-, varsanja kurjenkellot. Muut ovat ihmisen mukana tulleita tulokkaita. Onneksi eräät niistä, kuten harakan-, peuran-, ukon- ja vuohenkellot, ovat villiintyneet puutarhoista lähiluontoon. KAKSIVUOTINEN KUKKA

Esittelyvuorossa oleva maariankello (Campanula medium, ruots. mariaklocka) on nykyään melko harvinainen puutarhoissamme kuten kaksivuotiset kukat yleensäkin. Maariankellon suosiota ehkä vähentää se, että se on kaksivuotinen. Sen siemenet kylve24

tään touko-kesäkuussa laatikkoon, taimet koulitaan ja istutetaan alkusyksyllä halutuille paikoille puutarhassa. Koska maariankello on kotoisin etelän mailta kalkkipitoisilta paikoilta Keskija Pohjois-Italian vuoristosta ja Ranskan kaakkoiskulman vuorilta, se ei ole puutarhassakaan aivan joka paikan kasvi. Sille on varattava lämmin, aurinkoinen paikka. Pystyäkseen kasvattamaan tukevan, 80 cm ja parhaimmillaan jopa yli metrin korkuisen varren, se tarvitsee myös ravinteikkaan, kalkkiperäisen maan. Kasvupaikan pitää olla myös hieman kalteva tai matala kumpare, jotta vesi ei jää seisomaan kasvupaikalle. Kun kerran näin upeasti kukkivia maariankelloja Ruotsissa Uppsalan kasvitieteellisessä puutarhassa ja

UNOHDETUT PERENNAT

Maariankello, Campanula medium

ihmettelin niiden runsasta kukintaa, minulle kerrottiin, että maanpinta on peitetty hiekalla, johon on lisätty kalkkia. Syvemmällä on kyllä ravinteikasta multaa. KYLVÄYTYVÄT ITSESTÄÄN

Kerran Itä-Uudellamaalla kylätietä kävellessäni näin erään talon pihassa todella komeita maariankelloja. Uskalsin mennä ihailemaan niitä, kun näin talon emännän puuhastelevan puutarhassaan. Paikka pensasruusujen ja pihamaan välillä rakennuksen aurinkoisella seinustalla vietti loivasti. Sain kuulla, että maariankellot kylväytyvät paikalla itsestään. Emäntä vain harventaa niitä ja antaa naapureille. Hän kertoi myös hieman hymyillen että on nähnyt

heidän koiransa käyvän kasvupaikalla niitä ”lannoittamassa”. Se varmaan edesauttoi maariankellojen viihtymistä ja rehevää kasvua. Nykyisin on saatavilla maariankellojen siemeniä, joissa kukkien väri vaihtelee lajikkeesta riippuen valkoisesta vaalean- ja tummansiniseen ja sinililan ja ruusunpunaisen eri vivahteisiin. Valikoimassa on myös kerrannaiskukkaisia lajikkeita. ISOT RUUKKUMAISET KELLOT

Maariankellojen kukat poikkeavat muista kelloista isokokoisen, pyöreän, ruukkumaisen muotonsa vuoksi. Ulkomailla ne ovat yhä hyvin suosittuja. Niitä kutsutaan esimerkiksi Eng25

lannissa nimellä Canterbury Bells - Canterburyhan on tunnettu upeasta katedraalikirkostaan, sillä se on sikäläisen arkkipiispan hallintopaikka. Maariankellojen kukinta kestää kesäkuusta elokuulle. Joskus olen kuullut, että saadakseen niiden kukinnan kestämään pitkään, kuihtuneet kukat on nypittävä pois. Mitään tukea ne eivät tarvitse, sillä varret ovat jäykkiä. Ne ovat myös komeita leikkokukkina, jos vain malttaa niitä leikata maljakkoon. Mitähän sitten istuttaisi näiden komeiden kasvien vierelle? Ainakin muita kaksivuotisia perennoja kuten harjaneilikoita ja varsinkin niiden upeita yksivuotisia lajikkeita kesäneilikoita. Miksei myös komeita kaksivuotisia tarhasalkoruusulajikkeita. ✖

SIIRTOLAPUUTARHALIITTO /

TEKSTIT ARTO HÄRKÖNEN, PIRJOLIISA LAURÉN, MAARIT LOUEKARI, TINA WESSMAN

PIRJOLIISA LAURÉN

LIITON ALUEELLISET KURSSIT 2020

UUSI AVOIMET PUUTARHAT -OPAS

SIIRTOLAPUUTARHALIITON jäsenyhdistysten viljelijöille tarjoamat alueelliset kurssit ovat saaneet suuren suosion ja paljon kiitosta, ja ne jatkuvat tänä vuonna. Viime vuonna kursseja järjestettiin kahdeksalla paikkakunnalla. Tänä vuonna yhdistykset voivat valita kurssinsa aiheen peräti viidestä tarjolla olevasta vaihtoehdosta: 1. Puutarhanhoidon perusteet 2. Nilviäiset puutarhassa: etanat ja kotilot 3. Pölyttäjät ja perhoset puutarhassa 4. Kierrätys, kompostointi ja katteet 5. Vieraslajit puutarhassa ja palstalla Luennoitsijana kursseilla toimii perinteisesti mm.lehtemme Kysy Leenalta -palstan asiantuntija Leena

Luoto. Yksi kurssi kestää noin 3 tuntia, ja ennen tai jälkeen kurssin voidaan järjestää kierros alueen palstoilla. Kurssien ajankohdat pyritään lyömään lukkoon maaliskuun loppuun mennessä. Tietoa kurssien paikkakunnista, päivämääristä ja aiheista julkaistaan liiton nettisivulla www.siirtolapuutarhaliitto.fi, kun yksityiskohdat on sovittu. Tieto tulossa olevista kursseista julkaistaan myös Siirtolapuutarha-lehden seuraavassa numerossa 2/20, joka ilmestyy viikolla 21. Lehden aineistopäivään mennessä on sovittu kaksi kurssia: KOTKA, Metsolan siirtolapuutarhan Keskusmaja ti 05.05.2020 klo 17:00 HELSINKI, Pakilan siirtolapuutarhan kerhotalo la 06.06.2020 klo 13:00

TÄNÄ KESÄNÄ Avoimet Puutarhat -tapahtumaan osallistuminen on entistä helpompaa. Tekeillä on tapahtuman järjestämiseksi sähköinen opas, joka on siirtolapuutarhayhdistysten käytettävissä touko-kesäkuussa. Alkukeväästä yhdistyksille lähetetään sähköposti, jossa kysytään, mitä kokemuksia ja ajatuksia yhdistyksissä on Avoimet Puutarhat -tapahtuman järjestämisestä, hankaluuksista tai helppoudesta sekä toiveista ja tarpeista. Kyselyyn voivat osallistua myös siirtolapuutarhurit joko Facebook-ryhmän linkin kautta tai sähköpostitse jaettavan linkin kautta. Avoimet Puutarhat -opas syntyy opinnäytetyönä. Sen tilaa Suomen Siirtolapuutarhaliitto ry ja tekee Loviisa Badermann Nekalan Siirtolapuutarhalta. Hän tekee opinnäytetyön osana Haaga-Helian Ammattikorkeakoulun Matkailun liikkeenjohdon restonomiopintoja. Opasta voi hyödyntää myös muita siirtolapuutarhatapahtumia järjestettäessä. PL Avoimet puutarhat on tänä vuonna 5. heinäkuuta. Mukaan voi ilmoittautua toukokuun loppuun saakka.

TERVETULOA KOHTAAMISPÄIVÄÄN MARJANIEMEN SIIRTOLAPUUTARHAAN HELSINKIIN KOHTA KOHTAAMME! Suomen Siirtolapuutarhaliiton kohtaamispäivä ja 90-vuotisjuhla järjestetään lauantaina 11. heinäkuuta 2020 klo10 alkaen Marjaniemen siirtolapuutarhassa Helsingissä. Ilmoittautuminen alkaa klo 9. Päivän ohjelma sisältää mm. Leena Luodon luennon aiheesta Sosiaalinen

media ja puutarhanhoidon murros, Marjiksen avoimia puutarhoja ja suunnistushenkisen aluereippailun. Tarjolla on myös keittolounas, kakkukahvit ja pönötyksettömiä onnittelupuheita. Sauna on lämmin, ja kaiken päälle näemme vuosituhannen ehkä toisen siirtolapuutarha-aiheisen näytelmän: 26

mitä kaikkea voikaan tapahtua, kun Ruskeasuon innokkaat puutarhurit päättävät pystyttää Ebba Tallgrenin kunniaksi patsaan… ARTO HÄRKÖNEN Lisätietoja päivästä on tulossa kevään aikana. Ilmoittautumiset oman yhdistyksen kautta.

SIIRTOLAPUUTARHALIITTO

Sirtolapuutarhaliiton opaskirja

MÖKILLÄ JA PALSTALLA - KESTÄVÄÄ KESÄNVIETTOA KAUPUNGISSA SIIRTOLAPUUTARHALIITON ympäristöryhmä julkaisee kevään aikana opaskirjan, joka kattaa kestävän kehityksen teemoja laajalti, mutta ei tyhjentävästi. Lisätietoja löytyy tekstiin lisättyjen lähde- ja nettiviittausten avulla. Puutarhanhoidon lisäksi oppaassa käsitellään rakentamis-,

energia- ja jätehuoltokysymyksiä sekä yhdistysten yhteisöllisyyttä, unohtamatta sosiaalista näkökulmaa. Tekijöiden toive on, että opas tulisi laajaan käyttöön ja siirtolapuutarhaväki löytäisi siitä hyödyllisiä ajatuksia oman ja yhdistyksen toiminnan kehittämiseen. ML

HAAVEISTA TOTTA, SIIRTOLAPUUTARHAT OSANA YMPÄRÖIVÄÄ YHTEISKUNTAA maamme valtakunnallinen siirtolapuutarhatoiminta pysyy ja kasvaa elinvoimaisena sekä kehittyy entistä monimuotoisemmaksi ja kestävää kehitystä tukevaksi. Elokuun 2020 lopussa liitto toimii historiansa ensimmäistä kertaa Kansainvälisen Siirtolapuutarhaliiton (Office International du Coin de Terre et des Jardins Familiaux) tapahtuman isäntämaana. Helsingissä järjestetään Study Session -tapahtuma, jonka teeman Allotments and Society fokus linkittyy liiton vuoden teemaan. TW

PIRJOLIISA LAURÉN

SIIRTOLAPUUTARHALIITON hallitus on vahvistanut juhlavuoden 2020 teemaksi Osana ympäröivää yhteiskuntaa. Teemavuosi huomioidaan monipuolisesti liiton toiminnassa ja viestinnässä, ja vuoden aikana kiinnitetään erityistä huomiota siirtolapuutarhoihin osana hyvää ja monimuotoista kaupunkiympäristöä. Siirtolapuutarhaliiton tarkoituksena on edistää ja kehittää siirtolapuutarhatoimintaa osana kaupunkien kulttuuri- ja viherympäristöjä. Tavoitteena on, että

Mäkilammen ryhmäpuutarhayhdistys ry toivottaa vuoden ensimmäisen numeron myötä Hyvää Uutta Vuotta.

Anneli Vuolle Raija Salmi ja Järvinen Seppo Palsa Pirjo ja Ilkka Nikkilä Ritva Varvikko Aila Aaltonen Hilkka ja Leevi Marttila Veikko Ääpälä Iines Haapakoski Sauli Nirkkonen Sirpa ja Tehi Matti Huusela Pekka ja Maija Lujasmaa Markku ja Marjatta Wääri Arja ja Keijo Marttila Harri ja Pirkko Engman Birger ja Anne Timo ja Jesse Majala Leila Kujala Jukka Koskinen Raimo ja Anna-Liisa Mäkinen Mirja Kanerva Ritva Mäki Sinikka ja Sirkka

PALSTOILLA TAPAHTUU

PIENI PUNAINEN MÖKKI JA PERUNAMAA kentäksi, joten siirtolapuutarhapalstoja on 25. Palstat jaettiin tehtaan työntekijöille.

RAUHAA TAI SEURAA Marja ja Risto Karlsson ovat hoitaneet siirtolapuutarhaansa viisi vuosikymmentä. Heidän mökkinsä ensimmäinen asukas oli Riston isä Roope Karlsson. Sekä isä että poika ovat entisiä paperitehtaan työläisiä. Muissa alueen siirtolapuutarhamökeissä asukkaat ovat vaihtuneet tiuhempaan. Riihossalmen siirtolapuutarhayhdistys ry. osti kahdeksan vuotta sitten alueen Finsilva Oyj:ltä, joka hallinnoi entisiä G. A. Serlachius Oy:n omistamia maita. Alue lohkottiin Mäntänvuoren tilasta, ja se sijaitsee neljän kilometrin päässä Mäntän keskustasta Riihosjärven ja Riihossalmen rannalla.

Mökkikylässä voi viettää rauhallista hiljaiseloa luonnonkauniilla alueella puutarhaa hoitaen. Jos kaipaa seuraa, naapuri on lähellä. Alueen sauna lämpiää miltei jokaisena suven päivänä.

TERVETULOA TUTUSTUMAAN Viime heinäkuussa siirtolapuutarhayhdistys järjesti avoimien ovien päivän edistääkseen neljän mökin myyntiä. Tapahtuma sai nimekseen Pieni punainen mökki ja perunamaa. Päiväksi oli luvattu sadetta, mutta toisin kävi, aurinko paistoi. Vieraat kerääntyivät pallokentälle, ja kaikki tuolit tulivat täyteen. Kansainvälinen huiluvirtuoosi Sami Junnonen piti puistokonsertin teemalla Itkevä huilu – kansallisromanttisia säveliä Suomesta. Kesätuuli suhisi koivuissa ja havisutti taiteilijan nuottiarkkeja. Mökkikylän asukkaat

Mirjami Oikarinen ja Mirja Haikala ovat Samin entisiä huiluoppilaita. Kolmen huilistin trio esitti konsertin päätteeksi muutaman kappaleen. Kun yhdistyksen puheenjohtaja Ari Puska oli kertonut yhdistyksen toiminnasta, juotiin pullakahvit. Lopuksi oppaat kierrättivät vieraita ympäri aluetta, missä puutarhat olivat kauneimmillaan ja mökit siisteinä – hyvä oli vieraiden tulla! Riihossalmen siirtolapuutarha täyttää ensi vuonna 70 vuotta. Nyt suunnitelmissa on rakentaa uusi, kokouksiin ja yhteiseen ajanviettoon tarkoitettu talo. Entinen puretaan huonokuntoisena. Kesätapahtuman jatkeena kaksi mökkiä sai myös uudet asukkaat. MIRJA HAIKALA Riihossalmen siirtolapuutarhayhdistys ry.:n sihteeri

RIITTA HAGER

VUORINEUVOS GÖSTA SERLACHIUS , Mäntän paperitehtaiden toimitusjohtaja, vieraili 1900-luvun alkupuolella Saksan siirtolapuutarhoissa, mistä ryhmäpuutarha-aate on saanut alkunsa. Kun Mäntän paperitehtaat täytti 75 vuotta vuonna 1943, tehtaan johtokunta varasi Mäntän kauppalassa sijaitsevan Riihossalmen alueen siirtolapuutarhaa varten. Hanke jäi kuitenkin sodan vuoksi lepäämään. Vuonna 1948 Mäntän tehtaan johtokunta otti yhteyttä Suomen siirtolapuutarhaliiton silloiseen puheenjohtajaan Antero Nevajaan. Häneltä saatiin tietoa ja materiaalia, ja Mäntän siirtolapuutarha ja Riihossalmen siirtolapuutarhayhdistys ry. perustettiin vuonna 1950. Alue jaettiin 27 palstaan. Niistä kaksi otettiin yhteiseen käyttöön pallo-

Riihossalmen siirtolapuutarhassa Mäntässä järjestettiin viime kesänä avoimien ovien päivän, johon sisältyi myös huiluvirtuoosi Sami Junnosen konsertti.

PALSTOILLA TAPAHTUU EEVA LINKOSALO

syysasteria. Silloin kaivan esiin lapion ja tonkaisen nurmikkoa syvältä. No, sehän sitä ilmastoi! Kevään lähestyessä tallustelen lähes päivittäin mökille, katselen ja suunnittelen. Puuhastelen jotain ja menen sitten kotiin. Oikein sopivaa kuntoilua yli kahdeksankymppiselle. EEVA LINKOSALO

Kiitokseni!

Marraskuussa viime vuonna rajasin kasvimaan uudelleen betonilaatoilla. Pohjoispuolelle tulee tänä kesänä yrttipenkki, Eeva Linkosalo kertoo.

NIIHAMAN Ryhmäpuutarha ry:n hallitukselle saamastani muistamisesta merkkipäivänäni. Viljelijävanhin Seppo Peltonen

PUUTARHA

LINTULASTA LITUKKAAN – SAAT SEN MISTÄ LUOVUT ALUSSA OLI MUMMONMÖKKI ja huussi: Lintula synkän kuusikon keskellä ja reilut kolme aaria vanhaa savista peltoa loivassa etelärinteessä. Neljännesvuosisadan aikana pellolle syntyi puutarha, jossa oli omena- ja luumupuita, satoisa vihannesmaa ja reilusti tuottava härkäpapupelto. Niistä riitti jakaa suvulle ja ystäville. Sitten vaihdoin talvikodin lastenlasten läheisyyteen Etelä-Karjalasta Pirkanmaalle, ja ikäkin alkoi painaa. Tuli aika luopua mökkinaapurien ”Eevan paratiisiksi” kutsumasta paikasta. Samoihin aikoihin tyttäreni hankki siirtolapuutarhamökin Litukasta Tampereelta. Mökki oli hyväkuntoinen, mutta puutarha melkoisen hurja. Tontilla oli marjapensaita ja erilaisia kukkapuskia, kotkansiipisaniaista ja villiä ruusua ylt´ympäriinsä. Pari pensasta oli tökätty ruukkuineen maahan, ja ainoa kitulias omenapuu oli hirttäynyt melkein ranteenpaksuisella juurella. Alkoi raivaaminen. Ensin tehtiin kolmen kuution kompostisäiliö, joka hevosenlannalla rikastettuna täyttyi

ensimmäisenä keväänä. Siitä saatiin rehevä kasvualusta kurpitsoille, jotka röyhysivät jopa yli tontin aidan. Halusimme myös hyötykasveja. Ensimmäisenä kesänä käännettiin muutama neliö nurmea ylösalaisin ja peitettiin. Seuraavana keväänä se oli valmista perunamaata ja myöhemmin sopivaa myös vihannesten kasvattamiseen. Hyötykasvimaata laajennettiin pikkuhiljaa, ja nykyisin se on kylliksi suuri kolmivuoroviljelylle. Kun olin luopunut mummonmökistäni, tyttäreni sanoi siirtolapuutarhastaan, että saat tehdä täällä mitä haluat. Mikä ihana haste – ja vain vain parinkymmenen minuutin kävelymatkan päässä kodistani. On kulunut neljä vuotta, ja siirtolapuutarhatontti alkaa näyttää ihan miun maun mukaiselta. Olen kyllä kysellyt lähinnä lapsenlapsilta, mitä he toivoisivat siellä kasvavan, mutta muutoin raivaan, suunnittelen ja istuttelen oman makuni mukaan. Edelleenkin nurmikolle putkahtaa kotkansiipisaniaista, hevonhierakkaa ja 29

Tämän lehden paras juttu? KERRO MIELIPITEESI sähköpostilla toimitus@siirtolapuutarhaliitto.fi ja osallistut palkinnon arvontaan. Mielellään kuulemme myös perustelusi, miksi pidit juuri siitä jutusta eniten. Laita sähköpostiin mukaan nimesi ja puhelinnumerosi, niin otamme yhteyttä palkinnon voittajaan. Tällä kertaa palkinnoksi arvotaan Marjo Lemposen ja Päivi Puustisen uutuuskirja Puutarhurin päiväkirja, josta on esittely tässä lehdessä Mansikkapaikalla.

SANNA MICHAELIN viisihenkisellä perheellä on mökki Marjaniemen siirtolapuutarhassa Helsingissä.

KEITTIÖSSÄ

SITRUUNAINEN FETAPASTA LEHTIKAALIKALKKUNAHÖYSTÖLLÄ SANNA MICHAEL

RESEPTI 2–3 HENGELLE

250 g pastaa 60 g fetaa puolikkaan sitruunan mehu (tai oman maun mukaan riippuen siitä, kuinka sitruunaisen aterian haluaa) oliiviöljyä suolaa mustapippuria kaksi valkosipulinkynttä kolme vartta lehtikaalia 100 g kalkkunaleikettä Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan. Sekoita valutetun pastan joukkoon murskattu feta, sitruunamehu, loraus oliiviöljyä, suolaa ja pippuria. Kuutioi kalkkunaleikkeet ja revi lehtikaalin lehdet varresta sopivan kokoisina suupaloina. Kaada paistinpannulle loraus öljyä ja raasta/murskaa joukkoon valkosipuli. Paista kalkkunaa ja lehtikaalia pannulla öljyssä, kunnes lehtikaali on

rapeaa. Lisää höystö lautaselle pastan päälle tai viereen ja herkuttele. Tätä pastareseptiä on helppo muunnella, voit jättää kalkkunakuutiot kokonaan pois tai käyttää niiden sijasta kuutioitua kinkkua tai pekonia. Öljyssä valkosipulin kera paistettu lehtikaali maistuu meillä myös jälkikasvulle, joka muuten suhtautuu epäilevästi kyseiseen vihannekseen. SM

KUUKAUDEN BLOGGAAJA

MINNA AURANEN EI OLLUT KOSKAAN käynyt siirtolapuutarhassa ennen

kuin lähti kesällä 2015 Avoimet puutarhat –tapahtumaan Tampereen Nekalassa. - Olimme muuttaneet Seinäjoelta omakotitalosta Tampereelle kerrostaloon ja kaipasin omaa pihaa. Kun astuin Nekalan portista sisään, olin myyty heti. Kiertelin alueella ja moneen mökkiin pääsi käymään sisällekin. Mökkikuume iski sen tien, ja aloimme mieheni kanssa katsoa omaa siirtolapuutarhamökkiä. Sellainen löytyi syksyn tullen. Puolentoista vuoden päästä Minna aloitti bloginsa puutarhurinmaja.fi. - Halusin jakaa sen ilon, mitä siirtolapuutarhasta saa. Lukijat löysivät blogini nopeasti, ja saan paljon kommentteja. Suosituimpia ovat tee-se-itse-ohjeet ja ennen-jälkeen-jutut. Nykyisin minulla on blogiin liittyen myös varastopuoti ja verkkokauppa. Alkavana keväänä ja kesänä Minna ja miehensä Timo jatkavat viime vuonna aloittamaansa keittiöpuutarhan rakentamista palstan perälle. - Jatkamme myös muun puutarhan muokkausta. Päämääräni on cottage garden –tyyppinen runsas puutarha. PL 30

Minna Auraseen iski mökkikuume Nekalan siirtolapuutarhan Avoimet puutarhat –tapahtumassa.

LOTTA POLVIANDER

PUUTARHURINMAJA.FI

PUUTARHA

Huolenpitoa puutarhaan

Jos siirtolapuutarhayhdistyksesi ei vielä kuulu Siirtolapuutarhaliittoon, lue lisää liiton eduista ja liittymisestä nettisivulta: www.siirtolapuutarhaliitto.fi/jasenet/

www.neko.f i

Tietoa, kursseja, ideoita ja yhteistyötä. Kun yhdistyksesi on Siirtolapuutarhaliiton jäsen, saat lehden, puutarhakursseja, siirtolapuutarha-alueiden edunvalvontaa, tietoa, vinkkejä ja paljon muuta. Yhdessä olemme enemmän!

PUUTARHA Siirtola No1_2020.pdf 1 9.1.2020 8:57:40

CMY

Seinä parasolli aurinkovarjot youtube: johannes viinikka johannes@tanelin.se 046 9473767