PUUTARHA 1/2021
HANKKISINKO AURINKOSÄHKÖN? M ÖK I N K E VÄT R E M P PA H E L S I N G I N P OL I I T I KOT J A S I I RTOLA P UUTA RH O J E N T UL E VA I S U U S NÄ I N M EI LLÄ K I E R R ÄT E TÄÄ N RA K E N N A P E RE N N A P E N K K I
1/2021
TÄSSÄ NUMEROSSA
4 MÖKIN KEVÄTREMPPA Tärkeintä on pitää mökki kuivana. 8 AJASSA Helsingin valtuutetut ja siirtolapuutarhojen tulevaisuus
PERTTI LAITILA
Uusi siirtolapuutarhakausi alkaa. Tämän vuoden kattoteema on Hyvinvointia siirtolapuutarhasta. Vuoden ensimmäisessä numerossa tarkistetaan mökin kunto talven jäljiltä ja puhutaan aurinkosähköstä, kierrätyksestä ja puutarhasta.
S.
S.
8
4
Talven jälkeen on hyvä käydä mökin peruskunto läpi ja korjata tarvittavat kohdat.
12 PUUTARHAVINKKI Näin syntyy hyvä perennapenkki 14 MANSIKKAPAIKKA Feromonit ja superruoka 16 TAPASIMME Marjukka Metsolan Rovaniemeltä 19 PUUTARHATERAPIAA Toisenlainen pandemia
S.
HELSINGIN SIIRTOLAPUUTARHA-ALUEIDEN VUOKRA-AIKA PÄÄTTYY 2026. KYSYIMME HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUTETTUJEN KANTAA
S.
VUOKRASOPIMUSTEN
12
JATKAMISEEN.
Puutarhavinkki: Näin rakentuu hyvä perennapenkki.
PUUTARHA 1/2021
20 SESONKI Hankkisinko aurinkosähkön 22 MEILLÄ KIERRÄTETÄÄN NÄIN Tavara kiertää Kuopion Päivärannassa 24 SUOMALAISTEN IKISUOSIKIT Pelargoni
HANKKISINKO AURINKOSÄHKÖN? MÖ KIN K E VÄTR E M PPA H EL SINGIN P O L IIT IKOT J A S IIRTOL AP U U TA RH O JEN TU L EVAIS U U S NÄ IN MEIL L Ä K I E R R ÄTE TÄÄN RA KENNA P EREN N AP EN K K I
Kannen kuva: Marjukka Metsola
25 ME SIIRTOLA PUUTARHURIT Mirja Haikala Mäntän Riihossalmelta
26 SIIRTOLAPUUTARHA LIITTO TIEDOTTAA Liittokokouskuulumiset ja lukijatutkimuksen tulokset 28 PALSTOILLA TAPAHTUU Villa Lungi ja Valokuvakilpailun satoa 30 UNODETUT PERENNAT Morsiusleinikki
16
Napapiirin ryhmäpuutarhassa Rovaniemellä talvi kestää vielä hetken.
PÄÄKIRJOITUS
KOHTI PAREMPAA viimeksi Tampereella 2017 pidetyn kokouksen jälkeen. Esityslistalla on liiton päivitetyt säännöt, joiden myötä pyrimme vastaamaan tämän päivän haasteisiin. Mitä muuta? Siihen olemme pyytäneet yhdistyksiltä aloitteita. Nyt on mahdollisuus vaikuttaa liiton tulevien vuosien toiminnan suuntaan.
KUKAAN EI VOINUT AAVISTAA viime
vuonna tähän aikaan koronan vakavuutta, eikä sen vaikutuksia jokapäiväiseen elämäämme. Nyt tiedämme sen. Olemme myös nähneet viljelyharrastuksemme arvon mahdollisuutena päästä pois kotoa, kun seinät rupeavat liikaa kaatumaan päälle. Onneksi rokotukset on nyt saatu alkuun ja meillä toivoa paluusta entiseen. Katsokaamme siis toiveikkaina tulevaan. Talven selkä on hiljalleen taittumassa ja päivien pidentymisen myötä olemme heräämässä tulevaan viljelykauteen. Jos et talvella ole päässyt lumen takia käymään mökillä, niin ainakin nyt, kun lumi hiljalleen alkaa sulaa, kannattaa hyödyntää tilaisuus siihen. INNOKKAIMMAT OVAT aloittaneet jo kevätkylvöt tai ainakin suunnittelevat, mitä tänä vuonna palstalla kasvattaisi. Itselläni chilit selvisivät talvesta poikkeuksellisen hyvin, joten uusien kylvämisen taidan jättää tekemättä. Menen vanhoilla kasveilla ja laitan toivoni siihen, että ne tuottaisivat uudelleen istutettuina satoa jo ennen juhannusta. Ikkunatila on muutenkin jälleen kortilla ennen kevätkylvöistä saatujen taimien ulos istuttamista. TÄMÄ VUOSI ON liittokokousvuosi. Paljon on tapahtunut
KOSKA ALOITIN KORONALLA , on hyvä
myös lopettaa siihen. Liittoon on tullut kymmeniä kyselyitä, miten käy yhdistyksien kevätkokouksien ja muiden perinteisten tapahtumien. Helpointa olisi sanoa, että käyttäkää maalaisjärkeä, mutta kun sekään ei aina anna vastauksia kaikkiin tilanteisiin. Pyrimme kotisivuillamme jakamaan asiasta ajantasaista tietoa niin paljon kuin sitä on saatavilla. Kokoontumisrajoitukset ja muut ohjeet on tehty meidän kaikkien terveyden turvaamiseksi. Toivon, että suhtaudumme rauhallisesti ja ratkaisukeskeisesti tähän asiaan, jolle emme voi mitään. Yhdistyksien hallinnot tekevät parhaansa vaikeassa tilanteessa ja pyrkivät pyörittämään toimintoja niin normaalisti kuin se suinkin on mahdollista. Pysykää terveinä, ”pidetään huolta toisistamme, aloitetaan itsestämme”.
Siirtolapuutarha 1/2021 / 85. vuosikerta / ISSN0359-4955
JULKAISIJA Suomen Siirtolapuutarhaliitto ry.
TILAUSHINTA
PÄÄTOIMITTAJA Pertti Laitila,
Vuosikerta 40 € / kestotilaus 37 €
041 444 6242, pertti.laitila@gmail.com TOIMITUS Pirjoliisa Laurén, toimitus@siirtolapuutarhaliitto.fi ART DIRECTOR Riikka Siusluoto riikka.siusluoto@gmail.com TOIMITUSNEUVOSTO Maylis Karjalainen (pj), Irja Appelroth, Pirkko Kilpeläinen, Olli Salin ja Harri Tiainen ILMOITUSMYYNTI Tmi Johanna Pelto, johanna@johannapelto.fi, 040 9030 141 PAINOPAIKKA Grano Oy
PANKKIYHTEYS
Nordea IBAN FI73 1436 3000 1010 85 LIITON TOIMISTO
Pengerkatu 9 B 39, 00530 Helsinki info@siirtolapuutarhaliitto.fi www.siirtolapuutarhaliitto.fi 010 321 3540 (8,35 snt/puh + 16,69 snt/ min sis. alv 24 %) Jäsenpalvelut 050 911 8191 Toimisto palvelee puhelimitse tiistaista torstaihin klo 10–14
Siirtolapuutarha-lehti on painettu ekologiselle MultiOffset-paperille, joka on päällystämätöntä, hiokkeetonta offsetpaperia. Paperilla on PEFC-sertifikaatti, joka edistää ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää metsätaloutta. Lehden painamisessa käytetään kasvipohjaisia värejä.
Osoitteenmuutokset oman yhdistyksen kautta. Toimitus pidättää oikeuden toimitukselle lähetetyn aineiston toimittamiseen ja lyhentämiseen. Juttujen ja valokuvien osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kielletty. Lehti ei maksa palkkiota lukijoiden kirjoituksista tai kuvista. Seuraava Siirtolapuutarha-lehti 2/2021 ilmestyy viikolla 18.
TEEMA
MITEN MÖKKI SELVISI TALVESTA? TEKSTI PIRJOLIISA LAURÉN / KUVAT MAYLIS KARJALAINEN, PIRJOLIISA LAURÉN
Kevään tullen on hyvä käydä läpi, mitä remonttia mökki kenties talven jäljiltä tarvitsee.
4
TEEMA
Lyhyestä räystäskourusta vesi roiskuu seinään. Kun räystäskouru on lyhyt, siitä pitäisi kulkea alas mökin nurkkaa pitkin vesiränni, jonka alla ohjauskouru vie veden kauemmaksi seinästä.
Kun ikkunoiden kitti on rapistunut, se täytyy uusia, ettei sadevesi pääse imeytymään ikkunapokiin. Sama koskee kasvihuoneita, jotka on koottu vanhoista ikkunoista.
Ikkunapeltien tulee olla sen muotoiset, että ne johtavat sadeveden poispäin seinästä.
Jos ikkunaluukut on kiinnitetty saranoilla seinään, ne on helppo avata ja laittaa kiinni, eikä luukkuja tarvitse varastoida mihinkään erikseen.
R
akentamisen moniosaaja Veikko Lind sanoo, että kiinteistönhoidossa tärkeintä on pitää rakennus mahdollisimman kuivana. Homeet ja sienet eivät saa jalansijaa, kun sadevesi ei pääse imeytymään puupintoihin. Vesikourujen, rännien, ikkunapeltien ja katon huolto on siksi tärkeää.
IKKUNAT JA IKKUNAPELLIT
Jos ikkunapellit puuttuvat kokonaan tai ne on asennettu väärin, vesi pääsee syömään seinää ja ikkunapokia. Pellin tulee johtaa vesi poispäin seinästä, ja se tehdään muotoilemalla pelti oikein. Jos ikkunapellit eivät täytä tehtäväänsä, ne kannattaa uusia oikean mallisiksi. Talven jälkeen kannattaa tarkistaa
myös ikkunoiden kittaus ja madolliset lasilistat sekä pokien maalipinnat. Kitti tai lasilista estää sadevettä imeytymästä ikkunapokiin. Kun ikkunaluukut on kiinnitetty saranoilla seinään, ne on helppo avata ja laittaa kiinni, eikä luukkuja tarvitse varastoida mihinkään erikseen. Joskus näkee irtoluukkuja säilytettävän mökin alla, mutta mökin alusta ei ole puutavaran säilytyspaikka. Kostuessaan puusta tulee kasvualusta sienille. PIIPPU, KATTO JA KOURUT
Myös katto on tarpeen tarkistaa talven jälkeen. Lämmitys kannattaa aloittaa keväällä varoen, jos vaikka piipussa on jollain pesä. Niin voi käydä, jos piipun päällä ei ole hattua, ja sellainen kannattaa hankkia. Ruostumattomasta 5
teräsverkosta tehty hattu estää lintuja ja muita eläimiä menemästä piippuun. Hattu on helppo nostaa pois nuohouksen ajaksi. Piipun juuri ja tuuletusputkien läpiviennit tarkistetaan, että niistä ei ole päässyt vettä sisään, samoin kattohuovan liimaukset. Huopakatossa hyvä keino on jatkaa kattohuopaa niin, että se nousee 20-30 senttiä piippua pitkin ylöspäin. Kattohuopayritysten nettisivuilla on tästä hyviä ohjeita. Peltikatoissa tarkistetaan, että katto on ehjä, eikä pelleissä ole ruostumia. Räystäskourut ovat niin ikään tärkeät, kun puhutaan seinien suojaamisesta kosteudelta. Mitä pitemmälle kourut ulottuvat seinästä, sitä kauemmas ne vievät veden. Räystäskourujen
TEEMA
Veikko Lind on rakentanut siirtolapuutarhamökin omin käsin. Mökissä on pitkät kattokourut.
SIIRTOLAPUUTARHA -LEHDESSÄ 4/20 OLI LISTA, MITEN LAITTAA MÖKKI TALVIUNILLE. SAMOJA OHJEITA VOI SOVELTAA MÖKIN KEVÄTKUNNOSTUKSESSA.
saumat on tarkistettava. Jos talvella on satanut vettä, joka on sitten jäätynyt, se on saattanut avata saumoja. Räystäskourut on myös puhdistettava kevään tullen moskasta. Mökin nurkkaa alas tulevan rännin alla on oltava ohjauskouru, joka vie veden kauemmaksi seinän vierestä. OVI JA PORTAAT
Jos mökin ovi menee talven jälkeen huonosti kiinni, joko routa on vääntänyt rakennusta tai ovi on sen verran heikkoa tekoa, että se on antanut talven aikana myöden. Mikäli talo on mennyt vinksalleen, se korjataan laittamalla tunkki kulman alle ja mökki oikaistaan oikeaan asentoon. Jos ovi on mennyt vinksalleen, kannattaisi miettiä oven tukevoittamista esimerkiksi helmiponttipaneelilla, ja sen jälkeen oven höyläämistä niin että se menee kiinni. Kun mökin portaat on laatoitettu tai valettu betonista, portaiden tulee
olla viiden asteen kulmassa ulospäin, jotta vesi valuu pois. Portaille jäätynyt vesi rikkoo porrasta ja on liukas. Puuportaiden laudoituksissa tulisi olla noin neljän millimetrin raot. Silloin portaat tuulettuvat, mutta pikkulapset eivät saa sormiaan rakoon jumiin. Maalatut portaat tarvitsevat aika ajoin uuden maalin. Hyvä vaihtoehto maalattaville puuportaille on siperian lehtikuusi, joka on kestävä puu eikä tarvitse pintakäsittelyä. Jos mökissä on asustellut talven aikana hiiriä tai muita eläimiä, selvitä mahdolliset sisääntuloreitit ja tuki ne. Aloita jyrsijöiden torjunta ennakoivasti hyvissä ajoin aina ilmojen viiletessä, äläkä jätä mökkiin talveksi mitään jyrsijöitä tai muita tuholaisia houkuttelevaa. SEINÄT JA ISTUTUKSET
Seinät tarvitsevat maalia aika ajoin. Etelän puolella maali joutuu kovimmalle rasitukselle auringon paahteessa. 6
Joka kerta ei tarvitse maalata koko taloa, riittää, että vetää maalin kuluneelle pinnalle. Entisaikaan talon seinänvieressä oli aina kukkapenkki. Tätä nykyä niistä varoitetaan. Talon seinustalla tulisi olla sorakäytävä, joka on sen verran leveä, että talon ympäri pääsee kävelemään. Vasta sen ulkopuolelle laitetaan nurmikko ja istutukset. Liian lähellä seinää olevat kukkapenkit, syreeenipensaat, nurmikot ja muut pitävät seinän kosteana. Myöskään puut eivät saa kasvaa liian lähellä rakennusta eivätkä oksat osua rakennuksiin. Liian lähellä olevat puut muodostavat kostean mikroilmaston seinän viereen. Sen lisäksi lehdistä roiskuu vettä seiniin sateella. Siirtolapuutarhamökit ovat puutaloja. Veikko Lind siteeraa konservaattoria, joka sanoi aikanaan, että puutalot ovat siitä hyviä, että vaurioituneet osat voi vaihtaa. Ei tarvitse rakentaa koko taloa uusiksi. ✖
TEEMA TULISIJAN KÄYTTÖ: toimitusjohtaja Vesa Salminen Warma-Uunit Oy, vesa.salminen@warmauunit.fi KUIVAA ASIAA -HANKE: projektipäällikkö Minna Kuusela TTS Työtehoseura, minna.kuusela@tts.fi PUUNPOLTON VAIKUTUS ILMANLAATUUN: ilmansuojeluasiantuntija Outi Väkevä, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, outi.vakeva@hsy.fi / Vinkkejä puunpolttoon: www.poltapuhtaasti.fi
NÄIN LÄMMITÄT TURVALLISESTI TALVEN JÄLKEEN TEKSTI HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT HSY
Jos mökki on ollut talven tyhjillään, tulisijan lämmitys kannattaa aloittaa varovaisesti.
mökkiä kaminalla tai takalla talven jälkeen, ensimmäiseksi kannattaa esilämmittää kylmä hormi huolellisesti. Sytytyksessä käytetään pientä määrää pienikokoista kuivaa puuta ja poltetaan hyvällä vedolla. Siten hormiin muodostuva kosteus saa vauhtia ja hormi kuivuu. - Ensimmäinen käynti mökillä talven jälkeen voi aiheuttaa tulisijalle vahinkoa, jos sitä lämmittää liian innokkaasti, sanoo Kuivaa asiaa -hankkeen projektipäällikkö Minna Kuusela HSY:stä. Lämmitystilanne on hankalampi, jos mökin sisällä on viileää ja kosteaa ja ulkona lämpimämpää ilmaa. Silloin hormissa ei ole nostetta ja takan sytytys vaikeutuu. VARMISTA HORMIN VETO
- Usein sanotaan, että takka ei vedä, mutta takka ei koskaan vedä vaan hormi. Ensimmäiseksi pitää siksi varmistaa, että kylmään hormiin saadaan veto. Vedon voi tarkistaa pitämällä palavaa tulitikkua esimerkiksi takanluukun raossa. Jos savu lähtee nousemaan hormiin, vetoa on riittävästi, neuvoo Warma-Uunien toimitusjohtaja Vesa Salminen.
Hyviä keinoja vedon saamiseksi ovat lämminilmapuhallin tai hiustenkuivaaja. Hormia voi lämmittää myös polttamalla kynttilää tulipesässä. Hormia kannattaa lämmittää riittävän kauan. - Käyttämätön hormisto kerää kosteutta. Jos hormi on liian kylmä, tulipesään sytytetty tuli voi aiheuttaa höyrylukon piippuun. Silloin kosteus valuu alas ja työntää savut sisälle, Vesa Salminen sanoo. - Sytytyksessä kannattaa käyttää sytytyspeltiä tai niin sanottua kesäpeltiä, jos sellainen on, sillä se poistaa lähes aina sytyttämisen veto-ongelmat. Myös saunan kiukaan kohdalla on tärkeää tarkistaa ensin kiukaan ja hormien kunto ennen sytyttämistä. Laadukaskin hormi saattaa ylikuumentua pitkän ja liian tehokkaan kiukaanlämmityksen seurauksena. POLTA VAIN KUIVAA PUUTA, ÄLÄKÄ ROSKIA
Kun hormin veto on varmistettu, puita ladotaan tulipesään vain kolmasosa pesän tilavuudesta. Lämmitys aloitetaan pienillä puilla ja kokoa kasvatetaan loppua kohti. Uudet puut lisätään vasta, kun liekki hiipuu. - Käytä tulisijassasi vain kuivaa 7
puuta, älä polta roskia. Kostea puu ei lämmitä niin tehokkaasti kuin kuiva puu, ja se nokeaa tulisijaa ja heikentää tulisijan kuntoa. Kostean puun ja roskien poltosta syntyy myös erityisen paljon terveydelle haitallisia päästöjä, HSY:n ilmansuojeluasiantuntija Outi Väkevä toteaa. Maltillinen lämmittäminen pidentää tulisijojen ja hormien ikää. Liian nopeassa palamisessa lämpö karkaa harakoille eikä tulisija ehdi varastoida lämpöä. Päästötkin ovat silloin suuremmat kuin maltillisessa palamisessa. - Häkävaaran takia tulisijan pellit voi sulkea vasta, kun viimeinenkin hehkuva kekäle on sammunut. Myös tuhkatilaan on saattanut pudota kyteviä hiiliä, Vesa Salminen muistuttaa. ✖ ADOBE STOCK
KUN RYHTYY LÄMMITTÄMÄÄN
SIIRTOLAPUUTARHOJEN TULEVAISUUS TEKSTI JUSSI MURSULA
Helsingin siirtolapuutarha-alueiden vuokra-aika päättyy vuonna 2026. Kysyimme Helsingin kaupunginvaltuutetuilta, mikä on itse kunkin kanta siirtolapuutarhojen vuokrasopimusten jatkamiseen ja onko tarpeen perustaa Helsingin alueelle lisää siirtolapuutarhoja. Kysymykset lähetettiin joulukuussa ja uudelleen tammikuussa niille, jotka eivät olleet vastanneet ensimmäisellä kerralla.
1. Mikä on kantasi siirtolapuutarhojen vuokrasopimusten jatkamiseen? 2. Onko mielestäsi tarpeen perustaa Helsingin alueelle lisää siirtolapuutarhoja?
PENTTI ARAJÄRVI
1. Kaupungin keuhkot ovat metsät, puistot ja siirtolapuutarhat. Siirtolapuutarhat ovat parhaiten hoidettuja viheralueita ja niiden kaikille avoimet yleiset alueet ja tapahtumat ovat kaupungin viihtyisyyden olennaisia tekijöitä. 2. Olen tehnyt vuonna 2015 valtuustoaloitteen uusien siirtolapuutarha-alueiden perustamiseksi Helsinkiin. Tämä kertonee kantani kysymykseen.
ABDIRAHIM HUSU HUSSEIN
1. Kannatan siirtolapuutarhojen vuokrasopimuksen jatkoa. 2. Tarpeen vaatiessa kyllä. SINIKKA VEPSÄ
1. Ehdottomasti pitää jatkaa. 2. Voidaan perustaa kohtuudella lisää esimerkiksi uusien asuinalueiden yhteyteen.
VILLE JALOVAARA
1. Suhtaudun jatkamiseen myönteisesti. 2. Maa alkaa olla aika tiukalla Helsingissä, mutta mahdollisuuksien mukaan kyllä.
THOMAS WALLGREN
1. Pidän siirtolapuutarhoja erittäin tärkeinä, syinä mm. globaali vastuu, hyvä oikeudenmukainen kaupunkikulttuuri, joka arvostaa ihmisten omatoimisuutta, sekä luonnon monimuotoisuus. On tärkeää, että vuokrasopimuksia jatketaan. 2. Tarvitsemme lisää siirtolapuutarhoja mm. uusille helsinkiläisille mutta myös mahdollistamaan globaalit kriisit huomioiden omaehtoinen ruuantuotanto ja yhteisötalous.
8
JUKKA JÄRVINEN
1. Vuokrasopimusten jatko pitää olla itsestään selvää ja seuraavat 50 vuotta. Vuokrat pitää olla kohtuulliset, eikä niitä voi vuokrata kuin helsinkiläisille. Niillä ei saa tehdä bisnestä, vaan terveyttä ja mielenrauhaa. 2. Siirtolapuutarhoja tarvitaan lisää, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan hienosta stadista eikä tarvitsisi ajaa pitkiä matkoja landelle. Se lisää ekologiaa, kun ei tarvitse kuluttaa bensaa autolla ajamiseen.
ILKKA TAIPALE
1. Ilman muuta jatkettava. 2. Noin 40 vuotta olen yhdessä ryhmäni kanssa tehnyt lukuisia aloitteita, että Helsinkiin ja sen lähikunnissa omistamille alueille perustettaisiin uusia siirtolapuutarha-alueita. Näkisin mielelläni naapurissani Vantaanjoen ja Pihlajiston välisillä peltoaukeilla uusia mökkialueita.
AJASSA
SIRPA ASKO-SELJAVAARA
1. Olen siirtolapuutarhojen kannattaja ja kaupunkiviljelijä. Haluan sopimusten jatkuvan. 2. Haluan siirtolapuutarhoja lisää kaupungin alueelle. Itselläni ei ole siirtolapuutarhaa, viljelen parvekkeella.
HARRY BOGOMOLOFF
1. Sopimuksia on jatkettava. 2. Nykyiset riittävät, Sipoolta otetuille alueille voisi perustaa uudenkin.
JUHA HAKOLA
1. Vuokrasopimuksia tulee jatkaa, mutta on tarkistettava vuokra-ajan pituus ja vuokran suuruus ja ajantasaistaa ne kohtuullisessa mitassa. 2. Mikäli on selkeä tarve ja sopivia alueita löytyy, ei ole estettä tarkastella asiaa.
KAUKO KOSKINEN
1. Siirtolapuutarhojen alkuperäinen tarkoitus pienituloisten kaupunkilaisten ruoan hankintamahdollisutena on mennyttä elämää. Kaupungin keskustassa, Vallilassa ja Ruskeasuolla, sekä itämetron notkelmassa olevat alueet tulee saada asuinrakentamista varten. Mikäli alueet päätetään edelleen vuokrata nykykäyttöön, vuokra pitää nostaa samalle tasolle kuin asumisen käytössä. 2. Lisää siirtolapuutarhoja voisi hankkia vuokramökein maaseudulle, esim. Sipooseen ja pohjoiseen menevän radan varteen. Siellä on viljely- ja kesäoleilumaata alle tunnin junamatkan päässä Helsingin rautatieasemalta.
MIRITA SAXBERG
1. Siirtolapuutarhat ovat osa Helsinkiä ja niiden vuokrasopimuksia on syytä jatkaa. Yksittäisten puutarhatonttien vuokrat eivät kuitenkaan saa nousta liian kalliiksi, joten hintoja ei ole varaa kovasti nostaa. 2. Siirtolapuutarhoja ei tarvita lisää kantakaupungin lähelle. Niitä voi perustaa kaupungin laidoille.
TERHI KOULUMIES
1. Kannatan siirtolapuutarhojen vuokrasopimusten jatkoa. Olen entinen siirtolapuutarhuri ja suosittelen lämpimästi. 2. Helsinkiin tarvittaisiin uusia siirtolapuutarhoja. Niistä on kova kysyntä ja ne ovat ihania viherkeitaita keskellä kaupunkia. Puutarhaharrastusta, kaupunkiviljelyä ja lähimökkeilyä kannattaa edistää, se on ekologistakin.
PIRJOLIISA LAURÉN
ARJA KARHUVAARA
1. Pääosaa vuokrasopimuksista voitaisiin jatkaa. 2. Uusia siirtolapuutarha-alueita voisi perustaa kaupungin maalle.
9
PIA PAKARINEN
1. Vuokrasopimukset eivät ole vielä olleet esillä, mutta pidän tärkeänä, että tällaisia tärkeitä virkistysalueita on kaupunkilaisille tarjolla. Vuokrasopimuksia kannattaa jatkaa 2. Kaupungin kasvaessa on ehdottomasti huolehdittava siitä, että varataan alueita myös kaupunkiviljelyä ja siirtolapuutarhoja varten.
MATTI PARPALA
1. Monimuotoinen kaupunkiympäristö on hyvä asia, ja joitakin kaupungin alueita voidaan hyvin pitää myös siirtolapuutarhojen käytössä. Alueiden käytön pitää kuitenkin elää ajassa, samoin vuokrien. On otettava huomioon myös, miten laajasti kaupunkilaiset pystyvät niistä nauttimaan. 2. Helsinki kasvaa niin kovaa vauhtia, että kaavoituksessa prioriteettimme täytyy olla asumisessa, palveluissa ja työpaikoissa. Virkistystäkin tarvitaan, mutta on vaikea nähdä, että perustaisimme enää kokonaista uutta siirtolapuutarha-aluetta.
VIHREÄT MARI HOLOPAINEN
1. Vuokrasopimuksia tulee jatkaa. Siirtolapuutarhat ovat olennainen osa Helsingin historiaa ja virkistäytymistä, upeita luontokohteita. 2. Kyllä. Kasvavassa kaupungissa pitää huolehtia, että siellä on riittävästi alueita virkistäytymiseen ja vapaa-ajan viettoon. KATI JUVA
1. Kannatan jatkamista. En osaa sanoa miten paljon niistä iloitsevat ne, joilla ei siirtolapuutarhatonttia, tai olisiko maalle jotain muuta hyödyllistä viherkäyttöä. 2. En osaa sanoa onko Helsinkiin tarpeen tai mahdollista perustaa lisää siirtolapuutarhoja. Kivaltahan se kuulostaa, mutta tarvitsemme myös asuntoja, eikä keskuspuistoa tai muita puistoja ehkä kannata näille raivata.
2. Helsingin rajojen sisälle uusien perustaminen on haastavaa. Siirtolapuutarhoja voitaisiin perustaa hyvien yhteyksien ääreen muualle Uudellamaalle.
2. Kyllä. Sitä mukaan, kun tulee uusia asuinalueita, pitäisi olla mahdollisuus kukkiin ja viljelemiseen.
OSMO SOININVAARA TUOMAS RANTANEN
1. Siirtolapuutarhat ovat perinteinen ja hieno kaupunkikulttuurin muoto ja sen jatkuminen on perusteltua. Joissain yksityiskohdissa alueen rajoja pitää ehkä tarkistaa, mutta puolustan jatkamista. Mutta on pidettävä huolta että vuokraoikeuksia ja muita etuja jaetaan oikeudenmukaisesti. 2. On tarpeen, kunhan se vain maankäytöllisesti onnistuu järkevästi esimerkiksi yleisiä luonto- ja virkistysalueita kaventamatta.
1. En pysty ottamaan niihin kantaa ilman valmistelua. 2. Suljettuja siirtolapuutarhoja ei pidä perustaa. Siirtolapuutarhat ovat oikeutettuja vain, jos ne ovat auki muillekin.
LEO STRANIUS
1. Vuokrasopimuksia on syytä jatkaa, mikäli mahdollista. 2. Helsingin alueelle tarvitaan lisää siirtolapuutarhoja.
SANNA VESIKANSA
HANNU OSKALA
1. Kannatan. On tärkeää, että Helsingissä säilyy hengeltään erilaisia alueita. Kammottavinta olisi että kaikki on yhtä Pasilaa tai Kalasatamaa. Siirtolapuutarhat ovat myös osa Helsingin keuhkoja ja henkistä hyvinvointia.
1. Vuokrasopimuksia nykyisten kanssa pitää jatkaa. Siirtolapuutarhat ovat osa Helsinkiä, tärkeitä virkistäytymispaikkoja asukkaille ja muillekin kaupunkilaisille ja tärkeitä luonnon monimuotoisuuden paikkoja kaupungissa. 2. Kannattaa selvittää, olisiko Helsingissä soveltuvia paikkoja. Soveltuvia paikkoja voi löytyä myös lähikaupungeista, joissa Helsinki omistaa maata.
PAAVO ARHINMÄKI
VESA KORKKULA
ANNA VUORJOKI
SATU SILVO
1. Siirtolapuutarhat ovat osa Helsinkiä ja niillä on vankka kansalaisten tuki. En näe vuokrasopimusten jatkoa uhattuna. On hyvä että monet siirtolapuutarhat ovat avanneet oviaan viime vuosina enemmän.
1. Siirtolapuutarhojen vuokra-aikaa on syytä jatkaa. 2. Helsingissä tarvitaan lisää kesämajapaikkoja ja siirtolapuutarha-alueita.
DAN KOIVULAAKSO
1. Siirtolapuutarhat ovat tärkeitä virkistyspaikkoja ja toivon jatkoa niille. 2. Uusien virkistysalueiden perustaminen on perusteltua kaupungin kasvaessa.
1. Kannatan jatkoa. 2. Olen avoin tälle ehdotukselle. PETRA MALIN
1. Jatketaan. Siirtolapuutarhat tekevät ympäristöstä elävän ja viihtyisän. Alueilla voivat viettää aikaa nekin, joilla ei ole omaa palstaa. 2. Uusia alueita tarvitaan. SAMI FRANK MUTTILAINEN
1. Kannatan. Siirtolapuutarhat tulee huomioida kaupungin kasvussa. 2. Siirtolapuutarhoja voisi avata kaikille kaupunkilaisille
10
1. Tämän hetkisen tiedon valossa kannatan vuokrasopimusten jatkamista. 2. Mikäli kysyntää on, on perusteltua arvioida mahdollisuutta perustaa lisää.
MAI KIVELÄ
1. Kannatan. Kaupunkiviljely on osa vihreää kaupunkia urbaanin lomassa. 2. Kyllä. Toivoisin muutenkin kaupunkiviljelyn laajentumista. Luonto on tärkeä osa ekologisesti kestävää, viihtyisää kaupunkia, ja viljely tuottaa kestävää ruokaa.
AJASSA
RKP EVA BIAUDET
1. Siirtolapuutarhojen säilyminen täytyy varmistaa jatkamalla vuokrasopimuksia. Puutarhat ovat tärkeitä keitaita kaupungin asukkaille, myös muille kuin puutarhureille itselleen. Luonnon voimaa antava merkitys on suuri, ja on varmistettava että tiiviissä rakentamisessa jää riittävästi luontoa, puutarhaa ja kasvillisuutta rakennusten väliin. 2. Olisi myönteistä, jos on mahdollista perustaa myös uusia siirtolapuutarhoja. Ne voisivat olla monenlaisia, ja toimia eri konseptien perusteella. Voi myös olla kattopuutarhoja ja sisäpihapuutarhoja.
MARCUS RANTALA
1. Siirtolapuutarhat ovat tärkeä osa Helsinkiä. Kannatan vuokrasopimuksien jatkamista. 2. Kyllä, siirtolapuutarhat ovat osa kaupunkiympäristöä ja rakennetta.
SILJA BORGARSDÓTTIR SANDELIN
1. Kannatan vuokrasopimusten jatkamista. Siirtolapuutarhat ovat tärkeä osa Helsingin kaupunkikulttuuria ja ne tukevat myös biodiversiteettiä ja viihtyisyyttä kaupungissamme. 2. En osaa sanoa.
PERUSSUOMALAISET
AVOIN PUOLUE
PIA KOPRA
PETRUS PENNANEN
1. Pitää jatkaa, mutta vuokran tulee olla suhteessa maa-alojen käypään arvoon. 2. Ei. On myös varmistettava, että nykyiset vuokrasopimukset myönnetään oikeudenmukaisesti. MIKA RAATIKAINEN
1. En näe syytä, miksei vuokraamista voisi jatkaa. Olen aikoinaan viettänyt paljon aikaa mm. Marjaniemen siirtolapuutarhassa, kun olen naapurista Puotinharjusta kotoisin. Ainoa mikä hirvittää on mökkien nykyiset hinnat. 2. Sipoolta kaapatulle Östersundomin alueelle voisi perustaa uusia siirtolapuutarha-alueita. Nyt alueella ei tapahdu maankäytön osalta juuri mitään, ja siksi Malmin lentokenttää ollaan tuhoamassa.
1. Jatketaan. Kaupunkiviljelyä ja monimuotoisia luonto- ja viheralueita pitää saada kaupunkiin lisää, ei vähemmän. Kasvillisuus ja luonto on erittäin tärkeää kaupunkilaisten hyvinvoinnille. Päiväkotitutkimuksessa lasten allergiat vähenivät, kun pihalle tuotiin multaa ja kasveja. Paikallinen ruoan tuotanto on lisäksi ekologista. 2. Kyllä. Puutarhoja kannattaa perustaa erityisesti alueille, missä kasvillisuutta on nyt liian vähän. Keskustelen mielelläni aiheesta lisää, olen tehnyt valtuustossa mm. korttelipihoja, viherkerrointa ja pienpetojen pesimistä tukevat aloitteet ja ollut yhteistyössä kaupunkiviljelyaktivistien kanssa.
MIKA EBELING
PAAVO VÄYRYNEN
1. Ehdottomasti kyllä. 2. Ehdottomasti kyllä.
1. Asiaan tulee löytää kohtuullinen ratkaisu. Vuokrasopimuksia tulee jatkaa, ja kohtuulliset vuokrankorotukset ovat ok. 2. Ei. Pitäisin määrän ennallaan. 11
BJÖRN MÅNSSON
1. Ilman muuta pitää jatkaa. Siirtolapuutarhat ovat perinteisiä, rauhallisia keitaita kaupungissa, ei vain niiden asukkaille, vaan myös muille kaupunkilaisille, jotka voivat kulkea polkuja pitkin ja ihailla puutarhoja. 2. Jos vain sopivia paikkoja löytyy, on syytä perustaa uusia. Jonothan ovat pitkät, ja kaikilla ei ole omia kesämökkejä muualla Suomessa.
KOKOOMUKSELLA on Helsingin kaupunginvaltuustossa 24 valtuutettua. Vastaamatta jättivät Ted Apter, Atte Kaleva, Heimo Laaksonen, Otto Meri, Seija Muurinen, Dani Niskanen, Mia Nygård, Jenni Pajunen, Jaana Pelkonen, Risto Rautava, Wille Rydman, Daniel Sazonov, Ulla Marja Urho, Jan Vapaavuori ja Juhana Vartiainen. VIHREILLÄ on 21 valtuutettua. Vastaamatta jättivät Alviina Alametsä, Jussi Chydenius, Fatim Diarra, Jasmin Hamid, Atte Harjanne, Kaisa Hernberg, Emma Kari, Otso Kivekäs, Maria Ohisalo, Anni Sinnemäki, Johanna Sydänmaa, Retta Vanhanen ja Ozan Yanar. DEMAREILLA on valtuutettuja 12. Vastaamatta jättivät Tuula Haatainen, Eveliina Heinäluoma, Johanna Laisaari, Nasima Razmyar ja Pilvi Torsti. VASEMMISTOLIITOLLA on valtuutettuja 10. Vastaamatta jättivät Mia Haglund, Veronika Honkasalo ja Suldan Said Ahmed. RKP:LLÄ on 5 valtuutettua. Vastaamatta jätti Laura Finne-Elonen. PERUSSUOMALAISILLA on 5 valtuutettua. Vastaamatta jättivät Jussi Halla-aho, Mari Rantanen ja Matias Turkkila. KESKUSTALLA on 2 valtuutettua, joista ei vastannut kumpikaan Laura Kolbe eikä Terhi Peltokorpi. KRISTILLISTEN 1 valtuutettu vastasi. SINISTEN Sampo Terho ei vastannut. Joel Harkimo LIIKE NYT ei vastannut eikä Katju Aro FEMINISTIPUOLUEESTA. AVOIMEN PUOLUEEN valtuutettu ja TERVE HELSINKI -valtuutettu vastasivat.
Kaikkiaan Helsingin 85 kaupunginvaltuutetusta vastasi 40. Vastaajat olivat valtaosin vuokrasopimusten jatkamisen kannalla. Kysymykseksi jää, onko niin, että vastaamatta jättivät ne, jotka vastustavat vuokrasopimusten jatkamista, eivätkä halua kertoa sitä julkisesti ennen kuntavaaleja Siirtolapuutarhalehdessä?
NÄIN RAKENTUU HYVÄ PERENNAPENKKI TEKSTI PIRJOLIISA LAURÉN / KUVAT JOUNI JAKONEN, PERTTI LAITILA
Jos haluat tehdä puutarhaan alusta alkaen uuden perennapenkin, mitä tulee ottaa huomioon?
Puutarhuri, suunnitteluhortonomi Tuija Jakosella on siirtolapuutarhapalsta Helsingin Herttoniemessä.
E
nsimmäisenä kannattaa miettiä, mihin kohtaan puutarhaa haluaa perennapenkin rakentaa. Onko paikka aurinkoinen vai puolivarjoinen, eli osan päivää varjossa, vaiko täysin varjoinen, sanoo puutarhuri ja suunnitteluhortonomi Tuija Jakonen. Toiseksi on otettava huomioon, minkälainen on maaperä: savinen, hiekkainen vai multava. Kasvit on valittava kasvupaikkaan sopiviksi, silloin ne voivat hyvin. - Eniten kasvivalikoimaa löytyy puolivarjoiseen perennapenkkiin. Liian varjoiselta paikalta voi karsia varjostavia pensaita tai puita, ja liian aurinkoiselle paikalle voi istuttaa varjostavia puita tai pensaita. POHJATYÖ ON AA JA OO
Kun ryhtyy rakentamaan uutta perennapenkkiä, pohjatyö on Tuijan mukaan aa ja oo. - Istutusalueen pitää olla puhdas
monivuotisten rikkakasvien juurista. Ensimmäiseksi alue tulee sen vuoksi kitkeä huolellisesti tai vaihtaa kukkapenkin pohjaksi kokonaan uusi kasvualusta. Jos perustaa perennapenkin nurmikolle, pohjalle voi laittaa muutaman sentin kerroksen sanomalehtiä ja sen päälle 40-60 cm uutta kasvualustaa. Nurmikon tai rikkakasveja sisältävän kasvualustan voi myös kaivaa pois ja kompostoida myöhempää käyttöä varten. Silloin uuden istutusalueen maanpinta ei ole niin paljon koholla. - Uusi kasvualusta tiivistyy noin 20 %, joten se kannattaa kyllä jättää jonkin verran korkeammaksi, kuin mihin haluat sen lopullisesti asettuvan. Kohopenkki myös lämpenee nopeammin keväällä, ja se helpottaa kitkijän selkää, Tuija tarkentaa. Perennojen kasvualusta saisi olla hiekkapitoista ja ravinteikasta. Perennamultaa saa valmiina, mutta sitä voi tehdä myös itse. - Itse uudistin syksyllä pionipenk12
kini kasvualustan sekoittamalla siihen pussista puutarhamultaa, hienoa hiekkaa ja valmista kompostia. Sekoitussuhde oli noin 2/4 puutarhamultaa, 1/4 hiekkaa ja 1/4 kompostia. Savista kasvualustaa kannattaa parantaa kompostilla ja hiekalla, ja hiekkaista kompostilla sekä savella, joka pidättää vettä. Kaikki perennat eivät pidä samanlaisesta kasvualustasta, mutta tällaisessa suurin osa perennoista menestyy. Istutettaessa ei lisälannoitusta tarvita. Kasvien lähdettyä kasvuun, vuosittainen lannoitus on paikallaan. AINA VOI KOKEILLA
Tuija sanoo, että kasvit eivät ole hurjan kalliita ja niitä saa jopa ilmaiseksi taimienvaihtopäiviltä tai jakopaloina naapureilta. Sen vuoksi voi aina kokeilla, mikä menestyy ja mikä ei. - Perennat kannattaa yleensä hankkia taimina. Kylvääkin niitä voi, mutta silloin voi joutua odottamaan täysikasvuisia tai kukkivia kasveja jopa useita vuosia. Suomi on pitkä maa, jota riittää monelle kasvuvyöhykkeelle. Perennoihin ei taimitarhoilla ole merkitty suosi-
PUUTARHAVINKIT
teltuja kasvuvyöhykkeitä kuten puuvartisiin kasveihin. - Kaikki ”etelän herkut” eivät menesty edes Etelä-Suomessa talven yli, mutta niitä voi kokeilla perennapenkissä yksivuotisina eli istuttaa joka kesä uudet, jos ne kuolevat talvella. Pohjois-Suomessa eivät menesty kaikki nekään, jotka talvehtivat etelämmässä. Pohjoisen etuna on lumipeite, joka suojaa istutuksia pakkasten aikaan, Tuija sanoo. Talvetkin vaihtelevat. Joku kasvi voi menestyä vuosikymmeniä ja yhtäkkiä kuolla kupsahtaa epäedullisena talvena. KUKKIA KOKO KESÄN
Perennoja on valtavasti erilaisia, ja perennapenkkiin voi valita eri aikaan kukkivia kasveja. Puutarhamyymälöiden infokylteissä kerrotaan kukinta-aika, ja tietoa löytyy myös netistä esimerkiksi taimitarhojen sivuilta. - Syksyllä istutettavat sipulikukat kukkivat keväällä ensimmäisinä jotakuinkin järjestyksessä lumikellot, sinililjat, krookukset, tulppaanit ja narsissit, Tuija toteaa. - Niiden jälkeen kukkivat muun muassa esikot, kaunokaiset, vuokot,
sia lehtien muotoja ilman kukkaloistoa? Kukkivien kasvien väleihin voi myös sijoittaa lehtiensä vuoksi kasvatettavia perennoja kuten kuunliljoja, varjoyrttiä, sanaisia ja nukkapähkämöitä. Kannattaa ottaa myös huomioon, kuinka suuria mitkäkin perennat ovat korkeudeltaan ja leveydeltään. Sekin kerrotaan puutarhamyymälän infolapussa tai taimitarhan nettisivuilla. - Perinteinen tapa on istuttaa korkielot ja aikaisimmat pionit. Keskikekeat perennat taakse tai keskelle, jos sällä kukkivat esimerkiksi akileijat, rialuetta katsotaan joka puolelta, ja matatarinkannukset, päivänliljat ja suurin lat niiden eteen. Monet perennat kukosa pioneista. Loppukesästä kukkia ovat kivat vain vähän aikaa kerran kesässä, ja muun muassa ukonhatut, nauhukset, on mukava, että lehtien muoto miellytsyysleimut ja piiskut. tää silloin, kun perennat eivät ole kuPerennapenkin voi perustaa myös kassa. yhdestä kasvilajista, esimerkiksi pioJoidenkin alkukesästä kukkivien lehneista, joita on valtavasti erilaisia. Modet lakastuvat kukinnan jälkeen kuten nilajinen istutus on kuitenkin suositelsipulikukkien, idänunikkojen ja kevättavampi tai tontilla on suositeltavaa olla vuorenjuurten. useita erilaisia perennapenkkejä, sillä jos - Niiden viereen on hyvä istuttaa johonkin kasviin iskee kasvitauti tai tumyöhäisempää ja isolehtistä, joka kasvaholainen, ei menetä koko pihan kasveja essaan peittää lakastuvat kevätkukkijat. kerralla. Sellaisia ovat esimerkiksi maksaruohot, - Myös hyötyeliöiden kannalta mokilpiangervot ja kuunliljat. nilajinen on suositeltava. Silloin tontilla Tuija sanoo, että joskus joku erinviihtyy mahdollisimman monilajinen omaisesti viihtyvä perenna saattaa valperennapenkkilata alaa huonomPerennoja on valtavasti eliöstö muun min menestyvältä. muassa taistelemassa Perennapenkissä ei erilaisia, ja tuhohyönteisiä vaskuitenkaan tarvitse perennapenkkiin taan. pyrkiä siihen, että se voi valita eri aikaan Oma istutusolisi vuodesta toiseen kukkivia kasveja. suunnitelma on saman näköinen, sitä hyvä hahmotella pavoi muokata itse tai perille etukäteen, mutta vähintäänkin se antaa luonnon muokata. kannattaa piirtää jälkikäteen, jotta muis- Muodissa on ollut jonkun aikaa taa, mitä lajeja mihinkin kohtaan istutti niin sanottu dynaaminen istutus, missä tai kylvi. kasvien annetaan levitä, jos ne viihtyvät, ja sellaisen, joka ei leviäville pärjää, MIKÄ SOPII MINKÄ VIEREEN? annetaan kadota. Kotipuutarhassa liikaa Mitkä perennat sitten sopivat toistensa leviävää voi rajoittaa kitkemällä sitä pois kanssa kimppaan? Tuija vastaa, että se juurineen ja lahjoittaa naapurille. on oikeastaan makuasia. Rikkakasvit ovat kaikkein helpoim- Toivotko iloisenkirjavana kukkimin lisääntyviä, joten kaikki ei-toivotut vaa perennapenkkiä, harmonisten sävy- rikkakasvit kannattaa kitkeä juurineen jen penkkiä, vihreän eri sävyjä tai erilai- pois ja kompostoida huolellisesti. ✖ 13
MANSIKKAPAIKKA
SATU KILPINEN
HEINI KOSKULA
FEROMONIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET PALSTOILLA Feromonipyydys koostuu feromonikapselista, pyydysrungosta sekä liima-pohjasta. Pyydysrunko taitellaan ”teltaksi” ja sen pohjalle asetetaan liimapohja. Pyydysrungon kattoon sijoitetaan feromonikapseli, josta naaraan tuoksuja haihtuu 4-6 viikon ajan. Pyydykset sijoitetaan hedelmäpuilla noin 1,5 m korkeudelle, marjapensailla noin 2/3 pensaan korkeudesta.
Saatavana olevista eri feromoneista omenakääriäispyydysten käyttö on harrasteviljelmillä yleisintä. Pyydysten tarpeeksi tiuhalla asentamisella (noin pyydys per palsta tai pyydys 5-10 puuta kohti) omenakääriäisiä voidaan jopa torjua.
SAMAAN LAJIIN kuuluvat eläimet viestivät toisilleen feromonien kemiallisella kielellä. Kasvinsuojelussa naarashyönteisten tuottamat sukupuoliferomonit voidaan valjastaa koiraiden
KASVI
TUHOLAINEN
FEREMONIANSA
FEREMONIANSA
Omena
houkutteluun ja sitä kautta tuholaisten biologiseen torjuntaan. SUKUPUOLIFEROMONIT ohjaavat hyönteisten lisääntymiskäyttäytymis-
tä. Feromonien avulla naaraat houkuttelevat koiraita paritteluun, ja joillain lajeilla sukupuoliferomoneja erittävät koiraat. Koiraat aistivat naaraan ilmaan suhauttaman hajujäljen tuntosarvillaan
PYYDYSTEN ASENNUSAIKA
LENTOAIKA
omenakääriäinen
kukinnan alkupuolella
toukokuun loppu-elokuu
pihlajamarjakoi
kukinnan lopulla
kesäkuun alku-elokuun alku
Luumu
luumukääriäinen
Pyydykset: kukinnan päätyttyä. lento ajoittuu kesäkuun alku-heinäkuun loppu, lämpiminä kesinä mahdollinen toinen sukupolvi heinä-elokuussa.
Herukka
herukansilmukoi herukanlasikoi herukkakoi
kesäkuun puoliväliin mennessä kukinnan päätyttyä kesäkuun alussa
kesäkuun alku-elokuun alku kesäkuu - heinäkuu kesäkuun alku-heinäkuun alku
Herne
hernekääriäinen
ennen lentoajan alkua n. 15.6.
kesäkuu - heinäkuu
Sipulikasvit
sipulikoi
kesäkuun puolivälissä
kesäkuu - elokuu
vattukuoriainen
Ansat asennetaan keväällä silmujen puhjettua, niiden houkutusteho katoaa kukinnan alettua.
Kirjanpainaja
Kirjanpainajalle on olemassa sekä pitkä- että lyhytkestoisia feremoneja. Ne asennetaan järeämpään pyydysrunkoon kuin puutarhatuholaisten feremonit. Asennusaika toukokuun alku.
VALKOANSA Vadelma KIRJANPAINAJA Kuusi
14
MANSIKKAPAIKKA SESONKI
ja hakeutuvat naaraan luokse. Kaupallisten feromonikapseleiden periaate on sama: synteettisesti valmistetusta, kuminpalaan imeytetystä feromonista erittyy tietyn lajin koiraita houkuttavaa tuoksua. Koiraat hakeutuvat kohti tuoksua, mutta löytävätkin itsensä liima-ansasta. Feromonipyydysten avulla tarkkaillaan tuholaismääriä ja eri lajien lennon ajoittumista. Hyönteisen ilmaantumisen havainnointiin riittää 1 pyydys/ tarkkailupaikka. Joillakin feromoneilla on myös torjuntavaikutusta. Tällöin on tavoitteena pyydystää mahdollisimman paljon koiraita ennen kuin ne ehtivät paritella. Jo muutaman päivän viive naaraan hedelmöitymisessä vähentää tämän lisääntymiskykyä! Pyydyksiä asetetaan 20-50 kpl/ha ja pyyntiä jatketaan vuosittain. Massapyyntiä on tutkittu mm. herukan tuholaisten torjuntaan ja sitä voi kokeilla pienillä aloilla myös mm. omenakääriäisen, vattulasisiiven ja hernekääriäisen torjuntaan. Pihlajanmarjakoille massapyynti ei kuitenkaan toimi.
TUOMO TUOVINEN
FEROMONIPYYNNIN ETUJA Feromonit ovat lajikohtaisia, helppokäyttöisiä ja verraten edullisia.
Pyydykset on muistettava asentaa ajoissa, ennen lentokauden alkua (katso taulukko). Pyydysten tarkastukset tulee tehdä säännöllisesti ja tulokset on hyvä kirjata ylös. Eri vuosina saatuja tuloksia voidaan verrata, kun ansoja pidetään vuosittain samoilla paikoilla. Feromoniansojen seuraaminen on mielenkiintoista: paljonko saalista tulee päivittäin. Feromonit ovat myrkyttömiä, vaikka ei feromoninappia silti kannata alkaa pureskella. INTIAANIKESÄT SEKOITTAVAT PAKKAA Jos pitkät ja lämpimät intiaanikesät yleistyvät, feromonin haihtuminen on nopeampaa kuin normaalioloissa. Silloin niiden teho ei riitä koko lentokaudeksi. Esimerkiksi omenakääriäisen kanssa on viime vuosina käynyt näin. Joskus omenakääriäisen päälento on ollut myöhäinen ja muninta-aika pitkä, jolloin feromoni on loppunut kapselista, vaikka lento on jatkunut Tällöin lajin esiintymisestä saadaan väärä kuva: toukkien vioittamia omenia esiintyy, vaikka ansasaaliin mukaan kääriäisiä ei pitänyt olla. ✖ HEINI KOSKULA/BIOTUS OY
Omenakääriäisen toukka on 15 mm pituinen täysikasvuisena. Se kaivaa käytävän omenan kotaan saakka. Yksi toukka voi vioittaa useita omenoita. Aikuinen kääriäinen on noin 1 cm pituinen, harmaanruskeasiipinen. Siipien kärjissä on kuparinvärinen laikku.
15
PERTTI LAITILA
KASVATA SUPERRUOKAA!
VILJELEMÄLLÄ KASVIKSIA saat itsellesi ja perheellesi tuoretta syötävää,
joka antaa terveyttä ja lisää hyvinvointia. Värikkäät vihannekset sisältävät paljon antioksidantteja, joiden sanotaan suojaavan elimistöä tulehduksilta. Leikillisesti voidaan sanoa, että värikkäiden kasvisten antioksidantit tekevät elimistöön ruosteenestokäsittelyn. Vihreissä lehtivihanneksissa on uskomattoman paljon erilaisia ravintoaineita. Esimerkiksi lehtikaalissa ja pinaatissa on paljon E-vitamiinia, jonka sanotaan suojaavan tulehduksia aiheuttavilta aineilta. Vihreissä pavuissa, herneissäja parsakaalissa on raudan lisäksi paljon folaattia ja antioksidantteja. Vihannekset, joissa on runsaasti kalsiumia, vahvistavat luustoa. Voimakasvärisistä porkkanoistasaamme beetakaroteenia, joka sekin suojaa solujamme. Kaikki pitävät varmaan auringon kypsyttämistä punaisista tomaateista. Niissä on valtavasti terveellisiä ravintoaineita, esimerkiksi C- ja K-vitamiineja, kaliumia, folaattia ja lykopeenia. Tomaatilla ja punajuurella on tulehduksia ehkäisevä vaikutus. Bataatti on täynnä terveellisiä vitamiineja ja kivennäisaineita, kuten B-, C- ja E-vitamiineja, rautaa ja kalsiumia. Näiden oranssien mukuloiden antioksidantit vahvistavat immuunipuolustusta. Myös kaikki sipulit kuten tavallinen kepasipuli, puna-, valko-, ruoho- ja salottisipulisekä purjo ovat oikeaa superruokaa ja edistävät terveyttä. Niissä kaikissa on paljon flavonoideja ja jonkin verran muun muassa C-vitamiinia, rautaa ja kalsiumia. EXOTIC GARDEN
Napapiirin ryhmäpuutarhassa alueen mökit päädyttiin rakentamaan hirrestä.
OMA TUPA, OMA LUPA! 16
TAPASIMME
Koronakesänä siirtolapuutarha on ollut mahtava juttu, Marjukka Metsola sanoo.
TEKSTI PIRJOLIISA LAURÉN / KUVAT MARJUKKA METSOLA, HANNU MIETTINEN
Olisipa oma palsta ja oma mökki, Marjukka Metsola tuumi. Tuumasta toimeen: hän perusti muutaman muun aktiivin kanssa yhdistyksen, joka ryhtyi hankkimaan Rovaniemelle siirtolapuutarha-aluetta.
O
lisipa oma palsta, jossa ei tarvitsisi aloittaa alusta joka kevät, Marjukka Metsola mietti. Ja oma mökki, jonka portailla voisi istua ja katsella puutarhaansa. Marjukalla oli ollut 18-vuotiaaasta asti 4H-palsta Rovaniemellä. Palstat kynnettiin joka kevät ja jaettiin uudelleen, ja viljelijä aloitti aina alusta. Marjukan mielessä alkoi pyöriä ajatus siirtolapuutarhasta, mutta Rovaniemellä ei sellaista ollut. - Kuinka ollakaan vastaani sattui johdatuksenomaisesti muutama ihminen, joka oli myös kiinnostunut siirtolapuutarhasta. Järjestimme aiheesta julkisen tilaisuuden, ja sinne tuli yli 40 rovaniemeläistä. Napapiirin ryhmäpuutarha -yhdistys perustettiin 1999. Se liittyi saman tien Siirtolapuutarhaliittoon. - Liiton jäsenenä saimme luotettavuutta, kun aloimme neuvotella kaupungin kanssa siirtolapuutarha-alueesta. Liitolta saimme myös malleja mm. mökin tyyppipiirustusten ja yhdistyksen sääntöjen laatimiseen. ARKTISEN VYÖHYKKEEN HIRSIMÖKKI
Napapiiri ryhmäpuutarha sijaitsee seitsemän kilometriä Rovaniemen kes-
kustasta. Ensimmäisen vaiheen 24 palstasta on yksi enää rakentamatta. Kaikkiaan alueelle on kaavoitettu 49 palstaa. Ennen kuin mökkejä alettiin rakentaa, kaupunki teki alueelle tiet ja mökkipohjat sekä veti vesi- ja viemäriverkoston ja sähköt. - Rovaniemi kuuluu arktiseen vyöhykkeeseen, ja mökin pitää olla vahvaa tekoa, että se pysyy lämpimänä. Päädyimme hirsirakennukseen, josta tehtiin tyyppipiirustus. Mökin voi rakentaa myös kappaletavarasta, mutta siihen tulee laittaa hirsipaneeli päälle. Mökkeihin voi laittaa oman saunan, ja lähes joka mökkiin niin on tehtykin, Marjukka kertoo. - Kun tieto Napapiirin ryhmäpuutarhasta levisi, oululaisen Äimäraution siirtolapuutarhayhdistyksen puheenjohtaja otti meihin yhteyttä. Äimärautio tuli meille kummiksi, he kutsuivat käymään ja auttoivat meidät alkuun. Marjukka ei ollut aikaisemmin vieraillut missään siirtolapuutarhassa, mutta seuraavina kesinä hän kävi lomareissuilla katselemassa siirtolapuutarhoja eri puolilla Suomea. KESÄLLÄ PUUHATAAN, TALVELLA LEVÄTÄÄN
Yhdistys kytkee siirtolapuutarhan ve17
det päälle toukokuun alussa ja pois lokakuussa. - Marraskuun puolivälistä helmikuun puoliväliin mökeillä ei saa asua, mutta käydä kyllä saa ja viettää vaikka joulua. Se rytmittää vuoden hyvin. Kun keväästä syksyyn puuhaa puutarhassa, on kiva talven tullen levätä kaupunkikodissa kerrostalossa. Puutarha ja mökki ovat nimenomaan Marjukan harrastus. Mies kyllä tekee tarvittaessa rakennushommia, mutta muuten hänen kesänsä kuluu oman harrastuksen, golfin parissa. Marjukka hymyilee, että se tuo sopivaa väljyyttä elämään. - Lapsenlapseni Lilian on viettänyt kesäisin mielellään aikaa mummon mökillä, jossa nukutaan parvella, puuhataan päivisin puutarhassa ja saunotaan pienessä saunassa. Koulun ja välimatkan vuoksi hän ei enää voi käydä niin usein, mutta tulee joka kesä. Lilian on tämän lehden kansikuvassa. MÖKKI OLI KORONAVUODEN HENKIREIKÄ
Siirtolapuutarha-alueella on tapahtumatori. Siellä on iso keinu, grillikatos ja yhteinen huoltorakennus, missä on kahvinkeittomahdollisuus.
1.
2.
3.
4.
1. Kesän alkaessa maisema muuttuu vihreäksi. 2. Kuistin säleikköä peittää ruusupapu. 4. Talvinen puutarhapolku johdattaa mökeille. 4. Hirsimökeissä on vietetty joulujakin.
- Olemme osallistuneet Avoimet puutarhat -tapahtumaan joka toinen vuosi, mutta viime kesänä se jäi koronan takia väliin. Samoin jäi jokavuotinen tapahtumatorin sadonkorjuujuhla. Juhla on järjestetty nyyttikestiperiaatteella, jossa jokainen tuo jotain syötävää ja herkuttelemme yhdessä. Marjukka jatkaa, että koronakesänä siirtolapuutarha oli mahtava juttu. - Kun olimme kevään eristyksissä emmekä tavanneet juuri ketään, oli ihana päästä mökille. Siellä on luontaisat turvavälit, naapureita tapaa mutta sopivan matkan päästä, ja
voi olla ulkona ja nauttia luonnosta. Viime kesänä alueen ilmoitustaululle ilmestyi lappuja, joissa kysyttiin, olisiko jollakulla mökki myytävänä. Kolme mökkiä vaihtoi omistajaa.
helimessani on niin hyvä kamera, että otan paljon kuvia sillä. Eniten Marjukka on kuvannut puutarhaansa, sekä kesällä että talvella. Kuvien kautta voi seurata, miten se on kehittynyt ja muotoutunut. PUUTARHAKUVIA - Olen tehnyt VUODEN YMPÄRI Napapiirin ryhmäSadonkorjuujuhla Marjukka Metsola on puutarhasta myös on järjestetty harrastanut valokukaksi Ifolor-kirperiaatteella jokainen jaa. Ensimmäisen vausta 14-vuotiaasta. Isä antoi rahat ensimtein vuonna 2014 ja tuo jotakin. mäiseen kameraan, ja toisen yhdistyksen serkkupoika valitsi kameran, koska 20-vuotisjuhlan kunniaksi 2019. Juhhän ymmärsi niiden päälle. lakirjassa on kuvia jokaisesta alueen - Myöhemmin siirryin järjestelpalstasta ja mökistä, ja jokainen jäsen mäkameraan, mutta nykyisessä pusai ostaa sellaisen itselleen. ✖ 18
PIRKKO LAHTI on eläkkeellä oleva siirtolapuutarhapalstan omistaja ja mielenterveysalan ammattilainen. Kysymykset: toimitus@siirtolapuutarhaliitto.fi
PUUTARHATERAPIAA
K E R R OT T UA K E R R OTA A N TOT U U TE N A E T E E N PÄ I N
TOISENLAINEN PANDEMIA FAKTA JA FIKTIO elävät nykymedioissa sulassa sovussa. Kohta emme tiedä, mikä on faktaa ja mikä fiktiota.
TÄHÄN FAKTA-VAI-FIKTIO-PANDEMIAAN ei ole rokotetta eikä taida
tullakaan. Epidemia leviää ja muuntuu. On jopa ärhäkkä. Voimme vain toivoa, että ihmisten moraali ja etiikka lopulta tuottavat laumasuojan. Myönnän, juttuni on saarnamainen. Katsoin peiliin uuden vuoden lupaus mielessäni, eikä sielläkään ollut aivan viatonta ja korkeamoraalista ihmistä!
VÄITEJOURNALISMI on suo-
sittua. Jotkut voivat väittää mitä vain asioita ihmisistä. Jos väite on täysin väärä, on uhrin eli sen, josta juoru kerrotaan, velvoite näyttää toteen, ettei väite pidä paikkaansa. Näin tapahtuu juorulehdissä, iltapäivälehdissä ja osin jo sanomalehdissäkin. Uhri, jonka pitäisi todistaa, ettei hän ole tehnyt mitään tai ole ollut jossain, on tosi heikoilla. Yritykset oikaista asioita kuulostavat selityksiltä. Vääriä uutisia syötetään ihmisille halusta ohjata mielipiteitä. Jos vääriin uutisiin saadaan upotetuksi pelkistyksiä, jotka herättävät tunteita, ei mikään fakta enää mene perille. Tunteiden nostattaminen syö tosiasiat.
AIKAISEMMIN JUORUT, panettelut ja huhut olivat
paheksuttuja. Nyt niitä voi levitellä varmoina asioina. ”Joku varmasti on salaliitossa meitä vastaan ja näin meidän pitäisi reagoida.” Huh! Onneksi meidän lehtemme kulkee ”jalat puutarhassa” ja pitäytyy faktoissa. Mutta entäs me siirtolapuutarhalaiset? Saatamme suusanallisesti osallistua faktan ja fiktion sotkemiseen, jopa levittämiseen. Kerrottua kerrotaan totuutena eteenpäin. Siinä voidaan aika ajoin väittää mielikuvia todeksi. Tässä kohtaa me kaikki vannomme, että minä en sorru tähän!
Hyvää uutta vuotta!
TULI KYSYMYS: Minulla on jo pitkään ollut mökki, ja olen nyt jo vanhempi nainen. Ajoittain minun on vaikea ajaa nurmikkoa, kun terveyteni reistailee. Toivoisin, että joku kysyisi, voisiko auttaa. Minun ikäluokkani ihmisen on vaikea pyytää apua. Naapurimökin asukkaat näyttävät välillä olevan uuvuksissa lasten kanssa. Minä en enää pysty tarjoutumaan hoitajaksi. Mietin, olisiko mahdollista luoda siirtolapuutarhaan jonkinlainen auttamispörssi. Sinne voisi tarjota apua ja sieltä voisi kysyä vaikkapa lapsenvahtia tai nurmikon leikkaajaa. VASTAUS: Kymppi-idea! Auttamispörssi, jonne jokai-
nen mökkiläinen voisi laittaa tarjouksen avunantomahdolisuuksistaan. Toivon, että tämän rouvan hienoon ideaan tartutaan. Tietysti, jos aidan yli katsoessaan näkee jonkun takkuilevan ruohonleikkurin kanssa, voi suoraan tarjota apua, tai kutsua väsyneiden vanhempien lapset hetkeksi limsalle omalle tontille. Kysymys on oivaltamisesta ei suuresta työstä!
19
HANKKISINKO AURINKOSÄHKÖN? TEKSTI PIRJOLIISA LAURÉN / KUVAT PIRJOLIISA LAURÉN
Yksi ja toinen tuttu on hankkinut mökilleen aurinkosähkön. Pitäisikö meidänkin hankkia - ja jos, niin mistä aloittaa?
Sähköinsinööri Jussi Pitkänen on helsinkiläisen Talin siirtolapuutarhan varapuheenjohtaja.
K
un miettii aurinkosähköjärjestelmän hankkimista mökilleen, ensimmäisenä kannattaa kysyä siirtolapuutarhan hallitukselta tai rakennustoimikunnalta, onko alueelle ehkä mietitty aurinkosähköä yhteishankintana, sanoo sähköinsinööri Jussi Pitkänen. - Jos ei ole, ja siirtolapuutarhuri ryhtyy hankintaan yksin, hallitus tai rakennustoimikunta osaa kertoa, minkälaisia erityisohjeita ja määräyksiä kaupunki tai siirtolapuutarha-alue on asettanut aurinkosähkölle. Määräykset vaihtelevat eri paikkakunnilla, ja niitä saattaa olla esimerkiksi siitä, miten paneelit saa katolla sijoittaa. Seuraava toimenpide on katsoa, millaisia alan toimijoita omalla alueella on ja verrata hintoja. Siinä Google on hyvä apuri. - Kannattaa ottaa yhteyttä ammattilaisiin, jotka osaavat rakentaa aurinkosähköjärjestelmän turvallisesti ja oikein, Jussi Pitkänen painottaa. Parasta on, että tarjouksen tekijä
tulee paikan päälle katsomaan olosuhkuinka monta paneelia sinne maksiteet. Samalla yrityksen kanssa tulee missaan mahtuu. käydä läpi kaupunSen jälkeen on päägin ja siirtolapuutettävä akun kanssa Kun järjestelmässä on tarhan/ryhmäpuuvai ilman. Jos järjestarhan hallituksen telmässä ei ole akkua, akku, aurinkosähkö antamat erityisohaurinkosähkö menee varastoituu siihen. jeet. suoraan käyttöön inKun ulkona on vertterin kautta, sitä valoa vähän tai ei AKUN KANSSA ei varastoida mihinollenkaan, akut antavat VAI ILMAN? kään. Tilanteessa, jossa virtaa jääkaappiin ja Ennen kuin päätaurinkopaneelit eivät tää, kuinka monta tuota riittävästi sähmuuhun tarvittavaan. paneelia hankköä, lisäsähkö otetaan kii, täytyy miettiä, alueen verkkovirrasta. paljonko sähköä niistä haluaa eli mitä Jos järjestelmässä on akku tai akkaikkea aurinkosähköllä on toiveissa kuja, sähköä varastoituu niihin. Akut pyörittää. Katon pinta-ala määrää, nostavat järjestelmän hintaa. Niiden
Aurinkosähköpaneelit on sijoitettu Markku Jääskeläisen siirtolapuutarhamökin kattoa vasten lappeelleen, jolloin niitä ei maasta katsoen juurikaan näe. Katolla on seitsemän 275-wattista paneelia.
20
SESONKI
hyvä puoli on se, että niihin varastoitua sähköä voi käyttää silloin, kun paneelit tuottavat vähän tai ei ollenkaan sähköä. - Aurinkosähköpaneelit lataavat vain silloin, kun on valoisaa. Päivän pituus on ratkaiseva tekijä. Paneelit tuottavat sähköä päiväsaikaan pilviselläkin säällä, mutta vähemmän. Valoa on hyvin Etelä-Suomessa maaliskuun puolivälistä syyskuun loppuun ja Pohjois-Suomessa huhtikuusta syyskuulle. Aurinkopaneelit lataavat talvellakin, mutta vain vähän, Jussi Pitkänen ker-
Yhdistetty hallintayksikkö ja invertteri, joka muuntaa 12-volttisen aurinkosähkön 240-volttiseksi verkkovirraksi.
too. Lisäksi järjestelmään tarvitaan invertteri. Se muuntaa aurinkosähkön verkkovirraksi, jota käyttävät tavalliset sähkölaitteet kuten jääkaappi, televisio, radio ja valaisimet. MITÄ MAKSAA?
Aurinkopaneelien hinnat ovat tulleet viime vuosina alaspäin sitä mukaa kun kysyntä on kasvanut. Järjestelmän asennuskustannukset ovat pysyneet paikallaan tai nousseet vähän, yrityksestä riippuen. Yleisesti ottaen hintataso on suhteellisen stabiili. - Keskikokoisen siirtolapuutarhamökin aurinkosähköjärjestelmä maksaa avaimet käteen -toimituksella 5000-6000 euroa ilman akkuja. Edellä mainitun kokoluokan akkujen hinnat pyörivät noin 2000-3000 eurossa, Jussi Pitkänen toteaa - Järjestelmään pystyy lisäämään paneeleja myöhemmin, jos ajattelee, että kokeilee ensin ja laajentaa sitten, jos aurinkosähkö tuntuu hyvältä ratkaisulta. Silloin kannattaa kuitenkin ottaa heti aluksi isompi invertteri. Pykälää suuremman invertterin hinta on
kokonaisuudessa marginaalinen siinä vaiheessa, kun järjestelmää rakennetaan. Jos invertterin vaihtaa suuremmaksi myöhemmin, se tulee kalliimmaksi. Aurinkopaneelit täytyy putsata silloin tällöin roskista ja pölystä. Jussi Pitkänen sanoo, että hyvä tapa on suihkuttaa puhtaiksi ne vedellä huuhtoen. Koska paneelit ovat tummia ja lämpenevät valossa, ne sulattavat päälleen satavan lumen, jos sitä ei ole kinokseksi asti. Jussi Pitkänen jatkaa, että Suomi on hyvä maa aurinkosähkölle. Kesällä meillä on samanlaiset aurinkosähkön tuotto-olosuhteet kuin Saksassa, koska meillä on pitkään valoisaa. - Aurinkosähkön tuotannossa 1025 astetta on ihannelämpötila. Silloin hyötysuhde on paras. Jos on lämpimämpää, paneelin pinta kuumenee ja se tuottaa huonommin sähköä. - Aurinkosähkö sopii hyvin siirtolapuutarhan ideologiaan ja henkeen: siinä käytetään uudistuvia energialähteitä. Aurinkosähköllä otamme osaa ilmastotalkoisiin, Jussi Pitkänen sanoo. ✖
AURINKOSÄHKÖ ON EKOTEKO MARKKU JÄÄSKELÄINEN HANKKI VAIMONSA KANSSA SIIRTOLAPUUTARHAMÖKILLE AURINKOSÄHKÖN KAKSI VUOTTA SITTEN.
- Meillä on seitsemän paneelia, joista jokaisen teho on 275 wattia. Periaatteessa olemme tyytyväisiä, mutta syksyllä ja keväällä paneelit lataavat pilvisellä säällä niin vähän, että juuri saa kännykkänsä ladatuksi. Meillä ei ole akkuja, vaan aurinkosähkö tulee suoraan käyttöön. Lisäksi meillä on tavallinen verkkovirta. Jääskeläiset odottavat, että akkujen hinnat halpenevat. - Sitten ostamme pari paneelia lisää ja akut, joihin sähkö varastoituu. Aurinkosähkömme ei kauheasti säästä sähkökuluja nykyisellään, mutta se on ekoteko. Jos verkkovirtaan tulee sähkökatko, silloin aurinkosähkön syöttö ei toimi eli emme saa aurinkosähköäkään. Kun aurinkosähkösysteemissä on akku, silloin virta tulee katkon aikana akuista. ✖ 21
”Ilman akkua aurinkosähköjärjestelmä on riippuvainen verkkovirrasta,” toteaa Markku Jääskeläinen.
SESONKI
Päivärannan siirtolapuutarhan molemmissa jätekatoksissa on hyllykkö käyttökelpoisen tavaran kierrätystä varten. Astioita ja lukemista on kierrätyshyllyissä lähes aina.
KÄYTTÖKELPOINEN TAVARA KIERTÄÄ PÄIVÄRANNASSA TEKSTI JA KUVAT ANNE PITKÄNEN
Toisen roska on toisen aarre. Tämä tiedetään myös kuopiolaisessa Päivärannan siirtolapuutarhassa, jossa kierrätyshyllyköt ovat ahkerassa käytössä.
P
äivärannan siirtolapuutarhassa Kuopiossa on kaksi jätekatosta. Molemmissa katoksissa on lajitteluastioiden lisäksi hyllyköt käyttökelpoisen tavaran kierrättämistä varten. Kierrätyshyllykköjen toimintaperiaate on selkeä: tuo hyllykköön käyttökelpoisia, ehjiä ja puhtaita tavaroita - sellaisia, joita voisit itsekin käyttää. Rikkonaiset astiat ja koriste-esineet, aikansa eläneet vaatteet, matot ja petivaatteet sekä viime vuosikymmenen aikakauslehdet eivät kuulu kierrätyshyllykköön. Sähkölaitteiden on oltava ehdottomasti täysin ehjiä. Lisäksi toivotaan, että hyllykön edustaa ei täy-
tetä huonekaluilla tai muilla isommilla tavaroilla, vaan niistä laitetaan ilmoitus ilmoitustaululle. UUSI KOTI LÖYTYY NOPEASTI
Kierrätyshyllyköt toimivat pääasiassa hyvin, ja hyväkuntoiset tavarat löytävät uuden kodin yleensä nopeasti. Luonnollisesti tavaroiden laadussa on joskus pieniä lipsahduksia. Varsinkin silloin, kun mökkiä tyhjennetään kaupanteon yhteydessä, houkutuksena on viedä kierrätyshyllykköön sinne kuulumatonta tavaraa ja liian suuria määriä kerralla. Toisena ääripäänä tavaroiden laadussa ovat mökin kätköistä löytyneet Arabian ja Finelin 22
vanhat astiat, joilla on rahallista arvoa jopa kymmenien eurojen verran. Käyttökelpoisen tavaran kierrätysaatetta palvelevat Päivärannan siirtolapuutarhassa myös isompien metalliesineiden keräykseen tarkoitettu aitaus sekä kivi- ja betonituotteille tarkoitettu rakennusjätekasa. Esimerkiksi metalliverkot, pihalaatat ja pihakivet ovat haluttua tavaraa. Unohtaa ei sovi myöskään puskaradion voimaa kierrätyksessä. Sana leviää naapurustossa äkkiä, jos joku mökkiläinen on halukas luopumaan vaikkapa pihakeinustaan tai saatavilla on ylimääräisiä taimia istutusten uudistamisen jälkeen. ✖
SESONKI
NÄIN MEILLÄ KIERRÄTETÄÄN KOONNUT TINA WESSMAN
Siirtolapuutarhaliiton facebook-sivulla kysyttiin kokemuksia, miten siirtolapuutarha-alueilla kierrätys toimii. ”MEILLÄ PAKILASSA on ollut betonikursseja ja betonilaattoihin kerätään hylättyjä asioita upotettaviksi. Kierrätyslavoista on tuunattu näköesteitä huoltokäytäville.”
puolessa tunnissa imurille oli löytynyt uusi koti, kun yhden naapurin vielä vanhempi imuri oli sanonut sopimuksen irti.”
pikkuihminen harjoitteli sillä ajamista.”
---
”MEILLÄ ON NAAPUREILTA
---
”VEIN ROMUJA Talin roskalavalle.
”SIIRTOLAPUUTARHAYHDISTYKSEMME fb-ryhmässä tavara kiertää.
Niissä tarjotaan ilmaiseksi tai pientä korvausta vastaan milloin mitäkin: keittolevy, jääkaappi, syöttötuoli, matkasänky, korituoleja, lipasto, pöytä, suojaverkkoa, eristelevyä, jämälautaa... - you name it!” --”OSTIMME KOTIIN uuden
--”ALUEEMME JÄTELAVAN vieressä oli huonokuntoinen pikkulapsen apupyöräfillari. Kun vein lavalle toista kuormaani, fillari oli menossa seuraavalle käyttäjälle. Uuden käyttäjän äiti julkaisi myöhemmin alueemme fb-ryhmässä kaksi kuvaa, toisen fillarin lähtötilanteesta ja toisen sen jälkeen kun se oli putsattu, renkaat pumpattu ja onnellinen
MARJATTA VIRTANEN
pölynimurin. Mökillä meillä oli toimiva mutta ikivanha imuri, jonka edellinen omistaja oli meille jättänyt. Veimme kotoa ylimääräisen imurin mökille, ja mietin, mahtaisiko jollakin olla käyttöä tuolle ikivanhalle vimpaimeille. Laitoin imurista kuvan alueemme fb-ryhmään. Alle
Kottarissani oli kaksi ruostunutta kynttilälyhtyä, joiden lasitkin olivat rikki. Matkalla törmäsin tuttuun siirtolapuutarhuriin, joka on taitava käsistään ja tuunailee kaikenlaista. Kun hän bongasi lyhdyt, hän pyysi saada ne. Hauska nähdä, mitä hän niistä tekee.”
23
--kierrätyksenä saatu pyörä, tuoleja, kasveja, pihalaattoja, työkaluja, astioita ja imuri.” --”MEILLÄ ON OULUNKYLÄSSÄ
roskakatoksessa kierrätyshylly. Myös sisäisessä facebook-ryhmässä ilmoitellaan pois annettavista tavaroista ja taimista ja kysellään, jos jollakulla olisi itselle sopivaa.” --”KUMPULAN SIIRTOLAPUUTARHAAN oli tilattu roskalava ja lisäksi
avattiin tavaroiden kierrättämistä varten kierrätyslato. Sieltä ylijääneet tavarat siirretään romulavalle sunnuntai-iltana. Moni tavara sai uuden kodin, ja luonto kiittää kun vähensimme jätteen määrää.” ✖
SUOMALAISTEN IKISUOSIKIT 1
Auli Ketola korostaa, että mullan tulee kuivahtaa välillä, sillä jos pelargoni saa liikaa vettä, juuret alkavat kuolla.
Pelargonit selviävät hyvin talven yli, kun ne säilytetään oikein.
PELARGONIT TEKSTI PIRJOLIISA LAURÉN / KUVAT AULI KETOLA, JORI PASANEN
Pelargoni on yksi suomalaisten lempikukista. ”Vanha pelarkuunia on mummon akkunalla…”, lauloi aikanaan Kari Kuuva, mutta pelargonit ovat kaikenikäisten suosiossa.
P
elargonit ovat alkujaan kotoisin eteläisestä Afrikasta, mistä niitä tuotiin Hollantiin 1600-luvulla. Suomessa pelargonit tunnetaan 1800-luvulta alkaen. Kukan nimi tulee kreikan kielen haikaraa tarkoittavasta sanasta pelargos. Nykyisin pelargonilajeja on satoja ja lajikkeita kymmeniä tuhansia. Väriltään kukka on esimerkiksi valkoinen, punainen, vaaleanpunainen, monivärinen tai liila. Hyvinvoiva kasvi kukkii runsaasti, ja sen lehdet ovat kauniin koristeelliset. Pelargonit viihtyvät Suomen ilmastossa hyvin.
ÄLÄ HOIDA LIIKAA
Porilainen Auli Ketola on yksi Facebookin Pelargoni-pelakuu-pielikukka-ryhmän ylläpitäjistä. Hänen pelargonikiinnostuksensa syttyi kolmekymmentä vuotta sitten Belgian matkalla, missä hän näki englantilaisia pelargoneja. - Suomessa ei niitä silloin vielä ollut, ja toin mukanani muutaman lajikkeen. Nykyisin minulla on pelargonilajikkeita yhteensä satoja erilaisia, sisällä, pihalla ja kasvihuoneessa. Pelargonin hoidosta Auli Ketola sanoo, että kukka tykkää kun sen unohtaa välillä. - Pelargoneja ei pidä hoitaa liikaa.
Mullan tulee kuivahtaa välillä, sillä jos kasvi saa liikaa vettä, juuret alkavat kuolla. Lannoitteesta pelargoni tykkää. Itse käytän Kekkilän veteen sekoitettavaa lannoitetta ja annan sitä joka kerta kastellessani, mutta laitan veteen vain puolet suositellusta määrästä. Kukkineet kukat kannattaa nyppiä pois, niin tulee tilaa uusille kukille. PELARGONI TALVEHTII
Pelargonit selviävät hyvin talven yli, kun ne säilytetään oikein. Mitä vähemmän valoa, sitä viileämmässä kasvi talvella säilyy. - Itse pidän pelargonit talvella 1015 asteessa ja annan niille päivällä valoa tavallisilla loisteputkivaloilla. Minulla oli aiemmin kasvilamput, mutta ne lämmittivät liikaa. Pelargoni säilyy talven yli pimeässäkin, mutta silloin lämpötilan pitää olla 5-7 astetta, Auli Ketola kertoo. Hän aloittaa talvehduttamisen lopettamalla lannoittamisen. Syyskuussa hän leikkaa kasveista kolmasosan pois ja nyppii samalla viimeiset kukinnot. - Vanhat pelargonit eivät pidä alasleikkaamisesta. Talven aikana kasvia kastellaan niukasti, määrä riippuu lämpötilasta. 5-7 asteessa oleville annetaan pieni loraus vettä 1-2 kertaa kuussa. Hieman lämpimämmässä säi24
lytettävät saavat vesitipan noin kerran viikossa. Multa ei saa tulla kivikovaksi, mutta ei myöskään märäksi. KEVÄÄN TULLEN
Helmikuussa Auli Ketola ottaa pelargonit valoon. Kun niissä alkaa näkyä kasvua, niitä voi alkaa niukasti lannoittaa. Kasvun edetessä hän siirtyy normaaliin kasteluun ja lannoitukseen. - Monet tappavat pelargonin alkamalla keväällä kastella sitä liikaa. Kasvi ei talven jälkeen pysty ottamaan vastaan paljoa vettä ja liiasta kosteudesta se alkaa helposti mädäntyä. Auli Ketola suosittelee ottamaan ainakin rakkaimmista pelargoneista syksyllä pistokkaat ennen talvehtimista. Silloin lajike säilyy, vaikka emo kuolisikin. - Pistokas leikataan niin, että siihen jää muutama lehti ja yksi lehtihanka. Juuret lähtevät kasvamaan lehtihangasta. Pistokkaan voi laittaa suoraan multaan, esimerkiksi pieneen 5 sentin taimiruukkuun. Jos multaa ei ole käsillä, niin sen voi laittaa aluksi vesilasiin. ✖
Auli Ketola / Facebook @neitipelekuu
PALSTOILLA TAPAHTUU
MÄNTÄN RIIHOSSALMI
ME SIIRTOLAPUUTARHURIT TEKSTI PIRJOLIISA LAURÉN / KUVA ANJA SOINISUO
Mirja Haikala on metalligrafiikkaan erikoistunut kuvataiteilija, nukkemuotoilun artesaani sekä huilunsoiton harrastaja. Työelämässä hän on ollut rakennuspiirtäjä ja arkkitehdin assistentti. Viimeiset 12 vuotta Mirja on harrastanut myös siirtolapuutarhailua Mäntän Riihossalmessa, ja hän on toiminut siirtolapuutarhayhdistyksen sihteerinä kuluneet kahdeksan vuotta.
MIKSI HANKIT SIIRTOLAPUUTARHAMÖKIN?
Asun kerrostalossa ja elämästäni puuttui luonto. Olin käynyt kaverini siirtolapuutarhamökillä ja yöpynytkin siellä, ja minulla välähti, että haluan oman mökin. Kaverini naapuritontin omisti vanha pariskunta ja kysyin heiltä, myisivätkö sen. Muutaman mutkan suoristuttua teimme kaupat.
Mirja Haikala käy mökillään myös talvella silloin tällöin. Hän laittaa kaminaan tulen, keittää kahvit ja istuu portaille muistelemaan kesää ja miettimään tulevaa.
MIKÄ ON YLLÄTTÄNYT MÖKILLÄ ILOISESTI?
Koko mökkielämä, luonto ja vesi, on vielä mukavampaa kuin osasin odottaa. Mökkini sijaitse aivan rannassa. Riihossalmen siirtolapuutarha on sopivan pieni, vain 25 palstaa. Kaikki tuntevat toisensa. MINKÄ TOIVOISIT OLEVAN TOISIN?
Tontin maaperä on savista eikä oikein hyvää viljelymaata. Keväällä kestää kauan ennen kuin se kuivaa. MITÄ SIIRTOLAPUUTARHA SINULLE MERKITSEE?
Iloa ja luonnonläheisyyttä. Pääsen kanootilla vesille ihan vierestä. Puutarhanhoitoa olen opetellut, se oli minulle vieras asia. Olen laittanut savimaan päälle kohotetut kukkapenkit ja tonttiani salaojitettiin viime kesänä. Tänä kesänä on ojitettava vielä
hiukanlisää. Korona-aikana siirtolapuutarhamökki on ollut erityisen hieno asia. Olemme täällä riittävän kaukana toisistamme, mutta kuitenkin niin lä25
hellä, että voi jutella. Mökkikauppa kävi viime kesänä alueellamme hyvin. Kun ihmiset eivät enää matkustaneet ulkomaille, he halusivat mökin kotimaasta. ✖
SIIRTOLAPUUTARHALIITTO /
TEKSTIT TINA WESSMAN
SIIRTOLAPUUTARHALIITON XXVII LIITTOKOKOUS ANNE MATTSSON
SIIRTOLAPUUTARHALIITOLLE UUSI TALOUDENHOITAJA SIIRTOLAPUUTARHALIITON taloudenhoitajana vuodesta 2010 toiminut Markku Tuominen ilmoitti tammikuun alussa eroavansa tehtävästään. Liiton hallitus on valinnut uudeksi taloudenhoitajaksi Arto Karkkosen.
ANNE MATTSSON
Tervetuloa Arto!
SUOMEN SIIRTOLAPUUTARHALIITON ylin päättävä elin on liittokokous, joka nykyisten sääntöjen mukaan järjestetään joka neljäs vuosi. Seuraava liittokokous on 28.-29.8.2021 ja kokouspaikkakunta Helsinki edellisen liittokokouksen päätöksen mukaisesti. Kokouskutsu ja sen liitteenä oleva liiton hallituksen ehdotus liiton uusiksi säännöiksi on toimitettu jäsenyhdistyksille, sääntöjen mukaisesti ennen tammikuun puolta väliä.
TÄMÄN LEHDEN PARAS JUTTU? KERRO MEILLE mikä mielestäsi on tämän lehden paras juttu: toimitus@ siirtolapuutarhaliitto.fi. Liitä mielellään mukaan perustelu, miksi pidit eniten siitä jutusta. Kaikkien vastanneiden kesken arvo-
taan S-ryhmän 30 euron lahjakortti. Viime numeron parhaimmaksi jutuksi äänestettiin Kun vesi jäätyi ämpärissä. Osallistujien kesken suoritetussa arvonnassa palkinnon voitti Anna-Liisa Pohjonen.
26
?
ANNE MATTSSON
SIIRTOLAPUUTARHALIITTO
LUKIJOIDEN MIELIPITEET OMASTA LEHDESTÄÄN SIIRTOLAPUUTARHA-LEHTI täytti viime vuonna kunniakkaat 85 vuotta. Liitto oli viisivuotias, kun se julkaisi lehden ensimmäisen numeron elokuussa 1935. Ensimmäisessä numerossa todettiin: ”Siirtolapuutarhaliiton tarkoituksena on olla maan eri siirtolapuutarhayhdistysten välisenä yhdyssiteenä, edistää niitten yhteisiä pyrkimyksiä ja tukea niitten toimintaa sekä kaikin tavoin pitää vireillä ja kehittää maan siirtolapuutarhaliikettä. Ainoatakaan näistä monista tärkeistä tehtävistään ei Liitto kykene toteuttamaan ilman omaa, vaikkapa vain vaatimatonta äänenkannattajaa.” Siirtolapuutarha-lehti on vuosien saatossa kehittynyt ajan ja siirtolapuutarhatoiminnan kehittymisen myötä. 1960-luvulla lehden kanteen saatiin lisäväri, ja hiljalleen lehteen ilmestyivät myös värikuvat. Lehden toimitus on tehnyt uutteraa työtä kehittääkseen lehdestä tämän päivän siirtolapuutarhureita mahdollisimman hyvin palvelevan julkaisun. Toimitustyön tukena on lehden toimitusneuvosto, joka koostuu vapaehtoisista, liiton hallituksen nimeämistä henkilöistä. LUKIJAKYSELYN TULOKSET Loppuvuonna 2020 toteutettiin
lehden lukijakysely, jonka tavoitteena oli selvittää, mitä lukijat lehdeltään toivovat. Kyselyyn vastasi 135 lehden lukijaa. Kiitos vastaajille! Lukijoiden mielestä nykyinen ilmestymisaikataulu on hyvä. Useampi kuin kahdeksan kymmenestä vastaajasta haluaa lehden jatkossakin postitse kotiin kannettuna paperilehtenä. Mainontaan lehden lukijat suhtautuvat pääosin positiivisesti. Lehdessä julkaistuista mainoksista lehti saa tuottoja, joilla lehti voi ostaa asiantuntijakirjoituksia. Kyselyn mukaan viisi mielenkiintoisimmaksi koettua aihetta olivat yleinen tieto hyötykasveista, jutut muista siirtolapuutarhoista, kasvitaudit, tuholaisten torjunta sekä hyötykasvien lajitiedot. Sekä luokitelluissa että avoimissa vastauksissa yksi aihe nousee ylitse muiden: Siirtolapuutarhat ja siirtolapuutarhurit kiinnostavat eri näkökulmista. Moni haluaa lukea alueiden ja viljelijöiden esittelyjä, moni toivoo vinkkejä ja ideoita muilta siirtolapuutarha-alueilta sekä tietoa siirtolapuutarhayhdistysten tapahtumista ja toimihenkilöiden tehtävistä. Tietoa halutaan kattavasti koko maasta. Tässä kohtaa liitto ja lehden toimitus kääntyy jokaisen yhdistyksen ja viljelijän puoleen: Kertokaa, mitä 27
olette alueellanne tehneet. Vaikka itsestä tuntuisi, että jokin asia on vähäpätöinen, se saattaa olla aarre jollekin toiselle.
LISÄÄ JA VÄHEMMÄN Kyselyn perusteella on kaksi aihetta, jotka jakavat vastaajat. Toinen on kasvitieto. Osa haluaa sitä lehteen lisää, osa vähemmän kuin nyt. Ne, jotka toivovat lisää tietoa kasveista, haluavat ideoita ja vinkkejä puutarhaan. Vähemmän sitä aihetta toivovat ovat sitä mieltä, että tietoa on runsaasti saatavissa puutarha-alan yleislehdistä ja netistä. Toinen jakava asia on henkilöhaastattelut. Lisää henkilöhaastatteluja toivovat haluavat lukea juttuja muista siirtolapuutarhureista. Vähemmän henkilöhaastatteluja haluavat pitävät nykyisiä haastatteluja jossakin määrin pinnallisina. Lehden toimitus tekee parhaansa tasapainoillakseen noiden mielipiteiden välissä. Siirtolapuutarha-lehden toimitus on tarkkaan perehtynyt lukijakyselyn tuloksiin, ja pyrkii jatkossakin saamaan aikaiseksi lehden, joka mahdollisimman hyvin palvelee lukijakuntaansa. Palautetta voi antaa edelleen milloin tahansa toimitus@siirtolapuutarhaliitto.fi. TW
PALSTOILLA TAPAHTUU
VILLA LUNGI SELÄTTÄÄ PIENEN BUDJETIN LUOVUUDELLA ELIISA TUISKU ON KONMARITTAJA, JONKA RÖNSYILEVÄ PUOLI SAA KUKKIA SIIRTOLAPUUTARHASSA. VIDEOSSA KESÄMEKKOINEN NAINEN kävelee mu-
ELIISA TUISKU
siikin säestyksellä paljain jaloin siirtolapuutarhan portista. Kamera hyväilee lähikuvissa kukkia. Nainen kulkee pihan perälle ja kerää sieltä koriin raparpereja. Toisessa videossa sama nainen, Eliisa Tuisku, kertoo suunnitelmista rakennuttaa tontille uuden mökin, kolmannessa hän esittelee hamstraamiaan tavaroita, joita aikoo sijoittaa puutarhaansa. - Olen kotona minimalisti, joka on karsinut tavaroiden määrän pieneen. Mökillä minusta tulee esiin toinen puoli, rönsyilevä romantikko, joka hamstraa vanhoja tavaroita kierrätyksestä ja poistolavalta, Eliisa Tuisku naurahtaa. Hän julkaisee siirtolapuutarha-aiheista videoblogiaan Villa Lungia keväästä syksyyn noin parin viikon välein. Talvella on tauko. - Mies ja lapset käyvät mökillä talvisinkin, laittavat kamiinaan tuleen ja viettävät retkipäivää. Minä käyn talvella harvemmin.
ARJEN PATINOITUNUTTA KAUNEUTTA
Eliisa Tuisku on taidemaalari ja somesisältöjen tuottaja. Villa Lungin videoblogin hän aloitti pari vuotta siten, jokin aika sen jälkeen, kun he olivat ostaneet siirtolapuutarhamökin. Blogin kärjeksi hän sanoo luovuuden. - Toki lapsiperhearkikin näkyy taustalla, mutta pääosin kerron, miten muutan siirtolapuutarhapalstaa oman näköiseksi edellisen omistajan jäljiltä. Siinä tarvitaan luovuutta, sillä budjetti on pieni. 28
Tontti oli ostettaessa avara, siinä ei ollut näkösuojaa ohikulkijoilta. Pihaa ympäröi verkkoaita, koska edellisellä omistajalla oli koira. Eliisa aloitti poistamalla aidan ja korvaamalla sen ruskopajuangervolla. Etupihalle hän istutti syreeneitä, ja pihan perältä löytyneestä lautakasasta hän rakensi näkösuojan. - Arvostan arjen patinoitunutta kauneutta, ja senkin vuoksi käytän mieluiten vanhaa uuden sijaan, Eliisa sanoo. Puutarhan hän on suunnitellut huoneiksi: siellä on tiloja oleilulle ja omat alueet kukille ja hyötypuutarhalle. - Haluan englantilaistyyppisen vaivattoman kukkapuutarhan, jossa on paljon perennoita. Niitä ei tarvitse istuttaa joka vuosi uudelleen eikä niitä tarvitse olla vähän väliä hoitamassa. Ruoan kasvatus ei ole minulle tärkeää. Myös mökki on saanut uuden sisustuksen, mutta siitä Eliisa ei ole juuri blogannut, vaan on keskittynyt pihaan. Nyt harkinnassa on uuden mökin rakentaminen. - Tällä hetkellä siirtolapuutarhamme on talviunilla, mutta huhti-toukokuussa aloitan taas bloggaamisen, vähän säästä riippuen. PL https://youtu.be/YlFNg9spEWw Koska Villa Lungi -videoblogissa näkyy myös perheen lapsia, Eliisa Tuisku ei halua yksityisyydensuojan vuoksi kertoa tarkasti, missä perheen siirtolapuutarhamökki sijaitsee.
PALSTOILLA TAPAHTUU
ROTTAONGELMAAN ON TARTUTTAVA HETI Rotista on tullut viime vuosia nopeasti kasvava ongelma. Jos jossain havaitaan rottia, ongelmaan on tartuttava heti, sillä yksi rotta on merkki siitä, että lähellä on lisää. Rotta voi saada jopa 100 poikasta vuodessa, ja poikasista jokainen alkaa nopeasti lisääntyä.
ROTAN PESÄPAIKAT
KAUPUNKIEN SIIRTOLAPUUTARHOISSA on alkanut ilmetä rot-
tia yhä enemmän. Tilannetta ovat pahentaneet leudot ja lumettomat talvet sekä monien alueiden rajoilla olevat rakennustyömaat. Rotat eivät pidä jyrinästä ja tärinästä ja etsiytyvät aiemmilta asuinsijoiltaan rauhallisemmalle alueelle. Ihmisten lähelle rotat hakeutuvat, koska siellä on ruokaa ja suojaa. Rotta kuuluu kaupunkien luontoon, ja yksittäisten rottahavaintojen tekeminen on sangen yleistä. Mutta rottien määrän kasvaessa siirtolapuutarhoissa, asiaan on tartuttava. Yhden mökkiläisen rottasota ei kuitenkaan auta mitään, koska rotat siirtyvät naapuriin. Siksi ongelma on hoidettava koko alueella yhdellä kertaa. Rotta levittää tauteja. Se tekee tuhoa järsimällä kaikkea mahdollista sähköjohdoista kirjoihin. Jos rotta tuntee olonsa uhatuksi, eikä pakotietä ole, se voi hyökätä koiran ja jopa ihmisen kimppuun. Rotta voi kasvaa 30 cm pitkäksi.
TÄMÄ HOUKUTTEE ROTTIA
Jos siirtolapuutarhassa ei ole korjattu vanhaa satoa syksyn myötä, vaan on jätetty omenoita puihin ja puiden alle tai satoa kasvimaalle, se on rotille herkkubufee. Myös huonosti suojatuissa avo-
Rotat pesivät siirtolapuutarhoissa muun muassa mökkien, varastojen ja terassien alla, jos ei niitä ole verkotettu. Verkko pitää kaivaa riittävän syvälle maahan, ja sen on oltava vahvaa, tiheäsilmäistä jyrsijäverkkoa. Rotta voi tehdä käytäviä ja pesiä myös kasvimaiden koholavojen ja kompostien alle, missä maa ei välttämättä roudi. Rotta voi mennä seinien ja lattian rakenteiden sisään. Se pystyy jyrsimään reikiä jopa heikkolaatuiseen betoniin. ROTTIEN TORJUNTA
Rottaongelmaan on tartuttava heti, jos se ilmenee, sillä rotta lisääntyy nopeasti. Se voi synnyttää 3-12 poikasta kerralla ja saada uuden poikueen 3-4 viikon välein, eli se voi saada jopa 100 poikasta vuodessa. Niistä jokainen tulee sukukypäksi nopeasti ja ryhtyy lisääntymään. Rottien torjunta on jatkuva työ. Ensimmäiseksi on aina varmistettava, ettei rotille ole jätetty ruokaa ja pesimismahdollisuuksia tontilla. Torjuntaan on olemassa monenlaisia välineitä: sähköiset rotanloukut, automaattiset mekaaniset loukut, perinteiset rotanloukut ja eläviä rottia pyytävät ansat. Viime mainitussa rotta ei kuole, vaan se pitää kuljettaa pois alueelta. Silloin siirtää oman ongelman jonkun toisen huoleksi. Myös rotanmyrkkyä käytetään 29
edelleen, mutta sen käyttämisessä on tarkat rajoitukset. Jos rotista ei pääse omin voimin eroon, on olemassa torjuntayrityksiä, jotka hoitavat asian. Pääasia on aloittaa kattava torjunta. Itsekseen rotat eivät lähde alueelta, jossa ne saavat olla rauhassa ja missä on tarjolla ruokaa. Lähteet: stick.fi, maatilanpellervo.fi, anticimex.com, hel.fi/rottahavainnot Lisätietoa netistä hakusanalla rottaongelma
VALOKUVAKILPAILUN SATOA HELI LÄHDEAHO
komposteissa on rotille tarjolla ravintoa. Tiskivesiäkään ei pidä heittää puskiin, koska ne houkuttelevat rottia, samoin linnuille ja siileille esiin laitetut ruoat ja koirien ja kissojen ulosteet – rotta syö niitäkin.
Heli Lähdeahon lempipaikka Talin siirtolapuutarhassa.
UNOHDETUT PERENNAT
MORSIUSLEINIKKI TEKSTI JA KUVAT PENTTI ALANKO
Vähän tunnettu morsiusleinikki on yksi kauneimmista leinikeistä.
L
einikkien (Ranunculus) suureen sukuun kuuluu meillä luontaisina 22 lajia. Jos myös luonnossa kasvavat kevät- ja lehtoleinikilajit lasketaan mukaan, saadaan lajiluvuksi lähemmäs 300. Viljelykasvien nimistö -kirjan mukaan puutarhoissamme kasvatetaan pariakymmentä leinikkisuvun lajia, ja niistä on vielä monia muunnoksia ja lajikkeitakin. Leinikkien kukkien väri on yleensä keltainen, mutta joukossa on myös valkokukkaisia, kuten nyt esittelyvuorossa oleva upea morsiusleinikki (R. aconitifolius) ja sen kerrannaiskukkainen Flore Pleno -lajike. Sitä näkee puutarhoissamme ihmeen harvoin, vaikka se menestyy hyvin, kun kasvupaikka on sille sopiva.
nossa morsiusleinikki näyttää viihtyvän hyvin puolivarjoisessa, lehtomaisessa ympäristössä ja kosteilla niityillä. Puutarhassakaan morsiusleinikkiä ei saisi istuttaa aurinkoisille, paahteisille paikoille, vaan hieman katveeseen: puiden tai pensaiden varjoon tai rakennusten varjon puolelle. Sille ovat omiaan paikat, joissa viihtyvät myös keväiset lehtokasvimme kuten valkoja keltavuokko. Sopivalla paikalla morsiusleinikki menestyy vuosikymmeniä. Hyviä seuralaisia sille ovat mm. kuunliljat, esikot kuten kesäesikko, joka on Siirtolapuutarha-lehden sivuilla esitelty aiemmin, sekä imikät, rotkokielot ja tarhakalliokielot ja niiden lisäksi monet keväällä kukkivat sipuli- ja mukulakasvit.
VIIHTYY PUOLIVARJOSSA
HELMI SUVUSSAAN
Kasvaessaan Keski-Euroopassa luon-
Morsiusleinikin kukat ovat noin 2 cm 30
levyisiä ja sillä on sormiliuskaiset lehdet, jotka peittävät hyvin kasvupaikkansa. Kasterinteen Kodin kukkastarha-kirjassa vuodelta 1951 mainitaan morsiusleinikin olevan ”oikea helmi suvussaan”. Toinen meillä menestyvä valkokukkainen leinikkilaji on valkoleinikki (R. platanifolius), joka on Etelä-Norjassa luonnonvarainen tuoreperäisissä paikoissa, ja kasvaa jopa tunturikoivikoihin asti. Valkoleinikki kasvaa 50100 cm korkuiseksi riippuen kasvupaikan ravinteisuudesta. Jos puutarhaan istuttaa morsiusleinikin kerrannaiskukkaista lajiketta, sen kukinta kestää pitempään kuin luonnonlajilla. Kukinta myös kestää pitempään puolivarjossa kuin aurinkoisilla paikoilla. Myös eräistä muistakin leinikeistä on kerrannaiskukkaisia muotoja, ku-
ten tavallisesta niittyleinikistä nappileinikiksi kutsuttua Flore Pleno -lajiketta, jota on meillä löydetty luonnossakin. Erinomainen peittokasvi varjoi-
Lähes 100 ihanaa uutuutta! www.exoticgarden.fi
sille paikoille on rönsyleinikin kerrannaiskukkainen Hortensis-lajike, joka ei leviä puutarhassa vaikeasti torjuttavaksi rikkakasviksi, kuten itse laji leviää.
Mistä näitä harvoin puutarhoissa kasvatettavia kaunottaria voi löytää? Nykyaikana se käy helposti netistä monien taimitarhojen ja -myymälöitten sivuilta. ✖
Neko Pyöräharalla sora-alueet kuntoon!
puh. (03) 6162 167
www.neko.f i
www.hyotykasviyhdistys.fi/shop Jäsenyys Siemenet Yli 300 kasvivaihtoehtoa nyt tilattavissa verkkokaupastamme www.puutarha.com! Myös kotiinkuljetuksella.
Tarvikkeet Kirjat
2021
TARJOUS
Tilaa ilmainen kuvasto! 05 344 0300 ma–pe klo 8–16, puutarha@kodinkukat.fi www.puutarha.com
Petunia
’Midnight Gold’ 4 kpl
-50%
5,95 €
(ovh. 11,90)
31 Mainos 85 x 120 mm.indd 1
9.2.2021 13.39.09
1.
PUUTARHA
Haravoi lähellä vartaloa. Vaihda haravakättä tämän tuosta, niin kuormitus jakautuu tasaisemmin.
Muista tauot! Tee palauttavia liikkeitä puutarhatöiden lomassa. Venyttele etu- ja takareidet, pohkeet, kyljet ja lonkankoukistajat. Pyörittele olkapäitä ja käsivarsia.
5.
2.
Kun lapioit, jousta polvista ja lonkista, niin säästät selkää. Vaihda välillä lapiokättä.
4.
3.
Kun nostat ja kannat, käytä reisilihaksia ja aktivoi keskivartalo. Tee nosto jaloilla ja pidä taakka lähellä vartaloa. Jos mahdollista, jaa taakka pienempiin eriin, molempiin käsiin omansa.
Kun istutat kasveja tai kitket rikkaruohoja, vaihtele asentoja. Nouse välillä jaloittelemaan ja oikaisemaan selkäsi.
Puutarhatyöt ovat monipuolista liikuntaa Kun kiinnittää huomiota siihen, miten puutarhatöitä tekee, välttyy seuraavan päivän kipeiltä lihaksilta. www.siirtolapuutarhaliitto.fi
