PUUTARHAVINKKI Näin syntyy hyvä perennapenkki

NÄIN RAKENTUU HYVÄ PERENNAPENKKI

TEKSTI PIRJOLIISA LAURÉN / KUVAT JOUNI JAKONEN, PERTTI LAITILA

Jos haluat tehdä puutarhaan alusta alkaen uuden perennapenkin, mitä tulee ottaa huomioon?

Puutarhuri, suunnitteluhortonomi Tuija Jakosella on siirtolapuutarhapalsta Helsingin Herttoniemessä.

Ensimmäisenä kannattaa miettiä, mihin kohtaan puutarhaa haluaa perennapenkin rakentaa. Onko paikka aurinkoinen vai puolivarjoinen, eli osan päivää varjossa, vaiko täysin varjoinen, sanoo puutarhuri ja suunnitteluhortonomi Tuija Jakonen.

Toiseksi on otettava huomioon, minkälainen on maaperä: savinen, hiekkainen vai multava. Kasvit on valittava kasvupaikkaan sopiviksi, silloin ne voivat hyvin. - Eniten kasvivalikoimaa löytyy puolivarjoiseen perennapenkkiin. Liian varjoiselta paikalta voi karsia varjostavia pensaita tai puita, ja liian aurinkoiselle paikalle voi istuttaa varjostavia puita tai pensaita.

POHJATYÖ ON AA JA OO Kun ryhtyy rakentamaan uutta perennapenkkiä, pohjatyö on Tuijan mukaan aa ja oo. - Istutusalueen pitää olla puhdas monivuotisten rikkakasvien juurista. Ensimmäiseksi alue tulee sen vuoksi kitkeä huolellisesti tai vaihtaa kukkapenkin pohjaksi kokonaan uusi kasvualusta. Jos perustaa perennapenkin nurmikolle, pohjalle voi laittaa muutaman sentin kerroksen sanomalehtiä ja sen päälle 40-60 cm uutta kasvualustaa.

Nurmikon tai rikkakasveja sisältävän kasvualustan voi myös kaivaa pois ja kompostoida myöhempää käyttöä varten. Silloin uuden istutusalueen maanpinta ei ole niin paljon koholla. - Uusi kasvualusta tiivistyy noin 20 %, joten se kannattaa kyllä jättää jonkin verran korkeammaksi, kuin mihin haluat sen lopullisesti asettuvan. Kohopenkki myös lämpenee nopeammin keväällä, ja se helpottaa kitkijän selkää, Tuija tarkentaa.

Perennojen kasvualusta saisi olla hiekkapitoista ja ravinteikasta. Perennamultaa saa valmiina, mutta sitä voi tehdä myös itse. - Itse uudistin syksyllä pionipenkkini kasvualustan sekoittamalla siihen pussista puutarhamultaa, hienoa hiekkaa ja valmista kompostia. Sekoitussuhde oli noin 2/4 puutarhamultaa, 1/4 hiekkaa ja 1/4 kompostia. Savista kasvualustaa kannattaa parantaa kompostilla ja hiekalla, ja hiekkaista kompostilla sekä savella, joka pidättää vettä. Kaikki perennat eivät pidä samanlaisesta kasvualustasta, mutta tällaisessa suurin osa perennoista menestyy. Istutettaessa ei lisälannoitusta tarvita. Kasvien lähdettyä kasvuun, vuosittainen lannoitus on paikallaan.

AINA VOI KOKEILLA Tuija sanoo, että kasvit eivät ole hurjan kalliita ja niitä saa jopa ilmaiseksi taimienvaihtopäiviltä tai jakopaloina naapureilta. Sen vuoksi voi aina kokeilla, mikä menestyy ja mikä ei. - Perennat kannattaa yleensä hankkia taimina. Kylvääkin niitä voi, mutta silloin voi joutua odottamaan täysikasvuisia tai kukkivia kasveja jopa useita vuosia.

Suomi on pitkä maa, jota riittää monelle kasvuvyöhykkeelle. Perennoihin ei taimitarhoilla ole merkitty suosi-

PUUTARHAVINKIT

teltuja kasvuvyöhykkeitä kuten puuvartisiin kasveihin. - Kaikki ”etelän herkut” eivät menesty edes Etelä-Suomessa talven yli, mutta niitä voi kokeilla perennapenkissä yksivuotisina eli istuttaa joka kesä uudet, jos ne kuolevat talvella. Pohjois-Suomessa eivät menesty kaikki nekään, jotka talvehtivat etelämmässä. Pohjoisen etuna on lumipeite, joka suojaa istutuksia pakkasten aikaan, Tuija sanoo.

Talvetkin vaihtelevat. Joku kasvi voi menestyä vuosikymmeniä ja yhtäkkiä kuolla kupsahtaa epäedullisena talvena.

KUKKIA KOKO KESÄN Perennoja on valtavasti erilaisia, ja perennapenkkiin voi valita eri aikaan kukkivia kasveja. Puutarhamyymälöiden infokylteissä kerrotaan kukinta-aika, ja tietoa löytyy myös netistä esimerkiksi taimitarhojen sivuilta. - Syksyllä istutettavat sipulikukat kukkivat keväällä ensimmäisinä jotakuinkin järjestyksessä lumikellot, sinililjat, krookukset, tulppaanit ja narsissit, Tuija toteaa. - Niiden jälkeen kukkivat muun muassa esikot, kaunokaiset, vuokot, kielot ja aikaisimmat pionit. Keskikesällä kukkivat esimerkiksi akileijat, ritarinkannukset, päivänliljat ja suurin osa pioneista. Loppukesästä kukkia ovat muun muassa ukonhatut, nauhukset, syysleimut ja piiskut.

Perennapenkin voi perustaa myös yhdestä kasvilajista, esimerkiksi pioneista, joita on valtavasti erilaisia. Monilajinen istutus on kuitenkin suositeltavampi tai tontilla on suositeltavaa olla useita erilaisia perennapenkkejä, sillä jos johonkin kasviin iskee kasvitauti tai tuholainen, ei menetä koko pihan kasveja kerralla. - Myös hyötyeliöiden kannalta monilajinen on suositeltava. Silloin tontilla viihtyy mahdollisimman monilajinen perennapenkkieliöstö muun muassa taistelemassa tuhohyönteisiä vastaan.

Oma istutussuunnitelma on hyvä hahmotella paperille etukäteen, mutta vähintäänkin se kannattaa piirtää jälkikäteen, jotta muistaa, mitä lajeja mihinkin kohtaan istutti tai kylvi.

sia lehtien muotoja ilman kukkaloistoa? Kukkivien kasvien väleihin voi myös sijoittaa lehtiensä vuoksi kasvatettavia perennoja kuten kuunliljoja, varjoyrttiä, sanaisia ja nukkapähkämöitä. Kannattaa ottaa myös huomioon, kuinka suuria mitkäkin perennat ovat korkeudeltaan ja leveydeltään. Sekin kerrotaan puutarhamyymälän infolapussa tai taimitarhan nettisivuilla. - Perinteinen tapa on istuttaa korkeat perennat taakse tai keskelle, jos aluetta katsotaan joka puolelta, ja matalat niiden eteen. Monet perennat kukkivat vain vähän aikaa kerran kesässä, ja on mukava, että lehtien muoto miellyttää silloin, kun perennat eivät ole kukassa. Joidenkin alkukesästä kukkivien lehdet lakastuvat kukinnan jälkeen kuten sipulikukkien, idänunikkojen ja kevätvuorenjuurten. - Niiden viereen on hyvä istuttaa myöhäisempää ja isolehtistä, joka kasvaessaan peittää lakastuvat kevätkukkijat. Sellaisia ovat esimerkiksi maksaruohot, kilpiangervot ja kuunliljat. Tuija sanoo, että joskus joku erinomaisesti viihtyvä perenna saattaa vallata alaa huonomPerennoja on valtavasti min menestyvältä. erilaisia, ja Perennapenkissä ei perennapenkkiin kuitenkaan tarvitse voi valita eri aikaan kukkivia kasveja. pyrkiä siihen, että se olisi vuodesta toiseen saman näköinen, sitä voi muokata itse tai antaa luonnon muokata. - Muodissa on ollut jonkun aikaa niin sanottu dynaaminen istutus, missä kasvien annetaan levitä, jos ne viihtyvät, ja sellaisen, joka ei leviäville pärjää, MIKÄ SOPII MINKÄ VIEREEN? annetaan kadota. Kotipuutarhassa liikaa Mitkä perennat sitten sopivat toistensa leviävää voi rajoittaa kitkemällä sitä pois kanssa kimppaan? Tuija vastaa, että se juurineen ja lahjoittaa naapurille. on oikeastaan makuasia. Rikkakasvit ovat kaikkein helpoim- Toivotko iloisenkirjavana kukki- min lisääntyviä, joten kaikki ei-toivotut vaa perennapenkkiä, harmonisten sävy- rikkakasvit kannattaa kitkeä juurineen jen penkkiä, vihreän eri sävyjä tai erilai- pois ja kompostoida huolellisesti. ✖