NÄIN RAKENTUU HYVÄ PERENNAPENKKI TEKSTI PIRJOLIISA LAURÉN / KUVAT JOUNI JAKONEN, PERTTI LAITILA
Jos haluat tehdä puutarhaan alusta alkaen uuden perennapenkin, mitä tulee ottaa huomioon?
Puutarhuri, suunnitteluhortonomi Tuija Jakosella on siirtolapuutarhapalsta Helsingin Herttoniemessä.
E
nsimmäisenä kannattaa miettiä, mihin kohtaan puutarhaa haluaa perennapenkin rakentaa. Onko paikka aurinkoinen vai puolivarjoinen, eli osan päivää varjossa, vaiko täysin varjoinen, sanoo puutarhuri ja suunnitteluhortonomi Tuija Jakonen. Toiseksi on otettava huomioon, minkälainen on maaperä: savinen, hiekkainen vai multava. Kasvit on valittava kasvupaikkaan sopiviksi, silloin ne voivat hyvin. - Eniten kasvivalikoimaa löytyy puolivarjoiseen perennapenkkiin. Liian varjoiselta paikalta voi karsia varjostavia pensaita tai puita, ja liian aurinkoiselle paikalle voi istuttaa varjostavia puita tai pensaita. POHJATYÖ ON AA JA OO
Kun ryhtyy rakentamaan uutta perennapenkkiä, pohjatyö on Tuijan mukaan aa ja oo. - Istutusalueen pitää olla puhdas
monivuotisten rikkakasvien juurista. Ensimmäiseksi alue tulee sen vuoksi kitkeä huolellisesti tai vaihtaa kukkapenkin pohjaksi kokonaan uusi kasvualusta. Jos perustaa perennapenkin nurmikolle, pohjalle voi laittaa muutaman sentin kerroksen sanomalehtiä ja sen päälle 40-60 cm uutta kasvualustaa. Nurmikon tai rikkakasveja sisältävän kasvualustan voi myös kaivaa pois ja kompostoida myöhempää käyttöä varten. Silloin uuden istutusalueen maanpinta ei ole niin paljon koholla. - Uusi kasvualusta tiivistyy noin 20 %, joten se kannattaa kyllä jättää jonkin verran korkeammaksi, kuin mihin haluat sen lopullisesti asettuvan. Kohopenkki myös lämpenee nopeammin keväällä, ja se helpottaa kitkijän selkää, Tuija tarkentaa. Perennojen kasvualusta saisi olla hiekkapitoista ja ravinteikasta. Perennamultaa saa valmiina, mutta sitä voi tehdä myös itse. - Itse uudistin syksyllä pionipenk12
kini kasvualustan sekoittamalla siihen pussista puutarhamultaa, hienoa hiekkaa ja valmista kompostia. Sekoitussuhde oli noin 2/4 puutarhamultaa, 1/4 hiekkaa ja 1/4 kompostia. Savista kasvualustaa kannattaa parantaa kompostilla ja hiekalla, ja hiekkaista kompostilla sekä savella, joka pidättää vettä. Kaikki perennat eivät pidä samanlaisesta kasvualustasta, mutta tällaisessa suurin osa perennoista menestyy. Istutettaessa ei lisälannoitusta tarvita. Kasvien lähdettyä kasvuun, vuosittainen lannoitus on paikallaan. AINA VOI KOKEILLA
Tuija sanoo, että kasvit eivät ole hurjan kalliita ja niitä saa jopa ilmaiseksi taimienvaihtopäiviltä tai jakopaloina naapureilta. Sen vuoksi voi aina kokeilla, mikä menestyy ja mikä ei. - Perennat kannattaa yleensä hankkia taimina. Kylvääkin niitä voi, mutta silloin voi joutua odottamaan täysikasvuisia tai kukkivia kasveja jopa useita vuosia. Suomi on pitkä maa, jota riittää monelle kasvuvyöhykkeelle. Perennoihin ei taimitarhoilla ole merkitty suosi-
