SIIRTOLAPUUTARHALIITTO TIEDOTTAA Siirtolapuutarhaliiton kesä kurssit ovat jäsenetuja, ne eivät maksa siirtolapuutarhu rille mitään

SIIRTOLAPUUTARHALIITTO

LIISA VASAMA ON POISSA

SSPL ARKISTO

SIIRTOLAPUUTARHALIITON ENTINEN puheenjohtaja ja kunniajäsen Liisa Vasama nukkui pois kotonaan nopeasti edenneeseen sairauteen. Hän oli 80-vuotias.

Siirtolapuutarhapalsta Helsingin Pakilassa oli iso osa Liisan elämää yli neljän vuosikymmenen ajan. Alle nelikymppisestä kahden kouluikäisen tytön yksinhuoltajasta tuli vuosien kuluessa neljän lapsenlapsen onnellinen mummo.

Liisan laaja ystäväpiiri sai nauttia hänen siirtolapuutarhastaan. Omenia, vadelmia, herukoita, juureksia, vihanneksia ja yrttejä riitti tuliaisiksi. Erinomaisena ruoanlaittajana Liisa oli myös vieraanvarainen emäntä. Jokainen, KAIKKI LIISA VASAMAN tuntevat odottivat hänen tapaamistaan Study Session -tapahtumassa Helsingissä elokuussa.

Ensin tapahtuma jouduttiin perumaan koronan takia. Sitten saimme 4. toukokuuta tiedon, että Liisa Vasama oli edellispäivänä siirtynyt ajasta ikuijoka on saanut maistaa hänen suppilovahverokeittoaan, tietää, mistä puhun. Liisan lounailla, päivällisillä ja illallisilla nauru raikui ja aika lensi siivillä. Liisa Vasama oli maailmanparantaja. Hän oli muun muassa perustamassa 1960-luvulla sukupuolten tasa-arvoa edistänyttä Yhdistys 9:ää ja toimi kymmenen vuoden ajan Helsingin lasten päivähoitolautakunnan puheenjohtajana aikana, jolloin maahan rakennettiin nykyinen, kansainvälisestikin arvostettu päivähoitojärjestelmä. Liisan merkittävä kunnallinen ura huipentui pitkään rupeamaan Helsingin kaupunginhallituksen jäsenenä.

Liisan aktiivisuus Pakilan siirtolapuutarhayhdistyksen toiminnassa alkoi vähitellen ja kypsällä iällä. Aluksi yhdistyksen juhlien ohjelman toteuttajana (legendaarisena ohjelmanumeronaan ”Liisan vitsihuumori”), ruoan valmistajana erilaisiin tapahtumiin, myyjäisiin ja juhliin. Yhdistyksensä johtokunnan varapuheenjohtajana Liisa toimi kymmenen vuotta keskeisenä vastuualueenaan uusien jäsenten perehdyttäminen siirtolapuutarhurin oikeuksiin ja velvollisuuksiin. suuteen 80 vuoden iässä.

Liisa Vasama toimi Suomen siirtolapuutarhaliiton puheenjohtajana vuosina 2001-2009. Hänelle sana KANSAINVÄLINEN kirjoitettiin aina isoin kirjaimin. Puheenjohtajakautensa aikana Liisa Vasama panosti muun muassa yhteyksiin Pietarin siirtolapuu-

Jäätyään eläkkeelle sosiaalialan järjestön Kotien puolesta keskusliiton toiminnanjohtajan tehtävästä Liisa valittiin Suomen Siirtolapuutarhaliiton puheenjohtajaksi vuosiksi 2001-2009. Tätä tehtävää Liisa hoiti tarmolla ja antaumuksella. Hän kiersi kenttää ahkerasti ja vieraili liiton jäsenpuutarhoissa.

Liisa Vasama oli myös aktiivinen alan kansainvälisissä yhteyksissä. Hän toimi siirtolapuutarhojen pohjoismaisessa ja kansainvälisessä järjestössä. Liisa oli myös avaamassa yhteyksiä Pietarin puutarhaväkeen.

Liisa Vasama oli siirtolapuutarhaaatteen läpitunkema. Hän korosti siirtolapuutarhaa neljän e:n samanaikaisena toimintana: ekologinen, ekonominen, esteettinen ja eettinen nivoutuvat kokonaisuudeksi, joka rikastaa sekä puutarhurin että kotikaupungin ja koko yhteiskunnan elämää.

Persoonana Liisa oli harvinaislaatuinen, räiskyvän huumorin ja laajan sivistyksen nainen. Julmetun kriittinen ajan ilmiöiden kommentoija, lämmin ja luotettava ystävä ja oikeamielisyyden ja yhteisen hyvän etsijä. Ja ennen kaikkea rakastava äiti ja mummo tyttärilleen, heidän perheilleen ja silmäterilleen, mummon kullanmuruille.

JORMA BERGHOLM Kirjoittaja on puutarhatoveri Pakilasta, jolla oli onni olla Liisan ystävä yli neljän

LIISA VASAMA IN MEMORIAM

vuosikymmenen ajan. tarhureiden kanssa. Suomen Siirtolapuutarhaliitto tarjosi heille tuolloin neuvontaa ympäristöministeriön suojeluksessa.

Liisa edusti Suomea Kansainvälisessä Siirtolapuutarhaliitossa. Hän oli vakuuttunut kansainvälisen liikkeen tärkeydestä suomalaisille siirtolapuu-

SIIRTOLAPUUTARHALIITTO

tarhurille. Ylpeänä hän esitteli minulle Helsingin siirtolapuutarha-alueita ja järjesti tapaamisen pohjoisempien alueiden puutarhureiden kanssa.

Helsingissä järjestettiin yleiskokous kesäkuussa 2005, ja tuolloin syntyi idea suuremmasta kansainvälisestä tapahtumasta Suomessa. Study Session oli suunnitteilla elokuulle 2020 Helsinkiin, ja Liisa olisi ollut ylpeä suomalaisten jäsenten sitoutumisesta tapahtuman järjestämiseen.

Liisa, jatkamme työtäsi, emme unohda ponnistelujasi emmekä hymyäsi. Tulemme vielä järjestämään kansainvälisen tapahtuman Suomessa!

Ilmaisemme vilpittömän osanottomme perheellesi ja suomalaiselle siirtolapuutarhaperheelle.

MALOU WEIRICH, Pääsihteeri Office International du Coin de Terre et des Jardins Familiaux (Kansainvälinen Siirtolapuutarhaliitto)

BANAANINKUORETKO PENSAAN ALLE?

HELSINGIN PAKILAN siirtolapuutarhassa kokoonnuttiin kesäkuussa Leena Luodon opastuksella Siirtolapuutarhaliiton kurssille, aiheena Puutarhanhoidon perusteet. Koronan vuoksi osallistujien määrä rajattiin 50:een. Joukossa oli sekä hiljattain mökin ostaneita että konkareita. Tuolit olivat parin metrin turvavälein ja kahvio ulkoterassilla.

Herttoniemestä saapuneen Johanna Honkolan melko lailla umpeen kasvanut siirtolapuutarhapalsta hankittiin vuosi sitten. Johanna oli huomannut kurssin Siirtolapuutarhaliiton sivuilta. - Appeni on parhaillaan muun perheen apuna tekemässä mökin sisäremonttia ja minä pääsin tänne, Johanna kertoo ja lähettää kiitokset apelle koulutukseen tulon mahdollistamisesta.

HELI AHOLA HELI AHOLA

Pakilan koronakahvilassa hengityssuojainten takana Riikka Kettunen ja Sinikka Lehikoinen.

Murmeloinnilla Leena tarkoittaa koko ajan tehtävää kitkentää, joka on usein turhaa. Parempaan tulokseen pääsee perehtymällä kasvien ominaisuuksiin ja hyödyntämällä tietoa puutarhan hoidossa.

Johanna Honkola on tuore siirtolapuutarhuri.

ALOITTELIJALLE PERUSTIETOA Ruskeasuolaiset Tua Kyrklund ja Mandi Petrell ovat hekin tuoreita siirtolapuutarhureita. Tua on vastavalittu puheenjohtaja. He odottivat kurssilta hyödyllistä, omiin toimiin tarpeesta, lehtokotiloiden torjunnasta ja murmeloinnista. KURSSEJA ERI PUOLILLA MAATA Siirtolapuutarhaliitto järjesti kesän aikana eri puolilla maata kesäkursseja. Ne tarjottiin jäsenetuna, eli eivät maksa siirtolapuutarhurille mitään.

Pakilassa vilkkaan keskustelun herätti muun muassa kysymys, lisääkö marjapensaan alle heitetty banaaninkuori satoa. Leena totesi, että on kannattavampaa kierrättää banaaninkuori kompostin kautta, eivätkä rotat keksi hyvää ruokapöytää ja siirry vakiovieraiksi. soveltuvaa tietoa. Sitä saatiin myös muun muassa kalkitus-

Moni muukin huhu selvitettiin perättömäksi. Kompostoinnista keskusteltiin perusteellisesti. Leenan neuvoihin voi perehtyä tarkemmin mökkiläisille jäsenetuna jaetussa Liiton julkaisemassa kirjassa Mökillä ja palstalla.

MAARIT LOUEKARI