Siirtolapuutarha 2/2019 by Suomen Siirtolapuutarhaliitto

puutarha 2/2019

ERGONOMIA PUUTARHATÖISSÄ

KURSSILLA HEIMOTAITOJA OPPIMASSA OHJEET NUOREN PUUN MUOTOLEIKKAUKSEEN SIIRTOLAPUUTARHURIT AHERSIVAT PALVELUTALON PIHALLE PUUTARHAN

S I S Ä LT Ö

Tämän numeron teema on ergonomia puutarhassa ja työvälineet

4 4

MUKAVAA MIELTÄ PALVELUTALON PIHALLE

Siirtolapuutarhurit urakoivat porukalla puutarhan 6

HERTTONOMIEN TOIMINTA SAI TUNNUSTUSTA

Diplomi kansainväliseltä liitolta 7

MANSIKKAPAIKKA

HYVÄT VÄLINEET KEVENTÄVÄT PUUTARHANHOITOA

Varrellisella työkalulla työtä voi tehdä seisten 10

LÄMMITTELE, VAIHTELE TÖITÄ, TAUOTA JA VENYTTELE

Puutarhatyöt kuormittavat kehoa monipuolisesti 13

TERAPIAPALSTA

Pirkko Lahden kolumni 14

NUOREN PUUN MUOTOLEIKKAUS

Keväällä tai heinä–syyskuussa 16

KOHOPENKIN POHJALLE PUU LAHOAMAAN

Penkki lannoittaa itse itsensä 18

MINUN MÖKKINI

Kesäyön taikaa ja lapsuuden tunnelmia 20

KYSYMYKSIÄ PALSTALTA

Leena Luoto vastaa kysymyksiin 22

HEIMOTAITOJA OPPIMASSA

Ihmisyhteisöön kuuluvat myös ongelmat 24

KUTSU PERHOSET PUUTARHAAN LIIHOTTELEMAAN

Pölyttäjät tuovat mukanaan runsaamman sadon 26

SIIRTOLAPUUTARHAPERINTEIDEN VAALIMINEN

Puhtaan lähiruoan arvostus pysyy 29

KEITTIÖSSÄ

Maritta Danielssonin lihakeitto 29

VALOKUVAKILPAILU

Kuvaa upeaa hyötypuutarhaasi! 30

SUOMEN SIIRTOLAPUUTARHALIITTO TIEDOTTAA

AVOIMET PUUTARHAT

Nauti päivästä puutarhaihmisten kanssa

Käsissäsi oleva Siirtolapuutarha-lehti on painettu uudenlaiselle – aiempaa ekologisemmalle – paperille. Lehden paperi – MultiOffset® – on päällystämätön, hiokkeeton offsetpaperi, jolle on myönnetty EU-ympäristömerkki. EU-ympäristömerkkijärjestelmä on osa Euroopan yhteisön kestävää kulutusta ja tuotantoa koskevaa politiikkaa, jolla pyritään vähentämään kulutuksen ja tuotannon kielteisiä

vaikutuksia ympäristöön, terveyteen, ilmastoon ja luonnonvaroihin. Valitulla paperilla on myös PEFCsertiﬁkaatti. PEFC edistää ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää metsätaloutta. Lehden paperin vaihtaminen on Siirtolapuutarhaliiton ja sen hallituksen nimeämän lehden kehittämisestä vastaavan toimitusneuvoston tietoinen ja kestävää kehitystä tukeva valinta.

PÄ Ä K I R J O I T U S

Ei oppi ojaan kaada Nimenomaan iloa pitää puutarhanhoidossa olla. Jos palstanhoito tuntuu olevan jatkuvaa hampaat irvessä raatamista ja täyttävän kaiken käytettävissä olevan vapaa-ajan, onko se enää mielekästä, saati järkevää? Onko osaamisessa kenties puutteita? Tehdäänkö asiat kenties liian hankalasti? Onko viljelyssä oleva pinta-ala enää hallittavissa? Vai ovatko kenties työvälineet väärät? Edellä mainittuja kysymyksiä on syytä pohtia ennen hanskojen naulaan lyömistä. Palsta muotoutuu ajan kanssa omistajansa näköiseksi. Optimaalisena tavoitteenahan on jokaisella omaleimainen siisti, kesäinen keidas, jossa nurmiala ja viljelykset ovat sulassa sovussa niiden hoitoon käytössä olevan ajan sekä fyysisten voimavarojen kanssa. Mikäli kymmenien neliöiden kokoinen kasvimaa osoittautuu mahdottomaksi hoitaa, siirretään yrtit ruukkuihin, perunat ämpäreihin ja perustetaan rajattu kasvimaa korotettuihin lavoihin, joista saadaan porkkanat, retiisit ja salaatit pienellä vaivalla kyyristelemättä. Samalla tuholaistenkin torjunta helpottuu.

Kun katsoo vanhoja siirtolapuutarhapalstojen puutarhasuunnitelmia, niistä löytyy hyviä vinkkejä hieman päivitettyinä myös tähän päivään. Kenties hyötyviljely ei ole enää niin pakon sanelemaa kuin ennen, toisaalta myös ajankäyttö asettaa sille rajoitteita. Herukkapensaita ei tarvitse olla kymmeniä, vaan ne voi pitkälti korvata markkinoille tulleilla uusilla marja- ja hedelmälajikkeilla, jolloin palstalta saatava sato monipuolistuu ja ajoittuu pidemmälle aikavälille tuoreena käytettäväksi, jolloin pakastimeen jää tilaa muillekin tuotteille. Vanhoissa piirroksissa näkyy myös usein sisääntulokäytävän reunaan sijoitetut näyttävät perennaistutukset, jotka ovat siinä kaikkien ihasteltavana ja rajatulle kapealle alueelle istutettuina helposti hoidettavissa. Ottakaa siis tuoli mökin seinustalle, keittäkää kahvit, istukaa alas ja katselkaa palstaanne uusin silmin. Kesä on täynnä mahdollisuuksia, nauttikaa!

Vuoden 2019 aineiston toimituspäivät

Tämän numeron tekemisessä avustivat:

Rönnblom Eva, Wessman Tina, Ärväs Maarit

Nro 3 Nro 4 Nro 5

Ahola Heli, Alavuotunki Mirva, Appelroth Irja, Danielsson Marita, Häyrinen Anu, Javanainen Laura, Karjalainen Maylis, Kääriäinen Hanna, Lahti Pirkko, Laitila Pertti, Lujanen-Lampi Tuija, Luoto Leena, Mattsson Anne, Mäkinen, Sirkku, Pletz Noora,

Siirtolapuutarha-lehti ilmestyy myös näköislehtenä yhden numeron viiveellä verkossa.www.siirtolapuutarhaliitto.fi/ siirtolapuutarha-lehti/nakoislehti/ Kannen kuva: nehru, takakannen kuva: Oleksandr Panchenko

PERTTI LAITILA Päätoimittaja

evätkauden kaksi valtakunnallista kurssia on saatettu päätökseen. Kiitos kaikille osallistujille, toivottavasti kurssien anti oli toivomaanne ja pystytte hyödyntämään oppeja itse ja viemään tietoa myös muille viljelijöille. Teiltä saamani erittäin tärkeä palaute on kirjattu ylös. Tässä numerossa painotetaan erilaisia ekologisia viljelyniksejä, annetaan ohjeita omenapuun leikkaamiseen ja oikeanlaisiin työvälineisiin. Jotta palstan hoito olisi mielekästä, se vaatii tietoa mitä, milloin ja miksi pitäisi tehdä. Liian monet toistuvat epäonnistumiset ajavat epätoivoon ja vievät viljelystä onnistumisen ilon.

20.5 16.8. 11.11.

Siirtolapuutarha 2/2019

84. vuosikerta | ISSN 0359-4955

JULKAISIJA Suomen Siirtolapuutarhaliitto ry. PÄÄTOIMITTAJA Pertti Laitila | puh. 041 444 6242 | pertti.laitila@gmail.com TOIMITUSSIHTEERI Jaana Veikkola-Virtanen | puh. 050 511 6791 | jaanam.veikkola@gmail.com ULKOASU Lena Malm/Jasilti TOIMITUSNEUVOSTO Maylis Karjalainen, pj. | Irja Appelroth | Pirkko Kilpeläinen | Olli Salin | Harri Tiainen ILMOITUSMYYNTI Tmi Johanna Pelto | johanna@johannapelto.fi, | puh. 040 9030 141 PAINOSMÄÄRÄ 4000 kpl TILAUSHINTA 35,-/vsk ei-jäsenille kotimaassa PANKKIYHTEYS Nordea | IBAN FI73 1436 3000 1010 85 LIITON TOIMISTO Pengerkatu 9 B 39 | 00530 Helsinki | puh. (vaihde) 010 321 3540 (8,35 snt/puh +16,69 snt/min. sis. alv 24 %) | puh (jäsenpalvelut) 050 911 8191| info@siirtolapuutarhaliitto.fi | www.siirtolapuutarhaliitto.fi | Toimisto palvelee puhelimitse arkisin klo 10–14. Osoitteenmuutokset oman yhdistyksen kautta. Toimitus pidättää oikeuden toimitukselle lähetetyn aineiston toimittamiseen ja lyhentämiseen. Julkaistujen kirjoitusten ja valokuvien osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kielletty. Lehti ei maksa palkkioita lukijoiden kirjoituksista eikä kuvista. SIIRTOLAPUUTARHA 3/2019 ilmestyy juhannusviikolla.

TEKSTi: ANU HÄYRINEN HErTTOniEMEn SiirTOLaPUUTarHa

KUVaT: ANU HÄYRINEN & MIRVA ALAVUOTUNKI

Porukka Herttoniemen siirtolapuutarhasta loihti villiintyneelle pihalle puutarhan. Se vaati suunnittelua, kasveja, työtä ja autokuormallisen multaa. Projekti alkoi viime syksynä.

Muistoja ja mukavaa mieltä

palvelutalon pihalle

atsokaapas tuonne, osoitti Kake. Palvelutalon pihalla oli vielä reilusti lunta, vähän liikaa pikkukengille. Mutta aurinko oli jo lämmittänyt korkean istutusalueen reunan. Siinä pälvikohdassa jo pilkistivät tulppaanien ja krookusten alut. Ne ovat vanhusten ja hoitajien yhdessä istuttamia. Oli maaliskuun loppu ja olimme katsastamassa mitä pihalle kuuluu, syksyisen urakan ja runsaslumisen talven jälkeen. Suunnittelimme toukokuun talkoopäivää ja tekemisiä. Pari pienempää istutusaluetta vielä myllätään ja ainakin juhannusruusua tuodaan. Tihkuletkua taidetaan istuttaa myös, isoimpaan perennapenkkiin erityisesti. Jalallisissa telineissä on reilunkokoisia yrttilaatikoita, niihin saadaan kaikenlaista hypisteltävää ja ihasteltavaa. Porataan pohjiin reiät ja laitetaan hyvät mullat, talon asukkaat saavat sitten kylvää siemeniä ja istuttaa taimia. Persiljaa, tilliä, ruohosipulia, basilikaa ja timjamia. Krassia, tuoksuhernettä, ruusupapua, karpaattienkelloa ja neilikkaa. Välillä paistetaan makkaraa – hyvä suunnitelma!

Projekti alkoi viime syksynä Syksyllä urakka oli isompi. Projekti sai alkunsa sosiaaliohjaaja Sirpan viestistä Siirtolapuutarhaliitolle. Siinä hän kertoi palvelutalon hankkeesta ”Anna kukille ja kasveille uusi elämä”. He ovat toivoneet eri tahoilta kasvilahjoituksia viherhuoneeseensa, herättämään muistoja ja luomaan viihtyisää ympäristöä. Kesän tullen idea laajeni villiintyneelle oleskelupihalle. Sinne Sirpa nyt etsi kukkien ja yrttien taimien tai siemenien lahjoittajia. – Viihtyisä puutarha lisäisi muistisairaiden ja iäkkäiden asukkaiden hyvinvointia, hän kirjoitti. – Ja halutessaan saa tulla möyhimään kanssani puutarhaa! Viesti kulki aluejärjestön kautta meille lähipuutarhoille. Naapurien kanssa innostuimme asiasta ja kutsuimme Sirpan käymään Herttonie-

messä. Kuulostelimme tarpeita, katselimme perennoja, annoimme muutamia jo mukaankin. Seuraavana päivänä teimme vastavierailun. Hämmentyneinä katselimme pihaa ja totesimme, että tässä ei nyt pelkät muutama taimi ja pari multasäkkiä taida auttaa. – Tarvitaan suunnittelua, kasveja, työtä ja autokuormallinen multaa.

Perillä odottivat lapiot ja multakasa Pihalla on yksi suuri ja useita pieniä istutusalueita. Viihtyisyyden lisäksi toiveena oli helppohoitoisuus, koska istutusten hoitamiseen on niukalti aikaa. Laittamalla ensin suurimman, korkean penkin kuntoon saisimme pihaa kertaheitolla viihtyisämmäksi. Helppohoitoisuutta toisivat ainakin kestävät kasvit ja tehokas kastelu. Keräsimme listan muutamalta herttonomilta liikenevistä perennoista ja teimme suunnitelman isolle istutusalueelle. Keskelle monenväristä korkeaa, kuten ukonhattua, kultapalloa ja konnanyrttiä. Muutoin vaihtelevia muotoja ja värejä. Talkoopäivänä lastattiin pussitetut ja nimikoidut perennat Sallin autoon, kahteen kertaan täytyi ajaa. Perillä odottivat lapiot ja iso multakasa, mutta ensin kuiva maa oli käännettävä. Se oli tietenkin ennestään täynnä kaikenlaista, vanhoja istutuksia sekä kesän aikana lahjoituksina saatuja kasveja. Ne nosteltiin pressulle odottamaan tunnistusta ja mahdollista takaisin istutusta. Juuristoa otettiin pois minkä saatiin, sitten uutta multaa päälle. Raskas työ sujui kolmen miehen voimin, me naiset keskityimme kevyempään.

Välillä paistettiin makkaraa Palvelutalon henkilökuntaa kävi talkoilemassa pitkin päivää ja Sirpa perheineen urakoi kanssamme. Asukkaat ulkoilivat iltapäivällä. He istuttivat hoitajien kanssa kukkasipuleita ja ihmettelivät touhukasta lapiointia. Joku valutteli multaa sormien

Persiljaa, tilliä, ruohosipulia, basilikaa ja timjamia. Krassia, tuoksuhernettä, ruusupapua, karpaattienkelloa ja neilikkaa. välistä nautiskellen sen tunnusta, toinen muisteli omaa puutarhaansa.Välillä paistettiin makkaraa. Kun uutta multaa oli riittävästi, mallasimme korkeat kasvit penkin leveimpään kohtaan tiiviiksi rykelmäksi ja istutimme ne. Sen jälkeen nostelimme muut perennat paikoilleen ja siirtelimme niitä, kunnes kokonaisuus näytti toimivalta. Istuttamisessa kuluikin tovi: pelkästään tähän isoon penkkiin tuli yli neljääkymmentä erilaista kasvia – kalliokielosta värililjaan, pioneista ja kultahelokista syysleimuihin.

Hertsikan kasvit Kasvit nimikoimme kertakäyttöveitsien ja hyvän tussin avulla, jotta keväällä tiedetään mitä odottaa. Lopuksi päivitimme kasvilistan, mitä kaikkea istutettiinkaan ja mihin päin. Sen avulla palvelutalo saa tehtyä kasveille kivat nimilaput. Sivutöinä poistettiin pieni leppä ja siirrettiin kaksi marjapensasta pihalla toiseen kohtaan, pois pyörätuolien ja pelien tieltä. Matalamultaiselle seinustalle tuli minttua ja lipstikkaa, salvian kaveriksi. Kaiteen päähän laitettiin siperiankurjenmiekkaa ja pihan toiseen kulmaan valkoinen angervo, lähelle Hymy ja Ilo lehmiä. Vaille paikkaa jääneet kasvit valeistutettiin multakasaan talveksi. Muutakin pientä ehdittiin. Hiljattain pohdiskelin ääneen, ovatkohan kasvit selvinneet talvesta ja miltä istutukset sitten mahtavat näyttää. – Kyllä ne sieltä nousee, nehän on takuuvarmoja Hertsikan kasveja, rohkaisi Paula. 5

Kukille ja kasveille uusi elämä:

Herttonomien toiminta sai kansainvälistä tunnustusta Helsinkiläiselle Herttoniemen Siirtolapuutarhayhdistykselle on myönnetty Kansainvälisen Siirtolapuutarhaliiton diplomi Itäkeskuksen palvelutalon oleskelupihan uudistamisesta viihtyisämmäksi.

TEKSTi: TINA WESSMAN

hdistyksen jäsenet tekivät vapaaehtoisvoimin istutussuunnitelman, lahjoittivat ja kuljettivat perennoja sekä toteuttivat talkoilla yhdessä palvelutalon henkilökunnan ja asukkaiden kanssa koko oleskelupihan uudistuksen.Työ jatkuu vielä tämän kevään aikana. Kansainvälisen Siirtolapuutarhaliiton yleiskokouksessa Luxemburgissa 8.– 9.3.2019 päätettiin yksimielisesti myöntää diplomi Herttoniemen Siirtolapuutarhayhdistykselle. Hollannin Siirtolapuutarhaliiton puheenjohtaja Ruud Grondel totesi, että projekti on ainutlaatuinen ja ehdottomasti palkitsemisen arvoinen. – Projekti edustaa jotakin sellaista, johon siirtolapuutarhayhdistysten eri puolilla Eurooppaa pitäisi panostaa huomattavasti nykyistä enemmän

Monenlaisia hankkeita Kansainvälinen Siirtolapuutarhaliitto myöntää diplomeja, joiden tarkoituksena on kannustaa ja palkita siirtolapuutarhayhdistyksiä. Diplomiluokkia on kolme: ekologinen puutarhanhoito, sosiaalinen toiminta sekä innovatiiviset projektit. Ehdotuksen myönnettävästä diplomista tekee kansallinen siirtolapuutarhaliitto kunniakirjaa hakevan yhdistyksen aloitteesta. Innovatiivisen projektin diplomi voidaan myöntää hyvin erilaisille hankkeille: Se voi liittyä esimerkiksi sosiaaliseen toimintaan, luonnon- ja ympäris6

Päivän päättyessä voittajaﬁilis. Takana Kake ja Kim, keskellä Sirpa, edessä anu ja Paula.

tönsuojeluun, kestävään kehitykseen, suhteisiin ympäröivään yhteiskuntaan, yhdistyksen demokraattiseen hallintoon tai yhdistyksen suhdetoimintaan. Hankkeella tulee olla huomattavia vaikutuksia puutarhanhoitoon, yhteiskuntaan, johonkin yhteiskunnan osaan tai yhdistykseen. Aiemmin Suomeen on myönnetty yksi diplomi – sekin innovatiivisesta projektista –Vallilan museomökille vuonna 2014.

Hyvää aikaiseksi Siirtolapuutarhaliitto teki Kansainväliselle liitolle ehdotuksen diplomin myöntämisestä, koska projekti on hieno osoi-

tus siitä, miten siirtolapuutarhayhdistys voi tuottaa esteettistä nautintoa myös heille, jotka eivät enää kykene itse vierailemaan siirtolapuutarha-alueella. Projekti on osoitus siitä, että siirtolapuutarhayhdistys on sosiaalisesti vastuullinen. Siirtolapuutarhaliitto esittää lämpimät onnittelut Herttoniemen siirtolapuutarhayhdistykselle ansaitusta diplomista sekä erityiskiitokset kaikille niille herttonomeille, jotka – tavalla tai toisella – osallistuivat tähän projektiin! Diplomi luovutetaan elokuussa Kansainvälisen liiton Study Session -tapahtuman yhteydessä Grazissa Itävallassa.

M A N S I K K A PA I K K A

Kekkilä Hortensiamulta vuoden 2019 puutarhatuote Hortensia on näyttävä koristekasvi, jonka suosio ruukussa kasvatettavana kesäkukkana on kasvanut hurjasti viime vuosina. Puutarhakaupat tulvivat toinen toistaan upeampia hortensioita, joita voi kasvattaa sekä sisällä että ulkona. Suomen Puutarhakauppiaat ry on valinnut Kekkilän kotimaisen Hortensiamullan vuoden puutarhatuotteeksi. Kekkilä on tuonut markkinoille uuden erikoismullan, joka on suunniteltu erityisesti ruukussa kasvatettavien hortensioiden tarpeita ajatellen. Tuote on pakattu 15 l säkkiin, joka riittää sopivasti 1–2 ruukkuun ja on helppo kuljettaa kotiin ilman autoakin. Hortensia on siitä erikoinen kasvi, että ihan sama lajike voi olla joko vaaleanpunainen tai sininen tai jotakin siltä väliltä. Mitä happamampaa kasvualusta on, sitä sinisempi kukinto on. Hortensioiden viljelijä säätää haluamansa värin jo kukan kasvatusvaiheessa. Sitten kun upea tummansininen hortensia on ostettu kotiin ja istutetaan tavalliseen multaan, sen väri alkaa pikkuhiljaa vaalentua. Hortensiamulta on suunniteltu pitämään nimenomaan sininen hortensia sinisenä, sillä sen ph-arvo on tavallisia multia happamampi. Hortensiamultaan voi kuitenkin istuttaa kaiken värisiä hortensioita, se ei muuta vaaleanpunaisia tai valkoisia hortensioita, sillä ne säilyttävät värinsä myös happamassa

mullassa. Kasvukauden aikana kannattaa hortensialle antaa myös kesäkukkaravinnetta, niin se jaksaa kukkia pitkään. Hortensiamulta sopii erinomaisesti myös esimerkiksi huone-atsaleoille ja ruukuissa kasvatettaville havukasveille.

Paratiisililja valloitti sydämiä Siirtolapuutarha-lehden numerossa 1/19 oli artikkeli paratiisililjasta. Upeasta kasvista kiinnostui moni ja halusi oman paratiisililjan. Maatiainen ry:stä kerrotaan, että heiltä kasvin siemenet loppuivat nopeasti mutta syksyllä he ehkä saavat siemeniä lisää. Paratiisililjaa on kätevä kylvää syksyllä, koska se saa talven aikana tarvitsemansa kylmäkäsittelyn Taimia saatavilla mm: www.sarkanperennataimisto.fi ja www.irjalantaimisto.fi Siemeniä saatavilla mm.: www.kukkivaniitty.net ja www.perhospuutahuri.fi JVV

Käsikirja ekologisesti viljelevälle Keittiöpuutarhurin käsikirja kertoo varsin seikkaperäisesti vähän yli kahdenkymmenen yleisimmän juureksen ja vihanneksen kasvatuksesta. Kirja alkaa ihan perusasioista: miten kylvän, miten kasvatan tai torjun rikkaruohoja. Viljelyssä painotetaan luonnonmukaisuutta ainoana vaihtoehtona, joten kirja on varsin sopiva ekologisesti ajattelevalle siirtolapuutarhurille. Värikkäät kuvat saavat

veden herahtamaan kielelle. Koska jokaisesta kasvista kerrotaan niin lajikkeista, viljelystä ja mahdollisista eteen tulevista ongelmista, sopii se myös viljelyä vasta aloittavalle lukijalle. Minerva Kustannus Oy, kauppa.minervakustannus.ﬁ: 20 euroa, 128 s. PL

Yrttimaa-kirja opastaa: Kokeile uusia yrttejä Tuoksuva ja koko vuodeksi satoa antava yrttimaa on varmaan jokaisen palstaviljelijän unelma. Yrttimaa-kirjassa kerrotaan, miten onnistut kasvattamaan erilaisia yrttejä vaikka vain ruukuissa, joista on helppo ottaa sitruunamelissaa, minttua teehen tai basilikaa raikkaaseen itse tehtyyn salaattiin. Jokainen tuntee tillin ja persiljan, mutta kuinka moni on kokeillut tarhamaltsaa, kääpiösamettikukkaa sekä curry-yrttiä. Hyvä opas kaikille jotka haluavat kokeilla yrttien kasvatusta ja onnistua siinä. Minerva Kustannus Oy, kauppa.minervakustannus.ﬁ: 20 euroa, 128 s. PL

kuin koru

Taimi – kirja

Taimia lukee kuin romaania: ensin päätetään siemenet, multa, kylvöruukku. Otetaan varaslähtö versoilla – kärsimätön saa jo niistä satoa – ruukutetaan, koulitaan, karaistaan. Taimi neuvoo jopa syötävät kukat ja opastaa selkeästi niin kaalien kuin maustekasvien saloihin. romaani ei pääty tähän, vaan jatkuu samojen tekijöiden Sato-kirjassa. Kirjoittajan, Johanna Vireahon, ääni on lempeän ystävällinen ja neuvot perustuvat hänen omiin kokemuksiinsa. Hanna Marttisen herkät valokuvat on otettu niin läheltä, että taimet melkein haistaa ja maistaa. Himmeäpintainen paperi takaa miellyttävän lukukokemuksen. Kirjan ulkonäöstä johtuen epäilin Taimia pelkäksi sohvapöydän koristeeksi, mutta kaunis teos onkin mainio opas taimikasvatukseen kotioloissa. Taimi, Vireaho Johanna – Marttinen Hanna, readme, 296 s., hinta suomalainen.comverkkokaupassa 27,95 € MK 7

Hyvät välineet

keventävät puutarhanhoitoa

TEKSTi Ja KUVaT: JAANA VEIKKOLA-VIRTANEN

Puistopuutarhuri Märta Angervuori suosii laadukkaita työvälineitä, jotka kestävät vuosikymmeniä. Jos hankkii työkaluja, joihin on saatavilla pitkä varsi, töitä voi tehdä seistenkin.

Varsia on muovisina, puisina ja metallisina. Muovivarsi on kevyin. Lisää välineitä voi hankkia pikkuhiljaa. Monia välineitä voi käyttää myös lyhyillä varsilla.

Teroita sekatööritkin Ensimmäisenä Märta esittelee sekatöörit. Ne ovat niitä harvoja välineitä, joita ei voi laittaa pitkän varren päähän. – Sekatööreissä on hyvä olla kiristysruuvi, jota voi avata ja kiristää, hän huomauttaa.

Märta angervuo käyttää mielellään oksasaksia, joiden varret voi säätää pidemmiksi.

yvät puutarhavälineet kestävät lähes ikuisesti, kun niitä puhdistaa, huoltaa ja rasvaa, Märta Angervuori sanoo. – Teen itse lähes kaikki puutarhatyöt seisten pitkävartisilla työkaluilla, jos se on mahdollista. Työnteko on seisten huomattavasti ergonomisempaa ja kevyempää. Monen valmistajan varsiin on saatavilla valikoima puutarhavälineiden vaihtopäitä. – Monitoimityökaluja löytyy esimerkiksi Wolf Gartenilta, Gardenalta ja Fiskarsilta. 8

– Jos ruuvia ei ole, leikkaavat terät löystyvät jossain vaiheessa, jolloin leikkaaminen hankaloituu. Monia saksia on myös vaikea teroittaa, jos teriä ei pysty irrottamaan. Sekatööreillä leikataan esimerkiksi puuvartisia pensaita ja jäykkiä ruohovartisia kasveja. Kun laadukkaat sekatöörit puhdistaa, teroittaa ja öljyää välillä koneöljyllä tai vaikka rypsiöljyllä ja kiristää ruuvia, ne ovat lähes ikuiset. – Pienellä hiomakivellä teriä voi helposti teroittaa ulkopuolelta. Jos avaa ruuvin, ja irrottaa terät, niitä voi teroittaa veitsenteroittimella samalla lailla kuin veitsiä.

Vesiversot pois teleskooppivarren avulla Paksumpien oksien leikkaamiseen tarvitaan oksasakset. Niidenkin laatuun kannattaa Märtan mukaan panostaa ja huoltaa ne pari kertaa kesän aikana. – Käytän mielelläni oksasaksia, joiden varret voi säätää pidemmiksi. Kun varsiin saa lisää pituutta, ei ehkä tarvitse kiivetä tikapuille. Jos vartta tarvitaan pari metriä tai enemmän esimerkiksi omenapuun vesiversojen leikkaamiseen, hyvä vaihtoehto on teleskooppivarsi, johon voi laittaa vaihtopäänä oksasakset. – Teleskooppivarren avulla ei voi leikata ihan yhtä tarkasti kuin pelkillä oksasaksilla mutta vesiversojen leikkaamiseen pitkä varsi sopii hyvin.Versot kannattaa leikata vasta loppukesästä tai syksyllä. Jos niitä leikkaa kasvukauden alussa, niiden kasvu vain kiihtyy.

Oksasahoissa riittää valinnanvaraa Oksasaha on yksi tärkeimmistä puutarhurin työvälineistä. Märta näyttää pienintä oksasahaa, joka muistuttaa puukkoa tupessaan. Siinä on kätevä ulostyöntyvä, kupera terä. – Oksasaha leikkaa paljon tehokkaammin kuin tavallinen saha. Kun oksasahaa työntää, se leikkaa ja kun sitä vetää, se leikkaa. Sen sahausjälki on aivan sileää. Oksasahalla sahaaminen on myös kevyempää kuin tavallisella sahalla, Märta kertoo.

T Y Ö VÄ L I N E E T

Senkin voi laittaa parimetrisen varren päähän, jos on hankkinut saman valmistajan varren ja puutarhavälineen. -Itse kitken ja kuokin kasvimaankin kuokalla, joka on varren päässä. Minulla on kolme erilaista kitkentärautaa. Suosikkini on pieni terävä kuokka, jonka yläosassa on kaksi piikkiä. Kitkentäkuokka sopii Märtan mukaan pieniin, esimerkiksi mansikan taimien väleihin. Sillä on helppo puhdistaa istutusalueita ja pensaiden välejä tai möyhentää seisten kasvimaata ja rivien välejä. Kovaa maata voi pehmittää kitkentäkuokan

piikeillä. Myöhemmin pinnalle jääneet rikkaruohot on helppo haravoida pois. – Varren kanssa työskentelyä pitää harjoitella vähän aikaa, mutta se kannattaa. Sen jälkeen puutarhanhoito sujuu pitkävartisella välineellä helposti, kunhan vaihtaa välillä työskentelypuolta ja laittaa jalkaan hyvät kengät eikä lipsuvia rantasandaaleja työ.

Hiekkakäytävät puhtaiksi pyöräharalla Märta Angervuori toimii myös Marketanpuiston toiminnanjohtajana. – Puiston laajat hiekkakäytäväverkostot pyritään puhdistamaan mekaanisesti – ei myrkyttämällä, hän kertoo. – Meillä on käytössämme työnnettävä pyörähara, joka on osoittautunut

loistavaksi työvälineeksi. Sillä on kevyt ja helppo irrottaa rikkaruohot hiekkakäytäviltä. Käytävien reunat puhdistamme kanttausraudalla, jonka välillä teroitamme. Pieniä välejä varten meillä on kapea rautaharja. Kahdeksan hehtaarin puistoalueen näyttelyosastoilla on esillä noin 80 yrityksen tuotteita. Marketanpuistossa voi tutustua myös monipuoliseen kasvivalikoimaan sekä alueen puutarhamyymälään ja kahvilaan. Toukokuun lopussa 25.5. puistossa on perinteiset puutarhapäivät.

Onneksi löysin omenankerääjän

iirtolapuutarhapalstallani on kaksi hyvin vanhaa, isoa omenapuuta. Ja vaikka ovatkin vanhoja tuottavat ne lähes joka vuosi varsin hyvän sadon, useita tuhansia omenoita. Viime syyskesään saakka kumartelin ja kyykistelin viikosta toiseen kerätäkseni satoa talteen. Välillä lahjoin myös omia ja naapurin lapsia avukseni. Mutta työstä se kävi kaikille. Eikä selkä kiittänyt. Sitten satuin näkemään mainoksen: Gardena -omenankerääjä. Mainos lupasi, että kerääjä tekee halkaisijaltaan 4–9 senttimetrin kokoisten hedelmien poimimisen maasta ilman kumartelua helpoksi ja ergonomiseksi. Voisiko se olla totta? Päätin uskoa mainokseen ja tilata tuotteen. Muutaman viikon odottelun jälkeen kädessäni oli uusin leikkikaluni – kuten lapseni sitä nimittivät. Hetki meni sitä pyöritellessä ja sen toimintaa ihmetellessä.

TEKSTi: IRJA APPELROTH

Mutta ainakin tällä kertaa tuote oli, mitä mainos lupasi. Joustavat muoviset pinnat mahdollistivat omenoiden vaivattoman keräämisen.Varrellisella kerääjällä rullataan kevyesti omenoiden yli ja joustavat muoviset pinnat mahdollistivat omenoiden menemisen kerääjän sisään ilman, että omenat vahingoittuvat. Ja myös tyhjentäminen keräyskoriin sujui helposti ja nopeasti ilman lisätyövälineitä. Olen nykyään tosi onnellinen omenankerääjän omistaja ja jouduin antamaan usean työnäytöksen puuhailuani seuraamaan tulleille mökkinaapureille. Muutamat heistä hankkivatkin jo viime kesänä oman kerääjän. Omenankerääjiä myyvät mm. hyvin varustetut puutarhaliikkeet.

Vinkit puutarhatöihin:

a a

Haravoi lähellä vartaloa ja vaihda

Ruohonleikkaamisessa käytä jalkoja ja koko vartaloa ruohonleikkurin ty-

mitus jakautuisi tasaisemmin.

säkkiä, aktivoi keskivartalo, tee

öntämiseen, muista pitää hartiat al-

nosto jaloilla ja pidä taakka lähellä

haalla.

Rikkaruohoja kitkiessä ja kasveja is-

vartaloa koko noston ajan. Kehon

tuttaessa ollaan usein polvillaan.

tasapuolisen kuormittamisen kan-

Vaihtele asentoja polviseisonnasta

nalta on parempi kantaa kahta pie-

ammalle päivälle. Muista tehdä pa-

toispolviseisontaan. Nouse ylös jalo-

nempää ämpäriä tai multasäkkiä, ja

lauttavia liikkeitä puutarhatöiden

ittelemaan jo ennen kuin jalat alka-

tehdä useampia mullan hakureissuja.

Malta pitää taukoja. Jaa töitä use-

lomassa ja niiden jälkeen. Venyttele erityisesti etu- ja takareidet, lonkankoukistajat, pohkeet ja kyljet. Muista

Lapioidessa jousta lonkista ja pol-

myös ruokailla ja nauttia riittävästi

vista. Lapioidessakin voi vaihtaa kä-

nestettä töiden lomassa.

tisyyttä, jolloin kuormitus jakautuu tasaisemmin koko kehoon.

Nostaessa ja kantaessa käytä pakara- ja reisilihaksia. Kun nostat

vat puutua.

kätisyyttä säännöllisesti, jotta kuor-

E R G O N O M I A P U U TA R H A S S A

Puutarhatyöt ovat hyötyliikuntaa:

Lämmittele, vaihtele töitä, tauota ja venyttele TEKSTi: HANNA KÄÄRIÄINEN,

Puutarhatyöt kuormittavat kehoa monipuolisesti ja puutarhassa tulee liikuttua huomaamattaan useita tunteja: keho voi seuraavien päivien aikana ilmoittaa äkillisestä kuormituksesta kipeillä lihaksilla.

nnokkaimmat saattavat viettää puutarhassa koko päivän, jolloin keho saa reilun annoksen monipuolista hyötyliikuntaa.Yhtäkkinen, pitkään jatkuva kuormitus voi oudokseltaan kipeyttää lihaksia. Lihaskipua ei kuitenkaan kannata säikähtää, sillä se on kehon tapa reagoida uudenlaiseen ja tavallista voimakkaampaan kuormitukseen. Lihasten kipeytymistä voi ennaltaehkäistä lämmittelemällä huolellisesti ennen puutarhatöiden aloittamista. Tee vartalon kiertoja heilauttamalla käsiä rennosti puolelta toiselle, pyörittele hartioita, kurkottele vuorokäsin mahdollisimman korkealle ja kyykistele jalat lantion levyisessä haara-asennossa. Monipuolinen alkulämmittely vilkastuttaa verenkiertoa ja valmistaa lihaksia päivän töihin.

Vaihtele kätisyyttä Kevään korvilla puutarhassa riittää monipuolista työtä. On haravointia, multasäkkien nostamista ja kantamista, lapiointia sekä istuttamista. Koska erilaista tehtävää riittää, on kehon monipuolisen

Pääasia on, että tekee hetken aikaa aivan erilaista liikettä ja eri suuntaan verrattuna siihen, mitä on puutarhatyössä hetki sitten tehnyt. kuormittamisen kannalta hyvä vaihdella tehtäviä päivän aikana. Tällöin keho saa vaihtelevaa liikettä ja erilaista kuormitusta. Itseään kannattaa haastaa tekemään puutarhatyöt eri tavalla kuin aiemmin. Esimerkiksi haravointi tapahtuu usein vain toiselta puolelta, mutta mitä jos kokeilisitkin vaihdella kätisyyttä haravoidessasi?

JärJESTö- Ja LiiKUnTaTOiMinnan KOOrdinaaTTOri, SELKäLiiTTO ry

KUVaT: ANU HÄYRINEN & NOORA PLETZ

Tee välillä vastaliikkeitä Ergonomia kannattaa huomioida puutarhassa, varsinkin raskaiden nostojen yhteydessä. Nostaessa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että nostettava esine on aivan jalkojen juuressa eli lähellä kehoa. Nosto kannattaa tehdä kyykistyen, jolloin kehon isot lihasryhmät, kuten pakara- ja reisilihakset pääsevät töihin ja saavat hyvää lihaskuntoharjoittelua. Keskity nostoihin ja tee nostot hallitusti.Tasapainon säilyttämistä noston aikana voit helpottaa ottamalla kiintopisteen paikallaan pysyvästä kohteesta. Raskaammat nostot kannattaa tehdä yhdessä kaverin kanssa. ”Kannan ensin multasäkit tuohon, sitten käännän kukkapenkin ja haravoin tuolta.” Kuulostaako tutulta? Hieno juttu, että tehtävät tulevat suunniteltua etukäteen. Muistathan myös suunnitella tauot ja taukojumpat töiden lomaan, jotta keho ennättää hieman palautua. Töiden lomassa kannattaa tehdä vastaliikkeitä, jotka antavat pienen lepotauon työskenteleville lihaksille sekä tehostavat alueen verenkiertoa. 11

Keväällä puutarhassa riittää erilaisia töitä. Oleskelukulman laatoituksen uudistaminen ja pohjatöiden tekeminen rasittaa monipuolisesti lihaksia. (kuva ylhäällä vas.) Kylvötyöt, papujen kastelu ja puiden pilkkominen ovat oivallista hyötyliikuntaa.

Lisätietoja: Selkäliiton Selkäkanava.fi -verkkopalvelusta löytyy mm. taukojumppa- ja venyttelyohjeita.

Muista lepotauot ja välipala Esimerkiksi haravoinnissa työskennellään kehon etupuolella. Kädet pitävät haravasta kiinni ja yläselkä voi olla hieman etukumarassa ja katse on alaviistoon.Tällöin kannattaa vastaliikkeeksi tehdä liikkeitä, joissa ojennetaan selkää suoraksi

tai hieman taaksepäin. Lisäksi voi tehdä kyljen venytyksiä kurottamalla käsiä vuoron perään yläviistoon vastakkaiselle puolelle. Pääasia on, että tekee hetken aikaa aivan erilaista liikettä ja eri suuntaan verrattuna siihen, mitä on puutarhatyössä hetki sitten tehnyt.

Taukoja kannattaa pitää ainakin noin puolen tunnin välein, mikäli työskentelee jatkuvasti saman asian parissa. Joka tauolla ei tarvitse jumpata, välillä myös lepo ja välipala ovat paikallaan. Illalla voi vielä venytellä, jotta lihakset palautuvat kuormituksesta.

T E R A P I A PA L S TA

Ilmastotalkoot K

un olin lapsi (siis 1940-luvulla), säästimme kaikkea. Säästimme sähköä, kävelimme ja ajoimme polkupyörillä (ei ollut autoa), keräsimme lahjapaperit talteen, samoin narut, käytimme vanhat sanomalehdet monin tavoin, pyykit pestiin käsin jne. Suojelimme puhtautta ja raikkautta arjessamme. Kuitenkaan tämä ei ollut tietoista ilmaston suojelua, vaan elinolosuhteet ajoivat näihin talkoisiin. nyt olemme uudessa tilanteessa ja edessämme on samankaltaisia toimia. Odotamme kiihkeästi ympäristön asiantuntijoilta listaa kaikista niistä arjen toiminnoista, jotka estävät ilmaston tuhoutumista. Kansalaisina olemme tyypillisesti sellaisia, että jos saamme toimenpidelistan – jollainen jo roskien lajittelusta on saatu konkreettisine ohjeineen – me noudatamme sitä. nyt olisi vain aika tehdä se yleislista. Sen valmistelu on hankalaa, koska ihmisten elämät ovat erilaisia. Kuitenkin muutamat päävinkit saisivat meidät heti talkoolaisiksi. Myös siirtolapuutarhan arkeen tarvitaan jatkuvaa opastusta. Mehän jo suurelta osalta elämme luonnon ehdoilla, mutta yhdistysten hallituksilta on hyvä saada ehdotuksia lisätoimenpiteistä (ja vaikka kertauksena niitä vanhojakin) hyviksi luonnon elpymistä tukeviksi keinoiksi. Me kaikki emme käytä tervettä järkeä, vaikka siihen vetoammekin usein. Terve järki on ns. yleistä ajattelua ja toimintaa. Hauskaa kuitenkin on, että kaiken käyttäytymisen voi perustella ainoaksi oikeaksi malliksi, kun haluaa saivarrella. Usein ristiriidat syntyvät näistä tulkinnoista ja/tai tahallisista väärinymmärryksistä. Jokainen taitaa kyvyn kirkkain silmin selittää omaa ajattelutapaansa. Siksi yleistä ja yhteistä hyvää ei löydy eikä terve järki koskaan tavoita kaikkia. Viisaus on toinen kaivattu asia. Puhutaan tietoviisaista, paljon osaavista ja jopa kaiken taitavista, mutta viisaus on muuta. Se syntyy kokemuksen ja sisäistetyn

näkemyksen kautta. Pahimmat vastakkainasettelut syntyvät ihmisyhteisöissä usein nuorten teoriakoulutettujen ja vanhojen kokemusosaajien välillä. nuori käyttäytyy ”mustavalkoisesti” peittääkseen epävarmuuttaan ja kokeneempi, ikääntyneempi ihminen on jo nähnyt, miten suhteellisia monet asiat ovat. Sitten ”teoria ja käytäntö” muodostavat leirit. Kuitenkin vahva kokemus on hyvää teoriaa ja uusi teoreettinen tieto antaa selkeitä käsittelymalleja asioille. Molempien tiedot yhdistämällä löytyisi uutta yhteistä ymmärrystä ja toimintaa. Tämä sitten suomeksi on, että yhdistämällä nuorempien ja kokeneempien tiedot päästään pitkälle. Historian pohjalle rakentuu muutos. Silloin tällöin halutaan muuttaa asioita ryminällä ja sen seurauksena vanha polvi käyttää kaikki ne ”ennen vanhaan oli hyvin” -puheenvuorot. Kuulin kerran, että Lapin Kullan oluttölkin etikettiä oli muutettu 27 kertaa ja ainakin minulle se on yhä se sama aurinkoinen Lapin maisema. yhtään muutosta en ole rekisteröinyt. Siis taitoa on myös muuttaa asioita asteittain. Palaan juttuni alkuun: Ei nykysukupolvia niin vaan saada ilmastotalkoisiin, mutta hivuttaen ja sosiaalisia malleja tarjoamalla. Hyviä malleja tarvitaan aina – myös siirtolapuutarhaelämään, mutta onneksi malleja on monia! Elän siististi ja naapuria kunnioittaen!

PIRKKO LAHTI on eläkkeellä oleva siirtolapuutarhapalstan omistaja. Hän on ollut elämänsä mielenterveystyössä tavalla tai toisella ja toimii alalla edelleen.

”Odotamme kiihkeästi ympäristön asiantuntijoilta listaa kaikista niistä arjen toiminnoista, jotka estävät ilmaston tuhoutumista.”

P U U TA R H A

Nuoren puun muotoleikkaus TEKSTi: EVA RÖNNBLOM & MAYLIS KARJALAINEN PiirrOKSET: EVA RÖNNBLOM

Omena- ja päärynäpuu leikataan yleensä keväällä maalis–toukokuussa kasvuvyöhykkeestä riippuen. Ykkösvyöhykkeellä maaliskuussa, pohjoisempana myöhemmin. Yhtä hyvä ajankohta on heinä–syyskuu, kun puun aineenvaihdunta on hidastunut. Vain leikatusta puusta tulee hedelmäpuu, sillä omena ja päärynä ovat niin jalostettuja, että ne eivät selviä omin avuin vaan kasvavat tiheiksi pensaiksi.

Oikeat työvälineet tekevät työstä helpon 1. Terävä, laadukas oksasaha sopii paksujen oksien leikkaamiseen. 2. Oksasakset ovat kovassa käytössä. niiden tulee olla terävät, käteen istuvat ja, jos ne ovat oikein hyvät, ne voi välillä purkaa, puhdistaa, teroittaa ja öljytä. 3. Tikkaita tarvitaan heti kun puulla on korkeutta. Hanki pidennettävät ja tukevalla jalkaosalla varustetut.

Leikkaa oikein A. Väärin. Liian etäällä silmusta. Oksanpätkä kuivuu herkästi, ja sienitaudit pääsevät sen kautta kasvin sisään. B. Väärin. Liian lähellä silmua. Se voi vahingoittua tai kuivua. C. Oikein. Leikkauskohta ei saa vahingoittaa silmua. Käytä hyvin teroitettua, laadukasta ja ohileikkaavaa sekatööriä, joka jättää siistin leikkauspinnan.

Nuoren puun muotoonleikkaus

P U U TA R H A

anna vastaistutetun puun juurtua vuoden, kahden ajan ennen leikkaamista. Ensimmäisenä leikkausvuonna rakennetaan puun ensimmäinen oksakerros. Lyhennä latvaversoa, ylintä suoraan ylöspäin kasvavaa versoa 10–15 cm ylimmän oksanhaaran yläpuolelta. Valitse perusoksiksi kolmesta viiteen spiraalimaisesti eri puolilla runkoa kasvavia oksia. Poista niistä kolmasosa ulospäin osoittavan silmun vierestä. Jos puussa on kilpalatva, poista se kokonaan. (kuva 1)

Seuraavana vuonna lyhennä perusoksia ja latvaa hieman. Valitse sopivia sivuoksia, jotka jätät puuhun – lyhennä niitä hiukan. Liian tiheään kasvavat, poikittain ja sisään päin sekä liian terävässä kulmassa kasvavat sivuoksat poistat kokonaan. (kuva 2)

Kolmas vuosi. älä lyhennä latvaa äläkä perusoksia elleivät ne ole kasvaneet pituutta aivan villisti. Jätä rungosta lähteviä sivuoksia kasvamaan toiseksi oksakerrokseksi pituuskasvua työntävälle puulle. Oksien tulee olla spiraalimaisesti ympäri runkoa kasvavia. Pidä puun latvus ilmavana ja poista liian tiheään ja sisäänpäin kasvavat oksat. Muista höllentää puuta tukevia sidoksia, jotta ne eivät pureudu runkoon kiinni. (kuva 3) neljännestä vuodesta alkaen puun annetaan kasvaa rauhassa. Poista edelleen sisäänpäin osoittavia ja vahingoittuneita oksia. Kun pitkiä ns. johtoversoja lyhennetään, saadaan aikaan kukkivia, hedelmiä tuottavia hedelmäversoja, ns. kannuksia. älä leikkaa puita kovalla pakkasella ja kasvukauden alussa. Kirsikkaa ja luumua leikataan hyvin vähän, eikä koskaan keväällä, sillä ne sairastuvat helposti bakteeriperäiseen kumivuotoon. Jos leikkaat niitä, tee se loppukesällä tai syksyllä.

P U U TA R H A

Helppo kasvualusta:

Kohopenkin pohjalle puu lahoamaan Keski-Euroopasta lähtöisin oleva kohopenkki eli Hügel-penkki lannoittaa itse itsensä ja pidättää kosteutta, joten kastelun tarve on vähäisempää

TEKSTi Ja KUVaT: LAURA JAVANAINEN

örmäsin sosiaalisessa mediassa Hügelkultur-viljelyyn etsiessäni ratkaisua kuivana pölisevään ja saviseen kasvimaahani.Vaikka ryytimaani on pieni, imaisisi se valtavan määrän multaa ja hiekkaa sisäänsä, jotka minun pitäisi ensiksi käydä ostamassa ja hakemassa mökille, ennen kuin pääsisin aloittamaan perinteisen maanparannuksen. Tämä vaihtoehto ei houkutellut. Hügel-viljely lukeutuu permakulttuuriin eli kestäviin tapoihin viljellä maata. Pähkinänkuoressa se on KeskiEuroopasta lähtöisin oleva kohopenkki, jonka perustana on lahoava puu. Yksittäinen Hügel-penkki pohjautuu puukerrokselle, jonka päälle aletaan kerroksittain latoa kaikkea kasvijätteistä multaan ja ruohosilppuun. Pohjalle tulevat puut saavat mielellään olla vanhoja ja osittain jo lahoamassakin. Penkkeihin saa hävitettyä kaikkea puutarhassa ylijäänyttä luonnonmateriaalia, mikä saattaisi muutoin muodostua ainakin pienellä palstalla ongelmaksi. Mitään rottien ruoaksi kelpaavaa ei kuitenkaan näihinkään kannata laittaa, ettei tule houkutelleeksi kutsumattomia vieraita tontilleen. 16

Penkkiä ei tarvitse kääntää Penkki lannoittaa itse itsensä ja pidättää myös kosteutta, joten kastelun tarve on vähäisempää. Sen perustana oleva lahoava puu toimii sienen tavoin ja tarjoaa ruokaa pieneliöille. Satoa korjattaessa kasvit käännetään tai pyöräytetään irti niin, että juuristoa saa jäädä penkkiin. Kun kerroksia ei rikota kääntelemällä, pitäisi maaperän sienten ja eliöiden saada aikaiseksi huippuhyvä kasvualusta, jossa minä voin viljellä vihanneksiani. Lierot tekevät penkkeihin käytäviä ja kakkivat lannoitetta perässään. Hügeleitä ei tar-

vitse kääntää ja korkeutensa sekä hajoavan viherjätteen vuoksi ne lämpenevät keväällä nopeasti. Kuulostaa kaikin puolin niin hyvältä, että kokeiltavahan sitä oli!

Orapihlaja-aidan kuivuneita runkoja pohjalle Hügel-penkki paranee vanhetessaan, siksi se kannattaa mahdollisuuksien mukaan tehdä jo syksyllä valmiiksi. Näin rakennusaineet alkavat heti maatua ja penkillä on aikaa tekeytyä talven yli. Omien kohopenkkieni rakentamisen aloitin kaiva-

En osaa vielä ennustaa, tuleeko tästä menestys, mutta taktiikakseni olen valinnut sen, että esikasvatan puutarhamullassa penkkeihin istutettavat taimet. malla kasvimaalle noin 15 senttimetriä syvän ojanteen, jotta itse penkistä ei tulisi niin korkea. Ojan pohjalle karsin risuisesta ja uudistusta vaativasta orapihlajaaidastani paksuimpia kuolleita runkoja ja oksia. Näiden päälle ladoin kesän aikana tekemieni kukkapenkkien tieltä väistyneitä ruohotuppaita. Ne pitää muistaa kääntää ylösalaisin juuret kohti pintaa. Seuraavaksi ladoin keon päälle kesäkukkien varsia ja muuta kitkentäjätettä, jotka muutoin olisin joutunut pienimään kompostiin. Varsien päälle lapioin ojan kaivuusta sivuun kasatun pintamullan sekä kompostia. Koko komeuden kuorrutin ruohosilpulla. Samalla tavalla tein kolme penkkiä.

Otollinen kasvupaikka hyötykasveille Edessä on ensimmäinen kesä, kun viljelen tällä tavoin. En osaa vielä ennustaa, tuleeko tästä menestys, mutta taktiikakseni olen valinnut sen, että esikasvatan puutarhamullassa penkkeihin istutettavat taimet. Otan tässä vähän varman päälle, koska penkkini koostuvat pääosin kitkentäjätteestä enkä oikein usko niiden ehtineen maatua pakkasessa riittävän hyvin.

P U U TA R H A

Valkosipulin kynsiä painelin penkkeihin jo syksyllä. Ihan koemielessä kokeilen laittaa porkkanoita siemenistä. Olen hieman skeptinen porkkanoiden onnistumisen suhteen, mutta katsotaan. Ajattelin kasvattaa retiisejä, punajuuria, sipuleita, papuja, herneitä, yrttejä ja erilaisia kurpitsoita.

Kolme penkkiä rinnakkain Kohopenkkiin istutettaessa tulisi ottaa huomioon kullekin kasville sopiva kasvupaikka. Lämpimästä ja suojaisesta pitävät kasvit istutetaan penkkien väliin etelä- tai länsireunalle kun taas kuivuudesta pitävät ihan penkin harjalle jne. Myös penkkien sijoittelulla ilmansuuntien mukaan on merkitystä: usein suositellaan penkkejä tehtäväksi etelä-pohjoissuunnassa. Kolme penkkiäni on rakennettu rinnakkain etelä-pohjoissuunnassa. Viime kesänä viljelin kasvihuoneessa onnistuneesti vesimelonia ja mikäli kaikki 12 vesimelonintaimeani selviävät kesäkuuhun asti, ajattelin kokeilla yhden tahi kahden istuttamista avomaalle Hügelpenkkiin.

Vesimeloni rakastaa lämpöä ja vettä, joten periaatteessa sille voisi olla otolliset olosuhteet kasvaa idänpuoleisen penkin länsilaidalla alareunassa. Siinä se saisi tuulensuojaa viereisistä penkeistä ja penkin alareuna on kostein kasvupaikka. Paljon on kiinni myös siitä, saammeko toisen hellekesän perätysten vai ovatko säät viileitä ja sateisia.

Itse kasvatettu vesimeloni Tuoreena puutarhurina en halua sitoa itseäni ”aina on tehty näin”-sääntöihin ja tykkään kokeilla uutta. Aina ei onnistu.Viime kesänä epäuskoiset torppasivat vesimelonin kasvatukseni mutta kuitenkin pääsin syömään itse kasvattamaani vesimelonia. Olet lämpimästi tervetullut seuraamaan projektini etenemistä blogissani, johon päivittelen kesän edetessä kuulumisia. Blogi: www.lauraelijavis.wordpress.com tai Siirtolapuutarhaliiton nettisivujen Blogit-osio

MINUN MÖKKINI

TEKSTi Ja KUVaT: SIRKKU MÄKINEN

Mökkini vie lapsuuden

kesien tunnelmaan T

Puput tuhosivat päärynäpuun

oinen syyskuuta vuonna 2005 oli onnenpäiväni.Tuona syksyisenä päivänä allekirjoitin kauppakirjan, jossa Litukan siirtolapuutarhan palstan nro 163 vuokraoikeus ja palstalla oleva omaisuus siirtyivät haltuuni. Ensikosketuksen siirtolapuutarhaelämään sain jo muutamaa vuotta aiemmin, kun tutustuin anoppikokelaani puutarhapalstaan Raholassa. Kävelimme alueen ympäri ja mielessäni alkoi kirkastua ajatus, että samanlaisen kesäparatiisin hankin itsellenikin. Ihastuin heti tunnelmaan: kuin olisin palannut lapsuuteen - sen kiireettömiin, lämpimiin kesäpäiviin, kukkien tuoksuun ja auringon paisteeseen. Litukan siirtolapuutarhaan päädyin etsimään omaa mökkiäni alueen hyvän sijainnin tähden. Sieltä olisi kävelymatka kotiini ja työpaikalle. Kolmena kesänä kiersin Litukalla tutustumassa kaikkiin myytäviin mökkeihin. Mieleistä ei vain tuntunut löytyvän. Jos mökki olikin hyvä, tontti ei miellyttänyt. Joskus taas palsta oli toiveideni mukainen, mutta mökki oli liian uusi tai liian heikossa kunnossa. Elokuun lopussa 2005 kuulin Omenatiellä myytävästä punaisesta mökistä.Vaikka mökki oli vähän kallellaan ja pihakin oli liian varjoisa isoine pihlajineen, koivuineen ja hopeapajuineen, minulle tuli siellä tunne, että tämä se on.Tässä mökissä on se oikea sielu ja lapsuuden kesät.Tästä teen oman kesäkeitaani.

Viime syksynä, lokakuun 8. päivänä syntyi neljäs lapsenlapseni. Istutin samana iltana Litukalle uuden omenapuun tapahtuman kunniaksi. On hienoa seurata molempien kasvamista. Rakkautta, hoivaa ja suojaa saavat kyllä molemmat. Hyötykasvien lisäksi olen perustanut palstalle kaksi ruusupenkkiä. Europeanat ja Queen Elisabethit kukkivat tuvan edustalla kilpaa köynnösruusun kanssa.Välillä kovat talvet ovat taimia verottaneet, mutta täydennystä haemme heti kun taimimyymälät aukeavat. Viime vuosina olen ihastunut kärhöihin. Niitä aion hankkia lisää tulevanakin kesänä.

Palsta nopeasti kuntoon

Kesäyön taikaa

Syyskuun toisena päivänä 2005 tein kaupat.Voi kuinka pitkältä talvi tuntuikaan! Kevään koittaessa mökkiä suoristettiin ja maalattiin. Isot luonnonpuut kaadettiin mökin ympäriltä.Yhdistyksen suostumuksella ja avustuksella myös suuret hopeapajut ja osittain lahot koivut kaadettiin tontin reunalla kulkevan ojan pientareelta. Miesystävälläni oli Raholan mökiltä jo vuosikymmenten viljelykokemus - niinpä saimmekin palstan nopeasti hyvään kuntoon.Vanha omenapuu leikattiin oikeaoppisesti, vadelmaaidan tukitolpat naruineen uusittiin. Kesän koittaessa olivat jo salaatit, tillit, perunat ja muut kasvamassa. Luumupuukin istutettiin.

Palstan hoitaminen on minulle rentouttava harrastus ja kasvien kasvun seuraaminen tuottaa iloa ja mielihyvää. Mökillä asumme koko kesän kahden chihuahuani kanssa. Työpäivän kiireiden jälkeen on ihana pyöräillä takaisin Litukalle ja ottaa rennosti vaikkapa lintujen pesintäpuuhia seuraillen. Luemme paljon, laitamme ruokaa ja syömme ulkona terassilla aina kun mahdollista. Kutsumme välillä ystäviä kylään ja lapset käyvät perheineen. Lapsenlapset jäävät toisinaan yökyläänkin ja silloin pelataan yläkerran makuukammarissa korttia pitkälle yöhön. Kas kesäyö kun on niin valoisa, eikä meillä ole kiire mihinkään.

Neljästoista kesä Litukalla koittaa pian. Menneinä kesinä on ollut aina jotain pienempiä tai isompia projekteja. On rakennettu terassia, grilliä ja linnunpönttöjäkin, on uusittu kattoa ja komposteja. On istutettu kokeilumielessä kaikenlaista, maissiakin joskus. Muutama vuosi sitten istutin päärynäpuun ja ehdimme saada siitä jo muutamia pieniä päärynöitäkin. Syksyllä unohdin suojata sen verkolla ja puput tekivät talven aikana lopun koko puusta. Parhaiten satoa antavat vuosi toisensa jälkeen vadelmat ja luumupuu. Myös valkosipulia kasvatamme joka kesä koko vuoden tarpeiksi.

Ihastuin kärhöihin

MINUN MÖKKINI

Vahtikoirat namu ja Manteli nauttivat olostaan mökillä. iltojen hämärtyessä sytytellään lyhtyjä. Jo vuosia hyvin palvellut grilli, jossa valmistuvat kesän herkut nopeasti.

Vadelmia menossa pakastimeen Mökin emäntä valmistautuu vastaanottamaan ravintolapäivän vieraita. Valkosipulit kuivumassa vanhalla penkillä

Kärhöt kiipeävät kilpaa vanhoista heinäseipäistä tehdyillä tikkailla. Keltapäivänliljat tuoksuvat mökin seinustalla. Sirkun Kesäkeidas 19

K Y S Y M Y K S I Ä PA L S TA L T A

erukat ja karviaiset ovat melko helppoja puutarhan hyötykasveja. Runsas marjasato syksyllä on monen haaveissa. Mutta toisinaan pensaiden kunto voi näyttää huonolta ja sato jäädä vähäiseksi.

dättää kosteutta ja ravinteet ovat kasveille helposti saatavissa. Kun istutat marjapensaita, käytä lannoitteena orgaanista lannoitetta tai karjanlantaa. Jos levität lantaa, varmista, että siinä on kuivikkeena käytetty turvetta eikä puunpurua. Puun-

LEENA LUOTO on biologi, joka hoiti puutarhaa aluksi äidin opein, mutta kasvija puutarhatieteen opiskelu sekä monipuoliset työtehtävät kasvisten parissa ovat tuoneet lisävalaistusta alaan. nyt hän jakaa puutarhaalan tietoa ja harrastuksen iloa sekä alalle aikoville että vanhoille konkareille ja innokkaille harrastajille. Oman yrityksensä alaa ovat erilaiset luennot, retket ja asiantuntijana toimiminen. Hyvinvoiva punaherukka tuottaa runsaan sadon.

Mitkä ovat marjapensaiden yleisimmät vaivat ja kuinka kauan marjapensas keskimäärin elää?

Onko sinulla mielessäsi puutarhaan tai sen hoitoon liittyvä kysymys, joka on askarruttanut jo pitkään. Lähetä se osoitteella toimitus@siirtolapuutarhaliitto.ﬁ. Biologi Leena Luoto vastaa Siirtolapuutarha-lehden Palstalle lähetettyihin kysymyksiin.

Hyvän kasvun edellytykset Herukoiden lajikkeiden kestävyydessä ja tautiherkkyydessä on suuria eroja. Monet vanhat lajikkeet ovat esimerkiksi alttiimpia härmälle ja erilaisille lehtiä vaivaaville varistetaudeille kuin uudemmat lajikkeet. Jos mietit herukkapensaiden hankintaa, tutki lajikekohtaisia eroja. Myös marjojen ominaisuuksissa ja pensaiden kasvutavoissa on eroja. Pystykasvuisista pensaista on mukavampi poimia marjoja kuin lamoavaoksaisista. Kun marjapensaiden kasvukunto on hyvä, ne kestävät paremmin myös tauteja. Kasvupaikkaa voi kunnostaa ja huolehtia riittävästä ja oikeasta lannoituksesta. Multavassa maassa pensaat kasvavat hyvin, maaperä pi-

puru estää typen vapautumista jopa pari vuotta. Keväällä annettu lannoitus varmistaa hyvän kasvuun lähdön. Muista perata rikkaruohot pensaan tyveltä. Sinne ei tarvitse levittää mitään katetta, vaan pensaan oma oksisto peittää tyveä riittävästi.

Huolehtimalla riittävästä ravinnetasosta ja kosteudesta kasvukaudella sekä uudistamalla pensaita 5–6 vuoden välein voit nauttia marjasadosta kymmeniä vuosia. Uudistamisessa poistetaan vanhimpia oksia muutama/vuosi. Ei ole mikään harvinaisuus, että herukkapensaat voivat olla yli 20 vuotta vanhoja.

Herukanhärmä vikuuttaa nuoria versoja ja lehtiä.

Yleisimmät herukoita ja karviaisia vaivaavat taudit Taudeista yleisimpiä ovat erilaiset lehtiä vaivaavat ruostesienet ja karistetaudit sekä härmä. Lehtiruosteiden ja karistetautien oireet näkyvät lehtien ruskettumisena, kellastumisena ja karisemisena. Taudit vaikuttavat kasvuun ja seuraavan vuoden kukkasilmujen määrään. Myös sato voi jäädä vähäiseksi ja marjat pienikokoisiksi, joskus myös niiden makeus kärsii. Kun härmä vaivaa, lehtien ja raakileiden pintaan kehittyy valkoista, jauhomaista rihmastopeitettä, joka ruskettuu. Härmänalttiilla lajikkeilla voimakas tartunta aiheuttaa lehtien käpristymisen, kellastumisen ja ruskettumisen. Härmä tarttuu vain nuoriin kasvinosiin ja tartunta-aika on lyhyt. Täysin kehittyneet lehdet tai täysikokoiset marjat eivät ole alttiita taudille. Puna- ja valkoherukalla rihmastoa voi olla myös marjoissa. Useimmat karviais- ja herukkalajikkeet kestävät nykyään härmää hyvin, tautioireita näkyy pääasiassa loppukesällä nuorissa versoissa. Lajikevalintaan kannattaa kiinnittää huomiota marjapensaita ostaessa. Harmaahome voi aiheuttaa sato-

menetyksiä kosteina kesinä. Harmaahome tartuttaa kukkia keväällä. Seurauksena on kukkien tuhoutuminen ja kariseminen. Myöhemmin kesällä home voi pilata kypsyvät marjat. Herukanruoste vikuuttaa punaherukan lehtiä. Ruostesienen talvi-itiöaste aiheuttaa lehtiin tummia laikkuja, niitä on myös marjoissa. Laikuista irtoaa nokimaista itiömassaa. Tauti näkyy yleensä samaan aikaan, kun marjat kypsyvät. Se säilyy karisseissa lehdissä, joten tautiset lehdet kannattaa kerätä pois ja kompostoida. Suonenkatotauti on äkämäpunkin levittämä virustauti. Keväällä pullistuneet silmut on merkki punkeista. Mikäli virus on levinnyt punkkien mukana, se näkyy lehtien heikkona kasvuna ja epämuodostuneina kukkina.

Miten torjua tauteja? Kasvukunnosta huolehtiminen on peruslähtökohta. Kotipuutarhoille ei ole saatavilla kemiallisia kasvinsuojeluaineita, joten ruoste- ja karistetautien vaivaamat lehdet kannattaa poistaa. Härmän suhteen ei ole tarpeen tehdä mitään. Har-

äkämäpunkin turvottamia mustaherukan silmuja.

maahomeen leviämistä voi hillitä harventamalla keväällä pensaasta vanhempia oksia. Näin kasvustosta tulee ilmavampi. Äkämäpunkkien turvottamat silmut on syytä kerätä pois. Koko pensasta ei ole tarpeen kaivaa ylös, ellei se ole kokonaan kuivunut ja kuollut, tai virustaudin vikuuttama. Jos pensas on kovin altis taudeille, se ehkä kannattaa vaihtaa johonkin toiseen kestävämpää lajikkeeseen. 21

Pirkko Lahti yhdistystoiminnan kurssilla: 2000-luku koostuu heimoista

Heimotaitoja oppimassa

TEKSTi: MAYLIS KARJALAINEN KUVaT: ANNE MATTSSON

– Ihmisyhteisössä on aina ongelmia, psykologi Pirkko Lahti sanoo. Hän kehottaa puheenjohtajia olemaan sinut puheenjohtajan roolin kanssa. Yhdistystoiminnan kurssin opit ja neuvot sopivat kaikille yhdistyksille sekä kaikille, jotka kuuluvat johonkin yhteisöön.

–Y

hteisö takaa, että puheenjohtajalla tulee olemaan ongelmia, Pirkko aloittaa aamupäivän osuutensa siirtolapuutarhayhdistyksille järjestetyllä yhdistystoiminnan kurssista. – Puheenjohtajan ei tarvitse olla aina ja kaikille miellyttävä. Sinun on mahdotonta tulla aina kaikkien kanssa toimeen.

Määrittele tavoitteet, keskity niihin Puheenjohtajalle kuuluu yhdistyksen edunvalvonta sekä vaikuttaminen päättäjiin ja viljelijöihin. Tehtävä on laaja ja vaativa. Kaikkea ei aina kykene, ennätä eikä tule yrittääkään tehdä. Mutta auttaa, kun tunnet ja opettelet perusasiat, olet aito itsesi, ja uskallat sanoa mielipiteesi. Kirjaa kautesi alussa, mitä haluat saada aikaan. Laita kirjaukset sivuun ja palaa myöhemmin katsomaan, ovatko tavoitteet toteutuneet. Todennäköisesti osa on, sillä alitajunta auttaa, kunhan olet määritellyt tahtotilasi. Asenteiden muuttaminen on vaikeaa, joten tehtävästä nauttii enemmän, kun keskittyy siihen, mihin voi vaikuttaa. Kompromissien teko on viisasta, silloin ei tule jakoa voittajiin eikä häviäjiin. 22

”Anna haukkua, kysy lopuksi, tuliko parempi mieli”

Kurssin aamupäivä omistettiin pehmeämmille ristiriitojen ratkaisutavoille – sovittelumenettelylle. Luennoitsija Pirkko Lahti on psykologi, psykoterapeutti ja ﬁlosoﬁan lisensiaatti, joka oli Suomen Mielenterveysseuran pitkäaikainen toiminnanjohtaja. Pirkko on myös siirtolapuutarhuri ja Siirtolapuutarha-lehden Terapiapalstan kirjoittaja.

Reklamoiminen ajan henki – Nykyihminen ei tyydy noudattamaan sääntöjä ja olemaan sovussa naapurin kanssa, kuten edellinen sukupolvi, vaan hän kirjelmöi hallitukselle. Ilmiö on kasvamaan päin, Pirkko Lahti toteaa. Yleisöstä esitetään kysymyksiä: – Miten suhtaudun asiattomaan kohteluun?

– Anna haukkua, kysy lopuksi, tuliko parempi mieli, Pirkko Lahti neuvoo, yleisöä naurattaa. – Usein yhteisiä sääntöjä ei kunnioiteta. Mitä teen? – Jonkun pitää sanoa, että säännöt koskevat myös sinua, ja se joku on puheenjohtaja.

iltapäivällä paneuduttiin pykäliin ja järeämpiin ristiriitojen ratkaisutapoihin. Luennoitsija Heidi Kaarto (LL.M.) on lakimies Lakiasiaintoimisto Fiducius Oyssa. Toimisto on erikoistunut ns. tavallisten ihmisten lakiasioiden hoitamiseen elämän kaikissa vaiheissa ja hallitsee myös yhdistystoiminnan koukerot.

Ei muutosta vaan kehitystä – Kukaan ei halua muuttua, mutta jokainen haluaa kehittyä, Pirkko Lahti tiivistää. – Kun yhteisössä jokin asia häiritsee, voivat jäsenet yhdessä miettiä, mitä pitää kehittää. Hallitukselle ei pidä sälyttää vastuuta kaikesta, vaan sen tulee jakaa vastuuta muille, esimerkiksi perustaa viljelijöistä työryhmiä. Myös puheenjohtajan tulee jakaa vastuuta hallituksessa, se sitouttaa. Joku yleisöstä kertoo onnistuneensa,

kun hän otti projektiin mukaan jo suunnitteluvaiheessa joukon viljelijöitä. Etenemisestä myös tiedotettiin koko ajan. Aina, vuorenvarmasti, väitetään, että asiasta ei ole kerrottu, ”en ole kuullutkaan”. Yleisö remahtaa nauruun: tämä kuulostaa tutulta. Pirkko Lahti jatkaa: – Puolella ihmisistä huomio on kohdistunut muualle, he eivät todellakaan ole kuulleet asiasta. Siksi runsas tiedottaminen kannattaa.

”Kukaan ei halua muuttua, mutta jokainen haluaa kehittyä”

Heimossa elävälle neuvoksi: Ole aito. Vasta kaksitoista kiitosta poistaa moitteen synnyttämän ikävän tunteen.

kk k kk

(Konrad Lorenz) älä nöyryytä, älä syyllistä. asia kerrallaan, ei viittätoista asiaa yhtaikaa. Kommunikaatiosta 30 prosenttia on sanallista, 70 prosenttia ruumiin kieltä. Uskalla myöntää heikkoutesi. Onko joka kahnaukseen pakko reagoida?

Kutsu perhoset puutarhaan liihottelemaan

TEKSTi: JAANA VEIKKOLA-VIRTANEN KUVaT: MAARIT ÄRVÄS

Istuttamalla purppuranpunaisia, vaalean malvansävyisiä, sinisiä, liloja tai keltaisia mesikasvien kukkia lisäät helposti perhosten määrää puutarhassa.

Kaun op u

en on

ah de k

Syy ssy

Ennen kukasta kukkaan liihotteluaan perKymmenien kauniiden perhosten honen on ollut joukosta Suomen kansallisperhoseksi äänestettiin vuonna 2017 toukka, joka on elänyt vaaleansininen paatsamasinisiipi. toukalle sopivassa ravinSe on levinnyt lähes koko Eurooptokasvissa, kuten hedelmäpaan, Pohjois-afrikkaan, aasian puussa, vadelma- tai karhunvatukkapohjois- ja keskiosien kautta pensaassa. Myös Japaniin sekä läpi Pohjois- ja tu ja neitope t kuusamat, paatsaKeski-amerikan aina Panamaan a h rh o na saakka. Suomessa paatsamamat, angervot ja sinisiipi on lähes koko maassa pajut ovat peryleinen sinisiipilaji, jonka hostoukkien esiintyminen noudattaa toukan ravintokasveja, pääasiallisen ravintokasvin, joita ne tarvitkorpipaatsaman, esiintymistä. sevat kehittyäkSuomesta on tavattu peräti 2591 perhoslajia, joista yli 2300:n seen perhoseksi. katsotaan esiintyvän täällä Toukkien suosikkeihin vakiintuneesti ympäri vuoden. kuuluvat myös pietaryrtti, tarhaillakko, Perhoslajeista vain alle 5 provirmajuuri, karhunputki ja huopaohsenttia eli 121 lajia on päivädake. perhosia. Suurin osa on – Monet päiväperhosten toukat, yöperhosia. lähde: www.kansallisperhonen.fi esimerkiksi amiraali-, nokkos-, neito-, liuska- ja karttaperhosen toukka syövät nokkosen lehtiä. Maarit Ärväs sanoo. ja neitop okki Kirjallisuutta: Cajander, riku, erh – Perhostoukkien aun Puutarhan parhaat perhoskasvit. ravintokasveja lisääMikkola, Kauri ja Tanner, Hannu. mällä muutkin hyöPerhospuutarha. dylliset eliöt viihtyvät www.ötökkätieto.fi www.luontoportti.fi puutarhassa paremmin. n ne

alp pi

Paatsamasinisiipi äänestettiin kansallisperhoseksi

Perhostoukille omat ravintokasvit

n ne ho

nokkosper ho n

ja erhosia houkuttelevat kä rik myös asteri-, sikuri-, purtojuuri-, herne- ja huulikukkaiskasvien heimoihin kuuluvat kasvit. Niitä ovat esimerkiksi punahattu, kaunosilmä, syysmaitiainen, kivikkotörmäkukka, ruusunätkelmä ja yrtti-iiso. livyöjäa – Yöperhosia ja kiitäjiä varja ne r̈ ä ten voi istuttaa esimerkiksi u s ip valkotupakkaa, tuoksuköynnöskuusamaa, lääkärinkukkaa sekä syyssyrikkää, joka houkuttelee erinomaisesti myös päiväperhosia, kertoo Maarit Ärväs Sotkamon Taimisto ky:stä. Perhoset levittävät siitepölyä kukasta kukkaan lentäessään. Pölytys hoituu ohessa kun perhoki ja liuska nen siirtyy iput pe ikk r i etsimään ravinp toa seuraavasta saman lajin kukasta. Mitä paremmin marjapensaan tai hedelmäpuun kukkien pölytys on onnistunut, sitä runsaamman sadon se tuottaa.

www.perhospuutarhuri.ﬁ

Meill채 on yli 125 erilaista luomuviljelyyn soveltuvaa luomusiemenlajia! Tilaa nyt! Monia nopeakasvisia salaatteja Tilaa ilmainen uutiskirje Puh. 06-2251363

Feromonit omenak채채ri채isen, pihlajanmarjakoin ja muiden puutarhatuholaisten tarkkailuun. biotus.fi/biologinentorjunta/avomaa/feromonit/ www.biotus.fi

Siirtolapuutarhaperinteiden vaaliminen on

kestävää kehitystä

TEKSTi: TUIJA LUJANEN-LAMPI HELSinKiLäiSEn MarJaniEMEn SiirTOLaPUUTarHan yMPäriSTöTOiMiKUnnan PUHEEnJOHTaJa Ja SSPL:n yMPäriSTöryHMän JäSEn

KUVaT: HELI AHOLA VaLOKUVa: LENA MALM

Suomen siirtolapuutarhatoiminnan perinteet ulottuvat yli sadan vuoden taakse. Ekologiset viljelymenetelmät ovat olleet käytössä alusta alkaen.

ämän päivän siirtolapuutarhuri antaa edelleenkin ekologisuudelle suuren arvon ja merkityksen, sillä ympäristömme hyvinvointia täytyy edistää. Tavoitteenamme on taata myös tuleville sukupolville siirtolapuutarhaelämän ihanuus.Vastuullinen ja ekologinen toiminta, ympäristömme hyvinvointi ja kauneus ovat sille ehdottomia edellytyksiä.

Luonnon ja ihmisten hyvinvointia Laajasti ajatellen ekologinen puutarhanhoito on erittäin moniulotteinen asia. Siirtolapuutarhojen osalta se tarkoittaa mm. mökkeilyä lähellä kotia. Siirtolapuutarhaliiton yhdistyskyselyn 2018 mukaan siirtolapuutarha-alueiden keskimääräinen etäisyys kaupungin keskustasta on 5,7 km, kun keskivertosuoma-

laisen etäisyys kotoa kesämökille on Tilastokeskuksen mukaan 91 km. Ekologinen puutarhanhoito tarkoittaa myös ympäristöystävällisten materiaalien valintaa, kasvien luonnonmukaisen viljelyn harrastamista, luonnonmukaisten tuholaistorjuntamenetelmien käyttämistä, harkintaa veden käytössä, kompostointia omalla palstalla, lainsäädännön mukaista jätehuollon järjestämistä ja yhteisöllisten arvojen kunnioittamista. Siirtolapuutarhassa nämä kaikki toteutuvat.

Puhdasta lähiruokaa arvostetaan

monimuotoisuutta. Ilahduttava tulos oli myös se, että yli 70 prosenttia viljelijöistä haluaa koko ajan kehittää itseään ekologisten viljelykäytänteiden suhteen. Ekologisesti viljeltyä lähiruokaa arvostetaan.Viljelijät toivovat yhdistyksen järjestävän ekologisia tietotaitoja käsitteleviä kursseja, keskustelutilaisuuksia, opintopiirejä ja talkoitakin, joissa vertaisoppiminen on mahdollista työn lomassa. Tämä toive kannattaa nyt ottaa vakavasti jokaisessa siirtolapuutarhassa! Toivottavasti ensi kesän toimintakalentereista löytyy näitä oppimisen mahdollisuuksia.

Kesän 2018 viljelijäkyselyn perusteella kestävän kehityksen mukaiset toimintatavat ovat siirtolapuutarhureille tärkeitä, jopa itsestäänselvyyksiä.Yli 90 prosenttia kyselyyn vastanneista haluaa vaalia ja edistää kestävää kehitystä ja luonnon

Kestävää kesänviettoa kaupungissa -hanke kyselyjen toteutus

v v

yhdistyskyselyn tiedonkeruu suoritettiin 23.1.-11.3.2018. Kyselyyn vastasi 40 siirtola- ja ryhmäpuutarhayhdistystä. Siirtolapuutarhaviljelijöille kohdennetun kyselyn tiedonkeruu suoritettiin 4.6.-15.8.2018. Kyselyyn vastasi 704 siirtolapuutarhaviljelijää.

Lisätietoa hankkeesta (mm. tutkimusraportit) osoitteessa www.siirtolapuutarhaliitto.ﬁ ’ympäristöhanke’ -painike etusivulla. Voit myös kysyä kyselyistä ja niiden tuloksista liiton toimistosta: info@siirtolapuutarhaliitto.ﬁ

Viljelijät toivovat yhdistyksen järjestävän ekologisia tietotaitoja käsitteleviä kursseja, keskustelutilaisuuksia, opintopiirejä ja talkoitakin, joissa vertaisoppiminen on mahdollista työn lomassa.

VI LJEL I JÄKYSELYSTÄ PO IMI TTUJA KEIN OJA EKOLO GISEEN VI LJ ELYYN

a a a

Huolehdi, että maaperä voi hyvin. Käytä kompostia maanparannukseen ja viherkatetta lannoitteena. Terveen ihmisen virtsa on myös hyvä lannoite, kunhan sen vain muistaa laimentaa vedellä. Virtsa sopii erittäin hyvin pensaiden, nurmikon ja perennojen lannoitukseen keväällä sekä yksivuotisille kasveille koko kasvukauden ajan. Virtsa sopii myös lehtikompostille hyväksi käyttöaineeksi.

a a

Kateviljely on helppoa, sillä silloin maata ei tarvitse niin paljon muokata. Laitat vaan reilusti heinää, ruohosilppua, syyslehtiä tai kitkettyjä ja terveitä kasvinosia kasvien juurille ja ympärille. Katteet tuottavat lämpöä ja kompostoituvat sekä houkuttelevat kastematoja ja muita pieneliöitä. Maa kuohkeutuu ja pysyy kosteana eli kastelun tarve vähenee. Viljelykierto eli vuoroviljely pitää maaperän ravinteikkaana ja kuohkeana sekä auttaa tuholaisten torjunnassa. Vaihda viljelykasvien istutuspaikkoja vuosittain. Tärkeintä on vaihtaa joka vuosi perunoiden, kaalien ja sipuleiden paikkaa. Piirrä itsellesi muistikirjaan kartta kasvimaistasi vuosittain, se auttaa keväisten kylvöjen suunnittelussa. Linnunpöntöt ja hyönteishotellit sekä perhosia houkuttelevat kukat tuovat palstallesi tarpeellisia hyönteisiä. Osa hyönteisistä syö tuholaisia, osa huolehtii pölytyksestä.

a a

Pidä huolta kasvien hyvinvoinnista, sillä hyväkuntoinen kasvi kestää paremmin kasvintuhoajia. riittävä kastelu ja lannoitus parantavat kasvin vastustuskykyä. Vioittuneiden kasvinosien poisto vähentää kasvitautien kulkeutumista. Kitke rikkakasvit. Kerää etanat ja kotilot käsin pois ja upota ne kuumaan veteen kuolemaan. Luonnonmukainen tuholaistorjunta edesauttaa puhtaan sadon saamista. yksinkertaisimmillaan kuuma vesi (noin +50°C) tai kylmä vesisuihku voi häätää kirvoja ja punkkeja kasvien lehdiltä ja versojen kärjistä. itsetehdyt kasvinsuojeluaineet eli itsetehdyt litkut sopivat harrastajapuutarhurin käyttöön parhaiten. Kannattaa tutustua kasvinsuojelun kotikonsteihin esim. martat.ﬁ – sivuilla (puutarha, kasvitaudit ja tuholaiset ja kasvinsuojelua kotikonstein). Kerää sadevettä ja harmaata vettä (laimeat pesuvedet) talteen ja käytä niitä mieluiten ei-syötävien kasvien kasteluun. älä kastele letkuvedellä päiväsaikaan, sillä suurin osa vedestä haihtuu ilmaan. Laita kasteluletku aina suoraan kasvien juurille ja valuta lempeästi. Valitse ympäristöystävällinen energiamuoto lämmittämiseen. ilmalämpöpumput, aurinkoenergia, pelleteillä lämmittäminen esimerkiksi kamiinassa. Tutustu oman siirtolapuutarhayhdistyksesi ohjeisiin. Kysele käyttäjäkokemuksia muilta ja ota asia puheeksi yhdistyksen kokouksissa. Tee arjen ekoteko ja säästä energiaa!

K Kiertotaloutta iertotaloutta k kotipuutarhaan otipuutarhaan Biolan kompostorit puutarhaja biojätteen kompostointiin. Tällä koodilla kaikki kompostorit verkkokaupastamme (biolan.fi -> Verkkokauppa) ilman toimituskuluja 19.6.2019 saakka. koodi: SIIR SIIRTOLA2019 TOLA2019

Jauhelihakeitto Liemi:

1,5 l vettä 1 rkl kurkumaa 1 rkl pippurisekoitusta 1 rkl juustokuminaa 1 rkl savupaprikaa 2 dl tomaattiketsuppia 1 dl tuoretta timjamia 0,5 dl punaviinietikkaa reilu suola 400 g jauhelihaa 100 g perunakuutioita 100 g porkkanakuutioita 100 g sellerikuutioita 100 g palsternakkakuutioita 100 g lanttukuutioita

KEITTIÖSSÄ

Vinkki: Keiton päälle lautaselle voi laittaa persiljaa, ruokajugurttia tai tuorejuustoa.

Laita vesi ja mausteet kattilaan, keitä vahvan makuinen liemi, reilulla suolalla. Kun liemi kiehuu, laita raaka jauheliha kattilaan kerralla. Sekoita vispilällä jauheliha irtonaiseksi. Keitä noin 15 minuuttia. Paahda juurekset pannulla tai uunissa ja lisää kattilaan. Hauduta kypsäksi. Tarvittaessa lisää vettä. Tarkista maku.

g gg

MARITTA DANIELSSONilla on mökki Turussa Kupittaan siirtolapuutarhassa.

”Herkkuhetkiä! ”

Osallistu vuoden 2019 valokuvauskilpailuun:

Kuvaa upeaa hyötypuutarhaasi ikuista oman työsi tulos – kasvimaasi, marjapensaasi, kasvihuoneesi, hedelmäpuusi. aiheena mikä tahansa hyötypuutarhasi osa tai sen tuottama anti, josta olet ylpeä. Ota kuvia läheltä ja kaukaa tai vaikka aamulla ja illalla ja lähetä 1–3 parasta kuvaasi Siirtolapuutarha-lehden valokuvakilpailuun. Kolme parasta kuvaa ja kunniamaininnan saaneet kuvat julkaistaan tämän vuoden viimeisessä Siirtolapuutarha-lehden numerossa. Voittaja palkitaan S-ryhmän 50 euron lahjakortilla!

tään ainoastaan valokuvauskilpailua varten ja tiedot hävitetään (kuvaan tekijänoikeussyistä liitettyä kuvaajatietoa lukuun ottamatta) voittajan julkaisemisen jälkeen.

Kilpailun säännöt:

6. Parhaita kuvia saatetaan käyttää Siirtolapuutarha-lehdessä myöhemminkin – kuvaaja mainitaan. Jos et anna tähän suostumusta, muistathan mainita sen lähettäessäsi kuvat.

1. Lähetä 1–3 itsesi tai perheenjäsenesi ottamaa valokuvaa digitaalisessa muodossa osoitteeseen info@siirtolapuutarhaliitto.ﬁ maanantaihin 12. 8. mennessä. 2. Voit lähettää kuvat sähköpostin liitteenä tai jonkun pilvipalvelun (WeTransfer, Google Photos tms.) kautta.

4. Kerro myös kuvanottotilanteesta lyhyesti. Kuvat voivat olla vuonna 2019 otettuja tai jo aikaisempina vuosina kuvattuja. 5. Jos kuvissa on mukana ihmisiä, pyydäthän heiltä suostumuksen siihen, että osallistut kuvalla valokuvakilpailuun, jonka voittajakuvat julkaistaan painetussa Siirtolapuutarha-lehdessä ja sen näköislehdessä verkossa.

7.Lehden talkoohenkinen tuomaristo valitsee kuvista kolme parasta ja kunniamaininnan saavat kuvat, jotka julkaistaan Siirtolapuutarha-lehdessä. JVV

3. Kerro kuvaajan nimi, oma nimesi, kuvaajan osoite ja siirtolatai ryhmäpuutarha, jossa kuva on otettu. Henkilötietoja kerä-

S U O M E N S I I R T O L A P U U TA R H A L I I T T O

KUVa: HEIKKI LUOTO

Vieraslajiseminaari kiinnosti Siirtolapuutarhaliitto oli yksi pääyhteistyökumppaneista 9.4.2019 järjestetyssä Vieraslajit puutarhassa -seminaarissa. Seminaariin osallistui paikan päällä Hy:n Tiedekulmassa yli 80 henkilöä. Valtakunnallista lisätavoittavuutta tärkeä aihe sai suorana lähetyksenä verkossa. Seminaarivideo on katsottavissa kokonaisuudessaan Helsingin yliopiston Unitube -kanavalla (https://www.helsinki.ﬁ/ﬁ/ajankohtaista /unitube ). Liitto tulee kevään aikana julkaisemaan seminaarista puhujakohtaiset videot omalla youtube-kanavallaan. näitä yhdistykset voivat halutessaan hyödyntää alustuksena jäsenilleen järjestettävissä vieraslajien teematilaisuuksissa. TW

Siirtolapuutarhaliiton ilmaiset alueelliset puutarhakurssit kesällä 2019 ti 07.05. klo. 17:00 HÄMEENLINNA: Kantolanniemen siirtolapuutarhan yhteismaja

la 1.6. klo. 13:00 TURKU: Kupittaan ryhmäpuutarhan Keskusmaja, Kunnallissairaalantie 4

Puutarhan parhaaksi – luonnollisesti (Miten toteutan kestävää kehitystä palstalla/puutarhassa?)

Maaperän kunto ja hoito la 08.06 . klo. 13:0 0 JOENSU U: Linnunla hden siir tolapuuta rhan Kesk usmaja Puutarh an parh aaksi – luonnollis esti

ti 21.05. klo. 16:00 ROVANIEMI: Kaukon koulu Maaperän kunto ja hoito to 23.0 5. klo. 17:00 KOTKA : Metsola n siirtola puutarh an Kesk usmaja Puutarh an par haaksi – luonn ollisest i su 26.5. klo. 13:00 LAHTI: Kotiniemen siirtolapuutarhan Puutarhapirtti Maaperän kunto ja hoito

00 ma 10.06. klo. 17: TAMPERE: utarhan Kartano niihaman ryhmäpu ksi – luonnollisesti Puutarhan parhaa

la 15.06. klo. 13 :00 HELSINKI: Kerhotalo Marja la, Marjaniemen siirtolapuutarha Kaikki hyötykäy ttöön (Kierrätys puutar hanhoidossa)

Lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet liiton nettisivulla: https://www.siirtolapuutarhaliitto.fi/toiminta/liiton-tapahtumat/tapahtumat-2019/

Avoimet Puutarhat 7.7.2019 Avaa porttisi: nauti päivästä puutarhaihmisten kanssa Vihreä ja värikäs avoimet Puutarhat -tapahtuma järjestetään sunnuntaina 7. heinäkuuta. Jälleen kerran pääsemme tutustumaan mielenkiintoisiin suomalaisiin kotipuutarhoihin ja erikoiskohteisiin. Tapahtuman suosio on kasvanut vuosi vuodelta: viime vuonna mukana oli 600 mielenkiintoista puutarhakohdetta. ilmoittautumisaika tapahtumaan on alkanut www.avoimetpuutarhat.ﬁ -sivuilla, jossa voi käydä myös tutustumassa aikaisempiin kohteisiin. Teemana on ”Puutarha ei ole koskaan valmis, mutta aina kokemisen arvoinen”, sillä puutarhan keskeneräisyys ei ole esteenä osallistumiselle. Jokainen puutarha on täynnä eläviä vinkkejä puutarhanhoidosta, kasveista ja niiden käytöstä. Parasta antia ovat omistajien aito innostus ja halu jakaa kokemuksiaan muiden harrastajien kanssa. Viime kesänä suosittuja olivat erilaiset opastetut kierrokset, joiden aikana on mahdollisuus nauttia puutarhasta ja oppia uutta. Tänä vuonna erityisteemana on kestävä puutarha. Puutarhaharrastaminen vaikuttaa parhaimmillaan positiivisesti meihin ihmisiin, eläinkuntaan ja ilmastoon.

Yksi minulla olisi vielĂ¤: ettĂ¤ oltaisiin hiljaa paikallaan ja sataisi. Kai Nieminen