Siirtolapuutarha 3/2019 by Suomen Siirtolapuutarhaliitto

puutarha 3/2019

MEILLEKÖ AURINKOENERGIAA? PUUTARHAOPPIA LEPAALTA JO 70 VUOTTA PORUKKAMEININKIÄ LITUKALLA UUSIEN SIIRTOLAPUUTARHUREIDEN TUKIHENKILÖ

SADON HYÖDYNTÄMINEN JA

YLIJÄÄMÄSADON KÄYTTÖ

S I S Ä LT Ö

Tämän numeron teema: Sadon hyödyntäminen ja ylijäämäsadon käyttö

KEVÄÄN MERKKI

Kun siirtolapuutarhurit saapuvat Lepaan kurssille 7

EDELLÄKÄVIJÄ

Suomen ensimmäinen puutarhaopisto Lepaalle 8

UUTTA TEKNOLOGIAA MÖKILLE

Miten hyödyntäisin aurinkoenergiaa? 10

MÖKKILÄISEN OMAT AURINKORATKAISUT

Valoa poluille ja puutarhaan 12

MANSIKKAPAIKKA

PORUKKAMEININKIÄ LITUKALLA

Mitä tekisimme yhdessä? 16

YHDISTYS- JA VILJELIJÄKYSELYN ANTIA

Ylijäämäsatoa voi hyödyntää monin tavoin 18

PALSTAN SATOAARTEET

Kokkaa, leivo, pakasta ja kuivata 19

UUSIEN SIIRTOLAPUUTARHURIEN TUKIHENKILÖ

Kysäise Sarilta 20

KESÄKUKKIAKIN KANNATTAA HOITAA

Karsi ja leikkaa kauniiksi 23

TERAPIAPALSTA

Pirkko Lahden kolumni 24

MINUN MÖKKINI

Mökkiläiseksi ystävien yllyttäminä 26

KYSYMYKSIÄ PALSTALTA

Leena Luoto vastaa kysymyksiin 28

KEITTIÖSSÄ

Sanna Michaelin keskikesän piirakka 29

POIMINTOJA MAAILMALTA

Ruotsin ja kansainvälisen siirtolapuutarhaliiton lehdistä 29

MUUMIPEIKON JUHANNUSRUNO

SUOMEN SIIRTOLAPUUTARHALIITTO TIEDOTTAA

Käsissäsi oleva Siirtolapuutarha-lehti on painettu uudenlaiselle – aiempaa ekologisemmalle – paperille. Lehden paperi – MultiOffset® – on päällystämätön, hiokkeeton offsetpaperi, jolle on myönnetty EU-ympäristömerkki. EU-ympäristömerkkijärjestelmä on osa Euroopan yhteisön kestävää kulutusta ja tuotantoa koskevaa politiikkaa, jolla pyritään vähentämään kulutuksen ja tuotannon kielteisiä

vaikutuksia ympäristöön, terveyteen, ilmastoon ja luonnonvaroihin. Valitulla paperilla on myös PEFCsertifikaatti. PEFC edistää ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää metsätaloutta. Lehden paperin vaihtaminen on Siirtolapuutarhaliiton ja sen hallituksen nimeämän lehden kehittämisestä vastaavan toimitusneuvoston tietoinen ja kestävää kehitystä tukeva valinta.

PÄ Ä K I R J O I T U S

Laula työtä tehdessäsi, laula askelet allasi keveiksi

elailin saamaani hieman yli satasivuista Siirtolapuutarhalaisen Laulukonttia vuodelta 1948. Kyseisestä laulukirjasta on tehty laajennettu uusintapainos ainakin vielä 1961. Kirjan alkusanoissa mainitaan kuinka siirtolapuutarhalaiset ovat ahkeria laulajia ja siksi heille on tehty oma laulukirja. Lienevätkö vielä tänäkin päivänä? Vaikea sanoa, yksittäisiltä palstoilta ei laulua useinkaan kuulu eikä yhteislaulutapahtumiakaan nähdäkseni kovin paljon yhdistyksissä nykyisin järjestetä. Kirjasen laulut ovat aikoinaan olleet ”kaikille” sanoiltaan ja säveliltään tuttuja lauluja. Aika on tehnyt tehtävänsä ja kyseisiä lauluja harva enää ulkoa osaa. Nykyisin laulut ja laulajat ovat täysin toiset,

sisältö siis kaipaisi päivitystä ja taitaisi mennä täysin uusiksi. Samalla tavalla kuin menneiden vuosikymmenten laulut unohtuvat, monesti unohtuvat myös säännöt ja ohjeet, joita yhdistyksissä on päätetty aikoinaan noudattaa. Kaikkiin noihin, ehkä nykyisin ihmetystä herättäviin asioihin on ollut perusteet, joilla on luotu pohja hyvälle yhdessä toimimiselle. Siksi on hyvä ennen niiden hylkäämistä miettiä, miksi ne on aikoinaan tehty ja miksi ne kenties ovat pysyneet muuttumattomina vuodesta toiseen. Ovatko ne sittenkin olleet yhteisölle tarpeellisia ja ovatko kenties pienen päivityksen jälkeen edelleen? Muutoksille on aikansa ja ne on vain hyväksyttävä. Kuitenkin muutoksien pitää lähteä perustelluista yhteisistä, tarkkaan harkituista tarpeista, eikä niitä pidä tehdä lyhytnäköisesti vain pienen äänekkään ryhmän tai yksilön tahdosta.

Vuoden 2019 aineiston toimituspäivät

Tämän numeron tekemisessä avustivat:

PERTTI LAITILA Päätoimittaja

Nro 4

16.8.

Nro 5

11.11.

Oili Jyrkämä, Maylis Karjalainen, Pirkko Lahti, Maarit Louekari, Leena Luoto, Anne Mattsson, Sanna Michael, Pertti Laitila, Kati Ruotsalainen, Eva Rönnblom, Pirjo Siitonen, Tina Wessman

Siirtolapuutarha 3/2019

Kesä ja mahdollisuudet itsensä toteuttamiseen ovat viimeistään nyt kaikkien ulottuvilla. Nauttikaa kasvun ihmeestä, auringosta, kesäisistä sateista ja hiljalleen kypsyvästä sadosta. Osallistukaa yhteisiin tapahtumiin ja tutustukaa muihin viljelijöihin tai piiloutukaa palstallenne, kun siltä tuntuu, mutta muistakaa myös levätä. Suomen kesä, kun on kuitenkin edelleen kovin lyhyt. Ja alussa mainitsemastani laulukontista Vilma Reinilän kirjoittamin sanoin, vaikka kovin harva taitaa enää palstallaan kyseisiä työkaluja käyttää: Oi kuuntele kutsua mullan ja maan, käy kiinni kuokkaan ja auraan, ja kuoki ja kylvä ja kastele vaan! Pian näät siinä kasvun vauraan. Oikein hyvää ja lämmintä viljelykautta

Siirtolapuutarha-lehti ilmestyy myös näköislehtenä yhden numeron viiveellä verkossa.www.siirtolapuutarhaliitto.fi/ siirtolapuutarha-lehti/nakoislehti/ Kannen kuva: Werner Lehmann

84. vuosikerta | ISSN 0359-4955

JULKAISIJA Suomen Siirtolapuutarhaliitto ry. PÄÄTOIMITTAJA Pertti Laitila | puh. 041 444 6242 | pertti.laitila@gmail.com TOIMITUSSIHTEERI Jaana Veikkola-Virtanen | puh. 050 511 6791 | jaanam.veikkola@gmail.com ULKOASU Lena Malm/Jasilti TOIMITUSNEUVOSTO

Maylis Karjalainen, pj. | Irja Appelroth | Pirkko Kilpeläinen | Olli Salin | Harri Tiainen Tmi Johanna Pelto | johanna@johannapelto.fi, | puh. 040 9030 141 PAINOPAIKKA Grano Oy PAINOSMÄÄRÄ 4000 kpl TILAUSHINTA 35,-/vsk ei-jäsenille kotimaassa PANKKIYHTEYS Nordea | IBAN FI73 1436 3000 1010 85 LIITON TOIMISTO Pengerkatu 9 B 39 | 00530 Helsinki | puh. (vaihde) 010 321 3540 (8,35 snt/puh +16,69 snt/min. sis. alv 24 %) | puh (jäsenpalvelut) 050 911 8191| info@siirtolapuutarhaliitto.fi | www.siirtolapuutarhaliitto.fi | Toimisto palvelee puhelimitse arkisin klo 10–14, kesä–elokuu tiistaista torstaihin klo 10–14. Osoitteenmuutokset oman yhdistyksen kautta. Toimitus pidättää oikeuden toimitukselle lähetetyn aineiston toimittamiseen ja lyhentämiseen. Julkaistujen kirjoitusten ja valokuvien osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kielletty. Lehti ei maksa palkkioita lukijoiden kirjoituksista eikä kuvista. SIIRTOLAPUUTARHA 4/2019 ilmestyy syyskuun puolessa välissä. ILMOITUSMYYNTI

Siirtolapuutarhureiden saapuminen Lepaalle on varma kevään merkki

TEKSTIT JA KUVAT: ANNE MATTSSON

Lepaan kurssi on aina ollut suosittu. Ensisijaisesti se on tarkoitettu liiton jäsenyhdistysten siirtolapuutarhureille.

ämeen ammattikorkeakoulun lehtori Eija Rekolalle siirtolapuutarhureiden saapuminen Lepaalle on varma kevään merkki. Hän on toiminut kurssin vetäjänä yli kymmenen vuoden ajan. Opetukseen osallistuu myös muita opettajia. Kurssin sisältö on pyritty suunnittelemaan siten, että se hyödyttää mahdollisimman monia, vasta-alkajista konkareihin. Sisällön kanssa tasapainoilu on haasteellista, sillä siirtolapuutarhakurssilaisten taustat vaihtelevat suuresti. Rekolan mukaan sinä aikana, jolloin hän on ollut kurssin vetovastuussa, on 4

Lepaan puutarhakurssilaiset keväällä 2019.

havaittavissa ollut mielenkiinnon siirtyminen koristekasveista hyötykasvien suuntaan.Toinen muutos on tapahtunut osallistujien ikärakenteessa. Kurssilaisten keski-ikä on laskenut ja mukaan on tullut mökin vasta hankkineita.

Kevään 2019 kurssilla hyvä meininki Tämän kevään kurssi pidettiin 8.4.–12.4. Kurssi alkoi maanantaiaamuna ja päättyi perjantaina lounaaseen. Osa kurssilaisista saapui Lepaalle jo edeltävänä sunnuntaina. Kurssilla majoitutaan oppilaitoksen soluasunnoissa, joissa on keittiö ja oles-

kelutila sekä 3-4 makuuhuonetta. Opetus perustui luentoihin ja keskusteluihin. Ammattitaitoiset opettajat käsittelivät monipuolisesti siirtolapuutarhureille tärkeitä aiheita, kuten hyötyja koristekasveja, kasvitauteja ja tuholaisia, omenapuiden varttamista sekä puiden ja pensaiden leikkausta. Yhtenä päivänä harjoiteltiin omenapuiden leikkaamista keväisessä räntäsateessa. Kurssilaiset vaikuttavat kurssin sisältöön omalla toiminnallaan. Opetus on interaktiivista. Siirtolapuutarhureiden kysymykset ja keskustelunavaukset vaikuttavat siihen, mitä asioita minäkin

L E PA A N K U R S S I

Siirtolapuutarhurit käyneet Lepaan puutarhakursseilla jo 70 vuotta

Tehtävän saattoi tehdä myös ryhmätyönä.

Perinteikäs siirtolapuutarhureille räätälöity Lepaan puutarhakurssi on hieno aloitus siirtolapuutarhakaudelle. Liiton järjestämä kurssi täytti tänä vuonna kunniakkaat 70 vuotta.

Vapaamuotoisessa keskustelutilaisuudessa käytiin vilkasta ajatustenvaihtoa. Keskustelua johti liiton puheenjohtaja Pertti Laitila.

vuonna painotetaan. Opettajat vastaavat kysymyksiin laajalla kokemuksellaan, ja kaikilla on mahdollisuus käydä monipuolista kokemusten ja ajatusten vaihtoa. Opettajien mukaan siirtolapuutarhurit ovat sekä haastavia että innostavia opiskelijoita. Opettajilta edellytetäänkin taitoa pitää kurssiohjelmasta kiinni, sillä

keskustelut rönsyilevät herkästi.

Vapaata iltaohjelmaa

Ensimmäisenä iltana Siirtolapuutarhaliitto järjesti kurssilaisille vapaamuotoisen keskustelutilaisuuden kakkukahveineen. Liitosta keskustelutilaisuuteen osallistuivat puheenjohtaja Pertti Laitila sekä liittosihteeri Tina Wessman.

Siirtolapuutarhaliiton kursseilla Lepaalla on vuosien saatossa oppinsa saanut jo reilusti toista tuhatta viljelijää. Kurssipaikkana toimii Hämeen ammattikorkeakoulun kampus Hattulan Lepaan kylässä. Viisipäiväinen kurssi kestää maanantaista perjantaihin ja kattaa kolmen opintopisteen arvoiset opinnot HAMK:n avoimessa ammattikorkeakoulussa. Pitkään jatkunut ja suunnitelmallinen koulutustoiminta on ainutlaatuista myös kansainvälisessä mittakaavassa. Se että siirtolapuutarhureiden kurssituksella on näinkin pitkä historia ja että koulutus järjestetään maamme korkeatasoisessa puutarha-alan oppilaitoksessa, on vertaansa vailla myös kansainvälisellä mittapuulla tarkasteltuna. Me voimme olla Suomessa tästä ylpeitä!

Omenapuun leikkausta. Tässä etsitään kirvoja omenapuun versosta.

Jäsenetu: Liitto maksaa Lepaan kurssista yli puolet Lepaan puutarhanhoidon kurssilla on pitkä perinne. Kurssin osallistumismaksu halutaan pitää alhaisena, jotta mahdollisimman monella on mahdollisuus osallistua kurssille. Kurssimaksu (130 euroa) kattaa sekä koulutuksen että kurssin aikaisen täysihoidon, koska liitto osallistuu kustannuksiin maksamalla niistä yli puolet. Ei-jäsenyhdistysten viljelijöiltä osallistumisesta perittiin tänä vuonna kurssin omakustannushinta 290 euroa.

Oma sivu Lepaan kurssille liiton nettisivustolle Liiton nettisivustolle www.siirtolapuutarhaliitto.fi on avattu oma sivu Lepaan kurssille (Toiminta / Lepaan kurssi). Sivulla on mm. kevään 2019 kurssilla kuvattu video.

Järjestettyä iltaohjelmaa ei muutoin ollut, mutta Lepaan alue on laaja ja tarjoaa hyvät puitteet esimerkiksi ulkoiluun. Omenapuiden leikkaamispäivän

päätteeksi osa kurssilaisista lähti sulattelemaan räntäsateen kylmettämiä jäseniään Lepaan Matkailu Oy:n savusaunaan. Savusaunan pehmeissä löylyissä ja saunan

L E PA A N K U R S S I

pihalla olevassa lämpimässä paljussa saattoi nauttia myös tunnelmallisesta lumisateesta. Eräät innostuivat heittämään talviturkin Lepaan virtaan. Lepaalla on viini- ja puutarhamyymälä sekä viinitila, jossa kurssilaiset ovat monena vuonna pitäneet viinimaistajaiset. Niin mekin teimme. Lepaalla tuotetaan vuosittain noin 17 000 litraa viinejä, siidereitä, liköörejä ja tisleitä, joiden raaka-aineet kasvatetaan ja kaikki tuotantovaiheet tehdään paikan päällä Lepaalla. Kampuksella on erinomainen puutarhaalan kirjasto, joka on avoinna normaalisti vain päiväsaikaan. Poikkeuksellisesti sitä pidettiin meitä varten auki yhtenä iltana kurssiviikolla. Lisäksi kampuksella toimii oppilaskunnan ylläpitämä kioski, jossa on myynnissä laaja valikoima kohtuuhintaisia puutarha-alan julkaisuja.

Mitä kurssista jäi käteen? Kurssi antoi osallistujilleen uutta intoa ja varmuutta puutarhanhoitoon. Osallistujat kehuivat opettajien syvää ammattitaitoa ja pedagogista osaamista. Lisäksi arvostettiin toisten kurssilaisten vertaistukea. Opiskelutahti oli tiivis ja aihealue laaja. Rajallista aikaa kohdennettiin tärkeimpinä pidettyihin asioihin. Vähemmälle käsittelylle jääneitä asioita voi kerrata kurssimonisteista kurssin jälkeenkin. Opettajat käyttivät luennoissaan havainnollistavia esimerkkejä ja perustelivat ohjeistuksiaan taitavasti. Kuten eräs opettajista totesi, aito oppiminen on sitä, että uuden asian sisäistettyään ei voi ajatella asiaa enää vanhalla tavalla. Kun on esimerkiksi ymmärtänyt, miten marjapensaan taimi kasvaa, sen osaa istuttaa riittävän syvälle. Kurssilaiset sopivat palaavansa Lepaalle elokuussa, kun alueella järjestetään vuotuinen Lepaan näyttely. Eija Rekola lupautui pitämään ryhmälle oman esittelykierroksen vihannesnäytemaalla. Kyseessä on ikään kuin luokkakokous.

Puutarha-alan koulutuksen edelläkävijä Lepaalle perustettiin Suomen ensimmäinen puutarhaopisto vuonna 1910. Sydän-Hämeessä Vanajaveden laaksossa sijaitseva Lepaan alue on suotuisien olosuhteiden ja tärkeän vesireitin vuoksi ollut jo rautakaudella Hämeen tiheimmin asuttua seutua. Esihistoriallisesta asutuksesta kertovat lukuisat asuinpaikkalöydöt, muinaispellot, miekanhiontakivet, linnavuoret ja kalmistot. Lepaan pienilmasto, luonto ja rehevä maaperä olivat erityisen suotuisia viljelykulttuurin kehittämiselle. Lepaa tulee sanasta levas, mikä tarkoittaa lettoa tai matalaa rantaa.

Arvostettuja ammattilaisia yli sadan vuoden ajan Lepaalla on keskiajalta asti sijainnut merkittävä aateliskartano. Kartanoa ovat hallinneet useat eri suvut aina 1800-luvun loppuun saakka, jolloin kartanon viimeinen isäntä Carl Packalen testamenttasi omaisuutensa valtiolle. Testamentin mukaan Lepaalle perustettiin puutarhaopisto vuonna 1910, Suomen ensimmäinen. Siitä alkaen Lepaalta

on valmistunut arvostettuja alan ammattilaisia. Nykyään puutarha-alan koulutuksesta Lepaalla vastaavat Hämeen ammatti-instituutti ja Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Ammatti-instituutissa voi suorittaa puutarhurin perustutkinnon joko puutarhatuotannon tai viheralan osaamisaloilta. Lisäksi siellä on mahdollista suorittaa ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. HAMK:n puolella opiskellaan puutarhatalouden ja rakennetun ympäristön koulutusohjelmissa. Lisäksi järjestetään monipuolista puutarha- ja viheralan täydennysja lisäkoulutusta. Lähde: Hämeen ammattikorkeakoulu ja Lepaan Matkailu Oy.

Ekologisuus ja puhdas energia sopivat siirtolapuutarhaan kuin pioni perennapenkkiin. Auringon energiaa voisi hyödyntää Motivan Milja Aarnin mukaan puutarhoilla nykyistä enemmänkin, sillä paneeleilla ja keräimillä voi tuottaa sähköä ja lämpöä päästöttömästi.

Aurinkoenergian hyödyntämisen vaihtoehdot kannattaa selvittää huolellisesti ja valita ratkaisut käyttökohteen ja kokoluokan mukaan. 8

AU R I N KO E N E RG I A

Uutta teknologiaa mökille:

TEKSTI JA KUVAT: JAANA VEIKKOLA-VIRTANEN

Sopisikohan aurinkoenergia meille?

Christer Nyman (vas.) ja Taisto Vuohtoniemi keskustelevat Marjaniemen siirtolapuutarhaan hankituista aurinkokeräimistä.

aihtoehtoja on sekä yhteistilojen isompaan tarpeeseen että esimerkiksi oman mökin vessapolun valaisuun auringon voimalla. Aurinkoenergian hyödyntämisen vaihtoehdot kannattaa selvittää huolellisesti ja valita ratkaisut käyttökohteen ja kokoluokan mukaan. Suuret aurinkosähköjärjestelmät kytketään aina yleiseen sähköverkkoon ja paneeleiden määrästä riippuen ne tuottavat vuodessa sähköä parista tuhannesta kilowattitunnista ylöspäin. – Aurinkosähkö on oikea ratkaisu silloin, kun energiaa käytetään monipuolisesti tilojen ja käyttöveden lämmitykseen sekä sähkölaitteiden ja valaistuksen tarpeisiin, Motivan asiantuntija Milja Aarni kertoo. – Pelkästään käyttöveden, kuten mökkiläisten yhteiskäytössä olevien suihkujen veden lämmitykseen kannattaa paneeleiden sijaan harkita aurinkolämpökeräimiä.

Siirtolapuutarhan yleisellä alueella sijaitsevan vessan sisävalo toimii aurinkoenergialla.

Suunnittelu ja mitoitus tärkeitä Tavallisesti aurinkopaneeleilla pyritään kattamaan noin viidennes kokonaissähkön kulutuksesta, mikä on ympärivuotisessa kotitaloudessa taloudellisesti järkevä mitoitus. Siirtolapuutarhassa voisi pyrkiä järeämpäänkin mitoitukseen, koska kulutus painottuu aurinkosähkön tuotannon kannalta optimaalisesti kesään. – Sähköverkkoon kytketty aurinkosähköjärjestelmä on lähes huoltovapaa ja pitkäikäinen investointi. Paneeleiden käyttöikä on usein 30 vuotta ja enemmänkin. Suunnittelussa kannattaa käyttää Liiketunnistin toimii aurinkoenergialla. asiantuntijaa, joka mitoittaa laitteiston kustannustehokkaaksi alueen sähköjärjestelmän ja päiväsaikaan osuvan kulu- nattaisi hankkia kahdeksan 300 watin paneelia. Lisäksi tarvitaan kolmen kilotuksen pohjalta, Aarni toteaa. Aurinkoteknillisen yhdistyksen watin invertteri aurinkosähkön muunpuheenjohtaja Christer Nyman laskee tamiseksi sähköverkkoon sopivaksi. Järesimerkin, että noin 15 000 kWh:n vuo- jestelmän tuotto on noin 2 200 kWh ja sikulutuksella kerhotalon katolle kan- kokonaishinta noin 3000 euroa. 9

AU R I N KO E N E RG I A

Kun järjestelmä on oikein suunniteltu ja asennettu, ostosähköön turvaudutaan vasta sitten, kun oma aurinkosähkö ei kata kulutusta. Mahdollinen ylituotanto ohjataan sähköverkkoon ja siitä puutarha saa pientä tuloa sähköyhtiöltä. – Aurinkosähköjärjestelmien avaimet käteen -toimitusten hintoja voi vertailla Motivan Aurinkosähköä kotiin -kampanjasivulla, Milja Aarni sanoo.

Aurinkolämmöllä suihkuvedet Marjaniemen siirtolapuutarhan huoltorakennuksessa sijaitsevien suihkujen vesi lämpiää aurinkoenergialla: rakennuksen katolle hankittiin aurinkokeräimiä vuonna 2011. Aurinkoisina päivinä kuumaa vettä on saatavilla keskipäivällä ja iltapäivällä koko ajan, mutta aamuvarhaisella, illalla ja sadepäivinä hanasta saattaa tulla vain haaleaa tai kylmää vettä. Onneksi ongelmaan löytyy ratkaisu. Kahdeksan suihkun vesi lämpiää kesäisin sekä aurinkolämmöllä että ostosähköllä. – Jos aurinko ei riitä veden lämmittämiseen, sähkövastus napsahtaa automaattisesti päälle ja veden lämmittäminen ostosähköllä alkaa, sähkövastaava Taisto Vuohtoniemi kertoo. – Ensin aurinkokeräininvestointia vastustettiin mutta myöhemmin hankintaa on kiitelty, Leo Pusa kertoo. Sähkölaskussa investointi näkyy niin, että ostosähkön kulutus veden lämmittämisen osalta väheni kolmanneksen. – Välillä kun on pitkiä aurinkoisia jaksoja, aurinkokeräin lämmittää noin puolet suihkuvedestä, Taisto Vuohtomieni sanoo. 10

TEKSTI: JAANA VEIKKOLA-VIRTANEN

Mökkiläisen omat aurinkoratkaisut Kun siirtolapuutarhassa on yhdistyksen hallinnoima yhteinen sähköverkko, mökille ei voi hankkia omaa verkkoon kytkettävää aurinkosähköjärjestelmää. Jos mökkiläisellä on oma sähköliittymä ja -sopimus sähköyhtiön kanssa, voi aurinkosähköjärjestelmää harkita.

ienen mökin pieneen kulutukseen järjestelmä voi tulla kuitenkin kohtuuttoman kalliiksi, mutta ympäristönäkökulmasta se on toki järkevää, Milja Aarni Motiva Oy:stä arvelee.

Pieni aurinkopaneeli ja akku Jos aurinkosähköä haluaa käyttää vähän, voi hankkia suljetun aurinkosähköjärjestelmän, joka koostuu pienestä aurinkopaneelista ja akusta. Esimerkiksi 12voltin aurinkopaneelijärjestelmän sähkö riittää pienten, vähän sähköä kuluttavien laitteiden käyttöön: esimerkiksi mökin led-valoihin, kännyköiden lataamiseen, radion kuuntelun ja television katseluun. Virtaa riittää sitä paremmin, mitä enemmän aurinko paistaa. – Hellan, uunin, jääkaapin tai pakastimen energiankulutukseen järjestelmä ei sovi eikä sen tuottama aurinkoenergia riitä, Christer Nyman sanoo. 12-voltin järjestelmä maksaa Christer Nymanin mukaan valmistajasta riippuen noin 500 euroa. Sähkölasku pienenee käyttötavoista ja aurinkoisista

päivistä riippuen vain hiukan, koska sähkösyöpöt hella, uuni, jääkaappi ja pakastin kuluttavat eniten sähköä, joka pitää ostaa sähkölaitokselta.

Valoa poluille ja käymälään Myytävänä on nykyään myös monenlaisia ulkovalaisimia, joissa on pieni aurinkopaneeli ja ladattavat patterit tai akku. Ne on helppo ottaa käyttöön, sillä sähkötöitä ei tarvitse tehdä. – On puutarhavaloja, valonheittimiä ja liiketunnistimia, joiden pienet aurinkopaneelit varastoivat päivällä aurinkosähköä ja syttyvät illalla, Nyman sanoo. – Liiketunnistimissa on hämäräkytkin: niiden valo syttyy illan hämärryttyä, jos ihminen tai esimerkiksi kissa liikkuu liiketunnistimen läheisyydessä. Valo palaa hetken ja sammuu itsekseen. Myös Marjaniemen siirtolapuutarhan kahteen kompostoivaan ulkovessaan saadaan valo aurinkosähköstä. Kahden rakennuksen seinässä on pieni aurinkopaneeli, koska sähköverkon vetäminen rakennuksiin olisi tullut kalliiksi. Aurinkosähköä kotiin -verkkosivulta löytyy runsaasti tietoa aurinkosähköstä ja hankkimisesta sekä 50 aurinkosähköyrityksen tarjoukset mallikohteista. www.aurinkosahkoakotiin.fi

Kestävää kesänviettoa yhdessä

Onko yhdistyksesi Siirtolapuutarhaliiton jäsen? Kaipaako se joskus vertaistukea, lainopillista neuvoa, tietoa yhdistystoiminnasta, ikkunaa alan suuntauksiin, tukea asiointiin vuokranantajan kanssa? Liiton jäsenenä saat tämän ja paljon enemmän.

Lue lisää: www.siirtolapuutarhaliitto.fi/jasenet/jasenedut/ Siirtolapuutarhuruus on elämäntapa, joka yhdistää. Kun yhdistyksesi on liiton jäsen, saat 33 eurolla vuodessa muun muassa jäsenlehden, edullisia, jopa ilmaisia kursseja, etukortin, alennusta Kotipuutarha-lehdestä, mahdollisuuden osallistua Kohtaamispäiville ja paljon muuta. 11

KUVA: ANNE MATTSSON

M A N S I K K A PA I K K A

Schetelig Oy lahjoitti kasvutunnelin Lasten ja nuorten puutarhayhdistykselle. Jo viidennessä polvessa puutarha-alan ammattilaisia palveleva perheyhtiö, joka perusettiin vuonna 1929.

Juhlavuoden kunniaksi lapset ja nuoret saivat kasvutunnelin Helsinkiläisen Kumpulan koulukasvitarhan 4,3 hehtaarin puutarha-alueelle rakennettiin kasvutunneli, jonka lahjoittaa Schetelig Oy tukeakseen Lasten ja nuorten puutarhayhdistyksen sekä Vihreän Oksan Werstaan toimintaa ja kehittämistä. Vähänkyröntiellä sijaitsevan kasvutunnelin avulla yhdistys pystyy tarjoamaan entistä enemmän, etenkin kaupungissa 12

asuvilla lapsille ja nuorille, mahdollisuuksia erilaisiin luontokokemuksiin. Lahjoituksen tärkeimpänä tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten kokemuksia ja tuntemusta luonnosta, kasveista, kasvien kasvatuksesta, puutarhanhoidosta ja puutarha-alasta yleisesti, myös työpaikkana, sillä alalla on tarjolla monenlaisia mahdollisuuksia. Yhdistyksen nuorisotyön lippulaiva on nuorten työpaja, Vihreän Oksan Werstas, joka on tarkoitettu 16–29-vuotiaille työ- tai koulutuspaikkaa vailla

oleville nuorille. Werstaalla tutustutaan puutarha-alan töihin käytännössä Kumpulan koulukasvitarhan viljelyksistä vastaten ja ulkopuolisia pihakohteita hoitaen. Toiminta pohjautuu puutarha-alan opetussuunnitelmaan. 90-juhlavuoden kunniaksi Schetelig haluaa lahjoituksellaan tukea lasten ja nuorten hyväksi tapahtuvaa toimintaa ajatuksella: Nuorissa on tulevaisuutemme. Pidetään heistä ja luonnosta hyvää huolta.

Sekatöörejä saa pitkävartisinakin Viime Siirtolapuutarhalehdessä 2/19 oli juttu puutarhassa käytettävistä työkaluista. Ystävällinen lukija vinkkasi, että markkinoilla on myös pitkävartisia sekatöörejä. Hän ei tulisi toimeen ilman omaa Fiskarsin pitkävartista yhden käden sekatööriään – valitettavasti Fiskarsilta vastattiin, että kyseisen työkalun valmistus on lopetettu. Pitkävartisia sekätöörejä ovat kuitenkin myyneet esimerkiksi Lidl ja Motonet. Ne ovat näppärät vadelmien ja ruusujen perkuussa. Myös ruotsalainen verkkokauppa www.gardenstore.se myy pitkävartista sekatööriä nimellä stångsekatör. Se leikkaa oksan niin, että oksanpätkä jää työkaluun kiinni eikä tipahda maahan. Työkalujutussa mainittiin, että sekatöörejä voi öljytä koneöljyllä tai vaikka rypsiöljyllä. Aktiivinen lukija kertoi oppineensa polkupyörän huoltokurssilla, että rypsiöljy on hapettuva öljy, jota käytetään ihmisen ruoaksi, mutta se jähmettyy kovaksi massaksi, joka ei liukene millään ja estää polkupyörän ketjun liikkumisen. ”Kurssilta jäi mieleeni, että mikä tahansa öljy ei käy koneisiin.” Jos sekatöörejä on tarkoitus käyttää vuosikymmeniä, niiden voiteluun kannattaa käyttää vain voiteluöljyksi tarkoitettua öljyä. JVV

M A N S I K K A PA I K K A

Kirjahyllystäni: Hyötyä, innoitusta ja unelmia Kirjahyllyssäni on satoja puutarhakirjoja, joista muutamia käytän jatkuvasti. Aina en etsi tietoa, vaan haluan tunnelmoida taitavan kirjoittajan ja upeiden kuvien avulla.

Unelmien kotipuutarha Toim. Karin Berglund, Hannele Vainio. 2010, Otava. 44,40€ Adlibris. Tämä oli ensimmäinen kirjahankintani, kun minusta tuli siirtolapuutarhuri. En tiennyt puutarhanhoidosta mitään, mutta täältä sain neuvot villiintyneen pläntin kesyttämiseen, kasvivalintoihin ja työmenetelmiin. Kirjan värikylläinen kuvitus ja laadukas painoasu inspiroivat ja auttoivat näkemään mahdollisuuksia, kun todellisuus koostui vuohenputkesta, tautisista herukkapensaista ja villivadelmien pusikosta. Unelmien kotipuutarhaan palaan edelleen ensimmäiseksi, kun etsin neuvoa.

Derek Jarman’s Garden Derek Jarman. 1995, Thames Hudson Ltd. 22€, Adlibris. Jarmanin puutarha Prospect Cottage sijaitsee Kentissä, Dungenessin ydinvoimalan naapurissa, laakealla tuulten tuivertamalla rannikolla. Jarman loi taiteellisen puutarhan paikkaan, jossa

kasvoi kiviä, simpukankuoria ja ajopuuta. Puutarhan kasvit ovat karuihin olosuhteisiin syntyneitä tai onnistuneesti sinne sopeutuneita. Kun mesisienen kanssa taisteleminen lannistaa, kirja valaa minuun uskoa luonnon kykyyn selviytyä mahdottomissakin olosuhteissa.

Perenner: Inspiration– skötsel– lexikon Marie Hansson, Björn Hansson. 2017, Babel Förlag. 35,40€, Adlibris. Ihmettelen, miksi kirjaa ei ole suomennettu, sillä tämä on perennakirjojen perennakirja! Upeat kuvat ja ideat perennojen yhdistämiseksi inspiroivat, kasvien hoito-ohjeet ovat paikkansa pitävät ja hakemisto on laaja ja monipuolinen. Ostan kohta uuden kappaleen, nykyinen vuoden 2008 painos, on hajoamassa liitoksistaan. Ilman tätä kirjaa en pärjäisi.

Oman pihan terveydeksi Heikki ja Leena Luoto. 2011, Tietoverkosto Eksakti. 31,20, Adlibris. Suomalaisten biologien keräämää tietoa suomalaisille puutarha-harrastajille 150:stä puutarhan hyönteisestä ja kasvitaudista. Ennen kuin tartut mäntysuopaan,

roundupiin tai etikkaan, selvitä, mistä on kyse. Luodoilla on viesti, joka toistuu heidän Puutarhan parhaaksi-sivustollaan: jokaisella eliöllä on luonnossa tehtävänsä. Torjunta voi ilman kunnollista tunnistamista olla tuhoisa sellaiselle, joka onkin puutarhalle hyväksi. Växtriket – att skapa en trädgård Lars Ring, Jan Rundgren. 2011, Bonnier Fakta. Loppuunmyyty. 360m2 Söderbrunnin siirtolapuutarhassa Tukholman yliopiston naapurissa. Raskas savimaa muuttuu 18:ssa vuodessa suunnittelijan ja kulttuuritoimittajan käsissä paratiisiksi, jonka mökin inspiraationa on Emanuel Swedenborgin huvimaja Skansenilla. Itse puutarhan esikuvia ovat puolestaan puutarhasuunnittelun megastarojen Vita SackvilleWestin, Piet Oudolfin ja Karl Foersterin luomukset. Kirjan teksti tempaa unelmoimaan kaikesta siitä, mitä omalla pläntillä voisikaan toteuttaa. Sen tunnelmalliset kuvat näyttävät, kuinka eräs unelma muuttuu todeksi. MK

Kiinnostavaa tutkimustietoa: Kimalaisen kyydissä uuteen maailmaan Auli Kilpeläisen suomentamassa kansainvälisesti tunnetun britti-biologin Dave Goulsonin teoksessa Kimalaisen kyydissä on kiehtovaa uutta tutkimustietoa kimalaisista ja niiden elämästä. Kimalaisia on helppo nähdä ja kuulla mutta niiden pesien löytäminen tuottaa tutkijoille paljon päänvaivaa. Pesät voivat sijaita kummallisissa paikoissa. Kimalaiset ovat tärkeitä pölyttäviä hyönteisiä, jotka ovat joutuneet ahtaalle sopivien elinympäristöjen vähentymisen vuoksi. Goulson rohkaisee kaikkia tekemään pieniä tekoja kimalaisten hyväksi – vaikka vain kasvattamaan luonnonkukkia. Kimalaistutkijat ovat saaneet selville, että kimalaisia pesii puutarhoissa paljon enemmän kuin maaseudulla. ”Hehtaaria kohden puutarhoissa oli keskimäärin 36 kimalaispesää – maaseudulla niitä oli paljon harvemmassa.” Maatalousalueella on Goulsonin mukaan harmittavan vähän kimalaisille sopivia pesäpaikkoja. Kimalaisen kyydissä. 2019, Gaudeamus. Hinta n. 32,JVV 13

Porukkameininkiä Litukan siirtolapuutarhalla:

Parasta on rakentaa yhteisöllisyyttä yhdessä

Litukka on mukava paikka. Kaikki ovat kiinnostuneita puutarhanhoidosta eikä yksin tarvitse olla, jos ei halua ja alueella on eri-ikäisiä ihmisiä lapsista ikäihmisiin. Muutamat litukkalaiset ryhtyivät pohtimaan, miten hyvästä voisi tehdä vielä paremman. Mukaan lähti lähes 60 litukkalaista. Sen jälkeen asiat alkoivat vyöryä eteenpäin.

uodostamme siirtolapuutarhayhteisön, jossa on iät ajat tehty asioita yhdessä. Yhteisö ei kuitenkaan automaattisesti ole yhteisöllinen – mutta mitä se yhteisöllisyys oikein on? Yhteisöllisyys koostuu vuorovaikutuksesta, yhdessä olemisesta ja tekemisestä, henkilökohtaisesti merkittävistä suhteista, luottamuksesta ja yhteenkuuluvuudesta. Yleiskäsitteenä yhteisöllisyyttä käytetään kuvaamaan ihmisten välistä yhteistyötä ja monenlaisia yhteistyön muotoja.

Mitä tekisimme yhdessä? Muutamat Litukan palstalaiset ryhtyivät keväällä 2018 pohtimaan, miten hyvästä voisi tehdä vielä paremman? Mitä voisimme yhdessä tehdä lisää ja myös löytää uusia tapoja toimia? Miten vahvistaisimme yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemusta Litukalla? Olisiko mukavaa, jos tuntisimme toisiamme enemmän tekisimme asioita enemmän porukoissa olisi suorempia väyliä vaikuttaa asioihin olisi enemmän mm. harrastusryhmiä yhteisiä tapahtumia toisiltamme oppimista vuorovaikutusta

a a a a a a a a

Litukka-kassit tehtiin Porukkameininki -tapahtumassa

Yhteisöllisyys ei synny itsestään, vaan tekemällä. Päätimme kääriä hihat ja tehdä Litukasta sellaisen, josta palstalaiset voivat olla ylpeitä ja kokea sen aidosti omakseen. Tavoitteemme oli ja on, että yhteisön jokainen jäsen kokee olevansa mukana ja tulee hyväksytyksi sellaisena kuin on. Myös he, joita eniten kiinnostaa puuhailu omissa oloissaan palstalla.

Etsimme yhteisömme arvoja Keväällä 2018 kokosimme ryhmän litukkalaisia avaamaan yhteisöllisyyden sisältöä ja keinoja, miten sitä vahvistamme. Ryhmä edusti monipuolisesti alueemme palstalaisia: nuorempia ja vanhempia, tuoreita ja kokeneempia siirtolapuutarhureita, lapsiperhevanhempiaja tietenkin mukana olivat yhdistyksemme puheenjohtaja ja sihteeri. Lähtökohtamme oli, että aluetta koskevaa kehittämistä ei kannata tehdä ilman, että asialla on yhdistyksen hyväksyntä ja apu. Aloitimme pohtimalla, miksi Litukka on olemassa ja millainen

yhteisömme on, kun se jonain tulevana vuonna on ihan paras. Etsimme näin yhteisömme arvoja. Tässä kohdassa hankkeemme sai nimekseen Porukkameininki ja sille suunniteltiin oma logo. Vähän myöhemmin yhdistyksen hallitus nimesi toiminnalle Porukkameininkivastaavan.

Mukaan lähti lähes 60 litukkalaista Elokuussa 2018 kokosimme palstalaiset yhteen ja saimme hienon lähdön: ensimmäiseen tapaamiseen osallistui lähes 60 litukkalaista, joukossa oli myös lapsia. Työskentelemme kahdessa ohjatussa ryhmässä tehtävää tilaisuuden aikana vaihtaen. Toisessa osiossa tarkastelimme alueemme olemassaolon perusteluja ja ar-

Puutarhan suunnittelukurssilla keväällä 2019.

vojamme: Miksi Litukka on olemassa? Toinen tehtävä keskittyi konkretiaan kolmen kysymyksen avulla: 1) Mitä tietoa tai taidon haluaisit jakaa? Mitä uutta oppia? 2) Mitä tehtäisiin yhdessä, millaiseen toimintaan osallistuisit ja mitä olisit halukas järjestämään? 3) Mistä syntyy hyvä meininki, millaisessa porukassa haluat olla? Lapset kertoivat piirtämällä, millainen on hyvä ja hauska Litukka.

Osallistujien joukosta ilmoittautui ryhmä Litukan siirtolapuutarhalle löytyi valtava määrä merkityksiä, jotka voi ryhmitellä vaikkapa seuraavasti:

Litukka on paikka, joka pitää yllä ja lisää fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia, vahvistaa omaa ja lasten suhdetta luontoon, on kesänviettopaikka autottomille ihmisille ja ekologinen vaihtoehto lyhyiden välimatkojen vuoksi, tuottaa puhdasta lähiruokaa, tuo yhteen eri-ikäisiä ihmisiä, vahvistaa yhteisöllisyyttä, myös lähiympäristön kanssa, puhdistaa kaupunki-ilmaa ja toimii kaupunkilaisten viherkeitaana.

a a a a a a a a

Jaettavaa tieto-taitoa löytyi vuosiksi eteenpäin, samoin uusien asioiden oppimistoiveita. Hyvän Porukkameiningin ainekset löytyivät helposti.Tärkeäksi koettiin tutustuminen muihin palstalaisiin,

asioiden tekeminen mieluummin pienissä porukoissa kuin yksin, matalan kynnyksen tapahtumat, kiitetään, kehutaan ja jaetaan positiivisia asioita. Näin on myös helpompi pyytää ja antaa apua. Tapaamisessa vallitsi innostunut tunnelma ja keskusteluissa oli avoin ja toisia kuunteleva henki. Meillä oli kerrassaan hauskaa. Osallistujien joukosta ilmoittautui ryhmä, joka oli valmis kehittämään Porukkameininkiä eteenpäin.

Yhdessä on helppo innostua Kesän 2019 suunnitelmia tehtiin jo viime syksynä liitettäväksi yhdistyksen toimintasuunnitelmaan. Kehittäjäryhmä kokoontui maaliskuussa suuntana tämän kesän toiminnan viimeistely ja toteuttajien varmistus. Monenlaista keskustelun tuoksinassa saatiin valmiiksikin. Kevään/kesän aikana Porukkameiningin hengessä Litukalla toteutuu ainakin seuraavaa: kolmen illan Puutarhan suunnittelukurssi, Puutarhajumppa, Iloinen kesäilta, Pelikahvila kerran kuukaudessa ja toistemme palstoihin tutustuminen Puutarhakävelyillä. Kaikki tapahtumat hoidetaan omin voimin ja palstalaiset antavat oman osaamisensa/ammattitaitonsa yhteiseen käyttöön. Kuinka tapahtumat loppujen lopuksi alueen väen tavoittavat - jää nähtäväksi.

”Päätimme kääriä hihat ja tehdä Litukasta sellaisen, josta palstalaiset voivat olla ylpeitä ja kokea sen aidosti omakseen.”

Kokemuksemme mukaan Porukkameiningin tapainen hanke tarvitsee vetäjän, yhdistyksen mukana olon, paljon tiedottamista ja mahdollisimman avointa suunnitteluprosessia. Tärkeintä on saada alueen väki alusta alkaen mukaan innostumaan ja luomaan tulevan toiminnan suuntaa.Tekemistä helpottaa, jos on sujuvat viestintäkanavat somessa. Litukan Porukkameiningin vetäjä antaa tarvittaessa lisää tietoa hankkeestamme. Yhteystiedot löytyvät Litukan internetsivuilta. Toivotamme iloisia kehittämishankkeita! TEKSTI: OILI JYRKÄMÄ LITUKAN PORUKKAMEININKI-VASTAAVA

LITUKALLA ON VANHA JA UUSI PUOLI Litukan siirtolapuutarha on perustettu vuonna 1922. Palstoja alueella on 201. Siirtolapuutarha sijaitsee Tampereen keskustan tuntumassa: lisämausteen alueen elämään tuo se, että alue pirstoutui kahtia Kekkosentien rakentamisen vuoksi vuonna 1989. Puhutaan ”vanhasta” ja ”uudesta” puolesta. Alueet yhdistää pitkä, autoillekin tarkoitettu silta. Yhteisiä sisätiloja on kaksi: iso Kerhotalo ja pienehkö Takkatupa. Yhteisiä ulkotiloja on heikommin, mikä on selkeä kehittämiskohde.

KESTÄVÄÄ KESÄNVIETTOA KAUPUNGISSA -HANKE TEKSTI: MAARIT LOUEKARI YMPÄRISTÖRYHMÄN VETÄJÄ JA TINA WESSMAN, YMPÄRISTÖRYHMÄN JÄSEN

Vuosi 2019:

Sopiva sato vai suursato? Suomen Siirtolapuutarhaliiton jäsenyhdistysten kyselyn vastauksista ilmeni, että yli puolet yhdistyksistä edistää kestävää kehitystä tukevaa puutarhanhoitoa. Ylijäämäsatoakin osataan hyödyntää hyvin.

”Jaan lasteni perheille, vanhemmilleni, sisareni perheelle ja ystäville. Lasten perheille teen valmiit mehut, marjasurvokset, punajuuret, kurkut, porkkanaraasteet. Vien sipuleita, porkkanoita, perunoita, salaatteja, tilliä, kesäkurpitsaa, persiljaa ym. Vanhemmilleni punaviinimarjasurvosta.” ”Puutarhan omenista tehtiin mehua paikallisella mehuasemalla yhdistyksen myyjäisiin.” ”Suunnittelen kasvattamisen tarpeeni mukaan, niin ei tule ylijäämää.” 16

aikissa puutarhoissa edellytetään, että mökkipalstoilla syntynyt puutarhajäte kompostoidaan omalla palstalla. Puutarhajätteen kompostoinnin järjestää yhteisenä palveluna 40 % vastanneista yhdistyksistä, mutta kotitalouden biojätteelle on vain viidesosalla yhteisratkaisu. Kotitalouden biojäte, johon myös ylijäämäsatoa pahimmillaan päätyy, olisikin hoidettava omalla mökkipalstalla. Jos ylijäämäsatoa ei saada rajattua, kuten omenasadolle voi käydä, se joudutaan mahdollisesti viemään erillisillä kuljetuksilla kalliiseen sekajätteeseen. Tämä ei ole viisaan taloudenpidon kannalta hyvä ratkaisu.

Lähiruoka ja marjat omaan käyttöön Liiton viljelijäkyselyn mukaan vihanneksista, kasviksista ja juureksista ei kahdella kolmasosalla tule ylijäämäsatoa edes muutaman vuoden välein. Viljely on siis hienosti sovitettu omaan tarpeeseen. Jos ylijäämää näistä kasvilajeista tulee, jää sen vuosittainen määrä alle 10 kilon. Marjasato vaihtelee luonnollisesti enemmän. Vuosittain oman kulutuksen ylittävän sadon saa reilu kolmannes, mutta samalla lähes puolelle viljelijöistä oma satotarve ylittyy erittäin harvoin tai ei koskaan. Jos yli oman tarpeen olevaa marjasatoa kertyy, on sen määrä alle 10 kiloa vuosittain.

Terveellistä lähiruokaa osataan viljellä omaa käyttöä vastaavasti ja jos ei itse ehdi kaikkea syödä omassa perhepiirissä, on sadolle runsaasti ottajia ystävissä, työtovereissa tai kaupunkinaapureissa.

Omenasadon määrään voi vaikuttaa Omenoiden satoa yli oman käytön tulee vuosittain lähes puolelle puutarhureista ja sen lisäksi muutaman vuoden välein viidesosalle.Vain neljäsosalle viljelijöistä omenasato rajoittuu omaan käyttöön. Suuren sadon saajista lähes kaikilla tulee ylijäämäomenoita 10–100 kiloa vuosittain. Tämä kertoo siitä, että omenapuita on paljon. Siirtolapuutarhat ovatkin keväisin upeana kukkamerenä, kun omenapuiden lisäksi kukkivat myös luumuja kirsikkapuut. Omenasatoa voi pienentää hoitamalla omenapuita säännöllisesti. Omenapuiden leikkaaminen on yksi hyvä tapa hoitaa omenapuuta. On kuitenkin syytä muistaa, että monet leikkaamisohjeet tähtäävät sadon kasvattamiseen, kun taas siirtolapuutarhassa saattaa olla ensisijaisesti tarve vähentää satoa. Sadon vä-

”Metsän eläimille. Puutarhalla on erillinen keräilyastia, jonka metsämies vie.”

”Usein kuivaan sen, mitä en voi käyttää nyt ja nämä kuivatuotteet toimivat myös lahjoina. Teen myös uutteita.” hentämiseksi kukinnan jälkeen kannattaa poistaa sormenpään kokoisia raakileita niin, että jäljelle jäävät eivät enää osu toisiinsa. Joskus kuulee nyrkkisäännöstä: nyrkki mahtuu jäljelle jäävien raakileiden väliin. Pirja, Huvitus ja Kaneli-lajikkeet eivät karista raakileita luontaisesti, joten runsasta raakilemäärää kannattaa harventaa, neuvoo puutarhaneuvos Anssi Krannila, joka on Suomen tunnetuimpia omena-asiantuntijoita. Hän kehottaa jättämään yhteen kannukseen vain kaksi alkua ja leikkaamaan ylimääräisten raakileiden hedelmäkannat poikki juhannuksen jälkeen, kun hedelmät ovat 2–3 senttisiä. Se suurentaa hedelmien kokoa ja vähentää satovaihtelua. Omenapuita hoitamalla voi siis vaikuttaa satoisuuteen. Leikkaamalla omenapuusta tehdään tukevaoksainen ja harva. Kannattaa pyytää omaa yhdistystä järjestämään omenapuupäivä, jossa leikkausta voidaan opettaa. Siirtolapuutarhalehden numerossa 2/2019 oli selkeät omena- ja päärynäpuun leikkausohjeet – palauta ne mieleen.

Runsas sato hyötykäyttöön Kyselyn tulosten mukaan noin kolmannes siirtolapuutarhureista jakaa ylijäämäomenoita mökkinaapureille ja ohikulkijoille. Palstan ylijäämää luovutetaan myös yhdistysten satokauden markkinoille, sekä raaka-aineeksi että myyntiin. Myytäväksi valmistetaan herkkusosetta, hilloa tai tuoremehua. Joillakin yhdistyksillä on ylijää-

V I L J E L I J Ä K Y S E LY

mäsadon jakelupiste, jota käyttää viidesosa ylimääräistä satoa saavista. Ylijäämäomenoiden organisoitu jakaminen lähiseudun asukkaille jossakin yleisessä jakelupisteessä on oiva tapa tuoda siirtolapuutarhaa lähemmäksi lähiseudun asukkaita. Siirtolapuutarhurit pääsevät jakelupisteen myötä eroon ylimääräisestä omenasadostaan, samalla kun joku lähiseudun asukas saa jakelupisteestä itselleen ilmaiset ainekset vaikkapa omenapiirakkaan. Omenia kompostoi reilu neljännes oman käytön ylittävän sadon saajista. Satoa luovutetaan myös metsästysseuroille ja talleille. Omenoita tarjotaan myös yhdistyksille, kouluille ja päiväkodeille haettavaksi. Lisäksi Ruokakassitoiminta saattaa sekin ottaa omenia jaettavaksi. Omenoiden vieminen kaatopaikalle on huonoin mahdollinen vaihtoehto ylijäämästä eroon pääsemiselle. Se ei tue kestävää kehitystä ja aiheuttaa siirtolapuutarhayhdistykselle – eli kaikille sen jäsenille – korkeita jätehuoltokustannuksia. Viljelijöiltä saatiin kyselyn vastauksissa useita kekseliäitä ja helposti käyttöön otettavia ideoita.

Muumiot kompostiin Muumio-omenat ovat kiusa monelle puutarhurille. Ne voi kompostoida. Laita niitä tasapohjaiseen astiaan ja hakkaa ne tasakärkisellä lapiolla silpuksi. Lisää omenasilppu kerroksittain jyrsijäsuojattuun puutarhakompostiin puutarhan muun, kuivemman jätteen kanssa. Huolehdi, että kom”Kuivatan omenia ja samalla hyötykasvikuivuri lämmittää syksyllä mökkiä.”

posti toimii hyvin. Kun kompostin lämpötila nousee korkealle, muumiotaudin aiheuttajasieni tuhoutuu parin vuoden kompostoinnin aikana, eikä leviä syntyvän kompostimullan mukana.

”Helsingissä osatyökykyisiä työllistävä Omenasiepparit käy poimimassa omenat, tekee niistä mehua, jota saa ostaa helsinkiläisistä kaupoista.”

KESTÄVÄÄ KESÄNVIETTOA KAUPUNGISSA -HANKE Kyselyjen toteutus:

a Yhdistyskyselyn tiedonkeruu suoritettiin 3.1.–11.3.2018. Kyselyyn vastasi 40 siirtolaja ryhmäpuuharhayhdistystä.

Siirtolapuutarhaviljelijöille kohdennetun kyselyn tiedonkeruu suoritettiin 4.6.– 15.8.2018. Kyselyyn vastasi 704 siirtolapuutarhaviljelijää.

Lisätietoa hankkeesta (mm. tutkimusraportit) osoitteessa www.siirtolapuutarhaliitto.fi ’Ympäristöhanke’ -painike etusivulla. Voit myös kysyä kyselyistä ja niiden tuloksista liiton toimistosta: info@siirtolapuutarhaliitto. fi 17

P U U TA R H A

Hyödynnä palstan satoaarteet

TEKSTI: PIRJO SIITONEN KOTINIEMEN SIIRTOLAPUUTARHA, LAHTI

KUVAT: KOTIMAISET KASVIKSET RY.

Puutarhakausi on hyvässä vauhdissa ja siirtolapuutarhoissa kasvaa vaikka mitä herkullista keittiössä valmistettavaksi. Pirjo Siitonen lahtelaisesta siirtolapuutarhasta kertoo, mitä hän valmistaa sadostaan

nsimmäisinä palstallani kypsyvät talven maassa olleet maa-artisokat, jotka päätyvät keittoon ja kasvispihveihin. Alkukesän raparperia käytän enimmäkseen piirakassa. Raparperista voi tehdä tuoreen inkiväärin kanssa siirappia, jota voi käyttää laimennettuna mehuna, jäätelön kanssa ja vaikkapa jugurtin joukossa. Lehtikaalia käytän pitkin kesää keiton aineksena. Sitä voi lisätä myös lettutaikinaan tai sämpylätaikinaan. Lehtikaalia tulee aina sen verran reilusti että sitä riittää pakastettavaksikin, joko ryöpättynä tai tuoreena. Pinaattikin sopii pakastettavaksi.

KARVIAIS-KESÄKURPITSAHILLO 5 dl 4 dl 1 ½ 3 dl

punaisia karviaisia raastettua kesäkurpitsaa vaniljatanko halkaistuna (ei välttämätön) sitruunan mehu ripaus suolaa hillosokeria

Puhdista karviaiset, raasta kesäkurpitsa ja laita ne kattilaan yhdessä avatun vaniljatangon kanssa. Kiehauta. Lisää sitruunamehu, suola ja sokeria pikkuhiljaa koko ajan sekoitellen. Keitä noin 10 minuuttia. Purkita puhtaisiin purkkeihin ja säilytä viileässä. Säilyy hyvin jääkaapissa.

Kesäkurpitsa ei petä Joka vuosi laitan erilaisia kurpitsoita kasvamaan. Satoa on tullut vaihtelevasti. Kesäkurpitsa ei koskaan petä. Se on monipuolinen ja taipuu kaikkeen ruokaan. Käytän sitä myös leivonnassa. Kesäkurpitsa on oivallinen lasagnen aineksena, grillauksessa, paistoksissa, pataruoissa, raastettuna salaateissa ja kakuissa. Kesäkurpitsasta ja punaisesta karviaisesta tulee hyvää hilloa, joka sopii sekä makeiden että suolaisten ruokien kanssa. Kesäkurpitsaa voi myös pakastaa esimerkiksi paloina ja raasteena. Raastetta on helppo käyttää vaikka sämpylätaikinassa antamassa kuohkeutta sämpylöihin. Naapurin nelijalkainen Kaapo-herrakin on mieltynyt kesäkurpitsaan. Butternut squashin eli myskikurpitsan kasvatus ei kuitenkaan ole vielä onnistunut.

Violettia perunasalaattia Itselläni ei ole yhtään omenapuuta mutta hyvinä omenavuosina naapurit ovat pitäneet minutkin omenassa. Omenoista teen sosetta, osaan lisään tuoretta inkivääriä makua antamaan. Omenasta ja kurpitsasta tulee hyvää sosetta sitruunalla höystettynä. Omenan kanssa sopii mikä tahansa kurpitsa.

Marjat ovat hyviä tuoreeltaan puuron seassa, jugurtin kanssa ja levonnaisissa. Pakastimeen niitä kannattaa laittaa mahdollisimman paljon. Purjosipuli itkettää, kun sitä leikkaa pieniksi paloiksi. Sekin sopii mainiosti pakastettavaksi. Käytän purjosipulista sekä valkoisen että vihreän osan. Perunoissa on paljon eri lajikkeita ja jokaisella on omat mieltymyksensä. Itse olen kasvattanut ”antioksidantti-perunaa” Violet Queenia. Peruna on kauniin violetin värinen ja hyvän makuinen. Siitä saa aikaiseksi hieman erivärisen perunasalaatin. Tuoreet yrtit sopivat kaikkeen ruoanlaittoon. Niitä säilötään kuivattuina – osa yrteistä kestää myös pakastamista.

Kokeile uutta Vuoden 2019 vihannekseksi valittiin juurikkaiden suvun kasvit. Siihen kuuluvat punajuuren lisäksi kelta-, raita- ja valkojuurikas sekä niiden muunnokset. Niitä kannattaa käyttää. Jos ei itse kasvata, niitä löytyy varmasti ruokakaupan kasvisten joukosta. Pienessä puutarhassa on mukava kokeilla jotain uutta ja erikoista. Jos kasvatus ei onnistu, ei haittaa, mutta jos onnistuu, voi ilon jakaa naapureiden kanssa. Satoisaa kesää kaikille! Nauttikaa puutarhan tuoreista antimista ja säilökää talven varalle mahdollisimman paljon. Kun itse kasvattaa, tietää mitä syö.

Rouva 106

P U U TA R H A

TEKSTI JA KUVAT: JAANA VEIKKOLA-VIRTANEN

ryhtyi uusien siirtolapuutarhurien tukihenkilöksi Helsinkiläisessä Vallilan siirtolapuutarhassa on tämän vuoden keväästä alkaen ollut tukihenkilö uusille siirtolapuutarhureille.

ari Heikkinen ryhtyi tukihenkilöksi törmättyään itse siihen, kuinka vaikeaa uutena siirtolapuutarhurina oli löytää tietoa ”kun ei tiennyt mistään mitään ja piti opetella asioita kantapään kautta”. Aluksi mökin numeron mukaan ”rouva 106:deksi” tituleerattu Sari haluaa olla avuksi uusille, asioista tietämättömille siirtolapuutarhureille, koska hänkin on saanut elämässään apua sitä tarvittuaan – ja hän pitää ihmisistä. – Olen ammatiltani kampaaja-yrittäjä sekä joogaopettaja – molemmissa töissäni olen tottunut olemaan tekemisissä monenlaisten ihmisten kanssa.

Neuvoja on hyvä kysyä kasvokkain Kun Sari ja Sami Heikkinen uusina siirtolapuutarhureina purkivat vanhan, jo homeisen ja lahonneen mökin ja rakensivat tilalle uuden, purkamiseen ja rakentamiseen liittyvää selviteltävää oli hyvin paljon. – Nyt tiedän, että melkein kaikesta on selvät säännöt ja täällä on rakennustoimikuntakin, mutta uutena siirtolapuutarhurina, kun en tuntenut ihmisiä, asioista oli hankala ottaa selvää, Sari kertoo. – En viihdy netissä, vaan kyselen asioista mieluummin kasvokkain tai soitan ja selvitän asian. Kun olet mukava muille, hekin ovat mukavia sinulle.

Elämää siirtolapuutarhassa Sari Heikkinen alkoi toukokuun lopussa pitää myös joogatunteja Vallilan siirtolapuutarhassa. – Tunnit sopivat kaikille ja kaikenikäisille, koska opettaja tuntee ryhmänsä ja osaa tehdä ryhmälle sopivat harjoitteet. Joogatunnin jälkeen pääsee vielä saunaan puimaan opittuja asioita ja maailman menoa. Sarilla on myös kaksi hyvin kasvatettua australianpaimenkoiraa, jotka eivät ole remmirähjääjiä. – Toinen koirani on vielä pentu mutta se oppii hyvää käytöstä koko ajan lisää seuraamalla vanhempaa koiraani, jonka olen kouluttanut hyvin. Myös nuoremman koulutus etenee jatkuvasti.

”Nyt tiedän, että melkein kaikesta on selvät säännöt, mutta uutena siirtolapuutarhurina, kun en tuntenut ihmisiä, asioista oli hankala ottaa selvää”

Hallituksessa ja huoltotiimissä Sari kuuluu Vallilan siirtolapuutarhayhdistyksen hallitukseen. Hänen miehensä Sami Heikkinen on mukana siirtolapuutarhan huoltotiimissä. – Sami on taitava yleismies-Jantunen, joka osaa korjata asiat, Sari sanoo. Tuoreen siirtolapuutarhurin mukaan olisi hyvä, jos kaikki uudet mökin ostajat ottaisivat selvää jo ennen kaupantekoa, minkälaista elämä siirtolapuutarhassa on, miten käytännön asiat on järjestetty ja kuka niistä huolehtii. Vallilan siirtolapuutarhayhdistyksessä on esimerkiksi huoltotiimi, talkootiimi, juhlavastaavat, kirpputoritoiminta ja tiedotusvastaavat. 19

P U U TA R H A

Kukkia koko kesäksi TEKSTI JA KUVAT: EVA RÖNNBLOM KÄÄNNÖS: MAYLIS KARJALAINEN

Heinäkuussa yksivuotiset kesäkukat ovat upeimmillaan. Jotta komeus kestäisi koko kesän, karsi ja leikkaa niitä nyt. Jotkut kesäkukat pärjäävät ilman erityisiä hoitotoimia, toisia tulee karsia ja leikata. Poista kuihtuneet lehdet ja kukat sekä siemenkodat saman tien. Poista kukintansa päättäneet kukkavarret. Kun teet tätä pitkin kesää, vähän kerrallaan, kukat rehottavat ja tekevät uusia versoja. Muuten ne harvenevat ja alkavat harottaa. Näin hoidettavia ovat mm. petunia, tarhaverbena eli rautayrtti, kohtalonkukka eli nemesia, tarha-apinankukka, kosmoskukka, pasuunakukka ja tsinnia.

Lyhennä pitkäksi venähtäneet, harvat ja ylikukkineet versot, jotta tilalle kasvaisi runsaskukkaisia nuoria versoja. 2. Leikkaa lehtiparin tai noodin yläpuolelta. Uusi kasvu syntyy lehtihangasta. 3. Kasvi tuottaa runsaasti reheviä kukkavanoja. 4. Sama kasvi uudistuneena.

Leijonankidan pääkukinto poistetaan, jolloin sivukukinnot voimistuvat ja kasvista tulee pensastava, tuuhea, ja se kukkii ensimmäiseen hallayöhön asti.

P U U TA R H A

Perennojen toinen kukinta Ritarinkannus, ukonhattu, lupiini, syysleimu ja moni muu perenna voi saada rehevästi kukkivia sivukukintoja, kun pääkukkavana on kuihtunut ja poistettu. Jaloangervo pysyy rehevänä, kun kuihtuneet kukinnot napsaistaan pois, kuten myös pioni ja akileija. Akileijan kauniita lehtiä voi käyttää leikkokukka-asetelmissa. Myös pionin lehdet säilyvät elinvoimaisina kauden loppuun, kun kuihtuneet kukat ja kukkavarret poistetaan lähimmän lehtiparin yläpuolelta. Älä kuitenkaan koske kukintansa lopettaneeseen komeamaksaruohoon, anisiisoppiin, varjoliljaan ja kultakärsämöön – ne ovat hienoja talventörröttäjiä.

HEDELMIÄ JA SIEMENIÄ Kukasta tulee hedelmä, jonka sisällä siemenet kypsyvät. Prosessi vie voimia kasvilta, joten se kukkii vähemmän. Useimmat kesäkukat kuten tuoksuherne, kehäkukka, samettikukka ja petunia kukkivat runsaammin ja pidempään, kun kuihtuneet kukat nyppäistään pois sitä mukaa, kun niitä tulee. Kun haluat kasvin siementävän, jätä kuihtunut kukka paikalleen. Helposti siementäviä yksivuotisia kesäkukkia ovat mm. krassi, kehäkukka, reunuspäivänkakkara, orvokki ja tarhaorvokki. Kaksivuotiset sormustinkukka, maariankello, tulikukka ja puistolemmikki siementävät runsaasti.

Orvokit, kiurunkannus ja mirrinminttu ovat esimerkkejä kasveista, jotka kerran kukittuaan alkavat harottaa. Leikkaa koko kasvi alas 2–3 cm maanpinnasta siten, että jätät alimmat lehtiparit tai noodit. Lisää kasvin tyvelle lannoitetta tai tuoretta multaa ja kastele hyvin. Kasvi tulee kukkimaan uudestaan.

Haitalliset vieraslajit uhkaavat luonnon monimuotoisuutta sekä aiheuttavat taloudellista ja sosiaalista haittaa. Vieraslajeilla tarkoitetaan eläimiä, kasveja ja muita eliöitä, jotka ihminen on tuonut niiden luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle. Vieraslajia pidetään haitallisena erityisesti, jos se uhkaa luonnon monimuotoisuutta.

Tule mukaan vieraslajien torjuntajoukkoihin ja järjestä omat talkoot! Lisätietoa vieraslajien torjunnasta ja talkoiden järjestämisestä löydät sivulta www.luontoaskel.fi. Sivulta löydät tietoa talkoista, torjunnasta sekä voit ladata Nuorten talkoo-oppaan ja Vieraslajioppaan. Liity mukaan vieraslajien torjuntajoukkoihin Facebookissa! https://www.facebook.com/groups/Terveaskel/

Valtioneuvoston vieraslajiasetuksen liitteenä on luettelo kansallisesti merkityksellisistä haitallisista vieraslajeista. Luetteloon lisättiin asetuksen antamisen yhteydessä uusia kasvija eläinlajeja. Uudet säännökset tulevat voimaan 1. kesäkuuta 2019. Kasvilajeista kansalliseen vieraslajiluetteloon lisättiin alaskanlupiini, hamppuvillakko, tarhatatar, japanintatar, sahalinintatar, kanadanvesirutto, komealupiini, kurtturuusu ja lännenpalsami. Kurtturuusun maahantuonti- ja myyntikielto tulee voimaan heti 1. kesäkuuta alkaen, mutta kasvattamiskielto vasta kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen. Sekä EU:n vieraslajiluetteloon että kansalliseen vieraslajiluetteloon kuuluvien lajien maahantuonti, kasvattaminen, myynti, muu hallussapito ja ympäristöön päästäminen on kiellettyä. Aiemmin torjuttavaksi määrättyjen vieraskasvilajien listalla on jo ollut muun muassa jättiputket, jättipalsami, keltamajavankaali. Lisätietoa vieraslajeista ja lainsäädännöstä löydät www.vieraslajit.fi sekä www.mmm.fi/vieraslajit

T E R A P I A PA L S TA

Elämän paradokseja N

äemme ympärillämme, miten kaikki asiat muuttuvat. Meitä kasvatetaan muutokseen ja tämän koetaan olevan kaiken pohja. Nuoret ja innokkaat puheenjohtajat uudistavat siirtolapuutarhojenkin toimintaa ja me vanhemmat jarrutamme sen kuin jaksamme. Ihmisten tulee kypsyä muutoksiin ja se vie aikaa. Sulattelemme, pohdimme ja vähitellen luovumme mielipiteestä, että kaikki oli ennen paremmin. Muutamat kehityksen paradoksit kuitenkin kutkuttavat mieltäni. Muistanette, että ennen vanhaan kirjoittelimme päiväkirjoihin salaisia tuntemuksiamme ja pettymys oli tosi kova, kun sisarukset löysivät päiväkirjan ja lukivat sen ja pahimmassa tapauksessa naureskelivat juttujamme. Teki kipeää. Nyt sitten suuri osa ihmisiä kirjoittaa salaisia tuntemuksiaan ja kokemuksiaan facebookiiin ja pettyy, kun ne jäävät lukematta eivätkä herätäkään kiinnostusta. Ei edes sisaruksissa. Yhä useampi ylistää lukuisia verkostojaan sosiaalisessa mediassa. Twitteriä tai instagramia seuraa/tykkää niin ja niin monta. Luvut ovat suosion mittareita. Ja arjessa ihmisillä on yhä vähemmän hyviä ystäviä, luottoystäviä. Joskus ei ketään, vaikka netissä tykkääjiä on tuhansia! Muutamissa maissa tavoitellaan kuuta, myydään matkoja kuuhun ja ammutaan aluksia tutkimaan uutta maaperää. Maan päällä taas naapurit ovat vieraita toisilleen, tuskin tervehditään tai tiedetään, mitä seinän takana on. Siirtolapuutarhassakin halutaan olla omillaan ja jopa ystävällinen tervehdys on liikaa vaadittu. Huolimatta yleisestä ekologisesta ajattelusta rakennetaan yhä isompia uusia taloja. Paradoksaalista on, että niissä isoissa taloissa asuu yhä pienempiä

perheitä. Syntyvyys laskee meillä ja koko Euroopassa. Isossa talossa pieni perhe! Ei ainakaan läheisyys rasita. Siirtolapuutarhalaisilla on pieniä koteja ja usein myös pieniä perheitä. Onko se optimiratkaisu? Kun ennen vanhaan lankapuhelimeen tuli puhelu, koko perhe ympärillä kuuli ja seurasi keskustelua. Ei voinut olla osallistumatta eikä sitä usein edes toivottukaan. Kaikki tiesivät tulevat ja otetut puhelut. Nyt lähes jokaisella perheessä on oma puhelin ja jokainen eristäytyy omaan keskusteluunsa tai viestittelyynsä istuen vaikkapa samassa tilassakin. No eivät ainakaan salaisuudet tätä kautta nyt leviä, mutta uusi ongelma on eristäytyminen ja mahdollisuudet seikkailla erilaisilla nettipalstoilla, niillä ei toivotuillakin. Näitä paradokseja voi etsiä muitakin, mutta nämä jo pysäyttävät miettimään, onko kehitys aina edistystä. Kaiken muutoksen on hyvä pohjautua jo olevaan ja uudistusten pitäisi parhaimmillaan olla pikkuaskelten kautta tapahtuvia. Toisaalta joskus radikaalit hypyt uuteen voivat kantaa hienosti. Jälleen kerran on pakko todeta, että kaikella on puolensa. Pelkkää paradoksia elämämme taitaa olla. Kun on nuori, toivoo olevansa vähän vanhempi ja vanhana ehkä toivoo olevansa hieman nuorempi! Tähän miljardien ihmisten maailmaan voi aina toivoa lisää inhimillisyyttä ja ihmisyyttä, joka täältä koko ajan vähenee. Kevätajatuksin

Ps. Onhan sinulla hieno kello käsivaressasi, mutta onko sinulla aikaa, jota sillä seurata?

PIRKKO LAHTI on eläkkeellä oleva siirtolapuutarhapalstan omistaja. Hän on ollut elämänsä mielenterveystyössä tavalla tai toisella ja toimii alalla edelleen.

”Muutamissa maissa tavoitellaan kuuta, myydään matkoja kuuhun ja ammutaan aluksia tutkimaan uutta maaperää”

MINUN MÖKKINI

Mökkiläiseksi ystävien

yvät ystävämme Niko ja Tanja hankkivat keväällä 2016 täydellisen ihanan siirtolapuutarhamökin Tampereen Litukasta.Vietimme leppoisia kesäpäiviä heidän upeassa puutarhassaan, kunnes pienen yllytyksen ja villin päähänpiston seurauksena kävi niin, että meistä tuli ystäviemme naapureita saman vuoden loppupuolella. Hankkimamme palstan kasvillisuus oli vuosien varrella villiintynyt ja vanhan mökin nurkkapuut pehmenneet. Seuraava vuosi kuluikin uuden mökin rakentamisessa ja palstan kasvillisuuteen tutustuessa. Minut yllätti se, miten rakas paikka siirtolapuutarhapalstamme on tullut näinkin lyhyessä ajassa. Meille palsta ei ole työleiri, vaan paikka, missä vietämme ennen kaikkea laadukasta vapaa-aikaa ilman arjen kiireitä ja stressiä. Viljelemme puutarhassamme 24

monenlaisia hyötykasveja: yrttejä, porkkanoita, kesäkurpitsaa, retiisejä ja mansikkaa. Suurta iloa tuottavat myös palstan entisen omistajan Matin aikoinaan istuttamat ja upeasti kukkivat pionit, erilaiset liljat ja värikkäät tulppaanit. Emme ota viljelyä turhan vakavasti, vaan opimme kaupunkiviljelyn saloja pikkuhiljaa, erehdyksen ja yrityksen kautta. Olemme onnekkaita ja iloisia siitä, miten hyvä henki ja pöhinä mökkinaapurustossamme vallitsee. Kokeneemmat viljelijät ovat auttaneet meitä noviiseja tunnistamaan kasveja ja tarjonneet apua monenlaisissa pulmissa. Litukassa myös kasvintaimet vaihtavat herkästi omistajaa ja tuntuu, että kaikki iloitsevat toinen toistensa onnistumisista puutarhassa. Miehelleni viikon kohokohta

Minut yllätti se, miten rakas paikka siirtolapuutarhapalstamme on tullut näinkin lyhyessä ajassa.

MINUN MÖKKINI

yllyttämänä

TEKSTI JA KUVAT: KATI RUOTSALAINEN LITUKAN SIIRTOLAPUUTARHAYHDISTYS, TAMPERE

Usein reppuun pakataan villasukkien lisäksi kuumaa mehua ja lautapeli.

tuntuu puolestaan olevan lauantainen miesten saunavuoro yhdistyksen takkatuvalla. Kysyin perheemme 6-vuotiaalta, mikä hänen mielestään on parasta siirtolapuutarhassamme. Ehdottomasti parasta on kuulemma ”silmäpurkki” eli mökkimme keittiössä säilytettävä peltinen karkkijemma. Pakko tunnustaa, että mökillä ollessamme meillä ei noudateta erityisen tarkkaa ruokavaliota, vaan yhdessä valmistettava ja nautittava hyvä ruoka kuuluu olennaisena osana mökkielämään. Niin kuin ne herkutkin. Olemme yhdessä Nikon ja Tanjan kanssa kehittäneet aiheen ympärille oman terminkin: järjestämme muutaman kerran kesässä yhteisiä ruokajuhlia. Silloin syödään ja juodaan viimeisen päälle! Silmäpurkin lisäksi tyttäreni mielestä parasta ovat leikkikaverit. Onneksi niitäkin Litukassa löytyy. Naapuruston lapset touhuavat vuoroin toistensa palstoilla ja onpa mökillämme vietetty riehakkaita kaverisynttäreitäkin. Uskon siihen, että tyttäreni siirtolapuutarhassa viettämä aika opettaa hänelle monia tärkeitä

ja kauaskantoisia asioista ympäristön arvostamisesta ja luo vahvan luontosuhteen keskellä kaupunkia asuvalle lapselle. Olemme tyttäremme kanssa samaa mieltä myös siitä, että Litukassa järjestetään huikean hienoja, yhteisöllisiä tapahtumia. Olemme nauttineet kerhotalolla jazz-konsertista ja pitäneet naapuriemme kanssa pop up -ravintolaa osana loppukesästä järjestettävää Päivä puutarhassa -tapahtumaa. Noista tapahtumista on jäänyt hienoja muistoja, joihin palaamme säännöllisesti. Meillä mökkikausi ei pääty kesävesien sulkeutumiseen, vaan teemme mökille pieniä retkiä pitkin talvea. Usein reppuun pakataan villasukkien lisäksi kuumaa mehua ja lautapeli. Mökille asennettu ilmalämpöpumppu pitää huolen siitä, ettei edes koiravanhus palele talvimökkeilyn aikana. Mielestäni parasta aikaa siirtolapuutarhamökillä ovat kuitenkin elokuun pimenevät, mutta vielä lämpimät illat. Vai sittenkin kevätauringon lämmittämät hetket terassilla? Paras aika Litukan siirtolapuutarhassa taitaa sittenkin olla – aina. 25

TEKSTI JA KUVAT: LEENA LUOTO

K Y S Y M Y K S I Ä PA L S T A L TA

LEENA LUOTO on biologi, joka hoiti puutarhaa aluksi äidin opein, mutta kasvija puutarhatieteen opiskelu sekä monipuoliset työtehtävät kasvisten parissa ovat tuoneet lisävalaistusta alaan. Nyt hän jakaa puutarhaalan tietoa ja harrastuksen iloa sekä alalle aikoville että vanhoille konkareille ja innokkaille harrastajille. Oman yrityksensä alaa ovat erilaiset luennot, retket ja asiantuntijana toimiminen.

Miten pääsen eroon yleisistä juuririkoista, kuten vuohenputkesta, juolavehnästä ja kortteesta?

Onko sinulla mielessäsi puutarhaan tai sen hoitoon liittyvä kysymys, joka on askarruttanut jo pitkään. Lähetä se osoitteella toimitus@siirtolapuutarhaliitto.fi. Biologi Leena Luoto vastaa.

ikkaruohojen kitkemisestä ei tule koko kesän kestävää urakkaa, kun miettii kitkentätapoja, joilla voi lannistaa juuririkkaruohojenkin kasvuvoimaa. Ensin pitää tunnistaa onko kyse yksi-, kaksi- vai monivuotisesta kasvilajista. Sitten kannattaa tutustua kasvilajien ominaisuuksiin: kasvavatko ne vain yhdessä paikassa vai leviävätkö juurten avulla. Juurten ja maanalaisten varsien avulla leviäviä kutsutaan juuririkkaruohoiksi. Juuririkat ovat niitä hankalimpia. Ne kannattaa torjua käyttämällä hyväksi ns. kasvien kompensaatiopistettä. Keväällä perataan esimerkiksi vuohenputken ja juolavehnän valtaama alue niin, että syvälläkin olevat juuret saadaan mahdollisimman hyvin pois. Sitten kesällä ei enää kaivella juuristoa, vaan leikataan aina uusi kasvu maan päältä huolellisesti pois. Kun lehtipinta-ala on pieni, kasvi käyttää juurakon energiaa kasvuunsa.

Rönsyleinikillä on melko lyhyet juuret ja se leviää maanpäällisten rönsyjen avulla. Koko kasvin saa pois nostamalla juurineen talikolla tai lapiolla.

Peltokortteen kevätversoja. Juuristo voi olla jopa neljän metrin syvyydessä. Versot on helppo katkaista käsin

Kasvuvaihetta, jossa kasvi tuottaa ja kuluttaa yhtä paljon energiaa, sanotaan kompensaatiopisteeksi. Tällöin kasvin vararavinto on pienimmillään ja torjuntateho hyvä. Juolavehnän kompensaatiopiste on silloin, kun versossa on 3-4 lehteä. Ohdakkeella, kun lehtiä on 7-8, valvatilla, kun lehtiä on 5-7 ja vuohenputkella, kun on 3-5 lehteä. Tutkimuksissa on havaittu, että mekaanisella poistolla on merkittävä vaikutus vuohenputken kasvuun. Kitkentä keväällä, maanpäällisten osien leikkuu kesällä. Pelto- ja metsäkortteen juuristo ulottuu syvälle maahan, jopa neljän metrin syvyyteen. Kevätkunnostuksen aikaan voi kaivella syvällä olevia maavarsia, mutta kesällä riittää, kun katkaisee poikki maan uumenista pilkistävän verson. Kortteet eivät kukkapenkissä varjosta muita kasveja, joten haitta jää vähäiseksi.

K Y S Y M Y K S I Ä PA L S T A L T A

Vuohenputken maanalainen juuristo on laaja ja juuret katkeilevat kitkettäessä herkästi. Kasvusto taantuu, kun maanpäälliset osat katkaistaan, kun versossa on 3–5 lehteä.

KEITTIÖSSÄ

Raparperipiirakka Resepti on täydellinen siirtolapuutarhaviljelijälle, sillä se maistuu maukkaalta myös vadelma-, punaherukka- tai omenatäytteellä. Oma suosikkini on kuitenkin raparperiversio, joka kruunaa keskikesän kahvipöydän. Pohja:

SANNA MICHAELin viisihenkisellä perheellä on mökki Marjaniemen siirtolapuutarhassa.

1,75 dl jauhoja 1 kananmuna reilu 1 dl kermaviiliä 75 g margariinia 1 dl sokeria 1 tl leivinjauhetta Täyte:

Tarjoile piirakka halutessasi vaniljajäätelön tai vaniljakastikkeen kanssa.

Tilaa nyt. Toimitukset alkavat syyskuun puolivälissä. www.exoticgarden.fi Puh. 06-2251363

n. 4 vartta raparperia 25 g margariinia 0,5 dl jauhoja 0,5 dl sokeria Vatkaa ensin kevyesti muna ja sokeri (ei tarvitse vaahdottaa). Lisää joukkoon vuorotellen sulanut margariini ja kermaviili ja seuraavaksi jauhot ja leivinjauhe. Kaada taikina hyvin voideltuun vuokaan. Pilko pestyt raparperinvarret noin 1 cm:n paksuisiksi paloiksi ja levitä palat pohjan päälle tasaiseksi kerrokseksi. Nypi pehmeä margariini, jauho ja sokeri ja ripottele seos raparperien päälle. Paista uunissa 200 asteessa noin 20–25 minuuttia.

Seinä parasolli aurinkovarjot youtube: johannes viinikka johannes@tanelin.se 046 9473767

KUVA: ANNE MATTSSON

Pään painan ruohikolle ja oion jalkojain. En jaksa pohdiskella, mä tahdon olla vain.

Muumipeikon juhannusruno

Sen viisaammat voi tehdä, mä päivän kultaan jään. Mä tunnen kaikki tuoksut ja luonnon loiston nään. Voi leikitellä mielikseen, voi ottaa jättää paikoilleen tai olla niin kuin luonnostaan ja maata vaan. Tove Jansson

Poimintoja maailmalta R

uotsin siirtolapuutarhaliiton Koloniträdgården 1/2019:ssä lehden päätoimittaja Ulrika Flodin Furås ihmettelee, miksi matkailualan selvityksissä aina unohdetaan puutarha-ala. Puutarhamatkailu Ruotsista ulkomaille kasvaa, samoin kuin kotimaisissa puutarhoissa ja puistoissa vierailu, mutta virallinen taho vaikenee tästä matkailun haarasta. ”Miksi vihreää kulttuuriperintöä, siirtolapuutarhoja, puistoja ja muita viheralueita kohdellaan niin nuivasti.?” – Miten on asian laita Suomessa? Koloniträdgårdenin samassa numerossa on pitkä artikkeli Långholmenin siirtolapuutarhasta ja sen biohiiliprojektista Tukholman kaupungin kanssa. Kaupunki valmistaa biohiiltä risuista, oksista ja muusta puutarhajätteestä Högdalenin

biohiililaitoksessa. Kaikki tukholmalaiset saavat hakea sieltä tietyn määrän biohiiltä viljelyksilleen. Idean isä on kaupunkin puuasiantuntija Björn Embrén. ”Nykyisin puhutaan paljon AI:stä, artificial intelligence:stä, keinoälystä. Itse luotan kuitenkin HI:hin, human intelligence:een, ihmisälyyn.” Karolinska Institutetin tutkija Olle Johansson, Koloniträdgården 1/2019. Kansainvälisen siirtolapuutarhaliiton julkaisu Hyphen 2/2019 kirjoittaa Amsterdamin De Groote Braak:in ympäristödiplomista. Kuusi vuotta sitten siirtolapuutarhassa ryhdyttiin toimimaan ekologisesti. Puutarhasta syntyvä viherjäte kierrätetään kompostoimalla ja hakettamalla. Jätteet lajitellaan huolellisesti. Eri puolille aluetta on asennettu hyön-

teishotelleja. Rantaan tehtiin kelluvia saaria vesilinnuille. Alueelle on kylvetty niitty ja istutettu perhospuutarha. Nurmikot ajetaan portaittain, ei kaikkea kerralla. MK

S U O M E N S I I R T O L A P U U TA R H A L I I T T O

Jäsenyhdistysten puheenjohtajat kokoontuvat Rovaniemellä elokuussa

Seminaarivideoita liiton YouTubekanavalla Siirtolapuutarhaliitto oli pääyhteistyökumppani HY:n Tiedekulmassa 9.4.2019 järjestetyssä Vieraslajit puutarhassa -seminaarissa, jonka päärahoittajana toimi Maa- ja metsätalousministeriö. Tapahtumassa eri tahojen asiantuntijat puhuivat mm. vieras- ja tulokaslajeihin liittyvästä lainsäädännöstä, kasvintuhoojista, vieras- ja tulokaskasveista/-hyönteisistä sekä vieraslajeista maaperässä. Lisäksi seminaarissa peräänkuulutettiin espanjansiruetanan havaintoja ja kerrottiin hyvin käytännönläheisesti, miten tunnistaa ja torjua jättiputki ja jättipalsami. Seminaarin langat piti käsissään lehdestämme ja liiton kursseilta tuttu Leena Luoto. Seminaarista on julkaistu kymmenen aihe-/puhujakohtaista videota Siirtolapuutarhaliiton YouTube-kanavalle. Videoihin kannattaa tutustua! Videoita voi myös hyödyntää esim. yhdistyksen tai kerhon järjestämän keskusteluillan alustuksena. Näin asiantuntevia ja kansankielisiä puheenvuoroja on harvoin mahdollisuus kuulla. 30

Suomen Siirtolapuutarhaliitto ry. on yhdistys, jonka jäseniä ovat siirtolaja ryhmäpuutarhayhdistykset. Ylintä päätösvaltaa liitossa, kuten missä tahansa yhdistyksessä, käyttävät sen jäsenet – yhdistyslain mukaisesti. Siirtolapuutarhaliitossa yhdistyksen jäsenkokouksia järjestetään vain joka neljäs vuosi, ja niitä kutsutaan liittokokouksiksi. Edellinen liittokokous järjestettiin vuonna 2017 Tampereella ja seuraava liittokokous järjestetään vuonna 2021 Helsingissä. Liittokokouskauden puolessa välissä liiton hallitus kutsuu koolle jäsenyhdistysten puheenjohtajat. Tänä vuonna yhdistysten puheenjohtajat – tai yhdistyksen hallituksen/ johtokunnan nimeämät edustajat – kokoontuvat Rovaniemellä 10.8.2019. Kokouspäivän aikana käsitellään mm. liiton toimintasuunnitelman ja talousarvion toteutumaastetta kuluvalta liittokokouskaudelta sekä kuullaan minkälaisten asioiden hoitamiseen jäsenyhdistykset toivovat liiton toimenpiteitä. Kokouspäivän päätteeksi kaikki puheenjohtajakokoukseen osallistuneet ottavat osaa Napapiirin Ryhmäpuutarhayhdistyksen 20-vuotisjuhliin. Puheenjohtajakokouksen kulusta ja päätöksistä voit lukea lisää syyskuussa ilmestyvästä Siirtolapuutarha-lehdestä.

Peräänkuulutus: Kuvia Siirtolapuutarhaliiton juhlavuoden kalenteriin Vuonna 2020 Siirtolapuutarhaliitto täyttää 90 vuotta ja juhlavuoden kunniaksi liiton hallitus haluaa onnitella kaikkia jäsenyhdistysten viljelijöitä ilmaisella siirtolapuutarhakalenterilla. Kalenteri postitetaan lehden tämän vuoden viimeisen numeron mukana. Kalentereita annetaan myös lahjaksi liiton sidosryhmiin kuuluville ja yhteistyökumppaneille – sekä koti- että ulkomailla. Kalenterissa esitellään perinteisesti jäsenyhdistysten siirtola-/ryhmäpuutarha-alueita viljelijöiden ottamin kuvin. Näin ollen tarvitsemme kalenteriin kuvia eri alueilta ja eri vuodenajoilta. Kuvissa saa olla mökkejä, maisemaa, yksityiskohtia, ihmisiä (jolloin aina tarvitaan kohteen lupa) – ihan mitä tahansa, minkä näet puutarhassasi linssin kautta. Kalenterissa vaakakuvat tulevat parhaiten oikeuksiinsa. Kuvien tulee olla digitaalisessa muodossa ja tarkkuuden painotarkoitukseen riittävä (vähintään 300 dpi). Painettavaksi tarkoitettu kuva on aina syytä kuvata kameran parhailla laatuasetuksilla. Painoteknisistä syistä kuvia saatetaan joutua rajaamaan. Kalenterissa kerrotaan miltä alueelta kuva on otettu sekä kuka on kuvaaja.

Toimita kuvasi liiton toimistoon viimeistään 15.8.2019. Voit lähettää kuvat sähköpostitse osoitteeseen info@siirtolapuutarhaliitto.fi tai toimittaa ne pilvipalvelun kautta – esim. jaetussa kansiossa Google Photos -palvelussa tai lähettämällä kuvat WeTransfer -palvelun kautta www.wetransfer.com Kerro viestissä nimesi ja alue, jolta kuva on otettu sekä sen saako ottamiasi kuvia käyttää myös Siirtolapuutarhalehdessä kuvituksena (kuvaaja mainitaan).

Harkitsetko mökin myyntiä? Tutustu uuteen oppaaseen! Siirtolapuutarhaliitto haluaa tehdä siirtolapuutarhojen mökkien omistajanvaihdoksista mahdollisimman helppoja ja avoimia kaikille osapuolille. Liiton julkaisema sähköinen Siirtolapuutarhamökin myynnin opas tarjoaa myyjälle, ostoa harkitsevalle sekä kaupantekoon mahdollisesti osallistuvalle kiinteistönvälittäjälle perustietoja sekä antaa viitteitä lisätietojen lähteistä. Oppaassa kerrotaan mm. mitä siirtolapuutarhat ovat ja eivät ole sekä mitä mökin ostoa siirtolapuutarhasta harkitsevalta edellytetään – sekä ostajana että myöhemmin siirtolapuutarhayhdistyksen jäsenenä. Oppaaseen on myös listattu ne asiat, jotka myyjän tulee kertoa ostajaehdokkaalle. Liiton nettisivuston www.siirtolapuutarhaliitto.fi etusivulla on linkki oppaaseen.

KUKKATALO

Feromonit omenakääriäisen, pihlajanmarjakoin ja muiden puutarhatuholaisten tarkkailuun.

NXNNDWDOR À Facebookissa, instagramissa @pirilankukkatalo

Ympärivuotisesti kotimaista, omasta tuotannostamme

biotus.fi/biologinentorjunta/avomaa/feromonit/ www.biotus.fi

Kevät-/kesäkaudella kesäkukat ruukuissa ja amppeleissa, kesäköynnökset, vihannesten taimet Edulliset kotimaiset Belinda mullat ja turpeet esim. Puutarhamulta 50 litraa 3,50 €/säkki, 19 € / 6 säkkiä

AZZ

Lördag

6.7

Picknick

Taimistoltamme monivuotiset alppiruusut, atsaleat, ruusut, koristeja hyötypensaat, havut, köynnökset, koristeja hedelmäpuut

14–16

i Brunakärr koloniträdgård, Naguvägen 1. Levande musik med bidrag från SFV. Ta egen picknickkorg (ingen servering). Välkomna! Brunakärr koloniträdgårdsförening rf ǁǁǁ͘ďƌƵŶĂŬĂƌƌ͘Į

HELSINKI RAISIO RIIHIMÄKI SALO TUUSULA

Avoinna ympäri vuoden ark. 9-20, la-su 9-18

KUMPPANINA KUMPP PANINA P PARAS ARAS

PIPELIFE

WWW.PIPELIFE.FI WWW.PIPELIFE.FI

Sauna-Seppo kantovesisuodatin soveltuu Rantasaunojen ja kesämökkien kestosuosikki Sauna-Seppo!

vähäisten vesimäärien puhdistamiseen esim. rantasaunoille ja kesämökeille. • • •

hintaluokassaan ainoa vettä puhdistava helppo asentaa ja huoltaa vaikka itse lisävarusteena puurimoitustuunaa mieleiseksi!

Verkkokaupasta V erkkokaupasta -10% alennuskoodilla SEPPOKESÄ19 T Tutustu utustu tuotteisiin i iin ja lataa ilmain ililmainen i jätevesiopas kuluttajille

wwww.puhdastulevaisuus.fi wwww.puhdastulevaisuus.fi Kuvan tuote erikoisvarusteltuna, puurimoitus ostettavissa erikseen.