Siirtolapuutarha 4/2019

puutarha 4/2019 ISTUTA TULPPAANIT OIKEIN!

MAISSIN VILJELY PALKITSEE

AVOIMET PUUTARHAT

INDONESIALAISET KYLÄSSÄ KUMPULAN SIIRTOLAPUUTARHASSA

MITÄ YHTEISTÄ?

MITÄ ERILAISTA?

JOKAINEN SIIRTOLAPUUTARHA ON AINUTLAATUINEN

S I S Ä LT Ö

Tämän numeron teema: Erilaisuus kunniaan

4

IKIMUISTOINEN ILTAPÄIVÄ

4

Kumpulan siirtolapuutarhan väki sai tutustua indonesialaiseen kulttuuriin 6

TULPPAANEITA TULVILLAAN

Nyt on aika istuttaa tulppaaneja. Lue havainnolliset ohjeet!

8

MITEN SEN HOIDIMME?

Nekalassa vastaanotettiin yli 1000 vierailijaa Avoimet puutarhat -päivänä 10

ILMASSA INNOSTUSTA JA HYVÄÄ MIELTÄ

Avoimet puutarhat -päivään osallistuu monenlaisia puutarhaharrastajia ja ammattilaisia 14

MANSIKKAPAIKKA

15

TERAPIAPALSTA

20

Pirkko Lahden kolumni 16

PUUTARHA VALTAA AISTIT

Kasvimaailma tarjoaa joka aistille jotakin 17

MAAILMALTA POIMITTUA

18

MAAILMAN POHJOISIN SIIRTOLAPUUTARHA 20 VUOTTA

Puheenjohtajien kokous Napapiirin ryhmäpuutarhassa 20

MITÄ YHTEISTÄ? MITÄ ERILAISTA?

Jokainen siirtolapuutarha on ainutlaatuinen – yhteistä kaikille on talkoiden järjestäminen.

22

KAUNEUDEN JA RAUHAN PUUTARHA

On vastapainoa työlle ja yhteiskunnassa vaikuttamiselle 24

Pitäisikö maissia laittaa kasvamaan myös ensi kesäksi?

26

6

MAISSIN KASVATUS TUO JÄNNITYSTÄ ELÄMÄÄN 16

KYSYMYKSIÄ PALSTALTA

Leena Luoto vastaa kysymyksiin 27

SUOMEN SIIRTOLAPUUTARHALIITTO TIEDOTTAA

28

KEITTIÖSSÄ

Sanna Michaelin omena-inkiväärimehu 28

ALUEELLISET PUUTARHAKURSSIT

Näe puutarhasi uusin silmin – tutustu kurssimonisteeseen.

29

PALSTOILLA TAPAHTUU

Käsissäsi oleva Siirtolapuutarha-lehti on painettu uudenlaiselle – aiempaa ekologisemmalle – paperille. Lehden paperi – MultiOffset® – on päällystämätön, hiokkeeton offsetpaperi, jolle on myönnetty EU-ympäristömerkki. EU-ympäristömerkkijärjestelmä on osa Euroopan yhteisön kestävää kulutusta ja tuotantoa koskevaa politiikkaa, jolla pyritään vähentämään kulutuksen ja tuotannon kielteisiä

vaikutuksia ympäristöön, terveyteen, ilmastoon ja luonnonvaroihin. Valitulla paperilla on myös PEFCsertifikaatti. PEFC edistää ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää metsätaloutta.

Lehden paperin vaihtaminen on Siirtolapuutarhaliiton ja sen hallituksen nimeämän lehden kehittämisestä vastaavan toimitusneuvoston tietoinen ja kestävää kehitystä tukeva valinta.

PÄ Ä K I R J O I T U S

Onko aika luovuttaa?

PERTTI LAITILA Päätoimittaja

K

alenterin mukaan olemme selvästi kesän ja saapuvan syksyn taitekohdassa. Päivät ovat vielä mukavan lämpimiä, mutta öisin saattaa mittari tippua hyvinkin alas.

Hyvän muistutuksen maamme eri kasvuvyöhykkeiden viljelyn haasteista sain elokuun alussa käydessäni Napapiirin ryhmäpuutarhalla. Halla oli jo vienyt suojaamatta jääneet perunan varret ja nauhuksissa olivat lehtien reunat mustuneet.

Itselläni daaliat ovat edelleen parhaassa kukassa ja auringonkukista on moni avautumatta. Kuitenkin sama kohtalo kuin pohjoisessa saattaa odottaa meitä täällä etelämmässä ihan milloin

Seuraavan lehden aineiston toimituspäivä 11.11

”Itselläni daaliat ovat edelleen parhaassa kukassa ja auringonkukista on moni avautumatta.” vain. Joten kannattaa olla varovainen ja seurata sääennusteita, jotta saa arimmat kasvit suojattua.

Monissa yhdistyksissä on Elo-/Sadonkorjuujuhlat tai Venetsialaiset pidetty.

Kyseiset juhlat ovat yleensä kesän päätepiste. Kasvu puutarhoissa pysähtyy ja alkaa hiljainen valmistautuminen tulevaan talveen. Pimeä alkaa tulla yhä aiemmin lyhentäen päivien hyötytunteja

puutarhassa tekemiseen. Toivottavasti syksystä tulee lämmin ja pitkä, jotta saamme tarvittavat syystyöt tehtyä.

Tässä numerossa jatketaan edelleen viime vuonna tehdyn yhdistyskyselyn tuloksien analysointia. Me olemme valtakunnallisesti kovin erilaisia, mutta meissä on paljolti myös samaa.Varsinkin palstojen ja mökkien koot vaihtelevat alueittain. Se, jos mikä, antaa mahdollisuuden miettiä jo palstaa ostettaessa, ovatko juuri tämän alueen mökit tyypiltään minun tarpeisiini sopivan kokoisia ja kuinka suuren palstan hoitamiseen aika ja voimavarat riittävät.

Erilaisuus antaa mahdollisuuksia.

Toivottavasti kausi oli sadollisesti onnistunut. Nyt istuttamaan sipulikukkia ja odottamaan niiden lailla tulevaa kevättä.

Tämän numeron tekemisessä avustivat: Berghäll Outi, Grönroos Eila, Jokela Pertti, Jokinen Tarja, Karjalainen Maylis, Kivimäki Johanna, Lahti Pirkko, Laitila Pertti, Luoto Leena, Malm Lena, Michael Sanna, Mattsson Anne, Ruotsalainen Kati, Rönnblom Eva, Salminen Seija, Virtanen Maija, Wessman Tina

Siirtolapuutarha 4/2019

Siirtolapuutarha-lehti ilmestyy myös näköislehtenä yhden numeron viiveellä verkossa.www.siirtolapuutarhaliitto.fi/ siirtolapuutarha-lehti/nakoislehti/ Etu- ja takakannen kuva: Lena Malm 84. vuosikerta | ISSN 0359-4955

JULKAISIJA Suomen Siirtolapuutarhaliitto ry. PÄÄTOIMITTAJA Pertti Laitila | puh. 041 444 6242 | pertti.laitila@gmail.com TOIMITUSSIHTEERI Jaana Veikkola-Virtanen | puh. 050 511 6791 | jaanam.veikkola@gmail.com ULKOASU Lena Malm/Jasilti TOIMITUSNEUVOSTO

Maylis Karjalainen, pj. | Irja Appelroth | Pirkko Kilpeläinen | Olli Salin | Harri Tiainen Tmi Johanna Pelto | johanna@johannapelto.fi, | puh. 040 9030 141 PAINOPAIKKA Grano Oy PAINOSMÄÄRÄ 4000 kpl TILAUSHINTA 35,-/vsk ei-jäsenille kotimaassa PANKKIYHTEYS Nordea | IBAN FI73 1436 3000 1010 85 LIITON TOIMISTO Pengerkatu 9 B 39 | 00530 Helsinki | puh. (vaihde) 010 321 3540 (8,35 snt/puh +16,69 snt/min. sis. alv 24 %) | puh (jäsenpalvelut) 050 911 8191| info@siirtolapuutarhaliitto.fi | www.siirtolapuutarhaliitto.fi | Toimisto palvelee puhelimitse arkisin klo 10–14.

Osoitteenmuutokset oman yhdistyksen kautta. Toimitus pidättää oikeuden toimitukselle lähetetyn aineiston toimittamiseen ja lyhentämiseen.

Julkaistujen kirjoitusten ja valokuvien osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kielletty. Lehti ei maksa palkkioita lukijoiden kirjoituksista eikä kuvista.

SIIRTOLAPUUTARHA 5/2019 ilmestyy joulukuun puolessa välissä.

ILMOITUSMYYNTI

3

TEKSTI: OUTI BERGHÄLL KUVAT: ANNE MATTSSON

Kulttuurit kohtasivat:

Ikimuistoinen iltapäivä Kumpulan siirtolapuutarhassa 4

Kumpulan siirtolapuutarhaan tuli yhteydenotto Avoimet puutarhat -päivän jälkeen Indonesian suurlähetystöstä: ”Saammeko tulla joukolla kylään tuliaisina tanssia, musiikkia ja ruokaa.”

V

altakunnallisena Avoimet puutarhat -päivänä Kumpulaan kävi tutustumassa Indonesian suurlähettiläs Wiwick S. Firman, joka innostui Kumpulan idyllistä ja siirtolapuutarha-aatteesta yleisemminkin. Parin päivän päästä tuli yhteydenotto: saammeko tulla joukolla kylään ja tuoda tuliaisia. Hallituksen päätöksenteko ei ollut vaikeaa. Kutsu lähti paluupostissa.

Pari viikkoa valmisteluja Kumpulan Keskusmaja rakennettiin vuonna 1934 vastaanottamaan pohjoismaisen siirtolapuutarhakokouksen osanottajia. Paljon on tapahtunut sen jälkeen: Keskusmaja on laajentunut Kerhotaloksi, mutta maailma on kutistunut. 85 vuotta rakentamisensa jälkeen Kerhotalo sai juhlavieraita maailman toiselta laidalta Kaakkois-Aasiasta.

Seurasi pari viikkoa kiireisiä valmisteluja. Lähetystö kertoi tarpeistaan, ja me koetimme parhaamme mukaan varmistaa, että esiintymispaikat, äänentoistolaitteet, ilmoitukset, kenttä- ja keittiöjärjestelyt yms. olivat kunnossa. Myös B-suunnitelma sateen varalta tehtiin.

Vielä juhlapäivän aamuna tähyilimme taivaalle huolissamme, ennuste oli huono ja pilviä kasaantui. Lopulta aurinko voitti ja saimme mitä hienoimman sään eikä tanssijoidenkaan tarvinnut palella.

Lahjaksi Indonesian kulttuurin rikkautta

Indonesian suurlähettiläs Wiwick S. Firman tarjosi kumpulalaisille ikimuistoisen elämyksen.

Sunnuntai 4.8. oli se suuri päivä, jolloin saimme Indonesiasta aivan ikimuistoisen lahjan. Indonesiassa on lähes 250 miljoonaa asukasta, 17 500 saarta, yli 200 etnistä ryhmää, yli 300 kieltä ja yli 3000 alkuperäistä tanssimuotoa. Vaikutteita on tullut monesta suunnasta. Maailman suurimmassa islamilaisessa valtiossa myös hindulaisuudella ja kristinuskon useilla suunnilla on virallinen asema.

Kaikesta tästä moninaisuudesta yksi iltapäivä saattoi tarjota vain välähdyksiä, mutta saimme kuitenkin aavistuksen Indonesian kulttuurin rikkaudesta.

Näimme taidokasta tanssia Balilta. Osa oli perinteistä, osa vähän modernimpaa.

Ulkopuolisen silmiin eroa ei aina ollut helppo nähdä. Yksi kylätanssi tuli Pohjois-Sumatran sademetsistä, saarelta, joka suomalaisten mieleen tuo useimmiten

presidentti Ahtisaaren rauhanvälitystyön ja vuoden 2004 tsunamin valtavat menetykset.

Lopuksi tanssimme kaikki yhdessä poco poco -rivitanssia. Sen sotilaat omivat Länsi-Papuan vuoriheimoilta ja levittivät muille saarille. Lopulta tanssi muuttui sulawesilaisen pop-tähden välittämänä koko kansan suosikiksi.

Kansojen välistä yhteyttä ja ystävyyttä Tanssijoiden vaatetus ja taito olivat huikeita, mutta saattoivat tuntua meille eksoottisilta. Kuitenkin pohjimmiltaan kyse oli meille tutuista asioista.Tansseista yksi kuvasi kimalaisten kosiotanssia kukkatarhassa, toinen oli kehittynyt väsyneiden maatyöläisten huvitteluksi.

Välillä meitä viihdytti Bali Boys Band – Suomessa asuvien nuorten indonesialaisten yhtye. Ohjelmassa oli Indonesiassa suosittua pop-musiikkia, joka kuulosti monesti kovinkin tutun oloiselta.

Musiikkia kuunnellessamme nautimme ruokateltan antimista: satayvartaita ja maapähkinäkastiketta, riisikakkuja, katkarapukrakkereita, banaanikakkuja jne. Emme tietenkään laskeneet paloja, mutta ruokateltan jono pysyi sitkeästi pitkänä. Ruokajuomana oli Suomestakin saatava sumatralainen kahvi, jossa ”on täyteläinen maku ja yrttinen jälkimaku ja joka vähähappoisena sopii mausteisen ruoan kanssa”.

Eli meillä kaikilla oli niin mukavaa!

Tilaisuus oli todellista suoraa kansojen välistä yhteyttä ja ystävyyttä, niin kuin suurlähettiläs avauspuheessaan totesi.Ystävyys sinetöitiin vielä kietomalla puheenjohtaja ja sihteeri seremoniallisesti upeisiin viittoihin. Muistolahjaksi lähettiläs sai mm. Siirtolapuutarhaliiton paketin siirtolapuutarhatoiminnasta kertovaa materiaalia.

5

Tulppaaneita tulvillaan

TEKSTI JA KUVAT: EVA RÖNNBLOM KÄÄNNÖS: MAYLIS KARJALAINEN

Istuta tulppaaneja! Ei ole toista kevätkukkaa, jonka väri- ja lajikevalikoima olisi yhtä laaja kuin tulppaanin. Kun istutat peräkkäin kukkivia lajikkeita, saat kukinnan jatkumaan jopa kaksi kuukautta.

Jos tulppaanisi pistetään aina parempiin suihin, kokeile uudestaan – on tehokkaita keinoja pitää kauriit, kanit ja jänikset poissa tulppaanien kimpusta.

Parhaat olosuhteet Kylmä talvi, kostea kevät ja kuiva kesä ovat tulppaanien mieleen.

Pitää paikkansa, että tulppaani viihtyy, kun se ”paistuu” kesän. Maan tulee olla hyvin ojitettu eikä vesi saa jäädä seisomaan siihen, mihin tulppaani on istutettu. Hyvä kasvualusta sisältää hyvin kalkittua vahvaa puutarhamultaa, johon on sekoitettu soraa ja hiekkaa maan läpäisevyyden lisäämiseksi

Lisäravinteita Lannoita tulppaaneja keväällä, kun lehtiä on näkyvissä 4–5 cm verran. Sekoita varovaisesti maahan tulppaanien ympärille luujauhoa ja kastele. Luujauhossa on paljon fosforia ja kalkkia. Kukittuaan tulppaani tarvitsee ravinteita uuden voimakkaan sipulin tuottamiseksi.

Istuta oikein Istutussyvyys on kolme kertaa sipulin korkeus.

6

Tulppaaneja voi istuttaa syyskuun puolivälistä roudan tuloon asti.

Hyvä istutussyvyys on kolme kertaa sipulin oma korkeus.

Tulppaani kyllä nousee nätisti keväällä, vaikka se olisikin joutunut hiukan matalammalle tai syvemmälle. Tärkeintä on, että se pääsee hyvin ojitettuun, möyheään maahan. Raskas savi ei sovi tulppaanille.

Kovin kosteassa se taas tuhoutuu. Kookkaat ”puutarhatulppaanit” ovat omiaan perennapenkeissä, joissa niiden lehdet peittyvät ja ne saavat rauhassa kuivua katseilta piilossa. Monet tulppaanilajikkeet sopivat ruohikkoon, niityille, lehtipuiden ja pensaiden katveeseen tai pionien viereen.

P U U TA R H A

Suojaudu ei-toivotuilta tulppaanien ystäviltä

Mainio karkotin syntyy kastelulaitteen ja liiketunnistimen yhdistelmästä.

Vesisuihkun ulottuvuus ja korkeus on säädettävissä. Kun tunnistin havaitsee liikettä, kastelulaite syöksee kovalla voimalla vettä. Hyvin tehoaa!

Verijauho on tehokas, jos sitä lisätään usein. Kiinnitä kukkakeppiin sieni kuminauhalla.

Kastele sieni veden ja verijauhon sekoitukseen, tippa ammoniakkia vahvistaa vaikutusta. Monta kukkakeppiä tulppaanien ympärillä toimii hyvin.

Sipuleita nurmikolla 1. Viillä suorateräisellä lapiolla leikattavan nurmialueen reunat.

2. Nosta nurmikunttaa ja taita se sivuun, jotta paljas multa tulee esiin.

3. Möyhennä multaa, sekoita siihen sipuliravinnetta tai luujauhoa.

Aseta sipulit tiheään ja epäsymmetrisesti. Paina niitä hieman syvemmälle, taita nurmikuntta takaisin.

7

Miten sen hoidimme?

Avoimet puutarhat -päivä houkutteli yli tuhat vierailijaa Nekalaan Teemapäivä on järjestetty tamperelaisessa Nekalan siirtolapuutarhassa jo kahdeksan kertaa. Tänä vuonna kävijöitä oli ennätysmäärä – 1053 vierailijaa.

TEKSTI: JOHANNA KIVIMÄKI KUVAT: JOHANNA KIVIMÄKI & PERTTI LAITILA

Esimerkkejä työtehtävistä: Tapahtumavastaava, viljelijöiden yhteyshenkilö, tiedottaja ulkoiseen viestintään, infopisteen oppaat, kiertävät puutarhaoppaat, makkaranpaistajat, lätynpaistajat, leipojat, kahvilamyyjät, keittiöhenkilökunta, lapsiparkin vetäjät, yleishenkilöt tapahtumassa.

M

inkälainen operaatio päivän järjestäminen oikeastaan on?

Valtakunnalliseen teemapäivään osallistuu heinäkuun alussa satoja erilaisia puutarhoja eri puolilla Suomea.

Teemapäivänä puutarhaharrastaja avaa pihansa vierailijoille, joita on liikkeellä tuhansia. Ensimmäinen teemapäivä järjestettiin vuonna 2012.

Nekalan siirtolapuutarha on ollut mukana heti alusta alkaen. Avointen puutarhapalstojen lisäksi teemapäivään Nekalassa kuuluvat myös viljelijöiden kirpputorit ja pop-up ravintolat sekä yhdistyksen oma kahvila, lättybaari ja makkarapiste.

Valmistautuminen aloitettiin touko8

kuun alussa muodostamalla järjestelyistä vastaava työryhmä, joka kokoontui kolme kertaa ennen tapahtumaa ja kerran tapahtuman jälkeen. Useimmat työryhmän naiset ovat olleet mukana jo alusta lähtien, joten valmistelut sujuivat hyvällä kokemuksen tuomalla rutiinilla.

Muistio työryhmän jäsenille Työryhmän kokoontumisissa juotiin tuoksuvaa minttumehua, maisteltiin raparperipiirakkaa ja rapsuteltiin koiria.

Tapahtumavastaavana Päivi Karlstedt johti keskustelua. Onko tapahtumasta tiedotettu paikallislehtiin? Kenellä on tpaidat ja rintamerkit? Kuka jakaa viirit viljelijöille? Onko lapsiparkin ohjelma

jo tiedossa? Riittävätkö apukädet keittiössä? Milloin pystytetään katos Pirtin pihaan?

Huolehdittavia asioita oli paljon ja jokaiselle riitti tehtävää. Suunnittelun ajoissa aloittaminen sekä selkeä työnjako ryhmäläisten kesken helpottivat asioiden hoitamista. Kokoontumisten jälkeen sovituista asioista kirjoitettiin muistio, jonka Karlstedt jakoi työryhmälle sähköpostitse. Näin kaikki pysyivät varmasti ajan tasalla sovituista asioista.

Kuka voi avata palstansa vierailijoille?

Avoimet Puutarhat -teemapäivä ei onnistu ilman viljelijöitä, jotka ovat haluk-

AV O I M E T P U U T A R H A T

kaita avaamaan palstansa vierailijoille.

Vaikka tapahtuma on järjestetty Nekalassa jo monena vuonna, aina on viljelijöitä, joille tapahtuma ei ole ennalta tuttu. Siksi on tärkeä kertoa tapahtumasta viljelijöille hyvissä ajoin ja rohkaista heitä osallistumaan. Puutarhan ei tarvitse olla huippuhieno tai todella siisti.

Riittää, että viljelijä on halukas jakamaan kokemuksiaan muiden harrastajien kanssa.

Nekalassa on vuosittain ollut noin kolmekymmentä avointa palstaa. Palstan sijainnista riippuen vierailijoita käy päivän aikana muutamasta kymmenestä jopa lähes kolmeensataan. Viljelijä saa vastata monenlaisiin kysymyksiin, joita vierailijat esittävät. Monella on apulaisia palstallaan auttamassa. Eniten kysytään kasvien nimiä ja viljelyvinkkejä, mutta myös siirtolapuutarhaelämä kiinnostaa vierailijoita. Kuinka paljon mökit maksavat? Minkä kokoisia palstat ovat? Millaisia sääntöjä siirtolapuutarhaelämään liittyy?

Infopiste ja kartta auttavat vierailijaa Joka vuosi kävijämäärä on hieman noussut aikaisemmasta. Alueelle tulevat vierailijat otettiin vastaan jo pääporteilla, joita Nekalasta löytyy kaksi kappaletta.

Portilla oli opas ohjaamassa infopisteelle.

Opas teki samalla myös tukkimiehenkirjanpitoa vierailijoiden lukumäärästä.

Infopisteellä oli koko ajan useampi opas auttamassa vierailijoiden kysymyksissä sekä jakamassa alueen karttoja ja muuta materiaalia. Jaoimme esimerkiksi vanhoja Siirtolapuutarha-lehtiä ja tietoa myynnissä olevista siirtolapuutarhamökeistä. Avoimet Puutarhat -teemapäivä on varsinainen PR-tapahtuma alueelle.

Moni vierailija saa sen ensimmäisen kipinänsä siirtolapuutarhaelämään juuri tässä tapahtumassa. Oppaat vastailivat kysymyksiin tauotta koko tapahtuman ajan.

Vierailijat saivat tutustua avoimiin palstoihin itsenäisesti kartan avulla tai

he saivat lähteä kierrokselle puutarhaoppaan kanssa. Oppaat olivat varautuneet kertomaan myös alueen historiasta.

Kartta oli tärkeä avustaja teemapäivässä. Nekalassa merkitsimme karttaan avoimet puutarhat, kirpputorit, pop-up ravintolat sekä muut tärkeät paikat kuten vessojen sijainnit. Lisäksi kartassa oli lyhyt kuvaus siitä, mitä palstalta voi löytää.

Vierailijat kiittelivät juuri tätä lisätietoa kovasti.

Lapsiparkki ja tarjottavat Lapsivieraat otettiin huomioon järjestämällä ohjelmaa. Alueella oli ilmainen lapsiparkki, jossa ongittiin ja leikittiin pihaleikkejä. Nälän yllättäessä myynnissä oli yhdistyksen toimesta lättyjä, makkaraa, kahvia ja leivonnaisia. Jono myyntipisteille alkoi muodostua heti tapahtuman alkaessa ja lopulta kaikki tarjottavat myytiin loppuun, vaikka varastoja täydennettiin kauppareissun avulla jopa kesken tapahtuman.

Palauteseminaarissa opit talteen Tapahtuma sai tänäkin vuonna paljon kiitosta sekä vierailijoilta että viljelijöiltä.

Tapahtuman työryhmä sai olla ylpeä tekemästään työstä tälläkin kertaa. Saaduista palautteista ja kokemuksista kokoonnuttiin keskustelemaan vielä yhteiseen palauteseminaariin.

Avointen palstojen kuvaukset Aina löytyy myös kehitettävää. Tapahtuman kasvaessa tulee uusia asioita huomioitavaksi. Tänä vuonna opimme, että ensi vuonna meidän tulee rekrytoida enemmän talkoolaisia tapahtumaan.

Kaikkiin toimintapisteisiin tarvitaan lisää tekijöitä, jotta työt sujuvat eikä työpäivästä tule liian raskas kenellekään. Meidän tulee varautua paremmin myös myyntitarvikkeiden osalta ja järjestää ajoissa useammat leivontatalkoot.

Karttaa haluamme parantaa tarkentamalla avointen palstojen kuvauksia.Vil-

VINKIT TAPAHTUMAN JÄRJESTÄMISEEN 1. Aloita suunnittelu ajoissa 2. Tee selkeä työnjako työryhmässä.

3. Kannusta ja rohkaise viljelijöitä osallistumaan.

4. Tiedota aktiivisesti eri kanavissa sekä viljelijöille että vierailijoille 5. Koosta viljelijöille tietopaketti yleisesti kysytyistä kysymyksistä.

6. Teemapäivän työntekijöiden yhtenevä pukeutuminen auttaa vierailijoita löytämään apua tarvittaessa.

7. Varaa mieluummin liikaa talkoolaisia kuin liian vähän. Myyntipisteisiin mieluiten tuplamiehitys. Oppaita ei ole koskaan liikaa.

8. Listaa vieraille myynnissä olevat mökit.

9. Kartta lisätietoineen auttaa vierailijaa.

10. Kerää palautetta sekä vierailijoilta että viljelijöiltä.

jelijöille tullaan ensi vuonna jakamaan tietopaketti, jonka avulla voi paremmin varautua vierailijoiden esittämiin kysymyksiin.

Avoimet Puutarhat -teemapäivän järjestäminen vaatii työtä, mutta päivä on aina ollut hyvin positiivinen ja yhteishenkeä kohottava.Vierailijan kommentti siitä, että tapahtuma on kesän paras päivä, kannustaa järjestämään tapahtuman ihan varmasti myös ensi vuonna.

9

TEKSTI: JAANA VEIKKOLA-VIRTANEN KUVAT: LENA MALM

AV O I M E T P U U T A R H A T

Ilmassa innostusta Vesi piiskaa auton tuulilasia. Olemme Avoimet puutarhat -kierroksella sunnuntaina 7.7. ajamassa kohteeseemme, nurmijärveläisen maatilan puutarhaan.

S

eepra! huutaa kuski yllättäen ja kurkottelee oikealle tien vieressä olevan laitumen suuntaan.

– Sateessa seisoo märkä hevoslauma – yhdellä hevosista on seepraraidoitus!

Huh! Sen täytyy olla hevonen muodikkaassa seepraloimessa, joka peittää hevosen päätä myöten ja suojaa sen sateelta.

Vauhdikas matka jatkuu tuulilasinpyyhkimien viuhuessa. Sateesta huolimatta päivä on ollut antoisa. Kaikki teemapäivään osallistuneet erilaiset puutarha-alan harrastajat ja ammattilaiset ottivat vieraansa vastaan sydämellisesti.

He nauttivat jutellessaan yhteisestä, rakkaasta aiheesta ja esitellessään aherruksensa tuloksia.

Ovensa avasivat myös jotkut puutarhamyymälät. Monilla yrittäjillä oli tarjolla ammattitaitonsa ja tuotteidensa lisäksi kävijöille jotain erityistä: hyvinkääläinen puutarhaliike oli palkannut myymälään harmonikansoittajan päivää juhlistamaan.

Siirtolapuutarhapalsta sai monet liikkeelle Hyvinkäällä Vanhanmyllyn siirtolapuutarhapalstalla oli iloinen, innostunut tunnelma. Minna ja Matti Mäkinen esittelivät kasveja ja rakennuksia kävijöille, joita riitti tasaisena virtana. Mäkiset ovat vuokranneet kaksi vierekkäistä palstaa.

Niiden pinta-ala on yhteensä 800 neliömetriä. He ovat yhdessä rakentaneet palstalleen mökin ja muita rakennuksia.

10

Minna ja Matti Mäkisen palstalta.

Sotalaiva-nimisessä talossa asuva Reetta Merilä (alla) kertoo, että talon viiden huoneiston väki hoitaa yhdessä puutarhan.

ja hyvää mieltä – Miksi teillä on kaikki kasvanut niin paljon isommaksi kuin meillä? vierailija kyselee pariskunnalta, joka hymyilee tyytyväisenä.

Mäkisten palsta on aurinkoinen ja puutarha niin hyvin hoidettu, että rikkaruohoa on vaikea löytää mistään. Satoakin on tulossa kiitettävästi.

Minna ja Matti Mäkinen kertovat, että päivä on ollut vilkas. Heidän palstallaan on käynyt lähes 100 vierailijaa.

– Olemme tavanneet ihania puutarhaihmisiä, jotka kertoivat lähteneensä liikkeelle, koska tapahtumassa on mukana myös siirtolapuutarha. Monet eivät olleet ikinä käyneet siirtolapuutarhassa eivätkä tienneet toiminnasta mitään.

Yhteisössä puutarhakin hoidetaan yhteisvoimin

Minna Mäkinen

Puutarhansa avasivat teemapäivänä myös 100-vuotiaan Sotalaiva-nimisen talon asukkaat Hyvinkäällä. Sotalaivassa on viisi huoneistoa, joilla on neljä omistajaa. Sotalaiva ja sen naapuritalo ovat yhteisö, jossa asuu myös seitsemän eri-ikäistä lasta. Talojen ympärillä on 2200 neliömetrin puutarha, jota hoidetaan yhteisvoimin. Rajaaitaa talojen välissä ei ole.

– Kukin tekee puutarhatöitä voimiensa ja elämäntilanteensa mukaan, asukas Reetta Merilä kertoo.

– Kaikilla on puutarhassa laatikko, jossa kasvaa vihanneksia. Puutarhanhoidosta ei ole syntynyt erimielisyyksiä.Tiedonkulun helpottamiseksi meillä on oma whatsupryhmä: jokainen saa nopeasti vaikka jauhoja, jos ne loppuvat kesken leipomisen.

Talon Sotalaiva-nimestä liikkuu monia erilaisia tarinoita. Tunnettu taiteilija Yrjö Saarinen asui Sotalaivassa 11 vuotta.

11

AV O I M E T P U U T A R H A T

Aino Suominen

Napsimiskierroksia satoaikaan Kierroksemme päättyy vantaalaisen taiteilijan Aino Suomisen puutarhaan.

– Puutarhanhoito on minulle hyvin, hyvin rakas harrastus, hän kertoo.

– Kun sato alkaa kypsyä, teen puutarhassa napsimiskierroksen aamuisin ja iltaisin.

Pölyttäjistä ei ole ollut pulaa Aino Suomisen puutarhassa.

– Meillä on monta hyönteishotellia – myös leppäkerttuja on näkynyt paljon.

Talon portaiden vieressä kukoistaa punainen pari metriä korkea köynnösruusu, jonka Aino Suominen suojaa talveksi lapioimalla lunta sen päälle. Muuta suojausta ei ole tarvittu. Kävijöitä hänenkin puutarhassaan oli toista sataa.

12

Heidi Saarinen

Puutarhuri Heidi Saarinen hoitaa maatilan puutarhaa Nurmijärven Nukarissa. Hän kertoo, että yhden lajin massaistutukset ovat alttiimpia tuholaisille kuin sellaiset istutukset, joissa on paljon eri kasveja. Kasvin lehtien muodot ja värit tekevät istutuksista kiinnostavan ja kauniin. Heidi Saarisen suosikkeja ovat mm. keijunkukka, joka nousee istutuksesta kuin valo ja upea tumman liila rentoakankaali. Myös jouluruusulla on kauniit lehdet.

AV O I M E T P U U T A R H A T

MUKANA ENNÄTYSMÄÄRÄ JÄSENYHDISTYKSIÄ Tänä vuonna porttinsa avasi vierailijoille sunnuntaina 7. heinäkuuta 15 liiton jäsenpuutarhaa: 13 puutarhassa järjestäjänä oli siirtolapuutarhayhdistys, jolloin alueilla oli avoinna useita palstoja. Kahdessa puutarhassa, Vanhassamyllyssä ja Valmarissa mukana tapahtumassa oli yksittäinen palsta.

Osalla liiton jäsenyhdistyksistä on omia perinteitä: he avaavat porttinsa vierailijoille esimerkiksi kansainvälisenä siirtolapuutarhapäivänä heinäkuun lopussa.

Kasvaneen kiinnostuksen vuoksi Avoimet puutarhat -teemapäivä järjestetään yhdeksännen kerran ensi vuonna sunnuntaina 5.7. klo 12–17.

13

M A N S I K K A PA I K K A

Kesän poikkeukselliset säät ovat tuoneet haasteita viljelyyn, mutta uusien kehittyneiden viljelytekniikoiden ansiosta monien kasvien satomäärät ovat hyviä. Kuluneen loppukesän sateet ja lämpöaalto parantavat sekä sadon määrää että laatua.

Aurinkoenergialla toimiva puhallin on ekologinen Aurinkopuhallin auttaa pitämään mökkisi kuivana ja lämpimänä puhaltamalla uutta ilmaa sisään. Ilma lämpenee aurinkoenergian avulla. Näin voi ehkäistä kosteusvaurioita ja huonoa sisäilmaa.

Aurinkopuhallin sopii erityisesti kylmiin huoneisiin, jotka helposti keräävät kosteutta. Kun aurinko paistaa paneeliin, aurinkokennot tuottavat sähköä.

Tämä saa tuulettimen pyörimään ja puhaltamaan ilmaa taloon.

JVV

Vielä lisää kasviksia Keskivertosuomalaisen ruokavaliossa ei ole edelleenkään riittävästi terveellisiä kasviksia.

Suositusten mukaan kasviksia tulisi syödä 500 – 800 grammaa päivässä, mutta kulutuksemme jää helposti alle 300 gramman. Lisäämällä kourallisen kasviksia päivän aikana ruokailuihin ja välipaloihin, kasvismäärä lisääntyy helposti noin 150 grammalla.

Kasviksia kannattaa lisätä jokaiseen ruokahetkeen ja erilaisiin ruokalajeihin.

Kasvipohjaiset kastikkeet ja keitot maistuvat erityisen hyviltä, kun ne maustetaan tuoreilla yrteillä tai vaikkapa makuvihanneksilla kuten sipuleilla ja paprikoilla. Lihaa ja kalaa käytetään lisäkkeinä kasvisten ollessa ruokailun varsinainen ydin.

Kasvikset sitovat hiilidioksidia Kasvisten tuotanto – varsinkin, kun ne tuotetaan lähellä – kuormittaa ympäristöä vähemmän kuin lihatuotanto. Kasvik-

Satoherkkuja kourallinen lisää Syksyn saapuessa on helppoa lisätä kourallinen kotimaisia vihanneksia, marjoja ja hedelmiä ruokavalioon. Valikoimat ovat laajimmat, maut parhaimmillaan ja myös hinnat kohdillaan. Nyt monia kasviksia kannattaa säilöä talvea ajatellen.

14

Kourallinen kasviksia sisältää monipuolisesti hyötyaineita (Kuva Puutarhaliitto ry)

set sitovat kasvaessaan ilmakehän hiilidioksidia muuttaen sen syötäviksi hyötyaineiksi, esimerkiksi hyödyllisiksi kuiduiksi. Kotimaisessa tuotannossa, muun muassa kasvihuoneissa on siirrytty yhä ympäristöystävällisempiin tuotantomuotoihin, joten lähikasvisten suosiminen kannattaa sekä ympäristön että kansantalouden näkökulmasta. Suurimman hyödyn nappaa kuitenkin ruokailija, joka lisää kasviksia aterioihinsa!

parhaiten sopivia kauniita koriste- ja hyötyesineitä.

Pajun keruu alkaa syksyllä, kun lehdet ovat pudonneet ja jatkuu kevääseen maalis-huhtikuulle. Eli aika on todella oivallinen siirtolapuutarhalaiselle hyödyntää talven joutilaat hetket. Mikäli askarteluinnostus vie täysin mennessään, kirjassa kerrotaan myös eri pajulajeista ja niiden kasvatuksesta.

PL

Lisätietoja: Timo Taulavuori, toimitusjohtaja, Puutarhaliitto ry, timo.taulavuori@puutarhaliitto.fi, 040 745 3005 KIRJA-ARVOSTELUT

Kirsi Tuominen Kysy puutarhurilta: Ammattilaisen parhaat vinkit puutarhaan ja parvekkeelle

Ulla Vestola & Anne Raine Puno ja askartele pajusta ja pihlajasta Kaipaisitko mökkisi kuistille persoonallisia verhoja, pioneillesi tukia, aitaa palstan laitaan tai kasvimaalle lavakauluksien tilalle jotain luonnonläheisempää materiaalia. Puno ja askartele pajusta ja pihlajasta on kirja, joka innoittaa lukijansa tarttumaan pajunvitsaan ja kokeilemaan itse, mitä kaikkea siitä voisikaan puutarhaan tai mökille tehdä. Kirjan ohjeissa kerrotaan sanoin ja kuvin yleisimmistä malleista, joista jokainen voi pienillä muutoksilla työstää omiin tarkoituksiin

Suorana lainauksena kirjan alkusanoista: ”Kun monet ennen niin hyödyllisiksi koetut asiat, kuten torjunta-aineet ja muovikankaat todetaan haitallisiksi, muuttaa se tapaa hoitaa puutarhaa.”

Tämä kahteentoista eri aihealueeseen jaettu kirja on täynnä vinkkejä, joita kannattaa ehdottomasti kokeilla. Osa on jo vanhoja, pitkään puutarhanhoitoa harrastaneille tuttuja ja kokeiltuja käytännön juttuja, jotka ovat vain vaipuneet unholaan, kun perimätieto ei ole saavuttanut uusia harrastajia. Kirjassa annetaan niksejä kasvien lisäämiseen, pihan suunnitteluun, tuholaisten torjuntaan kuin myös puutarhan syystoimiin.

PL

T E R A P I A PA L S TA

Ruusuinen olo ”Miljoona, miljoona, miljoona ruusua.

Tuoksua, tuoksua, tuoksua rakkauden.”

R

uusut tuovat mieleemme pehmeyttä, mietoutta, onnea, kestävyyttä ja kauneutta. Kävin keväällä Bulgariassa, jossa tuotetaan ruusuista melkein mitä vain ja tuoksu on aito.

Ruusuihin omistautuneet tietävät paljon lajikkeista ja ryhmittelyistä, jotka ovat muuten maallikon mielestä jänniä: on kartano-, sammal-, puisto-, tee-, ranskanja damaskonruusuja sekä presidenttien ruusulajikkeita yms.

Mutta tänä vuonna vieraslaji-ihmiset rakensivat ruusuun vihaisia tuntemuksia.

Kurtturuusut pitää hävittää, mutta ei niitä puutarhan jalostettuja noin 60 kurtturuusulajiketta. Luin jostakin, että kurtturuusu – tämä vihollinen on aikoinaan istutettu sitomaan hiekkaa. Se oli hyödyllinen laji, mutta liiallisena se täyttää maata ja tuhoaa muita luonnon kasveja.

Meille siirtolapuutarhureille on käynyt jo käsky hävittää tämä ruusu ja muutkin vieraslajit. Aikaa meillä on parisen vuotta, kunhan ensin ymmärrämme oikeat hävityskohteet.

Ruusujen sotaa käytiin 1450-luvulla Englannissa ja siellä se oli maakuntien välistä sisällissotaa. Vihaa oli jo silloin joitakin ”ruusulajikkeita” kohtaan. Sieltä muuten sukujen tunnusmerkkeinä käytetyt heraldiset ruususymbolit ovat lähtöisin.

Itse löysin joitakin vuosia sitten hiekkaruusuja Saharan autiomaan laidalta. Tuuli ja hiekkamyrsky oli kuvioinut kauniita ruusuja, joita yhä vaalin. Äskettäin seurailin Jerikon ruusun elinoloja. Saharassa se kiertyy kuivaksi palloksi, jota tuuli pyörittää eteenpäin ja joskus se ajautuu pieneen lätäkköön ja siemenet pulpahtavat heti eloon ja sitten taas kuivuuden tultua pyörii hiekassa paljon uusia pieniä Jerikon ruusupalloja.

Jäin miettimään Jerikon ruusun symboliikkaa: Se osaa suojautua kuivuudelta

ja osaa herätä eloon hetkessä sateen tultua. Tällaista elinvoimaa meissä ihmisissä harvoin löytyy, mutta löytyisipä. Sellaista ihmistä, joka osaa elää tässä ja nyt, olla läsnä ja tarttua hetkeen, harvoin kohtaa.

Läsnäolon taito on hurja ihmisyyden vahvuus ja sitä kannattaa tavoitella.

Olemme liian herkästi sitten kun ihmisiä tai silloin kun ihmisiä. Elämme tulevassa tai mennessä.

Ruusu tuo myös mieleen sitkeyden ja uusiutumisen. Näitäkin ominaisuuksia usein meiltä puuttuu. Lyhytjänteisyys on tämän ajan tunnusmerkki: on saatava kaikki ja heti eikä enää oikein jaksaisi ponnistella.

Mutta puutarhamme vaativat sitkeää vaalimista. Vuosi toisensa jälkeen viljelemme kauneutta ja iloa.

Syksyn vahvat tuoksut kutsuvat tunnelmallisiin ja ruusuisiin hetkiin … mennäänkö?

PIRKKO LAHTI on eläkkeellä oleva siirtolapuutarhapalstan omistaja. Hän on ollut elämänsä mielenterveystyössä tavalla tai toisella ja toimii alalla edelleen.

”… kurtturuusu – tämä vihollinen on aikoinaan istutettu sitomaan hiekkaa. Se oli hyödyllinen laji, mutta liiallisena se täyttää maata ja tuhoaa muita luonnon kasveja. ”

15

Puutarha valtaa ai Pari vuotta sitten Helsingin yliopiston Kasvitieteellisen puutarhan Lummehuoneen eteläpuolelle aukesi uusi aistien puutarha, joka on suunnattu erityisesti lapsille. Kasvimaailmasta löytyy joka aistille jotakin.

TEKSTI: MAYLIS KARJALAINEN KUVAT: MAYLIS KARJALAINEN, PERTTI LAITILA, JAANA VEIKKOLA-VIRTANEN

U

usi opetussuunnitelma, OPS 2016 painottaa aistien käyttöä ja konkreettista havainnointia. Ne tukevat luontosuhteen syntymistä. Kehittynyt luontosuhde auttaa ymmärtämään ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen merkityksen. Vehreä ympäristö laskee tutkitusti verenpainetta, rauhoittaa, tasapainottaa ja hoitaa.

Ikivanha terapiamuoto Mesopotamiassa tunnettiin kasvien terapeuttinen, tyynnyttävä vaikutus kaksituhatta vuotta ennen ajanlaskumme 16

alkua.Viisisataa vuotta eKr. persialaisissa puutarhoissa mieltä rauhoittivat virtaava vesi, kasvien kauneus, tuoksut ja kasvien raikastama ilma. Keskiajan luostaripuutarhojen tarkoitus oli parantaa melankolia.

Vuonna 1972 Kansasin yliopistossa Yhdysvalloissa käynnistyi ensimmäinen yliopistollinen psykologiaa ja kasvitiedettä yhdistävä opintolinja.

Ruotsin Alnarpin maatalous-metsätieteellisellä yliopistolla on tutkimuslaitos, rehabiliteringsträdgård eli kuntoutus-

puutarha, joka yhdistää teorioita ympäristöpsykologiasta, maisemasuunnittelusta ja puutarhoista fysioterapiaan, työterapiaan sekä psykoterapiaan.

Hoivaavat puistot Tukholman Vasaparkenin kupeessa sijaitsee aistien puutarha Sinnenas trädgård.

Puisto rakennettiin 1990-luvulla tukemaan viereisen vanhusten hoitolaitoksen asukkaiden kuntoutusta. Puistossa on muun muassa pieni

stit ”Puistossa on muun muassa pieni niitty, poriseva lähde, nurmikkoa, lääkekasveja sekä varjostavia hevoskastanjoita …” niitty, poriseva lähde, nurmikkoa, lääkekasveja sekä varjostavia hevoskastanjoita, joiden alitse kiemurtelee kapeita hiekkapolkuja. Punainen penkki kutsuu siellä mietiskelemään.

Kalmarin lääninsairaalan geriatrisen klinikan Sinnenas park, aistien puisto on ollut keidas klinikalla asioiville jo yksitoista vuotta. Lahjoitusten ja vapaaehtoisen työvoiman varassa hoituvan puiston on määrä auttaa kävijää olemaan hetkessä, kaikki aistit hereillä.

Elokuussa Helsingin Kasvitieteellinen puutarha kutsui vierailijaa istahtamaan penkille kärhöjen, tuoksuherneiden ja heliotrooppien ääreen. Myös pyörätuolissa istuva voi vaivatta haistella, maistella, kosketella ja tutkia aistipuutarhaa, sillä istutukset ovat korkeissa, Cortenteräksisissä kohopenkeissä. Mehiläisten pörinä ja tuulen suhina korkeiden puiden latvuksissa tyynnyttää siellä vilkkaankin mielen.

Maailmalta poimittua

V

iljelijöiden kollektiivi viljelee Ranskassa Rosnyn vihannespuutarhurien yhdistyksen palstaa. Sadon valmistuttua he jakavat sen keskenään. Viljelijöitä neuvoo viikoittain luomu- tai permakulttuuriviljelyyn perehtynyt opettaja.

Maksu on vain 20 euroa osallistujaa kohden tai vähemmän, jos kyseessä on hyvin pienituloinen viljelijä. Tukea muun muassa opettajien palkkoihin on saatu säätiöiltä sekä omaa satoa ja siitä jalostettuja tuotteita myymällä. Yhdistys syntyi otolliseen aikaan, kun paikalliset viranomaiset alkoivat kiinnostua kestävästä kehityksestä.

Hyphen nr 67

I

hmisellä olisi käytettävänään noin 2000 neliömetriä henkilöä kohden, jos kaikki peltomaa jaettaisiin tasan maapallon ihmisten kesken.

Nykyruotsalainen on ”vallannut” liki tuplat siitä. Rosendalin puutarhan ”2000 m2” -kokeilun aikana pyritään yhden vuoden aikana tuottamaan 2000 neliömetrillä peltoa kaikki se ravinto, jonka yksi ihminen kuluttaa vuodessa. Kokeilussa on mukana tiedeihmisiä, viljelijöitä, kokkeja, viestinnäin ammattilaisia, elinkeinoelämän ja taiteen edustajia. Tavoite on inspiroida mahdollisimman monia liittymään ”Take care of your square” (Pidä huolta pläntistäsi)-liikkeeseen. www.rosendalstradgard.se

V

uoden 2020 vihannes on paprika, näin ovat valinneet Puutarhaliitto ry ja Kotimaiset Kasvikset ry.

Chili kuuluu myös paprikoiden laajaan perheeseen. Suomeen paprikat rantautuivat 1970-luvulla. Nyt me jokainen syömme niitä reilut kolme kiloa vuodessa.

Paprikoita viljellään Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa miljoonan kilon verran.

Tuonti on 16 miljoonaa kiloa.Vuoden vihanneksen valinnan tavoite on lisätä teemavihanneksen viljelyä ja kulutusta sekä tutustuttaa suomalaisia uusiin makuihin.

Puutarhaliitto ry, elokuu 2019

Y

mpäristöaktivisti, 16-vuotias Greta Thunberg sanoo sen selkeämmin kuin kukaan muu. ”Mielestäni nyt fokusoidaan minun persoonaani, eikä itse ilmastoon,” Greta sanoi saksalaisessa Deutsche Welle radio-ohjelmassa. ”Huomion tulisi kohdistua ilmastoasioihin, koska tässä ei ole kyse minusta.” Gretasta suhtautuminen ilmastonmuutokseen on sukupolvikysymys.“Nuorten tulee vaatia edellisiä sukupolvia vastuuseen siitä sotkusta, jonka he ovat aiheuttaneet,” hän tviittasi joulukuussa. ”Nuorten tulee suuttua ja muuttaa suuttumus teoiksi.”

The Guardian, elokuu 2019 MK 17

TEKSTI: MAYLIS KARJALAINEN KUVAT: MAYLIS KARJALAINEN, PERTTI LAITILA & TINA WESSMAN

Napapiirin ryhmäpuutarha

Maailman pohjoisin siirtolapuutarha 20 vuotta Liiton jäsenyhdistysten puheenjohtajat tapaavat aina neljän vuoden välein. Tavoite on seurata liittokokouksessa pari vuotta aiemmin päätettyjen asioiden etenemistä ja vaihtaa tietoa ajankohtaisista asioista. Elokuussa kokoonnuttiin Rovaniemellä.

R

ovaniemeen kokouspaikkana päädyttiin, koska maailman pohjoisin siirtolapuutarha, Napapiirin ryhmäpuutarha, täyttää tänä vuonna kaksikymmentä vuotta.

Nopeasti muuttuva maailma Taloudenhoitaja Markku Tuominen kertoi, että kustannukset ovat nousseet sen jälkeen, kun liiton nelivuotiskauden budjetti laadittiin kaksi ja puoli vuotta sitten. Tehdyt päätökset tulee tällaisessa tilanteessa osata arvioida uudestaan, kun painotukset muuttuvat.

Maarit Louekari kertoi liiton kestävän kehityksen hankkeen kannustavasta 18

vastaanotosta. Yhdistyksille lähetettyyn kyselyyn vastasivat lähes kaikki jäsenet ja yksitoista ei-jäsenyhdistystä.Vastaavan viljelijäkyselyn vastausprosentti oli 19 prosenttia, vastaajia oli 704. Liiton hallitus käyttää näin saatua tietoa koko ajan

toimintoja kehittäessään.

Liiton jäseninä on noin puolet Suomen siirtola- ja ryhmäpuutarhoista. Marjukka Metsola kertoi jäsenhankintaan liittyvistä suunnitelmista. Hän totesi, että liitto ei ole osannut kertoa kohderyh-

N A PA P I I R I N R Y H M Ä P U U T A R H A

Seinä parasolli aurinkovarjot youtube: johannes viinikka johannes@tanelin.se 046 9473767

milleen siitä, mitä liiton jäsenmaksulla, 33 eurolla/viljelijä, saa. Siirtolapuutarhalehdellä on iso merkitys tästä kertomisessa.

Yhteisiä ilmiöitä Yhdistyksiä vaivaa vapaaehtoisten tekijöiden puute.Talkoisiin ja hallituksiin ei tahdo löytyä osallistujia, ja moni tehtävä lepää harvojen hartioilla. Ikävien tehtävien ulkoistus on yhä yleisempää, mikä korottaa jäsenmaksuja.Tämä on etenkin suurimpien kaupunkien vaiva.

Toinen ilmiö on viljelijöiden vaihtuvuus. Syy on usein palstanhaltijan korkea ikä. Myös alkuinnostuksen laantuminen laitattaa palstan myyntiin, kun uudelle jäsenelle valkenee, että siirtolapuutarhurointi ei ole pelkkää riippukeinussa makoilua. Maan sisäinen muuttoliike vaikuttaa osaltaan, kun paikkakunnalta muutetaan työn perässä.

Monessa yhdistyksessä on ajankohtaisia isoja investointeja, muun muassa tie-, sähkö-, viemäri- tai vesijohtoremontteja. Niitä on kustannusten pelossa lykätty, kunnes on tultu pakon eteen. Silloin käydään jäsenten kukkaroilla, vaikka moni yhdistys on kerännyt korjausrahastoa pitkään.

Vaihtuvuuden myötä jäsenistö on monin paikoin nuortumassa. Nuorem-

”Nuoremmat tuovat alueille paitsi elämää ja lapsia, myös uudenlaista tekemistä tapahtumien ja yhdessä tekemisen muodossa.”

Tilaa nyt Iso valikoima syyssipuleita Tilaa ilmainen uutiskirje

mat tuovat alueille paitsi elämää ja lapsia, myös uudenlaista tekemistä tapahtumien ja yhdessä tekemisen muodossa.

20-vuotiasta juhlimassa Kokousväki siirtyi päivän asiaosuuden jälkeen Napapiirin viehättävän ryhmäpuutarhan vieraiksi, kahvipöydän antimista nauttimaan.

Puheiden ja ansiomerkkien jakotilaisuuden jälkeen yhdistyksen perustajajäsen Marjukka Metsola kertoi puutarhan alkuvaiheista. Sopivaa paikkaa saatiin etsiä kolme vuotta. Viimein sellainen löytyi seitsemän kilometrin päästä keskustasta, huikaisevan kauniin ajomat-

kan varrelta. Paikan sopivuudesta voi tosin olla monta mieltä, Marjukka Metsolan sanoin: – Karmeasta pellosta saimme kovalla työllä siirtolapuutarhan aikaan.

Valokuvanäyttely todisti urotyöstä, jossa kunta hoiti – ja veloitti – maansiirtotyöt, ja jäsenet hoitivat kaiken muun. Tuloksena on hyvin hoidettu, vihanta ja viihtyisä puutarha, jonka ei millään uskoisi syntyneen hyllyvälle suopohjalle porojen laidunmaiden lähistölle vain kaksikymmentä vuotta aiemmin.

19

V I L J E L I J Ä K Y S E LY

Mitä yhteistä?

Mitä erilaista?

Jokainen siirtolapuutarha-alue on ainutlaatuinen Jokaisella tämän lehden lukijalla lienee hyvin selkeä käsitys siitä, minkälainen siirtola-/ryhmäpuutarha on. Mutta vastaako käsitys sittenkään maamme ”keskimääräistä” siirtolapuutarha-aluetta?

U

rbaaneimmat siirtolapuutarhaalueemme ovat viherkeitaita ja hiilinieluja keskellä kaupunkia – joskus melkein hitusen puristuksissa tiiviin asutuksen, ostosparatiisien tai bussivarikon kyljessä. Samalla monen siirtolapuutarhaalueen lähellä ovat oivat marja- ja sienimetsät sekä kenties omat venepaikat.

Suomen eteläisimmän ja pohjoisimman siirtolapuutarha-alueen etäisyys toisistaan on yli 800 km. Alueiden väliin mahtuu peräti seitsemän kansallista kasvuvyöhykettä. Etelässä lumi saattaa sulaa jo maaliskuussa, pohjoisessa saattaa olla lunta vielä toukokuussa. Läntisimmän ja itäisimmän siirtolapuutarhan etäisyys on noin 500 km. Länsirannikolla meren läheisyys vaikuttaa – maa on viljavaa. Itärajan lähellä talvet ovat usein ankaria ja kesät voivat olla kuumia ja kuivia, jolloin kasvuolosuhteet ovat monilta osin karummat kuin lännessä.

Palstoja on keskimäärin 114 Alueet eivät poikkea toisistaan ainoastaan sijaintiympäristönsä tai kasvuolosuhteidensa osalta. Siirtolapuutarhaliiton 20

alkuvuonna 2018 toteuttaman yhdistyskyselyn tulokset kertovat paljon alueiden muusta erilaisuudesta. Kyselyyn vastasi 40 siirtola- ja ryhmäpuutarhayhdistystä.

Kaupungeissa siirtolapuutarha-alueet ovat yleensä sangen isoja ja sijaitsevat usein julkisten kulkuyhteyksien päässä. Maamme palstamäärältään suurimmilla siirtolapuutarha-alueilla – Pakilassa ja Marjaniemessä Helsingissä – palstoja on 320. Maaseutumaisemassa sijaitsevat siirtolapuutarhat ovat yleensä hieman pienempiä – liiton pienimmän jäsenyhdistyksen Rpy Valmarin Valkeakoskella hallinnoimalla alueella palstoja on vain 12. Kyselyn tulosten mukaan suomalaisen siirtolapuutarha-alueen keskimääräinen palstalukumäärä on 114, eli saman verran kuin Ruskeasuon siirtolapuutarhassa Helsingissä.

Etäisyys keskustasta keskimäärin 5,7 km Neljällä viidestä siirtolapuutarha-alueesta mökkiläiset solmivat palstansa vuokrasopimuksen aluetta hallinnoivan yhdistyksen kanssa –

muissa sopimus tehdään mökkiläisen ja maanomistajan välillä. Yhdistysten hallinnoimien alueiden koko vaihtelee runsaasta hehtaarista yli 20 hehtaariin. Keskimäärin siirtolapuutarha-alue kattaa hieman yli seitsemän hehtaarin kokoisen maa-alan. Lähimpänä keskimääräistä hehtaarimäärää on Kehon siirtolapuutarha Nokialla.

Siirtolapuutarha-alueiden etäisyys sijaintipaikkakuntansa keskustasta on lyhimmillään puolitoista ja pisimmillään reilusti toistakymmentä kilometriä. Alueiden keskimääräinen etäisyys keskustasta on 5,7 km ja haarukkaan 5–6 km mahtuu peräti 12 siirtolapuutarha-aluetta eri puolilta Suomea.

Palstat ovat keskimäärin 300–400 neliömetriä Suomessa siirtola-/ryhmäpuutarhassa on aina mökki. Mökkien pintaala vaihtelee sekä alueiden välillä että myös alueiden sisällä. Kyselyn tulosten mukaan pienimmät mökit (keskimäärin 7 m2) löytyvät Turun Kupittaan ryhmäpuutarhasta ja suurimmat (keskimäärin 40 m2) Skinnarilan

V I L J E L I J Ä K Y S E LY

Kehon siirtolapuutarha, Nokia

Riihossalmen siirtolapuutarha, Mänttä

siirtolapuutarhasta Lappeenrannasta. Koko maan keskimääräinen siirtolapuutarhamökin pinta-ala on noin 26 m2 ja keskiarvohaarukassa 25–26 m2 on kuusi siirtolapuutarha-aluetta pienestä isoon.

Erilaisuutta on mökkien keskimääräisen pinta-alan lisäksi myös palstojen pinta-aloissa. Sekä pienimmät että suurimmat yksittäiset palstat ovat Helsingissä – Ruskeasuolla 135 m2 ja Pakilassa 800

m2. Keskimääräinen palstakoko on 374 m2 ja 70 %:ssa vastanneista yhdistyksistä palstat ovat kooltaan keskimäärin 300–400 m2. Noin joka neljännellä siirtolapuutarha-alueella on mökkipalstojen lisäksi myös erillisiä viljelypalstoja.

Lisäpalstat on yleisimmin vuokrattu mökkiläisille.

Vaikka ulkoisissa puitteissa on paljonkin eroja, löytyi yhdistys-

Ruskeasuon siirtolapuutarha, Helsinki

Kupittaan siirtolapuutarha, Turku

kyselystä kuitenkin yksi asia, joka on kaikille siirtolapuutarha-alueille yhteinen: Kaikki järjestävät talkoita!

TEKSTI & KUVAT: TINA WESSMAN 21

Kaijan paratiisi

Kauneuden ja rauhan puutarha Kaija Reiman-Salmiselle siirtolapuutarha on totaalinen vastapaino työlle ja yhteiskunnassa vaikuttamiselle. Lisäksi se on paikka, jossa silmä ja sielu lepäävät.

K

Riittävän suuri – tarpeeksi pieni

aijan siirtolapuutarhaelämä alkoi viisi vuotta sitten, kun kerrostaloparveke alkoi ahdistaa eikä nypittävää ollut riittävästi. Kaija ja hänen miehensä Pekka Salminen ostivat Nekalan siirtolapuutarha-alueelta palstan lähes satavuotiaalta pariskunnalta.

Heti kaupanteon jälkeen Kaija ja Pekka päätyivät purkamaan vanhan mökin aivan kokonaan. Koska rakentaminen ja työkoneet möyrivät koko vanhan puutarhan, oli sekin perustettava uudelleen aivan alusta alkaen.

–Vain yksi yksinäinen haara vanhasta omenapuusta on alkuperäinen, mutta se on alkanut nyt elpyä. Omenoitakin se jo kantaa! Alkuun Pekka ei ollut ylen innostunut siirtolapuutarhapalstan hankkimisesta. Nykyään hän on Nekalan siirtolapuutarhayhdistyksen puheenjohtaja.

Lapsuuden kotipiha ja mummola mielessä Palstan suunnittelussa Kaija konsultoi puutarhasuunnittelijaa.

– Koska palsta on pieni enkä tunne kasveja ja niiden ominaisuuksia kovin hyvin, päädyin ulkopuoliseen apuun. Lajit, jotka sopivat pieneen pihaan kuten pensaiden kääpiöversiot, olivat minulle tuntemattomia. Esimerkkejä toiveistani etsin sisustus- ja puutarhalehdistä.

22

Esimerkkinä Kaijalle oli lapsuuden kotipiha sekä mummola. Rakkaat kasvit, joilla on merkitystä ja muistoja, ovat päätyneet puutarhaan. Tällaisia ovat muun muassa kerrotut pionit sekä neilikkaruusut.

– Perusperiaatteeni puutarhan rakentamisessa on ollut, että siellä on oltava tekemistä, sen oltava visuaalisesti kaunis ja siellä on runsaasti rauhoittumisen, rentoutumisen ja yhdessäolon paikkoja.

– Olen esteetikko ja rakastan kauniita kukkia, astioita, kaikkea kaunista ympärilläni. Puutarha on riittävän pieni, kompakti paikka, jossa näkee melkein heti kättensä jäljen, Kaija kertoo.

– Paikka, jossa voi olla omassa rauhassa. Käsillä tekeminen on ollut minulle jo lapsesta pitäen tärkeä tapa rentoutua.

Ympärillä on jatkuvasti kauniita asioita.

Ilo ja riemu kumpuaa onnistumisesta ja kasvusta.

Puutarhaa on hoidettu suurella sydämellä. Runsaasti pensaita, vadelmia, mansikoita ja perunamaa. Terassin voi valita auringon mukaan. Aamukahvi itäterassilla ja illallinen länsipuolella. Levähdyspaikkoja on useita, joissa voi nauttia hiljaisuudesta ja ihastella kukkien kauneutta. Mökki on sisustettu aistikkaasti Kaijan aktiivisesti keräämillä huonekaluilla ja astioilla. Viileinä iltoina takan lämpö tuo oman tunnelmansa.

Kaija on pitänyt kasveistaan päiväkirjaa alusta asti. Hän on tunnollisesti kirjannut kasvin nimen ja ostoajankohdan sekä paikan, johon kasvi on istutettu. Lisäksi päiväkirjasta löytyvät maininnat kasvin kasvusta, kukkimisajankohdasta, viihtymisestä ja paikan vaihdoista.

P U U TA R H A

Monessa mukana Työn lisäksi Kaija toimii aktiivisesti useassa eri järjestössä. Kaija toteaa, että hän on kiireessä parhaimmillaan.

– Motivaatio ja jaksaminen pysyvät, kun saa olla ajan hermolla. Kaija kokee erilaisten asioiden tekemisen voimavaraksi. Hän sanoo nauttivansa, kun on kiire ja rentoutuu tekemällä.

Eikä tässä vielä kaikki.Vapaa-ajan uusin harrastus on golf, jonka hän on aloittanut vastikään yhdessä Pekan kanssa.

Palavalla sydämellä – positiivisella asenteella Kaijan asenne elämään on positiivinen.

Hän kertoo, että on saanut tehdä aina sitä työtä mistä pitää.

– Eihän työ aina ole yhtä auvoa, mutta asenteen pitää olla kohdallaan.

Työyhteisössäni kaikki ovat samanhenkisiä. Usein ihmettelen miksi mediassa ei kirjoiteta enemmän positiivisuudesta ja myönteisestä suhtautumistavasta työhön ja elämään laajemminkin. Sanotaanhan, että myönteinen asenne tarttuu. Se kertoo, mitä arvostat ja missä haluat kehittyä.

Myös siirtolapuutarhassa pitää hyväksyä ihmisten erilaisuus. Pihatkin ovat omistajiensa näköisiä.

– Olemme sitä vahvempia mitä pa- mapiirakka ja kaataa kahvia kauniisiin remmin voimme huomioida toisemme. ruusukuppeihin. Ilta-aurinko siivilöityy Näen ihmisten erilaisuuden rikkautena, lämpimänä suurista ikkunoista. samoin kuin erilaiset pihat. Elämme monimuotoisessa ja monikulttuurisessa TEKSTI JA KUVAT: EILA GRÖNROOS maailmassa. Ketään ei pidä nostaa tikun nokkaan esimerkiksi fyysisten ominaisuuksien, iän tai vaikkapa etnisen taustan vuoksi.

NXNNDWDOR À Facebookissa ja Instagramissa @pirilankukkatalo Kun tutustuu ihmisiin, huomaa, että meissä Ympärivuotisesti kotimaista, omasta tuotannostamme kaikissa voi loppujen lopuksi olla enemmän samankaltaisuutta kuin erilaisuutta. Kiinnostuksen kohteet, eläSyyskaudella ruukkukukat, syysryhmäkasvit mänpiiri ja harrastukset ja pieni määrä viherkasveja voivat olla samankaltaisia. Avoin mieli kohEdulliset kotimaiset data muita synnyttää Belinda mullat ja turpeet suvaitsevaisuutta. esim. Puutarhamulta – Jokainen ihmi50 litraa 3,50 €/säkki, 19 € / 6 säkkiä nen on erilainen, mutta kaikilla on saTaimistoltamme mat perustarpeet – edullisesti kartio- ja timanttituijia sekä kuten jokaisella puuerä koristepensaita tarhallakin, kiteyttää Kaija ja leikkaa ison viipaleen oman maan HELSINKI RAISIO RIIHIMÄKI SALO TUUSULA antimista tehtyä vadel-

KUKKATALO

Avoinna ympäri vuoden ark. 9-20, la-su 9-18

P U U TA R H A

Maissin kasvatus tuo jännitystä elämään Sadonkorjuu on vuoden parasta aikaa. Ruokapöytään kannetaan aineksia lähikaupan sijaan omalta palstalta ja tuntuu, että aikaisin keväällä aloitettu työ kantaa kirjaimellisesti hedelmää. Jännitystä elämäänsä saa, jos on keksinyt laittaa palstalle kasvamaan maissia.

V

iihdytän talven aikana itseäni suunnittelemalla seuraavan kesän istutuksia. Klassikoiden, kuten porkkanoiden, retiisien ja yrttien lisäksi haluan kokeilla joka kesä jonkin itselleni uuden kasvin viljelyä. Talven pakkasilla aloin haaveilla korkealle taivaisiin kurottuvasta maissiaidasta. Sellaisesta, mikä kahisisi tuulessa ja kantaisi paljon kullankeltaista satoa.

Lueskelin maissin kasvatuksesta ja tilasin lopulta puutarha-alan verkkokaupasta pussillisen maissinsiemeniä, joiden luvattiin olevan aikaisin kypsyvää lajiketta ja soveltuvan avomaalle istutettavaksi. Maaliskuun puolessa välissä en malttanut enää odottaa, vaan hautasin siemenet multapurkkeihin. Olohuoneemme koki samalla sisustuksen suhteen pienen muodonmuutoksen, sillä tokihan purnukoiden täytyi päästä paraatipaikalle olohuoneen suuren ikkunan ääreen. Jo viikon päästä siitä, kun siemenet olivat menneet multaan, nousi purnukoista kauniita, heleänvihreitä taimen alkuja. Oi, ilon päivä!

Kyllä ne siitä tokenevat Tampereella kevät eteni kuitenkin harmillisen hitaasti. Maissit kasvoivat kohisten pituutta ja niiden siirtely ulkoilman karaistavaksi kävi jo hankalaksi. Alkukevään päivät täyttyivät lämmöstä ja auringosta, 24

TEKSTI JA KUVAT: KATI RUOTSALAINEN

mutta yöllä lämpötila tippui sitkeästi lähelle pakkaslukemia.Toukokuun 3. päivä Litukan siirtolapuutarhassa satoi vielä iloisesti lunta. Tässä kohtaa itseäni ei tosin paljoa hymyilyttänyt, sen verran poltteli jo päästä istutuspuuhiin.

Viimein sääennusteet lupasivat myös yöksi leppoisampia lukemia, joten toukokuun puolessa välissä maissit pääsivät miehen niitä varten nikkaroimaan viljelylaatikkoon. Taimet näyttivät jo melkoisen honteloilta: ne olivat venähtäneet aivan liian pitkiksi ja vaativat viljelylaatikkoon tukinarujen asennuksen pysyäkseen kunnolla pystyssä. Tein itselleni muistilapun ”Älä laita taimia esikasvatukseen liian aikaisin.” Mies lohdutti, että kyllä ne siitä tokenisivat. Ja niin kävikin.

puolen, hontelot taimeni todistettavasti tuottivat satoa. Ja näyttipä satokin kelpaavan jollekin.

Elokuun alussa, kun maissin tähkien partamaiset emikukinnot alkoivat muuttua ruskeiksi ja kuiviksi, keräsin rohkeutta ja taitoin mukaani pari ensimmäistä tähkää. Väittäisin, että seuraavaksi koitti maissin viljelyn jännittävin osuus, suojuslehtien kuoriminen varsinaisen tähkän ympäriltä. Olo oli kuin lapsuuden jouluaattoiltana!

Kasvattamani maissintähkät näyttivät varsin persoonallisilta. Suorien jyvärivien sijaan Litukassa kasvaneissa maisseissani jyvät olivat asettuneet alustalleen luovasti, vähän sinne tänne. Nauratti katsella tähkiä, joita ei edes itse viljelijä pystynyt kovin kauniiksi kehumaan.

Maissintähkät kelpaavat rusakoillekin

Herkulliseltahan ne maistuivat

Maissit vahvistuivat ja kesäkuun alussa bongasimme ensimmäisen, maissin latvaan ilmestyneen tähkämäisen hedekukinnon. Parin viikon päästä hieman alempana kasvia alkoi pullottaa varsinainen maissintähkä.Valitettavasti me emme olleet ainoat, jotka panivat merkille maissintähkien alut: ystävämme rusakot päättivät hotkia etunenässä maistiaiset ja popsivatkin ensimmäisen tähkän poskiinsa. Yritin nähdä asian positiivisen

Vielä saman päivän iltana laitoin maissit kiehumaan suolalla maustettuun veteen.

Kymmenisen minuutin keittämisen jälkeen ripottelin kypsien tähkien päälle hieman itse tehtyä yrttisuolaa ja nokareen voita. Sitten istuimme koko perheen voimin ruokapöydän ääreen ja herkuttelimme, sillä herkulliseltahan nuo maistuivat. Mielessä pyöri jo ajatukset siitä, pitäisikö maissia laittaa kasvamaan myös ensi kesäksi. Oli sen verran mukavaa ja jännittävää puuhaa.

Eläimen syömä maissin tähkä.

”Jo viikon päästä siitä, kun siemenet olivat menneet multaan, nousi purnukoista kauniita, heleänvihreitä taimen alkuja. Oi, ilon päivä!

25

TEKSTI JA KUVAT: LEENA LUOTO

K Y S Y M Y K S I Ä PA L S T A L TA

K LEENA LUOTO on biologi, joka hoiti puutarhaa aluksi äidin opein, mutta kasvija puutarhatieteen opiskelu sekä monipuoliset työtehtävät kasvisten parissa ovat tuoneet lisävalaistusta alaan. Nyt hän jakaa puutarhaalan tietoa ja harrastuksen iloa sekä alalle aikoville että vanhoille konkareille ja innokkaille harrastajille.

Oman yrityksensä alaa ovat erilaiset luennot, retket ja asiantuntijana toimiminen.

Miten kesän olosuhteet vaikuttavat puutarhan syystöihin?

?

evään ja kesän sääolosuhteet ovat olleet poikkeuksellisia.

Alkukesällä yöt olivat hyvin kylmiä, sadetta paikka paikoin poikkeuksellisen vähän, sitten myös ankaraa hellettä. Kasvit ovat sinnitelleet ja osalla juuristo potee kuivuutta. Ensi keväänä näkyvät sitten lopulliset vaikutukset, kun silmujen pitäisi heräillä.

l Istuta tulppaanin sipulit, kun

Vinkkejä syystöihin:

l Ikivihreiden havukasvien ja

l

l

alppiruusujen juuristoa kannattaa kastella, jotta juuristolle olisi keväällä vettä, kun aurinko herättelee kasvuun.

Jos jaat isoksi kasvaneita perennoja, niin kastele kasvit huolella ennen istutusta ja anna kuivan multapaakun imeä vettä kunnolla.

Kastele istutuskuopat kunnolla ja anna veden imeytyä ennen kuin laitat kasvit. Ruukuissa olevia voit istuttaa siihen asti, kun maa on sulaa.

Onko sinulla mielessäsi puutarhaan tai sen hoitoon liittyvä kysymys, joka on askarruttanut jo pitkään.

Lähetä se osoitteella toimitus@siirtolapuutarhaliitto.fi.

Biologi Leena Luoto vastaa.

l

l l

maaperä jäähtyy, mutta on kuitenkin vielä sula. Sipulien pitää ehtiä juurtua ennen maan routaantumista.

Puiden lehdet ja kasvien varret sekä muumio-omenat voit laittaa kompostiin. Jos haluat nopeuttaa kompostin toimintaa, lisää hieman ureahelmiä tai kanankakkarakeita ja kastele hieman.

Jätä nurmikko hieman pidemmäksi, jotta se selviää talvesta.

Keväällä lehdistä vapautuu ravinteita uudelle kasvulle.

Moniin kasveihin tuli kesällä erilaisia sienitauteja. Kasvien jäänteillä ei kannata kuormittaa jäteasemia, koska taudit eivät ole maaperälevintäisiä. Puutarhajätekompostissa tautien itiöt tuhoutuvat ja kasvimateriaali muuttuu muhevaksi mullaksi.

l Kaunista loppusyksyyn:

l Kesäkukat ovat ehkä lakastuneet ennen aikojaan, joten nyt on vielä hyvää aikaa syksyisille ruukkuistutuksille. Koristele istutukset valoilla, saat mukavan tunnelman pimeneviin iltoihin.

26

S U O M E N S I IKR YT SOYLM AYP K U SUITÄA R H LASLTA I I TLTTO PA A

Muovipakkaukset kierrätykseen — muu muovi sekajätteeseen Monen siirtolapuutarha-alueen jätekatokseen/-paikalle on viime aikoina ilmestynyt uusi keltainen keräysastia muovipakkauksia varten. Liiton ympäristöryhmä on tehnyt pyynnöstä kaikille avuksi ohjeistuksen siitä, mitä keräysas-

tiaan on tarkoitus laittaa.

Keltainen keräysastia kertoo upeista panostuksista kestävän kehityksen hyväksi, koska liiton alkuvuonna 2018 toteuttaman yhdistyskyselyn tulosten mukaan silloin alle 10 prosentilla siirtolapuutarhayhdistyk-

sistä oli alueellaan muovin keräyspiste.

Kesän 2018 viljelijäkyselyssä moni vastaaja toivoi omalle alueelleen muovin keräyspistettä, ja nyt yhdistykset ovat ottaneet vaarin viljelijöiden toiveista.

Muovipakkausten keräämisen aloittaminen ei aina suju kuin tanssi. Keräykseen voi viedä vain muovipakkauksia ei muoviesineitä (esimerkiksi kastelukannuja, muoviharjoja tai leluja). Mitä keräysastiaan voi laittaa, ja mikä ei kuulu siihen?

Linkin Siirtolapuutarhaliiton muovipakkausten kierrätysohjeeseen löydät liiton nettisivuston etusivulta.

TEKSTI: TINA WESSMAN KUVA: ANNE MATTSSON

Lepaan kurssi 2020 ensi huhtikuussa Liiton perinteinen Lepaan puutarhanhoidon kurssi siirtolapuutarhureille järjestetään 20.–24.4.2020. Ilmoittautuminen avataan marraskuussa.

Liiton verkkosivustolle on avattu oma sivu Lepaan kurssille (Toiminta – Lepaan kurssi). Sivulla on mm. linkki tämän vuoden kurssista tehtyyn videoon.

Liitto viestii monikanavaisesti Käsissäsi on liiton vanhin viestinnän kanava – vuodesta 1935 asti keskeytyksettä ilmestynyt Siirtolapuutarhalehti. Nykyisin lehti ei kuitenkaan ole ainoa viestintäkanava.

Viljelijöille

k k k

Viisi kertaa vuodessa ilmestyvä Siirtolapuutarhalehti. Lehti on viljelijöille liiton tarjoama jäsenetu.

Nettisivujen www.siirtolapuutarhaliitto.fi uutispalsta etusivulla.

Facebook: Suomen Siirtolapuutarhaliitto (@siirtolapuutarhaliitto). Tuoreimmat Facebook-sivulle tehdyt julkaisut ovat luettavissa liiton nettisivujen etusivulta,

kk k

vaikka ei olisi ko. palvelun käyttäjä.

Instagram: @siirtolapuutarhaliitto #sspliitto YouTube: Suomen Siirtolapuutarhaliitto -kanava Kehitteillä oleva sähköinen uutiskirje – lisätietoa tulossa.

Jäsenyhdistysten hallinnolle

k k

8–10 kertaa vuodessa ilmestyvä Kuulumisia-tiedote, jossa ON liiton ajankohtaista asiaa. Tiedote käsitellään yhdistysten hallitusten/johtokuntien kokouksissa.

Jäsenyhdistysten intranet liiton nettisivulla. Intranetissä on mm. uutisseuranta ’Jäsenyhdistykset medioissa’.

Onko yhdistyksesi Siirtolapuutarhaliiton jäsen?

Kaipaako se joskus vertaistukea, lainopillista neuvoa, tietoa yhdistystoiminnasta, ikkunaa alan suuntauksiin, tukea asiointiin vuokranantajan kanssa? Liiton jäsenenä yhdistys saa tämän ja paljon enemmän.

Siirtolapuutarhuruus on elämäntapa, joka yhdistää. Kun yhdistyksesi on liiton jäsen, saat 33 eurolla vuodessa muun muassa jäsenlehden, edullisia, jopa ilmaisia kursseja, etukortin, alennusta Kotipuutarha-lehdestä, mahdollisuuden osallistua Kohtaamispäiville ja paljon muuta.

Lue lisää: www.siirtolapuutarhaliitto.fi/jasenet/jasenedut/

KEITTIÖSSÄ

Omena-inkiväärimehu 4–5 kg omenoita, eri lajikkeita mahdollisuuksien mukaan 200–250 g tuoretta inkivääriä SANNA MICHAELin viisihenkisellä perheellä on mökki Marjaniemen siirtolapuutarhassa.

” … toiset omenalajikkeet mehustuvat paremmin kuin toiset, ja siksi mehuun kannattaa käyttää mahdollisuuksien mukaan useita eri omenalajikkeita”

28

2 sitruunan mehu sokeria oman maun mukaan Tämä raikkaan makuinen omenajuoma valmistetaan mehumaijalla. Viidestä kilosta omenoita saa noin kaksi litraa mehutiivistettä, jota voi laimentaa vedellä tai kivennäisvedellä oman maun mukaan. Huomioithan, että toiset omenalajikkeet mehustuvat paremmin kuin toiset, ja siksi mehuun kannattaa käyttää mahdollisuuksien mukaan useita eri omenalajikkeita (pudokkaat sopivat tähän tarkoitukseen mainiosti).

Pilko huuhdellut omenat kuorineen ja poista niistä siemenkodat, isoimmat ruhjeet ja madonsyömät.

Kuori ja pilko inkivääri ohuiksi siivuiksi. Kokoa ja valmistele mehumaija ohjeen mukaan, ja täytä mehustuskori kerroksittain omenalohkoilla ja inkiväärisuikaleilla.

Valuta ensimmäinen mehuerä kannuun noin 30 minuutin kuluttua veden kiehumisesta ja kaada se takaisin omenoiden päälle. Höyrytä yhteensä noin 1,5 tuntia. Voit lisätä omenalohkoja mehustuskoriin muutamaan kertaan höyrytyksen aikana, kun sisältö on vajonnut ja vaalentunut.

Valuta valmis mehu kattilaan. Lisää joukkoon sitruunamehu ja sokeri ja kuumenna vielä kertaalleen. Mehu säilyy muovipulloissa pakastimessa tai sokeroituna viileässä desinfioiduissa lasipulloissa.

S U O M E N S I I R T O L A P U U TA R H A L I I T T O

Liiton alueellisilla puutarhakursseilla opitaan paljon uutta Liiton tarjoamat biologi Leena Luodon puutarhakurssit ovat saaneet monet katselemaan puutarhaansa uusin silmin.

TEKSTI: JAANA VEIKKOLA-VIRTANEN KUVA: TIINA KETOLA

H

uomaamaan, että esimerkiksi syksyisin lehtiä voi ajaa silpuksi ruohonleikkurilla ja jättää ne maatumaan talven ajaksi, jotta ruoho saa tarvitsemiaan ravinteita. Keväällä ainakin suurin osa niistä painuu maahan, kun malttaa vähän aikaa odottaa.

Kahdeksan turkulaista siirtolapuutarhuria Kupittaalta innostui Leena Luodon kursseista niin, että matkusti toiselle Leenan kurssille 15.6. helsinkiläiseen Marjaniemen siirtolapuutarhaan. Kurssin aihe oli Kaikki hyötykäyttöön. He olivat osallistuneet vähän aikaisemmin omassa turkulaisessa Kupittaan siirtolapuutarhassa järjestetylle Maaperän hoito ja kunto -kurssille.

– Päätimme lähteä yhdistyksen kesäretkelle pikkubussilla kohti Marjaniemeä. Perillä meille järjestettiin myös esittelykierros siirtolapuutarhassa. Kurssin jälkeen saimme kutsun vielä toiselle tutustumiskierrokselle helsinkiläiseen Talin siirtolapuutarhaan, Eija Meriluoto kertoo.

Jäsenetu: Leena Luodon alueellisista kursseista on saatavilla ilmainen kurssimoniste. Liiton jäsenyhdistysten viljelijät voivat tilata monisteen sähköisessä muodossa täyttämällä nettisivulla www.siirtolapuutarhaliitto.fi olevan tilauslomakkeen.

Puutarhajäte ei ole ongelma

Kursseja myös lapsille

Leena Luodon ajatukset puutarhanhoidosta kiinnostavat Eija Meriluotoa ja vahvistavat hänen omaa ajattelutapaansa, että eloperäistä puutarhajätettä ei tarvitse viedä palstalta pois.

– Olen itse maalta kotoisin ja opin jo kotona vanhemmiltani, että puutarhajäte ei ole ongelma. Heidän oppinsa pätevät hyvin siirtolapuutarhassakin, Eija miettii.

– Omalla palstallani saatan työntää rikkaruohot vaikka pensaan alle, eivät ne sieltä näy ja ne maatuvat hyvin. Heinää käytän katteena mansikkamaalla.

Työnnän myös tuija-aidan alle puutarhajätettä, siitä aita saa vain lisää ravinteita.

Ilahduin, kun Leena Luoto kertoi, että hänelläkin on puutarhassaan ”läjä”, jossa on sekaisin risuja, puutarhajätettä ja multaa. Se toimii.

Kupittaan siirtolapuutarhassa toimi kesällä myös päiväkotiryhmä, joka vuokrasi tilan siirtolapuutarhasta. Eija ehdottaa, että tulevissa kursseissa otettaisiin huomioon myös lapset ja lapsiperheet.

– Kurssin aihe voisi liittyä siihen, miten puutarhassa pitää toimia, että kaikki ötököitä myöten voivat hyvin ja elävät sopusoinnussa ilman torjunta-aineita.

Lapsia voisi myös opettaa tunnistamaan hyödyllisiä ötököitä.

Maksuttomia alueellisia kursseja järjestettiin tänä kesänä 8 paikkakunnalla.

Osallistujia kursseilla oli noin 220. Helsingissä järjestetty Kaikki hyötykäyttöön -kurssi-idea saatiin edellisvuoden kurssipalautteista. Uusia ideoita ja palautetta kurssien sisällöstä otetaan liitossa mielihyvin vastaan.

29

PA L S T O I L L A TA PA H T U U

VALLILAN VEGAANIT VIININLEHTIKÄÄRYLEET Ainekset (4 annosta): 20 kpl tuoreita viiniköynnöksen lehtiä, litra vettä ja teelusikallinen suolaa Kääryleiden sisälle: 2 dl ruskeata soijarouhetta 1 dl pitkää riisiä 1 tuore sipuli varsineen 1 valkosipulin kynsi oman palstan tuoreita yrttejä (minttua, tilliä, oreganoa, lehtipersiljaa, ruohosipulia jne.) kasvisliemikuutio 4 dl vettä ruokalusikallinen neitsytoliiviöljyä tai kylmäpuristettua rypsiöljyä Paistamiseen uunissa tai paistinpannulla: oliiviöljyä, 2 ruokalusikallista sitruunamehua, vettä Viininlehtien esikäsittely: Leikkaa lehtiruodit pois ja pyöräytä kaulimella tai lasipullolla lehden suonet pehmeiksi. Kiehauta vesi ja lisää suola. Keitä kerrallaan 5 viininlehteä pari kolme minuuttia ja siirrä lehdet kylmään veteen. (Keväiset tuoreet lehdet voi myös pakastaa talven varalle 20 kpl kerrallaan päällekkäin pinottuina).

Täyte: Kiehauta vesi ja lisää ensin kasvisliemikuutio, sitten riisi ja viiden minuutin kuluttua soijarouhe. Anna kiehua vielä

BRUNAKÄRR RUSKEASUO, HELSINKI SVENGAAVA JAZZ-PIKNIK VANGITSI YLEISÖN Heinäkuun kuudentena Ruskeasuon siirtolapuutarhassa soi jazz. Eje Oscarssonin kolmimiehinen orkesteri svengasi kerhotalon nurmikolla yleisön

30

viisi minuuttia. Kuullota hienonnettu sipuli ja valkosipulin kynsi pannulla oliivi- tai rypsiöljyssä.

Lisää soijarouhe- ja riisiseokseen kuullotetut sipulit ja hienonnetut yrtit. Anna hautua 5 minuuttia.

Taitteleminen: Nosta viininlehdet kylmästä vedestä lävikköön ja sieltä yksi kerrallaan leikkuulaudalle siten, että lehden alapuoli on ylöspäin ja kanta kohti sinua. Nosta ruokalusikallinen täytettä lehdelle noin kannan kohdalle poikittain, käännä ensin lahden alaosaa täytteen päälle ja pyöräytä puoli kierrosta kohti kärkeä. Taita lehden laidat kääryleen sivuiksi keskiosan päälle ja taas pitkulainen kääryle tiiviiksi paketiksi.

Paistaminen: Lado kääryleet öljytylle uunipannulle tiiviisti vierekkäin ja valele kaikki öljy-sitruunamehusekoituksella. Pane uunipannu 175 asteiseen uuniin noin tunniksi, mutta valele kääryleitä niin, etteivät ne pääse kuivumaan, lisää tarvittaessa liemeen vettä. Voit myös paistaa kääryleet paistinpannulla kypsiksi kääntelemällä niitä siten, että kaikki puolet ruskistuvat hieman. Tarjoile uusien perunoiden, kasvisten ja salaatin sekä leivän ja mustien oliivien kera.

mutustellessa picnic-eväitään.

Ikivihreät kappaleet eivät tyrehtyneet, eikä yleisö kaikonnut, kun taivas repesi. Paikalle pystytettin pikavauhtia lisää katoksia, tanssijat aukaisivat sateenvarjonsa ja hauskanpito jatkui.

VALLILA, HELSINKI VIINIRYPÄLEET VIIHTYVÄT SIIRTOLAPUUTARHOISSA Vallilan siirtolapuutarhassa useilla kymmenillä palstoilla kasvaa myös viinirypäleitä.

Olli Salin poimii vuosittain mökkinsä takaa omista köynnöksistä noin viisi ämpärillistä makeita ’Zilga’-rypäleitä.

Myös ’Subaga’-viinirypäleet ovat suosittuja siirtolapuutarhoissa ainakin Helsingin ja Tampereen korkeudella.

– Teen rypäleiden lehdistä satoja viininlehtikääryleitä joka kesä, Olli Salin kertoo.

– Lapset ja lapsenlapset rakastavat niitä. Viinirypälemehu on lasten mehusuosikki.

Jos pakkanen puraisee rypäleitä lokakuussa, niistä tulee vain entistä makeampia.

TEKSTI JA KUVA: JVV

SVENGANDE JAZZPICKNICK I BRUNA Den sjätte juli ljöd det jazz i Brunakärr. Eje Oscarssons tremannaorkester bjöd på en underbar musikupplevelse på Storstugans gräsmatta, medan åhörarna mumsade i sig innehållet i sina picknickkorgar.

Musiken tröt inte och gästerna flydde inte, trots att alla plötsligt överröstes av en mäktig regnskur.

Det sattes upp några taktält, dansarna öppnade sina paraplyer och festligheterna fortsatte.

MK

PA L S T O I L L A T A PA H T U U

NEKALA, TAMPERE AJATUKSIA LEHTIKUUSEN ALLA Istun ikivanhan puun alla Nekalan siirtolapuutarhan Pirtin pihalla ja seuraan trafiikkia, joka aina alkukesästä muodostuu keräysastioiden liepeille.

Mökkejä siivotaan innolla.

Eräillä näyttää olevan kottikärryt kukkuroillaan roinaa, äkkiseltään katsottuna ompelukone ja ylinnä risa keinunpäällinen. Mihinkähän molokkiin tuonkin saa sopimaan?

viedä se jäteasemalle jossain vaiheessa. Jätteen vähentäminen perustuu minulla vain viivyttelyyn. Pidän keinunpäällistä mahdollisimman kauan, homepilkkuisena ja fasaanin nokkimana.

Onpa hyvä, että on niitäkin, jotka eivät heitä pois käytettyä tavaraa, vaan osaavat korjata. Nämä käsityökerholaiset eivät ehkä olekaan missään vaiheessa omaksuneet tyyliä heitä roskiin ja osta uusi. Olisivatko peräti kestävämmän elämäntavan konkareita?

Kukaties ovat koko ikänsä muokanneet kuluneesta käyttökelpoista ilman sen suurempia rummutuksia.

Jätteiden vähentäminen on siirtolapuutarhassakin keskeinen tavoite. Käsityökerho toteuttaa sitä omalla tavallaan.

Monella viljelijällä on rutkasti kekseliäisyyttä ja kädentaitoja.

Sen huomaa palstoille vilkaistessaan. Ei siinä välttämättä kerhoa tarvita, mutta on hauskempaa puuhailla toisten kanssa rattoisasti rupatellen.

Niinhän työt puutarhalla yleensä tehdään.

MAIJA VIRTANEN

NIIHAMA, TAMPERE LUMIA JA PYRYÄ TAPAAMASSA ÄHTÄRISSÄ

Eipä vainenkaan, nämä kärryt suuntaavat Pirtille, kesän ensimmäiseen käsityökerhon kokoontumiseen. Niin kätevä vehje nuo kottikärryt, mutta enpä ole ennen nähnyt, että niillä käsityötarvikkeita kuljetetaan. Siirtolapuutarhassa ei hienostella, vaan mennään käytäntö edellä.

Itsellänikin olisi keinunpäällinen korjausta vailla, mutta kun taidot eivät riitä. Pakko

Bussilastillinen tamperelaisen Niihaman ryhmäpuutarhan viljelijöitä perheineen teki heinäkuun alussa retken Ähtärin eläinpuistoon. Tapasimme Lumin ja Pyryn, valloittavat pandajulkkikset. Ähtäristä menimme Tuuriin tutustumaan valtavaan kauppakeskukseen, jossa jotkut tekivät pieniä ostoksiakin.

Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa …

LINNUNLAHTI, JOENSUU

Joensuussa Linnunlahden siirtolapuutarhassa vietettiin kesää harvinaisen vaihtelevassa säässä: Oli lämmintä ja hellettä, juhannuksena rankka-

Saunan lämmitysvuoro joka kolmas vuosi Yhdistykselle kuuluu sauna läheisen Pyhäselän rannalla.

Mökkiläiset lämmittävät sitä vuorollaan. Rakennuksessa on kaksi saunaa, naisille ja miehille omansa pukuhuoneineen.

Sauna lämpiää keskiviikkoisin ja lauantaisin kesä-elokuussa

sadetta, kylmää ja taas lämmintä ja välillä sadetta.

Mökeillä häärittiin ja oleiltiin säässä kuin säässä.

Alueelle on talkoilla rakennettu Keskusmaja, jossa järjestetään siirtolapuutarhayhdistyksen kokoukset ja tapahtumat. Tänä kesänä kesäkuun lopusta elokuun alkuun järjestettiin sunnuntaikahvit, jotka olivat avoimia kaikille. Kahveilla kävi monta kymmentä ihmistä joka sunnuntai. Jokainen kuja oli vuorollaan vastuussa kahvinkeitosta ja tarjoamisista. Kahvikekkereitä jatketaan varmaan myös ensi vuonna, samalla tavataan muita mökkiläisiä ja kaupunkilaisia ja saadaan rahaa yhdistyksen kassaan.

ja lauantaisin syyskuussa. Saunan lämmitysvuoro sattuu kohdalle joka kolmas vuosi.

Minulle osui lämmitys tänä vuonna. Se on niin harvoin, ettei käy rasitukseksi, ja jos ei pysty hommaan itse, voi pyytää lämmittäjän pientä korvausta vastaan.

Saunan lauteilla tulevat puiduksi monet asiat. Löylyt ja sen jälkeen pulahdus järveen ovat kesän parasta antia. Mökkiläiset voivat käyttää laituria ja rantaa myös uintipaikkana.

Mikä sen ihanampaa kuin pyöräillä aamu-uinnille tai iltauinnille puutarhatöiden jälkeen.

Siirtolapuutarhassa vietettiin Venetsialaisia 31.8. Yhteiset tapahtumat jatkuvat syksyllä syyslounaalla ja kaamoskahveilla.

SAUNA JA PULAHDUS JÄRVEEN OVAT KESÄÄ PARHAIMMILLAAN

TEKSTI JA KUVAT: SEIJA SALMINEN

TEKSTI: TARJA JOKINEN KUVA: PERTTI JOKELA 31

Mutta yö on viileä ja ruoho liian kosteaa.

Ja minkä ymmärrän olen ymmälläni enemmän kuin lapset: miten äkkiä on kesä mennyt, Jaakko mennyt ja heittänyt järveen kylmän kiven, ja tuskin olen siemaissut keuhkoni täyteen kesän tuulta kun puhallan sen jo höyrynä raa’ankosteaan ilmaan.

Veikko Polameri, ote runosta Kiinalaisittäin Kokoelmasta Veden ääni