Siirtolapuutarha 5/2019

puutarha 5/2019

SIIRTOLAPUUTARHURIT KOKOONTUIVAT ITÄVALLASSA:

ESTÄ JYRSIJÖIDEN TUHOT!

TEEMANA MONIMUOTOISUUS

TEATTERI TUOTIIN SIIRTOLAPUUTARHAAN

PENTTI ALANKO: KUURUOHOT – UNOHDETUT KAUNOTTARET

S I S Ä LT Ö

4

4

KUURUOHOT – UNOHDETUT KAUNOTTARET

Pentti Alanko esittelee valitsemiaan unohdettuja kasveja.

6

KANSAINVÄLISEN TAPAHTUMAN ANTIA

7

Siirtolapuutarhurit koolla Itävallassa.

7

STUDY SESSIONISSA TUNNUSTUSTA

Grazin kaupunki palkittiin.

8

KAUPUNKIEN VIHERKEITAAT TURVAAVAT LUONNON MONIMUOTOISUUTTA

Puutarhoissa arvokkaita luontoympäristöjä.

10

JO SYKSYLLÄ SATO PATAAN

Omalta kasvimaalta herkut joulupöytään.

12

MAAILMALTA POIMITTUA

13

MANSIKKAPAIKKA

14

ESTÄ JYRSIJÖIDEN TUHOT TALVELLA

Eläimet hakevat ravintoa puutarhoistakin.

16

Mitä lähiruoka on?

18

10

IHANA JA HANKALA LÄHIRUOKA 14

LIITON KYSELYT

Vastauksista monipuolista tietoa.

20

KYSYMYKSIÄ PALSTALTA

Leena Luoto vastaa kysymyksiin.

21

KEITTIÖSSÄ 18

Sanna Michaelin thaimaalaisittain maustettu lohi.

22

SUOMEN SIIRTOLAPUUTARHALIITTO TIEDOTTAA

23

KANSAINVÄLISEN LIITON PÄÄSIHTEERIN TERVEHDYS

23

HERTTONIEMEN SIIRTOLAPUUTARHALLE DIPLOMI

27

Diplomi innovatiivisesta projektista.

24

31

RAHOLAN SIIRTOLAPUUTARHA 70 VUOTTA

Päivää juhlittiin iltamyöhään asti.

25

TERAPIAPALSTA

Pirkko Lahden kolumni.

26

UNELMIEN JOULU MÖKILLÄ

27

JOULUTERVEHDYKSET

28

TEATTERI TUOTIIN SIIRTOLAPUUTARHAAN

Yhteinen elämys Vallilassa.

29–31

PALSTOILLA TAPAHTUU

30

IN MEMORIAM

Käsissäsi oleva Siirtolapuutarha-lehti on painettu uudenlaiselle – aiempaa ekologisemmalle – paperille. Lehden paperi – MultiOffset® – on päällystämätön, hiokkeeton offsetpaperi, jolle on myönnetty EU-ympäristömerkki. EU-ympäristömerkkijärjestelmä on osa Euroopan yhteisön kestävää kulutusta ja tuotantoa koskevaa politiikkaa, jolla pyritään vähentämään kulutuksen ja tuotannon kielteisiä

vaikutuksia ympäristöön, terveyteen, ilmastoon ja luonnonvaroihin. Valitulla paperilla on myös PEFCsertifikaatti. PEFC edistää ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää metsätaloutta.

Lehden paperin vaihtaminen on Siirtolapuutarhaliiton ja sen hallituksen nimeämän lehden kehittämisestä vastaavan toimitusneuvoston tietoinen ja kestävää kehitystä tukeva valinta.

PÄ Ä K I R J O I T U S

Lumi on jo peittänyt kukat puutarhassa, vesisaavi jäätynyt talvipakkasessa PERTTI LAITILA Päätoimittaja

O

n ilo kirjoittaa, kun maa on vaihteeksi hohtavan valkean lumivaipan peitossa tuoden jouluisen tunnelman ja mielialan. Toivottavasti keli myös pysyy sellaisena, eikä lumi vaihdu vedeksi muuttaen maan mustaksi ja saaden olotilan synkäksi ja harmaaksi.

Harmautta torjumassa on kädessäsi Siirtolapuutarha-lehden tämän vuoden viimeinen numero. Lehti on kokenut voimakkaan uudistumisen tämän vuoden aikana eivätkä muutokset suinkaan ole jäämässä vain tähän vuoteen, vaan jatkuvat myös tulevaisuudessa, lähtökohtaisesti teitä hyvät viljelijät kuunnellen.

Lehden sisällössä panostamme entistä enemmän asiantuntija-artikkeleihin. Sitä tukemaan olemme saaneet vahvistukseksi vakikirjoittajiemme joukkoon puutarha-alan arvostetun osaajan Pentti Alangon, jonka kynästä on tulossa kirjoitussarja puutarhojemme unohdetuista

Seuraavan lehden aineiston toimituspäivä 11.2.2020

perennaharvinaisuuksista. Näitä juttuja ainakin minä itse odotan innokkaasti.

Liiton ensi vuoden toiminnan teema on ’Osana ympäröivää yhteiskuntaa’. Jatkamme siis edelleen aktiivista vaikuttamista eri alueiden päättäjiin nykyisten siirtolapuutarhojen säilyttämiseksi sekä uusien siirtolapuutarha-alueiden perustamiseksi.

Lisäksi yhdistysten hallinnon taloudenhoitoa tukemaan on tulossa ’Eurot ojennukseen’ kurssi. Perinteikästä Lepaan kurssia voi suositella kaikille, mikäli vain aikaa osallistumiseen löytyy. Leena Luoto jatkaa suosittuja ilmaisia paikalliskurssejaan, joiden valikoimaa on entisestään laajennettu. Marjaniemessä järjestetään kaikkien siirtolapuutarhalaisten Kohtaamispäivä heinäkuussa.

Juhlavuotenaan Siirtolapuutarhaliitto toimii historiansa ensimmäistä kertaa myös Kansainvälisen Siirtolapuutarhaliiton (Office International du Coin de Terre et des Jardins Familiaux) tapahtuman isäntämaana. Helsingissä järjestettävässä Study Sessionissa, jonka teemana on ’Allotments and Society’.

Palstat ja niillä sijaitsevat mökit ovat

nyt vaipuneet hetkelliseen rauhaan. Uskoisin monille tämän lepohetken olevan odotettu ja tuiki tarpeellinen. Kesän satoa on hyödynnetty monin tavoin ja nyt viimeistään on aika nauttia sen suomista hedelmistä. Tuleva kevät on kaukainen, mutta kuitenkin hetki hetkeltä lähempänä. Silloin taas saa nauttia mullan tuoksusta, lämmöstä, keväisistä auringonsäteistä ja suunnitella tulevaa kautta.

Jotta voisitte seurata ajankulua ja laskea päiviä kevääseen, Siirtolapuutarhaliiton 90-vuotisjuhlavuoden kunniaksi tämän lehden mukana teille kaikille jaetaan ilmeeltään uudistunut vuoden 2020 seinäkalenteri. Toivottavasti siitä on iloa ja hyötyä.

Joulu lähestyy ja myös vuoden loppu.Taakse on jäänyt kauden toiminta iloineen ja murheineen. Toivokaamme uuden ajan sarastavan onnekkaampana ja tuovan tullessaan valoisampana näyttävän tulevaisuuden.

Siinä mielessä kiitokset menneestä, rauhaisaa joulua ja onnekasta uutta vuotta. Lämpimästi sinulle toivottaen

Tämän numeron tekemisessä avustivat: Aalto Marjatta, Alanko Pentti, Jumisko Jali, Karjalainen Maylis, Lahti Pirkko, Laitila Pertti, Louekari Maarit, Luoto Heikki, Luoto Leena, Michael Sanna, Matsson Anne, Mäkelä Hannele, Mäkinen Tapani, Rönnblom Eva, Salminen Seija,

Sipari Pinja, Suniala Antti,Vepsäläinen Irmeli,Virtanen Maija, Weirich Malou, Quick Ilona, Wessman Tina.

Siirtolapuutarha-lehti ilmestyy myös näköislehtenä yhden numeron viiveellä verkossa.www.siirtolapuutarhaliitto.fi/ siirtolapuutarha-lehti/nakoislehti/ Etu- ja takakannen kuva: 123rf.com

Siirtolapuutarha 5/2019

84. vuosikerta | ISSN 0359-4955

JULKAISIJA Suomen Siirtolapuutarhaliitto TOIMITUSSIHTEERI Jaana Veikkola-Virtanen

ry. PÄÄTOIMITTAJA Pertti Laitila | puh. 041 444 6242 | pertti.laitila@gmail.com | puh. 050 511 6791 | toimitus@siirtolapuutarhaliitto.fi ULKOASU Lena Malm/Jasilti TOIMITUSNEUVOSTO Maylis Karjalainen, pj. | Irja Appelroth | Pirkko Kilpeläinen | Olli Salin | Harri Tiainen ILMOITUSMYYNTI Tmi Johanna Pelto | johanna@johannapelto.fi, | puh. 040 9030 141 PAINOPAIKKA Grano Oy PAINOSMÄÄRÄ 4000 kpl TILAUSHINTA 35,-/vsk ei-jäsenille kotimaassa PANKKIYHTEYS Nordea | IBAN FI73 1436 3000 1010 85 LIITON TOIMISTO Pengerkatu 9 B 39 | 00530 Helsinki | puh. (vaihde) 010 321 3540 (8,35 snt/puh +16,69 snt/min. sis. alv 24 %) | puh (jäsenpalvelut) 050 911 8191| info@siirtolapuutarhaliitto.fi | www.siirtolapuutarhaliitto.fi | Toimisto palvelee puhelimitse tiistaista perjantaihin klo 10–14. Osoitteenmuutokset oman yhdistyksen kautta. Toimitus pidättää oikeuden toimitukselle lähetetyn aineiston toimittamiseen ja lyhentämiseen. Julkaistujen kirjoitusten ja valokuvien osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kielletty. Lehti ei maksa palkkioita lukijoiden kirjoituksista eikä kuvista. SIIRTOLAPUUTARHA 1/2020 ilmestyy maaliskuun puolessa välissä.

3

Nyt alkavassa kirjoitussarjassa esitellään meillä nykyään harvoin kasvatettuja perennoja, jotka ansaitsevat tulla uudelleen puutarhoissa viljellyiksi.

Kuuruohot – unohdetut kaunottaret varten mutta siemeniä kerättäessä varsien latvoihin jäävät nuo koristeelliset, vaalean hopean väriset lituhedelmien keskuslehdet. Ne pysyvät – tai ainakin osa niistä pysyy – koko talven tukevien yli metrin korkuisten varsien latvoissa.

Ja mitäpä sitä puutarhassa myöhäissyksyllä ja alkutalvesta muuta ”kukkisikaan”, kun niin syysmyrkkyliljan eli alastonimmen ja syyssahramienkin todella upeat kukat ovat jo kuihtuneet. Nämäkään kaunottaret eivät tarvitse mitään hoitoa. Syyssahrami näyttää jopa itsestään leviävänkin, aivan kuten Helsingin yliopiston kasvitieteellisessäkin puutarhassa on tapahtunut.

Viihtyy runsasmultaisessa savessa Lunaria rediviva

E

nsimmäiseksi valitsin ikikuuruohon (Lunaria rediviva, ruots. månviol), joka kasvaa omassa puutarhassanikin. Se on varsin näyttävä myöhäissyksyllä ja vielä koko talvenkin koristeellisten hedelmien suojuslehtien vuoksi. Varsinkin aurinkoisina päivinä sen ”talviset kukat” loistavat hopean valkoisina.

Taimieni alkuperä on Virossa, jossa olin jo viime vuosituhannella usein kasviretkillä. Kun olimme keväisellä retkellä Pohjois-Eestissä eräällä luonnonsuojelualueella, tapasimme siellä luonnonvaraisena kasvavia ikikuuruohoja varjoisessa lehdossa.

Tallinnan kasvitieteellisen puutarhan silloinen ylipuutarhuri Heikki Tamm oli oivana oppaana. Tavatessamme tämän kasvin, hän katsoi minuun ja näki, 4

kuinka ihastunut olin tämän kasvin nähtyämme ja sanoi hymynvire poskillaan: muista – tämä on luonnonsuojelualue, josta ei saa kasveja kerätä. Hän kertoi, että tätä kasvia on kasvitieteellisessä puutarhassa vanhan talon seinustalla, josta voin saada sen siemeniä myöhemmin syksyllä.

Näyttävä kasvi Omassa pihassani sitä on ollutkin sen jälkeen kahtena ryhmänä. Nyt syksylläkin se on varsin näyttävä hopeanvalkoisine ”hedelmineen”. Siemenet olen kerännyt Maatiainen ry:n siemenluetteloa

Ikikuuruoho on siis luonnonvarainen Virossa ja muuallakin Baltian maissa sekä Etelä-Ruotsissa. Nämä paikat ovat tämän kasvin luontaiset pohjoisimmat esiintymispaikat, mutta viljeltynä se näyttää hyvin menestyvän meillä vielä pohjoisempanakin.

Omassa pihassani se aloittaa kukintansa toukokuun lopulla, vaikka kuukauden alussa eli vapun tienoilla siitä näkee vain pieniä lehtiruusukkeita. Hämmästyttävän nopeasti ne työntävät nuo isolehtiset vartensa täyteen kukoistukseen ja myöhemmin myös kukinnot. Kukat ovat tuoksuvat, vaalean lilan väriset, jotka kukinnan edistyessä vaalenevat.

KUVAT: WIKICOMMONS

TEKSTI: PENTTI ALANKO KIRJOITTAJA ON MAATALOUSJA METSÄTIETEIDEN KUNNIATOHTORI SEKÄ KASVITIETEILIJÄ.

HÄN ON JULKAISSUT KYMMENIÄ KIRJOJA SEKÄ KASVITIETEEN ALAAN KUULUVIA KÄÄNNÖKSIÄ.

Kasvitauteja ei näytä olevan Myös leveän herttamaiset lehdet ovat näyttäviä. Mitään tuholaisia eikä kasvitauteja niillä ei näytä esiintyvän. Koska se on jalostamaton luonnonkasvi, ei sitä tarvitse myöhemminkään jakaa eikä istuttaa uudestaan – ellei nyt sitten jaa sitä omaa pihaansa varten tai ystäville annettaviksi.

Puutarhassamme se kasvaa melko varjoisella paikalla syreenien ja omenapuiden alla sisääntulotien varrella.Vaikka sitä on tavattu meillä vanhoissa puutarhoissa joskus levinneenä siementen avulla, ei se ole omassa puutarhassamme sitä tehnyt – ainoastaan yksi taimi on löytänyt tiensä porraspäähan nuokkusyreenien alle, jossa maata peittää tuo meillä kasvatettujen maanpeittokasvien valio, keltapeipin ’Florentinum’-lajike.

Maaperä puutarhassamme on runsasmultaista savea, jossa ikikuuruohokin näyttää viihtyvän hyvin. Ovathan sen luontaiset kasvupaikat varjoisia, kosteapohjoisia lehtometsiä, usein jopa lähteiden lähettyvillä, näyttää se viihtyvän hyvin nk. normaalissakin puutarhamaassa syys- ja kevätkosteuden turvin.

Kesäkuuruoho kylväytyy kasvupaikallaan Kuuruohojen sukuun kuuluu myös toinen laji, kesäkuuruoho (L. annua, ruots. judaspenningar). Se on yksi- tai kaksivuotinen, mutta sen voi antaa kasvupai-

Lunaria annua

kallaan kylväytyä, jolloin paikalta löytyy joka kesä kukassa olevia taimia.

Kesäkuuruoho kukkii myös keväällä, yleensä vasta kesäkuun puolella. Sillä on edelliseen ikikuuruohoon verrattuna tummemmat, punavioletin väriset kukat.

Niin iki- kuin kesäkuuruohollakin on leveän herttamaiset kukat, mutta kun ne ikikuuruoholla ovat ruodillisia ylös asti, ovat kesäkuuruohon ylimmät, kukkien alla olevat lehdet ruodittomia.

Kasvaa jopa metrin korkuiseksi Kesäkuuruohoa tapaa meillä joskus vanhojen puutarhojen liepeille levinneenä.

Ensimmäisen kerran tapasin sen meillä erään vanhan talon lähettyvillä Lounais-Suomessa, jonka puutarhassa tiesin kasvavan monia vanhoja koristekasveja.

Käytyäni talon pihassa, huomasin, että pihamaa oli hiljattain ”kunnostettu” uuden omistajan toimesta perustamalla sinne lyhyeksi leikattu tasainen nurmikko. Paikalla olleet vanhat kasvit olivat sen vuoksi tuhoutuneet. Muutama pienikasvuinen kesäkuur uohon taimi oli päässyt karkuun viereisen metsänreunuskallion juurelle. Ravinteikkaassa maaperässä voisi kesäkuuruohokin kasvaa jopa metrin korkuiseksi.

Näitä meillä harvoin viljeltyjä kaunottaria ei löydä meikäläisistä kasvikirjoista – poikkeuksena on Mossberg ja Stembergin Suuri Pohjolan kasvio, jossa on värikuvat kaikista meillä luonnonvaraisista ja luontoon levinneistä viljellyistä kasveista. Niidenkään taimia ei helposti löydä meikäläisistä taimimyymälöistämme.

5

TEKSTI: TINA WESSMAN KUVAT: PERTTI LAITILA

Kansainvälisen tapahtuman antia:

Tieteellistä ötökkämittausta Itävallassa Kansainvälisen Siirtolapuutarhaliiton Study Session -tapahtuma järjestettiin tänä vuonna Itävallan Grazissa, maan toiseksi suurimmassa kaupungissa.

Tapahtuman teema oli ’Biodiversity’.

T

eema oli luonteva, koska Itävallassa on tehty laaja kolmivuotinen tutkimus Wienin siirtolapuutarhojen biologisesta monimuotoisuudesta.Tutkimuksen toteutti AGES (Austrian Agency for Health and Food Safety Ltd.), jonka suomalainen vastine lienee Ruokavirasto.

Tutkimuksen julkistus oli saanut Itävallassa paljon julkisuutta ja herättänyt paljon kiinnostusta. Myös tapahtumassa aihe herätti erittäin paljon hyvää keskustelua.

Study Sessioniin osallistui yli 50 henkilöä. Edustettuina olivat kaikki Kv. liiton jäsenmaat kaukaista Japania lukuun ottamatta.

Wienin siirtolapuutarhoissa on uhanalaisia lajeja

kuulostaa kieltämättä vähän hassulta, mutta on olemassa mm. tiettyjä hyönteisryhmiä, joiden esiintyminen heijastaa ko. elinympäristön biologista monimuotoisuutta. Mitä enemmän hyönteisiä ja kaskaita, sitä enemmän ko. ympäristössä on eri kasvilajeja – ja toisin päin.

Maailmassa on noin 40 000 hyönteislajia ja 45 000 kaskaslajia.Tutkimuksen kohteena olleessa Wienissä on vuonna 2018 tehdyn selvityksen mukaan 629 hyönteislajia ja 304 kaskaslajia.

Koko kaupungin lajikirjosta siirtolapuutarhoista löydettiin viidesosa, jota tutkijat pitivät poikkeuksellisen suurena osuutena. Tutkimuksessa siirtolapuutarhoista löydettiin myös lukuisia erittäin uhanalaisia lajeja.

Yleisimpiä omenat, Tutkimuksessa monimuotoisuuden tie- tomaatit ja herukat teellinen mittaaminen tehtiin selvittämällä erilaisten ötököiden – hyönteisten ja kaskaiden – esiintymistä. Menetelmä 6

Ötököiden määrän mittaamisen lisäksi tutkimuksessa tehtiin myös kasvikartoituksia.Tutkimuksen kohteena olleilla 38

satunnaisesti valitulla siirtolapuutarhapalstalla – kooltaan 150–580 neliömetriä – kasvaa yhteensä 391 erilaista kasvilajia, jotka edustavat 112 erilaista kasviheimoa. Kolme yleisintä heimoa olivat asterikasvit, ruusukasvit ja leinikkikasvit. Syötäviä kasvilajeja tutkimuksen kohteena olleilla palstoilla oli 75 – yleisimpinä omenat, tomaatit ja herukat.

Tutkimus osoitti täysin kiistatta sen, että siirtolapuutarhoilla on äärimmäisen tärkeä rooli kaupunkiympäristön biologisen monimuotoisuuden säilyttäjänä ja ylläpitäjänä. Työpajojen keskusteluissa pohdittiin, miten voitaisiin vielä entistä enemmän edistää monimuotoisuutta siirtolapuutarhoissa. Väistämättä esille nousi pohdinta siitä, miten monimuotoisia perinteiset kaupunkipuistot mahtavat olla.

Tutkimusjulkaisu on valitettavasti saatavissa vain saksankielisenä, mutta jos haluat tutustua siihen, ota yhteyttä liiton toimistoon info@siirtolapuutarhaliitto.fi.

Study Sessionissa tunnustusta Grazin kaupunki palkittiin työstään siirtolapuutarhatoiminnan edistämiseksi

G

raz on Itävallan Steiermarkin osavaltion pääkaupunki. Se palkittiin Kansainvälisen Siirtolapuutarhaliiton Study Session -tapahtuman yhteydessä Golden Rose -tunnustuksella kiitokseksi uutterasta työstä, jota se on tehnyt siirtolapuutarhatoiminnan tukemiseksi ja edistämiseksi jo vuosikymmeniä.

Kaupungissa on 30 siirtolapuutarhaa, joista 25 sijaitsevat kaupungin omistamalla maalla.

Vierailimme yhdessä siirtolapuutarhassa – Grazin suurimmassa. Siirtolapuutarha ’Schönau’ on perustettu vuonna 1915. Alueella on peräti 520 palstaa. Se kattaa noin 13,5 hehtaaria.

Palstat ovat hyvin hoidettuja ja yksilöllisiä

Useita mehiläispesiä

Mökki kuuluu palstaan Palstoilla on mökit, mutta suomalaisen näkökulmasta erikoista on se, että mökki on osa palstaa – ei palstalaisen omaisuutta. Uusi palstalainen maksaa vuokraoikeudestaan yleensä 5–5 000 euroa.

Arvoon vaikuttavat sekä mökin kunto että palstan kasvillisuus.

Jos palstalla oleva mökki on aikoinaan rakennettu ohjeiden vastaisesti, se alentaa merkittävästi vuokraoikeuden arvoa. Sekä mökin että palstan kunnossa-

Vaihtoehto puutarhatontuille.

Oliivipuu Manuelin paratiisissa

K

un Manuelista vuonna 2013 tuli Schönaun siirtolapuutarhuri, palstalla oli niukasti kasvillisuutta. Kuulemma lähinnä yksi omenapuu.

Nyt palstalla kasvaa valtava määrä eksoottisia kasveja. Pienessä lammessa uiskentelevat kalat.

Kun astuu palstalle, katseen vangitsee

pito on palstalaisen vastuulla. Vuokraoikeuden lisäksi uuden palstalaisen tulee maksaa rekisteröintimaksu sekä osuutensa alueen tie-, vesi- ja sähköinfrasta.

Jokaisella palstalla on omalla mittarilla varustettu sähkö- ja vesiliitäntä.

Alueella liikkuessa huomio kiinnittyi erityisesti kahteen asiaan: missään ei ole aitoja ja tiet olivat kapeita kävelykäytäviä, joille autoilla ei ole mitään asiaa. Eivätkä autot edes mahtuisi kapeista porteista. ’KGV Schönau’ sai Kansainvälisen Siirtolapuutarhaliiton diplomin innovatiivisesta toiminnasta.Yhdistys on tehnyt jatkuvia alueen infrastruktuurin parannustoimenpiteitä ja aktiivisesti vaikuttanut siihen, että alueesta, joka aiemmin toimi välttämättömän ruoan tuottajana on tullut vapaa-ajan paratiisi monelle Grazin kaupungin asukkaalle. Mehiläispesiä alueelle tuli jo vuonna 1989. Nykyisin niistä huolehtii ammattitarhuri.

Kussakin pesässä on kesäkaudella noin 20 000–75 000 mehiläistä.

TEKSTI: TINA WESSMAN KUVAT: PERTTI LAITILA

Banaanit ja Silkkialbitsia (Albizia julibrissin) viihtyvät hyvin Grazin ilmastossa

oitis vanha, arviolta 80–100-vuotias oliivipuu. Oliivipuun, kuten valtaosan muistakin kasveista Manuel on tuonut Pohjois-Italiasta, jossa kasvuolosuhteet ovat hyvin samanlaiset kuin Grazissa.

Palstan perällä kasvaa mm. Papavipuu (Asimina triloba), jossa kypsyi hyvän hedelmäsadon tuottavia ”intiaanibanaaneja”.

7

TEKSTI: LEENA LUOTO | KUVAT: HEIKKI LUOTO

Kaupunkien viherkeitaat turvaavat luonnon monimuotoisuutta Siirtolapuutarhat ovat lähietäisyydellä kaupunkien keskustasta: niiden hiilijalanjälki jää pieneksi, kun siirrytään nauttimaan luonnosta.

Runsas kasvillisuus parantaa muiden lajien elinoloja.

K

aupunkisuunnittelussa tulisi tiivistämisen ohella pitää huolta siitä, että siirtolapuutarhojen tulevaisuus turvataan ja niitä kaavoitetaan lisää. Kaupunkien asuinalueiden leviäminen, tiivis rakentaminen ja viheralueiden kasvillisuuden yksipuolistuminen uhkaavat luonnon monimuotoisuutta. Lajimäärien väheneminen on jo nyt huolestuttavan nopeaa.

8

Kehitystä voidaan hidastaa säilyttämällä kaupunkiympäristöissä viherkeitaita, joiden kasvillisuus on monilajista ja joiden hoitotavoissa pyritään mahdollisimman luonnonmukaisiin toimintatapoihin.

Lajit säilyvät Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnin 2019 mukaan uhanalaisista lajeista noin 24 prosenttia elää perinneympäristöissä ja muissa ihmisen muuttamissa ympäristöissä.

Hävinneiden lajien osuus on huomattavan korkea perinneympäristöissä ja muissa ihmisen muuttamissa ympäristöissä - peräti 39,4 prosenttia kaikista hävinneistä lajeista.

Siirtolapuutarhojen merkitys lajien monimuotoisuuden säilyttämisessä tulisi ottaa huomioon nykyistä paremmin. Niiden kasvilajisto on monipuolista ja niissä kasvaa vanhoja puutarhalajikkeita, mutta myös luonnonlajeja.

Siirtolapuutarhaverkosto kattaa hyvin erilaisia kasvuolosuhteita etelästä pohjoi-

Siirtolapuutarhat ovat kiinnostavia kohteita.

Eri puolilla Suomea sijaitseviin puutarhoihin voisi järjestää ohjattuja puutarhamatkoja. seen. Runsas kasvillisuus parantaa myös muiden lajien elinoloja. Suojaisat pihat ja puihin ripustetut pöntöt tarjoavat linnuille hyviä pesäpaikkoja. Linnut pitävät tehokkaasti puutarhan hyönteispopulaation tasapainossa.

Puutarhojen hoitotavat ja -käytännöt ovat avainasemassa. Perehtyminen luonnon omiin lainalaisuuksiin vähentää torjuntatoimien tarvetta. Luonnonmukaiset rikkakasvien ja tuholaisten torjuntatavat pitäisi ottaa entistä laajemmin käyttöön.

Erilaisuus on rikkautta myös kasvillisuudessa Jokainen siirtolapuutarha on omanlaisensa. Erilaisuuden hyväksyminen ja lisääminen ovat tärkeimpiä tekijöitä, joita tulisi vahvistaa jokaisessa siirtolapuutar-

SIIRTOLAPUUTARHOJEN TULEVAISUUS ON TURVATTAVA

hassa. Siirtola- ja ryhmäpuutarhayhdistykset ovat avainasemassa luonnonmukaisen ja kestävän puutarhanhoidon toteutumisessa.

Erilaisuuden pitäisi tulla esiin enemmän myös kasvillisuudessa. Monessa puutarhassa kasvillisuuden vaalimiseen pitäisi kiinnittää nykyistä paremmin huomiota. Luonnontilaiset alueet ja monilajiset istutukset katoavat kaupunkien viheralueilta ja tilalle tulevat yksilajiset istutukset ja laajat nurmikot.Tämän kehityksen vastavoimaksi voivat tulla siirtolapuutarhat. Nurmikoiden tilalle pitäisi istuttaa kukkivia kasveja, joiden seassa on luonnonlajeja. Puuvartisten istutuksissa suosittaisiin monilajisia pensasistutuksia ja matalia puita.

Kunnioita luonnon tasapainoa Siirtolapuutarhojen hoitamisessa on pitkät perinteet, joista osa valitettavasti joutaisi jo unholaan. Puutarhaa voi hoitaa

ja pitää siistinä ja edustavana monella eri tavalla. Jos ihminen puuttuu liian innokkaasti luonnon omiin ilmiöihin, luonnon tasapaino kärsii.

Muutama syöty lehti pensaassa tai nokkoskasvusto kompostin lähellä eivät kaipaa välittömiä torjunta- tai kitkemistoimia. Mikään torjunnassa käytettävä aine ei valikoi. Sen sijaan niiden käyttö voi aiheuttaa ison häiriön lajien väliseen tasapainoon.

Luonnon tasapaino säilyy, kun otetaan mallia siitä, miten luonto kierrättää kaiken materiaalin mitä se tuottaa. Puiden lehdet ja nurmikon kuollut ruoho ovat rakennusaineita seuraavalla kasvukaudelle.

Maaperän kunto on oleellinen tekijä kasvien hyvinvoinnille. Kun maaperän hoitotoimissa otetaan huomioon niiden vaikutukset eliöstöön ja kasvillisuuteen turvataan hyvät kasvuolosuhteet tulevaisuudessakin.

Millainen on siirtolapuutarhurien luontosuhde tulevaisuudessa? Tähän vaikuttaa eniten sukupolvien välinen vuoropuhelu. Millaisin tiedoin ja taidon tulevat sukupolvet puutarhoja hoitavat ja millaisin arvovalinnoin?

Kiireisen elämäntavan helpottamiseksi ei ehkä kannata valita toimintatapoja, jotka helpottavat oman työn määrää, mutta joilla voi olla kauaskantoisia seurauksia. Monesti tekemällä puutarhassa vähemmän, tekee luonnon kannalta paremmin.

Viheralueiden ihmisen hyvinvointia ja terveyttä edistävä vaikutus on osoitettu lukuisissa tutkimuksissa. Siirtolapuutarhat ovat myös kiinnostavia vierailukohteita kasveista ja puutarhoista kiinnostuneille. Puutarhojen kukkarunsaus on uskomattoman suuri keskikesällä. Lähimatkailu on nyt lisäämässä suosiotaan, joten mainio keino nostaa siirtolapuutarhojen merkitystä ja ainutlaatuisuutta olisi järjestää ohjattuja puutarhamatkoja eri puolella Suomea oleviin siirtolapuutarhoihin.

9

TEKSTI JA KUVAT: JAANA VEIKKOLA-VIRTANEN

Jo syksyllä sato pataan Pirkko ja Juha Pöyhtärin 400 neliömetrin palstalla Järvenpäässä, Haarajoen varrella kypsyy joka kesä muutama sata kiloa terveellistä syötävää – sato hyödynnetään tarkasti.

Omasta maasta ruokaa joulupöytäänkin

P

oimimme erilaisia karviaisia ja herukoita vuosittain yli 10 ämpärillistä, Pirkko kertoo.

– Omenoita ja luumuja riittää leipomuksiin koko talveksi. Pakastimet ja kylmäkellarit täyttyvät syksyisin säilykkeistä, hilloista, kypsennetyistä kasvislaatikoista, raasteista ja muusta ruoasta.

Talven tarpeisiin saadaan perunaa, porkkanaa, erilaisia juureksia, sipuleita, purjoa ja yrttejä, jotka kuivataan. Omenoitakin riittää kuivattavaksi.

Pirkko ja hänen kotitalousopettajana työskennellyt Leena-siskonsa kertovat, että yhteinen puutarhanhoito- ja ruoanlaittoharrastus on työläs mutta hauska ja palkitseva.

10

”Aloitimme hyötykasvien viljelyn 35 vuotta sitten, kun Haarajoen siirtolapuutarha perustettiin. Kasvatamme suurimman osan hyötykasveista siemenestä alkaen.”

Ahkeria viljelijöitä Pöyhtärien kasvimaalla on siisteissä riveissä kymmeniä erilaisia hyötykasveja.

Viinirypäleille ja tomaateille löytyi hyvä paikka mökin seinustalta.

– Palstallemme paistaa aurinko koko päivän, siitä hyötykasvit pitävät.

Parasta kolmikon mielestä on, että kaikki syötävä on omasta maasta.

– Tiedämme tarkalleen, mitä syömme.

Leena ja Pirkko hoitivat kasvimaata jo lapsina.Vanhemmat olivat ahkeria viljelijöitä.

– Äiti ja isä ovat molemmat yli 90vuotiaita. Liekö kasvimaan hoitamisella ja oman maan ruoalla osuutensa asiassa.

Jouluna herkut kypsennetään Syksyllä satoaikaan valmistetut joulupöydän laatikkoruoat, kuten porkkanaja lanttulaatikot sekä imelletyt perunalaatikot odottavat pakastimessa jouluaattoa.

– Pistämme vuoat aaton aattona uuniin ja viemme ne lahjaksi lapsille ja lastenlapsille – yleensä ainakin neljälle perheelle, Pirkko ja Leena kertovat.

Vuonankaalia lumen alta

”Jätä taimien väliin tulitikkulaatikon pituinen tila, niin porkkanoista kasvaa sopivan isoja ja maukkaita.”

– Kasvimaalle kylvetään monia salaattilajikkeita kaksi kertaa kesän aikana. Elokuussa maahan ripotellaan vielä vuonankaalin siemenet.

– Syksyllä kun muut salaatit ovat jo nuukahtaneet, saamme harson alta vielä vuonankaalia.

Joskus sitä joutuu kaivamaan lumen alta mutta se on vaivan arvoista. Vuonankaalia saattaa saada joulupöytäänkin.

Leena on kolmikon siemenvastaava, joka on perehtynyt hyötykasveihin ja hankkii kylvettävät siemenet.

Purjoa ja porkkanaa tuliaisiksi Kesällä Pirkko vie kukkakimpun sijaan tuliaisiksi purjonipun.

– Saamme purjoa ja porkkanaa niin paljon, että niistä riittää lapsille ja lapsenlapsillekin. Porkkana tuntuu maistuvan kaikille.

– Saimme vanhemmilta hyvän neuvon porkkanan harventamiseen: Jätä tai-

mien väliin tulitikkulaatikon pituinen tila, niin porkkanoista kasvaa sopivan isoja ja maukkaita.

He pakastavat syksyllä porkkanaraastetta, koska porkkanan palat pitää esikeittää ennen pakastamista.

– Raastetta on helppo tehdä mahdollisimman isolla raastimen terällä. Se sopii keittoon, laatikoihin ja munakkaisiin, Leena sanoo.

Purjon kasvattaminen on molempien mielestä helppoa ja palkitsevaa.

– Ensimmäisen kerran kun kasvatin purjoa siemenistä, olin varma, että niistä ohuista heinistä ei voi koskaan tulla mitään mutta isot purjot niistäkin kehittyi, Pirkko muistelee alkuvaiheita.

Tehokkaat suojaukset marjapensaille Pöyhtärien palstalla on pitkä rivi viinimarja- ja karviaispensaita, jotka toimivat

palstojen välisenä aitana: Palsta on hyödynnetty tehokkaasti, koska siitä vievät ison osan kasvimaat, omenapuut ja marjapensaat Satoaikaan marjapensaiden päälle levitetään kevyt verkko.

– Se on alun perin paketointiin tarkoitettu.Verkossa on niin isot silmät, että linnut eivät siihen tartu. Tänä vuonna löysimme verkosta ensimmäisen kerran linnun mutta se oli helppo irrottaa.

Marja-aitarivin alaosaan on kiinnitetty galvanoitua 40 senttimetriä korkeaa metalliverkkoa, jotta rastaat eivät pääse pensaiden alapuoleltakaan syömään marjoja.

Hyvää puutarhamultaa Puutarhajäte päätyy lehtikompostiin – mutta vasta sen jälkeen, kun siitä on eroteltu mustiin muovisäkkeihin voikukat, vuohenputket ja muut rikkaruohot, jotka nostavat päätään kompostimullasta seuraavana vuonna, jos niitä ei erotella pois.

– Mädätämme kaikki rikkaruohot mustissa jätesäkeissä, ennen kuin laitamme ne kompostiin. Mädäntyneinä ne eivät kasva kompostimullasta uudelleen, Pirkko kertoo.

11

M A A I L M A L TA P O I M I T T U A

Saksan Siirtolapuutarhaliitto: Siirtolapuutarhojen merkitys on kasvanut Siirtolapuutarhat ovat yhä suositumpia Saksassa: palstoja jonotetaan useilla paikkakunnilla jopa vuosia. Niiden asema osana infrastruktuuria on yhä merkittävämpi.

Saksan kansallisen rakennetun kaupunkiympäristön maankäytöstä vastaavan instituutin BBSR:n tutkimustuloksia käsiteltiin Saksan siirtolapuutarhaliiton kongressissa Dresdenissä syyskuussa 2019. Tuloksista ilmenee, että siirtolapuutarhoja tarvitaan lisää, koska ne ovat tärkeitä vihreitä keitaita erityisesti tiheästi asutuilla kaupunkialueilla. Ne tarjoavat mielekkään tavan viettää vapaa-aikaa puutarhassa ja luoda sosiaalisia suhteita eri-ikäisten ja eri kulttuureja edustavien viljelijöiden kanssa. Siirtolapuutarhoista nauttivat myös lähialueen asukkaat.

Kourallinen lisää heviä

Kansainvälinen kasvikauppa levittää kasvitauteja

Puutarhaliitto ry haastaa kaikki suomalaiset lisäämään kourallisen eli noin sata grammaa heviä eli hedelmiä, vihanneksia ja marjoja jokaiseen helmikuiseen päiväänsä. Kampanjassa korostetaan myös kotimaisuutta, sillä koko vuoden on tarjolla luotettavia kotimaisia hevituotteita pakastettuina, kuivattuina, talvivarastoista, valmisruokina ja kasvihuoneissa viljeltyinä.

Lähde: puutarhaliitto.fi

Tavallisten suomalaisten on ymmärrettävä kaukaa tuotujen kasvien paikallisia suurempi kasvitautiriski. Siksi jokainen vastuullinen kansalainen jättää tuliaiskasvit hankkimatta ja suosii kotipuutarhassaankin vähäriskisempää paikallista tuotantoa.

Lähde: metsäpatologian professori Jarkko Hantula, HS 27.10.2019

Ruotsissa matkaileva pääsee tutkimaan 28.6.2020 naapurimaan avoimia puutarhoja. Tapahtuma on Riksförbundet Svensk Trädgården, Gunnel Carlssons Trädgårdsriketin ja Studiefränjandetin yhteistyön tulos. Ensi vuonna tapahtuma täyttää kymmenen vuotta. www.tradgardsriket.se/ Lähde:Trädgårdsliv 4-2019

Hengästy välillä

Yhteistyöllä merkitystä Saksan Siirtolapuutarhaliitto muistuttaa, että kaikkien siirtolapuutarhayhdistysten eri puolilla Eurooppaa tulisi tehdä yhteistyötä paikallisten viranomaisten, kaupunkisuunnittelijoiden, poliitikkojen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa, jotta siirtolapuutarhoille kaavoitettaisiin lisää alueita.

TEKSTI: SANDRA VON REKOWSKI BUNDESVERBAND DEUTSCHER GARTENFREUNDE (SAKSAN SIIRTOLAPUUTARHALIITTO)

KÄÄNNÖS: JAANA VEIKKOLA-VIRTANEN 12

Tuhat puutarhaa 2020 -tapahtuma

Jane Fonda mielenosoituksessa ympäristön puolesta Amerikkalainen näyttelijä Jane Fonda on ikänsä ollut aktivisti.Viime viikolla hänet vangittiin ilmastomielenosoituksessa New Yorkissa ja vietiin yöksi putkaan.Vähän sitä ennen Fondalta, 81, kysyttiin, oliko hänen kansalaistottelemattomuudestaan mitään hyötyä. ”Tehän olette kaikki täällä meitä kuulemassa,” hän vastasi osoittaen ympäröiviä kameramiehiä ja toimittajia..

“Siitä päätellen on.”

Lähde:The New York Times 3.10.2019

Kanadalaisen MacMasterin yliopiston tutkijat selvittivät fyysisen kunnon merkitystä muistin toimintaan ihmisen vanhetessa. Tulosten mukaan ”aina kannattaa aloittaa kuntoilu”, mutta ”muutaman mäen kapuaminen tai vauhdin kiihdyttäminen joka toisen lyhtypylvään välin verran” on tehokkainta aivojen toiminnan ja muistin kannalta.

Kannattaa siis intervallitreenata, kansanomaisesti pyrähdellä ja hengästyä mahdollisimman usein.

Lähde: Applied physiology, Nutrition and Metabolism, 30.10.2019 MK

M A N S I K K A PA I K K A

Kekkilän kasvikirjastosta ohjeet viherkasvien hoitoon Perinteiset peikonlehti, palmuvehka, jukkapalmu, kultapalmu ja kultaköynnös ovat olleet jo hyvän aikaa suosituimpia viherkasveja. Nyt nousussa ovat sisustajien suosikkikasvit kilpipiilea, kumiviikuna ja varjoviikuna sekä eksoottisemmat viidakkotunnelmaa luovat juurakkovehkat eli alokasiat ja isomaijat.

Huonekasviharrastajien lisäksi muutkin uskaltavat ottaa haas-

teita vastaan, sillä vaikeampihoitoisina pidetyt flamingonkukat ja huonekuuset kasvattavat nekin suosiotaan.

Kekkilän Kasvikirjastosta löytyy satoja kasveja tärkeimpine tietoineen ja kasvatusohjeineen – upeiden kuvien kera. www.kekkila.fi/kasvikirjasto

Yli 2 200 ihmistä torjui haitallisia vieraskasveja talkoissa Vuosina 2017–2019 WWF:n ja Allergia-, iho- ja astmaliiton hanke Terve askel luontoon järjesti yli 150 tapahtumaa, joissa torjuttiin vieraskasvien leviämistä ja koulutettiin vapaaehtoisia järjestämään talkoita. Tapahtumiin osallistui yli 2 200 ihmistä.

Vieraskasveiksi kutsutaan lajeja, jotka ovat siirtyneet ihmisen mukana uusille alueille.

Osa näistä lajeista, esimerkiksi

jättipalsami ja kurtturuusu, on luokiteltu haitallisiksi, koska ne voivat tukahduttaa tieltään miltei kaiken muun kasvillisuuden.

Kurtturuusun myyntikielto on aiheuttanut hämmennystä: kielto koskee vain ja pelkästään kurtturuusua, Rosa rugosaa ja sen valkokukkaista alba-muotoa. Sen sijaan tarhakurtturuusujen kasvatus ja kauppa on sallittua. ”Haitalliset vieraskasvit ovat vakava uhka luonnon monimuotoisuudelle, mutta Suomessa tilanteeseen voidaan vielä puuttua. On ollut ilahduttavaa huomata, että talkoisiin riittää tulijoita.

Ihmisillä on vahva halu auttaa luontoa konkreettisella tavalla”, WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder sanoo.

Hanketta on rahoittanut Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA. JV-V

Lämpöpumppumyynnissä hurjat kasvuluvut Miljoonan lämpöpumpun raja on täyttymässä. Pääasiassa kuluttajat ovat investoineet omia rahojaan noin 5 miljardia euroa lämpöpumppuihin, joilla tuotetaan vuosittain yli 10 TWh lämpöä eli 15 prosenttia Suomen lämmityksestä. Ala työllistää noin 5000 henkilöä.

Positiivinen vaikutus kauppataseeseen on satoja miljoonia.

Lähde: Sulpu.fi JV-V

Estä jyrsijöiden tuhot talvella

Suojaa puut ja pensaat Kun puutarhuri on poissa, luonnon nelijalkaiset viholliset rellestävät. Niin kauniita kuin kauriit ja kanit ovatkin, ne tekevät pahaa jälkeä, jos niihin ei varauduta. Nuorten hedelmäpuiden ja pensaiden rungot ja varret ovat tärkeä ravinnon lähde hirville, kauriille, jäniksille, kaneille ja myyrille. Varsinkin nuoret, vasta istutetut puut tarvitsevat kunnon suojauksen.

TEKSTI & PIIRROKSET: EVA RÖNNBLOM KÄÄNNÖS: MAYLIS KARJALAINEN

Kauriit syövät puiden ja pensaiden kuorta. Keväisin, kun mahla virtaa puissa ja kuori irtoaa helposti, ne repivät kuoren pitkiksi suikaleiksi. Talvella kuori on tiukemmin kiinni rungossa, jolloin ne jyrsivät sitä hampaillaan. Hirvet repivät versoja ja oksia niin, että jälki on epätasainen ja hapsuinen.

Jänis ja villikani syövät puiden ja pensaiden silmuja, versoja ja oksia siten, että purujälki on sileä kuin niitä olisi katkottu oksasaksilla. Kuoreen ne jättävät selkeät, syvät hampaanjäljet niin korkealle kuin ne takajaloillaan seisten ylettyvät: jäniksen ollessa kyseessä jopa 1,5 m korkeuteen tai korkeammalle, kun on hankikanto.

Vesimyyrä varastoi esimerkiksi sipuleita, maa-artisokkaa ja perunaa maanalaisissa käytävissään. Siellä se viettää talvet pistellen poskeensa myös puiden ja kasvien juuria.

Peltomyyrä oleilee talvisin lumen alla heinikon suojassa ja jyrsii kuoren puiden ja pensaiden tyveltä. Myös vadelman versot, sipulit, mukulat ja perennojen juurakot kelpaavat.

14

MIKÄ KANILLE KELPAA? Toisin kuin kuulee väitettävän, kani pitää kovasti syreeneistä sekä varsinkin ruusuista, myös piikkisistä. Jos kaneja on paljon ja ruoasta pulaa, ne syövät mitä hyvänsä, jopa vanhan omenapuun paksua kuorta. Spiraalisuojusta syreeneille, kanaverkkoa ruusuille, niin keväällä ei tule paha mieli!

1. Tällainen jälki syntyy, kun peura on kevättalvella repinyt kuorta.

2. Jos se ei ole kovin suuri, se voi parantua itsestään, kunhan vaurion reunat siistitään.

3. Tässä vaurio on jo lähes kuroutunut umpeen.

TORJU MYYRIÄ Vesimyyrä aiheuttaa joinakin talvina suurta tuhoa juuristoissa. Se voi syödä puun kaikki juuret niin, että puu kuolee ja kaatuu. Vesi- ja peltomyyrää voi torjua matalataajuista ääntä pitävällä laitteella. Myyrien onkaloihin voi asentaa ansoja, ja myytävänä on myös käsiteltyjä pellettejä ja sipuleita, joiden hajusta ne eivät pidä.

Tukevien runkojen ympärille lyödään maahan keppejä, keppien ympärille pyöritetään tiheäsilmäistä kanaverkkoa.

Kanin karkottamiseksi voi imeyttää sienen paloja haisevassa veriammoniakkiseoksessa ja kiinnittää verkkoon pelottavia metallisuikaleita.

Spiraalimainen muovisuojus sopii vasta istutellulle, nuorelle ja hentorunkoiselle puulle. Sen tulee ulottua maahan asti.

Poista se keväisin, sillä hyönteiset viihtyvät sen kosteassa suojassa.

P

uun rungossa oleva vaurio on portti kasvitaudeille ja laholle. Jotkut lajit eivät koskaan täysin toivu, jos niitä on jyrsitty. Jos vaurio kiertää koko rungon ympäri, eivät ravinteet enää kulje sen sisällä. Puu kuolee silloin parissa vuodessa, ellei sitä sillasteta onnistuneesti.

15

4. Hirvet ja peurat repivät oksia niin, että pureman pinta on repaleinen. Vertaapa sitä jäniksen ja kanin katkomiin oksiin; tunnistat heti, kuka on ollut asialla.

Ota huomioon hankikanto.

Silloin jyrsijä pääsee vahingoittamaan kasvia tavallista korkeammalta, joten tee suojuksesta hyvin korkea.

S

illastamalla puun ravinteille tehdään uusi reitti latvuksesta juureen. Työ vaatii kahdesta kuuteen sillastusversoa, jotka leikataan samasta tai samaa lajia olevasta puusta helmi-maaliskuussa, puhtaan ja terävän veitsen, varrennusvahaa sekä sopivaa teippiä. Hyviä ohjeita ja videoita löytyy Internetistä.

TEKSTI: PINJA SIPARI | KUVAT: PINJA SIPARI JA ANTTI SUNIALA KIRJOITTAJA ON YMPÄRISTÖKASVATUKSEN ASIANTUNTIJA BIOLOGIAN JA MAANTIETEEN OPETTAJIEN LIITOSSA

Ihana ja hankala lähiruoka Nykyajan globaalissa maailmassa useimpien suomalaistenkin jokapäiväinen ruokakori näyttää kansainväliseltä. Se sisältää kahvia, riisiä, suklaata, hedelmiä ja usein myös valmisruokia, joiden raaka-aineet tulevat ympäri maailmaa.

V

ähintäänkin suolaa, pippuria ja muita ulkomailta tulevia mausteita on lähes jokaisen aterian osana. Lähiruoka tuntuu kansainvälistyvässä maailmassa hyvältä idealta ja paljon hyvää siinä onkin. Aivan kritiikittömästi tähänkään aiheeseen ei kuitenkaan kannata suhtautua.

Monta hyvää ja kaunista Lähiruoalla tarkoitetaan usein aivan lähellä tuotettua, oman maakunnan alueelta tulevaa ruokaa. Nykyään sillä voidaan tarkoittaa myös mistä tahansa päin Suomea tulevaa ruokaa, jolloin lähiruuan käsite tarkoittaisi samaa kuin kotimainen ruoka. Läheltä tulevan etu on se, että mitä lähempää ruoka tulee, sitä varmemmin tiedämme, kuka sen on tuottanut, miten ja missä. Kotimaisten tuotteiden kasvattamisessa ja valmistamisessa on noudatettu Suomen eläinlainsäädäntöä ja tiukkaa työlainsäädäntöä.

Usein saatamme intuitiivisesti liittää lähiruokaan myös muita positiivisia ajatuksia, kuten tuoreus ja puhtaus. Tämä voikin olla totta ainakin siinä mielessä, että usein esimerkiksi kotimaisista vihanneksista löytyy vähemmän torjuntaainejäämiä kuin ulkomailta tuoduista tuotteista.

Raaka-aineet voivat tulla ulkomailta

hansa haluaa. Kun katsotaan kilometrejä, on Virosta tullut tuote enemmän lähiruokaa helsinkiläiselle kuin lappilainen tuote. Monen suomalaisen korvaan Virosta tullut lähiruoka saattaa kuitenkin kuulostaa kummalliselta, eikä tällaista markkinointiväitettä yleensä käytetäkään. Eikö kuitenkin voitaisi?

Joka tapauksessa kuluttaja saa olla tarkkana silloin, kun kaupan hyllyn reunassa tai tuotepaketissa lukee lähiruokaan viittaava maininta. Sama pätee kotimaisuuteen. Moni suomalainen yritys käyttää nykyään ulkomaisia raaka-aineita.

Lähiruoka ei aina ole ympäristöystävällistä Lähiruoan ongelma on se, että käsitteelle ei ole olemassa virallista määritelmää.

Kuka tahansa voi käyttää sitä miten ta16

Moni liittää lähiruokaan myös ajatuksen tuotteen ympäristöystävällisyydestä.Tä-

hän kokonaisuuteen liittyy julkisessa keskustelussa sitkeästi pysyviä virhekäsityksiä. Vastoin yleistä käsitystä kuljetusten osa jopa tuontituotteiden ympäristövaikutuksista on pieni. Suurin osa ruokaaineista liikkuu maailmalla laivakyydillä ja koska laivojen kyydissä liikkuu valtavia määriä tavaraa, jää yksittäisen ruokatuotteen osuus päästöistä hyvin pieneksi.

Yleensä ruokatuotteiden elinkaaren aikaisista ilmastovaikutuksista vain muutama prosentti syntyy kuljetuksista. Kuljetusmatkojen pohtimisen sijaan kannattaakin miettiä, mitä ostaa ja syö ja miten valittu tuote on tuotettu.

Aina lähellä tuotettu ei ole ekologisempi valinta. Useimmiten on ympäristöystävällisempää valita kaukana tuotettuja kasvikunnan tuotteita kuin

kotimaista lihaa tai maitotuotteita. Klassinen esimerkki tästä on myös talvella syödyt tomaatit: ainakin ilmastovaikutusten näkökulmasta espanjalainen tomaatti on keskimäärin parempi valinta kuin suomalaisessa kasvihuoneessa kasvanut tomaatti.

Ruoantuotannon vedenkäyttö vaikuttaa Jotta asiat eivät olisi turhan yksinkertaisia, on syytä ottaa huomioon, että ilmastovaikutukset eivät ole ainoita ympäristövaikutuksia. Kotimaassa tuotettua ruokaa puoltaa ruoantuotannon vedenkäyttö. Suomen viileän ilmaston vuoksi meillä kuluu vettä ruoantuotannossa vähemmän. Vettä on myös saatavilla runsaasti. Valitsemalla suomalaisia kasviksia tiedämme, ettemme lisää vedenpuutetta maailman kuivilla alueilla.

Ruokavalinnat ovat arvovalintoja Syömällämme ruoalla on hyvin monenlaisia vaikutuksia meitä ympäröivään maailmaan.Ympäristövaikutusten lisäksi ruoantuotannolla on suuria vaikutuksia ihmisoikeuksien ja eläinten oikeuksien

toteutumiseen. Valistuneelle kuluttajalle arkiset ruokavalinnat ovatkin aikamoista tasapainottelua.

Harvan aika ja voimat riittävät jok`ikisen ruokavalinnan vaikutusten tarkkaan pohdintaan. Itse kunkin kannattaa kuitenkin välillä pysähtyä miettimään, millaisia ovat omat ruokaan liittyvät arvot ja kuinka hyvin arkiset ruokavalinnat niitä noudattavat. Pysähtymiskohtien jälkeen voi kauppaostoksilla taas pitäytyä nyrkkisäännöissä.

Tofu on kasvikunnan proteiini Ympäristön kannalta hyviä valintoja ovat kasvikset, viljat ja kotimainen kala. Harva nykysuomalainen jaksaa elää kotimaisella perunalla, juureksilla, härkäpavuilla ja silakalla koko talven. Ruokavaliotaan voi hyvillä mielin täydentää ulkomaisilla kauden kasviksilla ja hedelmillä sekä kasvikunnan proteiineilla, kuten tofulla.

Jos valinta kotimaisen ja ulkomaisen tuotteen välillä on mahdollinen, on kotimainen usein hyvä valinta. Esimerkiksi riisin korvaaminen ohralla on hyvä idea ja suomalaiset omenat päihittävät ulkomaiset niin maussa kuin ympäristövaikutuksissakin.

Itse kasvatetussa sadossa on monta hyvää puolta Moni siirtolapuutarhuri kasvattaa itse suuren osan omasta ruoastaan kesällä ja syksyllä. Tällainen lähiruoka on yleensä oivallinen valinta, sillä puutarhapalstalla itse kasvatettu sato koostuu kasviksista, on avomaalla kasvanutta, automaattisesti satokauden mukaista ja usein myös luonnonmukaisin menetelmin kasvatettua.

Oman satonsa ympäristövaikutuksia siirtolapuutarhuri voi pienentää entisestään huolehtimalla viljelyssä toimivasta viljelykierrosta ja viljelymaan luonnonmukaisesta, hyvästä hoidosta. Lisäksi auttaa, jos satoa ja viljelytarvikkeita ei tarvitse kuljettaa pienissä erissä paikasta toiseen auton kyydissä ja jos sato säilötään energiatehokkaita kylmälaitteita hyödyntäen.

Useimpien täytyy luultavasti täydentää omaa satoaan ammattiviljelijöiden antimilla pitkin vuotta. Silloin on hyvä pitää mielessä edellä mainitut vinkit.

Kestävään ruokavalioon tähtäävän on joka tapauksessa pidettävä mielessään monta muutakin asiaa, kuin ruoan tuotantopaikka.

17

Liiton kyselyt:

Ympäristöryhmä katsoo tulevaisuuteen

KYSYMYSTEN LAATIJAT: MAARIT LOUEKARI JA TINA WESSMAN

Outi Berghäll

Kumpula, Helsinki

1. Mikä liiton kyselyistä saatu tieto innosti sinua eniten tai oli mielestäsi tärkein?

1. Todella hienoa oli lukea, kuinka puutarhureita yhdisti nauttiminen luonnon kauneudesta ja kevään heräämisestä palstallaan.

Samalla oli tärkeää ja innostavaa oivaltaa, miten monella tavalla me toteutamme puutarhaunelmaamme: itse taidan kuulua kukkatarhurien ryhmään, mutta monella muulla päätavoitteena on kasvattaa puhdasta lähiruokaa.

2. Mihin yhdistysten pitäisi mielestäsi ensisijaisesti panostaa lähitulevaisuudessa edistääkseen ympäristöystävällisyyttä ja kestävää kehitystä puutarhoissa?

3. Mikä on tärkein ekotekosi puutarhassasi tai mistä olet erityisen ylpeä?

2. Ekologisen puutarhanhoidon perusteet tuntuvat siirtolapuutarhureilla olevan laajasti hallussa. Jätehuollon kehittäminen – jätteiden minimointi ja kierrätys – sekä energiankäytön kasvun taittaminen ovat kaikkialla suuria haasteita. Luonnon monimuotoisuuden edistäminen ja vieraslajien torjunta ovat nousevia kysymyksiä, jotka vaativat vielä opiskeluakin.

Maarit Louekari ) päristöryhmän pj (ym Pakila, Helsinki

ät uksien takaa löytyv 1. Viljelijöiden vasta , ia om on uden 4 E:tä: ek siirtolapuutarhuru on lä eil ja etiikka! M ekologia, estetiikka kehipohjalta kestävää ka vahva perinne, jon tystä voi edistää! talouä panostaa kierto 2. Yhdistysten pitä at suuov ja . Isoja ratkaisu den kehittämiseen ja at energiavalinn rissa puutarhoissa jäteratkaisut. lstalla. haketan omalla pa 3. Kompostoin ja runape n aa pilkon ja haut Muumio-omenat yliole ei lla ikkoon. Minu maahan ja vadelm jäämäsatoa, koska palstallani on vain kaksi omenapuuta

3. Tärkein ekotekoni on varmaan se, että kuljen vain julkisilla kulkuneuvoilla. Kaikki puutarhajätteet kompostoin ja tulokset käytän kevään mullanlisäykseen. Keinolannoitteita en tarvitse. Mökin lämmitän auringolla: ikkunoista tulvii ilmaista lämpöä koko kesäkauden.

KESTÄVÄÄ KESÄNVIETTOA KAUPUNGISSA -HANKE Kyselyjen toteutus: Yhdistyskyselyn tiedonkeruu suoritettiin 23.1.–11.3.2018.

Kyselyyn vastasi 40 siirtola- ja ryhmäpuutarhayhdistystä.

Siirtolapuutarhaviljelijöille kohdennetun kyselyn tiedonkeruu suoritettiin 4.6.–15.8.2018.

Kyselyyn vastasi 704 siirtolapuutarhaviljelijää.

• •

Lisätietoa hankkeesta ja kyselyistä osoitteessa www.siirtolapuutarhaliitto.fi – etusivun painike ’Ympäristöhanke’.

18

L I I T O N K Y S E LY T

Sirpa Santala

Nekala, Tampere 1. Vastaukset osoittivat, että siirtolapuutarhurit viihtyivät puutarhapalstoillaan luonnosta nauttien ja omalla palstallaan kasvejaan hoitaen. Samat asiat toistuivat niin isoissa kuin pienissäkin siirtolapuutarhoissa. Itse hyötyviljelijäpuurtajana kasvatan puutarhasta pöytään periaatteella kukkiakaan unohtamatta.

2. Pitäisi pyrkiä jätteiden minimointiin ja kierrätyksen tehostamiseen. Keinoina näiden asioiden tiedottaminen viljelijöille ja kerääminen hyväksi havaituista käytännöistä ja yhteishankinnoista helpottaisi asioiden toteutumista. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on myös tärkeää.

3. Uusin ekotekoni on aurinkokeräimen hankinta. Se on antanut lämpöä ja tuuletuksen ansiosta myös parempaa sisäilmaa mökkiini. Yhdistyksemme Tuija Luja ekoteko on hyvin toimiva Omenatori, jota kautta ylijäämäsato Marjanie nen-Lampi mi, Helsin kiertää ilmaiseksi muille viljeliki jöille ja lähiseudun asukkaille.

1. Viljelijä kyselystä saatiin to Sinne voi viedä myös muita käytännö della run n vinkkejä saasti ekologise hedelmiä ja vihanneksia. tyen. On en viljelyy hienoa, e n liittt ä tätä ym mista halu päristöosa taan jaka aa ja edistä ä.

2. Ympäri stötietois uus on tä salaistait män päiv oa. Kaikki än kanin kestävä liittyviin to än kehity kseen imenpiteis iin tulee ki huomiota innittää . Muutost a saadaan konkreett aikaan isten teko jen avulla ohjeet, ko . Säännö ulutukset t, ja keskust tärkeitä. e lut ovat Ne ohjaa v a t valintojam ja vaikutt avat teko me ihimme.

3. Yhdisty ksemme y mpäristö kunta täy toimittää 20 v u otta. Kest alkuhanka imme luudet. N ykyään ym tötoimiku pärisnnan merk itys ja toim tunnisteta inta an tärkeä ksi osaksi tolapuuta siirrhamme toimintaku ria. Kestä lttuuvään keh it ykseen liittyviä a sioita pid etään esi llä.

Timo Mäkinen Pakila, Helsinki

1. Kyselystähän saatiin paljon mielenkiintoista laadullista tietoa kuten tyyppiryhmät erilaisista puutarhureista. Kyselyssä oli myös taloutta ja mm. viljelymääriä koskevia kysymyksiä. Niiden analysointi on kesken. Pidän niitä tärkeimpinä, koska sieltä saadaan mittatikkuja ympäristöasioihin ja vertailukelpoista tietoa eri puutarhojen taloudesta ja ympäristökäytännöistä.

Nämä tiedot haluan käyttöön!

2. Ilmastonmuutokseen ja monimuotoisuuteen liittyvät asiat: energiankäyttö, energian säästäminen ja uusiutuvien lähteiden käyttö, kuten lämpöpumput, sähkökäyttöiset ruohonleikkurit ja puulämmityksen kehittäminen täyttämään uudet hiukkaspäästönormit.

Monimuotoisuus ei ole helppo asia, mutta tavallinen tarhuri edistää sitä parhaiten hoitamalla puutarhaansa vähän ”huonosti”. Riittävästi siemenrikkaruohoja, hunajakasveja, talventörröttäjiä, risua ja roskaa hyönteisten talvehtimiseen ja lintujen ruuaksi monipuolistaa eliökirjoa palstoilla.

3. Minulla on imeytyskenttä harmaavesille, lämpöpumppu peruslämmölle (ei jäähdytykseen) ja varaava takka. Palotilaan hankin hapensaantia lisäävän laiteen, jotta saan hiukkaspäästöt rajattua. Kierrätän erottelevan kuivakäymälän talousjäte- ja viherkompostien avulla, virtsavedet omaan kompostiinsa ja kaikki aikanaan käyttöön.

Kuljen yleisillä tai hybridiautolla. Suurin kuormittaja on peruslämpö, koska olen talvimökkeilijä.

Yhdistyksen huoltorakennus, jonka rakennushankkeen vedin alusta loppuun. Lämpiää myös vesi-ilmalämpöpumpulla hämmästyttävän pienellä sähkön kulutuksella.

19

TEKSTI: LEENA LUOTO | KUVAT: HEIKKI LUOTO

K Y S Y M Y K S I Ä PA L S TA L T A

K

asvualustojen, kuten multaa virallisesti kutsutaan, raaka-ainekoostumusta ja ravinnepitoisuutta säätelee lannoitelainsäädäntö.

Mullan koostumus ja rakenne vaikuttavat kylvösten ja kasvatuksen onnistumiseen. Jos siemenet itävät heikosti tai pikkutaimet menehtyvät, syy voi olla esikasvatukseen sopimaton, liian ravinteikas multa.

Tärkeintä tutustua tuoteselosteeseen LEENA LUOTO on biologi, joka hoiti puutarhaa aluksi äidin opein, mutta kasvi- ja puutarhatieteen opiskelu sekä monipuoliset työtehtävät kasvisten parissa ovat tuoneet lisävalaistusta alaan.

Nyt hän jakaa puutarhaalan tietoa ja harrastuksen iloa sekä alalle aikoville että vanhoille konkareille ja innokkaille harrastajille. Oman yrityksensä alaa ovat erilaiset luennot, retket ja asiantuntijana toimiminen.

Kaupoissa on tarjolla lukuisa määrä erilaisia multapusseja, joiden kauppanimi ei välttämättä kerro oleellisia tietoja tuotteen koostumuksesta ja käyttökohteesta. Kauppanimi voi olla sama, vaikka koostumus ja valmistenimi poikkeavat toisistaan. Kylvömultana myytävä voi olla pakattua seosmultaa tai pakattua kukkamultaa.

Taimimullan nimellä voidaan myydä pakattua kukkamultaa, pakattua seosmultaa tai erityiskasvualustatuotetta. Pelkästään pussin kauppanimen ja hinnan perusteella ostopäätöstä ei kannata tehdä.

Pussiin painettu tuoteseloste kannattaa lukea ennen ostopäätöstä. Multapussin tuoteselosteessa luetellaan raaka-aineet tilavuuden mukaan suuruusjärjestyksessä.

Se ainesosa, jota on eniten, mainitaan ensimmäisenä. Jotta multapusseista ei tulisi liian painavia, pääraaka-aine on yleensä turve. Savi ja hiekka lisäävät painoa.

Sekoita eri multatuotteita Turpeen määrä ja maatumisaste vaikuttavat mullan kuivahtamisominaisuuksiin.

Hiekka vaikuttaa mullan tiivistymiseen.

Ravinnepitoisuus ilmoitetaan kokonaisravinnemääränä ja liukoisten ravinteiden määränä. Hyvin ravinteikas multa voi olla liian vahvaa taimien hennoille juurille.

Mullassa oleva maaneste on hyvin väkevää, jos mullan johtokyky on kovin suuri. Kylvöihin ja taimien esikasvatukseen turvallinen johtokyvyn arvo on 20–30 mS/m. Johtokyky kuvaa vesiliukoisessa muodossa olevien ravinteiden pitoisuutta.

Kasvualustoissa käytettävät turpeet luokitellaan vaaleiksi ja tummiksi niiden maatumisasteen perusteella.

Miten kaupan multapussien sisällöt eroavat toisistaan?

Minkälainen multa on parasta taimikasvatuksiin?

?

Onko sinulla mielessäsi puutarhaan tai sen hoitoon liittyvä kysymys, joka on askarruttanut jo pitkään. Lähetä se osoitteella toimitus@siirtolapuutarhaliitto.fi.

Biologi Leena Luoto vastaa.

20

Sammaleesta puristetut kylvönapit, joissa ei ole muovista verkkoa, ovat käteviä pienten siementen kylvöihin.

Kastele napit ohjeen mukaan. Ripauta hyppysellinen siemeniä napin keskelle. Esimerkiksi lobeliat ja amppeliharso ovat helppoja napeissa esikasvatettavia. Kun taimet ovat kasvaneet, nosta nappi taimineen isompaan ruukkuun, jossa on multaa pohjalla.

KEITTIÖSSÄ

g

g Thaimaalaisittain maustettu lohi on helppo ja maukas lisä joulupöytään. Meidän perheessämme tämä ruokalaji kulkeekin nimellä ”joululohi”, sillä sitä tarjoillaan aina jouluisin.

Marinadi saa makua oman palstan sipuleista, joita on vielä jäljellä, koska kesä yllätti runsaalla sipulisadollaan.

Lohta thaityyliin n. 600 – 800 g lohta 2 valkosipulinkynttä hienonnettuna 1 sipuli 1 limen mehu ja kuori raastettuna 1 rkl fariinisokeria 1 rkl soijaa 2 rkl silputtua tuoretta korianteria 0,5 dl öljyä 2 rkl chilikastiketta (itse käytän usein sriracha-kastiketta laimennettuna vedellä, lainennussuhde on 1:1) hyppysellinen suolaa

l

vualusta, jossa hyödynnetään mm. rahkasammalen fungistaattisia ominaisuuksia, jotka estävät kuollutta humusta hajottavien homesienten ja kasvien juuristotauteja aiheuttavien sienten kasvua.

l

Vähän maatunut vaalea rahkaturve painuu herkästi kasaan ja kuivahtaa nopeasti, mutta sekoitettuna tumman turpeen kanssa estää mullan tiivistymistä. Se soveltuu lyhytaikaiseen kasvatukseen, jossa on hyvä kosteuden hallinta.

Tumma maatunut turve kestää kuivahtamista, mutta tiivistyy herkemmin. Se soveltuu pitkäaikaiseen kasvatukseen, mutta siihen on syytä lisätä hiekkaa. Hiekka estää tiivistymistä mutta ei pidätä kosteutta.

l Melko uusi kasvualusta on kasvusammal. Se on rahkasammalista tehty kas-

Aseta lohiviipaleet reunalliseen vuokaan.

g

Sekoita marinadin ainekset keskenään ja levitä seos kalan päälle.

Peitä astia kelmulla ja anna maustua viileässä noin puoli tuntia.

Kypsennä lohta uunissa 200-asteisessa uunissa 20 minuuttia.

Sivele kalaa marinadilla kypsennyksen aikana.

set tuotteet, joissa on sekä vaaleaa että tummaa turvetta ja hiekkaa.

Lisää mukaan myös kasvusammalta.

Näin saat kuohkean, mutta vettä pidättävän seoksen.

l

Sekoita pitkää esikasvatusta vaativien lajien multaan hieman kaktusmultaa, joka on niukkaravinteista ja hiekansekaista.

l

Jos multaseos tuntuu kuivalta, kostuta se ensin ja anna kosteuden tasoittua ennen kuin kylvät siemenet tai istutat pikkutaimet.

Sekoittamalla kahta tai kolmea koostumukseltaan erilaista multatuotetta saat hyvän kasvualustan.

Näin onnistut hyvän kasvualustan aikaansaamisessa: Sekoita vähintään kahta erilaista kylvöihin tai taimikasvatukseen tarkoitettua kasvualustaa.Valitse sellai-

SANNA MICHAELin viisihenkisellä perheellä on mökki Marjaniemen siirtolapuutarhassa.

21

KUVA: ANNE MATTSSON S U O M E N S I I R T O L A P U U TA R H A L I I T T O

Liiton vuosi 2020 Ensi vuonna Suomen Siirtolapuutarhaliitto ry täyttää kunniakkaat 90 vuotta ja elokuussa tulee kuluneeksi 85 vuotta siitä, kun ensimmäinen Siirtolapuutarha-lehti ilmestyi.

Juhlavuoden kunniaksi liitto haluaa onnitella kaikkia liiton jäsenyhdistysten viljelijöitä, ja siksi saat tämän lehden mukana lahjaksi siirtolapuutarhurin kalenterin 2020. Kalenterin kuvat ovat Anne Mattssonin ottamia.

Liiton ensi vuoden teema on ’Osana ympäröivää yhteiskuntaa’. Teeman mukaisesti vuoden aikana kiinnitetään erityistä huomiota siirtolapuutarhoihin osana hyvää ja monimuotoista kaupunkiympäristöä.

Tapahtumat 2020 LA 28.3.2020 ’EUROT OJENNUKSEEN’ -KURSSI Liiton jäsenyhdistysten hallinnon jäsenille järjestämän yhdistystoiminnan kurssin aihe on ’Eurot ojennukseen’. Koulutuksen osallistujat saavat perustietoja mm. siitä, miten yhdistyksen taloutta tulee hoitaa sekä millaista on hyvä taloussuunnittelu.

Kurssipaikka: Hotelli Arthur, Vuorikatu 19, 00100 Helsinki Lisätietoa kurssista Kuulumisiatiedotteesta sekä liiton nettisivulta (Toiminta/Liiton tapahtumat).

20.-24.4.2020 LEPAAN KURSSI Huhtikuun lopulla järjestetään liiton tukema perinteinen siirtolapuutarhureille räätälöity Lepaan puutarhakurssi.

Lisätietoa kurssista tässä vie22

ressä olevasta ilmoituksesta sekä liiton nettisivulta (Toiminta/Liiton tapahtumat).

KESÄKAUSI Liiton jäsenetuna tarjoamat ilmaiset alueelliset puutarhakurssit ovat saaneet suuren suosioon ja kursseja järjestetään myös ensi vuonna. Kurssien opettajana toimii Leena Luoto.

Lisätietoa kursseista Siirtolapuutarha-lehden seuraavassa numerossa sekä liiton nettisivulta (Toiminta/Liiton tapahtumat).

LA 11.7.2020 KOHTAAMISPÄIVÄ JA LIITON 90-VUOTISJUHLA Kohtaamispäivä kokoaa yhteen siirtolapuutarhureita ympäri maan viettämään mukavaa päivää Marjaniemen siirtolapuutarhassa Helsingissä. Kohtaamispäivän iltapäivänä juhlistetaan 90 vuotta täyttävää liittoa.

Lisätietoa Kohtaamispäivästä Siirtolapuutarha-lehden seuraavasta numerosta sekä liiton nettisivulta (Toiminta/Liiton tapahtumat).

26.–29.8.2020 KANSAINVÄLISEN SIIRTOLAPUUTARHALIITON STUDY SESSION Juhlavuotensa kunniaksi liitto toimii 90-vuotisen historiansa ensimmäistä kertaa Kansainvälisen Siirtolapuutarhaliiton tapahtuman isäntämaana, kun Helsingissä järjestetään Study Session -tapahtuma. Englanninkielisen tapahtuman teema on ’Allotments and Society’.

Lisätietoa liiton nettisivulta (Kansainvälisyys/Study Session 2020 Helsingissä).

Tervetuloa mukaan siirtolapuutarhureille räätälöidylle antoisalle kurssille Lepaan kauniisiin maisemiin!

Aika: ma 20.4.–pe 24.4.2020 Paikka: Hämeen ammattikorkeakoulu, Lepaa Siirtolapuutarhaliiton perinteisiä Lepaan kursseja on järjestetty keskeytyksettä vuodesta 1949 lähtien. Kursseilla on oppinsa saanut vuosien saatossa jo reilusti toista tuhatta viljelijää. Viime vuoden 70-juhlavuosikurssista tehtiin video, johon voit tutustua liiton YouTube-kanavalla.

Mitä?

Kurssin opetus perustuu luentoihin, keskusteluihin ja leikkausharjoituksiin puutarhassa. Lepaan ammattitaitoiset opettajat käsittelevät monipuolisesti mm. hyöty- ja koristekasveja sekä kasvitauteja ja tuholaisia. Kurssi alkaa maanantaina klo 10:00 ja päättyy perjantaina lounaan jälkeen.

Kenelle?

Kurssi on ensisijaisesti tarkoitettu liiton jäsenyhdistysten siirtolapuutarhureille (yksi per palsta), joilla on jo hieman kokemusta viljelystä. Kurssille osallistuvat suorittavat 3 opintopisteen arvoiset opinnot avoimessa ammattikorkeakoulussa. Kurssille mahtuu 25 osallistujaa, ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

Mitä maksaa?

Liiton jäsenyhdistysten viljelijöille kurssin osallistumismaksu on 133 euroa.

Hintaan sisältyy: Opetus ja kurssilla jaettava materiaali Oppilaitosmajoitus 2 hengen huoneissa Täysihoito (aamiainen, lounas ja päivällinen) Opintotodistus

·· ··

Ilmoittautuminen Sitovat kirjalliset ilmoittautumiset 24.2.2020 mennessä liiton nettisivulla olevalla ilmoittautumislomakkeella.

S U O M E N S I I R T O L A P U U TA R H A L I I T T O

Kansainvälisen liiton pääsihteerin tervehdys Hyvät siirtolapuutarhurit, ”Jos haluat rakentaa laivan, älä kutsu ihmisiä mukaan puutavaraa keräämään, äläkä jaa heille tehtäviä ja töitä, vaan sytytä heissä kaipaus aavalle merelle.” (Antoine de Saint-Exupéry) Sinusta on tullut siirtolapuutarhuri, koska haluat oman palstan ja sen kautta jonkin verran liikuntaa, terveellistä lähiruokaa ja luonnon läheisyyttä raikkaassa ilmassa – kaikkea tätä ystävien ympäröimänä. Toiminnallasi palstalla voit myös vaikuttaa terveelliseen ympäristöön ja parempaan elämänlaatuun kaupungeissa sekä vaikuttaa ilmastonmuutokseen.

Meitä on monta – yhdessä meidän pi-

täisi pyrkiä vaikuttamaan. Siksi siirtolapuutarhaliikkeen pitää voida hyvin sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Tarvitsemme myös oikeita keinoja, joilla saavutamme tavoitteemme.

Uudistuksetkin tarpeen Siirtolapuutarhaliitot ja -yhdistykset ovat riippuvaisia jäsenistään. Meidän tulee toivottaa uudet jäsenet tervetulleiksi ja aidosti ottaa heidät mukaan yhteisöömme sekä tarjota heille apua ja palveluja. Meidän on houkuteltava mukaan nuoria, voitettava pitkäaikaisten jäsenten muutosvastarinta, reagoitava nopeasti ja muututtava houkuttelevammaksi. Meidän on opittava korostamaan olemassaolomme hyötyjä sekä järjestettävä erilaisia hankkeita ja koulutuksia.

Monet siirtolapuutarhayhdistykset ja kansalliset liitot ovat kehittäneet ja uudis-

taneet toimintaansa ja toimintatapojaan.

Tämä edellyttää usein myös sääntömuutosta. Myös Kansainvälisen Siirtolapuutarhaliiton säännöt tullaan uudistamaan, jotta toimintaa tehostetaan oikealla tavalla ja voidaan ottaa huomioon nykypäivän tarpeet.

Tehdään yhteinen tulevaisuuden visiomme tunnetuksi.

Vuodeksi 2020 toivotan teille kaikille hyvää terveyttä sekä rohkeutta, kunnianhimoa, sinnikkyyttä ja menestystä.

MALOU WEIRICH KANSAINVÄLISEN SIIRTOLAPUUTARHALIITON PÄÄSIHTEERI, SECRETARY GENERAL OF THE INTERNATIONAL OFFICE DU COIN DE TERRE ET DES JARDINS FAMILIAUX

KÄÄNNÖS JA TIIVISTELMÄ: TINA WESSMAN

Lähimpäristön kohentamisprojekti

Herttoniemen siirtolapuutarhalle diplomi Kansainväliseltä liitolta Maaliskuussa pidetyssä Kansainvälisen Siirtolapuutarhaliiton yleiskokouksessa päätettiin yksimielisesti myöntää diplomi innovatiivisesta projektista helsinkiläiselle Herttoniemen Siirtolapuutarhayhdistykselle.

Diplomi luovutettiin liiton puheenjohtajalle Itävallassa Study Session -tapahtuman yhteydessä ja 28.8.2019 pidetyssä Riihi-illassa se pääsi kotiin Herttoniemeen.

Lämminhenkisessä tilaisuudessa diplomin vastaanotti yhdistyksen puheenjohtaja Kaija Kumpukallio, joka luovutti sen edelleen projektiin osallistuneelle porukalle.

Vastuun kantoa Diplomin tekstissä todetaan näin: ”Tämä on tunnustus yhdistyksen ponnisteluista ’Anna kukille ja kasveille uusi elämä’ -projektissa, jonka tavoitteena oli ympäristön kohentaminen siirtolapuutarha-alueen ulkopuolella.

Kansainvälinen liitto toivoo, että yhdistys jatkossakin menestyksekkäästi kehittää tällaisia aloitteita ja tuo lisää elämänlaatua ja onnellisuutta sairaille ja vanhuksille. Tämä projekti on esimerkki sekä muille siirtolapuutarhureille että poliittisille ja hallinnollisille tahoille Suomessa ja Euroopassa: se korostaa siirtolapuutarhureiden pyrkimyksiä kantaa vastuunsa ja antaa panoksensa yhteiskunnalle.”

Herttoniemen Siirtolapuutarhayhdistyksen palkitusta hankkeesta oli juttu Siirtolapuutarha-lehdessä 2/2019.

TEKSTI: TINA WESSMAN KUVA: ANNE MATTSSON

Onko yhdistyksesi Siirtolapuutarhaliiton jäsen?

Kaipaako se joskus vertaistukea, lainopillista neuvoa, tietoa yhdistystoiminnasta, ikkunaa alan suuntauksiin, tukea asiointiin vuokranantajan kanssa?

Liiton jäsenenä yhdistys saa tämän ja paljon enemmän.

Siirtolapuutarhuruus on elämäntapa, joka yhdistää. Kun yhdistyksesi on liiton jäsen, saat 33 eurolla vuodessa muun muassa jäsenlehden, edullisia, jopa ilmaisia kursseja, etukortin, alennusta Kotipuutarha-lehdestä, mahdollisuuden osallistua Kohtaamispäiville ja paljon muuta.

Lue lisää: www.siirtolapuutarhaliitto.fi/jasenet/jasenedut/

Raholan siirtolapuutarha 70 vuotta 1949–2019

Kakkukahvit ja tanssia iltamyöhään

V

iime kesänä vietimme puutarhamme 70-vuotisjuhlaa. Jo edellisen vuoden lopussa kokosimme juhlatoimikunnan, joka alkoi kuumeisesti suunnitella ja toteuttaa juhlaamme liittyviä asioita.

Kokoonnuimme säännöllisesti ja saimme kaiken valmiiksi. Suuri päivä koitti. Juhlavalmistelut alkoivat jo viikolla. Juhlapäivä oli kaikille iloinen ja kiireinen tapahtuma. Iso teltta odotti vieraitaan. Kutsuvieraita olimme portilla vastassa.

Siirtolapuutarhaliiton palkitut, plaketti Juhani Vepsäläinen, kultainen ansiomerkki Risto Mäkelä. Kuvassa vasemmalta Risto Mäkelä, Juhani Vepsäläinen, jakajina Hannele Mäkelä ja Pertti Laitila.

Musiikin tahdissa Ohjelmassa oli puheita, musiikkia ja jäsenistön palkitsemisia. Joukostamme palkittiin Siirtolapuutarhaliiton plaketilla Juhani Vepsäläinen sekä kultaisella ansiomerkillä Risto Mäkelä. Myös hopeiset ansiomerkit löysivät viljelijöidemme rintaan. Yhdistys kiittää aktiivisia jäseniämme toimintaan osallistumisesta.Tämä on merkki jatkuvuudesta, toiminta jatkuu, kun on yhteistyökykyisiä henkilöitä yhteisömme hyväksi.

Musiikkina oli haitarinsoittoa ja kuorolaulua. Kaiken kruunasivat kahvit ja kakku sekä pikkusuolainen. Juhla jatkui illalla vapaan seurustelun, tanssin ja maukkaiden leivonnaisten merkeissä.

Tanssimusiikki oli mahtavaa ja tanssijoita riitti! Yhdistyksen tarjoamat makkarat maistuivat illan mittaan ja kahvit leivonnaisineen hivelivät makuhermojamme. Ilmojen herra suosi meitä ja iloinen mieli siivitti juhliamme iltamyöhään asti.

Palstat hyötyviljelykäyttöön Yhdistyksemme perustettiin vuonna 1949 Pispalan Työväentalolla. Tontit arvottiin ja kriteerinä alueelle pääsyyn oli se, että perheessä oli lapsia. Palstat määrättiin hyötyviljelykäyttöön. Mökkejä alkoi valmistua hyvään tahtiin ja vaikka omissa mökeissä oli paljon tehtävää, riitti talkooväkeä saunan rakentamiseenkin.

Sauna valmistui 1952 ja se toimi vuoteen 2009 asti. 2010 valmistui uusi saunamme. Ensimmäiset löylyt heitettiin juhannusaattona.

Siirtolapuutarhaliiton hopeamitalilla palkitut,vasemmalta Pirkko Pekkanen, Tarja Bruun, Ulla Suurjärvi, Martti Korpela ja Nina Ahola sekä Hannele Mäkelä.

24

JUHLATOIMIKUNNAN PUOLESTA HANNELE MÄKELÄ & IRMELI VEPSÄLÄINEN KUVAT: TAPANI MÄKINEN

Puutarhan symboliikkaa

T E R A P I A PA L S TA

I

ranissa aavikoiden ja erämaiden keskelle kuninkaat perustivat vuosien saatossa kauniita puutarhoja. Niissä on hieno koristeltu palatsi, puutarhassa virtaava, viilentävä lähdevesi ja käytävien varrella upeita sypressejä ja pinjoja sekä kukkaloistoa.

Nämä puutarhat luotiin oleilua ja rentoutumista varten. Kauneutta varten. Ne olivat myös pitkien matkojen takana olevia ihania paratiiseja. Islamin uskonnossa ne myös konkretisoivat kävijöille – nykyään tavallisille iranilaisille – elämän lopullisen tavoitteen: päästä paratiisiin.

Meille luterilaisille paratiisista on muodostunut synnin paikka. Siellä Eeva houkutteli Aatamia syntiin – tietenkin asialla oli nainen. Paratiisin onni särkyi ja synti hiipi paratiisin onneen. Kummanko paratiisitulkinnan sinä haluaisit?

Meillä kaikilla siirtolapuutarhalaisilla on myös puutarhamme. Jopa säännöt ohjaavat puutarhan pitoon ja siitä huolehtimiseen. Tulin miettineeksi, mitä puutarha minulle merkitsee. Oma puutarhani ei ole paratiisi, kaukana siitä.

Kiintoisaa on, miten me puutarhamme miellämme: Onko se työleiri? Onko siitä saatava hyötyä? Tuottaako se iloa vain hyödyn, vihannesten ja marjojen kautta?

Onko sitä ollenkaan suunniteltu rauhaisaan oleskeluun, rentoutumiseen. Salliiko mielemme lainkaan siellä levollista oloa vai onko koko ajan tehtävä jotakin?

Olen itse aika lailla puuhastelija ja siksi oleskeluni puutarhassa on pientä työtä. Toki mieheni totesi kerran, että mökkimme on työleiri ja että siellä on huonommat työolosuhteet kuin työpaikalla. Ei edes kahvitaukoja kuulemma sallittu!

Tästä vaiheesta on toki tahti hidastunut.

Vapaa-ajan vietto on hyvin persoonallinen asia. Osa haluaa vain olla ja osa haluaa tehdä jotakin. Suomalaiset ovat keskimäärin varsin hyötyorientoituneita:

PIRKKO LAHTI on eläkkeellä oleva siirtolapuutarhapalstan omistaja. Hän on ollut elämänsä mielenterveystyössä tavalla tai toisella ja toimii alalla edelleen.

Kaikesta pitää löytää jotakin tarpeellista.

Huvittavaa on, että äskettäin tutkittiin, miksi kannattaa nauraa? No siksi, että kun nauraa niin, että vatsa hetkuu, se rentouttaa, alentaa verenpainetta ja nostaa hormonitasoa. Siis ei ole enää turhan naurajia uuden tutkimustiedon perusteella.

Kalevi Korpela on tutkimuksillaan osoittanut, että ihminen tarvitsee kotona, mutta vastaavasti myös lähiympäristössä lempipaikan. Tutki mökkisi uusin silmin: Mikä on lempipaikkasi: sellainen, johon heittäydyt ja annat itsellesi luvan rentoutua. Mikä on sitten puutarhasi lempikohta?

Etsi sekin ja käväise siellä tai edes silmäile sitä paikkaa rentoutumismielessä. Ihminen on paikkasidonnainen ja jokin yksityiskohta voi välittömästi palautua mieleemme niin mökistä kuin puutarhasta. Sinne voi aina vaeltaa mielessään.

Jokaisella japanilaisella on työhuoneessaan vuoritaulu: He rentoutuvat kesken työpäivän tehden mielikuvitusmatkan vuorelleen. Miksi sitten me emme vaeltaisi siirtolapuutarhaamme – sinne paratiisiin, on se sitten kauneuden ja estetiikan tai synnin paikka.

”Vapaa-ajan vietto on hyvin persoonallinen asia.

Osa haluaa vain olla ja osa haluaa tehdä jotakin.”

Hyvää vaellusmatkaa!

25

TEKSTI: MAIJA VIRTANEN

Unelmien joulu mökillä

T

uikut valaisevat portin pielessä Ruusutiellä. Alkuillan hämärässä ei erotu jalanjälkiä, joihin voisi askeleensa asettaa.

Umpihanki ei haittaa, kun on pitkävartiset saappaat ja paljon aikaa.

Vasemmalla pikkupensaat näyttävät lumikumpareilta, isompiin on jäänyt näkyviin kinosten painosta kaartuvia oksia. Ylämäkeen on hyvä seisahtua ja ihastella taiten leikattuja omenapuita.

Lehdettöminä, vitilumen kruunaamina ne ovat kauneimmillaan. Ajattelen lämmöllä leikkuutaitoisia. Heillä riittää vientiä syksyin keväin.

Lamput syttyvät, kun käännyn Vuokkotielle. Siellä on käynyt vilske. Ei näy kengänpainaumia – käpälän jälkiä sitäkin enemmän. Ihan kuin tämä olisi nelijalkaisten pääkatu. Onneksi tuli suojattua puiden rungot hyvin. Olen ajatellut purkaa verkkoaidan tontin ympäriltä. Rusakot tulevat sinne kumminkin täysin oikeuksin alueen osaomistajina.

Lumen sulettua sen näkee – papanoita on piha täynnä – mokomista aidoista huolimatta.

Mökin portti kirahtaa. Jännitys hiipii sisuksiini. Kestääkö sarana? Hyvin on kestänyt sen jälkeen, kun naapuri sen hitsasi. Oma piha on kaunistunut vaivatta. Lumikuorman alla se on kuin hellävaroen peitelty lapsi. Luumupuun juurelta kaivan hetkeen sopivan esineen. Löysin sen kesällä taloyhtiön antoisasta jätehuoneesta. Se on iso lyhty.

Ei se toki ole ainoa esine, jonka olen sieltä noukkinut.

Kynttilä syttyy hyvin – on tyyntä. Hiljalleen alkaa putoilla lumihiutaleita. Kuusiaidantakainen autotie on vaiti. Lakaisen portaan ja asetan lyhdyn sille. Kulmatontiltakin pilkahtelee valo. Onpa mukavaa. Satu ja Jari ovat mökillä.Viereisellä tontilla isäntä ripustaa ledinauhaa viiniköynnösten lomaan. Toisella puolen pikkukoirat riehaantuvat lumesta, ja parin mökin takaa kuuluu Pertin reipas nauru. Valtakunnassa kaikki hyvin. Voin mennä sisälle.

Halkoja on reilusti varattuna kamiinaa varten. Saa

vaikka pakkanen kiristyä. Nyt on hyvä syy ottaa käyttöön kirjaillut lahjasukat.

Tästä niiden tie alkaa hienouskäytöstä loppusijoitukseen, mökkisaappaaseen.

Tupa lämpenee nopeasti ja toppatakin voi heittää pois. Kun sisällä on valot päällä, mökin ikkunat ovat kuin valtavat mustat silmät. En laita verhoja eteen vaan sammutan valot.

Silmät muuttuvat harmaiksi, ei sieltä kukaan tuijota. Lakkaa pelottamasta.

Palavat risut rätisevät, tulen kajo on maaginen. Arkiajatukset laukkaavat pois ja jättävät mieleen avaran tilan.

Sitten tapahtuu se, mitä olen odottanut: uppoutuminen menneisiin maailmoihin.

Sitä varten olen varannut pari kirjaa.Valitsen Peter Englundin kertomuksen Pultavan taistelusta. On turvallista lukea vanhoista, kaukaisista sodista. Täydellinen sivullisuus on huojentavaa, kun ajattelee elävänsä jo ihan toisenlaisessa maailmassa. Voi myös ajatella, että tässä sitä ihminen tarpoo ja asioita tapahtuu. Se tyynnyttää mielen, joka ei millään tahtoisi pohdiskella kaiken maailman ilmiöiden juurisyitä.Tänään ei tarvitse. Olen olemassa ja nautin siitä kissan lailla.

Annan hiilloksen hiipua ja otan esiin halsterin.

Silakat maistuvat, kun ei ole muuta. Pieninä annoksina askeesi on ihanaa ja levollista. Kuin lumihiutaleita tajuntaan tupsahtelee kesän kiireessä itsestäänselvyyksiltä tuntuneita asioita, ystävällisiä hymyjä, reippaita tervehdyksiä ja auttamisia. Mikään tuulenpuuska ei nyt lennätä niitä pois. Niistä syntyy kinos, joka lämmittää enemmän kuin kamiina. Tätä kaikkea on siirtolapuutarhassa koettu. Olen saanut paljon. Erityisen ilahduttavaa on ollut tavata uusi viljelijä ja nähdä silmissä into. Se on meille yhteistä, niin erilaisia kuin olemmekin.

Unisiin ajatuksiini ehtivät vielä pyrähtää vihervarpuset – syystöitteni rohkeat seurailijat. Toivotan niille hyvää matkaa. Aamulla laitan ulos talipallon tänne jääneille. Sitten surraava sähköpatteri havahduttaa todellisuuteen: en käy jouluna mökillä, eikä täällä ole kamiinaa, haaveissa vain.

Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2020!

NEKALAN SPY Pertti Laitila Sirpa Santala Meeri ja Timo Koivula ja Urho Suomiset isot ja pienet Eeva Ilmonen Marjatta Nieminen Anne & Ykä Pekka Salminen ja Kaija Reiman-Salminen Liisa, Kari ja Paavo Tokolat Arja Virtanen Raija Aurola Jarkko ja Riitta Tallberg Antti ja Anita Heinonen

KLAUKKALANPUISTON RPY Mirja ja Erkki Heino Veli ja Saija Immonen Joutsenvillan Eija Tuulikki Soisalo Riitta Somero ja Pasi Rintamäki

NIIHAMAN RPY. Seppo Korpela perheineen Aino ja Antero Otto henkilökuntineen Leena ja Tuomo Penttilä Maire ja Harri Tauno ja Silja Siltanen Lea ja Pentti Jokinen Pekka Jokinen Raimo Kanerva Idam + Jorma Maire ja Antti Tarja ja Ahti Jokinen

Rauhallista joulua 2019 kaikille siirtolapuutarhalaisille! t. Kumpulan siirtolapuutarhan hallitus

Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2020 Litukan Siirtolapuutarhayhdistys ry

Tunnelmallista joulua ja onnellista vuotta 2020 kaikille viljelijöille toivottaa Suomen Siirtolapuutarhaliiton hallitus

Anna lahjaksi pala ikimetsää Lahjoitustili: FI78 5494 0950 0224 93

LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ www.luonnonperintosaatio.fi | Puh. 040 586 3950, 044 302 5773 | info@luonnonperintosaatio.fi

Poliisihallitus, lupanro POL-2015-4156

Luonnonperintösäätiö ostaa ja ottaa vastaan luonnonalueita pysyvään suojeluun

Teatteri tuotiin siirtolapuutarhaan

TEKSTI: JAANA VEIKKOLA-VIRTANEN KUVAT: JALI JUMISKO

Näyttelijät Ella Mettänen ja Eero Ojala toivat kiertävän esityksensä Tsehovin Lokin vanhan tammen alle helsinkiläiseen Vallilan siirtolapuutarhaan viime elokuun 3. päivänä.

E

sitys oli intiimi ja yleisö mahtava”, Eero Ojala kertoo. ”Vanhan tammen alla oli upeaa näytellä.”

Kaksi näyttelijää esittivät Tsehovin Lokin kaikki roolit. ”Meillä molemmilla on omat roolit, joiden dynamiikka toimii hyvin. Roolien näytteleminen on nautintoa ja juhlaa.”

Lokki-näytelmä on komedia mutta traaginen sellainen. Juonenkäänteiden sijaan näytelmässä keskitytään ihmisten välisiin suhteisiin. ”Lokissa on hauskoja tyyppejä, jotka naurattavat monia”, Ojala kertoo ”Itselläni näytelmän henkilöt resonoivat tunnetasolla ja ymmärrän heitä.”

Kiertäväksi suunniteltua näytelmää

28

on esitetty lukuisissa paikoissa, esimerkiksi koulujen liikuntasaleissa, kulttuurikeskuksissa ja palvelutaloissa.

Esitys oli nelinäytöksinen komedia, joka kesti 80 minuuttia.Väliajalle yhdistys oli järjestänyt tarjoilua. Kaikille avoimessa teatteriesityksessä yleisöä oli noin 80 henkilöä.

Niskavuoren Heta oli katkera nainen Ensi keväästä alkaen Ella Mettänen ja Eero Ojala esittävät kiertävänä näytelmänä Niskavuoren Hetan. Se kertoo mahtitilan tyttärestä, joka nai rengin, Akustin. ”Ella näyttelee Hetaa. Hänellä on

myös neljä muuta roolia – minulla on 10 roolia”, Eero Ojala kertoo. ”Heta, näytelmän päähenkilö on katkera nainen”, Eero Ojala luonnehtii roolia. ”Yksi näytelmän keskeisimpiä teemoja on anteeksianto – myös itselle.”

Kiertäväksi suunnitellun esityksen voi tilata Eero Ojalalta muuallekin kuin pääkaupunkiseudulle internetistä osoitteesta eeroojala.net

PA L S T O I L L A T A PA H T U U

LINNUNLAHTI, JOENSUU

Venetsialaisissa syntyy mieleenpainuvia muistoja Pimeänä vuodenaikana on mukava muistella kesää, sen valoa ja lämpöä. Kun illat elokuussa alkavat hämärtää, on aika sytyttää lyhtyjä ja tuikkuja puutarhaan tuomaan tunnelmaa.

Elokuun viimeisenä lauantaina Linnunlahden siirtolapuutarha-alueella on jo monen monena vuonna toteutettu Venetsialaiset, jolloin mökkiläiset voivat sytyttää valoja puutarhoihinsa ja Keskusmajalla on iltatarjoilua.

Tänä vuonna sää suosi: oli lämmintä eikä satanut. Parina vuonna myös täysikuu on sattunut samaan aikaan loistamaan iltataivaalla.

Iltavalaistus muuttaa kasvit ja puut toisiksi. Silloin puutarha henkii sadun maailmaa. Syntyy mieleenpainuvia muistoja ja kuvia.

TEKSTI JA KUVAT: SEIJA SALMINEN

Seinä parasolli aurinkovarjot youtube: johannes viinikka johannes@tanelin.se 046 9473767

Uusi, suuri valikoimamme on julkaistu Puh. 06-2251363

29

PA L S T O I L L A TA PA H T U U

RAHOLA, TAMPERE

Vilkkaan kesän parhaat ideat uusiksi Katsellessa syyssateita ikkunan takaa ajatus kääntyy väkisinkin menneeseen kesään. Mietiskelen asioita ensimmäistä kertaa tiedottajan roolin takaa. Mennyt kausi on ollut paljolti uuden oppimista ja kyselemistä: miten ja koska. Pikku mokiltakaan ei ole säästytty mutta hengissä ollaan!

Ota viltti ja eväät mukaan ja tule Hupi-ryhmän energinen Ulla O otti ohjat käsiinsä ja ideoi uusia tapahtumia sekä elvytti vanhoja. Samalla kerättiin arvokasta tietoa siitä, millaista toimintaa alueellamme kaivataan. Ei liian sitovia, toistuvia juttuja, koska kesällä on paljon

Kaunein piha. sivua sekä puhelinta ”kilauta kaverille/mökkinaapurille” -tyyliin. Muutoinhan normaalisti käytämme alueen ilmoitustauluja ja kotisivuamme.

Huveille perustettiin oma fbryhmä, joka on avoin vain jäsenillemme. Yhdistyksen julkista fb-sivua käytettiin myös paljon tukemaan tiedotusta.

Sauna on kovassa käytössä

Saunasunnuntain kesähattukisan miehet poseeraavat.

Kesä Raholassa oli vilkas.

Kokeiltiin kaikenlaista, joista parhaat ideat hyödynnetään ensi kaudella. Kausi alkoi pienellä tragedialla, kun talven jäät olivat kohdelleet vanhaa laituriamme erittäin kaltoin.

Uusi laituri saatiin onneksi suht rivakasti tilalle.

muutakin menoa. Kokeilimme myös ex-tempore järjestettyjä tapahtumia. ”Ota viltti ja eväät mukaan ja tule nyt kanssamme piknikille” -tyyppiset tapahtumat eivät sido järjestäjiä eivätkä vie aikaa.

Tapahtumien tiedottamiseen käytimme A-tauluja, fb-

Kesäkeittiö ehostui uudella terassilla loppukesästä. Siellä on kahvittelun lisäksi ehditty tanssia kahdesti, laulaa karaokea ja viettää lyhtyjuhlaa sekä 70vuotisjjuhlia.

Osallistuimme jälleen Avoimet puutarhat -tapahtumaan pienellä läpileikkauksella. Vierailijoita oli hyvin, enempää ei pieni piha eikä puheääni olisi kestänytkään.

Lasten urheilukisat pyörivät perinteisesti kesän ajan. Aikui-

In Memoriam Kurkilammen Siirtolapuutarhayhdistys ry:n perustajajäseniin kuulunut Irja Hoffrén pääsi toivomaansa lepoon 86-vuotiaana 16.9.2019 vaikean sairauden uuvuttamana. Muistelemme kaikki Irjaa lämmöllä.

30

set huolsivat kehoa lempeästi.

Kaunein piha -palkintokin jaettiin pienen tauon jälkeen. Peräkonttikirppis keräsi hyvin myyjiä.

Betonitöitä tehtiin pariin otteeseen ja lukupiirikin ehti kokoontua useita kertoja.

Saunalla kokoonnuttiin Saunasunnuntain ja Kynttiläsaunan merkeissä. Saunamme onkin kovassa käytössä!

Tapahtumia saa järjestää itse Tavoitteena on ollut rohkaista palstalaisia mukaan yhteiseen tekemiseen ja ideointiin matalan kynnyksen tekniikalla.

Tapahtumia saa järjestää ihan itse ilman johtokunnan päätöstä ja pähkäilyä kunhan se vain sopii sääntöjen puitteisiin.

Niinpä meillä on ollut mm. minitalkoita alueen kasvuston siistimiseksi, hyväntekeväisyystempaus ja betonityöryhmä tyyliin: ”Me voitas tehdä tämmöstä, tuleeks muita?” Näihin toivotaan ensi kesänä jatkoa!

Lämmin kiitos kaikille järjestäjille, osallistujille ja hengessä mukana muuten vain olleille! Yhdessä olemme enemmän!

TEKSTI JA KUVAT: ILONA QVICK

PA L S T O I L L A T A PA H T U U

NAPAPIIRI, ROVANIEMI

Elokuinen siirtolapuutarha lumosi maalauskurssilaiset Jo toista kertaa järjestimme yhdessä Rovalan, Rovaniemen kansalaisopiston kanssa ulkoilmamaalauskurssin lauantaina 24.8. kello 12–17.30.

Sää suosi. Juotuamme puutarhasta napsituista aitopiparmintun lehdistä haudutettua teetä suuntasimme ensi alkuun kenttäkierrokselle.

Se oli aistien juhlaa. Hiljainen ihastunut mumina ja ilon huudahdukset täyttivät tienoon kun maalarit eläytyivät maisemaan ja tunnustelivat itselleen sopivaa maalauskohdetta.

Kukat ja pensaat nyökyttelivät tervetulotoivotuksiaan, syysleimut ja ruusut antoivat ylimääräisiä tuoksunäytteitään.

Useimmat kokoontuivat tapahtumatorille koottujen pöytien viereen maalaamaan,

vaikka monet puutarhurit olivat antaneet luvan käyttää pihaansa ja kuistiaan maalauspaikkana. Torin ympärillä kasvaa koivuja ja vastavalo kävi hienosti lehvästön läpi, siinä oli yksi maalauskohde.

Patinoituneen näköinen ulkohuussi pitsiverhoineen kuvastui joillakin maalaustelineillä.

Kukat ja vihannekset rehottivat joissain töissä. Opettajamme kävi läpi työt pari kertaa maalausprosessin aikana. Pidimme myös loppukatselmuksen.

osallistui neljä maalaria kurssille, meitä oli yhteensä 16.

Syntyi uusia tuttavuuksia, puhelinnumeroita vaihdettiin ja joitain mökkejä näytettiin sisäpuoleltakin. Kurssilaiset vannottivat: "Otattehan taas vuoden päästä meidät tänne maalaamaan. Tämä on kesän kohokohta!"

Jatkamme kesäisiä maalauskursseja, ne ovat mahdollisuus tehdä jotain kaunista yhdessä.

MARJATTA AALTO NAPAPIIRIN RYHMÄPUUTARHA

KUKKATALO

NXNNDWDOR À Facebookissa ja Instagramissa @pirilankukkatalo

Kotimaiset joulukukat, omaa tuotantoa

Oman puutarhan istutukset

Koristellut tulilatvat

Hyasintit

Kesän kohokohta Tapahtuma oli antoisa. Sää on tietenkin tärkeä tekijä mutta vaikka olisi satanut, olisimme löytäneet suojapaikkoja torin läheisyydestä. Mökkialueelta

Amaryllikset

Joulutähdet

HELSINKI RAISIO RIIHIMÄKI SALO TUUSULA Uusi myymälä avattu KAARINAAN

Avoinna ympäri vuoden ark. 9-20, la-su 9-18

Pohjoinen talvi on pitkä pohjoiset talviyöt aitoa film noiria tervaa ja höyheniä, maitometsiä jalan alla kristallilasia pään päällä revontulten foxtrot Hannu Helin: Papukaijatulppaani, 1988