Siirtolapuutarha 1/18 by Suomen Siirtolapuutarhaliitto

Kestävää kesänviettoa kaupungissa 1/2018

siirtola puutarha Ilmastonmuutos -aikamme ympäristöhuoli

Pensaiden kevätleikkaus Mörri-Möykyn kolo Pirkko Lahti

Terapiapalsta

Sisältö

Kotimainen FinE-taimi on varmin menestyjä Suomessa

s.20-21 Vanhanmyllyn siirtolapuutarha Hyvinkäällä

s.26-27 Ville Lähde viljelee hyötykasveja ja yrttejä - ja kokeilee uusien kasvien viljelyä

s.6-7

Vuoden 2018 valokuvakilpailu:

Kuvaa paras kierrätysideasi ja osallistu kilpailuun! Lähde mukaan Siirtolapuutarha-lehden vuoden 2018 valokuvakilpailuun lähettämällä huolella otettuja kuvia oivallisesta kierrätysideasta palstallasi. Oletko tuunannut tai rakentanut vanhasta, hylätystä tavarasta uuden hyödyllisen, käyttökelpoisen esineen tai kehittänyt oman oivan apuneuvon viljelyyn, kasteluun tai muuhun mökillä puuhasteluun jostain vanhasta, joka on käsissäsi saanut uuden käyttötarkoituksen? Kuvaa kierrätysideasi eri kuvakulmista, myös aivan läheltä ja lähetä 1-3 parasta kuvaa valokuvakilpailuun. Kolme parasta kuvaa ja kunniamaininnan saaneet kuvat julkaistaan tämän vuoden viimeisessä Siirtolapuutarha-lehden numerossa. Voittaja palkitaan S-ryhmän lahjakortilla! Kilpailun säännöt: 1.Lähetä 1-3 valokuvaa digitaalisessa muodossa osoitteeseen info@siirtolapuutarhaliitto.fi keskiviikkoon 1.elokuuta. mennessä. 2. Kerro kuvaajan nimi, osoite ja siirtola- tai ryhmäpuutarhan nimi. Kerro myös kierrätysideastasi lyhyesti ja havainnollisesti. Kuvat voivat olla vuonna 2018 otettuja tai jo aikaisempina vuosina kuvattuja. 3.Jos kuvissa on mukana ihmisiä, kerrothan kuvattaville, että osallistut valokuvakilpailuun ja että voittajakuvat julkaistaan Siirtolapuutarha-lehdessä ja näköislehdessä verkossa. 4.Parhaita kuvia saatetaan käyttää Siirtolapuutarha-lehdessä myöhemminkin. 5.Lehden talkoohenkinen tuomaristo valitsee kuvista kolme parasta ja kunniamaininnan saavat kuvat, jotka julkaistaan Siirtolapuutarha-lehdessä.

Tässä lehdessä Kestävää kesänviettoa kaupungissa

1/2018

siirtola puutarha Ilmastonmuutos -aikamme ympäristöhuoli

Pensaiden kevätleikkaus Mörri-Möykyn kolo Pirkko Lahti

Terapiapalsta

Etukannen kuva: Unsplash, Annie Spratt Takakannen kuva: Pasi Jormalainen kuvapalvelu Unsplash.

Ilmastonmuutokseen voi vaikuttaa s. 4-5 Kompostointi ja maanparannus tuottavat syvää iloa s. 6-7 Mansikkapaikka s. 8 Ympäristöuutisia s. 9 Ilmastonmuutos haastaa siirtolapuutarhatkin s. 10-11 Pensaiden kevätleikkaus s. 12-13 Leikkaavia työkaluja s. 14-15 Tummat kaunottaret s. 16-17 Puutarha on kuin maalaus - En trädgård är en målning s. 16-17 Terapiapalsta, Pirkko Lahti s. 18 Kysymyksiä palstalta, Leena Luoto vastaa s. 19 Kotimainen FinE-taimi menestyy Suomessa s. 20-21 Annelin keittiö -ruokareseptejä s. 22-23 Mörri-Möykyn kolo s. 24-25 Jäsenyhdistys esittelyssä s. 26-27 Suomen Siirtolapuutarhaliitto tiedottaa s. 28-29 Tapahtumakalenteri s. 30 Palstoilla tapahtuu s. 31

Vuoden 2018 aineiston toimituspäivät nro 2 nro 3 nro 4 nro 5

5.4. 21.5. 15.8. 12.11.

Tämän numeron tekemisessä avustivat: Ahlberg Risto, Appelroth Irja Karjalainen Maylis, Lahti Pirkko Leiviskä Esko, Luoto Leena Metsola Marjukka, Rönnblad Eva Vepsäläinen Irmeli, Wessman Tina Wikström Lena Siirtolapuutarha-lehti ilmestyy myös näköislehtenä verkossa yhden numeron viiveellä.

Pääkirjoitus

TARPEELLISTA - VAI TAVAN VUOKSI Ajattelin laittaa otsikoksi Siirtolapuutarhaliiton tämän vuoden teeman Kierrätä, kompostoi, käytä. Lumen ollessa vielä maassa se tuntui kuitenkin kovin kaukaiselta aiheelta, joten palatkaamme siihen vasta sitten, kun edes jossakin päin maata lumen alta pilkistää kevätauringossa lämpiävä maa.

ta. Mitään kaikkia alueita koskevaa ehdotonta kieltoa tai velvoittavaa valvontavastuuta yhdistyksillä ei asiassa ole. Kuitenkin on huomioitava, että yhdistyksen hallinnoima alue on yleensä kaavoitettu siirtolapuutarha-alueeksi (RP), joka kieltää ympärivuotisen asumisen ja siten saattaa asettaa rajoitteita.

Lainasin kuitenkin Leena Luodon kesäisistä kursseista suosituimmaksi nousseen aiheen otsikon: Tarpeellista - vai tavan vuoksi, osittain mainosmielessä ja osittain myös siksi, että me kaikki miettisimme, mikä harrastuksemme kannalta on todella tarpeellista ja mitä teemme periaatteessa vain jääräpäisyyttämme ihan vaan tavan vuoksi.

Siitä, onko talviasuminen sallittua vai ei tai edes nykypäivänä tarpeellista, voidaan olla montaa eri mieltä. Myöskin mökin lämmöneristykset yms. vaikuttavat siihen, onko se edes energian kulutuksen kannalta järkevää.

Yleensä näin keväällä keskusteluihin on noussut siirtolapuutarhapalstoista pyydettävät hinnat tai harrastuksen tuomat fyysiset, henkiset ja sosiaaliset hyödyt. Tämä kevät on siinä asiassa ollut poikkeuksellinen, että nyt on puhuttu varsin vilkkaasti talviasumisesta mökeillä, lienevätkö syynä olleet korkeat hanget ja kovat pakkaset. Se, onko asumisluontoinen talvinen oleskelu luvallista, riippuu kunkin yhdistyksen tai viljelijän allekirjoittamasta vuokrasopimukses-

Siirtolapuutarha 1/2018 83. vuosikerta ISSN 0359-4955

Julkaisija Suomen Siirtolapuutarhaliitto ry Seuraava Siirtolapuutarha -lehti ilmestyy toukokuun alussa. Aineiston tulee olla toimituksessa 5.4. mennessä.

Siitä, mikä katsotaan asumiseksi, on monia tulkintoja. Katsoisin asumiseksi tilanteen, jossa mökillä asutaan talvikautena viikkoja ja varsinkin, jos sitä tehdään säännöllisesti. Tilapäinen, esimerkiksi satunnainen viikonloppuyöpyminen ei sitä ole. Ilman sääntöjä ei ole siirtolapuutarhoja. Ne ovat usein lähellä kaupunkia, siksi kaavoituksella on nimenomaan kielletty ympärivuotinen asuminen. Mökit on tarkoitettu kesäiseen vapaa-ajan käyttöön, johon kuuluu osana myös yhteisöllisyys ja erityisesti puutarhaviljely.

Jos joku haluaa asua eristyksissä linnoittautuneena ympärivuotisesti mökillään, hänelle siirtolapuutarhamökki ei ole oikea paikka, jos vuokrasopimuksessa asuminen on kielletty osan aikaa vuodesta. Siirtolapuutarhapalstan omistaja on vapaaehtoisesti liittynyt yhdistykseensä ja samalla sitoutunut yhteisölliseen viljelypainotteiseen elämään sekä noudattamaan yhdistyksen ohjeita ja sääntöjä. Jos ei siihen kykene, tulisi mökki hankkia jostakin muualta kuin siirtolapuutarhasta. Miksi siis edes alkujaan ostaa mökki paikasta, jonka sääntöjä ei kykene tai halua noudattaa? Pertti

Päätoimittaja Pertti Laitila puh. 041 444 6242 pertti.laitila@gmail.com

Ilmoitusmyynti Tmi Johanna Pelto johanna@johannapelto.fi p. 040 9030 141

Toimitus pidättää oikeuden toimitukselle lähetetyn aineiston toimittamiseen ja lyhentämiseen. Julkaistujen kirjoitusten ja valokuvien osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kielletty.

Toimitussihteeri Jaana Veikkola-Virtanen puh. 050 511 6791 jaanam.veikkola@gmail.com

Painopaikka PunaMusta OY Painosmäärä 4000 kpl

Osoitteenmuutokset oman yhdistyksen kautta.

Ulkoasu Raimo Ikonen Toimitusneuvosto Karjalainen Maylis, pj., Irja Appelroth, Pirkko Kilpeläinen, Asta Korppi, Sinikka Palmio, Olli Salin, Harri Tiainen

Tilaushinta 35 eur/vsk ei-jäsenille kotimaassa

Pankkiyhteys Nordea 143630-101085 BIC NDEAFIHH IBAN FI73 1436 3000 1010 85

Lehti ei maksa palkkioita lukijoiden kirjoituksista tai kuvista. Liiton toimisto Pengerkatu 9 B 39, 00530 Helsinki puh. 010 321 3540 Puheluhinnat: 8,35 snt/puh.+16,69 snt/min. (sis. alv 24 %)

info@siirtolapuutarhaliitto.fi www.siirtolapuutarhaliitto.fi Toimisto palvelee puhelimitse arkisin klo 10 - 14 Siirtolapuutarha 1/2018

Ilmastonmuutokseen voi vaikuttaa

Ilmastonmuutos on käynnissä – siitä tutkijat ovat yksimielisiä – mutta ennusteet ilmastonmuutoksen etenemisvauhdista poikkeavat toisistaan. Yleinen kanta on, että aikaa ei ole hukattavaksi. Kun olosuhteet muuttuvat, elinehdotkin muuttuvat. Maapallon kuivimmilla alueilla kärsitään tulevaisuudessa yhä enemmän vesipulasta. Suomessa vesipulaa ei ole odotettavissa mutta ilmastonmuutos vaikuttaa silti maapallolla kaikkeen elolliseen. Syynä ilmastonmuutokseen ovat niin sanotut kasvihuonekaasut, erityisesti hiilidioksidi, jonka määrä ilmakehässä on noussut teollisen ajan alusta lähtien voimakkaasti. Monet valtiot ovat vuosikymmenien ajan neuvotelleet ja sopineet yhteisistä päästöjen vähentämistavoitteista, jotta ilmastonmuutosta saataisiin hidastettua. Suurin osa hiilidioksidipäästöistä johtuu uusiutumattomien luonnonvarojen eli fossiilisten polttoaineiden öljyn, kivihiilen ja maakaasun polttamisesta energian tuottamiseksi. Energiaa tarvitaan esimerkiksi sähkön- ja lämmön tuotantoon, teollisuuden prosesseihin, rakennustuotantoon ja liikenteen käyttöön. Hiilidioksidipäästöjen lisäksi valtioiden välisillä sopimuksilla pyritään säätelemään myös muiden kasvihuonekaasujen, kuten metaanin määrää. Hiilidioksidi on kuitenkin merkittävin ilmastonmuutosta aiheuttava kaasu.

Leudompia talvia Kansainvälistä ilmastonmuutostutkimusta seuraavan BIOS-tutkimusyksikön tutkija Ville Lähde sanoo, että elinolosuhteet muuttuvat kaikkialla maapallolla: Lämpötilan nousu ja sademäärien muutos näkyvät kuivuutena ja veden puutteena esimerkiksi Afrikassa 4

Siirtolapuutarha 1/2018 4/2016

Ilmastonmuutos

ja tropiikin maissa. Euroopassa kuivuudesta kärsivät Välimeren maat. -Jos maapallon keskilämpötila nousee tarpeeksi, kuivimmat alueet aavikoituvat viljelykelvottomiksi erämaiksi. Tulevaisuudessa emme ehkä saakaan talvisin espanjalaisia tomaatteja, koska niiden viljeleminen vaatii runsaasti vettä. Joidenkin kasvisten saatavuus Suomessa todennäköisesti heikkenee ja niiden hinnat kallistuvat. Vaikka Suomessa ei ole odotettavissa vesipulaa, viljelykset kärsivät sään vaihteluista, myrskyistä ja voimakkaista sateista.

Uusia viljelykeinoja Suomessa jalostetaan jo leudompien talvien varalta uusia sään ääri-ilmiöitä sekä suojaavan lumen ja pakkasen puutetta kestäviä kasveja. Leudommat ja lumettomammat talvet tuovat ehkä mukanaan uusia kasvitauteja ja tuhohyönteisiä. Luonnonvarakeskus on julkaissut Sopeutumisen tila 2017 -raportin, jossa kerrotaan, miten luonnonvara-alat, kuten maanviljelys voivat varautua ilmastonmuutokseen esimerkiksi säätösalaojituksen avulla: Vettä varastoidaan, kun sataa ja sitä ohjataan pelloille kuivina aikoina. Säätösalaojitus ei auta rankkasateiden aiheuttamiin tulviin, joiden varalle tarvitaan kunnon avo-ojat sekä vettä ja ravinteita pidättävät kosteikot ja suojavyöhykkeet. Raportin mukaan talvisin on yhä lämpimämpää. Maatalouden tilanteen ennustetaan pysyvän Suomessa hyvänä verrattuna moniin muihin maailman maihin.

Metsiä ja peltoja hiilinieluiksi Hiilidioksidipäästöjen määrässä on Ville Lähteen mukaan tultu siihen vaiheeseen, että eniten päästöjä aiheuttavien energialähteiden käyttöä tulisi huomattavasti vähentää. -Valtaosa öljyn, kivihiilen, maakaasun ja kotimaisen turpeen resursseista tu-

lisi jättää käyttämättä, jotta ilmaston lämpeneminen jää alle riskirajan, Ville Lähde toteaa. -Uuden mahdollisimman päästöttömän tekniikan lisäksi ihmisten on elettävä niin, että energiaa kuluu vähemmän. Uusiutuvia energialähteitä, kuten aurinko-, tuuli- ja vesienergiaa on opittava hyödyntämään huomattavasti paremmin. Metsiä ja peltomaata tulee hoitaa niin, että ne sitovat mahdollisimman paljon hiiltä ilmakehästä.

Muutoksia elinkeinoelämään ja elämäntapoihin Ville Lähde korostaa yhteiskunnallisen vaikuttamisen merkitystä, kuten osallistumista ympäristöjärjestöjen toimintaan, kansalaisaloitteita ja ilmastonmuutoksen hidastamisesta kiinnostuneiden ehdokkaiden äänestämistä, tiedon jakamista sosiaalisessa mediassa sekä keskustelujen ja mielipidekirjoitusten merkitystä. -Mieti omia kulutustottumuksiasi: korjaa tavaroita, kierrätä ja lainaa. Osta vain tarveostoksia ja säästä energiaa niin paljon kuin mahdollista, esimerkiksi asunnon lämmittämisessä. Vaihda ympäristösähköön, joka on tuotettu uusiutuvilla luonnonvaroilla, kuten aurinkoenergialla. Käytä oman auton sijaan bussia tai polkupyörää ja kävele paljon – lisää kaikkea mahdollista ihmisvoimalla tehtävää työtä. Vähennä lihansyöntiä, koska lihantuotanto lisää merkittävästi hiilidioksidipäästöjä. Viljele osa käyttämistäsi kasviksista kestävillä menetelmillä, jotta vähennät riippuvuuttasi ympäristölle tuhoisammasta tuotannosta. Kuluttaja voi ostopäätöksillään vaikuttaa myös siihen, minkälaisia tuotteita markkinoilla tarjotaan. Jos ekologisesti tuotettujen kulutustavaroiden kysyntä lisääntyy merkittävästi, niiden valmistuskin lisääntyy. Sähköautot,

ilmalämpöpumput ja muut innovaatiot eivät yksinään ratkaise Ville Lähteen mukaan maapallon lämpenemisongelmaa: Tarvitaan muutoksia elämäntapoihin ja muutoksia elinkeinoelämän rakenteisiin.

Vähäpäästöisempää tekniikkaa Hiilidioksidipäästöjä voi tehokkaasti vähentää käyttämällä uusiutuvia energialähteitä (aurinko, tuuli, vesi, maaperän varastoima lämpö ja biomassat). Suomessa tuotetaan jo noin neljännes energiasta uusiutuvilla energialähteillä. Kehitteillä on myös uutta vähäpäästöisempää tekniikkaa ja hiilidioksidipäästöjä sitovia innovaatioita. Hiilidioksidia voidaan ottaa talteen myös polttoprosesseista ja varastoida sitä maaperään tai meren pohjaan. Teksti: Jaana Veikkola-Virtanen Kuvat: Ville ja Marjaana Lähde Lisätietoja: https://ilmasto-opas.fi BIOS-tutkija Ville Lähteen julkaisu: http://bios.fi/sadan-vuoden-urakka-miten-ilmaston-kanssa-eletaan/ Ympäristöfilosofi Ville Lähteen merkittävin julkaisu on luonnonvarojen rajallisuudesta ja ympäristön tilasta kertova “Niukkuuden maailmassa” vuodelta 2013. Kirjan julkistamisen jälkeen Lähde on kutsuttu puhumaan aiheesta kouluihin, kirjastoihin, yliopistoihin ja lehtien palstoille. Hän toimi päätoimittajana filosofiajulkaisussa “niin & näin” vuosina 2011-2012 ja päätoimitti radikaalina pidettyä “Muutoksen kevät”-lehteä vuosina 1995-2002. Lähde työskentelee BIOS-tutkimusyksikössä. Se on eri alojen tutkijoista koostuva ryhmä, joka saa rahoituksensa Koneen Säätiöltä. BIOSin tutkijat seuraavat kansainvälistä tutkimusta ilmastonmuutoksesta ja muista ympäristöongelmista sekä tekevät niistä yhteenvetoja, oman tutkimustyönsä lisäksi. Tutkijoita kiinnostavat esimerkiksi ilmastonmuutoksen seuraukset. He etsivät tutkimuksista myös ratkaisuja siihen, kuinka seurauksiin voi varautua ja kuinka ilmastonmuutosta voi hidastaa.

Siirtolapuutarha 1/2018

Ympäristötutkijan puutarha:

Kompostointi ja maanparannus tuottavat syvää iloa Ville Lähde viljelee vaimonsa kanssa noin 40 erilaista hyötykasvia ja yrttiä - ja kokeilee uusien kasvien viljelyä – viimeksi tomatillojen, jotka tuottivat runsaan sadon.

tutkijaa ilahduttaa, että maaperä toimii myös hiilinieluna, joka sitoo itseensä ilmasta hiilidioksidia.

tarhassa on myös paljon marjapensaita ja hedelmäpuita.

-Saan joka kevät 30 kottikärryllistä ravinteikasta multaa viljelyksilleni. Tunnen syvää iloa lapioidessani kärryyn kompostoitunutta multaa - kun näen, haistan ja tunnen sen lapiossani.

Ville Lähde neuvoo lisäämään kompostiin kierron aikana myös ruohosilppua tai vastaavaa vihreää ainesta muun muassa bakteerien ruoaksi. Sieniä ja monia muita lahottajia houkuttavat syksyn lehdet ja puusilppu tuovat kompostiin lisää eliökirjoa.

Ville Lähde parantaa joka vuosi savimaata kompostimullalla. Ympäristö-

-Hyvässä kompostissa on ruokaa kaikille, hän toteaa.

Viherkatetta lannoitteeksi kasvimaalle Viljelyalaa on noin 80 neliömetriä. Puu- iso aumakomposti, kolme kehikkokom-

-Suosikkejamme ovat erilaiset papu-, kaali- ja kurpitsalajikkeet, Ville Lähde kertoo. Leijonanosan Villen ajasta puutarhassa vievät maanparannus- ja kompostointityöt. Komposteja on peräti kuusi: yksi 6

Siirtolapuutarha 1/2018

postia ja kaksi umpikompostia.

Ilmastonmuutos

Monivuotiset kasvit, kuten pensaat hyötyvät, jos niiden juurella on sienikasvustoa houkuttelevia lehtiä ja kaarnaa. Kasvimaa hyötyy ruohosilpusta ja muusta viherkatteesta. -Hyvälaatuinen viherkate vähentää kitkemistarvetta ja toimii lannoitteena. Ville Lähde suosittelee ruohokatetta lannoitteeksi kasvimaalle.

Kasvisten vaihtoa naapurin kanssa Ville Lähde kehottaa miettimään, mitä haluaa omaksi ravinnokseen viljellä. Tulevaisuudessa voi viljelemällä ehkä säästää rahaakin ja valmistaa ravitsevan, edullisen aterian, koska joidenkin kasvisten hinnat voivat nousta tulevaisuudessa tai niiden saatavuus voi olla heikko. -Naapurin kanssa voisi sopia kasvisten viljelystä ja vaihdosta niin, että molemmat viljelisivät erilaisia kasviksia. Sadonkorjuuaikaan molemmat saisivat monipuolisen valikoiman. Ville Lähde viljelee esimerkiksi parsaa, koska se on melko nopeasti pilaantuva kasvis, joka on parhaimmillaan tuoreena. -Parsa kärsii pitkistä kuljetus- ja va rastointiajoista. Kasvatan myös sellaisia kesäkurpitsalajikkeita, joita ei kaupasta saa. -Jotkut kesäkurpitsalajikkeet ovat maukkaimpia sellaisenaan salaattiin paloiteltuna, jotkut ovat parhaita paistettuina. Lähellä tuotettu ja itse viljelty ruoka ovat Ville Lähteen mielestä tärkeitä keinoja hillitä ilmastonmuutosta, koska ruokien – erityisesti lihan – tuottaminen käyttämällä runsaasti fossiilisia polttoaineita, jalostaminen tehtaissa ja niiden kuljettaminen eri puolille maailmaa lisäävät huomattavasti hiilidioksidipäästöjä. Hän kehottaa ruoan viljelyyn vaikka parvekkeella kaupungeissa, jos omaa puutarhaa ei ole. Puutar-

Ville Lähde viljelee erilaisia papuja, kaaleja, salaatteja, yrttejä, tomaatteja, kesäkurpitsoita, vähän perunaa, porkkanaa, sipulia, valkosipulia, mangoldia ja juurikkaita kuten raitajuurta.

hakaudella hän valmistaa ateriansa pääasiassa itse viljellyistä kasviksista ja kotimaisesta kalasta.

Suomalaisia kasviksia maailmalle Sääolot ovat jo nyt muuttuneet Suomessa niin yllättäviksi, että sadon menetysten vuoksi osa ammattiviljelijöistä on siirtynyt viljelemään uusia kasveja tai harkitsee sitä. Jotkut ovat vaihtaneet esimerkiksi rypsin rapsiin. Kaikki ilmastossamme perinteisesti viihtyneet kasvit eivät kestä muuttuvia ilmasto-oloja. Tilalle tulee uusia kasveja, jotka eivät ole aikaisemmin Suomessa menestyneet.

Kasvukausi on Suomessa hieman pidentynyt ja talvet ovat leudompia kuin ennen, se asettaa uusia kestävyysvaatimuksia kasveille ja altistaa monet kasvit uusille kasvitaudeille. Suomessa ongelma ei ole kuivuus, kuten joissain muissa maissa vaan säätilojen vaihtelevuus, ennakoimattomuus ja pitkäaikaiset voimakkaat sateet. -Ruoantuotannon merkitys todennäköisesti kasvaa Suomessa, Ville Lähde miettii.

Teksti: Jaana Veikkola-Virtanen Kuvat: Ville ja Marjaana Lähde Siirtolapuutarha 1/2018

Mansikkapaikka

SEITSEMÄNNET AVOIMET PUUTARHAT 2018

Kasvun ihme alkaa siemenestä Suomesta: Arboretum Mustila: mustila.fi Ei painettua luetteloa, luettelo on vain verkossa. Huima määrä puuvartisten kasvien siemeniä, joiden alkuperä on tiedossa. Jäsenille myydään erikoiseriä. Jäsenyys vuonna 2017: 22€. Exotic Garden: exoticgarden.fi Todennäköisesti suomalaisten siemenkauppojen laajin valikoima. Kuvallisen luettelon kuvat on otettu kasvista sen luonnollisessa ympäristössä. Symbolein annetut viljelyohjeet. Hyötykasviyhdistys: hyotykasviyhdistys.fi Siemenluettelo on kätevästi jaettu mm. vihanneksiin, yrtteihin… jopa värikasveihin. Luettelossa on erinomaiset viljelyvinkit ja tietoa lajikkeista, mutta ei kuvia.Tammikuussa ilmestyvä luettelo postitaan jäsenille automaattisesti. Yhdistyksen jäsenyys 29€/2018. Korpikangas Siemen: korpikangassiemen.fi Painetun luettelon voi tilata postitse ja sitä voi selata verkossa. Maatiainen: maatiainen.fi Maatiainen välittää vanhojen kotimaisten viljelykasvien sekä luonnonkasvien siemeniä ja julkaisee vuosittain siemenluettelon. Valikoimissa on vanhoja maatiaislajikkeita, runsaasti luonnonkasveja ja ns. luonnonperennoja. Tarjolla on niin ruohovartisia kuin puuvartisiakin kasveja, hyöty- ja koristekasveja, perennoja ja yksivuotisia. Listalla on jonkin verran myös sellaisten uudempien lajien siemeniä, joita ei ole helposti saatavilla. Jäsenet saavat siemenet muita edullisemmin. Jäsenmaksu 30€/v.

Ruotsista: Runåbergs Fröer: runabergsfroer.se Yksinkertainen lajikeluettelo toimitetaan postitse, verkossa on seikkaperäinen, kuvin ja ohjein varustettu luettelo. Laaja ja laadukas valikoima. Kirjaan Runåbergs Fröer - grönsaker, kryddor och blommar för nordiska trädgårdar (Johnny Andreasson) on kerätty yrityksen kokemusperäinen tieto omien tuotteiden viljelemisestä.

Virosta: www.seemnemaailm.ee. Sivut myös Suomeksi. Paljon venäläisiä lajikkeita, erikoisuuksia ja lisäksi huokeat hinnat. 8

Siirtolapuutarha 1/2018

Tänä vuonna Avoimet puutarhat-tapahtuma järjestetään sunnuntaina 1.7. kello 12-17. Tapahtuma on alusta alkaen ollut hyvin suosittu: Viime elokuussa portit aukesivat 550:ssä puutarhassa 310:ssä osoitteessa. Vierailuja tehtiin arviolta 60 000. Siirtolapuutarhaliiton jäsenyhdistykset ja niiden viljelijät ovat myös osallistuneet tapahtumaan. Kävijöitä kiinnostavat erityisesti palstat mökkeineen. Ilahduttavan moni viljelijä on ollut paikalla esittelemässä palstaansa ja vastaamassa kysymyksiin. Kokemukset ovat molemmin puolin olleet pelkästään myönteisiä. Viljelijälle on ilo saada kertoa harrastuksestaan siitä aidosti kiinnostuneille. Ilmoittautuminen käy helposti Avoimet puutarhat-sivustolla https://www.avoimetpuutarhat.fi/

Nikkaroi puutarhaan ja kasvimaalle – 30 projektia kotipuutarhurille Omasta puutarhasta saa kaiken irti järkevillä, mittojen mukaan tehdyillä nikkarointiprojekteilla. Tämän kirjan ohjeilla syntyy monenlaisia puutöitä: erilaisia tukia köynnöskasveille, hallasuojia ja marjaverkkorakenteita, komposteja, kasvilavoja, kasvutunneleita, sadonkorjuuta helpottavia koreja ja jopa kuivatuskaappi. Puhdistuvatpa kotipuutarhurin likaiset jalkineetkin saapasrenkiin yhdistetyllä harjalla. Havainnollisten, kuvitettujen teko-ohjeiden lisäksi kirja antaa paljon viljelyvinkkejä ja -neuvoja, joiden avulla hedelmä- ja vihannestarhasta tulee tuottavampi, tehokkaampi ja kauniimpi. Englanninkielinen alkuteos Build a Better Vegetable Garden Kustantaja: Otava, suomentanut Sanna Immanen, 192 sivua. Hinta 19,90 euroa Adlibris

Ympäristöuutisia

Biohiili on tulossa vauhdilla moneen käyttöön yhteiskunnassa. Sen huokoisen ja pysyvän rakenteen varaan on laskettu isoja asioita, kuten ilmastonmuutoksen torjunta, maan viljavuus ja vesistöjen suojelu. Käytännön sovellukset ovat vasta kehitteillä, ja tutkimuksella on vielä paljon tekemistä niin biohiililaatujen kuin käyttökohteiden kanssa. Biohiili on hyvin huokoista ja sen maanparannusvaikutus perustuu ravinteiden ja veden pidätyskykyyn. Tämän lisäksi mikrobit ja pieneliöstö viihtyvät paremmin biohiilellä rikastetussa maaperässä. Biohiili pidättää painoonsa nähden moninkertaisesti vettä. Tukholmassa biohiiltä on käytetty jo vuodesta 2009 kaupunkipuiden istutusalustana yhdessä sepelin kanssa. Tulokset ovat olleet erittäin hyviä. Monivuotiset kasvit hyötyvät sen maanparannusominaisuuksista ja kuluttajat arvostavat sen hiilensidontaan liittyviä ominaisuuksia yhä enemmän. RPK Hiili Oy on toimittanut biohiiltä Tukholmaan jo kuusi vuotta, ja kotimaan markkinoille sitä on mennyt parisen vuotta. Nyt sitä voi ostaa jo S-ryhmän kaupoista viiden litran pussissa. Lähde: Puutarha & kauppa Kuningatar Elisabeth, 91 v, katsoi David Attenboroughin dokumentin muovin ympäristöhaitoista ja päätti tehdä jotain. Jatkossa hänen palatsiensa astiat ovat joko posliinia tai kierrätettäviä paperiastioita. - Buckinghamin palatsia peruskorjataan. Sen tuloksena palatsin energiatehokkuus paranee 40%, kun se siirtyy muun muassa maalämpöön ja aurinkopaneeleihin ja sen ruokajätteistä tuotetaan biokaasua. - Muovituotteita valmistetaan maailmassa vuosittain yli 300 000 000 tonnia, josta arviolta 10% päätyy mereen. Paljon mereneläviä syövät saavat elimistöönsä noin 11 000 mikromuovihiukkasta vuodessa. Lähde: The Telegraph Mitä on mikromuovi? USA:n kansallisen valtameri- ja ilmakehähallinnon (NOAA) mukaan mikromuoviksi lasketaan roskakappaleet, joiden halkaisija on alle viisi millimetriä. Mikromuovia on tietyissä terveys- ja hygieniatuotteissa (ns. mikrohelmet), mutta sekundaarista mikromuovia syntyy suurempien muoviesineiden hajotessa. Mitä pienemmissä osissa muovi esiintyy, sitä helpommin se päätyy eliöihin ravinnon mukana, aiheuttaa haittavaikutuksia ja kasaantuu ravintoverkkoon. Fleece-puseron peseminen pesukoneessa huuhtoo vaatteesta 4 000-5 000 kuitua materiaalin laadusta riippuen. Lähde: Etelä-Suomen Sanomat Keräys jatkuu 12.6. asti:

Annalan huvila saatiin ostettua osittain velaksi Helsinkiläinen Annalan huvilan ystävät ry käynnisti lokakuun alussa kampanjan, jolla kerättiin varoja Helsingin vanhimman huvilarakennuksen ostoon. Kampanjan päätyttyä rahaa oli 52 000 mutta Annala saatiin ostettua ottamalla velkarahoitusta, jotta tavoite 100 000 euroa saavutettiin. Kampanjaa on päätetty jatkaa edelleen Helsinki-päivään 12.6. asti, jotta otettu velka saadaan maksettua ja huvila remontoitua. Annalan ystävät ry. haluaa kehittää Annalasta kaupunkilaisille avoimen tapahtumapaikan ja puutarhakulttuurin keskuksen. Vuonna 1826 rakennettuun Annalan huvilaan eli Villa Annebergiin on suunniteltu kahvilaa, näyttelyitä, musiikkia, luentoja ja työpajoja. Huvila sijaitsee idyllisellä puistoalueella Helsingin syntysijoilla, Vanhassakaupungissa. Varojen keruukampanjan vastikkeita ovat muun muassa Annalassa kasvatettujen vanhojen kantojen perinnekasvien siemenet ja taimet. Vastikkeeksi voi myös osallistua hyväntekeväisyysillalliselle tai tulossa oleviin uusiin tapahtumiin Annalan huvilassa tai liittyä yhdistyksen jäseneksi. Lisätietoja: www.mesenaatti.me/annala Jaana Merenmies, Hyvän rakentaja, Annalan huvila, Hyötykasviyhdistys ry p. 040 846 5056, jaana.merenmies@annalanhuvila.fi Riitta Korhonen, puheenjohtaja, Annalan huvilan ystävät ry ja Hyötykasviyhdistys ry p. 040 524 2486, puheenjohtaja@annalanhuvila.fi

Siirtolapuutarha 1/2018

Ilmaston muutos haastaa siirtolapuutarhatkin Tämä on vuoden suurin hetki. Aurinko on herännyt pitkästä talviunesta ja paistaa mökkien lumisille katoille. Istun punaisen mökin rappusilla ja otan kunnioittavasti pipon päästäni, jotta voisin suunnitella ihmiskunnan suurinta haastetta ja omaa osuuttani siitä. Ilmastonmuutos on ihmiskunnan suurin haaste: sen rinnalla kaikki sodat tuntuvat pieniltä. Mutta toivoa on, sillä maailmassa on tiettävästi enää yksi ihminen, joka ei tunnusta muutoksen vaaroja. Me muut olemme valmiit taisteluun.

Viljelemällä muutosta vastaan Päivittäin yli 20 000 ihmistä kuolee nälkään, ja luku on kasvussa, vaikka 10

Siirtolapuutarha 1/2018

ruokaa heitetään aina enemmän roskiin. Emme silti haluaisi pakolaisia tänne harvaan asuttuun maahamme. Jos emme, niin mitä me voimme tehdä asialle – vaikkapa palstallamme? Nuo lumiset katot, joihin jo paistaa aurinko, ne voisi kattaa aurinkokennoilla. Kennojen hinnat ovat laskeneet, niiden teho kasvanut, ja ne yleistyvät. Ne maksavat itsensä jo viidessä vuodessa. Miettikää.

Ilmastonmuutokseen vaikuttavat muun muassa ravintomme, lämmitys ja kuljetukset. Naudanlihan syönti aiheuttaa sataviisikymmentäkertaisen hiilijalanjäljen vihannesten, juuresten ja marjojen syöntiin verrattuna. Meillä, joilla on pieni pala maata, on hyvä mahdollisuus käydä ilmastonmuutosta vastaan!

Mikä viljelyssä muuttuu? Räystäästä tippuu sulamisvesi, napajäät sulavat ja minä, pieni ihminen, mietin mökin rappusilla suuria asioita. Jokaisen pienen ihmisen on otettava vastuu ilmastonmuutoksen hillitsemisestä, olimmehan me sitä aiheuttamassakin.

Ilmastonmuutos

”Pieni pala maata on mahdollisuus taistelussa ilmastonmuutosta vastaan”

Piteneekö mökeissä asuttu aika kahdeksaan kuukauteen? Kuinka pitkäksi viljelyaika venyy? Muuttuvatko viljelysesongit? Mitä uusia lajeja kohta viljelemme? Mitä tuholaisia tänne tulee? Kysymyksiä syntyy sitä enemmän mitä pidemmälle miettii, mutta on varmaa, että omalla palstalla viljelty ruoka hillitsee ilmastonmuutosta.

Paikallinen ruoka on parasta

lmastonmuutosta vastaan tomaatintaimilla.

tuo koivu, joka imee energian tulevalta kasvimaaltani.

Odotettavissa olevat viljelyolot Lähikausiruoka aiheuttaa päästöjä vähiten. Mitä harvemmin käyn ruokakaupassa, sitä parempi ilmaston kannalta. Jos syön itsekasvatettuja tomaatteja, tomaattirekkoja tarvitaan vähemmän.

Siirtolapuutarhat perustettiin siksi, että kaupunkilaiset saisivat viljellä ruokaa. Tiedemiehet korostavat kotimaisen ja paikallisen ruoan etuja. Mutta monista palstoista on tullut nurmipihoja, joten olisi palattava niiden alkuperäiseen tarkoitukseen. Minun olisi kaadettava

Aurinko lämmittää jo niin, että jatkan miettimistäni ilman toppapuseroani. On melkein mahdotonta suunnitella kasvimaata seuraavien vuosien varalta. Sataako seuraavina kesinä yhtä paljon kuin viime kesänä? Lisääntyvätkö tuholaiset? Mitä lajeja voimme viljellä? Kolmen vuoden ikäinen viinirypäleeni on talvehtinut hyvin, ja voin ensi kesänä odottaa siitä satoa. Kirsikoita tulee paljon, mutta haluaisin tehdä omenapuista tontin rajalle

riviomenapuuaidan. Se vie vähän tilaa ja sen hyötysuhde tulee olemaan hyvä. Tyhjänä ollut kasvihuoneeni kukoistaa ensi keväästä lähtien; laitan sinne itsekastelun ja mustan vesisäiliön hallaöiden varalle. Orapihlaja-aidan tilalle kannattaisi istuttaa vadelma-aita, niin että naapurillakin olisi omansa. Silloin siitä saa kumpikin satonsa, ja aita on näkösuoja.

Tietoa tarvitaan Arvaamattomaan muutokseen voimme vaikuttaa yhteistyöllä tietoa vaihtamalla. Yhteisille maille voisi istuttaa hedelmäpuita ja muita hyötykasveja. Voimme hyödyntää ilmastonmuutoksen pidentämiä kasvukausia. Kerhotalon voi kattaa aurinkokennoilla ja miettiä voi jopa yhteistä kaasuautoa. Jakamistalous on koveneva sana yhteisöissämme. Teksti: Risto Ahlberg Kuvat: Pixabay ja Risto Ahlberg Siirtolapuutarha 1/2018

Syreeni kukkii edellisen vuoden versoilla. Jos ei haluta menettää seuraavan vuoden kukintaa, se leikataan kukinnan jälkeen, muussa tapauksessa kevättalvella. Ränsistynyt piha- tai unkarinsyreeni voidaan alasleikata kevättalvella. Lisää silloin syreenin ympärille tuoretta multaa ja kastele.

Niitä syreenilajikkeita, joissa jalosyreeni on ympattu perusrungolle, ei voi alasleikata. Jos leikataan jalostuskohdan alta, lajike leikkautuu pois ja jäljelle jää perusrunko, joko piha- tai unkarinsyreeni. Kuvassa syreeniaita on nuorennusleikattu 30 cm korkeaksi.

On pensaiden Maaliskuussa kovimmat pakkaset ovat ohi, eikä mahla vielä virtaa. Silloin on hyvä leikata lehtensä pudottavat pensaat. Jos lunta on vielä paljon, odotetaan, kunnes maa näkyy, jotta päästään leikkaamaan tarpeeksi alhaalta. Kevätleikkaukseen yhdistetään pensaan kasvualustan kunnostus, jolloin kitketään rikkaruohot, kalkitaan ja lisätään hyvää multaa. Harvennus- eli hoitoleikkauksessa poistetaan kuolleet ja huonokuntoiset, vanhimmat ja hankaavat oksat, pensaan sisäänpäin kääntyneet versot ja juuriversot. Ne leikataan 10-20 cm korkeudelta, juuriversot poistetaan syvältä. Kerralla harvennetaan enintään kolmasosa oksista. Nuorta pensasta harvennetaan ensimmäisen kerran, kun se on noin viisivuotias. Tyviversoja te12

Siirtolapuutarha 1/2018

kevätleikkauksen aika kevistä pensaista - jasmikkeesta, keltaja laikkukirjokanukoista, kuusamasta, hanhikista- poistetaan yli viisivuotiaat oksat. Harvennusleikkaus on välttämätön lajeilla, jotka tekevät niukasti tyvija juuriversoja: marjaomenapensas, ruusukvitteni, jalosyreenit, sirotuomipihlaja, tuhkapensas.

jos sen kasvusto on harva. Silloin ohuimmat versot poistetaan tyveä myöten ja vahvat lyhennetään. Näin nuori taimi saadaan haaroittumaan hyvin, ja se kasvaa tasaisen tuuheaksi.

Ränsistynyt vanha pensas nuorennetaan leikkaamalla kasvusto kokonaan alas, mutta jos sen juuristo on heikko, se ei aina toivu alasleikkauksesta. Silloin se kaivetaan ylös, vaihdetaan kuoppaan tuore multa ja istutetaan tilalle uusi. Alasleikkaus on raju toimenpide, eikä sitä suositella tehtäväksi joka vuosi, vaikka laji sitä hyvin sietäisikin. Useimpia lajeja ei tarvitse leikata alas 15-20 vuoteen istutuksesta. Alasleikkausta sietävät hyvin muun muassa orapihlaja, koivu-, pihlaja-, paju- ja keijuangervo, pallohortensia.

Muotoon leikattavaa pensasaitaa typistetään kahdesti kasvukaudella: varhain keväällä ja tarvittaessa keskikesällä. Hyviä, säännöllistä typistystä kestäviä aitakasveja ovat aitaorapihlaja, siperianhernepensas, aronia, tuomipihlajat, taikinamarja, kiiltotuhkapensas, syreeni ja sinikuusama. Kevättypistys tehdään ennen kasvukauden alkua sekä latvuksesta että sivuversoista. Aidan muoto on ihanteellinen, kun se on alhaalta noin 40 cm ja se kapenee hieman ylöspäin. Tasaleveä aita kerää painavaa lunta talvella, ja kesällä sen ylimmät oksat varjostavat alimpia.

Edellisenä keväänä tai syksynä istutetulle taimelle tehdään istutusleikkaus,

Teksti: Maylis Karjalainen Kuvat: Eva Rönnblad

Ränsistynyt syreeni on tehnyt juuriversoja.

Harvennus- eli hoitoleikkaus. Syreeniä on harvennettu, syreenin keskustan suuntaan kasvaneet oksat, kuolleet ja vahingoittuneet oksat ja vanhimmat oksat on poistettu. Juuriversot on poistettu.

Syreeniä on nuorennettu hoitoleikkaamalla. Sitä on harvennettu ja jäljelle jätettyjä oksia on typistetty voimakkaasti.

Alasleikattu syreeni, johon on jätetty vain muutamia mahlaa imeviä versoja.

Teräslanka tai naru sekä muutama tukeva keppi ovat hyviä apuvälineitä.

Leikattu pensasaita. Yksirunkoisista puista, esimerkiksi pyökistä, valkopyökistä tai tuijasta, koostuvan pensasaidan latva katkaistaan vasta kun aita on toivotussa korkeudessa. Monihaaraisista pensaista, kuten likusterista tai kiiltotuhkapensaasta, istutettua aitaa leikataan alusta lähtien vuosittain.

Käytä apuna bambukeppejä ja teräslankaa tai narua kun muotoleikkaat puksipuuta, likusteria tai marjakuusta. Jos niitä tulee voimakkaasti sekä madaltaa että kaventaa, on se paras tehdä kevättalvella. Jos taas ne kaipaavat kevyttä trimmausta, on juhannus hyvä ajankohta. Siirtolapuutarha 1/2018

Terävin kärki Puutarhanhoito on kurjaa ja puutarhuri kurja, jos työvälineet ovat huonot. Huonoilla työkaluilla työ on raskasta, jälki jättää toivomisen varaa, ja puutarhuri rasittuu. Viidellä välineellä selvität karsimiset, leikkaukset ja sahaamiset. Puutarhurin tulee harvoin keinuttua riippumatossa, sillä kaunis palsta ja kukoistavat kasvit vaativat valppautta. Jos ei halua puuhastella, on tullut väärään paikkaan, sillä helppohoitoista puutarhaa ei ole. Kun työleiri alkaa nyppiä, voi välineiden huoltaminen tai vaihtaminen parempiin tuoda helpotusta sapetukseen. Kolme tärkeintä tarviketta ovat sekatöörit eli oksasakset, oksasaha ja tikapuut. Lisää listalle pensassakset, jos sinulla on leikattu pensasaita, sekä raivaussakset, joilla pääset tiheän pusikon sisään lähelle leikattavaa kohtaa. Oksasaksia on kahdenlaisia, ohileikkaavia ja alasinmallisia. Ohileikkaavalla tekee terävän ja tarkan leikkauspinnan 14

Siirtolapuutarha 1/2018

tuoreeseen oksaan, kun taas alasinmalli soveltuu parhaiten kuolleiden ja kovien oksien leikkaamiseen. Jos hankit vain yhdet sekatöörit, valitse ohileikkaavat, sillä alasinmalli voi litistää tai murskata leikattavan kohdan. Kun valitset oksasaksia, mieti kuinka usein käytät niitä. Niiden tulee istua käteesi, niin että saat niistä hyvän otteen. Naisen käsi rasittuu miehen käteen sopivista isoista sekatööreistä. Sinun tulee voida avata ja sulkea ne helposti, käsinettä riisumatta, kun roikut puussa pakkaspäivänä vesiversoja poistamassa. Laadukkaat oksasakset kestävät kymmeniä vuosia, jos niitä hoitaa hyvin. Sellaiset voi purkaa osiin, pestä, puhdistaa, teroittaa, öljytä ja kasata – ja ne ovat taas kuin uudet.

Wolf-Garten katkaisusaha on varustettu pysäyttimellä ja alaleikkurilla. Paksumpikaan oksa ei repeä. Erittäin tarkka ja pehmeä leikkuu estäen bakteerien kasvun. Ergonominen kiinteä kahva. Suositeltava jatkovarsi ZM-V, ZMV3 tai ZM-V4. Terän pituus 37cm. ZM-V4 jatkovarrella ulottuvuus jopa 5 metriä. Hinta 39,50.

Valitse kunnon puutarhatyökalut

Kaikilla valmistajilla on sekatöörejä valikoimissaan. Hintahaitari niillä vaihtelee kympistä sataseen. Tässä tuoteryhmässä mainesanoja niittävät niin Felco kuin Wolf-Garten. Hinta kertoo varsinkin oksasahan laadun. Halpa saha kuluu loppuun kesässä-parissa, vaikka omenapuita ei olisi kuin muutama. Jos tarvitset oksasahaa harvoin, riittää kokoon taittuva malli. Jos sille on käyttöä usein, valitse tukevampi, kotelossa pidettävä malli. Hanki vetosaha, eli saha, joka leikkaa, kun vedät sitä itseesi päin. Sahaan kiinnitettävä teleskooppivarsi on hyvä silloin, kun leikattava kohta on liian kaukana, mutta silloin leikkaustulos ei ole taattu. Mitä lähemmäksi leikkauskohtaa

Felcon sveitsiläisvalmisteinen oksasaksimalli Felco 2 on ollut suosikki jo yli 60 vuoden ajan. . Pituus 21,5 cm, paino 240 g, Hinta 60,-

Fiskars pensassakset vaivattomaan pensaiden muotoiluun ja leikkuuseen. Uniikki PowerGear™ mekanismi, joka 3,5 kertaistaa leikkuuvoimasi vs. standardi mekanismiin. Hinta 59,90 / Motonet

Boschin Easy Prune oksasakset sähköavustuksella jopa 25 mm paksuisten oksien katkaisemiseen. Kun työkalu havaitsee vastuksen kasvavan, tehostustoiminto kytkeytyy automaattisesti päälle. Siisti leikkuujälki vaihdettavan ruostumattomasta teräksestä valmistetun ohileikkaavan terän ansiosta. Hinta 89,-

joka ei ainakaan nuorru. Toiset vannovat akkukäyttöisten pensasleikkureiden nimeen kiittäen niitä paitsi kevyiksi myös nopeiksi.

menet, sitä helpompi on hallita sahaa ja saada hyvä leikkauspinta. Tässä avuksi tulevat tikkaat. Teleskooppisten yhdistelmätikkaiden avulla kapuat katolle, a-mallisina ja tukevilla jaloilla varustettuina samat tikkaat mahdollistavat niin puun latvuksen harventamisen kuin mökin maalaamisen. Yksittäiselle viljelijälle hinta sekä säilyttäminen voivat olla este, sillä laatutikkaat ovat kalliit. Kannattaa selvittää, tulisiko yhdistys vastaan ja hankkisi tikkaat yhteiskäyttöön. Ovathan tukevat ja moneen käyvät tikkaat myös turvallisuuskysymys. Pensasaidan leikkaaminen edellyttää pensassaksia tai sähkötoimisia pensaleikkureita. Nykyisin ne ovat sangen

Hyviä merkkejä ovat niin Bosch, Greenworks, Ryobi kuin Gardena. hyvää laatua. Ota päätöksessä huomioon myös paino. Aidan leikkaaminen on iso työ, ja saksien tulee olla paitsi erittäin terävät myös kevyet, kun käsiä pitää koholla, usein vieläpä sydäntä korkeammalla. Sähkökäyttöisten saksien johtoon kompastuu helposti, ja bensiinikäyttöiset ovat jo mennyttä aikaa. Omistan useita pensassaksia, muun muassa todella kauniit, puuvartiset englantilaiset, mutta huomaan käyttäväni vain Fiskarsin valmistamia. Kevyinä ne sopivat hintelälle naiselle,

Raivaussaksilla yletyt liian tiheäksi päässeen pensaikon sisälle. Älä silti osta kovin pitkävartisia, saati teleskooppivarrella varustettuja. Kokemukseni mukaan sellaiset ovat raskaat ja epävakaat käytössä. Kun leikkaaja väsyy ja rasittuu, tulee huonoa jälkeä, hutilointia ja rasitusvammoja. Muista suojalasit, kun käyt pensaan kanssa lähitaisteluun. Pieni risu voi tehdä pahaa jälkeä silmässä! Teksti: Maylis Karjalainen Kuvat: Maahantuojat, Fiskars Siirtolapuutarha 1/2018

Tummia kaunottaria

Malus x purpurea-ryhmässä on lukuisia lajikkeita, mm. ’Aamurusko’(vyöhyke I-III), ’Hopa’(IV), ’Kadetti’(III), ’Linnanmäki’(III), ’Marjatta’(IV), ’Royalty’(III), ’Makamik’(IV). Korkeus 2-6m lajikkeesta riippuen. Kasvupaikan tulee olla tuore, kalkittu, hyvin vettä läpäisevä, aurinkoinen. Omenapuu ei siedä kylmää ja märkää maata, joten se tulee istuttaa pieneen kumpareeseen tai loivasti viettävälle alustalle. Istutusväli 3-4 m. Tummanpunaiset lehdet, voimakkaan pinkki kukinto, syysväri keltainen. Hedelmän maku on vaatimaton.

5. 1.

Kyläkurjenpolvi, Geranium pratense ’Dark Reiter’ tai ‘Midnight Reiter’ Kasvupaikka aurinko-puolivarjo, tuore, vettä läpäisevä. Korkeus 40-60 cm. Tumman punertavat lehdet, heinäkuussa raikas sininen kukinto. Monivuotinen.

Puutarha on kuin maalaus ole vain vihreät. Ne ovat kuin kukkia, Israelissa kokonaisen pellon täynnä Dan Palmgren on kuvataitelija, mutta niiden kausi kestää pidempään, mustia villiunikkoja. Alexandre Dumas jonka maalaa pääasiassa aikaisesta keväästä syksyyn. kirjoitti 1800-luvun lopussa romaanin Musta tulppaani. Se kertoo Haarlemin abstrakteja öljyvärimaalauksia. Hän kaupungista, joka lupasi 100 000 Onko olemassa mustia työskentele myös piirustuksen guldenia sille, joka jalostaisi mustan kukkia? tulppaanin. Kirja kuvaa, kuinka maan ja maalauksen opettajana. Mustat kasvit eivät oikeastaan ole kuuluisimmat puutarhurit kilpailevat Valokuvaajana hän kuvaa mustia, vaan tummanpurppuraisia tai rahasta ja kunniasta. maisemia niin, että valokuvat ruskeita. Kasvimaailmassa ei esiinny mustaa väripigmenttiä. Väriopissa muistuttavat Istutan kuten maalaan puhutaan silloin värjätystä mustasta, abstrakteja maalauksia. joka saadaan sekoittamalla kahta - Puutarhan perustaminen on kuin mePuutarhaan paistaa iltapäiväaurinko, ukkoskuuron jälkeen nurmikko on kostea ja punaiset mansikat kypsiä. Naapurin puolella tarha-alpit loistavat keltaisina. - Vahvasta punaisesta, vihreästä ja keltaisesta minulle tulee hieman huono olo, Dan Palmgren sanoo. -Viihdyn hyvin rajallisessa väriskaalassa, myös maalauksissani. Emme me tarvitse niin paljoa. - Pidän tummista väreistä yhdistettyinä valkoiseen tai harmaaseen, ehkä joihinkin sinisen sävyihin. Puutarhassa minua miellyttävät värit, jotka kasvimaailmassa ovat harvinaisia. Olen ihastunut pensaisiin, joiden lehdet eivät 16

Siirtolapuutarha 1/2018

vastaväriä, kuten punaista ja vihreää. Hyvin tumma pigmentti on erittäin harvinainen kasvimaailmassa, koska sillä on harvoin tarkoitusta. Alaskassa on yksi poikkeus, luonnonkasvi, joka on lähes musta. Musta kasvi kerää valoa ja lämpöä ja tunkee nopeasti lumen läpi voidakseen kasvaa. Se selviytyy sillä tavalla houkutellen varhain hyönteisiä voidakseen lisääntyä. Luonnossa ei ole vain kaunista, vaan siellä kilpaillaan armottomasti ja kaikella on siellä tarkoituksensa.

Musta unikko ja musta tulppaani - Eräs naapurini täällä siirtolapuutarhassa, Karmela Belinki, on nähnyt

nisi sisään maalaukseen, Dan Palmgren sanoo. - Kävelen keskellä puita ja pensaita, joita juuri maalasin. Siirtelen ehkä niitä, aivan kuten muuttelen jotain maalauksissani. Kaikki ihmiset voivat maalata omalla tavallaan, jos eivät pensselillä, niin kasveilla. Kun käytämme väripalettia, sekoitamme värejä ja luomme muodon ja koon itse. Kun perustamme puutarhan, otamme saatavilla olevia kasveja, värejä ja muotoja ja yhdistämme niitä keskenään. - Siirtolapuutarhamme ovat täynnä maalauksia, joiden sisään voi astua. Teksti: Rea Anner Käännös: Maylis Karjalainen

Dan Palmgren sitoo purppuraheisiangervon oksia. (Physocarpus opulifolius ’Diabolo’) Dan Palmgren fäster upp rödbladig smällspirea (Physocarpus opulifolius Purppuraheisiangervo).

Papukaijatulppaani ’Black Parrot’, myöhäinen, kukkii kesäkuussa. 50 cm korkea. Muita mustia eli tummia tulppaanilajikkeita ovat mm. ’Queen of Night’, ’Jackpot’, ’Paul Scherer’. Istutus syksyllä 15 cm syvyyteen, vettä läpäisevään maahan, lannoita. Jalostettu tulppaani kukkii yleensä vain kerran hyvin, minkä jälkeen kukinta taantuu, mutta poikkeuksiakin on lajikkeesta, sijainnista ja hoidosta riippuen.

Musta petunia ’Black Satin’ on monen vuoden jalostustyön tulos ja viime sesongin upea hitti. Yksivuotinen. Nypi kuihtuneet kukat, lannoita säännöllisesti.

Purppuraheisiangervo, Physocarpus opulifolius ’Diabolo’. Terve, nopeasti 2-3-metriseksi kasvava pensas sopii yksittäiskasviksi, aidanteeseen, myös leikattuun aidanteeseen. Kestää hyvin alasleikkausta. Kasvupaikaksi sopii tavallinen puutarhamaa, auringosta puolivarjoon. Kestävyys: vyöhyke I-V. Istutusväli 90 cm. Teksti: Maylis Karjalainen Aukeaman kuvat: Rea Anner, Maylis Karjalainen, Jaana Veikkola Virtanen ja Wikimedia Creative Commons

En trädgård är en målning Dan Palmgren är bildkonstnär och målar abstrakt och nonfigurativt, främst i olja. Han arbetar också som lärare i målning och teckning och fotograferar landskap så att de blir abstrakta och kommer att påminna om målningar. Det är eftermiddagssol i trädgården, lite regnvått i gräset efter åskskuren, mogna röda smultron och grannen har praktlysing som lyset gula på sin tomt. Starka gula, gröna och röda kan ge mej ett lätt illamående, säger Dan Palmgren. Jag trivs i en begränsad färgskala också i mina målningar. Vi behöver inte så mycket. Jag gillar mörka färger i kombination med vitt eller grått, möjligen några toner blatt. I trädgården tycker jag om de färger som inte är så vanliga i växtriket. Jag är förtjust i buskar med blad i annan färg. De blir som blommor, men deras säsong är mycket längre, från tidig vår till sen höst.

som svart. Då absorberar den ljus och värme och tränger sig snabbare genom snön för att kunna växa. På det sättet kan den överleva och snabbt fånga insekter till sig för att kunna föröka sig. Naturen är inte bara vacker utan här är konkurrensen stenhård och allt fyller en funktion.

Svart vallmo och svart tulpan En av mina grannar här i koloniträdgården, Karmela Belinki, har sett ett helt fält med svarta vilda vallmon i Israel. Alexandre Dumas skrev i slutet av 1800-talet romanen Den svarta tulpanen som handlade om hur staden Haarlem utlyser en belöning på 100 000 holländska gulden till den som kan odla en svart tulpan och landets mest berömda trädgårdsmästare tävlar om pengarna och äran.

Jag planterar som jag målar.

Att anlägga en trädgård är som att kliva in i en målning, säger Dan Palmgren. Jag promenerar omkring bland de buskar och träd jag nyss målade. Flyttar på deras plats kanske, precis som när jag målar och ändrar något. Alla människor kan måla på sitt eget sätt, om inte med pensel så med växter. När vi målar med palett så blandar vi färgen och målar formen Finns det svarta blommor? och storleken själva. Då vi anlägger en trädgård så tar vi de De svarta växterna är egentligen inte svarta utan mörk purpur växter, färger och former som redan finns, sedan kombinerar eller mörk brun. Det svarta pigmentet förekommer inte i vi dem med varandra. växtriket. I färgläran talar man då om färgad svart som man Vår koloniträdgård är full av tavlor som man kan kliva in i. får med att blanda två komplementfärger med varandra, som till exempel rött och grönt. Det riktigt mörka pigmentet är väldigt sällsynt i växtriket för det fyller sällan en funktion. I Alaska har vi ett undantag där den vilda blomman är så gott Text: Rea Anner Siirtolapuutarha 1/2018

Terapiapalsta

Pirkko Lahti on eläkkeellä oleva siirtolapuutarha-palstan omistaja. Hän on ollut elämänsä mielenterveystyössä tavalla tai toisella ja toimii alalla edelleen.

Kevät

tulossa, linnut jo laulavat iloaan

Aurinko paistoi, linnut lauloivat metsässä ja suksi luisti. Oli kevään henkeä ilmassa ja sehän herättää heti kaikki toiveet ja unelmat alkukesästä ja kasvimaalle menosta. Varmaan me kaikki koemme samoja tunteita. Omaa vahvaa tunnelataustani lisäsi se, että viime viikolla kiinalaisen uudenvuoden juhlassa sain onnenkakkusesta viestin: Älä murehdi liikaa, kaikki järjestyy. Näinhän meidän yleensä pitäisi ajatellakin, mutta murheet tahtovat käydä välillä paineeksi. Kyllähän asiat yleensä järjestyvät paremmin tai huonommin. Ihmiset ovat yleisesti ottaen kovia stressaamaan. Otamme murhetta asioista, jotka saattavat ratketa omalla voimallaan. Naapurin omalaatuiset tavat, tontin siivousta koskevat aikataulut, tervehtimättömyys tai muu vastaava asia saattaa vangita mielemme useaksi päiväksi. Samalla se vie meidät tilanteeseen, jossa emme kykene edes etsimään ratkaisuja tai toimimaan ongelmaa vähentäen. Amerikkalainen professori otti luennollaan käteensä puoliksi täynnä olevan vesilasin ja sanoi yleisölle: Minulla on tätä koskeva kysymys. Kaikki luulivat heti, että hän kysyy onko lasi puoliksi täynnä vai tyhjä eli hänen haluavan nähdä, ovatko kuulijat pessimistejä vai optimisteja. Mutta hän kysyikin: Paljonko tämä lasi painaa? Ihmiset arvelivat painoa. Hän jatkoi: Ei itse asiassa ole tärkeää, paljonko lasi painaa, vaan kuinka kauan joudut sitä pitämään kädessäsi käsi ojennettuna. Hetki menee, tunnin pitäminen jo rasittaa, 18

Siirtolapuutarha 1/2018

saatikka koko päivän lasin kädessä pitäminen. Vesilasi on stressin symboli. Hetkittäinen stressi jopa aktivoi, pitempiaikainen kuormittaa. Professori ehdotti, että kaikki oppisivat jättämään lasin pöydälle yöksi, koska yön aikana ei voi tehdä mitään ja aamulla vesilasi odottaa pöydällä. Hetken helpotus stressistä tai mieltä painavasta asiasta helpottaa. Minua ovat aina askarruttaneet sellaiset ihmiset, joille mikään ei ole hyvin. Meillä on jopa heille oma nimensä: kverulantit. Tuskinpa kukaan haluaa kuulua narisijoihin, mutta ajoittain kai jokainen sitä on. Mutta narisijaa lakataan helposti kuulemasta. Parempi olisi päästä tuosta tavasta irti ja etsiä ja ehdottaa korjauksia kuin narista takanapäin. Itse koen, että suoraan puhuminen ja ongelmien ratkaisu on lyhin tie hyvään oloon. Toki vastaanottajan kyky ottaa palautetta tai oma kykymme kestää palautetta ei aina ole parhaimmillaan. Nyt on hyvä aika tehdä kevättä, kesää koskevia päätöksiä: Jospa päättäisit joka ilta tavoittaa kuluneesta päivästäsi jonkin hyvän asian, jopa siitä ”hankalasta” naapuristakin. Muistanette, että linnut laulavat ilokseen ja ruokkivat poikasiaan iloisina (sanovat ornitologit). Mekin osaamme ainakin hetkeksi vetää ilon narusta, edes kerran päivässä! Siirtolapuutarha on ilon ja hyvän mielen, joskin myös terveellisen työn tyyssija, jos sitä haluamme! Pirkko Lahti

Kysymyksiä palstalta

Onko omenoiden kevätruiskuttamisesta hyötyä? Hyvälaatuinen omenasato kotipuutarhoissa on monen tekijän summa. Omenoita vikuuttavien tuholaisten elintapojen tunteminen auttaa oikeiden torjuntatapojen käytössä. Kotimaiset lajikkeet ovat maukkaita, mutta niillä on valitettavasti ominaisuuksia, jotka vaikuttavat sadon laatuun. Puutarhan hoitotoimilla voi parantaa puun hyvinvointia ja siten myös sadon laatua.

Otanko ruiskun käyttöön? Kevätruiskutuksella on tarkoitus saada aikaan oksille öljymäinen kerros, joka tukahduttaa niillä talvehtineet otukset. Ennen ruiskuun tarttumista kannattaa hieman tutkailla millaisia otuksia ja missä niitä omenapuissa on. Ehkä suurimman sadon menetyksen aiheuttavat pihlajanmarjakoin toukat, jotka kaivelevat omenan täyteen käytäviä. Runsas vioitus näkyy nestettä tihkuvana raakileena. Tämän tuholaisen torjunnassa kevätruiskutus ei tehoa, koska pihlajanmarjakoi talvehtii maassa kotelona. Perhoset kuoriutuvat alkukesällä ja lentävät munimaan raakileille. Jos lähistöllä ei ole kointoukkien ensisijaista ravintokasvia, pihlajaa kukassa, niin perhoset hakeutuvat munimaan omenan raakileisiin. Kotipuutarhoihin on saatavissa feromonipyydyksiä, joilla voi tarkkailla pihlajamarjakoiden määrää, kun omenapuut kukkivat. Vuosittaiset vaihtelut pihlajamarjakoiden määrissä ovat suuret. Feromonipyydyksillä saa vähennettyä koiden määrää. Pihlajanmarjakoita hävittävät loispistiäiset yleistyvät pihlajanmarjakoin runsastumisen seurauksena. Kirvat, jotka imevät nuorista lehdistä ja versoista kasvunestettä, aiheuttavat harvoin raakileisiin vioituksia. Kirvat talvehtivat munina omenapuun nuorissa versoissa. Jos omenapuu on kasvattanut kesällä runsaasti vesiversoja kevätleikkauksen seurauksena, ne ovat syksyllä parhaita paikkoja kirvoille munia talvimunat. Oksien ruiskuttaminen keväällä kirvojen torjumiseksi on hyvin kyseenalaista, koska samoilla oksilla talvehtivat myös kirvoja syövät petohyönteiset. Kevätruiskute ei valikoi. Monilla hyötyotuksilla on vain yksi sukupolvi kesässä, joten niiden tuhoutuminen keväällä vaikuttaa koko kesän. Sen sijaan kirvat pystyvät tuottamaan kymmeniä sukupolvia kesän aikana. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on todettu, että kirvojen määrä pysyy parhaiten hallinnassa, mikäli ei käytetä mitään kemiallista torjuntaa. Omenakääriäisen toukat kaivautuvat raakileisiin ja syövät siemeniä. Kääriäisen toukat talvehtivat

omenapuun kuoren raoissa ja perhoset aloittavat lennon touko-kesäkuun vaihteessa. Kääriäisen torjunta kevätruiskutuksella on kyseenalaista, koska samoissa kuoren raoissa talvehtivat mm. leppäpirkot ja petoluteet, jotka ovat oleellinen osa omenapuun luontaisista torjuntajoukoista. Kemiallisen torjunnan tarvetta voi arvioida feromonipyydysten avulla kukinnan loppupuolella. Feromoniansoilla on saatu pikkutarhoissa hyvä torjuntavaikutus, eikä muihin torjuntatoimiin ole tarvinnut turvautua. Omenankehrääjäkoin toukat kutovat lehdistä ja erittämästään seitistä itselleen suojan. Ne syövät puun lehtiä ja jättävät raakileet rauhaan. Aikuiset perhoset kuoriutuvat heinäkuun loppupuolella ja munivat syksyllä saman kesän, tai korkeintaan kolme vuotta vanhoihin oksiin ja versoihin. Jos omenapuussa on runsaasti kesällä kasvaneita versoja, ne ovat syksyllä parhaita paikkoja minne kehrääjäkoi munii. Oksien ruiskuttaminen keväällä kehrääjäkoin torjumiseksi on hyvin kyseenalaista, koska samoilla oksilla talvehtivat hyödylliset petohyönteiset. Toukilla on suuri määrä luontaisia vihollisia, kuten kiilupistiäiset ja petoluteet, jotka voivat tuhota suuren osan toukista. Jos toukat halutaan poistaa omenapuusta, paras keino on voimakas vesisuihku, joka pudottaa toukat. Pienen määrän toukkia voi poistaa käsin. Jos toukkiin ruiskutetaan torjunta-ainetta, tuhoutuvat samalla niitä loisivat kiilukaiset sekä petoluteet. Omenapuu toipuu melko hyvin vioituksista kasvattamalla kesän aikana uudet lehdet.

Muumiotaudin vähentäminen Muumiotauti leviää ilmavirtausten mukana kulkeutuvien itiöiden avulla. Tauti säilyy muumiotautisissa hedelmissä talven yli. Puiden kevätruiskutuksella ei tautia nujerreta. Tauti tarttuu herkimmin lajikkeisiin, joiden hedelmissä on ohut kuori. Valitettavasti monet suomalaiset lajikkeet ovat hyvin alttiita muumiotaudille. Myös lajikkeet, jotka ovat herkkiä omenaruvelle, saavat monesti

Biologi Leena Luoto vastaa Siirtolapuutarha-lehden Kysymyksiä palstalle lähetettyihin kysymyksiin. Hän hoiti puutarhaa aluksi äidin opein, mutta kasvi- ja puutarhatieteen opiskelu sekä monipuoliset työtehtävät kasvisten parissa ovat tuoneet lisävalaistusta alaan. Nyt hän jakaa puutarha-alan tietoa ja harrastuksen iloa sekä alalle aikoville että vanhoille konkareille ja innokkaille harrastajille. Oman yrityksensä alaa ovat erilaiset luennot, retket ja asiantuntijana toimiminen.

muumiotaudin. Omenapuun leikkaamisella saa oksiston pysymään ilmavana ja raakileiden harventaminen hankautumien estämiseksi vähentää tautiriskiä. Valitettavasti muumiotauti on lähes jokavuotinen vaiva joillakin lajikkeilla, eivätkä omassa tarhassa tehdyt toimenpiteet auta, jos lähistöllä on omenoita, joihin tauti on tarttunut. • Omenatarhan kevättöitä: • Poista kuolleet oksat ja leikkaa vanhoja omenapuita maltillisesti, jotta vesiversoja tulee vähän. Jätä isot leikkaukset keskikesälle. • Huolehdi puun lannoituksesta, jotta se jaksaa kasvattaa raakileet. Älä anna liikaa typpipitoisia lannoitteita. • Ripusta linnunpönttöjä hyvissä ajoin, pöntöissä pesivät linnut ovat oiva apu tuholaistorjunnassa. • Hanki feromoniansoja, joilla voit tarkkailla tuholaisten määrää. Harrastajillekin on myynnissä feromoniansapakkauksia, mm. omenapakkaus, joka sisältää omenakääriäis- ja 1 kpl pihlajanmarjakoiferomoneja sekä pyydysrungot ja liimapohjat. Kysy lisää: biologiseen torjuntaan erikoistunut Biotus Oy, http://www.biotus.fi/ • Siivoa pois maahan jääneet hedelmät ja vie ne toimivaan puutarhajätekompostiin. • Jos suunnittelet kevätruiskutusta, ota selvää tuholaistilanteesta ja käytä vain kevätruiskutukseen hyväksyttyjä aineita. Ajantasainen tieto löytyy http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Kemikaalit-biosidit-ja-kasvinsuojeluaineet/Kasvinsuojeluaineet/ Hyvaksytyt-valmisteet/Kasvinsuojeluainerekisteri/ Teksti: Leena Luoto, kuvat Heikki Luoto

Onko sinulla mielessäsi puutarhaan tai sen hoitoon liittyvä kysymys, joka on askarruttanut jo pitkään. Lähetä se osoitteella: toimitus@siirtolapuutarhaliitto.fi.

Siirtolapuutarha 1/2018

Taimia Suomesta Taimitarhat kasvattavat taimet itse juurenkappaleista, siemenistä ja pistokkaista alkaen. Monella taimitarhalla on oma myymälä ja moni ottaa vastaan ryhmiä tutustumaan taimiston toimintaan. Useat ylläpitävät verkkokauppaa ja toimittavat tilaukset Matkahuollon kautta suoraan tilaajalle. Listalla on kestäviä suomalaisia FinE-taimia myyviä taimistoja. Barkholtin Taimisto Valkeakoskella on toiminut jo viisikymmentä vuotta. Yritys kertoo erikoistuneensa tavanomaista kookkaampana myytäviin taimiin. Isokokoisilla taimilla puutarhasta tulee nopeasti valmiin näköinen, kun kasveilla on ikää vuosi-pari normaalia enemmän. FinE Viherherukka Venny

Kotimainen FinE-taimi on varmin menestyjä Suomessa Suuri osa FinE-kasveista on käynyt läpi monivuotiset kenttäkokeet eri ilmastoalueilla. Kasvit ovat kasvaneet koepaikalla samanlaisissa oloissa, jolloin niiden väliset erot on saatu esiin.

käyttöarvoa. Niissä on myös verrattu toisiinsa saman kasvin erilaisia viljelykantoja ja valittu paras tai parhaat tuotantoon.

FinE-kasviasiantuntija, tutkija Sirkka Juhanoja Luonnonvarakeskuksesta kertoo, että FinE-kasvivalikoimassa olevat kasvit voivat olla Suomessa jalostettuja, pitkän jalostusprosessin ja tarkan valinnan jälkeen valittuja ja nimettyjä lajikkeita.

Lajikeaitoutta edellytetään

-Tällaisia ovat lähes kaikki marja- ja hedelmälajikkeet, joilla on FinE-tunnus. Myös alppiruusut, suurin osa atsaleoista ja muutamat ruusut ovat Suomessa jalostettuja.

Pitkäaikainen kokemus kasvista Kenttäkokeissa arvioidaan talvenkestävyyttä, terveyttä, koristearvoa ja 20

Siirtolapuutarha 1/2018

-FinE-kasviksi on voitu nimetä myös hyvä, kestävä, terve ja kaunis kasvi ilman kokeita, jos kasvista on pitkäaikainen kokemus vähintään kahdella eri ilmastoalueella, Sirkka Juhanoja kertoo.

Kasvien tulee olla talvenkestäviä alueella, jolle niitä suositellaan. Ne eivät saa olla alttiita kasvitaudeille ja tuhohyönteisille. Kasveilta edellytetään lisäksi laji- tai lajikeaitoutta, eli niillä pitää olla juuri kyseiselle lajille tai lajikkeelle kuvatut ominaisuudet. -Tämä tarkoittaa, että jos ostaa mistä tahansa vaikka morsionruusu ’Juhannusmorsian’-taimen, se on aina samannäköinen kasvutavaltaan, lehdiltään, kukka- ja kiulukkaominaisuuksiltaan. Sen kukat eivät esimerkiksi voi olla yksinkertaiset, vaan niiden pitää aina olla puolikerrannaiset, hän täsmentää.

Essin Taimisto Pernajalainen 30 vuotta toiminut taimisto kertoo myyvänsä laajaa valikoimaa isoissa ruukuissa ulkona talvehtineita perennoja. Ivalon TaimiTupa -tietää kaiken VIII-vyohykkeellä menestyvistä kasveista. TaimiTuvalla on oma kokeiluviljelmä. Sulanmaan aikana TaimiTupa myy taimia, ympäri vuoden se on täyden palvelun vihermyymälä ja kukkakauppa. Mustilan Puutarha Elimäellä Mustilan Arboreteumin vieressä toimiva taimisto myy kestäviä suomalaisia taimia. Yksi niistä on japaninmagnolia ’Vanha Rouva’, I-II. Taimimoisio Perennapuutarha, näyttelypuutarha ja puutarhamatkakohde Porin Ruosnimeessä. Yli tuhat perennalajiketta ja kymmeniä kärhöjä. Pekan Havupuut Lappeenrantalainen taimisto on erikoistunut suomalaisten havupuiden erikoismuotoihin ja toimittaa tilauksesta tuotteita ympäri maan. Pionien Koti Pionien Koti on tuttu näytteilleasettaja messuilta, joissa sen monipuolinen pionivalikoima myy kuin häkä. Taivassalolta ruukkupioneja matkaa maailmalle bussikyydissä pitkin sesonkia. 150 pionin valikoimasta löytyy varmasti pioni puutarhaan kuin puutarhaan. Puutarha Tahvoset, Pohja/Raasepori Puutarha Tahvoset Raaseporissa on keskittynyt taimituotantoon ja tukkumyyntiin, mutta sillä on kattava lista jälleenmyyjiä ympäri maan. Käynti sen kotisivuilla näyttää, kuinka monipuolinen valikoima kasveja nykyisin on saatavissa ja missä on lähin taimimyymälä, josta niitä saa.

Kasvatus suomalaisilla taimistoilla Myytävät FinE-kasvit tuotetaan suomalaisilla taimistoilla, joissa kasvatusaika riippuu siitä, mistä kasvista on kyse. Perennat tulevat nopeammin myyntikokoisiksi kuin puuvartiset pensaat, joiden kasvatukseen menee noin 2-3 vuotta.

Marjasatoa FinE kasveista

-FinE-kasveja on myytävänä suomalaisissa taimimyymälöissä. Jos jotain toivottua lajia tai lajiketta ei ole tarjolla, kannattaa pyytää tilaamaan. FinE-kasvit saattavat olla vähän kalliimpia kuin jotkut muut kasvit, mutta kotimaisesta taimesta kannattaa maksaa, koska se on varmin menestyjä, Sirkka Juhanoja tietää. Ruotsissa FinE:ä vastaa E Planta, jolla on hyvin samanlaiset kriteerit kuin FinE:llä. Myös Norjassa käytetään E Planta-merkkiä. Teksti: Sirkka Juhanoja ja Jaana Veikkola-Virtanen Kuvat: Luonnonvarakeskus

Mustaherukka ’Mikael’ ’Mikael’ on pystykasvuinen ja härmänkestävä, mutta marjan maku on säilynyt makean lempeänä, jolloin se soveltuu myös tuorekäyttöön. Tämän hetkisten tulosten perusteella lajike menestyy hyvin myös PohjoisSuomessa. VI. Jalostaja MTT Piikkiö 2009. Viherherukka ’Venny’ Venny’ on pystykasvuinen ja maukasmarjainen herukka. Sen marjat eivät varise sadon valmistuessa kuten vanhan ’Vertti’-lajikkeen marjat. Marjoissa on poikkeuksellisen runsaasti C-vitamiinia, yli 200 mg/100 g tuoreita marjoja. Määrä on noin kaksinkertainen mustaherukkaan verrattuna ja lähes yhtä suuri kuin tyrnissä. I-IV(V).Jalostaja MTT Piikkiö 2006. Punaherukka ’Punainen hollantilainen` Kookaskasvuinen. Kirpeänhappamat marjat. Perinteinen lajike. I-V Karviainen ’Lepaan punainen’ Suuret, tummanpunaiset, voimakasaromiset marjat. I-IV Puutarhamansikka ’Kaunotar’ Aikainen, hillittykasvuinen lajike. Marjat keskikokoisia, kiiltäviä ja hyvänmakuisia. Aikainen mansikkalajike. I-IV Vadelma ’Maurin Makea’ Pensasmainen puutarhavadelma. Marjat ovat keskipunaisia, hieman leveyttään pidempiä, luonnonvadelmaa kiinteämpiä, melko helposti irtoavia ja hienoaromisia. Aurinko-Puolivarjo. Pensova, satoisa vadelmalajike. Ei tarvitse tukea, kun vuosikasvaimia typistetään. Korkeus 1 m. I-IV

Kevään upeimmat Puutarha-messut

järjestetään huhtikuussa Tampereella Supermessujen yhteydessä! Muina teemoina Kotimaan Matkailu, Keräily, Design- ja Käsityötori ja uutuutena levyihin ja musiikkiin keskittyvä Platta!

20.-22.4.2018

Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Lue lisää: www.supermessut.fi #Supermessut #hyppykesaan

» Kevään taimet ja kukkasipulit » Kaikenkattava parvekenäyttely » Esillä erikoiskasvit: kaktukset, mehikasvit, ilmakasvit » DIY-alue: tee narsissista kokedama

Bataatti-juureskeitto 4:lle uunin lämpötila 180 astetta

Annelin keittiö Tuhdit keitto- ja pataruoat lämmittävät, kun ulkona on kylmä. Anneli käyttää keittiössään tuttuja juureksia ja kasviksia ja tuo niihin ripauksen eksotiikkaa kookosmaidolla, kurkumalla tai ricottalla. Laihdutusruokaa tämä ei ole, mutta herkullista, ja helppo valmistaa! Kuvat: Ulrika Flodin Furås Käännökset: Maylis Karjalainen

Siirtolapuutarha 1/2018

Leivinpaperia 2 keskikokoista bataattia, yht n 400g 1 palsternakka 1 porkkana 1 suuri keltasipuli 400 ml purkki kookosmaitoa 6 dl vettä 3 kasvisliemikuutiota 2 rkl rapsiöljyä 4 rkl crème fraichea 1 paketti pekonia Persiljaa koristeluun Tee näin: Levitä leivinpaperi pellille. Kuori ja paloittele kasvikset keskikokoisiin paloihin, levitä ne pellille ja tiputtele rapsiöljy päälle. Ne saavat olla uunissa kunnes ne ovat pehmenneet, n. 10 min.

Anneli Renström on töissä Ruotsin siirtolapuutarhaliiton kansliassa. Anneli työskenteli aiemmin kokkina ja kylmäkkönä.

Kaada kookosmaito ja 4 dl vettä kattilaan, kiehauta. Riko liemikuutiot, vispaa ne joukkoon. Keitä 5 min. Ota kattila liedeltä, lisää pehmeät kasvikset sekoitukseen. Soseuta keitto. Jos keitto on kovin paksua, lisää loput 2 dl vettä. Leikkaa pekoni paloiksi, paista rapeaksi paistinpannulla. Kun pekoni on jäähtynyt, murskaa se pieneksi. Jaa keitto annoskulhoihin, lisää lusikallinen crème fraichea ja sirottele päälle pekoni ja persilja.

Appelsiini-mantelimassakakku 12 palaa, uuni 175 astetta

Gorgonzola-kanapata 4 annosta

Kakku: 100 g huoneenlämpöistä voita 200 g mantelimassaa 5 kananmunaa ½ hienoksi raastettua appelsiininkuorta, 1 rkl sen mehua 125 g ricotta-juustoa 1 dl taloussokeria 2 tl vaniljasokeria 1 tl leivinjauhoa 2,4 dl vehnäjauhoa 6 mansikkaa/ 3 koristeluun tuoretta minttua Kuorrutus: 200 g maustamatonta tuorejuustoa 3 dl puuterisokeria 1 rkl appelsiinsta puristettua mehua Kakku: Käytä irtoreunaista kakkuvuokaa. Laita leivinpaperi vuoan pohjalle, voitele reunat runsaalla voilla. Sekoita sähkövatkaimella voi ja mantelimassa, lisää kananmunat yksi kerrallaan. Sekoita keskenään vaniljasokeri, taloussokeri, leivinjauho ja vehnäjauho. Yhdistä jauhoseos vähän kerrallaan voiseokseen. Lisää appelsiinin kuoriraaste ja ricotta seokseen. Leikkaa 3 mansikkaa 12 palaseksi. Kaada taikinaseos kakkumuottiin. Painele mansikkapalat renkaaksi n 2 cm reunasta niin, että taikina peittää palaset. Paista uunissa 30-35 min. Tarkista hammastikulla, että kakun keskusta on kypsä. Jäähdytä vuoassa, siirrä jäähtynyt kakku tarjoiluvadille. Appelsiinikuorrutus: Yhdistä tuorejuusto, tomusokeri ja appelsiinimehu, sekoita tasaisesti. Hyydytä jääkaapissa 30 min, levitä kuorrutus jäähtyneelle kakulle, tee haarukalla ruutukuvio, koristele lopuilla kolmella mansikalla ja mintunlehdillä.

900 g kanafileitä Riisiä pakkauksen mukainen määrä 4 hlölle 2 kanaliemikuutiota 2 porkkanaa 20 cm kesäkurpitsaa 20 cm purjosipulia 4 dl ruokakermaa 1 rkl timjamia 150 g gorgonzola-juustoa ½ keltasipulia, pieneksi hakattuna 1 tl kurkumaa 2 rkl persiljaa 100 g vihreitä papuja Paloittele kana ja porkkana sopivan kokoisiksi paloiksi, laita kattilaan ja peitä vedellä. Kun vesi kiehuu, lisää kanaliemikuutiot ja keitä 5 min. Leikkaa kesäkurpitsa pari kertaa pituussuuntaan, paloittele 1 cm kokoisiksi kuutioiksi, leikkaa purjo ohuiksi rinkuloiksi, lisää nämä kattilaan ja anna kiehua hiljalleen 10 min. Leikkaa pavut pieniksi paloiksi ja ryöppää. Keitä samalla riisi pakkauksen ohjeiden mukaan muutoin, mutta lisää joukkoon sipulihake ja 1 tl kurkumaa ennen kuin kaadat riisin veteen. Kun riisi on valmista, lisää siihen pavut. Ota toinen kattila, kaada siihen 4 dl kermaa, kiehauta, vähennä lämpöä ja sekoita gorgozola joukkoon pieninä paloina, vähän kerrallaan. Anna kiehua 5-10 min koko ajan hämmentäen, lisää persiljahake. Nosta kanapalat liedeltä, kaada 2 dl lientä kulhoon, jäähdytä, pakasta kanaliemi myöhempää käyttöä varten. Lisää juustokastike kanapataan varovasti käännellen. Siirtolapuutarha 1/2018

Heinä ja maksaruoho peittävät katon. Kaislat, ruusupensaat ja pelargoniat rehottavat puutarhassa.

Ostimme Mörri-Möykyn kolon Olimme käymässä tuttavan luona Ruskeasuon siirtolapuutarhan valojuhlassa elokuussa 2016. Illan hämärtyessä, ja ehkä hieman samppanjaa nautittuamme, kiersimme ihailemassa palstalaisten räiskyviä ja mielikuvituksellisia valoinstallaatioita. Ystävämme kertoi, että tuo palsta on myynnissä. Sanoin ”ostetaanko?” Aina yhtä positiivisesti suhtautuvana mieheni tokaisi ”Ostetaan”. Niin se oli päätetty. Palstan oli omistanut sama henkilö kuukautta vailla neljäkymmentä vuotta. Hän oli alueen kaikki kaikessa – alueen hyvän mielen tonttu. Hän leikkasi mökkiläisten pensasaitoja ja puita, hoiteli pieniä remontteja ja asui koko kesän Trollebo-mökissään.

hän käytti poistetut osat omassa mökissään tai pisti talteen vastaisen varalle.

Hankintamme

Ei voinut kuin ihastua nurmikko- ja maksaruohokattoiseen mökkiin ja viidakkopuutarhaan. Kuin pisteenä i:n päällä johti kapea silta pienen lammen yli mökille. Palsta taisikin olla Helsingin kuvatuin palsta.

Puutarhoja kitkiessään hän pelasti poistettavat kasvit omalle tontilleen, osan hän sijoitti katolle. Remontoidessaan

Lähestyin omistajaa heti seuraavana päivänä. Keskustelimme puutarhan ja talon taiteellisuudesta sekä ainutlaatuisesta

Siirtolapuutarha 1/2018

ilmapiiristä ja pääsimme nopeasti sopimukseen hinnasta. Palsta oli myynnissä siksi, että hän ei enää jaksanut hoitaa mökkiä, joka monilta osin lähestyi suon pintaa. Nostoyrityksistä huolimatta mökki ei ollut noussut, vaan sen seinät olivat alkaneet kallistua ja pullistua. Olimme innostuneita, mutta emme naiiveja.

Kaupanteko Lopullista kauppaa ei voitu tehdä ennen kuin yhdistys oli hyväksynyt

Mökkiremppa. Osa 1.

Mökki vuonna 1977. Päätieltä vie pionien reunustama tie suoraan mökin ovelle. Puutarha edustaa Helsingin kaupungin puutarhaneuvojan Elisabeth Kochin siirtolapuutarhasuunnitelmaa.

ainakin toisen meistä jäseneksi. Marssin maistraattiin hakemaan virkatodistusta siitä, että olen helsinkiläinen. Anoin vapaamuotoisesti jäsenyyttä ja jätin anomuksen hallitukselle, joka kutsui minut haastatteluun seuraavaan kokoukseensa. Yhdistyksen kieli on ruotsi, ja sen asiakirjat ovat toisella kotimaisella. Siksi on välttämätöntä, että jäsenehdokkaan ruotsin kielen osaaminen riittää seuraamaan yhdistyksen toimintaa. Jäsenyys hyväksyttiin, ja teimme kaupat. Omistamme nyt molemmat puolet Trollebosta. Entinen omistaja muutti uuteen kotiin, johon hän taikoi Trollebon tunnelman. Hän käy yhä auttamassa puutarhassa, ja toivottavasti hänet nähdään vielä monissa kesäjuhlissa sekä touhuamassa palstoilla. Yhdistys antoi meille siirtolapuutarhojen ohjeita ja sääntöjä palstalaisille sekä Ruskeasuon ohjeet rakentajille. Saimme Ruskeasuolla tehdyn perusteellisen inventaarion mökeistä ja alueen kasveista, josta oli paljon apua. Ruskeasuon siirtolapuutarha antaa mahdollisuuden viettää kesää raitiovaunumatkan päässä keskustasta ja kertoo, millaisten rajojen puitteissa kesästä tulee onnistunut. Syksy 2016 oli ihana, ja lämmintä kesti marraskuun lopulle asti. Istuimme keinussa ja ihmettelimme mistä aloittaa.

Siinä oli hyvä lekotella. Päätimme ensin selvittää talon historian ja rakennusvaiheet, sitten kunnon ja vasta sen jälkeen ryhtyä toimenpiteisiin.

Mökin historiaa Edellinen omistaja kertoi, että alkuperäinen mökki oli yhdeksän neliömetriä, rakennettu vuonna 1930 tyyppipiirustusten mukaan, jossa oli avokuisti. Tapettien alta oli löytynyt sanomalehtiä vuodelta 1929. Talon taakse oli joskus rakennettu ”takapåsa”, metrin syvä, takaseinän mittainen varasto. Se oli osittain avattu sisäpuolelta niin, että se toimi alkovina. Lattia oli jalopuuta, jonka oli peräisin autojen maahantuojan Nikolajeff Oy:n kuljetuslaatikoista. 1980-luvulla omistaja tarvitsi lisätilaa. Hän purki avokuistin ja rakensi sen tilalle verannan. Ovi siirrettiin verannan sivuseinälle. Hieman myöhemmin hän laajensi mökkiä pituussuuntaan makuuhuoneella. Lopulta mökin pinta-ala oli 20 m2.

Eksoottinen puutarhamme Puutarhassa kasvoi elämänlankaa, väinönputkea, kaislaa, syysastereita, muutama ruusu sekä muita pensaita. Siellä oli pieni kriikunapuu, joka ei kuulemma koskaan ollut kukkinut, sekä kesällä 2016 istutetut kirsikka-,

Entinen omistaja ja artikkelin kirjoittaja.

päärynä- ja luumupuu. Oli myös kanien syömä omenapuu. Lammessa ui vesiliskoja kahden Thaimaasta lentäneen muovisen haikaran kanssa. Kohteeseen pitäisi tutustua perusteellisesti. Syksyllä aloitimme työt ja teimme mökin piirustukset ja kuntotutkimuksen. Kuljetimme pois kaikki kosteutta keräävät, ylimääräiset rakennustarvikkeet talon perustuksen ympäriltä. Puutarhan suhteen päätimme odottaa seuraavaan kesään, jotta näkisimme, mitä kasveja siellä on. En kuitenkaan voinut olla kitkemättä elämänlankaa, joka peitti kaiken. Seuraavaksi tässä kolmen jutun sarjassa esittelemme kuntotutkimuksen ja mitä teimme sitten. Teksti: Lena Wikström Kuvat: Jasper Lind ja Roger Nikkanen Siirtolapuutarha 1/2018

Jäsenyhdistys esittelyssä

Tämä on vähän sellainen mummolandia, naurahtaa Marina Mikkolainen luonnehtiessaan hyvinkääläistä Vanhanmyllyn siirtolapuutarhaa. Tarkennettuna ilmaisu tarkoittaa, että viljelijöistä suurin osa on naispuolisia ja mummo-ikäisiä, mutta sitä erityisen virkeää ja toimeliasta joukkoa.

Vanhanmyllyn siirtolapuutarha rakentui 80-luvun alkupuolella vanhan taimitarhan alueelle ja sen komeana kerhotalona toimii yhdistyksen toimesta peruskorjattu tilan entinen päärakennus. Aluetta halkoo kaikille avoin kylätie eli Vanhanmyllyntie ja palstat ovat sen molemmin puolin. – Tämä alue on lähellä kaikkea, sanoo yhdistyksen puheenjohtajana 20 vuotta toiminut, nykyinen sihteeri Reijo Tuominen. – Rautatieasemalle on 4 kilometriä, Helsinkiin 50 ja Riihimäelle 16. Moottoritie kulkee melkein vierestä ja toisaalta olemme puhtaan luonnon keskellä Vantaanjoen varrella ja sieni- ja marjametsät ovat ihan ”kivenheiton” päässä. Eikä golfkentällekään tai Hyvinkään Sveitsin monipuolisille liikuntapaikoille ole pitkä matka. Alun perin Vanhamylly oli vain hyvinkääläisiä ja riihimäkeläisiä varten, mutta nykyisin se on avoin kaikille halukkaille. Vapaita palstoja on tarjolla, joten palstan vuokraaminen, viljelyn aloittaminen ja mökin rakentaminen on mahdollista vaikka heti. Alueen ylläpitäjänä on siirtolapuutarhayhdistys, mutta palstojen vuokraamista hoitaa Hyvinkään kaupunki ja sieltä saa myös mökin pohjapiirustukset, joista voi valita kymmenen erilaisen vaihto26

Siirtolapuutarha 1/2018

Yksi Vanhanmyllyn 10 mökkimallista.

Vanhanmyllyn siirtolapuutarha Hyvinkäällä:

Mummolandia ja paljon muuta ehdon joukosta. Tällä hetkellä alueelle kaavoitetuista 400 neliön palstoista on käytössä noin puolet.

Talkoilla saadaan aikaan monenlaista Sekä Marina että Reijo ovat tyytyväisiä alueen yhteishenkeen, josta kertovat erityisesti alueen eteen tehtävät talkootunnit. Viljelykauden alussa meillä on tapana järjestää kurssi ajankohtaisista asioista – tänä vuonna aiheena on kompostointi. Juhannuksena kokoonnutaan

kerhotalolle kahville ja lipunnostoon ennen kokon sytyttämistä. Viime juhannuksena Koko Suomi tanssii -tempaukseen osallistui kaikkiaan 50 tanssijaa. Vuosittaisia tapahtumia ovat myös kesänkauden avajaiset, lauluillat, teatterimatka, Avoimet ovet ja kesäkauden päätöksenä Venetsialaiset. Vuosi päätetään joulukuun alkupuolella järjestettävään jo pitkän perinteen omaavaan puurojuhlaan. Myös kaikki alueen kunnostamiseen liittyvät työt tehdään talkoilla ja varoja kerätään myös myyjäisillä ja arpajaisilla.

Alueen karttakuvasta saa hyvän käsityksen, millainen kokonaisuus Vanhanmyllyn siirtolapuutarha on.

Talkoilla peruskorjattu kerhotalo toimii alueen sydämenä ja on erityisesti kesäisin aktiivisessa käytössä. Sinisarja kerhotalon seinustalla juhlisti kesällä 100-vuotiasta Suomea.

Alueen sydän on kerhotalo Vanhallemyllylle on aikoinaan laadittu säännöt, mitä ja miten palstalla pitää viljellä. – Mutta nykyisin palstan pito on aika vapaata, ei meillä mitata aitojen korkeutta eikä tarkasteta, mitä palstalla kasvatetaan, kertoo Reijo Tuominen. – Tämä on monelle nykyisin enemmän vain kesänviettopaikka. Suuntaus näyttää olevan, että kasvimaat pienenevät ja terassit suurenevat, valottaa sihteeri nykytilannetta. Suurin osa jäsenistä asuu niin lähellä, että harva muuttaa tänne koko kesäksi. Ehkä sellaisia koko kesän asukkeja on kymmenisen perhettä, muut käyvät päivittäin. Kerhotalo on todellinen alueen sydän ja käytössä myös varsinaisen viljelyajan ulkopuolella. Jäsenillä on avain talolle ja sitä voi käyttää tukikohtana alueella käydessä. Iso kerhotalo mahdollistaa myös erilaisten harrastuskerhojen toteuttamisen, kesäkaudella on jäsenten käytössä mm. kolmet kangaspuut. Reijo Tuominen esittelee ylpeänä kerhotalon seinustalle pystytettyä kahta aurinkopaneelia. Ne vähentävät

kerhotalon muuta lämmitystarvetta jo alkuvuodesta, kun aurinko vähänkin pilkahtaa. Niiden teho riittää pitämään sisätilan lämpimänä, vaikka ulkona lämpötila olisi 0 asteessa. Ekologiseen toimintaan kuuluu myös se, että jokaisella palstalla on oma komposti. Ongelmajätteet viedään Kiertokapulan jäteasemalle, piikkiset oksat juhannuskokkoon poltettavaksi ja kaikki muut oksat haketetaan. Keittiöjätteet kerätään kunnalliseen jäteastiaan ja paikallinen metsästysseura kerää ylijäämäomenat peuroille. Kerhotalon lisäksi viljelijöiden käytössä on keväästä syksyyn Vantaanjoen rannassa oleva hirsirakenteinen sauna. Yhteissauna lämpiää kesäaikaan keskiviikkoisin ja lauantaisin ja sen lisäksi saunaa voi varata myös omaan käyttöön ja lämmittää sen kolikkoautomaatilla toimivalla kiukaalla. - Eikä mikään ole sen rentouttavampaa, kuin istua saunan terassilla ja kuunnella läheisen kosken ääntä tai satakielen laulua, toteaa Reijo Tuominen. Teksti: Irja Appelroth Kuvat: Annika Appelroth, Marina Mikkolainen ja Reijo Tuominen

Vanhanmyllyn siirtolapuutarha pähkinänkuoressa Siirtolapuutarhayhdistys on perustettu 1983 ja ensimmäiset vuokrasopimukset solmittiin vuonna 1986. Alueen kokonaispinta-ala on vajaa 12 hehtaaria, josta noin 5,8 hehtaaria on vuokrattavia palstoja. Palstoja on kaikkiaan 136, joista 128 on mökkipalstoja ja loput pelkästään viljelypalstoja. Vuokrattavan palstan pinta-ala on noin 400 m2, vuokrauksesta vastaa Hyvinkään kaupunki. Mökkimalleja on 10 erilaista lautamökkiä ja 4 erilaista hirsimökkiä. Mallipiirustukset ostetaan kaupungilta. Yleisin mökin koko on 35 m2. Alueen vuokralaiseksi pääsevät muutkin kuin hyvinkääläiset. Vuosittaisia maksuja ovat jäsenmaksu, vesimaksu, jätemaksu sekä ylläpitomaksu. Palstan vuokran maksaa kukin jäsen suoraan kaupungille. Lisäksi kullekin palstalle kuuluu yhteisten alueiden hoitovelvoite, jonka voi tarvittaessa korvata rahana. Hoitovelvoite sisältyy kaupungin kanssa allekirjoitettuun vuokrasopimukseen.

Siirtolapuutarha 1/2018

Suomen Siirtolapuutarhaliitto

Ilmaiset alueelliset puutarhakurssit viljelijöille

Kuvien etsintäkuulutus siirtolapuutarhakalenteriin 2019

Viime kesänä liitto järjesti ’kokeiluluotoisesti’ neljä alueellista puutarhakurssia. Liittokokouksen päätöksen mukaisesti alueellinen kurssitoiminta laajennetaan tänä vuonna kattamaan koko maan. ’Alueellinen’ on määritelty maakuntakohtaiseksi, ja suunniteltuja kurssipaikkakuntia on 13.

Tämän vuoden siirtolapuutarhakausi on vasta aluillaan, mutta liiton toimistossa katse vilkuilee jo vuoteen 2019. Siksi liitto etsintäkuuluttaa ensi vuoden siirtolapuutarhakalenteriin kuvia JUURI SINULTA!

Mitä ja missä? Kurssien käytännön järjestelyissä liitto tarvitsee jäsenyhdistystensä apua ja aktiivisuutta. Kullakin alueella järjestetään yksi kurssi, jonka aihe on yhteensopiva liiton vuoden 2018 teeman ’Kierrätä, kompostoi, käytä’ kanssa. Ehdolla on neljä aihetta, joista alueen (= maakunnan) jäsenyhdistykset päättävät yhdessä mikä tarjolla olevista aihevaihtoehdoista ko. alueella toteutetaan. Kurssit pidetään ensisijaisesti maakunnassa sijaitsevalla siirtolapuutarha-alueella, jolla on mahdollisuus tarjota tarvittavat tilat kurssia varten. Jos maakunnassa ei ole sellaista siirtolapuutarha-aluetta, jonka omissa tiloissa kurssi voidaan järjestää, voidaan koulutus pitää kohtuuhintaisessa ulkopuolisen tarjoamassa tilassa. Paikkakuntakohtainen lista eri alueiden kurssien aiheista, päivämääristä ja kurssipaikoista julkaistaan seuraavassa Siirtolapuutarha-lehdessä. Tiedot päivitetään liiton nettisivulle (Toiminta / Liiton tapahtumat) sitä mukaan, kun saadaan palikat kohdilleen.

Opettaja Kurssien opettajana toimii Leena Luoto. Leena on biologi, jolle kasvit ovat työ ja harrastus. Leena on myös tietokirjailija, ötökkatieto. fi -sivuston äiti sekä mm. radiosta ja tv:stä tuttu asiantuntija. Siirtolapuutarhalehden numerosta 5/2017 alkaen Leena on myös ollut oman lehtemme ’Kysymyksiä palstalta’ -asiantuntija.

Mitä maksaa? Liitto kustantaa kurssin jäsenyhdistystensä viljelijöille. Osallistuminen on siis ilmaista, mutta edellyttää ennakkoilmoittautumista liittoon. Liiton nettisivulle avataan kullekin kurssille oma ilmoittautumislomakkeensa. Viljelijät voivat halutessaan osallistua useammalle kurssille. Kurssille ovat tervetulleita myös ei-jäsenyhdistysten siirtolapuutarhaviljelijät sekä mahdolliset muut aiheesta kiinnostuneet henkilöt. Ulkopuolisille kurssimaksu on 20 euroa/henkilö. Kurssimaksu laskutetaan ennen kurssia.

Lehden painoon mennessä sovitut kurssit la 26.05.2018 klo. 13:00 Joensuu: Linnunlahden siirtolapuutarhan Keskusmaja ’TARPEELLISTA – VAI TAVAN VUOKSI. - Puutarhan hoitotyöt ja niiden ajoitus.’ su 27.05.2018 klo. 14:00 Lahti: Kotiniemen siirtolapuutarhan Puutarhapirtti ’TARPEELLISTA – VAI TAVAN VUOKSI. - Puutarhan hoitotyöt ja niiden ajoitus.’ la 09.06.2018 klo. 13:00 Helsinki: Pakilan siirtolapuutarhan kerhotalo ’TARPEELLISTA – VAI TAVAN VUOKSI. - Puutarhan hoitotyöt ja niiden ajoitus.’ ti 12.06.2018 klo. 17:00 Tampere: Nekalan siirtolapuutarhan Pirtti ’TARPEELLISTA – VAI TAVAN VUOKSI. - Puutarhan hoitotyöt ja niiden ajoitus.’ la 28.07.2018 klo. 13:00 Hyvinkää: Vanhanmyllyn siirtolapuutarhan kerhotalo ’LUONNONMUKAINEN TUHLAISTORJUNTA PALSTAVILJELMILLÄ’

Siirtolapuutarha 1/2018

Kalenteriin tarvitaan 12 kuvaa, eri alueilta ja eri vuodenajoilta. Kuvissa saa olla mökkejä, maisemaa, yksityiskohtia, ihmisiä (kohteen luvalla) – ihan mitä tahansa. Erityisen kovasti kaivataan kuvia sellaisilta alueilta, jotka ’viettävät’ vuonna 2019 merkkipäiväjuhliaan. Ainoa kriteeri kuville on se, että ne ovat digitaalisessa muodossa ja että niiden tarkkuus on painotarkoitukseen riittävä (vähintään 300 dpi). Painoteknisistä syistä kuvia saatetaan joutua rajaamaan. Kalenterikuvien kuvaajille toimitamme korvaukseksi kaksi vuoden 2019 kalenteria veloituksetta. Kalenterissa kerrotaan miltä alueelta kuva on otettu sekä kuka on kuvaaja. Toimita kuvasi liiton toimistoon osoitteeseen info@siirtolapuutarhaliitto. fi viimeistään 15.7.2018. Voit käyttää kuvien toimittamiseen myös jaettavissa olevaa pilvipalvelua - esim. WeTransfer ( https://wetransfer.com/ ).

Liitto messuilee –osallistu lippuarvontaan! Siirtolapuutarhaliitto osallistuu tänä vuonna Tampereen Puutarhamessuille. Osastomme on A130. Tulethan tutustumaan messuosastoomme? Liiton nettisivulla on avattu messulippuarvonta. Osallistumalla arvontaan voit voittaa päivälipun Supermessuille, jossa Puutarhan lisäksi myös Kotimaan Matkailu, Design- ja käsityötori, Keräily sekä uutuustapahtuma Platta. Arvonta suoritetaan 2.4.2018. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti ja liput toimitetaan postitse. Kerättyjä henkilötietoja käytetään ainoastaan arvonnan suorittamiseen, ja tiedot tuhotaan välittömästi arvonnan suorittamisen jälkeen.

Yhdistyskurssi:

VARAINHANKINTA ja VIESTINTÄ Ajankohta: la 7.4.2018 klo. 9:30-17:00 Paikka: LuonnonHyvä Instituutti, Sumeliuksenkatu 11, 5. krs, 33100 Tampere Liiton tämänvuotisella yhdistystoiminnan kurssilla paneudutaan siirtolapuutarhayhdistyksen varainhankintaan ja viestintään. Kouluttajana toimii Jenni Kallionsivu - kouluttaja, bloggaaja ja tuottaja, jolla on toistakymmentä vuotta pitkä kokemus järjestötoiminnasta. Jennin varainhankintablogin löydät osoitteesta http://www.rahaarattaisiin.fi/ . Aamupäivän aikana paneudumme varainhankintaan – käsittelyssä mm. erilaiset keinot sekä yleishyödyllisen yhdistyksen varainhankinnan rajoitukset. Iltapäivä on varattu viestinnälle, ja silloin käsitellään mm. viestinnän keinoja ja kanavia sekä sitä mitä saa julkaista ja mitä ei. Päivän päätteeksi kuulet miten liitto voi auttaa yhdistystäsi viestinnässä.

Heli Pirinen (toim.)

LUONNONTUOTEOPAS

Tarkemman kurssiohjelman löydät liiton nettisivulta – linkki tapahtumakalenterissa. Kurssi on tarkoitettu liiton jäsenyhdistysten hallitusten/johtokuntien jäsenille ja toimihenkilöille, kohdentuen erityisesti yleisötapahtumien suunnittelusta vastaaville sekä tiedottajille. Kurssille mahtuu 30 osallistujaa - ensisijaisesti enintään 2 henkilöä/yhdistys. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautumiset 16.3.2018 mennessä nettisivun ilmoittautumislomakkeella tai sähköpostitse. Kurssi on osallistujille ilmainen. Siirtolapuutarhaliitto kustantaa kurssiohjelman ja tarjoilut, jäsenyhdistys vastaa kaikista matkakuluista. Tervetuloa mukaan oppimaan, keskustelemaan ja verkostoitumaan!

TULOSSA 3-4/2018

Toimintaympäristö, työskentely ja tuotteistaminen luonnontuotealalla

Huippuvieraita Napapiirillä Kansainvälisen Siirtolapuutarhaliiton pääsihteeri Malou Weirich Luxemburgista oli miehensä Edmondin kanssa lomamatkalla Rovaniemellä helmikuussa 12. - 14.2. 2018. Sain kunnian esitellä heille maailman pohjoisinta siirtolapuutarhaa, joka oli pukeutunut lumipukuun oikein huolella. Ennätyksellisten kinosten keskellä taapersimme puutarhamökille, missä nautimme takkatulen lämmöstä ja kampanisukahveista sekä vaihdoimme kuulumisia. On hienoa tuntea, että kuulumme suureen kansainväliseen siirtolapuutarhureiden perheeseen. Teksti: Marjukka Metsola

Anna palautetta tästä lehdestä osoitteessa: http://www.siirtolapuutarhaliitto.fi/ siirtolapuutarha-lehti/

Opas on tarkoitettu ensisijaisesti luonto- ja ympäristöalan perusja ammattitutkintoa opiskeleville, mutta se soveltuu myös alan ammattilaisille ja harrastajille. ISBN 978-952-13-6054-1, 44 € Tutustu tarkemmin: www.edu.fi/esittelyt/luonnontuoteopas Bertalan Galambosi YRTTIEN VILJELY Yrttien viljely on kattava perusteos maatalous- ja puutarha-alan opiskelijoille ja yrttien kasvattajille. 352 s., 42 € Tutustu tarkemmin: www.edu.fi/esittelyt/yrttienviljely Simo Moisio (toim.) UUDISTETTU LUONNONYRTTIOPAS Hyvän käytännön ohjeet luonnonyrttialalle Teos sisältää tietoa tärkeimmistä Suomessa kerättävistä ja myytävistä yrteistä. 152 s., 17,50 € Tutustu tarkemmin: www.edu.fi/esittelyt/luonnonyrttiopas oph.fi/verkkokauppa tilaukset@kirjakeskus.fi puhelin 020 166 2222

Mullan myynti: 050 336 5703 050 337 9442

www.metsapirtinmulta.fi

Tule Kevätmessuille Helsingin Messukeskukseen 12.-15.4.2018, saat 25 %:n alennuksen listahinnoista, kun teet tilauksen paikan päällä osastollamme 6n9. Toimitukset toukokuun puoliMESSUTARJOUS väliin mennessä. Enintään 108 m3 yhteen osoitteeseen. Katso tarjouksen tarkemmat tiedot täältä: www.metsapirtinmulta.fi

-25%

Mullan valmistaja ja myyjä: Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100 | 00066 HSY | Ilmalantori 1 | 00240 Helsinki | puh. 09 156 11 (vaihde)

Siirtolapuutarha 1/2018

Puutarhamessuja ja -tapahtumia 2018: Suomi

Ruotsi

6.-8.4. Piha & Puutarha, Turku, teemana vehreä kaupunkipuutarha, monipuolinen kasvivalikoima.

Alla olevien lisäksi on paljon muita tapahtumia ympäri maata, ohessa muutama suuri.

7.-8.4. Pohjanmaan suurmessut, Vaasa, teemoina mm. koti, mökki, piha, metsä, matkailu ja ruoka. 12.-15.4. Kevätmessut 2018, Helsinki, ideapuutarha, malliparvekkeita, puutarhapiha-alue, monipuolinen ohjelmatarjonta, kukkasidontanäytöksiä 20.-22.4. Supermessut, Tampere, teemoina puutarha, kotimaan matkailu, design ja käsityö, levyihin keskittyvä tapahtuma Platta.

22.-25.3. Nordiska Trädgårdar, Tukholma. Puutarha-alan suurimmassa tapahtumassa on 350-400 näytteilleasettajaa. Tapahtumassa on seminaareja, tuote-esittelyjä, tarvikkeiden ja kasvien myyntiä. 20.-22.4. Nolia Trädgård, Uumaja. Vuotuinen tapahtuma Uumajassa houkuttelee 70-80 yritystä, jotka esittelevät tuotteitaan etenkin pohjoisten olosuhteiden laatikko-, parveke- ja omakotiviljelijöille.

27.-29.4. Pihapiiri, Lahti, monipuolinen ohjelmasisältö mm. japanilainen ja englantilainen puutarha.

17.-20.5. Lisebergs Trädgårdsdagar, Göteborg. Läntisen Ruotsin suurin puutarhatapahtuma kerää 80 näytteilleasettajaa Lisebergin huvipuistoon. Lisebergissä on ollut puutarhatoimintaa jo 1600-luvulla, 1930-luvulla siellä järjestettiin kukkanäyttelyitä ja vuodesta 2000 siellä on ollut puutarhamessut.

28.-29.4. Piha, puutarha & Porin rakennusmessut, Pori, monipuoliset teemat mm. pihasuunnittelu, viherrakentaminen, puutarhasisustus ja rakentaminen.

1.-3.6. Malmö Garden Show, Malmö. Slottsträdgårdenissa järjestettävään näyttelyyn on ilmainen sisäänpääsy. Tapahtuman vetonauloja ovat näytöspuutarhat ja –parvekkeet.

10.-11.5. Haikon Puutarhamarkkinat, Porvoo, Haikon upeassa kartanopuistossa monipuolinen kasvivalikoima, puutarhatuotteita, työnäytöksiä, luentoja.

Viro

12.5. Kotipuutarha VERSOO, Helsinki, kaupunkilaisten oma puutarhatapahtuma: yrttejä, kesäkukkia, perennoja, siemeniä, ruukkuja, tarvikkeita sekä vinkkejä viljelyyn pihoilla, parvekkeilla ja ikkunalaudoilla.

18.-25.5. Türin kukkamarkkinat. 41.kerran Türin keskustassa. Moni matkatoimisto järjestää bussikuljetuksia Suomesta näille suurille ja suosituille markkinoille. 25.-26.5. Pärnun kasvimarkkinat Pärnun keskustan Vallikraavin varrella.

19.5. Ruukin puutarhamessut, Ruukki, Siikajoki, kevään puutarhatrendejä, talvenkestäviä marja- ja hedelmäuutuuksia, pienten pihojen puut, ruustinna Nora Pöyhösen jalanjäljissä. 19.-20.5. Minifarmi & Kukkamessut, Uusikaupunki, perheen messutapahtuma Minifarmi, rakentamiseen, remontointiin ja sisustamiseen liittyviä tuotteita sekä puutarhojen harvinaisuuksia ja farmin eläimet. 26.5. Rautalammin Puutarhamessut, Rautalampi, ”Ilo irti puutarhassa ”, myynnissä perennoja, puita, pensaita, yrttejä, kesäkukkia, siemeniä. Taimien vaihtotori. 25.-28.5. Hangon puutarhapäivät, Hanko, lähiruokaa, villiyrttejä, avoimet puutarhat, terveelliseen ja kauniiseen elämään liittyvää ohjelmaa. 26.5. Marketanpuiston Kevätpäivä, Espoo, upeassa,puistoympäristössä, jossa on myös lasten leikkipaikkoja. 27.5. Loviisan Avoimet Puutarhat – tapahtuma alkaa taimitorilla 27.5 klo 10-13 Loviisan torilla. Loviisan keskustassa ja ympäristössä avoinna useita eri puutarhoja mm. sunnuntaisin 28.5., 4.6. ja 11.6. klo 10-17.

7.-8.9. Pärnun kasvimarkkinat Pärnun keskustan Vallikraavin varrella.

Iso-Britannia Ylenpalttisesta tarjonnasta on tähän poimittu muutama tunnetuin tapahtuma. RHS:n kotisivuilla on tarkat tiedot ja toimintaohjeet lipuista, kulkuyhteyksistä, majoittautumisesta ja tapahtumista. 22.-27.5. Chelsea Flower Show, Lontoo. Järjestäjänä Royal Horticultural Society (RHS), Kuninkaallinen Kasvitieteellinen Yhdistys. Puutarhatapahtumista tunnetuin ja ylenpalttisin. Lippuja ei myydä portilla vaan ne tulee ostaa etukäteen ja ne ovat henkilökohtaiset – henkilökorttia voidaan kysyä ovella. Kokopäiväliput kl 8-20 maksavat 51-74 puntaa. www.rhs.org.uk 3.-8.7. Hampton Court Palace Flower Show, East Molesey, Surry. Paikalle pääsee Lontoosta junalla, jos vasemmanpuoleinen liikenne hirvittää. Tänä vuonna lanseerataan Kasvitieteellinen Sankari- palkinto (Horticultural Hero), jonka saa hollantilainen Piet Oudolf. Kokopäiväliput 33 puntaa.

1.7. Avoimet puutarhat -tapahtuma, ympäri Suomea. Puutarhaliiton järjestämä maanlaajuinen tapahtuma.

17.-19.8. Rosemoor, Great Torringotn, Devon. Loppukesän kukkaloistoa. Luentoja. Taimia.

6.7.-5.8. Asuntomessut, Pori, teemoina elämää kaupunkikylässä, ekologisuus ja digitaalisuus

7.-9.9. Wisley, Woking, Surrey. Eksoottinen puutarha, kivikkopuutarha, upea kasvihuone, havupuutarha…muutaman mainitaksemme.

16.-18.8. Lepaa 2017, Puutarha- ja viheralan ammattinäyttely, Hattula, 180–200 näytteilleasettajaa: suuryrityksistä pienyrittäjiin ja pajoihin, kävijöitä tapahtuma kerää 7 000–11 000. 1.9. Marketanpuiston Syyspäivä, Espoo, upeassa puistoympäristössä, jossa on myös lasten leikkipaikkoja.

29.-30.9. Malvern Autumn Show, Malvern, Worchester. Satokauden huipentuma.

Siirtolapuutarha 1/2018

Aineisto - Siirtola puutarha 2 Palstoilla tapahtuu

Rahola, Tampere

Mökki kutsuu

Siemenperunavalikoimamme on kaikkien aikojen suurin

Tilaa ilmainen uutiskirje www.exoticgarden.fi

Päivä on alkanut pidentyä ja sen huomaa, kun on valoisaa tunti tunnilta pidempään. Muutama kuukausi ja mökeillämme käy kova tohina, kun alamme valmistautua alkavaan kauteen. Pitkät pääsiäisen pyhät on hyvä aika tehdä katselmus mökille. Omenapuut ja marjapensaat voi leikata ja risut voi vielä jättää lumelle odottamaan myöhempää poiskuljetusta. Jänikset saavat katetun aterian ja voivat pitää ruokapidot pihamaalla. Eväät mukaan ja puuhellaan valkea ja voidaan nauttia maukkaat eväät mökin hellan lämmössä. Ollaanhan sitä oltu jo useana pääsiäisenä yötäkin mökillä. Huhtikuu saapuu nopeasti ja saa pikkuhiljaa kerätä mökillä tarvittavat tavarat kasaan. Taimikasvatuskin pitää aloittaa jo kotona. Mökin siivous talven jäljiltä, petivaatteet ulos ja hyvä tuuletus. Jääkaappi ja pakastin päälle, niin ei tarvitse kuljetella ruokia edestakaisin. On ollut hyvä ratkaisu. Vesi kun avataan, niin useimmin silloin muutetaan jo asumaan mökille. Sittenhän sitä onkin jo kesä alkamassa. Hyvää kevättä kaikille Irmeli Vepsäläinen.

Nro 1

Nro 2

www.exoticgarden.fi

Herttoniemi, Helsinki

Leikkipaikka lainehtii Kuva: Ruutuoksa

Nro 3

Siirtolapuutarhurin elämänkaari Kun hän syntyi, palstoja jaettiin vasta, uudesta siirtolapuutarhasta. Isä, äiti, sitä pitkään pohtivat ennen kuin ottaa sen tohtivat. Tuon kappaleen karua savimaata, jossa kukaan ei kasvua voinut taata. Hän muistaa vieläkin uurastajan. Isän joka heille rakensi majan. Äiti enemmän kasvimaallansa eli, maan karun paransi, lannoitteli. Hän kesinä monina kasvoi ja varttui. Tytön juuret lujasti maahan tarttui. Poika naapurin katseli aidan takaa. Tyttö tälle sanoi, ”ei portissa hakaa”. Niin alkoi yhteinen matka heillä. Tuon kauniin siirtolapuutarhan teillä. Pian oman palstan he varasivat, siellä yhdessä maatansa harasivat. Työtä, lapsia, sekä pystytys majan, muistaa vieläkin onnellisena sen ajan. Kului vuosia, lapset maailmalle. Mies muutti viereltä nurmen alle. Oli yksinäistä nyt elämä majalla, mutta onneksi naapuri hyvä, rajalla. Jos talvella joskus vaikka sairastaa. Niin keväällä kuin uusia voimia saa. Sopu, rauha on hänelle tärkeitä juttuja. Siksi täällä hänellä paljon on tuttuja. Jos joku toisille joskus riitaa haastaa, Tämä hänellä aivan rintaa raastaa. Sanoo silloin hän tälle torailijalle: ”Paina totuus tämä nyt hattusi alle. Viimein muutamme kaikki puutarhaan, jossa kivinen aita on ympäri maan. Ne palstat on tätäkin pienemmät vielä, mutta sovussa pakko on olla siellä.”

www.exoticgarden.fi Ilmastonmuutosta vai syyskesän rankkasateita? Helsinkiläisen Herttoniemen siirtolapuutarhan leikkipaikka ja sen ympäristö veden vallassa viime syksynä.

Esko Leiviskä 1997

Siirtolapuutarha 1/2018

Nro 4

Kev채t on, on syntymis-aika. Syv채ll채 maassa tuhat siement채 sykkii voimaa uhmaavaa.

Onnellista uutta vuotta!

Saima Harmaja: Siemenet, kokoelmasta Huhtikuu