Siirtolapuutarha 5/2016

Kestävää kesänviettoa kaupungissa

5/2016

Siipuutarha rtola

Pienen pojan joulu

s. 29

SUOJAA JA VARJELE Aikaansaamattoman

PUOLIVILLI PARATIISI s. 20 Asumisen taito on tiedettä s.11

Keräilijäsielu puutarhassa

Siirtolapuutarhaliitto palkittiin Vihervuoden mitalilla s. 7

Siirtolapuutarhurit kokoontuivat kongressiin Wienissä s. 4

Riitta Kuortti säilyttää siirtolapuutarhan historiaa. s. 17

Siipuutarha rtola 5/2016

Bjarnella on keräilijäsielu s. 16

Sisältö Ekologisia torjuntakeinoja s. 8-9

Asumisen taito on tiedettä s. 11

Kolumni: suojaa ja varjelusta s. 25 PuutarhaSuomi 100 -tapahtuma on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa vuonna 2017. s. 26

Tässä lehdessä �����������������������������������������������������������������������������������

������������ �����

������ ������������������

��������� ������� �����������������

���������� ���������������

��������� �������� �������������

�������������� �����������

��������������������������������� ��������������������������

Kansi: Raimo Ikonen

���

Siirtolapuutarhurit kokoontuivat kongressiin Wienissä Liiton jäsenmatka Tukholmaan Suomen siirtolapuutarhaliitto palkittiin Ekologisia torjuntakeinoja on yhä enemmän Talvisuojaus Napapiirillä Asumisen taito on tiedettä Jäsenyhdistys esittelyssä: Linnunlahti Rakkaus siirtolapuutarhaan Keräilijäsielu puutarhassa Jäsenyhdistys esittelyssä: Valmari Aikaansaamattoman puolivilli paratiisi Joulutervehdykset Jäsenmatka Berliiniin Kolumni -Suojaa ja varjelusta siirtolapuutarhassa Liitto kouluttaa ja osallistuu Mansikkapaikka Palstoilla tapahtuu

s. 4-5 s. 6 s. 7 s. 8-9 s. 10 s. 11 s. 12-13 s. 14-15 s. 16-17 s. 18-19 s. 20-21 s. 22-23 s. 24 s. 25 s. 26-27 s. 28 s. 29-31

Vuoden 2017 aineiston toimituspäivät: 1

28.2.

2

11.4.

3

22.5.

4

28.7.

5

8.11.

Siirtolapuutarha-lehti ilmestyy myös näköislehtenä verkossa yhden numeron viiveellä.

Pääkirjoitus

Siirtolapuutarha-lehti - Suomen Siirtolapuutarhaliitto

SUOJAA JA VARJELE Näin joulun alla lehden teema lähentelee vanhan virren alkusanoja, jossa myös mainitaan ”toivoa rohkaisemalla, kukkivat roudan maat”. Mikä sopisikaan paremmin tähän vuodenaikaan. Talvi on saapunut koko Suomeen, puutarhamme ovat hiljentyneet odottamaan saapuvaa kevättä, joka lumen sekä jään sulaessa saa ne jälleen heräämään ja täyttymään viljelijöistä.

Olemme omalla työllämme luoneet vehreitä kesäasumuskeitaita kaupunkeihin ja niiden lähiympäristöön. Tunnustus antaa lisää voimia viedä siirtolapuutarhaliikettä ja sen ajatusmaailmaa myös sinne missä se vielä on tuntematonta.

Kansainvälisen siirtolapuutarhaliiton kongressissa Wienissä sai tuntumaa muiden maiden liittoihin ja niiden tarjoamiin jäsenpalveluihin. Toiminta on eri maissa yksilöllistä ja jokaisella maalla on sekä omat haasteensa että omat erityispiirteensä.

Valtakunnallinen, kaikille siirtolapuutarhalaisille tarkoitettu jäsenkortti on myös tulossa, sillä saa alennuksia yhteistyökumppaneiltamme, joiden tarjonta on sidoksissa puutarhaharrastukseemme.

Palvelut, joita liitot tarjoavat jäsenilleen, ovat pitkälti suhteessa niiden jäsenmäärään. Olemme eurooppalaisiin jäsenmaihin nähden vieläkin yksi pienemmistä ja siten käytössä olevilta resursseiltamme rajattu. Uutuutena ensi vuodelle on silti suunniteltu alueellisia koulutuksia ainakin Varsinais-Suomeen, Pohjois-Savoon ja Kymenlaaksoon.

Ennen kuin maa ehti jäätyä, sai Siirtolapuutarhaliitto ja sitä kautta kaikki sen jäsenyhdistykset viljelijöineen tunnustuksen Vihervuoden päätöstilaisuudessa Helsingin Säätytalossa. Kunniakirjaan oli perusteluina kirjattu ”ansiokkaasta työstä kaikille tärkeän, terveellisen ja viihtyisän ympäristön puolesta”.

Siirtolapuutarha 5/2016 81. vuosikerta ISSN 0359-4955

Julkaisija Suomen Siirtolapuutarhaliitto ry Siirtolapuutarha-lehti 1/2017 ilmestyy maaliskuun lopussa. Aineiston tulee olla toimituksessa 28.2.17 mennessä.

Tässä lehdessä on tuhti tietopläjäys kevään kursseista ja jäsenmatkoista. Hyödyntäkää tarjolla oleva tilaisuus, mm. oppi yhdistystoiminnasta tai siitä, miten voi varttaa omaan omenapuuhun useita lajikkeita. Myös mahdollisuutta päästä tutustumaan pohjoismaiden suurimpiin kuuluviin puutarhamessuihin kannattaa harkita, jos huhtikuussa tuntee halua päästä jo hieman nauttimaan keväisestä kukkaloistosta.

Seuraava lehti ilmestyy maaliskuussa, joten kaikille tasapuolisesti oikein hyvää Joulua ja onnistumisia tulevalla viljelykaudella.

Pertti

Päätoimittaja Pertti Laitila puh. 041 444 6242 pertti.laitila@gmail.com

Ilmoitusmyynti Tuplas Oy info@tuplas.fi puh. 0400 955 295

Toimitus pidättää oikeuden toimitukselle lähetetyn aineiston toimittamiseen ja lyhentämiseen. Julkaistujen kirjoitusten ja valokuvien osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kielletty.

Toimitussihteeri Jaana Veikkola-Virtanen puh. 050 511 6791 toimitus@siirtolapuutarhaliitto.fi

Painopaikka PunaMusta OY Painosmäärä 4500 kpl

Osoitteenmuutokset oman yhdistyksen kautta.

Ulkoasu Raimo Ikonen Toimitusneuvosto Harri Savander pj. Irja Appelroth, Maarit Humaloja, Pirkko Kilpeläinen, Asta Korppi, Maija Manninen

Tilaushinta 35 eur/vsk ei-jäsenille kotimaassa

Pankkiyhteys Nordea 143630-101085 BIC NDEAFIHH IBAN FI73 1436 3000 1010 85

Lehti ei maksa palkkioita lukijoiden kirjoituksista tai kuvista.

Liiton toimisto Pengerkatu 9 B 39, 00530 Helsinki puh. 010 321 3540 Puheluhinnat: 8,35 snt/puh.+16,69 snt/min. (sis. alv 24 %)

info@siirtolapuutarhaliitto.fi www.siirtolapuutarhaliitto.fi Toimisto palvelee puhelimitse arkisin klo 10 - 14 Siirtolapuutarha 5/2016

3

Japanin Siirtolapuutarhaliitto liittyi Kansainväliseen siirtolapuutarhaliittoon.

Wieniläinen siirtolapuutarha yllätti

Kansainvälisen Siirtolapuutarhaliiton kongressi Wienissä 17.-20.8.2016 Kansainvälisen Siirtolapuutarhaliiton 38. kongressi järjestettiin elokuussa Wienissä, Itävallassa. Kongressin yhteydessä juhlistettiin myös 90 vuotta täyttävää Kansainvälistä liittoa sekä 100 vuotta täyttävää Itävallan siirtolapuutarhaliittoa. Kongressiin osallistui yli 400 siirtolapuutarhuria 14 maasta.

Suomesta mukana olivat Siirtolapuutarhaliiton puheenjohtaja Pertti Laitila ja sihteeri Tina Wessman.

4

Siirtolapuutarha 5/2016 4/2016

Kongressin avajaisten yhteydessä järjestettiin seremonia 90-vuotiaan Kansainvälisen liiton kunniaksi. Seremoniassa luettiin Euroopan komission puheenjohtajan, Jean-Claude Junckerin tervehdys juhlivalle liitolle. Tervehdyksessään Juncker totesi mm. että ”Suojelemalla puutarhojamme te siirtolapuutarhurit edistätte elintärkeää tasapainoa ihmisen luoman teollisuuden ja luonnon elämän välillä. Sovittelette yhteen kaupunkimme ja jalkojemme alla olevan maan.”

Siirtolapuutarhojen merkitystä osana tämän päivän kaupunki- ja viherkulttuuria sekä niiden arvokasta historiaa alleviivasivat myös seremoniassa puhuneet Euroopan parlamentin jäsen Vivianne Reding Luxemburgista ja Luxemburgin maatalousministeriötä edustanut johtaja Léon Wietor.

Seremonian päätteeksi allekirjoitettiin jäsenyyssopimus Kansainvälisen Siirtolapuutarhaliiton ja Japanin Siirtolapuutarhaliiton välillä. Ensimmäiset 90 vuottaan kansainvälinen liitto edusti pelkästään eurooppalaisia siirtolapuutarhureita.

Nyt perheeseen liittyi uusi maa, uusi maanosa ja uusi kulttuuri.

Lisää tietoa kongressista: Euroopan komission puheenjohtajan JeanClaude Junckerin tervehdys Kansainväliselle Siirtolapuutarhaliitolle ja Kansainvälisen Siirtolapuutarhaliiton kongressin päätöslauselma ovat luettavissa englanninkielisinä SSpl:n nettisivuilla (Kansainvälisyys /Kongressit).

Kestävä kehitys ja vastuu tuleville sukupolville Kongressin pääteema oli ”Tulevaisuuden asiantuntijaneuvonta, joka huomioi kestävän kehityksen ja vastuullisen resurssien hallinnan”.

Isoissa siirtolapuutarhamaissa on rakennettu laajoja ja kattavia puutarhaneuvojien verkostoja, jotka perustuvat monipuoliseen ja osallistujia sekä sitouttavaan että velvoittavaan koulutusohjelmaan.

Saksassa siirtolapuutarhaneuvojat ovat lakiin kirjattu pakko.

Työpajoissa pohdittiin sitä, miten tuota neuvontatoimintaa voitaisiin edelleen kehittää, ja miten se kenties voitaisiin jalkauttaa myös sellaisiin maihin, joissa tuota toimintaa ei vielä ole. Lopputulema oli, että mitään yleispätevää, kaikkiin maihin sopivaa patenttiratkaisua ei ole olemassa. Siirtolapuutarhatoiminta on eri maissa kovin erilaista ja jokaisella maalla on sekä omat haasteensa että omat erityispiirteensä. Pyörää ei myöskään kannata keksiä uudestaan - joissakin maissa siirtolapuutarhojen neuvontatoiminta on ulkoistettu jollekin toiselle organisaatioille, eikä ole tarkoituksenmukaista purkaa toimivaa nykykäytäntöä.

Tämän päivän siirtolapuutarhurit – niin neuvojat kun riviviljelijätkin – ovat vastuussa siitä, mitä jätämme perinnöksi tuleville sukupolville. Siirtolapuutarhoissakaan pelkkä luonnonsuojelu ei enää riitä – on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota

ympäristön suojelemiseen kokonaisuutena. Luonnonmukaisen viljelemisen lisäksi meidän on otettava huomioon jätteiden lajittelu ja kierrättäminen, veden taloudellinen käyttö ja pohjavesien suojelu sekä kaupunkien viheralueiden säilyttäminen hyvän ilmanlaadun ylläpitäjinä.

Ympärivuotista asumista ja uima-altaita Kongressin ohjelmaan sisältyi myös tutustuminen siirtolapuutarha-alueeseen Wienissä. Ennen siirtolapuutarhakäyntiä vierailimme Itävallan siirtolapuutarhaliiton omalla hedelmä- ja marjatarhalla. Viisi vuotta sitten perustettu tarha on eräänlainen koetila, jonne on istutettu lukuisia eri hedelmä- ja marjalajikkeita. Tarhassa kasvatetaan mm. omenoita, päärynöitä, luumuja, aprikooseja ja viinirypäleitä. Eri lajien ja lajikkeiden viljelyn lisäksi tarhalla kokeillaan myös mm. erilaisia leikkausmuotoja.

Siirtolapuutarhakohteemme oli Kleingartenverein Gross Jedlersdorf Wienin koillisosassa. Vuonna 1917 perustetulla alueella on peräti 427 palstaa, 18 lohkossa.

Ensivaikutelma alueesta oli hieman hämmentävä: montaa palstaa ympäröi korkea aita, joka esti näkymän pihalle, ja ’huvila’ oli asuinrakennuksia paremmin kuvaava sana kuin mökki. Valtaosa pihoista oli pääosin siistiksi leikatun nurmikon

peittämiä ja sangen monella pihalla oli valtavan suuri uima-allas.

Wienin siirtolapuutarha-alueet poikkeavat merkittävästi maan muista alueista. Asuntopulan siivittämänä on aikoinaan tehty päätös, että siirtolapuutarhamökki (kooltaan 50 m2 – kaksi kerrosta ja kellari) voi olla myös vakituinen asunto. Gross Jedlersdorfissa neljäsosalle viljelijöistä mökki on ympärivuotinen koti.

Puheenjohtajuus Itavallasta Ranskaan Kongressin päätöspäivänä jaettiin diplomeja ansioituneille siirtolapuutarhayhdistyksille. Jaossa oli yhteensä yhdeksän diplomia - luokiteltuna Kansainvälisen Siirtolapuutarhaliiton kategorioihin ekologinen viljely, innovatiiviset projektit sekä sosiaalinen toiminta.

Kansainvälisen Siirtolapuutarhaliiton puheenjohtaja vaihtuu aina kongressin myötä. Liittoa kaksi vuotta luotsannut itävaltalainen Wilhelm Wohatschek luovutti puheenjohtajan käädyt seuraajalleen, ranskalaiselle Dominique Peteul’lle.

Seuraava kansainvälinen kongressi järjestetään vuonna 2019 Gradignan’ssa Ranskassa.

Teksti: Tina Wessman Kuvat: Robert Harson ja Pertti Laitila Siirtolapuutarha 5/2016

5

e essu d m h a Lä tarh an! puu holma Tuk

ille

SSPL JÄSENMATKA

Risteilymatka Nordiska Trädgårdar –messuille Vielä muutama paikka vapaana jäsenmatkalle Tukholmaan tutustumaan Pohjoismaiden suurimpiin puutarhamessuihin 7.-9.4.2017 Siirtolapuutarhaliiton jäsenmatkalla pääset mukaan haistelemaan Pohjoismaiden suurimpien puutarhamessujen tunnelmaa. Messumatka tehdään risteillen Viking Linen m/s Amorellalla Helsingistä.

Laiva lähtee Helsingistä pe 7.4. klo. 17:30 ja palaa Helsinkiin su 9.4.2017 klo 10:10.

Tukholmassa bussikuljetus messuille ja noin 4 tuntia aikaa kierrellä omatoimisesti, ennen kuin bussi vie takaisin laivalle. Tarkempi matkaohjelma Siirtolapuutarha-lehden 4/16 takakannessa sekä liiton nettisivulla.

Matkan osallistumismaksu on 285 eur/hlö Suomen Siirtolapuutarhaliitto ry:n jäsenyhdistysten jäsenille perheineen. Hinta sisältää risteilyn 2 hengen A-luokan sisähytissä, kaksi illallista ja kaksi aamiaista, bussikuljetukset Tukholmassa sekä messujen sisäänpääsymaksun.

Sitovat kirjalliset ilmoittautumiset liiton nettisivun ilmoittautumislomakkeella, sähköpostitse tai kirjeitse viimeistään 24.2.2017.

Siirtolapuutarhakalenteri vuodelle 2017 on tilattavissa. Perinteisessä kalenterissa on viljelijöiden ottamia kuvia 12 siirtolapuutarhasta sekä perustietoa liiton jäsenyhdistyksistä. Tilaa kalenteri ensi vuotta ilahduttamaan itsellesi tai pukinkonttiin. Kalenteri on hyödyllinen ja persoonallinen lahja siirtolapuutarhurilta.

Kalenterin hinta on 9 euroa + postikulut.

Joululahjavinkki: Siirtolapuutarhakalenteri

2017

6

Siirtolapuutarha 5/2016

Tilaukset: - Siirtolapuutarhaliiton kotisivujen tilauslomakkeella - sähköpostitse osoitteesta info@siirtolapuutarhaliitto.fi - puhelimitse numerosta 010 3213 540 (arkisin klo 10-14)

Teksti: Jaana Veikkola-Virtanen Kuvat: Raimo Ikonen

Liiton uutisia

Arkkitehti Karl Gustaf Nyströmin suunnittelema Säätytalo sijaitsee Helsingissä Senaatintorin läheisyydessä vastapäätä Suomen Pankin taloa.

SSPL:n Pertti Laitila ja Tiina Wessman iloitsivat Siirtolapuutarhaliitolle myönnetystä mitalista

Suomen Siirtolapuutarhaliitto palkittiin Vihervuoden 2016 mitalilla Mitalien myöntämisestä päätti mitalitoimikunta, jonka puheenjohtajana toimi presidentti Tarja Halonen. Mitali myönnettiin Valtakunnallisen Vihervuoden päätöstilaisuudessa Helsingin Säätytalossa 27.10.16, ”ansiokkaasta työstä kaikille tärkeän, terveellisen ja viihtyisän ympäristön puolesta”.

Vihervuoden päätöstilaisuus Säätytalossa.

topalvelujen Lammaspaimenviikoille, joka lähtee Suomen edustajana Strasbourgiin tavoittelemaan myös Euroopan neuvoston maisemapalkintoa.

-Lammaspaimeneksi hakee joka vuosi noin 4000 ihmistä, joista valitaan paimenet arpomalla, Tiina Hakkarainen Metsähallituksesta kertoi.

Myöntämisperusteluissa todettiin, että ”Suomen Siirtolapuutarhaliitto on vuonna 1930 perustettu sitoutumaton siirtolapuutarhatoimintaa kehittämään perustettu järjestö. Yhdistys toimii yhteistyössä sekä jäsenyhdistystensä että Kansainvälisen siirtolapuutarhaliiton kanssa. Yhdistys julkaisee myös Siirtolapuutarha-lehteä. Siirtolapuutarhaliitto tukee ja neuvoo siirtolapuutarhatoimintaan liittyvissä asioissa.” Päätöstilaisuudessa jaettiin yhteensä 26 mitalia viheralan toimijoille eri puolilta Suomea.

puolesta. Vuoden pääteemana on ollut kestävä suomalainen maisema, ja alateemoja olivat mm. kaupunkiviljely ja lähiruoka. Vuoden mittaan ympäri maata on järjestetty yli 400 tapahtumaa viihtyisimpien lähiympäristöjen puolesta.

Metsähallituksen Lammaspaimenviikot Euroopan neuvoston kilpailuun

Vihervuoden Ympäristön värit –valokuvakilpailun voitti Kari Manne. Kilpailuun osallistuneita kuvia voi käydä katselemassa Instagramissa #ympäristönvärit.

Vihervuosi on ympäristöministeriön nimeämä teemavuosi, jonka tavoitteena on herättää yksittäiset ihmiset, yhteisöt, järjestöt ja yritykset toimimaan paremman ja viihtyisämmän elinympäristön

Tilaisuudessa julkistettiin myös Suomen paras maisemahanke. Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen myöntämä kunniakirja parhaasta hankkeesta luovutettiin Metsähallituksen Luon-

Kansallisia Vihervuosia on vietetty Suomessa vuosina 1985, 1995, 2000, 2008 ja 2016. Vihervuoden yhteenvetoa kokoontui Säätytaloon kuuntelemaan 170 henkilöä.

Valitut saavat korvausta vastaan, viikon ajan paimentaa ja hoitaa lampaita, kun lampaat tekevät viheralueiden hoitotyötään. Lammaspaimenkohteita on 10 ja niitä on toivottu lisää.

Siirtolapuutarha 5/2016

7

Kasvinsuojelulla tarkoitetaan hyöty-ja koristekasvien suojelua kasvitauteja, tuhoeläimiä, rikkakasveja ja ravinnepuutoksia vastaan. Tavallisella pihalla kasvaa hyvin monenlaisia kasveja ja kukin on yksilöllinen myös kasvintuhoojien osalta.

Pihan lehtipuissa saattaa talvehtia tuhohyönteisten talvehtivia muotoja. Kirvat, kempit ja punkit ovat sellaisia. Kasviöljyillä (mm. rypsiöljy) voidaan ruiskuttaa keväällä pihapuiden rungot, jolloin talvehtivat tuholaiset kuolevat.

Talven jäljiltä puissa ja pensaissa on kuolleita oksia. Ne heikentävät kasvin elinvoimaa. Huhtikuun aikana ennen kasvukautta on hyvä poistaa kuolleet oksat.

Kun kasvukausi alkaa toukokuussa, tulevat myös tuhoeläimet nopeasti kasveihin. On viisasta tarkkailla tärkeimpiä pihan kasveja ja havainnoida, ilmestyykö niihin reikiä tai laikkuja. Usein tuhohyönteiset lymyävät lehtien alapinnoilla ja saattavat olla varhaisissa toukka-asteissa varsin pieniä. Jos vioittuneita lehtiä ilmaantuu, nahkealla pyyhkeellä voi poistaa tuholaisia lehdiltä. Jos varhainen saastunta saadaan eliminoitua, voivat tuhot jäädä varsin pieniksi.

Pihassa kannattaa edistää erilaisten tuhoeläimien petoja ja loisia. Yksinkertaisin menetelmä ovat linnunpöntöt. Tiaispönttöihin pesivät niin siepot kuin tiaisetkin. Ne syövät kesän aikana satojatuhansia hyönteisiä ja useimmiten ns. tuholaisia. Rastaat pitävät kotiloista, samoin siilit. Monissa lehtipensaissa lymyää petohyönteisiä, jotka saalistavat tuhohyönteislajeja. Pihan kasvilajiston monipuolistaminen on ekologisesti hyödyllistä.

Biologinen torjunta on ollut olemassa jo kymmeniä vuosia. Pääsääntöisesti sitä on käytetty kasvihuoneviljelmillä. Tänä päivänä löytyy sopivia tuotteita myös pihoille. Etanoiden torjuntaan on olemassa sukkulamatoloinen. Se levitetään kastelukannun avulla etanoiden saastuttamalle alueelle. Sukkulamadot iskevät etanoiden ihon läpi ja sairastuttavat ne. Myös monille maassa eläville tuholaistoukille on olemassa sopivia loissukkulamatolajeja.

8

Siirtolapuutarha 5/2016

Osa tuhohyönteisistä talvehtii puutarhassa:

Ekologisia torjuntakeinoja on yhä enemmän Kesällä perennoihin ja kesäkukkiin iskeytyy helposti härmää ja harmaahometta. Luonnosta voi kerätä pihlajanmarjoja. Ne sisältävät bentsoehappoa, joka on luonnon oma säilöntäaine ja eräänlainen antibiootti sienitaudeille. Pihlajanmarjamehulla on tutkitusti tehoa lehtihomeen tapaisille sienitaudeille.

Omenoihin iskeytyy helposti pihlajanmarjakoi sekä omenakääriäinen. Omenassa olevat toukat pilaavat helposti hyvänkin omenasadon. Pienpihoilla voidaan käyttää ns. feromoniansoja näiden omenatuholaisten torjunnassa. Pääsääntöisesti ne ovat ammattiviljelyssä tarkkailuvälineitä, mutta pienkohteissa ne keräävät sadoittain tuholais-

perhosia liimapyydykseen. Perhoset eivät pääsee munimaan omenanraakileiden tyveen muniaan.

Uusia feromonituotteita tulee joka vuosi lisää markkinoille uusille tuholaisille.

Syksyllä monet nisäkkäät muuttuvat tuhoeläimiksi.

Näitä ovat myyrät, jänikset, kanit, kauriit ja hirvet.

Pienpihoissa ainoa ekologinen tapa on mekaaninen torjunta eli joko aitaaminen tai suojakaulusten käyttö. Myös loukkujen käyttö on sallittua. Syöttivalmisteita ei kotipuutarhurilla ole enää mahdollista käyttää. Ne ovat vain ammattikäytössä sallittuja ja silloinkin rajattuihin kohteisiin.

Ekologisuus on vuorovaikutusta Ekologisuus on ihmisen ja luonnon välistä vuorovaikutusta ja luonnossa ekologia kattaa kaikkien lajien yhteisvaikutuksen toisiinsa. Ihminen on toiminnallaan vaikuttanut paljon luonnon tasapainoon ja sen vuoksi pihalla on aivan erilainen ekologinen tasapaino kuin esimerkiksi metsässä.

Suuri osa pihan kasvillisuudesta on ihmisen rakentamaa. Aina hyöty- tai koristekasvit eivät ole niille luonnollisella tai hyvällä paikalla. Ne saattavat olla alttiimpia tuholaisille.

Viime kevään monivuotisten kasvien talvivauriot olivat poikkeuksellisen suuret Viime keväänä paljastuivat kasvituhot, jotka olivat pahimmat sitten 1980-luvun.

Tuhojen syitä olivat mm. lumettomaan aikaan osuneet tammikuun ankarat pakkaset sekä lyhyt ja kolea edellinen kesä.

1960- ja 70-luvuilla oli vallalla näkemys, että ihminen ratkaisee kaikki ekologiset ongelmat oman teknologiansa avulla. Ymmärrys luonnosta on kasvanut huimasti viime vuosikymmenten aikana. Nyt tiedetään, että yksinkertaisimmissakin viljelyekosysteemeissä on rajaton määrä erilaisia vaikuttavia tekijöitä, joita emme vielä täysin tunne.

Ns. ekologisuus pihojen kasvinsuojelussa on varmasti myönteinen asia. Luonnon omien tasapainottavien tekijöiden vahvistaminen ja mahdollisimman pehmeiden torjuntamenetelmien käyttö on useimmiten paras ratkaisu. Pihan kasvien hoitoon tällaisia ratkaisuja on paljon.

Tämän vuoden tammikuun kovat 20-30 asteen pakkaset tulivat Oulua myöten lumettomaan ja märkään maahan. Noin kolme viikkoa kestänyt ankara pakkasjakso vioitti kylmälle alttiita juuristoja. Talvi koitui tuhoksi monille vanhemmillekin istutuksille.

Pensaiden, köynnösten ja puiden lisäksi perennat kärsivät. Esimerkiksi Pohjois-Suomessa moitteettomasti ainakin 30 vuotta menestyneet tutut perennalajit kuten malvat, kurjenpolvet, kuunliljat, pionit, päivänliljat, syysleimut, bellikset, taponlehdet ja talviot kärsivät pahoin vuoden 2015-2016 talvesta.

Kasvinsuojeluseura on tieteellinen seura, joka edistää myös ekologista tai integroitua kasvinsuojelua. Meiltä saa tunnistusapua ja neuvontaa pihan kasvinsuojeluongelmiin. p. 010 439 4770.

Lähde: Puutarhaliiton tiedote

Teksti: Pertti Rajala Kasvinsuojeluseura ry toiminnanjohtaja Kuvat: Raimo Ikonen Siirtolapuutarha 5/2016

9

Poroja läheisellä vaaralla.

Talvisuojaus Napapiirillä:

Poroaita, verkkoja, kuusenhavuja, pakkaspeitteitä Napapiirin Ryhmäpuutarhassa talvisuojausten aikaa on loka-marraskuu. Poroaita on koko alueen ympärillä, joten ympäristössä vaeltavat porotokat pysyvät poissa: poroille kelpaisivat lähes kaikki puutarhan kasvillisuus ja lisäksi ne polkisivat istutukset.

Siispä ihailemme poroja vain aitauksen ulkopuolella! Yhdessä pidämme huolta siitä, että poroportit pysyvät kiinni. Joskus peuroja on hyppinyt poroaidan yli, mutta ei viime vuosina.

Jäniksiä vastaan suojaudutaan verkoilla. On monenlaista viritystä. Joku keksi laittaa kaksi lehtikompostikehikkoa päällekkäin ja oli ylpeä keksinnöstään: helppoa! Toinen rakentaa tiheämmästä verkosta vastaavan viritelmän. Jyrsijäverkkoa kierretään omenapuiden ympärille, ja tietysti vielä myyräsuojat rungon suojaksi. Moni on päätynyt ympäröimään koko palstan verkkoaidalla. Meillä suositellaan läpinäkyviä aitoja, jotka ovat siistejä 10

Siirtolapuutarha 5/2016

ja keveän näköisiä pensaiden ja vapaasti kasvavien aidanteiden ohella.

Kuusenhavuja laitetaan perennapenkkien päälle houkuttelemaan lunta kinostumaan. Jotkut käyttävät myös talvisuojaturvetta. Arimmille pensaille ja puille laitetaan pakkaspeite, mutta vasta kun pakkaset ovat tulleet. Harmillisinta on se, jos tulee pakkanen, sitten lauha, ja jälleen pakkanen... ja sama vaihtelu on vaarallista keväälläkin.

Talvi tulee Napapiirin korkeudella varhain. Jo lokakuulla on usein lumi maassa, ja se pysyy sitten puoli vuotta! Lumi on hyvä suoja kovia pakkasia vastaan

ja siksi olemmekin tyytyväisiä, jos lumi tulee ja pysyy maassa ennen kovia pakkasia. Mökeillä käydään katsomassa, että kaikki on kunnossa, ja pidetään yllä pikkulintujen ruokintapaikkoja. Keväällä sitten hiihdetään palstalle seuraamaan lumen sulamista, hajotellaan hankia, jotta saadaan edes toukokuun alussa maa näkyviin! Kevään tulo on aina uusi ihme, valo lisääntyy vauhdilla ja pientä vihreää nousee kuolleelta näyttäneestä maasta. Palstoilla viljelijät liikkuvat ”pylly pystyssä” ja yhdessä ihmetellään, mitä milloinkin palstalle on maasta noussut.

Teksti ja kuvat: Marjukka Metsola

Taiteilija: Roland Persson Teos: Balance

Asumisen taito on tiedettä!

Ihmisen territoria, lähiympäristö muodostuu kolmiosta, jonka yhdessä kulmassa on koti, toisessa ympäristö ja kolmannessa työ ja palvelut.

Tässä kolmiossa me vaellamme päivittäin ja sen hallinta tuo turvallisuutta. Parhaimmillaan kaikki kolmion osaset ovat lähekkäin. Useat ihmiset ovat lisärakentaneet elämänsä peruskolmioon mökkielämän, jossa sielläkin sama kolmio uudella tavalla asettuneena lähtee elämään. Itse asiassa päivän ja arjen elämän kuviot ovat hyvin pienieleisiä, joskus jopa yksitoikkoisia. Päivärytmi ja lähiympäristön hallinta ovat kuitenkin tärkeä osa turvallisuuttamme.

Jotkut ihmiset hakevat mökkielämästä ystäviä ja naapureita eli sosiaalista elämää, toiset haluavat yksin oloa ja latautumista. Tarpeet ovat kiinni kunkin elämäntilanteesta. Jos on palvelutehtävissä ja kymmenien kontaktien äärellä, halunnee karata muilta ihmisiltä. Jos on taas päivät yksin, on muutamankin sanan vaihtaminen rikkautta. Ihmisten kyky sietää toisia ihmisiä lähellään on erilainen. Jotkut ovat tottuneet siihen, että joku on aina vieressä. Toinen kaipaa itselleen välimatkaa muihin.

Kulttuuria tulee rakentaa taiten ja tiettyjen perussääntöjen hyväksyminen kuuluu hyvään mökkiläisyyteen. Siirtolapuutarhan elämä haastaa. Lähellä on naapuri ja montakin naapuria.

Jo heidän näkemisensä voi ärsyttää, saatikka kuulumisten vaihto. Esimerkiksi hyvät tavat edellyttävät tervehtimistä. Minusta siirtolapuu-

tarhamaailman perussääntö voisi olla kaikkien vastaantulevien tervehtiminen. Se ei maksa mitään eikä ole ylivoimaista.

Ihmiset ovat onneksi hyvin erilaisia. Siirtolapuutarhan maailma antaa jokaiselle erinomaisia mahdollisuuksia oppia erilaisuuden hyväksymistä.

Kaikissa yhteisöissä on virallisia sääntöjä, mutta koko joukko myös kirjoittamattomia piilosääntöjä, jotka usein oppii kantapään kautta. Vanhat asukkaat ne tuntevat ja niitä vahvistavat. Kaikissa yhteisöissä on myös vaikuttajayksilöitä. He ovat sitä joko virallisen asemansa takia tai sitten asenteiden muokkaajina.

Terveeseen yhteisöön kuuluu myös jonkin asteinen ”nujakointi” - tyyliin ”puunne lehdet varjostavat meitä, miksi tarkkailette meitä, miksi ette korjaa yhteistä rajapolkuamme” jne. Mutta maailma on avoin sopimisille. Joskus voi jopa aidosti suuttuakin ja sitten pyytää anteeksi. Vihanpito on pahinta mahdollista naapuruutta. Tarkkailijoiksi ihmiset voivat ajautua, jos omassa elämässä ei ole riittävästi tapahtumia. Naapureiden elämä on aina erilaista ja siksi kiinnostavaa.

Viralliset säännöt auttavat selvissä ylilyönneissä, mutta pikkuasiat on syytä oppia selvittämään itse.

Mahdollisissa pikkukahakoissa voittaja on se, jonka itsetunto antaa varaa lähteä sovittelemaan asioita.

Sovittelussa kuitenkin molempien osapuolten tulee olla halukkaita tilanteen korjaamiseen.

Usein kannattaa todeta asioita, ei syytellä eikä kysellä. Toteaminen saa ihmiset itse ymmärtämään, mistä on kysymys. Isottelu on pienisieluisuutta ja itse asiassa ammatillisesti tulkiten alemmuuden tunteen paikkaamista.

OLET NAAPURISI NAAPURI! Mieti, mitä itse odotat siirtolapuutarhan naapuruudesta. Jokainen on kuitenkin velvollinen välttämättömiin naapuruuteen ja kanssakäymiseen. Minkälaista naapuruutta toivot tai tarjoat?

SUOJAA JA VARJELE NAAPURIASI! Silloin voit odottaa samaa. Ymmärrä erilaisuutta. Itsekin olet erilainen. Sinun kuvasi piirtyy naapuruudenkin kautta, samoin naapurisi. Näin ei käy vain siirtolapuutarhassa, vaan myös kaupungin kerrostaloissa.

Ihminen todentuu toisten ihmisten kautta.

MYÖS JOULUNA!

HYVÄÄ JOULUN AIKAA Teksti: Pirkko Lahti Kuvat: Raimo Ikonen Siirtolapuutarha 5/2016

11

Jäsenyhdistys esittelyssä

Kaupunki kaavoitti vuonna 1951 Joensuun Linnunlahdelle - silloin maaseutumiljööseen lähelle Pyhäselkä-järven rantaa palstoja siirtolapuutarhaalueeksi. Joensuun siirtolapuutarhayhdistys perustettiin samana vuonna. Ranta siirtyi kaupungin maansiirtotöiden takia kauemmas.

Sittemmin alueen lähiympäristöä on muutenkin rakennettu. Metsää, viheralueita ja lenkkeilymaastoa on kuitenkin jäljellä. Alueen viereisen autotien toisella puolella naapureina ovat kasvitieteellinen puutarha Botania sekä ravirata ja laululava.

Pyhäselän rannalla pienen matka päässä alueesta on yhdistyksen sauna, joka on rakennettu 1960.

Siitä lähtien on kylpijöitä riittänyt. Aluksi saunan lämmittämisestä vastasivat sopimuslämmittäjät.

Nykyisin mökkiläiset lämmittävät itse saunan, jossa on naisten- ja miestenpuolet erikseen. Lämmitysvuoro sattuu joka kolmas kesä. Laiturilta on mukava pulahtaa uimaan muulloinkin kuin saunailtoina.

Kakkuarpajaiset kuuluvat juhannusaattoon Yhdistyksellä on toimintaa koko vuoden ajan, vaikka kesäaika on tietysti aktiivisinta aikaa. Tapahtumatoimikunta järjestää vuosittaiset lounas- ja kahvitapahtumat. Samalla saadaan yhdistykselle tuloja. Vuoden aloittaa hernerokkalounas laskiaisen aikoihin.

Pääsiäiskahvit tarjotaan palmusunnuntaina leivonnaisineen. Useana vuonna on järjestetty helatorstain myyjäis- ja kahvitapahtuma. Nämä ovat avoimia tilaisuuksia muillekin kaupunkilaisille.

Kevät on puutarhureille aina uuden kasvun aikaa.

Kevättalkoot virittävät kesäajan alkuun. Ne ovat jokavuotiset yhteisten alueiden haravointi- ja siivoustalkoot. Talkoosoppa tarjotaan kaikille osallistujille. Talkoihin osallistuminen pienentää myös talkoovelvoitetta, joka on kuusi tuntia á 5 euroa.

Linnunlahden kesä jatkuu juhannuksenaaton lipunnostolla ja kakkukahveilla. Usein on musiikkia ja yhteislaulua ainakin. Kakkuarpajaiset kuuluvat aaton jokavuotiseen ohjelmaan.

12

Siirtolapuutarha 5/2016

Linnunlahden siirtolapuutarhan perinteitä:

Hernerokkalounas laskiaisena, pääsiäiskahvit ja helatorstain myyjäis- ja kahvitapahtuma Kesä kuluu mökkiläisten puuhatessa omilla tonteillaan. Kesäaikaan yhteisiä sunnuntaikahveja järjestetään Keskusmajalla, jos kahvinkeittäjä löytyy.

Myös kaupunkilaiset ovat tervetulleita kahveille.

porukka. Tilan yhteydessä on keittiö uuneineen, jääkaappeineen ja pakastimineen. Siellä voi vaikka pyöräyttää kahvipullat. Ja tietysti keittää monet keitot.

Kirpputorimyyntiä talkoovoimin

Samaan aikaan sunnuntaikahvien kanssa yhdistyksen kirpputori on auki huoltorakennuksen päädyssä. Sitäkin pyöritetään talkoovoimin.

Keskusmaja on yhteisten tapahtumien pitopaikka.

Se on rakennettu talkoilla ja otettiin käyttöön vuonna 1990. Siinä on suuri tupa, jossa on pitkät pirtinpöydät, joten sinne mahtuu suurempikin

Valtakunnalliseen Avoimet puutarhat -tapahtumaan olemme osallistuneet joka vuosi. Portit ovat olleet auki kiitettävästi, ja puutarhanhoidosta kiinnos-

tuneita ihmisiä on kierrellyt tonteilla. Jokainen puutarha on omanlaisensa ja viljelijänsä näköinen.

Toisella on vain kukkatarha, toisella taas enemmän kasvimaata ja hyötykasveja. Viljelijä saattaa rakastaa ruusupensaita, jonkun pionit kukoistavat.

Jollakin on liljojen valtakunta, toisella kukoistavat monet eri perennalajit . Joku kasvattaa perunoita, toinen kurpitsoja. Jollakin rehottavat yrtit, ja jollakin vadelma- ja muut marjapensaat. Kirsikkapuita, omenapuita, luumupuita ja tyrniä, niitäkin on vaihdellen eri tonteilla. Polkujen viereiset pensasaidat on pyritty pitämään yhtenevinä. Mökkien paikka tontilla on myös määrätty niin, että puutarha-alue on aina etelään päin.

Joulukuussa puurojuhla Olemme tehneet yhteisiä retkiä alkuajoista lähtien.

Kuopion siirtolapuutarhassa olemme käyneet useaan otteeseen. Joensuun Utran siirtolapuutarhan kanssa vierailimme aiempina vuosina vuorotellen.

Viime vuosina on järjestetty enimmäkseen retki johonkin läheiseen kesäteatterikohteeseen.

valoa puutarhaansa elokuun viimeisen lauantain pimentyvänä iltana, jos sää vain sallii. Puutarhat muuttuvat maagiseksi satumaailmaksi.

Toiminta ei suinkaan pysähdy, kun kesä loppuu.

Elokuun lopulla pidetään länsirannikolta Linnunlahdelle kotiutunutta Venetsialaista iltaa.

Lyhtyjen ja tuikkujen avulla mökkiläiset luovat

Perennamarkkinat syyskuussa tuovat yhdistykselle tuottoja. Mökkiläiset voivat tuoda taimia muille myyntiin. Se on odotettu syksyn tapahtuma.

Syyslounas, yleensä kaalikeitto leivän ja kahvin ja

leivonnaisen kera, tuo ihmisiä yhteen syksylläkin haravoinnin ja muiden syystöiden lomassa. Linnunlahden siirtolapuutarhan vuoden kierto päättyy marraskuun kaamoskahveihin ja joulukuun yhteiseen puurojuhlaan.

Teksti: Seija Salminen Kuvat: Teuvo Myller Siirtolapuutarha 5/2016

13

Rakkaus siirtolapuutarhaan hiipi sydämeen jo lapsena

14

Siirtolapuutarha 5/2016

Tamperelainen, toisen polven viljelijä Hannele Mäkelä on viettänyt kesät siirtolapuutarhassa 3-vuotiaasta lähtien.

Nykyään kesäpäiviä hänen kanssaan viettävät mökillä puoliso, kolme aikuista lasta puolisoineen ja seitsemän lastenlasta.

-Kuinka monella kaupunkilaislapsella on niin hyvät mahdollisuudet kesäisin saunoa, uida ja olla kuin maalla keskellä kaupunkia? Hannele Mäkelä kysyy lapsuuttaan pohtiessaan.

-Vanhempani aloittivat siirtolapuutarhamökin rakentamisen vuonna 1949 - heti, kun Raholan siirtolapuutarhayhdistys oli perustettu.

Lapsuus ja nuoruus siirtolapuutarhassa olivat opettavaista ja rikasta aikaa.

-Isäni Kauko Lahti oli puuhakas mies, joka oli aina mukana, kun järjestettiin tapahtumia. Hän kävi mökin rakentamisen ohessa vuonna 1949 ensimmäisen Siirtolapuutarhaliiton järjestämän Lepaan puutarhakurssinkin. Isä oli mukana myös rakentamassa talkoilla Raholan ensimmäistä saunaa vuonna 1952. Saunaisäntänä hän toimi monta vuotta.

Elämää siirtolapuutarhassa Hannele Mäkelä kuvailee elämäntavaksi - mutta joskus siinäkin on omat hankaluutensa.

- Miksi me niin usein jahtaamme naamat kireinä muiden virheitä, hän kysyy ja muistuttaa, että toimimme siirtolapuutarhassa ja teemme erilaisia asioita yhteiseksi hyväksi. Olemme samalla puolella – ja myös uuden yhteisen toiminnan aloittaminen on sallittua.

Oman yhdistyksensä, Raholan siirtolapuutarhayhdistyksen puheenjohtajana toimiva Hannele Mäkelä miettii, että siirtolapuutarhayhdistyksen johtokunnalta vaaditaan paljon.

- Totta vieköön yritämme hiki hatussa saada aikaiseksi uusiakin asioita, mutta kaikesta huolimatta tilanteet joskus vain kärjistyvät, hän harmittelee ja jatkaa, että onneksi huumori laukaisee monet hankalatkin tilanteet.

- Talkoot lujittavat yhteisöllisyyttä ja tuottavat tarpeellisia työsuorituksia, Hannele Mäkelä muistuttaa.

- Työ yhdistyksessä on vapaaehtoista - se on usein myös iloista ja antoisaa. Entisaikaan hoidettiin yhteisiä asioita yhteishengessä ja otettiin enemmän huomioon muiden mielipiteet. Vaikka uudistuksiinkin pitää siirtolapuutarhoissa panostaa, on tärkeää säilyttää myös vanhoja, hyviksi ja toimiviksi havaittuja toimintatapoja ja asioita.

Tamperelainen Hannele Mäkelä pohtii, että siirtolapuutarhaliike on arvokas, yli satavuotias kaupunkikulttuuri-ilmiö, jolla on myönteisiä terveydellisiä ja sosiaalisia vaikutuksia.

Siirtolapuutarhat sijaitsevat yleensä lyhyen ja helpon matkan päässä kaupunkien keskustoista.

Mökillä kolmannes vuodesta Hannele Mäkelä muuttaa miehensä kanssa mökille heti toukokuun alussa ja takaisin kaupunkikotiin elokuun lopussa.

-Joka vuosi odotan lämmintä ja kaunista kesää – olen kesäihminen, hän tunnustaa.

Siirtolapuutarhamökistä haaveilevaa Hannele Mäkelä neuvoo selvittämään jo ennen ostopäätöksen tekemistä, minkälaista elämä siirtolapuutarhassa on ja miten siellä toimitaan, koska siirtolapuutarhassa toiminnasta vastaa yhdistys, jolla on omat sääntönsä. -Yhdistyksellä on myös puheenjohtaja, hallitus ja toimikuntia, jotka keskittyvät eri asioiden hoitamiseen ja järjestämiseen.

Mökkiläisillä on hyvin erilaiset ammatit ja taustat.

Siirtolapuutarha tarjoaa kaikille mahdollisuuden esimerkiksi luomuviljelyyn ja monenlaisten kasvien kasvattamiseen sekä yhteiseen toimintaan.

Hannele Mäkelä esittää näin joulun alla kolme pientä toivomusta yhdistyksien viljelijöille: - Toivon, että yhdistyksien johtokunnat ottaisivat tehtävänsä vakavissaan, sillä kun on lupautunut jotain tehtävää hoitamaan, sen hoitaminen ei ole enää vapaaehtoista.

- Toivon tehtäviä hoitavilta henkilöiltä aktiivisuutta omien näkökantojensa esiintuomisessa.

- Toivon kaikkien viljelijöiden osallistuvan enemmän toimintaan - johtokunta ei ole kaikkien yhteinen työrukkanen.

Teksti: Jaana Veikkola-Virtanen Kuvat: Eija Ahvonen, Anneli Rivasto, Jaana Veikkola-Virtanen

Työtä siirtolapuutarhaaatteen hyväksi Hannele Mäkelä toimi Siirtolapuutarhaliiton taloudenhoitajana vuosina 1989 – 2009: sitä ennen hän oli liiton tilintarkastaja 3 vuotta.

Raholan siirtolapuutarhayhdistyksen taloudenhoitajana hän oli 17 vuotta. Oman yhdistyksensä puheenjohtajana hän on toiminut vuodesta 2007 lähtien ja on ollut mukana mm. työryhmässä toteuttamassa yhdistykselle uutta saunaa, joka valmistui Pyhäjärven rannalle vuonna 2010.

Siirtolapuutarha 5/2016

15

Muistot rakentavat minuuttamme. Joulu on erityistä aikaa, jolloin muistellaan läheisiä. Myös esineet, kuvat ja kalusteet herättävät meissä muistelijan.

Keräilijäsielu puutarhassa Teksti: Paula Toiviainen Kuvat: Raimo Ikonen

Bjarne Grönroos iloitsee tehdessään löydön roskalavalta. Osan vanhoista tavaroista hän lahjoittaa siirtolapuutarhayhdistyksensä museon käyttöön. Korjauskelpoiset fillarit hän lahjoittaa niitä haluaville.

Muinaiset petankikuulat olivat puuta. Kuvan kuulat on päällystetty verhoilunastoilla.

”Kierrätys, kunnostus ja keräily” Vierailtaessa Bjarne Grönroosin siirtolapuutarhamökillä Helsingissä jutustelu alkaa kuin itsestään. Tarinat ovat tärkeitä Bjarnen harrastuksessa, keräilyssä.

Bjarne hoitaa talkootyönään siirtolapuutarhaalueensa vuosittain toistuvia hylätyn tavaran ja jätteen lajittelu- ja valvontatehtäviä monien muiden tehtäviensä lisäksi. Alueelle säännöllisesti tilattavilta roska- ja kierrätyslavoilta voi tehdä löytöjä. Lavalle päätyy vanhaa, käyttökelpoistakin tavaraa, kuten pienellä korjauksella hyvin toimivia polkupyöriä, vanhoja huonekaluja ja käyttöesineitä.

Kiinnostus ja kokemus ovat auttaneet näkemään esineiden arvon. Bjarnen mökissä on esillä komea kokoelma paitsi siirtolapuutarhasta, myös ympäri kaupunkia roskalavoilta löytyneitä aarteita. Keräily 16

Siirtolapuutarha 5/2016

alkoi Hietsun kirpputorin perustamisen aikoihin, kertoo Bjarne Grönroos.

-Tykkään vanhoista, oikeasta puusta tehdyistä kunnon huonekaluista. Teetin juuri perinteisen mallin mukaan keinutuolin.

Bjarnen mökissä on ikonikokoelma. Tunnelmalliset kuvat ovat päätyneet seinälle.

-Ei siksi, että ne olisivat erityisen arvokkaita, mutta teki pahaa nähdä ne roskien seassa. Arvokkaammat ovat kaupunkiasunnossa, hän kertoo.

Seinällä on myös mökin mukana peritty maalaus Krokkaukot, jonka maalasi 1968 R. Sampokallio.

Rahallisen arvon sijaan maalaus kertoo tarinaa siirtolapuutarhan perinteestä ja historiasta ja ansaitsee siten paikkansa seinällä. Bjarne esittelee erityisiä aarteita: kauniita, vanhoja pientyökaluja ja yli 100 vuotta vanhoja puusta tehtyjä petanque-kuulia,

Stukki on toiminut piispojen päähineentekijä S. Koposen apuvälineenä.

Puuhellan päällä kuumennettavaa silitysrautaa käytettiin viimeistelyyn.

jotka on pinnoitettu huonekalunastoilla ja joiden pinta on patinoitunut todella kauniisti.

Mökin edellinen asukas, Bjarnen anoppi oli modisti, joka teki työkseen mm. Suomen piispojen päähineet. Anopin käyttämä stukki kuuluu Bjarnen arvotavaroiden kokoelmaan ja kertoo osaltaan paikan tarinaa.

Historia ja vanhat esineet eivät liity Bjarnen omaan työhistoriaan. Keräilyn teemat ja esinekokoelma ovat kehittyneet vuosien kuluessa.

-Kai se on sitä, että keräilijäsielulle tekee pahaa kun näkee, että ihmiset heittävät pois kauniita esineitä, Bjarne sanoo.

Jouluperinteistään Bjarne Grönroos mainitsee kaksi.

Toinen on sukuhaudalla hiljentyminen, toinen on suvussa kulkeneen vanhan kynttilänjalan esille laittaminen.

kas kas -kengät kiiltäviks ja jortsuihin.

Vanhat Hackmanin aterimet ovat edelleen monen mökin arkipäivää.

Leikkurin ja möyhentäjän yhdistelmä.

Käsikäyttöinen pyykinpesuaparaatti. Kansi auki ja pyykit , vesi ja pesuaine sisään.

Kansi kiinni ja kammesta pyöritetään kolme kertaa vasempaan ja kolme oikeaan.

Muista huuhdella!

Savikiekko kutsuu saapumaan jälleen Roomaan.

KIMBLE-peli on ollut kestosuosikki jo 1960-luvulta alkaen.

Kuvan yksilö on alkuajoilta.

Hyötykasvitutkija Toivo Rautavaara kirjoitti kasveja käsittelevää kirjallisuutta, hänellä oli mökki Talin siirtolapuutarhassa.

Jälkiä historiahuoneessa Talin siirtolapuutarhan vuonna 2006 katsojille avatun historia-huoneen kokoelmat karttuvat vuosi vuodelta. Viimeisimpien löytöjen joukossa on pallon muotoinen metallinen, käsin veivattava pesukone.

Museohuoneen näyttelyesineet on järjestänyt ja kirjannut vapaaehtoistyönään Riitta Kuortti. Tähän tehtävään hänet pyydettiin alunperin sihteerin ammattitaitoihin kuuluneiden organisointitaitojen perusteella. Riitta kertoo esineiden historiasta lahjoittajien välittämien tietojen perusteella säilyneitä tarinoita. Hän käsittelee esineitä huolella ja rakkaudella innostuen niin uusista kuin vanhoistakin kokoelman osasista.

Alun perin Talin siirtolapuutarhayhdistyksen hallinnassa olevan punaisen rakennuksen vintille ja komeroihin kertyneet vanhat esineet Riitta Kuortti lajitteli ja järjesti selkeästi hahmotettavaksi näyttelyksi. Vanhoja viljelyksessä käytettyjä esineitä ja mm. taloustavaraa on löytynyt palstoilta maata kaivettaessa, purkumökeistä ja säilytystiloja raivattaessa. Kaikki esineet ovat Talin mökeiltä lahjoitettuja. Kokoelma käsittää myös valokuvia vuosikymmenien ajalta. Kuvissa näkyy asukkaiden

perinteitä, sosiaalista elämää, ruokatarvikkeiden viljelyä, varallisuuden vähittäistä karttumista ja näin myös valokuvauksen historiaa moneltakin kannalta katsottuna - mitä kuvattiin ja miltä haluttiin sen näyttävän. Väreistä tunnistaa eri vuosikymmenten otokset. Yhteiskuvissa kerrottiin yhdistystoiminnasta ja sen tärkeistä tapahtumista.

Kaunis oljista punottu käsilaukku.

1950-luku.

Riitta Kuortti saa museohuoneen kävijöiltä usein palkaksi työstään kiittävää palautetta tarinankerronnasta, ystävällisyydestä ja hymystään.

-Nykyään minulla on hyviä agentteja, jotka auttavat esinekokoelman kartuttamisessa, hän kertoo.

Kirjakokoelman helmiä on mm. osa Toivo Rautavaaran puutarhanhoitoa käsittelevästä kirjastosta.

Mukana on niin vanhoja sarjakuvia kuin uskonnollisia niteitäkin. Esineiden joukossa on HetekaHelsingin tehtaan nukenvaunut, Slev-merkkinen lämmitin, perunajauhon valmistuslaite, työkaluja, tekstiilejä, koriste- ja käyttöesineitä. Viirit, liput ja palkintopokaalit kertovat perheiden harrastuksista ja siirtolapuutarha-alueiden välisestä yhteistoiminnasta niin Suomen maan rajojen sisä- kuin ulkopuolellakin.

Heteka, joka tunnettiin sängyistään, valmisti myös nukenvaunuja.

Jäsenyhdistys esittelyssä

Ensi vuonna 100 vuotta täyttävän Suomen kanssa on suomalainen siirtolapuutarhakulttuuri lähes samanikäistä, oikeastaan jopa muutamaa vuotta vanhempaa. Valmarin ryhmäpuutarha Valkeakoskella on Siirtolapuutarhaliiton jäsenjärjestöistä pienin ja yksi nuorimmista, vuonna 1993 perustettu.

Valmarissa voi kuitenkin aistia vahvaa, Suomen itsenäisyyden alkuajoilta asti kumpuavaa kulttuurin havinaa. Aivan puutarhan vieressä Valmarinniemellä sijaitsi aikoinaan runoilija V.A. Koskenniemen kesänviettopaikka, jossa hänen luonaan vieraili mm. Eino Leino, ja josta on vielä jäljellä alkuperäinen savusauna. Läheinen Mallasvesi luo omaa viehättävyyttään ryhmäpuutarhan alueelle, sillä puutarhalta on rantaan vain ”kivenheitto”.

Kirkasvetiseen järveen on mukava pulahtaa aamuuinnille tai kipaista vilvoittelemaan saunan löylyjen lomassa.

Valkeakosken kaupungilta vuokrattu alue on vanhaa maanviljelysmaata, josta tosin oli pintamulta kuorittu pois ennen ryhmäpuutarhan perustamista.

Yhdistyksen puheenjohtaja Väinö Kuismanen yhdessä Anneli vaimonsa kanssa esittelee ylpeänä kodikasta, hyvin hoidettua aluetta: - Meidän mökkikautemme alkaa huhtikuussa ja jatkuu aina talventuloon saakka, ja suurin osa 12 palstan omistajista viettää koko kesän palstallaan.

Tämä on meidän toinen koti sanan varsinaisessa merkityksessä. Kyllähän täällä voisi oleskella vaikka ympäri vuoden, mutta vakituinen asunto tämä ei voi olla. Osoite täytyy olla jossain muualla. Tällä hetkellä yksi jäsenistä on tamperelainen, kaikki muut ovat koskislaisia.

Yhtä, vielä rakenteilla olevaa mökkiä lukuun ottamatta palstoilla olevat 25 neliön mökit ovat valmistuneet vuonna 1996. Mökin lisäksi 400 neliön palstalle saa rakentaa 10 neliön talousrakennuksen ja 7 neliön puuvajan. Talousrakennuksessa on tietysti suomalaiseen kesänviettoon olennaisesti kuuluva sauna saniteettitilojen ohella. Kaikkien mökkien tulee olla ulkonäöltään samanlaisia ja punaiseksi maalattuja, ulkorakennusten väriksi on päätetty keltainen.

18

Siirtolapuutarha 5/2016

Valmarin ryhmäpuutarhassa aistii suomalaisen kulttuurin havinaa Vaikka vierailin puutarhalla syyskuun loppupuolella, saattoi siellä nähdä viljelijöiden rakkauden perennoihin ja kesäkukkiin. Niitä oli palstoilla runsaasti ja lisäksi sisääntuloa koristi usean neliön suuruinen kivikkopuutarha-alue, josta pitää huolta aktiivinen jäsenperhe. Kukat saavatkin omena- ja luumupuiden sekä marjapensaiden ohella vallata varsinaiset viljelypalstat, sillä hyötypuutarhalle on tilaa vuokra-alueeseen kuuluvalla ns. takamaalla.

Paviljongissa rupatellaan ja paistetaan lättyjä Jäsenten yhteisenä tilana toimii paviljonki.

- Sinne me kokoonnutaan ihan ex-tempore -tyylillä viettämään iltaa. Paistellaan lättyjä, keitellään kahvia ja rupatellaan maailman menosta, kertoo Väinö Kuismanen.

- Elokuun viimeisenä lauantaina vietetään Valmarinniemen majalla saunaillan merkeissä

Väinö ja Anneli Kuismanen vierellään vielä syyskuussa komeasti kukkiva miljoonakello.

syyskauden päättäjäisiä. Siellä sitä vasta on herkkuja mahan täydeltä, kun nyyttikestiperiaatteella jokainen mökkiläinen tekee jotain lähinnä oman puutarhan tuotteista, kehuvat Väinö ja Anneli yhteen ääneen. Ihan herahti vesi tämän jutun kirjoittajankin kielelle, kun kuulin tämänvuotisen ruokalistan: itse leivottuja sämpylöitä yrttilevitteen kera, kasvispiirakkaa ja paahdettuja artisokkalastuja ja jälkiruuaksi marjarahkaa ja omenapiirakoita kahvin kera.

Valmarin ryhmäpuutarha pähkinänkuoressa: Ryhmäpuutarhan palstat: 400 m2 ja lisäksi erillinen hyötypuutarha-alue.

Alueen kokonaispinta-ala noin 3 hehtaaria Nykyinen vuokrasopimus voimassa Valkeakosken kaupungin kanssa vuoteen 2025.

Pakolliset kustannukset kullekin jäsenelle muodostuvat jäsenmaksusta ja vuosivuokrasta.

Mökin rakennusala 25 m2 + makuutilat yläkerrassa, Talousrakennus 10 m2 ja puuvarasto 7 m2.

Sauna ja WC talousrakennuksessa.

Matkaa Valkeakosken keskustaan noin 5 km.

Suurin osa Valmarin ryhmäpuutarhan viljelijöistä on alkuperäisiä ja nyt jo eläkeikään ehtineitä. Siksi teatteriretket ja tutustumiskäynnit muihin siirtolapuutarhoihin ovat vähentyneet, samoin alueella järjestetyt yhteiset tilaisuudet.

- Pidettiin me aiemmin hiihtokilpailujakin alueen ympäri, mutta kyllästyttiin, kun peräkkäin oli niin monta lumetonta talvea. Nyt ovat sukset saaneet olla rauhassa saunan vintillä. Tänä vuonna meillä tosin oli jo toistamiseen puutarhalla Avoimet puutarhat -tilaisuus. Esiteltiin puutarhaa ja paistettiin lättyjä.

Myynnissä oli omia mehuja ja hilloja. Ja suosittuja ovat olleet myös peräkonttikirppikset, kertovat Väinö ja Anneli alueen harrastetoiminnasta.

Teksti ja kuvat: Irja Appelroth

Siirtolapuutarha 5/2016

19

Minun puutarhani

Minusta tuli siirtolapuutarhuri keväällä 2000, kun ostin naapuriltani käytetyn polkupyörän. Olin kävellyt usein joen rantaa pitkin Oulunkylän siirtolapuutarhan ohi. Puutarhan pääportti oli alueen toisella puolella, jonne en koskaan ollut jaksanut mennä jalkaisin, mutta nyt poljin sinne nopeasti uusvanhalla pyörälläni.

Ilmoitustaululla oli mökin myynti-ilmoitus. Mökki oli vaaleanvihreä, mutta auringonpaisteessa hyvän mielikuvituksen ja tahdonvoiman avulla se näytti melkein vaaleankeltaiselta, unelmieni kartanorakennuksen väriseltä.

Pyysin lähipiiriltä apua mökin kunnon arvioimiseksi. Isäni seisoi selkä mökkiin päin puutarhaa katsellen ja totesi: ”Tarjoa satatuhatta tästä puutarhasta ja laita dynamiittia tuon mörskän alle.”

Tässä kohdassa haluan muistuttaa lukijoita siitä, että Suomessa elettiin tuolloin markka-aikaa.

Mörskä on pysytellyt pystyssä, routimisen takia tosin eri suuntiin kallistellen, kaikki nämä vuodet.

Maali on pitänyt sen yllättävän hyvin koossa. Nyt hiukan huolettaa mökkini tulevaisuus, kun maali on alkanut rapista pahasti.

Puutarhassa olen alusta asti tehnyt ainakin melkein sen, mikä on pakko. Aina en ole ehtinyt. Yhdistyksen hallituksessa toimiessani olin mukana alueen tarkastuskierroksilla ja jouduin kirjoittamaan omalle mökilleni huomautuksia orapihlaja-aidan juurella polun puolella kasvavien rikkaruohojen takia.

Aikaansaamattoman

PUOLIVILLI PARATIISI

Haluankin rohkaista kaikkia siirtolapuutarhureiksi.

Kerrostalossa kasvaneena uusavuttomana ja aikaansaamattomana, lue laiskana, yh-äitinä, minustakin tuli iloinen ison mökkilainan maksaja, joka pärjää tämän harrastuksen parissa. Hyvin, huonosti tai hyvin huonosti, riippuu keneltä kysytään.

Joskus alkuvuosina seisoin marjapuskassa ihmettelemässä, mitä sille pitäisi tehdä, kun kaksi naista pysähtyivät portilleni. He eivät nähneet minua, mutta minä kuulin, kuinka he tuumivat, että uusi mökkiläinen on ehkä kouluja käynyt, mutta ei se mitään kukkapenkin hoitamisesta tiedä. Kuinka väärässä nuo rouvat olivatkaan!

Tiedän kaiken mahdollisen kukkapenkin hoidosta.

Olen ostanut, lainannut ja myös lukenut alan kirjoja ja lehtiä ja käynyt kursseilla. Olen ostanut työkaluja, hanskoja, multaa, lannoitteita, taimia ja siemeniä.

Monta kertaa. Toteutus vain puuttuu.

Iso kiitos kuuluu kuitenkin lähipiirilleni. Alkuaikoina silloinen seinänaapurini kävi nyppimässä

20

Siirtolapuutarha 4/2016

rikkaruohoja kukkapenkistäni. Valitettavasti hän ei enää ehdi, kun meni ostamaan oman mökin saman polun varrelta.

Yli kahdeksankymppiset vanhempani tulevat säännöllisesti Lahdesta Helsinkiin retkelle ja siinä sivussa turboilevat työpäivän verran minulta rästiin jääneitä töitä kuntoon palstallani. Olemmekin tuumineet, että minun onnekseni emme enää elä maatalousyhteiskunnassa vaan saan ruokaa kaupasta. Muuten voisin kuolla nälkään. Tosin silloin ei tarvitsisi huolehtia liikakiloista. Veljestänikin tuli maanviljelijä, joten minä olen se meidän perheen ainoa omena, joka putosi kauas puusta. Korkealta, pää edellä ja kovalle alustalle.

Parasta puutarhassani ovat komeasti kukkivat omenapuut ja naapurilta saatu harmaamalvikki.

Niiden kukkia ihaillessa katse on niin korkealla, ettei se osu rikkaruohoihin. Onneksi rikkakasvit häviävät viimeistään talven aikana. Vadelma-aidanteessakin kasvaa joka kevät uutta, tuoretta vuohenputkea.

Strömsö-ohjelman mukaan vuohenputken kitkeminen on lähes mahdotonta. Koska kasvi ei pidä leikkaamisesta, sen voi yrittää syödä hengiltä ja napsia siitä nuoria lehtiä kasvislasagneen. Ruokajuomaksi sopii samaisen ohjelman mukaan luomuvalkkari Bianco di Custoza Terre in Fiore. Lasagnevuoka on ostettu, mutta uuniin se ei ole vielä ehtinyt.

Inspiraatiota odotellessa testaan viinin.

Lempipaikkani ja -tekemiseni mökillä on istuskelu portailla oviaukossa. Siinä on varjossa auringolta ja samalla voi kuunnella kahvimuki kädessä kuistin radiosta iskelmää, suomipoppia tai klassista mielialan mukaan. Näköala ei ole kummoinen, kun edessä on pari metriä korkea vadelma-aita, mutta sen tuijottelu käy melkein meditaatiosta.

Mieli rauhoittuu kestämään keskeneräistä.

Minun puutarhani on kuin elämä itse tai ihmislapsen henkinen kasvu: aina kesken ja keskeneräisiksi ne useimmilta jäävätkin. Ja hyvä niin.

Teksti ja kuvat: Tarja Nousiainen Siirtolapuutarha 5/2016

21

Joulutervehdys Sinulle!

Kantolanniemen Spy. Tuula ja Aune Koskinen Sara ja Veikko Syyrakki Maria ja Hemppa Åberg Klaukkalanpuiston Rpy. Tuulikki Soisalo Veli ja Saija Immonen Erja Mononen Riitta Somero ja Pasi Rintamäki Joutsenvillan Eija Kai Spaak Sirkku ja Antti Pietilä Ilmari ja Liisa Väisänen Erkki Karulinna Litukan Spy. Leena Mimmi & Kari Anu & Leo Raili Irene & Heikki Maija & Petteri Heli & Hannu Annikki & Toivo Sirpa & Tapani Saara & Jukka Teija Kirsi & Esko Anja Luukko Katri Arja Marja-Liisa & Lasse Mäkilammen Rpy. Ääpälä Iines Haapakoski Sauli Palsa Pirjo ja Ilkka Timo ja Jesse Salmi Raija ja Järvinen Seppo Marttila Veikko Marttila Pirkko ja Harri Engman Anne ja Birger Saari Hilkka ja Vähämäki Sally Kanerva Ritva Grönholm Anna-Liisa Kujamäki Mirja Aaltonen Leevi JA Hilkka Nurminen Mirja ja Erkki Aaltonen Riitta ja Risto Karjalainen Anneli Koskinen Anna-Liisa ja Raimo 22

Siirtolapuutarha 5/2016

Nekalan Spy. Pertti Laitila ja Lassi Suomiset isot+pienet+Poju Eeva Ilmonen Raija + Kaisa Maarit ja Taavi Hellevi ja Pekka Kallion perhe Tokolat Hanna Kotamäki Aino Heino Päivi Karlstedt Eila ja Paavo Liisa ja Kari Martti ja Ritva Markku Mattila Ritva Riipinen Marja Myllymäki-From Eeva Vesanterä Pekka Aalto Teija Mäkinen Riitta, Jarkko, Unto ja Väinö Anita ja Antti Heinonen Marjatta Nieminen ja Henna Meeri, Timo ja Urho Koivula Henrik Huovila Helena Kuusisto Ari, Tarja ja Eetu Sinikka ja Erkki Sarapohja Niihaman Rpy. Tauno ja Silja Pekka Jokinen Tarja ja Ahti Jokinen Ritva Säger ja Opa Hakala Anni Hakala Leena ja Tuomo Penttilä Aino ja Antero Pentti ja Lea Jokinen Eila ja Erkki Hiltunen Birgitta ja Kari Virtanen Seniori Peltoset Pertti ja Raija Ruuskanen Paula ja Pekka Kuusela Heli Veneskoski Sinikka ja Vote Antti ja Maire Kurkikangas Marru K. Seppo J. Anne ja Matti

Vallilan spy Vera ja Pentti Järvinen Hannele Sievänen ja Veikko Oksanen Eeva ja Pekka Eija ja Paanis Irma ja Nunnu Helli sekä Raija ja Seija perheineen Kaisa ja Jaakko Korpisaari Olli Salìn Riitta ja Kaisa Minna ja Miia Riitta ja ”Korkki” Erna ja Pena Timolan Timot Kerttu ja Ida Anne, Hermanni ja perhe Ken Pennington Tellervo, Puolukka, Mesimarja ja Sipi-Kerttuli Anna, Outi, Heikki ja Nappi Miia, Pasi, Fanni, Aino ja Luppis Pirjo Uusvuo Marjo Posti Raija, Peko ja tytöt Maarit Tuuheasta Talin spy Mikko ja Raili Nevalainen Tiina Heloma Martti ja Hannele Jääskeläinen Lulu ja Timo Nenonen Satu Pasanen Ritva Wahlstén-Puska ja Timo Puska Pirkko Vikström Raimo ja Carita Koivurinta Pasi Korhonen ja Päivi Sillanpää Pentti ja Kyllikki Niittymäki

Rauhallista joulua ja onnellista vuotta 2017 kaikille viljelijöille Toivottaa Suomen Siirtolapuutarhaliiton hallitus

Rauhallista joulua kaikille siirtolapuutarhureille!

Hyvää joulua ja onnea vuodelle 2017 kaikille siirtolapuutarhureille

toivottavat Herttoniemen siirtolapuutarhurit

Vanhanmyllyn Spy

Erinomaisen mukavaa joulunaikaa kaikille viljelijöille ja siirtolapuutarhojen ystäville!

Vallilan spy

�������

Siirtolapuutarha-lehden tekijät ���������������� � toivottavat lukijoille ������ ����� �� ���� ���� � Rauhallista Joulua ja ���� � ���� � � Viihtyisiä lukuhetkiä 2017 � uudistuneen lehden parissa! �� �����

���

����

����

�����������

���������

���

������ ����

����

������� ������ ����� ������ �������

��� ���

� ����� �������������� �������

� ����

��������

������

���������

�

��� ������ � ������� �����

������

������������

���������������

���������������

� ����� ������� ��������� �����

��

��

������������

�������

��

�����������

��������

��

�������

��� ����� �������������������������

������

���

��

�����

�� �� ��� �� ����� ��

�������

��

��

��

����

����

���

� ���

������

���� ��������� ���� �������� ���� �������� �� ���� �������� ��� �������� ������

������ ����������������� ���

�������

��

� ���

� ���

�� ���

�� ����

�� ����

�� ����

�������

�������

������

�������

���

����

����� � �� ��� �� ������������������� � � ���� �� �� ��������� ��� ��� ����� ������ �� ���� ��� �� �������� �� �� ��� ����� ���������

��������

������

���������

������� �������������������� ������� ��� ��������� ������������� �������

������

��� ���

���

���

��

�

�

�� �� ���� �� �� ���������� ��� ����������������������� �������

�� ��� ������ � ������

������

�

�� ���

�

��������

��������

���

���

��������� ��������� ��������� ����� �����

��� �������� ��� ������

���

������

������������ ��������� ������ ���� ������� �������

������� ����� �������

��������

�������� ������

�������� ��� �����

��������

��������

����

Tilaa

Siirtolapuutarha-lehti ystävälle lahjaksi!

Pertti Laitila, Jaana Veikkola-Virtanen, Raimo Ikonen, Harri Savander, Irja Appelroth, Maarit Humaloja, Pirkko Kilpeläinen, Asta Korppi, Maija Manninen ja Tina Wessman

Siirtolapuutarha 5/2016

23

Tule mukaan jäsenmatkalle Berliiniin maailmanluokan puutarhanäyttelyyn 14.-18.9.2017!

Saksassa järjestetään joka kymmenes vuosi kansainvälinen puutarhanäyttely – IGA. Ensi vuonna Berliinissä järjestettävä IGA on siis ainutlaatuinen tapahtuma ja Siirtolapuutarhaliiton jäsenmatkan pääkohde. IGA keskittyy mielenkiintoisimpiin ja uraauurtavimpiin maisemointi- ja kaupunkisuunnittelun hankkeisiin ympäri Saksaa.

Vuoden 2017 näyttelyn teema on Urbaanin maiseman tulevaisuus.

Ilmoittautua voi nettilomakkeella, sähköpostitse tai kirjeitse. Ilmoittautuessa tulee ilmoittaa nimi, joka on yhdenmukainen passissa olevan nimen kanssa.

Lisäksi tarvitaan ilmoittautuneen syntymäaika, postiosoite, puhelinnumero, sähköpostiosoite sekä tiedot mahdollisesta erikoisruokavaliosta.

Kehotamme jo ilmoittautumisvaiheessa ottamaan matkustajavakuutuksen, johon sisältyy peruutusturva oman tai läheisen äkillisen sairastumisen varalta.

Matkaohjelma torstai 14.09.

Kokoontuminen Helsinki-Vantaan lentoasemalla (T2) klo 15.00. Finnairin lento Helsingistä Berliiniin klo 17.00-17.55. Kuljetus Berliinin Tegelin lentokentältä hotellille. Tervetuloillallinen lyhyen kävelymatkan etäisyydellä hotellista. perjantai 15.09. Potsdam ja siirtolapuutarhavierailut Bussi noutaa ryhmän hotellilta klo 9.00. Suomenkielinen Opas/tulkki tulee mukaan. Ajo Potsdamiin (27 km). Vierailu Sanssoucin linnassa ja puutarhassa. Yhteinen lounas läheisessä ravintolassa.

Iltapäivällä vierailuja siirtolapuutarhoissa Potsdamissa. Noin klo 16.30 paluumatka Berliiniin, jossa noin 11⁄2 tunnin kiertoajelu. Hotellille saavutaan noin klo 19. lauantai 16.09.

Vierailu IGA –puutarhanäyttelyyn Bussi noutaa ryhmän hotellilta klo 9.00 IGAn–puutarhanäyttelyyn.

IGA sijaitsee Marzahn-Hellersdorfin kaupunginosassa, joka sijaitsee noin 20 km keskusta itään päin. IGAn kokonaispinta-ala on 103 ha, siitä 47 ha ”Gärten der Welt” alueella, joka on näyttelyn keskusta. IGAn pääportilta Kienbergpark liikennöi köysirata Seilbahn 25-30 m korkeudessa. Matkalla upeat näköalat yli koko puutarhanäyttelyalueen.

Matka on 1,5 km ja kestää 5 min. päättyen toiselle pääportille. Täällä on myös Besucherzentrum/ Info-keskus vierailijoille, näyttelyhalli ja toriaukio.

Bussikuljetus takaisin hotellille.

sunnuntai 17.09. Retkipäivä Leipzigiin Bussi ja opas/tulkki noutaa ryhmän hotellilta, ajo Leipzigiin (185 km). Matkalla pysähdys Raststättenin taukopaikalla. Opastettu vierailu siirtolapuutarhamuseossa Deutsches Kleingärtner Museum.

Museo sijaitsee autenttisella paikalla, täällä on vuonna 1864 perustettu Saksan ensimmäinen siirtolapuutarhayhdistys. Seuraavaksi opastettu vierailu Leipzigin yliopiston kasvitieteelliseen puutarhaan Botanische Garten. Täältä jatketaan Leipzigin vanhan kaupungin keskustaan, jossa lyhyt kävely ja lounas Leipzigin legendaarisessa Auerbachin Keller-ravintolassa. n. 17.00 Paluumatka Berliiniin, minne saavutaan noin klo 20. maanantai 18.09.

Viimeisen matkapäivän jokainen voi käyttää haluamallaan tavalla – ostoksilla, museoita kierrellen tai vaikka tutustumalla Berliinin kasvitieteelliseen puutarhaan ja museoon. Tai jos IGA:sta jäi jokin kiinnostava osa katsomatta, niin sinne voi palata.

Matkalaukut voidaan jättää hotellin tavarasäilytykseen. Klo 16.30 bussikuljetus hotellilta lentokentälle.

Finnairin lento Helsinkiin klo 19.10-22.00.

Matkan hinta ja maksuehdot Matkan hinta on 1 330 euroa/hlö. Yhden hengen huoneen lisä 185 euroa/hlö. Ilman huonekaveria matkustavan tulee ottaa yhden hengen huone.

Ennakkomaksu 300 euroa/hlö - maksuaika 14 pv ilmoittautumisen vastaanottamisen jälkeen. Loppumaksun eräpäivä on 14.7.2017. Liitto lähettää maksuista laskut, ensisijaisesti sähköisesti.

Sitovat kirjalliset ilmoittautumiset liiton toimistoon 13.3.2017 mennessä.

Vastuullinen matkanjärjestäjä on kotimainen Oy Kon-Tiki Tours Ltd, joka kuuluu Kilpailu- ja kuluttajaviraston ylläpitämään matkanjärjestäjärekisteriin (1929/00/Mj Mv) ja noudattaa kaikkia matkailualan yleisiä valmismatkaehtoja. Matkaehdot löytyvät liiton nettisivulta www.siirtolapuutarhaliitto.fi.

Matkalle osallistuu kaksi Siirtolapuutarhaliiton matkanjohtajaa.

Tiedustelut liiton toimistosta sähköpostitse osoitteeseen info@siirtolapuutarhaliitto.fi tai puhelimitse p. 010 3213 540 (arkisin klo 10-14).

Hintaan sisältyy: • Finnarin lennot Helsinki–Berliini–Helsinki turistiluokassa sis. istumapaikkavarauksen ja lentoverot • Majoitus 4 yötä hotellissa aamiaisella noutopöydästä (Hotel Crowne Plaza Berlin City Center****) • 2 x lounas, 1 x päivällinen ohjelman mukaan, 3-ruokalajin menut • Berliinin kaupunkikiertoajelu 15.09.

• Bussikuljetukset ohjelman mukaisesti • Suomenkielinen opas/tulkki 15.09. ja 17.09. ohjelman mukaan • Päivälippu IGA-Puutarhanäyttelyyn • Sisäänpääsyt ja opastukset: Sanssoucin linna ja puutarha, Deutsches Kleingärtner Museum / Siirtolapuutarha museo Leipzig, Botanischer Garten/ Kasvitieteellinen museo Leipzig • Berliinin kartat (engl. tai saksankielisinä) • Berliinin city-tax • palvelu- ja toimitusmaksut Matkan toteutuminen edellyttää vähintään 24 osallistujaa. Mukana kaksi Siirtolapuutarhaliiton matkanjohtajaa.

Kolumni

Suojaa ja varjelusta siirtolapuutarhassa Talven tullen lumi suojaa maata, kasveja, matosia, hyppyhäntäisiä, siilejä ja ruohonjuuria. Lumen peittäessä maan on myös helpompi tarkkailla pieniä jälkiä hangella: mikähän eläin siitäkin on hipsinyt. Jos lunta ei ole, niin ovatpahan ainakin varisseet lehdet, marraskuun myrskyjen kaatamat kuuset sekä viimeisinä puutarhan syystöinä kitketyt ruohonjuuret. Ne peittävät maan ja suojaavat pakkaselta. Lehtikate ehkäisee juuristoalueen liiallista jäätymistä. Tammen ja vaahteran lehdet sisältävät luonnollisia tanniinisia säilöntäaineita, joita voi kokeilla, jos pelkää kylmyyden lisäksi talvituhosieniä ja homeita. Koivun ja lepän lehdet muodostavat nopeasti kuohkeaa lehtimultaa maan pinnalle, vaaditaan enemmän, että tammen ja vaahteranlehdet hajoavat, mutta kun ne kuivuvat kevätauringossa, ne suorastaan murenevat käsiin.

Säännöllisesti kesän aikana käytetty maan kate tai vaihtoehtoisesti maanpeittokasvit pitävät maan pintarakenteen ilmavana samalla kun ne talven tullen eristävät kylmän pakkasilman maan lämmöstä.

Kasvukaudella kastemadoilla on jokin syy yöllisiin vierailuihinsa maan pinnalla, koska ne tietävät, että aina löytyy syötävää. Ilmava ja kuohkea maa eristää paremmin kuin kuorettunut ja kovettunut maanpinta, johon iskee helpommin rouste. Viime vuonna pakkaset tulivat pyytämättä ja yllättäen, kun ilma oli kuivaa eikä lumisateita saatu. Routa pureutui tavallista syvemmälle maan poveen, eivätkä kaikki puutarhan eliöt ja taimet tästä selvinneet.

Näin kauniita unelmankeveitä siemenlatvuksia muodostuu tarhapiiskusta, jota kukaan ei ole muistanut kitkeä.

Talvituhot olivat runsaat ja paljon taimia kuoli.

Lumipeite suojaa ja varjelee puutarhamaan elämää, joka talvehtii pehkuissaan lumivaipan alla.

Kun kesäkaudella on viljelty ja varjeltu marjoja ja siemeniä, linnut kiittävät, kun on tullut aika suojata ja varjella. Jouluaamuna varpunen kernaasti syö siemenen, viljanjyviä ja ruoanjätteitä, mutta ruokkii keväällä syntyvät poikaset pikkuötököillä, jotta poikaset saisivat kasvunsa vaatimia proteiineja.

Istuttamalla aroniapensas ja kiulukkaruusuja riittää pitkään säilyviä makoisia marjoja linnuille. Perennanvarsia tekee mieli syksyisin silputa kompostiin, mutta kauneimpia ja herkullisimpia - tykkäisivätköhän harmaamalvikista - kannattaa jättää talventörröttäjiksi maisemaan ja ruokkimaan eläimiä. Jalopähkämön siemenet maistuvat ja linnut saavat vatsantäytettä. Ne kiittävät meitä jälleen seuraavan kesän tullen syömällä runsaasti hyönteisiä, sääskiä ja muita pikkuötököitä ja iloitsevat, jos varustamme puutarhat pöntöillä myös talveksi. Uskolliset, talvehtivat paikkalinnut, kuten töyhtötiainen, hömötiainen ja sinitiainen suojautuvat pönttöihin talven puistattavilta viimoilta. Pakkasöinä pönttö voi myös pelastaa eläimen hengen.

Koska mikään ei ole mustavalkoista edes talvella, eläimet, ihmiset, kylmyys ja lumi voidaan kaikki nähdä enemmän tai vähemmän niin uhkana kuin mahdollisuutenakin puutarhan hyvinvoinnille.

Sinipallo-ohdake: kuulostaa herkulliselta, joku on jo voinut käydä maistelemassa.

Peippo syö siemeniä ja silmuja, siksi peippoja ja ihmisiä on hyvä olla sopivasti eikä liikaa. Jyrsijät voivat järsiä hedelmäpuiden kuorta, hiiret ja rotat hipsiä sisätiloihin levittämään myyräkuumetta. Ihmisistäkin voi olla vaivaa, jos he tulevat siirtolapuutarhamökkiin talvella luvattomasti elämöimään tai kivittämään rikki ikkunoita. Kylmyys tappaa taudinaiheuttajia siinä missä hyviksiä.

Liian lyhyt nurmikko kärsii jääpoltteesta, liian pitkä taas lumihomeesta. Siksi nurmikko jätetään syksyllä sopivan mittaiseksi, ei liian lyhyeksi eikä korkeaksi.

Jääpoltetta muodostuu, kun syksyllä routaantuneen maan pinnalle kertyy vettä ja se jäätyy kanneksi, joka ei päästä enää ilmaa läpi ja alla oleva elollinen on tukehtumisvaarassa. Lumihome ja muut talvituhosienet voivat iskeä runsaslumisina talvina, kun maa ei ole roudassa ja karikkeen pinnalla lämpötila on nollan tuntumassa. Lumihomeiden itiöt voivat itää pienessä pakkasessakin, mutta ne tarvitsevat lumipeitteen suojaa ja ravintoa: kasveja tai biojätettä voidakseen elää.

Varjellessaan puutarhaa, siirtolapuutarha ja puutarhuri varjelee ja suojelee elämää, geenejä ja tulevaisuutta. Kun kohtuullisuutta pyritään noudattamaan, kaikki tuottavat sopivan määrän ekosysteemipalveluita toinen toisilleen.

Teksti ja kuvat: Maija Manninen

Varjoliljan siemenkotia, syysasteria ja palavanrakkauden siemenkota

Siirtolapuutarha 5/2016 4/2016

25

Liitto kouluttaa ja osallistuu

PuutarhaSuomi 100 Ensi vuonna vietämme itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuotta. PuutarhaSuomi 100 -tapahtuma on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa vuonna 2017.

Suomen Siirtolapuutarhaliitto on tämän Puutarhanaiset ry:n järjestämän tapahtuman yhteistyökumppani.

Aika: Paikka:

pe 24.3. – la 25.3.2017 Allergiatalo, Paciuksenkatu 19, 00270 Helsinki

Puutarhanhoidon tuottama henkinen hyvinvointi on tiedetty ja kauan aikaa. Esimerkiksi siirtolapuutarha-aate syntyi 1800-luvun lopulla osaksi siksi, että työväestö saisi puutarhan kautta myös henkistä virikettä. Nykyisen kiireen aikakaudella puutarhanhoito antaa aikaa rauhoittua ja luo sisältöä elämään kaikissa elämänvaiheissa, vauvasta vaariin. PuutarhaSuomi 100 -tapahtuman tavoitteena on nostaa esille puutarha-alan ja kotipuutarhojen merkitys Suomen itsenäisyyden 100 -vuotistaipaleella, jotta ala ei jää muiden aiheiden varjoon juhlavuonna.

Monipuolinen tapahtuma koostuu kolmesta osiosta: näyttely (pe-la). Näyttelyssä esillä myös siirtolapuutarhat 100 vuotta. asiantuntijoiden antama tieto nykyajan kotipuutarhurin kysymyksiin rakentamisesta, kasveista ja niiden hoitamisesta sekä tulevaisuuden muutoksista kasvivalinnoista (pe) seminaari ’Kotipuutarhurin aikamatka itsenäisyyden ajasta tulevaisuuteen’ (la) Tapahtuma on osallistujille maksuton. Seminaariin vaaditaan ennakkoilmoittautuminen, koska osallistujamäärä on rajallinen. Lisätietoa ilmoittautumisesta saat ensi vuoden alussa omasta yhdistyksestäsi sekä liiton nettisivulta ja Facebook-sivulta.

Itsenäinen Suomi täyttää sata vuotta vuonna 2017. Se on Suomen suuri vuosi, joka rakennetaan yhdessä. Juhlavuosi synnyttää tekoja, elämyksiä ja ohjelmaa. Se elää koko Suomessa, koko vuoden 2017. Tekojen kautta tarkastellaan Suomen itsenäisyyden vuosisataa, nykyhetkeä ja tulevaisuutta.

Lue lisää: suomifinland100.fi

Tule Lepaalle huhtikuussa!

Siirtolapuutarhaliiton perinteisellä Lepaan puutarhanhoidon kurssilla on vielä tilaa.

Aika: Paikka: Jäsenhinta:

3.-7.4.2017 Hämeen ammattikorkeakoulu, Lepaa, Hattula 120 euroa

Hinta sisältää opetuksen ja täysihoidon oppilaitosmajoituksessa 2 hengen huoneissa. Rajattu määrä 1 hengen huoneita saatavissa lisämaksusta 40 euroa.

26

Siirtolapuutarha 5/2016

Tervetuloa mukaan viettämään antoisa viikko ainutlaatuisella siirtolapuutarhureille räätälöidyllä kurssilla, jolla oppinsa on saanut jo reilusti toista tuhatta siirtolapuutarhaviljelijää!

Mitkä ovat siirtolapuutarhayhdistyksen hallituksen vastuut ja velvollisuudet?

Mikä on yhdistyksen hallituksen asema, mitkä ovat hallituksen ja toimihenkilöiden tehtävät? Mikä vastuu yhdistyksen luottamushenkilöllä on? Mm. näistä asioista on luvassa lisäoppia Siirtolapuutarhaliiton jäsenyhdistyksilleen veloituksetta tarjoamalla yhdistystoiminnan kurssilla.

Aika: lauantai 1.4.2017 klo. 9:30-17:00 Paikka: Lahden Kotiniemen siirtolapuutarhan Puutarhapirtti, Ryytimaanraitti 2, 15230 Lahti Mitä?

Kurssin tavoitteena on antaa osallistujille perustiedot yhdistyksen hallituksen tehtävistä, vastuista ja valtuuksista sekä vinkkejä kokouksista, työnjaoista ja hyvistä toimintatavoista. Kurssin luennoitsijana toimii yhdistystoiminnan kouluttaja ja tietokirjailija Kari Loimu (www.kariloimu.fi).

Kenelle?

Kurssi on tarkoitettu liiton jäsenyhdistysten hallitusten/johtokuntien jäsenille, ja on erityisen hyödyllinen uusille jäsenille. Kurssille mahtuu 40 osallistujaa – ensisijaisesti enintään 2 henkilöä/yhdistys. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

Vuoden 2016 kurssi sai osallistujilta suositteluarvosanan 9,7 (skaalalla 0-10). Kurssin osanottajat sanoivat kurssista mm. näin: ”Iso aihe sopivasti jäsennelty yhdeksi päiväksi. Sain muutamia konkreettisia pointteja mukaan.” ”Kouluttajalla oli erinomaisen hyvä käytännönläheinen ja keskusteleva ote aiheeseen. Sen lisäksi, että hän selvästi osasi asian.” ”Auttoi miettimään että toiminnan on muututtava jäsenten tarpeiden mukaan.” ”Sain varmuutta omaan toimintaani hallituksessa, muiltakin tuli samoja kysymyksiä joita itse olisin esittänyt. Varmistui näin etten ole yksin ihmettelyineni.”

Yhdistykset, joiden henkilövalinnat tehdään vasta maaliskuussa, voivat varata kurssilta paikan ja ilmoittaa osallistujan nimen sitten kun valinnat on tehty.

Hinta Kurssi on osallistujille ilmainen. Siirtolapuutarhaliitto kustantaa kurssiohjelman ja tarjoilut (aamu- ja iltapäiväkahvit sekä lounaan), jäsenyhdistys vastaa kaikista osallistujien matkakuluista.

Ilmoittautuminen Sitovat kirjalliset ilmoittautumiset 17.3.2017 mennessä liiton toimistoon.

Ilmoittautua voit liiton kotisivujen ilmoittautumislomakkeella (kohdassa Jäsenet – Liiton tapahtumat - Ilmoittaudu) tai sähköpostitse osoitteeseen info@siirtolapuutarhaliitto.fi.

Mitä?

Kurssin opetus perustuu luentoihin, keskusteluihin ja leikkausharjoituksiin puutarhassa.

Lepaan ammattitaitoiset opettajat käsittelevät monipuolisesti mm. hyöty- ja koristekasveja, kasvitauteja ja tuholaisia sekä puutarhan leikkauksia.

Tervetuloa mukaan viettämään antoisa viikko ainutlaatuisella siirtolapuutarhureille räätälöidyllä kurssilla, jolla oppinsa on saanut jo reilusti toista tuhatta siirtolapuutarhaviljelijää!

Kenelle?

Kurssi on tarkoitettu liiton jäsenyhdistysten siirtolapuutarhureille, joilla on jo hieman kokemusta viljelystä. Kurssille osallistuvat suorittavat 3 opintopisteen arvoiset opinnot avoimessa ammattikorkeakoulussa. Kurssille mahtuu 20 osallistujaa (yksi per palsta), ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

Ilmoittautuminen Sitovat kirjalliset ilmoittautumiset 19.2.2017 mennessä liiton toimistoon. Ilmoittautua voit liiton kotisivujen ilmoittautumislomakkeella (kohdassa Jäsenet – Liiton tapahtumat - Ilmoittaudu) tai sähköpostitse osoitteeseen info@siirtolapuutarhaliitto.fi Siirtolapuutarha 5/2016

27

Mansikkapaikka

Perinteitä: Siirtolapuutarhojen omat laulut

Granu

JouluSmoothie

Siirtola puutarha

1 granaattiomenan siemenet ja mehu 1 banaani 2 mandariinia 1 persimon 2 dl mustikkajugurttia tilkka maitoa (lisää tarvittaessa) 2 tl sokeria (voi jättää pois) Ainekset tehosekoittajaan ja eiku nauttimaan.

Talipapan Kuutamosalaatti n. 750g perunoita (kiinteä lajike) 1 iso punasipuli Retiisinippu Tonnikalapurkki 2 hapanta omenaa n. 50g kaprismarjoja + purkin liemi Ruohosipulia (nippu) Tilliä (nippu) Kastike: 2,5 dl kermaviiliä 1-2 tl lihafondia 1 tl sellerisuolaa (voi jättää pois) 0,5 tl mustapippuria tai maun mukaan puolikkaan sitruunan mehu 1 tl sokeria Keitä perunat. Kuutioi jäähtyneet perunat ja omenat. Silppua tilli, ruohosipuli ja retiisi.

Sekoita joukkoon tonnikala ja kaprismarjat+liemi.

Valmista kastike ja sekoita lopuksi kaikki ainekset keskenään.

Laita valmis salaatti viileään vetäytymään. Koristele granaattiomenan siemenillä.

28

Siirtolapuutarha 5/2016

Siirtolapuutarha-lehdessä aletaan julkaista yhdistysten omia lauluja, yksi laulu kussakin numerossa. Kantolanniemen siirtolapuutarhan laulun on kirjoittanut vuonna 1981 silloinen kantolanniemeläinen Hellin Tauru. Laulun sävel on sama kuin Urjalan taikayössä.

Kun kaupungissa ahdistaa alan silloin suunnistaa mökilleni kohti Kantolaa.

Loppuu siellä kiire, juoksu kesän hedelmäinen tuoksu tulijoita vastaan tulvahtaa.

Se on niemi Kantolan, se on niemi Kantolan se on mökkikylä, paratiisi Kantolan, siellä viihtyy duunari, virkamies tai muurari menen sinne vaan niin uutta voimaa saan.

Ei täällä syytä murjottaa on aina seura mukavaa kun pensasaidan yli kurkottaa.

Me talkootöitä paiskitaan ja mattopyykit loiskitaan ja yhdistyksen juhlat juhlitaan.

Tää on niemi Kantolan, tää on niemi Kantolan, tää on mökkikylä, paratiisi Kantolan, täällä lintuin laulu soi, tuuli puissa huminoi täällä auringossa lekotella voi.

On täällä olo niin kuin juhlaa kesä antimiaan tuhlaa auringossa mökit hymyää.

Kaikki täällä kilvan kasvaa ruohonleikkuriaan rasvaa joku, toinen mökkiin lymyää.

Tää on niemi Kantolan, tää on niemi Kantolan, tää on mökkikylä, paratiisi Kantolan täällä järven vilpas laine auttaa kun on mielen paine rauhan, virkistyksen täällä aina saa.

Kun menen rantaan varjoon jään eessäin veden peilin nään tuuli humun kaupungista tuo.

Heitän pyydykseni veteen ahvenien nenän eteen toivon Ahti antejansa suo.

Tää on niemi Kantolan, tää on niemi Kantolan tää on mökkikylä, paratiisi Kantolan, täällä saunat lämpiää tääl ei kukaan yksin jää eihän täältä millään poissa olla voi.

Palstoilla tapahtuu Linnunlahti, Joensuu

Pienen pojan joulu Asumme Tuupovaaran Huosiovaarassa, on jouluaatto vuonna 1950, olen juuri täyttänyt 4 vuotta.

Herään tavallista aikaisemmin äidin paistamien piparien tuoksuun. Jännitystä on ilmassa, mitähän pukki tuo? Aamun valjettua tupaan tuodaan isän hakema kuusi sulamaan, iltapäivällä koristelemme sen sisarusten kanssa karamelleillä, pienillä Suomen lipuilla, kynttilöillä ja tähdellä.

Kuusen koristelun jälkeen menemme veljesporukalla savusaunaan. Löylyjen lomassa käymme monta kertaa sukeltelemassa lumihangessa. Kun lumihyyhmä valuu pitkin selkää sitä tuntee olevansa jonkinlainen “sankari”. Paljain jaloin ilkosillaan juoksemme tupaan, jossa äidillä on valmiina puhtaat vaatteet.

Saunan jälkeen sytytämme kuusen kynttilät ja käymme joulupöytään. Karjalanpaistia, piirakoita, lanttu-ja porkkanalaatikkoa sekä muita jouluherkkuja, kaikki äidin tekemiä. Radiosta tulee joulumusiikkia, on nii kermaa ja kurria, kermasta kirnutaan voita, kurrista tehdään piimää. Isä käyttää kermaa myös kahvissa.

Koko tupa tuoksuu joul hyvältä. Tavall nopeasti.

Aikaisin joul tähtitaivasta. Lapsena jouluna oli aina lunta.

Teuvo Myller

Osallistu Siirtolapuutarha-lehden kirjoituskilpailuun!

Minkälaisia hetkiä muistelet lämmöllä vielä talvella?

Siirtolapuutarha-lehden kirjoituskilpailun aiheena on hyvän mielen ja hyvän hengen luominen siirtolapuutarhayhteisössä. Kirjoita yhteisestä tapahtumasta tai kohtaamisesta, josta sinulle jäi erityisen hyvä mieli - ja jota muistelet vieläkin lämmöllä. Minkälaisessa tilanteessa ilahduit ja nautit yhteishengestä tai omasta yhteisöstä välittämisestä? Kerro tarinasi muillekin siirtolapuutarhureille!

Lähetä noin 0,5 – 1 sivun mittainen yhteystiedoillasi varustettu kirjoituksesi (Kerro, jos haluat, että kirjoituksesi julkaistaan nimimerkillä) sähköpostitse perjantaihin 10.2.17 mennessä osoitteella toimitus@siirtolapuutarhaliitto.fi tai postitse osoitteeseen Pengerkatu 9 B 39, 00530 Helsinki.

Kuoreen tunnus ”Siirtolapuutarha-lehden kirjoituskilpailu.”

Voittajakirjoitus julkaistaan Siirtolapuutarha-lehden numerossa 1/17.

Myös muita kilpailuun osallistuneita kirjoituksia julkaistaan Siirtolapuutarha-lehden tulevissa numeroissa.

Siirtolapuutarha 5/2016

29

Siemenperunoita 3 ja 5 kilon pusseissa

Palstoilla tapahtuu Tilaa ilmainen uutiskirje

Nr 1

www.exoticgarden.fi

Omenapartiolaiset liikkuvat pimeimmän ajan Herttoniemen siirtolapuutarhassa Taisto Tuomikoski helsinkiläisestä Herttoniemen siirtolapuutarhasta polkaisi käyntiin alkusyksyllä ns.

Omenapartion.

-Joskus vuosikymmeniä sitten siirtolapuutarhan alueella toimi omenapartio ilmeisesti ehkäisemässä omenavarkauksia. Me annoimme partiollemme saman nimen, mutta tarkoituksemme on ehkäistä ilkivaltaa Monia nopeakasvisia salaatteja Tilaa ilmainen uutiskirje ja varkauksia siirtolapuutarha-alueella. www.exoticgarden.fi

Siirtolapuutarhat ovat kaikille avoimia virkistysalueita mutta palstojen rauhaa tulee kunnioittaa.

-Viime kesänä mökeissä tai niiden kuistilla vieraili päiväsaikaan joitakin asiattomia hiippailijoita etsimässä varastettavaa tavaraa, vaikka mökin omistaja oli palstallaan puutarhatöissä. Viime talvikaudella useaan mökkiin murtauduttiin, Taisto Tuomikoski kertoo.

-Kun ehdotin facebookissa partiointia, mukaan lähti heti 30 henkilöä. Enemmänkin ihmisiä on ollut partioimassa, mutta kaikki eivät ole ilmoittautuneet yhteiseen viestiketjuun. Haluamme luoda näkyvyyttä ja osoittaa, että siirtolapuutarha-alueella liikutaan iltayölläkin. Varustuksena meillä on huomioliivit ja Tilaa nyt.jaToimitukset alkavat taskulamput sekä kaikkien asukkaiden yhteystiedot. Näkyvyys, ennaltaehkäisy rauhallinen keskustelu syyskuun puolivälissä. kulkijoiden kanssa ovat keskeisimmät asiat. www.exoticgarden.fi Teksti: Jaana Veikkola-Virtanen

Rahola

Puh. 06-2251363

Valitse omat suosikkisi.

55 erilaista jaloritarin-kukkaa!

Syksy sitten saapui seudullemme. Saimme suhteellisen seesteisen suven. Söimme salaattia sipulia silliä sianlihaa sekä soppia. Saunoimme Suomen suvessa.

Sanailimme sekä seurustelimme. Siemailimme siideriä. Saapastelimme sateella. Siivoskelimme soppeamme. Saimme suuria satoja. Seurasimme siilien sarkaa sekä sinitiaisten sirkuttelua. Siinä se sitten suvi.

Talvi tekee tuloaan. Teemme tavalliset toimintamme talvella. Tapaamme taas toukokuussa. Toiminnallista talven toivotusta teille tutuille.

Tilaa nyt. Toimitukset alkavat lokakuun puolivälissä.

Irmeli Vepsäläinen

www.exoticgarden.fi

70-VUOTIAS

Siemenperunavalikoimamme on kaikkien aikojen suurin S I I RTO L A P U U TA R H A 1946–2016

Tilaa ilmainen uutiskirje www.exoticgarden.fi

Rakkautta & Runoja Koivukujan varjossa Nr 2 siirtolapuutarhan koivukujalla oli Oulunkylän kesällä esillä Katri Valan runoja, puutarhureiden omaa kirjallista tuotantoa sekä toivetekstejä rakkaudesta ja luonnosta.

Näyttelyssä oli mahdollista tutustua myös Katri Valan henkilöhistoriaan ja lukea hänen runojensa taustoista ja yhteiskunnallisista oloista niiden kirjoittamisajankohtana.

Siirtolapuutarhureiden omista runoista löytyi rakkautta, ruusuja, kahvia, kanoja ja vähän sodan Nr 3 jälkeisen sukupolven tuntojakin. Nurmikolla oli mahdollista pysähtyä koivun luona, joka kannatteli Paolo Coelhon aforismia, tunnelmoida Eeva Kilven säkeiden parissa tai hyräillä Anne-Mari Kaskisen runoa Minä sinua rakastan, joka tunnetaan myös Juha Tapion esittämänä lauluna.

Näyttelyn toteuttamisen haastavin osuus oli julkaisuluvan hankkiminen toivottuihin teksteihin niiden kirjoittajilta ja kääntäjiltä heinäkuussa, kun koko kirjallinen Suomi tuntui olevan lomalla. Helpoiten asia sujui Nr 4 Eeva Kilven osalta. Hän vastasi ensi yrittämällä kotoaan lankapuhelimeen ja antoi luvan, koska piti hyvänä sitä, että runoja pidetään esillä ja ihmisille annetaan mahdollisuus lukea niitä.

Teksti: Tarja Nousiainen RUUSUNI Huurtuvat ruusut, kuura sokeroi lehdet, muistan kuinka ne punertuivat iltaruskossa ja terälehdet varisivat uumallesi.

Tuuli hengitti idän arojen lämmöllään ihoNr 5 jamme, kun lepäsimme riippumatolla, päärynöiden kypsyessä. Kesän ihmeet saivat sinutkin kukoistamaan rakkauden hedelmät kasvun alkuun.

Taitan ruusun ennen jäätymistä, solmin kattoon kuivumaan - silmäillään sitä yhdessä talven yli takkatulen loimussa lojuen, muistellen puutarhan kesää - rakas ruusuni.

Juha Levo 2016

30

Siirtolapuutarha 5/2016

Forssa Heinola Helsinki Hyvinkää Hämeenlinna Joensuu Järvenpää Kotka Kuopio Lahti Lappeenranta Mikkeli Mänttä Nokia Rauma Rovaniemi Tampere Turku Valkeakoski

Talkooväki tempaisi kunnolla:

Keltaisen Yrttituvan avajaisissa juhlittiin saavutusta ja grillipaikka sen yhteydessä tarjoavat mukavaa kesänviettoa kaikille.

Heinolan siirtolapuutarhayhdistys ry on perustettu vuonna 1999. Yhdistys on vuokrannut Heinolan kaupungilta noin 4 hehtaarin suuruisen määräalan ja vuokrannut sen edelleen yhdistyksen jäsenille mökkipalstoiksi. Vuokrattuun alueeseen kuuluu lisäksi vene- ja uimaranta. Palstoja mökkeineen on noin 50.

Toiminta ja rakentaminen aloitettiin keväällä 2000.

Alue sijaitsee lähellä keskustaa kapeassa saaressa, Vasikkasaaressa, kahdelta puolen järven huuhtelemana. Järvi on Kymijokeen kuuluva Ruotsalainen ja sieltä on yhteys Kalkkisten kanavan kautta Päijänteelle ja Heinolan keskustaankin pääsee vesitse. Mökkiläisillä on soutuvenepaikat ja kalastus onkin monen mukava harrastus. Oma uimaranta

Siirtolapuutarhan juhlakenttä on odottanut tuloaan. Tänä kesänä talkooväki tempaisi oikein kunnolla. Kesä kului rakentamalla juhlakentälle höylähirsirakennus, jossa on tupa sekä grillikatos.

Lisäksi kenttä kunnostettiin muutenkin juhlakuntoon, tehtiin nurmikkoalueita, rakennettiin mölkkykenttä, sulkapallokenttä, nuotiopaikka sekä paikka suihkulähteelle. Juhlakenttää salaojitettiin ja hiekkaa ja multaa kärrättiin kottikärrykaupalla.

Kompostistamme haettiin pensaiden alle hyvää kasvuvoimaa. Erilaisia pensaita ja kukkia istutettiin ja sitä työtä jatketaan vielä tulevinakin vuosina siirtolapuutarhan ansiokkaiden puutarha-asiantuntijoiden avustuksella.

Juhlakenttämme teemana on Värikäs Räsymatto.

Siirtolapuutarhan tupa ja juhlakenttä eivät voi olla harmaata ja beessiä. Siirtolapuutarhan juhlakentän tulee olla raikas, pirteä ja iloinen. Se saa siirtolapuutarhan asukkaat hyvälle mielelle.

Kesällä kerättiin nimiehdotuksia tuvalle. Tuvan avajaisissa äänestettiin hallituksen valitsemista kolmesta parhaasta nimestä ja tuvan nimeksi valittiin Matti Metsärinteen ehdotus Yrttitupa.

Keltaisen Yrttituvan avajaisia vietettiin iloisissa ja ohjelmallisissa merkeissä lauantaina 13.8.2016.

Vaikka sää ei ihan suosinut, runsas buffetpöytä ja paella maistuivat kaikille. Lopuksi saatiin nauttia kahvit ja sen kera erilaisia makeita leivonnaisia.

Paellan teko olikin yksi ohjelmanumero. Lisäksi ohjelmassa oli yksinlaulua, runonlausuntaa, tietokilpailu, joukkuekilpailu ja lopuksi yhteislaulua yhdistyksen uudesta omasta Lauluvihkosesta.

Grillikatosta tullaan käyttämään tulevina vuosina yhdistyksen erilaisiin talkoo- ja juhlatilaisuuksiin.

Yrttitupaa tullaan käyttämään erilaisten kerhojen kokoontumiseen – vielä mietitään, kokoontuuko meillä ompelukerho, laulukerho, mölkkykerho, runokerho tai vaikkapa betoniaskartelukerho.

Innokkuutta ainakin tuntuu riittävän.

Heinolan siirtolapuutarha on siirtynyt uuteen aikaan juhlakentän myötä. Juhlakenttä tarjoaa hyvät puitteet erilaiselle yhteiselle toiminnalle ja toimii käyntikorttina vieraille. Tulevina vuosina kenttä tulee vielä kehittymään – nyt ovat kunnossa peruspuitteet, joita voidaan täydentää jäsenten toivomalla tavalla.

Talkooväkeä kiittäen ja tulevia juhlia ja tempauksia odottaen Juhani Koskinen Ratkaisu 4/16

Kupittaa vastaa haasteeseen Kupittaan siirtolapuutarha Turusta vastaa Raholan siirtolapuutarhan viljelijät ry:n linnunpönttöhaasteeseen. Teimme lauantaina 8. lokakuuta 25 uutta linnunpönttöä puutarhaamme ja vietimme mukavan toimeliaan päivän yhdessä.

Anna-Maija Tiilikainen Kupittaan siirtolapuutarha

Siirtolapuutarha 5/2016

31

Liiton uutisia

Kuvasatoa kalenteriin Siirtolapuutarhan 12 kuukautta Siirtolapuutarhaliiton nyt myynnissä olevan vuoden 2017 kalenterin kuvat ovat viljelijöiden ottamia. Vaikka vuosi 2017 on vasta tulossa, on toimistolla mielessä jo vuoden 2018 kalenteri. Siihen liitto toivoo kuvia juuri sinulta, eli kaikilta viljelijöiltä, miltä tahansa liittoon kuuluvalta alueelta. Katso omaa siirtolapuutarha-aluettasi linssin läpi ympäri vuoden ja jaa näkemäsi siirtolapuutarhayhteisössä. Kuvat kalenteriin 2018 tarvitsemme jo heinäkuussa 2017.

Kalenteriin tarvitaan 12 kuvaa, eri alueilta ja eri vuodenajoilta. Kuvissa saa olla mökkejä, maisemaa, yksityiskohtia – ihan mitä tahansa. Ainoa kriteeri kuville on se, että ne ovat digitaalisessa muodossa ja että niiden tarkkuus on painotarkoitukseen riittävä (vähintään 300 dpi). Jos kuvissa esiintyy henkilöitä, niin varmistathan kuvassa olevalta että kuvaa saa käyttää kalenterissa.

Kalenterissa kerrotaan miltä alueelta kuva on otettu sekä myös kuvaajan nimi.

Kuvia saatetaan joutua rajaamaan painoteknisistä syistä. Kiitokseksi kuvista saat veloituksetta kaksi kalenteria, joissa on ottamiasi kuvia.

Liiton kalenteri on monelle viljelijälle tärkeä perinne. Kalenteri lähetetään myös liiton joulutoivotuksen kera mm. kaikkien Kansainvälisen Siirtolapuutarhaliiton jäsenmaiden puheenjohtajille.

Voit toimittaa kuvia kalenteriin 2018 ihan milloin tahansa osoitteeseen INFO@SIIRTOLAPUUTARHALIITTO.FI.

Liiton tapahtumia vuonna 2017 Vuosi 2017 on Suomen Siirtolapuutarhaliiton liittokokousvuosi. Kokouksen lisäksi ohjelmassa on runsaasti muutakin toimintaa jäsenyhdistysten jäsenille. Tapahtumakalenteri päivittyy ja täsmentyy, mutta alla ennakkotietoa.

24.-25.03.2017 01.04.2017 03.-07.04.2017 07.-09.04.2017 toukokuu kesäkuu 02.07.2017 29.07.2017 05.-06.08.2017 14.-18.09.2017

PuutarhaSuomi 100 vuotta -tapahtuma Helsingissä. (ks. ilmoitus s. 26) Yhdistystoiminnan kurssi Lahdessa. (ks. ilmoitus s. 27) Puutarhanhoidon kurssi Lepaalla. (ks. ilmoitus s. 26) Jäsenmatka Nordiska Trädgårdar -messuille Tukholmassa (ks. ilmoitus s. 6) Viikonloppukurssi uusille viljelijöille Axxell Överbyssä Espoossa.

Lauantaikurssi viljelijöille Ahlmanilla Tampereella.

Avoimet puutarhat –teemapäivä.

Kansainvälinen siirtolapuutarhapäivä.

SSpl XXVI liittokokous Tampereella.

Jäsenmatka Berliiniin. (ks. ilmoitus s. 24)

Ajan tasalla oleva tapahtumakalenteri löytyy liiton nettisivulta.