Siirtolapuutarha 1/2017 by Suomen Siirtolapuutarhaliitto

Kestävää kesänviettoa kaupungissa

1/2017

Siipuutarha rtola Maukasta ruokaa omalta palstalta

Bongaa ihmeellisen ihana ötökkä puutarhastasi ja osallistu valokuvakilpailuun! s. 28

Kaikille avoin siirtolapuutarha s. 6-13

Pioni

Bremenin vehreä siirtolapuutarha

-herkän kaunis kukka valloittaa s. 24 SSPL XXVI liittokokous Tampereella 5.-6.8.2017

Talin juhannusta tullaan viettämään vähän kauempaakin. Katsomo tanssilavan edessä täyttyy hyvissä ajoin jo ennen juhannustansseja. Avoimet tapahtumat siirtolapuutarhoissa keräävät runsaasti kävijöitä s. 6-13

Herkän kaunis pioni valloittaa s. 24-25

rtola 1/2017 Siipuutarha

Sisältö

Tervetuloa liiton tarjoamille kurseille: Helsinki Kuopio Tampere Turku Katso s. 27

Kuva: Kotimaiset Kasvikset ry / Teppo Johansson

Salaatit ovat vuoden 2017 kasviksia s. 22

Tässä lehdessä ��

��

Kansi: Raimo Ikonen

��

Maukasta ruokaa omalta palstalta Avoimet tapahtumat siirtolapuutarhoissa Bremenin vehreä siirtolapuutarha Minun siirtolapuutarhani Siirtolapuutarha-lehden kirjoituskilpailun voittaja Kolumni Salainen puutarha Helsingin ytimessä Salaatit - vuoden kasvi 2017 Sitkeä juolavehnä kuriin Pioni -herkän kaunis kukka valloittaa SSPL järjestää ja kokoontuu Mansikkapaikka Palstoilla tapahtuu Nyt on aika Ristikko Liiton tuotteita

s. 4-5 s. 6-13 s. 14-15 s. 16-17 s. 18 s. 19 s. 20-21 s. 22 s. 23 s. 24-25 s. 26-27 s. 28 s. 29 s. 30 s. 31 s. 32

Vuoden 2017 aineiston toimituspäivät: nro 2

11.4.

nro 3

22.5.

nro 4

28.7.

nro 5

8.11.

Siirtolapuutarha-lehti ilmestyy myös näköislehtenä verkossa yhden numeron viiveellä.

Pääkirjoitus

Siirtolapuutarha-lehti - Suomen Siirtolapuutarhaliitto

On vuosi vaihtunut taas, jotain vanhaa jotain uutta.. Aurinko sulattaa lunta vauhdilla ja ensimmäiset uskaliaat versot työntyvät vielä kohmeisesta maasta kohti lämmittäviä säteitä. Samoin palstoilla näkyy yhä enemmän liikkujia. Yksi leikkaa omenapuita, toinen ripustaa ikkunaan keväisiä verhoja kolmannen paistatellessa voimistuvien säteiden valossa vain mökin seinustalla unelmoiden tulevasta kesästä ja sen askareista. Työthän eivät palstalla tekemällä lopu. Perinteikäs Lepaan kurssi kerää jälleen viljelijöitä kymmenestä eri yhdistyksestä opiskelemaan, jakamaan kokemuksia ja solmimaan ystävyyssuhteita toisten samanhenkisten puutarhaharrastajien kanssa. Kokeellisesti pienimuotoisempia, kaikille jäsenyhdistyksien viljelijöille suunnattuja alueellisia kursseja järjestetään myös kevään ja kesän aikana neljällä eri paikkakunnalla. Osallistukaa ja antakaa myös palautetta. Jos tämä kokeilu osoittautuu onnistuneeksi, voidaan alueellista kurssitoimintaa laajentaa ensi vuonna valtakunnalliseksi.

Siirtolapuutarha 1/2017 82. vuosikerta ISSN 0359-4955

Julkaisija Suomen Siirtolapuutarhaliitto ry Siirtolapuutarha-lehti 2/2017 ilmestyy toukokuun puolessa välissä. Aineiston tulee olla toimituksessa 11.4.17 mennessä.

Palstoille on edelleen kysyntää ja vanhoja alueita on alettu arvostaa historiallisesti arvokkaina kohteina. Jotta toimintamme säilyisi aktiivisena ja pystyisimme reagoimaan mahdollisiin tulevaisuuden tuomiin haasteisiin, toivon valittujen liittokokousedustajien suhtautuvan oman yhdistyksensä jäseniltä saamaansa luottamustehtävään asiaan kuuluvalla vakavuudella. Elokuisessa kokouksessa Tampereella määritellään liiton suuntaviivat vuoteen 2021 asti.

Tänä vuonna on jälleen liittokokousvuosi. Forssan kokouksen jälkeiset vajaat neljä vuotta ovat kuluneet vauhdilla. Uskomattoman paljon on tapahtunut ja maailma on muuttunut ympärillämme tuossa ajassa. Siirtolapuutarhaliike on kuitenkin säilyttänyt asemansa yhtenä kaupunkiviljelyn muotona.

Mitä yhdistyksenne ja varsinkin sen jäsenet haluavat liitolta? Keskustelkaa jäsentenne kanssa ja tuokaa viestiä. Kaipaamme mielipiteitä, niitä saa ja pitääkin olla, sillä liian pitkään paikoillaan seisova vesi muuttuu pian huonoksi. Lumen keskellä virtaavien purojen ”juoksua” seuraten Pertti

Päätoimittaja Pertti Laitila puh. 041 444 6242 pertti.laitila@gmail.com

Ilmoitusmyynti Tmi Johanna Pelto johanna@johannapelto.ﬁ p. 040 9030 141

Toimitus pidättää oikeuden toimitukselle lähetetyn aineiston toimittamiseen ja lyhentämiseen. Julkaistujen kirjoitusten ja valokuvien osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kielletty.

Toimitussihteeri Jaana Veikkola-Virtanen puh. 050 511 6791 toimitus@siirtolapuutarhaliitto.ﬁ

Painopaikka PunaMusta OY Painosmäärä 4000 kpl

Osoitteenmuutokset oman yhdistyksen kautta.

Ulkoasu Raimo Ikonen ja Mikko Ikonen Toimitusneuvosto Harri Savander pj. Irja Appelroth, Maarit Humaloja, Pirkko Kilpeläinen, Asta Korppi, Maija Manninen

Tilaushinta 35 eur/vsk ei-jäsenille kotimaassa

Pankkiyhteys Nordea 143630-101085 BIC NDEAFIHH IBAN FI73 1436 3000 1010 85

Lehti ei maksa palkkioita lukijoiden kirjoituksista tai kuvista. Liiton toimisto Pengerkatu 9 B 39, 00530 Helsinki puh. 010 321 3540 Puheluhinnat: 8,35 snt/puh.+16,69 snt/min. (sis. alv 24 %)

info@siirtolapuutarhaliitto.ﬁ www.siirtolapuutarhaliitto.ﬁ Toimisto palvelee puhelimitse arkisin klo 10 - 14 Siirtolapuutarha 1/2017

Teksti: Eeva-Stiina Snellman Kuvat: Paula Hartman Lähde: Jonstad, David. Sivilisaation loppu. Into Kustannus 2016.

Viljelyvinkkejä aloittelijoille ja konkareille:

Maukasta ruokaa omalta palstalta Oletko kokenut joskus kotitarvepuutarhurin elämän huippuhetken, yhteisen aterian jolloin syöjille voi todeta, että kaikki on omasta maasta – paitsi ehkä oliiviöljy, suola ja pippuri! Kaikki, jotka ovat tämän kokeneet, tietävät minkälaisen tyydytyksen oman ruoan kasvattaminen tuottaa. Sen lisäksi, että se on hauskaa ja hyödyllistä, sillä on suuri merkitys maailman parantamiseksi ja oikeudenmukaisemman maailman luomiseksi. Ruotsalainen tietokirjailija David Jonstad kirjoittaa kirjassaan Sivilisaation loppu: 4

Siirtolapuutarha 1/2017 4/2016

”Tuoreet vihannekset ovat syy siihen, että monet ihmiset kolmannessa maailmassa menettävät maansa. Valtavat yritykset ottavat heidän maansa haltuunsa ja tuottavat sokeriherneitä ja salaattia pohjoisiin maihin. Jos vähennämme niiden käyttöä

ja lisäämme paikallista tuotantoa, saamme aikaan sen, ettei etelän perheiden tarvitse elää nälkäisinä. Voiko solidaarinen teko olla yksinkertaisempaa kuin omien vihannesten kasvattaminen?” Ei huolta, ei tarvitse unohtaa kukkia, ne kuuluvat ehdottomasti hyödyllisimmänkin puutarhan valikoimaan. Kukat voivat parhaimmillaan karkottaa tuholaisia, houkutella hyödyllisiä hörhiläisiä ja etenkin perhosia sekä ilahduttaa ihmistä tuoksullaan ja kauneudellaan. Suosittelen Riku Cajanderin kirjaa Puutarhan parhaat perhoskasvit. Jos haluat helppohoitoisen puutarhan, keskity monivuotisiin kukkiin ja jopa monivuotisiin vihanneksiin ja muihin hyötykasveihin. Perhosten houkuttelemiseksi parasta olisi perustaa pieni luonnonniitty, jonka hoidoksi riittää niitto kerran kesän lopulla. Raparperi, lipstikka, parsa ja köynnöspinaatti – siinä jo hyvä monivuotisen hyötypuutarhan alku.

Nokkosvettä lisälannoitteeksi Kaiken perusta on kuitenkin hyvä komposti, jolla maata hoidetaan ja josta kasvit saavat itselleen

sopivin annoksin tarvitsemiaan ravinteita. Hyvin hoidettu ja vähintään kaksi vuotta kompostoitunut talousjätekomposti on erinomainen ja helposti toteutettava peruslannoitus. Tarvitaan hyvä tiivis kompostori, johon voi kerätä orgaanisen talousjätteen ja kaikki kasvukauden aikana kertyneet rikkaruohot ja ruohosilput. Jos kompostointi ja maan erinomaiseen kuntoon saattaminen kiinnostavat, kannattaa hankkia hevosen, lehmän, lampaan tai vuohen lantaa ja rakentaa kunnon lantakomposti. Kun sen peittää rakentamisen jälkeen kunnolla oljilla tai ruoholla, sen makea tuoksukaan ei leviä naapuritonteille. Parissa päivässä tuollainen lantakomposti ensin lämpiää ja sitten rupeaa jo jäähtymään ja on käyttövalmis jo 3-6 kuukauden kuluttua. ”Maan eläväksi saattaminen on puutarhurin ja maanviljelijän tärkein tehtävä”, sanotaan vanhassa Maamiehen oppaassa. Se onnistuu parhaiten juuri lantakompostin avulla. Kun saamme puutarhamaamme eläväksi ja hyväkuntoiseksi, itse viljely käy kuin tanssi. Onnistuneessa kompostissa on kasveille kaikki tarpeellinen juuri oikeassa muodossa, muuta lannoitusta ei kasvukauden aikana välttämättä tarvita. Lisälannoitusta löytyy kuitenkin jokaisesta hyvin varustetun siirtolapuutarhatontin reunalla rehottavasta epämääräisestä nurkasta, jossa nokkonen viihtyy. Siitä voi keväällä korjata itselleen ravinteikasta ja voimia antavaa villiruokaa ja kesän aikana tehdä kasveille kasvuavuksi ja tuholaisten torjumiseksi nokkosvettä: Ämpäri täyteen nokkosia, vettä niin, että nokkoset peittyvät. Anna seistä muutama vuorokausi, siivilöi, laimenna vähintään 1:3 ja ruiskuta kirvojen karkotukseksi tai käytä typpilannoitteena!

Virkisty viljelystä Kun nyt selailette siemenluetteloja ja suunnittelette kesän kasvukautta, kehotan teitä miettimään: Minkälaisen aterian haluaisin valmistaa kesällä tai syksyllä tai jopa talvella oman puutarhani tuotoksista? Mitä kasveja jo osaan kasvattaa ja mitä uusia haluaisin oppia kasvattamaan? Mitä kaikkea ehdin ja jaksan? Mikä tuntuu hauskalta? Nämä kysymykset ovat tärkeitä. Liian usein kuulee puutarhureista, jotka ovat ottaneet itselleen liikaa työtä vaativia viljelyprojekteja ja väsyneet jo alkuun, jolloin koko innostus on voinut sammua alkuunsa. Aloita pienestä, nauti tekemisestä ja iloitse sadosta ja jatka sitten vaativampiin haasteisiin. Puutarhan hoidosta ei saisi koskaan tulla pätemisen tai näyttämisen paikkaa, se on aina tarkoitettu ihmiselle iloksi, hyödyksi, sielun, mielen ja ruumiin hyväksi virkistykseksi.

Aloittelevalle hyötyviljelijälle suosittelen kurpitsaa, perunaa ja sipulia. Kurpitsa on helppo kasvattaa taimesta, perunan voi laittaa suoraan maahan ja sipulin istukkaasta. Taimikasvatusta varten aloittelijan kannattaa hankkia hyvää taimimultaa, pieniä ruukkuja ja ystävällisesti kasteleva pieni kastelukannu. Ei muuta kuin siemenet ruukkuun, ruukku ikkunalaudalle ja kylvöksen kosteana pito (varo liikaa kastelua!) Ihan tavallisen kodin eteläinen ikkuna riittää mainiosti taimille kasvupaikaksi. Jos palstallasi ei ole myyriä, suosittelen perunanviljelyä näin: Muokkaa kompostilla parannettu maa tasaiseksi, aseta perunat kevyesti peittäen multaan ja kasaa päälle olkea tai heinää vähintään 30 cm kerros. Pidä perunamaa katettuna koko kesän ja syksyllä voit vain kevyesti heinäharavalla siirtää katteen pois ja löydät perunat puhtaina maan pinnasta syötäväksi! Kevyttä, rikkaruohotonta ja satoisaa. Kannattaa kokeilla. Sipulin viljely aloitetaan istukkaista, jotka istutetaan hyvin kompostilla parannettuun maahan. Varo laittamasta sipuleja liian syvään. Pidä kasvusto kosteana ensimmäiset viikot, jotta istukkaat juurtuvat kunnolla. Sipulikasvusto kannattaa pitää rikkaruohottomana ja ilmavana ja korjuun tulee tapahtua kuivalla mieluiten aurinkoisella säällä. Kun onnistut kuivaamaan sipulit kunnolla, sinulla on huoneenlämmössä helposti säilyvät ikiomat sipulit koko talveksi! Konkareille suosittelen parsaa, lehtikaalia ja porkkanaa. Monivuotisen parsamaan perustaminen vaatii kärsivällisyyttä, mutta muutaman vuoden alkuvaihe

palkitaan parhaimmillaan koko elämän kestävillä keväisillä parsaherkutteluilla. Oman parsan poimiminen keväisestä puutarhasta on kotitarveviljelijän ylellisimpiä herkutteluhetkiä. Lehtikaali on suurta suosiota saavuttanut C-vitamiinipitoinen runsaan sadon antava helppohoitoinen kaali. Se kannattaa taimikasvattaa ja sen satoa voi korjata pitkälle talveen. Muutama lehtikaalin taimi riittää pienen perheen tarpeiksi. Koska siemenpusseissa on yleensä jopa satoja kaalinsiemeniä, onkin tässä mainio mahdollisuus yhteistyöhön naapurien kanssa. Ostakaa siemenpussi yhdessä ja jakakaa kokemuksia keskenänne. Taimikasvatuksessakin voi tehdä yhteistyötä. Kaikkien ei tarvitse tehdä kaikkea ja jokainen löytää itselleen sopivat tehtävät. Mikäli rakastat pientä näpertämistä, suosittelen porkkanan viljelyä. Siemenet voi sekoittaa mannaryyniin tai perunajauhosta tehtyyn kiisseliin. Näin on helpompi saada pikkuruiset porkkanansiemenet jo alkuun sopivan välimatkan päähän toisistaan. Porkkanapenkin kitkeminen ja mahdollinen harventaminen ovat pikkutarkkaa puuhaa, parhaimmillaan kuin mietiskelevää pulputtelevaa jutustelemista maan kanssa. Iloista hyötysatokautta toivottaen ja muistuttaen kaikkia edesmenneen viherpeukalo-äitini lohduttavasta ohjeesta: Jos jonkun kasvin kasvattaminen epäonnistuu kesän aikana, muista, että joku toinen aina onnistuu. Et jää koskaan kokonaan ilman satoa. Siirtolapuutarha 1/2017

Siirtolapuutarhoissa järjestetään kesän aikana monenlaisia kaikille avoimia tapahtumia: Siirtolapuutarhayhdistyksen ja 4H-yhdistyksen yhteistyötä:

Kesäkahvila, kasvimaan hoitoa ja puutarhataidetta Kupittaan siirtolapuutarhayhdistys ja Turun 4H-yhdistys ovat tehneet monipuolista yhteistyötä jo kahtena kesänä. Motiiveja yhteistyölle oli 4H:n puolelta useita: kaupungin keskellä sijaitseva idyllinen satupuutarha, joka uhataan tuhota, maalaismiljöö lasten ja nuorten puutarhakasvatukseen, inspiroiva ja luovuutta kasvattava ympäristö taidetapahtumille, oivallinen paikka nuorten yrittäjien kesäkahvilalle - ja vielä ystävälliset siirtolapuutarhaviljelijät ja yhdistyksen ystävällinen hallitus keulakuvanaan Eija Meriluoto. Siirtolapuutarhayhdistyksen puolelta kaikenlainen kansalais- ja yhdistystoiminta, joka avaa puutarhan portteja turkulaisille, on tervetullutta. Vienona toiveena on puutarhan säilyttäminen keskellä kaupunkia myös tulevaisuudessa. Onhan puutarhalla kunniakkaat perinteet ja aktiivista toimintaa jo 81 vuoden ajan.

Kupittaan kesäkahvila Tekemällä oppii parhaiten myös yrittäjänä toimimista. 4H-nuoret jatkoivat vuoden 2015 kesällä alkanutta kesäkahvilatoimintaa siirtolapuutarhassa vuoden 2016 kesänkin: Kahvila oli avoinna kesäkuusta elokuuhun perjantai-, lauantai- ja sunnuntai-iltapäivisin. Nuoret yrittäjät saivat toimintaansa varten Suomen 4H-liiton ”itsetehtyrahaa” pari sataa ja sillä he järjestivät kahvilassa kulttuuritoimintaa bingosta yhteislaulu- ja konsertti-iltoihin.

Siirtolapuutarha 1/2017

Kahvilayrittäjät saivat paljon julkisuutta mm. keskustelutapahtumassa SuomiAreenalla Porissa heinäkuussa.

Lasten puutarhakerho Toukokuun lopulta elokuun ensimmäiselle viikolle asti puutarhassa harjoiteltiin kasvimaan hoitoa keskiviikkoisin. Lapset hoitivat kasvimaata sen perustamisesta sadonkorjuuseen ja sadon hyödyntämiseen asti. Kerhokokoontumisten teemoja oli lukuisia: tutustuminen toisiin kerholaisiin, tutustuminen siirtolapuutarhaviljelijöihin ja puutarhaan, maanparannus, viljelylaatikkoviljely, salaattipenkit:

kastelu, nokkoslannoite, kaunein puutarha sekä suunnittelu ja kasvien hoito, rikkaruohot, perkaaminen, raparperimehun ja yrttisalaatin valmistus, sadon maistelu ja ötökkähotelli.

Puutarha- ja taideleiri Kesäkuussa 25 taiteesta innostunutta koululaista, neljä nuorta taideohjaajaa ja 4H:n ohjaaja maalasivat, piirsivät, painoivat, nikkaroivat ja tekivät puutarhataidetta. Tuloksena oli mm. kauniita viljelylaatikoita ja puutarha-aiheisia teoksia. Teksti: Paula Harjamäki Kuva: Riina Reiniö

Myös lapset osallistuivat Avoimet Puutarhat -tapahtumaan kesällä 2015 kattamalla herkullisen kahvipuffetin.

Kantolanniemen siirtolapuutarhan Avoimet puutarhat -tapahtumassa satoja kävijöitä Hämeenlinnalainen Kantolanniemen siirtolapuutarha on ollut kahtena kesänä mukana Avoimet puutarhat – tapahtumassa. Ensimmäisen kerran vuonna 2015 toiminta keskittyi palstoille, joita oli mukana parikymmentä. Palstoilla oli erilaisia myyntipisteitä ja puutarhakahviloita. Myynnissä oli mm. käsitöitä, askartelutuotteita ja kirpputoritavaraa. Kävijöitä oli 200-300. Viime kesänä tilaisuus järjestettiin samanaikaisesti perinteisen Avoimet ovet -tilaisuutemme kanssa. Myyntipisteitä tms. ei ollut palstoilla, vaan niillä keskityttiin esittelemään puutarhaa ja sen kasvillisuutta sekä myös mökkejä. Myyntipisteet olivat yhdistyksen toimintaa: kahvio, muurinpohjalettuja, makkarangrillausta, hernekeittoa, tuoretori, jossa alueen tuotteita, arpajaiset ja kirpputori. Kävijöitä oli arviolta noin 500, sillä lämmin ja aurinkoinen sää suosi järjestelyjä. Tilaisuuksia markkinoimme valtakunnallisen markkinoinnin lisäksi paikallisissa tiedotusvälineissä. Avoimet portit kutsuivat tutustumaan Kantolanniemen siirtolapuutarhan palstoille myös kesällä 2016. Teksti ja kuvat: Irja Appelroth Siirtolapuutarha 1/2017

Talin juhannusta tullaan viettämään vähän kauempaakin

Siirtolapuutarha 5/2016

Juhannustanssit - sata salamaa iskee tulta...

Talin juhannusperinteeseen kuuluvat mm. onginta ja erilaiset kenttäpelit.

Harmaat sateiset pilvet roikkuvat siirtolapuutarhan yllä. On juhannusaatto. Jännitys tiivistyy. Saammeko illalla auringonpaistetta vai vesisadetta? Säästä riippuen juhannuksenviettäjiä voi olla tuhansia. Juhannusta Talissa on vietetty jo vuosikymmeniä. Kerhotalon ympäristö suurine nurmikenttineen antaa siihen hyvät mahdollisuudet. Kerhotalon läheisyyteen mahtuu erilaisia myyntikojuja ja pelejä sekä tanssilava, jossa voi pyörähdellä elävän musiikin tahdissa. Illemmalla voidaan myös ihastella kokkoa, jos metsäpalovaroitus ei ole voimassa. Kojuissa on myynnissä herkkuja: makkaraa, vohveleita sekä lettuja ja jo kymmenkunta vuotta käytössä on ollut oluttelttakin. Kenttäpeleissä voi harjoitella eri lajeja joko ihan huvin vuoksi tai hiukan kilpailuhengessäkin. Illan lopuksi jaetaan palkinnot. Lapsille on järjestetty ongintaa. Myös arpajaiset kuuluvat Talissa juhannuksen viettoon ja rulettiakin pääsee pyörittämään. Kerhotalon buffetista saa ostaa kahvia ja muita herkkuja. Ohjelmaan kuuluu elävä musiikki ja usein myös lapset ja nuoret esittävät lavalla esimerkiksi tanssiesityksiä. Aivan Talin alkuaikoina lapset esiintyivät juhannuksena, tosin se perinne hiipui pikkuhiljaa 1990-luvun aikana.

Päivä alkaa aikaisin telttojen pystytyksellä Juhannusta tullaan viettämään nykyään vähän kauempaakin. Monet, jotka ovat joskus asuneet siirtolapuutarhan lähellä ja tottuneet viettämään

juhannusta Talissa palaavat, koska ovat tykänneet Talin juhannuksen tunnelmasta. Talin ympäristöä alettiin rakentaa 1990-luvun puolessa välissä. Se on näkynyt juhannuksen vietossa: kävijämäärät ovat varsinkin kauniina juhannuksena todella suuret. Säällä on yleensä suuri vaikutus siihen, kuinka paljon juhlijoita tulee juhannuksen viettoon. Olipa sitten sadetta tai aurinkoa, juhlijoita on silti aina riittänyt. Koska kerhotalo on siirtolapuutarhan aitojen ulkopuolella, juhannusjuhlan järjestäminen myös muille kuin talilaisille on helpompaa. Haasteita tuovat suuret kävijämäärät: juhannuksen viettäjiä voi olla tuhannesta jopa neljään tuhanteen. Pitää osata muun muassa varautua myytävien tarvikkeiden menekkiin. Onneksi meillä on ollut aina hyvä emäntä, joka on osannut ennakoida tarpeet. Myös hallituksen sekä talkooväen – mukana on noin 60 talkoolaista - työ on erittäin suuressa roolissa ja edellytys sille, että juhannus saadaan onnistumaan. Ennen juhannusta tehdään todella paljon esivalmisteluja. Keittiössä leivotaan emännän ohjeiden mukaan. Hallitus aloittaa jo keväällä valmistelut. Pitää hankkia erilaisia lupia, tarvikkeita, esiintyjiä ynnä muuta. Lista on pitkä. Talkoolaisia, joita nykypäivänä on haastavampaa saada, tarvitaan siis useampana päivänä. Ei riitä,

Juhannusvieraita piknikillä.

että talkoolaisia on vain juhannusaattona, jolloin päivä aloitetaan jo aikaisin telttojen pystytyksellä ja ilta lopetetaan puolen yön jälkeen telttojen purkamisella. Talin juhannus on tärkeä perinne talilaisille. Meillä on hyvä tunnelma ja ilta on mukavan rauhallinen - ainakin juhlijoilla. Ja kyllä mielestäni kokkoa, sitä illan kohokohtaa, kannattaa tulla katsomaan vähän kauempaakin. Ja muuten! Me emme peri sisäänpääsymaksua. Muutama kuukausi ja taas on juhannusaatto, oli sitten aurinkoista tai sateista. Teksti: Satu Pasanen (talilainen vuodesta 1964) Kuvat: Tina Wessman Siirtolapuutarha 1/2017

Vetonauloina riksa- ja taakkapyörä

Lapsiperheet osallistuivat sankoin joukoin Litukan tapahtumaan Litukan siirtolapuutarhurit järjestivät iloisen koko perheen elojuhlan kauniina elokuun sunnuntaina 21.8.16.

joilla lapsia ajelutettiin ympäri mökkiteitä koko päivän. Kyydittävät saivat myös kruunun päähänsä, jos he halusivat leikkiä kuninkaallisia.

Alueella kävi päivän aikana arviolta 700 – 1000 vierasta: paljon lapsiperheitä sekä seurueita muista siirtolapuutarhoista - olipa joitain tullut Oulusta asti.

Päivä puutarhassa -tapahtumalle toivottiin kovasti jatkuvuutta ja varmasti otammekin tämän joka vuotiseksi elojuhlaperinteeksi, koska monella tavoin tälle tuntui olevan tarvetta ja kysyntää. Useat vieraat olivat ensimmäistä kertaa siirtolapuutarhassa ja hämmästelivät, että mökeissä onkin kaikki mukavuudet ja että niihin tulee myös vesi ja että niissä voi jopa yöpyä! Monilla oli ollut käsitys, että siirtolapuutarhassa käydään vain viljelemässä ja mökit ovat lähinnä varastotilaa. Jotkut innostuivat kyselemään myytävien mökkien hintoja ja miten sellaisen voi ostaa.

Siirtolapuutarhurit järjestivät yli 20 kirpputoria omilla mökeillään sekä 10 ravintolaa tai kahvilaa ja taimien sekä viljelytuotteiden myyntiä – alueella oli myös erilaisia kädentaitaja- ja käsityönäyttelyitä sekä avoimia ovia puutarhoihin. Yhdistyksen kahvila toimi Takkatuvalla, jossa jaettiin tulijoille aluekarttoja. Kartasta näki hyvin tapahtumaan osallistuvat palstat värikoodina: mitä milläkin mökillä oli tarjolla. Takkatuvalla myytiin myös Litukka-t-paitoja ja sieltä lähdettiin opastetuille kasvikierroksille klo 12 ja 15. Lapsiperheitä kävi todella paljon. Oli mahtavaa, että saimme Tampereen polkupyöräilijät ry:n Sirpa Huhtaselta lainaksi sekä riksapyörän, että taakkapyörän, 10

Siirtolapuutarha 1/2017

Vaikka uudistuksia tarvitaan, perinteitäkin pitää vaalia, ja nykyaikana on tärkeää edistää kaupunkiviljelyn suosiota. Litukalla on viljelty kohta sata vuotta. Yhä useampi haluaa tuottaa ruokansa itse, ekologisesti ja puhtaasti. Lasten on hyvä nähdä ja oppia, missä perunat, herneet ja marjat kasvavat. Litukka elää ja voi hyvin. Kevään tullen se taas heräilee ottamaan vastaan omat ja vieraat. Elokuussa kaikki ovat taas tervetulleita Päiväksi puutarhaan. Päivä on mitä parhainta markkinointia ihanalle kesäparatiisillemme ja yhdessä tekeminen ja oleminen lisäävät myös sitä paljon puhuttua yhteisöllisyyttä.

Yhdessä tekemällä luodaan yhteisöllisyyttä Litukan siirtolapuutarhan ympärillä on nyt rakennushankkeita: Tampereen yliopistollinen sairaala laajenee lähellä ja tulevaisuudessa Litukalle pääsee raitiovaunullakin.

Teksti: Sirkku Mäkinen Kuvat: Markku Kulmala ja Sirkku Mäkinen

Litukalla oli useita kirpputoreja.

Lapset nauttivat riksa- ja taakkapyörän kyydistä.

Tamperelaisissa siirtolapuutarhoissa nautitaan kesäisin konserteista Siirtolapuutarhoissa on järjestetty puistokonsertteja jo vuosikymmenien ajan. Konserttien ohjelmisto on ollut vaihteleva. Jaakko Laurila Tampereen kaupungin Kulttuuripalveluista kertoo, että jokaisessa mukana olleessa siirtolapuutarhassa on kesän aikana 1-4 konserttia. -Kaupungin koordinoiman puistokonserttisarjan esiintyjiä ovat olleet paikalliset musiikinharrastajat. Ohjelmisto on ollut siirtolapuutarhoissa konserttisarjan perinteikkäintä puolta: puhallinorkestereita, pelimanni- ja tanssiyhtyeitä sekä kuoroja, hän kertoo. -Siirtolapuutarhojen yhteyshenkilöt ovat joka vuosi toivoneet pääsevänsä esiintymispaikaksi – toive on esitetty siirtolapuutarhojen taholta. Pidetyt konsertit jatkuvat siirtolapuutarhoissa ensi kesänäkin. Siirtolapuutarha 1/2017

Pekka Korpiola Marjaniemen ryhmäpuutarhan saunalla.

Marjaniemen ryhmäpuutarhassa on kaikille avoin sauna:

Saunamatka Marjikseen kruunaa lauantain Muutin työn perässä Helsinkiin ja oitis aloin etsiä itselleni saunaa. Suihku ei tee ihmistä puhtaaksi - mutta sauna tekee. Saunassa on myös juttuseuraa: vanhoja miehiä, jotka jakavat kokemustaan kanssasaunojille. Lisäksi yleensä joka saunassa on joku, joka tietää kaikesta kaiken. Sopivaa saunaa ei heti meinannut löytyä ja ehdin asua Helsingissä useammankin vuoden ennen kuin huomasin, että siirtolapuutarhojen saunat ovat avoimia kaikille. Lähdin kokeilemaan onneani Marjaniemen siirtolapuutarhaan. Siellä sauna oli auki lauantaisin kaksi tuntia miehille ja toiset kaksi tuntia naisille. Ikinä en ennen ollut siirtolapuutarhassa käynyt. Katsoin kartasta reitin ja astuin portista sisään. Kävelin käytävää eteenpäin ja pian tulikin 12

Siirtolapuutarha 1/2017

opastaulu. Tutkailin sitä hieman ja paikalla ollut pariskunta neuvoi minut saunalle. Marjaniemen sauna ei ole sellainen sauna, joita on taloyhtiöissä ja uimahalleissa, vaan se on jotain aivan erilaista. Marjaniemen sauna on juuri sellainen kuin yleisen saunan on oltava. Saunassa ei ole sellaista jatkuvalämmitteistä kiuasta, joita melkein kaikki kiukaat nykyaikana ovat. Tämä kiuas on

kertalämmitteinen. Se lämmitetään aamupäivällä. Kiviä on melkein tuhat kiloa ja ne säilyttävät lämpönsä niin, että vielä illan myöhäisimmät saunojat saavat löylynsä. Ensimmäisille saunojille kiuas murisee ja paukkuu. Teknisten seikkojen lisäksi saunassa yhtä tärkeää on henkinen puoli, saunan ilmapiiri. Huonossa seurassa kukaan ei halua saunoa. Siirtolapuutar-

Jussi Kettunen vilvoittelemassa löylyjen jälkeen.

Saunan lämmityspuuhat käynnissä.

han saunoissa luonnollisesti valtaosa kävijöistä on puutarhureita. Puutarhanhoito ei kuitenkaan saunapuheissa kuulu. Saunaan tullaan viettämään aikaa, tapaamaan tuttuja ja juttelemaan kavereiden kanssa. Omaa väriään saunaan tuovat läheisen kaupunginosan asukkaat, jotka eivät ole puutarhureita.

Saunassa eletään jakamistaloudessa Marjaniemen siirtolapuutarhassa käy vilkkaana päivänä paljon miehiä saunomassa. Terassilla kuuluvasta metelistä sen huomaa. Pukuhuoneessa on aina paikkoja eivätkä naulat lopu kesken. Pelkkä pukuhuonekapasiteetti ei kerro saunan kapasiteettia: välillä pitää jonottaa saunaan tai suihkuun, mutta onneksi harvoin ja lyhyen aikaa. Sellaista ruuhkaa ja ylikuormaa, mitä joissakin muissa siirtolapuutarhojen saunoissa joskus on, ei Marjaniemessä ole kuin juhannuksena.

Toisin kuin monessa muussa saunassa, ei täällä valitettavasti ole ainakaan miesten vuorolla sellaista saunojaa, joka tietäisi kaikesta kaiken. Lauteilla käytävissä keskusteluissa ei ole selkeää puheenjohtajaa, vaan kaikki saavat demokraattisesti äänensä kuuluviin yhtäaikaisesti. Vanhimpia saunojia arvostetaan, joten he saavat istua omilla vakiopaikoillaan sekä saunassa että terassilla.

nassa on tullut käytyä usein. Ensin silloin tällöin ja lopulta joka lauantai. Matka on tuskainen, sillä bussimatka kotoani saunaan kestää noin 45 minuuttia suuntaansa. Saunoja olisi lähempänäkin, mutta niin vain tulee Marjaniemessä käytyä melkein joka lämmityskerta. Tämän vuoksi tulee asioitua poikkeuksellisen usein siirtolapuutarhan suunnassa olevissa kaupoissa, ravintoloissa ja kirjastoissa.

Saunassa autetaan kaveria ja eletään jakamistaloudessa. Marjaniemessä on aivan normaalia, että omaa makkaraa tarjotaan kavereillekin. Tarjolla on myös juomaa metallitölkeissä, jos vain jollain saunojalla sattuu olemaan syy juhlia. Tällaisia syitä ovat olleet mm. varpajaiset ja harjakaiset. Jakamistalous on mennyt niin pitkälle, että grillissä olevia makkaroita tunnutaan pidettävän yleisenä omaisuutena. Jos siis aiot syödä makkarasi itse, älä lähde grillin luota mihinkään.

Teksti ja kuvat: Ville Vehmaa Saunan aukioloajat: Sauna lämpiää lauantaisin 1.5. alkaen syyskuun loppuun asti. Juhannuksena saunotaan aattona. klo 16-18 miehet klo 19–21 naiset Keskiviikkoisin juhannuksesta elokuun loppuun asti klo 16-18 naiset klo 19–21 miehet

Ensimmäisen kerran jälkeen Marjaniemen sauSiirtolapuutarha 1/2017

Bremenin

vehreästä siirtolapuutarhasta nauttii naapurustokin monin tavoin Siirtolapuutarha nimeltä Zur grünen Insel (suom. Vihreälle saarelle) Luoteis-Saksassa sijaitsevassa Bremenissä perustettiin ennen vuotta 1969 yhdistämällä puisto- ja viljelymaata. Siellä kokoontuvat puutarhureiden lisäksi lapset ja äidit, nuoret ja vanhat, taustastaan riippumatta. Siirtolapuutarha on kaikille yhteinen urbaani viheralue.

Siirtolapuutarha 1/2017

puutarhassa tarttuvat pensasleikkuriin, jos jonkun ikä tai terveys estää häntä itseään sitä tekemästä. Bremenin kaupungissa maaperä on erittäin haluttu hyödyke, koska sitä on kovin rajallisesti. Asuinkortteleissa on harvemmin piha-alueita ja lapsilla ei ole tilaa leikkiä ja juoksennella. Zur grünen Insel -alue käsittää useita sokkeloisia niittyjä, joille naapuruston lapset ovat tervetulleita leikkimään. Tilavalle alueelle voi myös tehdä kävelyretkiä ja sen penkit tarjoavat kaupunkilaisille tilaisuuden istahtaa rupattelemaan.

Alueen sadalla palstalla on lähes täydellinen sijainti ja ne muodostavat tärkeät kaupungin vihreät keuhkot urbaanissa kolmiossa Horn – Oberneulans - Borgfeld. Siirtolapuutarhan perustamisen tavoitteena oli – viljelymahdollisuuksien tarjoamisen lisäksi – luoda viihtyisä viheralue viereisen asuinalueen asukkaille. Alueen läpi kulkevat tiet mahdollistavat koululaisille ja työmatkalaisille lyhyemmän reitin jokapäiväisessä ympäristössään. Reitin, joka on vihreä joka suhteessa, koska ajoneuvoja ei alueella sallita. Rajanaapurina olevalle peruskoululle ja päiväkodille siirtolapuutarha-alue tarjoaa hienoja ulkoilmaelämyksiä, avaran luontoalueen ja hyvää naapuruutta. Tälle siirtolapuutarha-alueelle on tunnusomaista sellaiset puulajit, joita harvoin käytetään Bremenin julkisilla viheralueilla. Edelläkävijälajit ovat vakiinnuttaneet asemansa alueella. Puutarhurit pidättäytyvät kokonaan kemiallisten torjuntaaineiden käytöstä.

Lapset ovat tervetulleita leikkimään Alueen lisäksi myös siirtolapuutarhayhdistys on tiukasti ankkuroitunut lähiöönsä Bremen-Horn. Sillä on todettu olevan runsaasti positiivisia vaikutuksia lähiympäristölle. Tuloksena on kannustava naapurusto, jossa siirtolapuutarhayhdistyksen asiantuntijat opastavat kotipuutarhojen omistajia kestävässä ja ekologisessa puutarhanhoidossa. Työkaluja lainataan puolin ja toisin. Ystävät

Yhteisöllisyys kattaa naapurustonkin Kunnallisen viheralueen hoito on jaettu Bremenin kaupungin ja siirtolapuutarhureiden kesken, ja kaikki työt on hienosti hoidettu. Alue on suosittu ja kysytty, ja niinpä kaikki siirtolapuutarhurit pistävät alueella parastaan. Esimerkiksi yksi innokas puutarhuri istutti 500 neliömetrin kokoisen alueen täyteen liljoja. Alue oli aiemmin joutomaata täynnä risukkoa. Kyseinen puutarhuri hoitaa nyt aluetta – oman palstansa hoitamisen lomassa – yhteisötyönään. Lukuisat alueella liikkuvat ihailevat suunnattomasti tämän puutarhurin ponnisteluja yhteiseksi hyväksi. Yhdistys järjestää myös paljon yleisötapahtumia – mm. pääsiäismarkkinat ja joulumyyjäiset sekä lasten festivaalit. Lisäksi alueella järjestetään kaksi FlorAtrium -tapahtumaa: Bremenin puutarhapäivä sekä syysmarkkinat, joissa molemmissa on noin 30 näytteilleasettajaa. Alueella toimii myös sauvakävelyryhmä. Kaikki nämä tapahtumat rakentavat koko naapuruston yhteisöllisyyttä – kaikki ovat tervetulleita. Tilanteessa kaikki voittavat, sekä siirtolapuutarhurit että naapuruston asukkaat. Zur grünen Insel -siirtolapuutarhayhdistys sai vuonna 2016 Kansainvälisen Siirtolapuutarhaliiton diplomit sekä ekologisesta puutarhanhoidosta että sosiaalisesta toiminnasta. Teksti ja kuvat: Kansainvälinen Siirtolapuutarhaliitto Käännös: Tina Wessman Siirtolapuutarha 1/2017

Minun siirtolapuutarhani

Meidän mökkimme tarinoi Kun yksi aikakausi elämän polulla jää taakse, niin useimmiten toinen alkaa. Niin kävi meilläkin. Veneily Näsijärvellä keskimoottorisella ”kesähuvilallamme” kesti 12 vuotta. Nyt on mökkikausia takana sama määrä ja 13. on alkamassa. Mutta mennäänpä alkuun eli vuoden 2004 kevääseen. Vene (14 hv Volvo Penta) oli myyty 2003 ja yksi kesä kärvistelty luhtitalon pihapiirissä haaveillen muutoksesta. Seuraavana keväänä melkein vahingossa tuli tilaisuus oman siirtolapuutarhamökin hankintaan. Kun pankinjohtajakin oli suopea, niin kaupat tehtiin Karoliinatie 4:stä Niihaman siirtolapuutarhasta Näsijärven rannalla. Kaupunkiasunnossa 59 neliötä ja mökissä 25 neliötä kahdessa kerroksessa. Järvivesi tuli ja tulee yhdistyksen putkistoa pitkin meille saakka. Kasvien ja 16

Siirtolapuutarha 1/2017

pihamaan kastelu on edullista, 30 litran kuumavesiboileri, järvivesi kraanasta vääntämällä, ihana oma puusauna ja huippuna Porin Matti lämmitykseen. Kyllä kelpasi aloittaa mökkeily. 300 neliön tontti alkoi jo heti muuttaa muotoaan kasvien osalta. Minäkin sain välittömästi tuntea, miksi alueen nimi oli siirtolapuutarha. Emännän määräyksestä alkoi kasvien ja mullan siirto paikasta toiseen ja on jatkunut aina tähän saakka. Arkiliikuntaa parhaimmillaan. Ruokaveden haku alueen kaivoista antoi mukavan

tekosyyn hankkia uusia tuttavuuksia ja lisää arkiliikuntaa. Avoveranta muuttui kesän aikana isommaksi ja sai ympärilleen seinät ja lasi-ikkunat. Mukava lisätila asumiseen, vaikkakin ns. kylmä tila. Katsoimme lämpimän tilan riittävän meidän 2-henkiselle perheellemme. Kesän 2004 aikana tuntui, ettei koko kesäkautena ollut yhtään sateetonta päivää. Naapurit lohduttivat syksyllä meidän kokeneen märimmän kesän heti

alkuun. Tontti oli välillä kuin matala lammikko. Se kesä oli runsassateisin kymmeneen vuoteen. Tulipahan sekin koettua ja hengissä siitäkin selvittiin.

Ah, niin ihanaa! Saunan lämmitys oli sinä kesänä tosi mukavaa. Sulje silmäsi ja kuvittele: Liiteristä kuivaa koivua koppaan, saunan ovi auki, puut lattialle odottamaan tulipesään pääsyä. Pelti auki. Koivupuut pesään ja ihan vanhanaikainen sytytys altapäin. Tulen humina kiukaan alla, tunne saunan lämpiäminen hitaasti kylpylämpöön. Kiipeäminen lauteille vaimon ja ”vaarivainaan” metsästä tehdyn vihdan kanssa. Ensimmäinen kauhallinen kiukaalle, lämmön leviäminen iholle, ihon huokoset auki ja sitten vihdan hyväilyt pitkän päivän töistä rasittuneelle keholle. Saunassa 90 astetta ja mieli avoin odottamaan ensimmäistä vilvoittelua pihakeinun katoksen alla sateen ropistessa. Huurteinen olutpullo kuplineen odottaen juojaa. Toiset löylyt ja ehkä kolmannetkin samalla kaavalla. Ehkä mielestäsi yksitoikkoista mutta ah niin ihanaa. Viimeisten löylyjen jälkeen ämpärillinen tosikylmää vettä niskaan. Siinä se oli ja nyt voit avata silmäsi. Tätä ihanuutta sai sitten säädellä oman mieltymyksensä mukaa. Oma tupa ja sauna, oma lupa. Ihan meinasi unohtua. Uuden vuoden tinanvalanta ja saunominen puhtaan valkoisen luonnon keskellä sekä löylyistä hankeen pyöriminen. Ah sitä tunnetta, kyllä enkelinkuvia hangessa kelpasi ihailla vielä seuraavan vuoden ensimmäisenä päivänä, lämpöisessä vuoteessa hyvin nukutun yön jälkeen.

Voisiko kuvitella mukavampaa tunnetta kuin lämmittää uimapukusaunaa aamupäivällä alkukesän kylmähkössä vedessä pulikoineille uimakoululaisille. Pääsivät välillä lämmittelemään ja miten kiitollisia katseita sain osakseni. Myös päättäjäispäivän jäätelön, muurinpohjalättyjen ja mehun nauttiminen lasten kanssa oli aina yhtä juhlaa. Tätä hienoa tunnetta sain nauttia muutamana kesänä peräjälkeen. Yhdistys järjesti kesän aikana monenlaisia osallistumismahdollisuuksia liikunnan sektorilla. Minäkin niihin jouduin ja huomasin ikäisteni joukossa jopa pärjääväni kohtuullisesti. Ensimmäiset mitalit roikkuivat naulassa kesän jälkeen, oli pronssista, hopeista jopa kultakin joukossa. Voitimme yhdistyksenä sinäkin kesänä neljän siirtolapuutarhan lentopallomestaruuden. Olin tosi ylpeä saavutuksistani ja Niihaman joukkueesta. Vielä ylpeämpi olin, kun eräänä kesänä sain kiertopalkinnon haltuuni vuodeksi saavuttaessani vuoden urheilijan tittelin yli kuusikymppisenä. Pisteitä tähän palkintoon sain kerättyä niin hiihdosta kuin kesäkisoistakin. Kaikenlaista kilpaa tekemistä olin onnistunut karttelemaan moniaita vuosia mutta nyt vietti iski päälle ja aika tuloksellisestikin. Tuntui ihan mukavaltakin.

Aamu-uinnille kaikilla keleillä Päivän kulku mökillä alkoi usein läheisessä puuceessä vierailulla, sitten polkupyörän selkään ja rantaan aamu-uinnille kelillä kuin kelillä. Mökkikauden alkaessa toukokuussa vesi oli parhaim-

millaan 4 astetta ja kylläpä virkisti. Aamupuurot ja rauhallinen aamukahvihetki puutarhan vehreyden keskellä hyvin selän muotoja mukailevassa puutarhakeinussa. Päivän lehden lukua kiireettömän kahvihetken jatkona. Talitinttikin sirkuttaa oman mökkinsä ovella päärynäpuussa. Ihan selvästi sen laulu sanoo minulle: ”Olet tämän hetken ansainnut, nauti nyt siitä.” Soutuvene rannassa odotti vaimoa soutajaksi ja minua perätuhdolle. Verkot saavissa veneen pohjalla valmiina laskettavaksi pyytämään soppakaloja. Aamuauringon paistaessa tai sateen sattuessa suomalainen järven tuoksu ja ilmapiiri ovat aina yhtä ihania kokemuksia. Vedän syvään henkeä ja nautin luonnosta ja tuoksusta kaikilla aisteilla. Mahtavaa elämää. Jopa saalistakin Ahti antoi kohtuuden pyytäjälle. Meidän mökkitarina jäisi torsoksi ilman puutarhanhoito-osuutta. No, vaimo hoitaa sen puolen perunanistutusta myöten. Päärynäpuuta unohtamatta se antoi tosi hienon sadon viime kesänä. Ihan syötäviä tuli. Makea pihlaja on oma suosikkini, upeaa väriloistoa koko loppukesän vihreän kauden jälkeen ja mikä aromi hillotuista marjoista löytyykään. Ja omasta maasta tai ämpäristä otetut perunat juhannuksen tienoilla, vaimon omin käsin kaivamia, hiukan silliä ja epäterveellistä suolaista voita niin... Tästä on hyvä jatkaa kohti uutta kesää. Teksti: Palmion Vote Kuvat: Sinikka ja Vote Palmio Siirtolapuutarha 1/2017

Siirtolapuutarha-lehden kirjoituskilpailu:

Parhaat kirjoitukset Helsingistä ja Kuopiosta Toivo Berg helsinkiläisestä Kumpulan siirtolapuutarhasta sai kilpailun voittajan valinneelta 10-henkiseltä raadilta eniten ääniä kirjoituksellaan Aarteenetsintää. Kirjoituskilpailun aiheena oli hyvän mielen ja hyvän hengen luominen siirtolapuutarhayhteisössä. Ohjeissa evästettiin näin: ”Kirjoita yhteisestä tapahtumasta tai kohtaamisesta, josta sinulle jäi erityisen hyvä mieli - ja jota muistelet vieläkin lämmöllä.”

Kaikki alkoi siitä, kun olin ostanut uudet kengät .....

”Aarteenetsintää on mukava, sympaattinen pikku tarina, joka tempaisi mukaansa ja siinä välittyy

Kuopiolaisen Päivärannan siirtolapuutarhan viljelijä Maire Levä sai vain yhden äänen vähemmän

esimerkillinen, lämmin asenne siirtolapuutarhan pikkuväkeen. ” Toivo Berg kertoo ”hauskasti eriikäisten ystävyydestä. On aina mukavaa, kun myös lapset ovat osa siirtolapuutarhan toimintaa”, raadin jäsenistö perusteli valintaansa.

kuin voittaja. Hänen kirjoituksessaan ”on paljon siirtolapuutarhaelämään liittyviä positiivisia kohtaamisia - sellaisia, joita tulisi kaikissa puutarhoissa olla.” Molempia kirjoituksia lukiessa tuli hyvä mieli. Myös muita kilpailuun osallistuneita kirjoituksia pidettiin erittäin hyvinä. Niitä julkaistaan tulevissa Siirtolapuutarha-lehden numeroissa. Kiitokset osallistujille!

Koe kasvun ihme! Mullan myynti: 050 336 5703 050 337 9442 www.metsapirtinmulta.fi

Vain yksi voi olla tällainen Painotuotteet

Suurkuvatuotanto

Tule Kevätpuutarha 17 -messuille Messukeskukseen 6.-9.4.2017, saat 25 %:n alennuksen MESSUTARJOUS listahinnoista, kun teet tilauksen paikan päällä osastollamme 6r21.

-25%

Tilaukset toimitamme toukokuun puoliväliin mennessä. Yhteen osoitteeseen enintään 108 m 3 Tarjous ei koske erikoiskuljetuksia eikä noutomyyntiä. Katso tarkemmat tiedot: www.metsapirtinmulta.ﬁ

Aineisto - Siirtola pu Mullan valmistaja ja myyjä: Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100 | 00066 HSY | Opastinsilta 6 A | 00520 Helsinki | puh. 09 156 11 (vaihde)

Sähköiset julkaisut

Siemenperunavalikoimamme on kaikkien aikojen suurin JOENSUU | HELSINKI TAMPERE | NURMES

p. 010 230 8400 | www.punamusta.com

Siirtolapuutarha 1/2017

Tilaa ilmainen uutiskirje www.exoticgarden.fi

Nro 1

Aarteenetsintää Kuuluu kovaa meteliä mutta mitään ei näy. Sitten kaksi salamaa suhahtaa mökkimme ohitse. Meteli on korviahuumaavaa. Salamat katoavat mutkan taakse ja melukin vaimenee hiukan. Mitä se sellainen metelöinti ja salamointi on? Ekku ja Elluhan siinä painelevat mökilleen. He ovat lähinaapurin kakaroita, joitten ystäväpiiriin minulla on ollut monta vuotta ilo kuulua. Kaikki alkoi siitä, kun olin ostanut uudet kengät. Ekku ja Ellu huomasivat ne ja kiersivät kenkiäni kuin kissa kuumaa puuroa. “Hienot”, kuului kommentti. Sen kesän jälkeen minä ole esitellyt uudet aurinkolasini, lakkini yms. ensiksi heille. Jos ne heille kelpaavat, niin kelpaavat ne muillekin. Tasapuolisuuden nimessä on mainittava, että minulla on ollut tilaisuus ihastella Ellun uutta mekkoa ja Ekun uimarengasta ihan tuoreeltaan. Viime kesänä Siirtolapuutarha-lehdessä oli juttu Ekun ja Ellun keksi- ja mehutarjoilusta. Todella halpaan hintaan sai hyvää mehua ja keksejä. Sisarukset keräsivät rahaa johonkin tarkoitukseen, mutta mihin? Se selvisi vähän kesän mittaan: “Onko sinulla mökillä tyhjiä pulloja? Mihin te tyhjiä pulloja tarvitsette? Me viedään ne kauppaan, että saadaan rahaa. Mitäs te rahalla? Ostetaan metallinpaljastin ja ruvetaan etsimään aarteita. Ikävä kyllä meidän mökki on niitä harvoja mökkejä Kumpulassa, joihin ei tyhjiä pulloja kesän mittaan kerry. Mutta lähdetään kyselemään naapureilta.” Naapurikierros kannatti! Tyhjiä pulloja ja tölkkejä kertyikin huomattava määrä. Minulla oli ilo auttaa niiden lajittelussa ja kantamisessa. Syksyllä näin kavereitani viimeksi. Metallinpaljastin on kuulemma ostettu, ja aarteitakin on löytynyt. Syysmyöhällä kävi niin ikävästi, että hukkasin pari euron kolikkoa mökkimme pihaan. Olen etsinyt niitä, mutta ei niitä mistään löydy. Jos kauniisti pyydän, niin varmaan Ekku ja Ellu ensi kesänä tulevat paljastinkoneensa kanssa minua auttamaan. Jos kiireiltään ehtivät. Topi Berg Kumpulan siirtolapuutarha

Kun tätä kirjoitan, on maaliskuun ensimmäinen päivä. Kevät tekee vauhdilla tuloaan ainakin täällä Hämeen leveyksillä. Ulkomittari osoittaa viittä lämpöastetta ja vesisade kastelee niin Lahden MM-kisojen mäenlaskijoita kuin kotikaupungissani ulkona liikkujia. Sää on kurja, mutta mieltä piristää ajatus, että tuleva kesä on tänään taas yhden päivän lähempänä. Aiempien keväiden tapaan se antaa tilaa unelmille tulevasta kesästä. Mielessä on ajatus kevään vehreydestä, aurinkoisista kesäpäivistä ja lämpimistä, valoisista illoista omenapuiden alla. Mielikuviin on helppo uppoutua, on mukavaa pohtia, millaisen haluan kesän palstallani olevan ja millaista satoa toivon sen tuottavan. Ja unelmointi on siitä mukavaa, ettei se vielä maksa mitään. Mitä toivon tulevalta kesältä? Olisin iloinen, jos puutarhassani koko kesän kukkisi jotain aina lumen alta esiin työntyvistä lumikelloista hehkuvien pionien ja syysleimujen kautta syyskesän upeisiin maksaruohoihin. Olisi myös mukavaa, jos saisin juhannuksesta lähtien syödä oman maan perunaa,

salaattia ja yrttejä, ja jos sipulisatoni olisi isompi, kuin se kourallinen istukassipuleita, joita maahan istutin. On myös mielenkiintoista nähdä, miten viime kesänä lahjaksi saamani viherherukkapensas on juurtunut ja millaisen sadon se tuottaa. Eikä olisi pahitteeksi, jos karviaiset, vadelmat, herukat ja omenapuut tuottaisivat hyvän sadon ja saisin niitä säilöttyä talven varalle. Siirtolapuutarhoissa eletään lähellä naapuria. Siksi yhteisöllisyys ja toisten hyväksyminen ja heidän kanssaan toimeen tuleminen on onnistuneen kesän edellytys. Kaikista ihmisistä ei tarvitse pitää, kaikista ei tule ystäviä, mutta kaikkien kanssa pitää tulla ainakin auttavasti toimeen, oli jo viisaan äitini neuvo. Mukavat naapurit ovat ensiarvoisen tärkeitä onnistuneessa kesänvietossa. On mukavaa, kun voi vaihtaa kuulumisia ja kokemuksia, elää yhdessä ilon ja surunkin hetkiä ja saada tarvittaessa apua ongelmiin. Spontaanit, yhteiset päiväkahvit, lettuja munkkikestit tai taimienhankintaretket ovat mukava piristys arkisen puuhailun lomassa. Koska emme ole kaikki samanlaisia, on myös tärkeää, että hyväksytään naapurin erilainen tapa

toimia ja naapurin erilainen näkemys siitä, mikä on kaunista. Kateus vie kalatkin merestä, on vanha sanonta. Sopii siirtolapuutarhaelämäänkin. Kateellisille ajatuksille ei pidä antaa valtaa. Mieluummin niin, että ollaan onnellisia, kun naapuri toteuttaa jonkin hienon idean, käyttää aikaa mökin ja palstan kunnostamiseen tai saa kasvinsa kukoistamaan ja hyötykasveista hyvän sadon. Käydään mieluummin onnittelemassa ja ihastelemassa kuin juoruilemassa ja etsimässä vikoja.

Kolumni

Tilaa kesäunelmille

Siirtolapuutarhoissa perinne elää vahvana, siitä kannattaa pitää kiinni. Mutta perinteiden vaaliminenkaan ei estä luovuutta ja uudistumista. Pienikin piha ja mökki antavat paljon erilaisia mahdollisuuksia toteuttaa itseään, vaikka erilaisista yhteisistä ohjeista pidetäänkin kiinni. Ennen lumien ja roudan sulamista annetaan unelmille tilaa ja odotetaan tulevaa kesää ja puutarhan satokautta. Palstoilla tavataan. Irja Appelroth Siirtolapuutarha 1/2017

Jäsenyhdistys esittelyssä

Ruskeasuon siirtolapuutarhassa kiireet kaikkoavat:

Salainen puutarha Helsingin ytimessä

Mökit pilkottavat rehevien palstojen kätköistä - portteja ja mökkien seiniä pitkin kiipeilee köynnöksiä ja kesäkukat hehkuvat vihreyden keskeltä. Helsinkiläinen siirtolapuutarha on elellyt omassa rauhassaan jo lähes 100 vuotta.

Yhdistyksen puheenjohtaja Marga Brunila kertoo, että vuonna 2018 vietettävää satavuotisjuhlaa valmistellaan jo pikkuhiljaa. Alueelle on rakennutettu uusi sauna suihkuineen ja mökkejä on kunnostettu.

Sieltä täältä palstojen kätköistä kuuluu iloista rupattelua. Kaupungin humu jää kauas, vaikka aivan lähellä on korkeita toimistotaloja ja vilkas, monikaistainen Mannerheimintie. Ruskeasuon siirtolapuutarhayhdistys, viralliselta nimeltään

-Täällä oli 1920-luvulla vain vajoja. Mökkejä alettiin rakentaa vasta 1930-luvulla - samoja rakennusperinteitä noudatamme edelleenkin, esimerkiksi mökkien ikkunoissa pitää olla pienet ikkunaruudut.

Siirtolapuutarha 1/2017

Brunakärr Koloniträdgård r.f. perustettiin vuonna 1918: yhdistyksen virallinen kieli on ruotsi. Suurin osa nykyisistä mökeistä on alkuperäisiä. Alueen 114 palstaa ovat kooltaan runsaan 100 neliömetrin ja 700 neliömetrin välillä.

Monet pitävät Ruskeasuon siirtolapuutarhan tunnelmasta. Siirtolapuutarhat ovat avoimia puistoalueita, joilla voi käydä kävelemässä tai nauttimassa aurinkoisesta päivästä mutta palstojen rauhaa tulee kunnioittaa.

Gurli Koskinen on jakanut puutarhansa huoneiksi.

Ruskeasuo pähkinänkuoressa: Mökkejä: 114 Palstojen koko: erikokoisia 100 – 700 neliömetrin välillä Vuokrasopimus voimassa: vuoteen 2026 Mökin kokonaisrakennusoikeus: 25 neliömetriä (sisältää varaston ja leikkimökin) + terassi: kokonaispinta-ala enintään 9 neliömetriä Matkaa Helsingin rautatieasemalle, ydinkeskustaan: 5,5 km

Puutarhan kuusi huonetta Siirtolapuutarhan emäntä, husmor Gurli Koskinen kutsuu tutustumaan puutarhaansa, jonka 363 neliömetriä on jaettu kuudeksi erilaiseksi huoneeksi. Yhdessä on kasvimaa, toinen on ruokailuhuone katoksineen, kolmas on lepohuone, jossa on puutarhakeinu, neljäs huone on jätetty avaraksi nurmikoksi ja kaksi mökin takana olevaa huonetta Gurli on nimennyt terapiahuoneiksi: niissä ei tehdä minkäänlaista työtä - vain mietiskellään ja oleillaan. Gurli Koskinen viljelee palstallaan mm. perunaa, papuja, porkkanaa, punajuurta, purjoa, sipulia, valkosipulia, palsternakkaa, selleriä ja erilaisia yrttejä. -Palsternakkaa säilytän kotona kylmäkellarissa ja keitän niistä talvella maukasta keittoa. Porkkanat

menivät lapsenlasten suihin. Yrtit laitan pakkaseen ja valkosipulit ja sipulit kuivatan. Yrtit ja sipulit riittävät omaan käyttöön koko talvikaudeksi, hän kertoo tyytyväisenä. Gurli Koskinen kertoo, että heidän mökkinsä on rakennettu jo ennen sotia – vuonna 1936 ja se on edelleen hyvässä kunnossa. -Mökin rakennuspuu on kovaa ja hyvää, eikä siinä ole näkynyt vaurioita. Vuonna 2011 maalasimme sen. Kun aikoinaan korotimme mökkiä, emme silloinkaan löytäneet mistään huonokuntoista puuta.

Vehreys rentouttaa Lounastauon aikaan siirtolapuutarhan viereisestä toimistotalosta tulee usein väkeä rentoutumaan puutarhaan.

-Mieltä lämmittää, kun näen naisia, joilla on varmaankin stressaava työ. Tänne tultuaan he hymyilevät ja rentoutuvat – kävelevät alueen perälle rauhalliseen paikkaan rupattelemaan ja nauttimaan eväänsä. Siirtolapuutarhaviljelijä Maija Manninenkin kertoo, että Ruskeasuon siirtolapuutarha on säilynyt idyllinä, jonka rauhasta voi nauttia, vaikka sen ympärillä on vilkas kaupunkialue. -Osallistun yleensä yhdistyksen talkoisiin ja juhliin, hän kertoo elämästään siirtolapuutarhassa ja mainitsee, että mökkinaapuritkin ovat mukavia. -Omasta puutarhastani saan syödäkseni marjoja, kirsikoita, omenoita, sipuleita, perunoita ja vihanneksia. Teksti: Jaana Veikkola-Virtanen Kuvat: Jaana Veikkola-Virtanen ja Raimo Ikonen

Siirtolapuutarha 1/2017

Salaatit ovat vuoden 2017 kasviksia Salaattien monipuolinen valikoima on lähes ylivertainen. Salaatit sopivat päivittäiseen ruokavalioon tuomaan keveyttä, raikkautta, väriä ja vitamiineja. Salaattiryhmään kuuluu eri lajeja kaalikasvien suvusta perinteisiin lehtisalaatteihin ja pinaatteihin. Kaikkia näitä viljellään sekä kasvihuoneissa että avomaalla. Määritelmänä salaatti tarkoittaa tuoreena syötäviä pehmeitä ja rapeita lehtiä, joita voi käyttää sellaisenaan tai osana muuta salaattisekoitusta. Suomalaiset syövät vuodessa noin 85 miljoonaa kotimaisissa kasvihuoneissa kasvatettua ruukkusalaattia ja lisäksi avomaalta korjataan lähes 4,5 miljoonaa kiloa pääasiassa rapeaa keräsalaattia kasvukauden aikana. Salaatteja tuodaan Suomeen erityisesti talvikaudella pääasiassa Espanjasta. Salaattiryhmän tekee mielenkiintoiseksi se, että ne ovat maultaan ja väreiltään toisiaan täydentäviä. Kirpeät ja maukkaat rucolat, endiivit ja sikurit tuovat salaatteihin ja muihin ruokiin lisämakua, kun puolestaan pehmeät lehtisalaatit pehmentävät makumaailmaa ja lisäävät mehukkuutta. Salaatin väri kertoo myös sen ravintoarvoista. Lehtivihreän lisääminen ruokavalioon on tärkeää - mitä vihreämpi tai punaisempi salaatti on, sitä ravitsevampi se on.

Kuva: Kotimaiset Kasvikset ry / Teppo Johansson

Salaatit sisältävät paljon mineraalipitoista nestettä (kaliumia) ja erityisesti tummalehtiset lajikkeet sisältävät antioksidantteja, jotka vahvistavat elimistön puolustuskykyä sairauksia vastaan. Salaateissa on lisäksi K-vitamiinia ja foolihappoa.

Salaatteja idän ruokakulttuureista Salaatteihin luetaan nykyisin myös tuoreena käytettävä Babyleaf -pinaatti, joka on tunnetusti hyvin terveellinen samoin kuin kaalien sukuun kuuluvat salaatit, joista moni on peräisin idän ruokakulttuureista. Näitä ovat esimerkiksi Paksoi, Tatsoi ja Mizuna. Myös Perilla (Shiso) ja viinisuolaheinä ovat uudehkoja tulokkaita suomalaisten salaatteihin. Monet ns. idän salaatit kestävät myös kevyttä kuumentamista. Salaattien suosio on kasvanut sitä mukaa kun valikoima on monipuolistunut, mutta meillä on vielä kasvunvaraa verrattuna esimerkiksi Etelä- ja Keski-Euroopan maihin tai Aasian kulttuureihin: Juuri siksi Kotimaiset Kasvikset ry ja Puutarhaliitto ry nimesivät salaattiryhmän vuoden 2017 vihanneksiksi. Lisätietoa: www.kotimaisetkasvikset.fi.

Tatsoi

Mizuna

Kotimaisia ulkoruukkukasveja saatavilla jo huhtikuussa runsas valikoima Kauppapuutarhaliitto on kartoittanut tämän vuoden kotimaisten kukkivien ulkoruukkukasvien viljelysuunnitelmat ja kuukaudet, jolloin niitä on saatavilla. Kyselyssä olivat mukana kaikki merkittävät ruukkukasvituottajat. Jo helmikuussa myymälöissä oli ruukkunarsisseja ja helmililjoja. Niitä on myynnissä vielä huhtikuun loppuun asti. Maaliskuussa myyntiin ilmestyivät orvokit ja orvokkiamppelit, jota on saatavilla aina kesäkuun loppuun asti. Pelargonioita on myynnissä huhtikuun alusta heinäkuun puoleen väliin asti. Petuniat ilmestyvät myymälöihin huhtikuun puolen välin aikoihin ja niitä on saatavilla heinäkuun loppuun asti. 22

Siirtolapuutarha 1/2017

Minisyklaamin ja syklaamin myyntikausi alkaa vasta heinäkuun alkupuolella mutta niitä on saatavilla vielä marraskuussa. Ruukkukrysanteemia ja koristekaalia on myynnissä heinäkuun alusta alkaen syyskuun loppuun asti. Kesäkukkien ja amppeleiden kausi alkaa jo huhtikuun alussa, mistä lähtien erilaisia lajeja on paljon tarjolla. Lukuisia kotimaisia kesäkukkalajeja on saatavilla heinäkuun loppuun asti ja elokuussa on tarjolla vielä paljon kesäkukka-amppeleita. Lähes ympärivuotisessa viljelyssä olevia kasvisukuja on niukasti. Suomalaisessa tuotannossa panostetaan sesonkiaikoihin. Lähde: Puutarha & Kauppa 2/2017

Teksti: Heikki Jalli ja Jaana Veikkola-Virtanen Kuvat: Heikki Jalli, Luke

Rasittavat rikkaruohot:

Sitkeä juolavehnä kuriin kitkemällä kasvi oikeaan aikaan ja muokkaamalla maata Monet rikkakasvit leviävät erittäin tehokkaasti. Yksi hankalimmin torjuttavista rikkakasveista on Luonnonvarakeskuksen tutkija Heikki Jallin mukaan monivuotinen juolavehnä. Hän neuvoo kitkemään juolavehnän silloin, kun kasvi on heikoimmillaan. Juolavehnä on heinämäinen, monivuotinen kestorikkakasvi, joka kilpailee voittoisasti useimpien muiden kasvien kanssa. -Maata muokattaessa juolavehnän kasvu vain lisääntyy, koska maan pintakerroksessa oleva juurakko aloittaa aina uuden kasvun, kun se muokattaessa katkeaa, Heikki Jalli kertoo. -Vaikka juolavehnä tekee siemeniä, se lisääntyy kuitenkin pääasiassa juurakkonsa avulla. Monivuotisten rikkakasvien torjunnassa keskitytään juurakoiden ja muiden kasvinosien poistamiseen maasta. Yksivuotisten rikkakasvien torjunnassa tärkeintä on siementuotannon ja siementen leviämisen estäminen.

Juolavehnän leviäminen kannattaa estää

kasvia vastaan on tässä vaiheessa huomattavasti tuloksekkaampaa kuin muina aikoina.

Kun maassa oleva juurakon pätkä aloittaa kasvun, se kasvattaa uusia versoja, jolloin juurakon energiavarat pienenevät ja juurakko on heikoimmillaan. Juuri silloin kasvi on helpoin hävittää.

Kaikki juurakot kaivetaan maasta pois ja maa muokataan huolellisesti, jolloin kasvamaan lähtevät juurakon palat menettävät maakontaktin ja jäävät aurinkoon kuivumaan. Juolavehnän juurakon vanhat osat ovat väriltään tummempia kuin uudet osat. Vaikka osa juurakosta on kuollut, osa aloittaa aina uuden kasvun.

-Kun maan pinnalla näkyy juolavehnästä vain 3-4 lehteä, on saavutettu niin sanottu kompensaatiopiste, jota voi käyttää hyväkseen juolavehnän torjunnassa: Kasvin kitkeminen ja juurakoiden poistaminen on tehokkainta juuri tässä vaiheessa, Heikki Jalli kertoo.

Juolavehnää ei kannata päästää leviämään, koska siitä eroon pääseminen on työlästä. Leviämistä voi ehkäistä esimerkiksi pensaiden tyvelle lapioitujen paksujen katteiden avulla.

-Juolavehnän versoista virtaa yhteyttämistuotteita juurakkoon sen aloittaessa kasvua, siksi taistelu Siirtolapuutarha 1/2017

Teksti: Jaana Veikkola-Virtanen Kuvat: Sari Aarnio, Jaana Veikkola-Virtanen ja Raimo Ikonen

Pionien värivalikoima on laajentunut:

Herkän kaunis kukka valloittaa Se paljon puhuttu mummonpioni, josta monet pitävät, on vaaleanpunainen Sarah Bernhard – kiinanpioni.

Se ihana pioni, joka mummolla kukki vuosikymmenet ilman minkäänlaista hoitoa, on todennäköisesti ollut kiinanpionilajike. Suosituin kiinanpioni on Suomessa ollut iät ajat vaaleanpunainen Sarah Bernhard.

persikan väriseksi ja muuttuu keltaiseksi. Kukinnan lopettaessaan se on valkoinen, hän kuvailee lempipiopioniaan. Kiinanpionit menestyvät lähes kaikkialla Suomessa.

-Kun ihmiset puhuvat pioneista, suurin osa heistä tarkoittaa kiinanpionia, Tuula Uusi-Honko Pionien kodista tietää.

Nykyään kiinanpionista on jalostettu satoja erilaisia lajikkeita. Tuula Uusi-Hongon oma suosikki on kiinanpionin Paeonia lactiflora –lajike ”Ewelina”. Se on korkea ja tanakka kasvi, jonka kukat ovat hyvin kerrottuja.

-Tornion- ja Kemijokivarsillakin näkee komeita kiinanpioni-istutuksia. Inarissa on kiinanpioneja ja kuolanpioni kasvaa mainiosti Utsjoellakin, Tuula Uusi-Honko kertoo.

-Aikaisemmin kiinanpionia kutsuttiin jalopioniksi. Kiinanpioni on ehdottomasti kestävin pionilaji, taivassalolainen ”pioniyrittäjä” sanoo.

-Ewelina on ihanan tuoksuinen eikä sen väriä voi yhdellä sanalla kuvata: Kun kukinta alkaa, se on vaaleanpunainen, myöhemmin se haalistuu

Ruohovartisten pionien lisäksi saatavilla on puuvartisia pioneja ja puu-ja ruohovartisten pionien risteytyksiä.

Siirtolapuutarha 1/2017

Itoh-hybridi on puu- ja ruohovartisen pionin risteytys. Itohien myötä vaaleankeltaiset ja kellertävät pionit ovat yleistyneet.

Sarah Bernhard –kiinanpioni.

Valkoinen pioni on suosittu

-Vaaleanpunaisia pioneja myydään kuitenkin ehdottomasti eniten. Viime vuosina puhtaan valkoinen pioni on kasvattanut suosiotaan. Monet ovat kiinnostuneita myös kaksivärisistä pioneista.

avautuvat sivukukinnot pidentävät kukinta-aikaa. Kiinanpioneista varhaisimpia kukkijoita ovat esimerkiksi lajikkeet Festiva Maxima ja Edulis Superba. Myöhäisiä kukkijoita ovat mm. Bowl of Beauty, Elsa Sass ja Alice Harding.

Varhaisia ja myöhäisiä kukkijoita samaan penkkiin Pioni on aurinkoisen paikan kasvi mutta puolivarjossa se kukki pitempään.

Mahdollisimman pitkään kukkiva pionipenkki saadaan aikaan yhdistämällä eri pionilajeja, esimerkiksi tillipioni kukkii jo toukokuussa ja kuolanpioni kesäkuun alussa. Etelä-Suomessa kiinanpionien pääkukinta osuu usein juhannuksen aikaan tai pian juhannuksen jälkeen.

-Lähes kaikkien kiinanpionien kukinta-aika on lyhyt - vain parisen viikkoa. Vähän pidempään kukkivat esimerkiksi Scarlet O´Hara ja Dr. Alexander Fleming, koska niiden pääkukinnon hiipuessa

Itoh-hybridit kasvattavat kasvukauden edistyessä uusia versoja ja jokaisen verson latvaan tulee kukka. Vanha itoh-yksilö saattaa siksi kukkia vielä elokuussa.

Suomessa on saatavilla nykyään lähes kaikenvärisiä pioneja - paitsi sinisiä ja mustia. Joitakin vuosia sitten esimerkiksi keltainen pioni oli suuri harvinaisuus. -Ainoa täysin keltainen kiinanpioni on Paeonia lactiflora lajikenimeltään Huang Jin Lun. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on kuitenkin alettu risteyttää puu- ja ruohovartisia pioneita, joita kutsutaan itoh-hybrideiksi. Risteytysten myötä keltainen väri on yleistynyt: saatavilla on kellertäviä ja vaaleankeltaisia itoh-hybridejä. Luonnossa kasvaa vain yksi keltainen laji: Kaukasianpioni Paeonia mlokosewitchii.

Siirtolapuutarha 1/2017

Liitto kouluttaa ja osallistuu

SSPL Siirtolapuutarhaliiton XXVI liittokokous elokuussa Tampereella Suomen Siirtolapuutarhaliiton sääntöjen mukaan liiton päätösvaltaa käyttää liittokokous. Seuraava liittokokous järjestetään 5.-6.8.2017 ja edellisen liittokokouksen (Forssa 2013) tekemän päätöksen mukaisesti kokouspaikkakunta on Tampere. Kokouspaikkana toimii Varalan Urheiluopisto. Joka neljäs vuosi järjestettävän liittokokouksen tärkein tehtävä on varmistaa Siirtolapuutarhaliiton toiminnan jatkuvuus, kehittyminen ja toimintakyky. Tätä varten liiton säännöissä on varattu jäsenyhdistyksille oikeus tehdä aloitteita. Aloitteet voivat koskea oikeastaan mitä tahansa liiton toimintaan, hallintoon, lehteen tms. liittyvää. Ennen kokousta hallitus käsittelee aloitteet ja antaa niistä lausunnot yhdistyksille. Aloitteet käsitellään ja niistä päätetään liittokokouksessa. Liittokokouksessa vahvistetaan talousarvio seuraavalle liittokokouskaudelle, päätetään jäsenmaksusta seuraavalle neljälle vuodelle sekä käsitellään hallituksen ehdotus liiton toimintasuunnitelmaksi liittokokouskaudelle. Hallitus voi esittää liittokokoukselle myös muita ehdotuksia. Lisäksi kokouksessa käsitellään edellisen liittokokouskauden toimintakertomukset, tilinpäätökset ja tilintarkastajien lausunnot. Siirtolapuutarhaliitossa toimeenpanovalta on asioita käytännössä hoitavalla liiton hallituksella, joka sekin valitaan liittokokouksessa. Hallitukseen kuuluu liiton puheenjohtaja ja kymmenen varsinaista jäsentä. Lisäksi hallituksen varsinaisille jäsenille valitaan viisi varajäsentä. Liiton sääntöjen mukaan hallitukseen on pyrittävä valitsemaan jäseniä tasapuolisesti liiton eri toiminta-alueilta. Jokainen liiton jäsenyhdistys on oikeutettu lähettämään liittokokoukseen yhden edustajan kutakin alkavaa sataa jäsenten hallitsemaa palstaa kohden. Yhdistyksen edustajan tulee olla liiton yhdistyksen jäsen, josta on tilitetty liitolle jäsenmaksu. Liiton uusi hallitus esitellään Siirtolapuutarha-lehdissä kokouksen jälkeen.

Etukortti viljelijöille Tämän lehden liitteenä Siirtolapuutarhaliiton jäsenyhdistysten viljelijät saavat liiton uuden etukortin. Kortilla saat yhteistyökumppaneiden tarjoamia rahanarvoisia etuja. Kumppanineuvottelut ovat edelleen käynnissä: ajantasaisen tiedon saat liiton nettisivulta.

Siirtolapuutarha 1/2017

Ilmoita alueesi kaikista avoimista tapahtumista liiton toimistoon.

Tervetuloa liiton tarjoamalle kurssille Siirtolapuutarhaliitto järjestää tänä vuonna kokeiluluonteisesti alueellisia kursseja neljällä paikkakunnalla. Kullakin alueella järjestetään yksi kurssi, joka noudattaa liiton vuoden 2017 teemaa ’Monimuotoisuus palstalla’. Alueiden jäsenyhdistykset ovat valinneet kurssin aiheen neljästä tarjolla olleesta vaihtoehdosta. Sisältö ja opettaja Kurssit ovat luentomuotoisia ja sisältävät (olosuhteiden mukaan) tutustumiskierroksen järjestävän siirtolapuutarhan alueella. Kurssin opettajana toimii Leena Luoto. Leena Luoto on biologi, jolle kasvit ovat työ ja harrastus. Leena on myös tietokirjailija, ötökkatieto.fi -sivuston äiti sekä mm. radiosta ja tv:stä tuttu asiantuntija.

Paikkakunnat, aiheet ja ajankohdat HELSINKI Luonnonmukainen tuholaistorjunta palstaviljelmillä ajankohta: la 10.6.2017 klo 13:00 (ilmoittautuminen 26.5. mennessä) paikka: Pakilan siirtolapuutarhan kerhotalo (Pakilan rantatie 2, 00680 Helsinki) KUOPIO Luonnonmukainen tuholaistorjunta palstaviljelmillä ajankohta: la 17.6.2017 klo. 13:00 (ilmoittautuminen 2.6. mennessä) paikka: Päivärannan siirtolapuutarhan kerhomaja (Veteraanitie 6, 70500 Kuopio) TAMPERE Nilviäiset puutarhassa ajankohta: ke 14.6.2017 klo 17 (ilmoittautuminen 30.5. mennessä) paikka: Litukan siirtolapuutarhan kerhotalo (Litukankatu 13, 33500 Tampere)

uot

ki L

eik

:H uva

Ampiaisetkin ovat tarpeellisia pölyttäjiä. Erakkoampiainen (Eumenes coronatus) pesii yksittäin ja rakentaa pesänsä joko mudasta tai savesta. Lentää toukokuusta elokuuhun etsiessään mettä kukista.

TURKU Luonnonmukainen tuholaistorjunta palstaviljelmillä ajankohta: la 15.7.2017 klo 13:00 (ilmoittautuminen 30.6. mennessä) paikka: Kupittaan siirtolapuutarhan keskusmaja (Kunnallissairaalantie 4, 20700 Turku)

Ilmoittautuminen ja hinta Kurssit ovat liiton jäsenyhdistysten viljelijöille ilmaisia, mutta kurssille tulee ilmoittautua ennakkoon. Kurssin toteutuminen edellyttää vähintään 20 osallistujaa. Kurssille ovat tervetulleita myös ei-jäsenyhdistysten siirtolapuutarhaviljelijät sekä muut aiheesta kiinnostuneet henkilöt. Ulkopuolisille kurssimaksu on 10 euroa/henkilö. Kurssimaksu laskutetaan ennen kurssia. Ilmoittautumiset viimeistään kaksi viikkoa ennen kurssin ajankohtaa. Ilmoittautua voi liiton nettisivulla olevalla lomakkeella (etusivulla oleva kohta ’Ilmoittaudu’), sähköpostitse osoitteeseen info@siirtolapuutarhaliitto.fi tai puhelimitse numeroon 010 3213 540 (arkisin klo. 10-14).

Liitto myöntää tukea koulutuksiin Kuten aiempinakin vuosina jäsenyhdistykset voivavat anoa liitolta avustusta itse järjestämälleen kurssille. Kurssiavustuksen enimmäismäärä on 200 euroa /yhdistys/vuosi. Avustusta anotaan kurssin jälkeen. Anomuksen liitteenä tulee toimittaa alkuperäiset kuitit sekä lista osallistujista. Jos kurssista on valokuvia, niitä otetaan ilomielin vastaan liiton toimistossa, jotta kurssista voitaisin kertoa lyhyesti myös liiton Facebook-sivulla ja jakaa kurssi-ideoita muillekin yhdistyksille. Kuvissa näkyviltä henkilöiltä tulee kysyä lupa kuvan julkaisemiseen Facebookissa . Siirtolapuutarha 1/2017

Mansikkapaikka

KUVAKISA

Bongaa ihmeellisen ihana ötökkä puutarhastasi ja osallistu valokuvakilpailuun! Siirtola puutarha ��

��

� ��

��

�

� ��

��

Siirtolapuutarha-lehden kansikuvakilpailu verkossa vuoden 2016 kansista: ”Ihana talvinen kuva - siirtolapuutarha on kaunis myös talvisin.” Verkossa järjestetyssä kansikuvakilpailussa annettiin 213 ääntä vuonna 2016 ilmestyneiden lehtien parhaalle lehden kannelle. Kisa oli erittäin tiukka! Voittajaksi nousi (27 % äänistä) numeron 5/2016 talvinen mökkikuva. Äänestäneiden kesken arvotun kirjapalkinnon voitti Gurli K. Kiitos kaikille osallistuneille! 28

Siirtolapuutarha 1/2017

Siirtolapuutarha-lehden valokuvauskilpailun aihe on tänä vuonna puutarhan ötökät. Puutarhassa kipittäviä, lehdillä lekottelevia ja ilmassa lenteleviä hyönteisiä näkyy päivittäin, kun kevät etenee. Ota kauniista tai kummallisesta ötökästä kuvia ja osallistu vuoden 2017 valokuvakilpailuun. Kolme parasta kuvaa ja kunniamaininnan saaneet kuvat julkaistaan tämän vuoden viimeisessä Siirtolapuutarha-lehden numerossa. Voittaja palkitaan kiinnostavalla puutarhakirjalla! Kilpailun säännöt: 1. Lähetä 1-3 valokuvaa digitaalisessa muodossa osoitteeseen info@siirtolapuutarhaliitto.fi perjantaihin 21.7. mennessä. 2. Kerro kuvaajan nimi, osoite ja siirtola- tai ryhmäpuutarhan nimi. Kerro myös kuvanottotilanteesta lyhyesti. Kuvat voivat olla vuonna 2017 otettuja tai jo aikaisempina vuosina kuvattuja. 3.Jos kuvissa on mukana ihmisiä, kerrothan kuvattaville, että osallistut valokuvakilpailuun ja että voittajakuvat julkaistaan Siirtolapuutarha-lehdessä ja näköislehdessä verkossa. 4.Parhaita kuvia saatetaan käyttää Siirtolapuutarhalehdessä myöhemminkin. 5.Lehden talkoohenkinen tuomaristo valitsee kuvista kolme parasta ja kunniamaininnan saavat kuvat, jotka julkaistaan Siirtolapuutarha-lehdessä.

KUVAKISA

Ahomansikka vuoden 2017 maatiaiskasviksi:

Oivallinen maanpeitekasvi puutarhassa Suomessa ahomansikka (Fragaria vesca) oli merkittävä talousmarja vielä 1800-1900- lukujen vaihteessa. Kaskeamisen seurauksena sille oli syntynyt verrattomia kasvupaikkoja, kuten ahoja. Monet ahot ovat muinaisia kaskimaita, joiden viljelystä on luovuttu. Perinteiset maatalouden, erityisesti laiduntamisen ylläpitämät kasviyhteisöt ovat häviämässä, joten ahomansikalle on entisaikoja niukemmin soveliaita kasvupaikkoja tarjolla. Ahomansikka suosii lämpöisiä ja valoisia kasvupaikkoja, ojanpientareita, rinteitä ja kallioita, mutta ei oikein pärjää korkeakasvuisten ketokasvien katveessa tai varjossa metsässä. Tienpientareilta se on löytänyt uusia kasvupaikkoja, joissa liian korkea kilpaileva kasvillisuus niitetään. Kotipuutarhassa ahomansikka soveltuu hyvin maanpeitekasviksi aurinkoisille ja puolivarjoisille alueille, mutta miksi ei myös pellolla viljeltäväksi. Se lisääntyy tehokkaasti rönsyillään. Lomailijan heinäkuu on mansikan parasta satoaikaa. Hienoarominen ahomansikka on parasta tuoreena, joskin nopeasti pakastettuna se säilyttää osan aromistaan. Niitä voi myös kuivata. Ahomansikka on tunnettu myös rohtona, joka auttaa moneen vaivaan. Sitä suosittivat niin ruotsalainen taksonomian perustajaisä Carl von Linné 1700-luvulla, suomalaisen kasvitieteen uranuurtaja Elias Lönnrot kuin myös viime vuosisadan hyötykasvitutkija Toivo Rautavaara. Toivo Rautavaaran mukaan (Miten luonto parantaa, 1980) mansikanlehdistä keitetty tee edistää virtsan eritystä ja hikoilua, ehkäisee tulehduksia, alentaa verenpainetta ja estää verisuonten kalkkeutumista. Ahomansikka on hyvä C-, A- ja B-vitamiinien lähde. Mansikat kuuluvat ruusukasvien Rosaceae-heimoon. Ahomansikkaa kasvaa koko Euroopassa äärevimpiä eteläisiä ja pohjoisia alueita lukuun ottamatta. Suomessa ahomansikka harvinaistuu pohjoiseen mentäessä. Etelä- ja Keski-Suomessa Oulun lääni mukaan lukien se kasvaa luontaisella levinneisyysalueellaan vielä suhteellisen yleisenä. Lisätietoja: Pirkko Kukkola. Siemen@maatiainen.fi p. 040-512 8327

Palstoilla tapahtuu Rahola, Tampere

Kevättä ilmassa Ensimmäiset auringonsäteet lupaavat kevään alkua. Mielessä olevat ideat innostavat toteuttamaan niitä. Nytpä teen sen, mitä olen pitkään harkinnut, kuten ikkunanpesun. Jäiden lähdettyä järvistä toteamme niiden vieneen mennessään pimeyden ja kylmyyden. Häikäisevä aurinko herättää maiseman. Pajunkissat ovat varma kevään merkki. Salaa ne muuttuvat hiirenkorviksi. Taas on yksi talvi selätetty, joskin tänä vuonna emme voi puhua kunnon talvesta. Kirmaistaan kevättä kohti, kasvatetaan taimia, kastellaan niitä, kaivellaan ja katkotaan. Huhtikuussa katse suuntautuu pihatöihin, mutta sitä ennen nautitaan ihanista kevätauringon tuomista iloista. Elämän pieniä nautintoja on myös liikkua luonnossa, kuunnella lintujen kevätviserrystä ja seurata niiden pesäntekopuuhia. Niin ja vielä on aikaa rakentaa ja rekisteröidä linnunpönttöjä valtakunnalliseen miljoonapönttökampanjaan. Siis kaikki osallistumaan. Kaikille mökkiläisille auringon myötä lisävirtaa puuhasteluihin kotona, työssä ja vapaa-aikana.

Kuva: Anu Peltoniemi

Toivotetaan kevät tervetulleeksi Irmeli Vepsäläinen

Herttoniemi, Helsinki Voittajaruno:

Viime kesänä Helsingin Aluejärjestön kesäkisat pidettiin Pakilan siirtolapuutarhassa. Lajeja oli monia, mm. runokilpailu. Osallistujia oli yhteensä 4. Kisan voitti Eeva-Maria Jylhä Herttoniemestä ja kaikki muut runokisaan osallistuneet sijoittuivat jaetulle kolmannelle sijalle. 3. sijoittunut runo: Ei oo välii mikä on vuosi kaikilla niillä on yhteinen kuosi -siis jos sä oot puutarhuri oman itses orjapiiskuri. Vuosi alkaa talvesta loskasta ja lumesta. Vällyä niskaan, puita pesään ikuisuus tuntuu olevan kesään. Siemenluettelot lohtua antavat hikipäissään niitä posteljoonit kantavat. Postiluukku kolahtaa, hiphei hurraa turha enää tässä talvea on surra. Silmät kiiluen rukseja laittamaan superunelmia pihalle laatimaan.

Vuosi kaksituhatta kuusitoista, on siinä kuukausia kaksitoista. Vorot mökeillä tammikuussa vierailee, moni siitä Facebookissa kirjoittelee. Helmikuussa on maassa paljon lunta, näin mökkielämästä jo unta. Maaliskuussa kevät koittaa, talvi väistyy ja elämä voittaa. Huhtikuussa puutarhan suunnittelu alkaa, siis puutarhamessuille juoksujalkaa. Toukokuussa multasormet monia kaihertaa, ja monet puutarhurit palstoillansa jo ahertaa. Kesäkuussa mökille viimeistään muutetaan, sitten taas ystäviä mökille kutsutaan. Kesäpäivistä nautitaan heinäkuussa, pihalla loikoilen mansikka suussa. Elokuussa illat pimenevät, valot ja tähdet puutarhassa loistavat. Syyskuussa omenat kerätään, niistä hilloa keitetään. Lokakuussa mökki talvikuntoon laitetaan, silloin kesävesi katkaistaan. Marraskuussa muistot herää ja porukalla muistellaan kesää. Joulukuussa kesän satoa maistellaan, jouluna uusilla perunoilla herkutellaan. Eeva-Maria Jylhä

Ruukut kellarista, kaupasta mullat siemenpussirivistöt, oi kasvikullat! Apeus katoaa, ilo mielen valtaa kun ensimmäiset ituset kasvamahan alkaa. Perheonni kärsii kun versot valtaa alaa kaikkialla taimia – se on ihan kamalaa. Vihdoin loppukevät, kesä tulevat täyttää voi talven muhineet unelmat. Taimia maahan, ruukkuihin lykätään ja kuinka valtavasti me kesästä tykätään. Sitten alkaa huoli kesän lyhyydestä kohta se on ohi, hei, mä en kestä! Mutta paljon saadaan nauttia kukkaloistosta juureksista, rehuista ja perkules – itikoista. Tulee satoa, sitten tosikiire alkaa säilötään, pakastetaan juoksujalkaa.

Ahkeruus voittaa. Mutta kas, omenaa lykkää minne ihmeeseen ne kaikki oikein tökkää. Kiireen päättää myöhäissyksy, kuravelliä. Puutarhurin aika oisko nyt kelliä? Syödä, nauttia kesän herkuista eikä sitä hosumista enää edes muista. Ja kun seuraava vuosi tulla tupsahtaa kas, sama jengi taaskin – ahertaa. Ja niin edelleen Ja niin edelleen Ja niin edelleen Asta Korppi (Tuomarit olettivat runon jääneen kesken, mutta kirjoittaja halusi kertoa, että ihan sama mikä vuosi, puutarhurin kaikki vuodet ovat samanlaisia!)

Siirtolapuutarha 1/2017

Palstoilla tapahtuu

Nyt on aika HUHTIKUUSSA · Käydään mökillä ulkoilemassa ja varmistamassa siirtolapuutarhassa, että alueella on kaikki kunnossa. · Esikasvatetaan ja tehdään viljelysuunnitelmia sillä perusteella, mitä haluttaisiin syödä ensi kesänä ja talvellakin. · Kastellaan alppiruusuja ja havukasveja, kun lumi on sulanut. · Osallistutaan Siirtolapuutarha-lehden Ötökät–valokuvakilpailuun.

Kuva: Pirkko Kilpeläinen

TOUKOKUUSSA · Valoa, tuoksuja ja viserrystä – nautitaan keväästä mökillä. · Vaihdetaan kuulumiset naapureiden kanssa pitkän talven jälkeen. · Pohditaan, toivotettaisiinko tänä vuonna tervetulleeksi mökille joku, joka ei ole koskaan käynyt siirtolapuutarhassa. · Huolletaan ja kunnostetaan työkalut ja pihakalusteet.

Juttuvinkit Siirtolapuutarha-lehteen ja palautteet: toimitus@siirtolapuutarhaliitto.ﬁ

KORKEALAATUISET SIIRTOLAPUUTARHAMÖKIT UUDESTA SIMPLESTCABINS®-PIENTALOMALLISTOSTA Siirtolapuutarhamökin rakentaminen Kokoatalon edustamasta pientalomallistosta on nopeaa, vaivattomampaa ja kustannustehokkaampaa verrattuna perinteiseen tapaan: •

Talot kootaan yksittäisistä valmiiksi tehtaalla maalatuista ja lämpöeristetyistä moduulielementeistä, joissa myös ovet ja ikkunat ovat jo asennettuina

•

Rakennusjätteen määrä on huomattavasti pienempi, jonka ansiosta myös kuljetuksissa ja jätemaksuissa syntyy säästöä

•

Palsta pysyy siistinä

•

Perinteinen tai moderni tyyli

Kiinnostuitko? Katso lisätietoja pientaloista osoitteesta WWW. KOKOATALO.FI ja ota yhteyttä! Oy Salbeg

Puh. 040 5530062, email: myynti@salbeg.fi

Forssa Heinola Helsinki Hyvinkää Hämeenlinna Joensuu Järvenpää Kotka Kuopio Lahti Lappeenranta Mikkeli Mänttä Nokia Rauma Rovaniemi Tampere Turku Valkeakoski

Helsinkiläisen Talin siirtolapuutarhan laulu: Onpa mullakin maan päällä oma paikka pienoinen, korvaamaton. Kesäkehtoni herttainen, soma Talin siirtolapuutarhass �on. Talin tanhuilla kukkivilla näin lauluni kaikuu vaan: Kesä lahjoillaan runsahilla minut valloitti kokonaan. Suviruusut ja mökkini pieni, miten teitä mä hellinkään. Jos on vaikea talvinen tieni, unet kultaiset teistä mä nään. Talin tanhuilla kukkivilla jne. Talin saunakin Suomen on parhain. Miehet, naiset sen kauniiksi loi, he kun toimivat myöhään ja varhain, kiitos kaikuna kiukaasta soi: Talin tanhuilla kukkivilla jne. Vaikka vaalenee harmaaksi hapsi, kevät kultainen aina on mun. Kukkamaillani kuljen kuin lapsi, ikinuorena riemastun. Talin tanhuilla kukkivilla jne.

Ristikko 5/2016 ratkaisu

Ristikko 1/2017

Siirtolapuutarha 1/2017

Liiton tuotteita

Meiltä ansiomerkit, liput, kalenterit jne. Siirtolapuutarhalehti Vuositilaus, 5 numeroa. Siirtolapuutarhurin seinäkalenteri 2017 Kalenterissa esitellään 12 siirtolapuutarhaa viljelijöiden kuvaamana.

35,00 euroa 9,00

Ansioituneiden jäsenten palkitsemiseen Ansiomerkit myönnetään yhdistyksen tekemästä ansiomerkkianomuksesta. Liiton kultainen ansiomerkki Liiton hopeinen ansiomerkki Liiton pronssinen ansiomerkki Plaketti Liiton hopeinen jäsenmerkki jokaisen siirtolapuutarhurin rintaan

180,00 120,00 60,00 80,00 30,00

Kilpailupalkinnoiksi Kaiverrukset ja lenkit laskutetaan erikseen. Kultamitali Hopeamitali Pronssimitali

5,00 4,50 4,00

Jutta ja Julius puutarhan parissa Mari Mörö, Marjo Nygård-Niemistö (Puutarhaliiton julkaisu)

8,00

Isännänviiri Lippukankaasta tehty, 100-prosenttista polyesteriä, raikas vihreä-valkoinen viiri, jossa on Siirtolapuutarhaliiton kaunis tulppaanilogo 5-metrinen 3-metrinen Siirtolapuutarhasanasto Pieni siirtolapuutarhasanasto: suomi-ruotsi-englanti-saksa. Julkaisija Helsingin siirtolapuutarhojen aluejärjestö.

150,00 75,00 8,00

Alv 0%. Lisäksi veloitamme postikulut. Tilaukset: Suomen Siirtolapuutarhaliitto ry., Pengerkatu 9 B 39, 00530 HELSINKI, puh. 010 321 3540 arkisin klo 10-14, info@siirtolapuutarhaliitto.ﬁ tai nettitilauslomakkeella osoitteessa: https://www.siirtolapuutarhaliitto.ﬁ/jasenet/liiton-tuotteiden-tilaus/