Siirtolapuutarha 3/18 by Suomen Siirtolapuutarhaliitto

Kestävää kesänviettoa kaupungissa 3/2018

siirtola puutarha Puutarhan ylimääräinen sato hyötykäyttöön Vain mökkielämää –teatteriesitys siirtolapuutarhassa

Ilmalämpöpumppu mökillä Nuorenna marjapensaat satoisemmiksi

Sisältö

Ruokahävikin hallintaa s. 4-6 Mansikkapaikka s. 7-8 Kalavesien herrudesta kilvoitellaan s. 9 Marjaniemessä näytellään s. 10-11

Pixabay

Lähetä kuvia omasta, toimivasta kierrätysideastasi kaikkien iloksi! Petankki on kliffa siirtsikapeli Nuorenna marjapensaita satoisemmiksi

s. 12-13 s. 14-15

Kukkiiko puutarhassani haitallinen vieraslaji? s. 16-17 Asiaa ilmalämpöpumpuista s. 18-20 Terassielämää s. 21 Ostimme Mörri-Möykyn kolon Osa 3 s. 22-23 Terapiapalsta: Pirkko Lahti s. 24 Kysymyksiä palstalta, Leena Luoto vastaa s. 25 Minun puutarhani s. 26 Jäsenille s. 27-28 Annelin keittiössä s. 29 Lepaan puutarhakurssilla opittiin s. 30 Palstoilla tapahtuu s. 31

”Kierrätä, kompostoi, käytä” on liiton tämän vuoden teema. Sen kunniaksi keräämme valokuvia parhaista KIERRÄTTÄMISEEN liittyvistä toteutuksista. Valokuvakilpailu laajennettiin tänä vuonna ideoiden keräämishankkeeksi, josta on iloa ja hyötyä kaikille siirtolapuutarhureille. Keräämme siis kierrätysideoita, emme arvioi valokuvan teknisiä tai taiteellisia ominaisuuksia. (Korjaus edellisen Siirtolapuutarha-lehden nro 1/18 kilpailuun). Toimivat, edulliset ja helposti toteutettavat ideat esitellään joulukuun Siirtolapuutarha-lehdessä. Sarjoja on 3: 1. viljely ja kukkaistutukset, 2. rakentaminen ja nikkarointi, 3. yhdistysten toteutukset Toimi näin: ota useita kuvia toteutuksesta ja lähetä niistä 3-5 parasta osoitteeseen info@siirtolapuutarhaliitto.fi 21.9. mennessä. Käytä puhelimen kameraa tai digikameraa. Kirjoita myös lyhyt kuvaus siitä, miten idea on toteutettu ja mihin sitä käytetään. Jos kuvissa on mukana ihmisiä, pyydäthän kuvattavan suostumuksen sille, että kuvaa voidaan käyttää Siirtolapuutarha-lehdessä ja näköislehdessä verkossa. Kuvia saatetaan käyttää Siirtolapuutarha-lehdessä myöhemminkin. Paras kierrätysidea palkitaan S-ryhmän lahjakortilla!

Vuoden 2018 aineiston toimituspäivät: nro 4 15.8. nro 5 12.11. Tämän lehden tekemisessä avustivat: Danielsson Marita, Erälinna Leena, Ikonen Raimo, Karjalainen Maylis, Kilpeläinen Pirkko, Kulmala Markku, Laakso Suvi-Tuuli, Lahti Pirkko, Lind Veikko, Luoto Leena, Palmio Sinikka ja Voitto, Pitkänen Anne, Renström Anneli, Ryttäri Terhi, Wessman Tina, Wikström Lena, Ylönen Tuija Siirtolapuutarha-lehti ilmestyy myös näköislehtenä verkossa yhden numeron viiveellä. Kannen kuva: Markus Spiske, Unsplash. Takakannen kuva: Annie Spratt Unsplash

Pääkirjoitus

Kun taas on aika auringon, niin uskon siinä taikaa on

Olemme kaikki saaneet nauttia poikkeuksellisen lämpimästä ja aurinkoisesta toukokuusta. Palstoilla kaikki on kasvanut uskomattoman nopeasti. Osittain se on sääli, koska keväisten sipulikukkien ja hedelmäpuiden kukinta on monesti ollut ohi muutamassa päivässä. Toivottavasti vähäiset lennoilla olevat pölyttäjät ovat ehtineet hoitaa tehtävänsä, jotta saamme nauttia sadosta sitten myöhemmin. Ainakaan talvehtineet kimalaiset eivät ehtineet kasvattaa jälkikasvuaan lentokykyisiksi, räjähdysmäistä kasvien kukintaa hyödyntämään. Olen sivusta seurannut yhdistysten toimintaa ja päässyt pohtimaan ratkaisuja esille nousseisiin ongelmiin. Toimikausi on helteiden myötä käynnistynyt samalla tavalla kuin kasvien kukinta,

Siirtolapuutarha 3/2018 83. vuosikerta ISSN 0359-4955 Julkaisija

huhtikuun lopussa monikaan ei ollut käynyt palstallaan sitten syksyn, kun mökin ovi viimeisen kerran suljettiin. Kun toukokuun helteet alkoivat, toiminta käynnistyi hyökyaallon lailla ja ykkösasiaksi nousi ”heti, mulle kaikki tänne”, muista viljelijöistä viis, puhumattakaan joistain sovituista sään nöistä. Säännöistä muistuttaminen tuntuu olevan hyvä asia, kunhan se ei osu omalle kohdalle, silloin se on pilkun viilausta ja henkilökohtaista vainoa. Jotta meillä kaikilla olisi mahdollisimman mukava kesä tiedossa, jonkun vain pitää valvoa, että sääntöjä noudatetaan. Yleensä se on yhdistyksen hallitus, etulinjassa kaiken palautteen vastaanottava puheenjohtaja.

Pitää muistaa, että meillä kaikilla toivottavasti on yhteinen tavoite huolehtia oman yhdistyksemme taloudesta ja toimintojen sujuvasta jatkumisesta. Yhdistys ja myös liitto olemme me, ne ovat juuri sen näköisiä ja tuntuisia, minkälaisiksi ne yhdessä teemme. Tätä kirjoittaessani uhataan yöpakkasilla. Toivottavasti ne jäävät vain ohimeneväksi uhkaksi, sillä lämpimän kevään takia mansikan ja minikiiviköynnösten kukinta on parhaimmillaan.

Olen aiemminkin todennut, että hallitukseen pääsee varmasti mukaan Nautitaan siis tulevasta kesästä ja seuraavan valinnan yhteydessä, jos on erityisesti juhannuksesta! kiinnostusta alueen yhteisistä asioista huolehtimiseen. Kritiikin antajien on siis syytä ryhtyä itse vastuuhommiin ja näyttää, miten asioita ei pidä hoi-

Pertti

Päätoimittaja Pertti Laitila puh. 041 444 6242 pertti.laitila@gmail.com

Ilmoitusmyynti Tmi Johanna Pelto johanna@johannapelto.fi p. 040 9030 141

Toimitus pidättää oikeuden toimitukselle lähetetyn aineiston toimittamiseen ja lyhentämiseen. Julkaistujen kirjoitusten ja valokuvien osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kielletty.

Toimitussihteeri Jaana Veikkola-Virtanen puh. 050 511 6791 jaanam.veikkola@gmail.com

Painopaikka PunaMusta OY Painosmäärä 4000 kpl

Osoitteenmuutokset oman yhdistyksen kautta.

Ulkoasu Raimo Ikonen

Tilaushinta 35 eur/vsk ei-jäsenille kotimaassa

Suomen Siirtolapuutarhaliitto ry

Seuraava Siirtolapuutarha -lehti ilmestyy syyskuun puolessa välissä. Aineiston tulee olla toimituksessa 15.8. mennessä.

taa. Kuitenkin on syytä tiedostaa, että myös yhdistysten hallinnon toimintaa säätelevät monet lait ja säädökset, joten asioiden ei vain voi antaa olla ja katsoa läpi sormien. Vaikka se monesti olisikin houkuttelevaa ja se helpoin tie.

Toimitusneuvosto Karjalainen Maylis, pj., Irja Appelroth, Pirkko Kilpeläinen, Sinikka Palmio, Olli Salin, Harri Tiainen

Pankkiyhteys Nordea 143630-101085 BIC NDEAFIHH IBAN FI73 1436 3000 1010 85

Lehti ei maksa palkkioita lukijoiden kirjoituksista tai kuvista. Liiton toimisto Pengerkatu 9 B 39, 00530 Helsinki puh. 010 321 3540 Puheluhinnat: 8,35 snt/puh.+16,69 snt/min. (sis. alv 24 %)

info@siirtolapuutarhaliitto.fi www.siirtolapuutarhaliitto.fi Toimisto palvelee puhelimitse arkisin klo 10 - 14

Siirtolapuutarha 3/2018

edgar-castrejon-459822-unsplash

Ruokahävikin hallintaa puutarhoissa Siinä missä heikkoihin satovuosiin osataan varautua hyvin, saattavat runsassatoiset vuodet yllättää kokeneemmankin puutarhurin. Mitä tehdä, kun sadosta jää runsaasti ylimääräistä, eikä sille löydy hyötykäyttöä? 4

Siirtolapuutarha 3/2018 4/2016

Ruokahävikki herättää keskustelua maailmalla ja meillä. Eikä ihme, sillä heitämme ruokaa pois valtavat määrät. Luonnonvarakeskuksen tutkimusten mukaan ruokaa menee Suomen elintarvikeketjussa roskiin yhteensä 400 miljoonaa kiloa vuodessa - noin 450 miljoonan euron arvosta. Suomalainen heittää keskimäärin 24 kiloa syömäkelpoista ruokaa pois vuodessa. (Luke, Foodspill 2012). Ruokahävikki on myös kansantaloudellisesti

suuri ongelma - niin ekologisesti kuin eettisestikin. Viisailla ruokavalinnoilla, satokausiajattelulla ja kasvispainotteisella ruokavaliolla voidaan vähentää ruoantuotannon ilmasto- ja rehevöittämisvaikutuksia. Ruoan ympäristökuormaa voi pienentää kuka tahansa vähentämällä omaa ruokahävikkiään ja lisäämällä kasvisten käyttöä. Mistä ruokahävikki johtuu? Onko ruoka liian halpaa? Eikö sitä arvosteta riittävästi? Osa ihmisistä heittää rumat

Kiertotalous ja epämuodostuneet tai hieman nahistuneet kasvikset roskiin ja käy hakemassa uudet tilalle. Viestintätoimisto Cocomms Oy:n selvityksen mukaan erityisesti pääkaupunkiseudulla yksin asuvat hankkivat enemmän ruokaa, varsinkin hedelmiä ja vihanneksia, kuin ehtivät syödä. Se ei ole kestävää kuluttamista. On kuitenkin huomattu, että itse kasvatettua ruokaa arvostetaan eri tavalla kuin kaupasta hankittua. Kotipuutarhurit heittävät pois vähemmän ruokaa kuin ne, jotka hankkivat kaiken ruokansa kaupasta.

valitettavasti syömäkelpoisia omenoita ohjautui lisäksi jäteasemille. Ongelma runsaina vuosina on se, että runsas sato suosii lähes jokaista puutarhuria. Silloin omenia kasvaa niin runsaasti, ettei niille riitä enää ottajia.

Mitä tehdä puutarhan ylimääräiselle sadolle?

Ruokahävikin hallinnan uudet keinot

Puutarhurilla saattaa tulla jonain vuonna eteen samanlainen ongelma kuin sinkkutaloudella. Mitä voi tehdä runsassatoisena vuonna kertyneille ylimääräisille vihanneksille, kasviksille ja marjoille?

Viime vuosina myös kuluttajat ovat heränneet ruokahävikin ongelmiin. Tästä hyvä esimerkki on viime syksyn tempaus #kukkakaalitalkoot. Koko vuoden kukkakaalisato valmistui samaan aikaan ja valtaosa sadosta uhkasi jäädä ruokahävikiksi pelloille. Silloin valveutuneet kuluttajat ja sosiaalinen media näyttivät voimansa. Huoli ruokahävikistä oli yhteinen.

Osa säilöö ylimääräisen sadon talteen perinteisillä säilöntämenetelmillä kuten kuivaamalla, pakastamalla, mehustamalla ja hilloamalla - menetelmiä riittää. Muun muassa Martoilta ja Maa- ja Kotitalousnaisilta löytyy hyviä säilöntä- ja varastointivinkkejä myös netistä. Erityisen runsaina satovuosina voi silti jäädä ylimääräistä satoa, vaikka kaikki säilöntä- ja varastointitavat onkin otettu käyttöön. Perinteinen tapa käyttää ylimääräinen sato on sen jakaminen ilmaiseksi halukkaille. Satoa voi tarjota myös niin kutsutuille ruokahävikin hallinnasta kiinnostuneille ravintoloille. Pääkaupunkiseudulla ruokahävikin hallinnasta on kiinnostunut ainakin Hietaniemessä toimiva Loop-ravintola. Viimeksi syksyllä 2016 Etelä-Suomeen iski runsassatoinen omenavuosi, ja omenakorit koristivat monien kotipuutarhurien portinpieliä. Sosiaalisen median Omenapörssi välitti satoa ja omenia ohjautui hyväntekeväisyysjärjestöille. Osansa runsaasta sadosta saivat myös hevostallit ja metsästysseurat, mutta

Kun kaikki keinot hyödyntää sato ravintona on käytetty, on kompostointi paras tapa hyödyntää jäljelle jäävästä sadosta edes sen ravinteet, mikäli se onnistuu helposti. Ravinteikasta multaa voi sitten hyödyntää seuraavina vuosina kasvualustana.

Kukkakaalitalkoolaisten tavoite oli innostaa ja jakaa herkullisia kukkakaalireseptejä, jotta kaaleja ei jäisi pelloille pilaantumaan. Kuluttajien aktiivisuus ja vilkas Facebook-kampanjointi pelastivat kukkakaalit pelloilta kansalaisten ruokapöytiin. Tempaus oli erinomainen esimerkki siitä, miten sosiaalisen median nopea saavutettavuus sekä kuluttajien aktiivisuus ja tietoisuus voivat luoda uudet markkinat sadolle, joka muuten olisi jäänyt ruokahävikiksi. Kuluttajat ovat entistä kiinnostuneempia siitä, mistä heidän ruokansa tulee ja kuka sen kasvattaa. Ruokaketjun sosiaalinen ja ekologinen vastuullisuus on heille arvo jo sinänsä. Voisiko #kukkakaalitalkoot -tyyppinen ratkaisu pelastaa myös seuraavat ylijäämäsadot?

Jakamistalous apuna Jakamistalouden keinot ovat ilmestyneet myös ruoan tuotantoon. Omena-

Kirjoittaja toimii projektipäällikkönä Turun yliopiston Brahea-keskuksessa. Hänen kiinnostuksensa suuntautuu erilaisiin kiertotalouteen liittyviin kysymyksiin. Hän totuttaa muun muassa ruokahävikkiin liittyviä selvityshankkeita Turun yliopiston Brahea-keskuksessa, jossa toimii projektipäällikkönä. Ruokahävikkiin liittyviä pilotteja: Vähemmän jätettä - enemmän kiertoa (VäKi)– hanke, joka toteutettiin Turun yliopiston kampuksella sekä Ravinnekiertoa Saaristomeren matkailukohteissa (SaaRa) –hanke.

puun voi jo nyt jakaa, vihanneksia viljellä tai kesäpossun kasvattaa yhdessä muiden kanssa. Jakamistalouden ajatuksena on hyödyntää tuotantopanoksen resurssit mahdollisimman tehokkaasti. Ideana on se, ettei enää ole tarvetta omistaa tai tehdä kaikkea itse. Harvalla on rahaa hankkia tai omistaa puutarhaa tai peltoa yksin, ja vaikka taloudellisesti oman ruoan viljely olisikin mahdollista, tuovat haasteita myös ajan rajallisuus sekä osaamisen ja tiedon puute. Jakamistalouden malli tarjoaa kestävän ratkaisun, joka myös hyödyttää monia. Siinä missä auton voi jakaa porukassa, niin voi myös pellon tai puutarhan sekä puutarhurin taidot. Jakamistalouden avulla voidaan kasvattaa ruoan ja sen tuotannon arvostusta, kun tiedostetaan kuinka paljon työtä ja osaamista ruoan eteen pitää tehdä Siirtolapuutarha 3/2018

ja mitä kaikkea se vaatii. Ruoan arvostuksen lisääminen vähentää myös ruokahävikkiä.

Yhteisviljelmältä runsas sato Kumppanuusmaatalous (Community Supported Agriculture) on yleinen maa- ja puutarhataloudessa toteutettu jakamistalouden muoto, josta tunnistetaan ainakin kolme erilaista muotoa. Näistä kahta on mahdollista hyödyntää esimerkiksi puutarhaviljelyssä. Perinteisessä Kumppanuusmaatalous-mallissa ryhmä kuluttajia päättää perustaa yhteisviljelmän, jota hoidetaan yhteisesti tai hoitoon palkataan yhdessä puutarhuri. Kumppanuusviljelyssä suunnitellaan viljely, tehdään työt sekä jaetaan sato yhdessä. Esimerkiksi Turussa joukko opiskelijoita vuokrasi yhdessä aarin viljelypalstan ja alkoi pyörittää VäKiviljelijäyhdistystä keväällä 2015. He aloittivat puutarhapalstan hoitamisen lähestulkoon ilman viljelykokemusta - joku osasi jotakin pientä puutarhanhoidosta ja joku toinen toista – tietoa, kokemuksia ja mummon vinkkejä jaettiin porukassa ahkerasti. VäKiviljelijät kylvivät ja istuttivat, hoitivat satoa sekä kokivat vastoinkäymiset ja onnistumiset yhdessä. Opiskelijat huomioivat hauskasti myös sen, että kaikista eniten yhteisöllisyyden tunnetta porukassa lisäsivät parin kanssa tehdyt kasteluvuorot. Kymmenkunta opiskelijaa jakoi lopulta myös aarin palstan runsaan sadon. Koska heillä ei asunnoissaan ollut juurikaan kylmäsäilytystilaa, jakoivat he keskenään eri keinoja joilla säilöä satonsa. Opiskelijoiden arvostus ruokaa kohtaan nousi aivan huimasti. Sato haluttiin kerätä tarkasti talteen, koska sen eteen oli nähty paljon työtä ja vaivaa. Keväällä 2016 VäKi-viljelijät vuokrasivat jo kaksi palstaa kasvaneen kiinnostuksen seurauksena. 6

Siirtolapuutarha 3/2018

Koko sato hyötykäyttöön Helsingin Herttoniemessä on tunnettu kumppanuusmaatila, Kaupunkilaisten oma pelto. Projektissa viljely suunnitellaan niin että satoa saadaan koko satokauden ajan. Ylimääräiset sato-osuudet vuokrataan seurakunnalle, joka jakaa satoa ruoka-apua tarvitseville. Myös Ammattiopisto Livian Maaseutuopisto Tuorla vuokraa sato-osuuksia omenapuista ja pensasmustikoista halukkaille puu- tai pensaskohtaisesti keväällä ennen niiden satokautta. Markkinointi tapahtuu Facebookin kautta. Vuokrahintaan vaikuttaa se, haluaako vuokraaja tulla itse poimimaan sadon, haluaako hän sen valmiiksi poimittuna vai haluaako hän myös varastointipalvelua. Maaseutuopisto on näin saanut suuren hedelmätarhansa sadon hyödynnettyä ilman murehtimista ylimääräisen sadon hyötykäytöstä tai ruokahävikistä. Opisto sijaitsee lähellä Turkua hyvien liikenneyhteyksien varrella ja sinne on helppo tulla. Riskinä kuluttajalle on sadon määrä, sillä heikompana vuonna se voi jäädä vähäisemmäksi – hyvänä vuonna se taas voi olla ennakoitua suurempi. Osa kuluttajista onkin vuokrannut puun tai pensaan sadon yhteisesti, mikäli omaa säilytystilaa on vähän.

tovarmuutta kriisitilanteissa. Ne ovat myös erinomainen keino vähentää ruokahävikkiä. Kuluttajat arvostavat ruokaa kun he tuntevat sen alkuperän ja tunnistavat sen eteen tehdyn työn. Teksti: Leena Erälinna Kuvat: Mira Lahtinen

Lisätietoa: Väki-viljelijät: http://vaki.utu.fi/ Jakamistalous.: http://www.lähiruokakoukuttaa.fi/#/article/12/page/1-1 Ravinnekiertoa Saaristomeren matkailukohteissa (SaaRa): http://annospuhtaampaa.fi/

Ruokahävikki on globaali ongelma johon länsimaalainen hyvinvointiyhteiskunta on törmännyt nyt, kun elintaso on korkealla. Puutarhatalouden ratkaisut ovat kuitenkin hyvä keino huolehtia ja ylläpitää omavaraisuutta sekä huol-

Lähde: Ruokahävikki suomalaisessa ruokaketjussa: Foodspill 2010-2012 -hankkeen loppuraportti (2012). Silvennoinen, K., Koivupuro, H., Katajajuuri, J-M., Jalkanen, L., Reinikainen, A. Saatavilla: http://jukuri.luke.fi/handle/10024/438248

Palstapiknikillä hyödynnettiin 2.luokan kurkkuja ja omenoita sekä kuivuneita leivän kannikoita.

Mansikkapaikka

Kotipihan valtaajat –opas neuvoo:

Vieraslaji – mitä väliä? Kotipihan valtaajat auttaa tunnistamaan haitalliset vieraslajit, joita voi tavata omassa pihassa tai puutarhassa. Kirjan tekijät Miia Jauni ja Markus Seppälä toteavat haitallisten kasvien ja eläinten vieraslajien leviämisen ennaltaehkäisyn kuuluvan meille kaikille. Mutta mitä väliä on minun palstani kultapiiskulla tai roripalla, saati kurtturuusulla? Kukkivatkin niin kauniisti. Piiskut eli Solidagot – kanadan-, isoja korkeapiisku - leviävät vahvan juurakkonsa ja kymmenientuhansien siementensä avulla. Ne kilpailevat kasvupaikoista ja pölyttäjähyönteisistä alkuperäisen kasvilajiston kanssa. Lisäksi niiden juurakko erittää kasvualustaan muiden kasvien kasvua ja itämistä haittaavia yhdisteitä. Niiden epäillään vähentävän hyönteisten ja lintujen monimuotoisuutta, millä on merkittäviä vaikutuksia alueen ekosysteemiin. Rikkanenätti, Rorippa sylvestris on kiusallinen rikkakasvi mm. taimistoissa ja julkisistutuksissa. Sen laajat kasvustot tukahduttavat alleen ja vievät elinvoimaa muilta kasveilta. Rikkanenätti on erityisen hankala hävittää kokonaan, sillä pienistäkin rönsyjen kappaleista kasvaa uusi taimia. Kitkeminen heikentää sitä, mutta kitkemisjäte pitää mädättää suljetussa jätesäkissä tai laittaa sekajäteastiaan, mieluiten ei kompostiin. Usein rikkanenätti saapuu ostotaimien tai -mullan mukana. Kurtturuusu, Rosa rugosa, on yleinen julkisten alueiden koristekasvi, joka luontoon karanneena viihtyy varsinkin hiekkaisilla merenrannoilla. Pahimpia esimerkkejä sen haitoista löytyy Hangosta, jossa kaupunki käy pitkää taistelua upeat rannat pilaavaa ruusua vastaan. Parhaiten kurtturuususta pääsee näännytysmenetelmällä, sitkeästi versot katkomalla. Lista vieraslajeista on täynnä tuttuja nimiä. Viitapihlaja-angervo, lupiini, jättipoimulehti, kanadanhanhi, espanjansiruetana, jopa kissa villiintyneenä. Tutuksi ne ovat tulleet valitettavan yleisyytensä myötä. Ekologisia arvoja korostavissa siirtolapuutarhoissa niitä voi torjua muun muassa estämällä istutettujen lajien leviämistä tontilta ja käsittelemällä puutarhajätettä mieluiten aina omalla tontilla. Miia Jauni on maatalous- ja metsätieteiden tohtori, joka on pitkään tutkinut haitallisia vieraslajeja ja vaikuttanut niitä koskevan lainsäädännön valmisteluun. Markus Seppälä on vieraslajeihin erikoistunut biologi ja luennoitsija sekä Suomen luonnonsuojeluliiton edustaja niitä koskevassa neuvottelukunnassa.

Rikkanenätti

Kotipihan valtaajat on eloisasti kirjoitettua tietoa sekä neuvoja kasveista ja ekologisuudesta kiinnostuneille. Ainakin jokaisen siirtolapuutarhayhdistyksen hyllystä se tulee löytyä avuksi, kun keskustellaan yhdistyksen alueen vastuullisesta hoitamisesta. Kotipihan valtaajat – opas haitallisten vieraslajien torjuntaan. Miia Jauni, Markus Seppälä. Into Kustannus Oy. 2017. Verkkokauppa Adlibris 15,90€. MK

Kanadanpiisku

Näin suosit lintuja puutarhassa

Ympäristöuutisia

Vältä torjunta-aineiden käyttöä, varsinkin hyönteisiä vastaan. Kissoja tai muita pienpetoja ei ole hyvä olla samalla alueella vapaana. Lintujen houkuttelu alkaa asiallisesta talviruokinnasta. Pönttöjä pitää olla puissa myös talvella pakkas- ja pimeäpiiloiksi ja pönttöjen siivouskin on hyvä tehdä vasta kevään korvalla. Pönttöä ei tarvitse ripustaa kovin ylös, eikä ilmansuunnalla juuri ole väliä. Pöntön materiaaleihin ja rakenteeseen kannattaa kiinnittää huomiota, näin se kestää jopa vuosikymmeniä. Pönttöön ei saa laittaa kutterinlastua eikä moottorisahanpurua. Sekoitus, jossa on kuivaa, lannoittamatonta turvetta ja hienoa sahanjauhoa, on paras. Lentoaukon voi vahvistaa tiiviisti asetetulla tervapahvilla. Pelti ei ole hyvä. Juomapaikka linnuille on tarpeen varsinkin kuivina jaksoina. Ohjeita oikeanlaisiin ja lajikohtaisiin pönttöihin löytää kirjoista ja netistä. Mitoilla ja sisustuksella on väliä, jos halutaan tiettyjä lajeja. Lepakko kaipaa päiväpiilopönttöä pihan lämpimimmälle paikalle. Lähde: Puutarha ja kauppa 4/18

Joko ploggaat?

Plocka + jogga, poimi ja juokse, tarkoittaa roskien keräämistä porukalla lenkillä käydessä. Siitä on Ruotsissa tullut kansanliike. Se perustajana pidetään Erik Ahlströmiä, joka oli paluumuuttaja Tukholmassa vuonna 2016. Hän huomasi kaupungin muuttuneen aiempaa roskaisemmaksi ja päätti tehdä asialle jotain. Ploggaamista harrastetaan nyt jo mm. Yhdysvalloissa Ranskassa ja Thaimaassa. Lähde: Business Insider 4/18

MK Siirtolapuutarha 3/2018

Mansikkapaikka

Annonser i Paljon uutuussiemeniä

Siemenperunoita 3 ja 5 kilon pusseissa

Hannimari Heino & Kristiina Wallin:

Puutarhakirjeitä

Onnellisia ajatuksia www.exoticgarden.fi omenapuun alla

Tilaa ilmainen uutiskirje

Vaihtoehto työhousuille

Runoilijat ja puutarhaharrastajat Hannimari Heino ja Kristiina Wallin vievät lukijan toisilleen lähettämiensä kirjeiden ja tunnelmallisten puutarhakuvien myötä pohtimaan teoksessaan levon ja tekemisen sykliä. He jakavat myös muistoja matkoilta ja kokemuksia kirjoittamisesta.

Jos miehet tietäisivät, kuinka mukava vaate hame on, he kulkisivat siinä etenkin lämpiminä päivinä. Blåkläder on suunnitellut viileän tyylikkään työhameen, jonka juuret ovat Skotlannin kiltissä ja jossa on lenkkiä ja taskua tarpeellisille työvälineille. Ilmastointi toimii ja sääret ruskettuvat. Työkiltti sopii sekä naisille että miehille.

Runoilijat miettivät puutarhan olemusta, sen vaatimaa työtä ja tarjoamaa rauhaa. Kirjeet kuljettavat perinteisten puutarhojen lisäksi metsäpuutarhoihin, veden alle ja mielen metsiin. Tekstien kerroksellisuus, lyyrisyys ja rytmi solisevat kuin purot puutarhojen halki.

Puutarhurin kiltti, suositushinta 82,20€ (alv 0%), koot C44-C58. Pieniä kokoja ei ole saatavilla.

Puutarhakirjeitä-teos seuraa vuodenkiertoa puutarhassa ja elämänkiertoa ihmisessä, kasvun ja lakastumisen vaiheita. Puutarhoista Monia nopeakasvisia salaatteja astutaan syvälle ihmisyyteen, aikakäsitykseen ja omiin voimavaroihin. Tilaa uutiskirjeJVV Atenakustannus 2018. Kustantajan hintailmainen 31,-

Jälleenmyyjät löytyvät linkistä: https://www.blaklader.fi/etsi-myymala MK

www.exoticgarden.fi

Mullan myynti: 050 336 5703 050 337 9442

www.metsapirtinmulta.fi

Metsäpirtin kompostimullat ovat puutarhasi parhaita ystäviä. Tilaa Metsäpirtin multaa perille toimitettuna tai nouda itse. Voit noutaa multaa myös itse henkilöauton peräkärryllä. Katso noutopisteiden sijainnit ja aukioloajat täältä: www.metsapirtinmulta.fi

Tilaa nyt. Toimitukset alkavat syyskuun puolivälissä. www.exoticgarden.fi

Mullan valmistaja ja myyjä: Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100 | 00066 HSY | Ilmalantori 1 | 00240 Helsinki | puh. 09 156 11 (vaihde)

Puh. 06-2251363

Siirtolapuutarha 3/2018

Tehdään yhdessä

Yksin puurtamista ja yhdessä tekemistä

Kalavesien herruudesta kilvoitellaan Siirtolapuutarhurin elämä ei ole pelkkää omalla palstalla puurtamista ainakaan Päivärannan siirtolapuutarhassa Kuopiossa. Mökkiläisille on tarjolla erilaista toimintaa mökkikaudella lähes jokaiselle viikonpäivälle. Muita mökkiläisiä on mukava tavata myös mökkikauden ulkopuolella. Kalastus on monen mökkiläisen harrastus. Mato-onget, virvelit, katiskat ja verkot ovat ahkerassa käytössä. Venettä voi säilyttää siirtolapuutarhan omassa venerannassa. Jo monien vuosien ajan ovat Päivärannan siirtolapuutarha ja Virranniemen ryhmäpuutarha mitelleet paikallisten kalavesien herruudesta. Virranniemen yhdistys vastaa kesäisin rannalta ongintakisojen ja Päivärannan yhdistys talvella pilkkikisojen järjestämisestä. Kisoissa on sarjat miehille, naisille ja lapsille ja myös kaikkien sarjojen yhteistuloksella kilpaillaan.

Ainakin kerran kesässä pöydät ja tuolit saavat väistyä kerhomajan lattialta, koska sen valtaavat innokkaat tanssijat. Tansseja olemme järjestäneet vuosien mittaan sekä hanuristin, levyjen että oikean tanssiorkesterin säestyksellä.

Sulosäveliä kesäiltaan Jokaviikkoiseen ohjelmaan kuuluu lauluilta, jossa ilmoille kajahtavat niin kansanlaulut kuin iskelmät. Aina toukokuussa saamme tuttuja vieraita, kun Kuopion Suomi-Unkari -yhdistyksen jäsenistöä saapuu yhteiseen lauluiltaan, jossa laulamme sekä suomalaisia että unkarilaisia lauluja. Järjestämme tarjonnan mukaan myös erilaisia konsertteja. Monivuotinen perinne oli nyt jo edesmenneen kosketinsoittajan Bartek Rogowskin Kahvikonsertti, jossa saimme kuulla sekä kevyttä että klassista musiikkia.

Liikettä niveliin

Juhlat, kurssit ja muut tapahtumat Erilaisia liikunta- ja voimistelukerhoja on järjestetty Päivärannassa alueen koko olemassaolon ajan. Viime vuosina olemme voimistelleet sekä kerhomajassa että ulkona ja nimikkeitä ovat olleet esimerkiksi puistojumppa ja joogamainen rentoutusliikunta.

Sunnuntai-iltapäivisin on mahdollista pelata mölkkyä. Mölkyn fyysinen ra sittavuus ei ehkä ole kovinkaan kum moista, mutta tärkeintä näissä pelitapahtumissa on henkinen virkistyminen - ja tietysti voitto.

Jokavuotisia yhteisiä tapahtumiamme ovat Juhannusjuhla juhannusaattona, Elojuhla syksyllä ja pikkujoulu 1. adventtisunnuntaina. Juhliin kuuluvat olennaisina osina arpajaiset sekä mökkiläisten musiikkiesitykset, näytelmät ja muut ohjelmanumerot.

asian taitajia, joten monena kesänä on ollut mahdollisuus tutustua tilkkutöiden saloihin. Muitakin kursseja pyrimme järjestämään kysynnän ja tarjonnan mukaan. Yhdistys järjestää joka kesä kesäretken, joka voi suuntautua lähiseudulle kesäteatteriin tai vähän kauemmaksi tutustumaan paikalliseen siirtolapuutarhaan .

Viikoittain saunotaan ja tehdään talkoita Viikoittaisia yhteistapahtumia ovat saunaillat keskiviikkoisin ja torstaisin. Saunanlauteilla on mukava rentoutua ja vaihtaa kuulumiset muiden mökkiläisten kanssa. Torstai-iltaisin kokoonnumme viikkotalkoisiin, joissa haravat, ruohonleikkurit, klapikone, oksasilppuri ja muut työkalut ovat ahkerassa käytössä.

Juhannuspäivänä ja muutamana muuna kesäsunnuntaina järjestämme kerhomajalla hartaushetken.

Viikkotalkoiden lisäksi järjestämme kevättalkoot, joissa laitamme yleiset tilat ja alueet kuntoon alkavaa mökkikautta varten. Syystalkoissa laitamme vastaavasti tilat ja alueet odottamaan seuraavaa kevättä. Syksyllä järjestämme myös haravointitalkoot.

Mökkiläisten joukosta löytyy monen

Teksti: Anne Pitkänen Kuva: Pixabay Siirtolapuutarha 3/2018

Siirtolapuutarhurien näytelmäharrastus

Laajannettu kerhotalo huusi näytelmää sisälleen

Jo viime kesänä kerhotalossa, helsinkiläisessä Marjaniemen siirtolapuutarhassa esitettiin näytelmä Pelkkää petkutusta. Tänä kesänä marjislaiset kutsuvat katsomaan komedian nimeltä Vain mökkielämää.

sairaala. Vuokrasopimuksia saatiin joskus vuodeksi kerrallaan, joskus peräti kolmeksi. Tilanne helpottui vasta 1996, jolloin saatiin 30-vuotinen vuokrasopimus, Arto Härkönen kertoo.”

katsojalle. Kaikki siirtolapuutarhaelämästä kiinnostuneet ovat tervetulleita katsomaan komedian mökkielämästä.

paljon ihmisiä, jotka ovat kokeneet 1980-luvun lopun vaaran vuodet, hän kertoo.

Komedian on käsikirjoittanut marjislainen Arto Härkönen yhdessä puolisonsa Pia Hynysen kanssa. Sen taustana ovat vaaran vuodet, jolloin siirtolapuutarha-alue oli jäädä puskutraktorien alle. ”Paikalle oli tarkoitus rakentaa milloin kerrostaloja, milloin Itä-Helsingin

-Nyt he pääsevät vähän hihittelemäänkin asialle, kun marjislaiset viljelijät esittävät komedian Vain mökkielämää.

Komedian käsikirjoittaja, siirtolapuutarhayhdistyksen kulttuuritoimikunnan vetäjä Arto Härkönen oli itse ensimmäistä kertaa näyttämöllä vuonna 2005.

Siirtolapuutarha 3/2018

Suuri kulttuurijuhla -Siirtolapuutarhassamme on vielä

Näytelmä esitetään kaksi kertaa heinä-elokuun vaihteessa. Laajennettuun kerhotaloon on hankittu tuolit 150

- Olen tehnyt suuren osan harrastajateatteriurastani Espoonlahdessa Teatteri Hyökyvuoressa, hän kertoo. Vain mökkielämää –näytelmän käsi kirjoittamisen lisäksi Arto Härkönen

Tehdään yhdessä

”Vain mökkielämää” esitetään kahdesti Marjaniemen siirtolapuutarhassa Komedia näytellään kerhotalo Marjalassa perjantaina 27.7. ja perjantaina 3.8. Molemmat esitykset alkavat kello 19. Kahvila on avoinna ennen esityksen alkamista. Lipun hinta 10,- sisältää sekä esityksen että kahvin.

Marjaniemen siirtolapuutarhan puheenjohtaja Taimi Manninen esittää näytelmässä siirtolapuutarhan puheenjohtajaa. Hän on harrastanut näyttelemistä Työväen opiston näyttämöllä ja Saksassa asuessaan Tuopin jäljet –teatterissa.

”Kuokkiminen ja muu siirtolapuutarhaelämä pitää kaiken ikäiset ihmiset terveinä - siirtolapuutarha tarjoaa viherhoivaa”, Arto Härkönen, näytelmän käsikirjoittaja/ohjaaja pohtii.

myös ohjaa näytelmän ja tarvittaessa näytteleekin siinä.

versio Leena Airaksisen veijarinäytelmästä Pelkkää petkutusta.

-Viimeksi Marjiksessa on ollut näytelmäharrastusta joskus markka-aikaan, hän kertoo.

-Se oli ensimmäinen ohjaukseni. Sen jälkeen päätin kokeilla myös käsikirjoittamista. Siirtolapuutarhassamme voi nyt aistia jälleen suuren kulttuurijuhlan tuntua.

Yhteinen teatteriharrastus alkoi vuosikymmenten tauon jälkeen uudelleen viime kesänä, kun oman siirtolapuutarhaväen voimin esitettiin Arto Härkösen ohjaama siirtolapuutarhaan sovitettu

Teksti: Jaana Veikkola-Virtanen Kuvat: Arto Härkönen, Jaana Veikkola-Virtanen ja Takatori

Näytelmässä pohditaan, miten vaaran vuosista selvittiin ja onnistuttiin ratkaisemaan ongelmat. -Yhteisöllisyys ja kekseliäät ihmiset olivat silloin käytettävissä olevat voimavarat, Arto Härkönen miettii. -Näytelmässä tuore pariskunta päätyy omituisella tavalla - en vielä paljasta miten - Marjaniemeen mökkiläisiksi ja alkaa opetella puutarhanhoitoa alkeista lähtien. Toki he huomaavat joutuneensa kahden riitelevän naapurin väliin. Yhdessä vaiheessa kaupungin suunnalta tuleva uhka kuitenkin sulattaa vuosikymmeniä jatkuneet riidat voikukkien leviämisestä. Vain mökkielämää on tilausnäytelmä, joka voidaan käydä esittämässä myös muissa siirtolapuutarhoissa.

Siirtolapuutarha 3/2018

Teksti ja kuvat: Raimo Ikonen

Takavuosien mestareita Talista. Mikko, Ari, Marko, Samuel ja Toni viettivät siirtsikassa lapsuutensa kesät, ja kokoontuivat vuosien jälkeen fiilistelemään mm. petankkii skulaten.

Petankki on kliffa siirtsikapeli Stadilaisissa siirtsikoissa skulataan monenlaisia pelejä mm. petanqueta eli petankkii tai petskuu. Rento peli vetää puoleensa ja se sopii kaikille. Nii, ja on siin se skabakin. Pelaaminen synnyttää yhteisöllisyyttä sekä vahvistaa ja ylläpitää yhteen kuulumista. Osallistuminen ilman pakkoa, avaa monenlaisia ikkunoita siirtolapuutarhaelämään. Tarinat ja kokemukset opettavat ja voimauttavat. Yli 100-vuotias petanque on rantautunut Suomeen Etelä-Euroopasta ja sitä pelataan nykyisin laajalti mm. 12

Siirtolapuutarha 3/2018

suomalaisissa siirtolapuutarhoissa. Laji ei vaadi voimaa mutta hyvä pallosilmä ja avaruudellinen hahmotuskyky eivät ole pahitteeksi. Monissa siirtsikoissa on vakituisia pelipäiviä, ja mukaan pääsee helposti. Menet, tsiikaat ja kyselet - huomenna olet jo haka. Pelivälineet ovat maalipallo eli snadi sekä varsinaiset metalliset pelipallot

(kuulat), joiden paino on 600-800 grammaa. Virallisissa peleissä kullakin palaajalla on käytössään 3 pelipalloa. Kentän mitat ovat 4 x 15 metriä. Vuosittain petankki kerää sankat joukot kisaamaan erilaisista mestaruuksista. Viime kesänä Talissa skulattiin stadin aluemestaruudesta, paras jengi löytyi Pakilan Siirtolapuutarhasta.

”kilkkaa toi veks” ”stikkaa snadi pitskulle” Auts, oma lähti, tuumivat Harri ja Leo Talista.

Gerald Mouhakan tyyli on sulava ja kaunis.

”riittää, ei riitä” Gerald ja Eki mittamiehinä.

Kisajännitystä.

”mitta päälle” Tiina Saastamoinen tähtää tarkasti. Pakilan starat ottaa slungisti.

Hertsikan Walter Gruberin tähtäimessä on mestaruus.

”tyrkkää snadisti tota” Tiukkaa on, Kumpulan Jouni Mehtonen pitää kirjaa.

Karviaispensasta leikataan ja harvennetaan syksyllä sadonkorjuun ja lehtien putoamisen jälkeen tai kevättalvella ennen lehtien puhkeamista. Poista pari vanhinta oksaa sekä oksat, jotka lamoavat maata myöten. Nuoria oksia voi hieman lyhentää.

Herukat, vadelmat, karviaiset

Nuorenna marjapensaita satoisemmiksi Satoa tuottavia kasveja, marjapensaita ja hedelmäpuita, leikataan, jotta ne pysyisivät nuorina ja elinvoimaisina ja tuottaisivat vuodesta toiseen runsaan sadon. Harvennetussa kasvissa marjat ja hedelmät saavat valossa kauniin värin ja hyvän aromin. Sateen jälkeen latvus kuivuu nopeasti, mikä vähentää esimerkiksi sienitauteja. Jos marjapensasta ei leikata, se taantuu ja vanhenee nopeasti. Vanhimpien oksien poistaminen stimuloi kasvia tuottamaan uusia versoja, jotka antavat runsaan sadon. Jos olet saanut hoitaaksesi vanhan puutarhan, jonka hoitoleikkaukset on laiminlyöty, tee niin sanottu nuorennusleikkaus. Kun poistat loppukeväällä vanhat oksat, pensas saa energialatauksen ja 14

Siirtolapuutarha 3/2018

alkaa kasvattaa uusi versoja. Kaikille kasveille nuorennusleikkaus ei sovi, mutta useimmat marjapensaat voi tällä tavalla nuorentaa. Istutusleikkaus Kun istutat paljasjuurisia herukka- ja karviaispensaita, lyhennä niiden pisimpiä juuria, mutta älä leikkaa oksia istutusvuonna. Astiataimet voit istuttaa sellaisenaan, availe vain juuripaakkua niin, että juuret alkavat kasvaa siitä ulos. Seuraavana vuonna lyhennä kaikki oksat 15-20 senttimetrin pituisiksi, jotta

ne haaroittuvat hyvin. Jatkossa poista heikot oksat, säilytä vahvimmat. Istuttaessasi vadelmaa ja karhunvadelmaa lyhennä versot 30-40 senttimetrin pituisiksi. Muuten kasvin voimat menevät marjojen tuottamiseen, eikä sille kehity vahvaa juuristoa ja se heittää rasituksesta henkensä. Satoikäisen leikkaus Puutarhavadelma leikataan syksyllä sadonkorjuun jälkeen. Poista kaksivuotiset versot, lyhennä yksivuotisia

Runsaan sadon ja isokokoisten marjojen saamiseksi mustaherukkaa leikataan joka vuosi. Jos sen tekee säännöllisesti, vuosittain poistetaan vain 1-2 oksaa. Risuiset ja vanhat oksat poistetaan. Pidä kaikki nuoret ja vahvat oksat. Leikkaa syksyllä lehtien pudottua ja pensaan ollessa lepotilassa.

Puutarhavadelma tuottaa satoa toisena vuonna. Leikkaa sitä sadonkorjuun jälkeen. Poista oksat, jotka ovat tuottaneet marjoja, leikkaa tyveä myöten. Kesän aikana kasvaneet versot säilytetään. Harvenna niin, että metrin matkalle jää 6-10 voimakasta versoa. Syysvadelma tuottaa sadon ensimmäisen vuoden versoilla. Poista ne kevättalvella. Voit myös lyhentää ja säilyttää ensimmäisen vuoden versoja. Silloin saat vadelmia niin kesällä edellisen vuoden versoista kuin pitkälle syksyyn ensimmäisen vuoden versoista.

ja harvenna niitä jättäen 6-10 suoraa versoa metriä kohden. Leikkaa alkukeväällä syysvadelman kaikki versot lähes maata myöten, sillä syysvadelma tuottaa marjat ensimmäisen vuoden versoilla. Karviaisella parhaan sadon tuottavat 2-5-vuotiaat oksat, joten viidentenä vuonna on aika aloittaa säännölliset hoitoleikkaukset. Leikkaa oksat maata myöten, älä jätä tappeja. Karviainen kestää hyvin nuorennusleikkauksen. Kun pensaan sato vähenee, leikkaa se lähes maata myöten mutta jätä muutama nuori verso. Lannoita alkukesällä ja kastele 20-30 litralla vettä viikossa.

Musta- ja viherherukka leikataan samalla tavalla syksyllä lehtien pudottua. Älä jätä tappeja: sienitaudit tarttuvat helposti niiden välityksellä. Hyväkuntoisesta pensaasta voi vuosittain poistaa jopa kolmasosan oksista. Puna- ja valkoherukka leikataan kevättalvella, varovaisemmin kuin mustaherukka, muutaman oksan vuosivauhtia. Älä jätä tappeja vaan leikkaa lähes maata myöten tai haaraumasta. Siinä vaiheessa, kun nuorennusleikkauskaan ei virkistä kasvia, on aika vaihtaa se uuteen. Valitse tautiresistenttejä FinE-lajikkeita ja vaihda joko kasvupaikka tai multa. Erityisesti Ro-

saceae-heimoon kuuluvat kasvit, kuten vadelma, voivat kärsiä niin sanotusta maanväsymysilmiöstä, jossa kasvi ei menesty, kun sen istuttaa samansukuisen kasvin paikalle.

Lähteet: Beskära fruktträd och bärbuskar, Rosen-Lundgren, 2017 Beskärningsboken, Vollbrecht-Alm-Veltman, 2006 Käännös ja teksti: Maylis Karjalainen Kuvat ja kuvatekstit: Eva Rönnblom Siirtolapuutarha 3/2018

Komealupiini

Teksti ja kuvat: Terhi Ryttäri, Suomen ympäristökeskus

Kesä on kukkeimmillaan ja on hyvä hetki tarkastella puutarhaharrastuksen kääntöpuolta, vieraslajeja. Ne ovat ihmisen mukana mantereelta toiselle kulkeutuneita eliöitä, jotka tarvitsevat luontaisen leviämisesteen, kuten valtameren tai vuoriston, ylittämiseen ihmisen apua. Tyypillinen leviämisreitti kasveille onkin puutarhaharrastus: ihmisen keräilyvietti herää eksoottisten kasvien kauneuden edessä ja taimia ja siemeniä kuljetetaan taskuissa matkoilta, vaihdetaan harrastajien kesken tai ostetaan nettikaupoista. Ei-toivottuja rikkakasveja ja kasvitauteja päätyy maahan myös taimikaupan kautta. Puhdistamattoman mullan ja siirtomaiden mukana kulkeutuvat niin siemenet kuin etanat munineen.

Kukkiiko puutarhassani haitallinen vieraslaji?

Vain pieni osa vieraslajeista osoittautuu lopulta haitallisiksi. Sen puoleen puutarhaharrastaja voi olla hyvillä mielin. Kansallinen vieraslajistrategiamme nimesi vuonna 2012 haitallisiksi tai tarkkailtaviksi vieraskasveiksi 56 lajia, joista monia viljellään myös koristekäyttöön. Euroopan Unionin haitallisiksi nimeämistä kasvilajeista Suomessa kasvavat jättiputket (Heracleum mantegazzianum, H. persicum, H. sosnowskyi), jättipalsami (Impatiens balsamifera) sekä harvinaisempi keltamajavankaali (Lysichiton americanus). Näistä mitään ei enää saa kasvattaa ja esiintymät tulisi hävittää. Niin jättiputkien kuin jättipalsamin kanssa edessä on valtava työ. Keltamajavankaalikin on osoittautunut melkoiseksi riesaksi puronvarsiin päästyään.

Suomen vieraslajiasetukseen ehdolla yhdeksän lajia Suomen omaa vieraslajiasetusta ollaan täydentämässä tämän vuoden aikana. Sinne on ehdolla yhdeksän lajia: alaskanlupiini (Lupinus nootkatensis), hamppuvillakko (Jacobaea cannabifolia), tarhatatar (Reynoutria x bohemica), japanintatar (Reynoutria japonica), sahalinintatar (R. sachalinensis), kanadanvesirutto (Elodea canadensis), komealupiini (Lupinus polyphyllus), kurtturuusu (Rosa rugosa, ml. Rosa rugosa f. alba) sekä lännenpalsami (Impatiens capensis). Suomen vieraslajilain 4§ mukaan kiinteistön omistajan tai haltijan on huolehdittava kohtuullisista toimenpiteistä kyseisten lajien hävittämiseksi tai leviämisen rajoittamiseksi. Edellä mainituista lajeista puutarhoissa kasvaa yleisesti komealupiinia, isoja tattaria ja kurtturuusua. Komealupiinin tilanne on karannut jo käsistä, mutta vielä on mahdollista pitää lupiinit pois paikoilta, jonne se ei vielä ole päässyt. Tattaret kehittyvät ongelmaksi usein jo omassa pihassa, jos kasvustoja ei ole kunnolla reunustettu - luontoon ne päätyvät useimmiten puutarhajätteiden mukana. Kurtturuusu kiihdyttää mieliä: se on kestävä, terve ja kauniisti kukkiva ruusu. Muuttoaikoina pikkulinnut syövät ruusun kiulukoita, ja siemenet päätyvät lopulta rannikon ja jopa ulkosaariston hiekka- ja kivikkorannoille. Siellä se leviää esteettä jopa hehtaarien laajuisiksi tiheiköiksi syrjäyttäen muun rantakasvillisuuden. Vähintä, mitä kurtturuusun omistaja voi tehdä, on kerätä syksyisin kiulukat talteen. Pensaiden ikääntyessä ja ränsistyessä niitä voi vähitellen vaihtaa muihin, heikommin leviäviin ruusuihin.

Seuraa voimakkaasti levittäytyviä kasveja Perennapenkeistä tuttuja kasveja ei vieraslajilistoille ole lopulta kovin montaa päätynyt. Kanadanpiisku (Solidago

canadensis) ja muut pohjoisamerikkalaiset piiskut ovat tuulen mukana leviäviä lajeja, jotka ovat viimeisen vuosikymmenen aikana alkaneet levittäytyä ainakin pääkaupunkiseudun ratavarsia pitkin. Raunioyrtit (Symphytum spp.) näyttävät myös alkaneen kulkeutua niin pientareille kuin niityille. Ruttojuuret (Petasites hybridus, P. japonicus) ovat hanakoita leviämään ja muodostamaan suuria kasvustoja, jos niiden juurakonpätkiä päätyy vesistöjen äärille. Jättipoimulehti (Alchemilla mollis) kuuluu myös tarkkailtaviin perennoihin. Oma lukunsa ovat muut marjovat pensaat ja puut, kuten isotuomipihlaja (Amelanchier spicata), terttuselja (Sambucus racemosa) ja pilvikirsikka (Prunus pensylvanica), jotka leviävät lintujen mukana. Kaikkia haitalliseksi osoittautuvia lajeja on mahdotonta nimetä etukäteen, joten listoja tärkeämpää on käyttää maalaisjärkeä ja seurata oman palstansa kasvien käyttäytymistä. Riskialttiimpia ovat sellaiset lajit, joilla on hyvä kasvullinen leviämiskyky (vrt. isot tattaret) tai ne tuottavat runsaasti siemeniä (lupiini). Jos siemenet vielä singahtavat (jättipalsami) tai suorastaan lentävät kauas emokasvistaan (piiskut), on kasvilla oiva mahdollisuus karata hallinnasta.

Jättiputki

Jättipalsamin taimia

Jättipalsami

Suuri koko ja nopea kasvu ovat monille haitallisille vieraskasveille tyypillisiä piirteitä: näin ne saavat helposti etulyöntiaseman kilpailussa elintilasta heiveröisempien luonnonkasvien kanssa. Tärkeimmät vinkit vieraslajeja torjuvalle siirtolapuutarhurille ovat: käsittele puutarhajätteet asiallisesti, estä siementen leviäminen katkomalla kukinnot ennen siementen kypsymistä ja suosi kukkapenkissä kotimaisia luonnonkasveja. Muotiin voisivat tulla taas vaikka talvillemme herkät ”ansarikukat” – daalioiden karkaamista luontoon ei ainakaan vielä tarvitse pelätä. Lisätietoja: www.vieraslajit.fi

Keltamajavankaali Siirtolapuutarha 3/2018

Harkitsetko ilmalämpöpumpun ostamista? Viilennät sillä sisätilat tehokkaasti kesäkuumalla ja lämmität ne jopa pakkasella. Energiatehokas ja ympäristöystävällinen lämmitysmenetelmä puhdistaa samalla huoneilmaa esimerkiksi siitepölyistä. Mieti, mitä ominaisuuksia haluat ja arvostaisit ilmalämpöpumpussasi: energiatehokkuutta/energiansäästöä, tehokasta lämmitystä, mukavaa viilennystä itsellesi tai lemmikeillesi, ilman puhdistusvaikutusta, kosteuden poistoa, etäohjausmahdollisuuksia, hiljaisuutta tai ulkonäköä? Lisäksi selvitä yhdistykseltäsi, millaisia ohjeita alueellasi on lämpöpumpuista. Saako niitä ylipäätänsä asennuttaa? Jos saa, onko ulkoyksikön sijoittamiselle suosituspaikkaa? Ilmalämpöpumppuihin tarvitaan sekä sisä- että ulkoyksikkö. Oikein asennettu ja sijoitettu lämpöpumppu on käytössä hiljainen. Jotta energiatehokkuus säilyisi, kannattaa asennus tehdä huolellisesti. Ilmalämpöpumpun sisäyksikkö olisi hyvä saada lattiasta yli kahden metrin korkeuteen. Sisäyksikkö asetetaan sellaiseen paikkaan, jossa puhallusilma pääsee virtaamaan mahdollisimman vapaasti laajalle alueelle. Kesäaikaan ulkoyksikön varjoisa sijainti parantaa tehoa. Ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö vaatii tilaa alapuolelleen vähintään 50 cm ja etäisyyden seinästä on oltava vähintään 10 cm, koska laite ottaa ilman sisään ulkoyksikön takaa. Ulkoyksikön edessä on hyvä olla kaksi metriä tilaa, jotta laite voi toimia tehokkaasti. Jokaisen ilmalämpöpumpun mukana tulee käyttöohjeet ja tietoa asentamisesta, vaikkei sitä voikaan tehdä itse, mikäli ei ole ammattilainen.

Miten ilmalämpöpumppu toimii? Ilmalämpöpumpulla siirretään lämpöä ulkoa sisälle tai päinvastoin aivan 18

Siirtolapuutarha 3/2018

tarpeen mukaan. llmalämpöpumpun kompressori tuottaa tarvittavan paineen kierrättämällä yksiköiden välillä kiertävää kylmäainetta. Ulkoyksikössä kylmäaine höyrystetään ja höyrystyessään kylmäaine sitoo tehokkaasti lämpöenergiaa itseensä. Tämän jälkeen kylmäaine siirretään sisäyksikölle, jossa kylmäaine nesteytetään ja tässä yhteydessä lämpö luovutetaan kylmäaineesta. Hyöty saavutetaan siitä, että tämän koko prosessin pyörittämiseen kuluu vain noin neljännesosa sähköenergiaa siihen verrattuna minkä laite tuottaa takaisin lämpöenergiana. Ilmalämpöpumput ovat hyvin energiatehokkaita. Ilmalämpöpumpulla lämmittäminen on huomattavasti edullisempaa kuin esimerkiksi pelkkä sähkölämmitys. Ulkoilman ollessa kylmää pumpun suorituskyky ei ole enää huipussaan. Parhaimmat pumput pystyvät kuitenkin toimimaan vielä yli -20 asteen pakkasella. Nykytekniikalla varustettu ilmalämpöpumppu kuluttaa viilennyskäytössä sähköä vuorokaudessa noin 0,5-1 euron verran riippuen siitä, miten lämmin kesä on. Ei kovin paljoa miellyttävästä lämpötilasta ja hyvin nukutuista öistä. Myös laitteiden hinnat ovat tulleet alaspäin, nykyään hyvän ilmalämpöpumpun asennettuna saa reilusti alle 2000 euron. Lämpöpumpulla saavutettavalla säästöllä kuoletetaan laitteen hankintahinta tapauksesta riippuen noin 5-10 vuodessa. Mökeissä, joissa käyttäminen on osavuotista, aikaa kuluu tuota enemmän. Mökeillä lämmityskulut ovat yleensäkin niin pienet, että suurta säästöä on mahdotonta saada.

Huolto ja puhdistus Ilmalämpöpumpun huolto on tärkeää, sillä pumppu ja sen suodattimet keräävät sisälleen epäpuhtauksia ja pölyä. Tästä syystä sisäyksikön suodattimet tulisi puhdistaa riittävän usein, jotta sen läpi kulkeva ilmamäärä ei pienennä koneen hyötysuhdetta. Ilmalämpöpumppu on helppo huoltaa. Omistaja pystyy itse pitämään huolen sisäyksikön suodattimista ja laitteen ulkopuolisesta siisteydestä. Suotimet on helppo imuroida, ja joissakin malleissa ne on mahdollista jopa irrottaa, jolloin ne voidaan myös pestä. Ulkoyksikkö on jatkuvasti altis vuodenaikojen muutoksille ja säälle. Silloin tällöin kannattaa tarkistaa, miltä ulkoyksikkö näyttää ja poistaa roskat sen ympäriltä. Talviseen aikaan kannattaa esimerkiksi pitää huoli siitä, ettei laite hautaudu lumeen. Jos ilmalämpöpumpulle rakentaa suojuksen, sen on oltava hyvin ilmava ulkoyksikön esteettömän ilmansaannin varmistamiseksi. Teksti ja kuva: Pirkko Kilpeläinen Lähteinä on käytetty sivustoja: www.tekniikkatalous.fi; https://tekniikanmaailma.fi; https://rakennusmaailma.fi; VTT:n testiraportit – Ilmalämpöpumppuvertailu, Ilma-ilmalämpöpumppujen energiankulutusvaikutukset VTT,www.vtt.fi/inf/pdf/ technology/2016/t262/pdf

Lämpöä ja mukavuutta Kotiniemessä Lahden Kotiniemen siirtolapuutarhassa on 85 mökkiä, jotka ovat noin 30 neliömetrin suuruisia. Osa viljelijöistä asuu ympärivuorokautisesti Kotiniemessä huhtikuun puolesta välistä aina lokakuun alun yöpakkasiin. Ehkä tämänkin seikan vuoksi joka neljännessä mökissä on ilmalämpöpumppu. Vielä kymmenen vuotta sitten lämpöpumppuja oli vain muutama. Ilmalämpöpumpun sisäyksikkö

Ritva ja Lasse Teräväinen hankkivat ilmalämpöpumpun Porkkanakujan mökillensä vuonna 2012. Lasse Teräväinen muistelee, että lämpöpumppuostoksille mentiin porukalla neljästä mökistä. -Paljousalennusta ei kyllä tainnut tulla, mutta tulipahan yhdessä pohdittua hankinnan näkökulmia, Lasse Teräväinen kertoo. Teräväiset lämmittivät mökkiänsä aiemmin sähköpatterilla ja sähkökäyttöisellä öljylämmittimellä. Lämpöpumpun han-

Mökkikausi pidentyi Anne Nissinen perheineen päätti hankkia ilmalämpöpumpun siinä vaiheessa, kun uusi mökki helsinkiläisessä Herttoniemen siirtolapuutarhassa kaksi vuotta sitten valmistui. Korjasimme vanhaa mökkiä 10 vuotta, kunnes totesimme, että se on niin laho ja huonokuntoinen, että on aika rakentaa uusi mökki.

kinnan jälkeen muita lämmittimiä ei ole käytetty lainkaan. Ilmalämpöpumpun lämpö tuntuu mökissä välittömästi, kun laite laitetaan viileään aikaan päälle. Sähkölasku on pienentynyt, vaikka kesällä ilmalämpöpumppua käytetään myös tilojen viilentämiseen. Ritva Teräväinen toteaa, että ilmalämpöpumpun viilennys tuo lämpimiin kesäpäiviin sellaista mukavuutta, josta hän ei olisi valmis luopumaan. Lisäksi Ritva arvostaa sitä, että ilma-

-Ilmalämpöpumpun ansiosta mökissä on koko syksyn ja talven ajan +10 asteen peruslämpö aina kun se on tyhjillään, Anne Nissinen kertoo. -Jos haluamme viettää joulun mökillä, sekin on nyt helppoa, koska mökin saa nopeasti lämpöiseksi ilmalämpöpumpun ansiosta. Vettä ja jouluruoat vain mukaan! Perheen mökkikausi on pidentynyt aikaisemmasta, koska vanhassa mökissä oli syksyisin ja alkukeväällä koleaa siellä ei tullut vietettyä öitä. Mökissä on tilava parvi, jolla mahtuu nukkumaan neljä henkeä. Olohuoneessa on vuodesohva kahdelle. -Nyt mökillä on mukava olla toukokuun alusta siihen asti, kun alueella suljetaan vesi.

lämpöpumpulla lämmittäminen tuntuu turvallisemmalta, kuin moni muu lämmitystapa. - Joskus ollaan miettitty, että tuo ilmalämpöpumppu on ollut paras yksittäinen parannus tässä mökissä, Lasse jatkaa. Teksti ja kuva: Pirkko Kilpeläinen

Uusi mökki pysyy hyvässä kunnossa, koska mökissä on aina peruslämpö päällä.

Minkälainen malli? Anne Nissinen osti ilmalämpöpumpun, joka on tarkoitettu ympärivuotiseen jatkuvaan käyttöön. Vaikka pakkasta olisi -20 astetta, mökin sisälämpötila on +10 astetta. -Ilmalämpöpumpun myyjältä kannattaa kysyä, onko laite suunniteltu Pohjoismaiden oloihin ja ympärivuotiseen käyttöön. Meidän ilmalämpöpumppumme toimi moitteettomasti koko viime talven – myös paukkupakkasten ajan. Anne Nissinen valitsi vähän perusmallia paremman laitteen ylläpitämään perusSiirtolapuutarha 3/2018

lämpöä mökillä syys- ja talvikaudella. Kun laite sammutetaan, sen sisäinen tuuletin käynnistyy automaattisesti lämmönvaihtimen kuivaamiseksi. Toiminto poistaa kosteuden vaihtimesta. Kesähelteellä ilmalämpöpumpulla voi myös viilentää mökin sisäilmaa. -Parvella on kesähelteellä kuuma nukkua, silloin viilennystoimintokin on tarpeellinen. Ilmalämpöpumppu toimii kaukosäätimen avulla, jolla sen saa helposti päälle tai pois päältä. Nissisen perheen ilmalämpöpumpussa on myös mahdollisuus säätää sisäyksikkö hiljaisemmaksi yön ajaksi.

Mitä maksoi? Nissisen perheen ilmalämpöpumppu maksoi 1790 euroa, josta työn osuus oli 780 euroa. Ilmalämpöpumpun asentajalla pitää olla kylmäaine- ja sähkötyöpätevyys. -Valitsimme laitteen enemmän ominaisuuksien kuin hinnan perusteella, Anne Nissinen kertoo. -Vanhan mökin sähkölasku oli 20-30 euroa. Kaksi vuotta käytössä olleen

uuden mökin sähkölasku on 260 euroa vuodessa. Ilmalämpöpumpun osuutta sähkön kulutuksesta on hankalaa erotella sähkölaskusta koska uudessa mökissä on ilmalämpöpumpun lisäksi sähköllä toimiva pakastava wc, uuni ja liesi, liesituuletin sekä sisä- ja ulkovalot.

Laitteet kehittyvät koko ajan Suomen Lämpöpumppuyhdistyksen toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen kertoo, että ilmalämpöpumppu voi säästää mökin lämmitykseen kuluvasta sähköstä 30-50 prosenttia. -Nykyiset Pohjoismaihin suunnitellut laitteet ovat niin kehittyneitä, että ne toimivat läpi talven – nykyään jopa -30 asteen pakkasella. Ilmalämpöpumppujen keskihinta on asennettuna 1500 – 2000 euroa – hankala asennustyö voi nostaa asennuksen hintaa. Jussi Hirvosen mukaan ilmalämpöpumppu voi olla mökin ainoa lämmönlähde. -Meidänkin mökillä on ilmalämpö-

Ilmalämpöpumpun toimintaperiaate.

Kuva: Suomen Lämpöpumppuyhdistys.

Siirtolapuutarha 3/2018

Ilmalämpöpumpun kauko-ohjain on kätevä.

pumppu, joka ylläpitää talvella + 10 asteen lämpötilan mökissä. Lisäksi varalla on varmuuden vuoksi sähköpatteri. Jos ilmalämpöpumppu on käytössä vain kesäaikaan, edullisempi malli voi olla riittävä. Ilmalämpöpumppuja on myös erikokoisia, pieneen mökkiin kesäkäyttöön ei tarvita kovin isoa pumppua. Ilmalämpöpumpun asennustyöstä saa kotitalousvähennyksen. -Oli iloinen yllätys, kun ilmalämpöpumpun myyneestä yrityksestä tuli pyytämättä postitse valmiiksi esitäytetty verottajan lomake, jossa oli tiedot verottajalle kotitalousvähennykseen oikeuttavasta asennustyöstä, Anne Nissinen kertoo. Teksti: Jaana Veikkola-Virtanen

Terassin tärkein kapistus on kaasugrilli, jolla tehdään ruokaa usein.

Terassielämää vuoden ympäri Gurli Koskisen vuodelta 1938 peräisin olevaan 13 neliömetrin mökkiin, Solsidaniin, mahtuvat mainiosti kolme lapsenlasta ja Gurli itse. Mökissä yövytään yhdessä, mutta terassilla valmistetaan ruoka ja ruokaillaan, säässä kuin säässä. -Terassi on käytössä ympäri vuoden. Talvisinkin tulemme tänne piknikille. Joskus olemme grillanneet keskellä hankia, mutta katoksen alla suojassa. -Sateella ja tuulella vedetään verhot eteen ja ollaan kuin herran kukkarossa. Kevytrakenteisella terassilla on 10 senttimetriä korkea kestopuulattia. Katto ja kolme seinää ovat aaltomuovia. Terassi on sisustettu sinivalkoisilla tekstiileillä, jotka sointuvat sievästi vaaleansiniseen mökkiin. Puusohva, ruokapöytä, pari nojatuolia ja tunnelmavalaistusta antamassa aurinkoenergialla toimiva

valaisinsarja. Askeleen päässä, mökin päädyssä, tiskataan ja nurkan takaa pikku kasvihuoneesta poimitaan kevään ensi vihannekset. -Teen ruokaa monta kertaa päivässä. Kaasugrilli, jossa on erillinen keittolevy, on terassin tärkein kapistus ja kovassa käytössä. Lettuja sillä on paistettu monet kerrat.

Lokki käy joskus kylpemässä puutarhan altaassa.

Mökissä on jääkaappipakastin täynnä ruokaa ja omasta kasvimaasta alkaa juhannuksena saada satoa. Uudet perunat nostetaan yhdessä omasta maasta. Ranskassa asuvat lapset tulevat kesäisin Suomeen ja viettävät suuren osan lomastaan Gurlin mökillä. -Heistä täällä on kaikki tarvittava. Yksi lapsi nukkuu parvella, me muut vuodesohvalla. Tontilla on tilaa ja rauhallisia nurkkauksia, kun haluaa olla itsekseen. Terassi on kuitenkin paikan sydän.

Kestovieraina kalalokkipariskunta Solsidanilla on monena kesänä ollut toisetkin kestovieraat, yksijalkainen kalalokki kaksijalkaisen puolisonsa kanssa. Alkukesät yksijalkainen ilmeisesti hautoo, sillä vain toinen lokki käy kylpemässä Gurlin niitä varten pystyttämässä altaassa. -Viime kesänä siinä polskutteli pari pörröistä poikastakin. Saa nähdä, ilmestyvätkö lokit tänä vuonna: en tiedä kuinka vanhoiksi ne elävät. Teksti ja kuvat: Maylis Karjalainen Siirtolapuutarha 3/2018

Trollebo kesällä 2018. Uusi kuisti on valmis, katolla olleesta villiviinistä on tehty pergola. Pressut peittävät vielä mökin katon. Taustalla uusi Orangerivarastorakennus.

Veikko oli ohjeiden mukaan rakentanut ensin linnunpönttöjä, sitten koirankopin, joka jäi kesken, koska hän ei ollut suunnitellut rakennetta loppuun – sen jälkeen leikkimökin, varaston ja japanilaisen teehuoneen. Nyt vuorossa oli pieni mökki. Viherkatto oli kaunis ja eksoottinen näky siirtolapuutarhassa. Se oli kuitenkin liian raskas rakennukselle, erityisesti runsaslumisina talvina. Päätimme poistaa viherkaton ennen talven tuloa. Halusimme kuitenkin säilyttää viherkaton tulevaisuutta varten, koska se oli Trollebon tunnusmerkki. Nostimme turppaiset ensin styroksilaatikkoon, minkä jälkeen levitimme ne maahan ajatuksena, että ne voidaan tulevaisuudessa palauttaa katolle. Hyvin ne säilyivätkin mutta seuraavana kesänä entinen omistaja tuli käymään ja kertoi, ettei se viherkatto nyt ollutkaan niin hyvä idea. Se piti mökin pitkään kylmänä. Päätimme, että uutta viherkattoa ei tehdäkään. Näin alkavat karista alkuperäisen mökin tunnelmaa luoneet elementit. Katto peitettiin pressuilla. Siellä pressut ovat edelleen. Huopakatteissa ei todettu asbestia joten purku voidaan ensi talvena suorittaa turvallisesti. Rakennamme katon mökin päälle samalla tavalla kuin suurissakin taloprojekteissa, ja voimme tehdä työtä räntäsateellakin eivätkä rakenteet ole säälle alttiina.

Mökin nosto Ongelmana olivat myös talon perustukset ja epäonnistuneet nostoyritykset. Sepä haastoi Veikon, jota ongelmien ratkaiseminen kiehtoo. Vanhoja rakennusteknisiä kirjoja plarattiin ja nettikeskusteluja seurattiin. Hankittiin tunkit ja 2000 kg sepeliä . Niin Veikko 22

Siirtolapuutarha 3/2018

Ostimme Mörri-Möykyn kolon. Osa 3

Vaan kuinkas sitten kävikään? yksin aloitti noston. Aluksi oli kaunis syyssää mutta sitten satoi ja savimaa muuttui liejuksi ja vettä tippui räystäältä korvaan. Ruskeasuolla on kevytrakenteiset eristämättömät lautamökit, jotka on perustettu suolle nurkkakivien päälle. Kun mökit ovat alkaneet kallistua tai upota, ne on nostettu ja kiilattu - ja taas on eletty toivossa, että routa ei tekisi liika tuhoa. Nykyään muutama mökki on tuettu jopa 6 metrin tolpilla peruskallioon.

olivat vinksinvonksin mökin alla. Ne kaivettiin pois ja kuopat täytettiin noin metrin syvyydeltä sepelillä. Sepelin päälle asennettiin 40 x 40 senttimetrin betonilaatta, jonka päälle asennettiin säädettävät hirsipilarit. Menetelmä on kuitenkin vain tilapäinen. Lopullinen ratkaisu on hyvin alkuperäisten rakentajien antaman mallin mukainen. Kiilojen avulla mökin suoristaminen ja nosto on helppo suorittaa.

Takapåsan purku ja uusi varastorakennus Meillä ei kuitenkaan ole ajatuksena perustaa mökkiä suoraan peruskalliolle, koska meidän kohdallamme se on syvällä. Vanhoissa rakentajakirjoissa sanottiin, että suolle ei voi tehdä perustuksia. Vanhat sokkeliharkot

Kerroimme viime numerossa, että purimme mökin takaosan varaston, niin kutsutun takapåsan ja toimitimme puumateriaalin pois alueelta, koska siinä oli tuhohyönteisiä. Näin myös

naapurin ja meidän mökkimme välinen tila leveni, ilmanvaihto parani ja rakenteet kuivuvat paremmin. Ennen talojen välinen kuilu oli ahdas ja kostea, lumi suli vasta myöhään keväällä välikössä. Saimme näin myös 3,8 neliömetriä lisää rakennusoikeutta palstalle. Kaiken kaikkiaan rakennusoikeutta on enintään 25 neliömetriä. Halusimme korvata kiinteän varaston erillisellä rakennuksella. Alueella on uudet tyyppipiirustukset: ihastuimme Orangeri-nimiseen leikkimökki/varastoon, jossa on isot ikkunat. Varasto rakennettiin syksyllä 2017.

Nostimme turppaiset styroksilaatikkoon.

Kuistin purku ja uudelleenrakentaminen Päätimme aloittaa talon korjauksen kuistista. Kuisti oli rakennettu 1980-luvulla ja siinä sijaitsi keittiö. Seinät oli päällystetty kova- ja kuitulevyllä ja niissä oli kosteus- ja homevaurioita. Anoimme rakennuslupaa kuistin purkamiseen ja uuden, samojen mittojen mukaan toteutettavan kuistin rakentamiseen. Sisäänkäynti mökkiin oli vain 42 senttimetrin levyinen ovi sivuseinällä. Olimme saaneet kaksi vanhaa komeropeiliovea, jotka halusimme käyttää. Piirsimme uuden kaksoisoven, joka avautuu suoraan päätielle. Veikko päällysti ovet helmiponttilaudoilla ja peitti vinolaudoituksen ruuvit puutapeilla. Vanha kamarinlukko löytyi omista kätköistä ja lohikäärmekahva oli matkamuisto Nepalin matkalta. Naapurit antoivat ystävällisesti meille puiset pakkauslaatikot, meidän tuli vain itse purkaa ne ja kuljettaa pois. Niistä saimme rossipohjan laudat. Kierrätysperinne alueella jatkuu. Taito-kirjassa sanotaan, että kesämaja on kevyt lautarakenteinen mökki, johon myöhemmin voi lisätä lämpöeristeet. Eristimme kuistista ainoastaan alapohjan, jotta se on miellyttävä jaloille. Asensimme rossipohjan päälle tervapaperin ja sen päälle hiiriverkon. Kolme mahtavaa 30 senttimetriä leveää lattialankkua

Kammarinlukko ja Nepalista ostettu lohikäärmekahva ovat saaneet uuden kodin.

Roskasäkkiin pukeutunut rakennussankari tunkkaa tunkkien ja vipujen avulla rakennusta ylös.

olimme plokanneet vuosia sitten eräästä purkutalosta. Ne saivat uuden kodin mökillämme.

Pää on useimmiten täynnä ideoita. Keskustelut siirtolapuutarhan rakennuskomitean jäsenten kanssa ovat olleet antoisia. Ne ovat selkiyttäneet alueen sääntöjä ja antaneet raamit ja puitteet kaupungin alueella olevan siirtolapuutarhamökin rakentamiseen. Koska haluamme rakentaa itse, projekti edistyy hitaasti sitä mukaan kun aikaa ja rahaa riittää.

Ikkunapokat rakensimme itse valmiista listoista. Lasituksen poikkilistoissa, ikkunaristikon teossa oli ensikertalaiselle miettimistä. Siinä menikin koko kesä. Kuisti maalattiin italianpunaisella punamultamaalilla ja kaikki yksityiskohdat valkoisella ja vihreällä pellavaöljymaalilla. Katto peitettiin kumibitumikattolaatoilla.

Mitä olemme oppineet? Kuntokartoituksen pohjalta teimme toimenpidesuunnitelman, jonka tavoitteena oli säilyttää Trollebon ilmapiiri. Mökki oli taideteos, herttainen ajatus, mutta siinä oli toimimattomien rakennusratkaisujen aiheuttamia kosteusongelmia. Olemme harkinnan jälkeen tulleet siihen tulokseen, että olisi parasta rakentaa uusi samanlainen mökki.

Lainataksemme vielä lopuksi Marjatta Pokelan Mörri-Möykkyä. Peikkoja on ehkä vain meidän mielikuvituksessamme. Jotkut näkevät niitä ja joillekin ne jäävät piiloon. Trollebohon ovat muuttaneet uudet peikot, jotka muokkaavat ja rakentavat itsellensä uuden kolon. Vaan eipä taida meidän äiti peikkolasta ottaa, :,: eipä se edes usko että Mörri-Möykky on totta. :,: Teksti ja kuvat: Lena Wikström ja Veikko Lind Siirtolapuutarha 3/2018

Terapiapalsta

Pirkko Lahti on eläkkeellä oleva siirtolapuutarha-palstan omistaja. Hän on ollut elämänsä mielenterveystyössä tavalla tai toisella ja toimii alalla edelleen.

”Olipa hyvä hetki olla tekemättä mitään pihalla”

CARPE DIEM on hyvää elämisen hetkeä Carpe diem eli tartu hetkeen on noussut suosituksi sanonnaksi. Se antaa luvan pysähtyä ja olla - ajatella. Sanonta myös syyllistää, kun tuhosi tai menetti olleen hyvän hetken, jonka tajusi vasta jälkikäteen. Raamatussakin puhutaan lintujen tavasta elää, hetkeen tarttumisesta. Harjoittelin hetkeen tarttumista viime kuussa, toukokuussa. Suosittelen vastaavia harjoituksia sinulle mökkikaverini! 1. Kesä alkoi nyt. Suomalaiset kokevat kesän alkavan juhannuksena. Jokaiselle on tärkeää korjata asennoitumistaan ja viettää nyt kesää. Kiinnostavaa on, että monet jo nyt pelkäävät, että millainen siitä varsinaisesta kesästä tulee. Taitaa sataa, taitaa tuulla. Ettei vaan olisi kylmää. Tällaiset uhat ovat lähes jokaisen mielessä. 2. Lopeta päivittely. Vietä nyt kesää, kun se on. Kesä ei ole pelkkää oleilua. Se on puuhaamista ja vapaana oloa. Työssä käyvän ja koululaisen vapaailta voi nyt olla pitkäkin, onhan valoa. Eläkeläiset, tarttukaa kesään!! Tähän ryhmään kuuluvana olen puuhaillut jo ahkerasti mökillä kesähommia. 3. ”Jos ei ole heiliä helluntaina, on jono juhannuksena”, toivotti ystäväni minulle. Televisiosta elimme oikein kunnon helluntaihäät Harryn ja Meghanin kanssa. Panin oikein hatun päähän ollakseni tyyliin sopiva. Tosin muuten olin kesäshortseissa ja topissa. Nautimme jopa onnittelumaljat nuorelle parille - oli hyvä syy lähettää hyviä ajatuksia Windsoriin! Olipa hyvä hetki olla tekemättä mitään pihalla! 4. Usein ajatellaan, että hyvät ajatukset kantavat kauempanakin olevia. Tämä ajattelu on tärkeä, kun joskus suru- tai ongelmatilanteessa on vaikeaa löytää kauniita ja luontevia 24

Siirtolapuutarha 3/2018

sanoja. Hyviä ajatuksia voi aina lähettää ihmisille. Eihän se ketään vahingoitakaan! Olin mökillä hakemassa puita puukasasta, jonka olin peittänyt vihreällä suojapressulla. Kun nostin pressua, näin siellä tosi soman pyöreän pesän, jossa viisi punaista, vähäkarvaista linnunpoikasta nokat auki tuijottivat ylöspäin. Pressu kiireesti takaisin, puut jäivät. Keskeytin työntouhuni. Mustarastas tuli. Viisi poikasta pelastui, kun suostuin seuraajaksi ja elämän ihailijaksi. 5. Joka kevät saa ihmettelemään elämää. Ensin valtaa hurja kaiho, tunne siitä, että jotakin puuttuu. Sitten alkaa uudistuminen. Pienet lehden silmut avautuvat, linnut saapuvat, uusi elämä koittaa ja elämän alku huumaa. Toki samalla on takana menetyksiä ja surua. Kuolema on uuden alku, vaikka kuoleman hetkellä sitä on vaikeaa uskoa. Surusta toipuminen vie aikaa, usein ainakin vuoden kierto siihen kuluu. Sitten vähitellen elämä alkaa muotoutua uudelleen. Surun vangiksi jäävä ei näe uuden elämän hetkeä eikä hänellä taida olla kykyä tarttua hetkeen. Naapuria voi auttaa antamalla hänen puhua ja tarjota tilaa ajatuksille. Häntä voi ”kädestä” kuljettaa kohti uutta. Kukaan meistä ei unohda taustaansa ja elettyä elämäänsä, mutta aina uusi elämänvaihe haastaa. Tämän luonto osaa. Tämän mekin voimme oppia. Tänään on hyvä olla! Pirkko Lahti, kesähuumassa

Kysymyksiä palstalta

Biologi Leena Luoto vastaa Siirtolapuutarha-lehden Kysymyksiä palstalle lähetettyihin kysymyksiin.

Milloin kasveille pitää antaa syyslannoitus? Millaista on hyvä lannoite? Syyslannoituksen tarkoituksena on vahvistaa kasvin talvenkestävyyttä ja varmistaa kukkasilmujen hyvä kehittyminen. Lehtien kasvua ei loppukesästä enää kannata lannoitteella parantaa. Orgaaniset kivennäislannoitteet sisältävät eloperäisessä muodossa olevaa fosforia ja runsaasti kaliumia sekä hivenravinteita. Niissä ei ole kasvin talvilepoon siirtymistä häiritsevää typpeä.

Hän hoiti puutarhaa aluksi äidin opein, mutta kasvi- ja puutarhatieteen opiskelu sekä monipuoliset työtehtävät kasvisten parissa ovat tuoneet lisävalaistusta alaan. Nyt hän jakaa puutarha-alan tietoa ja harrastuksen iloa sekä alalle aikoville että vanhoille konkareille ja innokkaille harrastajille. Oman yrityksensä alaa ovat erilaiset luennot, retket ja asiantuntijana toimiminen.

minne ulottuvat uloimmat oksat. Jos maaperä on kovin kuivaa, kannattaa liukenemista tehostaa kastelemalla alue lannoitteen levityksen jälkeen. Vinkki: Ruohovartisten kasvien syyslannoitus pitäisi tehdä keskikesällä, jotta se vaikuttaisi juurten ja maanpinnassa talvehtivien silmujen vahvistumiseen. Teksti ja kuva: Leena Luoto

Koska ravinteet liukenevat orgaanisista lannoitteista hieman hitaammin kuin perinteisistä kivennäislannoitteista, pitäisi lannoitus tehdä jo heinä-elokuun vaihteessa.

Lannoitetta ei levitetä tyvelle Ennen kuin kasvit alkavat valmistautua kasvukauden loppuun, niille voi antaa ravinnelisän. Syyslannoitus-sana on harhaanjohtava. Jos syksy on saapunut, lannoituksen vaikutus jää seuraavaan kevääseen . Kun päivät lyhenevät ja lämpötila laskee, kasvit alkavat valmistautua syksyyn ja kasvukauden päättymiseen. Jotta syyslannoituksella olisi toivottu vaikutus, se pitää antaa kasveille siinä vaiheessa, kun lehdet vielä yhteyttävät ja ovat vihreitä. Kellastuneet tai jopa pudonneet lehdet ovat merkki siitä, että lannoituksen ajankohta on jo ohi. .

Oma kompostimulta on maan rakenteen parannusaine, joten se ei ole hyvä syyslannoite. Kasvikäytteet ovat hyviä kesälannoitteita, samoin lannat, koska niissä on typpeä. Jos ei halua mitään syyslannoitetta ostaa kaupasta, niin silloin ei oikein ole omasta takaa mitään, jota voisi syyslannoitteeksi kutsua. Tuhka ehkä on, mutta siitä ravinteet liukenevat hyvin hitaasti, joten se pitäisi levittää alkukesästä. Kun hankit puutarhaasi syyslannoitetta, tarkista tuoteselosteesta lannoitteen koostumus ja annostelumäärät. Lannoitetta ei levitetä pensaan eikä puun tyvelle, vaan sille etäisyydelle tyvestä,

Onko sinulla mielessäsi puutarhaan tai sen hoitoon liittyvä kysymys, joka on askarruttanut jo pitkään. Lähetä se osoitteella: toimitus@siirtolapuutarhaliitto.fi.

Siirtolapuutarha 3/2018

Minun puutarhani

Naapurilta saimme kasvihuoneen Siitä on jo 14 vuotta, kun huomasimme mökin myynti-ilmoituksen lehdessä. Päätimme mennä katsomaan mökkiä. Kumpikin ihastuimme kaarimaisiin välioviin, joissa oli lasi-ikkunat. Totesimme, että tämän me haluamme. Mökki oli remontoitavassa kunnossa. Katto oli mätä ja siellä oli iso muurahaispesä. Onneksi mies alan ammattilaisena osasi tehdä uuden katon. Vesi oli tehnyt vaurioitaan. Uusimme lattiat. Sauna oli pikkuinen mutta ihana. Meitä oli viisi perheenjäsentä. Isä, äiti ja kolme lasta. Vähän jännitin, että mitähän tästä tulee, kun muita lapsia ei silloin ollut koko mökkikylässä. Mutta hyvinhän se meni. Silloinen naapuri totesi, että oli ihanaa saada elämää ympärille. Isäntä rakensi myöhemmin pergolan ja sinne kesäkeittiön. Ensimmäisenä kesänä istutin 600 kukkasipulia. Puutar26

Siirtolapuutarha 3/2018

hasta raivattiin osa kasvimaaksi, jonne istutettiin mitä milloinkin. Marjapensaat olivat valmiina. Istutimme lisäksi vadelmia ja pari kääpiöomenapuuta. Pikkuhiljaa piha on muuttunut. Kasvimaa on pienentynyt. Siellä kasvaa silti yhä monivuotisia yrttejä, kuten mäkimeiramia, rakuunaa, minttua, ruohosipulia, lipstikkaa. On tullut päärynäpuu ja suklaakirsikka. Kasvihuoneen saimme naapurilta. Siellä olen kasvattanut erilaisia tomaatteja, kurkkua, sitruunakurkkua ja monenmoisia chilejä. Ne ovat ihanan värikkäitä. Myös pergolassa chilit menestyvät hyvin. Kukkapuolta olemme hieman vähentäneet, ettei ole niin paljon kitkemistä selkävaivaisena. Olemme tehneet pihaa helpommaksi. Havukasvit ja pionit ovat lempikasvejamme tällä hetkellä. Olen tehnyt sementistä, laattojen paloista ja lasimosaiikista laattoja poluille.

Suihkulähde pulputtaa ja rentouttaa keinun vieressä. Pihassa on monta paikkaa, jossa voi istuskella ja nauttia lintujen livertelystä ja kukkien katselusta. Sammakot ja siili vierailevat pihalla. Siirtolapuutarhapaikkamme on meille paikka, jossa on hyvä olla ja rentoutua. Kun portin laittaa kiinni, stressi jää toiselle puolelle. Parasta puutarhassamme ovat ihanat runsaat pionit – niitä rakastan todella paljon. On ihanaa saada kesällä salaatit, yrtit, tomaatit ja kurkut omasta pihasta. Kasvihuoneen nurkkaan ajattelimme istuttaa viinirypäleen. Olisi upeaa, jos se kasvaisi pitkin kattoa. Ainakin tomaatit ovat kasvaneet niin. Kasvihuoneessa on pieni mosaiikkipöytä tuoleineen - siellä voi sadepäivinäkin kahvitella. Lapset ovat kasvaneet ja lentäneet yhtä lukuun ottamatta pesästä. Nyt ihana vanharouva kääpiövillakoiramme nauttii kesistä puutarhassamme. Aidatulla pihalla se saa juosta ja nuuskia – nauttia vapaana olosta. Se rakastaa mökkiä. Kun se näkee siirtolapuutarha-alueen, jo alkaa häntä heilua. Välillä on kiva käydä soutelemassa läheisellä järvellä ja mennä vaikka piknikille vastarannalle. Minun puutarhastani voi löytää menninkäisen kasvimaalta tai keijun puun oksalta. Siellä täällä voi olla pieniä yllätyksiä katselijalle. Suvi-Tuuli Laakso Kotiniemen siirtolapuutarha, Lahti

Suomen Siirtolapuutarhaliitto

Kanna kortesi kekoon ja vastaa viljelijäkyselyyn!

Kestävää kesänviettoa kaupungissa Suomen Siirtolapuutarhaliitto on sitoutunut edistämään kestävää kehitystä ja elämäntapaa siirtolapuutarhoissa liittymällä mukaan Sitoumus2050:een. Sitoumuksen mukaisesti liitto toteuttaa kaksi kyselyä. Ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin yhdistyskysely. Siirtolapuutarhayhdistykset vastasivat kyselyymme aivan unohtumattoman ahkerasti. Jäsenyhdistysten vastausprosentti on 93 % ja vastukset edustavat 99 % liiton jäsenyhdistysten viljelijöistä!

Viljelijäkyselyn tavoite Yhdistyskyselyn tulokset ja niiden vertailutieto on jaettu yhdistysten hallituksille/johtokunnille, jotka pääsevät miettimään, mitä käytännön toimia juuri heidän puutarhassaan voisi nyt aloittaa.

Siirtolapuutarhalaisten kysely avataan kesäkuussa Ensimmäistä kertaa historiansa aikana liitto kääntyy jokaisen siirtolapuutarhalaisen puoleen tarjoten mahdollisuuden vaikuttaa suoraan liiton toimintaan. Usein liitto koetaan etäiseksi, koska lähellä on tietysti oma siirtolapuutarhayhdistys tuttuine ystävineen ja tapahtumineen. Liitossa me olemme jo lähestyneet viljelijöitä järjestämällä puutarhanhoidon alueellisia kursseja tänä vuonna viime vuotta useammilla alueilla. Useat kurssimme ovat saaneet suursuosion ja joillekin kursseille ehtii vielä ilmoittautua lehden ilmestyttyä. Kurssipalautteet ovat olleet arvokkaita. Kiitokset niistä!

Viljelijäkyselyllä selvitetään, miten me siirtolapuutarhurit jo toimimme niin, että ympäristömme kukoistaa. Miten saamme arjesta iloa ja hyötyä niin itsellemme, läheisillemme kuin lähiympäristöllemmekin. Haemme tietysti myös toiveita ja yritämme sitten vastata niihin parhaan taitomme mukaan. Jos jotkut kysymykset tuntuvat liian vaikeilta vastata, toivomme että lähetätte osittainkin täytettyjä lomakkeita, sillä nekin auttavat meitä tulevien käytännön toimien pohdinnassa. Paperilomakkeiden vastauslähetykset toivomme puutarhoittain.

Viljelijäkyselyyn voi vastata netissä tai paperilla

killa ole pääsyä nettilomakkeeseen, joten paperilomakkeita toivomme jaettavaksi yhdistyksen voimin. Toivomme saavamme hyvän vastaanoton tälle viljelijän kyselylle. Teksti: Maarit Louekari Kuva: Takatori

Vastaa kyselyyn ja vaikuta

Linkki nettilomakkeelle: https://bit.ly/2x1Bfxm Linkki jaetaan myös liiton nettisivulla ja Facebook – sivulla. Kyselyyn vastanneiden puutarhalaisten kesken arvotaan kolme kappaletta 50 euron arvoista S-ryhmän lahjakorttia!

Viljelijäkyselyn tiedonkeruu toteutetaan sekä netti - että paperilomakkeilla. Kyselyyn vastaaminen vie noin 15- 20 minuuttia. Tiedämme hyvin, ettei kaiSiirtolapuutarha 3/2018

Suomen Siirtolapuutarhaliitto

Onko Sinun siirtolapuutarhasi esillä kalenterissa 2019? Liitto etsintäkuuluttaa kuvia ensi vuoden siirtolapuutarhakalenteriin JUURI SINULTA! Kalenteriin tarvitaan 12 kuvaa, eri alueilta ja eri vuodenajoilta. Kuvissa saa olla mökkejä, maisemaa, yksityiskohtia, ihmisiä (kohteen luvalla) – ihan mitä tahansa. Erityisen kovasti kaivataan kuvia sellaisilta alueilta, jotka viettävät vuonna 2019 merkkipäiväjuhliaan.

Ainoa kriteeri kuville on se, että ne ovat digitaalisessa muodossa ja että niiden tarkkuus on painotarkoitukseen riittävä (vähintään 300 dpi). Painoteknisistä syistä kuvia saatetaan joutua rajaamaan. Kalenterikuvien kuvaajille toimitamme korvaukseksi kaksi vuoden 2019 kalenteria veloituksetta.

Toimita kuvasi liiton toimistoon osoitteeseen info@siirtolapuutarhaliitto.fi viimeistään 15.7.2018. Voit käyttää kuvien toimittamiseen myös jaettavissa olevaa pilvipalvelua - esim. WeTransfer (https://wetransfer. com/).

Kalenterissa kerrotaan, miltä alueelta kuva on otettu sekä kuka on kuvaaja.

EU:n tietosuoja-asetus takaa henkilötietojesi luottamuksellisuuden EU:n tietosuoja-asetus (GDPR) astui voimaan 25.5.2018. Asetuksen tavoitteena on yhtenäistää tietosuojaa koskeva lainsäädäntö kaikkien Euroopan unionin jäsenmaiden kesken. Asetuksen tarkoituksena on ensisijaisesti vahvistaa kansalaisten oikeuksia omiin henkilötietoihinsa.

mitettavaksi edelleen painotaloon, joka hoitaa postituksen. Sekä yhdistyksesi ja liiton välille että liiton ja postituksesta vastaavan painotalon välille on tehty kirjalliset GDPR-sopimukset, jotka takaavat henkilötietosi luottamuksellisuuden. Saat Siirtolapuutarha-lehden entiseen tapaan.

Siirtolapuutarha-lehden postittaminen Sinulle liiton jäsenetuna tarkoittaa käytännössä sitä, että oma jäsenyhdistyksesi toimittaa jäsentensä nimet ja osoitetiedot liiton toimistoon toi-

Jos Sinulla on lehden postittamiseen liittyviä tietosuojakysymyksiä, ota yhteyttä liiton toimistoon osoitteessa info@siirtolapuutarhaliitto.fi. TW

Liiton vieraina:

Kanadalaisopiskelijat ihastuivat Onko siirtolapuutarhassa sääntöjä? Minkälaiset ovat siirtolapuutarhamökin omistamisen vuosikustannukset? Miksi palstalla pitää olla vähintään yksi hedelmäpuu? Miten mökit pidetään lämpiminä, jos kerran jotkut käyvät mökillään myös talvisin? Minkälainen on siirtolapuutarhureiden väestöjakauma? Onko alueilla mehiläispesiä? Ihanko oikeasti käymäläjätteestä tulee multaa? Huomasin katoilla savupiippuja – onko mökeissä tulisijoja? Kysymykset sinkoilivat, kun 22 kanadalaista opiskelijaa kahden opettajansa kera vierailivat Vallilan siirtolapuutar28

Siirtolapuutarha 3/2018

hassa 3.5.2018. Vierailua isännöivät ja kysymyksiin vastasivat Vallilan Spy:n puheenjohtaja Olli Salin, Helsingin Siirtolapuutarhojen Aluejärjestön varapuheenjohtaja Juha Tuhkanen ja SSpl:n liittosihteeri Tina Wessman. Vierailun aluksi kaukaiset vieraamme saivat maistella karjalanpiirakoita ja korvapuusteja – hyvin taisivat maistua. Vajaan tunnin mittaisen luennon aikana opiskelijoille kerrottiin mm. suomalaisesta siirtolapuutarhatoiminnasta sekä siirtolapuutarhoistamme kestävän kehityksen edistäjinä. Luennon jälkeen opiskelijat tutustuivat keväiseen

Annelin keittiö

Juhannuksen juhlaruokaa

Anneli Renström on töissä Ruotsin siirtolapuutarhaliiton kansliassa. Anneli työskenteli aiemmin kokkina ja kylmäkkönä.

Haudutusliemi: 1 porkkana 1 punasipuli 6 dl vettä 2 dl punaviinietikkaa 10 kokonaista valkopippuria 5 maustepippuria 2 laakerinlehteä 1 kalaliemikuutio 2 tillinvartta Koristeluun tilliä, ruohosipulia, sitruunaa

Siirtolapuutarhamökillä harvalla on monipuolista keittiötä, joten ruoanlaiton tulee olla vaivatonta. Juhannuksena nautitaan kevyttä, haudutettua lohta kahden täyteläisen kylmän kastikkeen kanssa. Lohi valmistuu liedellä kattilassa hauduttaen ja keitetyt uudet perunat ovat ehdoton juhannusherkku. Rinnalle vihersalaattia omasta kasvimaasta sekä hyvää leipää. Hauskaa ja herkullista juhannusta! Haudutettua lohta kurkkuja kananmunakastikkeen kera 4 annosta 400 - 500 g nahatonta ja ruodotonta lohta

Valmistus: Kiehauta liemi. Leikkaa lohi 8 osaan. Laske palat lämpimään liemeen, laita kansi päälle, ota lämpö pois ja anna hautua levyn jälkilämmöllä 10 minuuttia. Asettele kala tarjoiluastialle, koristele tillin ja ruohosipulin silpulla sekä sitruunalla. Kurkkukastike: 20 cm:n pala tuoretta kurkkua 2 rkl piparjuuriraastetta 2 dl crème fraichea Ripaus suolaa ja karkeaa mustapippuria. Kuori kurkku, poista siemenet, paloittele pieniksi paloiksi. Yhdistä kurkku, piparjuuriraaste, mausteet ja crème fraiche. Kananmunakastike: 2 kovaksi keitettyä kananmunaa 1 dl hienonnettua krassia 2 dl crème fraichea 1 tl italialaista salaattimausteseosta Hienonna kananmunat, yhdistä krassiin, sekoita nämä yhteen crème fraichen ja mausteiden kanssa.

Vallilan siirtolapuutarhaan Vallilan siirtolapuutarhaan ja sen museomökkiin.

Opintomatkalla Suomessa Vierailleiden opiskelijoiden opinahjo on Montrealin Université du Québec à Montréal (UQÀM) Management School, jossa he ovat osallistuneet kurssille ’Management of Sustainable Development’ (= Kestävän kehityksen johtaminen). Kurssilla käsitellään niin fyysisen ympäristön kuin taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurillisenkin ympäristön kestävään kehitykseen

liittyviä johtamiskysymyksiä. Opettajina toimivat matkalla mukana olleet professori Alain A. Grenier ja yliopisto-opettaja Ari Virtanen. Ko. kurssiin liittyy opintomatka ja vuodesta 2010 lähtien matkat on tehty vuorovuosin Suomeen ja Islantiin. Opintomatkoilla opiskelijoille tarjotaan havainnoitavaksi pohjoismaisia innovaatioita ja käytäntöjä, joita Kanadassa ei ole. Lehden toimitus pyysi kirjoittamaan siitä, mikä vieraita erityisesti kiinnosti. Vierailun jälkeen isännöinyt porukka totesi täysin yksimielisesti,

että ihan kaikki tuntui kiinnostavan. Hyvä muistutus siitä, että asiat, jotka ovat meille siirtolapuutarhureille arkea ja/tai itsestäänselvyyttä edustavat jollekin toiselle todella eksoottista, ihmeellistä ja suurta ihastusta herättävää. Olkaamme siis ylpeitä omastamme!

Teksti ja kuva: Tina Wessman Siirtolapuutarha 3/2018

Toiveita otetaan huomioon kurssin suunnittelussa Ihan huippupäivä oli, kun saimme käytännössä osallistua omenapuiden leikkaukseen ja varttamiseen. Tarkastelimme myös ulkoalueiden kivetyksiä eli pienimuotoista kivirakentamista käytännössä. Iltaohjelmassa oli tutustuminen Lepaan viinitilaan. Meille oli järjestetty myös viinin maistiaiset. Saimme tutustua viinin valmistukseen sekä samppanjamenetelmällä valmistettuun kuohuviiniin. Ostimme kotiin viemisiksi ihania tilan viinejä, siideriä ym.

Tässä tutustutaan 2-3 vuotta vanhoihin omenapuihin.

Lepaan puutarhakurssilla opittiin ja viihdyttiin yhdessä Osallistuminen Lepaan puutarhahoidonkurssille 16.4.20.4. Oli yksi parhaimmista päätöksistäni. Se oli ollut myös haaveeni jo jonkin aikaa. Vastaanotto oli lämmin ja yhteydentunne muihin siirtolapuutarhureihin syntyi heti. Ihanat ja ammattitaitoiset opettajat luennoivat meille siirtolapuutarhureille monista tärkeistä asioista. Saimme tietoa mm. kasvien ravinteista, perennoista, vihannesten kasvitaudeista ja tuholaisista, kasvien pölytyksestä, 30

Siirtolapuutarha 3/2018

Osana Hämeen ammattikorkeakoulua, meillä oli ryhmätyönä ’tentti’, joka arvosteltiin 1-5. Läpimenneestä tentistä sai opintopisteitä mahdollisia tulevaisuuden opintoja varten. Kiva extrajuttu. Erityismaininnan ansaitsee keittiö ja ruokalan henkilökunnan ystävällisyys. Valmiiseen ruokapöytään istuminen oli arjen luxusta. Vapaa-ajalla asuntolan oleskelutiloissa nauru raikui. Yhteystietoja vaihdettiin ja kutsuja tuli siirtolapuutarhoihin ympäri Suomen, pohjoisin Rovaniemelle. Suosittelen lämpimästi kurssia kaikille harrasteviljelijöille, jotka haluavat syventää tietämystään tai jotka ovat vasta joitakin vuosia olleet siirtolapuutarhamökin omistajia. Kannattaa myös miettiä ja laittaa ehdotuksiaan etukäteen, mitä kurssilla haluaa kuulla. Toiveet otetaan huomioon, muussa tapauksessa kurssia kehitetään edellisen kurssin palautteen perusteella.

erilaisista yrteistä ja vihanneksista koristekasveina.

Erityiskiitos liitolle tästä kurssista ja sen tukemisesta rahallisesti sekä mukavasta vierailustanne kurssilla ja ihanasta täytekakusta.

Kävimme aiheita ja haasteita läpi myös keskustellen ja omia kokemuksiamme jakaen. Hyödyllistä ja lohduttavaa oli kuulla muiden ongelmista ja niiden ratkaisuista.

Hyvää kesää kaikille t. Tuija Ylönen Pakilan siirtolapuutarhasta, yksi 26: sta kurssille osallistuneista. Kuva: Tuija Ylönen

Palstoilla tapahtuu

Ilmassa on taikaa

Niihama, Tampere

Kupittaa, Turku

Harrastuksia moneen makuun

Perhospuutarha ja luonnonpuisto siirtolapuutarhan reuna-alueelle

Niihamassa Tampereella, Näsijärven rannalla on monenmoisia harrastusmahdollisuuksia. Tässä vain osa: On jalkapallokenttä, lentopallokenttä, sulkapallokenttä, tenniskenttä, petankkikenttä. Voit heittää rengasta tai frisbiitä makusi mukaan tai vaikka jumpata kerran viikossa. Sekakuorokin on herätetty henkiin Eevan toimesta. Järvi on ihan rantaan saakka. On venepaikat halukkaille. Verkottajiakin löytyy muutama. Kuhasaaliit kevään aikana ovat olleet huomattavia, siikafileitä on makusuolattu ja nautittu hapanleivän päällä salaa kateellisilta naapureilta, jopa joskus heillekin tarjoten. Savustettu kuha on antanut sulotuoksunsa vallankin savustusvaiheessa lähitienoille. Tikanheittohan on tosi kesäinen laji. Sitä harrastetaan jokaisen mökin tanhuvilla skip-bo porukoita unohtamatta. Rantasaunan jokapäiväiset löylyt kuuluvat niin arkeen kuin pyhään. Mikä onkaan mukavampaa silmälle kuin nähdä lapset ja nuoriso, miksei aikuisetkin polskimassa tosi hyvällä hiekkapohjaisella uimarannalla. Kaiken huippuna on seudun komein kokko joka rakentuu reippain käsin isäntämme Piepen tarkassa valvonnassa. Nautitaan yhdessä ja yhdessäolosta. Mukavia kesäpäiviä hyvien harrastusten parissa. Teksti: Voitto Palmio Kuva: Sinikka Palmio

Turun kaupungin kiinteistöliikelaitoksen ystävällisellä suostumuksella saimme laittaa Uudenmaantien ja siirtolapuutarhan välissä olevalle suoja-alueelle luonnonpuiston ja perhospuutarhan. Alueesta tuli elämyspolku kaupungin koululaisille. Lapset saavat tulla tutustumaan luontoon turvallisessa ympäristössä keskellä kaupunkia. Muutamat luokat ovat jo käyneet tuomassa itse rakentamiaan linnunpönttöjä siirtolapuutarhan aitaan. Viime keväänä luonnonpuistoon tehtiin muutama ötökkäsafari hyvin kiinnostavin tuloksin. Lapset olivat innostuneita. Luonnonpuisto ja perhospuutarha tehtiin yhdistyksen jäsenten talkootyönä. Tervetuloa tutustumaan! Teksti ja kuva: Maritta Danielsson

Ilmassa on juhlan taika, on juhannusjuhlien aika. Juhannuksena on ensiarvoisen tärkeää ett taivaalla on hyvä pilvetön sää. Jos vettä sataa, nautitaan sisällä hyvää pataa. toivotaan ilman olevan hyvä, siinä piilee hauskuuden jyvä. Matot ulos viskataan ja mökki puhtaaksi siivotaan, sitten odottaa juhannussauna ja uinti ja hauskojen juttujen puinti Siitä hyvän mielen saa, kun Pyhäjärveen pulahtaa. Katetaan pöydät mökin pihaan, ja isketään makumme hyvään lihaan. Grilliin kaikkea voi laittaa, ne herkut kaikille maittaa. Lippu salkoon nostetaan ja lippulaulu lauletaan, kohti kesäkeittiötä kuljetaan, ja kahvit sisuksiimme suljetaan. Hetken iloiset turinat ja alkaa vatsamme murinat. se meidät pihoihimme vie ja grilliruoka löytää vatsoihimme tien. Jokainen hyvin syö, vietetään yötön yö, iloiten ja nauraen, puhellen ja laulaen. Juhannustaikoja myös luetaan ja toisiamme ilolla tuetaan. Kun kello tulee kuus on aamu ja taas alkaa päivä uus. Juhannuksen perinteitä vaalien ja hyvää juhannusta toivottaen Irmeli Vepsäläinen, Rahola, Tampere .

IN MEMORIAM Heinolan siirtolapuutarhayhdistys ry:n perustajajäseniin kuulunut Laura Vuorela nukkui pois monta vuotta kestäneen sairauden uuvuttamana 85 vuotiaana 1.6.2018. Laura laati leikekirjaa alueen tapahtumista ja oli organisoimassa mm. Avoimien Puutarhojen arpajaisia sekä kasvatti myyntiin taimia. Arpajaisvoitoiksi hän teki erilaisia käsitöitä. Lauran pihassa ja mökissä näkyi hänen käden jälkensä. Siirtolapuutarha 3/2018

Juhannus Minä avaan syömeni selälleen ja annan päivän paistaa, minä tahdon kylpeä joka veen ja joka marjan maistaa. Minun mielessäni on juhannus ja juhla ja mittumaari, ja jos minä illoin itkenkin, niin siellä on sateenkaari. Eino Leino