Kestävää kesänviettoa kaupungissa 4/2018
siirtola puutarha Anni Sinnemäki:
Siirtolapuutarhat ovat Helsingin kaupunkikulttuuria Maraton Kumpulassa Juhlia, juhlia Kasvistarhat Japanissa
Sisältö
Helsingin viheralueita arvostetaan s. 4-5 Mansikkapaikka s. 6-7
Ruskeasuon siirtolapuutarha 100v. s. 8-10 Kysymyksiä palstalta, Leena Luoto vastaa s. 11 Japanilaiset siirtolapuutarhurit s. 12-14 Suomen Siirtolapuutarhaliitto tiedottaa s. 15
Helsingissä pidetään kiinni kaupunkilaisille tärkeistä ”vihersormista” eli viheralueista, joita on joka puolella kaupunkia, jotta ihmisillä eri asuinalueilla olisi lyhyt matka luontoon. s. 4-5 Perinteisiä naamiaisia vietettiin jälleen iloisissa merkeissä Niihaman Kartanolla loppukesällä 11.8. koulujen juuri alettua. s. 30
Hollannin siirtolapuutarhojen kirjo on värikäs s. 16-17 Puurouva nuortuu s. 18-19 Minun puutarhani s. 20-21 Terapiapalsta: Pirkko Lahti s. 22 Kumpulan siirtolapuutarhassa juostiin maraton s. 23 Siirtolapuutarhojen tulevaisuus on valoisa s. 24-25 Poliisi neuvoo s. 25 Synttärilahjaksi kitkeminen s. 26 Suomen suurin siirtolapuutarha Pakila täytti 70 vuotta s. 27 Kantolanniemen siirtolapuutarha 85-vuotias s. 28 Annelin keittiössä s. 29 Palstoilla tapahtuu s. 30-31
Osallistu Lepaan kurssin juhlavuoteen kirjoittamalla omia muistojasi kurssilta s.15
Vuoden 2018 aineiston toimituspäivät: nro 5 12.11. Tämän lehden tekemisessä avustivat: Appelroth Irja, Berg Toivo, Danielsson Maritta, Häyrinen Anu, Jokinen Tarja, Karjalainen Maylis, Kulmala Markku, Lahti Pirkko, Luoto Leena, Moijanen Maisa, Renström Anneli, Salminen Seija, Vepsäläinen Irmeli, Virtanen Terhi, Wessman Tina, Ylönen Tuija. Siirtolapuutarha-lehti ilmestyy myös näköislehtenä verkossa yhden numeron viiveellä. Etukannen kuva: Annie Spratt/Unsplash. Takakannen kuva: Liana Mikah, Unsplash
Pääkirjoitus
Siirtolapuutarhat tulisi ottaa huomioon kaupunkisuunnittelussa Vaikka vielä elokuun alussa ei kesä näyttänyt loppuvan ollenkaan, niin syyskuussa on jo pakko uskoa talven olevan tulossa. ”On pitkä kuuma kesä ja mä aion elää sen, pitkä kuuma kesä, sen sain ja se villitsi mun maailmain” tai jotain sinne suuntaan lauletaan tamperelaisen bändin laulussa. Kesä oli poikkeuksellisen lämmin ja kuiva. Osalle se oli unelmien täyttymys ja todiste siitä, kuinka muistoissa lapsuuden kaikki kesät todellakin olivat aina vastaavia, eivätkä vain ajan kultaamia. Osalle kuumat päivät ja lähes trooppiset yöt olivat verrattavissa kuvauksiin Danten Infernosta. No, nautti kesästä tai ei, syksy ja sen jälkeen tuleva talvi saapuvat vääjäämättä, puutarhat hiljenevät ja kesästä jää vain mielessämme haikeina hiljalleen hiipuvat muistot. Tässä numerossa keskitytään siirtolapuutarhoihin maailmalla. Jos Suomessa jokainen siirtola- ja ryhmäpuutarha on yksilöllinen, niin alueiden kirjavuus vain korostuu, kun tutustumme muiden maiden vastaaviin puutarhoihin. Osallistuin elokuussa Kansainvälisen Siirtolapuutarhaliiton kokoukseen, jossa mietittiin mm. sitä, miten kaikki
Siirtolapuutarha 4/2018 83. vuosikerta ISSN 0359-4955 Julkaisija
voisivat omissa maissaan vaikuttaa viranomaisiin, jotta siirtolapuutarhat otettaisiin paremmin huomioon kaupunkisuunnittelussa. Kokouksessa tuli tävän pitkiä. Jos puhutaan mökillisestä jälleen hyvin voimakkaasti esille maa- palstasta, puhutaan monesti kymmeniskohtaiset erot ja yhtäläisyydet. tä vuosista - viljelypalstan voi saada muutamassa vuodessa. Osassa on kaikki kiinteä rakentaminen kokonaan kielletty. Joillakin puutar- Onneksi on myös paljon yhtäläisyykhoilla saa rakentaa kevytrakenteisen siä. Siirtolapuutarhojen etu on se, että mökin tai vajan, mutta ei saa yöpyä. toiminta on organisoitua ja säädeltyä. Yhdellä puutarhalla on puiden is- Siirtolapuutarhat tarjoavat kaupuntuttaminen kielletty, koska alue on kialueelle viherkeitaan, varmaksi ja perustettu arkeologisesti arvokkaalle hyväksi havaitulla konseptilla. Siiralueelle. Joissakin maissa solmitaan tolapuutarhojen vahvuus on myös se, varsin lyhyitä, alle 10 vuoden vuokra- että siirtolapuutarhurit pitävät huolta sopimuksia. Katsantokannasta riippuen alueesta. sitä pidetään joko hyvänä tai huonona. Jos joku luopuu palstasta 2-3 vuoden Siirtolapuutarhojen pitäisi olla väjälkeen, niin kukaan ei halua sitä, koska hemmän vaatimattomia ja sisäänpäin varmaa vuokra-aikaa on enää niin vähän lämpiäviä. Toimintaidea on vieläkin jäljellä. Toisaalla on hyväksytty lyhyt monille ulkopuolisille varsin tuntemaaikaiset vuokrasopimukset varsinkin ton ja sitä pitäisi tehdä tunnetuksi kaikin uusien alueiden kohdalla, koska lyhyt mahdollisin keinoin. vuokra-aika antaa mahdollisuuden osoittaa, että alue on hyvässä käytössä, Kaikissa jäsenmaissa sinivihreään hallinnoiva yhdistys on toimiva ja pitää infrastruktuuriin ja sen kehittämiseen vuokratun alueen kunnossa. käytetään tällä hetkellä valtavasti rahaa. Siirtolapuutarhat pitää ehdottomasti Monissa maissa puutarhoilla on omat saada mukaan näihin keskusteluihin. jonotuslistat. Esimerkiksi Ruotsissa jonot siirtolapuutarhoihin ovat järkyt-
Pertti
Päätoimittaja Pertti Laitila puh. 041 444 6242 pertti.laitila@gmail.com
Ilmoitusmyynti Tmi Johanna Pelto johanna@johannapelto.fi p. 040 9030 141
Toimitus pidättää oikeuden toimitukselle lähetetyn aineiston toimittamiseen ja lyhentämiseen. Julkaistujen kirjoitusten ja valokuvien osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kielletty.
Toimitussihteeri Jaana Veikkola-Virtanen puh. 050 511 6791 jaanam.veikkola@gmail.com
Painopaikka PunaMusta OY Painosmäärä 4000 kpl
Osoitteenmuutokset oman yhdistyksen kautta.
Ulkoasu Raimo Ikonen
Tilaushinta 35 eur/vsk ei-jäsenille kotimaassa
Suomen Siirtolapuutarhaliitto ry
Seuraava Siirtolapuutarha -lehti ilmestyy joulukuun puolessa välissä. Aineiston tulee olla toimituksessa 12.11. mennessä.
Toimitusneuvosto Karjalainen Maylis, pj., Irja Appelroth, Pirkko Kilpeläinen, Sinikka Palmio, Olli Salin, Harri Tiainen
Pankkiyhteys Nordea 143630-101085 BIC NDEAFIHH IBAN FI73 1436 3000 1010 85
Lehti ei maksa palkkioita lukijoiden kirjoituksista tai kuvista. Liiton toimisto Pengerkatu 9 B 39, 00530 Helsinki puh. 010 321 3540 Puheluhinnat: 8,35 snt/puh.+16,69 snt/min. (sis. alv 24 %)
info@siirtolapuutarhaliitto.fi www.siirtolapuutarhaliitto.fi Toimisto palvelee puhelimitse arkisin klo 10 - 14
Siirtolapuutarha 4/2018
3
Anni Sinnemäki:
Helsingin viheralueita arvostetaan jellyn ruuan hiilijalanjälki on matala ja Helsingin kaupunkiympäristön itse kasvatetun ruuan alkuperän tietää apulaispormestari Anni takuuvarmasti. Sinnemäki kertoo, että Uusia siirtolapuutarhoja Helsingissä pidetään kiinni Siirtolapuutarhamökit ovat yhä suokaupunkilaisille tärkeistä situmpia, mikä on nostanut niiden ”vihersormista” eli viheralueista. hintatasoa Helsingissä. Niitä on joka puolella kaupunkia, - Hinnat kertovat tietysti siitä, että siirtolapuutarhamökit ovat edelleen kyjotta ihmisillä eri asuinalueilta syttyjä. Korkea hinta toki rajaa monilta mahdollisuuden siirtolapuutarhamökin olisi lyhyt matka luontoon. -Helsinki tarvitsee monipuolisia viheralueita hoidetuista puistoista luonnontilaisiin metsiin luonnon monimuotoisuuden ja kaupunkilaisten virkistysmahdollisuuksien vuoksi, Sinnemäki sanoo. Myös Helsingin yhdeksän siirtolapuutarhaa ovat kaikille avoimia viheralueita, jotka kaupunki on vuokrannut siirtolapuutarhayhdistyksille. Rehevät, hyvin hoidetut siirtolapuutarha-alueet ihastuttavat useimpia alueilla liikkujia mutta soraääniäkin kuuluu. Apulaispormestari Sinnemäki toteaa, että monipuolisessa kaupungissa on tilaa monenlaisille toiminnoille ja lisää, että siirtolapuutarhat ovat Helsingin historiaa ja kaupunkikulttuuria ja tärkeitä virkistyspaikkoja monille helsinkiläisille. Siirtolapuutarhapalstat ylläpitävät osaltaan myös kaupunkiluonnon monimuotoisuutta. -Lähiruoan viljely ei enää nykyään ole tietenkään elintärkeä taito, mutta hieno harrastus se on silti, hän sanoo. - Kaupunkiviljely kasvattaa jatkuvasti suosiotaan, erityisesti perinteisempien viljelypalstojen ulkopuolella. Itse vil4
Siirtolapuutarha 4/2018 4/2016
omistamiseen, Sinnemäki sanoo. Helsinkiin on laadittu kaksi uutta siirtolapuutarhan asemakaavaa, Suutarilaan ja Vartiokylään. Toteutuessaan nämä kaksi uutta aluetta tekevät siirtolapuutarhaharrastuksen mahdolliseksi useammalle kaupunkilaiselle.
Sinnemäen mukaan on arvokasta, että kaupunkilaisilla on mahdollisuuksia ”mökkeillä” Helsingin sisällä kesämajalla, siirtolapuutarhapalstalla tai muilla tavoilla. Lomailu kaupungissa elävöittää kaupunkia ja tekee lomailijan hiilijalanjäljestä matalan.
Siirtolapuutarhayhdistykset hoitavat käytännön toimintaa Kaikkien Helsingin yhdeksän siirtolapuutarhan hallinnosta ja toiminnoista vastaavat kunkin siirtolapuutarha-alueen yhdistys, jonka toimeenpanevana elimenä on yhdistyksen kokouksen valitsema hallitus. Alueilla on mahdollisuus osallistua hyvinkin monenlaiseen harrastustoimintaan. Siirtolapuutarhojen yhteisten alueiden ja rakennusten hoito ovat yhdistysten vastuulla, ja hoitotyöt pyritään hoitamaan mökkiläisten voimin - talkootyönä.
Kuva: Pertti Nisonen
Apulaispormestari Anni Sinnemäki ulkoilee Helsingin lähiluonnossa aina mahdollisuuksien mukaan.
Helsingin kaupungin roolin suhteessa siirtolapuutarhoihin Sinnemäki näkee niin, että kaupunki omistaa maa-alueet. -Kaupunki voi maa-alueiden omistajana esimerkiksi valvoa puutarhapalstojen arvontaa. Yhdistykset hoitavat käytännön toiminnan, muun muassa hallinnon ja valvovat käyttö- ja hoito-ohjeiden noudattamista. Yksittäiset vuokralaiset asioivat suoraan yhdistysten kanssa. Kaupunki hoitaa siirtolapuutarha-alueen raja-aitoja sekä alueen puustoa ja pitää ojat kunnossa. Se myös hankkii ja asentaa liikennemerkit. Isoista alueiden hoitoon liittyvistä hankkeista, niiden toteutuksesta ja kustannuksien jaosta yhdistykset neuvottelevat kaupungin edustajien kanssa. Teksti: Jaana Veikkola-Virtanen Kuva: Raimo Ikonen
Siirtolapuutarha 4/2018
5
Annonser i Siirtola puutarha 201 Mansikkapaikka
Paljon uutuussiemeniä
Siemenperunoita 3 ja 5 kilon pusseissa
Tilaa ilmainen uutiskirje
Nr 1
www.exoticgarden.fi
Arto Härkönen ja Ulla Turtola toisensa löytäneenä Napakymppi-parina.
Variksenmarjan poimintakausi kestää lumen tuloon asti.
Juolukka, variksenmarja ja mesimarja –Monia voikonopeakasvisia niitä syödä? salaatteja Tilaa ilmainen uutiskirje
Suomenwww.exoticgarden.fi metsissä kasvaa arvokkaita marjoja - esimerkiksi juolukka, variksenmarja ja mesimarja - joita monet aivan turhaan vierastavat. Nr 2 - Juolukkaan liittyy uskomuksia, että se aiheuttaa päänsärkyä tai huomausta mutta sille ei ole löydetty tieteellisiä perusteita, Helsingin yliopiston kasvitieteen professori Jouko Rikkinen sanoo. - Nykyään myynnissä on pensasmustikkalajike, joka on juolukan risteymä. Juolukan kasvupaikkoja ovat esimerkiksi suot ja järvien rannat. Pohjois-Suomessa se kasvaa yleisesti myös kangasmailla. Variksenmarja on tuulipölytteinen kuten tyrni, siksi sen sato on vakaa. Se sopii leivonnaisiin, marjakeittoihin, puuroihin ja pirtelöihin sellaisenaan tai yhdessä muiden marjojen kanssa. Jouko Rikkisen oma suosikki on lapsuudesta tuttu mesimarja, jota lapset löysivät ahoTilaa nyt. Toimitukset kulttuurin aikaan kilokaupalla. alkavat syyskuun puolivälissä. - Nykyään se on harvinaisempi. Mesimarja on erittäin hyvänmakuinen ja hienoarominen.
www.exoticgarden.fi
Teksti: JVV Kuva: Jouko Rikkinen
Nr 3
Puh. 06-2251363
Siirtolapuutarhaelämäänäytelmä sai valtaisan suosion Marjaniemen siirtolapuutarhassa esitetty näytelmä Siirtolapuutarhaelämää sai ihastuneen vastaanoton. Kahden ennalta sovitun näytöksen lisäksi esitettiin lukuisien kyselyjen ja yhteydenottojen vuoksi vielä kolmas näytös 19.8. - Toiveena on, että Siirtolapuutarhaelämää-näytelmä voitaisiin tulevaisuudessa esittää joissain muissakin siirtolapuutarhoissa. Tässä vaiheessa ei vielä voi kuitenkaan taata, että kaikki nykyiset näyttelijät ovat mukana, näytelmän käsikirjoittaja, Napakymppi-parin miestä esittänyt Arto Härkönen kertoo. - Siirtolapuutarha-aiheisia näytelmiä ei juuri ole. Olen tosi iloinen siitä, että noin kuukauden aikana saatiin tuo porukka, jossa monella ei ole aiempaa näyttämökokemusta lainkaan, toimimaan noin hyvin yhteen.
Iso valikoima syyssipuleita Tilaa ilmainen uutiskirje www.exoticgarden.fi 6
Siirtolapuutarha 4/2018
Nr 4
- Alkuperäinen salmelaisehdokkaani joutui perumaan pari päivää ennen juhannusta. Mietin kuumeisesti erilaisia vaihtoehtoja ja olin jo päätynyt soittamaan Kari Salmelaiselle itselleen, tulisiko mukaan. Sitten mieleen juolahti Ilkka Kantonen, joka on enemmän Salmelaisen oloinen kuin Salmelainen itse. JVV
Mansikkapaikka
Avoimiin puutarhoihin tutustuttiin yli 70 000 kertaa Avoimet puutarhat -tapahtumasta on seitsemän vuoden aikana kehittynyt valtakunnallinen suurtapahtuma, joka houkuttaa pistäytymään erilaisissa puutarhoissa ympäri Suomea. Tapahtumapäivänä monessa puutarhassa nautittiin kakkukahveja tai osallistuttiin esittelykierroksille, joilla sai hyviä vinkkejä oman puutarhan hoitoon. Poutainen sää 1.7. suosi niin puutarhoja kuin vierailijoitakin. Puutarhaliiton arvion mukaan tapahtumaan osallistui ennätysyleisö, yli 70 000 vierailua. Avoimet puutarhat –tapahtumassa oli mukana viisi helsinkiläistä siirtolapuutarhaa (Herttoniemi, Marjaniemi, Oulunkylä, Ruskeasuo ja Vallila), kolme tamperelaista siirtolapuutarhaa (Litukka, Nekala ja Niihama) sekä Kupittaan siirtolapuutarha Turusta, Vanhanmyllyn siirtolapuutarha Hyvinkäältä, Kantolanniemen siirtolapuutarha Hämeenlinnasta, Kehon siirtolapuutarha Nokialta ja Napapiirin ryhmäpuutarha Rovaniemeltä. Muistakin siirtolapuutarhoista saattoi osallistua yksittäisiä palstoja –tapahtumaan. Tapahtuman järjestävät Puutarhaliitto ry yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Svenska Trädgårdsförbundet rf:n kanssa. Sen mahdollistavat lisäksi Allergia-, iho- ja astmaliitto ry, Fiskars Oyj sekä Nikolai ja Ljudmila Borisoffin ja Yrjö ja Maiju Rikalan puutarhasäätiöt. Lisätietoja: Puutarhaliitto.fi
Historiikki Ruskeasuon siirtolapuutarhasta:
Stugor, täppor och kolonister i 100 år Historioitsija Sigbritt Backmanin kirjoittama ruotsinkielinen historiikki Ruskeasuon siirtolapuutarhasta on ammattitaitoisesti toteutettu upea teos alueen 100-vuotiaasta menneisyydestä. Historiikki sisältää monipuolista aineistoa vuosikymmenten varrelta. Kuvat näyttävät havainnollisesti, miten kaupunki on pikkuhiljaa tiivistynyt siirtolapuutarhan ympärillä. Monipuolista kiinnostavaa tietoa on kerätty huolellisesti ja teksti, valokuvat eri vuosikymmeniltä ja piirustukset antavat selkeän, havainnollisen kuvan siirtolapuutarhan vaiheista. Ryhmäkuvista ja muista kuvista voi moni tunnistaa ystäviään ja sukulaisiaan, joilla on ollut mökki alueella. Pohjapiirustukset alueesta ja mökkien tyyppipiirustukset kertovat paljon heille, jotka haluavat syventyä palstojen ja mökkien tutkimiseen. JVV
Syksy on parasta istutusaikaa Syksy on useimmille monivuotisille kasveille parasta istutusaikaa. Astiataimien valikoima myymälöissä on runsas: astiataimet ovat valmiiksi juurtuneet kasvualustaansa ja ne jatkavat kasvuaan istutuksen jälkeen. Oikeilla kasvivalinnoilla omaan puutarhaan voi saada pitkään kestävän syksyisen väriloiston. Puut, pensaat ja perennat hehkuvat kaikissa ruskan väreissä. Jos arvostaa ruskan värejä ja haluaa juuri tietynlaisia sävyjä, kannattaa suunnistaa syksyisin puutarhamyymälään. Varsinkin puilla ja pensailla syysväri vaihtelee, joten valinta on tehtävä silloin, kun värit ovat nähtävillä. Esimerkiksi villiviini, marja-aronia ja revontuliatsalea hehkuvat punaisina, vaahterat, lännenheisiangervo ja seppelvarpu keltaisen sävyissä. Osa kasveista kukkii vielä syksyllä. Joidenkin kasvien marjat koristavat oksia pitkälle talveen asti.’ Puita ja pensaita voi istuttaa niin kauan kuin maa on sula - etelässä yleensä marraskuulle asti ja pohjoisemmassa lokakuun puoliväliin asti. Syksyllä istutetut taimet lähtevät keväällä aikaisemmin kasvuun kuin keväällä istutettavat, sillä ne pystyvät hyödyntämään kevätkosteuden heti roudan sulettua. Lisätietoja:Taimistoviljelijät ry.
Halaa puuta – puu tekee hyvää Metsät, puistot ja luontopolut ovat arvokkaita ihmisen hyvinvoinnille. Etsi lähiympäristöstäsi puu, josta pidät. Se voi olla itsessään kaunis, tehdä vehreydellään paikasta viihtyisämmän, se voi olla pieni tai suuri, vanha tai nuori, kuten halaajansakin. Etsi mieluinen puu, ota hyvä halausote, sulje silmät ja hengitä syvään 10 kertaa. Saat luonnosta hyviä mikrobeja, jotka vahvistavat elimistön vastustuskykyä ja ennaltaehkäisevät mm. allergioita.Halaamasi puu sitoo hiilidioksidia ja tuottaa happea ilmakehään. Yksi suurikokoinen puu tuottaa happea kahden ihmisen tarpeisiin. Keskimäärin puu tuottaa yli 100 kg happea vuodessa. Ihminen kuluttaa lepotilassa happea 3,5 ml/kg/minuutti. Halaamasi puu voi olla myös innoittaja taiteelle ja taiteilijalle, puut ovat maisemataiteen keskeisiä elementtejä. Japanissa on perinteenä laittaa toivomuksia paperilapuille ja sitoa laput puuhun. Toteuta oma toivomuspuu tai koristele puu väliaikaisilla koristeilla, jotka on helppo ripustaa ja ottaa pois. Lisätietoja: www.vyl.fi Siirtolapuutarha 4/2018
7
Ruskeasuo 100
Satavuotiasta juhlimassa
8
Siirtolapuutarha 4/2018
Ruskeasuo 100
Brunakärr koloniträdgård, Ruskeasuon siirtolapuutarha Helsingissä juhli heinäkuun helteisenä kesäpäivänä lauantaina 14.7. sata vuotta sitten perustettua siirtolapuutarhaa. Lämminhenkiseen juhlaan saapui yhtenä kesän kymmenistä hellepäivistä noin 230 vierasta. Ruskeasuon mökkiläisten voimin esitetty näytelmä kuvasi hauskasti sitä vuosikymmenien työtä
ja aherrusta, mitä siirtolapuutarhan perustaminen suoperäiselle maalle on vaatinut: periksiantamattomuutta, sinnikkyyttä ja ahkeraa työntekoa. Juhlan kunniaksi esillä oli tuore Sigbritt Backmanin historiikki siirtolapuutarhan vaiheista vuodesta 1918 alkaen. 100-vuotiassa siirtolapuutarhassa on runsaan viiden hehtaarin alueella 114 mökkiä ja museomökki. Palstat ovat kooltaan 135–680 neliömetriä. Keskikoko on noin 340 neliömetriä. Ajan saatossa siirtolapuutarhan ympärille on rakennettu linja-autovarikko ja korkeita kerrostaloja, joiden takana on vilkas Mannerheimintie. Alueella on silti säi lynyt oma rauha.
Henkireikä kaupungissa Nuoret lapsiperheet ovat löytäneet Ruskeasuon siirtolapuutarhan, jonka olemassa olo on ollut monille yllätys. Pauli Koli perheineen asuu Helsingin keskustassa mutta viettää perheensä kanssa aikaa myös leppoisassa puutarhaympäristössä Ruskeasuon siirtolapuutarhassa, josta he ostivat mökin kolme vuotta sitten. -Pienten lasten on helppo mennä yksinkin rauhallisella alueella kaverin luokse leikkimään, hän sanoo. -Täällä voi elää ”maalaiselämää”, mikä ei kerrostaloasunnossamme ole mahdollista. Ruskeasuon siirtolapuutarha ja Keskuspuisto ovat tärkeitä alueita,
Siirtolapuutarha 4/2018
9
Päivän juhlapuhuja oli presidentti Tarja Halonen.
Juhlavieraat saivat nauttia monista tunnelmallisista musiikkiesityksistä.
Lapsiperheetkin ovat löytäneet Ruskeasuon siirtolapuutarhan.
jotka tulisi säilyttää. Jos niistä ottaa palankin pois, sitä ei enää takaisin saada. Monista suurista kaupungeista on vaikeaa löytää muita viheralueita kuin pieni puisto, jossa on puu tai pari.
Palstoilla tehdään puutarhatöitä Satavuotisjuhlaa kunnioitti läsnäolollaan myös presidentti Tarja Halonen. Hän korosti juhlapuheessaan kestävän kehityksen ja siirtolapuutarhayhteisön merkitystä. -Kaupunkien ei pidä olla kivierämaita, hän totesi. -Siirtolapuutarhan parhaita puolia on, että puutarhatöitä voi tehdä sekä yksin että yhdessä muiden kanssa. Siellä on yhteisten talkoiden lisäksi monipuolista harrastustoimintaa ja tapahtumia. 10
Siirtolapuutarha 4/2018
Siirtolapuutarhaliiton puheenjohtaja Pertti Laitila onnittelee 100-vuotiasta siirtolapuutarhayhdistystä.
Helsingin siirtolapuutarhojen aluejärjestön puheenjohtaja Maarit Louekari onnittelee 100-vuotiasta. Taustalla Helsingin siirtolapuutarhayhdistyksien edustajia.
Siirtolapuutarhaliiton puheenjohtaja Pertti Laitila kuvasi puheessaan Ruskeasuon siirtolapuutarhaa palaksi kauneinta ja elävintä Helsinkiä. Hän totesi, että palstat ovat hyvinvoinnin lähteitä ja keitaita arjen ja kerrostalojen keskellä. Puutarhat vaativat kuitenkin työtä ja puutarhatöistä on pidettävä, jotta puutarha kukoistaa. -Siirtolapuutarhoissa on kunkin yhdistyksen omat tavoitteet ja säännöt, jotka luovat perustan toiminnalle yhdessä samanhenkisten ihmisten kanssa.
Vuoden 2018 kulttuuriympäristö Helsingin kaupunki on vuokrannut siirtolapuutarha-alueen Brunakärr koloniträdgårdsförening rf:lle vuoden 2026 loppuun saakka. Mökin omistajat
vuokraavat palstansa yhdistykseltä, joka hallinnoi aluetta. Yhdistyksen virallinen kieli on ruotsi. Ruskeasuon siirtolapuutarhan perustivat kolme yhdistystä: Marttojen Helsingin yhdistys, Naisyhdistys ja nuorisoliitto Fylgia vuonna 1918, jotta ankarista ajoista kärsivät lapsiperheet saisivat viettää kesät maalla ja voisivat viljellä monipuolista ravintoa perheelleen. Maatiainen ry. valitsi Ruskeasuon siirtolapuutarhan vuoden 2018 kulttuuriympäristöksi. Siirtolapuutarha-alueet ovat Helsingissä kaikille avoimia kaupungin puistoalueita.
Teksti ja kuvat: Jaana Veikkola-Virtanen ja HKM
Kysymyksiä palstalta
Biologi Leena Luoto vastaa Siirtolapuutarha-lehden Kysymyksiä palstalle lähetettyihin kysymyksiin.
Puutarhan syyssiivous - tarpeen vai tarpeeton?
Hän hoiti puutarhaa aluksi äidin opein, mutta kasvi- ja puutarhatieteen opiskelu sekä monipuoliset työtehtävät kasvisten parissa ovat tuoneet lisävalaistusta alaan. Nyt hän jakaa puutarha-alan tietoa ja harrastuksen iloa sekä alalle aikoville että vanhoille konkareille ja innokkaille harrastajille. Oman yrityksensä alaa ovat erilaiset luennot, retket ja asiantuntijana toimiminen.
Monivuotisten ruohovartisten eli perennojen varret voi leikata joko syksyllä tai vasta alkukeväällä. Alkutalvella kukkapenkissä törröttävät varret toimivat lumenkerääjinä, mutta keväällä hangen huvetessa ne lämpenevät ja lämpö voi sulattaa kasvin tyven. Siksi varret kannattaa leikata ennen aurinkoisia kevätpäiviä. Jos alueella on runsastunut myyrä- ja metsähiirikanta, kannattaa varret leikata syksyllä, koska karvakorvat saavat niistä hyvää pesänrakennusainetta talven varalle.
Keväällä ruskeus muuttuu vihreydeksi, kun kasvit puskevat vanhan lehtikerroksen läpi.
Syksyllä puutarhan kasvit ja eliömaailma valmistautuvat kasvukauden loppumiseen ja tulevaan talveen.
Pitkääkö puutarhaluontoa auttaa syksyn töillä? Kasvien lehdet ja muu kasviaines eivät ole roskaa, vaan luonnon omaa materiaalia, joka maatuu ja kiertää uudelleen ravinteiksi tulevana keväänä. Kasviaineksen poistaminen köyhdyttää nurmikkoa, joten nurmikon haravoinnista syksyllä voi luopua. Puiden lehdistä syntyy erittäin hyvää multaa, kun ne maatuvat. Nurmikolle
kertyvän paksun kerroksen maatuminen nopeutuu, kun lehdet silputaan ruohonleikkurilla. Osan voi poistaa ja viedä kompostiin maatumaan. Puutarhassa tarvitaan aina uutta multaa ja sitä syntyy syksyllä kasvien lehdistä, perennojen varsista ja vihannesmaan sadonkorjuusta. Jos puutarhassa on espanjansiruetana- tai lehtokotilo-ongelma, lehtijäte kannattaa kerätä vasta mahdollisimman myöhään syksyllä ja pöyhiä kasa vielä ensimmäisten pakkasten tultua. Pihan katteet ja risukasat on myös syytä tarkistaa, koska nilviäiset hakeutuvat niiden suojaan talvehtimaan.
Vihannesmaan ruoho- ja olkikatteet kannattaa kääntää mullan sekaan. Näin ne maatuvat nopeammin, mahdolliset taudinaiheuttajat eivät leviä ja maaperän pieneliöt työstävät ne kasvien ravinteiksi. Keväällä voi jonkin aikaa katsetta häiritä nurmikon ruskeus, mutta ankeuden sietää, kun muistaa miten paljon tuo ankeuden aikaansaaja eli edellisen vuoden kasviaines hyödyttää tulevan kasvukauden kasvua. Teksti ja kuva: Leena Luoto
Onko sinulla mielessäsi puutarhaan tai sen hoitoon liittyvä kysymys, joka on askarruttanut jo pitkään. Lähetä se osoitteella: toimitus@siirtolapuutarhaliitto.fi.
Siirtolapuutarha 4/2018
11
Palstoilla viljellään kymmeniä erilaisia kasviksia. Vain pieni nurkka on varattu kukille.
Japanilaiset siirtolapuutarhurit vaalivat terveellisiä elämäntapoja Japanin Siirtolapuutarhaliiton puheenjohtaja Yoshiharu Meguriyan palsta sijaitsee Tokion itäpuolella Hagidain siirtolapuutarhassa. Palstat ovat vain 30 neliömetrin suuruisia eikä mökkejä saa rakentaa. Koko siirtolapuutarha-alue on 5700 neliömetriä. Japanin viljavimmalla seudulla, Chiban hallintoalueella sijaitsevassa Hagidain siirtolapuutarhassa kasvaa uskomaton määrä erilaisia kasviksia. 12
Siirtolapuutarha 4/2018
Yleisimpiä ovat Yoshiharu Meguriyan mukaan vihannessinappi eli komatsuna, erilaiset salaatit, sipulit ja kaalit, esimerkiksi kukkakaaleja on valkoisen lisäksi purppuranpunaisia, oransseja, vaaleanpunaisia ja vihreitä. Palstoilla kukoistavat myös japanilainen inkivääri, retiisit, nauriit, porkkanat, kurkut, tomaatit, herneet, kesäkurpitsat, erilaiset melonit, pavut, kesäkurpitsat, maapähkinät, perunat, munakoisot, paprikat, maissi ja monet yrtit.
Palstoilta saadaan monipuolinen valikoima kasviksia ruoanlaittoon. Japanilainen erikoisuus on isotakiainen ((Arctium lappa L), suurikokoinen mykerökukkaiskasvi, jota käytetään Japanissa mustajuuren tapaan ruokakasvina. Myös kiinalaisen jamssin (Dioscorea spp.) viljely on siirtolapuutarhoissa yleistä. Kun Hagidain siirtolapuutarhayhdistys 50 vuotta sitten perustettiin, monet
PUUTARHAHAIKUJA Liisa Heiskanen
Aurinko tarttuu poimulehden pisaraan. Helmi hymyilee. Jasmikepilvi – ajatukset kepeät kuin keijukaiset.
Punainen mökki siirtolapuutarhassa – arki ulkona !
Vadelmikossa kimalaisen surina, suussa odotus.
halusivat viljellä lapsilleen terveellistä ruokaa. Lapset otettiin mukaan myös puutarhatöihin. Nykyään Hagidain siirtolapuutarhan väki on jo melko iäkästä. -Kaikki tukevat toisiaan ja pitävät huolta terveellisistä elämäntavoista, Yoshiharu sanoo.
Saarivaltio meressä Japani on kapea, pitkä saarivaltio Tyynessämeressä. Kuten Suomessakin, vuodenajat ovat hieman erilaisia maan etelä- ja pohjoisosassa: Hokkaidossa Pohjois-Japanissa on viileämpi ilmasto kuin Etelä-Japanissa. -Hokkaidon ilmasto muistuttaa Puolan ilmastoa. Japanin Etelä-kärjessä sijaitsevan Kyushun saaren ilmasto muistuttaa Etelä-Italian tai Etelä-Espanjan ilmastoa. Erilaiset hyötykasvit menestyvät parhaiten Tokion, Koben ja Kioton kaupungin lähellä olevissa
Japanilainen perhe nostamassa perunaa. Lapsille halutaan kasvattaa terveellistä ruokaa.
Hagidain siirtolapuutarhassa Japanin eteläosassa ilmasto muistuttaa Etelä-Espanjan ilmastoa. Satokausia on vuodessa kaksi.
en aliitto Suom uutarh äliseen p la o t Siir inv Kansa n, kuuluu utarhaliittoo u p 2 Siirtola eniä ovat 1 jäs jonka aan ja pan m puutarhao o Eur la in siirto edustavat Japan ot it äsenli rtolaliitot. J naa sii o jo il m noin 2 lijää. rhavilje tettu puuta 1926 perus a toimii Vuonn älinen liitto v in Kansa a siirtolaen is änenä v ii t k a keen ä ssa ik li a h r sto puuta Neuvo n a p o ostra Euro ropa N u E ä sek . stossa -verko
siirtolapuutarhoissa, Yoshiharu kertoo. -Kaupungeissa sijaitsevissa japanilaisissa siirtolapuutarhoissa ei ole mökkejä mutta kaupunkien ulkopuolella on siirtolapuutarha-alueita, joilla on pieniä mökkejä yöpymistä varten.
Kaksi satoa vuodessa Hagidain siirtolapuutarhassa pidetään vuosikokous helmikuussa. Kokouksessa suunnitellaan alkavan kauden toimintaa. Kasvukausi alkaa maaliskuussa. -Ostamme maaliskuussa yhteisostona taimet, esimerkiksi kurkun, tomaatin ja munakoison taimet. Sato korjataan en14
Siirtolapuutarha 4/2018
Japanin siirtolapuutarhaliiton puheenjohtaja Yoshiharu Meguriya (takana vas.) kertoo vieraille Hagidain siirtolapuutarhan toiminnasta.
simmäisen kerran heinäkuussa. Toinen sato saadaan syksyllä, marraskuussa.
Vierailulla Suomessa
Siirtolapuutarhassa järjestetään joka vuosi kilpailu, jossa esitellään komeimmat kasvikset kaikille viljelijöille ja valitaan voittajat. -Samalla juhlimme yhdessä valmistamalla kasviksista erilaisia japanilaisia ruokia.
Kymmenen vuotta sitten, vuosina 2007 ja 2008 Japanin siirtolapuutarhaliiton puheenjohtaja vieraili ryhmänsä kanssa Suomessa muutamissa siirtolapuutarhoissa. -Suomalaiset siirtolapuutarhat tekivät meihin lähtemättömän vaikutuksen, hän sanoo ja kiittää vierailusta.
Keväisin syödään yhdessä riisikakkuja, jotka sisältävät riisin lisäksi erilaisia hienonnettuja kasviksia. Kesähelteellä nautitaan kylmiä nuudeleita mausteliemessä.
Teksti: Jaana Veikkola-Virtanen Kuvat: Japanin siirtolapuutarhaliito ja Pixabay
Suomen Siirtolapuutarhaliitto
Ennakkotietoa vuoden 2019 toiminnasta la 23.3.2019 (päivämäärä alustava) Yhdistystoiminnan kurssi hallitusten/ johtokuntien jäsenille Helsingissä. Lisätietoa tulee liiton nettisivuille ja jäsenyhdistysten Kuulumisia-tiedotteissa.
Siirtolapuutarhakalenteri 2019 Siirtolapuutarhakalenteri vuodelle 2019 ilmestyy syyskuun loppupuolella. Perinteisessä kalenterissa on viljelijöiden ottamia kuvia siirtolapuutarhoista. Kalenterin hinta on á 9 euroa + postikulut. Kalenteritilaukset lokakuun alusta lähtien: - Siirtolapuutarhaliiton kotisivujen tilauslomakkeella - sähköpostitse osoitteesta info@siirtolapuutarhaliitto.fi - kirjeitse osoitteesta: Siirtolapuutarhaliitto Pengerkatu 9 B 39 00530 Helsinki
ma 8.4. – pe 12.4.2019 Perinteinen Lepaan puutarhanhoidonkurssi siirtolapuutarhaviljelijöille. Lisätietoa tulee liiton nettisivuille ja Siirtolapuutarha-lehteen 5/2018. Ensi vuonna kurssilla ja Siirtolapuutarha-lehdessä juhlistetaan kurssitoiminnan 70. vuotta. kesäkausi 2019 Liiton alueelliset kurssit. Lisätietoa tulee liiton nettisivuille ja tuleviin Siirtolapuutarha-lehtiin. la 10.8.2019 Hallituksen ohjesäännön mukainen jäsenyhdistysten puheenjohtajakokous Rovaniemellä. Lisätietoa tulee liiton nettisivujen jäsenyhdistysosioon ja Kuulumisia-tiedotteissa.
Oletko osallistunut Lepaan kurssille? Ensi vuonna Siirtolapuutarhaliiton ensimmäisestä Lepaan kurssista tulee kuluneeksi 70 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi toivomme kurssiin osallistuneilta muisteloita ja kuvia vuosien varrelta. Kerro hauskin/mukavin/unohtumattomin muistosi omalta kurssiltasi, kirjoita kurssista tarina tai lähetä kuva. Muista kertoa minä vuonna osallistuit kurssille, tai jos tarkka vuosiluku on unohtunut, niin vuosikymmenkin riittää. Jos sinulla on kurssista perimätietoa, niin sekin kiinnostaa. Lähetä muistelosi liiton toimistoon – joko sähköpostitse (info@siirtolapuutarhaliitto.fi) tai kirjeitse (Pengerkatu 9 B 39, 00530 Helsinki) – tammikuun 2019 loppuun mennessä.
KIITOS
viljelijäkyselyyn vastanneille! Lämmin kiitos - yhdessä ja erikseen jokaiselle yli 700 siirtolapuutarhurille, joka vastasi liiton historian ensimmäiseen viljelijöille kohdennettuun kyselyyn. On upeaa, että niin moni halusi olla mukana vaikuttamassa liiton toiminnan suunnitteluun sekä kertoa siitä, miten jo nyt toimii palstallaan niin, että ympäristö kukoistaa. Sekä netti- että paperilomakkeilla tulleista vastauksista on muodostunut huikea tietopankki, jonka analysoinnin liiton ympäristöryhmä on aloittanut. Tuloksista saat tietoa Siirtolapuutarha-lehden joulukuun numerossa. Sekä viljelijäkyselyn että alkuvuonna toteutetun yhdistyskyselyn tuloksia tullaan hyödyntämään liiton seuraavien vuosien toiminnan suunnittelussa. Viljelijäkyselyyn vastanneilla oli halutessaan mahdollisuus osallistua kolmen S-ryhmän 50 euron arvoisen lahjakortin arvontaan. Lahjomattoman arvontakoneemme valitsemat voittajat olivat: - Anne T. / Joensuu - Marjut K. / Tampere - Rosa L. / Helsinki Onnittelut voittajille! Lahjakortit on postitettu 15.8.2018. Arvontaa varten toimitetut henkilötiedot hävitettiin, kun arvonta oli suoritettu. Siirtolapuutarha 4/2018
15
Lapset rakentavat aitaa, jonka sisäpuolelle tulee ekologinen alue.
Hollannin siirtolapuutarhojen kirjo on värikäs Alankomaat eli Hollanti on ainutlaatuinen valtio maailmassa, koska sen maapinta-alasta sijaitsee meren pinnan alapuolella noin 20 prosenttia. Siirtolapuutarhureita Hollannissa on noin 27 500. Hollannin suurimmat siirtolapuutarhat sijaitsevat maan pääkaupungissa Amsterdamissa. Suurin on Ons Buiten 16
Siirtolapuutarha 4/2018
–niminen siirtolapuutarha, jossa on 448 palstaa Se on vierailijoille avoin päiväsaikaan huhtikuusta lokakuun loppupuolelle. Se sijaitsee Amsterdamissa osoitteessa Riekerweg 15. Myös maan toiseksi suurin siirtolapuutarha Amstelglorie on Amsterdamissa osoitteessa Vroegopsingel 7. Siellä on noin 400 palstaa. Puutarhakausi hollannissa päättyy yleensä lokakuun loppupuolella ensimmäisiin yöpakkasiin. Talven jälkeen puutarhatyöt aloitellaan maaliskuun loppupuolella.
Puutarhoja hyönteisiäkin varten Hollannin siirtolapuutarhaliitosta kerrotaan, että maassa on hyvin erilaisia siirtolapuutarhoja. Joissakin kasvatetaan vain kukkia ja keskitytään esteettisesti upeiden puutarhojen luomiseen. Toisissa siirtolapuutarhoissa viljellään vain hyötykasveja ja jossain perustetaan puutarhat hyönteisiä varten. -Yleisiä ovat myös sellaiset siirtola puutarhat, joissa on niin sanottu kak-
Siirtolapuutarha hyötykasvien viljelyä harrastaville.
koskoti, Cecile Kuipers Hollannin liitosta kertoo. -Niissä puutarhat on suunniteltu lomanviettoa ja rentoutumista varten. Ornamental garden on siirtolapuutarha, jossa keskitytään kukkien kasvattamiseen ja puutarhan esteettisyyteen.
Joissain panostetaan erityisesti sosiaaliseen toimintaan. -Niissä järjestetään esimerkiksi koululaisille ja iltapäiväkerholaisille puutarhaan liittyviä opetustuokioita sekä erilaisia kukkanäyttelyitä. Hollannin liittoon kuuluu myös kaikille avoimia siirtolapuutarhoja, jotka muistuttavat kaupunkien puistoalueita. Kaikissa hollantilaisissa siirtolapuutarhoissa ei ole mökkejä.
Sadan palstan puutarhat yleisiä -Kaikkein pienimmässä liittoon kuuluvassa yhdistyksessä on 13 palstaa. Hollannin liittoon kuuluu noin 215 yhdistystä ja lisäksi joitain paikallisia liittoja. Kaiken kaikkiaan siirtolapuutarhureita kuuluu Hollannin liittoon AVVN:ään noin 27 500.
Tämä siirtolapuutarha on hyönteisiä varten.
Teksti: Jaana Veikkola-Virtanen Kuvat: Cecile Kuipers Hollannin siirtolapuutarhaliitto Siirtolapuutarha 4/2018
17
Puurouva nuortuu Joukko hiljaisia, uutterasti työskenteleviä aikuisia puiden juurella, oksilla ja tikapuilla korkealla latvustossa oli erikoinen näky. - Mitä he oikein tekivät? Menin lähemmäksi ja jututin erästä haalaripukuista naista. Sain häneltä pikakurssin sekä havaintoesityksen antroposofien tavasta hoivata vanhoja, elinkaarensa loppua lähestyviä hedelmäpuita. Oppaani kertoi, että seminaaripihan hedelmäpuut olivat kituneet henkitoreissaan ennen kurssitoiminnan aloitusta, monta vuotta sitten. Kurssien tuloksena puuvanhukset olivat silmin nähtävästi virkistyneet, hedelmäpuut kukkivat runsaasti ja tuottivat satoa. Lahottajasienet olivat poissa, samoin monet loishyönteiset ja muut vaivat. Hoitotoimilla pyrittiin vahvistamaan hedelmäpuun elinvoimaa ja vastustuskykyä. Puun tyveä salaojitettiin ja sen latvuksen alle levitettiin ravinteita. Keväisin puuta leikattiin hyvin kevyellä 18
Siirtolapuutarha 4/2018
Ytterjärnassa, nelisenkymmentä vuosien jokakeväisen hoidon ansiosta kuroutuneet umpeen tai pienentyneet. kilometriä Tukholmasta etelään, Puut näyttivät vanhoilta, mutta olivat ihmeen elinvoimaisia. on kulttuuritalo Kulturhuset, Steiner-seminaari, Vidar-klinikka, Oma kokeiluni Skillebyholmin biodynaamisen 1940-luvulla istutetut omenapuuni viljelyn puutarhaopisto, Nibblen olivat huonossa kunnossa. Niissä oli lahovaurioita ja kääpiä sekä hedelmäbiodynaaminen taimitarha, puun syöpää. Sadosta valtaosa jouti Saltå Kvarn-mylly sekä muita aina roskiin ruven, muumiotaudin ja matojen vuoksi... ei vaivaa, jota niillä ei antroposofisia yrityksiä. olisi ollut. Puut olivat myös painuneet Satuin paikalle, kun vanhojen pari-kolmekymmentä senttiä maahan ja kevään sulamisvedet jäivät niiden puiden hoitokurssin oppilaat tyville pitkäksi aikaa. harjoittelivat Steiner-seminaarin Kotiin palattuani poistin seminaaripipihalla. kädellä. Leikkauksilla muotoiltiin latvusta ilmavaksi ja poistettiin kuolleita oksia. Nainen näytti minulle rungoissa olevia aukkoja. Hänen mukaansa ne olivat
halla näkemäni innoittamana mullan puiden ympäriltä. Sain aikaan runsaan metrin levyiset, 60 senttimetriä syvät kuopat. Kaavittuani mullat tyvien alta pujotin ilmastointiputket niiden alitse ja jätin putkenpäät näkyviin. Kuopat täytin salaojahiekalla ja seulanpääkivillä.
Rungoissa olevat aukot olivat jokakeväisen hoidon ansiosta kuroutuneet umpeen tai pienentyneet.
Ohjeen kohdat 1 ja 2 hyppäsin yli, sillä mikään tieteellinen taho ei tukenut väitettä, että jäkälä olisi puille haitallista tai saviseos hyödyksi. Jos rapsuttamalla irtoavan kuoren alla pesii ikäviä öttiäisiä, voi siellä olla myös hyödyllisiä hyönteisiä. Mutta kaikki tietolähteet olivat yhtä mieltä siitä, että puun ei ole hyvä seistä vedessä ja että vanha puurouva virkistyy, kun sitä ravitaan. Pistelin kangella parina keväänä latvusten äärireunoille reikiä parin metrin välein, reikiin työnsin kalkkia ja ravinteita.
Kannattiko vaivannäkö? En voi varmuudella sanoa, että vaiva kannatti. Ytterjärnassa näkemiäni puita oli hoidettu monen vuoden ajan, minä tein neljästä toimenpiteestä yhden, toista vähäsen. Enää ei kuitenkaan vesi keväisin viipyile puiden tyvillä. Puut kukkivat vuosittain ihanasti ja tuottavat runsaan sadon. Sato tosin on edelleen rupinen ja muumiotautinen, mutta ilmavirta ja hyönteiset tuovat mukanaan kaikenlaista, vaikka kuinka puunaisin omia puitani. Lahovauriotkaan eivät ole pahentuneet. En usko ilmastointiputken ainakaan heikentäneen tonttini puukaunottarien elinoloja. On mahdollista, että puut ovat hengissä, kun minusta aika jättää.
Kuvassa näkyy tyven ali pujotettuja ilmastointiputkia, soraa, joka peittää allaan olevia isompia kiviä, heinää joka peittää nurmettoman maanpinnan ja sille levitettyä lantaa.
Kurssilla neuvottua 1. Omenapuusta irrotetaan hellästi ruokalusikalla - se on osoittautunut parhaaksi työvälineeksi - rapsuttaen kaikki irtoava kuori, sammal ja jäkälä. Niiden alta paljastuu nuori, sileä nilakerros, jota ei tule vaurioittaa. 2. Puhdistetun pinnan päälle sivellään kerros saven, veden ja palaneen hevosenlannan seosta, 1,5 metrin korkeuteen asti. Sen annetaan vaikuttaa mahdollisimman pitkään, sade ja tuuli huuhtovat sen lopulta pois. 3. Jos puun tyvi on painunut maahan, tyvialueelta poistetaan maata. Sen tilalle tuodaan pyöreää kiveä ja salaojahiekkaa. Salaojaputkia asennetaan kulkemaan tyven alta. Putkien tarkoitus on pitää puun alusta kuivana ja ilmavana. Omenapuu ei pidä vedessä seisomisesta, siksi se neuvotaan istuttamaan kumpareeseen. Kosteus ja tiivis maapohja ovat otollisia puiden lahottajasienille.Tämä peitetään kerroksella olkia ja heinää.
Teksti ja kuvat: Maylis Karjalainen Siirtolapuutarha 4/2018
19
Minun
puutarhani 20
Siirtolapuutarha 4/2018
Minun
puutarhani Kesän kuumuudessa olen iloinnut siitä, että kasvit ovat olleet niin terveitä ja hyvinvoivia. Ero sateiseen ja koleaan edelliskesään on silmiinpistävä: ei juurikaan härmää, hometta, muumiotautia, kirvoja tai edes kotiloita. Vain ranskalaiset pavut katosivat keskikesällä parempiin suihin: lehtiruodit jäivät, kun joku toukkaperhe pyörähti aamupalalla. Saman penkin pinaatit säästyivät osin ja ovat nyt komeat, kun suojasin ne heti kaariverkolla. Palstallamme kasvaa vaikka mitä. En nestään oli omenapuita ja karviaispensaita, muhkea vadelma-aita ja tietenkin raparperia. Olemme istuttaneet karhunvadelman, rungollisen mustaherukan, pensasmustikkaa ja mansikkaa. Valkoherukan vielä tahtoisin, kauniin magnolian ja ehkä suklaakirsikan. Keittiöpuutarhassa on tänä kesänä yrttejä, perunaa, kesäkurpitsaa, punasipulia, porkkanaa, kurpitsaa, pinaattia, papuja, neljää sorttia valkosipulia sekä hienot kurkut ja tomaatit. Viljelen mielelläni aika tavallisia kasveja, koska niistä saa hyvää ruokaa ja ne onnistuvat varmemmin. Yritän pitää hyötypuutarhan sopivan kokoisena niin, että sadosta olisi iloa, mutta kaikki tulisi vaivatta käytettyä. Oman suun lisäksi lähipiirille pieniä maistiaisia ja markkinoille vähän myytävää, se riittää. Olemme pienentäneet puita ja pensaita
sekä lahjoittaneet joitakin kokonaan pois. Vadelmat leikkaamme syksyisin, tällä kertaa opettelen niiden tukemista v-tyyliin.
Naapurilta saadut viihtyvät Tässä neljän vuoden aikana olen tutustunut myös perennoihin ja muihin kukkasiin. Olen oppinut, että naapureilta jaetut viihtyvät usein paremmin kuin kaupasta ostetut, ja että näin säilytämme oman alueemme kasviaarteita tulevillekin polville. Juuri nyt kukkivat ihanat ukonhatut ja syysleimut, iloiset auringonkukat ja kaunopunahatut sekä porttikaaren upea viinikärhö. Keväällä ilahduttaa, kun ensimmäiset kellot ja pikkuliljat aukeavat lumen vielä laikuttaessa maata. Pidän kovasti myös takamaalta pelastetuista juhannusruususta ja särkyneestä sydämestä, jotka nyt kukoistavat näköalapaikoillaan. Minulle hyvä puutarhanhoito merkitsee luonnon ymmärrystä ja sen kiertokulun tukemista. Annan kasvien kasvaa rauhassa ilman ainaista nyppimistä, laitan paksulti multaa ja katteeksi vaikkapa hamppua tai sahajauhoa. Kastelen harvemmin, mutta reilusti. Kompostointia vielä opettelen. Ilokseni löysin keväällä aivan valmista multaa kurpitsakehikosta, joka vielä edelliskesänä oli viherkomposti. Koneista mieluisin on
tehokas silppuri; välillä kyselen oksia naapureiltakin, kun omat loppuvat. Kaneja torjumme pienillä verkkoaidoilla ja korkeilla viljelylaatikoilla. Ja koska puuhaa on paljon, pyörittelen jatkuvasti mielessäni arkisia ideoita työn helpottamiseksi. Parasta palstalla ovat kiireettömät aamut. Löydän itseni usein aamuauringosta yöpukusillani kastelemasta, kuvaamasta, etsimästä eläinten jälkiä ja hämmästelemästä sitä sun tätä. Toivottelen kasveille huomenia ja tuumailen, mitä voisin päivän mittaan tehdä. Joskus teenkin niitä asioita, tai sitten jotain aivan muuta. Se on osa puutarhan viehätystä. Kun uppoudun askareisiini, koen myös vahvasti yhteyttä läheisiini: tunnen saavani heiltä neuvoja ja kannustusta niin nikkaroidessani kuin kasveja hoitaessanikin. Erityisen läheiseksi on tullut edesmennyt isoäitini, jolla itsellään oli suuri hyötypuutarha ja komeat perennat. Luonnon läheisyys sen varmaan tekee, levolliseen mieleen nousee kuvia lapsuudesta ja muistoja vuosien varrella saaduista opeista.Usein istahdan rappuselle teemuki kädessäni ja ajattelen, miten onnekas olenkaan. Teksti ja kuvat: Anu Häyrinen, Herttoniemen siirtolapuutarha, Helsinki Siirtolapuutarha 4/2018
21
Terapiapalsta
Pirkko Lahti on eläkkeellä oleva siirtolapuutarha-palstan omistaja. Hän on ollut elämänsä mielenterveystyössä tavalla tai toisella ja toimii alalla edelleen.
”Pelaamme niillä korteilla, jotka olemme saaneet”
Tulispa kesä ja kärpäset! Näinhän me usein toivomme. Kesä tuli, mutta eipä juuri kärpäsiä, paitsi nyt, jolloin myös ampiaiset meitä muistavat. Oli ihana kesä, joka tuntuu yhä jatkuvan. Kesä toi lämpöä ja iloa hyvistä ilmoista. Samalla se toi surun vanhusten ja sydänsairaiden kohdalla, koska lämpö meni ”överiksi.” Arkeen kuuluu aika usein paradokseja: On yhtä aikaa iloa ja surua, kuumaa ja kylmää, vaikeaa ja helppoa. Kaiken kokemisessa onkin aina kaksi puolta ja liiallisuus tuo aina vastapuolen. Saunassakin voi olla niin lämmintä, että kylmän väreet menevät pitkin selkäpiitä. Näin ovat hermomme ”rakennetut”. Olipa terve kokemus myös tajuta, että kuumassa ei jaksa toimia. Jos verenkierto hidastuu kylmässä, niin energiataso latistuu kuumassa. Kuumassa ei jaksa ajatella saatikka toimia. Oli hyvä syy olla vain tai käydä uimassa ja lukea kirjoja. Voimattomana olo on silti vaikea tunne. Sama koskee avuttomuutta. Varsin usein on tilanteessa, jossa ei osaa toimia ja joutuu vain avuttomana katsomaan, miten asiat etenevät omaa tahtiaan. Sain juuri tätä kirjoittaessani tiedon maalta, että lähellä mökkiäni on tulipalo. Pitäisi ratkaista lähteäkö paikan päälle vai luottaa ammattilaisten sammutuskykyyn. Pahinta olisi seistä vieressä. Odotan kiivaasti soittoa sieltä. Muistan työuraltani tapauksen, jossa palomiehen koti paloi ja hän tuli itse ensimmäisenä paikalle, kun oli juuri 22
Siirtolapuutarha 4/2018
palaamassa töistä. Hän ei osannut toimia, vaan ikään kuin ”halvaantui” ja menetti täysin toimintakykynsä. Näin voi ihmiselle käydä, kun itseä koskeva paha tilanne tulee kohdalle. Ihmisten kyky kokea asioita vaihtelee persoonallisuudesta, iästä ja elämäkokemuksista johtuen. Jotkut ovat hyvin herkkiä reagoimaan ja toiset ovat esimerkiksi työnsä kautta tottuneet vaikeisiin tilanteisiin. Yleensä kaikki ihmiset kuitenkin reagoivat lasten ja eläinten kokemaan tuskaan voimakkaasti. Palaan kesään: kuihtuvat kukat ovat surullinen näky. Useisiin kukkiin tuli härmää kuivuuden takia. Kaikkia ei mitenkään jaksanut kastella. Kuitenkin ne kukat tekivät ”parhaansa”. Näin on usein ihmistenkin kohdalla. Yritämme parastamme, vaikka sivullinen voi nähdä meidän kyvyttömyytemme onnistumiseen. Pelaamme niillä korteilla, jotka olemme saaneet ja joita olemme jalostaneet vuosien kuluessa. Toisina hetkinä onnistumme, toisina ei. On vähän toisaalta ja toisaalta tunnelma. Soitto tuli: Tuli sammutettu. Ei hätää.
Kokemuksellista syksyä toivottaen Pirkko Lahti
Kumpulan siirtolapuutarhassa juostiin maraton
Helsinkiläisessä siirtolapuutarhassa järjestettiin ensimmäistä kertaa kaikille avoin maraton, jonka kierroksen pituus oli 1,32 kilometriä. -Kierros juostiin heinäkuun 14. päivänä yhteensä 730 kertaa, siirtolapuutarhuri Matti Hyytinen laski. -Maratonin järjestämisidean sain juok sukavereiltani. He kyselivät, voisiko siirtolapuutarhassakin juosta maratonin. Kyllähän siellä voi. Matkat olivat varttimaraton 10,55 km (8 kierrosta), puolimaraton 21,1 km (16 kierrosta) ja maraton 42,2 km (32 kierrosta). Maratoniin osallistui 35 juoksijaa. - Tapahtuma oli erittäin onnistunut, eikä heinäkuun kukkaloistossa reitti olisi voinut olla upeampi. Juoksijat kiersivät Kumpulan siirtolapuutarhaa aikamoisessa helteessä mutta huolto pelasi hyvin, Matti Hyytinen kertoo.
Polkujen varrella ja maalissa oli myös joukko Kumpulan mökkiläisiä kannustamassa maratoonareita helteessä. Neljän aikuisen ja muutaman lapsen voimin järjestetyssä tapahtumassa tarjottiin juoksijoille vettä ja mehua sekä kupeissa sipsejä ja pieniä suklaapaloja. -Reitin varrelle oli järjestetty pientä vilvoitusta sadettimien avulla. Muuten maratoonarit vastasivat kukin itse omasta huollostaan. Siksi tapahtuma pystyttiin pitämään osallistujille maksuttomana. Uudenlaisia, siirtolapuutarhan ulkopuolisille järjestettäviä tapahtumia kannattaisi Matti Hyytisen mielestä järjestää enemmänkin. -Tapahtuma teki siirtolapuutarhaa tunnetuksi juoksijoiden keskuudessa ja siirtolapuutarhaa kiitettiin sosiaalisessa mediassa siitä, että ulkopuoliset otettiin
avosylin vastaan. Halusimme pitää juoksutapahtuman pienenä: maksimiosallistujamäärä oli 50. Jos olisimme järjestäneet juoksutapahtuman useille sadoille ihmisille, järjestelyt olisivat vaatineet enemmän, esimerkiksi katuja olisi pitänyt sulkea. Lähtö, maali ja huoltopiste sijaitsivat Kumpulan siirtolapuutarhan kerhotalon takana. Jokaisen juoksijan tuli järjestää oma huolto, ajanotto ja kierroslaskenta. Kisan jälkeen juoksijat peseytyivät omalla kustannuksellaan maauimalassa.
Teksti: Jaana Veikkola-Virtanen Kuvat: Heidi ja Matti Hyytinen Siirtolapuutarha 4/2018
23
Aalto-yliopiston opiskelijan raportti:
Siirtolapuutarhojen tulevaisuus on valoisa pitkäaikainen vuokrasopimus yhdistyksen kanssa mutta 40 prosenttia mökeistä vuokrattaisiinkin lyhytaikaisesti esimerkiksi paikallisille perheille, erilaisille organisaatioille sekä kouluille ja turisteille, jotka voisivat vuokrata mökin ja palstan esimerkiksi istutustai sadonkorjuuaikaan ja pitää palstalla kursseja tai koulutustilaisuuksia. Lyhytaikaisesti vuokrattavalla mökillä voisi myös viettää kesälomaa puutarhaa hoitaen. Xinyuen kotikaupungissa Zhuhaissa, Etelä-Kiinassa vain harvalla on oma puutarha. -Uskon, että nuoret ja monet muutkin ihmiset olisivat erittäin kiinnostuneita kokemaan, minkälaista puutarhanhoito ja elämä suomalaisissa siirtolapuutarhoissa on, hän sanoo. Xinyue Dun ehdottamissa tulevaisuuden siirtolapuutarhoissa opittaisiin puutarhanhoitoa ja saataisiin tietoa ekosysteemistä, kuten joissain saksalaisissa siirtolapuutarhoissa. Siirtolapuutarhoissa voitaisiin jakaa tietoa myös niiden pitkästä historiasta ja alkuvaiheista. Joissain puutarhoissa on alkuperäinen, vanha mökki, josta on tehty museo.
Aalto-yliopiston opiskelija kiinalainen Xinyue Du kiinnostui suomalaisista siirtolapuutarhoista ja päätti valita tutkintoonsa kuuluvan Design Strategy and leadeship –kurssin aiheeksi tulevaisuuden siirtolapuutarhat Suomi kuuluu pioneeriSuomessa. maihin Kiinnostus heräsi, kun hän kuuli siirtolapuutarhoista opiskelukaveriltaan, jonka äidillä on mökki Helsingissä. Xinyue on tutustunut siirtolapuutarhaelämään muutamassa puutarhassa. Päällimmäiseksi nousi ajatus siitä, kuinka mahtavia paikkoja ne ovat, siksi niistä voisi kehittää tulevaisuudessa vielä entistäkin avoimempia paikkoja, jotta mahdollisimman monet ulkopuolisetkin pääsisivät nauttimaan niistä. Xinyue Du esittää opiskeluihinsa liittyvässä raportissaan siirtolapuutarhayhdistyksen toiminnan muuttamista niin, että tulevaisuudessa 60 prosenttia mökeistä vuokrattaisiin perinteiseen tapaan niin, että mökkiläisillä olisi 24
Siirtolapuutarha 4/2018
Suomeen perustettiin ensimmäiset siirtolapuutarhat jo viime vuosisadan alkupuolella, joten perinteitä on pitkältä ajalta. Suomi on yksi Euroopan siirtolapuutarhatoiminnan pioneerimaista. Xinyue Du esittää raportissaan, että tulevaisuuden siirtolapuutarhayhdistys voisi olla vastuussa myös mahdollisten lyhytaikaisten vuokrasopimusten hoitamisesta sekä mökkien ja palstojen kunnossapidosta. Mökkien lyhytaikainen vuokraustoiminta edellyttäisi yhdis tyksiltä myös englanninkielisiä internetsivuja, joiden kautta mökkejä voitaisiin vuokrata ulkomaalaisillekin. -Kaupungin rooli olisi laatia siirtolapuutarhayhdistyksen kanssa uudenlai-
nen vuokrasopimus, joka sisältäisi sekä pitkäaikaiset että lyhytaikaiset vuokrasopimukset, jotka olisivat sisällöltään erilaiset, hän sanoo.
Tapahtumia myös ulkopuolisille Kymmenien lyhytaikaisesti vuokrattavien mökkien ja palstojen hoitaminen vaatisi kuitenkin sitä, että yhdistyksen olisi palkattava työntekijöitä hoitamaan lyhytaikaista vuokraustoimintaa sekä ylläpitämään mökkien ja palstojen kuntoa - tai sen pitäisi ostaa palvelu joltain yritykseltä. Talkootyönä toimintaa olisi mahdotonta hoitaa. Yhdistys ei ole kaupallinen yritys, joten se toisi mukanaan monenlaisia muutoksia ja haasteita perinteisiin siirtolapuutarhoihin. Avoimuus ja erilaisten tapahtumien ja tilaisuuksien järjestäminen myös ulkopuolisille on jo osa siirtolapuutarhayhdistysten toimintaa, esimerkiksi Avoimet puutarhat -tapahtumaan osallistuu vuosittain siirtolapuutarhayhdistyksiä pääkaupunkiseudulta ja eri puolilta Suomea. -Kaupunkiviljely ja siirtolapuutarhatoiminta herättävät yhä kasvavaa kiinnostusta eri puolilla maailmaa, Xinyue miettii. -Siirtolapuutarhojen tulevaisuus on valoisa mutta perinteiseen toimintaan tarvitaan uudistuksia. Vuonna 2026 Helsingin yhdeksän siirtolapuutarhan vuokrasopimukset päättyvät. On tärkeää, että siirtolapuutarha-alueet säilytetään ja niille varataan uusiakin alueita mutta myös uudenlaista toimintaa tarvitaan. Xinyue Du opiskelee kiinalaisessa Jiangnan yliopistossa. Hän siirtyi Aalto-yliopiston opiskelijaksi Suomeen pariksi vuodeksi maisterivaiheessa Lähde: Value in sharing, flexibility in operation, Future Allotment Garden 2026. Du Xinyue Design Strategy and Leadership. Guy Julier
Zhuhaissa puutarhat ovat parvekkeilla Xinyue Du on kotoisin Hongkongin läheltä Etelä-Kiinasta, Zhuhain kaupungista, jossa ei ole hänen mukaansa lainkaan varsinaista luontoa. -Zhuhaissa ihmisillä ei ole puutarhoja – lukuun ottamatta harvoja rikkaita perheitä. Kaupunki on hyvin tiivis, ihmisiä on paljon ja vapaata maata vähän, siksi puutarhat ovat parvekkeilla. Monilla kasvaa parvekkeella esimerkiksi hedelmiä tuottava papaijapuu, hän kertoo. -Katujen varsia reunustavat yksittäiset puut, esimerkiksi kookospalmut ja mangopuut. Mangoja kasvaa puissa paljon mutta kukaan ei poimi niitä. Kerran automme katolle tömähti yllättäen valtava mango, jonka söimme iloisina. Zhuhaissa, Etelä-Kiinassa on sub trooppinen ilmasto. Vaikka vuodenaikoja on neljä, lämpötila ei laske yleensä vuoden aikana alle +10 celsiusasteen. Varsinaisia siirtolapuutarhoja Zhuhaissa ei ole mutta kaupungissa on viljelyalueita, joita hoitaa puutarhuri. -Hänelle maksetaan siitä, että hän hoitaa ja kastelee viljelyksiä ja korjaa sadon. Jotkut hoitavat viljelyksiään itse mutta suurin osa maksaa hoidosta. Heinäkuussa päivälämpötila on +35-37 celsiusastetta päivällä. Aurinko on pistävän kuuma ja viljelyksien hoitaminen on hyvin raskasta, Xinyue kertoo. - Zhuhaissa ihmiset käyttävät aina ulkona liikkuessaan päivänvarjoa. Xinyue kertoo oppineensa kotiseudullaan vihaamaan aurinkoa. -Vasta Suomessa opiskellessani olen alkanut pitää auringosta. Teksti ja kuva: Jaana Veikkola-Virtanen
Mökillä kannattaa käydä talvellakin Mökillä on hyvä käydä syksyllä ja talvellakin aika ajoin ulkoilemassa. Myös mökin kunnollinen lukitus on tarpeellinen. Rikoskomisario Pekka Seppälä Helsingin poliisilaitokselta sanoo, että liikehdintä siirtolapuutarha-alueella tekee mökkeihin tunkeutumisen hankalammaksi. - Kun puutarhakausi päättyy, mökiltä kannattaa ottaa mukaan kaikki elintarvikkeet, alkoholi, elektroniikka ja arvoesineet – myös ne, joilla on tunnearvoa, hän neuvoo. - Jos mökissä on televisio, kahvinkeitin ja ruokaa, asiattoman vierailijan on helppo keittää kahvit, syödä ruoat ja viettää aikaa mökissä. Harvoin kyse on pelkästä ilkivallasta mutta mökkiin tunkeutuminen on kuitenkin aina psykologisesti kova isku, koska joku on mennyt luvatta kotirauhan piiriin ja ehkä vienyt mukanaan rakkaita esineitäkin.
Mökin suojaus Mökin lukitsemisessa ja suojaamisessa ei Seppälän mukaan kuitenkaan tarvitse liioitella. -Kunnolliset lukot ovat tarpeen mutta mitä useammalla lukolla ja keinolla mökki on suojattu, sitä varmemmin se herättää rosvossa kiinnostuksen ja saa miettimään, mitä sisällä oikein on, hän sanoo ja jatkaa, että toisaalta on myös niin, että rosvo menee siihen mökkiin, johon on helppo mennä. Asiaton mökkiin tunkeutuja haluaa toimia mahdollisimman huomaamattomasti ja nopeasti. Kun mahdollisimman monet mökkiläiset käyvät alueella, asiattomien on vaikeampi toimia siellä. -Jos siirtolapuutarhassa käydessään huomaa jotain, mikä viittaa asiattomaan toimintaan, kannattaa vilkaista vähän tarkemmin, mistä on kyse: onko esimerkiksi mökin ovi auki? Jos epäilee, että asiaton on majoittunut mökkiin, siitä kannattaa ilmoittaa poliisille.
Pekka Seppälä kertoo, että joissain helsinkiläisten siirtolapuutarhojen mökeissä majailleita porukoita on monta kertaa saatu kiinni. -Jos meille ei ilmoiteta asiattomista tunkeutujista, emme voi toimia. Kun rikosilmoitus tehdään, tulemme paikan päälle käymään. Jos saamme vasta keväällä ilmoituksen, että mökkiin on talven aikana tunkeuduttu, niin pitkän ajan jälkeen on vaikea saada tunkeutujia kiinni.
Valvontakamera tarpeen vaatiessa Jos siirtolapuutarha-alue on ympäröity aidalla ja alue suljetaan talveksi, valvontakamera saattaa olla hyvä vaihtoehto, jos valvontaa tarvitaan. -Mutta jonkun täytyy valvoa kameraa - esimerkiksi riistakamera voi olla hyvä vaihtoehto, Pekka Seppälä sanoo. -Yksityiset vartiointiyritykset ovat melko kallis ratkaisu. Jos yksittäiseen mökkiin murtaudutaan useamman kerran, valvontakamera, joka valvoo vain omaa palstaa ja mökkiä sekä hälytys kännykkään voi olla hyvä mökin suojausvaihtoehto. Teksti: Jaana Veikkola-Virtanen Kuva: Raimo Ikonen Siirtolapuutarha 4/2018
25
pensasaidat pitää leikata, rikkaruohot kitkeä niin tontin sisäpuolelta kuin ulkopuoleltakin, mökin maalauksesta on huolehdittava ja paljosta muusta. Yksilöllisen talkoolahjan voi antaa pyöreitä vuosia täyttävälle, mutta miksipä se ei voisi olla vaikka arpajaisvoittona puutarha-alueitten Elojuhlissa. Voiton saanut voisi ehkä itse valita mihin puutarhatyöhön hän voittoaan käyttäisi. Halukkaita talkoolaisia voisi saada tekijöiksi, jos sillä kuittaisi sovitun määrän talkootuntejaan. Siirtolapuutarhalainen voi tietenkin myös lahjoittaa talkootyötään arpajaisvoitoksi.
Syntymäpäivälahjaksi rikkaruohojen kitkeminen Minä olin se onnekas, jonka pensasaidan alustan rikkaruohot kitkettiin talkootyönä - pyöreitten vuosieni syntymäpäivälahjana. Sain lahjakirjan jo viime vuonna, joka oli varsinainen merkkivuoteni, mutta lunastin sen vasta viime toukokuussa, kun rikkaruohot olivat sopivan villiintyneet. Lahjan antoivat Klaukkalanpuiston ryhmäpuutarhassa ja viereisessä Pakilan siirtolapuutarhassa kesäisin asustavat ystäväni. Siirtolapuutarhapalstani on päätytontti, puutarhan tieverkostoon kolmelta sivultaan rajautuva. Kolmella sivulla pensasaita ja kolmella sivulla pensasaidan alla on rikkaruohoja, jotka on kitkettävä. Koko päivän homma, jos sen tekee kunnolla. 26
Siirtolapuutarha 4/2018
Pihaani tupsahti aurinkoisena sunnuntaina kahdeksan tarmokasta naista kuokkineen ja haravoineen. Iloinen pulina kuului käytäviltä. Kului tunti ja rikkaruohoni oli kitketty. Kitkijät olivat talkookaljansa ansainneet ja toki pientä purtavaa palan painikkeeksi. Minä koin lahjan erinomaiseksi. Usein minun ikäiselläni, yli 50-vuotiaalla, on jo kaikki tarvittava tavara ja kaikkea liikaakin. Sen sijaan monella alkavat nivelet paukkua eikä selkäkään enää taivu kuten nuorempana. Enkä ole kuullut nuoremmistakaan, jotka kitkemistä erityisesti rakastavat.
Talkoolahja arpajaisvoittona Yksilöllinen talkoolahja olisi varmaan tervetullut lahja monelle muullekin. Puutarha-alueilla riittää tehtävää:
Vaadittujen talkootuntien määrä vaihtelee siirtolapuutarhoittain. Meillä Klaukkalanpuiston ryhmäpuutarhassa talkoovelvoite on neljä tuntia. Joissain puutarhoissa se on enemmän, joissain vähemmän. Talkoilla tehdään ne työt, jotka ovat välttämättömiä tehdä, jotta alueemme säilyy siistinä ja turvallisena. Siirtolapuutarha-alueilla ei yleensä ole palkattua henkilökuntaa. Talkootyö on osa sitä yhteisöllisyyttä, josta siirtolapuutarhojen hyvä henki syntyy. Maisa Moijanen Klaukkalanpuiston ryhmäpuutarha, Helsinki
Suomen suurin siirtolapuutarha täytti elokuussa 70
Suomen suurimman ja monen muunkin kuin meidän pakilalaisten mielestä kauneimman siirtolapuutarhan seitsemänkymppisiä vietettiin yhdistettynä perinteisiin Elojuhliimme.
suurella määrällä talkootunteja. Kiitos tästä meille kaikille mukana olijoille - erityisesti Annulle. Kunniamaininnan ansaitsee myös Tiina ryhmineen aivan loistavista koristeluista. Niissä yhteisöllisyys muuttui kauniiksi koristeiksi, joista kaikki omia kankaitaan koristeisiin tuoneet saivat tunnistaa oman osuutensa kokonaisuudesta. Kunniamaininta kuuluu tietysti ihan jokaisen työpanokselle.
Juhlien järjestäminen suurelle joukolle vaati suunnittelun aloittamista ajoissa, hyvää organisointia sekä paljon iloista ja positiivista energiaa yhdistettynä
Itse juhlapäivänä oli pöydät katettu koreiksi, maittava ruoka oli keittiömestari Riston tekemää ja kaiken kruunasi suussa sulava mansikkakermakakku
à la Anne ja Aino. Ruokaseuraa ja koko iltaa juhlistivat myös liiton edustajat. Ohjelmassa oli ensin vuorossa lapsille oma juhlaohjelma. Oli jättikuplien puhaltamista, temppurataa, maalausta, merirosvolaiva, pelinurkkaus ja muuten vaan mukavaa yhdessä oloa. Korkeatasoinen oli myös illan muu ohjelma: laulua, musiikkiesitys, historiikkia, burleskiesitys, tangoesitys, juhlapuheita, tanssiorkesteri Figaro ja The Gardener’s -10-vuotta. Loistavaa! Teksti: Tuija Ylönen Kuvat: Tuija Ylönen, Raimo Ikonen Siirtolapuutarha 4/2018
27
85-vuotias Kantolanniemen Siirtolapuutarhayhdistys:
Jazzin tahdissa kohti yhdeksääkymmentä Suomen Siirtolapuutarhaliittoon kuuluvista puutarhoista 7. vanhin, vuonna 1933 perustettu hämeenlinnalainen Kantolanniemen siirtolapuutarhayhdistys vietti heinäkuussa 85-vuotisjuhlaa. Puutarha on perustettu Katisten Kartanon silloisen omistajan, kunnallisneuvos Erik Grenmanin Hämeenlinnan kaupungille myymälle alueelle, jonka kaupunki sitten vuokrasi perustetulle siirtolapuutarhayhdistykselle. Tämänhetkinen vuokrasopimus on voimassa vuoteen 2025. -Aivan oma lukunsa Kantolanniemen historiassa on ainutlaatuisen saunapuistikon rakentuminen Vanajaveden rantaan, kertoi juhlassa puhunut yhdistyksen puheenjohtaja Irja Appelroth. -Koska sauna kuuluu olennaisena osana suomalaisten kesäviettoon, rakensivat siirtolapuutarhalaiset aluetta kiertävälle vesijättömaalle saunoja hakematta niille rakennuslupaa. Asia putkahti julkisuuteen vuoden 1976 keväällä. Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset uutisoi seuraavan vuoden syyskuussa mm: ”Rakentaminen on tapahtunut pääasiassa perimätietoon nojautuen, eli jos kerran naapurikin murjaisi saunan tuohon rantaan, niin mitä sitten, etten minäkin.” Saman artikkelin mukaan maistraatti katsoi, että ellei rakennuslupia ala löytyä, on saunojen purkaminen 28
Siirtolapuutarha 4/2018
vakavasti otettava vaihtoehto. Saunojen omistajat puolestaan ilmoittivat käyttävänsä kaikki valitustiet, mikäli leka alkaa Kantolanniemessä heilua ja saunat pannaan tasaiseksi. Aktiivisten kantolanniemeläisten taistelun tuloksena saunamökit kuitenkin saivat jäädä. Kaupungin rakennuslautakunta myönsi rakennusluvat jälkikäteen salaa rakennetuille saunoille ja alue liitettiin ns. saunapuistikkona osaksi siirtolapuutarha-aluetta. Myöhemmin rakennetuille saunoille on haettu määräysten mukaiset rakennusluvat, kuten tulee tehdä jatkossakin. Saunoja on tällä hetkellä 74 kun palstoja alueella on 77.
Linnajazzeilta Kantolaan ja edelleen Poriin Kantolanniemi juhli kirjaimellisesti perhepiirissä, sillä niin juhlijat kuin esiintyjätkin olivat jäseniä, perhejäseniä tai heidän ystäviään. Musiikillisen ohjelman aloitti jazzin tahdissa viisikko, johon kuuluivat kitaristit Adrien Tarraga, Tomi Kettunen ja Aki Hauru, viulisti Laura Airola ja basisti Tero Tuovinen. Kantolasta osa heistä suunnisti
suoraan esiintymään Porin Jazzeille ja ennen meidän juhlaamme he olivat olleet esiintymässä Hämeenlinnan Linnajazzeilla. Kantolanniemen oma lauluryhmä Maustekurkut esitti hienosti teemaan sopivan Kesäillan valssin ja lopuksi saimme vielä kuunnella Lauran ja Akin tunnelmointia. Juhlaan kuului tietenkin myös emännän keittämät kahvit mansikkakakun kera. Kantolanniemellä on perinne jakaa vuosittain yhdistyksen viiri 15 vuotta jäseninä olleille. Tämän vuotiset viirit jaettiin syntymäpäiväjuhlassa Simo Leimuselle, Pirkko Lapistolle ja Tuula Reijonmaalle. Hyvällä syyllä voi todeta, että Kantolanniemellä on takanaan hieno menneisyys ja edessä loistava tulevaisuus. Tätä tukee mm. se, että keväällä hyväksytyssä Hämeenlinnan osayleiskaavassa Kantolanniemi on merkitty siirtolapuutarha-alueeksi. Teksti: Irja Appelroth Kuvat: Annika Appelroth
Annelin keittiö Anneli Renström on töissä Ruotsin siirtolapuutarhaliiton kansliassa. Anneli työskenteli aiemmin kokkina ja kylmäkkönä.
Syksyn vahvoja makuja Makea puolukka-rusinalimppu ilahduttaa pakasteena pitkään, smoothiella syysaamusi saavat tervettä potkua. Molemmat ovat helppotekoisia ja niissä käytetään kotimaisia raaka-aineita.
Puolukkainen piimälimppu Reseptillä valmistuu 2 limppua. Ainekset: 3 dl grahamjauhoa 6 dl ruisjauhoa (laita sivuun ½ dl vuokia varten) 6 dl ohrajauhoa 1 tl suolaa 3 tl ruokasoodaa 1 ½ dl rusinoita 4 dl puolukkahilloa 1 dl siirappia 6 dl piimää Voita vuokien voiteluun Ohje: Uunin lämpötila 175 astetta. Sekoita kuivat ainekset keskenään. Yhdistä toisessa kulhossa piimä, siirappi, rusinat ja puolukkahillo, yhdistä kuivien ainesten seokseen huolellisesti sekoittaen. Voitele kaksi suorakaiteen muotoista 1 ½ litran vuokaa ja jauhoita vuoat ruisjauholla. Täytä vuoat taikinalla, tasoittele pintaa, valuta päälle hieman siirappia. Paista leipiä uunin alimmalla tasolla noin 1 h 20 min. Kun aikaa on kulunut 1 h, kokeile taikinaa tikulla. Jos tikkuun tarttuu taikinaa, paista täydet 1 h 20 min. Jos taikina on vain aavistuksen kosteaa, voit ottaa leivät uunista. Kumoa leivät vuoista, jäähdytä liinan alla ritilän päällä. Vinkki: Leivät voi hyvin pakastaa ja ne sopivat hyvin paahtoleiväksi.
Vihersmoothie 4 annosta Ainekset: Iso kourallinen revittyä lehtikaalia Suuri kourallinen pinaattia 1 avokado 1 puristettu lime 1 banaani 1 kirpeä omena 1 dl tuorepuristettua appelsiinimehua 5 dl kylmää vettä Ohje: Kuori ja paloittele omena. Yhdistä ainekset tehosekoittimessa tai kulhossa, jossa käytät sauvasekoitinta. Säilytä jääkaapissa ennen tarjoilua. Siirtolapuutarha 4/2018
29
Palstoilla tapahtuu
Litukka, Tampere
Keppihevosilla kilpaa Tampereella Litukan siirtolapuutarhassa on otettu harrastusohjelmaan keppihevosratsastus. Lapsiperheiden lisääntyessä toiminnassa halutaan ottaa huomioon myös heidät. Viime vuonna oli kaksi keppihevosratsastuspäivää. Tänä vuonna harrastusta jatkettiin.
Kaunis Pihakirkko Puutarhallamme järjestettiin Pihakirkko 18.7. Kolme alueemme asukasta rakensi Kartanomme pihamaalle mielestäni kesän kauneimman alttarin. Taustalla kuvassa näkyy kahden kesän aikana talkoovoimin kunnostettu Vanha Pirttimme. Tarja Jokinen
Lapset olivat innokkaita ratsastajia, mutta aikuisetkin olivat toiminnassa mielellään mukana. Lasten ja nuorten toimintaan on sitoutunut kaksi yhdistyksen jäsentä, jotka kesän aikana järjestävät lapsille ja nuorille erilaisia tapahtumia. Ohjelmassa on ollut myös suunnistusta ja jalkapallon pelaamista aikuisia vastaan. Teksti: Markku Kulmala
Kesäromanssi
Niihama, Tampere
Keväällä tulit vastaani Ruusutiellä. Täysikuu riippui puutarhan yllä, satakieli lauloi. Naurahdit, kun tervehdin sinua. Sitten katosit mökillesi. Äänesi jäi mieleeni. Ajattelin sinua joka päivä.
Niihaman naamiaisissa hilpeä joukko hahmoja Perinteisiä naamiaisia vietettiin jälleen iloisissa merkeissä Niihaman Kartanolla loppukesällä 11.8. koulujen juuri alettua. Tällä kertaa lapsille oli erikseen ensin pientä tarjoilua sekä omaa ohjelmaa ja musiikkia alkuillasta, minkä jälkeen karkelointia jatkettiin aikuisempaan makuun live-tanssimusiikin säestyksellä. Hilpeään joukkoon mahtui monennäköisiä hauskoja hahmoja, mm. merirosvo, kokki, hengenpelastaja, poliisi, voimamies, Tanhupallo, Lumikki, Asterix ja Obelix sekä Pikku Myy muutaman mainitakseni. Parhaimmat asut tietysti illan päätteeksi palkittiin. Hauskanpidon lisäksi mukavinta on ehkä kuitenkin vuodesta toiseen huomata, että yhteisöllisyys elää vahvasti keskuudessamme edelleen. Viljelijät olivat tosissaan panostaneet asuihinsa ja porukkaa oli pukeutuneiden lisäksi muutenkin hyvin paikalla, mikä on osoitus niihamalaisten halusta toimia ja tehdä asioita yhdessä. Ehkä juuri tämä seikka tekee siirtolapuutarhoista niin erityisen. Pidetään siitä kiinni jatkossakin ! Terhi Virtanen 30
Niihama, Tampere
Siirtolapuutarha 4/2018
Nyt, kun on syksy, oletkin taas siinä. Vettä sataa, mutta sinä näytät suloiselta. Kumisaappaasi lonksuvat hauskasti. Sydämeni läpättää, olen pakahtua onnesta. Sanotko nyt jotain vai menetkö vain ohitseni? Tulet lähemmäksi, huomaat minut. Äänesi on entinen ja naurusi myös: ”Kävin nostamassa perunoita. Mies odottaa. Se on ahne niitten perään ” Yritän sanoa, että haluaisin ahmia vain sinut ilman perunoita. En ehdi, kun portti kolahtaa tylysti kiinni. Oliko romanssini vain lyhyen suven mittainen? Sitten ryhdistäydyn kuin mies ja päätän: Antaa olla, minkäs sille mahtaa: Huomenna tyhjennän kompostin. Topi Berg Kumpulan siirtolapuutarha
Matti Vaittinen pesee Keskusmajan kattoa.
Linnunlahti, Joensuu Joensuun Linnunlahden siirtolapuutarhan useiden tapahtumien paikkana on Keskusmaja, jonka katon maalaus oli tarpeen ja toteutettiin alkukesästä. Ensin katto ja räystäät tietenkin puhdistettiin käsi- ja konevoimin. Kuvassa Matti Vaittinen käyttää pesuria. Kesällä talolla olikin monenmoista ohjelmaa. Joensuun Spy:n yhdessä Siirtolapuutarhaliiton kanssa järjestämä puutarhaluento toteutui Joensuussa 26.5. Tarpeellista vai tavan vuoksi -luento keräsi innokkaita kuulijoita, ja ompelukone pääsi pöydäksi videotykin alle. Luennon piti reippaaseen tyyliin biologi Leena Luoto. Juhannusaattona oli perinteinen lipunnosto, kahvit Keskusmajalla ja täytekakkuarvonta. Heinäkuussa järjestettiin jokasunnuntaiset kahvit, jotka jokainen kuja toteutti vuorollaan. Kahvitilaisuudet olivat avoimet kaikille kaupunkilaisille. Kahveilla, joissa oli tarjottavana sekä suolaista että makeaa, olikin paljon kävijöitä. Avoimet portit kansainvälisenä siirtolapuutarhapäivänä olivat Linnunlahdella 28.7. Pihoilla sai pitää kirpputoria, ja vierailijat saivat käydä ihastelemassa ja tutustumassa palstoihin. Keskusmajalla oli totta kai kahvitusta. Yhdistyksen omaa kirpputoria pidettiin auki. Venetsialaisten aika oli elokuun viimeisenä lauantaina. Illan pimetessä paloivat lyhdyt ja valot palstoilla. Niin kääntyy kesä vähitellen syksyyn. Silloin ihon muistissa ovat vielä menneen kesän ennätyshelteet ja järven hetkeksi vilvoittavat aallot. Varjoisan omenapuun alle oli hyvä hakeutua. Seija Salminen
Rahola, Tampere
Kesällä kaikki on kivaa Kirkas, kaunis, kuuma, kuiva kesä kruunasi koko mökkikauden. Satoja on korjattu, syöty ja säilötty talven varalle. Paljon on myös uitu, saunottu ja grillattu, siis kaikin puolin toiminnallinen kesä. Kesäkeittiöllä järjestettiin aistien herättäminen ammattilaisen johdolla kauniina kesäpäivänä. Varpaista päähän sai joka vartalon sopukka herkistelyä ja olo oli hieno tunnin loputtua. Aluejärjestön kesäkisat olivat myös Raholassa, mutta väkikato oli poikennut täällä. Liekö ollut kuuman ilman syy.. Raholassa järjestettiin myös itse tehdyn kortin kilpailu, ja puistokonserttia kuuntelimme virkistynein mielin. Kaikkia näitä ja tulevia tapahtumia varten toivotaan aktiivisempaa osanottoa. Saamme sosiaalisen tapahtuman ja mahdollisuuden tutustua uusiin sekä vanhoihin viljelijöihin ja saamme iloa, idearikkautta ja yhteisöllisyyttä. Aktiivisuutta kaikille toivoen Irmeli Vepsäläinen
Omenahässäkkään sopivat kiinteät, happoiset omenat.
Kupittaa, Turku
Omenahässäkkää rahkalettujen tai jäätelön kera Kokkina pitkään työskennellyt Maritta Danielsson Kupittaan siirtolapuutarhasta jakaa siirtolapuutarhureille suuren suosion saavuttaneiden rahkalettujen ja omenahässäkän ohjeet. Rahkaletut: 2 dl rahkaa: voi käyttää maustettuja rahkoja, makeaa tai suolaista. Kun käyttää makeaa rahkaa, voi jättää sokerin pois taikinasta. 3 kananmunaa, 2 dl kaurajauhoja, 1 tl leivinjauhetta, 1 rkl sokeria, ripaus suolaa. Sekoita kaikki ainekset kulhossa. Paistamiseen ruokaöljyä. Rahkaletut voi paistaa pannulla tai grillissä. Vinkki: Kun käyttää suolaisia rahkoja, lettuja voi tarjoilla blinien tapaan. Omenahässäkkä: 10 - 15 isoa, kiinteää, hapokasta omenaa, jotka kuoritaan ja leikataan Isoiksi kuutioiksi (1-1,5 cm ). Laakeapohjainen kattila. Vähän vettä kattilan pohjalle, omenakuutioita kiehautetaan sen verran, että entsyymitoiminta loppuu. Sekoitetaan varovasti, omenien on tarkoitus pysyä kokonaisina kuutioina. Vähennetään lämpöä. Lisätään 2 dl hillosokeria. Haudutetaan 5 -7 minuuttia. Valmista tuli. Purkitetaan. Säilyy jääkaapissa hyvin. Sopii letuille, pannarille, jäätelölle, paahtoleivälle ym. Hässäkän voi maustaa myös mieleisekseen kanelilla, kardemummalla, tähtianiksella tai yrteillä. Mauste laitetaan omenien kanssa yhtä aikaa. Hauskoja herkutteluhetkiä! Ystävällisesti Maritta Danielsson Siirtolapuutarha 4/2018
31
Kiirehdi rakkain jos rakkaus kutsuu, päivän ei hetket niin pitkiä lie. Suo valon syttyä, yö kohta saapuu, pois kesän kukkaset syksy vie. Tove Jansson: Syyslaulu