Siirtolapuutarha 5/2018

Kestävää kesänviettoa kaupungissa 5/2018

siirtola puutarha Laajasta kyselystä vastauksia:

Millainen viljelijä olet?

Vierailulla belgialaisissa puutarhoissa Miten yhdistys toimii Mökkiremppa

Sisältö

Pääkirjoitus Kuvat: Raimo Ikonen

Kun aika on..

Siirtolapuutarha-lehden päätoimittajan ongelma on monesti se, että pääkirjoitusta kirjoittaessaan ei tiedä, onko vuodenajan sää seurannut kalenteria lehden ilmestyessä vai ”onkos tullut kesä nyt talven keskelle”, kuten vanhassa joululaulussa kysytään.

Talvi on odotettu ja pelätty. Tuleeko suojaavaa lunta vai jääkö maa paljaaksi pakkasen purtavaksi. Lumi peittää mustan maan. Se auttaa arimpia kasveja selviytymään kevääseen, toisaalta sen suojissa tai kannattelemana eri talttahampaat pääsevät hedelmäpuiden ja pensaiden kimppuun. Kumpi sitten on pahempi, sitä jokainen saa miettiä omalla tahollaan.

Kestävää kesänviettoa s. 4-7 Kierrätysideoita s. 8-9 Study session -kokous Belgiassa s. 10-11 Vierailulla belgialaisissa puutarhoissa s. 12-13 Mansikkapaikka s. 14-15 Mökkiremppa s. 16-17 Miten yhdistys toimii s. 18-19 Palsta on olohuoneen jatke s. 20-21 Terapiapalsta: Pirkko Lahti s. 22 Kysymyksiä palstalta, Leena Luoto vastaa s. 23 Suomen Siirtolapuutarhaliitto tiedottaa s. 24-25 Palstoilla tapahtuu s. 26-27 Minun puutarhani s. 28-29 Perunasalaattiohje joulupöytään s. 29 Joulutervehdykset ja toivotukset s. 30-31

Toivottavasti puuttuva auringonvalo ja varhain saapuva pimeys eivät uuvuta ja masenna ihmisiä. Tarvitsemme kaamoksen vastapainoksi myönteisiä ja mielialaa kohentavia asioita. Koska puutarhanhoito näin talvella saattaa osoittautua vaikeaksi, on hyvä lähteä

Siirtolapuutarha 5/2018 83. vuosikerta ISSN 0359-4955 Julkaisija

miettimään tulevaa kesää. Uppoutukaamme suunnitelmiin, annetaan unelmoinnille tilaa. Kaipaisiko mökki uutta väriä, kukkapenkit uusimista?

Olisiko korkea aika vihdoinkin antaa aikaa itselle ja hankkia se riippumatto loikoilua varten? Positiivisia asioita ajattelemalla otamme etäisyyttä stressistä ja saamme talven tuntumaan lyhyemmältä.

Kesäiseen viljelijäkyselyyn tuli mukavasti vastauksia, joista saamme esimakua tässä lehdessä. Meidät on jaettu neljään tyyppiin, tunnistatko sinä niistä itsesi? Kysymyksiä analysoiva työryhmämme lupaa lisää tuloksia myöhemmin.

Olen aiemminkin vuoden viimeisessä numerossa korostanut yhdistysten henkilövalintojen tärkeyttä. Monissa yhdistyksissä on paha tapa olettaa, että samat henkilöt pyyteettä jatkavat luottamustoimissa vuodesta toiseen, ja muut odottavat saavansa palveluja

Seuraava Siirtolapuutarha -lehti ilmestyy maaliskuun puolessa välissä. Aineiston tulee olla toimituksessa 15.2 mennessä.

Sakari Topeliuksen sanoin: Ja niin joulu joutui jo taas Pohjolaan, joulu joutui jo rintoihinkin.

Ja kuuset ne kirkkaasti luo loistoaan jo pirtteihin pienoisihin.

Kiitos kuluneesta viljelykaudesta, toivotan kaikkea hyvää tulevalle vuodelle.

Pertti

Päätoimittaja Pertti Laitila puh. 041 444 6242 pertti.laitila@gmail.com

Ilmoitusmyynti Tmi Johanna Pelto johanna@johannapelto.fi p. 040 9030 141

Toimitus pidättää oikeuden toimitukselle lähetetyn aineiston toimittamiseen ja lyhentämiseen. Julkaistujen kirjoitusten ja valokuvien osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kielletty.

Toimitussihteeri Jaana Veikkola-Virtanen puh. 050 511 6791 jaanam.veikkola@gmail.com

Painopaikka PunaMusta OY Painosmäärä 4000 kpl

Osoitteenmuutokset oman yhdistyksen kautta.

Ulkoasu Raimo Ikonen

Tilaushinta 35 eur/vsk ei-jäsenille kotimaassa

Suomen Siirtolapuutarhaliitto ry

Vuoden 2019 aineiston toimituspäivät: nro 1 15.2 nro 2 8.4 nro 3 20.5 nro 4 16.8. nro 5 11.11.

Tämän lehden tekemisessä avustivat: Ahola Heli, Berghäll Outi, Danielsson Maritta, Grönholm Eila, Karjalainen Maylis, Kilpeläinen Pirkko, Lahti Pirkko, Laitila Pertti, Lujanen-Lampi Tuija, Luoto Leena, Oili, Palmio Sinikka ja Vote, Vepsäläinen Irmeli, Virtanen Maija, Weirich Malou ja Wessman Tina Siirtolapuutarha-lehti ilmestyy myös näköislehtenä verkossa yhden numeron viiveellä. Kannen kuva: Unsplash. Takakannen kuva: Unsplash

sitoutumatta itse toimintaan millään tavalla. Pirkko Kilpeläinen avaa artikkelissaan sivulla 18, miten yhdistys todellisuudessa toimii. Toivon sen herättävän ajatuksia ja intoa aktivoitua oman yhdistyksen toimintaan mukaan. Pienikin ele yhteiseksi hyväksi saattaa olla se ratkaiseva toiminnan jatkuvuudelle.

Toimitusneuvosto Karjalainen Maylis, pj., Irja Appelroth, Pirkko Kilpeläinen, Sinikka Palmio, Olli Salin, Harri Tiainen

Pankkiyhteys Nordea 143630-101085 BIC NDEAFIHH IBAN FI73 1436 3000 1010 85

Lehti ei maksa palkkioita lukijoiden kirjoituksista tai kuvista.

Liiton toimisto Pengerkatu 9 B 39, 00530 Helsinki puh. 010 321 3540 Puheluhinnat: 8,35 snt/puh.+16,69 snt/min. (sis. alv 24 %)

info@siirtolapuutarhaliitto.fi www.siirtolapuutarhaliitto.fi Toimisto palvelee puhelimitse arkisin klo 10 - 14

Siirtolapuutarha 5/2018

3

Kestävää kesänviettoa

Millainen

viljelijä olet?

Oletko yhteisöllinen ruoan tuottaja, hyötyviljelijäpuurtaja, omissa oloissasi viihtyvä vai kukkatarhuri?

Siirtolapuutarhurit ovat luonnon ystäviä. Kun Siirtolapuutarhaliiton viljelijäkyselyssä kysyttiin, mikä siir­tolapuutarhassa on tärkeää, lä­hes kaikki vastaajat painottivat luonnon läheisyyttä. Monet kertoivat nauttivansa vuodenaikojen vaihtelusta ja tarkkailevansa kesän etenemistä.

Kauneus mainittiin usein erikseen.

Tämä luonto on kaupungissa ja lähellä.

4

Siirtolapuutarha 5/2018 4/2016

”Kaupungin keskellä, mutta ihanassa puutarhaympäristössä”. ”Koko siirtolapuutarha luonnonalueena, joka on keskellä kaupunkialuetta; se on kuin keidas keskellä erämaata!”

Puuhailu ulkoilmassa ja mökissä sekä käsillä tekeminen oli tärkeää. ”Luominen omilla käsillä ja tulosten näkeminen.” ”Aivojen uudelleenlataus rikkaruohoja kitkiessä.”

Edullista mökkeilyä arvostettiin yleisesti. Oma tontti, paikka ja rauha toimivat vastapainona talven kerrostaloelämälle. Monet kertoivat asuvansa mökillä koko kesäkauden.

Mökkeily on usein suomalaiselle puu-

hailua. Ikääntyneille ja autottomille siirtolapuutarha saattaa olla ainoa mahdollisuus mökkeilyyn. Palvelut ovat lähellä.

Miten me nautimme luonnon läheisyydestä ja miksi me puuhailemme?

Kyselyn vastauksia tutkittaessa löytyi neljä toisistaan poikkeavaa viljelijätyyppiä:

Edullista mökkeilyä arvostavat yhteisölliset oman ruoan kasvattajat Tämä ryhmä oli suurin – kaksi viidesosaa vastaajista. Hyötykasvien viljely oli kaikille erittäin tai melko tärkeää.

”Sato, joka on takuuvarmasti puhdas ja tuore ja josta saa nauttia pitkin talvea”.

Kukkia näiltäkin palstoilta löytyy, vaikka ei yhtä paljon kuin varsinaisilta kukkaviljelijöiltä. Edullinen mökkeily oli tärkeää kaikille. Tästä ryhmästä löytyi eniten aktiivisia talkoolaisia.

He kävivät kokouksissa ja yli neljäosa toimi jossain yhdistyksen tehtävässä.

Vain vähemmistö ei koskaan ollut ollut vastuussa tapahtumien järjestämisestä. Yhteisöllisyyttä yleisesti ja naapureita sekä puutarhaystäviä arvostettiin.

Palstallaan puurtavat hyötyviljelijät Tämä oli toiseksi suurin ryhmä - melkein joka kolmas vastaajista. Noin kolmasosa oli ollut viljelijöinä alle 5 vuotta ja loput alle 10 vuotta. Joukossa oli eniten nuoria tai alle 50-vuotiaita ja vähiten eläkeikäisiä. Hyötyviljelyn lisäksi arvostettiin kukkia, ja omalle ruoalle ei pantu niin suurta painoa kuin edellisessä ryhmässä. Useimmat käyvät ahkerasti kokouksissa ja osallistuvat talkoisiin ainakin joskus.

Omissa oloissaan viihtyvät Pienin ryhmä: reilut kymmenesosa vastaajista. Heistä monelle hyötykasvit olivat melko tärkeitä, mutta niukka enemmistö piti kukkia tärkeimpinä.

Tähän ja seuraavaan viljelijätyyppiin kuuluvat olivat olleet hieman muita pidempään viljelijöinä, useimmat vähintään 10 vuotta. Eläkeikäisiä oli lähes puolet.

Joukossa oli vähiten aktiivisia talkoolaisia ja moni ei koskaan ollut ollut vastuussa tapahtuman järjestämisestä tai osallistunut kerhotoimintaan.

Kokouksissa kävijöitä oli vähemmän kuin muissa ryhmissä.

Yhteisölliset kukkatarhurit Heitä on melkein joka viides vastaaja.

Kukkien kasvatus oli enemmistölle erittäin tärkeää ja lopuillekin melko tärkeää. Toisaalta ruokasato ei ollut kovin tärkeää, vaikka joukossa oli niitä, joille hyötykasvit ja ruoan tuotanto olivat melko tärkeitä. Edullinen mökkeily oli tärkeä valtaosalle. Useimmat olivat myös aktiivisia talkoolaisia ja peräti kaksi kolmasosaa oli ahkeria kokouksissa kävijöitä.

Yllättävää oli, että ryhmät eivät eroa asuinpaikkansa tai rahankäyttönsä suhteen. Eroja ei myöskään löytynyt siitä, kuinka lähellä puutarhaa koti on ja kuinka palstalle kuljetaan.

Mikä puutarhassa on sinulle tärkeää? ”Kasvun ihme! Joka kevät on ihan käsittämätön tunne, että voiko sieltä mitään tulla!

Toinen ihme on se, että pystyy itse vaikuttamaan siihen, millainen puutarhasta tulee.

Kolmas ihme on kunnon kohoaminen ihan salaa. Ja tietenkin tärkeää on se, että saa nauttia kauneudesta, linnunlaulusta ja ulkona olosta.

Kaiken palkitsee se syötävä, mitä puutarha tuottaa. Siitä on iloa koko talveksi uutta ihmettä odotellessa.”

Tuloksia pohtiessa kannattaa pitää mielessä, että vastaajien jakauma poikkeaa todennäköisesti jossain määrin keskimääräisestä viljelijäjakaumasta. Liitolla ei ole tietoa siirtolapuutarhurien taustoista. Vastaajat edustavat montaa eri ikäryhmää ja eripituista kokemusta siirtolapuutarhurina olemisesta sekä erilaista osallistumisen astetta.

pivimmalla tavalla yhteiseksi hyväksi.

Viljelijäkyselyn ja keväisen yhdistyskyselyn tulosten analysointi jatkuu, tutkittavaa riittää. Siirtolapuutarha-lehti palaa tuloksiin tulevissa numeroissaan.

Tärkein tulos on se, että meitä on viljelijöiden joukossa moneksi. Kysely antaa pohjaa miettiä, miten tavoitetaan erilaiset viljelijät ja löydetään keinot, jotta kaikki voivat toimia itselleen so-

Teksti: Outi Berghäll Kuva: Heli Ahola Siirtolapuutarha 5/2018

5

Kestävää kesänviettoa

Kestävää kesänviettoa

romulavakeräyksiä sekajätteille ja metalliromuille.

PAPERI

BIOJÄTE

METALLI

MUOVI

PAHVI

LASI

Kuvat: R.Ikonen

Kaikki jätteet kierrättämällä hyötykäyttöön Suomen Siirtolapuutarhaliitto on mukana Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksessa 2050. Sitoumuksen tavoitteena on kehittää ja toteuttaa käytännön tekoja, joiden avulla turvataan luonnon hyvinvointi. Näitä on voitava arvioida ja mitata vastuullisten toimintamallien avulla sovitun ajanjakson kuluessa.

Siirtolapuutarhojen näkökulmasta Sitoumus 2050 -hanke liittyy vahvasti kierrätykseen, jätteiden lajitteluun ja hyötykäyttöön sekä uusiokäyttöön.

Kestävämpi arki syntyy tekojen avulla.

Liiton ympäristöryhmä toteutti vuonna 2018 kaksi kyselyä. Toinen kysely suunnattiin yhdistysten hallituksille ja toinen suoraan viljelijöille. Kyselyissä kartoitettiin mm. kierrätykseen liittyviä asioita ja toimintamalleja.

Keräysastiat muoville Yhdistykset eroavat suuresti toisistaan jätteiden lajittelussa. Voi sanoa, että siirtolapuutarhureiden halu kierrättää on korkealla, mutta puutteelliset olosuhteet aiheuttavat ongelmia.

Muutamissa yhdistyksissä jätekatoksista löytyy vain sekajäteastiat – tähän tulee saada muutos. Jätteiden lajittelupisteisiin on päästävä helposti ja sekajätteen määrä tulee minimoida.

Jokaisella yhdistyksellä tulee olla kierrätysastiat papereille, pahveille, kartongeille, lasille, metallille ja 6

Siirtolapuutarha 5/2018

muoville. Varsinkin muovin kierrättämispistettä toivottiin kovasti. Onneksi monet siirtolapuutarhat hyödyntävät myös kaupungin järjestämiä kierrätyspisteitä, jos ne sijaitsevat aivan puutarha-alueen lähellä.

Biojätteet ravinteiksi Kaikki puutarhasta tuleva jäte on arvokasta. Siirtolapuutarhassa on mahdollista olla hyvin omavarainen ravinteiden suhteen, kun kaikki bio­ jätteet laitetaan kiertoon omassa puu­tarhassa.

Viljelijäkyselyyn vastanneiden perusteella puutarhajätteen kompostointi (95 %) ja talousbiojätteen kompostointi (72 %) ovat varsin hyvällä tasolla. Toisaalta voi ajatella, että kom­­postoinnin osalta prosenttiluvun pitäisi olla täydet 100.

Tavoitteena on, että kaikki biojäte kompostoidaan omalla palstalla ja laitetaan kiertoon omille kasvimaille ja kukkapenkeille.

Omasta puutarhasta saatavaa haketta hyödyntää 72 prosenttia viljelijöistä.

Puutarhan puiden ja pensaiden oksista saadaan leikkuujätettä hakkeeksi ja sitä kannattaa käyttää maankatteena ja maanparannusaineena. Yhteiset tavat hakettaa ja kimppahakettimet helpottavat hakkeen hyötykäyttöä. Oksahaketta voi myös polttaa biohiileksi, jota käytetään maanparannusaineena.

Miten menetelmää voidaan hyödyntää siirtolapuutarhoissa – siitä tulemme varmasti oppimaan lisää. Juttu biohiilestä mm. Siirtolapuutarha-lehden numero 2/17:ssä.

Satoa yli oman tarpeen Ylijäämäsatoa tulee vuosittain.Sen hyötykäyttö näyttää toimivan moni­ puolisesti. Ylijäämäsatoa annetaan naapureille, sukulaisille, ystäville, työkavereille, ohikulkijoille, eläimille tai myyjäisiin. Heikkolaatuista tai pilaantunutta satoa kompostoidaan.

Pohdittavaksi kuitenkin jää, minkälaisin keinoin ylijäämäsadon määrää voisi vähentää?

Yhdistys edistämään kierrätyksen tehostamista Yhdistyksen hallitus vastaa siitä, että siirtolapuutarhoissa on jätteiden kierrätys- ja lajittelupisteet – se on paitsi jäsenpalvelua myös kestävän kehityksen toteuttamista. Katoksissa on hyvä olla jätteiden kierrätysohjeet.

Lisäksi on hyvä järjestää yhteisiä

Tavoitteena on, että kaikki biojätteet kiertävät omalla palstalla kompostoinnin ja haketuksen avulla (tai risut oksasaksilla silpuksi) oman puutarhan hyödyksi. Yhdistys voi toki järjestää myös yhteisiä risunkeräyspisteitä haketusta varten. Varsinkin piikikkäille orapihlajan oksille oma keräys on koettu tärkeäksi.

Kunniaa aktiivisesta vastaamisesta Kestävää kesänviettoa kaupungissa -hankkeen viljelijäkyselyn vastausprosentti oli valtakunnallisesti 19 %. Neljässä liiton jäsenyhdistyksessä kyselyyn vastasi yli 40 % yhdistyksen jäsenistä. Näille yhdistyksille on luovutettu Suomen Siirtolapuutarhaliiton kunniakirjat.

Rovaniemeläisessä Napapiirin Rpy:ssä kyselyyn vastasi peräti 78 % viljelijöistä! Helistön Spy:ssä (Rauma) kyselyyn vastasi 59 % viljelijöistä, Rpy Valmarissa (Valkeakoski) 58 % ja Brunakärr Ktf:ssa (Helsinki) 46 %. Näiden yhdistysten jäsenet osoittivat kerrassaan kiitettävää aktiivisuutta.

Upeaa aktivisuutta osoittivat myös lukuisat, melkein kaikkien liiton jäsenyhdistysten yksittäiset viljelijät, koska jokaikinen vastaus viljelijäkyselyyn on äärimmäisen arvokas. Vastauksista on syntynyt valtava tietopankki, josta riittää ammennettavaa – hankkeen tavoitteiden lisäksi – myös muuhun käyttöön.

Jokaisella palstalla tulee olla oma komposti tai useampi. Kompostoinnin ABC-kurssit ja vertaisoppiminen auttavat tässä. Kompostointi ei ole vaikeaa, joskin se voi vaatia harjoittelua ja kärsivällisyyttä.

Yhdistyskyselyn perusteella hyvin harvassa (15 %) siirtolapuutarhassa on toimiva ympäristötoimikunta.

Yhdistysten hallitukset toki hoitavat jäteasioiden organisointia, mutta toimikunnat monipuolistavat ympäristöasioiden kehittämistä muutenkin kuin vain kierrätyksen suhteen. Voi todeta, että kyselyiden tulokset antavat yhdistysten hallituksille tärkeitä keskustelunaiheita: Miten ympäristövastuullisuus toteutuu siirtolapuutarhassamme? Miten yhdistyksemme voi kehittää kierrätystä? Minkälaisia konkreettisia ympäristötekoja sisältyy seuraavien vuosien toimintasuunnitelmiin?

Teksti: Tuija Lujanen-Lampi

Helsingissä sijaitsevan Marjaniemen siirtolapuutarhan ympäristötoimikunnan puheenjohtaja ja Siirtolapuutarhaliiton ympäristöryhmän jäsen

Lämmin kiitos kaikille vastanneille!

Kestävää kesänviettoa kaupungissa -hankkeen viljelijäkyselyn toteutus Siirtolapuutarhaliiton historian ensimmäisen, kaikille viljelijöille kohdennetun kyselyn tiedot kerättiin 4.6.-15.8.2018. Kyselyyn vastasi 704 viljelijää, joten vastausprosentti laskettuna liiton jäsenyhdistysten viljelijöiden määrästä oli 19 %.

Kyselystä tiedotettiin yhdistyksille lähetettävissä Kuulumisia-tiedotteissa ja Siirtolapuutarha-lehdessä sekä liiton sähköisissä kanavissa.

Monet liiton jäsenyhdistykset kannustivat erittäin kiitettävästi omia jäseniään vastaamaan kyselyyn. Kyselyn ensisijainen kohderyhmä oli liiton jäsenyhdistysten viljelijät (N = 3695).

Tiedot kerättiin sekä verkko- että paperilomakkeilla. Jäsenyhdistyksille toimitettiin paperilomakkeita jaettaviksi jäsenille. Yhdistykset lähettivät täytetyt lomakkeet palautuskuorissa liiton toimistoon, jossa ne tallennettiin. Vastauksista 86 % annettiin verkkolomakkeella.

Siirtolapuutarha 5/2018

7

Teksti: JVV

Ikkuna puutarhaan ja muita kierrätysideoita Siirtolapuutarha-lehden kierrätysideahaasteeseen lähetettiin hyödyllisiä, hauskoja ja kauniita toteutettuja ideoita jaettaviksi.

Kiitokset kaikille haasteeseen osallistuneille!

Kuva: Pixabay

Juurikkaat vuoden 2019 vihanneksia Kelta- ja raitajuurta kasvimaalle

Vuoden 2019 vihannekseksi on valittu juurikkaiden suku, johon kuuluvat punajuuren lisäksi kelta-, raita- ja valkojuurikas sekä niiden muunnokset. Vuoden vihanneksen valitsevat Kotimaiset Kasvikset ry ja Puutarhaliitto ry.

Raitajuuri on miedompi kuin punajuuri. Keltajuuri on maultaan kuin punajuuri. Perinteisen borssikeiton voi tehdä myös keltajuuresta, jolloin keitosta tulee keltainen.

Kuva: Kotimaiset kasvikset ry

Punajuuri on tuttu kasvis, jota nautitaan usein etikkasäilykkeissä, jouluruoissa, borssi-keitossa ja Lindströmin 8

Siirtolapuutarha 5/2018

pihveissä. Punajuurikkaan väriaineita, betalaiineja, käytetään myös luonnollisina elintarvikeväreinä, jotka tunnetaan koodista E162. Nämä kasvien väriaineet ovat myös tärkeitä terveyttä edistäviä antioksidantteja.

Rosmariini ja timjami mausteiksi Kaikki juurikkaat sopivat hyvin keittoihin, patoihin ja monen mielestä ne ovat parhaimmillaan uunissa yrttien, merisuolan ja öljyn kanssa paahdettuina. Erityisesti rosmariini ja timjami ryydittävät juurikkaiden lievästi makeaa makua. Punajuuren ja vuohenjuuston liitto on aivan erityinen.

Kaikki juurikkaat ovat mestarikokkien ja ruokaharrastajien suosikkiraaka-aineita niiden monipuolisuutensa ja upeiden väriensä vuoksi.

Punajuuren ituja, lehtiä ja nuoria versoja käytetään koristeina, salaateissa tai kevyesti höyrytettyinä lisäkkeinä.

Muita juurikkaita käytetään punajuu-

rikkaan tavoin, mutta niistä puuttuu voimakas väri, mikä on eduksi, jos ruoan muiden värien halutaan erottuvan. Raitajuuret puolestaan ovat näyttävä osa ruoka-annosta.

Lapsille pieninä annoksina Juurikkaiden satoaika on heinäkuusta myöhäiseen syksyyn. Ne säilyvät pit­k ään naattien poiston jälkeen muovipussissa jääkaappilämpötilassa. Kuitenkin kevätkäyttöä varten ne kannattaa keittää kuorineen, kuoria vasta kypsinä ja säilöä etikkaveteen.

Juurikkaiden mukulat suositellaan tarjottaviksi aina kypsennettyinä, sillä herkkävatsaisille raaka punajuuri saattaa aiheuttaa ongelmia. Alle 12-vuotiaille juurikkaita suositellaan tarjottavaksi vain pieninä annoksia niiden sisältämän nitraatin vuoksi.

Punajuurista puhtia Ravitsemuksellisesti juurikkaat ovat erityisen hyviä, sillä ne sisältävät

runsaasti kuituja, vitamiineista muun muassa folaattia ja kivennäisaineita.

Ne ovat ruokaisia ja auttavat muun muassa painonhallinnassa. Punajuurten väitetään edistävän terveyttä monella tavoin, esimerkiksi parantamalla verenkiertoa, vähentämällä väsymystä ja torjumalla joitakin syöpiä.

Taina Saranko Raholan siirtolapuutarhasta osallistui haasteeseen kolmella kierrätysidealla. Pelargoniaruukkujen alla toimivat korokkeena vanhan muurin tiilet. Koristeiksi hän maalasi kiviä.

Kun sadonkorjuuaika koittaa, voi kaivaa avuksi vanhan sateenvarjon. Marja-Leena Salonen Helistön siirtolapuutarhasta Raumalta käytti sateensuojaa rastasverkon tukena, jotta verkko ei painuisi syvälle marjapensaaseen.

Erilaisia juurikkaita viljelyyn Suomessa viljellään juurikkaita yli 400 hehtaarin alalla, mistä suurin osa päätyy teollisuuden käyttöön. Valtaosa punajuurista syödään säilykkeinä ja valmisruoissa. Muiden juurikkaiden viljely on toistaiseksi vähäistä, mutta myös muiden Beta-suvun juurikkaiden käytön toivotaan lisääntyvän.

Viime vuosina suosiota ovat lisänneet valmiiksi keitetyt tai soseutetut puolivalmisteet.

Juurikkaiden suku tunnetaan Beta vulgaris –nimellä. Se on vanha suosittu Välimeren viljelykasvi. Suomeen juurikkaat rantautuivat 1800-luvulla.

Seppo Hakari loihti vanhasta kakkuvuoasta pirteän ruukun kukille.

Liisa ja Seppo Hakarin vanhoista ikkunoista rakennettiin omalle palstalle tamperelaisessa Raholan siirtolapuutarhassa noin kaksi metriä korkea seinämä: ”Ikkuna puutarhaan”, johon kiinnitettiin kukkalaatikko.

Verhot on ommeltu kirpputoreilta löydetyistä pitsiliinoista.

Verhotangot on tehty heinäseipäistä ja verhojen pidikkeinä toimivat hevosenkengät.

Taina Saranko.

Saunarantaan saatiin yhteiseksi iloksi tukevat istuimet salaman kaatamasta puusta.

Taina Saranko.

Siirtolapuutarha 5/2018

9

Kansainvälinen Siirtolapuutarhaliitto Hyvät siirtolapuutarhurit,

Rohkeutta suuriin haasteisiin kumppanuusverkoston rakentaminen tukevat pyrkimyksiämme ja auttavat meitä olemaan nykyistä näkyvämpiä.

Lisäksi meidän on tarjottava yhdistyksille ja niiden jäsenille koulutusta sekä tukea puutarhoissaan ja niihin liittyvissä toiminnoissa: puutarhanhoidossa, yhdistystoiminnassa, ristiriitojen ratkaisemisessa jne. Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä velvoitteistamme jäsenyhdistyksiämme ja niiden jäseniä kohtaan.

Sekä kansallisilla liitoilla että Kansainvälisellä Siirtolapuutarhaliitolla, eli koko siirtolapuutarhaliikkeellä, on tulevaisuudessa edessään suuria haasteita – sekä sisäisiä että ulkoisia. Niiden voittamisessa rohkeus ja kaukonäköisyys ovat välttämättömiä.

Sisäisesti meidän liittojen on entistä voimakkaammin toimittava jäseniä palvelevina organisaatioina. Meidän tulee – tarpeen mukaan – nykyaikaistaa lehtemme. Yhdistysuutisten lisäksi lehtien tulisi pitää sisällään hyviä esimerkkejä ja käytänteitä sekä koti- että ulkomailta. Lisäksi lehtiemme juttujen tulisi käsitellä ekologista puutarhanhoitoa, permakulttuuria, ilmastonmuutosta, vesien suojelua jne. Ajankohtaiset kotisivut, hyvä facebook-sivu ja muu sosiaalisen median käyttö vievät eteenpäin ehdotuksiamme sekä sisäisesti että ulkoisesti.

Hyvä verkostoituminen muiden alan toimijoiden kanssa ja merkittävän 10

Siirtolapuutarha 5/2018

Myös ulkoisesti, uudessa toimintaympäristössä, meidän on tuotava itsemme ja toimintamme esille uudella tavalla.

Nykyisin uudet kaupunkiviljelyn muodot saavat paljon huomiota sekä kansalaisilta että poliitikolta. Samalla perinteinen siirtolapuutarhatoiminta joka on olennainen osa kaupunkiviljelyä – jää valitettavan usein sivuosaan.

Monen vuoden kokemustamme ja aktiivista osallistumistamme sekä sosiaaliseen toimintaan että ympäristöstä huolehtimiseen ei riittävästi tunneta.

Jäämme liian helposti jalkoihin.

Jotta voimme kääntää tämän suuntauksen, meidän on oltava enemmän esillä.

On lisättävä kansalaisten, muiden järjestöjen ja viranomaisten ymmärrystä siitä, mitä olemme ja mitä kannatamme, niin tänään kuin huomennakin.

Meidän tulisi nostaa esille se, mitä etuja ja mitä hyötyjä meistä on yhteiskunnalle, sekä miten paljon meillä on osaamista ja kokemusta. Tarvitsemme näkemyksen, jonka avulla voimme tehdä liikkeestämme nykyistä tehokkaamman ja joka tarvittaessa edistää ja suojelee liikettämme. Tarvitaan aitoa pioneerihenkeä.

Jäsenten on ymmärrettävä, mitä lii­ toissa teemme; heidät on otettava mukaan toimintaan. Yhteisen näkemyksen ja yhteisen tavoitteen tulisi yhdistää jäsenet ja motivoida heitä kantamaan omalta osaltaan vastuuta kehityksestä ja huomioimaan yhteiset huolenaiheemme.

Tarvitsemme edistystä: meidän on oltava innovatiivisia ja löydettävä rat­kaisuja uusiin haasteisiin.

Meidän on huomoitava se, että työs­ sä­käyvien aika on kortilla ja että puu­ tarhanhoidon osaamista tulee jatkuvasti kehittää. Meidän tulee verkostoitua ja tehdä yhteistyötä viranomaisten kanssa, jotta löydämme siirtolapuutarhatoiminnalle sellaisen kehityssuunnan, jonka kaikki voivat hyväksyä.

Näissä pohdinnoissa ja toimissa mei­­dän on syytä pitää mielessä Bill Bradleyn toteamus: “Kunnianhimo on tie menestykseen, pitkäjänteisyys on siinä välttämätön väline”.

Toivotan vuodelle 2019 hyvää vointia sekä rohkeutta, kunnianhimoa, pioneerihenkeä, optimismia ja sitkeyttä, jotta voimme lujittaa ja kehittää liikettämme.

Kansainvälisessä kokouksessa pohdittiin tulevaisuuden haasteita ja uhkia Elokuun loppupuolella yhdentoista Kansainvälisen Siirtolapuutarhaliiton jäsenmaan edustajat kokoontuivat Study Session -kokoukseen Kortrijkissa Belgiassa. Kokouksessa kokeiltiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa uutta työskentelytapaa: kokonaisuus rakentui työpajasta ja eri maiden välisistä pikatreffeistä.

Suomea kokouksessa edustivat liiton puheenjohtaja Pertti Laitila ja liittosihteeri Tina Wessman.

Työpajassa professori Hans Leinfelder (KU Leuven) piti alustuksen aiheesta ’Siirtolapuutarhat ja kaupunkisuunnittelu’. Leinfelder kertoi ensin yleisesti Belgian kaupunkisuunnittelusta ja sen historiasta. Näin kuulijat saivat käsityksen siitä, miksi siirtolapuutarhojen asema maan kaupunkisuunnittelussa on tällä hetkellä erittäin huolestuttava.

Alustuksessa Leinfelder nosti esille myös tulevaisuuden haasteita ja uhkia, sekä esitti erittäin mielenkiintoisen talouslaskelman. Laskelma osoitti, että siirtolapuutarhatoiminnassa mm. ruoan tuottamisen, terveysvaikutusten, henkisen hyvinvoinnin lisääntymisen ja pienen hiilijalanjäljen an­siosta toiminta on taloudellisesti kannattavaa.

Siirtolapuutarhojen merkitys esiin Teksti: Malou Weirich, pääsihteeri Office International du Coin de Terre et des Jardins Familiaux (Kansainvälinen Siirtolapuutarhaliitto) Käännös ja yhteenveto: Tina Wessman

Alustuksen jälkeisessä keskustelussa todettiin, että siirtolapuutarhat eivät riittävän hyvin osaa nostaa esille oman toimintansa yhteiskunnallisia hyötyjä ja merkitystään vihreän infrastruk-

tuurin rakentamisessa. Vaatimattomuus muka kaunistaa. Konkreettisena toi­m enpiteenä päätetiin käynnistää hanke, jossa kerätään yhteiseen eurooppalaiseen tietopankkiin monipuolista tutkimustietoa sellaisista aiheista, joita liittojen ja yksittäisten siirtolapuutarhojen on syytä nostaa esille, kun keskustellaan siirtolapuutarhatoiminnan merkityksestä.

Muista keskusteluissa esiin nousseista aiheista voit lukea Kansainvälisen Siirtolapuutarhaliiton pääsihteerin Malou Weirichin tervehdyksestä viereisellä sivulla.

Pikatreffeillä 2-3 maan edustajat kes­­ kustelivat arkipäiväisemmistä aiheista ja haasteista – mm. jäsenmaksujen suuruuksista ja tarjotuista jäsenpalveluista, keinoista valvoa sääntöjen noudattamista sekä eri maissa toteutetuista kyselyistä. Suomen Siir­tolapuutarhaliiton ’Kestävää kesänviettoa kaupungissa’ -hankkeen yhdistys- ja viljelijäkyselyt herättivät paljon kiinnostusta. Niistä pääsemme kertomaan lisää Kansainvälisen liiton yleiskokouksessa ensi maaliskuussa.

Teksti: Tina Wessman Kuva: Pixabay Siirtolapuutarha 5/2018

11

”myrkyt on alueella kielletty”

Gentbruggessa maa-alue käytetään tehokkaasti hyväksi erilaisten kasvien viljelyyn.

”yhteinen oluttupa”

”kolme tarkastusta kaudessa”

Enamen siirtolapuutarha sijaitsee arkeologisella alueella, jolla on ollut viljelystä jo 1000-luvulla. Viljelysten hoitamisen lomassa syödään välillä eväitä ja rentoudutaan yhdessä.

saa vain sen kokoisen palstan, jota pystyy hoitamaan. Tämä selvitetään kysymällä palstaa haluavalta, miten paljon aikaa hän voi käyttää palstan hoitamiseen.

Vierailulla belgialaisissa siirtolapuutarhoissa:

Enamessa ja Gentbruggessa on tarkat säännöt Belgian Siirtolapuutarhaliitto on perustettu jo vuonna 1869.

Liitto edustaa noin 25 000 siirtolapuutarhaviljelijää noin 200 paikallisessa yhdistyksessä. Belgiassa palstojen koko on keskimäärin 250 neliömetriä eikä niillä ole mökkejä, mutta monella palstalla on työkaluvaja.

Study Session -kokouksen osallistujat pääsivät tutustumaan kahteen hyvin erilaiseen belgialaiseen siirtolapuutarhaan.

12

ENAME

josta on enää jäljellä hieman raunioiden rippeitä. Luostarin alueella on ollut viljelystä sekä jopa kasvihuone jo 1000-luvulla ja siirtolapuutarha on perustettu paikalle, jolla luostarin puutarha tiettävästi sijaitsi.

Viime vuonna perustettu siirtolapuutarha sijaitsee arkeologisella alueella - paikalla on aikoinaan ollut luostari,

Palstoja alueella on 24 ja niillä ei ole rakennelmia. Palstojen koot vaihtelevat, ja periaatteena on, että jokainen

Siirtolapuutarha 5/2018

Enamen paikalla on aikoinaan ollut luostari, josta on enää jäljellä hieman raunioiden rippeitä.

Kaikki teolliset myrkyt ja lannoitteet ovat alueella ehdottomasti kiellettyjä. Kaiken, mitä alueella käytetään, pitää noudattaa luostarin perinteitä.

Puita alueelle ei saa istuttaa, koska arkeologisella alueella ei saa kaivaa.

Viljelijöillä on alueella yhteiset aumakompostit ja marjatarha. Kahtena päivänä kuukaudessa kaikki tekevät yhdessä töitä koko alueen hyväksi.

GENTBRUGGE

Gentbruggen siirtolapuutarhan hyvin hoidetut viljelykset.

Enamen viljelijöillä on alueella yhteiset aumakompostit ja marjatarha.

Vuonna 1993 perustetussa siirtolapuutarhassa on 164 palstaa. Vanhemmat palstat ovat kooltaan 200 neliömetriä, uudemmat 100 neliömetriä. Palstoilla on työkaluvajat, joiden toimittamisesta yhdistys on tehnyt kattosopimuksen, joten vajan uusiminen on viljelijälle edullista. Palstalle saa myös pystyttää kasvihuoneen, jos se on huoliteltu.

Alueella tehdään palstatarkastuksia kolme kertaa kaudessa, joka kestää maaliskuusta syys - lokakuun sadonkorjuuseen asti. Jokainen palsta saa tarkastuksessa arvosanan A-C, riippuen siitä missä kunnossa palsta on. Jos palsta on hoitamatta, viljelijä saa varoituksen ja joutuu puhutteluun.

Kolmesta peräkkäisestä varoituksesta palstan vuokrasopimus irtisanotaan.

Yhdistyksen jäsenistä noin 30 % on ulkomaalaistaustaisia – valtaosa on Turkista. Yhdistyksessä arvostetaan monikulttuurisuutta, ja sen suurimpana etuna pidetään sitä, että muualta tulleilta voi oppia itselle ennestään tuntemattomista kasveista ja niiden käytöstä – ja reseptejäkin voi vaihtaa.

Valitettavasti alueella on ollut paljon ilkivaltaa, ja siksi se nykyisin suljetaan yöksi. Siirtolapuutarhureilla on paljon yhteistä toimintaa, ja vapaamuotoiseen yhdessäoloon alueella on yhteinen oluttupa.

Teksti: Tina Wessman Kuvat: Pertti Laitila Siirtolapuutarha 5/2018

13

Mansikkapaikka

Mansikkapaikka

Kirjavinkki:

Runokirja puutarhan elämästä

Aineeton lahja ilahduttaa

Kirjoittaja, psykiatri ja pianisti Minna Sadeniemen esikoisrunokokoelma on syntynyt intohimoisesta suhteesta puutarhanhoitoon ja kirjoittamiseen. Vuosien valosta keitän mehua –teoksessa puutarhassa avautuu uusi maailma. Sadeniemi kuvailee kasveja ja luontoa herkän kauniisti. Teoksesta voi ammentaa syvää luontoyhteyttä ja elämänviisautta. ”Missä on kirkas valo, siellä sinä olet, missä metsätähti vilkuttaa sammalpediltä, missä rakkaus asuu sanojen välissä.”

Kustantaja: Sanasato 2018, Adlibris.com hinta 19,10 euroa

Paras lahja voi joskus olla aineeton. Siirtolapuutarhurit toivovat minikyselyn perusteella lahjaksi esimerkiksi ruohonleikkuuta tulevana kesänä, pensasaidan hoitoa, joka pitäisi sisällään leikkaamisen kerran kesän aikana ja edustan kitkemisen kaksi kertaa, omenapuiden leikkausapua varsinkin silloin, kun puu on niin korkea, että sitä on vaikea leikata sekä kasteluapua silloin, kun itse on viikonlopun pois palstalta. Lahjojen lahja olisi rikkaruohojen kitkeminen palstalta koko kesän, sillä rikkaruohoja riittää.

JVV

JVV

Opi tunnistamaan kasveja verkkokurssilla

Luontoportti-sivustolla on tarjolla erilaisia verkkokursseja lajien tunnistamisesta ja villiyrttien turvallisesta hyödyntämisestä.

Kurssit sisältävät: -Esittelyvideoita lajeista -Kattavat lajikuvaukset tekstinä -Kymmenittäin upeita, tunnistamisen kannalta informativiisia kuvia -Keräys-, säilytys- ja käyttöohjeita -Reseptejä -Kertauskysymyksiä -Loppukokeen, jolla tarkistat kurssilla oppimasi asiat Kurssin hinta on 19,90 Aloitusopas luonnon käyttökasveihin -kurssi on ilmainen.

Kurssit ja paljon muuta kiinnostavaa asiaa luonnosta ja luonnonsuojelusta: www.luontoportti.com

Ympäristöuutisia

Fleecekangas on viime vuoden turhake

Siemenet heräävät kylmäkäsittelyssä Suomen Luonto -aikakauslehti on valinnut vuoden 2017 turhakkeeksi fleecekankaan. Tämän vuoden turhakkeen valinta on meneillään. Toimitus valitsi turhakkeen lehden lukijoiden lähettämien yli 400 ehdokkaan joukosta. Valinnalla toimitus haluaa kiinnittää huomiota polyesterikankaista irtoavaan mikromuoviin. Suomen ympäristökeskuksen tekemissä pesututkimuksissa fleecetakista irtosi yhdellä pesukerralla jopa 200 000 alle viiden millimetrin mikromuovipalaa. ”Vielä enemmän hiukkasia irtoaa softshell-kankaasta ja teknisistä urheiluasuista, joten fleece ei edes ole pahin polyesterikangas mikromuoveista puhuttaessa”, sanoo ryhmäpäällikkö Markus Sillanpää Suomen ympäristökeskuksesta.

Tekokuituja on valmistettu ja käytetty noin 50 vuotta, sinä aikana niitä on myös paljon kehitetty helpon muokattavuuden ansiosta. Vasta hiljattain on alettu tutkia tekokuitujen ympäristöhaittoja, kuten mikromuovien irtoamista. Vuositasolla polyesterivaatteiden pesussa irtoaa Suomessa 154 000 kiloa mikromuovia. Se tarkoittaa noin 100 biljoonaa kuitua, joista suurin osa saadaan puhdistettua jätevedenpuhdistamoilla niin, etteivät ne päädy vesistöihin.

Vesistöihin muovista päätyy vain noin prosentti, mutta sekin tarkoittaa biljoonaa mikromuovihiukkasta, joiden ympäristövaikutuksia ei tarkoin tunneta. Valtaosa puhdistamoille jäävästä mikromuovista kulkeutuu puhdistamolietteen mukana pelloille tai viherrakennuskohteisiin. Sen määrästä ei vielä ole kattavia tutkimustuloksia.

Lähde: suomenluonto.fi 14

Siirtolapuutarha 5/2018

Pölytyspalvelua voi ostaa mehiläistarhaajalta

Monien perennalajien siemenet tarvitsevat kylmäkäsittelyä, jotta ne itävät: Käytä käsittelyssä hienoa hiekkaa, hienojakoista turvetta tai turvehiekkaseosta. Kostuta aines. Lisää siemenet ja yksi desilitra ainesta vedenpitävään muovipussiin. Sulje pussi, mutta jätä pieni ilmarako. Kirjoita pussiin päivämäärä ja kasvilaji. Anna pussin olla +20 asteen lämmössä 5–6 päivää, jotta siemenet imevät kosteutta. Laita pussi jääkaappiin +1–3 asteeseen 5–8 viikoksi, jos ei ohjeissa tai siemenpussissa toisin mainita.

Tarkkaile ja sekoita siemenpussin sisältöä vähintään kerran viikossa. Jos siemenet alkavat itää kylmäjakson aikana, lopeta käsittely ja kylvä ne varovasti. Kylmäjakson jälkeen siemenet kylvetään ohjeen mukaan turvehiekkaseokseen esimerkiksi ruukkuun tai suoraan maahan.

Siementen kylmäkäsittely onnistuu kevätpuolella myös ulkona.

Pidä kylvöstä ensin vajaa viikko huoneenlämmössä. Ihanteellinen ulkolämpötila on -4–+4 astetta. Tarvittava aika on lajista riippuen 4–8 viikkoa.

Puutarhuri voi myös matkia luonnon järjestystä kylvämällä siemenet syksyllä ulos kylvöpenkkiin tai ruukkuihin. Siemenet itävät yleensä seuraavan kesän alussa.

Lähde www.hyotykasviyhdistys.fi: www.maatiainen .fi

Osallistu pihabongauspäivään tammikuussa!

BirdLifen Pihabongaus on Suomen suurin lintutapahtuma. Kaikille luonnosta kiinnostuneille tarkoitetussa tapahtumassa tarkkaillaan tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla paikalla. Pihabongaus järjestetään tammikuun viimeisenä viikonloppuna 26.–27.1.2019.

Pihabongauksen tavoitteena on innostaa tarkkailemaan talvisia lintulaudan ja kotipihan lintuja sekä kiinnostumaan lähiluonnosta. Osallistuakseen Pihabongaukseen ei tarvitse olla lintuharrastaja, eikä Pihabongaus ole kilpailu, joten havaittujen lintujen määrä ei ole olennaista. Tärkeintä on osallistuminen ja havaintojen ilmoittaminen, vaikka havaintona olisi yksi lintu.

Pihabongauksen tuloksista saadaan arvokasta tietoa maamme talvisen linnuston muutoksista.

Osallistumisohjeet: Tarkkaile tunnin ajan lintuja omalla kotipihalla tai muussa sopivassa paikassa tammikuun viimeisenä viikonloppuna joko lauantaina tai sunnuntaina.

Tunnista tunnin aikana havaitsemasi lintulajit.

Laske montako yksilöä kutakin lajia on enimmillään näkyvissä samaan aikaan (näin vältät laskemasta samoja yksilöitä moneen kertaan).

Ilmoita havaintosi yhdeltä paikalta vain kerran (ei siis lauantaina ja sunnuntaina) Birdlifen internetsivulle avattavalla verkkolomakkeella.

Havainnot voi ilmoittaa myös postikortilla: BirdLife Suomi, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki. Postikortissa on lintuhavaintojen lisäksi oltava havainnoijan nimi, osoite ja havaintopaikan osoite, havainnointiajankohta (päivä ja kellonaika) ja havainnoijien määrä.

Onnistunut pölytys on tärkeää monien viljelykasvien, marjojen ja hedelmien runsaalle ja tasalaatuiselle sadolle. Esimerkiksi mansikka, pensasmustikka, herukat, rypsi, tattari ja omena hyötyvät, jos läheltä löytyy mehiläispesiä.

Pölytys myös parantaa lopputuotteen säilyvyyttä: mitä paremmin kukka pölyttyy, sitä kiinteämpi hedelmä on. Rypsisato voi nousta neljänneksellä ja omenan sato jopa lähes puolella, jos käytetään mehiläispölytystä. Myös mustikan ja puolukan sato lisääntyy, jos läheisyydessä on mehiläispesiä.

Pölytys on rahallisestikin arvokasta Mehiläislajien on arvioitu pölyttävän 75–85 prosenttia maailman kasvilajeista. Pölytyksen arvo onkin rahallisesti mitattuna moninkertainen verrattuna hunajan arvoon.

Rahallisesti Suomessa pölytyksen arvo on 60 miljoonaa euroa vuodessa, eli jopa 11,5-kertainen vuotuiseen hunajasatoomme verrattuna.

Mehiläispesä vuokralle 60 – 150 eurolla Kun pölytyksen arvo on ymmärretty, myös mehiläistarhaajien tarjoamien pölytyspalveluiden kysyntä on kasvanut. Pölytyspalvelussa tarhaaja vastaa pesien kuljetuksesta, hoidosta ja kunnosta. Viljelijä tai miksei myös kotipuutarhuri maksaa korvauksen, joka kattaa pesien kuljetuskustannukset sekä tarhaajan käyttämän työajan. Pesien hunajasato kuuluu mehiläishoitajalle. Hän vastaa myös muista mahdollisista mehiläishoitoon kuuluvista asioista. Yhden mehiläispesän vuokraus maksaa noin 60–150 euroa kasvukaudessa. Hinta vaihtelee esimerkiksi sijainnin ja pölytettävän kasvin mukaan.

Palvelua tilattaessa kannattaa huomioida esimerkiksi tietyt rajoitukset kasvinsuojeluaineiden käytössä.

Pieni opas siirtolapuutarhureille löytyy osoitteesta: https://www.siirtolapuutarhaliitto.fi/kaytannon-tietoa/viljelijan-tietopankki/ oppaita-ja-ohjeita/ Lisätietoja: www.kaupunkitarhaus.com www.mehilaishoitajat.fi

Siirtolapuutarha 5/2018

15

sisään hoikka mies imuletkun kanssa, Pertti kertoo.

- Aikaa kului noin kaksi tuntia, kunnes kaikki kostunut materiaali oli imetty pois. Homma hoitui siististi ja EkoExpert Oy:n hinta oli halvempi kuin isompien yritysten, joilta pyysimme tarjouksen. Työ maksoi 1000 euroa ja jäte vietiin jäteasemalle.

Simo Kiviranta Eko-Expertiltä kertoo, että hinta on edullisempi, jos puhdistettavia kohteita on useita samalla alueella.

Kuva: Pertti Sinisalo

Merja Ruuth-Sinisalon ja Pertti Sinisalon mökin vintillä kutterinpurut, ampiaisenpesät ja vuosikymmenien aikana vintille kertyneet mönjät imettiin viime kesänä imuautoon, koska mökin välikattoa haluttiin korottaa. Sen jälkeen alkoi mökin täysremontti.

Mökkiremppa alkoi vintin tyhjentämisellä Merja ja Pertti ostivat mökin Oulunkylän siirtolapuutarhasta pari vuotta sitten.

- Halusimme paneutua huolella sopivien remonttikumppaneiden etsimiseen, he kertovat.

-Soittelimme monta viikkoa ennen kuin sopivat tekijät löytyivät, koska hintahaitari oli laaja ja yritysten toimintatavat olivat erilaisia. Vaivannäkö 16

Siirtolapuutarha 5/2018

kannatti, koska olemme hyvin tyytyväisiä lopputulokseen.

- Teimme itse mökillä avustavia hommia ja siivosimme – erityisosaamista vaativan työn jätimme ammattilaisille.

Vintti tyhjäksi nopeasti Mökin vintillä oli eristeenä 60-70 vuotta vanhaa puukutteria, jonka

seassa oli kymmeniä kuivuneita ampiaisenpesiä, mönjää ja erilaisia tavaroita – suurin niistä oli ikivanha patja.

-Raivasimme mökin päädyssä olevan pienen luukun kautta tavaroita pois vintiltä mutta varsinaisen puhdistuksen teki imuauto, Pertti Sinisalo kertoo.

Auto pysäköi siirtolapuutarhan päätielle ja sieltä vedettiin letkua noin 40 metrin matka Malvapolulle.

-Vintille kiipesi pienestä luukusta

Vintin puhdistuksen jälkeen vinttitilaa madallettiin, jotta katto mökin sisällä olisi korkeammalla. Uusi katto rakennettiin noin 40 senttimetriä korkeammalle kuin aikaisempi. Vintistä tuli 40 senttiä matalampi.

-Varmistin rakennusalan asiantuntijalta, voiko kattotuoleja korottaa vai kärsiikö mökin rakenne. Saimme luvan muutokseen. Madallettuun vinttitilaan laitettiin 70 mm:n villaeristys.

Terveiset puukapulassa Vanhan mökin lattiakin päätettiin uusia.

-Kun avasimme lattian, näkyi selvästi, että 1940-luvulla oli pulaa rakennustarvikkeista. Vanhan lattian alta löytyi mm. ovi ja muovimattokerros. Uuden lankkulattian asensi ammattilainen.

Vanha sisäseinä päätettiin myös pur­ kaa jotta päästäisiin tarkistamaan kantavien rakenteiden kunto. Uuden seinäpaneelin alle laitettiin 70 mm:n eristevilla. Yllätyksenä alkuperäisestä seinärakenteesta löytyi parikymmensenttinen puukapula vuodelta 1949.

Kapulaan oli kirjoitettu alkuperäisten rakentajien nimet ja tunnelmat terveisinä tuleville polville.

Uudet ikkunat Mökin ikkunat puitteineen olivat alkuperäiset ja melko huonossa kunnossa.

Tuttu rakentaja suositteli viime kesänä vedessä lilluneelle palstalle 150 litran vetoisia saaveja mökin nurkkiin, jotta vesi saadaan saaviin asennetun vesiletkun avulla johdettua pois mökin perustuksien läheltä.

-Yksi kesä ei olisi millään riittänyt, jos olisimme itse alkaneet hioa ja maalata ikkunanpokia, Pertti sanoo.

-Päätimme antaa vanhat ikkunat pois ja etsimme tilalle uusia niin kauan, että tilanne alkoi jo tuntua toivottomalta.

Halusimme, että uudet ikkunat sopivat vanhan mökin tyyliin mutta käsin tehtyjen uusien ikkunoiden hinnat olivat pilvissä.

Vanhoissa oli yksi lasi kussakin ja kaikista ikkunoista vain kaksi oli avattavaa.

-Viikkojen etsimisen jälkeen löytyivät Iccuna Oy:n ikkunat, joiden hinta oli puolet vähemmän kuin puusepän tekemien ikkunoiden hinta. Ne toimitettiin ja asennettiin meille nopeasti vaikka oli alkukesän sesonkiaika.

- Uudet kehykset ovat huoltovapaat ja yhdeksästä ikkunasta viisi on avattavaa. Jokaisessa on kolmikerroslasi, sälekaihtimet ja kippimekanismi, eli ne avautuvat sekä sivu- että pystysuuntaan. Avattaviin ikkunoihin sai myös tilattua integroitavan hyttysverkkoelementin, Pertti kertoo tyytyväisenä.

-Uudet ikkunat sopivat mökkimme tyyliin, mikä oli myös tärkeä valintakriteerimme. Kaikki yhdeksän ikkunaa maksoivat noin 3000,- paikalle toimitettuna.

Hormi uusiksi Ensi kesänä ovat vuorossa mökin ulkolaudoituksen maalaaminen, kattohuovan uusiminen ja uuden savuhormin rakentaminen vanhan puretun muurin tilalle.

Mökin kaikki ikkunat uusittiin.

”Armon vuonna 1949.

Poikamiehen poksia rakentamassa sateisen sunnuntain ajanvietoksi.

Olkoon onni orren alla, viihtyisyys pienessä majassa!

Kerttu ja pikku Johannes Jokinen Matti Jokinen” Mökistä löytyi viesti vuodelta 1949.

-Mökissä oli vanha kamiina ja muuri, jossa näkyi halkeamia ja varsinainen hormi oli palanut puhki, mikä aiheutti tulipaloriskin, Pertti kertoo.

-Uusi hormi rakennetaan huoneen toiselle puolelle.

Oulunkylän siirtolapuutarhayhdistyksen sääntöjen mukaan kesäkuukausina pitäisi välttää melua aiheuttavaa rakentamista.

-Silti jotkut rakentavat, koska he ha­ luavat pitää mökkinsä hyvässä kunnossa eikä aikaa ole muulloin, Pertti kertoo.

-Monien lapsiperheiden elämä on kesäkauden ulkopuolella töiden, koulun ja harrastusten täyttämää, siksi sääntö tuntuu nykyään vähän vanhanaikaiselta, Merja ja Pertti miettivät.

-Naapurit täytyy tietysti ottaa aina huomioon. Olemme itse etukäteen kertoneet naapureille, mitä on tulossa ja kuinka kauan se kestää. Meillä on mahtavat naapurit!

Teksti ja kuvat: Jaana Veikkola-Virtanen Siirtolapuutarha 5/2018

17

Yhdistys on joukko ihmisiä, joilla on halu tehdä jotain yhdessä tai toimia jonkun asian puolesta yhdessä.

Innosta, kannusta ja motivoi yhteiseen toimintaan

Miten yhdistys toimii

Tärkeimmät päätökset tehdään yhdistyksen kokouksissa

Jäsenten tulisi sitoutua yhdistystoimintaan. Miten uusia ihmisiä voidaan innostaa ja motivoida yhteiseen toimintaan? Yhtä oikeaa tapaa innostamiseen ei ole, mutta nämä periaatteet voivat auttaa: • Yhdistyksellä on selkeät, yhteisesti jaetut tavoitteet: kaikki tietävät miksi toimitaan yhdessä.

• Ihmisiä kutsutaan mukaan toimintaan ja heille annetaan tilaa osallistua.

• Yhdistys järjestää ihmisiä kiinnostavaa toimintaa ja yhdistyksessä annetaan ihmisille mielekkäitä tehtäviä.

• Jäsenille annetaan palautetta ja heitä arvostetaan.

• Onnistumisia juhlistetaan yhdessä.

Siirtolapuutarhamökin ostaminen poikkeaa muusta mökkikaupasta. Ostajasta tulee samalla siirtolapuutarhayhdistyksen jäsen, joka voi vaikuttaa asioihin osallistumalla kokouksiin, joissa päätökset tehdään.

Tunnetko yhdistyksen jäsenyydestä aiheutuvat oikeudet ja vastuut? Tiedätkö, miten yhdistyksissä asioista tehdään päätöksiä ja kuinka voit vaikuttaa? Päätöksen tekeminen ei tapahdu kujilla eikä puheenjohtajalle soittelemalla tai nimettömiä lappuja hallitukselle toimittamalla. Tärkeimmät päätökset tehdään yhdistyksen kokouksissa, jotka ovat avoimia kaikille jäsenille. Esimerkiksi allekirjoitetut nimilistat jonkin asian puolesta tai vastaan, eivät voi muuttaa yhdistyksen kokouksen tekemiä päätöksiä.

Kokouksiin osallistuminen on tärkein paikka vaikuttaa.

18

Siirtolapuutarha 5/2018

Laki, säännöt ja terve järki

nöt ovat perusta, jolle yhdistyksen toiminta rakentuu.

joka on kutsuttu koolle yhdistyksen sääntöjen määräämällä tavalla.

Yhdistystoimintaan kuuluu pelisääntöjä, jotka on tiedettävä. Yhdistyslaki määrittää yhdistystoiminnan yleiset säännöt ja periaatteet. Se ei määrää, mitä yhdistyksen pitää tehdä, mutta se määrää, miten yhdistyksen pitää toimia, jotta yhdistyksen jäsenten demokraattiset oikeudet toteutuvat.

Yhdistyksen jäsenen on hyvä tuntea yhdistyslakia ja oman yhdistyksensä sääntöjä ainakin sen verran, että tietää omat oikeutensa ja velvollisuutensa.

Siirtolapuutarhayhdistyksen sään-

Yhdistystoiminta on kuitenkin niin monimuotoista, ettei laista ja säännöistä löydy aina valmista ratkaisua kaikkiin ongelmiin. Siksi terveen järjen käyttö on sallittua ja toivottavaa, kunhan muistetaan noudattaa jäsenten tasavertaisuuden periaatteita. Yhdistyksessä valta on jäsenillä. Tärkeimmät päätökset tehdään yhdistyksen kokouksissa. Yhdistyksen kokouksella tarkoitetaan: sääntöjen määräämää kevät-, syys- ja vuosikokousta sekä muuta jäsenten yhteistä kokousta,

Toimintasuunnitelma ja talousarvio ohjaavat Yhdistykselle valitaan hallitus yhdistyksen kokouksessa, johon kutsutaan kaikki yhdistyksen jäsenet. Hallituksen tehtävä on hoitaa asioita lain, yhdistyksen sääntöjen ja yhdistyksen päätösten mukaan. Vuosi on useimmiten yhdistyksen luonnollinen suunnittelun aikajänne. Tilikausi on vuoden mittainen. Vuosittain pidettävässä sääntömääräisessä kokouksessa pitää

aina käsitellä ja hyväksyä seuraavan vuoden toimintasuunnitelma ja sen pohjalta laadittu talousarvio. Yhdistys tekee joka vuosi tulevalle vuodelle kirjallisen toimintasuunnitelman ja talousarvion. Ne hyväksytään yhdistyksen sääntömääräisessä kokouksessa.

Toimintasuunnitelma ja talousarvio ovat vuositasolla yhdistyksen toiminnan keskeisimmät ohjausvälineet.

Jäsenten oikeudet ja velvollisuudet Jäsenellä on aina oikeus osallistua päätöksentekoon yhdistyksen kokouksessa. Jäsenellä on oikeus olla myös eri mieltä päätöksestä ja hänellä on oikeus tulla valituksi yhdistyksen eri elimiin, esimerkiksi hallitukseen.

Jäsenellä on oikeus tehdä aloitteita ja saada asia käsittelyyn yhdistyksen kokouksessa säännöissä kerrotulla tavalla. Jäsenellä on oikeus päätösten toteutumisen ja tulosten arviointiin, sekä oikeus tutustua yhdistyksen asiakirjoihin mm. jäsenluettelo ja tilinpäätös. Jäsenen velvollisuuksina on mm. maksaa jäsenmaksua, velvollisuus noudattaa yhdistyksen sääntöjä ja päätöksiä sekä velvollisuus tehdä ne tehtävät, jotka jäsen on ottanut vastaan. Jäsenellä on velvollisuus olla lojaali yhdistystä kohtaan ja toimia yhdistyksen päämäärien hyväksi.

Tärkeää on, että jokainen jäsen haluaa vaikuttaa myönteisesti toimintaan ja ilmapiiriin. Sen voi tehdä mm. huumorilla, ystävällisellä suhtautumisella ja arvostavalla asenteella. Jokainen kokouksiin osallistuja voi kantaa omalta osaltaan vastuuta kokouksen päätöksenteon onnistumisesta tutustumalla kokousasioihin etukäteen. Lisäksi kokouksessa kannattaa osallistua aktiivisesti keskusteluun, kertoa omat mielipiteensä asioista ja kuunnella kiinnostuneena muiden kantoja. Jos et ole osallistunut kokoukseen, on tehtyjä päätöksiä turha arvostella.

Vaikuttamisen paikka meni jo.

Hallitus toimeenpanee yhdistyksen kokouksen päättämiä asioita Joskus kujilla kuulee arvostelua, että ”hallitus päätti noin ja näin” tai ”hallitus ei tee tuollekaan asialle mitään”.

Kuten edellä on kerrottu, hallitus ei päätä tärkeistä asioista – yhdistyksen kokous ja siis jäsenet päättävät. Hallitus toimeenpanee päätöksiä.

Yhdistyksissä tehtävillä on ikävä tai­p umus kasautua hallitukselle ja hallituksessa taas niillä on taipumus kasautua muutamalle ihmiselle.

Hyvä hallitus tekee töitä yhdessä ja yhteisvastuullisesti. Työ sujuu sitä paremmin, mitä useampi hallituksen jäsen osallistuu asioiden valmisteluun ja tehtävien suorittamiseen.

Periaatteessa puheenjohtajalla ei ole sen enempää valtaa kuin muillakaan hallituksen jäsenillä. Virallisesti hänellä on kolme tehtävää: 1. kutsua hallituksen kokoukset koolle 2. johtaa puhetta hallituksen kokouksissa sekä 3. allekirjoittaa yhdistyksen asiakirjat.

Käytännössä puheenjohtaja on kuitenkin yhdistyksen tärkein toimihenkilö.

Hänen tehtävänsä on huolehtia kokonaisuudesta, eli siitä, että yhdistys toimii niin kuin sen yhdistyksen kokousten päätösten mukaan halutaan toimivan.

Ideat, ajatukset, siirtolapuutarha-aate ja se toiminta sekä ihmiset. Näistä muodostuu hyvä siirtolapuutarhayhdistys. Yhdistys on joukko ihmisiä, joilla on halu tehdä jotain yhdessä tai toimia jonkun asian puolesta yhdessä.

Miten sinä vaikutat yhteisössäsi ja rakennat osaltasi siirtolapuutarhayhdistystä, jossa on hyvä olla mukana?

Teksti: Pirkko Kilpeläinen Piirros: PB Lähde: Yhdistystoiminnan avaimet, Pirjo Rosengren ja Anneliina Törrönen, Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry 2008 Siirtolapuutarha 5/2018

19

”Mökki hankittiin kerrostalokaksion jatkeeksi”

Hilla ja Ukko ovat paljasjalkaisia litukkalaisia.

Naapurin Juuli, edessä vasemmalla, tulee usein kylään naapuripalstalta.

Lapset keksivät ajanvietettä itse:

Palsta on olohuoneen jatke Litukan Siirtolapuutarhayhdistyksessä on käynnissä sukupolvenvaihdos.

Lapsiperheitä on vielä vähän, mutta heidän määränsä kasvaa tasaisesti. Lapsille kaunis ja rehevä ympäristö antaa runsaasti virikkeitä.

20

Siirtolapuutarha 5/2018

Riina Salmisen ja Marko Blomqvistin perheen kesänvietto Litukan siirtolapuutarhassa alkaa heti kun ruoho vihertää. Palstalle pyöräillään yhdessä lasten ja perheen kissojen kanssa. Riinalla ja Markolla on kaksi lasta, neljävuotias Hilla ja kaksivuotias Ukko.

Viime kesänä olimme kaupunkiresidenssissämme 700 metrin päässä vain kolme yötä, Marko kertoo.

-Nyt ovat lapset etusijalla. Illanvietot ystävien kanssa palstalla ovat vaihtuneet lasten kanssa puuhailuksi.

keeksi.

– Kaupunkipuistot eivät enää kiinnostaneet, kaipasimme aitoa tekemistä.

Innokkaat pikkuviljelijät tuovat voi­ kukkia ja kyselevät, saako niitä syödä. Raparperin varsia on päästy jo

Luonto tutuksi He hankkivat mökkinsä kahdeksan ruohonjuuritasolla vuotta sitten kerrostalokaksion jat-

maistelemaan ja pieniä kastematoja ihmettelemään. Hilla ja Ukko ovat kyl­väneet retiisinsiemenet heti, kun maa on vähän lämmennyt.

grillimakkara. Oman maan marjat ja vihannekset maistuvat, ja täytyyhän naapureiden puskatkin tarkistaa – naapureiden luvalla.

Lapsi samaistuu herkästi luontoon ja kokee olevansa osa sitä. Aikuisen tehtävä on ruokkia lapsen luontosuhdetta, luoda puitteet sille.

– Parasta lapsille luonnossa on usein se, että he saavat puuhailla omatoimisesti ja keksiä itse leikkejään, Riina sanoo.

Rauhanniemen uimaranta sijaitsee parin kilomerin päässä. Sinne tehdään retki muutaman kerran kesässä, mutta sadetuslaite riittää vielä toistaiseksi lasten virkistykseksi.

Riina on vielä hoitovapaalla, joten hänellä on aikaa paneutua lasten puuhiin. Hän on sairaanhoitaja, mutta on kouluttautunut myös puusepäksi.

Riinan käsiala näkyykin kaikkialla mökin sisustuksessa. Vajassa odottavat lasitusta vailla olevat ikkunanpokat. Marko toimii luokanopettajana Hyhkyn alakoulussa, joka on osa Kaarilan koulua.

Omat marjat maistuvat Aamupalan jälkeen lapset pääsevät kirmaamaan ulos eivätkä ehdi pitkästyä. Lapset eivät kaipaa Pikku Kakkosta eivätkä muitakaan lastenohjelmia. Tekemistä ja virikkeitä riittää yllin kyllin. Myös vanhemmat saavat nauttia rauhassa aamiaista.

Ruoanlaitto ja syöminen ovat nautinto. Hillan ja Ukon lempiruoka on

Kestäviä valintoja Riina ja Marko pitävät tärkeänä aitoa tekemistä, vaikka aina ei tulosta syntyisikään. Keväällä tehdään paljon suunnitelmia, mutta syksyllä huomataan, etteivät kaikki suunnitelmat olekaan toteutuneet.

-Toiminta itsessään on tärkeää, toteaa Marko.

– Vaikuttaminen omaan olemiseen ja tekemiseen antavat elämälle merkityksen. Luonnossa liikkuminen lasten kanssa on osa kestäviä valintoja, ei mikään erillinen juttu.

Kissat häkissä, lapset vapaana

”Sadon korjaaminen on kaikkein hienointa”

Lasten kiinnostus luontoa ja puutarhaa kohtaan kasvaa kuin varkain.

Virikkeitä löytyy kaikkialta: värejä ja tuoksuja, uusia makuja sekä pienten jalkojen alla lämmintä kuorikatetta ja pehmoista ruohoa. Luonnonmukaisessa ympäristössä leikkiminen antaa lapsen mielikuvitukselle siivet.

Lapsiperheet löytäneet siirtolapuutarhan Litukan Siirtolapuutarhassa viljelijöiden keski-ikä on nuorenemassa kovaa vauhtia. Lapsiperheet ovat löytäneet keitaan parin kilometrin päästä keskikaupungilta.

Litukan Siirtolapuutarha on perustettu vuonna 1922. Palstoja alueella on runsaat kaksisataa. Yhteisiä tapahtumia järjestetään kesän aikana runsaasti: talkootöiden lisäksi jäsenillä on mahdollisuus osallistua alueella järjestettäviin puistokonsertteihin, urheilutapahtumiin, kirpputoreihin ja tietenkin juhannusjuhlaan.

Perheen kissat ovat pihalla häkissä ja lapset saavat liikkua vapaasti, jolloin he antavat myös vanhemmilleen suuremman vapauden.

-Siirtolapuutarha on turvallinen paikka. Täällä ei tarvitse lasten jo­kaista askelta olla seuraamassa, Marko kertoo. Teksti ja kuvat: Eila Grönroos Siirtolapuutarha 5/2018

21

Kysymyksiä palstalta

Terapiapalsta

Biologi Leena Luoto vastaa Siirtolapuutarha-lehden Kysymyksiä palstalle lähetettyihin kysymyksiin.

Pirkko Lahti on eläkkeellä oleva siirtolapuutarha-palstan omistaja.

Hän on ollut elämänsä mielenterveystyössä tavalla tai toisella ja toimii alalla edelleen.

”hidas pitää nopeaa ihmistä hätähousuna”

”Aina välillä meni kivi kenkään, se otettiin pois ja jatkettiin matkaa.”

Haastattelin viime vuonna satavuotiaita Suomen 100 vuoden kunniaksi. Otsikkona oleva toteamus kattoi aika monen satavuotiaan elämän moton. Vaikeuksia tuli, niitä selvitettiin, ratkottiin ja taas jatkettiin arkea.

antaa tunnustusta ja on vaikeaa arvioida jotakin ihmistä tosi huonoksi. Arviointimme ovat tasapäistäviä. Ihminen tekee aina myös arviot itsestään käsin. Jos on itse nopea ja naapuri hidas, pitää nopea ihminen hitaampaa naapuriaan tosi saamattomana ja päinvastoin, hidas pitää nopeaa Puutarhurin haasteet ovat samanlaisia. Aina välillä kaikki ihmistä hätähousuna. ”tökkii” ja hyvällä onnella asioita ratkotaan ja taas jatketaan. Kummallinen elämän sääntö on se, että usein vaikeat Meitä ohjaa myös ns. halo-efekti. Jos jostakin ihmisestä asiat kasautuvat. Tulee päiviä, jolloin kaikki aamusta läh- tulee yleisesti myönteinen ensivaikutelma, se värittää tien menee pieleen. Ja joskus vaan eivät voimat riitä kaikkia muitakin huomioita. Olen aina neuvonut oppilaita, että ongelmia ratkomaan. Yksi vaikeita toiminnan ohjeita on pankaa paras vastaus tenteissä ensimmäiseksi. Se heijasse, että pitäisi oppia priorisoimaan eli asettelemaan asiat tuu seuraavien vastausten arviointeihin, jos opettaja lukee tärkeysjärjestykseen. Järkitasolla tämä onnistuu, mutta koepaperin yhteen menoon. tunteita koskettavat asiat ”tuppaavat” päälle ja sotkevat järkitoiminnan. Jokaisella lie tästä kokemusta.

Olemme itsemme tulkkeja. Näin on myös havaintokyvyn osalta. Valikoimme, mitä näemme ja motiivimme ohjaavat Tänä vuonna tuli liikaa luumuja, liikaa omenoita, liikaa huomioitamme. Jos olet ostamassa tontille uusia kottikärsitä sun tätä. Miksi sato ei voi jakautua tasaisesti eri vuo- ryjä, huomaat jokaisesta mainoslappusesta kottikärryt. Kun sille, kuulin monen siirtolapuutarhalaisen päivittelevän. ne on ostettu, niiden mainostaminen ei enää pure. MainosNo miksi ei? Siksi tietysti, että elämme sään armoilla taja jatkaa herättääkseen meissä uusia tarpeita. Vuodenajat ja sepä meitä puhututtaa. On vaikea iloita, jos on liikaa myös sävyttävät aina tarpeitamme ja ostojamme. ”iloa”. On vaikeaa kestää, jos on liikaa ”kurjuutta”. Kohtalaisuus tai suht.koht. niin kuin suomalaiset toteavat on Lopputulos jutussani: Onneksi olemme ihmisiä ansioinemusein elämisen linja. me ja puutteinemme. Onneksi usein otamme itse kiven pois kengästä ja jatkamme matkaa.

Tutkimuksissa on muuten havaittu, että suomalaisten on vaikea antaa ääriarvioita: Jos jotakin pitää arvioida Hyvää joulua! Se on hyvän mielen juhla! asteikolla 1-5 ja viisi on hyvä, yksi huono, tulee suurin osa vastauksista kolmoseen eli suht.koht. On vaikeaa Pirkko Lahti 22

Siirtolapuutarha 5/2018

Miten kasveja kannattaa suojata alkutalvesta kevätauringon porotukselta?

Aurinkoinen kevättalven päivä lämmittää mukavasti, mutta yöllä lämpötila laskee pakkasen puolelle.

Suomi on yksi maailman pohjoisimmista alueista maapallolla, joten aurinko paistaa hyvin matalalta ja lämmittää puiden runkoja ja oksia, jotka ovat pystysuorassa kohti aurinkoa.

Kasvien suojauksella voi vähentää lämpötilan vaihtelun vaikutuksia, mutta vääränlainen suojaus voi lisätä vaurioita.

Omenapuiden paksut rungot keräävät lämpöä päivän aikana, mutta jäähtyvät sitten yöllä. Tämä saattaa aiheuttaa runkoon pakkasvaurioita.

Jäkälä on hyvä luonnon oma suoja lämpötilanvaihteluita ja auringon UV-säteilyä vastaan. Jos omenalajike on talvenarka, rungon lämpenemistä voi vähentää maalaamalla sen valkoisella liitujauheella. Myös arkojen kirsikoiden ja luumujen runkoja voi suojata samalla tavalla.

Seitsemän vinkkiä suojaamiseen: Älä laita tummaa tiivistä kangasta kasvien päälle. Se kerää lämpöä ja sisäpuolella lämpötila voi nousta jopa lähelle 20°C:tta. Kasvi lämpenee ja nestevirtaus alkaa. Yön aikana lämpötila laskee kuitenkin pakkasen puolelle ja solukot rikkoutuvat jäätyessään.

Aurinkoisessa paikassa kasvava tuija-aita on suojattu ja suojat otetaan pois vasta, kun maa on täysin sula.

Komea tuija ja kookas alppiruusu saavat aimo annoksen lämmittävää paistetta oksilleen. Lämpö herättelee kasvien elintoiminnot ja lisää veden haihtumista ikivihreistä lehdistä ja neulasista. Kasvien juuret eivät saa jäisestä maasta kosteutta, jolloin lehtien solukot alkavat kuivua. Viime kesän ja syksyn vähäisten sateiden vuoksi maaperä voi olla hyvin kuiva.

Tämä lisää kuivumisen riskiä.

Laita harva verkko tai ohut suoja mah­dollisimman väljästi suojattavan kasvin päälle, jotta ilma pääsee kiertämään kunnolla.

Hän hoiti puutarhaa aluksi äidin opein, mutta kasvi- ja puutarhatieteen opiskelu sekä monipuoliset työtehtävät kasvisten parissa ovat tuoneet lisävalaistusta alaan. Nyt hän jakaa puutarha-alan tietoa ja harrastuksen iloa sekä alalle aikoville että vanhoille konkareille ja innokkaille harrastajille.

Oman yrityksensä alaa ovat erilaiset luennot, retket ja asiantuntijana toimiminen.

puussa talvehtiville hyötyhyönteisille.

Jos laitat lämpöä keräävän ja valoa heijastavan alumiinisuojan rungon ympärille estämään jänisten tuhoja, laita se riittävän väljästi.

Omenapuun rungoilla kasvava jäkälä tasaa lämpötilan vaihteluita ja suojaa auringon UV-säteiltä.

Ota suojat pois vasta siinä vaiheessa, kun routa on sulanut maasta. Älä kastele maata, jos öisin on pakkasta. Vesi jäätyy eikä sulaminen edisty.

Teksti ja kuvat: Leena Luoto

Suojaa kaipaavat ne ikivihreät, jotka ovat vielä pieniä ja joiden juuret eivät ole kasvaneet syvälle maahan.

Laita suoja niille ikivihreille, joihin kevätaurinko paistaa lähes koko päivän. Älä harjaa omenapuiden rungoilta pois jäkälää. Se on myös talvehtimispaikka

Onko sinulla mielessäsi puutarhaan tai sen hoitoon liittyvä kysymys, joka on askarruttanut jo pitkään.

Lähetä se osoitteella: toimitus@siirtolapuutarhaliitto.fi.

Siirtolapuutarha 5/2018

23

Suomen Siirtolapuutarhaliitto

Suomen Siirtolapuutarhaliitto

Monia nopeakasvisia salaatteja Tilaa ilmainen uutiskirje Kurssipalautetta:

www.exoticgarden.fi

”Kiitän liittoa kurssin järjestämisestä kotikaupungissa ja toivon jatkoa vastaavaan toimintaan. Leena Luodolle kiitokset käytännönläheisestä otteesta aiheeseen ja interaktiivisesta, rennosta luennointitavasta!”

Nr 2

Siirtolapuutarhaliiton ilmaiset alueelliset kurssit jatkuvat ensi vuonna Kohta päättyvän vuoden aikana Siirtolapuutarhaliitto tarjosi valtakunnallisesti – ensimmäistä kertaa – jäsenyhdistyksilleen mahdollisuuden järjestää viljelijöille liiton jäsenetuna ilmaisen puutarhahoidon alueellisen kurssin.

Alueellisen määritelmä oli maakunta, ja tarjolla oli vaihtoehtoina neljä mielenkiintoista aihetta, jotka olivat sopusoinnussa liiton vuoden 2018 teeman ’Kierrätä, kompostoi, käytä’ kanssa.

Kurssitarjoukseen tartuttiin seitsemällä paikkakunnalla: Helsingissä, Tampereella, Lahdessa, Kotkassa, Joensuussa, Rovaniemellä ja Hyvinkäällä. Kurssien luennoitsijana toimi Leena Luoto – lehdestämme tuttu ’Kysymyksiä palstalta’ -asiantuntija.

Kursseille osallistui lähes 240 viljelijää 18 eri jäsenyhdistyksestä.

Kerätyn palautteen mukaan kurssit olivat menestys, ja niille toivottiin 24

Siirtolapuutarha 5/2018

jatkoa. Palautteissa esitettiin myös runsaasti toivomuksia tulevien kurssien aiheista.

vaihtoehdon, jotta palapeli saadaan Puh. 06-2251363 koottua järkevästi. Kursseille pitää ilmoittautua ennakkoon.

Nr 3

Liiton toimisto koordinoi kaikki kurssijärjestelyt. Alueellisesti yhdistys (tai yhdistykset yhdessä) vastaa tilasta, jossa kurssi järjestetään ja kurssiaiheen valinnasta sekä ilmoittaa liiton toimistoon muutaman päivämäärä-

Ensi vuonna Siirtolapuutarhaliiton kurssitoiminta Lepaalla täyttää 70 vuotta. Liiton perinteisillä puutarhakursseilla on oppinsa saanut vuosien saatossa jo reilusti toista tuhatta viljelijää.

07.07.2019 Avoimet puutarhat -teemapäivä

Mitä?

Kurssi on ensisijaisesti tarkoitettu liiton jäsenyhdistysten siirtola-puutarhureille (yksi per palsta), joilla on jo hieman kokemusta viljelystä. Kurssille osallistuvat suorittavat 3 opintopisteen arvoiset opinnot avoimessa ammattikorkeakoulussa. Kurssille mahtuu 25 osallistujaa, ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

Teksti: Tina Wessman Kuva: Pixabay: Oldiefan

Nr 4

27.07.2019 Kansainvälinen Siirtolapuutarhapäivä 10.08.2019 Suomen Siirtolapuutarhaliiton Puheenjohtajakokous Rovaniemellä

Tilaa ilmainen uutiskirje Nr 5

Kuva: Arto Lahtinen, Lahden Kotiniemen Spy

Mitä maksaa?

Liiton jäsenyhdistysten viljelijöille kurssin osallistumismaksu on 130 euroa. Ei-jäsenyhdistysten viljelijöille kurssin osallistumismaksu on omakustannushinta 290 euroa.

Hintaan sisältyy: Opetus ja kurssilla jaettava materiaali Oppilaitosmajoitus 2 hengen huoneissa Täysihoito (aamiainen, lounas ja päivällinen) Opintotodistus Rajallinen määrä 1 hengen huoneita on saatavissa lisämaksusta 40 euroa/kurssijakso.

Vuoden 2019 värikkäät uutuudet löytyvät kotisivuiltamme jo nyt www.exoticgarden.fi

kesäkausi 2019 Alueelliset puutarhakurssit (kurssiohjelma päivitetään liiton nettisivuille)

Kenelle?

Vuoden 2019 kurssit Liitto tarjoaa myös ensi vuonna jäsenetuna ilmaisia alueellisia kursseja jäsenyhdistystensä viljelijöille. Alueellisesti valittavissa olevat kurssiaiheet noudattavat liiton vuoden 2019 teema ’Yhdessä luonnollisesti’.

30.03.2019 Yhdistystoiminnan kurssi yhdistysten luottamushenkilöille Helsingissä

Aika: ma 8.4. - pe 12.4.2019 Paikka: Hämeen ammattikorkeakoulu, Lepaa

Kurssin opetus perustuu luentoihin, keskusteluihin ja leikkausharjoituksiin puutarhassa. Lepaan ammattitaitoiset opettajat käsittelevät monipuolisesti mm. hyöty- ja koristekasveja sekä kasvitauteja ja tuholaisia. Kurssi alkaa maanantaina klo 10:00 ja päättyy perjantaina lounaan jälkeen.

Ensi kesän kursseista julkaistaan tietoa liiton nettisivustolla ja Facebook-sivulla sekä Siirtolapuutarha-lehdessä sen mukaan miten paikkakunnat, päivämäärät ja aiheet saadaan lyötyä lukkoon.

Iso valikoima syyssipuleita Tilaa ilmainen uutiskirje www.exoticgarden.fi

Tapahtumakalenteri 2019

08.-12.04.2019 Puutarhanhoidon kurssi Lepaalla (ks. erillinen ilmoitus)

”Tosi HYVÄ kurssi. Paljon hyvää tietoa eloisasti esitettynä.

Suuret kiitokset liitolle Tilaa nyt.

Toimitukset alkavat jasyyskuun eritoten Leena Luodolle.” puolivälissä.

www.exoticgarden.fi

Tervetuloa Puutarhanhoidon kurssille Lepaalle

Ilmoittautuminen Sitovat kirjalliset ilmoittautumiset 17.2.2019 mennessä liiton nettisivujen ilmoittautumislomakkeella.

Tervetuloa mukaan oppimaan uutta ja tutustumaan muihin siirtolapuutarhureihin ympäri maan!

Siirtolapuutarhakalenteri 2019 on saapunut!

Siirtolapuutarhakalenteri vuodelle 2019 on tilattavissa liiton toimistosta. Kalenterissa on perinteisesti esillä 12 siirtolapuutarhaa viljelijöiden linssin kautta katsottuna. Tilaa omasi oitis – vuoden 2018 painos myytiin loppuun!

Kalenterin hinta on á 9 euroa + postikulut.

Tilaukset: - Siirtolapuutarhaliiton kotisivujen tilauslomakkeella - sähköpostitse osoitteesta info@siirtolapuutarhaliitto.fi - puhelimitse numerosta 010 3213 540 (arkisin klo 10-14)

Siirtolapuutarha 5/2018

25

Palstoilla tapahtuu

Palstoilla tapahtuu

Niihama, Tampere

11 kuhaa ja satoennätyksiä

saavat fiilingin kyllä nousemaan katsiin saakka.

Oulunkylä, Helsinki

Palttalan Pekka onnistui viime kesänä taas kerran kadehdittavasti sipulin kasvatuksessa: kelta- ja purjosipulit kasvoivat lähes ennätyksellisesti.

Yli kolmekymmentä kiloa kuivattua sipulia säilytettynä pahvilaatikossa sängyn alla riittää varovasti syöden melko pitkälle seuraavaan kevääseen. Meidät yllättivät iloisesti pensastomaatti ja lehtikaali, joista saimme valtavan sadon.

Järven viljaa

Puutarhamme asettuu mahtavan Näsijärven rannalle. Me kalastukseen taipuvaiset olemme, Ahdin kanssa tehdyn sopimuksen mukaan, lisänneet viljelytulokseen kalojen kasvattamisen ihan yhteisymmärryksessä. Tuloksiakin on saatu niin painossa kuin lukumäärässä.

Omalta kohdaltani saalishuippuni järven viljan kohdalla oli viime kesäkuun alussa: kahdesta normaaliverkosta, 30 x 1,80 metriä viidentoista siimalla nousi 11 kuhaa. Luit kyllä oikein, lukumäärä oli 11 kappaletta. Yhtään alamittaista ei joukossa ollut sillä kaikki kalat, joita olen onnistunut järvestä nostamaan, ovat olleet aina mitan täyttäviä.

Tapanani on perata saalis saman tien järvellä, ei perkeitä rantaan, tälläkään kertaa. Kylläpä oli Niihamanlahden lokeilla juhlat ylimmillään. Juhlinta jatkui toista tuntia. Nam. Jalokalojen saannissa Pekka johtaa 3 – 0. Komeita taimenet olivatkin Teksti: Palmion Vote Kuvat: Palmion Sinikka

Rahola, Tampere Kynttiläsaunamme päätti jälleen kesäisen kautemme. Saunoimme, joimme kahvia ja paistoimme makkaraa tuhansien kynttilöiden loisteessa. Ihana kesä takanapäin ja joulua odotellaan.

Syyssiivouksen yhteydessä kaivetaan esiin erilaiset valot tunnelman tuojiksi. Kynttilöillä saa tunnelmoida pimeän aikana.

Mökillä tuli käytyä haravoimassa.

Siellähän paloivat aurinkokennovalai26

Siirtolapuutarha 5/2018

simet iloisesti. Hiljaista oli alueella, vain yksi jänönen hyppelehti edellämme. Luonto on vaipunut hiljalleen uinumaan ja on siirrytty ulkotöistä sisätöihin. Käydään tarkkailemassa pienien kävelyretkien lomassa alueellamme ilkivallan varalta. Syksyn sadot on säilötty ja nyt voimme nauttia niistä päivittäin. Nautitaan hyvästä ruuasta, käydään elokuvissa, teattereissa ja kyläilemässä, matkustellaan, jutellaan hassuja ja vähemmän hassuja ja

nauretaan paljon - sitten huomaamme pian taas kevään olevan kohta käsillä.

Odotetaan kuitenkin joulua ensin.

Ihanaa joulun odotusta kaikille!

Irmeli Vepsäläinen

Bastu o niinku pyhä platsi Se kliffa bastu - Ogelin siirtsikan bastu Vantskunjoen varrella - bygattu joskus -50 luvulla.

Onks sen kliffenpaa askaa ku bastu?

Ammoisina aikoina bastussa on mm. födattu ja kuinka moni delannut onkaan mahtanut saada nyat kledjut ja sen jälkeen sistan voitelun bastussa.

Kupparitki o duunannu niit omi jutskui usein bastussa. Mun himassa sanottiin et bastu o niinku pyhä platsi, et siel ei saa edes pierasta.

Ogelin bastun mesta on silloisten suunnittelijoiden mukaan valkattu bestimmältä mahdolliselta mestalta.

Vantskunjoki, kliininä ja klaarana virtaavan joen ansiosta houkuttelee sekä bastussa kävijän, että muutoin friskausta kaipaavan dyykkaamaan tuohon mageeseen autuuteen. Meidän bastu on varmannut jo useiden vuosikymmenien ajan kaksi kertaa viikossa.

Hukit on funtsittu siten, et keskiviikkoisin gimmat saavat himaduuniensa jälkeen nauttia ns. myöhäishukilla.

Bastu toimii myös niinku kliffana puskatoosana. Vilvoitellaan bastun verannalla löylyjen ja simmausten välillä ja bamlataan askoista, joita mm. viikon varrella on höörattu. Hööratut askat deelataan ja puidaan kimpassa.

Myös gutat safkaohjeet deelataan.

Kuka diggaa böönistä kuukattuna

valkosipulin kera ja kuka käärittynä pekoniin ja paistettuna. Mustaherukkahillo, jossa vähän kuukattuja valkosipulinkynsiä, se, se vasta on gutaa lihasafkojen kera. ym. ym. Bamlataan ja duunataan maailmaa gutammaks.

Lauantaisin on sitten kundien huki päästä myöhäisbastuun. Kundien bastussa on varmaan erilaiset stoorit.

Luultavasti kundit diggaa formuloista, lätkästä, koriksesta eli yleensä sporttiaskoista. Aina kevääseen 1999 bastu varmattiin klapeilla ja mitkä mageet löylyt saatiinkaan duunattua.

Ainaskin gimmojen bastussa on kliffaa tsiikata onnellisia ja hyvinvoivan näköisiä bastujia. Ja kun kuuntelee Ogelin puskatoosaa, niin uskon myös kundien diggaavan tästä mieltä ja bodya ravitsevasta ylellisyydestä.

Vielä nykyäänkin meidän bastulla on entinen draivi. Bastuvanhusta on bygattu pystyyn, osa sakistamme on dyykannu jonnekin tuntemattomaan, mutta sakki alueella uusiutuu ja on kliffaa kun bastullekin ilmestyy uutta folkkaa. Suomalainen/stadilainen styrkka bastukulttuuri elää myös lähes keskellä Stadia. Landelaiset usein funtsii, et voiks Hesassa olla tällaista.

Eläköön Bastu! Se miks börjasin jutskaa tästä alueesta, niin tää siirtsika on bygatty vuonna 1940 krigun keskellä.

200 prolella famililla kävi flaksi saada Stadilta mesta, mihin ekaks bygata tönö ja sit kasvattaa safkaa ko aika oli sitä mitä oli ja safkasta oli pulaa.

Sit muu onkin jo toinen stoori.

Oili

Kesällä 1998 oli vaikeuksia saada bastulle eldareita. Eldaus oli duraa kokopäiväduunia. Ruvettiin funtsiin ratkaisua tähän ongelmaan. Emme halunneet luopua yhdestäkään bastuillasta. Usean vuoden ajan oli tsoukkailtu sähköllä toimivan kiukaan tsöpaamisesta, mutta sgagattu et kundit häviäisi. Sit kesällä 1999 bastu kuitenki bytskattiin sähköllä varmaavaksi. Kerta toisensa jälkeen olemme voineet hiffata, ett meidän sähköbastu on todella magee. Samalla kun kiuas uusittiin, niin koko bastu sai nyan ilmeen. Blondit, kliinit lauteet yhdessä döfäävien vihtojen kanssa Siirtolapuutarha 5/2018

27

Minun puutarhani

Puutarhassani on kolme vanhusta, omenapuu, puoliksi kuivunut punaluumu ja minä.

Omenapuu on tietysti kuningatar, koska se on ainoa varjon luoja ja palstani korkein elementti.

Periaatteeni on, että kun olen mökin hankkinut, myös teen siellä kaiken itse. Vaan enpä jaksanut napauttaa omenapuun oksaa poikki teleskooppivarrella. Siihen jäi leikkuri roikkumaan vesiversosta.

Omenapuu on puutarhani kuningatar

28

Siirtolapuutarha 5/2018

Sitten vaan naapuripalstalle apua anomaan nolona ja kärvistellen. Se kannatti. Nyt on puu taas kauneimmillaan.

Sen alla puutarhakeinussa huomaan viihtyväni vuosi vuodelta pidempään.

Mökin seinämaali hilseilee vähiten sillä sivustalla. Niinpä omenapuun alta katsottuna minulla on hieno mökki ja valossa kylpevä kukkameri.

Kitkeminen on palkitsevaa Punaluumu saa olla kuivakkanakin antamassa pystylinjaa puutarhaan.

Kaikki muu kasvillisuus kun on lähes maanmyötäistä. Golfkenttä, tokaisi eräs ohikulkija. Totta kai puutarhassani kasvaa myös marjapensaita, mutta lähinnä reunoilla, sivuroolissa ja vadelmat suojaavat laidoilla. Pari omenapuuta olen toki istuttanut tulevaa viljelijää ajatellen, mutta pihani kruununperillisiä ovat ehdottomasti perennat. Niiden edessä nöyristelen mieluusti. Kesä kuluu kyykyssä ja kontaten, sillä kukkapenkin reunaa on metritolkulla. En tiedä montaa niin palkitsevaa puuhaa kuin kitkeminen.

Kun nyt tällainen golfkenttä on, niin hyvinhän siihen perennat sopivat.

Saavat valoa paljon ja minä saan talvipäiviksi mielenkiintoisia suunnit-

Perunasalaattia raparperisiirapilla

teluhetkiä. Värikynät esiin ja paperille syntyy upeita kokonaisuuksia, vaihtelevia lehtimuotoja, keskenään sopivia sävyjä ja tehokkaita vastavärejä.

Sitten tulee kesä ja monelle kukkafanille tuttu juttu: Ai tämmöinen siitä tuli. Penkki täynnä tottelemattomia kasveja. Pätkästä tuli pitkä ja rehevästä ruipelo ja sininen on väärää sinistä. Mutta ehkä hauskuus onkin siinä, että kasvit yllättävät ja hämmästykselle on aina sija. Viehättävimmät yksityiskohdat kukkapenkeissäni ovat syntyneet sattumalta. Vähänpä minä perenna-asioista tiedän, mutta riemastun, jos joku kysyy. Kynnet syyhyävät toistenkin istutuksille. Kai tämä fanaattisuus pikkuhiljaa tasoittuu. Se aika, jolloin mikään ei ole vielä talven jäljiltä noussut, taitaa sittenkin olla parasta. Jännityksellä odotan, miten ovat selvinneet.

3 isoa perunaa 1 iso porkkana 1 dl sipulikuutioita 1 dl maustekurkkukuutioita 1 dl persiljasilppua suolaa maun mukaan Pese hyvin perunat ja keitä kuorineen reilulla suolalla maustetussa vedessä.

Kuori porkkana ja leikkaa kuutioiksi.

Laita kiehumaan perunoiden kanssa.

Kun perunat ovat kypsiä, kuori ne kuumina. Leikkaa kuutioiksi.

Laita kylmät aineet astian pohjalle, lisää kuumat perunat ja porkkanat päälle. Ripottele hiukan suolaa ja kaada päälle noin 1dl raparperisiirappia, nostele salaatti sekaisin.

Koreakärsämö jaksaa kukkia Joskus ajattelen luonnon kukkaniittyä.

Pahus, miten yhteensopivia värit ovat.

Koiranputki ja niittyleinikki yhtaikaa kukkimassa, eikä kukaan ole niitä järjestänyt. Taidan pikkuhiljaa luisua värivaatimuksissani siihen, että kyllä luonto hoitaa ja silmä tottuu. Koetinkivenä on nyt yhdistelmä Madame Julia Correvon ja Moerheim Beauty. Karmiininpunainen ja ruosteenkeltainen.

Huh. Totuttelemista vaikeimmasta päästä. Kärhöä en jaksa kaivaa pois ja kun hohdekukka vihdoin viihtyy, en henno siirtää. Perennapenkki on yhtä dilemmaa. Mutta vanhat pionit sykähdyttävät joka kesä takuuvarmasti. Koreakärsämölle olen kiitollinen.

Se jaksaa kukkia valkoisena pilvenä, vaikka jänikset kaluaisivat sen pariinkin kertaan kasvukauden aikana.

Peti lemmikeille Keväisin iskee ”pakko saada –syndrooma”. Tänä vuonna se oli puulilja.

Minnekään ei sovi, mutta tungettava

on. Pieni tilauslista taimistollekin on tehtävä. Ei kukaan pakota, mutta en halua riistää itseltäni sitä iloa. Onneksi siirtolapuutarhan ei tarvitse näyttää tyylikkäältä omakotipihalta, vaan pikemminkin hoidetulta viidakolta.

Siihen näkemykseen olen pikkuhiljaa ujuttautumassa. Ylimääräisiä taimia ruukutan pitkin kesää ystäväni mökkipihaa varten. On mukava ettei tarvitse heittää hyviä alkuja pois.

Puutarhapalstan hankkimisen varsinainen motiivi ei kuitenkaan ollut kukkaloisto, vaan komposti. Jotain merkillisen kiehtovaa siinä kiertokulussa on. Kasaan kompostia kuin tekisin petiä lemmikkieläimille. Ehkä ruusun kukintaa enemmän silmääni miellyttää lieropopulaation lisääntyminen maatuvassa jätteessä. Olen onnistunut.

Teksti ja kuvat: Maija Virtanen

Laita kansi päälle ja laita astia jääkaappiin maustumaan.

Raparperisiirappi Yhdestä litrasta sokeroimatonta mehua tulee 1 -1,5 dl siirappia, kun se keitetään kokoon. Mausta suolalla ja sokerilla maun mukaan.

Kaupasta löytyy erimakuisia siirappeja. Vaaleat balsamicot sopivat myös kastikkeeksi.

Vinkkejä Salaatti sopii sellaisenaan esimerkiksi joulupöytään. Myös lihan, kalan, broilerin, makkaran, kasvisten, munakkaan, juuston ja viinin kera tai vaikka iltapalaksi paahtoleivällä teen kera. Salaatti ja siirappi säilyvät hyvin jääkaapissa.

Herkkuhetkiä!

Ystävällisesti Maritta Danielsson Kupittaan siirtolapuutarhasta Siirtolapuutarha 5/2018

29

Joulun aika tuo mieleen puutarhan punaposkiset omenat.

Hyvää Joulua ja Uutta Vuotta teille kaikille ympäri Suomen. tv. Klaukkalanpuiston Ryhmäpuutarha ry Stadista Kun koitti joulun aika tää saan kortin pienen lähettää.

Pistää mukaan ystävyyttä, toivotella läheisyyttä.

Rauhallista joulua siirtolapuutarhaväelle t. Kumpulan siirtolapuutarhayhdistys

Puutarhurit Pakilan Siirtolapuutarhasta toivottavat

Läheisyyttä Jouluun ja Onnea Vuodelle 2019!

PUUTARHAUNELMIA JA UNELMAPUUTARHOJA – valitse omasi: AMSTERDAM ja Keukenhofin kukkapuisto 8.-11.4. • 965,-

Raija Aurola

Riitta Somero ja

Marjatta

Pasi Rintamäki

Jari, Satu ja

Tuulikki Soisalo

”Suomisen orkesteri”

Erja Mononen

Eeva Ilmonen

Joutsenvillan Eija

Marja Leena Lahtinen

Veli ja Saija Immonen

Meeri ja Timo Koivula ja Urho

Soile ja Mara Sjöblom

Sarapohjat

Leena Leskinen

Kaisa Juva

Erkki Karulinna

Eila ja Paavo

Raija ja Jouko Mäkelä

Mika, Aino ja Iisa

Jenni ja Tapio Takala

Sirpa Santala

Marja Suominen

Päivi Karlstedt

Mirja ja Erkki Heino

Marja ja Tero Maija ja Leo

Mäkilammen rpy

Maarit ja Taavi

Mirja Mäkinen

Kalliot 305

Maija ja Pekka Huusela

Anne ja Ykä

Timo Järvinen ja Jesse

Pentti Mustila + perh.

Pirjo ja Ilkka Palsa

Marja & Veikko Harju

Risto Aaltonen

Anita ja Antti Heinonen

Marjatta ja Markku Lujasmaa

Kirsti Mattila

Iines Ääpälä

Jarkko, Riitta, Unto ja Väinö

Aila Varvikko

Kaija Reiman-Salminen ja

Raija Salmi ja Seppo Järvinen

Pekka Salminen

Veikko Marttila

SIGULDAN taimimarkkinat 3.-5.5. • 285,-

Hilkka ja Leevi Aaltonen

Talin spy

Kiertoajelut Riiassa ja Siguldassa, taimimarkkinat.

Harri ja Pirkko Marttila

Raimo ja Carita Koivurinta

MÄLAREN-JÄRVEN linnoja ja puutarhoja 16.-18.5. • alk. 549,-

Sirpa Nirkkonen ja Matti Tehi

Tiina Heloma

Sauli Haapakoski

Martti ja

Jukka Kujala

Hannele Jääskeläinen

JÄNEDAN kukkapäivät 26.-27.5. • 179,-

Ritva Kanerva

Pasi Korhonen ja

Kadriorgin palatsi ja puisto Tallinnassa, kukkapäivät.

Anne ja Birger Engman

Päivi Sillanpää

KESKI-VIRON puutarhoja 18.-20.7. • 310,-

Sinikka ja Sirkka Mäki

Lulu ja Timo Nenonen

Ritva Peltola

Satu Pasanen

Raimo ja Anna-Liisa Koskinen

Jussi Pitkänen ja

Yksityisiä, palkittujakin puutarhoja mm.

Märjamaalla, Pärnussa, Viljandin alueella.

Myös Pöltsamaan ruusutarha, Kivistikin kärhötila.

SAARENMAAN JA HIIDENMAAN puutarhat 8.-11.8. • 390,Puutarhat Viron saarilla – Haapsalun kautta Hiidenmaalle, Saarenmaalle ja Muhun saarelle: pihoja, puistoja, palkittuja puutarhoja.

Suomalainen matkanjärjestäjä

KATSO KAIKKI MATKA-AGENTTIEN MATKAT www.matka-agentit.fi Vapaa-ajan matkat puh. 010 321 2800 Helsinki, Teollisuuskatu 21 – Joensuu, Kirkkokatu 20 – Porvoo, Lundinkatu 16 – Turku, Linnankatu 8 E

Siirtolapuutarha 5/2018

Klaukkalanpuiston rpy.

Kanavaristeily, retki Volendamiin.

Enköping, Grönsöön ja Drottningholmin linnat, siirtolapuutarha Tukholmassa.

30

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2019

Matka agentit

Heidi Eriksén

Nekalan spy

Ritva Wahlstén-Puska ja

Pertti

Timo Puska

Pekka ja Hellevi Keilan

Pirkko Vikström

Suomen Siirtolapuutarhaliiton hallitus ja toimisto toivottavat kaikille viljelijöille ja yhteistyökumppaneille rauhaisaa joulua ja kaikkea hyvää vuodelle 2019.

Ruskeasuo/ Brunakärr God Jul och Gott nytt år 2019 önskas alla kolonister!

Brunakärr koloniträdgårdsförening

Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2019.

Litukan Siirtolapuutarhayhdistys ry

Kupittaan ryhmäpuutarhayhdistys ry kiittää yhteistyöstä ja toivottaa hyvää joulua sekä onnellista uutta vuotta!

Erinomaisen mukavaa joulunaikaa kaikille viljelijöille ja siirtolapuutarhojen ystäville.

Vallilan spy

Kaikille viljelijöille ja heidän perheilleen Rauhallista Joulua, toimeliasta Uutta Vuotta 2019!

Toivoo Niihaman ryhmäpuutarhayhdistys ry.

Siirtolapuutarha 5/2018

31

Unelma puusta Talveen siemeneksi käperryn, kaivaudun yön pimeään ja suljen silmät.

Ja pieni lämmin kivi kuoreni alla odottaa, kunnes aurinko sulattaa kaiken nukkuvan, kaiken kovan, niin että viimein kun sydämestä kipu katoaa, verso nostaa maahan taimen merkiksi unelmasta puun, elävän.

(Bo Carpelan)