Joulun sanomaa kautta aikain

Olemme tänä vuonna juhlineet Sotahuudon 130-vuotista taivalta. Tässä teemme katsauksen lehtemme joulunumeroihin kautta sen pitkän historian. Ulkonäkö ja tyyli ovat muuttuneet ajan saatossa, mutta joulun perussanoma pysyy.

Toimittanut: Toni Kaarttinen Lehdet ja kuvat: Sotahuudon arkisto

Ensimmäinen joulunumero

Ensimmäinen Krigsropet ilmestyi 1890 ja ensimmäinen Sotahuuto 1891 (nimellä Pelastus-armeija). Aluksi lehti ilmestyi kuukausittain, vuonna 1894 joka toinen viikko ja vuoden 1895 alusta lähtien viikoittain. Vuoden 1895 Sotahuuto N:o 51. oli ensimmäinen, joka oli nimetty Joulunumeroksi. Joulun kunniaksi mustan painovärin sijasta aukeamilla oli käytetty punaista ja vihreää väriä. Lukuisien hartauksien lisäksi Joulunumerosta löytyi runoja, kaikuja kentältä, kokousilmoituksia ja usean joululaulun sanat.

Sota-Huuto Joulunumero. N:o 51. 1895.

Jouluterveiset päämajasta

Jouluna 1908 eri osastot saivat esittää jouluterveisensä Sotahuudon sivuilla. ”Lähetämme ilolla Huudon kautta tervehdyksen kautta rakkaan kentän. Me voimme hyvin yömajassa ja käymme eteenpäin – Halleluja!” tervehtivät Alina ja J. A. Henriksson Pelastusarmeijan Yömajasta. ”Jouluiloa! Joulurauhaa! vielä sittenkin, kun joulu on ohi!” toivotteli puolestaan Hilda Fagerström Yleisestä konttoorista. ”Lapsuuden suloinen joulurauha, kypsyneemmän ijän vakavuuden ja edesvastuutunteen yhteydessä vallitkoon joka sydämessä; ja tulkoon Betlehemin lapsi – Maailman vapahtaja, joka yksin voi tuoda todellisen onnen ja ilon raskautetuille sieluille, kiitollisella ilolla ja tervetulleena vastaanotetuksi jokaiseen kotiin!” päättää toimittaja A. E. Savonen.

Käsinkirjoitettua Sanomaa

Suomen itsenäistymisvuonna 1917 joulunumeron kantta koristi kuva, joka yhdisti raamatullista ja talvista kuvastoa. Pelastusarmeijan jouluviesti oli painettu poikkeuksellisessa muodossa, käsinkirjoitettuna. ”Rauhan tervehdys kaikelle Suomen kansalle!” päättää kirjeensä eversti Karl Larsson.

Sotahuuto Joulunumero 1917

Tasavallan Presidentin joulutervehdys

Vuonna 1925 Suomen tasavallan presidentti Lauri Kristian Relander esitti joulutervehdyksen Sotahuudon lukijoille: ”Antakaamme itse kukin kiitollisin mielin tunnustuksemme siellä työlle, jota Pelastusarmeija hätääkärsivän ihmiskunnan keskuudessa suorittaa. Toivokaamme tälle työlle Suomessakin jatkuvaa menestystä, Korkeimman siunausta. Tukekaamme kukin omalta kohdaltamme tätä työtä. Olkoot lähimmäistemme kärsimykset meidänkin omia kärsimyksiämme.”

Joulu sodan ja rauhan aikaan

Talvisodan raivotessa jouluna 1939 Sotahuudon kantta koristi tämä kaunis, lohtua tuova talvimaisema. Seuraavana jouluna sodan seurauksista kirjoitettiin. Kirjoituksessa ”Kun ei ole kotia, ei ole jouluakaan” Selma Haavisto pohtii seuraavaa: ”Jälleen on joulu. Meillä on nyt rauha. Kiittäkäämme Jumalaa siitä! Paljonhan meiltä otettiin, paljon särkyi, mutta Jumalan avulla on jo paljon jälleenrakennettu – ja yhä jälleenrakennetaan. Moni karjalaislapsi on jo saanut kodin ja ehkäpä tänä jouluna saa jo jonkun pienen lahjankin. Ja ellei saisi, antaahan taivas meille jokaiselle jälleen suuren lahjan, äärettömän kallisarvoisen lahjan: Jeesus-lapsen. Ottakaamme hänet vastaan ja olemme rikkaita ja onnellisia.”

Sotahuuto jouluna 1939 & Sotahuuto jouluna 1940

Sopivia lahjoja kaikille

Vuonna 1952 Pelastusarmeijan kauppaosasto toivotti arvoisille asiakkailleen siunausrikasta joulua ja hyvää uutta vuotta. Ilmoituksessa muistutettiin, että lahjakortti on kaikille sopiva joululahja. Kauppaosaston valikoimasta löytyi mm. uusia huopahattuja, trikootavaroita, koulutarpeita ja joulukuusen koristeita.

Sotahuuto jouluna 1952

Perhejoulu

60-luvulla värikuvien käyttö Sotahuudossa oli vielä sangen harvinaista. Ainoastaan Joululehden ja Kesälehden kannet painatettiin nelivärisenä. Vuoden 1968 Joululehden takakantta sulostutti tämä idyllinen armeijaperheen joulunvietosta kertova kuva. Kuvan oli ottanut aikansa mestari Fred Runeberg.

Sotahuuto jouluna 1968

Suomalaisen kenraalin viesti

Vuosina 1981–86 kansainvälistä Pelastusarmeijaa johti suomalainen kenraali Jarl Wahlström. Vuoden 1984 jouluviestissä hän pohtii sitä, miten Kristus on Jumalan tulkki. ”Kuunnelkaamme huolellisesti kaikki, jotka uskomme Jeesukseen, mitä hänellä on sanottavaa. Hän on Jumalan tulkki. Hän tulkitsee meille iankaikkista sanomaa Jumalan läsnäolosta, rakkaudesta ja voimasta.”

Sotahuuto jouluna 1984

Huolenpitoa lama-aikaan

Lamavuonna 1993 Pelastusarmeijan uusi johtaja Brynjar Welander huomioi sen jouluviestissään. ”Joululla on hyvä vaikutus meihin. Meistä tulee anteliaita ja osoitamme huolenpitoa, ei pelkästään läheisiämme, vaan myös huonompiosaisia kohtaan. Meillä Pelastusarmeijassa on lupa olla tämän huolenpidon välittäjinä. Kiitos kaikille niille, jotka tukevat työtämme. Älkäämme tyytykö osoittamaan huolenpitoa vain lyhyen sesongin ajan. Tehkäämme välittämisestä elämäntapa.” Lehdessä Pelastusarmeija kiitti myös kuluneesta vuodesta iloisen ryhmäkuvan kera.

Presidentti haastateltavana

Sotahuudon joululehdissä on ollut myös nimekkäitä haastateltavia. Yksi arvostetuimmista on presidentti Tarja Halonen, joka antoi Sotahuudolle haastattelun jouluna 2016. Haastattelussa presidentti Halonen kertoo Pelastusarmeijan olevan tuttu jo lapsuuden Kalliosta. Hän kertoo arvostavansa työtä, jota järjestö tekee: ”Pohjoismaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa ei ole koskaan uskottu, että järjestelmä toimii niin, että kenenkään muun ei tarvitse tehdä mitään. Useimmat suomalaiset sosiaali- ja terveydenhuollon innovaatiot ovat syntyneet nimenomaan kansalaisyhteiskunnan kautta.” ”Henkinen tuki on yhtä tärkeä kuin taloudellinen, koska on yksinäisiä ihmisiä, jotka kokevat, että heitä ei oteta ihmisinä huomioon. Tässä Pelastusarmeijalla on iso sarka hoidettavana.”