Valitsematta jättäminen on sekin valinta

Mitkä aamiaismurot ovat parhaita, bussilla vai kävellen, treenaisinko nyt vai myöhemmin, sininen vai punainen pusero? Arki on täynnä valintatilanteita, ja se käy voimille. Voisi helposti luulla, että ainoastaan suuret, elämän kannalta ratkaisevat valinnat panevat meidät koetteelle, mutta totuus on, että ne sadat mikrovalinnat, joita jatkuvasti tulee eteemme, vievät enemmän energiaa kuin aavistamme.

Monta vuotta sitten, juuri kun muuri oli kaatunut Saksassa, olin käymässä entisellä itäpuolella. Puhuimme suuresta muutoksesta, ja yritin ymmärtää eroavuuksia ja suhtautumistapoja. Tavan takaa ystävättäreni palasi siihen, kuinka lopen uupunut hän oli siksi, että nyt oli valittava. Valittava päivällisruoka kaupassa, valittava hammasharjan väri, valittava radiokanava, sampoo, verhokangas, sanomalehti ja kengännauhat. Aiemmin hän oli ostanut sitä, mitä oli saatavilla. Tehnyt sitä, mitä sai tehdä. Valinnanvaraa oli ollut niin vähän. Ja hänen mielestään oli tyynnyttävää, kun ei itse tarvinnut valita tai tehdä päätöksiä. Kun joku toinen teki ne hänen puolestaan. Tietenkin se oli petollista tyyneyttä, mutta joka tapauksessa. Hänenhän ei tarvinnut ottaa vastuuta. Nyt hän oli onnellinen vapaudestaan, mutta myös tietoinen siitä, että se vaati ponnisteluja.

Aktiivisten valintojen tekeminen vaatii tietoa, ymmärrystä ja sitoutumista. Onko muovikassin ostaminen vastuullista? Onko tämä suklaa reilun kaupan suklaata ja puuvilla ekologisesti tuotettua? Valitsematta jättäminen on sekin valinta, jolla on seurauksensa.

Eva Kleman komentaja

Kirjasta ”Tänään elän” (Päivä 2017)