Soveli 1/2019

SOVELI soveltavan liikunnan asiantuntija 1. 2019

Into löytyy ilon kautta

TARKKUUSSUUNNISTUS SOPII KAIKILLE

SOVELI soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö 1 • 2019 Tarkkuussuunnistuksessa kilpaillaan noin 20 maassa. Suomi on maailman huippua.

Kuva on MM-kisoista Latviasta, sivu 14.

Soveli-lehti ISSN-L 1795-2255 ISSN 1795-2255 (painettu) ISSN 2242-1238 (verkkolehti)

Julkaisija Soveltava Liikunta SoveLi ry

Päätoimittaja Tupu Sammaljärvi

VAKIOT

Ulkoasu Jaana Teräväinen

▹ ▹ ▹

▹ ▹

Painopaikka Kuva Tuomo Markelin

Arkmedia Oy, Vaasa

Toimitusneuvosto Susanna Hakuni, Lihastautiliitto ry, tiedottaja Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto, erityisliikunnan lehtori Tommi Yläkangas, Soveltava Liikunta SoveLi ry, toiminnanjohtaja Heidi Hölsömäki, Soveltava Liikunta SoveLi ry, tiedottaja Mervi Huhtinen, Soveltava Liikunta SoveLi ry, ts. tiedottaja Mari Vehmanen, vapaa toimittaja Tupu Sammaljärvi, vapaa toimittaja

SoveLi somessa Liikuntapoliittinen selonteko – lisäresursseja liikunnan edistämiseen

LAPSET JA NUORET 6

Into löytyy ilon kautta

LIIKUNTA JA SYÖPÄ 8 Liikunta ehkäisee syöpää 10 Naiset osallistuvat Pirkanmaalla

LIIKKUJAN ÄÄNI

Seuraa tunnistetta #soveltavaliikunta FACEBOOK Soveltava Liikunta SoveLi ry TWITTER @SoveLi_ry ​INSTAGRAM SoveLi_ry

Symbolit Ibrandify / Freepik

PÄÄKIRJOITUS

Näköislehti verkossa

14 Tarkkuussuunnistus sopii kaikille

Lue Soveli-lehteä netissä: issuu.com/soveli Soveli-lehtien pdf-arkisto: www.soveli.fi/julkaisut/soveli-lehti

SPARRAAJA 24 Yhdessä enemmän

LUONTOLIIKUNTA

Lehti ilmestyy seuraavan kerran lokakuussa 2019.

26 Soveltava luontoliikunta

kehittyy vauhdilla

Lehden aineistot ja tilaukset Soveli-lehti / SoveLi ry Valimotie 10, 00380 Helsinki sähköposti toimitus@soveli.fi puhelin 050 544 1028 Toimitus pidättää oikeuden

YHTEISTYÖTÄ

muokata ja lyhentää tekstejä.

LIIKUNTAVINKKI

Kannen kuva Heli Pukki

32 Taitouinti onnistuu

myös soveltaen

Soveltavan liikunnan lehti

Lyhyesti 4 Tutkittua 23 Asiantuntijan palsta 29 Lainasanat 37 Yhteystiedot 38

30 Geokätkökoulutusta yhteistuumin 36 Vinkkejä ja tietoa kehittämiseen

2

Soveli 1 /2019

KANSI Into löytyy ilon kautta, sivu 6.

Tarkkuussuunnistus sopii kaikille, sivu 14.

PÄÄKIRJOITUS Toiminnanjohtaja Tommi Yläkangas

Liikuntapoliittinen selonteko – lisäresursseja liikunnan edistämiseen aikkien aikojen ensimmäinen liikuntapoliittinen selonteko julkaistiin viime lokakuussa. Tapaus oli suomalaisessa liikuntapolitiikassa historiallinen. Valtioneuvosto tekee erilaisia selontekoja tärkeimmistä poliittisista aihealueista, mutta koskaan ennen liikuntapolitiikasta ei ole tehty selontekoa. Jo tämä itsessään kertoo, että ymmärrys liikunnan yhteiskunnallisesta merkityksestä on lisääntynyt viime vuosina.

Selonteon ytimessä on ajatus, että suomalaiset on saatava liikkumaan nykyistä aktiivisemmin. Liikuntakulttuuri on polarisoitunut siten, että osalle liikunta on yhä tärkeämpi osa elämää, kun taas toiset eivät harrasta liikuntaa lainkaan. Selonteossa liikunnalla nähdään olevan välinearvon lisäksi myös vahva itseisarvo. Liikunta on hyvä väline erilaisten hyvinvointihyötyjen saavuttamiseen, mutta liikunnalla on myös vahva merkitys yksittäisen ihmisen omiin mieltymyksiin ja valintoihin pohjautuvana elämänsisältönä.

Liikuntapoliittisen selonteon sisältö noudattelee elämänkaari-ajatusta. Liikuntaa tukevia toimia ehdotetaan aina neuvolapalveluista vanhusten palvelulaitoksiin. Kokonaisuudessaan selonteossa ehdotetaan 120 miljoonan euron lisäresursointia liikunnan edistämiseen. Nämä kirjaukset eivät kuitenkaan ole sitovia, vaan investoinneista

PS

Kuva: Niina Stolt, Studio Onni

K

Tommi Yläkangas Toiminnanjohtaja Soveltava Liikunta SoveLi ry

sovitaan vasta seuraavissa hallitusneuvotteluissa. Liikuntaan suunnatut lisäresurssit rahoitettaisiin valtion budjetista, mikä sekin on merkittävä avaus.

Tähän asti liikunnan edistämistä on rahoitettu pelkästään veikkausvoittovaroista.

Soveltavalla liikunnalla on selonteossa vahva rooli. Sillä on oma lukunsa nykytilan arviossa, ja lisäksi liikun-

nan yhdenvertaisuuden teemat nousevat selonteossa esiin monessa eri kohdassa läpileikkaavasti. SoveLi teki yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa lausunnon selonteon valmisteluvaiheessa. Yhteisessä lausunnossamme toivoimme, että selonteossa otettaisiin huomioon yhdenvertaisuus läpileikkaavana teemana, liikunta osana terveydenhuollon palveluketjuja ja kuntien hyte-toimintaa sekä soveltavan liikunnan rahoitus ja esteettömyys. SoveLi oli myös mukana kirjoittamassa kuntien erityisliikunnan neuvottelukunnan ja Liikkujan polku -verkoston lausuntoja, joissa nostettiin esiin näitä samoja teemoja. Vaikuttamistyötä tehtiin myös epävirallisia väyliä pitkin sekä vastaamalla selontekoa valmistelevaan kuulemiskyselyyn.

Yhteenvetona voidaan sanoa, että kaikki esiin nostamamme teemat näkyvät selvästi selonteon sisällöissä. Vaikuttamistyötämme voidaan pitää siis onnistuneena. Vaikka kirjaukset eivät olekaan sitovia, antavat ne pohjan tulevien vuosien vaikuttamistyölle. Selonteon kirjaukset ovat myös signaali siitä, että valtionhallinnossa on ymmärrys soveltavan liikunnan merkityksestä. On selvää, että koko kansan liikunta-aktiivisuutta ei saada kasvuun, jos soveltavan liikunnan kohderyhmää ei oteta nykyistä paremmin huomioon.

Jokaisella on oikeus liikkua! x

Eduskuntavaalit ja vaikuttaminen Keväällä 2019 eduskuntavaaleissa valitaan jälleen uudet kansanedustajat ja liikuntapolitiikka saattaa nousta yhdeksi puheenaiheeksi liikuntapoliittisen selonteon julkistuksen myötä. Kaikkien liikuntapolitiikasta kiinnostuneiden kannattaa

siis seurata vaalikeskusteluja tiiviisti ja vaikuttaa omalta osaltaan ehdokkaiden vaaliteemoihin.

SoveLi tekee omaa vaikuttamistyötään, josta osa tulee näkymään myös SoveLin viestintäkanavissa. x

Soveltavan liikunnan lehti

3

Soveli 1 /2019

LY H Y E ST I

KOONNUT Tupu Sammaljärvi

Soveltava liikunta esillä selonteossa

V

altioneuvosto hyväksyi viime lokakuussa eduskunnalle annettavan liikuntapoliittisen selonteon. Selonteko kattaa muun muassa linjaukset liikunnan lisäämisestä elämän eri vaiheissa, liikuntapaikkarakentamisesta, liikunnan kansalaistoiminnasta ja huippu-urheilusta. Päämääränä on lisätä merkittävästi ihmisten fyysistä aktiivisuutta.

Selonteon mukaan yhdenvertaisten liikuntaedellytysten tavoite nousee esiin lähes kaikissa valtionhallinnon viime vuosina tuottamissa suosituksissa, ohjelmissa ja työryhmien mietinnöissä. Liikuntaa ohjaavat säädökset ja asiakirjat eivät kuitenkaan näy käytännön liikuntapolitiikassa ja -työssä vielä riittävästi.

Selonteko mainitsee, että soveltavaa liikuntaa ja vammaisurheilua on edistetty valtionhallinnossa lähinnä omana saarekkeenaan edisty-

neempien kuntien ja alan järjestöjen kanssa. Soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun edistäminen valtion liikuntahallinnossa ei ole ollut vielä rakenteissa.

Selonteossa todetaan, että soveltavaa liikuntaa edistävissä järjestöissä on epätietoisuutta valtionhallinnon linjauksista liittyen tavoitteisiin ja työnjakoon soveltavan liikunnan alueella. Järjestöillä on itse määritellyt tavoitteet ja toimintasuunnitelmat, mutta niillä olisi myös kiinnostusta vuoropuheluun hallinnon kanssa. Huolta herättää seuratoiminnan kehittymättömyys toimintarajoitteisten liikuttamisessa. x

Lue lisää selonteosta: www.minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/ valtioneuvosto-antoi-selonteon-liikuntapolitiikasta

Hyviä tuloksia muistihankkeesta

V

Lue lisää hankkeesta: www.muistiturku.fi/fi/kehittamistoiminta /liiku-ja-muista/

Soveltavan liikunnan lehti

4

Soveli 1 /2019

Kuva: Anita Elfving

iime vuoden lopussa päättynyt Varsinais-Suomen muistiyhdistyksen Liiku ja muista! -hanke saavutti hyviä tuloksia. Osallistujille tarjottiin muun muassa koulutuksia, luentoja, kuntosalitoimintaa ja kävelytapahtumia.

Muistiasiakkaille suunnatussa liikuntatoiminnassa mukana olleille liikuntaryhmä toi iloa sekä mahdollisuuden osallisuuteen, fyysisen kunnon ylläpitämiseen ja vertaistukeen. Ryhmän toiminta lisäsi sekä motivaatiota että mahdollisuuksia osallistua. Hankkeen ansiosta liikuntatoimijat puolestaan tunnistavat nyt aiempaa paremmin muistisairaiden henkilöiden voimavarat harrastaa liikuntaa.

Veikkauksen tuella vuosina 2015 – 2018 toteutetun hankkeen päätavoite oli muistiasiakkaan, hänen omaisensa ja laajemminkin ikääntyvän väestön liikunnallisten osallistumismahdollisuuksien vahvistaminen yhteistyössä urheiluseurojen, paikallisten järjestöjen ja kuntien liikuntatoimien kanssa. Taustalla oli tieto, että ilman sopivaa tukea muistisairauteen sairastunut ei välttämättä pysty osallistumaan liikuntaharrastuksiin. x

Vapaaehtoistoimija Sinikka Salminen ja muistiasiakas Veli-Matti Hiltunen kuntosalilla.

SoveLi mukana Likkojen Lenkillä

T

L

iikuntaharrastuksilla ja niissä muodostuvilla vertaissuhteilla voi olla suuri merkitys nuoren elämässä identiteettien ja ryhmä- tai alakulttuurien rakentajana.

Vammaisten nuorten liikunnan harrastaminen ei useinkaanole itsestäänselvyys, ja kaverisuhteita ylläpidetään pääosin aikuisten valvovan silmän alla.

Vammaiset nuoret ja liikunta -kirja kokoaa yhteen kolmivuotisen tutkimushankkeen tulokset vammaisten nuorten mahdollisuuksista harrastaa liikuntaa ja heidän asemastaan nuorten liikuntaharrastuksissa ja osana liikunnallisia nuorten yhteisöjä.

– Vammaisten nuorten kohdalla muiden ihmisten suhtautuminen ja toiminta ovat aivan erityisessä roolissa, koska nuoret tarvitsevat paljon tukea ja ovat riippuvaisia muista, tutkija Päivi Armila Itä-Suomen yliopistosta kuvaa. x

Vammaiset nuoret ja liikunta.

Susan Eriksson, Päivi Armila ja Anni Rannikko (toim.) 2018. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 346. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES. Kirjaan voi tutustua netissä sivulla likes.fi.

Soveltavan liikunnan tärskyt

T

urussa järjestetään soveltavan liikunnan tärskyt 9.5.2019. Tapahtuman järjestävät yhdessä Turun kaupungin liikuntapalvelukeskus ja Turun seudun Kehitysvammaisten Tuki ry:n hallinnoima Tärsky-projekti. x

Lisätietoja: Johanna Friman, johanna.friman@turku.fi

Kuva: Likkojen Lenkki / Toni Lund

Kirja vammaisten nuorten liikunnasta

änä vuonna perinteinen Likkojen matorilla liikuntatunteihin tai liikkua Lenkki järjestetään Ratinannie- Tampereen keskustassa Rock the City men festivaalipuistossa Tampereella -kaupunkiseikkailun merkeissä. x 18.5.

Valitettavasti Likkojen Lenkkiä ei Lue lisää: vuonna 2019 järjestetä Oulussa. Ou- www.likkojenlenkki.fi/info lun Likkojen Lenkki on järjestetty kahdeksan kertaa ja järjestäjät haluvat Likkojen lenkin saavutettavuus sydämellisesti kiittää kaikkia vuosien Saavutettavuus on otettu varrella lenkkeilleitä Likkoja ja mahta- huomioon seuraavin tavoin: via yhteistyökumppaneita! Tulevien – esteettömät pysäköintipaikat vuosien liikunnallisista tapahtumista lähellä tapahtumapaikkaa tiedotetaan myöhemmin.

– esteettömät wc:t myös Likkojen Lenkki on naisille suun- lyhyen reitin taukopisteellä nattu liikuntatapahtuma. Lajeina ovat – esteetön katsomoalue kävely, juoksu ja sauvakävely. SoveLi esiintymislavan edessä on edellisvuosien tapaan mukana ta- – taukoteltta tapahtuma-alueella pahtuman yhteistyökumppanina.

– avustaja mukaan maksutta Perinteisten lenkkireittien sijas- (yksi avustaja/osallistuja) ta on mahdollista osallistua Tapahtu- – yleisavustajia lyhyen reitin varrella

Likkojen Lenkki on iloinen liikuntatapahtuma, jossa voi ottaa osaa vaikkapa Paras puku -kisaan.

Hyväntekeväisyyttä juoksemalla

H

elsinki City Running Day yhdistää toukokuun 18. päivänä viisi eri juoksutapahtumaa.

Tuolloin juostaan maraton, puolimaraton, maratonviesti, viiden kilometrin katujuoksu ja perheen pienimmille suunnattu Minimarathon. Juoksutapahtumien tuotto menee lasten

ja nuorten yleisurheilutoiminnan tukemiseen. Juoksutapahtumassa voi myös tukea haluamaansa hyväntekeväisyyskohdetta. Juoksijat voivat perustaa keräyksen valitsemalleen kohteelle. Kumppanikeräyksiä järjestävät muun muassa Suomen Sydänliitto ja Syöpäsäätiö. x

Soveltavan liikunnan lehti

5

Soveli 1 /2019

TEKSTI Mari Vehmanen KUVA Riitta Weijola, Vastavalo

Into löytyy ilon kautta Lasten painonhallintaryhmässä Jyväskylässä tärkeintä on kerätä positiivisia liikuntakokemuksia. Moni osallistuja on voittanut pelkojaan ja innostunut liikunnasta.

– Miten tämä voikin olla näin sairaan kivaa, vaikka tulee hiki?

Muun muassa tällaisia tuntemuksia on onnistunut herättämään lasten oma painonhallintaryhmä, joka on toiminut Jyväskylässä noin puolentoista vuoden ajan. Erityisliikunnanohjaaja Kati Siitari kertoo, että ryhmä sai alkunsa perheiden toiveesta.

– Vanhemmilta tuli viestiä, voisiko ylipainoisille lapsille koota ihan oman porukan. Esimerkiksi urheiluseurojen

”Kaikki lajit,

joita on kokeiltu, ovat olleet kivoja.”

vista, ja lapset ideoivat itse ahkerasti uusia kokeiltavia lajeja.

– Ryhmä pitää hienosti yhtä. Heti jos joku on kerran poissa, toiset kyselevät hänen peräänsä, Kati Siitari iloitsee.

Lajit lasten toiveiden mukaan Painonhallintaryhmä on toistaiseksi ollut poikavoittoinen. Mukana on 13 lasta, joista nuorimmat ovat 3.- ja vanhimmat 9.-luokkalaisia. Laajan ikähaitarin vuoksi tämän vuoden alussa onkin aloitettu toinen, pienimmille koululaisille suunnattu ryhmänsä.

– Osallistujien ikäero on tietysti tuonut pientä haastetta ohjaamiseen ja suunnitteluun, sillä kaikkien pitää viih-

”Liikunta on nykyään yksi valikoima ei ole heistä tuntunut itselle sopivalta, vaikka monessa lajissa täälmun lempiaine lä Jyväskylässä on jo tarjolla toimintaa erityistä tukea tarvitseville harrastajille. koulussa, vaikka Koululiikunnastakin monelle ylipainoiselle lapselle on kertynyt lähinnä olen ennen aina ikäviä kokemuksia.

– Uuden opetussuunnitelman anvihannut sitä.” siosta koululiikunta on kehittynyt oikeaan suuntaan: vertaaminen muihin on vähentynyt, ja liikkumisen tasapuolisen ilon merkitys kasvanut. Silti ylipainoinen lapsi tuntee helposti itsensä muita huonommaksi, kun samaan aikaan pelikentällä ovat kilpaurheilua aktiivisesti harrastavat luokkatoverit, Kati Siitari pohtii.

Hän kertoo itse hieman empineensä etukäteen, miten lapset suhtautuvat ylipainoisille tarkoitettuun ryhmään.

Pienen alkuarastelun jälkeen he ovat kuitenkin ottaneet toiminnan omakseen. Osallistuminen on erittäin aktii-

Soveltavan liikunnan lehti

6

tunnin ajaksi. Lajit vaihtelevat lasten toiveiden ja vuodenajan mukaan.

– Talvella olemme luistelleet, lasketelleet ja olleet pulkkamäessä. Lisäksi olemme käyneet esimerkiksi uimallissa, trampoliiniparkissa ja sisäliikuntapuistossa. Välillä höntsätään liikuntasalissa tai mennään ulkona perinteisiä pihapelejä. Vanhat kunnon kirkonrotta ja tervapata ovat olleet ihan hittejä.

Kati Siitarin mukaan terveellisistä elintavoista saatetaan jutella sopivan hetken tullen muun tekemisen ohessa, mutta paino- tai ravitsemusasioita ei erikseen luennoida.

– Kaikilla osallistujilla on samantapaisia kipeitäkin kokemuksia ja tunteita, mikä luo yhteenkuuluvuutta. Lapset toki kertovat välillä näistä ajatuksistaan, mutta pääsisältö on iloisessa yhdessäolossa, Kati Siitari toteaa.

Yhdessä yli esteiden Puolentoista vuoden aikana ryhmässä on jo koettu lukuisia hienoja itsensä ylittämisen hetkiä. Kati Siitarin mu-

”On kivaa, kun on saanut tyä ja päästä osallistumaan. Mutta ihauusia nasti isommat ovat ottaneet pienet osaksi porukkaa, Kati Siitari sanoo. kavereita.”

Lapset ovat tulleet mukaan useita reittejä. Osa heistä on asiakkaina lasten painonhallintapoliklinikalla, missä heille on suositeltu ryhmää. Jotkut taas ovat tulleet kouluterveydenhoitajan lähetteellä Kati Siitarin luo liikuntaneuvontaan, ja hän on kutsunut lapsen tutustumaan toimintaan.

Ryhmä kokoontuu säännöllisesti kerran viikossa reippailemaan noin

Soveli 1 /2019

kaan moni osallistujista on pystynyt voittamaan omia epävarmuuksiaan liikkumista kohtaan.

– Lapset saattavat arkailla uusien asioiden ja lajien kokeilemista ihan konkreettisesti. Mäenlasku tai trampalla hyppiminen tuntuvat ehkä hurjalta. Silloin ryhmän ja ohjaajan kannus-

Uuden opetussuunnitelman ansiosta koululiikunnassa vertaaminen muihin on vähentynyt, ja liikkumisen tasapuolisen ilon merkitys kasvanut.

tus voi rohkaista alkuun. Ketään ei silti koskaan painosteta mihinkään, Kati Siitari korostaa.

Toisaalta moneen lapsista on juurtunut syvä epäonnistumisen ja häpeään joutumisen pelko, joka on saattanut saada alkunsa esimerkiksi koulun liikuntatunneilta.

– Tällöin toinen ryhmäläinen saattaa lohduttaa, että älä välitä, en mäkään ole koskaan osannut tuota. Tämä porukka tarjoaa turvallisen ympäristön kokeilla, välillä epäonnistua, ehkä vähän nauraakin omille mokille ja yrittää uudelleen, Kati Siitari luonnehtii.

Hänen mukaansa hienoimpia hetkiä ohjaajalle ovat olleet ne, kun lapset ovat kertoneet innostuneensa liikku-

”Tästä ryhmästä en halua jäädä pois, koska täällä on niin sairaan hauskaa.” maan myös muulla ajalla. Ryhmäläiset saattavat ohimennen mainita käyneensä viikonloppuna perheen tai kavereiden kanssa vaikkapa uimahallissa.

– Jotkut ovat sanoneet alkaneensa ensimmäisen kerran tykätä jopa kou-

luliikunnasta. On hieno tunne, kun on voinut auttaa lapsia löytämään rohkeutta ja iloa liikkua.

Myös vanhempien palaute on ollut erittäin positiivista. Kati Siitari uskoo, että vastaavalle toiminnalle olisi tarvetta ympäri Suomea.

– Resursseja tämä tietysti vaatii jonkin verran. Toiminta on syytä suunnitella hyvin, ja osallistumisen kynnys on pidettävä matalalla myös taloudellisesti, hän sanoo.

Liikkuva koulu -hankkeen rahoituksen ansiosta Jyväskylän painonhallintaryhmän lapset ovat päässeet maksutta kaikkiin kohteisiin. Tämä on ollut Kati Siitarin mielestä tärkeä keino pitää osallistujat tasapuolisesti mukana. x

Soveltavan liikunnan lehti

7

Soveli 1 /2019

TEKSTI Tupu Sammaljärvi KUVA Eeva Anundi

Liikunta ehkäisee syöpää Liikunta auttaa monella tavalla sekä syövän ehkäisyssä että sairastuneen toipumisessa.

– Liikunta on yksi tärkeimmistä syövän ehkäisykeinoista. Koska liikunta vaikuttaa myönteisesti myös monien muiden kroonisten sairauksien riskiin, kertautuvat sen hyödyt, sanoo Suomen Syöpäyhdistyksen pääsihteeri, dosentti Sakari Karjalainen.

Liikunta – samoin liikkumattomuus – vaikuttaa monella eri tavalla syövän ehkäisyyn tai syntyyn. Sakari Karjalainen sanoo, että liikunnalla on suoria vaikutuksia, joiden mekanismeja ei kaikilta osin vielä tunneta. Erityisesti suolistosyöpien riskiin liikunta vaikuttaa ehkäisevästi.

– Myös rinta- ja kohtusyöpiin liikunnalla näyttäisi olevan ehkäisevä vaikutus, todennäköisesti useammankin syövän syntyyn.

Elintavat ja elämänilo Liikunnalla on myös epäsuoria vaikutuksia syövän ehkäisyssä.

– Säännöllisesti liikkuva on harvemmin ylipainoinen kuin sellainen, joka ei liiku. Ylipaino ja lihavuus on liitetty syöpäriskiin. Mikä sitten on syytä ja mikä seurausta on vaikea sanoa, Karjalainen sanoo.

Toinen epäsuora vaikutus liikunnalla on sitä kautta, että säännöllisesti liikkuvilla on yleensä säännölliset elintavat – hyvä unirytmi, terveellinen ruokavalio ja liikkumattomia vähäisempi päihteiden käyttö.

– Ihmiset eivät liiku pelkästään sen

Soveltavan liikunnan lehti

8

takia, että pysyisivät terveenä. Kaikki, jotka liikkuvat säännöllisesti, liikkuvat siksi, että se on hauskaa ja siitä saa elämäniloa ja energiaa. Hyvin usein liikuntaharrastuksiin liittyy lisäksi sosiaalista kanssakäymistä, mikä sekin vahvistaa elämänhallintaa, pääsihteeri Sakari Karjalainen toteaa.

”Liikunta saa sairastuneenkin tuntemaan itsensä terveemmäksi.”

Nopeuttaa paranemista Syöpään sairastuneelle liikunnan positiiviset vaikutukset ovat samat kuin sairauden ehkäisyssä.

– Liikunta nopeuttaa paranemista ja voimaannuttaa potilasta. Se vaikuttaa mielialaan ja yleiseen vastustuskykyyn ja saa varmasti sairastuneenkin tuntemaan itsensä terveemmäksi.

Myönteisiä vaikutuksia on Karjalaisen mukaan todettu myös kroonisen syövän yhteydessä. Krooninen syöpä ei lopullisesti parane, mutta liikunta auttaa jaksamaan. - Koko kehon vahvistaminen on tärkeätä syövästä toipumisessa myös siksi, että hoidot ovat monesti raskaita.

– Iästä riippumaton, turvallinen, edullinen ja vaikuttava liikuntamuoto on kävely. Teho kasvaa, jos siihen yhdistää vaikkapa suunnistuksen tai polkukävelyn.

Yhteistyötä paikallistasolla Sakari Karjalainen kertoo, että Syöpäyhdistyksen noin 180 paikallista osas-

Soveli 1 /2019

toa järjestävät jäsenilleen perinteisesti erilaista liikuntaa, esimerkiksi vesijumppaa. Henkilöjäseniä osastoissa on noin 120 000.

– Jäsenkunta on aika iäkästä, eikä osastoissa harrasteta mitään kovin rajua liikuntaa.

Karjalainen toivoo, että esimerkiksi SoveLi-yhteistyön avulla Syöpäyhdistyksen osastojen jäsenkunnalle tarjoutuu paikallistasolla entistä enemmän mahdollisuuksia liikuntaan.

– Olemme mukana myös Yksi elämä -hankkeessa, jossa liikunta on ravitsemuksen ohella tärkeässä roolissa sairauksien ehkäisyssä. Liikkumattomuus on iso riskitekijä, johon hankkeessa pyritään vaikuttamaan.

Kaikki liikunta on hyväksi – Mitä enemmän liikkuu, sitä pienempi syövän riski on. Kaikki liikunta – unohtamatta arkiliikuntaa – on kuitenkin hyväksi. Tärkeitä asioita ovat myös passiivisen elämäntavan ja istumisen vä-

– Liikunta nopeuttaa paranemista ja voimaannuttaa potilasta, sanoo Suomen Syöpäyhdistyksen pääsihteeri Sakari Karjalainen.

hentäminen. Niillä on vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin, sanoo Syöpäjärjestöjen kehittämispäällikkö Virve Laivisto.

Laivisto muistuttaa, että liikunta myös vähentää syöpien uusiutumista sekä pidentää potilaiden elossa oloaikaa erityisesti rintasyövän, suolistosyövän, eturauhassyövän ja munasarjasyövän osalta.

– Riittävän liikunnan, terveellisen ravinnon ja painonhallinnan avulla voidaan ehkäistä vähintään kolmannes yleisimmistä syövistä. Jokainen voi itse vaikuttaa riskiin sairastua syöpään.

Liikunta nopeuttaa ruoansulatusta, jolloin haitallisille, syöpää aiheuttaville aineille jää vähemmän aikaa imeytyä elimistöön. Laivisto kertoo, että liikunta vaikuttaa myös keuhkojen toimintaan, energiatasapainoon ja painonhallintaan.

– Vaikutus ulottuu myös immuunivasteeseen eli elimistön puolustusjärjestelmään infektioita vastaan, hormoneihin ja DNA-muutoksiin. Liikun-

nalla on suora vaikutus jopa syöpäkasvaimeen tai sen esiasteeseen. Liikkuminen vähentää paksunsuolen syövän, kohtusyövän, rintasyövän, eturauhassyövän sekä mahdollisesti haimasyövän vaaraa.

Virve Laivisto kertoo, että Syöpäjärjestöt tarjoaa syöpään sairastuneille ja

heidän läheisilleen kuntouttavaa toimintaa sekä toiminnallisia teemakursseja, joissa painopiste on luovassa toiminnassa ja liikunnassa. x

Suomen Syöpäyhdistys on SoveLi ry:n jäsenjärjestö.

Yli 18 miljoonaa ihmistä sairastui syöpään The International Agency for Research on Cancer (IARC) on julkaissut viimeisimmät arviot syövän maailmanlaajuisesta syöpätaakasta. Maailmanlaajuisen syöpätaakan arvioidaan nousevan vuonna 2018 18,1 miljoonaan uuteen syöpätapaukseen.

Syöpään kuoli 9,6 miljoonaa ihmistä vuonna 2018. Syöpätaakka tarkoittaa sekä syöpään sairastumisen riskiä että syövän aiheuttamaa kuolleisuutta.

Maailmanlaajuisesti tämä tarkoittaa, että syöpään kuoli joka kahdeksas mies ja joka yhdestoista nainen viiden vuoden sisällä syöpädiagnoosin saamisesta. x

Soveltavan liikunnan lehti

9

Soveli 1 /2019

TEKSTI Tupu Sammaljärvi KUVA Studio Torkkeli

Naiset osallistuvat Pirkanmaalla Pirkanmaan Syöpäyhdistys tarjoaa alueen syöpään sairastuneille ja sairaudesta toipuville liikuntamahdollisuuksia henkilökohtaisesti ja ryhmissä. Naiset ovat tässä suhteessa miehiä huomattavasti aktiivisempia, sillä mukaan tulevista 99 %:a on naisia.

Soveltavan liikunnan lehti

10

Soveli 1 /2019

Sairaanhoitaja Seija Katavisto Pirkanmaan Syöpäyhdistyksestä kertoo, että hän järjesti Hämeen Urheilu ja Liikunta ry:n kanssa viime syksynä palloilutapahtuman miehille. Ilmoittautuneita oli yksi.

– Näin silti, vaikka ilmoitimme, ettei pohjakuntoa tai osaamista tarvita ja että palloilulajeja kokeillaan hauskassa hengessä. Myös ohjaajat olivat miehiä, eli siinäkään ei ollut syy, että naisohjaajia olisi karteltu, Katavisto hymähtää.

– Hoitajan vastaanotolla yleensä kysymme potilaalta, kuinka tämä jaksaa liikkua ja että tarvittaessa meidän fysioterapeuttimme voi laatia hänelle henkilökohtaisen liikuntaohjelman.

Ison leikkauksen jälkeen hoidoissa käyvät asiakkaat monesti kertovat, et-

tä vaikka kunto oli aiemmin hyvä, on se nyt nollassa. Solusalpaajahoidot vaikuttavat päästä varpaisiin, vievät voimia niin henkisesti kuin fyysisestikin, Katavisto sanoo.

Syöpäyhdistyksen tiloissa on pieni kunto-/liikuntasali. Tarjolla on kuntoja lymfajumppaa. Lymfajumppa on hyvä sellaisille, joille raajoihin kertyy turvotusta ison leikkauksen jälkeen. Lymfajumpassa tehdään liikesarjoja, joilla turvotus helpottuu. Samalla asiakkaita kannustetaan tekemään liikkeitä aktiivisesti kotona.

Kuntosalilla on myös yleinen liikuntavuoro, jolloin paikalle voi tulla kuka vain. Ensimmäisellä kerralla pyritään ohjamaan laitteiden käyttöön ja omatoimiseen tekemiseen. Jossain vaihees-

sa on kokeiltu myös jooga- ja rentoutusryhmiä sekä kehonhuollollista tanssi-ilmaisua.

Liikkuva pärjää paremmin hoidoissa Osa potilaista on aktiivisia ja harrastaa mielellään liikuntaa myös sairastuttuaan. Haastavaa liikunta- tai elintapaohjauksessa Seija Kataviston mukaan on, että osa suhtautuu niihin asenteella ”Ei voisi vähempää kiinnostaa”.

– Muistan erään naisen, joka vaalien aikaan jakoi vaalimainoksia ja kulki siksi paljon kerrostalon portaissa. Hän

JATKUU

Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen tiloissa on pieni kunto-/liikuntasali. Tarjolla on kunto- ja lymfajumppaa.

Hanke hakee tietoa riskitekijöistä Syövän riskitekijöillä tarkoitetaan tekijöitä, jotka muuttavat syöpään sairastumisen todennäköisyyttä. Ikä ja sukupuoli ovat merkittävimmät niistä syövän riskitekijöistä, joihin henkilö ei itse voi vaikuttaa.

Nykytietämyksen valossa noin puolet uusista syövistä olisi kuitenkin ehkäistävissä elintapoja muuttamalla.

Syöpärekisterin ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteinen METCA-hanke (Prospective cancer meta cohort study) keskittyy keskeisiin elämäntapavalintoihin, kuten tupakointiin, liikuntaan, painoon ja alkoholin kulutukseen. Tarkoituksena on saada ajantasaista tietoa syöpien riskitekijöistä Suomessa sekä arvioida riskitekijöiden vaikutuksia tulevaisuudessa.

METCA-projekti keskittyy keskeisiin elämäntapavalintoihin, kuten tupakointiin, liikuntaan, painoon ja alkoholin kulutukseen. x Lähde ja lisätietoa: www.syopajarjestot.fi/ajankohtaista/verkkouutiset/tutkitun-tiedonavulla-voidaan-muuttaa-syovan-kehitystrendeja/

Soveltavan liikunnan lehti

11

Soveli 1 /2019

kertoi, että siinä tuli hirveä hiki ja jalat kipeytyivät. Kun kysyin, eikö hän voisi muulloinkin mennä portaisiin juoksemaan, vastaus oli, ettei todellakaan kiinnosta.

Liikunta olisi kuitenkin sairastuneelle ja toipuvalle erittäin tärkeää.

– On suuria kansainvälisiä tutkimuksia siitä, että jos potilas on aktiivinen ja pitää huolta kunnostaan, hän pärjää paremmin hoidoissa kuin he, jotka eivät ole tottuneet välittämään kunnostaan. Hoitojen aikana on tiettyjä rajoitteita, mutta silloinkin pitäisi olla liikunnallisesti aktiivinen. Se edistää solujen aineenvaihduntaa ja hapenottokykyä ja siten paranemista ja hyvinvointia, Seija Katavisto sanoo.

Motivaation löytäminen onkin iso kysymys. Se kun on jokaisen kohdalla vähän omanlaisensa.

painonhallinta, oikea ravitsemus, tupakointi ja riittävä uni.

Yhdistyksillä erilaiset resurssit Suomen Syöpäyhdistyksellä on 12 maakuntayhdistystä, joista Pirkanmaan Syöpäyhdistys (Pirsy) on yksi. Pirsyllä on hyvät tilat tarjota potilaille pienimuotoista liikuntaan, kaikilla yhdistyksillä näin ei kuitenkaan ole.

– Näissä yhdistyksissä on sitten järjestetty yhdessä muiden toimijoiden kanssa palveluita, tai yhdistykset ohjaavat asiakkaat muualle liikuntaharrastuksiin.

Seija Katavisto toivoo, että yhdistysten alla mahdollisesti toimivat liikunta-

kerhot tai -jaostot toimisivat aktiivisesti siten, että ohjausta ja kannustusta liikuntaan tarjottaisiin jatkuvasti varsinkin uusille yhdistysten toiminnan pariin tuleville.

– Toiminta saattaa muuten muodostua sellaiseksi, että ihmiset kokoontuvat kuukausi ja vuosi toisen jälkeen yhteen siksi, että se on mukavaa. Silloin toiminta voi muuttua kahvittelukerhon tyyppiseksi.

Sairaanhoitaja Seija Kataviston mukaan esimerkiksi Sydänyhdistysten sydänpiireissä korostetaan paljon liikunnan merkitystä sydänsairaudesta toipumisessa.

– Yhtä tärkeää se on syöpäsairaudesta toipumisessa, hän muistuttaa. x

Toimijoiden yhteinen ponnistus Tampereella on perustettu vaikuttava elintapaohjaus -toimijoitten ns. tarjotin. Siihen kootaan ne tahot, jotka tuottavat kaupungissa terveysvaikutteisia palveluita – olivatpa ne sitten liikuntaan, ravitsemukseen tai muuhun elintapaohjaukseen liittyviä.

– Kun esimerkiksi meille tulee asiakas, jonka uskoisimme hyötyvän ohjauksesta tai liikunnasta, mietimme, miten motivoida häntä. Pitää avata polkuja, joilta potilaat löytäisivät oman vaihtoehtonsa. Voimme etsiä kaupungin tarjonnasta hänelle sopivia toimintoja. Paljonhan on olemassa palveluita, mutta yksityisen puolen tarjonta on sen verran kallista, että jos on paljon sairauskuluja, ei sitä välttämättä pysty kustantamaan.

Varsinaista ennaltaehkäisevää liikuntaa Pirkanmaan Syöpäyhdistys ei tarjoa, paitsi omaehtoisena mahdollisuutena käyttää kuntosalia. Seija Katavisto kuitenkin muistuttaa, että ammattilaisen vastuullisuutta on tarvittaessa puuttua – motivoivasti, ei sormea heristäen – potilaan elintapoihin.

Potilaalle voidaan kertoa, mikä esimerkiksi voi aiheuttaa liikkuessa hengenahdistusta tai että vaikka pieniäkin muutoksia ruokavalioon on hyvä tehdä.

– 40 prosenttia syövistä voitaisiin välttää, jos korjaisimme elintapojamme. Nämä ovat niitä tuttuja: liikunta,

Soveltavan liikunnan lehti

12

Soveli 1 /2019

Suomessa ennustettiin löytyvän yli 35 000 syöpää Suomessa ennustettiin löytyvän 35 400 syöpätapausta viime vuonna. ”Uusien syöpätapausten määrä Suomessa on kasvanut jatkuvasti ja kasvun odotetaan jatkuvan myös tulevaisuudessa”, sanoo Syöpärekisterin tilastojohtaja Janne Pitkäniemi.

Ennusteiden mukaan Suomessa ikävakioitu syöpäkuolleisuus pienenee. Vaikka syöpäkuolleisuus laskee, niin syöpäkuolemien lukumäärä nousee jatkossa. Kun vuonna 2015 syöpäkuolemia oli hieman yli 12 000 niin vuonna 2025 on ennustettu syöpäkuolemia olevan 14 400. Tämä johtuu pääasiassa väestön ikääntymisestä, jonka myötä uusien syöpätapausten lukumäärät kasvavat.

Maailmanlaajuisesti uusista keuhkosyöpä-, naisten rintasyöpä- ja suolistosyöpätapauksista diagnosoidaan eniten. Yhdessä nämä kolme syöpää vastaavat kolmasosaa kaikista uusista syöpätapauksista. Eturauhassyöpä on listalla neljäntenä.

Suomessa yleisimmät syövät ovat rintasyöpä naisilla ja eturauhassyöpä miehillä.

Syövän lisääntyminen johtuu useista tekijöistä, kuten väestönkasvusta ja ikääntymisestä, mutta myös sosiaalinen ja taloudellinen kehitys tuovat mukanaan elämäntapoja, jotka lisäävät syöpäriskiä. Esimerkiksi vähäinen liikunta voi tulevaisuudessa olla aikaisempaa merkittävämpi syövän riskitekijä. x Lähde: Syöpäjärjestöjen tiedote

Kuva Markus Gann  Kaikki syövästäSyöpäjärjestöt

Syöpäyhdistysten erilaisissa ryhmissä jokainen jumppaa oman kuntonsa ja voimiensa mukaan.

Liikunta ja fyysinen työ vähentävät riskiä sairastua syöpään Hyvässä fyysisessä kunnossa olevien miesten riski sairastua syöpään on väitöstutkimuksen mukaan selkeästi pienempi kuin huonossa kunnossa olevien. Vastaavasti myös erittäin raskas fyysinen työ suojaa miehiä paksu- ja peräsuolen syöviltä. Enimmillään suojaava vaikutus on merkittävä.

Jorma Sormunen tutki lääketieteen tohtoritutkimuksessaan fyysisen aktiivisuuden ja kunnon vaikutuksia syöpäilmaantuvuuteen. Erityisesti tutkimuksessa selvitettiin miesten paksu- ja peräsuolen ja eturauhasen syöpien ilmaantuvuutta.

Hyvässä tai erinomaisessa kunnossa varusmiesaikana olleilla miehillä on tutkimuksen mukaan selvästi alentunut riski sairastua syöpään myöhemmällä iällä. Riskin alenema oli jopa 18 %.

Huolestuttavinta oli, että miehillä, jotka olivat huonon kunnon lisäksi yli-

”Riittävän liikunnan, terveellisen ravinnon ja painonhallinnan avulla voidaan ehkäistä vähintään kolmannes yleisimmistä syövistä.” painoisia, riski sairastua syöpään nousi merkittäväksi.

Miehillä, joilla oli työhön kuuluvaa fyysistä rasitusta, oli merkitsevästi pienempi riski sairastua syöpään kuin miehillä, joilla sitä ei ollut ollenkaan.

– Yksittäisen ihmisen kohdalla on mahdoton sanoa, miten liikunta vaikuttaa syövän syntymiseen. Tutkimusten mukaan riittävän liikunnan, ter-

veellisen ravinnon ja painonhallinnan avulla voidaan ehkäistä vähintään kolmannes yleisimmistä syövistä, Jorma Sormunen sanoo. x

Lähde ja lisätietoa: www.syopajarjestot.fi/ajankohtaista/ tiedotteet/liikunta-ja-fyysisesti-raskastyo-vahentavat-riskia-sairastua-syop/

Soveltavan liikunnan lehti

13

Soveli 1 /2019

Tarkkuussuunnistuksessa kaikki, katsomatta ikään, sukupuoleen tai liikuntakykyyn, voivat harrastaa ja kilpailla samassa sarjassa.

TEKSTI Tupu Sammaljärvi KUVAT Suomen Suunnistusliitto

Tarkkuussuunnistus sopii kaikille Tarkkuussuunnistus on Suomessa vielä pieni ja vähän tunnettu laji.

Pienellä porukalla on kuitenkin päästy jo maailman huipulle.

Helsinkiläinen Tuomo Markelin on harrastanut lajia yli kymmenen vuotta.

– Tarkkuussuunnistus on minulle mieluisa laji.

Pyörätuoli rajoittaa liikunta- ja urheilulajin valintaa aika merkittävästi. Tätä voi kuitenkin harrastaa pyörätuolilla liikkuvakin, Markelin sanoo.

Tarkkuussuunnistus poikkeaa perinteisestä suunnistuksessa juuri fyysisyydessä. Lajissa ei men­nä metsään eikä juosta. Se mahdollistaa, et-

Soveltavan liikunnan lehti

14

Soveli 1 /2019

tä lajia voi harrastaa liikkumistapaan katsomatta.

Tehtävät ratkotaan kulkuväylältä, ja suunnistusreitti on selvillä valmiiksi eikä siltä saa poiketa.

Markelin kertoo, ettei ole ennen tarkkuussuunnistusta harrastanut perinteistä suunnistusta.

– Joskus pienenä vähän vaelsin ja opin lukemaan karttaa sen verran, etten eksynyt.

Tarkkuussuunnistuksen aloittaminen ei siis edellytä merkittäviä suunnistustaitoja. Laji on it-

Tyypillinen tarkkuussuunnistusrasti. Lajissa ei men­nä metsään eikä juosta, vaan tehtävät ratkotaan kulkuväyliltä.

se asiassa siitä erikoinen, että siihen tutustutaan parhaiten osallistumalla kilpailuihin.

– Harrastukseen mennään mukaan kilpailun kautta. Olisikin tylsää lähteä ensin opettelemaan ulkoa karttamerkkejä. Paljon luontevampaa on päästä lajiin sisälle kysymällä muilta neuvoja ja ymmärtämällä aidossa tilanteessa, mitä pitää opetella.

Tuomo Markelin sanoo, että harrastamista ei oikeastaan erota kilpailemisesta muu kuin se, että

kilpailussa jaetaan palkintoja. Jälkipeli on aina tärkeä osa kilpailua: – Ovat ihan legendaarisia ne keskustelut, kun käydään kilpailujen jälkeen: Oliko esimerkiksi lippu metrin liikaa vasemmalla vai oikealla?

Päättelykyky koetuksella Tuomo Markelin sanoo olleensa aina ulkoilmaihminen. Tarkkuussuunnistuksen harrastaminen

JATKUU

KU

VA TU

PU

SAM M ALJÄRVI

Laji on kuin sudokua luonnossa.

– Se vaatii päättelykykyä.

Parin tunnin kisa käy voimille.

Soveltavan liikunnan lehti

15

Soveli 1 /2019

Pertti Hartman

Tupu Sammaljärvi

Tuomo Markelin aikoo osallistua toukokuussa FinTrailO 2019 -tapahtumaan. FinTrailO on Suomen suurin vuotuinen tarkkuussuunnistustapahtuma, joka on tänä vuonna Porvoossa ja Tampereella.

poistaa tekosyyt – kuten huono ilma – olla lähtemättä liikkeelle. Kallistakaan harrastaminen ei ole: – Tarkkuussuunnistus ei ole välineurheilulaji: kompassi ja hyvät ulkoiluvaatteet riittävät. Kilpailuihin matkustaminen tietysti aiheuttaa kustannuksia, erityisesti kilpailumatkat ulkomaille.

Reilut kymmenen vuotta tarkkuussuunnistusta harrastanut Markelin kertoo, että laji on kuin sudokua luonnossa.

– Se vaatii päättelykykyä. Kisa kestää tyypillisesti pari tuntia. Kun sen ajan ajattelee intensiivisesti, niin kyllä se käy voimille.

Tehtävien ratkaiseminen onkin lajissa haasteellisinta. Maastossa on yhdestä viiteen lippua, ja tehtävä on kartanluku- ja suunnistustekniikoita hyväksi käyttäen ratkaista, mikä lipuista on kunkin rastiympyrän keskipisteessä.

Lajia voi harrastaa lähes mihin vuodenaikaan tahansa – kunhan ei ole paljon lunta. Lumi peittää maastomerkit ja hankaloittaa liikkumista. Markelin kertoo olleensa viime vuonna ensimmäistä kertaa tarkkuussuunnistamassa tammikuussa, ja vuoden viimeiset kisat käytiin itsenäisyyspäivänä.

Tarkkuussuunnistus on vienyt Tuomo Markelinin maailmalle kisoihin, mikä on ollut mielenkiintoista. Hän on kuulunut useista EM- ja MM-kisoista mitaleita saaneeseen Suomen maajoukkueeseen.

– Laji lähti Ruotsista 1970-luvun alussa ja tuli Suomeen 1990-luvun puolivälin tienoilla. Laji on hyvin eurooppalainen: kilpailuissa on ollut vain

Soveltavan liikunnan lehti

16

Soveli 1 /2019

muutama maa Euroopan ulkopuolelta. Suomi on itse asiassa tällä hetkellä paras maa lajissa. Eihän tämä kovin laajalle levinnyt laji ole; mukana kilpailuissa on parikymmentä maata.

Ruotsalaiset suunnittelivat tarkkuussuunnistuksen vammaislajiksi, mutta siitä on Markelinin mukaan tullut yleinen laji. Mukana on sekä käveleviä että pyörätuolilla liikkuvia.

Suunnistusseuralta kannattaa kysyä Suomessa lajin harrastajia on satakunta. Iältään he ovat noin 7 – 80-vuotiaita. Miehiä on harrastajissa enemmän kuin naisia. Suunnistajiahan on ympäri maata, mutta tarkkuussuunnistus ei kuulu kaikkien suunnistusseurojen repertuaariin.

– Harrastus on seuravetoista, joten jos laji kiinnostaa, kannattaa selvittää, missä on lähin suunnistusseura ja löytyykö seurasta tarkkuussuunnistuksesta kiinnostuneita. Jos tarkkuussuunnistus ei ole seuran ohjelmassa, voi kysyä, miksi ei ole ja voisiko olla, Tuomo Markelin sanoo.

Suomen Suunnistusliitto on tarkkuussuunnistuksen kattojärjestö. Lajipäällikkö Suunnistusliitossa on Anna Jacobson.

– Lajin harrastajien määrän kasvu on meillä ilman muuta tavoitteena. Haluamme myös tavoittaa soveltavaa liikuntaa kaipaavia henkilöitä entistä paremmin. Laji sopii erinomaisesti kaikin tavoin kulkeville ja antaa kaikille mahdollisuuden liikkua luonnossa mielekkäällä tavalla, Jacobson sanoo. x

Tarkkuussuunnistus ▹ Suunnistuksen taitolaji, joka mittaa kartanlukutaidon nopeutta ja täsmällisyyttä. ▹ Kaikki, katsomatta ikään, sukupuoleen tai liikuntakykyyn, voivat harrastaa ja kilpailla samassa sarjassa. ▹ Ei mitata fyysistä suoritusta vaan laji perustuu päättelytehtäviin. ▹ Tehtäväpisteet eli rastit sijoitetaan hyväpohjaisten kulku-urien varrelle. ▹ Tehtävänä on ratkaista annettu tehtävä saadun informaation perusteella. ▹ Normaalikilpailun (Preo) radan pituus on noin 1 – 3 kilometriä, ja rata tulee kiertää yleensä 1 – 3 tunnissa.

Radalla voi olla myös aikarasteja, joilla aikaa on 30 sekuntia/tehtävä. ▹ Toinen kilpailumuoto (Tempo) sisältää vain aikarastityyppisiä tehtäviä. ▹ Laji soveltuu yhtä lailla erityisryhmille kuin normaalista suunnistuksesta kiinnostuneille. ▹ 4. – 5.5. järjestetään Porvoossa ja Tampereella Suomen suurin vuotuinen tarkkuussuunnistustapahtuma FinTrailO 2019.

Paula Lehtomäki, Suomen Suunnistusliitto

Lähde ja lisätietoa: www.trailo.fi www.suunnistusliitto.fi/liitto/ suunnistuksen-lajimuodot/ tarkkuussuunnistus

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä lähimpään suunnistusseuraan.

Suomi on tällä hetkellä tarkkuussuunnistuksen johtava maa.

Kansainvälinen suunnistusliitto valitsi Suomen Pinja Mäkisen vuoden tarkkuussuunnistajaksi muutama vuosi sitten.

Soveltavan liikunnan lehti

17

Soveli 1 /2019

Lapin soveltavan liikunnan verkosto päätettiin perustaa viime kesäkuussa Pyhätunturin soveltavan luontoliikunnan foorumissa.

Sokkolaseja kokeilemassa Ikäinstituutin vanhempi tutkija Erja Rappe (pinkki takki) ja Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n aluetoiminnan suunnittelija Jarno Saapunki (huomioliivi).

TEKSTI Tupu Sammaljärvi KUVAT Heidi Hölsömäki

Soveltavan liikunnan verkosto starttasi Lapissa Lapin alue on laaja, ja soveltavan liikunnan toimijat etäällä toisistaan. Yhteydenpito on kuuleman mukaan ollut melko satunnaista. Viime kesänä lappilaiset perustivat soveltavan liikunnan verkoston. Sen toivotaan tiivistävän ja säännöllistävän yhteistyötä.

– Verkoston tarkoitus on jakaa tietoa ja toimintamalleja toimijoiden kesken sekä suunnitella tulevaa, sanoo verkostoa koordinoivan Lapin Liikunta ry:n toiminnanjohtaja Maarit Toivola.

Soveltavan liikunnan toimijat työskentelevät omissa kunnissaan ja toiminnoissaan varsin yksin, ja vertaistekijät ovat kaukana. Siksi verkosto on erityisen tärkeä. Toivola uskoo, että muiden kokemukset ja ajatukset lisäävät myös motivaatiota työhön.

Yhdenvertaisuutta Soveltavan liikunnan verkosto nähdään Lapin Liikunnassa tärkeänä myös, koska liikunta- ja urheilutoimintaa ha-

Soveltavan liikunnan lehti

18

Nuotiolla Pyhätunturin soveltavan luontoliikunnan foorumissa. Kesällä syntynyt verkosto on pitänyt toistaiseksi yhteyttä muun muassa Skypen välityksellä.

Soveli 1 /2019

lutaan tarjota tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti kaikille. Muitakin liikuntaan liittyviä verkostoja pohjoisessa on, mutta soveltavan liikunnan järjestäminen edellyttää erityisosaamista. Soveltavan liikunnan hyvä puoli on, että se sopii kenelle vain.

– Verkoston perustamisen taustalla on tärkeää, että yhteydet aluehallintovirastoon ja kuntiin ovat toimivat, sanoo Maarit Toivola.

Toivolan mukaan sekä Soveltava Liikunta SoveLi ry:n että Lapin aluehallintoviraston liikuntatoimen ylitarkastajan Kai-Matti Joonan lupaama tuki on tärkeä.

– Tuki voisi mahdollistaa esimerkiksi tapaamisten ja koulutustilaisuuksien järjestämisen.

ta yhteistyötä lappilaisten toimijoiden kanssa usean vuoden ajan.

– Olen erittäin iloinen, että verkosto käynnistyi juuri nyt Lapissa. Tämä on hyvin toimineen yhteistyön tulos ja paras kiitos tehdystä työstä. Tahtotila on ollut yhteinen, ja samaa tavoitetta kohti on menty määrätietoisesti ja aikataulutetusti, asiantuntija Virpi Mäkinen sanoo.

– Verkoston perustamisen taustalla oli yhteinen tahtotila soveltavan lii-

kunnan edistämiseksi Lapissa. Keskustelu oli helppo avata Soveltavan liikunnan seutufoorumin jälkeen vuonna 2017. Kaksi peräkkäin järjestettyä, onnistunutta soveltavan liikunnan foorumia vuosina 2016 ja 2017 antoivat tietoa lappilaisille toimijoille soveltavasta liikunnasta sekä toivat esiin alueellisia kehittämistarpeita. Soveltavan liikunnan verkosto koettiin ajankohtaiseksi ja tarpeelliseksi Lapissa, Virpi Mäkinen jatkaa. x

Kaikille avoin Verkosto perustettiin kesäkuussa valtakunnallisen soveltavan luontoliikunnan foorumin yhteydessä Pyhätunturilla. Foorumin järjestivät Lapin aluehallintovirasto ja Soveltava Liikunta SoveLi ry Metsähallituksen ja yhteistyökumppaneidensa kanssa.

– Tuon foorumin osanottajista suuri osa ilmoittautui mukaan verkostoon, kertoo terveysliikunnan kehittäjä Iida Kallo Lapin Liikunta ry:stä.

Verkostossa on nyt noin 40 henkilöä.

Verkosto on avoin kaikille soveltavasta liikunnasta kiinnostuneille. Iida Kallo sanoo, että erityisesti mukaan toivotaan kuntien erityisliikunnanohjaajia.

Toistaiseksi verkosto on tavannut Skypen välityksellä, mutta tarkoitus on tänä vuonna järjestää tapaaminen myös kasvokkain.

– Lapissa on pitkien välimatkojen vuoksi haasteellista suunnitella yhteisiä tapahtumia. Siksi mietimmekin, voisiko verkosto kokoontua ja järjestää esimerkiksi koulutuksia muiden tapahtumien yhteydessä, Iida Kallo sanoo.

Tavoitteellista yhteistyötä SoveLin asiantuntija Virpi Mäkinen on tehnyt määrätietoista ja tavoitteellis-

Lapissa etäisyydet ovat pitkiä, ja soveltavan liikunnan vertaistekijät ovat kaukana. Siksi verkosto on tärkeä.

Soveltavan liikunnan lehti

19

Soveli 1 /2019

Halu liikkua ei vähene, vaikka tulisi terveysongelmia.

TEKSTI Heidi Hölsömäki PIIRROKSET Heli Pukki

Liikutko niin paljon kuin haluat?

Viikko kipeänä sängyn pohjalla. Pakko päästä jo ulos ja liikkeelle!

Tavoitatko tunteen?

Osalla meistä tuo tunne saattaa olla krooninen. Tarve liikkua on pakottava, mutta mahdollisuuksia lisätä liikuntaa ei syystä tai useammasta ole. Tätä tilannetta kuvataan tyydyttymättömän liikunnantarpeen käsitteellä.

– Liikuntaneuvonta-hankkeessa 2000-luvun alkupuolella oli tarkoitus edistää iäkkäiden liikuntamahdollisuuksia. Ilmeni, että iäkkäät haluaisivat liikkua, mutta heillä ei ole siihen mahdollisuutta. Silloin otimme käyttöön

Soveltavan liikunnan lehti

20

tyydyttymättömän liikunnantarpeen käsitteen, tutkija Merja Rantakokko kertoo.

Iäkkäätkin haluavat liikkua

Mihin tällaista käsitettä sitten tarvitaan?

– On ajateltu, etteivät iäkkäät ihmiset halua liikkua. Varsinkin heikkokuntoisempien kohdalla joku muu perus-

Soveli 1 /2019

tarve katsotaan tärkeämmäksi: ruoka, juoma, puhtaus, uni. Harvoin puhutaan, että pitäisi olla oikeus liikkua, Rantakokko sanoo.

Kodeissa hoidetaan yhä huonokuntoisempia ihmisiä. Kotihoidossa on myös uutisoitu paljon ongelmia.

– Kun työntekijällä on pahimmillaan 30 asiakasta kahdeksan tunnin aikana, on selvää, ettei liikkumiseen ole aikaa. Näyttää siltä, että monesti hoidetaan vain elossapysymisen kannalta

välttämättömät asiat. Poikkeuksiakin onneksi on. Esimerkiksi joissakin kunnissa liikkuminen on osa kotihoitoa, Rantakokko kertoo.

Riittävä liikunta on paitsi resurssiniin myös ihmisoikeuskysymys.

– Koetamme nostaa esiin sitä, että jokaisella on oikeus liikkua. Halu liikkua ei vähene, vaikka tulisi terveysongelmia. Esimerkiksi pyörätuolia käyttävien lasten kohdalla ei ajatella, etteikö heidän pitäisi päästä liikkumaan. Vanhoilla tätä ei nosteta edes esiin.

Eroon suositusten tuijottamisesta Puhe liikuntasuosituksista on monesti räikeässä ristiriidassa käytännön liikuntamahdollisuuksien kanssa. Ranta-

kokko suosittelee lähestymään yksilöä hänen omien tarpeidensa kautta.

– Vertailu liikuntasuosituksiin ei ole oleellista koetun liikuntamäärän kannalta. Pyrimme pääsemään eroon siitä puhetavasta, että sinun pitäisi liikkua näin ja näin paljon. Tärkeintä on kohdata tunnetila ja perustarve.

– Iäkkäillä korostuu fyysinen aktiivisuus ja arkiliikunta. Heille se on usein riittävää terveyden yläpitämisen kannalta, vaikkeivat kaikki suositukset täyttyisikään. Jokaisella ihmisellä on oma paras liikkumisen taso, joka lisää hyvinvointia.

– Esimerkiksi joku pystyy liikkumaan hyvin sisätiloissa, mutta ulkona se ei onnistu esimerkiksi pelkojen vuoksi tai aistiongelmien takia. Toisaalta sisätila voi olla liian pieni alue liikku-

miseen. Tällöin liikunnantarve ei täyty, Merja Rantakokko sanoo.

Annetaan ihmisen kertoa

Monet pitkäaikaissairaat tai vammaiset ihmiset tarvitsevat ikäihmisten tavoin liikuntaneuvontaa sopivan liikuntamuodon löytämiseksi. Neuvojilla on suuri vastuu, sillä hyvää tarkoittavat viestit ja suositukset voidaan tulkita jyrkästi.

– Esimerkiksi jollekulle sydänoireiselle vanhukselle saatetaan sanoa, ettei kannata liikkua liikaa tai kyllä se jo riittää. Ihminen voi kuulla sen niin, et-

JATKUU

Mittarit avuksi neuvontaan Alun perin kokemusta liikunnantarpeen tyydyttymisestä selvitettiin kahdella kysymyksellä: haluaisitko lisätä liikuntaa ja koetko, että sinulla olisi mahdollisuuksia siihen. Merja Rantakokon vetämässä uudessa tutkimushankkeessa suunnitellaan nyt tarkempaa mittaria, jolla nähdään tilanteen vakavuus.

– Aktiivisesti viisi kertaa viikossa urheileva ihminen voi kokea, ettei pääse liikkumaan niin paljon kuin haluaisi. Hänen tilanteensa on eri kuin iäkkään, joka ei pääse ollenkaan kotinsa ulkopuolelle. Tarkemman mittarin avulla saadaan irti pistemäärä, joka kuvaa henkilön omaa kokemusta liikunnasta syrjäytymisestä.

Tyydyttymättömän liikunnantarpeen mittaristo saadaan käyttöön, kun tutkimustyö etenee. Tavoitteena on, että niistä tulee käytännön työkalu vaikkapa kotihoidon työntekijöille ja yksilölliseen liikuntaneuvontaan.

– Kun esimerkiksi 70-vuotiaille ihmisille tehdään ennakoivia kotikäyntejä, sellaiseen hetkeen voisi olla oivallista kysyä näitä kysymyksiä. Sitten voisi miettiä keinoja, että ihminen pääsisi liikku-

Monin paikoin ulkoiluapuna käytetään vapaaehtoisia. maan sen verran kuin haluaa, Merja Rantakokko sanoo.

Ulkoilu pukemisineen on hidasta, ja on selvää, ettei kotihoidossa siihen siirrytä nopeasti ainakaan isoissa kunnissa. Monin paikoin ulkoiluapuna käytetäänkin eläkeläisiä ja muita vapaaehtoisia. Näin tehtiin myös VAU-hankkeessa, jossa vapaaehtoiset veivät ikäihmisiä ulos.

– Oli ihmisiä, jotka eivät olleet päässeet kuukausiin ulos. Vapaaehtoisten avulla ihmiset pääsivät kerran viikossa ulos kolmen kuukauden ajan tekemään haluamiaan asioita. Jo tämän jälkeen havaittiin, että ihmisten depressio-oireet vähenivät ja elämänlaatu parani. x

Soveltavan liikunnan lehti

21

Soveli 1 /2019

Liikkumisvaikeudet ja ympäristön esteellisyys ovat monilla ikäihmisillä yleisiä syitä kotiin jäämiselle. tä älä liiku ollenkaan, Merja Rantakokko sanoo.

– Tärkeintä olisi, ettei oleteta ihmisen puolesta, onko hän liikkunut tällä viikolla jo tarpeeksi vai ei. Annetaan ihmisen itse kertoa, mitä hän kokee tarvitsevansa eikä päätetä valmiiksi, Rantakokko sanoo.

Kotiensa vangit Merja Rantakokko kertoo, että on useita ihmisryhmiä, jotka ovat tahtomattaan sidottuja koteihinsa. Esimerkiksi Rantakokon tutkimuksen mukaan 14 prosenttia yli 75-vuotiaista kotona asuvista koki tyydyttymätöntä liikunnantarvetta. Tutkimuksen osallistui noin 850 ihmistä.

Vapaaehtoistyö, ulkoliikunta ja vanhusten hyvinvointi (VAU) -tutkimuksen perusteella peräti kolmasosa 120 kotisairaanhoidon asiakkaasta kokee liikkuvansa vähemmän kuin haluaisi.

Myös omaishoitajien tilanne on vakava.

– Julkaisemattomat tutkimustulokset kertovat, että omaishoitajilla on ta-

Soveltavan liikunnan lehti

22

vallista enemmän tyydyttymätöntä liikunnantarvetta, koska omaishoitajuus sitoo niin paljon.

Yhteys liikkumattomuuden ja masennuksen välillä vaikuttaa ilmeiseltä.

– Alustavien tulosten mukaan tyy­ dyt­ tymätön liikunnantarve ennustaa iäk­ käillä masennusoireiden kehitty­ mis­tä ja pahenemista. Masennusoireet myös rajoittavat liikkumista tosi paljon, koska väsymys ja alhainen energiataso lamauttavat.

Kyse on noidankehästä: Jos ei pääse liikkumaan omien tarpeidensa mukaan, masennusoireet pahenevat ja elämänlaatu huononee. Oireet puolestaan vaikeuttavat liikkeelle lähtöä entisestään, Merja Rantakokko sanoo.

Erilaiset liikkumisen esteet

Liikkumisvaikeudet ja ympäristön esteellisyys ovat monilla ikäihmisillä yleisiä syitä kotiin jäämiselle.

– Liikkumisvaikeudet ovat yksi tekijä. Kun käveleminen vaikeutuu, liik-

Soveli 1 /2019

kumisen määrä vähenee ja kokemus turvallisuudesta heikkenee. Jos liikenne tai muu kovasti pelottaa, ei motivoi lähteä liikkeelle.

– Liian painava ulko-ovi tai hankala lukkosysteemi voi estää jollakulla itsenäisen elämisen. Tai hissi voi olla niin pieni, ettei sinne pääse apuvälineiden kanssa. Nämä ovat monelle suuria ongelmia.

Käsite käyttöön soveli-kentälle?

Merja Rantakokon tutkimuksissa on keskitytty ikäihmisiin, mutta samat esteet ja tyydyttymättömän liikunnantarpeen ilmiö koskettavat myös monia eri tavoin vammaisia tai pitkäaikaissairaita ihmisiä.

– Mittareita voitaisiin käyttää tyydyttymättömän liikunnantarpeen tunnistamiseen myös soveli-väen joukossa. Kun kysytään ihmisiltä itseltään, tunnistetaan, kokevatko he liikkuvansa niin paljon kuin tarvitsevat. Toiset tarvitsevat enemmän liikkumista kuin

Sänkypotilaaksi joutuvan vanhuksen kunto ja toimintakyky heikkenevät sairaalahoidon aikana. Usein tältä voitaisiin välttyä kevyellä liikuntaharjoittelulla. Selviä vaikutuksia nähdään jo viidessä päivässä.

Tieto käy ilmi espanjalaistutkimuksesta, jossa 370 iäkästä sairaalapotilasta satunnaistettiin joko tavalliseen hoitoon tai liikuntaryhmään. Liikuntaryhmäläiset osallistuivat aamuin ja illoin lihaksia, tasapainoa ja liikuntakykyä ylläpitäviin ja parantaviin kevyihin harjoituksiin. Tutkimus julkaistiin JAMA Internal Medicine -lehdessä.

Liikunta esti vuodelepoon ja sairaalahoitoon liittyvän toimintakyvyn heikkenemisen. Liikunta ja jumppa myös paransivat potilaiden muistia ja muita kognitiivisia mielentoimintoja sekä elämänlaatua. Tutkimukseen osallistuneet olivat keskimäärin 87-vuotiaita.

Lähde: Uutispalvelu Duodecim

KOONNUT Tupu Sammaljärvi

Sairaalajakson ei tarvitse romahduttaa vanhuksen kuntoa

T U T K I T T UA

toiset. Erityisryhmät varmasti kokevat vähättelyä tässä. Tiedetään helposti toisen puolesta, mikä on riittävästi, Merja Rantakokko sanoo.

Mahdollisuudet liikuntaan vaihtelevat paljon ja riippuvat sekä yksilön voimavaroista että ympäristön piirteistä.

– Toiset pystyvät keksimään keinoja liikunnan lisäämiseksi. Paljon riippuu myös asuinpaikasta: siitä, mitä erilaisille ryhmille on tarjolla. x

Paljon istuvista tulee hauraita vanhuksia

Merja Rantakokko KOULUTUS Terveystieteiden tohtori 2011 (Gerontologia ja kansanterveys), Jyväskylän yliopisto, fysioterapeutti (AMK) 2002, Jyväskylän Ammattikorkeakoulu TYÖ Johtava tutkija, Monialainen kuntoutus / Jyväskylän Ammattikorkeakoulu (1.10.2018 alkaen), aiemmin yliopistotutkija / Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta, gerontologian dosentti / Tampereen yliopisto TUTKIMUS Käynnissä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama tutkimus Tasa-arvoiset osallistumismahdollisuudet liikuntaan vanhuudessa (2016 – 2019) sekä Suomen Akatemian rahoittama tutkimus Ulkoympäristön piirteet osallisuuden, autonomian ja elämänlaadun ennustajana vanhuudessa (2015 – 2018).

SYDÄMEN ASIA Kaikilla pitää olla mahdollisuus nauttia ulkoilmasta ja tehdä asioita, joista tulee hyvä mieli – iästä tai terveydentilasta riippumatta.

Istuminen on useissa tutkimuksissa osoitettu terveysriskiksi. Se suurentaa muun muassa sydän- ja verisuonitautien ja diabeteksen vaaraa, mutta iän myötä se voi johtaa myös fyysiseen heikentymiseen ja haurastumiseen.

Australialaistutkimuksen perusteella haurastuminen oli kahdentoista vuoden seurannassa todennäköisintä naisilla, jotka istuivat paljon ja jotka vuosien varrella alkoivat istua enemmän. Vähäinen istuminen puolestaan liittyi hieman pienentyneeseen haurastumisriskiin. Liiallisen istumisen terveyshaitat tiedetään hyvin, mutta istumisen lisäksi muutkin seikat ovat voineet vaikuttaa nyt havaittuihin yhteyksiin. Tämän vuoksi tulokset olisi hyvä varmistaa lisätutkimuksissa.

Tutkimukseen osallistui 5 500 naista, jotka olivat seurannan alkaessa 50 – 55-vuotiaita. Tutkimus julkaistiin American Journal of Epidemiology -julkaisussa.

Lähde: Uutispalvelu Duodecim

Suomen malli kiinnostaa Australiassa julkaistiin marraskuun lopussa kansainvälinen vertailu 49 maan lasten ja nuorten liikkumisesta. Suomen tilanteessa huomiota saavat erityisesti Liikkuva koulu -toimintamalli, lasten ja nuorten osallisuus sekä vähän liikkuvien lasten ja nuorten hyvinvoinnin korostaminen.

Suomi saa yhdessä Portugalin ja Slovenian kanssa parhaan arvosanan koulujen toiminnasta. Suomalaistutkimusten mukaan koulupäivän aikana tapahtuvalla liikkumisella on suuri merkitys erityisesti vähän liikkuvien lasten ja nuorten terveydelle ja hyvinvoinnille.

Suomessa erityisesti koulujen ja valtion panostus liikkumisen lisäämiseen, koulumatkojen aktiivinen kulkeminen, perheiden ja kavereiden tuki sekä omatoiminen liikunta ja leikki saavat kansainvälisesti vertailtuna hyviä arvosanoja.

Lähde ja lisätietoa: likes.fi/ajankohtaista

Soveltavan liikunnan lehti

23

Soveli 1 /2019

Kuva: Suomen Olympiakomitea

TEKSTI Tupu Sammaljärvi

S PA R R A AJA

Myönteiset kirjaukset ja lupaukset pitää vielä konkretisoida.

Mikko Salonen muistuttaa, että sote-uudistuksen edetessä liikunnan ja urheilun toimijoiden on syytä olla hereillä.

Yhdessä enemmän Olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen näkee yhteistyön liikunnan ja urheilun kentän tärkeänä voimavarana.

Reilut puolisentoista vuotta uutta Olym­piakomiteaa toimitusjohtajana luot­sannut Mikko Salonen kertoo, että Olym­piakomitealle kuuluu hyvää.

– Kaksi vuotta on rakennettu ja menty isoin harppauksin eteenpäin kaikilla toiminnan osa-alueilla Toiminnan osa-alueista terveyden edistämiseen liittyvä liikunta on Salosen mukaan Olympiakomitean toinen kivijalka huippu-urheilun rinnalla.

– Liikunnallinen elämäntapa ja liikkeen lisääminen – kaikki se on terveyt-

Soveltavan liikunnan lehti

24

Soveli 1 /2019

tä edistävää liikuntaa. Tämä kivijalka on meille erittäin tärkeä ja merkityksellinen.

Tietoa jaettava myönteisessä hengessä Mikko Salonen korostaa aktiivisen viestinnän, tiedonjaon, merkitystä liikunnallisen elämäntavan ja liikkeen lisäämisen näkökulmasta.

– Tietysti on viime kädessä kyse jokaisen ihmisen omista valinnoista,

mut­ta meidän tehtävämme on myön­ tei­ses­sä hengessä kertoa liikunnan hyvistä vaikutuksista. Jotta ihmiset ymmärtävät, että liikunta parantaa hen­ kistä ja fyysistä terveyttä. Tätä voisi verrata siihen kansanvalistustyöhön, jo­ta on tehty tupakoinnin vähentämi­sek­si: ihmiset ovat oppineet ymmärtämään, että on parempi olla polttamatta.

Käänteisesti siis ihmisten olisi hyvä ymmärtää, että on parempi liikkua kuin olla liikkumatta.

Salonen lisää, että lisäksi tarvitaan liikkumisen mahdollisuudet. – Siinä tullaan kansalaisjärjestötoimintaan ja vahvaan liikunnan ja urheilun järjestötoimintaan. Tässä puolestaan on yksi osa-alue lasten ja nuorten liikunta ja urheilu. Se on oikeastaan merkityksellisin alue, koska puhuttiinpa huippu-urheilusta tai ylipäänsä liikunnallisuudesta, kaikki lähtee lapsista ja nuorista. Mitä nuorempana liikunnallisuus saadaan osaksi lapsen elämää, sitä pidemmälle se kantaa.

Järjestöjen rooli keskeinen Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rooli liikunnan ja urheilun kentässä on Mikko Salosen mukaan keskeinen.

– Näin on, kun puhutaan liikunnalli-

sen elämäntavan vahvistamisesta. Yhteistyö on keskeistä; yhdessä enemmän, sanoo Salonen.

Hyvä esimerkki yhteistyöstä on Olympiakomitean hallinnoima Liikkujan polku -verkosto, joka on avoin kohtaamispaikka kaikille, jotka haluavat lisätä liikettä.

– Meidän kannaltamme Liikkujan polku -verkosto on liikunnallisen elämäntavan edistämisessä merkittävin yhteistyöverkosto, Mikko Salonen sanoo.

SoveLilla selvä tehtävä Mikko Salonen toteaa, että liikunnan ja urheilun keskusjärjestökenttä on tasapainoinen – siihen hän lukee Olympiakomitean, Paralympiakomitean, VAUn ja SoveLin. – Kaikilla on oma tehtävä kirkkaana ja yhteistyö on tiivistä ja hyvää – lähtien jo siitä, että olemme kaikki saman katon alla toimistossa Helsingin Pitäjänmäessä.

Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat Salosen mielestä keskeinen elementti kansalaisjärjestökentän toiminnassa.

– Siinä, missä tarvitaan perinteiset urheiluseurat pyörittämään toimintaa,

Mikko Salonen TYÖ Suomen Olympiakomitea ry:n toimitusjohtaja elokuusta 2017 alkaen.

NOSTOJA URALTA Siirtyi Olympiakomitean toimitusjohtajaksi Blom Kartta -yrityksen (paikkatiedon kerääjä, käsittelijä ja mallintaja) toimitusjohtajan paikalta viime kesänä.

Työskenteli Suomen suunnistusliiton toimitusjohtajana vuosina 2003 – 2008.

LUOTTAMUSTOIMET Luopunut luottamustoimista suunnistuksen parissa, viimeksi syksyllä Kansainvälisen suunnistusliiton varapuheenjohtajan tehtävästä.

Liikuntapoliittinen selonteko on loistava asiakirja Valtioneuvosto antoi eduskunnalle historian ensimmäisen liikuntapoliittisen selonteon viime syksynä. Selonteko kattaa muun muassa linjaukset liikunnan lisäämisestä elämän eri vaiheissa, liikuntapaikkarakentamisesta, liikunnan kansalaistoiminnasta ja huippu-urheilusta. Päämääränä on lisätä merkittävästi ihmisten fyysistä aktiivisuutta.

Mikko Salonen pitää asiakirjaa ainutlaatuisena.

– Pitää kuitenkin muistaa, että se on poliittinen asiakirja, joka sinänsä, yksinään, ei vielä velvoita ketään. Tarvitaan vankkaa yhteistyötä, jotta saamme varmistettua kaikille liikunnan osa-alueille – niin terveyttä edistävälle liikunnalle kuin huippu-urheilulle – asiakirjassa mainittujen asioiden eteneminen.

Salonen toteaa, että selonteko on erinomaisen hyvä avaus, loistava asiakirja.

– Myönteiset kirjaukset ja lupaukset liikunnan ja urheilun vahvistamiselle ja esimerkiksi liikkumattomuuden kustannusten kuriin saamiselle pitää vielä konkretisoida.

Sote-uudistus voi olla iso mahdollisuus

KOULUTUS Diplomi-insinööri.

LIIKUNTAHARRASTUS Kesällä suunnistus, talvella hiihto.

tekevät soveltavan liikunnan alla olevat paikallisyhdistykset omaa työtään. Liikunnallisuuden vahvistamisessa tarvitaan kaikkien toimijoiden työtä.

Mikko Salonen muistuttaa, että sote-uudistuksen edetessä liikunnan ja urheilun toimijoiden on syytä olla hereillä. On tiedettävä, mistä on kyse.

– Parhaimmillaan uudistus voi olla liikunnalle ja urheilulle isokin mahdollisuus. Suunnitelmissa ja kaavailuissa liikunnan asiat ovat jäämässä peruskuntaan. Liikunta ja urheilu voivat vahvistua, kun sotepuolen asiat ja menot siirtyvät maakunnallisille yhtymille, Salonen sanoo. x

Soveltavan liikunnan lehti

25

Soveli 1 /2019

Luontoliikunnan onnistumiseksi tarvitaan sovellettuja ratkaisuja ja palveluja. Hyvistä käytännön ratkaisuista kuultiin syksyisessä verkostotilaisuudessa.

TEKSTI JA KUVAT Heidi Hölsömäki

Soveltava luontoliikunta kehittyy vauhdilla Luonto lisää tutkitusti hyvinvointia, mutta huomattavalla osalla meistä tie luontoon on keskimääräistä kivisempi. Soveltavan luontoliikunnan verkostotilaisuudessa kuultiin upeita esimerkkejä siitä, miten luonnossa liikkumista saatellaan eri tavoin toimintarajoitteisten ihmisten ulottuville.

Noin miljoonalla suomalaisella on sairauden, vamman, sosiaalisen tilanteen tai ikääntymisen tuomia toimintarajoitteita. Soveltavan luontoliikunnan ja esteettömyyden näkökulmasta luku on vielä suurempi, kun mukaan lasketaan esimerkiksi lapsiperheet.

Luontoliikunnan onnistumiseksi tarvitaan sovellettuja ratkaisuja ja palveluja. Hyvistä käytännön ratkaisuista kuultiin syyskuun lopun verkostotilaisuudessa, jonka järjesti Olympiakomi-

Soveltavan liikunnan lehti

26

tean koordinoima Liikkujan polku -verkosto yhteistyössä Soveltava Liikunta SoveLin kanssa.

metriä, mikä on nopeasti kelattu pyörätuolilla.

– Rakennetuille esteettömille reiteille on tarve, mutta on myös ryhmiä, jotka haluavat haastaa itseään pidemmillä Tarvetta eritasoisille reiteille ja yön yli tehtävillä retkillä, Jukka ParOletko luonnossa liikkuessasi astellut viainen Suomen Vammaisurheilu ja joskus kivituhkalla pohjustettua estee- -liikunta VAUsta sanoo. töntä polkua tai leveitä pitkoksia pitkin Nyt on tarkoitus etsiä uusia reittetai käynyt vaikkapa esteettömässä lin- jä, joiden olemassaoloa ja soveltuvuuttutornissa? Metsähallituksen esteettö- ta eri tavoin toimintakykyisille ihmisilmien reittien keskipituus on noin 800 le ei olla osattu arvioida. Kun tieto saa-

Soveli 1 /2019

daan koottua, ihmiset voisivat suunnitella retkensä oman toimintakykynsä mukaan.

– Teemme nyt uusia vaativuusluokituksia ja reittikuvauksia. Olemme ajatelleet vastaavaa värikoodeihin perustuvaa luokitusta kuin mitkä ovat käytössä Suomen Ladulla ja hiihtokeskuksissa, Parviainen sanoo.

Tätä työtä tehdään muun muassa Luonto Kaikille (LUKA) -hankkeessa, jossa kartoitetaan olemassa olevat reitit ja rakenteet, minkä jälkeen arvioidaan niiden sopivuus eri ryhmille. Tavoitteena on kouluttaa yrittäjiä ja kehittää esteettömiä luontomatkailupalveluja Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä.

– Tarvitaan palveluja, jotta päästään erilaisille reiteille. Noin kolmasosa väestöstä hyötyisi esteettömistä palveluista eli he ovat erä- ja luontoyrittäjille iso kohderyhmä. Monelta puuttuu vielä rohkeus hyödyntää tämä matkailuvaltti, LUKAn projektipäällikkö Petri Rissanen kertoo.

Olosuhteet, kohdetiedot ja palvelupolut kuntoon Myös Metsähallituksen Polku luontoon -hankkeessa on havaittu, että sovel­ ta­ van luontoliikunnan kehittämises-

sä tärkeitä ovat olosuhteet ja riittävän tarkka etukäteistieto luontokohteista, jotta ihmiset osaavat suunnitella retkensä.

– Pääkohderyhmiämme ovat sekä apuvälineillä liikkuvat että ne ihmiset, joilla vamma tai sairaus eivät näy päällepäin. Lisäksi olemme tavoittaneet terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen asiantuntijoita eri sektoreilta, projektipäällikkö Riikka Mansikkaviita kertoo.

SoveLi on toiminut vuodesta 2015 alkaen Rohkeasti luontoon- ja Polku luontoon -hankkeiden pääyhteistyökumppanina ja soveltavan liikunnan asiantuntijana. Metsähallitus on tärkeä soveltavan luontoliikunnan edistäjä, sillä se ylläpitää 6 000 kilometriä

retkeilyreittejä ja noin 3 000 huollettua taukopaikkaa.

– Polku luontoon -palvelumuotoilutilaisuuksissa on selvitetty palvelupolkuja ja saatettu toimijoita yhteen. Tarkoitus on hyödyntää saatuja oppeja ja tehdä esimerkiksi toivottuja luontoliikunnan suunnittelijan työkaluja, Mansikkaviita kertoo.

Luonto kuntouttavan työtoiminnan apuna Luonnon merkitys hyvinvoinnin lähteenä tiedostetaan, ja sitä osataan jo käyttää hyödyksi monenlaisissa palveJATKUU

SoveLi on toiminut vuodesta 2015 alkaen Rohkeasti luontoon- ja Polku luontoon -hankkeiden pääyhteistyökumppanina ja soveltavan liikunnan asiantuntijana.

SoveLin asiantuntija Virpi Mäkinen (vas.), OKM:n kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen ja Olympiakomitean erityisasiantuntija Matleena Livson keskustelivat sovelletusta luontoliikunnasta.

Soveltavan liikunnan lehti

27

Soveli 1 /2019

Susanne Blomqvist ja Petri Rissanen osallistuivat Soveltavan luontoliikunnan verkostotilaisuuteen.

luissa. Yrittäjä Hanna-Kaisa Heilimo houkutelleet heitä esteettömien luonAtofios Oy:stä kertoi yhteistyöstään toretkien lisäksi geokätköilemään, vaTampereen kaupungin työllisyyden- lokuvaamaan ja mindfulness-kävelylhoitopalvelujen kanssa. le, jossa oltiin yhdessä, mutta ihan hil – Metsän taika -hankkeessa järjestin jaa, projektityöntekijä Marjo Vainikka kerran viikossa kolme tuntia kuntout- kertoo. tavaa työtoimintaa kahdelle ryhmälVainikalla on tilaisuudessa mule. Pääpaino oli luonnossa liikkumises- kanaan opaskoiraksi opiskeleva Nalsa ja ihmisten kohtaamisessa sellaisena li, josta tulee jollekulle tärkeä liikkukuin he ovat, Heilimo kertoo. misen mahdollistaja. Helsingin ja UuTavoitteellisessa ryhmässä oli mah- denmaan Näkövammaiset on ollut yksi dollista saada esimerkiksi vertaistukea HIY:n kumppaneista. Voimia on yhdisyksinäisyyteen, uusia oivalluksia sekä tetty myös Uudenmaan CP-yhdistykkokea yhteisöllisyyttä ja hyväksytyksi sen ja Helsingin ja Uudenmaan Neurotulemista. Ryhmä koettiin tärkeäksi ja yhdistyksen, Suomen Luontoliiton Uuvaikutuksia syntyi. denmaan piirin sekä Nattours- ja LU – Osallistujat olivat 18 – 64-vuotiai- KA-hankkeiden kanssa. ta miehiä ja naisia. He kokivat, että saiLeijonaemojen Perhe edellä puuhun vat ryhmästä eväitä itselleen. Osa lähti -hankkeessa on haettu lisäosaamista ryhmästä, koska he saivat opiskelupai- Green care ry:n palveluntuottajilta sekan tai työllistyivät, osalle taas kirkas- kä pääyhteistyökumppani Malikkeelta. tui, mitä he haluavat opiskella.

– Hankkeessa haetaan hyvinvointia luonnosta lapsiperheille, joiden lapsi tai lapset tarvitsevat erityistä tukea.

Monta syytä lähteä luontoon Leijonaemoilla on 30 vertaisryhmää Kansanterveys- ja vammaisyhdistykset eri puolilla Suomea, Minna Juvalainen ovat luontevia liikuttajia ja liikunnan kertoo. kumppaneita. Helsingin Invalidien Yhdistys (HIY) on tehnyt laaja-alaista yhTarkkuussuunnistusta teistyöstä sekä lasten että aikuisten liiluonnon keskellä kuttamiseksi luonnossa.

– Tavoitteena on, että ihmiset roh- Tarkkuussuunnistus eli Trailo on ykkaistuisivat ulos luontoon. Olemme si hyvä tapa päästä esteettömästi luon-

Soveltavan liikunnan lehti

28

Soveli 1 /2019

non keskelle. Suunnistusliiton Anna Jacobson esitteli verkostotilaisuudessa lajia, jota hän itsekin harrastaa.

– Laji on suunniteltu pyörätuolin käyttäjien ehdoilla, mutta säännöt ovat kaikille samat. Rastit ovat metsässä ja niitä havainnoidaan tieltä päin.

Metsään on sijoitettu 1 – 5 rastia, ja suunnistajan pitää kartan avulla ja maastoa lukemalla pystyä päättelemään, mikä niistä on oikea. Radan pituus on yhdestä kolmeen kilometriä, ja sen kulkemiseen menee aikaa 1,5 – 2,5 tuntia. Kullakin radalla on 20 – 30 ratkottavaa rastia.

– Toivomme lajiin lisää harrastajia, jotta saamme enemmän suunnistustapahtumia, Jacobson sanoo.

Polulle sydämellä – matalalla kynnyksellä, toisemme kohdaten Suomen Latu edistää monin tavoin ulkoilua. Perheliikunnan hankesuunnittelija Susanne Blomqvist nosti esiin yhteistyön Sydänliiton kanssa.

– Polulle sydämellä -tapahtumia järjestettiin Sydänviikolla ja Unelmien liikuntapäivän yhteydessä toteutettiin 46 pop up -tapahtumaa, joista kaksi kolmasosaa yhteistyössä sydänyhdistysten kanssa.

Varsinainen soveltava luontoliikun-

ASIANTUNTIJAPALSTA

ta on kiinni kustakin paikallisyhdistyksestä ja kirjo on laaja.

– Kiinnostusta ja tarvetta erityisryhmien huomioimiseen olisi monessakin ryhmässä, mutta ei oikein uskalleta ja tiedetä, miten pitäisi edetä.

Ratkaisuksi hän esittää kynnyksen madaltamista, kysymistä ja kohtaamista.

– Esimerkiksi Lakeuden elämysliikunta Seinäjoella on tehnyt pitkäjänteistä työtä esteettömien luontoreittien eteen, Blomqvist kertoo.

Ministeriön ja KKI-ohjelman avustukset KKI-ohjelman Anna Puurunen kertoi tilaisuudessa paikallistason hanke­ avustuksista, joissa luontoliikunta on nostettu yhdeksi tärkeäksi painopistealueeksi. Tukea voi hakea kaksi kertaa vuodessa, seuraavan kerran keväällä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön Päivi Aalto-Nevalainen puolestaan valotti muiden muassa liikunnallisen elämäntavan edistämiseen liittyviä hanke­ avustuksia. Avustusten tavoitteena on lisätä väestön liikuntaa Suomessa koko elämänkulussa, erityisesti vähän liikkuvien keskuudessa.

Jokainen teko on tärkeä – liity verkostoon

Soveltavan luontoliikunnan verkostotilaisuuteen osallistui parikymmentä soveltavan luontoliikunnan sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävän luontoliikunnan kehittäjää ja vaikuttajaa. Tilaisuuden lopussa oli mahdollisuus myös keskustella ja verkostoitua, mitä osallistujat tekivätkin aktiivisesti.

– Kaikki yksittäiset teot ovat tärkeitä.

Uskotaan unelmiin ja tarjotaan mahdollisuuksia lähteä luontoon juuri silloin, kun itse halutaan, SoveLin asiantuntija Virpi Mäkinen kiitti osallistujia.

Jos olet kiinnostunut liittymään soveltavan luontoliikunnan verkostoon, lähetä postia Virpi Mäkiselle, virpi.makinen@soveli.fi

Yhteistyö on uudistanut ajattelua Rohkeasti luontoon - ja Polku luontoon -hankkeet ovat luoneet vahvan jalansijan soveltavan luontoliikunnan kehittämiselle ja ylläpitämiselle Suomessa. Lämmin kiitos innovatiivisesta ja rohkeasta yhteistyöstä, joka on uudistanut ajattelua ja käytäntöjä ja laajentanut kumppaniverkostoja. Ver­kostoissa on niin hankekumppanei­ta kuin lukuisia muita organisaatioita, yhdistyksiä, kaupunkeja ja yksittäisiä ihmisiä.

Määrätietoinen tekeminen, uusien toimintamallien luominen, pai­ neen­ sietokyky sekä onnistumisen kult­ tuurin luominen ja ylläpitämi­ nen ovat luoneet vahvaa pohjaa ja as­kel­merkkejä pitkäjänteiselle ja kes­tävälle so­veltavan luontoliikunnan kehittämi­selle.

Liikkujan polku luontoon on avattu kaikille kuljettavaksi: SuoVirpi Mäkinen, malaiset liik­kuvat luon­nossa entistä SoveLin asiantuntija enemmän. Hyvinvoi­va ihminen hypuhelin 040 551 4468 vinvoivassa luonnossa on mitä pavirpi.makinen@soveli.fi rasta nykyisyyttä ja tulevaisuutta. Sitä on syytä tavoitella yhdessä.

Haluan jatkossakin olla mukana edistämässä luontoliikuntaan ja luontoiluun kannustavaa ja rohkaisevaa kulttuuria sekä mahdollistamassa luontoliikunnan harrastamista ikäkaaren kaikissa vaiheissa.

Mielestäni on tärkeää, että Suomeen syntyy luontoliikuntaan ja luon­ toiluun rohkaiseva kulttuuri, joka kannustaa omatoimiseen ja omaehtoiseen liikkumiseen luonnossa. Kun arki vaihtuu viikonlopuksi, suuri osa suomalaisista lähtee läheisten kans­sa luontoilemaan.

Soveltava luontoliikunta Soveltavassa luontoliikunnassa on kyse niiden ihmisten liikunnasta, joiden on vamman, sairauden, toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea saavuttaa luontokohdetta ja liikkua omaehtoisesti luonnossa. Luontoliikunta vaatii tällöin ennakkovalmisteluja, avointa viestintää, kohdennettuja palveluja ja liikuntaneuvontaa. Soveltavan luontoliikunnan tavoitteena on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen.

Luontoliikunnan terveyttä tukevat hyödyt ovat suurimpia niille, joiden on hankala päästä luontoon. Monella pitkäaikaissairaalla tai vammaisella ihmisellä on lukuisia esteitä päästä etäällä sijaitseviin luontokohteisiin. Luontoliikunta kuitenkin kiinnostaa toimintakyvyiltään erilaisia ihmisiä kaikissa ikäryhmissä. Luontoliikunta soveltuu kaikille ja kaikenikäisille ja se on tulevina vuosina SoveLin painopistealue. x

Liikkujan polku luontoon on avattu kaikille kuljettavaksi.

Soveltavan liikunnan lehti

29

Soveli 1 /2019

Missä kätkö luuraa? Etsinnässä mukana Liisa Turunen Pohjois-Karjalan Neuroyhdistyksestä, Seppo Ihalainen Lohjan Reuma ja Tules ry -yhdistyksestä, Neuroliiton erikoissuunnittelija Riitta Samstén ja kouluttaja Paula Salonen.

TEKSTI Riitta Samstén ja Tinja Saarela KUVAT Heidi Hölsömäki

Geokätkökoulutusta yhteistuumin Yhteistyö kannattaa, havaittiin jälleen syyskuussa. Suomen Reumaliitto ja Neuroliitto järjestivät syyskuun alussa yhteisen Geokätköilyn jatkokoulutuksen peruskurssin käyneille ”kätkijöille”.

Neuroliitto aloitti vuonna 2016 Neurogeo-hankkeen ja Reumaliitto vuonna 2017 Reumageo-hankkeen yhteistyössä Novartiksen kanssa​ . Reumageo-kätköjä on nyt 48 ja neurogeo-kätköjä 50 kappaletta eri puolilla Suomea.

Kumpikin liitto laittoi omille peruskurssin käyneille jäsenilleen tiedon yhteisestä jatkokurssista. Jatkokoulutuksessa keskityttiin erityisesti eri kätkö-

Soveltavan liikunnan lehti

30

tyyppeihin teoriassa ja osin käytännössä esimerkiksi reissaajien ja mysteerikätköjen maailmaan.

Geokätköily-kurssi järjestettiin 1. syyskuuta Tampereella. Siihen osallistui 12 osallistujaa seuraavista paikallisyhdistyksistä: Lap­ peenrannan Reumayhdistys, Tuu­su­lanjärven Reuma, Lohjan Reuma ja Tu­les, Suomen Sklerodermayhdistys, Jo­ kilaakson Reumayhdis-

Soveli 1 /2019

tys, Kainuun Neu­royhdistys, Porvoon Neuroyhdistys – Neu­ ro Porvoo, Pohjois-Karjalan Neuro­yh­distys.

Geokätköily liikuttaa huomaamatta Alkuesittelyssä kyseltiin mieleenpainuvimmat kätkökokemukset ja niitähän tuli mitä erilaisimpia kätköraken-

Yhteistyöllä saadaan enemmän paikallistasolle toimintaa. Tästä on hyvä jatkaa.

nelmia ja -paikkoja. Huomattiin, että geokätköily liikuttaa tosi paljon ja huomaamattaan henkilöä.

Keskustelu virisi avoimesti ja hiljaista hetkeä ei ollut. Yksi päivä oli jatkokurssille ehkä vähän tiivis. Kaikki eivät päässeet mukaan, osaksi osallistujien kätköilytasoerot vaikuttivat asiaan.

Käytännön harjoitteluissa jaettiin osallistujat eri ryhmiin, minkä osallistujat kokivat hyvänä asiana. Päivän aikana ratkaistiin peruskätkö ja virtuaalikätkö.

Lisäksi kaksi reissaajaa lähti matkaan.

Peruskätköt olivat hyvin osallistujien hallussa, joten ne ohitettiin aika vauhdilla. Tasoeroja kurssilaisilla oli osaksi siitä syystä, että geokätkötasoja on niin sanottu peruskätkö ja maksullinen premium-kätkö. Premium-kätköt

antavat mahdollisuuden hakea kattavammin mysteeri- ja muita kätköjä.

Kätkökieli oli osalle vielä tuntematonta. Se kehittyy vain kätköjä hakemalla sekä tietokoneella tai puhelimella tarkastamalla. Kätköjä oli haettu useammin porukalla kuin yksin.

ki oli mukana käytännön harjoituksissa. Matkat ja mahdolliset majoitukset osallistujat maksoivat itse. Koulutus ja siihen liittyvät tarjoilut olivat maksuttomat. Reumaliitto ja Neuroliitto jakoivat kouluttajan kustannukset sekä tarjoilusta tulevat kustannukset.

Uskomme, että tämänlaisilla yhteistyökoulutuksilla tai tapahtumilla saadaan enemmän paikallistasolle toimintaa. Tästä on hyvä jatkaa. Kustannukset puolittuvat ja muutenkin toiseen ryhmään tutustuminen on tärkeää. Huomattiin, että samoja juttuja tulee ottaa huomioon, kun kätköjä tekee ja kätköjä hakee. x

Lisätietoa

Kätköily yhdistää Kurssin kouluttajana toimi Paula Salonen.

– Oli kiva olla osa tätä Reumaliiton ja Neuroliiton yhteistyötä. Todella toimiva homma! Salonen sanoi.

Reumaliitosta mukana oli liikuntasuunnittelija Tinja Saarela ja Neuroliitosta erikoissuunnittelija Riitta Samstén. SoveLin tiedottaja Heidi Hölsömä-

▹ Reumageo www.reumaliitto.fi www.reumankanssa.fi ▹ Neurogeo www.neuroliitto.fi NeuroGeo Finland -FB-ryhmä

Suomen Reumaliitto ja Neuroliitto ovat SoveLin jäsenjärjestöjä.

Kouluttaja Paula Salonen etsii nimimerkilleen paikan geokätkön täysinäisestä vihosta.

Soveltavan liikunnan lehti

31

Soveli 1 /2019

L I I K U N TAV I N K K I

TEKSTI Susanna Hakuni

KUVAT Margit Overmyer

Taitouinti onnistuu myös soveltaen Taitouintia on harrastettu Suomessa 1920-luvulta alkaen, ja tällä hetkellä lajilla on yli 400 harrastajaa ympäri Suomen. Monipuolisia taitoja vaativaa lajia harrastetaan 13 suomalaisessa uimaseurassa – ja nyt myös soveltaen Vantaan Pyörteessä, Suomen ensimmäisessä taitouinnin erityisryhmässä.

Syksyllä 2018 aloittanutta taitouinnin erityisryhmää ohjaa ja valmentaa Margit Overmyer. Taitouinti on hänelle lajina tuttu omien lasten kautta.

– Olen ollut taitouinnin parissa kymmenisen vuotta omien lasten taitouintiharrastuksen vuoksi. Valmennuskokemusta löytyy nuoruusajoilta toisen lajin parista, ja myös päivätyölläni on oma osuutensa tämän erityisryhmän synnyssä. Ryhmän alullepano on siis ollut monen asian summa, Margit Overmyer toteaa.

Margit Overmyer työskentelee lääkärinä Uuden Lastensairaalan kuntoutusyksikössä, erikoisalanaan lastenneurologia.

– Lasten toimintakyvyn ylläpitäminen tai parantaminen on päivätyöni. Keväällä 2018 havahduin siihen, että päivätyössäni hoitamilleni lapsille taitouintimahdollisuutta ei ole vielä Suomessa.

Totesin, että tällaisen ryhmän ohjaaminen onnistuu minulta luontaisesti, kun tunnen hyvin heidän rajoitteensa. Otin yhteyttä Vantaan Pyörteen puheenjohtaja Ulla Luceniukseen, ja hän innostui ajatuksesta heti, Overmyer kertoo.

Taitoja ja elämyksiä Kysymykseen siitä, mitä taitouinti tarjoaa harrastajalle tavalliseen uintiin verrattuna, tulee vastaus nopeasti:

– Rajattomia mahdollisuuksia! Taitouinti on täydellinen laji lapselle, joka nauttii sukeltamisesta, temppuilusta ja haluaa kokeilla rajojaan vedessä. Elämykset eivät rajoitu pelkästään fyysiseen tekemiseen; lajin parissa saa myös harjoitella eläytymistä ja esiintymistä. Näytöksiin ja kisaohjelmi-

Taitouinnin elämykset eivät rajoitu pelkästään fyysiseen tekemiseen; lajin parissa saa myös harjoitella eläytymistä ja esiintymistä.

Vantaan Pyörteen taitouinnin erityisryhmä ottaa mielellään uusia uimareita mukaan – myös pojat ovat tervetulleita!

Soveltavan liikunnan lehti

32

Soveli 1 /2019

en esitystä varten uimareille laitetaan myös upea kisakampaus ja meikki glittereineen, Overmyer luettelee.

Kansallisella ja kansainvälisellä tasolla suoritettaviin kilpailuohjelmiin taitouimarilta vaaditaan hyvää uimataitoa, kestävyyttä, hyvää keuhkokapasiteettia, voimaa, rytmitajua ja liikkuvutta. Vedestä ylöspäin ponnistaminen vaatii räjähtävää voimaa, pitkissä jalkasarjoissa joutuu pidättämään hengitystään ja liikesarjojen suorittaminen vaatii hyvää koordinaatiota. Erilaisilla scullingtekniikoilla* vedessä liikutaan vaakatasossa, pysytään pystyasennossa ja pyöritään riippuen siitä, missä asennossa vedessä ollaan ja mitä tehdään.

– Eritysryhmää ohjatessa on hyvä tuntea hyvin kunkin uimarin yksilölliset rajoitteet ja soveltaa tekniikkaa sen mukaan. Harjoittelussa tulee sovellettavaksi myös kestävyys. Kestävyyden ajatellaan usein olevan fyysistä, mutta erityisryhmien urheilussa on otettava huomioon myös kognitiivisen kestävyyden vaikutus suoritukseen, Overmyer kertoo soveltamisesta.

Vantaan Pyörteen taitouinnin erityisryhmän uimarit ovat 8 – 14-vuotiaita tyttöjä, joilla kullakin on erilaisia fyysisiä toimintarajoitteita. Ryhmän aloittaessa pääsyvaatimuksena oli 20 metrin uimataito sekä into sukeltaa ja olla veden alla.

– Aloitimme taitouinnin perusasennoista ja scullingtekniikoista. Asennon vaihdoksia harjoittelimme sukeltelemalla ja vedessä pyörimällä.

Pystyasentoja harjoiteltiin käsiseisonnassa kuivaharjoituksissa ja matalassa päässä altaalla. Ennen allasharjoittelua venyteltiin ja harjoiteltiin tek-

”Taitouinti on täydellinen laji lapselle, joka nauttii sukeltamisesta.” niikoita ja asentoja, joita vedessä aioimme tehdä, Margit Overmyer kertoo harjoituksista.

Margit Overmyer ohjaa uimareita vedessä ja osittain veden allakin, ja harjoituksissa apukäsinä on mukana 19-vuotias kilpaileva taitouimari, joka soveltaa ja testaa tekniikoita ohjeistuksen mukaan sekä näyttää liikkeitä. Overmyer ui taitouinnin Masters-ryhmässä aikuisuimarina.

Pioneereina Suomessa Vantaan Pyörteen taitouinnin erityisryhmä on Suomessa ainoa laatuaan, mutta maailmalta erityisryhmiä löytyy niin Euroopasta, USA:sta kuin Aasiastakin.

– Euroopassa yksi erityisryhmä harjoittelee ainakin Espanjassa; olen vieraillut paikan päällä heidän harjoituksissaan. Olen yhteydessä USA:n ja Japanin erityisryhmien valmentajiin ja vaihdan ajatuksia heidän kanssaan sähköpostin ja facebookin kautta, Margit Overmyer toteaa.

Taitouinnissa voi maailmalla kilpailla erityisryhmissä, mutta tällä hetkellä Suomessa se on harrastelaji. Tulevaisuus näyttää, tuleeko laji joskus saamaan erityisuimareille oman kilpasarjan.

Overmyerin ryhmä voi siis vielä vain haaveilla kilpailemisesta, mutta esiintymisestä on jo saatu kokemusta: ryhmälle tehtiin syyskauden päätteeksi lyhyt joukkueohjelma, joka esitettiin läheisille jouluesityksen muodossa.

Vantaan Pyörteen taitouinnin erityisryhmä ottaa mielellään uusia uimareita mukaan harjoittelemaan – myös pojat ovat tervetulleita mukaan!

Ryhmä harjoittelee kuntoutuskeskus Validian altaalla Helsingissä, ja mukaan pääsee, mikäli omaa 20 metrin uimataidon ja uskaltaa sukeltaa. Taitouintiryhmässä käydään läpi myös eri uintitekniikoita, mutta ei opeteta uimaan, joten uimataidottomien lajista kiinnostuneiden lasten kannattaa aloittaa erityisryhmän uimakoulusta. x Lisätietoja ryhmän toiminnasta antaa Margit Overmyer: mhovermyer@gmail.com.

Soveltavan liikunnan lehti

33

*Sculling tarkoittaa kyynärvarsilla tehtyä pyyhkäisevää liikettä, jossa kyynärpää ei juurikaan liiku.

Soveli 1 /2019

Kaksikielistä soveltavaa liikuntaa on niukasti tarjolla Vammaiset, pitkäaikaissairaat ja ikääntyneet ihmiset jäävät edelleen syrjään suomalaisessa liikuntakulttuurissa.

Tilanne voi olla vielä hankalampi, jos tarkastellaan ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvia henkilöitä.

JE

R

RY P II

Ei mikään käännöstoimisto Kääntämistä olen saanut harjoittaa jokaisella työpaikalla, siihen on välillä mennyt niin paljon aikaa, että unohdan olevan liikunnanohjaaja.

Monilla työpaikoilla ammatista riippumatta kaksikieliselle työntekijälle lykätään käännöstöitä. Kannattaa muistaa, että kaksikielinen henkilö ei automaattisesti ole taitava kääntäjä. Kunnissa on käännöstoimistoja, käyttäkää niitä ja antakaa liikunnanohjaajien keskittyä ihmisten aktivoimiseen!

Ruotsinkielinen materiaali Ruotsinkielisiä soveltavan liikunnan materiaaleja ja koulutuksia löytyy hyvin niukasti ja jos löytyy, niin tieto niistä on hajallaan. Tämä on yksi syy siihen, että kaksikielisillä kunnilla on vaikeuksia pysyä soveltavassa liikunnassa kehityksen aallonharjalla.

Uskon, että hankkeemme avulla pystymme yhdessä kehittämään ruotsinkielistä materiaalia ja koulutusmahdollisuuksia.

Tietämättömyys Kun kunnissa järjestetään soveltavaa liikuntaa, yleensä se tarkoittaa, että jo-

Soveli 1 /2019

I

34

K U V A-A H T

Soveltavan liikunnan lehti

NE N,

Kuntien ruotsinkielisillä liikunnanoh­ jaajilla on aivan liian suuret vastuu­ alueet. Aikaisemmin työskentelin suuressa kaksikielisessä kaupungissa ruotsinkielisenä liikuntapalveluvastaava, jol­ loin minun vastuullani oli 10 000 kun­talaisen liikuttaminen.

En kuitenkaan saanut keskittyä kaksikielisen liikunnan suunnittelemiseen, vaan noin 85 prosenttia työajastani meni suomenkielisten ryhmien koordinointiin. Koin riittämättömyy-

den tunnetta, kaksikielisille ei aika riittänyt.

LAI

Liian suuret vastuualueet

TU

Suomenkielistä soveltavaa liikuntaa on edistetty useiden eri hankkeiden avulla, mutta kaksikielisten ihmisten soveltavan liikunnan tarpeisiin ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota.

Uskomme muutokseen, onhan SoveLi käynnistänyt opetus- ja kult­tuuri­ mi­nisteriön tuella uuden hank­keen: Soveltavaa liikuntaa kaksikielisiin kuntiin.

Tavoite on edistää soveltavaa liikuntaa kuudessa kaksikielisessä kunnassa, joissa toimin hankekoordinaattorina.

Yli kymmenen vuoden ajan olen toiminut liikunnanohjaajana seuroissa, järjestöissä, yrityksissä ja valtakunnallisella tasolla. Olen oivaltanut, kuinka vähän kaksikielistä liikuntaa on tarjolla – erityisesti soveltavaa liikuntaa. Minusta tämä on hyvin surullista ja kummallista, olemme kuitenkin kaksikielinen maa.

Lotta Nylund Hankekoordinaattori Anpassad Motion SoveLi Puh. / Tel. 050 516 6093 lotta.nylund@soveli.fi

kaisella järjestävällä taholla on omat ryhmänsä, jonne vain omat asiakkaat ovat tervetulleita.

Syy tähän on osittain raha ja se, että eri toimijat eivät tiedä, mitä muut järjestävät kunnassa. Näin kunnissa voidaan järjestää viikoittain useita samankaltaisia tunteja, joihin on ehkä vaikeata saada asiakkaita.

Pienten ryhmien pyörittäminen ei ole halpaa, joten jos ryhmäkoko ei kas­ va, jonkin ajan kuluttua ryhmät lopetetaan. Uudessa hankkeessa perustamme liikuntafoorumeja, joissa kuntien eri toimijat voivat kokoontua ja yhteisvoimin suunnitella tapahtumia ja ryhmiä.

Toimivalla liikuntafoorumilla voidaan edistää soveltavaa liikuntaa niin, että sitä voidaan tarjota monipuolisemmin. Totuus on, että asiakas ei vä-

litä, kenelle hän maksaa, vaan hänelle merkitsee se, että hän saa nauttia liikuntaelämyksistä.

Rahakysymys Pienissä kunnissa ei ole paljon rahaa käytettävänä, ainakaan liikuntapuolella. Kun kunnassa säästetään, niin se näkyy aivan liian usein kaksikielisissä ja soveltavan liikunnan ryhmissä.

Vinkki päättäjille: Rekrytoikaa kaksikielisiä liikunnanohjaajia, saatte kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Taitava kaksikielinen ohjaaja osaa ohjata yhtä ryhmää vuorotellen molemmilla kielillä.

Asiakkaiden palaute kaksikielisistä ryhmistä on tähän asti ollut erittäin positiivista, he nauttivat kielikylvystä ja eri kulttuureiden kohtaamisesta.

Asenne Työelämässäni olen liiankin usein törmännyt tiettyyn asenteeseen suomenkielisiltä kollegoiltani: ”Tarvitaanko

ruot­sinkielisiä ryhmiä, eivätkö he voi osallistua suomenkielisiin ryhmiin”.

Esi­ merkiksi henkilöt, joilla on jon­ kinlainen kognitiivinen vamma tai sairaus, voivat ehkä juuri ja juuri ym­ märtää omaa äidinkieltään. Silloin tuntemattoman kielen ymmärtä­minen voi olla todella vaikeata.

pieni, joten tehdään yhteisvoimin töitä kaksikielisemmän soveltavan liikunnan puolesta. Uudessa Facebook-ryhmässä ”Anpassad motion i svenskfinland” jaetaan tietoa soveltavan liikunnan tapahtumista, materiaaleista ja kehittämiskohteista sekä ruotsiksi että suomeksi. Liity ryhmään ja löydä uusia yhteistyökumppaneita! x

Tasa-arvo Tässä kaikessa on kyse tasa-arvosta. Että me kaikki saisimme yhdenvertaista kohtelua – niin kuin liikuntalaissa ja Suomen perustuslaissa lukee.

Soveltavan liikunnan piiri on hyvin

Kirjoitus löytyy ruotsinkielisenä (Hur kan vi förbättra på den tvåspråkiga anpassade motionen?) osoitteessa www.soveli.fi/blogi

Vinkki päättäjille: Rekrytoikaa kaksikielisiä liikunnanohjaajia, saatte kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

Tietoa toisten järjestämästä liikunnasta Lotta Nylund Marras- ja joulukuun aikana tutustuin Soveltavaa liikuntaa kaksikielisiin kuntiin -hankekuntien soveltavan liikunnan tarjontaan. Kunnista löytyy jo joitakin soveltavan liikunnan ryhmiä; itse asiassa enemmän kuin osasimme arvata. Syy siihen on, että osa liikuntaa järjestävistä tahoista ei tiennyt, minkälainen liikunta lasketaan soveltavaksi liikunnaksi.

Kuntakiertueella järjestettiin kuntien (paitsi Kemiönsaaressa ja Siuntiossa) ensimmäiset soveltavan liikunnan foorumit, jotka toimivat kuntien työryhminä hankkeen aikana. Toivottavasti ne pitävät soveltavan liikunnan puolia ja kehittävät toimintaa myös hankeen jälkeen.

Liikuntafoorumi rakentuu kunnan liikunnan ja terveydenhuollon ammattilaisista ja järjestöjen ja seurojen edustajista. Kaikissa liikuntafoorumeissa nousi esiin sama haaste: liikuntafoorumin jäsenet eivät olleet tietoisia muiden mahdollisesta sovelta-

vasta liikunnasta. Näin tultiin siihen tulokseen, että tulevien kartoitusten avulla liikuntafoorumi kerää kunnan kaikki soveltavan liikunnan ryhmät esimerkiksi yhteen esitteeseen. Tällä tavalla tieto on kaikkien saatavilla myös terveysasemilla, ja fysioterapeutti voi suositella potilaalle vaikka omatoimista liikuntaryhmää kuntoutuksen jälkeen.

Tosiasia on, että kunnissa on turha kehittää liikuntaryhmiä, jos tieto ei saavuta potentiaalisia asiakkaita. Kahdessa kunnassa järjestettiin myös tiedotustilaisuus kuntalaisille. Tapahtumat eivät vielä keränneet paljon kuntalaisia, mutta eiköhän osallistujamäärä kasva, kun omassa kunnassa alkaa tapahtua uusia asioita.

Jatkamme loistavaa yhteistyötämme kuntien kanssa 2019. Agendalla on muun muassa kunnan ohjaajien kouluttaminen, jotta uudet soveltavan liikunnan ryhmät olisivat ammattitaitoisesti ohjattuja. Laadimme lisäksi kuntien omat kehittämissuunnitelmat, joiden avulla soveltavan liikunnan kehittämistyö jatkuu myös hankkeen jälkeen. x

Soveltavan liikunnan lehti

35

Soveli 1 /2019

Vinkkejä ja tietoa kehittämiseen Järjestöjen yhteistuumin rakentamat liikuntakoulutukset ovat oiva tapa jakaa järjestämisvastuuta ja markkinointia.

– Yhteistyö sujuu mainiosti. Olemme tehneet monen järjestön kesken liikuntayhteistyötä jo vuosia, ja monissa asioissa toimintatavat ovat jo hioutuneet. Olemme huomanneet, että paikallisyhdistyksillä ja niiden liikuttajilla on aika lailla samanlaiset toiveet ja tarpeet liikuntakoulutuksien suhteen, sanoo Suomen Sydänliiton liikunta-asiantuntija Annukka Alapappila.

Alapappila toteaa, että samalla voidaan tehdä sopivaa työnjakoa kouluttajien kesken.

– Olemme jakaneet koulutuksien järjestämisvastuut järjestöjen kesken, mikä keventää kunkin järjestön koulutuksiin liittyvää työmäärää. Järjestöjen ei tarvitse tehdä päällekkäistä työtä, vaan markkinoimme toistemme koulutuksia, jotka olemme yhdessä suunnitelleet.

– Yhteistyön tekemistä helpottaa, kun yhteisissä koulutuksissa paikallisyhdistyksiemme liikuttajat ja liikuntaa koordinoivat aktiivit tutustuvat toisiinsa.

– Tästä on jo useita hyviä esimerkkejä eri paikkakunnilta; muun muassa yhteisiä liikuntaryhmiä. Koulutuksien osallistujat saavat toisiltaan runsaasti vinkkejä esimerkiksi siitä, miten markkinoida oman yhdistyksen liikuntaa tai mistä löytää resursseja liikuntatoiminnan kehittämiseen.

Annukka Alapappila lisää, että osallistujat vaihtavat kuulumisia myös liikuntatapahtumien järjestämisestä.

– Olemme saaneet selkeää palautetta osallistujilta, että toisilta yhdistyksiltä oppiminen on tärkeää ja opettavaista. x

TERVETULOA LIIKUNTAKOULUTUKSIIN! Aivoliitto, Diabetesliitto, Hengitysliitto, Sydänliitto ja Syöpäjärjestöt järjestävät vuonna 2019 yhteistyössä liikuntakoulutuksia ympäri Suomea. Koulutukset ovat avoimia myös muille järjestöille.

Alla näet tulevat koulutukset.

Koulutusten tarkemmat sisällöt ja ilmoittautumisohjeet löydät lähempänä koulutusta järjestävän liiton verkkosivuilta tai olemalla yhteydessä koulutusten yhteyshenkilöihin: AIVOLIITTO: Virpi Lumimäki, virpi.lumimaki@aivoliitto.fi DIABETESLIITTO: Terhi Kvick, terhi.kvick@diabetes.fi HENGITYSLIITTO: Feera Farin, veera.farin@hengitysliitto.fi SYDÄNLIITTO: Kirsi Airos, kirsi.airos@sydanliitto.fi SYÖPÄJÄRJESTÖT: Virve Laivisto, virve.laivisto@cancer.fi

VOIMAA JA TASAPAINOA YHDISTYSVÄELLE -OHJAAJAKOULUTUKSET VUONNA 2019 SISÄLTÖ: Vinkkejä voimaa ja tasapainoa edistävän liikunnan ohjaamiseen.

KOHDERYHMÄ: Voimaa ja tasapainoa edistävän liikunnan ohjaamisesta yhdistyksessä kiinnostuneet henkilöt. Sopii liikunnan vertaisohjaajille.

OSALLISTUMISMAKSU: 30 euroa/hlö. Materiaalipaketille erillinen hinta.

Jyväskylä 2.2.2019 järj. Hengitysliitto Oulu 23.2.2019, hotelli Lasaretti järj. Sydänliitto Hämeenlinna 12.3.2019 järj. Sydänliitto Turku 7.9.2019 järj. Aivoliitto Kajaani 14.9.2019 järj. Aivoliitto Lappeenranta 19.9.2019 järj. Sydänliitto

LIIKKUVA YHDISTYS -TREFFIT VUONNA 2019 SISÄLTÖ: Liikkuva yhdistys -treffeillä pääset jakamaan hyviä kokemuksiasi ja

tapaamaan toisia liikuttajia. Pääset tutustumaan useamman yhdistyksen liikuntatoimintaan ja saamaan ideoita oman yhdistyksenne liikunnan tukemiseen.

Treffien teemoina ovat mm. oman yhdistyksen liikuntatoiminnan itsearviointi, Unelmien liikuntapäivä, liikunnan markkinointi ja varainhankinta.

KOHDERYHMÄ: Yhdistyksien liikuntavastaavat, hallitusten jäsenet ja muut liikuntatoiminnan kehittämisestä kiinnostuneet.

OSALLISTUMISMAKSU: 30 euroa/hlö Joensuu 9.2.2019, hotelli Kimmel järj. Hengitysliitto Lahti 21.9.2019, ravintola Voitto järj. Sydänliitto Oulu 2.11.2019, hotelli Lasaretti järj. Sydänliitto

LIIKKEELLE TUOLILLA -TUOLIJUMPAN OHJAAJAKOULUTUKSET VUONNA 2019

SISÄLTÖ: Uusia vinkkejä tuolijumpan ohjaamiseen Kuvat Heli Pukki

KOHDERYHMÄ: Tuolijumpan ohjaamisesta yhdistyksessä kiinnostuneet henkilöt. Sopii liikunnan vertaisohjaajille.

OSALLISTUMISMAKSU: 30 euroa/hlö.

Helsinki 30.3.2019 järj. Diabetesliitto

Soveltavan liikunnan lehti

36

Soveli 1 /2019

LAINASANAT KOONNUT Tupu Sammaljärvi

Järjestölehdissä kerrotaan säännöllisesti liikkujien tarinoita sekä eri sairauksiin tai vammoihin liittyviä liikuntauutisia. Useimmat lehdistä ovat luettavissa yleisissä kirjastoissa.

Allergia, Iho & Astma 4/2018 ”Läheiset, urheilu ja ystävät ovat auttaneet minua hyväksymään itseni juuri sellaisena kuin olen. Minua on aina kannustettu kokeilemaan rajojani sekä löytämään asiat, joissa olen hyvä.”

Artturi Verho, liikuntaohjaaja, personal trainer ja penkkipunnerruksen MM-mitalisti, jolla on EB-ihosairaus

Parkinson postia 2/2018 ”Olen fanaatttinen ’sähköpyörän’ puolestapuhuja.

Huonokuntoinenkin jaksaa polkea oli tuulta tai ylämäkeä. Lähtökynnys madaltuu ja kunto kohenee.

Oman voiman käyttö on kohtuullista ja vastetta voi nostaa vähitellen, kun voimat kasvavat.”

Markku Jalonen, pyöräilyä harrastava mies, jolla on Parkinsonin tauti

Avain 5/2018 ”Itselleni kirkastui reissussa se, että vaikka MS-taudin myötä on heikkoja hetkiä, omia haaveitaan kannattaa toteuttaa nyt, eikä huomenna.”

Kimmo Mäkiranta, joka vaelsi Haltin laelle, Suomen korkeimpaan kohtaan

Porras 3/2018 ”Pidän ulkoilusta, ja rajoitteista huolimatta olen avustajani kanssa useita tunteja viikossa ulkona – onneksi minulla on avustaja, joka haluaa ja jaksaa lähteä kanssani pyörätuolilenkille!”

Kaija Keski-Loppi, pöytälaatikkorunoilija, jolla on MERFF-lihastauti

Hengitys 2/2018 ”Puistogolf madaltaa toivottavasti kynnystä tutustua golfiin, sillä sen avulla saa lajin perusajatuksesta kiinni.

Puistogolf kun sopii kaikenikäisille ja -kuntoisille ihmisille, eikä se vaadi yhtä paljoa aikaa kuin varsinainen golf.”

Aleksi Valta, Suomen Golfliiton seurapalvelupäällikkö

Sydän 4/2018 ”Lääkäri ei suositellut ihan hirveän paljon tanssimista heti pallolaajennukseni jälkeen, mutta nyt tilanne on jo toinen.”

Vappu Pellinen, jolle tanssi on keino ylläpitää sydänterveyttä

Soveltavan liikunnan lehti

37

Soveli 1 /2019

SoveLin jäsenjärjestöjen liikunnan yhteyshenkilöt – ota yhteyttä Aivoliitto ry

Munuais- ja maksaliitto ry

Suomen Diabetesliitto ry

Virpi Lumimäki, liikuntasuunnittelija Korkalonkatu 18 B, 96200 Rovaniemi puh. 040 7375 879 virpi.lumimaki@aivoliitto.fi

Maarit Heinimäki, järjestösuunnittelija Ratamestarinkatu 7 A, 00520 Helsinki puh. 050 3626 470 maarit.heinimaki@muma.fi

Terhi Kvick, järjestösuunnittelija Näsilinnankatu 26, 33200 Tampere puh. 050 310 6624 terhi.kvick@diabetes.fi

Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry Jenni Parkkonen, aluesuunnittelija Isokatu 47, 90100 Oulu puh. 040 5711 264 pohjoissuomi@allergia.fi

Neuroliitto ry Riitta Samstén, erikoissuunnittelija Vaihemäentie 10, 21250 Masku puh. 0400 828 536 riitta.samsten@neuroliitto.fi

Epilepsialiitto ry Milla Haglund, hallintovastaava Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki puh. 050 365 1464 milla.haglund@epilepsia.fi

Parkinsonliitto ry Taina Piittisjärvi, kuntoutus- ja liikuntasuunnittelija, fysioterapeutti amk Erityisosaamiskeskus Suvituuli PL 905, 20101 Turku puh. 050 406 8328 taina.piittisjarvi@parkinson.fi

Folkhälsan Malin Grönros, Sakkunnig i fysisk aktivitet och hälsa Topeliusgatan 20, 00250 Helsingfors tfn: 044 788 5971 malin.gronros@folkhalsan.fi

Psoriasisliitto ry

Hengitysliitto ry Janne Haarala, liikunnan suunnittelija Yliopistonkatu 56, 5 krs. 33100 Tampere puh. 020 757 5104 janne.haarala@hengitysliitto.fi Veera Farin, liikunnan asiantuntija Yliopistonkatu 56, 5 krs. 33100 Tampere puh. 044 407 7020 veera.farin@hengitysliitto.fi

Lihastautiliitto ry Sirpa Kälviäinen, järjestösuunnittelija / liikuntavastaava Perillistenkatu 3, 53100 Lappeenranta Puh. 050 5992 472 sirpa.kalviainen@lihastautiliitto.fi

Mielenterveyden keskusliitto ry Kati Rantonen, liikuntasihteeri Piippukatu 11, 40100 Jyväskylä puh. 046 920 6427 kati.rantonen@mtkl.fi

38

Tiina Kuronen, järjestösuunnittelija Köydenpunojankatu 8 G, 00108 Hki puh. 050 442 3999 tiina.kuronen@luustoliitto.fi

Suomen Mielenterveysseura ry Satu Turhala, kehittämiskoordinaattori Maistraatinportti 4 A, 7. krs, 00240 Helsinki puh. 040 6526 646 satu.turhala@mielenterveysseura.fi

Suomen Nivelyhdistys ry Jyrki Laakso, toiminnanjohtaja PL 1328, 00101 Helsinki puh. 09 27 123 12 ja 044 5544 555 jyrki.laakso@nivel.fi

Anne Savuoja, järjestösuunnittelija, liikuntakoordinaattori Pohjois-Suomen aluetoimisto Kansankatu 53, 90100 Oulu puh. 0400 867 927 anne.savuoja@psori.fi

Suomen Reumaliitto ry

Selkäliitto ry

Annukka Alapappila, liikunta-asiantuntija Oltermannintie 8, 00621 Helsinki annukka.alapappila@sydanliitto.fi

Hanna Kääriäinen, järjestö- ja liikuntatoiminnan koordinaattori Eerikinkatu 16 A 2, 00100 Helsinki puh. 040 553 1941 hanna.kaariainen@selkaliitto.fi

Suomen CP-liitto ry Heli Hyyryläinen, suunnittelija (to-pe) Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki puh. 044 353 3404 heli.hyyrylainen@cp-liitto.fi

SoveLin jäsenjärjestöissä liikkuu jo noin 80 000 ihmistä – tule mukaan!

Soveltavan liikunnan lehti

Suomen Luustoliitto ry

Soveli 1 /2019

Tinja Saarela, liikuntasuunnittelija Iso Roobertinkatu 20 – 22 A, 00120 Helsinki puh. 040 821 5567 tinja.saarela@reumaliitto.fi

Suomen Sydänliitto ry

Suomen Syöpäyhdistys ry Virve Laivisto, kehittämispäällikkö Unioninkatu 22, 00130 Helsinki puh. 050 588 2700 virve.laivisto@cancer.fi Lisätietoa järjestöjen liikuntatoiminnasta: www.soveli.fi/jasenjarjestot ja kultakin järjestöltä.

soveli.fi

SOVELIN TOIMISTO

SoveLi vuonna 2019

Soveltava Liikunta SoveLi ry Valimotie 10, 00380 Helsinki www.soveli.fi Tommi Yläkangas Toiminnanjohtaja puh. 040 511 5941 tommi.ylakangas@soveli.fi

▹ SoveLi on valtakunnallinen liikuntajärjestö.

SoveLi tekee vaikuttamis- ja kehittämistyötä sekä tuottaa asiantuntija-, koulutus- ja viestintäpalveluja.

SoveLin toiminta perustuu verkostomaiseen työotteeseen sekä yhteistyön tekemiseen jäsenistön kanssa.

Toiminnan tavoitteena on, että pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten mahdollisuudet terveyttä ja hyvinvointia edistävään sekä soveltavaan liikuntaan ja aktiiviseen elämäntapaan paranevat.

Virpi Mäkinen Soveltavan liikunnan asiantuntija puh. 040 551 4468 virpi.makinen@soveli.fi

Jäsenedut Mervi Huhtinen Ts. tiedottaja puh. 050 544 1028 mervi.huhtinen@soveli.fi

▹ Julkaistaan uutiskirje SoveLi-infoa ja painettua

Soveli-lehteä, jota jäsenjärjestöt saavat postituskuluja vastaan jaettavaksi liikunnan edistäjilleen. ▹ Tuotetaan soveltavan liikunnan asiantuntijuutta tukevia julkaisuja ja muita materiaaleja jäsenjärjestöjen käyttöön. ▹ Tarjotaan koulutuksia, jotka tukevat soveltavan liikunnan asiantuntijuutta järjestöissä ja paikallistasolla. ▹ Järjestetään jäsenjärjestöjen liikunnan yhteyshenkilöiden yhteiset järjestöpäivät. ▹ Jäsenjärjestöt saavat soittaa julkisesti maksutta musiikkia järjestäytyneessä valtakunnallisessa liikuntatoiminnassaan. ▹ Tarjotaan ohjausta jäsenjärjestöille hankehakemusten tekemisessä. ▹ Tarjotaan konsultaatio- ja kehittämispalveluita liikunnan soveltamisessa. ▹ Tarjotaan mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa esimerkiksi työryhmissä ja verkostoissa.

Valtakunnalliset ja alueelliset edustukset SoveLi toimii asiantuntijana ja kehittäjänä monissa työryhmissä, ohjausryhmissä ja verkostoissa (suluissa SoveLin edustajat): ▹ Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan ohjausryhmä 2015 – 2019 (Tommi Yläkangas) ▹ Liikkujan polku, vaikuttamistyöryhmä (TY) ▹ SOSTEn VAHVA-verkosto ja pienjärjestöjen verkosto (TY) ▹ Soveltavan liikunnan koulutus- ja tutkimustyöryhmä (TY) ▹ Kuntien erityisliikunnan verkosto (TY, Virpi Mäkinen) ▹ Anpassad motion till tvåspråkiga kommuner -projekt (VM, Lotta Nylund) ▹ Ikäihmisten liikunnan kansallisen toimenpideohjelman ja Voimaa Vanhuuteen -ohjelman ohjausryhmät (VM) ▹ Esteetön ja yhdenvertainen golfympäristö -ohjausryhmä (VM) ▹ Polku luontoon -hankkeen ohjausryhmä (VM) ▹ SOLIA – Soveltavan liikunnan apuvälinetoiminnan ohjausryhmä (Riitta Samstén, Neuroliitto)

Anpassad motion till tvåspråkiga kommuner -projekt / Soveltavaa liikuntaa kaksikielisiin kuntiin -hanke Lotta Nylund Projektkoordinator / hankekoordinaattori Tel./puh. 050 5166 03 lotta.nylund@soveli.fi

SOVELIN HALLITUS

. . . . . . . .

Puheenjohtaja Olavi Sydänmaanlakka, Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Varapuheenjohtaja Kirsi Töyrylä-Aapio, Selkäliiton toiminnanjohtaja (varajäsen toiminnanjohtaja Ansa Holm, Suomen Luustoliitto) Esittelijä ja sihteeri Tommi Yläkangas, SoveLin toiminnanjohtaja Annukka Alapappila, Suomen Sydänliiton liikunta-asiantuntija (varajäsen suunnittelija Pirjo Suomalainen, Suomen Sydänliitto) Sonja Bäckman, Psoriasisliitto – Psoriasisförbundetin toiminnanjohtaja (varajäsen päällikkö Per Lindroos, Folkhälsan) Johannes Hietala, Aivoliiton järjestösuunnittelija (varajäsen toiminnanjohtaja Leena Nissilä, Lihastautiliitto) Riitta Samstén, Neuroliiton erikoissuunnittelija (varajäsen liikuntasuunnittelija Tinja Saarela, Suomen Reumaliitto) Kati Rantonen, Mielenterveyden keskusliiton liikuntasihteeri (varajäsen suunnittelija Veera Farin, Hengitysliitto)

Soveltavan liikunnan lehti

39

Soveli 1 /2019

Soveltava Liikunta SoveLi ry www.soveli.fi

Kesto Kahden päivän koulutuksen kesto on 14 tuntia.

Yhden päivän koulutuksen kesto on 7 tuntia tai sopimuksen mukaan. Koulutus räätälöidään tilaajan tarpeen mukaan.

Hinta 2 päivän koulutuksen hinta on 1500 euroa.

SoveLin jäsenhinta 1300 euroa.

1 päivän koulutuksen hinta on 750 euroa, SoveLin jäsenhinta on 650 euroa. Hintaan lisätään kouluttajan matka- ja majoituskulut.

Lisätietoja Virpi Mäkinen, virpi.makinen@soveli.fi, puhelin 040 551 4468

Liikkeelle-koulutus SoveLin tuottamasta Liikkeelle-koulutuksesta saat tietoa liikuntatoiminnan aloittamiseen ja suunnitelmalliseen toteuttamiseen esimerkiksi yhdistyksessä.

Samalla sinulla on mahdollisuus tavata toisia liikuntavastaavia ja jakaa kokemuksia heidän kanssaan sekä saada uusia ideoita liikunnan toteuttamiseen.

Koulutus on tarkoitettu kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen paikallisyhdistysten ja -kerhojen liikuntavastaaville tai liikuntavastaavaksi aikoville sekä muille soveltavan liikunnan järjestämisestä kiinnostuneille.

SISÄLTÖ

. Yhdistysliikunnan suunnittelu, aloittaminen, toteuttaminen ja kehittäminen . Yhdistysliikunnan rahoitusvaihtoehdot . Verkostotyön kehittäminen . Kokemusten vaihto ja kumppanuuksien rakentaminen . Liikunnan vapaaehtoisITE-itsearviointimenetelmä yhdistysliikunnan kehittämisen välineenä . Helpot soveltavan liikunnan kokeilut . Tapahtuman, koulutuksen, liikuntakurssin tai lajikokeilun suunnittelu . Koulutusmateriaali: Liikkeelle – liikuntavastaavan koulutusaineisto Soveltavan liikunnan lehti

40

Soveli 1 /2019