Soveli 2/2021

SOVELI Soveltavan liikunnan asiantuntija

2 . 2021

TARMO RANTALAINEN: HYVÄ PERUSKUNTO ON AUTTANUT MINUA

KOHTI AKtiivisTA

YHTEIST YÖTÄ

KUNNAT JA YHDISTYKSET LISÄÄVÄT LIIKUNTAA YHTEISPELILLÄ ÄÄNTÄMME TARVITAAN POLITIIKASSA ISAPA 2021: YHTEISTYÖTÄ YLI RAJOJEN

SOVELI

2 . 2021 Soveltavan liikunnan asiantuntija Twitter @SoveLi_ry

Sisältö 3 4

Pääkirjoitus Lyhyesti

6 9

Yhteistyössä lisää liikuntaa Terveyskeskuksen ryhmästä liikkumaan yhdistykseen

11

Toiminnanjohtajan näkökulmasta: Järjestörahoituksen tilanne

Instagram SoveLi ry Facebook Soveltava liikunta SoveLi ry YouTube Soveltava liikunta SoveLi ry

12 15 16

LinkedIn Soveltava liikunta SoveLi ry

”Ääntämme tarvitaan politiikassa” Liikkujan polku saumattomaksi Sparraaja Pinja Eskola: ”Käyttäjät mukaan liikuntapaikkojen suunnittelemiseen” 20 Liikkujan ääni: Elias viihtyy säbäkentällä 24 Liikuntavinkki: Ihan pihalla leikkien 28 30

Soveli-lehti ISSN 1795-2255 (painettu) ISSN 2242-1238 (verkkolehti)

ISAPA 2021: Yhteistyötä yli rajojen ISAPA 2021: ”Ihmisoikeusnäkökulman on noustava soveltavan liikunnan keskiöön”

32 34

Julkaisija: Soveltava Liikunta SoveLi ry Päätoimittaja: Anna Lindgren

Sorakentästä laajan joukon lähiliikuntapaikaksi Soveli 25 vuotta sitten: Yhdessä liikkuen pääsemme tuloksiin

35

Nyt kuulolle: podcasteista vertaistukea ja uusia näkökulmia 36 Yhdistys liikkuu: Yhdessä ideoiden uutta kohti 38 SoveLin jäsenjärjestöt 39 Soveltava Liikunta SoveLi ry

Ulkoasu: Jaana Teräväinen Painopaikka: Reusner AS, Tallinna 2021

NÄKÖISLEHDET issuu.com/soveli Toimitusneuvosto

Susanna Hakuni, Lihastautiliitto ry, tiedottaja Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto, lehtori, soveltava liikunta

12

s.

Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen

Anna Lindgren, SoveLi ry, viestinnän asiantuntija

”Mummoni opetti, että omat näkökannat pitää osata perustella”, valtuutettu Jasmine Repo sanoo.

Pia Nykänen, Tampereen Diabetesyhdistys ry, toiminnanjohtaja Mari Vehmanen, vapaa toimittaja Tommi Yläkangas, SoveLi ry, toiminnanjohtaja Kannen kuva: Laura Vesa

PÄÄKIRJOITUS

Yhteistyö on soveltavan liikunnan kivijalka

J

PS.

pi tulevaisuus näyttää johtavan siihen, että jatkossa yhteistyölle on entistä suurempi tilaus ja jopa paine. Onneksemme alamme on siihen hyvin valmistautunut.

Kuva: Mikko Käkelä

opa 15 % Suomen väestöstä kuuluu soveltavan liikunnan kohderyhmään. Tähän suureen ja heterogeeniseen joukkoon kuuluvien on vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntatoimintaan. Tarvitaan soveltamista. Liikunnan soveltamisen lähtökohta on yksilöllisten tarpeiden ja tavoitteiden tunnistaminen ja huomioiminen.

Soveltavan liikunnan toimijat tarvitsevat tämän vuoksi valtavasti osaamista: ne palvelevat lähes miljoonaa suomalaista, joilla jokaisella on yksilölliset tarpeet liikunnan suhteen. Toisaalta alalla on verrattain vähän toimijoita. Nämä realiteetit ovat johtaneet siihen, että toimijoiden välinen yhteistyö on muodostunut hyvin oleelliseksi osaksi alan toimintatapoja.

Soveltavan liikunnan alalla tehtävä yhteistyö ei ole pelkästään kansallinen erityispiirre. Tämä kävi hyvin ilmi kesäkuussa Jyväskylässä järjestetyssä International Symposium of Adapted Physical

Tommi Yläkangas Toiminnanjohtaja Activity -symposiossa. Tapahtuma on alan suurin kansainvälinen kokoontuminen ja sen teemana oli tänä vuonna ”Stronger together” eli yhdessä vahvempia. Symposiosta on juttu tässä lehdessä.

Toimijoiden yhteistyötä tehdään, jotta olemassa olevat resurssit ja osaaminen saataisiin mahdollisimman hyvin hyödynnettyä kohderyhmän palvelemiseksi. Järjestörahoituksen aiempaa epävarmem-

Y

hteistyöllä on pitkät perinteet. Esimerkiksi SoveLi ry:n koko toiminta on sen perustamisesta lähtien perustunut yhteistyön idealle. Sen lisäksi, että SoveLi ja jäsenjärjestöt ovat verkostoituneet laajasti sote- ja liikuntakenttään, SoveLi tekee yhteistyötä jäsenjärjestöjen kanssa ja jäsenjärjestöt tekevät yhteistyötä keskenään.

Tulevaisuudessa verkosto-osaamisella ja erityisesti verkostojen kyvyllä luoda yhteisiä strategisia tavoitteita tulee olemaan ratkaiseva merkitys siihen, millainen järjestötoiminta tulee kasvamaan ja millainen hiipumaan. Yhteistyö on soveltavan liikunnan kivijalka.

Se on ollut sitä aiemmin, se on sitä nyt ja se tulee olemaan sitä erityisesti tulevaisuudessa.

On aika vaikuttaa aluevaaleissa Aluevaalit ovat jo ovella. Aluevaalit ovat vaalit, joissa valitaan hyvinvointialueiden valtuustoihin valtuutetut ja varavaltuutetut. Hyvinvointialue on sote-uudistuksen myötä käyttöön tuleva hallintoporras. Vaalit järjestetään muualla paitsi Helsingin kaupungissa ja Ahvenanmaalla. Nyt on mahdollista vaikuttaa siihen, että hyvinvointialueille valitaan päättäjiä, jotka ymmärtävät järjestöjen arvon. On aika vaikuttaa ja kannustaa ihmiset uurnille.

SOVELI 2 . 2021

3

LYHYESTI Koonnut Anna Lindgren

SoveLi mukana liikuntaneuvonnan palveluketjujen valmistelutyössä Psoriasliiton Mari Saukkoriipi valittiin edustamaan SoveLi-järjestöjä liikuntapolitiikan koordinaatioelimen uuteen alatyöryhmään, jossa valmistellaan liikuntaneuvonnan palveluketjuja uusissa sote-rakenteissa. SoveLi on mukana koordinaatioelimen toiminnassa ja sai siksi oman edustajan.

Liikuntaneuvonnan palveluketjuja on rakennettu viime vuosikymme-

nen aikana kunnissa sosiaali- ja terveystoimen, vapaa-aika- ja liikuntatoimen sekä järjestöjen välille. SOTE-uudistus on herättänyt epävarmuutta siitä, kuinka palveluketjut toimivat jatkossa. Uudistuksessa kuntien ja hyvinvointialueiden välille on tavoitteena sopia selkeä tehtävien ja vastuiden jako sekä varmistaa uudenlaiset yhteistyön rakenteet. SoveLi on mukana tässä työssä.

Koulutuksen opit pääsivät käytäntöön kaikille avoimessa soveltavan frisbeegolfin kokeilussa Tampereella 6.10. Suomen Reumanuoret järjesti tapahtuman yhteistyössä SoveLin, Suomen frisbeegolfliiton ja Tampereen frisbeeseuran kanssa.

Koulutuksesta työkaluja soveltavan frisbeegolfin ohjaamiseen Suomen frisbeegolfliitto ja Soveltava Liikunta SoveLi ry järjestivät Tampereella 19.6. koulutuksen, jossa frisbeegolfliiton jäsenseurojen ohjaajat saivat uusia näkökulmia lajin suunnitteluun ja ohjaamiseen.

– Koulutuksen ideana oli antaa ohjaajille käytännön työkaluja frisbeegolfin tekniikan ja ohjaamisen soveltamiseen sekä laajentaa ymmärrystä erilaisten vammojen ja sairauksien vaikutuksesta toimintakykyyn, koulutuksen vetänyt soveltavan liikunnan asiantuntija, fysioterapeutti Anna Holmberg SoveLista kertoo.

Koulutus toteutettiin osana Suomen frisbeegolfliiton monimuotoisia harrastusmahdollisuuksia edistävää kehittämishanketta, 4

SOVELI 2 . 2021

jossa SoveLi on pääkumppanina. Hankkeesta Suomen frisbeegolfliitossa vastaava Leo Piiroinen sai projektista ja koulutuksesta paljon uudenlaista näkökulmaa ja uskoo muidenkin osallistujien saaneen laajasti oppia, jota pääsee ohjaajana käytännössä hyödyntämään.

Koulutuksen anti oli monipuolinen ja se lisäsi osallistujien palautteiden mukaan ymmärrystä siitä, miten soveltavaa frisbeegolfia voi suunnitella ja ohjata.

– Hankeyhteistyön ansiosta Suomen frisbeegolfliitto jäsenseuroineen pystyy nyt entistä paremmin ottamaan huomioon soveltavan liikunnan kohderyhmät ja siten toteuttamaan käytännössä visiotaan yhdenvertaisuudesta, Leo Piiroinen tiivistää.

Kuntapäättäjille suunnattu liikunnan ja urheilun tietopaketti julkaistu Suomen Olympiakomitea on julkaissut kuntapäättäjille suunnatun tietopaketin, joka sisältää vinkkejä liikunnan ja urheilun edistämiseen omassa kunnassa. Pakettiin on koottu hyödyllistä tietoiskuja, joilla kuntatason liikunta- ja urheilukysymyksiin voi nopeasti perehtyä.

Tietopaketti nostaa esiin myös sosiaali- ja terveysalan yhdistykset liikuntatoimijoina. SoveLi olikin mukana paketin valmistelussa.

– On tärkeää, että sote-järjestöjen paikallisyhdistysten liikuntatoiminta on mukana tietopaketissa. Yhdistykset ovat merkittäviä liikuttajia ja ne mahdollistavat liikkumista laajalle joukolle, joita yleisesti tarjolla olevat liikuntapalvelut eivät samalla tavalla palvele, SoveLin toiminnanjohtaja Tommi Yläkangas kommentoi.

Kuva: Mikko Käkelä

Tutustu tietopakettiin: olympiakomitea.fi/liikunnan-ja-urheilun-tietopaketti-kunnille

Annan yhteystiedot näet sivulla 39.

Anna Lindgren SoveLin viestinnän asiantuntijaksi SoveLi-tiimiin elokuussa liittynyt Anna Lindgren vastaa SoveLin viestintäkanavista ja viestinnän kehittämisestä. Annalla on kokemusta alan tehtävistä niin julkiselta, yksityiseltä kuin järjestösektoriltakin. Viimeksi hän on työskennellyt Suomalaisen Työn Liitolla verkkoviestinnän asiantuntijana ja tätä ennen Euroopan kemikaaliviraston viestinnässä. ”Kaikilla on oikeus liikkua” on tavoite, jonka puolesta Anna tekee mielellään töitä.

– Oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus ovat itselleni tärkeitä arvoja, joten odotan innolla että pääsen viestinnän avulla vaikuttamaan soveltavan liikunnan mahdollisuuksiin. Liikunta on itsellenikin tärkeä osa arjen hyvinvointia, joten haluan olla mukana mahdollistamassa sen ihan kaikille.

Kaatumisen ehkäisyyn uusia liikuntamateriaaleja Luustoliitto on julkaissut ammattilaisten ja harjoittelijoiden hyödynnettäväksi liikuntamateriaaleja osana opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa Ehkäistään kaatumiset liikunnalla (EKLI) -hanketta.

Luustoliitto on tehnyt ulkoasullisen päivityksen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) suomentamaan OTAGO-harjoitteluohjelmaan, joka on tutkitusti tehokas ja toimiva kaatumisten ehkäisyssä. Samassa yhteydessä on julkaistu myös kaksi aiemmin julkaisematonta lisäliiketasoa OTAGO-ohjelman jatkoksi hyväkuntoisimpia harjoittelijoita varten.

Voimaa ja tasapainoa -harjoitteluohjelma kaatumisen ehkäisyyn pohjautuu OTAGO-ohjelmaan puolestaan siten, että se sisältää OTAGO-ohjelman keskeisimmät harjoitteet kolmella haastavuustasolla.

Harjoitusohjelmat ovat saatavissa pdf-muodossa ja painettuina, ja liikkeisiin voi tutustua myös tekniikkavideoiden avulla.

Tutustu hankkeeseen ja materiaaleihin Luustoliiton sivulla osoitteessa luustoliitto.fi/ekli

OIKAISU: Soveli-lehdessä 1/2021 sivulla 11 käytettiin Sam-henkilöstä virheellisesti nimeä Sami. Pahoittelemme.

SOVELI 2 . 2021

5

Teksti MARI VEHMANEN kuvat LAURA VESA

KOHTI AKtiivisTA

YHTEIST YÖTÄ

Yhteistyössä lisää liikuntaa Kunnat ja yhdistykset voisivat tehdä nykyistä tiiviimpää yhteistyötä liikunnan lisäämisessä. Tästä hyötyisivät kaikki osapuolet.

6

SOVELI 2 . 2021

Mitä liikkumattomampi elämäntapa ihmisellä on ollut ja mitä vähemmän ajatus liikunnasta houkuttaa, sitä helpommin pienetkin asiat nousevat aloittamisen esteeksi. − Jos valmiiksi vähän epäilevä ihminen menee paikalle väärään aikaan ja löytää vain liikuntasalin lukitun oven, hän ei varmasti palaa takaisin. Eikä innostus varmasti iske häneenkään, joka ohjataan hieman sisäänlämpiävältä tuntuvaan porukkaan, Sari Kivimäki toteaa.

Elinvoimaa yhdistyksille

Ennen kaikkea kuntien liikuntaneuvonnassa tulisi siis olla erittäin tarkka tieto siitä, mitä kaikkea paikallisissa yhdistyksissä on meneil-

JATKUU

Joka päivä sadat kansanterveys- ja vammaisyhdistykset ympäri Suomea järjestävät mahdollisuuksia mukavaan ja hyvinvointia lisäävään liikuntaan. Miten tätä tarjontaa tehtäisiin tutuksi yhä useammalle?

Kehittämispäällikkö Sari Kivimäki Liikkuva aikuinen -ohjelmasta arvioi, että yksi hyvä keino olisi ohjata kansalaisia kuntien palveluista aktiivisesti eteenpäin yhdistysten liikuntatoimintaan. − Ihannetilanteessa esimerkiksi kunnan liikuntaneuvojalla olisi aina käytössään ajantasainen ja tarkka lista siitä, millaisia liikuntaryhmiä oman paikkakunnan eri yhdistyksissä toimii. Tältä listalta liikuntaneuvoja pystyisi aina suosittelemaan asiakkaalle sopivaa ryhmää ja vaikka ihan konkreettisesti saattelemaan hänet ensimmäiselle tutustumiskäynnille, Sari Kivimäki sanoo.

Hän korostaa, että yhdistyksen liikuntaryhmään menemisen pitää liikuntaneuvonnan asiakkaasta tuntua mahdollisimman helpolta.

Koko ikänsä liikkunut Tarmo Rantalainen on harrastanut monia lajeja: muun muassa yleisurheilua, jääkiekkoa, pyöräilyä ja soutua.

SOVELI 2 . 2021

7

lään. Tämä on Sari Kivimäen mukaan mahdollista vain avoimen ja jatkuvan vuoropuhelun avulla. − Muutoin tiedot vanhenevat, kun ihmiset yhdistyksissä vaihtuvat ja liikuntakalenteri muuttuu. Tämä tapahtuu sitä herkemmin, mitä isommassa kaupungissa ollaan.

Kivimäki kannustaakin yhdistyksiä olemaan suoraan kontaktissa oman paikkakunnan liikuntaneuvojiin ja esittelemään toimintaansa. Esimerkiksi liikuntaneuvonta.fi-sivustolta löytyvät ajantasaiset linkit 150 – 160 suomalaiskunnan liikuntaneuvojien yhteystietoihin.

Aktiivisesta yhteistyöstä hyötyisivät kaikki osapuolet: kunnat, terveys- ja vammaisyhdistykset sekä ennen kaikkea liikkujat. − Kunnat saavat omien palveluidensa rinnalle yhä monipuolisempaa liikuntatoimintaa, ja hyvinvoinnin palveluketjut vahvistuvat, Sari Kivimäki sanoo.

Yhdistyksille puolestaan uudet liikkujat merkitsevät näkyvyyttä, kasvua ja elinvoimaa.

Tämä antaa mahdollisuuden laajentaa liikuntatoimintaa edelleen ja palvella näin yhä paremmin myös pitkäaikaisia jäseniä.

Aiemmin liikkumaton henkilö taas saattaa parhaassa tapauksessa löytää uuden juuri itselleen sopivan liikuntaharrastuksen. Vaikutukset hyvinvointiin voivat olla todella merkittävät, kun toimintakyky kohenee ja mieli virkistyy. Ryhmästä voi myös löytää vertaistukea ja uusia sosiaalisia kontakteja.

Sari Kivimäki näkee useita syitä siihen, että kuntien ja yhdistysten yhteistyö on edelleen liian vähän hyödynnetty voimavara. Yhdistyksissä voi tuntua pienten resurssien vuoksi helpoimmalta toimia niin kuin on aina ennenkin tehty. Uudet ihmiset ja toiminnan laajentaminen saattavat mietityttää. − Olisi kuitenkin hienoa, jos ihmiset löytäisivät yhdistystemme upean liikuntatarjonnan.

Todella moni hyötyisi siitä.

Polku vertaistuen pariin

Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymässä eli Keusotessa on etsitty keinoja tiivistää yhteistyötä alueen järjestöjen kanssa kuntalaisten terveyden edistämiseksi. − Olemme tehneet nettisivuillemme ennaltaehkäiseviä asukaspolkuja, joita niin asuk-

8

SOVELI 2 . 2021

Aktiivisesta yhteistyöstä hyötyisivät kaikki: kunnat, yhdistykset ja ennen kaikkea liikkujat.

kaat, kuntien työntekijät kuin järjestöissä toimivatkin voivat käyttää helposti, erityisasiantuntija Marjut Suo Keusotesta kertoo.

Nettisivuilla asukas voi esimerkiksi selvittää, onko hänellä ylipainoa. Hän löytää linkkejä luotettavaan lisätietoon aiheesta. Tulevaisuudessa käyttäjä voi myös tutustua paikallisiin järjestöihin, jotka tarjoavat tukea painonhallintaan. − Tällaiset polut on tehty useista muistakin teemoista: muun muassa liikunnan lisäämisestä, mielen hyvinvoinnista ja yksinäisyydestä. Julkaisemme tämän vuoden loppuun mennessä noin 20 uutta polkua, Marjut Suo sanoo.

Hänen mukaansa yhteistyön tiivistämisen tärkeimpänä tavoitteena on tarjota asukkaille oikeanlaisia palveluita oikeaan aikaan. Tässä järjestöt voivat toimia merkittävänä apuna osaamisellaan. − Vaikkapa diabeetikko voi tietyssä elämäntilanteessa saada enemmän tukea hyvästä vertaistuesta kuin ammattilaisen ohjauksesta. Järjestöillä on paljon arvokasta annettavaa ja kokemusta.

Järjestöiltä Keusote toivoo Marjut Suon mukaan esimerkiksi keskinäistä yhteistyötä yli diagnoosi- ja kuntarajojen: − Tietoa ja osaamista kannatta ehdottomasti jakaa ja voimavaroja yhdistää. Myös kunnat tekevät hyvää yhteistyötä toistensa ja kolmannen sektorin kanssa.

Asukkaat puolestaan tarvitsevat tietoa, miten ja missä he voivat parhaiten edistää omaa ja läheistensä hyvinvointia. 

Hyvän peruskunnon ansiosta Sorolan kuntoportaiden nouseminen onnistuu Tarmo Rantalaiselta edelleen uniapneasta huolimatta.

Terveyskeskuksen ryhmästä liikkumaan yhdistykseen Hyvin toimiva yhteistyö auttaa tavoittamaan mahdollisimman

Kangasalan Seudun Hengitysyhdistyksellä on hyviä kokemuksia yhteistyöstä kaupungin kanssa. − Hengitä ja hengästy -hankkeessa vahvistettiin keuhkoahtaumaa sairastavien hoitopolkua. Osallistujat aloittivat terveyskeskuksen liikuntaryhmässä, ja sieltä heidät ohjattiin jatkamaan suoraan yhdis-

tyksen kuntosaliryhmään, ohjaajana toimiva Julia Hieta-aro kertoo.

Hänen mielestään yhteistyön tulisi toimia aina juuri tällä tavoin.

Olisi tärkeää tavoittaa mahdollisimman moni, joka hyötyisi yhdistyksen liikuntatarjonnasta. − Toki toiminnasta kerrotaan yhdistyksen omassa lehdessä, ja tie-

tysti myös puskaradio tuo uusia liikkujia ryhmiin. Kaikille potentiaalisille kiinnostuneille tietoa ei silti varmastikaan saada noita kanavia pitkin.

Julia Hieta-aron mukaan nimenomaan yhdistyksen järjestämä liikunta sopii monelle pitkäaikaissairaalle erinomaisesti. OsallistumiSOVELI 2 . 2021

9

JATKUU

monen, joka voisi hyötyä liikuntatarjonnasta.

sen hinta on erittäin edullinen verrattuna kaupalliseen liikuntatarjontaan. − Lisäksi tekeminen on erilaista kuin kuntokeskuksissa. Pienryhmässä uniapneaa tai keuhkoahtaumaa sairastavilla on mahdollisuus saada yksilöllistä ohjausta, Julia Hieta-aro toteaa.

Samanhenkinen ryhmä myös kannustaa lähtemään liikkeelle silloinkin, kun oma motivaatio ei ole huipussaan. Kangasalan kuntosaliporukka on yhdessä innostunut kokeilemaan jopa läheisiä kuntoportaita.

Kannustusta ja kivaa seuraa

Tarmo Rantalainen on yksi Kangasalan Seudun Hengitysyhdistyksen kuntosaliryhmän vakituisista

kävijöistä. Hän kertoo liikkuneensa ikänsä ja harrastaneensa monia lajeja: muun muassa yleisurheilua, jääkiekkoa, pyöräilyä ja soutua.

Uniapneaan sairastuminen on tehnyt säännöllisestä liikkumisesta jopa aiempaa tärkeämpää. − Uskon, että hyvä peruskunto on auttanut minua tosi paljon tämän sairauden kanssa, Tarmo Rantalainen sanoo.

Ennen uniapnean löytymistä voimat tosin olivat vähissä, eikä edes liikunta maittanut entiseen tapaan. Rantalainen kertoo nukahtaneensa useasti auton rattiin tai jopa ruokapöytään. Muutoinkin päivät kuluivat kuin väsyneessä sumussa.

Kaikki muuttui uniapneadiagnoosin ja CPAP-hoidon ansiosta.

− Oli ihmeellinen juttu, kuinka nopeasti väsymys hävisi hoidon aloittamisen jälkeen. Voi sanoa, että sain elämäni takaisin, Rantalainen sanoo.

Olon kohennuttua liikuntakin on alkanut innostaa jopa entistä enemmän. Tarmo Rantalainen kertoo pyrkivänsä reippailemaan lähes päivittäin ja tekevänsä esimerkiksi sauvakävely- ja hiihtolenkkejä.

Hengitysyhdistyksen ryhmissä parasta on Rantalaisen mielestä hyvä ohjaus ja mukava seura. − Julia saa meihin vipinää kannustamalla ja kyselemällä. Porukkahan on hemmetin hyvä. Kaikki olemme samassa veneessä. Yhdistyksen tuolijumpassakin olen käynyt, ja se ei muuten olekaan mitään kevyttä puuhaa. 

– Voi sanoa, että sain elämäni takaisin, Tarmo Rantalainen kertoo uniapneahoidosta.

10 SOVELI 2 . 2021

TOIMINNANJOHTAJAN

Kuva: Mikko Käkelä

NÄKÖKULMASTA

Tommi Yläkangas kirjoittaa, että tavoitteena on taata edunsaajille ennustettava, vakaa ja toimijoiden autonomian turvaava rahoitus.

Järjestörahoituksen tilanne Järjestöjen rahoitus on tähän asti perustunut rahapelaamisesta muodostuneisiin tuottoihin. Rahapeliyhtiöt ovat tuottaneet voittoa, jonka ministeriöt ovat jakaneet eteenpäin järjestöille valtionavustuksina. Rahapelituotoilla rahoitetut järjestöt ovat tuottaneet toiminnallaan terveyttä ja hyvinvointia.

Järjestörahoituksen kannalta ongelmallista on se, että rahapelituotot ovat muodostuneet yksityishenkilöiden rahapeleihin häviämistä varoista. Osa rahapelaamisesta on ongelmapelaamista, joka on johtanut moniin traagisiin ihmiskohtaloihin. Rahapelihaittojen vähentämiseksi on ryhdytty erinäisiin vastuullisuustoimiin, jotka ovat vähentäneet pelaamista merkittävästi. Tämä on hyvä asia. Järjestöjen rahoituksen kannalta on kuitenkin ongelmallista, että toiminnan rahoituspohja on supistunut nopeasti.

Tähän ongelmaan on ryhdytty etsimään ratkaisuja. Niin sanottu Liikasen työryhmä teki selvitystyötä Erkki Liika-

sen johdolla tavoitteenaan löytää vaihtoehtoja ongelman ratkaisuiksi. Työryhmä sai työnsä valmiiksi alkukeväästä ja päätyi ehdottamaan neljää erilaista vaihtoehtoa suomalaiselle rahapelijärjestelmälle.

Liikasen työryhmän työ sai syksyllä jatkoa, kun Valtioneuvosto asetti määräaikaisen hankkeen tehtävänään laatia ehdotus uudeksi rahoitusmalliksi rahapelituotoilla rahoitettujen toimintojen rahoittamisesta. Tavoitteena on muodostaa malli, jolla edunsaajille voitaisiin taata ennustettava, vakaa ja toimijoiden autonomian turvaava rahoitus. Varsinainen uudistus on tarkoitus toteuttaa vuonna 2024.  Tommi Yläkangas toiminnanjohtaja Soveltava liikunta SoveLi ry sähköposti tommi.ylakangas@soveli.fi Twitter @TommiYlakangas SOVELI 2 . 2021

11

Teksti MARI VEHMANEN kuvat Hanna-Kaisa Hämäläinen

KOHTI AKtiivisTA

YHTEIST YÖTÄ

”Ääntämme tarvitaan politiikassa” Soveltavan liikunnan mahdollisuuksia luodaan paikallisella ja valtakunnan tasolla päätös kerrallaan. Jasmine Revon mielestä vammaisia

Kaupunginvaltuutettu Jasmine Revolle on ollut luonteva valinta pyrkiä vaikuttamaan kuntapolitiikassa erityisesti esteettömyyden ja tasavertaisten liikkumismahdollisuuksien puolesta. Jyväskylän valtuustossa toista kauttaan SDP:n edustajana istuva Jasmine on itse pyörätuolin käyttäjä ja parayleisurheilija.

Ennen politiikkaan lähtemistä hän vaikutti vammaisjärjestö Tatu ry:ssä. − Yhdistystoiminnassa kuulin usein muiden tapaturmaisesti vam­mautuneiden ihmisten kertovan heidän kohtaamastaan epätasa-arvosta, joten aloin käsitellä noita ko­ke­ muksia blogissani. Lopulta yh­ distyskaverit rupesivat kannus­ ta­ maan, että minun pitäisi lähteä poli­ tiikkaan puhumaan näistä asiois­ta.

Eduskuntavaaleihin tähdännyt ensimmäinen kampanja meni vielä politiikan toimintatapoihin tu12 SOVELI 2 . 2021

tustuessa, vaikka äänisaalis olikin heti hieno. Seuranneissa kuntavaaleissa valtuustopaikka jo aukeni.

Jasmine kertoo hypänneensä uuteen rooliin ennakkoluulottomasti. − En kauheasti tiennyt etukäteen kuntapolitiikan kiemuroista, mutta tehdessä onneksi oppii. Äänekosken valtuustossa aikoinaan vaikuttaneelta mummolta olen saanut mallin, että omat näkökannat pitää osata perustella.

Mallia lapsivaikutusten arvioimisesta

Roolista vammaisten kuntalaisten äänitorvena kertoo, että useimmat Jasmine Revon puheenvuorot ja aloitteet politiikassa ovat käsitelleet esteettömyyttä. − Olen huomannut, että ilman omaa aktiivisuutta meidän vammaisten ihmisten näkökulma unoh­ tuu tosi helposti. Muut val­tuu­tetut

saattavat usein oikein hät­käh­tää, että ai niin, tässä on tällai­nen­kin asia otettava huomioon. Kyse ei ole pahantahtoisuudesta tai vä­ linpitämättömyydestä, vaan eri int­ ressejä on yksinkertaisesti tavaton määrä.

Vaikka laki määrittelee tasapuolisten palveluiden vähimmäisvaatimukset, paljon riippuu kuntapäättäjien valveutuneisuudesta ja tahdosta. Omien valtuustotovereiden asenteet ovat muuttuneet Jasminen mukaan koko ajan pienin askelin parempaan suuntaan. − Kun saman pöydän ääressä konkreettisesti istuu pyörätuolia käyttävä kollega, vammaisten kuntalaisten asia pysyy varmemmin kaikkien mielissä. Tämä on yksi syy, miksi kuntapäättäjiksi tarvitaan kaikenlaisia ihmisiä.

Jasmine Revon mielestä lisäksi on silti luotava mekanismeja, jot-

JATKUU

ja pitkäaikaissairaita ihmisiä tulee olla myös päättäjien joukossa.

SOVELI 2 . 2021

13

– Paljon riippuu kuntapäättäjien valveutuneisuudesta ja tahdosta, Jasmine Repo sanoo.

ka varmistavat tukea tarvitsevien ihmisten huomioimista päätöksiä tehtäessä. Hän itse on tehnyt valtuustoaloitteen esteettömyysstrategian laatimisesta Jyväskylän kaupungille. − Mallia voisi ottaa vaikkapa tavasta, jolla nykyään pyritään arvioimaan päätösten lapsivaikutuksia. Jokaisen lautakunnan jokaisessa suunnitelmassa pitäisi siis muiden asioiden ohella miettiä, miten uudistus vaikuttaa vammaisten kuntalaisten arkeen.

Kunnossapito tuntuu arjessa

Jasmine Repo kertoo usein törmäävänsä itse konkreettisesti siihen, että riittävän liikkumisen mahdollisuuksiin vaikuttavat hyvin monet muutkin kuin kunnan varsinaisen liikuntatoimen alaan kuuluvat palvelut. − Talvisin pelkkä kotoa lähteminen pyörätuolin kanssa voi tyssätä monina päivinä siihen, ettei kevyenliikenteenväyliä ole aurattu.

Aina vedotaan siihen, että pääreitit täytyy turvallisuuden vuoksi avata ensin. Mutta uskon, että osin on kyse myös arvovalinnoista.

Usein mahdollisuus virkistävään liikkumiseen kariutuu avus14 SOVELI 2 . 2021

Jos talviaamuisin kevyenliikenteenväyliä ei ole aurattu, kyse on myös arvovalinnoista. tajien ja kuljetuspalveluiden riittämättömyyteen. − Meillä olisi täällä Jyväskylässä paljon kaunista luontoa, joka on kuitenkin monen tavoittamattomissa. Hyvät avustaja- ja kuljetuspalvelut auttaisivat myös ikääntyneitä huolehtimaan hyvinvoinnistaan.

Niin ikään varsinaisten liikuntapaikkojen esteettömyydessä ja varustelussa on Jasmine Revon mukaan edelleen parannettavaa, vaikka moni seikka onkin kehittynyt.

Vaikka Jyväskylä on profiloitunut erityisesti talviurheilukaupungiksi, lumi- ja jäälajeihin tarkoitettuja toimintavälineitä on vaikea saada lainaan tai ne ovat vanhoja ja kuluneita. − Uusistakin liikuntatiloista saattaa puuttua vaikkapa pukuhuone,

jonne pyörätuolin käyttäjä pääsisi itsekseen ilman avustajaa. Eikä lukuisien järvien kaupungissa ole yhtään esteetöntä uimarantaa, Jasmine antaa esimerkkejä.

Taannoisella Australian-matkalla hän kertoo havahtuneensa siihen, millaista todellinen tasavertaisuus olisi niin ikään urheiluyleisön puolella. − Siellä esteettömälle katsomopaikalle sai mukaan koko kaveriporukan eikä vain yhtä avustajaa.

Esteettömiä vessoja oli valtavasti ja avustajakoirille omat juomapaikat, Jasmine kertoo.

Oma sinnikäs työ kuntapolitiikassa jatkuu päivä kerrallaan. − Aina politiikka ei ole helppoa tai kovin kivaakaan, mutta pienet edistysaskelet ja ihmisten antama tsemppi kannustavat jatkamaan. 

Teksti MARI VEHMANEN kuva TIMO SEPPÄLÄ

Liikkujan polku saumattomaksi

KOHTI AKtiivisTA

YHTEIST YÖTÄ

Soveltavan liikunnan mahdollisuuksia luodaan kaikilla hallinnonaloilla.

Erityisasiantuntija, valtion liikuntaneuvoston sihteeristöön kuuluva Saku Rikala vahvistaa, että hallinnon rajat ylittävä yhteistyö eli niin kutsuttu poikkihallinnollisuus on tärkeää liikunnan edistämisessä. − Ihan jokainen hallinnonala niin valtionhallinnossa kuin kunnissakin vaikuttaa väestön liikkumiseen.

Osa vaikuttaa lisäksi kilpa- ja huippu-urheiluun.

Erityisen keskeistä poikkihallinnollisuus on nimenomaan soveltavassa liikunnassa, sillä sen edistäminen vaatii laajaa erityisosaamista ja moniammatillisuutta.

Saku Rikalan mukaan muiden kuin liikuntasektorin päätökset heijastuvat erityisen voimakkaasti ulkoilemiseen sekä arki- ja omatoimiseen liikuntaan. Eri hallinnonalojen saumaton yhteistyö on yksittäiselle liikkujalle sitä tärkeämpää, mitä enemmän hän tarvitsee tukea. − Toimintarajoitteisten henkilöiden polku liikkumaan on monesti useiden hallinnonalojen vastuulla.

Liikuntatoimi vastaa tiedottamisesta ja tarjonnasta. Sote-palveluil-

le kuuluvat avustajat ja apuvälineet.

Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut taas voivat hoitaa kuljetuspalveluita ja esteettömiä olosuhteita, Rikala havainnollistaa.

Jos yksikin lenkki tässä ketjussa jää toimimattomaksi, liikkuminen voi jäädä haaveeksi. − Liikkujan kannalta erittäin tärkeitä kunnan työntekijöitä voivatkin olla vaikkapa sosiaalityöntekijät, liikennesuunnittelijat ja kaupunginpuutarhurit. Keskeinen kysymys kuuluu, tunnistavatko he oman merkityksensä liikkumisen edistämisessä, Saku Rikala sanoo.

Lisäksi soveltavassa liikunnassa erityisenä haasteena on, ettei liikkumisen polun kokonaisuus tunnu useinkaan olevan kenenkään vastuulla.

Henkilösidonnaisuus vähenee

Samat havainnot pätevät Saku Rikalan mukaan paikallistason lisäksi valtionhallinnossa. Jokaisessa ministeriössä tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat soveltavan liikunnan mahdollisuuksiin. − Ympäristöministeriö edistää luonnon virkistyskäyttöä. Maa- ja metsätalousministeriö tukee hevostaloutta ja -urheilua. Oikeusministeriö pystyy helpottamaan liikunnalle tärkeän yhdistystoiminnan ja vapaaehtoistoiminnan järjestämistä. Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään.

Lisäksi on tärkeää tunnistaa eri hallinnonalojen toimenpiteitä, jotka saattavat suorastaan heikentää

liikkumisen mahdollisuuksia. Esimerkiksi kouluverkon karsiminen voi vähentää lasten mahdollisuuksia liikkua koulumatkat kävellen tai pyöräillen.

Valtion liikuntahallinnon sisällä soveltava liikunnan huomioiminen on Rikalan mukaan edistynyt viime vuosina. Siellä soveltava liikunta näkyy kaikessa toiminnassa eikä ole enää yhtä voimakkaasti kiinni yksittäisten henkilöiden panoksesta kuin aiemmin.

Sen sijaan muilla hallinnonaloilla soveltavan liikunnan poikkihallinnollinen edistäminen on edelleen vähäistä. Lähinnä on kyse yksittäisistä myönteisistä esimerkeistä. − Esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriön kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmassa on huomioitu esteettömyys ja yhdenvertaisuus. Metsähallitus puolestaan on edistänyt viime vuosina hienosti esteetöntä luontoliikuntaa.

Saku Rikalan mielestä lähtökohdat edistää soveltavaa liikuntaa poikkihallinnollisesti ovat joka tapauksessa olemassa. Terveysja arkiliikunnan sekä yhdenvertaisuuden edistäminen kiinnostavat jo suhteellisen laajasti yhteiskunnassa. Yhdenvertaisuuden edistäminen jopa velvoittaa julkisia toimijoita. Soveltavassa liikunnassa yhdistyvät nämä molemmat tärkeät teemat. − Kansalaistoimijoilta tarvitaan kuitenkin aktiivisuutta ja esimerkiksi yhteistyöaloitteita eri hallinnonalojen suuntaan.  SOVELI 2 . 2021

15

Teksti Mari vehmanen Kuvat Mira Rossi, PINJA ESKOLAN KOTIALBUMI

”Käyttäjät mukaan liikuntapaikkojen suunnittelemiseen” Some-vaikuttaja Pinja Eskolan mukaan toimintavälineiden saaminen on edelleen eräs iso ongelma soveltavassa liikunnassa.

Hänelle itselleen päivittäinen liikunta on tärkeä keino hoitaa kehoa ja mieltä.

16 SOVELI 2 . 2021

Tamperelaiselle Pinja Eskolalle liikunta on nykyään iloa tuottava osa lähes jokaista päivää. Aina näin ei ole ollut. − Lapsena en yksinkertaisesti halunnut liikkua. En oikeastaan sietänyt koko ajatusta. Kaikki kuntoutukseen vähänkin viittaava oli minulle kirosana.

Ainoa poikkeus oli erityisuintiryhmä. Tosin uinti merkitsi Pinjalle enemmän itseilmaisua kuin liikuntaa tai varsinkaan kuntoutusta. − Se oli vapautta ja hauskapitoa.

Vedessä sain heittää murheet mielestä ja sukellella menemään.

Muutoin Pinja kertoo kokeneensa liikuntatilanteissa usein turhautumista ja ulkopuolisuutta vammattomien ikätovereiden joukossa.

Koulun liikuntatunnit ovat silti jääneet mieleen pääosin myönteisessä valossa. Tämä on Pinjan mukaan ennen kaikkea hänen oman fysioterapeuttinsa tuen ansiota.

Fysioterapeutti oli säännöllisesti mukana liikuntatunneilla ja auttoi Pinjaa soveltamaan tunnin kulloistakin ohjelmaa. − Osallistumisestani ei tehty erityistä numeroa. Tein ensin fysiote-

rapeuttini ohjauksessa omat, keholleni välttämättömät venyttelyt ja muut tarpeelliset liikkeet. Tämän jälkeen osallistuin yhteisen tuntiin, jos se vain oli mahdollista. Eniten näitä integroituja tunteja oli ala-asteella.

Lähes ainoa ikävä koululiikuntamuisto on jäänyt yläasteen jaksosta, jonka aikana opeteltiin salonkitansseja. Liikunnanopettaja oli tuolloin sitä mieltä, ettei Pinjan osallistuminen ole mahdollista. − Opettaja arveli, ettei kukaan halua tanssia kanssani. Lopulta edessäni oli jono tanssikavereita, koska pyörätuolia on helpompi viedä, Pinja kertoo.

Hänen viestinsä kouluille ja liikunnanopettajille kuuluukin, ettei tukea tarvitsevaa lasta tai nuorta tule ennakkoon sulkea yhteisen liikunnan ulkopuolelle. Asiaan kannattaa suhtautua avoimesti ja ennen kaikkea hyödyntää fysioterapeuttien asiantuntemusta.

Ohjaajasta riippuu paljon

Sittemmin Pinja kertoo kokeilleensa jos jonkinlaista soveltavaa liikuntaa pyörätuolimiekkailusta ai-

SPARR A A JA

”Yhteisissä kaikille avoimissa harrastusryhmissä monenlaiset ihmiset voisivat toimia luontevasti yhdessä.”

− Todellinen esteetön tila ei ole suunniteltu vain yhdenlaisen apuvälineen käyttäjien näkökulmasta, Pinja Eskola sanoo.

ta ja hänen heittäytymiskyvystään. Minulle on käynyt niinkin, että tunnin vetäjä menee aivan lukkoon nähdessään pyörätuolin. Silloin myös oma olo muuttuu epävarmaksi, Pinja sanoo.

Toisaalta ajatus yhteisistä, kaikille avoimista harrastusryhmistä on hänen mielestään kannatettava. Niissä monenlaiset ihmiset tottuisivat toimimaan luontevasti yhdessä. − Ja sitten taas kilpatason vammaisurheilussa on pakko olla erilaisia luokkia. Ei siis ole ihan yk-

sinkertainen kysymys, kuinka pitkälti sovellettu liikunta tulisi integroida osaksi yleistä tarjontaa, Pinja kertoo.

Mielihyvän tuottaja

Nykyään liikunnalla on Pinja Eskolan arjessa oma hyvin tärkeä paikkansa. Hän treenaa kotona lähes päivittäin sähköavusteisen Motomed-liiketerapialaitteen kanssa sekä ylävartalon että jalkojen lihaksia.

Lisäksi viikon ohjelmaan kuuluu tyypillisesti fysioterapiaa ja kuntosalikäyntejä. Ratsastamassa Pinja SOVELI 2 . 2021

17

JATKUU

na mattojudoon. Hänen mukaansa ryhmäliikunnan vaihtoehdot ovat lisääntyneet viime vuosina valtavasti. − Enää ei ajatella, että jokin pyörätuolikelaus olisi suunnilleen ainoa mahdollinen laji.

Niin sanotusti tavallisiin liikuntaryhmiin osallistuminen herättää Pinjassa hieman ristiriitaisia mietteitä. Hän itse on kokeillut myös tavanomaista liikuntatarjontaa mutta kokenut lopulta soveltavat ryhmät itselleen kotoisammiksi. − Tosi paljon riippuu ohjaajas-

– Kouluissa tukea tarvitsevaa lasta tai nuorta ei tule ennakkoon sulkea yhteisen liikunnan ulkopuolelle, Pinja Eskola sanoo. Tilanteessa kannattaa hyödyntää fysioterapeuttien asiantuntemusta.

käy omakustanteisesti aina, kun kykenee maksamaan erityisratsastustunneista.

Ensinnäkin päivittäinen liikunta on Pinjalle tärkeä tapa pitää huolta omasta kehosta. − Haluan jaksaa ja pystyä arjessa ihan tavallisiin asioihin. Säännöllinen liikunta antaa minulle voimaa ja kestävyyttä, Pinja määrittelee.

Mutta ehkä vielä suurempi merkitys liikunnalla on hänen mukaansa henkiseen hyvinvointiin.

Pinja sanoo liikunnan muun muassa pelastaneen itsensä syömishäiriöltä. Hän huomasi, että jos haluaa lihasten vahvistuvan, täytyy syödä hyvin. − Liikunta on ylivoimaisesti paras tapa purkaa paineita. Se on minulle henkireikä ja tärkeä mielihy18 SOVELI 2 . 2021

vän tuottaja. Liikkuminen on minun oma hetkeni, jolloin saan rauhoittua, Pinja sanoo.

Pinja kertoo tuntevansa hyvin nopeasti olossaan, jos päivittäinen liikunta-annos jää syystä tai toisesta saamatta. − Minua alkaa välittömästi ahdistaa. Olen levottomampi ja ärtyneempi, ja ajatus katkeilee. Kehokin tuntuu heti jumisemmalta.

Huippu-urheilu toimii ikkunana

Pinjan mielestä moni seikka on muuttunut parempaan suuntaan yleisessä suhtautumisessa soveltavaa liikuntaa ja vammaisurheilua kohtaan. Hän esimerkiksi kertoo seuranneensa ilahtuneena, miten myös vammaisten ja pitkäaikais-

sairaiden henkilöiden ymmärretään nykyään voivan haluta harjoitella tavoitteellisesti. − Kaikkiin ryhmiin kuuluu myös kilpailuhenkisiä tyyppejä. Esimerkiksi paralympialaisten entistä parempi näkyvyys julkisuudessa on tämän vuoksi tärkeää. Ja onneksi paraurheilijat esitellään mediassa nykyään ennen kaikkea urheilijoina, joille tulee onnistumisia ja pettymyksiä ihan niin kuin muillekin.

Vammaishuippu-urheilu näyttää Pinjan mukaan nuorille, ettei sovelletun liikunnan ja urheilun tarvitse olla ainoastaan itsensä ylittämistä. Se voi olla myös muita vastaan kilvoittelua.

Lisäksi paralympialaiset ja muut näkyvät tapahtumat antavat hyvän kattauksen siitä, mitä kaikkea so-

”Jokainen satsattu euro tulee takaisin moninkertaisesti. Liikkuva ihminen voi paremmin sekä henkisesti että fyysisesti.” velletussa liikunnassa nykyään on tarjolla. Lajivalikoima ja toimintavälineiden mahdollisuudet laajenevat koko ajan.

Käyttäjät mukaan suunnitteluun

Paljon on silti Pinja Eskolankin mielestä myös parannettavaa, jotta kaikkien mahdollisuus riittävään liikuntaa toteutuisi. Edes rakennettujen liikuntaympäristöjen esteettömyys ei vielä toteudu läheskään aina.

Hän on todennut tämän esimerkiksi etsiessään itselleen sopivaa kuntosalia kaupallisten liikuntakeskusketjujen tarjonnasta. − Todellinen esteetön tila ei ole suunniteltu vain yhdenlaisen apuvälineen käyttäjien näkökulmasta, vaan se sopii oikeasti kaikille. Sitä paitsi hyvä esteettömyyshän palvelee myös nopeasti kasvavaa ikääntyvien joukkoa, Pinja huomauttaa.

Esimerkiksi kuntosalilla esteettömyys saattaa hänen mukaansa kariutua yhteen yksityiskohtaan, jota ei ole mietitty kunnolla. Ainoa keino välttyä tältä olisi hänen mukaansa ottaa soveltavat liikkujat mukaan tilojen ja laitteiden suunnittelemiseen. − Hyvässä tapauksessa kuntosalin kulkureitit, pukuhuoneet ja vessat saattavat jo nykyään olla esteettömät – tosin tämäkään ei aina toteudu. Laitteitakin on ehkä osattu valita monenlaisille käyttäjille so-

piviksi. Ja sitten kuitenkin se ylätalja on sijoitettu korokkeelle, jonne ei pääse pyörätuolilla, Pinja havainnollistaa.

Myös avustajatuntien ja kuljetuspalveluiden saamisessa on liikkujien näkökulmasta yhä paljon puutteita. Eri lajit eivät ole samalla viivalla. − Avustaja ja kyyti tuntuvat irtoavan helpoimmin ryhmämuotoiseen liikuntaan. Tämä on epätasa-arvoista yksilölajeista ja luontoliikunnasta nauttivia kohtaan, Pinja sanoo.

Liikunta on ihmisoikeus

Eräs suuri liikkumisen este on edelleen toimintavälineiden saaminen.

Pinja on itse törmännyt ongelmaan Motomedia hankkiessaan.

− Laitteesta on minulle valtavasti hyötyä. Silti en toimintaky-

kyni puolesta kuulu ryhmään, jolle voidaan myöntää tukea sen ostamiseen. Omakustanteisesti maksettavaa on tuhansia euroja.

Päättäjiltä Pinja toivoo ymmärrystä ohjata riittävästi resursseja niin liikuntapaikkojen esteettömyyteen, avustajiin, kyyteihin kuin toimintavälineisiinkin. Hän uskoo, että jokainen satsattu euro tulee moninkertaisesti takaisin. − Säännöllisesti liikkuva ihminen voi paremmin sekä henkisesti että fyysisesti. Hän tarvitsee muita palveluita vähemmän ja myöhemmin. Mutta tärkeintä ei edes ole raha. Liikunta on ihmisoikeus.

Urheiluseuroilta ja liikunta-alan yrityksiltä Pinja toivoo rohkeutta ainakin kokeilla soveltavan liikunnan tarjoamista. − Mitä siinä menettäisi? Ei ole keneltäkään pois, jos toimintaa olisi tarjolla kaikille liikkujille. 

Pinja Eskola  26-vuotias tamperelainen mielenterveys- ja vammaisaktivisti.  Opiskelee seksuaalineuvojaksi  Harrastaa monipuolisesti liikuntaa.  Kertoo ajatuksistaan Instagramissa ja pitää blogia osoitteessa

kynaniekansalaisetmietteet.com.

SOVELI 2 . 2021

19

Teksti Riitta Skytt kuvat Joonas Brandt

Elias viihtyy säbäkentällä

Elias Ryökäs saa salibandysta paljon hyvää mieltä ja kavereita.

Samalla toimintakyky pysyy yllä.

20 SOVELI 2 . 2021

Maila heilahtaa ja pallo sujahtaa maaliin, kun Elias Ryökäs, 14, kurvailee ketterästi sähköpyörätuolissaan Espoon Kuitinmäen koulun pihassa. Hän on tullut treenailemaan suosikkilajiaan sähköpyörätuolisalibandya eli lyhyemmin spt-säbää.

– Ainakin minulle tulee tästä hyvä mieli, Elias sanoo.

Elias käyttää pyörätuolia harvi-

naisen Duchennen lihasdystrofian vuoksi. Kyseessä on etenevä, lihaksia surkastuttava lihassairaus, joka ilmenee useimmiten pojilla. Sairastuneita on Suomessa vajaat 300 henkeä.

Liikunta on Duchennen lihasdystrofiaa sairastavalle tärkeää, sillä se auttaa säilyttämään toimintakyvyn mahdollisimman pitkään.

Eliaksen ollessa kuusivuotias fy-

sioterapeutti ehdotti hänelle sähköpyörätuolisalibandyyn tutustumista. Elias innostui vauhdikkaasta lajista heti.

Eliaksen äidin mukaan säbä on kehittänyt selvästi Eliaksen koordinaatiokykyä ja ylläpitänyt lihasten hallintaa. Lisäksi laji tarjoaa tärkeää vertaistukea.

Elias on samaa mieltä.

– Se on kuin pientä jumppaa,

josta tulee lisää voimaa. Treeneissä saa uusia kavereita, ja pelit ovat hauskoja ja vauhdikkaita. Tämä on vaan tosi kiva laji, hän toteaa.

Ketterä pelituoli

Nykyisen spt-salibandyn kaltaista peliä alettiin harrastaa 1970-luvun alussa erityiskouluissa eri puolilla maailmaa, muun muassa Kanadassa, Australiassa, Saksassa ja Hollan-

nissa. Suomeen laji tuli 1990-luvulla, mutta jo sitä ennen erityiskouluissa pelattiin pyörätuoli- ja sähköpyörätuolisählyä.

Pelivälineinä toimivat tavanomainen salibandypallo ja lyhennetty salibandymaila.

– Mailoja on monenlaisia ja erikätisille tarkoitettuja. Minulle löytyi kaupasta valmiina sopivan lyhyt, jonka lavassa on vähän kuin SOVELI 2 . 2021

21

JATKUU

liikkujan Ä ÄNI

Elias Ryökäs käyttää pelaamiseen tavanomaista lyhyempää mailaa. Sopiva löytyi urheiluliikkeestä pienen etsimisen jälkeen.

kuppi. Pallo pysyy siinä hyvin. Täysikokoinen maila olisikin minulle liian pitkä, Elias Ryökäs kertoo.

Ellei pelaajan käsien toimintakyky anna mahdollisuutta mailan pitelemiseen, hänen pelituolinsa etuosaan kiinnitetään T-kirjaimen muotoinen t-stick-maila pallon kuljettamista varten. Tällöin riittää, että pelaaja pystyy ohjaamaan sähköpyörätuolia. Lajin sääntöjen mukaan joukkueen kenttäpelaajista ainakin yhden on käytettävä t-stick-mailaa.

Eliaksella on säbää varten erillinen pelituoli. Se on matalampi kuin hänen arkena käyttämänsä sähköpyörätuoli.

– Pelituoli on myös nopealiikkeinen. Se on ketterä ja pyörähtää aika pienessä tilassa. Oikeanpuoleinen käsinoja puuttuu, koska pelaan oikealla kädellä, Elias kertoo.

Hänen pelituolinsa on ostettu käytettynä. Tälläkin tavoin hankinta oli kallis, mutta onneksi Espoon vammaispalvelu maksoi siitä puolet.

Harrastajat voivat hakea osan pelituolin hinnasta kotikuntansa 22 SOVELI 2 . 2021

”Pelit ovat vauhdikkaita.

Pitää itse tietää, milloin tuoli menee liian lujaa.”

vammaispalvelusta. Tuki on kuitenkin harkinnanvarainen.

Avustaja mukana

Spt-säbässä miehet ja naiset pelaavat yhdessä. Eliaksenkin joukkueeseen kuuluu neljä tyttöä ja neljä poikaa. Kaikki ovat iältään 13 − 18-vuotiaita. Joukkue on osa Helsinki Outsiders Akatemia -salibandyseuraa.

Ennen koronaa Elias kävi treeneissä kaksi kertaa viikossa Helsingin Myllypuron Liikuntamyllyssä ja kilpailumatkoilla ympäri Suomea.

– Harmitti, kun treeneissä oli koronan takia pitkä katko. Ja juu-

ri kun harjoitukset olivat taas lähteneen käyntiin, alkoikin kesätauko. Toivottavasti syksyllä päästään treenaamaan ja pelaamaan, Elias sanoo.

Elias kulkee invataksilla kotoaan Olarista harjoituksiin, ja useimmiten hänellä on mukana henkilökohtainen avustaja.

– Joskus saattaa isäkin tulla tai äiti. Treeneissä ja peleissä jonkun pitää laittaa sähköpyörätuolin takapyörät alas, ettei tuoli kaadu kiihdyttäessä.

Vammaispalvelu on myöntänyt Eliakselle riittävästi taksimatkoja harjoituksissa käymiseen. Välillä

kuljetuspalvelun kanssa on kuitenkin ollut ongelmia.

– Joskus kyyti myöhästelee aika paljonkin, mutta on se useimmiten ollut ihan hyvä.

Paikka kärkikarvaajana

Eliaksen joukkue pelaa Finlandia-sarjassa. Kilpailumatkoilla he käyvät Helsingissä, Tampereella, Turussa, Vaasassa ja Oulussa sekä 2019 jopa Italiassa asti.

– Meillä on joku viisi turnausta vuodessa. Mitaleitakin on tullut ihan tarpeeksi. Olen ollut usein kärkikarvaaja, eli ylin pelaaja, joka lähtee vähän aggressiivisemmin ta-

voittelemaan palloa vastustajalta.

Sähköpyörätuolit kulkevat sen verran vauhdikkaasti, että kilpailuihin on asetettu nopeusrajoitukset.

– Pelaan lisäksi SM-sarjassa, ja siellä nopeusrajoitus on 15 kilometriä tunnissa. Finlandia-sarjassa se on 13,5 kilometriä tunnissa, Elias kertoo.

Sähköpyörätuolissa ei ole nopeusmittaria. Pelin tuoksinassa onkin vaativaa säädellä nopeutta, ajaa yhdellä kädellä ja käsitellä toisella mailaa. Samalla on seurattava silmä kovana pelin käänteitä.

– Tuolissa on helpot vaihteet.

Ykkösvaihde on tosi hidas, nelos-

vaihde menee kolmeatoista ja vitonen vielä nopeammin. Että kyllä sitä tietää, milloin menee liian kovaa, Elias toteaa.

Säbän lisäksi Elias käy fysioterapiassa. Siellä hän on saanut kokeilla esimerkiksi ratsastusta. Vaikka se ei tuntunut ihan omalta lajilta, hän harrastaa mielellään vähän pienempiä eläimiä.

– Olen kuvannut lintuja. Käyn isän tai avustajan kanssa kuvaamassa. Osan kuvista olen laittanut Instagramiin. Kerran kanahaukka tuli meidän ikkunan taakse.

Se oli erikoista, joten otin siitäkin kuvan.  SOVELI 2 . 2021

23

LIIKUNTAvinkki

24 SOVELI 2 . 2021

Heittokapula lensi ja keilat saivat kyytiä, kun Päijät-Hämeen Parkinsonyhdistys teki syysretken Nastolassa.

Teksti Satu Juoperi Kuvat Mikko Käkelä

Ihan pihalla leikkien Väri, peili, tervapata, viesti, seuraa johtajaa.

Muistatko, miten näitä leikittiin? Parkinsonliitto elvytti tuttuja pihapelejä yhdistystensä käyttöön sovellettuina versioina.

Leikki kuuluu vain lapsille. Vai kuuluuko? Ei ainakaan Parkinsonliiton työntekijöiden mielestä. Liitossa on tänä vuonna ideoitu yhdistyksille koulutuspaketti, jossa on mukana seitsemän perinteistä leikkiä ja kolme sovellettua peliä: lentopallo, jalkapallo ja ultimate.

– Halusimme leikeillä murtaa sen ennakkokäsityksen, että vain lapset voivat leikkiä. Leikkiminen

vahvistaa yhdistysten vertaistukitoimintaa, ja liikunta tulee mukaan toimintaan siinä sivussa. Ohjeiden avulla liikunnan vapaaehtoistemme on helppo järjestää liikuntahetki vertaistapaamisten yhteyteen, kertoo järjestösuunnittelija Reetta Siltanen.

Perinteisiä leikkejä ja pelejä suunniteltaessa sovellettiin liikku­ mista liikehäiriösairauksia sairasta­

vil­le. Myös leikkien kognitiiviseen puoleen kiinnitettiin huomiota.

Ajatuksena suunnittelussa oli, että kaikkea voi soveltaa helposti ja pienellä rahalla. Jalkapalloa pelataan isolla jumppapallolla vapaalla tyylillä: palloa voi tönäistä kädellä, pukata rollaattorilla tai potkaista. Lentopallossa taas verkko korvataan puiden väliin viritetyllä narulla.

Pihapeleissä tärkeintä on mukava yhdessä tekeminen.

Valo Valkama heitti, ja Ritva Koski odotti vuoroaan.

Yhdistyksille toukokuussa järjestetyssä koulutuksessa käytiin läpi liikunnan terveysvaikutuksia ja sitä, SOVELI 2 . 2021

25

JATKUU

Apuvälineviesti haastaa koordinaatiota

Päijät-Hämeen Parkinsonyhdistyksen porukan ohjelmallinen syysretki suuntautui Seelammin laavulle Nastolassa.

mitä liikehäiriösairauksia sairastavien liikunnassa pitää ottaa huomioon. Leikit ja pelit käytiin koulutuksessa läpi siitä näkökulmasta, mitä hyötyä niistä on jäsenistölle.

– Apuvälineviestin tarkoitus on haastaa tasapainoa ja koordinaatiota sekä huomioida yhdenvertaisuus liikkuessa. Sovelletuissa säännöissä kukin osallistuja tuo mukanaan oman apuvälineensä tai jonkin muun esineen haastamaan omaa liikkumistaan, Reetta Siltanen sanoo.

Apuväline voi olla oma rollaattori, pään päällä pidettävän kirja, pallo, jota osallistuja pompottaa edetessään tai kämmenellä kuljetettava vedellä täytetty muki. Viestijoukkueiden jäsenet etenevät valitsemansa apuvälineen kanssa ja ensimmäisenä maaliviivan ylittänyt joukkue voittaa.

Tasapainoa treenataan myös etsi luontokappale -leikissä, jota voi pelata metsässä tai muussa vaihtelevassa maastossa. Leikissä etsitään ennalta nimettyä asiaa, esimerkiksi kaksihaaraista oksaa. Pareittain 26 SOVELI 2 . 2021

Matalan kynnyksen liikunnassa vetäjän ei itse tarvitse olla superliikkuja tai liikunnanohjaaja. liikkuvat osallistujat voivat tukea toisiaan liikkuessa.

– Korostamme kaikissa leikeissä, että vaikka niissä kilpaillaankin, voittaminen ja nopeus eivät ole pääasia, vaan tärkeintä on yhdessä tekeminen.

Kuorolaulajat kolme askelta eteenpäin

Osaan yhdistyksille sovelletuissa leikeissä on Parkinsonliitossa lisätty kognitiivista haastetta.

Tavallisessa värileikissä yksi osallistuja on kasvot seinää kohti ja pyytää esimerkiksi niitä, joilla on keltaista väriä vaatteissaan liik-

kumaan kolme askelta eteenpäin.

Sovellettuun versioon liitossa ideoitiin mukaan muisteluelementti. Siinä värit unohdetaan. Etenemään pääsevät esimerkiksi ne, jotka ovat laulaneet lap­sina koulun kuorossa tai joilla on kaksi lastenlasta. Myös liikku­ mistyylejä voi vaihdella: aske­leet voi­vat olla hiiren- tai jättiläisen­askelia. Leikki sopii erityisen hyvin Parkinsonin tautia sairastaville, joilla sairauteen liittyy se, että liikkeelle lähteminen ja ensimmäisen askeleen ottaminen voi alla vaikeaa.

Reetta Siltasen mukaan ajatus leikeistä sai alkunsa yhdistyksen

Ulkona voi vaikka panna tanssiksi kuten Kari Kivi ja Annikki Estola-Ruokolainen tekivät Raimo Leppäsen säestäessä.

Afrikan tähteä ulkona

tekemästä liikuntakyselystä, jonka vastauksissa pihaleikkikoulutusta toivottiin.

– Vapaaehtoiset toivovat usein konkreettisia ideoita, ja tämä koulutus vastaa siihen tarpeeseen. Vetäjän ei itse tarvitse olla superliikkuja tai liikunnanohjaaja. Tämä on matalan kynnyksen tekemistä, Reetta Siltanen sanoo.

Siltanen toivoo, että leikkien avulla liikkumaan kannustetaan myös niitä jäseniä, joille liikkuminen ei ole kovin luontaista. Hänen mielestään leikit ja pelit eivät ole tiukkapipoisia, vaan pääasia on, että kaikilla on mukavaa. 

Suomen Latu on kehittänyt lautapeleistä hauskoja pihapeliversiota. Afrikan tähden, Kimblen ja muistipelin pihasovellukset saivat alkunsa perheliikunnan kehittämishankkeessa, jonka tavoitteena oli kehittää toimintamalleja lasten ja aikuisten yhteiseen liikuntaan. Järjestö tuotteisti pelit yhdistystensä käyttöön, ja niistä on hankesuunnittelija Susanne Blomqvistin mukaan tullut suosittuja.

– Lautapelit sopivat monenlaisille liikkujille, ja peleissä on varioimisen mahdollisuus. Tavoitteenamme oli saada perheet liikkeelle ulkona. Liikunta voi olla pelote vähän liikkuville, mutta lautapelien avulla liikkeelle lähteminen on helpompaa.

Blomqvist kertoo, että pelejä voi soveltaa kohderyhmälle sopiviksi. Pelata voi pareittain tai avustajan kanssa, ja sääntöjä voi muokata omalle ryhmälle

sopiviksi. Esimerkiksi Kimblessä voidaan liikkua vain kävellen ja muistipelissä pelinappulat voi asettaa sen verran kauas toisistaan, että niiden välissä mahtuu kulkemaan pyörätuolin tai rollaattorin kanssa. Täysin esteettömän ympäristön saa, kun pelit viedään asfaltille tai sisätiloihin.

– Tiettyihin välineisiin ei kannata jumiutua. Jos Afrikan tähden nappuloita ei halua tähteä askartelemaan, niin jalokivet voi tehdä vaikka eri värisistä huopapaloista. Materiaaleja ei tarvitse lähteä ostamaan. Muistipelissä nappuloina toimivat hyvin laatikot, joissa myydään grillilihaa.

Kimblessä taas voi käyttää lasten hiekkaämpäreitä.  Katso videot lautapelien pihaversioista Suomen Ladun sivustolla: suomenlatu.fi/ ulkoile/perheliikunta/ lautapelit-pihapeleina SOVELI 2 . 2021

27

TekstiT Tommi Yläkangas ja Mari Vehmanen kuvitus Kate Mangostar / Freepik.com

Yhteistyötä yli rajojen Etäjärjestelyin toteutetussa kansainvälisessä ISAPA-symposiossa pohdittiin muun muassa lähiympäristön ja luontokohteiden merkitystä soveltavassa liikunnassa.

Kansainvälinen soveltavan liikunnan symposio ISAPA 2021 järjestettiin 15. – 18.6.2021 Jyväskylässä. Päävastuussa tapahtuman järjestelyistä oli Jyväskylän yliopisto. SoveLi toimi tapahtuman yhteistyökumppanina.

Symposion teemana oli yhteistyö. Teema oli luonteva valinta Suomessa järjestettävälle soveltavan liikunnan tapahtumalle, sillä 28 SOVELI 2 . 2021

maamme pienen koon vuoksi alan toimijoiden on välttämätöntä tehdä täällä yhteistyötä.

Teema näkyi läpileikkaavasti koko nelipäiväisen symposion ajan.

Valtaosassa puheenvuoroista kävi ilmi, että soveltavan liikunnan kentällä yhteistyö on laajaa myös Suomen rajojen ulkopuolella.

Soveltavan liikunnan tehokas edistäminen vaatii poikkihallinnol-

lista otetta, mikä on käynyt selväksi myös kansainvälisille kollegoille.

Moni asia on edistynyt

Kokonaisuudessaan tapahtuma antoi kuvan soveltavan liikunnan ti-

lanteesta ja alaa puhuttavista teemoista. Aiheina olivat muun muassa alan termistö, apuvälineiden saatavuus, väestön ikääntyminen ja luontoliikunnan esteettömyys. Nämä kysymykset ovat erittäin tuttuja myös meille suomalaisille soveltavan liikunnan toimijoille.

Toisaalta tapahtuma avasi ikkunan niihin maihin, joissa toimintarajoitteisten henkilöiden osallistumismahdollisuudet yhteiskuntaan ovat heikommat. On syytä pitää mielessä, että kansainvälisesti vertailtuna Suomessa monet asiat on saatu vuosikymmenien aikana edistymään. Kehittämiskohteita on toki täälläkin runsaasti.

Symposio avasi siis näkymiä ulkomaille, mutta tarjosi lisäksi mahdollisuuden peilata Suomen tilannetta verrokkimaihin.

Yhä useamman ulottuvilla

Tapahtuma oli monilla tavoin historiallinen, sillä symposio järjestettiin ensimmäistä kertaa etäjärjestelyin. Lisäksi järjestelyvastuu oli ensimmäistä kertaa suomalaisilla toimijoilla.

Järjestelyvastuuta tarjottiin suomalaisille ensimmäisen kerran jo 1990-luvulla, mutta aika tuolloin ei ollut vielä kypsä. Nyt vastuu oltiin valmiit kantamaan, ja jälki oli sen mukaista. ISAPA 2021 oli hieno ja uraauurtava tapahtuma.

Koko laajan ohjelman toteuttaminen verkossa oli valtava näyte järjestelyvastuussa olleiden tahojen osaamisesta. Etäjärjestelyt mahdollistivat aiempaa laajemman osallistumisen myös niistä

maista, joista matkustaminen kaukaiseen Suomeen ei olisi ollut mahdollista.

Ohjelma oli myös suunniteltu siten, että aikaerot otettiin huomioon. Käytännössä tämä tarkoitti

sitä, että aktiivinen osallistuja vietti aikaa symposio-ohjelman parissa iltamyöhään.  Kokosimme seuraaville sivuille kiinnostavia ISAPA 2021 -nostoja.

ISAPA NUMEROINA  Symposioon osallistui lähes 400 osallistujaa 44 maasta.  Tapahtumassa pidettiin 7 keynote-puheenvuoroa.  Yhteensä järjestettiin 7 minisymposiota ja 19 innovaatiosessiota.

Puheenvuoroja pidettiin 62 ja posteriesityksiä 76.

 Lisäksi päivien aikana järjestettiin 3 yhteisöllistä tapahtumaa.

Hyviä eläkepäiviä, Pauli!

ISAPA-symposion lopuksi esitettiin kollegojen kokoama video, joka juhlisti erityisliikunnan professori Pauli Rintalan siirtymistä eläkkeelle.

Myös SoveLi ry haluaa kiittää Paulia yhteistyöstä vuosien varrella ja toivottaa oikein mukavia ja liikunnallisia eläkepäiviä.

Pauli on toiminnallaan ilmentänyt sydämen viisautta, jota me soveltavan liikunnan kentällä toimivat jäämme kaipaamaan. Hän on näyttänyt, miten hienoihin asioihin tiedeyhteisön ja käytännön toimijoiden yhteistyö voi parhaimmillaan johtaa.

Pauli on toiminnallaan ja avarakatseisuudellaan luonut ilmapiiriä, johon on ollut helppo lähteä mukaan. ISAPA-tapahtuman järjestelyistä vastaaminen on osoittanut Paulin kyvyn ottaa haltuun myös uusia toimintatapoja. Kaikille pitkään toimineille alansa huipuille tällainen nöyrä asenne uusia asioita kohtaan ei ole itsestäänselvyys.

Kiitos kaikesta Pauli!

SOVELI 2 . 2021

29

Näkökulmia ja nostoja ISAPA 2021 -symposiosta:

”Ihmisoikeusnäkökulman on noustava soveltavan liikunnan keskiöön”

”

”Suomen kiitetyn koulumallin eräs suuri vahvuus on, että tukea tarvitsevien lasten ja nuorten opetus kuuluu samaan yhteiseen järjestelmään. Kaikki saavat tukea juuri sen verran kuin tarvitsevat.

Opiskelijoiden soveltavan liikunnan järjestämisessä tarvitaan laadukasta ja laajaa yhteistyötä. Siitä hyötyvät kaikki osapuolet: opiskelijat, opettajat, oppilaitokset ja koko yhteiskunta.”

Erwin Borremans filosofian tohtori, liikunnanopettaja, Ammattiopisto Live

mäinen liikkumisen hidaste tulee vastaan heti kotiovella.

Liikkeelle sitä vastoin houkuttavat esimerkiksi riittävän lähellä sijaitsevat asiointikohteet, hyvät kevyenliikenteenväylät ja levähtämiseen sopivat penkit.

Myös oma näkökulma vaikuttaa paljon. Sama ylämäki voi yhdelle ihmiselle tarkoittaa tervetullutta mahdollisuutta kohottaa kuntoa ja toiselle taas ikävää estettä.”

Erja Portegijs yliopistotutkija, Jyväskylän yliopisto

”Ikääntyneen ihmisen aktiivinen arki on mo- ”Vapaus ottaa riskejä on osa ihmisen omanarnen eri tekijän summa. Henkilön oman toi- vontuntoa. Tämä vapaus kuuluu kaikille. mintakyvyn ja motivaation lisäksi ympärisLiikkumista luonnossa pidetään helposti töllä on paljon merkitystä. Toisinaan ensim- liian riskialttiina vammaisille ja pitkäaikais30 SOVELI 2 . 2021

sairaille henkilöille. Valinnan on kuitenkin oltava heidän omansa.

Avustamisessa on aina kuultava henkilöä itseään ja sitä, miten hän haluaa tulla tuetuksi. Luontoelämys muodostuu aina henkilökohtaisesta kokemuksesta. Siksi päähuomion tulee olla ulkoisen toiminnan sijaan ihmisessä.”

T.A. Loeffler professori, Memorial University, Kanada Kim White liikkuja

”Paralympialaisia ei järjestetä tyhjiössä. Niihin siis vaikuttavat esimerkiksi yleinen ilmapiiri sekä taloudellinen ja poliittinen tilanne.

Paralympialaiset eivät ehkä täytä kaikkia yleviä tavoitteitaan, ja kisojen ulkopuolelle jää monia ihmisryhmiä. Mutta kisat tarjoavat tilaisuuden käynnistää laajaa yhteiskunnallista keskustelua tukea tarvitsevista ihmisistä ja heidän oikeuksistaan.”

tittävä, miten ihmiset saadaan jälleen sitoutettua liikuntaan.”

Viviene Temple professori, University of Victoria, Kanada

”Ihmisoikeusnäkökulman on noustava soveltavan liikunnan keskiöön. YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista pitää sisällään kaikkien ihmisten oikeuden osallistua liikuntaan ja urheiluun kaikilla tasoilla. Mukaan on myös päästävä monissa eri rooleissa: erotuomarina, valmentajana, huoltajana jne.

Liikuntapaikkojen on oltava kaikille saavutettavia. Rakennettujen ympäristöjen lisäksi vaatimus koskee luontoliikuntakohteita ja esimerkiksi kansallispuistoja.”

Mina Mojtahedi kehityspolitiikan neuvonantaja, Suomen ulkoministeriö

Ian Brittain apulaisprofessori, Coventry University, Iso-Britannia

”Tukea tarvitsevien ihmisten on päästävä esiin varjoista. Tämä vaatii heidän äänensä kuulemista. Heille on annettava mahdollisuus kertoa omin sanoin ajatuksistaan ja toiveistaan.

Myös meidän tutkijoiden on oltava tiedonkeruussamme avoimia uutta teknologiaa ja uudenlaisia viestintäkeinoja kohtaan. Näin voimme alkaa todella ymmärtää tukea tarvitsevien ihmisten kokemuksia.”

Janine Coates yliopistolehtori Loughborough University, Iso-Britannia

”Tarvitsemme lisää tutkimustietoa siitä, miten koronaepidemia on vaikuttanut vammaisten ja pitkäaikaissairaiden ihmisten liikkumismahdollisuuksiin ja fyysiseen aktiivisuuteen.

Näin heidän tarpeensa voidaan ottaa huomioon päätöksenteossa.

Meidän on tuettava ihmisiä heidän palatessaan liikunnan pariin pandemian jälkeen ja otettava heidän huolensa vakavasti. On mie-

Tietoa soveltavasta liikunnasta, SoveLin palveluista ja jäsenjärjestöjemme liikuntatoiminnasta.

Jäsensivut palvelevat jäsenjärjestöjämme.

soveli.fi SOVELI 2 . 2021

31

Teksti Laura Koljonen kuvat Pentti Vänskä

Sorakentästä laajan joukon lähiliikuntapaikaksi Kuopion Kiviniemenrannan lähiliikuntapaikan suunnittelussa ja välinevalikoimassa esteettömyys on huomioitu mahdollisimman monipuolisesti. Näin alue palvelee kaikkia kävijöitä.

Lähtökohta oli selvä: Kuopion Julkulan kaupunginosa tarvitsi lähiliikuntapaikan. 1960 − 1980-luvuilla rakennetun lähiön virkistysliikuntatarjonta oli yhden sorakentän varassa. Kentällä pystyi pelaamaan jalkapalloa, ja talvella se jäädytettiin luistelua varten. − Alueelle haluttiin paikka, joka olisi mahdollisimman esteetön.

Virkistyspaikka päädyttiin rakentamaan Kiviniemenrantaan. Täysin esteettömäksi sitä ei saatu muun muassa rannan takia, mutta suunnittelussa otettiin esteettömyys huomioon mahdollisimman monessa kohdassa. Toiveena oli, että mahdollisimman laaja joukko pääsisi nauttimaan alueesta, sanoo Sirpa Nieminen.

Hän työskentelee Kuopion kaupungilla suunnitteluhortonomina.

Hänen työnsä oli löytää Kiviniemenrannan lähiliikuntapaikkaan hyvä tilallinen ratkaisu.

Nieminen kertoo, että Kiviniemenrantaa puolsivat muun muassa maasto ja paikan saavutettavuus 32 SOVELI 2 . 2021

monenlaisille ryhmille. Samoin alueen rauhoittava äänimaailma sopii etenkin ääniyliherkille. − Ekstrana koko paikassa on tietenkin kaunis järvimaisema.

Niemisen mukaan innoittajana oli lähistöllä sijaitseva Paloniemen koulu, jossa opiskelee erityislapsia.

Moneen tarpeeseen

Sirpa Niemisen mukaan suunnittelutyössä ei ole käytetty varsinaista räätälöityä leikki- tai lähiliikuntapaikan suunnitteluohjetta, mutta käytössä ovat olleet muun muassa SuRaKu-ohjekortit.

Ne ovat käytännön ohjeistus siitä, miten katu-, viher- ja piha-alueet suunnitellaan, rakennetaan ja kunnostetaan esteettömiksi.

Kiviniemenrannan suunnittelussa lähdettiin liikkeelle paikan analysoinnista – Kuopiossa kun piisaa monenlaista maastoa.

Metsää ja viheraluetta käsiteltiin rakennusvaiheessa hellävaraisesti. − Ulkoilualueen välinevalinnois-

sa kiinnitettiin huomiota siihen, että ne soveltuvat monenlaiselle kuntoilijalle. Osaa laitteista voi käyttää myös pyörätuolista käsin. Samoin sählykentän urheilupinnoite tehtiin sellaiseksi, että se soveltuu todella hyvin myös pyörätuolisalibandyyn. Suunnitteluvaiheessa vinkkejä välinevalinnoista saatiin muun muassa erityisryhmien liikunnanohjaajalta, Sirpa Nieminen sanoo.

Lisäksi penkkien määrään ja muotoon kiinnitettiin huomiota: alueella on selkänojallisia ja rahityyppisiä penkkejä sekä korkeampaa istumistasoa vaativia penkkejä. − Piknikalue soveltuu kaikille ja alueella on invamitoituksella toimiva bajamaja, joka on kesäaikaan kaikkien käytössä.

Talvella, lumen tultua alue ei ole niin esteetön kuin sulana aikana.

Silloin liikuntapaikassa aurataan vain pääväylät, ja alueen luistelukenttä jäädytetään.

Sirpa Niemisen mukaan hyvä esteetön liikuntapaikka palvelee

Esteetön Kiviniemenrannan liikuntapaikka kutsuu kävijöitä Kuopiossa. Ohjaaja Miia Laapio ja Pasi Kinnunen Savaksen Puijonsarven palvelukodista kokeilivat laitteita päiväretkellä liikuntapaikalla.

nimensä mukaisesta monenlaisia ryhmiä. − En suunnittelijana haluaisi ohjata ryhmiä eri paikkoihin, vaan tavoitteeni on, että paikassa riittää

kiinnostavuutta yhtä lailla liikuntarajoitteisille. Usein ilkivalta on sitä vähäisempää, mitä laajempaa joukkoa paikka palvelee.

Nieminen sanoo nauttivansa sii-

tä, että voi osallistua Kuopion kehittämiseen. − Alueen käyttöä on ihana seurata – sekä paikan päällä että Instagramissa.  SOVELI 2 . 2021

33

Koonnut Mari Vehmanen

SOVELI 25 vuotta

”Yhdessä liikkuen pääsemme tuloksiin” Soveltavan liikunnan rahoitus veikkausvaroista ja vammaishuippu-urheilun nouseva suosio puhuttivat 25 vuotta sitten.

Yhteistyön merkitys nousi esiin Erityisliikunnassa tapahtuu -lehden vuoden 1996 toisessa numerossa. − Erityisryhmien liikunnan edistämisessä olemme sen vaiheen kynnyksellä, jolloin meidän on opeteltava toimimaan hyvässä yhteisymmärryksessä. Järjestöt ovat olleet perinteisesti varsin itsellisiä, eivätkä niiden piirissä kilpailuasetelmat tai kateudenpuuskatkaan ole olleet vieraita, Pekka Saarenmaa toteaa pääkirjoituksessaan.

Erityisliikunnan järjestötukea käsittelevässä artikkelissa arvioidaan, ettei rahoituksen tilanne ole oikeudenmukainen. − Erityisliikuntajärjestöt saavat merkitystään ja toimintansa volyymia pienemmän valtionavun.

Olisi saatava aikaiseksi päätös, jossa liikunnan osuus veikkausvoittovarojen jaosta palaisi kohti aiempaa kolmannesta. Muutoin monet merkittävät väestöryhmät jäävät organisoidun liikunnan ulkopuolelle, toimituskunnan laatima artikkeli esittää.

Kovan tason huippu-urheilua

Atlantan paralympialaisten suomalaismenestystä lehti kuvailee erinomaiseksi. Mitalille yltivät muun muassa kaikki kisoihin osallistu34 SOVELI 2 . 2021

Lehden syyskuussa 1996 julkaistussa numerossa toivottiin erityisryhmille syntyvän jalkapallokouluja ympäri maata.

neet suomalaiset pallopelijoukkueet: maalipallon mies- ja naisjoukkueet sekä istumalentopallojoukkue. − Paralympialaisten taso on vuosi vuodelta noussut. Kiistatta mitaleista taistelivat vain huippu-urheilijat, Johanna Hytösen kirjoittamassa jutussa sanotaan.

Tavoite 20 parhaan maan joukkoon pääsemisestä ei täyttynyt, vaan Suomi oli mitalitaulukossa sijalla 30. Muut Pohjoismaat olivat tilastossa edellä. − Seuraavan paralympiadin käynnistyessä Suomi joutuu pohtimaan uudelleen panostuksen vammaishuippu-urheiluun. Atlantan kisat osoittivat, että vammaisurheilu ja

paralympialaiset ovat tulleet jäädäkseen, lehti kirjoittaa.

Suomen televisiossa kisat näkyivät vasta jälkikäteen syyskuussa, kun paralympialaisista kertova dokumentti esitettiin. Isäntämaa Yhdysvalloissa kisoja oli sentään voinut katsoa valtakunnan verkossa päivittäisessä puolen tunnin koosteessa.

Inge Ekstrandin artikkelissa puolestaan toivotaan erityisryhmien jalkapallokouluja ympäri maata. − Puolustusvoimat voisivat erinomaisen hyvin avustaa esimerkiksi vammaisten lasten jalkapalloleireillä ympäri Suomea. Jokaisesta varuskunnastahan löytyy jalkapalloilijoita, jutussa ehdotetaan. 

Nyt kuulolle: podcasteista vertaistukea ja uusia näkökulmia Järjestöjen podcast-sarjoissa keskustellaan sairauksien kanssa elämisestä ja haastetaan totuttuja näkökulmia. Tutustu alla oleviin poimintoihin ja valitse suosikkisi!

Koonnut ANNA LINDGREN KuVA RANTA IMAGES / FREEPIK.COM

Tietoa ja tukea syöpään sairastuneiden lasten tai nuorten läheisille

Pintaa syvemmältä – tarinoita psoriasiksesta

Sylvan podcast-sarjan ”Liikunta osaksi syöpää sairastavien lasten hoitoa” -jaksossa keskustellaan lasten liikunnasta syöpähoitojen aikana, niiden välillä ja jälkeen. Vieraana on terveystieteiden tohtori Lotta Hamari, joka tutki aihetta vuonna 2018 julkaistussa väitöskirjassaan. Tutustu myös liikuntaohjeisiin osoitteessa sylva.fi. Kuuntele osoitteessa soundcloud.com/user-251138480

Miten psoriasis vaikuttaa itsetuntoon? Entä miksi vertaistuki on tärkeää ja mistä sitä voi saada? Pintaa syvemmältä on Psoriasliiton video- ja podcast-sarja, jossa äänen saavat sekä psoriasista sairastavat että näihin teemoihin työnsä puolesta perehtyneet asiantuntijat. Kuuntele osoitteessa psori.fi/tietoa-psoriasiksesta /tarinoita-psoriasiksesta

Rentoutumisharjoituksia

aivoterveysaiheisia kuunnelmia lapsille

MIELI Suomen Mielenterveys ry:n podcasteissa rentoudutaan ja rauhoitutaan eri keinoin: esimerkiksi kehonkuunteluharjoituksessa kiinnitytään tähän hetkeen ja vahvistetaan mielen ja kehon yhteyttä. Tarjolla myös mm. mindfullness- ja hengitysharjoituksia. Kuuntele osoitteessa soundcloud.com/user-582035810

Työkaluja itsestä huolen pitämiseen

Duudsoneiden ja Mielenterveyden keskusliiton Rajoilla-podcastsarjassa annetaan työkaluja muun muassa arvojen, pelkojen, ympäristön aiheuttaman paineen, koulukiusaamisen, itsetunnon ja yksinäisyyden käsittelyyn.

Kuuntele osoitteessa mtkl.fi/ajankohtaista/rajoillapodcast

Aivoliiton Pääosassa pää -kuunnelmat ovat innostava tapa opettaa lapsille asioita aivojen toiminnasta sekä ravinnosta, liikunnasta, ulkoilusta, unesta ja oppimisesta. Kuunnelmat ja ilmainen tehtäväpaketti on tehty kaikkien lasten kanssa työskentelevien työn tueksi.

Kuuntele osoitteessa aivoliitto.fi/ paaosassapaa 

Henkilökohtaista puhetta elämästä epilepsian kanssa

Epilepsialiiton #JokaSadas on podcast, jossa puhutaan suoraan ja henkilökohtaisesti elämästä epilepsian kanssa. Se nostaa esiin epilepsiaa sairastavat ja heidän äänensä, aiheina muun muassa ennakkoluulot, työelämä ja sairauden vaikutus päiväkotiarkeen. Kuuntele osoitteessa epilepsia.fi/ajankohtaista/podcastit SOVELI 2 . 2021

35

yhdistysLIIKKUU

Teksti ANNA LINDGREN kuvat PENTTI VÄNSKÄ

Yhdessä ideoiden uutta kohti Millaista liikuntatoimintaa psoriaatikoille on tiedossa, kun Kuopion, Iisalmen ja Varkauden yhdistykset sulautuvat Pohjois-Savon psoriasisyhdistykseksi?

Monelle vaikkapa allasjumpan vertaisryhmään osallistuminen voi olla voi olla ensiaskel lähteä liikkumaan.

Kuopion seudun psoriasisyhdistys on tähän asti keskittynyt nimensä mukaisesti Kuopion alueelle, mutta pian on edessä muutos. Kesällä ja syksyllä 2021 on suunniteltu, millaista tulevan, koko Pohjois-Savon kattavan yhdistyksen toiminta tulee olemaan kolmella paikkakunnalla: Kuopiossa, Varkaudessa ja Iisalmessa.

– Liikuntatoiminnan lisäksi haluamme toimia myös tiedon välittäjänä, on kyse sitten meidän omasta tekemisestä tai jostakin muusta, yhdistyksen puheenjohtaja Risto Hämäläinen kertoo.

– Esimerkiksi syrjäseuduille ei ehkä pystytä järjestämään yhtä lailla toimintaa, mutta informointi- ja neuvontatyö ulottuu kaikkialle: vaikkapa jo käynnistyneet, kaikille avoimet luentotilaisuutemme voi katsoa mistä tahansa verkon avulla. Niistä saa vinkkejä myös omatoimiseen liikuntaan.

Luentotilaisuuksissa sukelletaan myös soveltavan liikunnan aiheisiin, esimerkiksi 28.9. Kuopiossa 36 SOVELI 2 . 2021

”Informointi- ja neuvontatyö ulottuu kaikkialle. Kaikille avoimet luentomme voi katsoa mistä tahansa.” järjestetyssä tilaisuudessa reumalääkäri kertoi nivelpsoriaatikolle soveltuvasta liikunnasta. Tilaisuudet toimivat uuden yhdistyksen toiminnan lähtölaukauksena, ja niitä järjestetäänkin jatkossa kaikilla kolmella paikkakunnalla. Tiedon välittämis- ja neuvontatyön lisäksi myös käytännön liikuntatoimintaa ideoidaan ja lähdetään toteuttamaan kolmen paikkakunnan aktiivien voimin syksyn mittaan.

Vertaisryhmät madaltavat kynnystä lähteä liikkumaan

Mikä merkitys on harrastamisella juuri vertaisten kanssa? Hämäläi-

nen havainnollistaa, että esimerkiksi läiskäpsoriaasia sairastavalle kynnys lähteä uimahallin kaikille avoimeen allasjumppaan voi olla iso, vaikka seinillä informoidaankin, että psoriasis ei tartu ja ketään ei saa kohdella epäasiallisesti.

– Sen takia olemme Kuopiossa pyrkineet järjestämään allasjumppaa pienissä allastiloissa oman yhdistyksen kesken. Tämä voi olla monelle ensimmäinen askel lähteä liikkumaan. Sen jälkeen voi rohkaistua osallistumaan myös kaikille avoimeen liikuntatoimintaan.

Vuoden 2021 alkuun liikuntavastaavana toiminut Suoma Virnes

Kuopion seudun psoriasisyhdistyksen kuntosalikävijät ovat noudattaneet huolellisesti henkilömäärärajoituksia.

Liikuntavastaava Sari Kantosalon taustalla vasemmalta Sirkka-Liisa Kalstela, Eeva-Liisa Palkispää ja Rauni Karvonen.

kertoo, että Kuopion seudun psoriasisyhdistyksellä on ollut monenlaista liikuntatoimintaa: viikottaiset vesijumppa- ja kuntosalivuorot sekä satunnaisemmin esimerkiksi luontoretkiä ja eri lajien kokeilua.

Koronan vuoksi vesijumppa on ollut tauolla, mutta kuntosalilla on edelleen pystytty käymään henkilömäärärajoituksia noudattaen.

– Parhaillaan selvittelemme kau­pungin kanssa, miten saisimme vesijumpan taas käyntiin, Risto Hämäläinen avaa tämän hetken ti­lan­ netta.

– Haasteena on, että jumpat ovat olleet pienissä allastiloissa kaupun-

gin palvelukeskuksissa, joita ollaan sulkemassa. Olisi kuitenkin kaikkien etu, että pystyisimme sitä järjestämään, sillä ehkäistäisiin myös liikunnan puutteen aiheuttamia terveysongelmia.

Myös perheet kiinnostuneita toiminnasta

Pohjois-Savon psoriasisyhdistyksen jäsenistö on painottunut iäkkäämpään väestöön. Nuoria ei juuri tavoiteta, mikä ei ole välttämättä huono asia.

– Se voi tarkoittaa sitä, että psoriasista sairastavat nuoret ovat integroituneet ihan yleiseen liikunta-

toimintaan, Hämäläinen arvioi.

– Toiminnasta ovat kiinnostuneet myös perheet, joilla on psoriaatikkolapsia. Nyt mietimmekin, miten voisimme lähteä tukemaan perheiden liikuntatoimintaa.

Liikunnan hyötyjä psoriasista sairastavalle ei voi painottaa liikaa, Hämäläinen tiivistää.

– Liikunta ehkäisee diabetesta, verenpainetautia ja muita liitännäissairauksia, joiden todennäköisyys on psoriasikseen sairastuneella korkeampi. Mitä enemmän liikut itsellesi sopivalla tavalla, ihan pienimuotoisestikin, sen parempi. Jokainen askel vie eteenpäin.  SOVELI 2 . 2021

37

SoveLin jäsenjärjestöjen liikunnan yhteyshenkilöt Aivoliitto ry Paula Mustonen, vertaistoiminnan suunnittelija puh. 044 724 4972 paula.mustonen@aivoliitto.fi aivoliitto.fi Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry Paula Lehtomäki, hankekoordinaattori puh. 045 676 2328 paula.lehtomaki@allergia.fi allergia.fi Epilepsialiitto ry Anu Hämäläinen, yhteisövalmentaja puh. 040 511 0092 anu.hamalainen@epilepsia.fi epilepsia.fi Folkhälsan Malin Grönros, sakkunnig i fysisk aktivitet och hälsa tfn. 044 788 5971 malin.gronros@folkhalsan.fi folkhalsan.fi Hengitysliitto ry Janne Haarala, liikunnan kehittäjä puh. 050 522 4094 janne.haarala@hengitysliitto.fi hengitysliitto.fi Mika Nurminen, liikunnan asiantuntija puh. 044 407 7075 mika.nurminen@hengitysliitto.fi hengitysliitto.fi

Lihastautiliitto ry Sirpa Kälviäinen, järjestösuunnittelija / liikuntavastaava puh. 050 599 2472 sirpa.kalviainen@lihastautiliitto.fi lihastautiliitto.fi

Mielenterveyden keskusliitto ry Kati Rantonen, liikunta-asiantuntija puh. 046 920 6427 kati.rantonen@mtkl.fi mtkl.fi Munuais- ja maksaliitto ry Maarit Heinimäki, järjestösuunnittelija, munuaissairaanhoitaja puh. 050 362 6470 maarit.heinimaki@muma.fi muma.fi Neuroliitto ry Riitta Samstén, erikoissuunnittelija puh. 040 082 8536 riitta.samsten@neuroliitto.fi neuroliitto.fi Parkinsonliitto ry Reetta Siltanen, järjestösuunnittelija puh. 040 085 6005 reetta.siltanen@parkinson.fi Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki parkinson.fi Psoriasisliitto ry Teuvo Leppänen, järjestösuunnittelija puh. 040 728 1144 teuvo.leppanen@psori.fi psori.fi Selkäliitto ry Hanna Kääriäinen, järjestö- ja liikuntatoiminnan koordinaattori puh. 040 553 1941 hanna.kaariainen@selkaliitto.fi selkaliitto.fi

Ota yhteyttä soveli.fi/meista/jasenjarjestot 38 SOVELI 2 . 2021

Suomen CP-liitto ry Anu Patrikka, suunnittelija (liikuntatoiminta) puh. 044 353 3404 anu.patrikka@cp-liitto.fi cp-liitto.fi Suomen Diabetesliitto ry Terhi Kvick, järjestösuunnittelija puh. 050 310 6624 terhi.kvick@diabetes.fi diabetes.fi Suomen Luustoliitto ry Eerika Tiirikainen, liikuntasuunnittelija puh. 050 543 0213 eerika.tiirikainen@luustoliitto.fi luustoliitto.fi MIELI Suomen Mielenterveys ry Melis Arı-Gürhanlı, suunnittelija, monikulttuurinen työ puh. 040 186 8122 melis.ari@mieli.fi mieli.fi Suomen Nivelyhdistys ry Leena Nieminen, kehittämisvastaava (vapaaehtoistoiminta) puh. 050 5252 026 leena.nieminen@nivel.fi nivel.fi Suomen Reumaliitto ry Kirsi Kaipainen-Pyykkö, liikunnan ja terveyden asiantuntija puh. 044 434 1588 kirsi.kaipainen-pyykko@reumaliitto.fi reumaliitto.fi Suomen Sydänliitto ry Annukka Alapappila, liikunta-asiantuntija puh. 040 502 9091 annukka.alapappila@sydanliitto.fi sydanliitto.fi Suomen Syöpäyhdistys ry Heidi Löflund-Kuusela, terveyden edistämisen päällikkö puh. 050 438 8841 heidi.loflund-kuusela@cancer.fi cancer.fi

Soveltava liikunta SoveLi ry SoveLi kokoaa yhteen 20 soveltavaa liikuntaa edistävää järjestöä. Olemme soveltavan liikunnan asiantuntija Suomessa.

Vaikutamme jäsenjärjestöjemme kanssa soveltavan liikunnan ja aktiivisen elämäntavan edistämiseksi.

SoveLi siivittää jäsenjärjestöjensä liikuntatoimintaa.

Tarjoamme asiantuntija- ja koulutuspalveluita sekä yhteistyöverkoston.

Tuemme jäsenjärjestöjemme soveltavan liikunnan asiantuntijuutta jakamalla hyviä käytäntöjä ja tietoa alan ajankohtaisista teemoista sekä tapahtumista.

Jäsenemme saavat kaksi kertaa vuodessa ilmestyvän Soveli-lehden yhdistyksilleen posti- ja käsittelykulujen hinnalla.

Liity mukaan!

SoveLin jäsenyyslajit: • varsinainen jäsenyys (500 €/vuosi) valtakunnalliset ja soveltavaa liikuntaa edistävät rekisteröidyt järjestöt • kumppanuusjäsenyys (250 €/vuosi) terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa edistävät rekisteröidyt järjestöt ja yhdistykset • kannatusjäsenyys yksityishenkilö (100 €/vuosi) tai yhteisö (500 €/vuosi) Hae jäsenyyttä osoitteessa

soveli.fi/liity

Toiminnanjohtaja

Viestinnän asiantuntija

Tommi Yläkangas 040 511 5941 tommi.ylakangas@soveli.fi

Anna Lindgren 050 544 1028 anna.lindgren@soveli.fi

Soveltavan liikunnan asiantuntija Anna Holmberg 040 551 4468 anna.holmberg@soveli.fi

Soveltava liikunta SoveLi ry Valimotie 10, 00380 Helsinki soveli.fi

SoveLi ry:n hallituksen varsinaiset jäsenet: Olavi Sydänmaanlakka, Mielenterveyden keskusliitto (pj) • Kirsi TöyryläAapio, Selkäliitto (vpj) • Sonja Bäckman, Psoriasisliitto • Veera Farin, Hengitysliitto • Heidi Huttunen, Suomen CP-liitto • Riitta Samstén, Neuroliitto Varajäsenet: Per Lindroos, Folkhälsan • Sirpa Kälviäinen, Lihastautiliitto • Taina Piittisjärvi, Parkinsonliitto • Ulla Rantanen, Suomen Reumaliitto • Veijo Kivistö, Aivoliitto • Ansa Holm, Suomen Luustoliitto Esittelijä ja sihteeri: Tommi Yläkangas (SoveLi)

Seuraa Seuraa soveltavan soveltavan liikunnan liikunnanajankohtaisia ajankohtaisia asioita asioita ja jajäsenjärjestöjen jäsenjärjestöjen toimintaa toimintaa – tilaa SoveLin

julkaisuja

ERILAISET SAIRAUDET JA LIIKUNTA -SIVU Sovelin verkkosivujen ”erilaiset Soveli-lehti sairaudet ja liikunta”-osioon koottu Soveli-lehti on kaksi kertaaon vuodessa tietoa soveltavasta liikunnasta ja sen ilmestyvä soveltavan liikunnan merkityksestä erilaisissa asiantuntijalehti.

Lehti sairauksissa. välittää tietoa Sivulta löydät ohjauksetasiantuntijakentältä jäsenjärjestöjemme soveltavan liikunnan kutakin sairautta koskeviin materiaaleihin. ja SoveLin jäsenjärjestöistä.

Lehdessä on soveli.fi/soveltava-liikunta/ vinkkejä soveltavista lajeista ja tarinoita sairaudetjaliikunta liikkujien arjesta. Vuositilaus maksaa 10 e.

SOVELIN UUTISKIRJE SoveLin uutiskirje Tilaamalla pysyt perillä Tilaamallauutiskirjeen uutiskirjeen pysyt perillä soveltavan liikunnan ajankohtaisista soveltavan liikunnan ajankohtaisista aiheista. vuodessa ilmestyvä aiheista.Viisi Viisikertaa kertaa vuodessa ilmestyvä uutiskirje kokoaa tietoa SoveLin ja uutiskirje kokoaa tietoa SoveLinsen ja sen jäsenjärjestöjen toiminnasta. jäsenjärjestöjen toiminnasta.

40 SOVELI 2 . 2021

soveli.fi/tilaa soveli.fi/tilaa