Yhteistyössä lisää liikuntaa

teksti Mari Vehmanen kuvat Laura Vesa

Kunnat ja yhdistykset voisivat tehdä nykyistä tiiviimpää yhteistyötä liikunnan lisäämisessä. Tästä hyötyisivät kaikki osapuolet.

Joka päivä sadat kansanterveys- ja vammaisyhdistykset ympäri Suomea järjestävät mahdollisuuksia mukavaan ja hyvinvointia lisäävään liikuntaan. Miten tätä tarjontaa tehtäisiin tutuksi yhä useammalle?

Kehittämispäällikkö Sari Kivimäki Liikkuva aikuinen -ohjelmasta arvioi, että yksi hyvä keino olisi ohjata kansalaisia kuntien palveluista aktiivisesti eteenpäin yhdistysten liikuntatoimintaan.

−Ihannetilanteessa esimerkiksi kunnan liikuntaneuvojalla olisi aina käytössään ajantasainen ja tarkka lista siitä, millaisia liikuntaryhmiä oman paikkakunnan eri yhdistyksissä toimii. Tältä listalta liikuntaneuvoja pystyisi aina suosittelemaan asiakkaalle sopivaa ryhmää ja vaikka ihan konkreettisesti saattelemaan hänet ensimmäiselle tutustumiskäynnille, Sari Kivimäki sanoo.

Hän korostaa, että yhdistyksen liikuntaryhmään menemisen pitää liikuntaneuvonnan asiakkaasta tuntua mahdollisimman helpolta. Mitä liikkumattomampi elämäntapa ihmisellä on ollut ja mitä vähemmän ajatus liikunnasta houkuttaa, sitä helpommin pienetkin asiat nousevat aloittamisen esteeksi.

−Jos valmiiksi vähän epäilevä ihminen menee paikalle väärään aikaan ja löytää vain liikuntasalin lukitun oven, hän ei varmasti palaa takaisin. Eikä innostus varmasti iske häneenkään, joka ohjataan hieman sisäänlämpiävältä tuntuvaan porukkaan, Sari Kivimäki toteaa.

Elinvoimaa yhdistyksille

Ennen kaikkea kuntien liikuntaneuvonnassa tulisi siis olla erittäin tarkka tieto siitä, mitä kaikkea paikallisissa yhdistyksissä on meneillään. Tämä on Sari Kivimäen mukaan mahdollista vain avoimen ja jatkuvan vuoropuhelun avulla.

−Muutoin tiedot vanhenevat, kun ihmiset yhdistyksissä vaihtuvat ja liikuntakalenteri muuttuu. Tämä tapahtuu sitä herkemmin, mitä isommassa kaupungissa ollaan.

Kivimäki kannustaakin yhdistyksiä olemaan suoraan kontaktissa oman paikkakunnan liikuntaneuvojiin ja esittelemään toimintaansa. Esimerkiksi liikuntaneuvonta.fi-sivustolta löytyvät ajantasaiset linkit 150–160 suomalaiskunnan liikuntaneuvojien yhteystietoihin.

Aktiivisesta yhteistyöstä hyötyisivät kaikki osapuolet: kunnat, terveys- ja vammaisyhdistykset sekä ennen kaikkea liikkujat. −Kunnat saavat omien palveluidensa rinnalle yhä monipuolisempaa liikuntatoimintaa, ja hyvinvoinnin palveluketjut vahvistuvat, Sari Kivimäki sanoo.

Yhdistyksille puolestaan uudet liikkujat merkitsevät näkyvyyttä, kasvua ja elinvoimaa. Tämä antaa mahdollisuuden laajentaa liikuntatoimintaa edelleen ja palvella näin yhä paremmin myös pitkäaikaisia jäseniä.

Aiemmin liikkumaton henkilö taas saattaa parhaassa tapauksessa löytää uuden juuri itselleen sopivan liikuntaharrastuksen. Vaikutukset hyvinvointiin voivat olla todella merkittävät, kun toimintakyky kohenee ja mieli virkistyy. Ryhmästä voi myös löytää vertaistukea ja uusia sosiaalisia kontakteja.

Sari Kivimäki näkee useita syitä siihen, että kuntien ja yhdistysten yhteistyö on edelleen liian vähän hyödynnetty voimavara. Yhdistyksissä voi tuntua pienten resurssien vuoksi helpoimmalta toimia niin kuin on aina ennenkin tehty. Uudet ihmiset ja toiminnan laajentaminen saattavat mietityttää.

−Olisi kuitenkin hienoa, jos ihmiset löytäisivät yhdistystemme upean liikuntatarjonnan. Todella moni hyötyisi siitä.

Polku vertaistuen pariin

Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymässä eli Keusotessa on etsitty keinoja tiivistää yhteistyötä alueen järjestöjen kanssa kuntalaisten terveyden edistämiseksi.

− Olemme tehneet nettisivuillemme ennaltaehkäiseviä asukaspolkuja, joita niin asuk-

Aktiivisesta yhteistyöstä hyötyisivät kaikki: kunnat, yhdistykset ja ennen kaikkea liikkujat.

kaat, kuntien työntekijät kuin järjestöissä toimivatkin voivat käyttää helposti, erityisasiantuntija Marjut Suo Keusotesta kertoo.

Nettisivuilla asukas voi esimerkiksi selvittää, onko hänellä ylipainoa. Hän löytää linkkejä luotettavaan lisätietoon aiheesta. Tulevaisuudessa käyttäjä voi myös tutustua paikallisiin järjestöihin, jotka tarjoavat tukea painonhallintaan.

−Tällaiset polut on tehty useista muistakin teemoista: muun muassa liikunnan lisäämisestä, mielen hyvinvoinnista ja yksinäisyydestä. Julkaisemme tämän vuoden loppuun mennessä noin 20 uutta polkua, Marjut Suo sanoo.

Hänen mukaansa yhteistyön tiivistämisen tärkeimpänä tavoitteena on tarjota asukkaille oikeanlaisia palveluita oikeaan aikaan. Tässä järjestöt voivat toimia merkittävänä apuna osaamisellaan.

−Vaikkapa diabeetikko voi tietyssä elämäntilanteessa saada enemmän tukea hyvästä vertaistuesta kuin ammattilaisen ohjauksesta. Järjestöillä on paljon arvokasta annettavaa ja kokemusta.

Järjestöiltä Keusote toivoo Marjut Suon mukaan esimerkiksi keskinäistä yhteistyötä yli diagnoosi- ja kuntarajojen:

−Tietoa ja osaamista kannatta ehdottomasti jakaa ja voimavaroja yhdistää. Myös kunnat tekevät hyvää yhteistyötä toistensa ja kolmannen sektorin kanssa. Asukkaat puolestaan tarvitsevat tietoa, miten ja missä he voivat parhaiten edistää omaa ja läheistensä hyvinvointia. 