Liikuntavinkki: Ihan pihalla leikkien

teksti Satu Juoperi kuvat Mikko Käkelä

Väri, peili, tervapata, viesti, seuraa johtajaa. Muistatko, miten näitä leikittiin? Parkinsonliitto elvytti tuttuja pihapelejä yhdistystensä käyttöön sovellettuina versioina.

Leikki kuuluu vain lapsille. Vai kuuluuko? Ei ainakaan Parkinsonliiton työntekijöiden mielestä. Liitossa on tänä vuonna ideoitu yhdistyksille koulutuspaketti, jossa on mukana seitsemän perinteistä leikkiä ja kolme sovellettua peliä: lentopallo, jalkapallo ja ultimate.

–Halusimme leikeillä murtaa sen ennakkokäsityksen, että vain lapset voivat leikkiä. Leikkiminen vahvistaa yhdistysten vertaistukitoimintaa, ja liikunta tulee mukaan toimintaan siinä sivussa. Ohjeiden avulla liikunnan vapaaehtoistemme on helppo järjestää liikuntahetki vertaistapaamisten yhteyteen, kertoo järjestösuunnittelija Reetta Siltanen.

Perinteisiä leikkejä ja pelejä suunniteltaessa sovellettiin liikkumista liikehäiriösairauksia sairastaville. Myös leikkien kognitiiviseen puoleen kiinnitettiin huomiota. Ajatuksena suunnittelussa oli, että kaikkea voi soveltaa helposti ja pienellä rahalla. Jalkapalloa pelataan isolla jumppapallolla vapaalla tyylillä: palloa voi tönäistä kädellä, pukata rollaattorilla tai potkaista. Lentopallossa taas verkko korvataan puiden väliin viritetyllä narulla.

Apuvälineviesti haastaa koordinaatiota

Yhdistyksille toukokuussa järjestetyssä koulutuksessa käytiin läpi liikunnan terveysvaikutuksia ja sitä,

Päijät-Hämeen Parkinsonyhdistyksen porukan ohjelmallinen syysretki suuntautui Seelammin laavulle Nastolassa.

mitä liikehäiriösairauksia sairastavien liikunnassa pitää ottaa huomioon. Leikit ja pelit käytiin koulutuksessa läpi siitä näkökulmasta, mitä hyötyä niistä on jäsenistölle.

–Apuvälineviestin tarkoitus on haastaa tasapainoa ja koordinaatiota sekä huomioida yhdenvertaisuus liikkuessa. Sovelletuissa säännöissä kukin osallistuja tuo mukanaan oman apuvälineensä tai jonkin muun esineen haastamaan omaa liikkumistaan, Reetta Siltanen sanoo.

Apuväline voi olla oma rollaattori, pään päällä pidettävän kirja, pallo, jota osallistuja pompottaa edetessään tai kämmenellä kuljetettava vedellä täytetty muki. Viestijoukkueiden jäsenet etenevät valitsemansa apuvälineen kanssa ja ensimmäisenä maaliviivan ylittänyt joukkue voittaa.

Tasapainoa treenataan myös etsi luontokappale -leikissä, jota voi pelata metsässä tai muussa vaihtelevassa maastossa. Leikissä etsitään ennalta nimettyä asiaa, esimerkiksi kaksihaaraista oksaa. Pareittain liikkuvat osallistujat voivat tukea toisiaan liikkuessa. –Korostamme kaikissa leikeissä, että vaikka niissä kilpaillaankin, voittaminen ja nopeus eivät ole pääasia, vaan tärkeintä on yhdessä tekeminen.

Matalan kynnyksen liikunnassa vetäjän ei itse tarvitse olla superliikkuja tai liikunnanohjaaja.

Kuorolaulajat Kolme askelta eteenpäin

Osaan yhdistyksille sovelletuissa leikeissä on Parkinsonliitossa lisätty kognitiivista haastetta.

Tavallisessa värileikissä yksi osallistuja on kasvot seinää kohti ja pyytää esimerkiksi niitä, joilla on keltaista väriä vaatteissaan liikkumaan kolme askelta eteenpäin. Sovellettuun versioon liitossa ideoitiin mukaan muisteluelementti. Siinä värit unohdetaan. Etenemään pääsevät esimerkiksi ne, jotka ovat laulaneet lapsina koulun kuorossa tai joilla on kaksi lastenlasta. Myös liikkumistyylejä voi vaihdella: askeleet voivat olla hiiren- tai jättiläisenaskelia. Leikki sopii erityisen hyvin Parkinsonin tautia sairastaville, joilla sairauteen liittyy se, että liikkeelle lähteminen ja ensimmäisen askeleen ottaminen voi alla vaikeaa.

Reetta Siltasen mukaan ajatus leikeistä sai alkunsa yhdistyksen

Ulkona voi vaikka panna tanssiksi kuten Kari Kivi ja Annikki Estola-Ruokolainen tekivät Raimo Leppäsen säestäessä.

tekemästä liikuntakyselystä, jonka vastauksissa pihaleikkikoulutusta toivottiin.

–Vapaaehtoiset toivovat usein konkreettisia ideoita, ja tämä koulutus vastaa siihen tarpeeseen. Vetäjän ei itse tarvitse olla superliikkuja tai liikunnanohjaaja. Tämä on matalan kynnyksen tekemistä, Reetta Siltanen sanoo.

Siltanen toivoo, että leikkien avulla liikkumaan kannustetaan myös niitä jäseniä, joille liikkuminen ei ole kovin luontaista. Hänen mielestään leikit ja pelit eivät ole tiukkapipoisia, vaan pääasia on, että kaikilla on mukavaa. 

Afrikan tähteä ulkona

Suomen Latu on kehittänyt lautapeleistä hauskoja pihapeliversiota. Afrikan tähden, Kimblen ja muistipelin pihasovellukset saivat alkunsa perheliikunnan kehittämishankkeessa, jonka tavoitteena oli kehittää toimintamalleja lasten ja aikuisten yhteiseen liikuntaan. Järjestö tuotteisti pelit yhdistystensä käyttöön, ja niistä on hankesuunnittelija Susanne Blomqvistin mukaan tullut suosittuja.

–Lautapelit sopivat monenlaisille liikkujille, ja peleissä on varioimisen mahdollisuus. Tavoitteenamme oli saada perheet liikkeelle ulkona. Liikunta voi olla pelote vähän liikkuville, mutta lautapelien avulla liikkeelle lähteminen on helpompaa.

Blomqvist kertoo, että pelejä voi soveltaa kohderyhmälle sopiviksi. Pelata voi pareittain tai avustajan kanssa, ja sääntöjä voi muokata omalle ryhmälle sopiviksi. Esimerkiksi Kimblessä voidaan liikkua vain kävellen ja muistipelissä pelinappulat voi asettaa sen verran kauas toisistaan, että niiden välissä mahtuu kulkemaan pyörätuolin tai rollaattorin kanssa. Täysin esteettömän ympäristön saa, kun pelit viedään asfaltille tai sisätiloihin.

–Tiettyihin välineisiin ei kannata jumiutua. Jos Afrikan tähden nappuloita ei halua tähteä askartelemaan, niin jalokivet voi tehdä vaikka eri värisistä huopapaloista. Materiaaleja ei tarvitse lähteä ostamaan. Muistipelissä nappuloina toimivat hyvin laatikot, joissa myydään grillilihaa. Kimblessä taas voi käyttää lasten hiekkaämpäreitä. 

Katso videot lautapelien pihaversioista Suomen Ladun sivustolla: suomenlatu.fi/ ulkoile/perheliikunta/ lautapelit-pihapeleina