Sorakentästä laajan joukon lähiliikuntapaikaksi

teksti Laura Koljonen kuvat Pentti Vänskä

Kuopion Kiviniemenrannan lähiliikuntapaikan suunnittelussa ja välinevalikoimassa esteettömyys on huomioitu mahdollisimman monipuolisesti. Näin alue palvelee kaikkia kävijöitä.

Lähtökohta oli selvä: Kuopion Julkulan kaupunginosa tarvitsi lähiliikuntapaikan. 1960−1980-luvuilla rakennetun lähiön virkistysliikuntatarjonta oli yhden sorakentän varassa. Kentällä pystyi pelaamaan jalkapalloa, ja talvella se jäädytettiin luistelua varten.

−Alueelle haluttiin paikka, joka olisi mahdollisimman esteetön. Virkistyspaikka päädyttiin rakentamaan Kiviniemenrantaan. Täysin esteettömäksi sitä ei saatu muun muassa rannan takia, mutta suunnittelussa otettiin esteettömyys huomioon mahdollisimman monessa kohdassa. Toiveena oli, että mahdollisimman laaja joukko pääsisi nauttimaan alueesta, sanoo Sirpa Nieminen.

Hän työskentelee Kuopion kaupungilla suunnitteluhortonomina. Hänen työnsä oli löytää Kiviniemenrannan lähiliikuntapaikkaan hyvä tilallinen ratkaisu.

Nieminen kertoo, että Kiviniemenrantaa puolsivat muun muassa maasto ja paikan saavutettavuus monenlaisille ryhmille. Samoin alueen rauhoittava äänimaailma sopii etenkin ääniyliherkille. −Ekstrana koko paikassa on tietenkin kaunis järvimaisema.

Niemisen mukaan innoittajana oli lähistöllä sijaitseva Paloniemen koulu, jossa opiskelee erityislapsia.

Moneen tarpeeseen

Sirpa Niemisen mukaan suunnittelutyössä ei ole käytetty varsinaista räätälöityä leikki- tai lähiliikuntapaikan suunnitteluohjetta, mutta käytössä ovat olleet muun muassa SuRaKu-ohjekortit.

Ne ovat käytännön ohjeistus siitä, miten katu-, viher- ja piha-alueet suunnitellaan, rakennetaan ja kunnostetaan esteettömiksi.

Kiviniemenrannan suunnittelussa lähdettiin liikkeelle paikan analysoinnista – Kuopiossa kun piisaa monenlaista maastoa.

Metsää ja viheraluetta käsiteltiin rakennusvaiheessa hellävaraisesti.

−Ulkoilualueen välinevalinnoissa kiinnitettiin huomiota siihen, että ne soveltuvat monenlaiselle kuntoilijalle. Osaa laitteista voi käyttää myös pyörätuolista käsin. Samoin sählykentän urheilupinnoite tehtiin sellaiseksi, että se soveltuu todella hyvin myös pyörätuolisalibandyyn. Suunnitteluvaiheessa vinkkejä välinevalinnoista saatiin muun muassa erityisryhmien liikunnanohjaajalta, Sirpa Nieminen sanoo.

Lisäksi penkkien määrään ja muotoon kiinnitettiin huomiota: alueella on selkänojallisia ja rahityyppisiä penkkejä sekä korkeampaa istumistasoa vaativia penkkejä.

−Piknikalue soveltuu kaikille ja alueella on invamitoituksella toimiva bajamaja, joka on kesäaikaan kaikkien käytössä.

Talvella, lumen tultua alue ei ole niin esteetön kuin sulana aikana. Silloin liikuntapaikassa aurataan vain pääväylät, ja alueen luistelukenttä jäädytetään.

Sirpa Niemisen mukaan hyvä esteetön liikuntapaikka palvelee nimensä mukaisesta monenlaisia ryhmiä.

Esteetön Kiviniemenrannan liikuntapaikka kutsuu kävijöitä Kuopiossa.

−En suunnittelijana haluaisi ohjata ryhmiä eri paikkoihin, vaan tavoitteeni on, että paikassa riittää kiinnostavuutta yhtä lailla liikuntarajoitteisille. Usein ilkivalta on sitä vähäisempää, mitä laajempaa joukkoa paikka palvelee.

Nieminen sanoo nauttivansa siitä, että voi osallistua Kuopion kehittämiseen.

−Alueen käyttöä on ihana seurata – sekä paikan päällä että Instagramissa. 