Soveli 1/2021

SOVELI Soveltavan liikunnan asiantuntija

1 . 2021

vÄHEMMISTÖJEN

VÄHEMMISTÖT VAMMAISAKTIVISTI JULIANNA BRANDT: SUKUPUOLITTAMINEN SULKEE POIS OSAN LIIKKUJISTA

LIIKUNTAVINKISSÄ FRISBEEGOLF

JAN VAPAAVUORI: LIIKKUMATTOMUUS ON KOKO YHTEISKUNNAN ONGELMA

SOVELI

1 . 2021 Soveltavan liikunnan asiantuntija Twitter @SoveLi_ry

Sisältö 3 Pääkirjoitus 4 Lyhyesti 7 Asiantuntijan näkökulmasta

Instagram SoveLi ry

Teema Vähemmistöjen vähemmistöt

Facebook Soveltava liikunta SoveLi ry

8 Liikuntaa yli esteiden 14 Liikunnan ilo on ihmisoikeus

YouTube Soveltava liikunta SoveLi ry

18 Sparraaja Jan Vapaavuori:

Yhdessä liikunnallisen elämäntavan puolesta

Hiihtäminen hoivaa kehoa ja mieltä

22 Liikuntavinkki: ”Onneksi on frisbeegolf” 26 Etäjumppa syntyy kännykällä 30 Liikkujan ääni:

LinkedIn Soveltava liikunta SoveLi ry

Soveli-lehti ISSN 1795-2255 (painettu) ISSN 2242-1238 (verkkolehti)

34 Kaksikielisilläkin on oikeus liikkua 38 Soveli 25 vuotta sitten 39 Lainasanat 40 Yhdistys liikkuu: Tulistelua yli yhdistysrajojen 42 SoveLin jäsenjärjestöt 43 Soveltava Liikunta SoveLi ry

Julkaisija: Soveltava Liikunta SoveLi ry Päätoimittaja: Satu Juoperi

22

Ulkoasu: Jaana Teräväinen Painopaikka: Arkmedia Oy, Vaasa 2021

s.

NÄKÖISLEHDET issuu.com/soveli Lehden aineistot, ilmoitusmyynti ja tilaukset Aineistot ja ilmoitusmyynti: toimitus@soveli.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset: soveli.fi/tilaa

Tilaushinta

10 euroa/vuosikerta (2 numeroa).

SoveLin jäsenjärjestöt saavat tilata lehden jäsenetuna yhdistyksilleen postimaksun hinnalla.

Kuva: Antti J. Leinonen

Toimitusneuvosto

– Toukokuussa päästään taas heittelemään, frisbeegolfaajat Sami Hyväri ja Juha Rytilahti pohtivat.

Susanna Hakuni, Lihastautiliitto ry, tiedottaja Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto, lehtori, soveltava liikunta Satu Juoperi, SoveLi ry, viestinnän asiantuntija Pia Nykänen, Tampereen Diabetesyhdistys ry, toiminnanjohtaja Mari Vehmanen, vapaa toimittaja Tommi Yläkangas, SoveLi ry, toiminnanjohtaja Kannen kuva: Jussi Virkkumaa Seuraava lehti ilmestyy lokakuussa 2021.

PÄÄKIRJOITUS

T

ämän lehden teemajutussa kahteen vähemmistöryhmään kuuluvat henkilöt kertovat, miten he ovat löytäneet itselleen liikuntaharrastuksen. Yhdelle laji löytyi soveltamalla, toisella on valittavana runsaasti vaihtoehtoja ja kolmannelle harrastusta ei löytynyt ennen isommalle paikkakunnalle muuttoa. Neljäs haastateltava, sauvakävelystä innostunut vammaisaktivisti Julianna Brandt, toivoo, että liikunnan ammattilaiset eivät tekisi oletuksia liikkujien sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta, koska se saattaa rajata kiinnostuneita pois liikunnan parista.

Syrjinnän ennaltaehkäisy on yhdenvertaisuuslakiin kirjattu lakisääteinen velvollisuus julkisille ja yksityisille toimijoille. Liikunnan ammattilaisten tulisi luoda turvallisia tiloja erilaisille liikkujille ja kohdata asiakas ilman, että tämän tarvitsee pelätä epäasiallista kohtelua sukupuoli-identiteetin, seksuaalisen suuntautumisen tai vamman vuoksi. THL ja Seta ovat

PS.

laatineet sote-ammattilaisille suosituksen siitä, miten palvelunkäyttäjät kohdataan yhdenvertaisesti ja sensitiivisesti. Suositus on sovellettavissa myös liikuntatoimintaan.

Ohjeissa mukana on esimerkiksi palvelulupauksen tekeminen asiakkaiden yhdenvertaisesta kohtaamisesta ja lupauksen saattaminen liikkujien tietoon. Ilman etukäteen annettua tietoa turvallisesta tilasta ja siitä, että paikalle voi tulla omana itsenään, vähemmistöön kuuluva saattaa varautua syrjintään ja liikkumiset jäävät liikkumatta. Suositukseen voi tutustua THL:n sivustolla.

L

ehdessä on kaksi uutta palstaa. Yhdistys liikkuu -juttusarja kurkistaa yhdistyksien lii­kuntatoimintaan. Aloitamme no­ki­pannukahveilta Koillis-Lapin luonnosta. Soveli-lehti 25 vuotta sit­ten -palstalla taas muistellaan, mi­kä alalla puhutti neljännesvuosi­ sata sitten.

Soveltavaa liikuntaa kaksikielisiin kuntiin -hankkeen tuloksia

Kuva: Mikko Käkelä

Liikuntaa turvallisessa tilassa

esittelevässä jutussa kerromme, mitä hankkeessa saatiin kolmessa vuodessa aikaan. Liikkumisen edistäminen kun vaatii myös vähemmistöjen tarpeiden huomioimista.

Hyviä lukuhetkiä ja voimia kevääseen!

Satu Juoperi Viestinnän asiantuntija, päätoimittaja

Keskustelu järjestörahoituksen tulevaisuudesta jatkuu Veikkausvoittovarojen väheneminen on johtanut tilanteeseen, jossa järjestöjen rahoituspohjaa on muutettava, jos järjestötoiminta halutaan pitää nykyisessä laajuudessaan. Erkki Liikasen johtama työryhmä hahmotteli neljä erilaista mallia, joiden pohjalta tullaan tekemään päätöksiä. Nyt mitataan järjestötyön arvoa ja arvostusta. Toivottavasti päättäjillä on viisautta mahdollistaa organisoitunut kansalaistoiminta myös jatkossa.

SOVELI 1 . 2021

3

LYHYESTI Koonnut Satu Juoperi

SoveLi jäsenjärjestöineen on pääkumppanina Suomen frisbeegolfliiton kehittämishankkeessa, jossa on tarkoitus lisätä työkaluja liiton jäsenseurojen ohjaajien käyttöön ja edistää monimuotoisia harrastusmahdollisuuksia.

– Yli 170 jäsenseurassamme on toistaiseksi suhteellisen vähän kokemusta ja osaamista erityisryhmien tutustuttamiseksi lajin saloihin. Tämä hanke tuo erinomaisella tavalla lisäosaamista osaksi ohjaajakoulutuksiamme.

Näin luomme mahdollisuuksia tarjota lajiohjauksia sekä -tutustumisia myös esimerkiksi liikuntarajoitteisille, kertoo Suomen frisbeegolfliiton hallituksen jäsen Mikko Kaakinen.

Hankkeen vastuuhenkilönä hallituksessa toimivan Kaakisen mukaan tarkoitus on tulevaisuudessa sisällyttää soveltavan frisbee-

Kuva: Caverni Wikimedia CC

Suomen frisbeegolfliitto ja SoveLi kehittävät soveltavaa frisbeegolfia

golfin ohjaamisen perusteet kiinteäksi osaksi ohjaajakoulutuksia.

SoveLin toiminnanjohtaja Tommi Yläkangas on tyytyväinen yhteistyön käynnistymiseen Suomen frisbeegolfliiton kanssa.

– Frisbeegolf on viime vuosina kasvattanut suosiotaan ja on myös koronaturvallinen laji. Yhteistyön kautta frisbeegolfin harrastaminen tulee mahdollistumaan yhä useammalle liikkujalle.

Hanke toteutetaan vuoden 2021 aikana, ja se rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksella, joka on tarkoitettu liikunnan kansalaistoiminnan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittämishankkeisiin.

SoveLi on mukana Suomen Olympiakomitean koordinoimassa Liikkujan polku -verkostossa, jossa on muodostettu liikuntajärjestöjen yhteiset kuntavaaliteemat. Teemat ovat:  Seura- ja yhdistystoiminnan elinvoimaisuus  Laadukas liikuntaneuvonnan palveluketju ja sujuva yhteistyö seurojen ja yhdistysten kanssa  Lasten ja nuorten liikunnallisen elämäntavan edistäminen varhaiskasvatuksessa, koulussa ja opiskelussa  Liikunnan ja liikkumisen edistäminen otetaan kunnan hyvinvointityön strategiseksi painopisteeksi.

SoveLi jäsenjärjestöineen on ollut mukana vaikuttamassa teemojen sisältöihin sekä tapaamassa puolueiden kuntavaalikampanjoista vastaavia tahoja. Puolueille on esitelty teemoja ja perusteltu sitä, miksi liikunnan ja soveltavan liikunnan edistäminen tulee nähdä merkittäväksi kunnan tehtäväksi myös jatkossa.

4

SOVELI 1 . 2021

pik

Vaikutamme kuntavaaleissa Liikkujan polku -verkostossa

e re

Ku va :F

Kevyen liikenteen väylien esteettömyyteen, turvallisuuteen, levähdyspenkkeihin ja kunnossapitoon kiinnitettävä huomiota Soveltava Liikunta SoveLi antoi lausunnon valtion liikuntaneuvoston Liikuntapaikkarakentamisen suunta-asiakirjasta. SoveLi nosti helmikuisessa lausunnossaan esiin, että kevyen liikenteen väylät ovat käytetyin liikuntapaikka, joten niiden suunnittelussa on huomioitava kaikkien eri käyttäjäryhmien tarpeet.

– Uimahallit ja sisäliikuntatilat mielletään yleensä tärkeimmiksi liikuntapaikoiksi, vaikka kevyen liikenteen väylät ja kodin lähiympäristö monesti ovat oleellisempia arkiaktiivisuuden kannalta. Turvallinen ja viihtyisä lähiympäristö houkuttelee liikkumaan. On tärkeää, että ihmisten lähiympäristöt tarjoaisivat mahdollisuuden elää fyysisesti aktiivista elämää toimintakyvystä riippumatta, Sovelin toimin-

nanjohtaja Tommi Yläkangas sanoo.

Jotta kevyen liikenteen väylät pysyisivät turvallisina kaikille ympäri vuoden, on niiden kunnossapito tärkeää. Liikuntarajoitteisten henkilöiden liikkumismahdollisuudet eivät talvellakaan vähene, jos väyliä aurataan ja liukastumisia ehkäistään hiekoittamisella.

– Esteettömyys palvelee kaikkia, mutta joillekin se on osallistumisen edellytys. Liikunnan olosuhteet ovat kehittyneet esteettömyyden kannalta parempaan suuntaan, mutta vielä tekemistä riittää.

Esimerkiksi sisäilmaan, valaistukseen, lämpötilaan ja kommunikaatioon liittyvät asiat saattavat edelleen jäädä huomiotta ja aiheuttaa osallistumisen esteitä, Tommi Yläkangas toteaa.

Kuva: Nina Mönkkönen / Liikenneturva

Jotta kevyen liikenteen väylät pysyisivät turvallisina kaikille ympäri vuoden, on niiden kunnossapito tärkeää.

Kolme vuotta kaksikielisen toiminnan kehittämistä Soveltavaa liikuntaa kaksikielisiin kuntiin -hankkeen päätösseminaari keräsi verkkoon noin 100 osallistujaa maaliskuussa.

Avaussanoissa pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist muistutti hallitusohjelman tavoitteesta nostaa liikunnallista kokonaisaktiivisuutta kaikissa ryhmissä.

SoveLin ja Folkhälsanin hanke on hänen sanojensa mukaan onnistunut tukemaan tavoitetta, ja työ näkyy kentällä koronaepidemian jälkeenkin.

Seminaarissa hankkeessa mukana olleet kunnat vetivät yhteen hankkeen kokemuksia kolmelta vuodelta.

– Seminaarissa jaettiin kaksikielisen hankkeen oppeja ja materiaaleja, joista toivomme kuntien ja muiden toimijoiden hyötyvän. Siten voimme yhdessä tehdä soveltavan liikunnan kentästä entistä kaksikielisemmän, hankekoordinaattori Lotta Nylund kertoo.

Kokemusasiantuntija Robson Lindberg kertoi oman tarinansa vammautumisestaan ja kuntoutumisestaan.

Lisäksi kuultiin puheenvuorot toimintavälineistä, saavutettavasta liikuntaneuvonnasta, esteettömyyskartoituksista ja saavutettavasta tiedosta kuntien liikuntatiloista hankkeen yhteistyökumppaneilta.

Seminaarin tallenne on katsottavissa SoveLin verkkosivuilla.

Kaksikielinen tekstitys valmistuu kevään aikana.

Lue lisää seminaarista: soveli.fi SOVELI 1 . 2021

5

LYHYESTI Unelmien liikuntapäivä 10.5.2021

Uudet videot kannustavat aktiiviseen taukoon.

Olohuoneen osallistujat Mielenterveyden keskusliiton Olohuoneen osallistujat -hankkeessa on tehty kahdeksan erilaista aktiiviseen taukoon kannustavaa videota.

Videot sisältävät lyhyen tietoiskun ja ohjatun taukoharjoitteen. Videon kesto on noin 10 – 15 minuuttia.

Lue lisää: mtkl.fi/verkkolehti/38422

Lisätietoa päivästä: unelmienliikuntapaiva.fi Seuraa somessa tunnisteella #unelmienliikuntapaiva

Nuori mieli urheilussa

Soveltavan liikunnan foorumi -ryhmä Facebookissa

Lue lisää: mieli.fi/ nuorimieliurheilussa

Työskenteletkö soveltavan liikunnan parissa? Liity mukaan Soveltavan liikunnan foorumi / Anpassad motions forum -nimiseen Facebook-ryhmään. Ryhmä on tarkoitettu ammattilaisten verkostoitumiseen ja tiedon jakamiseen suomeksi ja ruotsiksi.

6

SOVELI 1 . 2021

Nuoruus on keskeinen vaihe mielenterveyden edistämisessä ja ongelmien ennaltaehkäisyssä, myös urheilun maailmassa. MIELI ry:n Nuori mieli urheilussa -hankkeessa tehdään seura- ja lajiliittoyhteistyötä ja tuotetaan koulutusta nuorten urheilun parissa toimivien mielenterveystaitojen vahvistamiseksi.

Anna palautetta Haluamme tehdä sinua kiinnostavaa lehteä.

Kerro mielipiteesi lehdestä tai tietystä jutusta.

Lähetä palautteesi osoitteeseen toimitus@soveli.fi

Kuva: Mira Lönnqvist

Unelmien liikuntapäivä järjestetään tänä vuonna jo kuudetta kertaa. Koronatilanteen vuoksi tapahtuma toteutetaan sosiaalisen median kampanjana.

Unelmien liikuntapäivä on kaikenlaisen liikkumisen päivä, johon kuka tahansa voi osallistua liikkumalla vastuullisesti. Päivän motto on: kaikki tavat liikkua ovat hyviä.

Päivän tavoitteena on innostaa ihmisiä liikkumaan ja löytämään uusia tapoja liikkua. Unelmien liikuntapäivää koordinoi ja tapahtumasivustoa ylläpitää Suomen Olympiakomitea. Sitä ovat edistämässä liikunta-, urheilu- ja terveysorganisaatiot sekä kunnat.

asiantuntijan

NÄKÖKULMASTA

Oppia pandemiasta vuttua ja elämän normalisoiduttua. Olisi esimerkiksi hienoa nähdä, miten suunniteltaessa ja kehitettäessä terveyttä edistävän liikunnan mahdollisuuksia, mentäisiin vähemmistöt ja heikoimmassa asemassa olevat edellä. Tämä vaikuttaisi todennäköisesti yhteiskunnan terveyskustannuksiin varsin suotuisasti, kun kynnys lähteä terveysliikkumaan olisi matala ihan kenelle tahansa.

Mutta ennen kaikkea vähemmistölähtöinen ajattelutapa voisi ohjata ihan jokaista ihmisiä asettumaan heikommassa asemassa olevien saappaisiin ja ajattelemaan

asioita hieman epäitsekkäämmästä tulokulmasta.

Jos koronaviruspandemiasta haluaa jotakin oppia, voisi yksi asia ainakin olla se, että asioihin suhtauduttaisiin kaikki ihmiset huomioivammasta näkökulmasta, ja oman edun tavoittelemisen sijaan opeteltaisiin enemmän yhteistä hyvinvointia. Helpommin kirjoitettu kuin tehty, mutta jo ajatusmaailman muutos on askel oikeaan suuntaan.  Anna Holmberg soveltavan liikunnan asiantuntija, fysioterapeutti, liikunnanohjaaja

Kuva: Mikko Käkelä

Viimeinen vuosi on osoittanut, kuinka terveytensä puolesta heikommassa asemassa olevia pyritään maassamme suojelemaan silloin, kun edessä on maailmanlaajuinen terveysuhka. Se on laittanut pohtimaan, miksei heikompien terveyttä suojata yhtä hanakasti myös niin kutsutuissa normaalioloissa.

Koronaviruspandemia on mitä ilmeisimmin herättänyt ihmiset ymmärtämään, mitä terveyden kanssa kamppailu voi olla silloin, kun sen säilyttäminen todella vaatii ponnisteluja. Tämän ajatusmaailman soisi jäävän ihmisten mieliin myös pandemian hii-

– Miksei heikompien terveyttä suojata yhtä hanakasti myös niin kutsutuissa normaalioloissa, soveltavan liikunnan asiantuntija Anna Holmberg kirjoittaa.

SOVELI 1 . 2021

7

vÄHEMMISTÖJEN

VÄHEMMISTÖT

8

SOVELI 1 . 2021

Tekstit Laura Koljonen ja Riitta Skytt (Roger Rauteliuksen osuus)

Liikuntaa yli esteiden Vähemmistöön kuuluminen ei estä oman liikuntaharrastuksen löytämistä.

Liikuntatarjonta voi helposti tuntua olevan suunnattu ennen kaikkea jonkinlaiselle keskivertokansalaiselle: terveelle, vammattomalle ja syntyjään suomalaiselle. Ihmisen omien lähtökohtien lisäksi esimerkiksi pitkät välimatkat voivat vaikeuttaa itseä kiinnostavan lajin pariin pääsemistä.

Vielä hankalampi tilanne saattaa olla, kun henkilö kuuluu samanaikaisesti useaan eri vähemmistöön. Hänen sairautensa voi olla omankin sairausryhmän sisällä erittäin harvinainen. Vamman ohella

seksuaali-, sukupuoli- tai kielivähemmistöön kuuluminen kaventaa ehkä entisestään valinnanvaraa liikunnasta, joka tuntuu hyvältä ja omalta.

Neljä erilaista liikkujaa kertoo nyt, miten he ovat rajoitteista huolimatta löytäneet liikkumisen ilon ja tehneet liikunnasta olennaisen osan arkeaan. Usein tärkeää on ollut asiantunteva ohjaus ja läheisten tuki.

Myös taivalta rinnalla seuranneet kertovat liikunnan merkityksestä Juliannalle, Alille, Rogerille ja Jounille.

JATKUU

Neljä tyytyväistä liikkujaa kertoo kokemuksistaan.

SOVELI 1 . 2021

9

Haaveena näkövammaisten oma urheilukeskus

”

Olen ollut heikkonäköinen lapsesta dä vaikka mitä. Ilman harrastuksia sohvalla asti, ja 14-vuotiaana sokeuduin koko- makoilu saa vain olon väsyneeksi. naan. Suomeen muutin vuonna 2013 Pandemian puhjettua olen käynyt mahdolIranista. Siellä näkövammaiselle oli lisuuksien mukaan kävelemässä. Jos on ollut ollut tarjolla paljon erilaisia harrastuksia. kovin liukasta, olen kävellyt kotona juoksuSuomessa ensimmäinen asuinpaikkani matolla. Yritän liikkua noin tunnin päivässä. oli Iisalmi. Pohjois-Savossa ei juurikaan ollut Toivoisin, että pääkaupunkiseudulla olisi tarjolla tekemistä, joka olisi soveltunut nä- meille näkövammaisille jokin yksi yhteinen kövammaiselle maahanmuuttajalle. Kun en liikuntakeskus, jossa voisimme käydä harraspäässyt harrastamaan mitään fyysistä, pela- tamassa. Uskon, että sille olisi paljon käyttöä.” sin sitten ajankuluksi kavereiden kanssa shakkia. Iisalmesta muutin Espooseen. Täällä mah- Ali Jomeh Ahmadi, 42 Espoo dollisuudet ovat huomattavasti paremmat.

Tällä hetkellä käyn pelaamassa sokkopingistä Itäkeskuksessa ja maalipalloa eri puolil- Pelikaveri Ehsan: la Helsinkiä. Pingikseen tarvitsee yhden vas- ”Pelaamme Alin kanssa molemmat maalipaltustajan. Maalipalloa pystyy pelaamaan 5–6 loa. Näkövammaiselta laji vaatii tarkkaa kuunhengen porukassa. telemista, keskittymistä ja hyvää kommuniSaan liikunnasta paljon voimaa ja positiivi- kointia pelikavereiden kanssa. Joskus Alia saa sen olon. Liikunta myös vaikuttaa todella pal- hiukan houkutella harjoituksiin – etenkin, jos jon jaksamiseen. Jos menen tänään harrasta- hänellä on ollut pitkä päivä töissä. Mutta kamaan, huomenna oloni on hyvä ja jaksan teh- vereiden seura saa hänet liikkeelle.”  Kuva: Mikko Käkelä

10 SOVELI 1 . 2021

Kuva: Jussi Virkkumaa

”Lievän CP-vammani vuoksi minulla on ollut tietynlainen alemmuuskompleksi suhtautumisessani liikkumiseen.”

Kehon rajoja koetellen

”

Peruskoulun kävin vammattomien mahtavaa koetella oman kehon rajoja ja huoluokalla, ja silloin ylitin liikkumi- mata, miten kunto kasvaa ja vauhti lisääntyy sen esteitä silkan sisukkuuden voi- edelliskerrasta. min. Minulle esimerkiksi sanottiin Seksuaalivähemmistöön kuuluvana panteini-iässä, että opin tuskin koskaan pyöräi- seksuaalina minulla olisi myös toive liikunlemään ilman apuvälineitä. Ajattelin, että kat- tapaikkojen vetäjille. Voisiko esimerkiksi pusotaan, ja aloin harjoitella. Oli uskomattoman kuhuoneita ja vessoja olla mahdollisimman hieno hetki pyöräillä yläasteelle kuten kuka usein sukupuolittamatta? Toivon myös, että tahansa. liikuntapiireissä ei oletettaisi mitään kenenPidän yksilölajeista, mutta esimerkiksi kään suuntautumisesta tai perhemuodoista. tanssi ja jooga ovat minulle liian kuormitta- Sukupuolittaminen saattaa rajata osan harvia. Kehoni toipuu niistä pitkään tai menee rastajista ulkopuolelle.” rikki.

Tällä hetkellä olen innostunut sauvakäve- Julianna Brandt, 27 lystä. Suhtaudun lajiin ristiriitaisesti: se näyt- Turku tää mummolajilta mutta sopii minulle todella hyvin. Sauvakävely on nopeatempoisempaa Puoliso Sam: kuin pelkkä lenkkeily. Laji ei myöskään mie- ”Liikunta on aiemmin ollut Juliannalle melko lestäni alleviivaa sitä, että ”tässäpä sitä urheil- vaikea asia, mutta sauvakävelyssä onnistulaan, kuten kunnon vammaisen kuuluu”. minen on kohentanut tilannetta. Kun JulianYleensä otan lenkille mukaan puolisoni Sa- na puhuu siitä, hänen silmänsä jotenkin loismin lenkittämään samalla koiraamme. Sau- tavat. Liikunta on parantanut etenkin hänen vakävely rytmittää arkeani, joka on työn puo- henkistä hyvinvointiaan. Lisäksi lenkit ovat lesta lähinnä ruudun tuijottamista. On ollut ihanaa yhteistä aikaamme.”  SOVELI 1 . 2021

11

Kuva:Camilla Moberg-Nordgren

Sitkeää kuntoutusta kahdella kielellä

”

Sain aivoinfarktin 2014. Olin saaOlen jatkanut itseni kuntouttamista liikressa laittamassa mökkiä kuntoon, kumalla joka päivä noin tunnin verran. Enkun tunsin jonkin olevan hullusti. nen koronaa kävin kaksi kertaa viikossa saAjoin vielä kotiin, mutta en pysty- lilla. Aina ensiksi tein varta vasten minulle nyt perillä enää kävelemään. Nyt tiedän, et- suunniteltua kunto-ohjelmaa, ja sen jälkeen tä minun olisi pitänyt soittaa heti mökiltä olin ryhmäjumpassa. Nyt sali on ollut koroapua itselleni. nan vuoksi kiinni, joten teen ohjelmaani koTYKS:n hoitojakson jälkeen minut siirret- tona. Lisäksi sauvakävelen. tiin Paimioon kuntoutukseen. Menin sinne Mielestäni minulla on ollut onnea, sillä pyörätuolissa, mutta yhteisesti tavoitteek- olen toipunut hyvin.” seni asetettiin lähteminen kotiin ilman apuRoger Rautelius, 76 välineitä. Treenasin sitkeästi ja onnistuin.

Taalintehdas, Kemiönsaari Olen ruotsinkielinen, mutta osaan sujuvasti myös suomea. Turussa ja Paimiossa kaikki hoito ja kuntoutus olivat suomeksi. Liikunnanohjaaja Joakim Aho: Olisi toki ollut hauskempaa saada ne omal- ”Roger on käynyt kaksikielisessä jumpparyhla äidinkielellä, mutta en kokenut asiaa ylit- mässä. Kaikki osallistujat ovat tottuneet siitämättömäksi ongelmaksi. hen, että käytämme sekä suomea että ruotKotipaikkani Taalintehdas puolestaan on sia ja että asiat tehdään yhdessä. Roger on hyvin ruotsinkielistä seutua. Täällä niin ter- erittäin motivoitunut, ja hänellä on pohjalveys- kuin liikuntapalveluitakin on saatavil- la hyvä peruskunto. Kuntoutuminen onkin la kattavasti ruotsiksi. edennyt hienosti.” 

12 SOVELI 1 . 2021

vÄHEMMISTÖJEN

VÄHEMMISTÖT

Tiukat tulostavoitteet jäivät

”

Sairastan erittäin harvinaista Huntingtonin tautia, joka on vakava keskushermoston rappeumasairaus. Virallisen diagnoosin sain seitsemän vuotta sitten, mutta oireita oli jo paljon aiemmin. Tiesin sairastuvani, sillä tauti on perinnöllinen, ja myös äitini sairasti Huntingtonia.

Oireita ovat muun muassa liikehäiriöt, vapina, keskittymisvaikeudet, muistin ja päättelyn ongelmat sekä tunne-elämän muutokset. Vointi vaihtelee päivittäin. Olenkin joutunut myöntämään itselleni, että joinakin päivinä ei vain ole voimia tehdä tiettyjä asioita.

Sairaudesta huolimatta harrastan niin paljon liikuntaa kuin suinkin pystyn, sillä olen aina nauttinut kehoni rasittamisesta. Joinakin päivinä liikun tunnin, toisina kolme. Hiihtäessä saattaa vierähtää kuusikin tuntia.

En koe, että harvinainen sairauteni olisi ylittämätön este liikunnan harrastamisessa. Sopeudun tilanteeseen. Muokkaan lajeja sen mukaan, mitä kykenen kunakin päivänä tekemään. Kaikenlaiset tulostavoitteet olen hylännyt kokonaan.

Haluan pysyä liikunnan avulla mahdollisimman pitkään toimintakykyisenä. Siksi fysioterapeuttini on tehnyt minulle ohjelman, jossa keskitytään tasapainoharjoitteluun. Harrastamani lajitkin olen valinnut osittain sellaisiksi, että ne kehittävät tasapainoa tai tarkkuutta.

Harrastan sulkapalloa, golfia ja ryhmäliikuntaa. Lisäksi käyn kuntosalilla, sauvakävelen ja teen vaellusretkiä.

Liikunta on minulle kaikki kaikessa – henki ja elämä.”

Fysioterapeutti Saku Rantala: ”Toimin Jounin fysioterapeuttina ja kuntouttajana. Jouni on liikkujana sitkeä, yritteliäs ja uskalias. Hän todellakin haluaa kehittää itseään mahdollisuuksien mukaan sairauden asettamissa rajoissa. Minun tehtäväni on tehdä harjoitteista sellaisia, että liikunnan ilo pysyy yllä.” 

Kuva: Jussi Virkkumaa

Jouni Luuppala, 71 Forssa

SOVELI 1 . 2021

13

Teksti MARI VEHMANEN kuvat Pentti Vänskä

Liikunnan ilo on ihmisoikeus Vähemmistöjen asemassa liikkujina on edelleen paljon kohennettavaa. Taipaleen kohti yhdenvertaisuutta voi jokainen aloittaa kyseenalaistamalla omia ajatusmallejaan.

14 SOVELI 1 . 2021

linen huono-osaisuus. Kokonaisuudessaan yksilön kokemus omista mahdollisuuksista liikkua riippuu pitkälti siitä, kuinka paljon hänelle on kasautunut joko liikkumista helpottavia tai vaikeuttavia tekijöitä.

Kati Kauravaaran mukaan ratkaisujen etsimisen liikunnan yhdenvertaisuuden ongelmiin tulee lähteä tilanteen tunnustamisesta. − Useinhan ajatellaan idealistisesti, että liikunta on erilaisia ihmisiä yhdistävä universaali kieli. Tai yhdenvertaisuuden tavoite saatetaan typistää kapeasti kysymykseksi sukupuolten tasa-arvosta. Tällöin ilmiön laajuus ja monimuotoisuus jäävät piiloon.

Kuka puuttuu toiminnastamme?

Kati Kauravaara korostaa, että liikunnan yhdenvertaisuus on pohjimmiltaan ihmisoikeuskysymys. Jo kansainväliset sopimukset velvoittavat yhteiskuntaamme kohtelemaan ihmisiä yhdenvertaisesti kaikilla elämänalueilla.

Hänen mukaansa mahdollisuuksia toimia on aivan jokaisella tasolla: yksilöillä, yhteisöillä ja instituutioilla. − Jokainen liikunnassa toimiva henkilö voi välittömästi tarkastella avoimin mielin omia stereotyyppisiä ajatuksiaan. Meillä aivan jokaisella on ennakkoluuloja, mutta niiden vangik-

JATKUU

Liikunnan kenttä ei suinkaan elä irrallaan muusta yhteiskunnasta ja kulttuurista. Ihmisten yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin on edelleen matkaa niin liikunnassa kuin muillakin elämänalueilla.

Näin tiivistää ajatuksiaan liikuntatieteiden tohtori Kati Kauravaara. Hän oli mukana toimittamassa viime vuonna ilmestynyttä teosta Eriarvoisuuden kasvot liikunnassa. − Kirjaa kootessamme hämmästyin erityisesti siitä, kuinka laajasta ja systemaattisesta ilmiöstä on kyse. Hyvin samankaltaiset eriarvoisuuden rakentumisen mekanismit toistuvat jopa täysin erilaisiin vähemmistöryhmiin kuuluvilla ihmisillä, Kati Kauravaara sanoo.

Tietyt lähtökohdat näyttävät lisäävän ihmisen kokemusta siitä, että hänen on helppo hakeutua haluamansa liikunnan pariin.

Näitä ominaisuuksia ovat muun muassa korkea koulutus, hyvä toimeentulo, vammattomuus, suomalainen syntyperä ja monipuolisten liikuntamahdollisuuksien äärellä asuminen.

Vastaavasti tietyt taustatekijät vaikeuttavat mukaan liikuntaan pääsemistä. Tällaisia seikkoja ovat esimerkiksi sairaus, vamma, ylipaino, ulkomaalaistausta ja taloudel-

vÄHEMMISTÖJEN

VÄHEMMISTÖT

SOVELI 1 . 2021

15

si ei ole pakko jäädä. Sen sijaan voi miettiä, kuinka näkisin näiden ajatusmallieni taakse.

Liikuntaa järjestävissä yhdistyksissä ja seuroissa puolestaan voidaan Kati Kauravaaran mukaan aloittaa esimerkiksi pohtimalla, puuttuvatko toiminnastamme joihinkin ryhmiin lukeutuvat ihmiset. Onko ryhmissämme vaikkapa maahanmuuttajia tai sukupuolitai seksuaalivähemmistöihin kuuluvia? Mistä tämä johtuu, ja miten saisimme heitä mukaan?

Yhteiskunnan tasolla taas kyse on siitä, mihin ja millä tavalla resursseja ohjataan. − Ihmisiä erilaisiin kategorioihin lokeroivien liikuntahankkeiden sijaan parasta liikunnan edistämistä saattaakin olla köyhyyden poistaminen ja koulutukseen satsaaminen.

Kati Kauravaara rohkaisee kaikkia liikunnassa toimivia toteamalla, ettei kyse lopulta ole kovin monimutkaisista asioista. Tärkeintä on tahto nähdä ihminen yksilönä eikä vain vähemmistönsä edustajana. − Intersektionaalisuuden kaltaiset termit saattavat hämmentää monia. Mutta yksittäisiä sanavalintoja tärkeämpiä ovat hyvä tahto ja valmius sopivasti haastaa omia piintyneitä ajattelutapoja.

Jokaisella on annettavaa

Monikulttuurisuustyön suunnittelija Eva Rönkkö Eläkeläiset ry:stä sanoo, että liikunnan koko kenttä kaipaa uudenlaista ajattelutapaa suhtautumisessaan muualta Suomeen muuttaneisiin. − Ihmiset nähdään stereotyyppisesti ryhmänä, ja heihin lyödään tietynlainen leima. Muuttajat mielletään aivan liian usein erilaisten hankkeiden ja toimien passiviiseksi kohteeksi. Liikuntaa pidetään lähinnä keinona kotouttaa heitä suomalaiseen yhteiskuntaan.

Tällaisen ajattelumallin sijaan ihmisiin tulisi Eva Rönkön mu-

16 SOVELI 1 . 2021

kaan suhtautua yksilöinä, joilla on vahvuuksia, taitoja ja paljon annettavaa. Tulisi toimia yhdessä ihmisten kanssa eikä heidän puolestaan. − Tällöin muuttajia olisi mukana liikunnassa kaikilla tasoilla ja monenlaisissa rooleissa: liikkujina, vapaaehtoisina, ohjaajina, päättäjinä ja tutkijoina.

Jokainen voi Rönkön mukaan edistää osaltaan tällaista ajattelua. − Ensinnäkin voi hakeutua paikkoihin ja tilanteisiin, joissa kaikenlaiset ihmiset kohtaavat. Ja kontaktin synnyttyä toiselta voi kysyä rohkeasti, kuka olet ja mitä kaikkea osaat.

Seuroissa ja yhdistyksissä voidaan Eva Rönkön mukaan miettiä konkreettisesti, miltä uutena toimintaan mukaan tuleminen tuntuu. Kokevatko kaikki olevansa tervetulleita, ja saavatko he tukea alkuun päästääkseen? − Eroavaisuuksien sijaan liikunnassa on mahdollista keskittyä sii-

hen, mikä yhdistää. Tämä asia voi olla esimerkiksi innostus samaan lajiin.

Välimatka voi nousta esteeksi

Eräs liikkumisen eriarvoisuutta tuottava tekijä on asuinpaikka. Yliopistonlehtori Päivi Armila Itä-Suomen yliopistosta on mukana hankkeessa, jossa seurataan itäsuomalaisella syrjäseudulla asuvien nuorten arkea. Nuorten liikuntamahdollisuudet ovat yksi tutkittavista asioista.

Päivi Armilan mukaan organisoituun liikuntaan ja varsinkin joukkuelajeihin osallistuminen alkaa monin paikoin olla hyvin vaikeaa tai jopa mahdotonta jo pelkkien etäisyyksien vuoksi. Kaupungistumiskehitys ja väestön ikääntyminen ovat harventaneet nimenomaan nuorille tarkoitettuja yhteisiä liikuntamahdollisuuksia.

Vielä vaikeammaksi mieleiseen liikuntaan osallistuminen käy, kun

Elmo Lehikoisesta soveltava yleisurheilukoulu on tuntunut juuri itselle sopivalta harrastukselta.

Erityisliikuntaryhmien liikunnanohjaaja Tanja Korhonen auttaa tarpeen mukaan.

”Jokaisella lapsella on tarve liikkua” Oman liikuntaryhmän löytäminen on ollut tärkeä juttu Elmo-pojalle. Äidin mukaan kyse on jopa koko kasvun ja minuuden kannalta olennaisesta asiasta.

syrjäseudun nuorella on liikunnan soveltamista edellyttävä vamma tai sairaus. Ratkaisuksi nuorten tilanteeseen ei Päivi Armilaan mukaan riitä heitto, että onhan maaseudulla yllin kyllin lenkki- ja hiihtomaastoja omatoimiseen liikkumiseen. − Tällöin ohitetaan nuorten tarve harrastaa nimenomaan toistensa kanssa. Yksinäinen tai etäyhteyksin ohjattu liikunta ei tarjoa samaa iloa kuin konkreettinen yhdessä tekeminen. Nuorten elämästä jää pois yksi kokonainen ulottuvuus, Armila sanoo.

Ratkaisuja on joissakin kunnissa etsitty esimerkiksi harrastusten liittämisestä koulupäivään ja yhteiskuljetuksista. Päivi Armilan mielestä on tärkeää pitää asiaa esillä ja miettiä edelleen luovasti keinoja mahdollistaa liikkumista yhdessä myös syrjäseuduilla. − Pahimmillaan jääminen liikunnan ulkopuolelle vaikuttaa negatiivisesti muuhunkin elämään. 

Siilinjärveläinen Elmo Lehikoinen on iloinen, esikouluikäinen poika, joka tykkää kovasti liikkumisesta. Harvinainen epilepsia ja vaikea CP-vamma kuitenkin vaikuttavat siihen, millaiset harrastukset tuntuvat hänestä kivoilta. − Olemme olleet mukana ihan tavanomaisessa muskaris­ sa ja Elmon ollessa pieni kaikille tarkoitetussa vauvauinnissa.

Näissä harrastuksissa liikuntavamma ei ole ollut minkäänlainen este, äiti Karita Lehikoinen sanoo.

Hän suosittelee muillekin erityislasten vanhemmille niin sanottujen tavallisten ryhmien kokeilemista rohkeasti. Vinkkejä osallistumiseen kannattaa kysyä esimerkiksi omalta fysioterapeutilta tai toimintaterapeutilta.

Elmon kasvaessa on käynyt selväksi, että hän haluaisi lisäksi päästä ihan omaan ”liikkariin” kuten vammaton sisarus. − Oli iloinen yllätys, kun huomasin ilmoituksen täällä Siilinjärvellä kokoontuvasta lasten soveltavasta yleisurheilukoulusta. Olimme jo asennoituneet siihen, että Elmolle on varmaankin etsittävä harrastusta

Kuopiosta saakka, äiti kertoo.

Ilman vanhempia

Äidin mukaan Elmo on ollut ryhmästä todella innoissaan vaikka onkin ainoa pyörätuolia käyttävä osallistuja. Tärkeä juttu on myös sen, että harrastukseen voi mennä avustajan kanssa ilman vanhempia. − Kouluikää lähestyvä lapsi haluaa jo tehdä välillä asioita erillään isästä ja äidistä, Karita Lehikoinen toteaa.

Hänen mielestään mahdollisuus harrastaa ja liikkua on iso periaatteellinen kysymys. − Se on jokaisen lapsen oikeus ja suoranainen välttämätön tarve. Terveille lapsille onkin onneksi tarjolla iso kirjo tekemistä.

Karita Lehikoinen muistuttaa, ettei erityislapselle useinkaan riitä pelkkä sopivan ryhmän löytäminen. Voidakseen osallistua hän saattaa tarvita lisäksi monia muita asioita: välineet, avustajan, kuljetukset ja niin edelleen. − Satsaaminen näihin kaikkiin joka tapauksessa kannattaa.

On lapsen koko kasvulle ja minuudelle tärkeää, että hän saa kokemuksen yhdessä muiden kanssa harrastamisesta.  SOVELI 1 . 2021

17

Teksti Mari vehmanen Kuva Jetro Stavén

Yhdessä liikunnallisen elämäntavan puolesta Olympiakomitean tuore puheenjohtaja Jan Vapaavuori nostaa liikkumattomuuden yhdeksi nykypäivän polttavimmista ongelmista.

Aktiivisen arjen rakentamiseen tarvitaan mukaan yhteiskunnan kaikki toimijat.

18 SOVELI 1 . 2021

maailmassa. Ongelma on edennyt salakavalasti, ja liikkumattomuuden vaikutuksiin osin vasta heräillään. − Liian vähäinen aktiivisuus heikentää arjen elämänlaatua lukemattomin erilaisin tavoin. Se aiheuttaa väsymystä, heikentää yö­ unta ja rajoittaa elinpiiriä. Totta kai vaikutukset ovat myös sosiaalisia ja psyykkisiä.

Syyt liikkumattomuuden yleistymiseen ovat Jan Vapaavuoren mukaan ilmeisiä: yhä suurempi osa ajasta istutaan erilaisten ruutujen äärellä. Hän kertoo olevansa huolissaan kaikenikäisten kansalaisten liikkumattomuudesta. Kuitenkin erityisen hälyttävää on, että yhteiskunnan muutos näkyy jo pienissä lapsissa. − Elinikäiset tottumukset omaksutaan pitkälti varhaislapsuudessa, eikä lasten arki enää ole automaattisesti liikkuvaa kuten ennen.

”Huippuurheilun ja muun liikunnan tarpeet eivät suinkaan ole ristiriidassa keskenään.”

JATKUU

Jan Vapaavuori on suomalaisille tuttu vaikuttaja valtakunnallisesta ja paikallisesta politiikasta. Viime vuoden lopulla hänet valittiin Suomen Olympiakomitean puheenjohtajaksi.

Vapaavuori korosti puheenjohtajakampanjassaan liikkumattomuuden haittoja ja Olympiakomitean mahdollisuuksia koko kansan liikuttamisessa. Näistä teemoista hän on puhunut myös valintansa jälkeen.

Vapaavuori nostaa liikkumattomuuden yhdeksi koko yhteiskunnan suurimmista haasteista ja liikuntapolitiikan ylivoimaisesti merkittävimmäksi kysymykseksi. Liikkumattomuuden todelliset kulut lasketaan hänen mukaansa Suomessakin miljardeissa.

Jan Vapaavuori muistuttaa, että WHO on arvioinut liikkumattomuuden olevan neljänneksi yleisin syy ennenaikaisiin kuolemiin koko

SPARR A A JA

SOVELI 1 . 2021

19

Kuva: Janina Pitkänen

Myöhemmässä iässä liikuntakipinän sytyttäminen on vaikeampaa vaikkei onneksi mahdotonta.

Korona lisännyt kahtiajakoa

Koronaepidemia on vaikuttanut Jan Vapaavuoren mukaan tilanteeseen vaihtelevin tavoin. − Rajoitustoimet tuntuvat kaikkinensa varmasti eniten riskiryhmien arjessa. Monella ikäihmisellä jopa koko liikkumis- ja kävelykyky on vaarantunut. Työikäisillä puolestaan etätyö on vähentänyt arkiaktiivisuutta.

Samalla Vapaavuori kuitenkin toteaa, että esimerkiksi Helsingissä ihmiset taittoivat koronavuonna 2020 erilaisia matkoja kävellen enemmän kuin koskaan. − Ulkoilussa, luistelussa ja hiihdossa on havaittavissa hienoista buumia. Tutkimukset osoittavat, että koronavuonna osa on jopa lisännyt aktiivisuutta. Liikkuminen vaikuttaisikin polarisoituvan en-

20 SOVELI 1 . 2021

tistä voimakkaammin yksilöiden välillä.

Ongelmista huolimatta Suomella on Jan Vapaavuoren mukaan kansainvälisessä vertailussa paljon syytä ylpeyteen. − Lähes kaikki suomalaiset ulkoilevat jollain tavalla viikoittain.

Olemme kuuluisia esimerkiksi sauvakävelystä ja innovaatioista hyvinvoinnin mittaamisessa.

Liikkumisen perusrakenteet ovat pitkälti kunnossa. Suomessa on noin 10 000 urheiluseuraa, asiantuntevat urheiluopistot ja koko ajan enemmän alan yrittäjyyttä. − Asukaslukuun suhteutettuna liikuntapaikkaverkostomme on erittäin kattava. Kunnat tekevät valtavasti töitä sen eteen, että asukkailla on ohjattua liikuntaa, pyöräteitä, aktiivinen päiväkoti- tai koulupäivä, puistoja, luontoreittejä sekä tapahtumia.

Vapaavuoren mukaan ongelman ydin lieneekin jossain muual-

la. Vaikka liikuntamahdollisuudet ovat kaiken aikaa lisääntyneet, liikkumattomuus on vain pahentunut.

Lähestyvässä sote-uudistuksessa hän näkee uhkan, että asioita aletaan ajatella liikaa rakenteiden ja himmeleiden kautta. − Uudistuksessa sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakunnille, mutta kunnat vastaavat edelleen liikuntapalveluista sekä muusta terveyden edistämisestä. Vaarana on, että vastuut, tiedonkulku ja yhteistyörakenteet kokevat kolauksen. Lopulta ihmiset tekevät muutoksen.

OlympiakomiteaN rooli

Olympiakomitean puheenjohtajakisan aikana Jan Vapaavuori kertoo saaneensa paljon positiivista palautetta nostettuaan esiin liikkumattomuuden ja siihen puuttumisen teemoja. − Uskon, että liikunta- ja urheiluyhteisö ymmärtää asian merkit-

”Meillä on hienoja esimerkkejä urheiluseuroista, joissa soveltava liikunta on integroitunut vahvasti perustoimintaan.”

tävyyden. Myös Olympiakomitean tulee olla nykyistä parempi liikkumattomuuden vastaisessa työssä, Vapaavuori sanoo.

Hänen mukaansa kaikki lähtee ymmärryksestä, että maailma ympärillä on muuttunut. Vaikka yhä useampi lapsi harrastaa urheilua, liikkumattomuus on lisääntynyt. Tämä tarkoittaa, ettei organisoituun liikuntaan osallistuminen enää ole riittävän liikkumisen tae. − Olympiakomitealla voi olla tärkeä symbolinen merkitys kannustajana liikunnalliseen elämäntapaan. Kysymys on pitkälti oman roolin kirkastamisesta.

Vapaavuori korostaa, etteivät huippu-urheilun ja muun liikunnan tarpeet ole suinkaan ristiriidassa keskenään. Kaikenlaisen liikunnan ja urheilun arvostusta suomalaisessa yhteiskunnassa tulee nostaa. − Arkiaktiivisuus, ulkoileminen, organisoidut ja omaehtoiset liikuntaharrastukset sekä kilpaurheilu ovat yhdessä aidosti enemmän.

Mitä monipuolisemmin ihmiset liikkuvat, sitä parempi on kansakuntamme hyvinvointi ja samalla myös menestys huippu-urheilussa.

Tulevaisuudessa Jan Vapaavuori haluaisi nähdä yhä enemmän aitoa ja konkreettista yhteistyötä kuntien, järjestökentän, yritysten, työpaikkojen ja muiden yhteisöjen välillä. − Liikunta pitää ymmärtää riittävän laajasti. Samoin liikunnan ja

urheilun ympärille rakentuva laaja ekosysteemi pitää mieltää kokonaisuudessaan.

Soveltava liikunta tärkeää

Jan Vapaavuori näkee, että soveltavassa liikunnassa on tapahtunut merkittäviä edistysaskeleita. On muun muassa hienoja urheiluseuraesimerkkejä, joissa soveltava liikunta on integroitunut vahvasti perustoimintaan. Muutoinkin liikuntatoimijoiden soveltavan liikunnan osaaminen on hänen mukaansa lisääntynyt koko ajan.

Positiivisesta kehityksestä huolimatta työtä on edessä vielä paljon. − Soveltavan liikunnan kohderyhmään kuuluvat ihmiset harrastavat edelleen liikuntaa vähemmän

kuin väestö keskimäärin. Kyseessä on erittäin merkittävä ryhmä − noin 15 prosenttia koko kansasta.

Vapaavuoren mukaan Olympiakomitea toimii myös soveltavan liikunnan hyväksi. Avoin vuoropuhelu, selkeät roolit ja yhteistyö ovat avainasemassa tässä työssä.

Hänen visiossaan suomalainen liikunta- ja urheiluyhteisö on kymmenen vuoden päästä nykyistä yhtenäisempi. Liikunta ja urheilu näkyvät ja kuuluvat laajalti. − Olemme luoneet yhteiskuntaa, jossa liikkuminen on nykyistä luontevampi osa arkipäivää. Harrastamisen hinnasta ja esteistä on tarvetta puhua vähemmän kuin nyt. Suomessa jokaisen on mahdollista tavoitella omaa parastaan.  .

Jan Vapaavuori  56-vuotias helsinkiläinen poliitikko.

On työskennellyt kansanedustajana, ministerinä ja Euroopan investointipankin varapääjohtajana.  Toiminut Helsingin pormestarina vuodesta 2017.

Ilmoitti vetäytyvänsä tehtävästä tämän vuoden kuntavaalien jälkeen.  Valittiin 2020 Suomen Olympiakomitean puheenjohtajaksi.  Kertoo harrastavansa vuodenajan ja fiiliksen mukaan hyvin monenlaista liikuntaa: tennistä, lenkkeilyä, pyöräilyä, melontaa, kuntosalia ja golfia sekä piha- ja puutarhatöitä.

SOVELI 1 . 2021

21

LIIKUNTAvinkki Teksti Satu Juoperi Kuvat Antti J. Leinonen

Yhdessä ry:n liikuntavastaava Sami Hyväri (vas.) oppi puttauksen alkeet Psykiatrisen kuntoutuskeskuksen työntekijältä Juha Rytilahdelta.

”Onneksi on frisbeegolf” Frisbeegolfia on pelattu Yhdessä ry:ssä Kemissä viime kesästä asti.

Laji piti jäsenet liikkeessä myös korona-aikana.

18-väyläinen metsärata Ajoksella Kemissä sai uusia vakituisia kävijöitä viime vuonna, kun kymmenpäinen joukko Yhdessä ry:n jäseniä innostui lajista. Yhdistyksen liikuntavastaava Sami Hyvärin mielestä laji on sopivan leikkimielinen ja, mikä tärkeintä, yli neljän kilometrin radan kiertäminen laittaa liikkumaan. Frisbeegolfkiekon heittäminen vaatii kuitenkin taitoa.

– Laji on yllättävän haastava.

22 SOVELI 1 . 2021

Heittäminen ei ole vain heittämistä, vaan tuuli ja kiekon kaartuminen pitää ottaa huomioon radalla, Hyväri sanoo.

– Kiekko osuu vängälläkin välillä puuhun metsäradalla, ja siitä tulee paljon ylimääräisiä heittoja.

korona sekoitti treenit

Suurin osa kokeilijoista Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistyksessä jatkoi lajia kokeilukerran jäl-

keen. Kesän alussa puttaukset tuottivat vielä haastetta, ja kiekko osui korin reunaan. Kesän edetessä tulokset paranivat. Uudet harrastajat oppivat ennakoimaan, mihin kiekko kannattaa heittää. Tuli onnistumisia, ja puttaukset rupesivat sujumaan.

Perinteisesti jäsenet treenaavat vuosittain Mielenterveyden keskusliiton Kulttuuri- ja yleisurheilupäiville ja harrastavat esimerkiksi

Laji on helppo aloittaa

Hyvärin mielestä laji on kiva, koska se on sopivan haastava ja edullinen. Aloittamiseen tarvitaan vain pari kiekkoa, joita yhdistys hankki jäsentensä käyttöön, ja normaalit urheiluvaatteet. Kemin korkeudella harrastamiseen vaaditaan tosin yksi erityisvaruste.

– Sääskiöljyä kannattaa olla. Putitusta häiritsee, jos korvan juuressa inisee. 

Esteetöntä frisbeegolfia Espoossa Aloittelijoille sopivan Startin ja esteettömän Iisin lisäksi uudella radalla on Ace Machine, jossa kaikki voivat saada kiekon koriin ensimmäisellä heitolla.

Viime vuodesta lähtien kynnys frisbeegolfiin on madaltunut entisestään, kun Espooseen avattiin kaikille käyttäjille soveltuva harrastuspaikka.

Lakistossa sijaitseva aloittelijarata Startti on pääosin mata-

lan puistometsikön alueella. Sen väylien pituudet ovat merkittävästi lyhyempiä kuin tavallisilla radoilla: pisin väylä on vain 40 metriä pitkä, kun esimerkiksi Espoossa pisin frisbeegolfväylä on pituudeltaan 285 metriä. Startin SOVELI 1 . 2021

23

JATKUU

sählyä ja keilausta. Viimeinen vuosi on kuitenkin ollut poikkeus.

– Korona sekoitti liikuntavuorot, eivätkä sählyhallin ovet auenneet koko talvena. Onneksi on frisbeegolf.

– Toukokuussa päästään taas heittelemään. Ensi kesänä mennään ainakin kerran viikossa, Hyväri toteaa.

Kuva Mikko Tanska

Iisi-radalla kaikilla on mahdollisuus saada kiekko ensimmäisellä heitolla koriin. Kun kiekon heittää tai laittaa ylempänä olevaan koriin, se menee kiekkokourua pitkin koriin.

voi pelata 9- tai 18-väyläisenä versiona.

– Aloittelijaradan idea on se, että sinne voi helposti mennä pelaamaan kuka tahansa. Suunnittelemani aloittelijaradat ovat hyvän mielen ratoja, jossa pelaamalla on mahdollisuus kehittyä ilon kautta, ja siellä pelaamisen jälkeen olisi mahdollisuus siirtyä pelaamaan vaativimmille radoille. Toisaalta aloittelijaradat tarjoavat myös kokeneemmille pelaajille erinomaisen mahdollisuuden lähipeliharjoitteluun, kertoo radan suunnittelija Mikko Tanska Fribarata Oy:stä sähköpostitse.

Esteetön Iisi-rata taas sijaitsee kovapohjaisella vanhalla urheilukentän alueella, jossa pystyy liikkumaan myös pyörätuolilla. Radan voi pelata 4-, 6- tai 9-väyläisenä versiona. Ne, joiden koordinaatiokyky ei mahdollista frisbeegolfkiekon heittämistä, voivat pelata Iisi-radalla myös 6-väyläisellä jalkapallo- ja salibandygolfradalla. Tanskan mielestä on tärkeää, että kaikki voivat kokea onnistumisen tunteita.

– Iisi-radalla sijaitseva The Ace Machine tarjoaa kaiken tasoisille pelaajille mahdollisuuden saada kiekko ensimmäisellä heitolla koriin. Kun kiekon heittää tai laittaa ylempänä olevaan koriin, se menee 24 SOVELI 1 . 2021

automaattisesti kiekkokourua pitkin alempana olevaan koriin, johon kiekko on tarkoitus pelata. The Ace Machine tuo iloisuutta, hymyä ja hyvää mieltä radalla pelaaville.

– Radalta löytyy mielenkiintoisia elementtejä, jotka on rakennettu tyhjästä ja kustomoitu toiveiden mukaisesti. Lisäksi radan suunnitteluvaiheessa on otettu huomioon se, miten radan käyttäjät tuntevat ja kokevat erilaisia värejä, Tanska sanoo.

Lakisto frisbeepark sijaitsee muun muassa kehitysvammaisille palveluja tuottavan Rinnekodin alueella. Rata on ilmaiseksi käytössä kaikille lajista kiinnostuneille. Kehittämispäällikkö Jonna Sa-

lomaa kertoo sähköpostitse, miksi Rinnekoti halusi avata radan.

– Rinnekoti on sisäisesti päättänyt toteuttaa vuosittain jonkun esteettömän teon. Edellisenä vuonna Lakistoon tehtiin esteetön leikkipuisto, viime vuonna yhteisen ideoinnin tuloksena päädyttiin tähän frisbeegolfrataan, jonka yksi tavoite oli aktivoida ja elävöittää koko aluetta. 

Lakisto frisbeeparkin rataesittelyvideot löytyvät Youtubesta hakusanoilla ”Lakisto frisbeepark Startti” ja ”Lakisto frisbeepark Iisi”.

Frisbeegolf Suomessa  Laji on saapunut Suomeen 1980-luvulla Yhdysvalloista.  Frisbeegolfratoja on noin 300 kunnassa. Suurin osa radoista

on kaikille avoimia ja ilmaisia lähiliikuntapaikkoja.

 Frisbeegolfissa alkuun pääsee yhdellä tai muutamalla

frisbeekiekolla. Lajiin voi tutustua itsenäisesti, ja paikalliset frisbeegolfseurat järjestävät lajiopastuksia.

 Suomen frisbeegolfliitto on lajin kattojärjestö Suomessa.

Liiton jäsenenä on noin 170 frisbeegolfseuraa.

Lähde: Suomen Frisbeegolfliitto, frisbeegolfliitto.fi

SOVELTAVAN LIIKUNNAN MAAILMANKONGRESSI

ISAPA 15. – 18.6.2021 MAAILMANKONGRESSI VERKOSSA Järjestyksessään 23. soveltavan liikunnan maailmankongressi järjestetään kesäkuussa verkkotapahtumana. Tapahtuman järjestää Jyväskylän yliopisto yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa.

Kongressi tarjoaa laajasti tieteellistä ja käytännöllistä sisältöä soveltavan liikunnan alalta.

Puhumassa on kansainvälisiä ja kotimaisia alansa huippuasiantuntijoita.

Opiskelijoille alennettu osallistumismaksu.

ILMOITTAUTUMINEN Ilmoittautuminen on avoinna 16.3. – 31.5.2021.

Tule mukaan seuraamaan mielenkiintoisia esityksiä sekä tieteellisiä ja käytännöllisiä innovaatioita tai ilmoittaudu näytteilleasettajaksi!

LISÄTIETOJA Kotisivu jyu.fi/isapa2021 Sähköposti isapa2021@jyu.fi Twitter @ISAPA2021

”QUALITY PARTNERSHIPS IN ADAPTED PHYSICAL ACTIVITY: STRONGER TOGETHER!”

Seuraa SoveLia somessa Soveltava Liikunta SoveLi ry Soveltava Liikunta SoveLi

Soveltava Liikunta

SoveLi ry

Soveltava Liikunta SoveLi ry

#soveltavaliikunta #oikeusliikkua

SOVELI 1 . 2021

25

26 SOVELI 1 . 2021

Teksti Satu Juoperi kuvat mikko käkelä

Etäjumppa syntyy kännykällä Korona lopetti yhdistysten liikuntatoiminnan – paitsi jos ne siirrettiin verkkoon.

Helsingin sydänyhdistyksen jäsenet pääsivät jumppaamaan kännykällä tehtyjen Youtube-videoiden tahdissa, ja Suomen Nivelyhdistys järjesti ensimmäisen etäjumppansa Teamsissa.

Etäjumpan käynnistyminen

Lähdimme liikkeelle maaliskuussa 2020. Ryhmät loppuivat kuin seinään 16.3., ja ensimmäinen video julkaistiin 19.3. Jälkikäteen ajateltuna tilanne oli kaoottinen. En ollut aiemmin tehnyt etäterapiaa,

Helsingin sydänyhdistyksen jumppavideot syntyivät yhteistyönä: Sari Mikkolan tytär Susanna Mikkola kuvasi puhelimella äitinsä suunnittelemat videot Youtubeen.

ja mietin, miten toimia siten, että mahdollisimman moni hyötyisi palvelusta ja liikunta erityisryhmille jatkuisi.

Sisältö

Youtubeen tehtiin kevään 2020 aikana kolme jumppaa: sydänystävällinen tuolijumppa, koko vartalon jumppa ja kehonhuoltojumppa.

Tavoite

Tavoitteena videoissa oli saada ihmiset pysymään kunnossa ja rohkaista heitä liikkumaan kotona tietokoneen äärellä. Tärkeää oli, että videolla jumppaa vetää liikuntaryhmäläisille tuttu ihminen, jotta he voivat luottaa jumpan sisällön sopivuuteen heille.

Kohderyhmä ja hinta

Pääkohderyhmä ovat Helsingin sydänyhdistyksen jäsenet. Jumpat sopivat myös nivel- ja hengityssairail-

le sekä niille, joilla on niska-hartiaseudun ongelmia. Videot ovat kaikkien vapaassa käytössä.

Toteutus

Videot toteutettiin puhelimellani, ja tyttäreni kuvasi videot. Myöhemmin hankin jalustan ja webbikamerankin.

Markkinointi

Minä jaoin videoiden linkit omille ryhmäläisilleni. Lisäksi markkinoin videoita somekanavissa. Sydänliitto laittoi videot Yhdistysnettiin, josta sydänyhdistysten aktiiveilla on mahdollisuus jakaa niitä jäsenilleen.

Hyvät puolet

Tämä on tapa tarjota liikuntaa asiakkaille, jos fyysinen kohtaaminen ei ole mahdollista. Verkossa on teoriassa mahdollista saada isompia ihmismääriä yhtä aikaa liikkeelle.

SOVELI 1 . 2021

27

JATKUU

Helsingin sydänyhdistyksen sydänystävälliset jumppavideot Youtubessa.

Sydänfysioterapeutti Sari Mikkola

Tärkeää Sari Mikkolan Helsingin sydänyhdistykselle tekemissä videoissa oli, että jumppaa vetää liikunta­ ryhmäläisille tuttu ihminen.

Tämä saattaa muuttaa rutiineja, ja nyt joku saattaa aloittaa päivänsä verkkojumpalla.

Huonot puolet

Kaikki eivät hahmota kehoaan hyvin, ja ruudulta ohjeiden seuraaminen voi olla hankalaa. Huono asia on myös, että verkossa asiakasta ei voi ohjata niin konkreettisesti kuin läsnä ollessa. Lisäksi jotkut asiakkaani eivät uskalla mennä yksin lattiatasolle, kun pelkäävät etteivät pääse ylös.

Osa asiakkaista ei voi osallis-

28 SOVELI 1 . 2021

tua, koska heillä ei ole tietokonetta tai älypuhelinta. Osa taas ei halua osallistua verkkojumppiin tai he pelkäävät, koska eivät ole tottuneet avaaman linkkejä. Kanssakäyminen ja vertaistuki jäävät tästä puuttumaan.

Suurin haaste on mielestäni kuitenkin se, miten ihmiset löytävät jumpat verkosta.

Mikä yllätti

Videoiden katsojamäärät yllättivät minut hirveän positiivisesti. Yllätyin myös siitä, miten paljon vi-

deoiden tekeminen työllistää, kun vastaan itse suunnittelusta ja toteutuksesta.

Etäjumpan tulevaisuus

Syksyllä 2020 siirryin Youtube-videoista Teams-liikuntaan. Jatkan Helsingin sydänyhdistyksen normaalien tuntien korvaamista tarjoamalla monipuolista liikuntaa jaksoissa. Tämän hetken jaksolla on tarjolla mediyogaa, tuoli- ja perusjumppaa sekä kehonhuoltoa.

Toivoisin, että tulevaisuudessa liikuntatarjonnasta 1 tai 2 tuntia

”Etäjumppa tavoittaa monia ihmisiä varsinkin korona-aikana – sen avulla pääsemme syrjäseuduillekin.”

etäjumpan järjestämiseen, hinnoitteluun ja toteutukseen.

Markkinointi

Ilmoitamme jumpasta kaikkien nivelpiirien verkkosivuilla, uutiskirjeessä, Facebook-tapahtumassa, jota markkinoimme pienellä summalla, ja Twitterissä.

Hyvät puolet viikossa järjestettäisiin verkossa niitä varten, jotka eivät pääse lähtemään kotoa.

Odotan kuin kuuta nousevaa, että pääsen kohtaamaan ihmiset, koska ryhmäni ovat super ihania.

Suomen Nivelyhdistyksen Teams-jumppa – nivelet notkeaksi Projektipäällikkö Leena Nieminen Etäjumpan käynnistyminen

Jumppa alkoi Kuopion nivelpiirin vertaisohjaajan aloitteesta, ja se päätettiin laajentaa valtakunnalliseksi, jotta se tavoittaisi kaikki jäsenet. Ensimmäiset jumpat olivat tammikuussa 2021. Ne olivat samalla Suomen Nivelyhdistyksen ensimmäiset verkossa järjestetyt jumpat. Verkko on kätevä, koska sen avulla ihmisiä saa mukaan yli maantieteellisten rajojen.

Meillä on ollut virtuaalisten vertaistukiryhmien kehittämishanke.

Sen yhteydessä saimme palautetta myös verkkojumpasta. Vertaisohjaajan ehdottaessa jumppaa ajatus niistä oli jo valmiina takaraivossa.

Sisältö

Nivelystävälliseen jumppaan osallistuu noin 30 työ- ja eläkeikäistä ympäri Suomen. Jumppaa vetävä fysioterapeutti antaa vaihtoehtoisia liikkeitä eri tavoin liikkujille. Palautetta saa antaa lopuksi chatissa.

Tavoite

Haluamme tarjota turvallista, kuntouttavaa ja toimintakykyä ylläpitävää liikuntaa korona-aikana nivelrikkoa tai muuta nivelsairautta sairastaville henkilöille.

Kohderyhmä ja hinta

Jumppa on tarkoitettu kaikille nivelrikkoa tai muuta niveloiretta sai­rastaville, mutta Suomen Nivel­ yhdistyksen jäsenille on jäsenetu­ hinta: kahden kuukauden jumpat maksavat yhteensä 30 euroa ja ei-jäsenille 50 euroa. Se sitouttaa ih­misiä paremmin kuin maksuton jumppa. Poisjäämisprosentti on isompi maksuttomassa toiminnassa, joissa ei ole velvoitetta ilmoittaa edes poissaoloaan.

Toteutus

Fysioterapeutti vetää jumpan omalta kännykältään kotoa. Minä olen avustajana, jos tulee teknisiä ongelmia.

Poimin ilmoittautumiset sähkö­ postista, ja toinen henkilö hoitaa laskutuksen. Pian uuteen jäsenre­ kis­teriohjelmaan siirtymisen myötä ilmoittautumiset ja laskutus hoi­ de­taan sitä kautta, ja toiminta toivottavasti jouhevoituu.

Teams-kutsu ja ohjeet kullakin ker­ ralla käytettäviin välineisiin läh­tee Nivelyhdistyksestä. Kutsussa oli ensimmäisellä kerralla mukana myös Teamsin käyttöohje.

Tavoite on, että luomme nivelpiireille selkeän toimintaohjeen

Jumppa tavoittaa monia ihmisiä varsinkin korona-aikana – sen avulla pääsemme syrjäseuduillekin. Etäjumppa on mahdollista järjestää edullisesti, ja osallistujilla aikaa ja rahaa säästyy matkakuluissa etenkin, jos matkoihin tarvitaan esimerkiksi autoa tai julkista kulkuneuvoa. Palautteenannolle sekä vuorovaikutukselle on mahdollisuus jumpan päätteeksi chatissa.

Huonot puolet

Etäjumpasta sosiaalinen jutustelu ja epävirallinen vuorovaikutus jäävät pois. Jumppakaverin kanssa ei pääse vaihtamaan kuulumisia eikä ympäristö vaihdu, kun jumppaa kotona.

Miinusta on, että ohjaaja ei näe jumppaajia, kun kamerat ovat pois päältä eikä voi auttaa, jos joku tekee liikkeen väärin.

Mikä yllätti

Teknisiä ongelmia ei ole ollut. Li­ säk­si yllätti positiivisen palautteen määrä ja se, että kukaan ei ole keskeyttänyt. Matkan varrella sana on kiirinyt, ja on tullut lisää osallistujia.

Etäjumpan tulevaisuus

Uskon, että tälle on kysyntää koronan jälkeenkin. Toisaalta uskomme vahvasti, että ihmiset kaipaavat kuitenkin vuorovaikutusta ja perinteisiäkin jumppia tullaan taas tarjoamaan. Etäjumppa jää isoksi osaksi perustoimintaa. Työstämme ohjeita nivelpiireihin, jotta jumpat voisivat jatkua ja piirit järjestäisivät niitä itsenäisesti.  SOVELI 1 . 2021

29

Teksti Riitta Skytt kuvat Pentti Vänskä

Hiihtäminen hoivaa kehoa ja mieltä Kaisu Mikkonen saa nivelrikon oireet pysymään hallinnassa monipuolisen liikunnan avulla. Koronakaan ei ole hiljentänyt hänen vauhtiaan.

30 SOVELI 1 . 2021

”Sitä latua minä hiihdin hurjana koko talven.

Helpotti oloa, kun sai pusertaa kaikki voimat ladulle.” perimmäistä syytä tiedetä tarkasti. Se voi johtua aikaisemmista sairauksista tai vammoista.

Sairauteen pyritään vaikuttamaan liikunnalla, kipulääkkeillä ja fysioterapialla. Jos nivelrikko etenee, voidaan turvautua niveltä

säästäviin leikkauksiin tai tekonivelleikkauksiin.

Liikuntaa lapsesta asti

Mikkonen on ollut kolme vuotta tyytyväinen eläkeläinen, jonka päivät täyttyvät

JATKUU

Vähän ennen eläkeikää kuopiolainen Kaisu Mikkonen, 67, huomasi aamuisin uuden oudon oireen.

– Tuli aamujäykkyyttä polviin, sormet ja kaikkialle. Kun polvia liikutteli, kuului semmoista ääntä kuin hiekkaa rapsuttelisi. Kipuakin oli aika ajoin.

Hän hakeutui lääkäriin, jossa suljettiin pois reuman mahdollisuus ja kuvattiin polvet. Nivelrikkoa todettiin sormissa ja polvissa.

Mikkonen sopi lääkärin kanssa ottavansa tarvittaessa kipulääkettä ja hoitavansa itseään liikkumalla niin paljon kuin pystyy.

Nivelrikko eli artroosi on maailman yleisin nivelsairaus, eikä sen

liikkujan Ä ÄNI

SOVELI 1 . 2021

31

mo­nipuolisesta liikunnasta ja mu­ ka­vista harrastuksista. Liikunta on ol­lut osana elämää aikaisemminkin.

– Se on antanut iloa ja ollut avuksi vaikeina aikoina, hän kertoo.

Mikkonen on käynyt erilaisissa jumpissa lapsesta asti, hiihtänyt, harrastanut hyötyliikuntaa, ulkoillut paljon ja joogannut lyhyitä taukoja lukuun ottamatta yli kaksikymmentä vuotta.

– Jo kansakoulun alaluokilla kävin voimistelukerhossa, ja meillä oli oikein esitys pallojumpasta.

Mikkonen tekee parhaansa pitääkseen omat oireensa hallinnassa.

– Kun jäin eläkkeelle, aloin liikkua oikein urakalla − paljon enemmän kuin aiemmin. Kannustan kaikkia liikkumaan edes vähän. Kuten vanha sanonta kuuluu, liike on lääke. Kyllä se näin on, vaikka aluksi saattaa tuntua vaikealta. Mutta kun sitkeästi jaksaa, saa palkinnon.

Mikkosen mielestä turvotus sormissa on vähentynyt, eikä polvissa ole enää aamujäykkyyttä.

Hyötyliikuntaa portaissa

Kaisu Mikkonen on myös ahkera hyötyliikkuja. Hän kävelee kaikki mahdolliset matkat ja kaupungilla asioidessaan pyrkii valitsemaan liikunnallisimman vaihtoehdon.

– Yritän aina kulkea portaita. Tavarataloissa niitä on mukavasti.

Menen hitaammin, jos tuntuu hankalalta. Mutta ei se vielä niin hankalaa ole ollut, että olisin hissiin tai liukuportaisiin siirtynyt.

Talvisin hiihto on yksi Mikkosen lempilajeista. Tänä talvena lunta on riittänyt ja hän on päässyt suoraan kotiovelta kävellen tai hiihtäen Kuopion Väinölänniemen ladulle, jossa hän on sivakoinut jo noin sata kilometriä.

– Hiihto on mukavaa, monipuolista ja kokonaisvaltaista liikuntaa.

Hän kokee, että liikunnalla on vaikutusta mielen hyvinvointiin.

32 SOVELI 1 . 2021

– Aikoinaan asuin Neulamäessä ja siellä oli rankka latu, monia nousuja ja laskuja. Elämässäni oli silloin vaikea vaihe. Sitä latua minä hiihdin hurjana koko sen talven. Helpotti oloa, kun sai pusertaa kaikki voimat sinne ladulle.

Mikkosen mielestä ihminen on kokonaisuus.

– Kun liikuntakyky pysyy, niin mielikin on parempi. Jaksaa miettiä ja ajatella.

Kaatuminen huolettaa

Luonnossa liikkuminen on Mikkoselle tärkeää. Kesäisin hän lähtee miehensä kanssa metsäretkille, ja he kalastavat verkoilla muikkua Roikanvedellä. Vaimo on airoissa, koska se on hänestä mukavaa. Syksyisin Mikkonen marjastaa ja sienestää. Kotiväki on välillä huolissaankin, kun hän koluaa pitkin metsiä.

– Eräällä metsäretkellä minä kaatua rymysin, kun jalka tarttui johonkin oksaan. Käsi turposi ja olkapäähän sattui. Miestä pelottaa ja hän varoittelee, että pitää katsoa eteensä.

Kymmenisen vuotta sitten Mikkosen ranne murtui ja ilmeni, että hänellä on osteopenia, joka on osteoporoosin esiaste.

– Yritän pitää itseni liikuntakykyisenä, koska kaatuminen pelottaa. Pidän lihaksia ja tasapainoa yllä, jotta pysyisin pystyssä erityisesti liukkailla – ja muutenkin.

Etäjumppaa korona-aikana

Mikkosella on tietoteknistä osaamista työelämästä, mutta hän pelkää silti ajoittain putoavansa kärryiltä nopeasta kehityksestä.

Hän on opetellut käyttämään etäkokoussovelluksia voidakseen osallistua yhdistysten kokouksiin ja muuhun toimintaan. Tämäkin haastattelu tehtiin Zoom-sovelluksen välityksellä.

Ennen koronaepidemiaa Mikkonen kävi Kuopion nivelpiirin järjes-

tämässä ohjatussa, nivelrikkoisille soveltuvassa jumpassa pari kertaa viikossa. Koronan takia jumppa loppui syksyllä 2020, mutta tämän vuoden tammikuussa se jatkui verkossa. Fysioterapeutti Pekka Alavillamo vetää tunnin jumpan Teams-sovelluksessa.

– Se on samanoloista kuin Pekan toimintakeskuksessa pitämä jumppa. Lattialle ei vielä ole menty lappeelleen, vaan liikkeitä on tehty monipuolisesti istuen ja seisten.

Jooga, portaat, hiihtäminen ja etäjumppa kerran viikossa eivät

Kaisu Mikkonen pitää nivelrikon oireet hallinnassa monipuolisen liikunnan avulla. Hän kannustaa kaikkia liikkumaan, vaikka se aluksi tuntuisi vaikealtakin.

kuitenkaan liikunnalliselle Mikkoselle riitä. Tammikuussa, kun Kuopion Kuntolaakson uimahalli oli vielä auki, hän kävi siellä vesijumpassa ja kuntosalilla. Helmikuussa halli kuitenkin suljettiin.

– Siksi olen kokenut yhdistyksen etäjumpan entistä tärkeämmäksi.

Olen tosi iloinen, että sellainen on saatu aikaan. Kiitos Nivelyhdistyksen vertaisohjaajan Raija Rapon, joka teki siitä aloitteen. Toivottavasti etäjumppa jatkuu, sillä tarvetta varmasti olisi, Mikkonen miettii.

Niveljumppiin voivat osallis-

tua kaikki Nivelyhdistyksen jäsenet ympäri Suomea. Ne jatkuvat ke­väällä, jos osallistujia ilmoittautuu tarpeeksi.

Villahousut omin käsin

Liikunnan lisäksi Mikkonen ehtii harrastaa paljon muutakin.

– Aina joskus mies sanoo, että et kerkeä edes syömään, kun pitää juosta joka paikassa.

Hän ei silti koe olevansa liian kiireinen eläkeläinen. Aikaa jää myös rentoutumiseen. Syksyllä hän lainasi kirjastosta kaikki Finlandia-eh-

dokkaat ja keskittyi rauhassa lukemiseen.

Nyt Mikkoseen on iskenyt neuloosi, ja hän käy joka toinen viikko kansalaisopiston neuleklubissa. Viime aikoina hän on neulonut sukkia ja lapasia saadakseen vanhat langat kulutettua.

– Viime talvena tein pitkät villahousut. Klubilaiset naureskelivat, koska talvi oli niin lämmin, ettei villahousuja tarvinnut.

Tänä talvena pakkaskeleillä hiihdellessä villahousut ovat olleet vallan mainiot.  SOVELI 1 . 2021

33

Teksti Lotta Nylund ja Satu Juoperi

D MOTION ANPASSAko mmuner i tvåspråkiga

Kaksikielisilläkin on oikeus liikkua Mitä kolmivuotisesta Soveltavaa liikuntaa kaksikielisiin kuntiin -hankkeesta jäi käteen? Miten muissa kunnissa voidaan edistää soveltavaa liikuntaa?

Kemiönsaari, Kristiinankaupunki, Kruunupyy, Närpiö, Parainen ja Siuntio.

Lähtökartoitus antoi suunnan hankkeelle

Kuntien soveltavan liikunnan lähtötilannetta kartoitettiin hankkeen alussa kyselyllä, jossa hankekuntien asukkaat kertoivat mielipiteensä kotikuntansa liikuntatarjonnasta ja siitä, mitä muutoksia he siihen toivoivat.

– Tulokset antoivat suunnan sille, mitä kunnissa lähdettiin kehittämään, Nylund kertoo.

Tutustu hankkeen materiaaleihin: soveli.fi/meista/hankkeet/kaksikieliset-kunnat

Kuva: Malin Grönros

Hankekoordinaattori Lotta Nylund voi nyt hengähtää.

Kolmivuotinen SoveLin ja Folkhälsanin hanke on päättynyt, ja on aika summata hankkeen tuloksia.

– Hanke on ollut tärkeä, koska olemme edistäneet vähemmistöjen vähemmistöjen liikkumismahdollisuuksia. Yhteiskunnassa tämä kohderyhmä on jäänyt unholaan, mutta mielestäni me onnistuimme muistuttamaan heidän olemassaolostaan.

Tärkeimmäksi anniksi SoveLille Nylund näkee kaksikielisen soveltavan liikunnan tarpeen ymmärtämisen ja sen huomioimisen tulevaisuudessa.

SoveLin ja Folkhälsanin yhteishankkeen tavoitteena oli kehittää laaja-alaisesti soveltavaa liikuntaa kuudessa kaksikielisessä kunnassa. Mukana hankkeessa olivat

Hankekuntien edustajat Anders Wahlberg, Ida Hautaoja, Maarit Tuomisto, Hanna Aarnio, Lenita Lundström ja Jesper Lehtinen. Hankekoordinaattori Lotta Nylund nostaa kättä taustalla.

34 SOVELI 1 . 2021

”Osallistuimme hankkeeseen, koska soveltava liikunta oli kunnassa osittain unohdettu. Tarvitsimme välineitä ja uusia tapoja toimia ja ajatella!”

Ida Hautaoja, Närpiön liikuntasihteeri

Esimerkkejä lähtökartoituksen tuloksista

0 50 100 150

Kuntosali Tasapaino Vesijumppa Kuntopiiri Pallopeli Luontoliikunta Muu

Kruunupyy

58 35 55 36 28 102 49

Minkälaisia liikuntaryhmiä haluaisit, että kunta järjestäisi?

Närpiö

Ruotsiksi Kaksikielisesti Suomeksi Muu

0 50 100 150

Kristiinankaupunki

123 65 19 8

Millä kielellä toivoisit, että kunnan liikuntaryhmiä ohjattaisiin?

Tila Matka Hinta Sopiva liikuntaryhmä Henkkoht avun tarve Kieli Ryhmien aika Muu

0 20 40 60 13 34 22 45 20

Parainen

3 24 57

Onko jokin liikkumisen / liikunnan harrastamisen esteenä?

Siuntio

Kemiönsaari SOVELI 1 . 2021

35

Kuva: Hanna Aarnio

Kuva: Lotta Nylund

D MOTION ANPASSAko mmuner i tvåspråkiga

Yhteistyötä tehtiin niin Kärry kiertää kunnissa -kiertueella kuin Stafettkarnevaalien Yhdessä-viestissä.

Tuloksia ja toimintaa kaksikielisesti Lähtökartoituksen pohjalta hankekunnissa luotiin monipuolinen kattaus uusia käytäntöjä ja materiaaleja sekä verkostoiduttiin erilaisten toimijoiden kanssa. Moni hankkeen aikana tehdyistä toimenpiteistä on toistettavissa muissa kunnissa ilman hankerahoitusta.

– Hankkeen sisältöjä on suunniteltu siten, että toimenpiteitä voitaisiin tehdä pienissä kunnissa ilman hankettakin pitkällä aikavälillä. Kunnat voivat saada aikaan isojakin vaikutuksia soveltavan liikunnan toimintaan pienillä muutoksilla. Niitä voivat olla esimer-

kiksi soveltavan liikunnan foorumin perustaminen tai luontoliikunnan toimintavälineiden hankkiminen. Soveltavan liikunnan esite tai nettisivut taas tekevät liikkujan polun selkeämmäksi, hankekoordinaattori Lotta Nylund sanoo.

Soveltavan liikunnan foorumit

Hankekuntiin perustettiin soveltavan liikunnan foorumit, jotta kuntien liikuntavastaavat saisivat tukea soveltavan liikunnan kehittämiseen ja toteuttamiseen.

Liikuntafoorumeihin osallistui toimijoita, jotka tekevät töitä soveltavan liikunnan kentällä tai kohderyhmän parissa.

Kunnan soveltavan liikunnan nettisivut ja -esite

Soveltavan liikunnan nettisivut avattiin neljässä kunnassa. Kunnissa otettiin käyttöön myös soveltavan liikunnan esitteitä, jotka kokosivat koko tarjonnan yhteen paikkaan. Esitepohjasta tehtiin saavutettava.

Soveltavan liikunnan ohjaaja

Ohjaaja aloitti työn kahdessa kunnassa.

36 SOVELI 1 . 2021

”Tiivistimme hankkeessa kunnan eri toimijoiden yhteistyötä perustamalla soveltavan liikunnan foorumin. Siihen osallistui henkilöitä, jotka halusivat edistää soveltavaa liikuntaa kunnassamme.”

Lenita Lundström, Kemiönsaaren liikunnanohjaaja

Paikalliskoulutukset

Kuntatoimijoiden soveltavan liikunnan osaamista lisättiin järjestämällä kaksikielisiä soveltavan liikunnan etäkoulutuksia.

Välineellä on väliä

Kärry kiertää kunnissa -kiertueella hankekunnat pääsivät kokeilemaan luontoliikunnan toimintavälineitä.

Kolme kuntaa innostui hankkimaan välineitä.

Facebook-ryhmä

Hankkeen aikana perustettiin FB-ryhmä Soveltavan liikunnan foorumi / Anpassad motions forum, joka toimii alan ammattilaisten kohtaamispisteenä.

Yhdessä-viesti – Stafettkarnevalen

Hanke ja Suomen Paralympiakomitea suunnittelivat yhdessä uuden viestiosuuden ruotsinkielisten koulujen Stafettkarnevalen-viestikarnevaaliin. Viestin tarkoitus oli mahdollistaa kilpailu yhdessä, toimintakyvystä riippumatta.

MateriaaliT

Hankkeessa tuotettiin soveltavan liikunnan materiaalia ruotsiksi:  fyysisen aktiivisuuden suositus -infograafi  apuvälineen hankinnan askeleet -videot  opas apu- ja toimintavälineistä kouluun.

Kuva: Lotta Nylund

Neljässä kunnassa tehtiin liikuntatilan esteettömyyskartoitus. Thomas Jalas ja Jukka Parviainen Suomen Paralympiakomiteasta kartoittivat Paraisten urheilu- ja nuorisotalon esteettömyyttä.

SOVELI 1 . 2021

37

Koonnut Mari Vehmanen

SOVELI 25 vuotta

Erityisliikunnassa tapahtui jo 25 vuotta sitten Ensimmäisessä Erityisliikunnassa tapahtuu -julkaisussa vuonna 1996 pohdittiin muun muassa tarvetta saada Suomeen lisää lämminvesialtaita.

Lisäksi valmistauduttiin Atlantan paralympialaisiin.

Soveltava liikunta SoveLi ry oli vielä vuonna 1996 nimeltään Suomen Erityisliikunnan yhdistys. Hiljattain perustetun järjestön toiminta oli melko pienimuotoista nykyiseen verrattuna.

Oma julkaisu oli jo kuitenkin olemassa. Tammikuussa 1996 ilmestyi ensimmäinen Erityisliikunnassa tapahtuu -lehtinen 16-sivuisena. − Tätä julkaisua tullaan jatkossa käyttämään siinä työssä, jolla paikalliset vammaisyhdistykset pyrkivät yhdessä toimien kohentamaan liikuntakulttuurin tasa-arvoa kunnissa, julkaisun pääkirjoituksessa todetaan.

Helena Hietaniemen kirjoittamassa jutussa kerrotaan Suomen Reumaliiton tekemästä työstä lämminvesialtaiden lukumäärän lisäämiseksi. − Uimahallin tilat ja toiminnot tulisi suunnitella siten, että myös mahdollisimman moni vammainen ihminen voisi nauttia palveluista, juttuun haastateltu Reumaliiton terveyspäällikkö Tita Ström tähdentää.

Toisaalla julkaisussa kerrotaan Kunnossa kaiken ikää -projektin jakaneen 10 000 − 20 000 markan 38 SOVELI 1 . 2021

suuruisia tukia erityisliikunnan hankkeille. Tuen saajien joukossa ovat esimerkiksi Mielenterveyden keskusliiton ohjaajakoulutus ja Kainuun sydänyhdistyksen Terve rytmi Kainuussa -ohjelma.

Käyttämätön keho karstoittuu

Suomen MS-liiton aluesihteeri Ismo Linnus pohtii artikkelissaan liikunnan merkitystä jokaiselle ihmi-

Atlantan paralympialaisten kerrotaan kokoavan yhteen ennätysmäärän maita ja urheilijoita. − Tämä on ensimmäinen kerta, kun vammaiskisoissa ylittyy sadan osanottajamaan raja. Toivoa sopii, että myös Suomessa esitellään vammaisurheilijoiden saavutuksia ja niiden taustoja, julkaisussa sanotaan.

Paralympialaisten varmoiksi suo­malaislajeiksi listataan istuma­

Ensimmäisen lehden tunnus tammikuussa 1996 kertoi erityisliikunnasta.

selle vammasta tai sairaudesta riippumatta. − Kehomme karstoittuu tavalla, joka on tuttu kaikille autoilijoille.

Työ ei tarjoa tämän päivän ihmiselle enää fyysisen toimeliaisuuden ympäristöä. Nyt liikkuminen on ajoitettava vapaa-aikaan, ja joudumme vastaamaan siitä ihan itse, Linnus kirjoittaa.

len­topallo, maalipallo, purjehdus ja ratsastus. Todennäköisesti suoma­ laisedustusta nähdään leh­den mu­ kaan myös esimerkiksi yleis­ ur­ heilussa, voimanostossa ja pyö­rä­ tuo­litenniksessä. − Kisamaskotti Blaze edustaa Atlantaa, joka nousi tuhkasta kuin Feeniks-lintu Yhdysvaltain sisällissodan jälkeen, juttu kertoo. 

Lainasanat Järjestölehdissä kerrotaan säännöllisesti liikkujien tarinoita ja eri sairauksiin tai vammoihin liittyviä liikuntauutisia. Osa lehdistä on luettavissa verkossa maksutta. Useimmat lehdistä ovat luettavissa yleisissä kirjastoissa.

Koonnut Satu Juoperi

Allergia, iho & astma 1/2021

”Jos talviliikunta herkistää hengitystiet, kannattaa muistaa alkulämmittely. Talvella tapaturmien riski on kohonnut keliolosuhteiden lisäksi myös siksi, että lihasten ja nivelten joustavuus ja ihmisten koordinaatiokyky heikkenevät kudosten viilenemisen myötä.” Allergia, iho- ja astmaliiton hankekoordinaattori Paula Lehtomäki.

Diabetes 1/2021

”Koska nivelet ja lihakset eivät kuormitu liikaa, taiji sopii nivelrikkoa sairastavalle sekä ihmisille, joilla on pitkäaikaisia kipuja, kuten fibromyalgiaa. Sen on osoitettu parantavan diabeettisesta neuropatiasta eli hermovauriosta kärsivien tasapainoa ja tyypin 2 diabeetikkojen pitkän aikavälin verensokeritasoa.” Taiji-opettaja, oululainen lasten sydänlääkäri Merja Kallio.

Hermolla – liikehäiriösairauksien erikoislehti 1/2021

”Me opettajat huomasimme, että liikehäiriöoireet helpottuivat tai vähenivät tunnin aikana, ja tämä oli nähtävissä erityisesti tunnin jälkeen. Näytti, että pystyimme tanssin avulla vaikuttamaan myönteisesti ryhmäläisten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja toimintakykyyn arjessa.” Parkinson-baletin vetäjä, tanssi- ja liiketerapeutti (TLT) Jessica Viitala.

Hyvä Selkä 1/2021

”Kun liikkuu paljon ja lihakset välillä jäykistyvät, kaikki kiertoliikkeet tekevät hyvää. Esimerkiksi aamulla herätessä voi vähän kiertää rankaa ja venytellä. Jos vain suoraan sängystä pomppaa ylös tällä iällä, huomaa, että on vähän jäykkäselkäinen, vaikka ei olisi mitään kipuja.”

Laulaja Nina Tapio antaa vinkin selän hyvinvointiin.

Niveltieto 1/2021

”Etukäteen haastateltavien kanssa keskusteltiin, että se tanssi voi olla hyvin monenlaista. Lähtökohta oli nykytanssillinen: tanssi voi yhtä hyvin olla venytys kuin huimaa revittelyäkin. Tanssiahan voi vaikka istuen, sohvalla makoillen tai puuhun nojaten.” Eveliina Talvitie kertoo kirjastaan Vanha nainen tanssii.  SOVELI 1 . 2021

39

yhdistysLIIKKUU

Teksti Satu Juoperi kuvat Vesa Särkelä

Tulistelua yli yhdistysrajojen Koillis-Lapin reumayhdistyksen toiminta on murroksessa.

Yhteistyö paikkakuntien välillä tuo virtaa.

Koillis-Lapin Reumayhdistys levittäytyy Kemijärveltä niin laajalle, että välimatkoja ei kävellen taiteta. Alue ulottuu pohjoisessa noin 50 kilometrin päähän Pelkosenniemelle ja 90 kilometrin päähän Savukoskelle sekä etelässä reilun sadan kilometrin päähän Posiolle.

Yhdistyksen viikoittainen toiminta on Kemijärvellä, ja sitä vetää kunnan erityisliikunnanohjaaja. Vesijumppaajat kerääntyvät talvikaudella uimahallille maanantaisin kahdessa eri ryhmässä, ja torstaisin on jumppa.

– Jumppiin ja retkille mennään kimppakyydeillä. Vesijumppaan Ke­mijärvelle ei ilman autoa kyllä kauempaa pääse, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Pirjo Kantola.

Korona-aikana sisäliikunta ja saunan lauteilla tapahtuva vertaistukitoiminta ovat tauolla, mutta lähiseuturetkiä Kemijärven ympäristössä oleville tulistelupaikoille on jatkettu. Siellä jatkuvat myös kuulumistenvaihdot.

– Retkeilemme laavulle, jonne osa sauvakävelee rantaa pitkin ja osa tulee autolla. Tulistelemme, juomme nokipannukahvit ja nautimme yhdessäolosta.

Kantola kertoo, että vielä vuonna 2016 yhdistys osallistui kyläluutatoimintaan, jossa yhdistyk40 SOVELI 1 . 2021

”Olemme retkeilleet Sallatunturissa, jossa on hyviä paikkoja liikuntarajoitteisille: pitkospuilla on helppo liikkua ja perille pääsee autolla.” set hyppäsivät vuoroviikoin kirjastoauton kyytiin kiertämään haja-asutusalueita.

– Tapasimme kaukana asuvia jäseniä ja vaihdoimme kuulumisia.

Jaoimme tietoa toiminnasta uusille kiinnostuneille ja taukojumppasimme yhdessä. Toiminta kuitenkin päättyi kirjastoauton lakkauttamisen myötä.

Vuoroin vieraissa

Pirjo Kantolasta tuntuu, että 40-vuotisjuhlaansa tänä vuonna viettävä yhdistys on taitekohdassa.

Kemijärvellä on huoli siitä, miten toimintaan saadaan työikäisiä mukaan. Jäsenten keski-ikä on 62. Nuorin on 6- ja vanhin 80-vuotias.

Samaan aikaan Reumaliiton uusi aluejako yhdisti Lapissa olevat yhdistykset omaksi alueekseen,

ja siten Posion reuma- ja tulesryhmän jäsenet liittyivät Koillis-Lapin yhdistykseen.

– Ensin tuntui siltä, että häntä menee alaspäin mutta se taitaakin nousta ylöspäin. Tarkoitus on, että uudistusten myötä kehitämme yhteistyötä ja saamme Posiolta uutta virtaa ja aktiviteettejä. Siellä harrastetaan melontaa, sauvakävelyä ja lumikenkäilyä.

– Ajatus on, että käymme heidän kanssaan vuoroin vieraissa ja järjestämme siihen yhteyteen liikunnallista toimintaa.

Kantola kertoo, että yhdistys on kiinnostunut kehittämään perhetukitoimintaa. Nyt lapsijäseniä tuetaan maksamalla heidän uimahallimaksunsa.

Idea lapsiperhetoiminnasta on välitetty neuvolaan ja koulutervey-

21 asteen pakkanenkaan ei estä Eino Alataloa, Raili Alataloa, Sisko Pyhähuhtaa, Aila Hyypiötä, Pirjo Kantolaa ja Anja Ritanotkoa sekä Kantolan Nienna-koiraa lenkkeilemästä laavulle.

denhuoltoon reumaa sairastavien lasten perheiden tavoittamiseksi.

Yhteistyö kantaa

Kemijärveläiset yhdistykset järjestävät toimintaa yli järjestörajojen.

Koillis-Lapin reumayhdistys on osallistunut kaupungin sauvakävelytempaukseen ja liikuntatapahtuma Suvikimaraan.

Eräänä vuonna yhdistys kokeili yhteisjumppaa sydänyhdistyksen kanssa. Osa alueen kylistä taas toi-

mii yhdessä eläkejärjestöjen ja kyläyhdistysten kanssa.

Yhteistyötä tehdään myös muiden reumayhdistysten kanssa.

– Rovaniemen reumayhdistysväen kanssa ulkoilimme kerran Auttikönkäällä, jossa kukin osallistuja patikoi lyhyemmän tai pidemmän lenkin kauniissa maisemissa voimavarojensa mukaan.

Nyt koillislappilaiset ovat saaneet Sallan reumayhdistykseltä keilailukutsun Sallaan. Lisäksi yhdis-

tykset suunnittelevat tämän vuoden ensimmäistä yhteistä liikuntapäivää Suomutunturille.

– Sallalaisten kanssa olemme tehneet yhteisretkiä tunturiin aiemminkin. Retkillämme juodaan perinteisesti nokipannukahvit ja tarjolla on kampanisua sekä notskimakkaraa. Olemme retkeilleet Sallatunturissa, jossa on hyviä paikkoja liikuntarajoitteisille: pitkospuilla on helppo liikkua ja perille pääsee autolla.  SOVELI 1 . 2021

41

SoveLin jäsenjärjestöjen soveli.fi liikunnan yhteyshenkilöt – ota yhteyttä!

Aivoliitto ry Johannes Hietala, järjestösuunnittelija puh. 040 543 7289 johannes.hietala@aivoliitto.fi aivoliitto.fi Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry Paula Lehtomäki, hankekoordinaattori puh. 045 676 2328 paula.lehtomaki@allergia.fi allergia.fi Epilepsialiitto ry Milla Haglund puh. 050 365 1464 milla.haglund@epilepsia.fi epilepsia.fi Folkhälsan Malin Grönros, sakkunnig i fysisk aktivitet och hälsa tfn. 044 788 5971 malin.gronros@folkhalsan.fi folkhalsan.fi Hengitysliitto ry Janne Haarala, liikunnan kehittäjä puh. 050 522 4094 janne.haarala@hengitysliitto.fi hengitysliitto.fi Veera Farin, liikunnan asiantuntija puh. 044 407 7020 veera.farin@hengitysliitto.fi hengitysliitto.fi

Lihastautiliitto ry Sirpa Kälviäinen, järjestösuunnittelija / liikuntavastaava puh. 050 599 2472 sirpa.kalviainen@lihastautiliitto.fi lihastautiliitto.fi

Mielenterveyden keskusliitto ry Kati Rantonen, liikunta-asiantuntija puh. 046 920 6427 kati.rantonen@mtkl.fi mtkl.fi

Suomen CP-liitto ry Anu Patrikka, suunnittelija (liikuntatoiminta) puh. 044 353 3404 anu.patrikka@cp-liitto.fi cp-liitto.fi

Munuais- ja maksaliitto ry Maarit Heinimäki, järjestösuunnittelija, munuaissairaanhoitaja puh. 050 362 6470 maarit.heinimaki@muma.fi muma.fi

Suomen Diabetesliitto ry Terhi Kvick, järjestösuunnittelija puh. 050 310 6624 terhi.kvick@diabetes.fi diabetes.fi

Neuroliitto ry Riitta Samstén, erikoissuunnittelija puh. 040 082 8536 riitta.samsten@neuroliitto.fi neuroliitto.fi Parkinsonliitto ry Taina Piittisjärvi, kuntoutus- ja liikuntasuunnittelija, fysioterapeutti amk puh. 050 406 8328 taina.piittisjarvi@parkinson.fi parkinson.fi

MIELI Suomen Mielenterveys ry Sinikka Kähkönen, suunnittelija puh. 040 770 3009 sinikka.kahkonen@mieli.fi mieli.fi Suomen Nivelyhdistys ry Mari Kauhaniemi, toiminnanjohtaja puh. 050 525 2099 mari.kauhaniemi@nivel.fi nivel.fi

Psoriasisliitto ry Teuvo Leppänen, järjestösuunnittelija puh. 040 728 1144 teuvo.leppanen@psori.fi psori.fi

Suomen Reumaliitto ry Tinja Saarela, liikunnan ja terveyden asiantuntija puh. 040 821 5567 tinja.saarela@reumaliitto.fi reumaliitto.fi

Selkäliitto ry Hanna Kääriäinen, järjestö- ja liikuntatoiminnan koordinaattori puh. 040 553 1941 hanna.kaariainen@selkaliitto.fi selkaliitto.fi

Suomen Sydänliitto ry Annukka Alapappila, liikunta-asiantuntija puh. 040 502 9091 annukka.alapappila@sydanliitto.fi sydanliitto.fi

soveli.fi/meista/jasenjarjestot 42 SOVELI 1 . 2021

Suomen Luustoliitto ry Eerika Tiirikainen, liikuntasuunnittelija puh. 050 442 3999 eerika.tiirikainen@luustoliitto.fi luustoliitto.fi

Suomen Syöpäyhdistys ry Virve Laivisto, kehittämispäällikkö puh. 050 588 2700 virve.laivisto@cancer.fi cancer.fi

Soveltava liikunta SoveLi ry SoveLi kokoaa yhteen 20 soveltavaa liikuntaa edistävää järjestöä. Olemme soveltavan liikunnan asiantuntija Suomessa.

SoveLin jäsenyyslajit:  varsinainen jäsenyys (500 €/vuosi)

valtakunnalliset ja soveltavaa liikuntaa

Vaikutamme jäsenjärjestöjemme kanssa soveltavan liikunnan ja aktiivisen elämäntavan edistämiseksi.

edistävät rekisteröidyt järjestöt  kumppanuusjäsenyys (250 €/vuosi)

SoveLi siivittää jäsenjärjestöjensä liikuntatoimintaa.

Tarjoamme asiantuntija- ja koulutuspalveluita sekä yhteistyöverkoston.

terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa edistävät rekisteröidyt

Tuemme jäsenjärjestöjemme soveltavan liikunnan asiantuntijuutta jakamalla hyviä käytäntöjä ja tietoa alan ajankohtaisista teemoista sekä tapahtumista.

Jäsenemme saavat kaksi kertaa vuodessa ilmes­tyvän Soveli-lehden yhdistyksilleen posti- ja käsit­telykulujen hinnalla.

Liity mukaan!

järjestöt ja yhdistykset  kannatusjäsenyys

yksityishenkilö (100 €/vuosi) tai yhteisö (500 €/vuosi) Hae jäsenyyttä osoitteessa

soveli.fi/liity

Toiminnanjohtaja

Viestinnän asiantuntija

Tommi Yläkangas 040 511 5941 tommi.ylakangas@soveli.fi

Satu Juoperi 050 544 1028 satu.juoperi@soveli.fi

Soveltavan liikunnan asiantuntija Anna Holmberg 040 551 4468 anna.holmberg@soveli.fi

Hankekoordinaattori/ Projektkoordinator Lotta Nylund 050 516 6093 lotta.nylund@soveli.fi

SoveLi ry:n hallituksen varsinaiset jäsenet: Olavi Sydänmaanlakka, Mielenterveyden keskusliitto (pj) • Kirsi Töyrylä-Aapio, Selkäliitto (vpj) • Sonja Bäckman, Psoriasisliitto • Veera Farin, Hengitysliitto • Heidi Huttunen, Suomen CP-liitto • Riitta Samstén, Neuroliitto Varajäsenet: Ansa Holm, Suomen Luustoliitto • Per Lindroos, Folkhälsan • Veijo Kivistö, Aivoliitto • Sirpa Kälviäinen, Lihastautiliitto • Taina Piittisjärvi, Parkinsonliitto • Ulla Rantanen, Suomen Reumaliitto Esittelijä ja sihteeri: Tommi Yläkangas (SoveLi)

Soveltava liikunta SoveLi ry • Valimotie 10, 00380 Helsinki • soveli.fi

Seuraa soveltavan liikunnan ajankohtaisia asioita ja jäsenjärjestöjen toimintaa – tilaa SoveLin julkaisuja Soveli-lehti Soveli-lehti on kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä soveltavan liikunnan asiantuntijalehti. Lehti välittää tietoa soveltavan liikunnan asiantuntijakentältä ja SoveLin jäsenjärjestöistä. Lehdessä on vinkkejä soveltavista lajeista ja tarinoita liikkujien arjesta. Vuositilaus maksaa 10 e.

SoveLin uutiskirje Tilaamalla uutiskirjeen pysyt perillä soveltavan liikunnan ajankohtaisista aiheista. Viisi kertaa vuodessa ilmestyvä uutiskirje kokoaa tietoa SoveLin ja sen jäsenjärjestöjen toiminnasta.

44 SOVELI 1 . 2021

soveli.fi/tilaa