Soveli 2/2020

SOVELI Soveltavan liikunnan asiantuntija

2 . 2020

Kokonaisvaltainen

HY VINVOINTI

LIIKKEELLE UUDESSA KOTIMAASSA – VIKTORIA KALEVA JA SVETLANA JASKA TUKEVAT MAAHANMUUTTAJIEN HYVINVOINTIA MIELI RY:SSÄ PIPPA LAUKAN 3 TERVEYTTÄ TUKEVAA RAVINTOVINKKIÄ ULKOLIIKUNTA SOVELTUU KAIKILLE

SOVELI

8

s.

2 . 2020 Soveltavan liikunnan asiantuntija

Sisältö Kuva: Joonas Brandt

3 Pääkirjoitus 4 Lyhyesti 7 Asiantuntijan näkökulmasta

Teema Kokonaisvaltainen hyvinvointi 8 12 15 16

Liikunta hoivaa mieltä Luonto soveltuu kaikille Pippa Laukka: "Aika harva voi syödä mitä tahansa" Bakteerit ja mikrobit ovat ystäviämme

Viktoria Kaleva ja Svetlana Jaska tukevat maahanmuuttajien hyvinvointia MIELI ry:ssä.

s.

16 Tutkittua 17 Päivitetyt suositukset huomioivat

hyvinvoinnin kokonaisuuden

päätapahtuma kesäkuussa 2021 Jyväskylään

35 Lukijakysely 36 Kärry kurvasi kuntiin 38 SoveLin jäsenjärjestöt 39 Soveltava Liikunta SoveLi ry

Facebook Soveltava liikunta SoveLi ry

Soveli-lehti ISSN 1795-2255 (painettu) ISSN 2242-1238 (verkkolehti) Julkaisija: Soveltava Liikunta SoveLi ry Päätoimittaja: Satu Juoperi Ulkoasu: Jaana Teräväinen Painopaikka: Arkmedia Oy, Vaasa 2020

NÄKÖISLEHDET

Numeroon 1/2020 asti: issuu.com/soveli

Lehden aineistot, ilmoitusmyynti ja tilaukset

Aineistot ja ilmoitusmyynti: toimitus@soveli.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset: soveli.fi/tilaa

Kuva: Mikko Käkelä

20 Liikkujan ääni: MS-tauti ei estä liikkumasta 25 Liikuntavinkki: Omaan tahtiin ulkoilmassa 29 Lainasanat 30 Sparraaja: Uni huomioon päätöksenteossa 34 ISAPA – Soveltavan liikunnan kansainvälinen

25

Harri Rosendahlin mielestä liikkuminen on hauskinta samanhenkisessä porukassa.

Twitter Instagram @SoveLi_ry SoveLi ry

Tilaushinta

10 euroa/vuosikerta (2 numeroa).

SoveLin jäsenjärjestöt saavat jäsenetuna 150 lehteä yhdistyksilleen postimaksun hinnalla.

Toimitusneuvosto

Susanna Hakuni, Lihastautiliitto ry, tiedottaja Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto, lehtori, soveltava liikunta Satu Juoperi, SoveLi ry, viestinnän asiantuntija Pia Nykänen, Tampereen Diabetesyhdistys ry, toiminnanjohtaja Mari Vehmanen, vapaa toimittaja Tommi Yläkangas, SoveLi ry, toiminnanjohtaja Kannen kuva: Joonas Brandt Seuraava lehti ilmestyy maaliskuussa 2021.

PÄÄKIRJOITUS

Jumppaa, jupinaa ja vertaistukea

PS.

ka teemajutussa kertoo, maahanmuuttajataustaiset osallistujat taas elävät jo yhtä virtuaalielämää lähtömaassa asuvien läheisten kanssa.

Suomessa heillä on tarve kohdata kasvokkain.

J

ärjestöt ja yhdistykset kantavat huolta siitä, miten jäsenet tavoitetaan mukaan liikuntatoimintaan ja vertaistuen pariin, ja millä toimenpiteillä liikkujien eriarvoiseen asemaan voi vaikuttaa.

Me SoveLissa puolestamme tar­ joam­me vertaistukea vertaistuen jär­jes­täjille. Jäsenjärjestöjemme ver­kos­tossa tuetaan liikuntatoi­ min­taa ja jaetaan kokemuksia. Li­ säk­si yhteisellä vaikuttamistyöllä edis­tämme sitä, että järjestöt voisivat tukea jäsenistönsä vertaistukea, voi­maantumista, liikkumista ja hy­ vin­vointia jatkossakin.

Tässä numerossa keskitymmekin hyvinvointiin ja muistutamme liikunnan, unen ja ravinnon yhtey-

Syksyn budjettiriihessä päätettiin muiden tärkeiden asioiden ohella myös järjestöjen rahoituksen tulevaisuudesta. Budjettiriihen päätteeksi kuultiin positiivisia uutisia, sillä hallitus oli päätynyt kompensoimaan veikkausvoittovarojen vähenemisen järjestöille. Vähälle huomiolle jäi kuitenkin se, että sote-järjestöjen

Kuva: Mikko Käkelä

K

orona-aika toi jäsenjärjestöjemme liikuntatyöhön Skype-jumppaa, etävertaistukea ja muita virtuaaliryhmiä. Pikainen virtuaaliloikka järjestöissä ja paikallisyhdistyksissä oli kenties aluksi shokki mutta uskon, että siinä oli myös hyvää. Opittiin uutta ja otettiin rohkeasti käyttöön uusi työvälineitä, joiden käyttö kantaa jatkossakin.

Jäsenjärjestöjemme liikuntatoiminta ei ole kuitenkaan pelkästään jumppaa vaan myös juttelua ja jupinaa. Vertaistukea ja voimaantumista yhdessä. Kuten tästä numerosta voitte lukea, liikuntaryhmät ovat tärkeä paikka kohdata muita ihmisiä, ja vertaistuki on vähintään yhtä tärkeää kuin itse liikunta.

Osalle liikkujista siirtyminen nettiryhmiin ja tauko ryhmän kasvokkaisista tapaamisista ja vertaistuesta on heikentänyt vointia. Kaikilla ei ole mahdollisuutta, osaamista tai jaksamista osallistua nettipohjaisiin ryhmiin. Kuten hyvinvointiryhmän vetäjä Svetlana Jas-

destä sekä liikumme ulkona. Ota syysretkelle mukaan Pippa Laukan retkieväsvinkit sivulta 15!

Vastaathan myös lukijaky­ se­ lyym­me osoitteessa soveli.fi/kysely.

Hyvinvointia syksyyn!

Satu Juoperi Viestinnän asiantuntija, päätoimittaja

kompensaatio tullaan tekemään rahapelifuusion yhteydessä säästyneillä rahastoilla. Käytännössä kompensaatiota ei tehty sote-järjestöille lainkaan. SoveLin näkemyksen mukaan järjestöjä pitäisi kohdella yhdenvertaisesti. Jatkossa rahoitukseen liittyviin haasteisiin tulisi hakea koko järjestökenttää koskevia ratkaisuja.

SOVELI 2 . 2020

3

LYHYESTI Koonnut Satu Juoperi

Saavutettaviin väreihin tänä vuonna päivitetty SoveLin siipilogo kunnioittaa järjestön lähes 30-vuotista historiaa. Alkuperäinen logo on suunniteltu 1990-luvulla symboloimaan SoveLin tehtävää liikunnan sanoman ja jäsenjärjestöjen liikuntatoiminnan siivittäjänä.

SoveLin verkkosivut ovat uudistuneet Verkkosivut sisältävät kattavan tietopaketin soveltavasta liikunnasta ja hyödyllistä tietoa liikunta- ja sote-alan ammattilaisille. Uusilta sivuilta löytyy tietoa SoveLin uudistuneista asiantuntija- ja koulutuspalveluista, vaikuttamistyöstä ja jäsenjärjestöistä. Etusivul-

le päivittyvät alan ajankohtaiset uutiset ja tapahtumat. Lisäksi jäsenjärjestöjämme palvelevat jäsensivut. Verkkosivujen myötä myös SoveLin visuaalinen ilme on päivittynyt.  Lue lisää: soveli.fi

Soveltavaan liikuntaan liittyviä lausuntoja Valtion liikuntaneuvosto (VLN) on nostanut viimeaikaisissa lausunnoissa esiin soveltavan liikunnan kohderyhmän kannalta merkittäviä asioita.

Sote-uudistusta koskevassa lausunnossa VLN tuo esille, että uudistuksessa on tärkeää huomioida liikunta osana ennaltaehkäisevää terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä, sai­ rauk­sien hoitoa ja kuntoutusta. Lausunnossa huomioidaan myös, että sote-uudistuksessa on tärkeää varmistaa toimivat poikkihallinnolliset liikuntaneuvonnan palveluketjut sekä luoda selkeä vastuunjako, toimiva tiedonkulku ja tiivis yhteistyö terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyölle kuntien ja maakuntien välille.

Lausunnossaan valtiovarainministeriön ta­lousarvioehdotuksesta VLN toteaa, että se si­sältää valtion liikuntatoimen määrärahoi­ hin kestämättömän leikkauksen. Veikkaus4

SOVELI 2 . 2020

voittovarojen lasku on kompensoitava lii­ kun­tatoimialalle. Myös kävelyn ja pyöräilyn, luonnon virkistyskäytön ja väestön toiminta­ kyvyn edistämisen rahoitus on turvat­tava tulevina vuosina.

Lisäksi lausunnossa verotuesta työsuhdepolkupyörille VLN kannattaa esitystä työsuhdepolkupyörän tuloverovapaudesta. Liikuntaneuvoston mukaan uudistuksella on potentiaalia lisätä pyörän käyttöä lyhyehköillä työmatkoilla, ja se voi olla vaikuttava keino fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan lisäämiseksi.

SoveLilla on edustus VLN:n yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja kestävän kehityksen jaostossa. 

Lue lisää: liikuntaneuvosto.fi/lausunnot-ja-julkaisut

SoveLin jäsenjärjestöjen hankkeissa liikutaan

Kuva: Vesa Saivo

Pihalla-hanke tukee nuorten luontoliikuntaa

Tanssi-liiketerapiasta apua syöpäpotilaiden kuntoutumiseen Syöpäyhdistykset eri puolella Suomea tarjoavat syöpään sairastuneille uuden vaihtoehdon kuntoutumiseen vahvistamalla kehon ja mielen yhteyttä. Tänä vuonna alkaneen projektin aikana luodaan malli syöpäpotilaille soveltuvaan tanssi-liiketerapeuttiseen interventioon. Kokeilussa selvitetään, millaisia vaikutuksia tanssi-liiketerapialla on syöpäpotilaan kuntou-

tumiseen. Kursseja syöpäpotilaille on viidellä paikkakunnalla: Helsingissä, Lappeenrannassa, Porissa, Tampereella ja Turussa. Ryhmä tapaa kerran viikossa kymmenen viikon ajan.

Lue lisää: syopajarjestot.fi/ ajankohtaista/tiedotteet/ tanssi-liiketerapiasta-apuakuntoutumiseen

Luontoliikuntaa sydämeen ja mieleen Varsinais-Suomen sydänpiirin Luon­toliikuntaa sydämeen ja mieleen -hankkeessa kehitetään luontoliikuntaohjelmaa sydänyhdistysten toimintaan osallistuvien hyvinvoinnin ja liikunnallisen elämäntavan tukemiseksi. Yhdistysten luontoliikuntaohjelmaa testataan kahdeksassa sydänyhdistyksessä.

Omatoimisen luonnossa liikkumisen lisäämiseksi on hankkeessa tuotettu luontoliikuntapäivä-

kirjana toimiva Luontoliikuntapassi. Hanke toteutetaan vuosina 2019 – 2021 yhteistyössä Satakunnan Sydänpiirin, Turun ammattikorkeakoulun ja Metsähallituksen kanssa. Luontoliikuntaohjelmaa levitetään laajemman yleisön tietoisuuteen Sydänliiton kanssa.

Lue lisää: varsinaissuomensydanpiiri.fi/ hankkeet-ja-yhteistyot

Aivoliiton Pihalla!-hanke on suunnattu yläkouluikäisille nuorille, joilla on kehityksellinen kielihäiriö tai epäily siitä. Hankkeessa perustetaan maksuttomia luonto­ lii­kun­taryhmiä, joissa tutustu­ taan erilaisiin tapoihin liikkua.

Ryh­mis­sä osallistujat tutustuvat muihin nuoriin ja saavat ohjausta lii­kun­taan. Kahdeksan kertaa kokoon­ tuvia pienryhmiä toteu­ tet­aan Jyväskylässä, Kuopiossa ja Tam­pereella vuosina 2020 – 2022.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Hankesuunnittelija Johannes Hietala p. 040 543 7289 johannes.hietala@aivoliitto.fi

Ehkäistään kaatumiset liikunnalla Luustoliitossa on alkanut opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama, kolmivuotinen Ehkäistään kaatumiset liikunnalla (EKLI) -hanke. Hankkeen tavoitteena on ehkäistä osteoporoosia sairas­ tavien kaatumistapaturmia ja näin estää lonkkamurtumia. Hanke vastaa myös jäsenyhdistysten ver­taisohjaajien ja liikuntavastaavien koulutustoiveeseen. Ohjaajien koulutuksen lisäksi hankkeessa panostetaan kaatumisten ehkäisyä tukevan liikuntamateriaa­ lin tuottamiseen sekä jäsenyhdistysten liikuntatoiminnan tukemiseen.

Lue lisää: luustoliitto.fi SOVELI 2 . 2020

5

Parasta koululiikuntaa

LYHYESTI

Matalan kynnyksen painonnostoryhmissä harjoitellaan painojen sijaan keppien avulla.

Soveltavaa painonnostoa SoveLi ja Suomen Painonnostoliitto aloittavat yhteistyön soveltavan painonnoston hankkeessa, jonka tarkoitus on käynnistää soveltavan painonnoston harrastus painonnostoseuroissa ja mahdollisesti SoveLin jäsenjärjestöjen paikallisyhdistyksissä ensi vuonna.

Hankkeessa luodaan matalan kynnyksen painonnoston harrasteryhmiä, joissa harjoitellaan painojen sijaan keppien avulla. Ryhmät tulevat olemaan avoimia ja saavutettavia kaikille – toimintakykyyn katsomatta. SoveLi on mukana suunnittelemassa harrasteryhmien ohjaajien koulutuksen sisältöä.

Lisätietoa hankkeesta myöhemmin tänä vuonna.

Täydennyskoulutus tarjoaa päi­ vitettyä tietoa soveltavasta liikunnasta opetustoimen henkilökunnalle.

Maksuttomassa koulutuk­ sessa pureudutaan mm. liikunnan arviointiin ja liikun­ nanopetukseen hete­ro­gee­ni­ sessa ryhmässä. Lisäksi kou­ lu­ tuksessa mietitään eri­ lais­ten toimintarajoitteiden huomioimista.

Jyväskylän yliopiston koor­ dinoimaan koulutukseen voivat osallistua opetta­jat, ohjaus- ja avustajahenki­lö­­kunta, aamu- ja iltapäivä­toiminnan

työntekijät ja muut koulun ja liikunnan pa­rissa työtä tekevät henkilöt.

Osallistua voi fyysisesti paikan päällä, verkon kautta reaaliajassa tai tallenteena jälkikäteen. Koulutus on yhden opintopisteen laajuinen, ja se sisältää neljä puolen päivän koulutuspäivää sekä loppuseminaarin.

SoveLi on koulutuksen yhteistyökumppani.

Lue lisää: soveli.fi/ajankohtaista/ koululiikuntaakaikillekoulutus

Kuva: Freepik.com

Kuva: Kimmo Brandt

kaikille -täydennyskoulutus

THL ohjeistaa huolellisuuteen kasvomaskin käytössä.

Maskia on käsiteltävä vain puhtailla käsillä.

Lataa koronavilkku ja suositus kasvomaskin käytöstä Tartuntaketjujen katkaisua helpottava Koronavilkku-älypuhelinsovelluksen voi ladata maksutta puhelimeen yleisimmistä sovelluskaupoista.

Sovelluksen voi ladata myös osoitteesta koronavilkku.fi.

Koronavilkun avulla ihmiset voivat itse osallistua

viruksen leviämisen estämiseen ja suojella omaa ja läheistensä terveyttä. Koronavilkku-sovelluksen käyttö on vapaaehtoista.

Kasvomaskin käytöstä voi lukea lisätietoa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivustolta thl.fi.

WWW.HYMYILLEN.FI Kuntoutuspalvelut

Anna palautetta Haluamme tehdä sinua kiinnostavaa lehteä.

Kerro mielipiteesi lehdestä tai tietystä jutusta.

Lähetä palautteesi osoitteeseen toimitus@soveli.fi

6

SOVELI 2 . 2020

Hyvinvointi – mitä se on?

NÄKÖKULMASTA

”Hyvinvointi onkin huomattavasti joustavampi ja ihmislähtöisempi termi kuin terveys tai sairaus.” seen sanoa voivansa hyvin, löytyy usein omasta sisimmästä. Tämän vastauksen löytäminen omasta itsestään onkin kenties yksi elämän tärkeimpiä tehtäviä.

Tulee myös ymmärtää, että kritiikki, jota WHO:n määritelmä on saanut, on aiheellista. Täydellistä fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilaa tuskin kukaan on koskaan saavuttanut tai

tulee saavuttamaan. Mutta se, että tiedostaa mistä tekijöistä oma kokonaisvaltainen hyvinvointi muodostuu, kantaa jo pitkälle.

Minä ainakin uskon tietäväni oman hyvinvointini rakennuspalikat. Tiedätkö sinä?  Anna Holmberg soveltavan liikunnan asiantuntija, fysioterapeutti, liikunnanohjaaja

Kuva: Mikko Käkelä

Hyvinvointi liitetään usein terveyteen. WHO:n klassisessa määritelmässä terveys on yhtä kuin täydellinen fyysisen, psyykkisen sekä sosiaalisen hyvinvoinnin tila, eikä pelkästään sairauden puuttuminen. Tätä määritelmää on sittemmin kritisoitu sen epärealistisuudesta. Mutta siinä, että subjektiivinen terveyden tunne vaatii muutakin kuin vain sairaudettoman elämän, on perää. Ihminen voi näet kokea itsensä ter­veeksi, vaikka olisikin lääketieteen nimissä sairas – ja päinvastoin. Hy­vinvointi onkin huomattavasti jous­tavampi ja ihmislähtöisempi ter­mi kuin terveys tai sairaus. Sen avul­la voidaan riisua pois esimer­kik­si biomedikaaliset tekijät ja tar­kas­tella ihmistä niissä yksilöllisissä olosuhteissa, missä hän parhaillaan elää ja voi hyvin – tai ei voi hyvin.

Mahdollisuus liikkua voi olla monelle iso hyvinvoinnin osatekijä. Liikkuminen saattaa parhaimmillaan lisätä ihmisen hyvinvointia niin fyysisesti, psyykkisesti kuin sosiaalisestikin. Se voi siis vahvistaa kaikkia niitä osa-alueita, mistä terveys WHO:n mukaan rakentuu.

Liikkuminen ei kuitenkaan täysin yksinään ole avain kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

Mitä sitten tarvitaan, että niin kutsutun kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tilan voi saavuttaa?

Ihmisen perustarpeiden tyydyttyminen on luonnollisesti ihmiselämän jatkuvuuden kivijalka. Mutta vastaus siihen, mitä tuon kivijalan päälle täytyy rakentaa voidak-

asiantuntijan

– Tiedostatko, mistä tekijöistä oma kokonaisvaltainen hyvinvointisi muodostuu, soveltavan liikunnan asiantuntija Anna Holmberg kysyy.

SOVELI 2 . 2020

7

Teksti MARI VEHMANEN Kuvat Joonas Brandt

Kokonaisvaltainen

HY VINVOINTI

Liikunta hoivaa mieltä Liikunta nostaa mielialaa välittömästi pieninäkin annoksina.

Varsinaisen harjoittelun ohella monelle on tärkeää päästä kuntoilemaan kivassa porukassa.

Liikunnan vaikutus ihmisen fyysiseen hyvinvointiin on tunnettu jo pitkään. Koko ajan enemmän tietoa kertyy myös liikunnan ja mielenterveyden yhteydestä toisiinsa. − Liikunta on osa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Levon ja ravinnon tavoin se vaikuttaa aivan kaikkeen meissä ihmisissä. Säännöllinen liikunta ehkäisee fyysisiä sairauksia, purkaa stressiä, parantaa unta ja auttaa painonhallinnassa. On siis täysin johdonmukaista, että se edistää myös mielenterveyttä, dosentti, psykiatrian erikoislääkäri Tanja Laukkala sanoo.

Eniten tutkimusnäyttöä on toistaiseksi saatu liikunnan tehosta lievän ja keskivaikean masennuksen hoidossa. Lisäksi sen on huomattu lievittävän ahdistuneisuushäiriöiden ja traumaperäisen stressihäiriön oireita.

Euroopan psykiatriyhdistyksen suosituksen mukaan liikunta tukee niin ikään vaikeiden psyykkisten sairauksien kuten skitsofrenian hoitoa. − Liikunta näyttäisi siis olevan hyvä täydennys lähes kaikkien mielenterveyden ongelmien hoidon kokonaisuuteen. Ainoa apu se ei tietenkään voi tai saa olla, vaan yksi keino terapian, lääkityksen ja muiden hoitomuotojen rinnalla, Laukkala sanoo.

Poikkeuksiakin on. Syömishäiriöön sairastuneella tai vaativaan käytökseen alttiilla henkilöllä pakonomaisesta ja ilottomasta harjoittelusta voi tulla osa taudinkuvaa. Myös kroonisen 8

SOVELI 2 . 2020

väsymysoireyhtymän hoidossa liikunnasta saattaa olla sekä hyötyä että haittaa. − Mielenterveyskuntoutujien selvälle enem­mistölle liikuntaa voi joka tapauksessa suo­sitella lämpimästi, Tanja Laukkala toteaa.

Sosiaalinen puoli tärkeä

Liikunnan suotuisien vaikutusten mielenterveyteen on arveltu johtuvan monista eri syistä. Osa niistä perustuu puhtaasti fysiologisiin reaktioihin: ponnistelu kiihdyttää mielihyvähormoni endorfiinin eritystä ja laskee stressihormoni kortisolin tasoa. Näin liikkuminen toimii ikään kuin kehon omana mielialalääkkeenä.

Lisäksi liikunta palkitsee psykologisesti.

Se antaa onnistumisen kokemuksia ja irrottaa kielteisistä ajatuksista.

Hyvin monesti liikkumiseen liittyy myös mielihyvää tuottava sosiaalinen puoli. Yhdessä tekeminen tarjoaa tärkeitä kontakteja ja jopa vertaistukea.

Toistaiseksi eniten on ehditty tutkia ryhmämuotoisen, aerobisen harjoittelun hyötyjä. Tanja Laukkalan mukaan tämä ei silti tarkoita, etteikö voimaharjoittelu voisi vaikuttaa yhtä lailla. Tutkimuksia ja tietoa karttuu jatkuvasti. − Lajilla ei varmastikaan ole niin paljon väliä kuin sillä, että liikunta on mieleistä ja itselle iloa tuottavaa. Ellei ensimmäinen jut-

Maahanmuuttajien toiminnallisissa Toivo-ryhmissä yksi tärkeä tavoite on löytää jokaiselle iloa tuottava liikuntaharrastus. Tänä syksynä aloittaneeseen venäjänkieliseen ryhmään kuuluvat Ljubov Moskaljuk, vetäjät Svetlana Jaska ja Viktoria Kaleva, Jekaterina Romanova ja Olga Proskurina.

muun elämäntapaohjauksen tavoin osa kaikkia mielenterveyspalveluita. − Yritystä tähän suuntaan onneksi on. Esimerkiksi liikuntaresepti on hyvä keino.

Kynnys yleiseen toimintaan korkea

Liikunnan merkitys on havaittu myös alan järjestöissä. Esimerkiksi Mielenterveyden Keskusliiton noin 150 paikallisyhdistyksestä

JATKUU

tu innosta, kannattaa kokeilla toista, Tanja Laukkala sanoo.

Positiiviset vaikutukset mielialaan ovat todettavissa jo yksittäisen liikuntakerran jälkeen. Tehoavinta on kuitenkin säännöllinen kuntoilu. Riittävä määrä lienee samaa tasoa yleisten liikkumissuositusten kanssa.

Tanja Laukkala toivoo, että tulevaisuudessa liikkumaan kannustaminen voisikin olla

SOVELI 2 . 2020

9

valtaosassa on liikuntatoimintaa. Yhteensä mielenterveysyhdistyksissä eri puolilla maata kokoontuu säännöllisesti yli 260 liikuntaryhmää.

Liikunta-asiantuntija Kati Rantonen kertoo, että lajien kirjo on hyvin laaja. Suosittuja ovat muun muassa kävelyryhmät, salibandy, kuntosaliharjoittelu ja vesiliikunnan eri muodot.

Rantosen mukaan ryhmät ovat erittäin pidettyjä ja merkityksellisiä: − Joillekin osallistujille ne ovat tärkein tai jopa lähes ainoa tilaisuus tavata muita ihmi-

siä. Varsinaisen harjoittelun rinnalla sosiaalinen puoli ja vertaistuki ovatkin useimmille vähintään yhtä tärkeä osa ryhmien antia.

Monelle mielenterveyskuntoutujalle kynnys osallistua muuhun liikuntatoimintaan on kovin korkea. Urheiluseurojen tai kaupallisten kuntokeskusten tarjonta voi tuntua siltä, ettei se ole tarkoitettu itselle. Hintakin saattaa muodostua esteeksi.

Mielenterveyden Keskusliitto järjestää myös odotettuja valtakunnallisia tapahtumia. Tampereella on vuosittain Mestaruusturnaus, jonne kokoontuu salibandyryhmiä

Toivo-ryhmien ohjelmassa on paljon muutakin kuin liikuntaa. Hahmoterapiaan osallistujia tutustutti Irina Ruutunen.

10 SOVELI 2 . 2020

kaikkialta Suomesta. Uutena lajina mukana on kävelyfutis. − Valittavissa on kilpa- ja harrastesarjat.

Osa ryhmistä nimittäin haluaa harjoitella tavoitteellisemmin, jotta into säilyy koko pitkän kauden. Useimmille Mestaruusturnaus on vuoden ainoa varsinainen kisatapahtuma.

Koronan vuoksi tämän vuoden tapahtuma jouduttiin perumaan. Keväällä niin ikään paikallisyhdistyksissä lähes kaikki liikuntatoiminta loppui kuin seinään.

Kati Rantosen mukaan yhdistyksissä onkin korona-aikana ollut suuri huoli jäsenten

tavoittamisesta ja heidän hyvinvoinnistaan.

Järjestö on tukenut tilanteessa esimerkiksi tarjoamalla nettimateriaaleja.

Askeleita arkeen - ja Askeleita luontoon -ohjelmat auttavat lisäämään liikettä päiviin hyvin pieni pala kerrallaan. Piristystä päivään -vi­ deot ovat antaneet vinkkejä taukoliikuntaan ja metsämieliharjoitteisiin. − Videoista on tykätty. Iso toive silti on, että ryhmät pystyisivät taas toimimaan lähes normaalisti ja että ihmiset uskaltavat osallistua niihin. Oikeaa kohtaamista ei mikään korvaa. 

Liikunnasta iloa uudessa kotimaassa Toivo-ryhmissä tutustutaan yhdessä suomalaiseen liikuntatarjontaan.

Moni maahanmuuttaja on löytänyt oman lajinsa ja uusia ystäviä. − Mieleinen, säännöllinen liikunta on tärkeää ihan jokaiselle – myös maahanmuuttajille. Ennen kaikkea liikunta antaa hyvinvointia ja iloa, mutta lisäksi se kotouttaa suomalaiseen yhteiskuntaan, Mieli ry:n Toivo-ryhmissä vetäjänä toimiva Svetlana Jaska sanoo.

Maahanmuuttaja saattaa törmätä moniin pulmiin, jotka tekevät oman liikuntaharrastuksen löytämisestä vaikeaa. Toiminnallisissa Toivo-ryhmissä näitä esteitä ylitetään yhdessä. − Kantasuomalaisille on yleensä aika tuttua, että liikuntaa järjestävät muun muassa urheiluseurat ja kaupalliset kuntokeskukset. Maahanmuuttajalle taas pelkästään tämä suomalainen liikunnan rakenne voi olla aivan vieras.

Seuraavan kynnyksen muodostaa usein kieli. Moni liikunnan tarjoaja kertoo esimerkiksi netissä toiminnastaan ainoastaan suomeksi.

Ja vaikka kiinnostava liikuntaryhmä tai -vuoro lopulta löytyisikin,

lähteminen mukaan yksin ainoana maahanmuuttajana voi tuntua jännittävältä.

Toivo-ryhmien kahdeksan tapaamiskerran ohjelmaan kuuluu paljon muutakin mielenkiintoista ja mukavaa, mutta suuri rooli on myös liikkumisella. − Jokainen ryhmä muun muassa viettää pitkän viikonloppuleirin tutustuen urheilulajeihin. Kokeilemme kaikenlaista melonnasta lumikenkäilyyn, ja mukana on myös suomalaisia erikoisuuksia kuten sauvakävelyä ja pesäpalloa.

Toiminnallisen tekemisen lomassa jaetaan kokemuksia ja ver­ tais­tukea: − Me ohjaajat olemme jokainen käyneet itse läpi kaiken saman: toisesta kulttuurista Suomeen muuttamisen ja täällä uuden elämän aloittamisen. Terapeutteja me emme ole, mutta muuten tuemme ja kannustamme osallistujia parhaamme mukaan.

Svetlana Jaskan mukaan moni

Kokonaisvaltainen

HY VINVOINTI

todella on löytänyt ryhmistä uusia ystäviä, joiden kanssa on yhdessä ruvettu harrastamaan. − Ja jotkut kirjoittavat vielä pitkän ajan kuluttua, että ovat päässeet vaikkapa opiskelemaan. Tällaiset palautteet antavat voimaa.

Koronarajoitukset keskeyttivät keväällä toiminnan. Etäkokoontumisia kokeiltiin, mutta ne eivät oikein korvanneet kohtaamisia. − Monella maahanmuuttajalla on jo yksi virtuaalinen elämä, eli soitot ja videopuhelut synnyinmaahan. Täällä uudessa kotimaassa heillä on nimenomaan tarve nähdä ja tavata ihmisiä ihan kasvokkain.  SOVELI 2 . 2020

11

Luonto soveltuu kaikille Sekä luonto että kaupunkiympäristö lisäävät hyvinvointia. Mitä enemmän tukea ihminen tarvitsee, sitä merkityksellisemmäksi tulee ympäristö. Siksi se ei saa eriarvoistaa liikkujia.

Teksti Laura Koljonen kuvat Harri Mäenpää

12 SOVELI 2 . 2020

– Nämähän haluavat luontoon, huomasi Risto Lappalainen.

Lappalainen oli juuri aloittanut työt Aivoliiton Pohjois-Suomen hanke- ja järjestösuunnittelijana, ja havaitsi, että jäsenissä oli paljon luontoihmisiä.

Ja jos ihmiset kerran halusivat luontoon, Lappalainen lupasi viedä heidät sinne. Nyt hänen neurologisesti sairastuneille suunnittelemasta ensimmäisestä luontoleiristä on kulunut 27 vuotta, ja vuosien

mittaan leireille on osallistunut Lappalaisen arvion mukaan noin 5000 – 6000 ihmistä.

Lappalainen kertoo usein näkevänsä tutun kaavan: ihminen sairastuu ja menettää toimintakykynsä, mikä puolestaan murentaa itsetunnon. Sairastunut näkee vain vammansa.

– Moni haluaisi edelleen liikkua luonnossa ja vaikka kalastaa, mutta heillä on olo, että he eivät selviä, pysty tai uskalla. Myös ympäristö

saattaa tukea ajatusta vammaisuudesta. Läheisiä saattaa pelottaa, miten vammautunut selviää luonnossa.

Lappalaisen kokemuksen mukaan huoli on turha. Kun sopivat apuvälineet löytyvät ja ryhmä ympärillä tsemppaa, ihminen ikään kuin kasvaa silmissä. Omilla ehdoilla edetessään moni pärjää todella hyvin.

– Luontoleireillä ei ole mitään muuta lähtökohtaa kuin se, että osallistujalla on oma halu lähteä luontoon. Siinä mielessä kurssit ovat helppoja: kaikilla osallistujilla on motivaatio korkealla. Keskeyttäneitä on ollut vuosien mittaan todella vähän.

Voimaantumista ja merkityksen hakemista

Luonnon lisäksi erityisen tärkeässä roolissa luontoleirillä on yhteisö.

Ryhmä antaa turvaa mutta myös välittömän palautteen. Muiden kannustus saa jaksamaan ja ylittämään itsensä.

Leirillä yhdistävä tekijä ei olekaan vammaisuus, vaan halu päästä luontoon.

– Diagnoosikeskeisyys katoaa, ja osallistujien käpertyminen oman vamman ympärille vähenee, Lappalainen sanoo.

Näkökulmalla on iso merkitys.

Lappalaisen mukaan on täysin eri asia, näemmekö pyörätuolia käyttävän ihmisen, joka kalastaa vai kalastajan, joka käyttää pyörätuolia.

– Luontoleirillä vamma ei määritä kalastajaa, vaan kalastajalla on erityispiirre.

Elokuussa Risto Lappalainen

vietti jälleen kolme vuorokautta metsässä. Hän veti Itä-Suomen Möhkössä järjestetyn luontoleirin kymmenelle osallistujalle.

Mukana olivat myös 65-vuotias Markku Heikkinen ja 66-vuotias Anneli Meriläinen.

Molemmille luonto on erityisen tärkeä paikka.

– Tulin avoimin mielin. Porukka on ollut kiva, ja puitteet luonnon ja majoituksen kohdalla hienot. Leirillä on ollut rento meno ja hyvä olla, kehaisee Pohjois-Karjalan AVH-yhdistykseen kuuluva Anneli Meriläinen.

Markku Heikkiselle leirin tarjoama vertaistuki on ollut erityisen tärkeä.

– Tulistellessa ja istuessa on aikaa puhua ja porista syvällisesti.

Luonto antaa rauhoittavan kehyksen kohtaamiselle.

Luonto hyödyttää joka puolella

Kaikilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta – tai edes halua – lähteä metsään. Luonnon hyödyt ovat kuitenkin niin kiistattomat, että myös urbaanissa ympäristössä asuvien soisi niistä hyötyvän.

Kaupunkiympäristöä ei useinkaan mielletä rauhoittavaksi. Sen sijaan kuormittavia tekijöitä löytyy: melu, pienhiukkaset ja kaasumaiset yhdisteet, luonnonmateriaalien puuttuminen.

Ikäinstituutin vanhempi tutkija ja dosentti Erja Rappe on pitkään tutkinut luontoa rakennetussa ympäristössä.

Rappe sanoo, että kaupunkiympäristön ja rakennetun ympäristön

Kokonaisvaltainen

HY VINVOINTI

haittojen kohdalla puhutaan niin sanotusta kognitiivisesta kuormasta. Ja yleensä tämä kuorma kohdistuu eniten juuri niihin, joilla on vähiten mahdollisuuksia vaihtaa maisemaa.

– Onneksi myös urbaaniin ympäristöön on mahdollista suunnitella viherympäristöjä, jotka palauttavat kuluttavuuden sijaan, Rappe sanoo.

Hänen mukaansa viherympäristö urbaanissa paikassa voi olla joko rakennettu tai luonnontilassa.

Viherympäristöjä ovat siis puistot, viheralueet ja -katot, viihtyisät sisäpihat ja kaupunkimetsät, Rappe luettelee.

Viherympäristöjä ja niiden vaikutusta on tutkittu jo pitkään. Tulokset kertovat, että ne vähentävät stressiä, tehostavat liikuntasuorituksia ja selviytymiskykyä sekä parantavat ongelmanratkaisukykyä.

– On myös tutkimustuloksia siitä, että mitä miellyttävämmäksi ihmiset kokevat ympäristön, sitä ystävällisempiä he ovat toisilleen. Viime vuosien tutkimustulokset viittaavat myös siihen, että viherympäristöt ovat hyviä kehon immuunipuolustuksen kannalta.

Ympäristö ei saa eriarvoistaa

Eniten hyötyä virikkeellisestä ympäristöstä on nimenomaan erityistä tukea tarvitseville ryhmille: ulkoilu ja luonnonläheisyys virkistävät aistitoimintoja ja ylläpitävät toimintakykyä.

– Esteettisesti miellyttävä ympäristö tutkitusti helpottaa ahdistusta ja lievittää kipua. Eli mitä enemSOVELI 2 . 2020

13

JATKUU

Luonto on erityisen tärkeä paikka Markku Heikkiselle ja Anneli Meriläiselle.

Luontoleirillä luonnossa saa oleilla rauhassa eikä mihinkään ole kiire.

Osallistujat saavat päättää, mitä haluavat tehdä. Vesillä liikkuminen on kestosuosikki.

män tukea tarvitsemme, sitä merkityksellisemmäksi tulee ympäristö, Rappe sanoo.

Yksi Rappen tärkeimmistä viesteistä on se, että ympäristö ei saisi eriarvoistaa. Jos ympäristö sorvataan vain tietylle ryhmälle, samalla suljetaan helposti ulos toisia ryhmiä.

– Henkilökohtainen mielipiteeni on, että erilaisia ryhmiä ei tulisi sulkea omiin puistoihinsa, vaan ympäristön tulisi soveltua kaikille. Puhutaan eräänlaisesta design for all -inkluusioajattelusta. Jos viheralueet suunnitellaan hyvin ja osallistetaan käyttäjät jo suunnitteluvaiheessa, syntyy paikkoja, joissa kaikenlaiset ihmiset voivat käyttää voimavarojaan ja viihtyä. Eli ei kaikille kaikkea, vaan jokaiselle jotakin.

Miten sitten suunnitellaan toimiva viheralue, jossa on jokaiselle jotakin?

Rappen mukaan fyysisen esteettömyyden lisäksi tärkeää on kognitiivinen esteettömyys. Tällöin alue on helposti hahmotettava ja selkeä, opasteet helposti havaittavia ja informaatio monikanavaista.

– Reitit on esimerkiksi merkitty kuvina, selkeällä fontilla ja pistekirjoituksena. Silloin sama tieto tulee monen aistin kautta.

Rappen mukaan suunnittelijoita voitaisiin kouluttaa nykyistä 14 SOVELI 2 . 2020

”Näemmekö pyörätuolia käyttävän ihmisen, joka kalastaa vai kalastajan, joka käyttää pyörätuolia.”

enemmän erityistä tukea tarvitsevia ryhmiä osallistavaan suunnitteluun. Viher- ja liikunta-alueita käyttävät osaavat helposti kertoa, millaisilla asioilla on merkitystä.

– Jos mietitään vaikka erityisliikuntaa, niin kaikista suosituin liikuntamuoto on kävely. Silloin on tärkeää, että kävelyreittien varrella on esteettömiä penkkejä, joilla voi levähtää.

Kiire pois, perusasiat kuntoon

Aivoliiton Risto Lappalainen on todistanut työssään – ja etenkin luontoleireillä – monta voimaannuttavaa kokemusta.

Lappalainen kannustaakin kollegoitaan kehittämään erityistä tukea tarvitsevien ryhmien luontoliikuntaa.

– Ei pidä pelätä ihmisten toimin-

takyvyn rajoitteita. Hengitysko­ nees­sa olevaa en luontoleirille veisi, mutta kokemukseni mukaan kai­ kil­le muille kokemus voidaan toteuttaa, kunhan vähän sovelletaan.

Lappalaisen mukaan oleellisinta on huomioida perustarpeet: WC- ja nukkumistilat pitää olla kunnossa ja liikkumisen mahdollista. Ja mikäli toteutukseen osallistuu useampi taho, koko palveluketjun pitää toimia ja asenteen olla kunnossa.

Lappalaisen mukaan kannattaa myös heti alkuun omaksua ajatus siitä, että luontoliikkuminen on itse asiassa luonnossa oleilua. Kiire ei saa olla.

– Ja vetäjillä pitää olla uskallusta ryvettää itseään ja kohdata omat ennakkoluulonsa. He nimittäin saavat oppia, että ihmiset yllättävät aina. 

Teksti Laura Koljonen kuva Saku Tiainen/MTV Oy

”Aika harva voi syödä mitä tahansa”

Kokonaisvaltainen

HY VINVOINTI

Myös tavallinen terveys- ja arkiliikkuja voi kummasti nostaa vireystasoaan, kun muistaa syödä ravinteikkaasti.

Urheilulääkäri ja Olet mitä syöt -ohjelman juontaja Pippa Laukka antaa Sovelin lukijoille kolme terveyttä tukevaa ravintovinkkiä, joilla päiviin saa enemmän energiaa.

1) Hahmota kokonaisuus

Ravinnon merkitys terveys- ja arkiliikkujalle on yksi kolmasosa. Kaksi muuta hyvinvoinnin peruspalikkaa ovat liikunta ja lepo.

– Hyvä ravinto liittyy olennaisesti jaksamiseen ja painonhallintaan. Aika harva voi syödä mitä tahansa. Yleensä nekin, joilla miten tahansa syöminen ei näy ulospäin, voivat kärsiä vaikkapa korkeasta kolesterolista.

2) Tarkastele, miten usein syöt ja mitä lautaselta löytyy

Laukka muistuttaa, että jo kahdella ravintovinkillä pääsee pitkälle.

Ne ovat: säännöllinen ateriarytmi ja lautasmalli. Kannattaa syödä tasaisin väliajoin, mieluiten aina samaan aikaan päivästä. Lautamallissa lautaselle kasataan puolet pinta-alasta kasviksia, yksi neljäsosa koostuu hiilihydraatista ja viimeinen osa on varattu proteiinille.

– Yleisimmät ravintoon liittyvät ongelmat linkittyvät epäsäännölli-

seen syömiseen ja siihen, että syödään hyvin energiarikasta mutta laadullisesti ravintoköyhää ruokaa.

Eli enemmän kasvista lautaselle!

3) Terveellinen ruoka ei ole vain salaattia

Kiireeseen vetoaminen on inhimillistä, mutta pienellä ennakoinnilla ja eväiden tekemisellä voi tehdä fiksumpia ruokavalintoja. Jos tykkää liikkua luonnossa, Pippa Laukka vinkkaa pakkaamaan mu­kaan ret­kievääksi vaik­ka ruis­leivän, jonka välissä on savukalaa, hum­mus­ta ja jotakin vihan­nes­ta.

– Siitä saa hiilareita, kuituja ja proteiinia.

Ja voihan siihen kylkeen ottaa mukaan jonkin pienen herkun. Näin elimistö saa paremmin hyödynnettyä ravinnon.

Terveellinen syöminen ei tarkoita pelkän salaatin syömistä, vaikka moni niin kuvittelee. 

– Hahmota kokonaisuus: ravinto, liikunta ja lepo, Pippa Laukka vinkkaa.

SOVELI 2 . 2020

15

Teksti Laura Koljonen

Kokonaisvaltainen

HY VINVOINTI

Bakteerit ja mikrobit ovat ystäviämme Luontoliikunta ja -altistus tukevat myös immuunipuolustusjärjestelmäämme.

– Ja mitä monimuotoisempi luonto, sen parempi. Bakteereilla ja mikrobeilla on aivan fundamentaalinen merkitys ihmisen terveydelle.

Siitä huolimatta tunnumme halua­ van niistä eroon, sanoo Kimmo Saarinen.

Saarinen on Allergia-, iho- ja astmaliiton osana toimivan Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin tutkimusjohtaja ja intohimoinen mikrobien, bakteerien ja luonnon monimuotoisuuden puolestapuhuja.

Hän muistuttaa, että ilman bakteereja ja mikrobeja meitä ei olisi edes olemassa. Mikrobisoluja on

TUTKIT TUA

”Elämäntapamme määrittelee mikrobikantamme.” nimittäin joka puolella ihmistä: iholla, suolistossa, limakalvoilla.

– Toki on lajeja, joiden on tarkoitus aiheuttaa tuhoa, mutta enemmän bakteereista ja mikrobeista on meille hyötyä kuin haittaa.

Hyvillä bakteereilla ja mikrobeilla on suora yhteys hyvinvointiimme ja terveyteemme.

– Elämäntapamme määrittelee

Koonnut Satu Juoperi

Riittävä proteiinin saanti ylläpitää vanhuksen toimintakykyä Runsaasti proteiineja ruoastaan saavat vanhukset pysyvät paremmassa kunnossa pitempään. Havainnot perustuvat noin 700 yli 85-vuotiaan kotonaan asuvan terveystietoihin ja seurantaan.

Kun tiedot osallistujien proteiinin saannista yhdistettiin tietoihin seurannan aikana tapahtuneista toimintakyvyn muutoksista, eniten proteiineja ruoastaan saavien havaittiin pysyneen paremmassa kunnossa selvästi todennäköisemmin.

Yhteys oli selvin vanhuksilla, jotka söivät paljon proteiineja ja olivat fyysisesti aktiivisia. Heidän toimintakykynsä pysyi hyvänä myös pitempään kuin muiden paljon liikkuvien, joiden proteiinin saanti oli vähäi16 SOVELI 2 . 2020

mikrobikantamme. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen, elinympäristömme kliinistyminen ja länsimainen ruokavalio altistavat meidät erilaisille autoimmuunisairauksille, kuten keliakialle, allergioille ja diabetekselle.

Ehkäpä siinä on riittävä syy tehdä iltakävely lähimetsässä, ja altistua samalla hyville mikrobeille. 

sempää. Tutkimus julkaistiin European Journal of Nutrition -lehdessä.

Liikunnan lisääminen vähentää syöpäkuolemia Istumisen ja löhöilyn korvaaminen liikunnalla pienentää riskiä menehtyä syöpään. Tutkimus julkaistiin JAMA Oncology -lehdessä. Sen perusteella riski menehtyä syöpään seuraavien viiden vuoden aikana on noin 50 prosenttia suurempi henkilöillä, jotka viettävät suuren osan päivästään istuen tai muuten fyysisesti passiivisina.

Jos istumista vähentää, riskit pienenevät. Myös kevyempi liikunta vaikuttaa suotuisasti.

LähdE: Uutispalvelu Duodecim

Soveltavan liikunnan koulutus liikunta-alan toimijoille SoveLin soveltavan liikunnan koulutus tarjoaa täydennysosaamista liikunnan soveltamiseen käytännössä erilaisille kohderyhmille.

Koulutuksessa tutustutaan liikunnan soveltamisen periaatteisiin ja erilaisten kohderyhmien liikunta- ja toimintakyvyn ominaispiirteisiin.

KOULUTUKSEN TAVOITTEET

KENELLE

• Vahvistaa osallistujan tietotaitoa • erilaisten pitkäaikaissairauksien, vammojen ja kehon toimintahäiriöiden vaikutuksesta liikunta- ja toimintakykyyn sekä lisätä ymmärrystä liikunnan saavutettavuudesta.

• soveltavasta liikunnasta kiinnostuneille • • valmentajille • • liikunnanohjaajille •

• Antaa osallistujalle • käytännön työkaluja liikunnan soveltamiseen ja soveltavan liikunnan toteuttamiseen.

• Tuoda osallistujalle varmuutta • liikunnanohjaustyöhön ja vahvistaa osallistujan kykyä kohdata erilaisia liikunnan kohderyhmiä.

LISÄTIEDOT JA TILAUKSET Anna Holmberg, soveltavan liikunnan asiantuntija 040 551 4468, anna.holmberg@soveli.fi

soveli.fi/palvelut/koulutus

Tilaa Sovelista myös soveltavan liikunnan luento tai räätälöity koulutus SOVELI 2 . 2020

17

teksti: Satu Juoperi kuvat: UKK-instituuttI

Päivitetyt suositukset huomioivat hyvinvoinnin kokonaisuuden Ammattilaiset korostavat liikuntaneuvonnan roolia suositusten jalkauttamisessa.

UKK-instituutin julkaisemat sovel- kallaanolon tauottamisen merkitavan liikkumisen suositukset on tyksen. suunnattu erityisesti terveytenReipasta liikkumista suositelsä kannalta liian vähän liikkuville, laan tehtäväksi 2 tuntia 30 minuutjoilla on toimintakyvyn rajoittei- tia viikossa. Rasittavan liikunnan ta tai jotka käyttävät liikkumises- määrän suositus on 1 tunti 15 misa apuvälineitä kuten kävelykep- nuuttia. Uusien suositusten mupiä, rollaattoria tai pyörätuolia. Uu- kaan jo muutaman minuutin liikdistuneita suosituksia on yhteensä kumishetki riittää. kolme: aikuisille, joiden liikkuminen on jonkin verran vaikeutunut, Soveltavat liikkumisen suositukaikuisille, jotka kävelevät apuväli- set on tarkoitettu terveys- ja liinettä käyttäen ja aikuisille, jotka kunta-alan ammattilaisten tuekliikkuvat pyörätuolilla. si liikuntaneuvontaan. Kaksi amSuositus huomioi hyvinvoinnin mattilaista kertoo, miten he hyökokonaisuuden. Uutta suosituksis- dyntävät suosituksia. sa on unen mukaan ottaminen liikkumisen rinnalle, sillä riittävällä Tatjana Asplund, unella ja liikkumisella on merkit- liikuntasuunnittelija, vastuualue täviä terveysvaikutuksia. soveltava liikunta, Vaasan kaupunki Lisäksi suositukset huomioivat ”Soveltavat suositukset ovat iso apu entistä paremmin kevyen liikus- työssäni. Käytän niitä lisämateriaakelun, kuten kotiaskareiden ja pai- lina, ja jaan asiakkaille mennessäni 18 SOVELI 2 . 2020

luennoimaan, vetämään jumppaa tai yhdistysvierailulle. Suosituksia on kaikkien saatavilla myös uimahallilla.

Suosituksen läpikäymiseen asiak­ kaan kanssa tai yhdis­ tys­ käynnil­ lä varataan aikaa. Kuuluu amma­ tilliseen ylpeyteen kertoa, mikä suositus on ja mitä se tarkoittaa sekä rohkaista ihmisiä tai heidän omaisiaan ottamaan yhteyttä, jos kysymyksiä jää.

Usein ihmiset ottavat yhteyttä uudelleen, kun he vertaavat suositusta meidän ryhmäliikunnan aikatauluihin. He haluavat tietää, mikä heille sopisi. Meidän ryhmämmehän soveltuvat kaikille, koska ohjaajat ovat tietoisia ja kykenevät soveltamaan ohjausta.

Suositukset tukevat työtämme mutta niitä pitää osata myös soveltaa. Osalla asiakkaista on moni-

UKK-instituutti: Soveltava viikottainen liikkumisen suositus aikuisille, joiden liikkuminen on vaikeutunut.

naisia ongelmia, ja heille kokoamme oman henkilökohtaisen suunnitelman.

Suosituksessa on nyt huomioitu uni. Koska ihmiset kaipaavat konkreettista tietoa, olen itse koonnut suosituksen ympärille lisää tietoa esimerkiksi ravinnosta ja suoliston hyvinvoinnista. Ihminen kun on psyko-fyysis-sosiaalinen kokonaisuus.”

Riitta Samstén, erityissuunnittelija, Neuroliitto ”Suositus on Neuroliitossa liikuntaneuvonnan työkalu, ja sitä käyte-

tään jäsenten neuvonnassa ja kuntoutuksen apuna. Liikuntaneuvonnan rooli suositusten jalkauttamisessa on tärkeä. Neuvojan tulee soveltaa suositusta, ja yrittää poistaa esteet liikkumisen tieltä. Neuvonta on prosessi, jossa otetaan ihminen huomioon kokonaisvaltaisesti. Suositus on työkalu, jonka avulla voi käydä läpi liikkumisen lisäksi unen ja ruokailunkin. Sen kanssa työskentelyssä tulee huomioida, että ihmisen vointi vaihtelee, ja kotonakin voi harrastaa.

Neuroliitossa pyrimme kouluttamaan henkilöitä, jotka antavat lii-

kuntaneuvontaa suositusten soveltamisessa jäsenistöllemme.

Meidän jäseniemme näkökulmasta on positiivista, että suositus huomioi myös kevyen liikuskelun, jolloin liikkumisen ei tarvitse olla jonkin liikuntalajin suorittamista. On hyvä, että liikkumisen voi suosituksen mukaan jakaa pienempiin kuin 10 minuutin pätkiin.

Pieni puuhastelu ja arkiliikunta on se juttu.”  Lisätietoa: ukkinstituutti.fi/ liikkumisensuositus/soveltavatliikkumisen-suositukset SOVELI 2 . 2020

19

Teksti RIITTA SKYTT kuvat JUSSI VIRKKUMAA

MS-tauti ei estä liikkumasta Liikunnallinen ja suorituskeskeinen Maria Rantanen kadotti liikunnan ilon, kun hän sairastui MS-tautiin seitsemän vuotta sitten. Ilon löytäminen uudelleen kesti kauan, mutta se toi myös rauhoittumista ja kärsivällisyyttä.

20 SOVELI 2 . 2020

liikkujan Ä ÄNI

SOVELI 2 . 2020

21

MS-tautia sairastava Maria Rantanen on opetellut kuuntelemaan omaa kehoaan ja hyväksymään sairauden asettamia rajoitteita. Jooga saa hänet voimaan henkisesti ja fyysisesti paremmin.

Maria Rantasen elämä muuttui kertaheitolla seitsemän vuotta sitten. Hän hakeutui lääkäriin omituisten puutumisoireiden takia. Blogissaan Maria’s Superpower hän kuvailee: – Ennen olin Maria, nyt olen Maria, jolla on MS-tauti. Sain tahtomattani elämän mittaisen matkakumppanin, ja menetin vaihdossa terveyteni.

Rantasella diagnosoitu MS-tauti on keskushermoston sairaus, jossa elimistö hyök22 SOVELI 2 . 2020

kää omia kudoksia vastaan muodostamalla vasta-aineita. Suomessa tautia sairastaa noin 9 500 henkilöä, joista naisia on kaksi kertaa enemmän kuin miehiä.

Kieltämistä ja masennusta

Maria Rantanen yritti mielessään kieltää koko taudin. Hän oli aina ollut liikunnallinen ja kova suorittamaan, eikä hän nytkään antanut itselleen armoa. Hän ilmoittautui

”Monet MS-tautia sairastavat tasapainottelevat jatkuvasti väsymyksen ja huonon omantunnon kanssa.”

Liikunnanohjausta kuntoutuksesta

Kun Maria Rantanen alkoi käydä terapiassa, terapeutti suositteli hänelle ohjattua kuntoutusta.

– Olen varma, että en ole ainut nuori, jolla on kielteiset mielikuvat kuntoutuksesta.

Ajattelin, että kuntoutukseen mennään, kun ollaan pyörätuolissa ja viittä vaille vainaita, sananmukaisesti kuntoutumaan.

Hänen terapeuttinsa oli ollut töissä Neuroliiton Maskun neurologisessa kuntoutuskeskuksessa ja jatkoi sinnikkäästi asiakkaansa suostuttelua.

– Lopuksi olin, että fine! Mennään sitten, Rantanen naurahtaa. Mutta yötä hän ei kuntoutuskeskuksessa olisi, avokuntoutus oli ainoa mihin hän suostui.

Maskun kuntoutuskeskus osoittautui täysin toisenlaiseksi kuin Rantanen oli pelännyt.

Keskuksessa hän tapasi asiantuntijoita, jotka paneutuivat häntä vaivanneisiin asioihin.

Ensimmäisen kerran hän sai ammattimaista liikunnanohjausta ja pääsi kokeilemaan erilaisia apuvälineitä, mikä häivytti niihin kohdistuneita pelkoja. Lisäksi hän sai tietoa eri-

laisista liikuntalajeista. Muut kuntoutujat olivat tärkeää vertaistukea.

– Päätökseni lähteä kuntoutukseen on ollut yksi elämäni parhaimmista, ja kannustankin kaikkia tekemään saman.

Kuntosalia ja joogaa

Vuosien myötä Maria Rantanen on oppinut kuuntelemaan kehoaan. Liikunnan ilo on löytynyt uudelleen. Viikoittainen liikunta koostuu letkeästä lenkkeilystä, joogasta ja kuntosalitreeneistä. Lisäksi Rantanen kävelee kahden kilometrin pituisen työmatkansa aina kun ilmat sallivat.

Hän muistuttaa, että MS-tauti ei estä liikkumasta, ongelma on enemmän oman pään sisällä. Tavallisiinkin ryhmiin voi osallistua, ja yleensä ohjaajat mielellään auttavat soveltamaan lajin kaikille sopivaksi. Lisäksi melkein kaikista lajeista löytyy jo sovellettu versio eri tavoin liikkuville ihmisille. Ryhmiä pitää Rantasen mukaan vaan rohkeasti hakea.

Monet MS-tautia sairastavat kokevat lämmön lisäävän taudin oireita, koska se voi aiheuttaa lihasheikkoutta ja pahentaa fatiikkia. Rantanenkin myöntää, että lämpö lisää väsymystä.

– Käyn kuitenkin ihan autuaasti lämpöjoogassa, hän sanoo yllättäen.

Lämpöjoogassa huone lämmitetään yli 30 asteiseksi. Kun kehosta tulee lämmin, se venyy paremmin.

– Talvella tykkään 32 – 35 asteisesta lämpöjoogasta, mutta niin sanottu hotjooga on minulle liikaa. Kuumimmat tunnit ovat silloin 38 asteisia.

Rauhalliset ja venyttävät liikuntamuodot ovat Rantaselle parhaita. MS-tautiin liittyy usein lihasjäykkyyttä eli spastisuutta, ja Rantanenkin kuvailee olevansa aamuisin kuin rautakanki ennen kuin lihakset pehmenevät.

Hän kuuluu Lounais-Suomen neuroyhdistykseen, jolla on erilaisia liikuntaryhmiä. YhSOVELI 2 . 2020

23

JATKUU

CrossFit-treeneihin osoittaakseen itselleen ja muille, että kaikki oli kuten ennenkin.

MS-taudista saatu tietopaketti jäi lukematta, ja kun pistoshoito laukaisi paniikkikohtausoireita, Rantanen lopetti lääkityksen. Tilanne alkoi rauhoittua vasta, kun hän päätyi kriisipolin kautta terapiaan.

– Uuvutin itseni tosi pahasti. Se oli var­ masti monen tekijän summa. Puskin väkisin menemään kuten ennenkin ja vielä vähän päälle. Väitän, että siinä oli masennusta, puhdasta uupumusta ja lisäksi MS-taudin tuomaa fatiikkia. Fa­tiikki on yleinen MS-taudin oire. Se tarkoittaa äärimmäisen syvää väsymystä.

– Menetin täysin kaiken liikunnan ilon.

Toipumiseen on mennyt kauan.

distyksen kautta hän on käynyt muun muassa melomassa.

Rantanen lähtee usein avopuolisonsa mukaan kuntosalille tekemään voimaharjoittelua tai lenkkeilemään juoksumatolla.

– MS-taudissa saattaa tulla lihasheikkouksia, joita salitreeni ennaltaehkäisee. Lisäksi treeni ylläpitää fyysistä kuntoa.

– Kun ajatellaan henkistä hyvinvointia, kallistun ehdottomasti joogaan ja kävelyyn.

Eilen olimme Kimmon kanssa vähän alamaissa. Panimme kuitenkin tossut jalkaan ja lähdimme metsään. Seitsemän kilometrin jälkeen tulimme ihan eri ihmisinä takaisin.

Perusasiat kuntoon

MS-tauti on yleisin nuorten aikuisten liikunta- ja toimintakykyyn vaikuttava keskushermoston sairaus. Taudin yleisin sairastumisikä on noin 20 – 40 vuotta, jolloin monet elävät keskellä ruuhkavuosia. Ne ovat täynnä työpaineita, lapsia ja muita velvoitteita, jotka usein uuvuttavat terveitäkin ihmisiä.

– Monet MS-tautia sairastavat tasapainoilevat väsymyksen ja huonon omantunnon kanssa. Keskellä pahinta fatiikkia ei tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa jos liikunta jää.

Uupumuksen keskellä pitää levätä. Ensin perusasiat kuntoon, hyvät yöunet, terveellinen ruoka, sopiva päivärytmi ja sen jälkeen tree-

24 SOVELI 2 . 2020

nit, kun energiatasot ovat palautuneet, Rantanen muistuttaa.

Hän tietää hyvin, kuinka vaikeaa on olla syyllistymättä, kun muut ihmiset korostavat liikuntaa ja sen tuomaa hyvää oloa.

Rantasen oireet ovat nyt hallinnassa, mutta oikeassa jalkaterässä on tunnon alenemaa.

Se vaikuttaa tasapainoon ja hankaloittaa kävelemistä jyrkissä alamäissä ja liukkaalla.

Talvisin nastakengät ovat tarpeen, kun hän ulkoilee avopuolisonsa ja koiran kanssa.

– Olemme nauraneet Kimmon kanssa, että näytämme jo nyt vanhalta pariskunnalta, kun hän taluttaa minua hankalissa paikoissa.

Hän haluaa kannustaa ihmisiä, jotka tuskailevat kaiken keskellä vasta saadun diagnoosin kanssa.

– Sairaus on vain osa sinua, se ei määritä sinua ihmisenä. Se ei ole este asioille, unelmiaan voi edelleen toteuttaa. Olen itse toteuttanut monia haaveitani sairastumisen jälkeen. Joskus niitä täytyy vähän muokata ja toteutumiseen voi mennä vähän kauemmin. Olen myös saanut rohkeutta tehdä asioita, joita aikaisemmin lykkäsin. Kuten se, että rakennamme nyt taloa ja meillä on vauvahaaveita!  Marian blogi: mariassuperpower.fi

Teksti Mari Vehmanen kuvat Mikko Käkelä

LIIKUNTAvinkki

Ryhmä alkulämmittelee ja suuntaa johonkin lähiseudun puistoon.

Omaan tahtiin ulkoilmassa Harri Rosendahl ja muut maskimiehet ovat oppineet, että heti kotioven ulkopuolella meitä kaikkia odottaa monipuolinen, maksuton kuntokeskus.

Ylös, ulos ja lenkille! Tämän tutun kehotuksen noudattaminen ei aina ole helppoa. Tämän ovat huomanneet myös ”maskimiehet” eli Kanta-Hämeen Hengitys ry:n liikuntaryhmä uniapneaa sairastaville miehille. Lempinimi ei viittaa korona-ajan kasvosuojiin vaan uniapnean hoidossa käytettävän CPAP-laitteen maskiin.

Jo viidettä kautta toimiva ryhmä kokoontuu kerran viikossa liikkumaan yhdessä – useimmiten ul-

koilmassa mutta talviaikaan toisinaan myös sisätiloissa. Ryhmän kokoonpano on vaihdellut jonkin verran, vaikka osa miehistä on pysynyt mukana alusta lähtien. Ikähaitari ulottuu kolmikymppisistä eläkeikäisiin.

Harri Rosendahlille, 64, maskimiehistä on tullut tärkeä liikkumismotivaation lähde. Hän kertoo, että nuoruuden urheiluharrastukset jäivät perheen perustamisen jälkeen. Välillä vierähti monia vuosia

lähes kuntoilematta. Lopulta useat aivoinfarktit ja uniapnean löytyminen pakottivat miettimään omia elämäntapoja. − Myönnän, ettei minun tule niin helposti lähdettyä yksin lenkille. Se on vaan tylsempää kuin seurassa. Jo yksi lenkkikaveri auttaa asiaa, mutta vielä mukavampi on tietysti tällainen porukka, Harri Rosendahl toteaa.

Hänen mukaansa miesten keskuuteen on muodostunut pieni SOVELI 2 . 2020

25

JATKUU

Vaihtelevuutta harjoitteluun saa esimerkiksi uusista maisemista.

Ari Sinkkosta ja muita maskimiehiä yhdistävät kokemukset uniapneasta.

positiivinen ryhmäpaine, joka saa tsemppaamaan. Ilman sovittua tapaamisaikaa olisi helppo keksiä lukemattomia tekosyitä jäädä sohvalle. Maskimiehiin sen sijaan tulee lähdettyä, vaikka laiskottaisi ja sääkin olisi sateinen. − Vähän on jopa suoranaista kilpailuhenkeä. Käymme tapaamisissa ajoittain vaa’alla, ja silloin saatamme hiukan kurkkia kavereiden lukemia. Itselleni kevään korona-aika toi takaisin muutaman kiloja, mutta nythän niitä aletaan yhdessä repiä pois, Harri Rosendahl nauraa.

Jokainen Oman kunnon mukaan

Hengitysterveyden asiantuntija Matleena Aitasalo Kanta-Hämeen Hengitys ry:stä sanoo, että ryhmän yksi tavoite on antaa osallistujille juuri tämänkaltaista itsevarmuutta ja rentoutta. − He huomaavat, että omaan vointiin on mahdollista vaikuttaa.

Eivätkä pienet repsahdukset ro-

26 SOVELI 2 . 2020

Jokainen tekee omien tuntemustensa mukaan.

Jouko Salminen treenasi mukana.

”Jokainen tapaaminen on vähän kuin lapselle joulu, aina yhtä odotettu.” muta hyviä elämäntapamuutoksia, vaan aina voi jatkaa porukan tukemana, Aitasalo sanoo.

Nimenomaan ulkoliikunta sopii Matleena Aitasalon mukaan erinomaisesti ryhmälle, jossa on monenikäisiä ja -kuntoisia osallistujia.

Muiden esimerkki tsemppaa kokeilemaan sopivasti omia rajoja ja yrittämään vielä pikkuisen lisää.

Toisaalta tahdin ja haasteet voi ulkoillessa jokainen mukauttaa omaan kuntoonsa. Ylämäen tai kuntoportaat voi kiivetä juuri niin reippaasti kuin päivän vointi sallii. − Ja on hieno tunne, kun jonakin päivänä nouseminen sujuukin hel-

pommin kuin ennen, Matleena Aitasalo lisää.

Vaihtelevuutta harjoitteluun saa monin keinoin. Ulkona voi tehdä paljon muutakin kuin kävellä tai hölkätä. Maskimiehet pitävät usein ennen lenkkiä ulkosalla lämmittelyjumpan. Välillä napataan mukaan kävelysauvat. Myös suunnistamista aiotaan kokeilla.

Uudet maastot ja maisemat tekevät kierroksesta aina erilaisen.

Hämeenlinnassa valinnanvaraa riittää, sillä Aulanko ja muut upeat ulkoilualueet aukeavat aivan keskustan tuntumassa. − Samalla omaksutaan yhdessä

asennetta, että hyödyllinen arkiliikunta alkaa heti kotioven sulkeuduttua selän takana. Jokainen askel on plussaa. Auton voi jättää parkkiin vähän kauemmaksi tai joskus vaikka kokonaan talliin, Matleena Aitasalo sanoo.

Täyttä elämää

Harri Rosendahlin mukaan tärkeä osa ryhmän antia on vertaistuki.

Jokaisen tapaamisen alussa vaihdetaan kuulumiset, ja keskustelu jatkuu tavallisesti vilkkaana lenkille lähdettyä. − Paljon tietysti puhumme sairauteen ja sen hoitoon liittyvistä käytännön asioista. CPAP-laitteet, niiden hankkiminen ja toimivuus ovat tässä porukassa ikuinen jutunjuuri. Mutta kyllä yhdessä päästään myös niihin kaikkein henkilökoh-

taisimpiin tuntoihin, Harri Rosendahl sanoo.

Hän kertoo huomanneensa, että mitä enemmän uskaltaa itsestään antaa, sitä enemmän myös saa.

Ryhmä onkin muodostunut läheiseksi ja tärkeäksi. − Jokainen tapaaminen on vähän kuin lapselle joulu, aina yhtä odotettu.

Nykyään Rosendahl toimii masSOVELI 2 . 2020

27

JATKUU

Monipuoliseen ulkojumppaan riittävät mainiosti välineiksi kuminauhat. Lasse Lehto (vas.) ja Harri Rosendahl harjoittelevat Matleena Aitasalon opastuksessa.

Ulkona turvavälien pitäminen on helppoa, joten maskimiesten tapaamiset ovat voineet jatkua korona-aikanakin.

kimiehissä apuohjaajana ja pyrkii muun muassa varmistamaan, että kaikki tuntisivat olonsa kotoisaksi muiden seurassa. − Joku saattaa olla alkuun vähän varautuneempi. Mutta kun hieman innostaa ja kyselee, jokainen on yleensä valmis kertomaan ajatuksistaan.

Omaan vointiinsa Harri Rosendahl on tällä hetkellä erittäin tyytyväinen. − Pystyn elämään täyttä elämää.

Kun uniapneani löytyi ja aloin saada siihen hoitoa, infarkteja ei ole enää tullut. Myös jatkuva, valtava väsymys hellitti. Uniapnea ei ole mikään lievä nukkumisen pulma.

Se on elinikäinen sairaus, joka aiheuttaa hoitamattomana vakavia haittoja.

Koronaepidemia on luonnollisesti puhututtanut maskimiehiä kovasti, kuuluuhan heistä osa sairauden riskiryhmään. Onneksi ulkona turvavälien ja muiden varotoimien noudattaminen on onnistunut, eikä yhteisiä liikuntahetkiä ole tarvinnut keskeyttää.  28 SOVELI 2 . 2020

Teksti Mari Vehmanen, Riitta Skytt

Turvallisesti yhdessä Lahtelainen Selkäyhdistys SalpausSelät on tänä vuonna aloittanut ensimmäisen ulkoliikuntaryhmänsä. Sihteeri ja hallituksen jäsen Eija Lyytikkä kertoo, mitä ryhmän perustaminen on opettanut:  Selkäongelmien vuoksi ulkona liikkuminen jää helposti vähiin.

Muiden seurassa ulkoileminen tuntuu turvallisemmalta ja mukavammalta kuin yksin.  Osallistujien selkävaivojen tulee olla stabiilissa vaiheessa. Esimerkiksi heti leikkauksen jälkeen ei ole paras hetki tulla mukaan. Jokaiselta toivotaan omaa tapaturmavakuutusta.  Ohjaajina toimivat Lahden ammattikorkeakoulun fysioterapiaopiskelijat. Oppilaitosyhteistyöstä hyötyvät molemmat osapuolet: opiskelijat saavat käytännön harjoitusta ja ryhmän jäsenet ammattimaista ohjausta.  Myös muiden yhdistysten kanssa kannattaa verkottua. SalpausSelkien ryhmässä on mukana Päijät-Hämeen Hengitysyhdistyksen jäseniä.  Vaihteleva ohjelma pitää yllä intoa. Lahden ulkoiluryhmässä kävellään ensin lämmittelyksi noin kilometrin sauvakävelylenkki. Tämän jälkeen voi olla vaikkapa keppijumppaa kävelysauvaa välineenä käyttäen. Muita vaihtoehtoja ovat esimerkiksi kuntopiiri, pallopelit ja tasapainojumppa. Lopuksi rauhoitutaan yhdessä, kuunnellaan linnunlaulua ja hengitellään.  Osallistujille kannattaa painottaa, että sää on pukeutumiskysymys. Talvella suositaan nastakenkiä. 

Lainasanat Järjestölehdissä kerrotaan säännöllisesti liikkujien tarinoita ja eri sairauksiin tai vammoihin liittyviä liikuntauutisia. Osa lehdistä on luettavissa verkossa maksutta. Useimmat lehdistä ovat luettavissa yleisissä kirjastoissa.

Koonnut Satu Juoperi

Elinehto 3/2020

”Säännöllinen lenkkeily Mosku-koiran kanssa on Kaisalle todella tärkeää. – Olen kävellyt jopa 18 kilometrin lenkkejä. Tuuli vasten kasvoja ja raikas ilma tekevät hyvää. Yksin en tulisi lähteneeksi, koira on korvaamaton seuralainen.” Kaisa Tukiainen, jolla on tulehduksellinen autoimmuunimaksasairaus.

Epilepsialehti 4/2020

”Tänä vuonna seikkailukurssilla muun muassa seinäkiipeiltiin, hiottiin kiviä, uitiin ja ammuttiin jousella.

Yksi kurssin hauskimmista ja ainutkertaisemmista kokemuksista monelle lapselle oli melontaretki, jonka aikana yövyttiin maastossa.” Erityisopettaja Eeva-Riitta Järvinen kertoo Epilepsialiiton lasten ja nuorten toiminnallisesta kurssista.

Folkhälsan 4/2020

”Jag hoppas vi snart ser mer handcyklar och elassisterade trehjulingar för vuxna ute på vägarna. Det är synd att trehjulingar inte marknadsförs mer åt äldre. […]

Trehjulingar är bra i den åldern när balansen försämras och osäkerheten ökar, och med en trehjuling kan man fortsätta röra sig självständigt på cykel.” Matti Koistinen, verksamhetsledare på Cykelförbundet.

Niveltieto 3/2030

”Nimenomaan liikkumattomuus ja lepo ovat nivelille ja lihaksille huono asia. Jokaiselle pitäisi löytää hänelle itselleen sopiva liikkumistapa ennen tai jälkeen leikkauksen. Se vaatii monesti räätälöintiä niin, että aloitetaan rauhallisesti ja asteittain lisätään kuormitusta.”

Terveystieteiden maisteri Riikka Holopainen nivelrikon hoitamisesta ja nivelrikkopotilaan kuntoutuksesta.

Revanssi 3/2020

”Säännöllinen liikunta edistää sekä fyysistä että psyykkistä terveyttä. Sopiva liikunta oikeaan aikaan pidentää unen kestoa ja parantaa unen laatua. Liiku tavalla, joka sinulle itsellesi sopii ja tuo energiaa päivääsi.” Kati Rantonen, Mielenterveyden keskusliiton liikunta-asiantuntija.  SOVELI 2. 2020

29

30 SOVELI 2 . 2020

Teksti Mari Vehmanen Kuvat Mikko Käkelä

SPARR A A JA

Uni huomioon päätöksenteossa Dosentti Tarja Stenberg on seurannut ilahtuneena unen arvostuksen kohoamista. Paljon on yhä parannettavaa, sillä esimerkiksi myöhäiset

Miten saisin ensi yönä nukuttua riittävästi? Moni unettomuudesta kärsivä miettii parhaillaankin kuumeisesti tätä kysymystä.

Hyvää unta etsivälle säännöllinen liikunta voi olla yksi tärkeä apukeino. − Ravinto, uni ja liikunta muo-­ ­dos­tavat yhdessä ihmisen hyvinvoin­ nin perustan. Kaikki kolme vaikuttavat merkittävästi toisiinsa – sekä hyvässä että pahassa, uni­ tutkija, dosentti Tarja Stenberg Hel­singin yliopistosta sanoo.

Pääperiaate on, että valveillaoloajan aktiivisuus edistää riittävää unta. Kun keho ja mieli ovat saa-

− Univaje on merkittävä kansanterveydellinen ongelma, eikä sen ratkaiseminen saisi jäädä yksinomaan kansalaisten harteille, dosentti Tarja Stenberg sanoo.

neet ponnistella sopivasti, ne tarvitsevat vastapainoksi lepoa ja laskeutuvat helpommin uneen. Moni kokeekin nukkuvansa erityisen makeasti, kun kuluneen päivän ohjelmaan on kuulunut liikuntaa.

Lisäksi hyvän peruskunnon antama pohja helpottaa Tarja Stenbergin mukaan ylipäänsä nukahtamista. − Unen saaminen ei onnistu ennen kuin mieli rauhoittuu ja aivokuoren ylläpitämä valvejärjestelmä sammuu. Hyvä fyysinen pohjakunto auttaa tässä.

Ajankohdalla on väliä

Nukkumisen kannalta tärkeintä on tehdä liikunnasta mahdollisimman säännöllinen tapa. − Ja paras keino tämän varmistamiseen on tietysti se, että valitsee itselleen mieleisen liikuntamuodon, Tarja Stenberg sanoo.

Lajivalinnalla ei siis niinkään ole väliä, kunhan liikkuminen motivoi, tuottaa hyvää mieltä ja kuormittaa

kehoa sopivasti. Sen sijaan kuntoilun ajankohdalla on erittäin suuri merkitys. − On väistämätön fysiologinen fakta, että kovin pian raskaan urheilusuorituksen jälkeen ei vain ole mahdollista nukahtaa. Menee oma aikansa, että liikkumisen aikaansaama positiivinen stressireaktio laantuu ja että kierrokset niin sanotusti laskevat.

Stenbergin mukaan ei voi määritellä tiettyä tarkkaa tuntimäärää, joka olisi jätettävä liikkumisen ja nukkumaanmenon väliin. Mitä kuormittavampaa liikunta on ollut, sitä kauemmin rauhoittuminen kestää. Jos kyse on kilpatapahtumasta, henkinen jännitys vahvistaa vaikutusta vielä lisää.

Tarja Stenbergin mielestä erilaisten liikuntaryhmien myöhäiset harjoitusvuorot eivät olekaan vain pieni arjen aikatauluttamista haittaava pulma vaan suoranainen kansanterveydellinen ongelma.

Mo­nilla paikkakunnilla liikuntatiSOVELI 2 . 2020

31

JATKUU

liikuntavuorot ovat todellinen ongelma nukkumisen näkökulmasta.

lojen kysyntä on suurempaa kuin tarjonta, minkä vuoksi harjoitteluja pelivuorot saattavat pyöriä arkisin täyttä päätä vielä kello 21:n aikoihin. Liikkujien nukahtaminen venyy tällöin väkisin lähelle keskiyötä. − Pienille lapsille sentään yleensä pyritään tarjoamaan järkeviä harjoitusaikoja. Sen sijaan yläkoulu- tai lukioikäisten ajatellaan voivan treenata myöhäänkin, vaikka asia on todellisuudessa lähes päinvastoin Tarja Stenberg sanoo.

Teini-iässä monen unirytmi liikahtaa hormonaalisten muutosten vuoksi muutoinkin aiempaa myöhäisemmäksi. Tätä vaikutusta pitäisi Stenbergin mukaan pyrkiä elämäntapojen avulla lieventämään eikä korostamaan.

Hyvä vai huono kehä?

Uniongelmista kärsivän aikuisenkin liikkujan kannattaa siis ajoittaa rankimmat hikitreenit viimeistään alkuiltaan. Rauhallinen iltalenkki tai vaikkapa pieni venyttelyhetki sen sijaan soveltuvat monille myös lähempänä nukkumaanmenoa. − Keho lämpenee mukavasti ja verenkierto kiihtyy sen verran, että niskakivut ja muut nukahtamis-

”Ravinto, uni ja liikunta muodostavat yhdessä ihmisen hyvinvoinnin perustan.

Kaikki kolme vaikuttavat merkittävästi toisiinsa – sekä hyvässä että pahassa.”

ta haittaavat jumit helpottuvat, Tarja Stenberg sanoo.

Liikunnan ja unen positiivinen vaikutus toisiinsa toimii niin ikään toiseen suuntaan. Kun on nukkunut riittävästi, energiaa riittää liikuntaharrastuksiin. − Alan tutkimus on lähinnä tarkastellut unen merkitystä kilpaurheilijoiden suorituksiin. Mutta samat opit pätevät meihin amatööreihinkin: uni edistää palautumista ja lisää näin liikkumisen mielekkyyttä.

Stenbergin mukaan vaikea kysymys sitten onkin, mistä päästä

Tarja Stenberg  Dosentti, Helsingin yliopisto  Johtaa Sleep Team Helsinki -tutkimusryhmää.

On saanut Euroopan unitutkijoiden yhdistyksen myöntämän Pisa Sleep Award -tiedepalkinnon.

 Harrastaa tanssimista.

”Olen tanssin sekakäyttäjä. Aloitin modernista ja jazz-tanssista. Myöhemmin olen harrastanut muun muassa kilpatanssia ja aikuisbalettia. Tanssimisessa viehättää sen kokonaisvaltaisuus: tanssi ei ole vain liikuntaa vaan musiikkiin liitettynä myös esteettinen elämys.”

32 SOVELI 2 . 2020

kroonisen univajeen ja liikkumattomuuden ilkeää kehää kannattaisi lähteä purkamaan. − Jokainen meistä tietää, kuinka happamelta elämä maistuu jo yhden huonosti nukutun yön jälkeen.

Ja jos väsymys on jatkuvaa, lenkkitossujen vetäminen jalkaan ei todellakaan ole päällimmäisenä mielessä, Tarja Stenberg pohtii.

Samaan ongelmavyyhtiin saattaa kietoutua työstressiä, huonoja ravitsemustottumuksia ja päihteiden käyttöä. Kaikenlaisia elämäntapauudistuksia tehdessä kannattaisikin kysyä itseltä, saanko riittävästi unta. Levänneenä on helpompi tehdä hyviä valintoja.

Liikuntasuosituksiin tervetullut lisäys

Pitkän uransa aikana Tarja Stenberg kertoo seuranneensa tyytyväisenä unen arvostuksen kohoamista. Vielä 1980-luvulla uni tuntui hänen mukaansa olleen lähinnä jotakin, mistä kannattaisi pyrkiä tieteen avulla eroon. − Lyhyitä yöunia pidettiin yleisesti tavoiteltavana asiana ja tehokkaan ihmisen merkkinä. Nykyään asenne on onneksi kääntynyt ympäri. Parin tunnin unillaan ei taida enää rehvastella kuin presidentti Donald Trump. Ja luulenpa, että

Tarja Stenbergin mielestä unen huomioiminen uusissa liikuntasuosituksissa oli tervetullut lisäys.

maailma voisi olla parempi paikka, jos hänkin vain nukkuisi enemmän yöllisen tviittailun sijaan, Tarja Stenberg sanoo.

Eräs ilahduttava merkki samasta arvostuksen noususta oli Tarja Stenbergin mukaan levon huomioiminen UKK-instituutin uudistuneissa liikuntasuosituksissa. Viime vuonna ilmestyneissä aikuisten ja yli 65-vuotiaiden suosituksissa riittävä määrä palauttavaa unta oli nostettu ensimmäisen kerran liikkumisen rinnalle.

Uni oli mukana niin ikään tänä vuonna ilmestyneessä soveltavan

liikkumisen suosituksessa. ”Uni auttaa palautumaan rasituksista. Kuuntele kehoasi, ota päivätorkut ja lepää tarvittaessa”, siinä todetaan. − Tämä oli hieno asia. Olen joskus sanonut vain puoliksi leikilläni, että haluaisin vielä elinaikanani nähdä Suomen valtion julkaisevan myös kansalaisten viralliset nukkumissuositukset. Nehän sopisivat hyvin näiden liikuntasuositusten ja THL:n ravitsemussuositusten rinnalle.

Riittävän unen arvostaminen ja turvaaminen ei Stenbergin mu-

kaan ole ainoastaan yksittäisten kansalaisten valinta. Uninäkökulma voitaisiin huomioida myös eri tasojen yhteiskunnallisissa päätöksissä: − Myöhäiset harrastusajat ovat tästä vain yksi esimerkki. Elämänrytmimme iltapainotteisuutta olisi mahdollista kyseenalaistaa monissa muissakin asioissa. Oma keskustelunsa on sitten kolmivuorotyö. Yhteiskunta tarvitsee toimiakseen ehdottomasti jonkin verran yötyötä, mutta yksilön kannalta se on aina kiistaton hyvinvoinnin uhka, Stenberg sanoo.  SOVELI 2 . 2020

33

Kuva: TriForFun

ISAPA-kongressi järjestetään Suomessa ensimmäistä kertaa.

ISAPA – Soveltavan liikunnan kansainvälinen päätapahtuma kesäkuussa 2021 Jyväskylässä Kongressin teema korostaa alan verkostoa Suomessa.

Kansainvälinen soveltavan liikunnan kongressi eli International Symposium of Adapted Physical Activity (ISAPA) järjestetään 5. – 19.6.2021 Jyväskylän yliopistossa.

– Kongressin saaminen Suomeen kertoo tunnustuksesta maassamme tehtyä pitkäaikaista ja menestyksekästä soveltavan liikunnan työtä kohtaan. Suomessa tehdään hyvää yhteistyötä soveltavan liikunnan kentällä alkaen ruohonjuuritason toimijoista kunnissa, järjestöissä sekä seuroissa ulottuen erilaisten oppilaitosten kautta aina yliopistotasoiseen koulutukseen ja tutkimukseen, kertoo erityisliikunnan professori Pauli Rintala Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.

Ammattilaisille ISAPA on tärkeä tapahtuma.

SoveLin toiminnanjohtaja Tommi Yläkangas rohkaisee alan toimijoita mukaan.

– Kaikkien soveltavan liikunnan parissa työskentelevien kannattaa merkitä tapahtuma kalenteriin. On harvinaista herkkua päästä tutustumaan koko soveltavan liikunnan kansainväli34 SOVELI 2 . 2020

seen kirjoon matkustamatta ulkomaille. Vaikka kyse on pohjimmiltaan tieteellisestä kongressista, on osallistumisesta siihen ja käytännön osuuteen varmasti hyötyä kaikille.

Kongressin järjestää Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta yhteistyökumppaneineen. Myös kongressin pääteema korostaa yhteistyötä.

– Valtiovallan toimenpiteet jo 1970-luvulta alkaen ovat tuottaneet Suomessa soveltavan liikunnan verkoston, josta voimme olla ylpeitä. Tämän erinomaisen yhteistyön on haluttu myös näkyvän ja kuuluvan kongressin pääteemassa, joka on Quality Partnerships in Adapted Physical Activity: Stronger together!, Rintala toteaa.

Maailmankongressi on järjestetty vuodesta 1977 joka toinen vuosi eri puolilla maailmaa.

Suomen ensi kertaa järjestämä ISAPA-kongressi on järjestyksessään 23. Sen myöntää hakemuksesta soveltavan liikunnan kattojärjestö International Federation of Adapted Physical Activity, IFAPA. 

Luetko Sovelia mieluummin paperisena vai verkossa?

Mitkä jutut kiinnostavat?

Mistä haluaisit lukea lisää?

SOVELTAVAN LIIKUNNAN KONGRESSI ISAPA

Miten kehittäisit lehden sisältöä?

Minkä arvosanan antaisit lehdelle?

JYVÄSKYLÄ 15. – 19.6.2021

. . .

KONGRESSIN TEEMOJA luonto- ja seikkailuliikunta inkluusio käytännössä ja tutkimuksessa ihmisoikeudet, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus sekä esteettömyys liikunnassa ikäihmisten liikkumisen mahdollisuudet ja ympäristön vaikutukset liikuntapolitiikka ja vammaisuus paralympialiikkeen vaikutukset ympäröiviin yhteisöihin

..

.

PÄÄPUHUJAT liikunnanopettaja Erwin Borremans, Ammattiopisto Live apulaisprofessori Ian Brittain, Coventry University, UK yliopistolehtori Janine Coates, Loughborough University, UK professori TA Loeffler,

Memorial University of Newfoundland, Kanada asiantuntija Mina Mojtahedi, Ihmisoikeusliitto

yliopistotutkija Erja Portegijs, Jyväskylän yliopisto kokemusasiantuntija Kim White, St. John’s, Kanada

Kerro mielipiteesi Sovelista Osallistu lukijakyselyyn ja voita jumppakassi!

Vastaa kyselyyn osoitteessa

soveli.fi/kysely

Kaikkien yhteystietonsa jättäneiden kesken arvomme 3 kpl Reilun kaupan luomupuuvillasta valmistettuja jumppakasseja.

Kyselyyn voi vastata 3.11.2020 asti.

Kiitos etukäteen – mielipiteesi on meille tärkeä!

Kongressissa esitellään uusinta tutkimustietoa ja hyviä käytäntöjä soveltavasta liikunnasta. Koronatilanteen vuoksi osa esityksistä saattaa olla etänä.

Työpajat ja käytännön kokeilut pyritään pitämään paikan päällä.

Tutustu teemoihin ja ohjelmaan tarkemmin www.jyu.fi/isapa2021 Ilmoittautuminen alkaa tammikuussa 2021.

SOVELI 2 . 2020

35

D MOTION ANPASSAko mmuner i tvåspråkiga

Teksti Lotta Nylund kuvat Cami Moberg-Nordgren

Lotta Nylund

Lisbeth Lindblom, Jaana Eriksson ja Lenita Lundström järjestivät Kemiönsaaren välinekokeilun, jossa kävi viikon aikana 102 kokeilijaa. Nojapyörässä istuva SoveLin Lotta Nylund oli tyytyväinen tapahtumaan.

Kärry kurvasi kuntiin Luontoliikunnan toimintavälineet mahdollistavat yhteiset luontokokemukset.

SoveLin hanke kannustaa hankkimaan välineitä kuntiin yhteishankintana.

Luontoliikunnan toimintavälineitä täynnä oleva kärry kurvasi Kemiönsaareen viikoksi syyskuussa.

Tapahtumassa kärryllinen toimintavälineitä pysähtyi kuuteen kuntaan viikoksi. Sinä aikana kuntalaiset pääsivät kokeilemaan välineitä maksutta.

Kemiönsaaressa luontoliikunnan toimintavälineiden testaajia oli paljon. Kokeilijat olivat kirjava joukko esimerkiksi koululaisia, palvelutalojen asukkaita, yksityisyrittäjiä, omaisia ja vanhuksia. Joukos36 SOVELI 2 . 2020

sa oli myös muuten vaan uteliaita kuntalaisia.

– Koen, että tämänkaltaiset tapahtumat ovat tärkeitä, koska ne avaavat silmiä ja luovat ymmärrystä erilaisuudelle ja sille, miten eri tavoin me voimmekaan liikkua apuvälineiden kanssa, sanoo Kemiönsaaren liikunnanohjaaja Lenita Lundström.

Suosituin väline Kemiönsaaren tapahtumassa oli rinnakkain poljettava kolmipyöräinen tandem.

Syy suosioon Lenita Lundströmin

mukaan on, että väline koetaan vakaana ja turvallisena. Tandemia ohjaa avustaja, jolloin kyydissä oleva voi nauttia vauhdista joko itse polkemalla tai avustetusti.

SoveLin Soveltavaa liikuntaa kak­ sikielisiin kuntiin -hankkeen han­kekoordinaattori Lotta Nylundin mukaan tandem mahdollistaa yhteiset luontokokemukset polkijan ja kyydissä olevan kesken.

– Kemiönsaaressa meillä oli koskettava tilanne, kun henkilö, joka ei ole vuosiin pystynyt kävelemään,

pääsi polkemaan avustajan kanssa rinnakkain istuttavaa tandemia ja koki tuulenvireen hiuksissaan! Se oli hänelle hieno tunne.

Koronatilanne hankaloittaa välineiden ostamista kuntiin. Lotta Nylund kuitenkin kannustaa kuntia yhteishankintoihin.

– Toimintaväline voi olla koko kunnan yhteinen hankinta, eikä sitä kannata ajatella vain liikuntatoimen kuluksi. Työmme jatkuu tästä sponsoriyhteistyön kartoittamisella. Koronatilanne on karsinut rahoja kunnissa, mutta tarvetta välineille on. Sponsorirahoitus on yksi keino hankkia välineitä.

Tapahtuma toteu­tet­tiin syys-lo­­ ka­­­kuussa kuu­dessa kunnassa Malikkeen, SOLIAn ja Soveltavaa liikun­ taa kaksikielisin kuntiin -hankkeen yh­teistyönä. Sen tarkoitus oli edistää yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua luontoliikuntaan, lisä­ tä tietoisuutta ja toimia asennekasvatuksena, jotta pieniinkin hankkeessa mukana oleviin kuntiin han­kittaisiin toimintavälineitä. 

Kuva Petri Jauhiainen

koko kunnan hankinta

Anpassad motion i tvåspråkiga kommuner -projektets slutseminarium 11.3.2021

Soveltavaa liikuntaa kaksikielisiin kuntiin

-hankkeen päätösseminaari 11.3.2021 Hur ordnar man jämlik anpassad motion?

Miten yhdenvertaista soveltavaa liikuntaa järjestetään?

Hurdana resultat har de sex projektkommunerna (Kimitoön, Kristinestad, Kronoby, Närpes, Sjundeå) nått på anpassad motions fältet och hur fortsätter de framöver?

Millaisia tuloksia kuudessa hankekunnassa

(Kemiönsaari, Kristiinankaupunki, Kruunupyy, Närpiö,

Parainen, Siuntio) saatiin soveltavan

liikunnan kentällä. Miten tästä eteenpäin?

Self ie:

Ro on bs

Erfarenhetsexpert Robson Lindberg – målet är att vara världens bästa hjärnskadepatient

Kokemusasiantuntija Robson Lindberg

– tavoite on olla maailman

paras aivovammapotilas

er Lindb g

Tvåspråkigt seminarium ordnas i Vasa och streamas live. Seminariet är kostnadsfritt.

Kaksikielinen seminaari järjestetään Vaasassa

ja striimataan suorana. Seminaari on maksuton.

Rinnakkain poljettavassa kolmipyörässä avustaja ohjaa ja kyydissä oleva nauttii vauhdista polkemalla itse tai avustetusti.

Mer information Lisätietoa

Projektkoordinator / Hankekordinaattori Lotta Nylund, lotta.nylund@soveli.fi, 050 516 6093

Mer information senare Lisätietoa myöhemmin

soveli.fi folkhalsan.fi SOVELI 2 . 2020

37

SoveLin jäsenjärjestöjen soveli.fi liikunnan yhteyshenkilöt – ota yhteyttä!

Aivoliitto ry Johannes Hietala, järjestösuunnittelija puh. 040 543 7289 johannes.hietala@aivoliitto.fi aivoliitto.fi Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry Paula Lehtomäki, hankekoordinaattori puh. 045 676 2328 paula.lehtomaki@allergia.fi allergia.fi Epilepsialiitto ry Anu Hämäläinen, yhteisövalmentaja puh. 040 511 0092 anu.hamalainen@epilepsia.fi epilepsia.fi Folkhälsan Malin Grönros, sakkunnig i fysisk aktivitet och hälsa tfn. 044 788 5971 malin.gronros@folkhalsan.fi folkhalsan.fi Hengitysliitto ry Janne Haarala, markkinoinnin ja liikunnan kehittäjä puh. 050 522 4094 janne.haarala@hengitysliitto.fi hengitysliitto.fi Veera Farin, liikunnan asiantuntija puh. 044 407 7020 veera.farin@hengitysliitto.fi hengitysliitto.fi

Lihastautiliitto ry Sirpa Kälviäinen, järjestösuunnittelija / liikuntavastaava puh. 050 599 2472 sirpa.kalviainen@lihastautiliitto.fi lihastautiliitto.fi

Mielenterveyden keskusliitto ry Kati Rantonen, liikunta-asiantuntija puh. 046 920 6427 kati.rantonen@mtkl.fi mtkl.fi

Suomen CP-liitto ry Anu Patrikka, suunnittelija (liikuntatoiminta) puh. 044 353 3404 anu.patrikka@cp-liitto.fi cp-liitto.fi

Munuais- ja maksaliitto ry Maarit Heinimäki, järjestösuunnittelija, munuaissairaanhoitaja puh. 050 362 6470 maarit.heinimaki@muma.fi muma.fi

Suomen Diabetesliitto ry Terhi Kvick, järjestösuunnittelija puh. 050 310 6624 terhi.kvick@diabetes.fi diabetes.fi

Neuroliitto ry Riitta Samstén, erikoissuunnittelija puh. 040 082 8536 riitta.samsten@neuroliitto.fi neuroliitto.fi Parkinsonliitto ry Taina Piittisjärvi, kuntoutus- ja liikuntasuunnittelija, fysioterapeutti amk puh. 050 406 8328 taina.piittisjarvi@parkinson.fi parkinson.fi Psoriasisliitto ry Teuvo Leppänen, järjestösuunnittelija puh. 040 728 1144 teuvo.leppanen@psori.fi psori.fi Selkäliitto ry Hanna Kääriäinen, järjestö- ja liikuntatoiminnan koordinaattori puh. 040 553 1941 hanna.kaariainen@selkaliitto.fi selkäliitto.fi

soveli.fi/meista/jasenjarjestot 38 SOVELI 2 . 2020

Suomen Luustoliitto ry Tiina Kuronen, järjestösuunnittelija puh. 050 442 3999 tiina.kuronen@luustoliitto.fi luustoliitto.fi MIELI Suomen Mielenterveys ry Sinikka Kähkönen, suunnittelija puh. 040 770 3009 sinikka.kahkonen@mieli.fi mieli.fi Suomen Nivelyhdistys ry Mari Kauhaniemi, toiminnanjohtaja puh. 050 525 2099 mari.kauhaniemi@nivel.fi nivel.fi Suomen Reumaliitto ry Tinja Saarela, liikuntasuunnittelija puh. 040 821 5567 tinja.saarela@reumaliitto.fi reumaliitto.fi Suomen Sydänliitto ry Annukka Alapappila, liikunta-asiantuntija puh. 040 502 9091 annukka.alapappila@sydanliitto.fi sydanliitto.fi Suomen Syöpäyhdistys ry Virve Laivisto, kehittämispäällikkö puh. 050 588 2700 virve.laivisto@cancer.fi cancer.fi

Soveltava liikunta SoveLi ry SoveLi kokoaa yhteen 20 soveltavaa liikuntaa edistävää järjestöä. Olemme soveltavan liikunnan asiantuntija Suomessa.

Vaikutamme jäsenjärjestöjemme kanssa soveltavan liikunnan ja aktiivisen elämäntavan edistämiseksi.

SoveLi siivittää jäsenjärjestöjensä liikuntatoimintaa.

Tarjoamme asiantuntija- ja koulutuspalveluita sekä yhteistyöverkoston.

Tuemme jäsenjärjestöjemme soveltavan liikunnan asiantuntijuutta jakamalla hyviä käytäntöjä ja tietoa alan ajankohtaisista teemoista sekä tapahtumista.

Jäsenemme saavat kaksi kertaa vuodessa ilmes­tyvän Soveli-lehden yhdistyksilleen posti- ja käsit­telykulujen hinnalla.

SoveLin jäsenyyslajit:  varsinainen jäsenyys (500 €/vuosi)

valtakunnalliset ja soveltavaa liikuntaa edistävät rekisteröidyt järjestöt  kumppanuusjäsenyys (250 €/vuosi)

terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa edistävät rekisteröidyt järjestöt ja yhdistykset  kannatusjäsenyys

yksityishenkilö (100 €/vuosi) tai yhteisö (500 €/vuosi) Hae jäsenyyttä osoitteessa

soveli.fi/liity

Toiminnanjohtaja

Viestinnän asiantuntija

Tommi Yläkangas 040 511 5941 tommi.ylakangas@soveli.fi

Satu Juoperi 050 544 1028 satu.juoperi@soveli.fi

Soveltavan liikunnan asiantuntija Anna Holmberg 040 551 4468 anna.holmberg@soveli.fi

Liity mukaan!

Hankekoordinaattori/ Projektkoordinator Lotta Nylund 050 516 6093 lotta.nylund@soveli.fi

SoveLi ry:n hallituksen varsinaiset jäsenet: Olavi Sydänmaanlakka, Mielenterveyden keskusliitto (pj) • Kirsi Töyrylä-Aapio, Selkäliitto (vpj) • Annukka Alapappila, Suomen Sydänliitto • Sonja Bäckman, Psoriasisliitto • Veera Farin, Hengitysliitto • Heidi Huttunen, CP-liitto • Riitta Samstén, Neuroliitto

Soveltava liikunta SoveLi ry • Valimotie 10, 00380 Helsinki • soveli.fi

Seuraa soveltavan liikunnan ajankohtaisia asioita ja jäsenjärjestöjen toimintaa – tilaa SoveLin julkaisuja Soveli-lehti Soveli-lehti on kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä soveltavan liikunnan asiantuntijalehti. Lehti välittää tietoa soveltavan liikunnan asiantuntijakentältä ja SoveLin jäsenjärjestöistä. Lehdessä on vinkkejä soveltavista lajeista ja tarinoita liikkujien arjesta. Vuositilaus maksaa 10 e.

SoveLin uutiskirje Tilaamalla uutiskirjeen pysyt perillä soveltavan liikunnan ajankohtaisista aiheista.

Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä uutiskirje kokoaa tietoa SoveLin ja sen jäsenjärjestöjen toiminnasta.

40 SOVELI 2 . 2020

soveli.fi/tilaa