Soveli 1/2015

SOVELI soveltavan liikunnan asiantuntija 1 . 2015

Vaasan telinetaiturit – mahtavaa koko perheen yhteistä tekemistä

TEEMAT Yhdenvertaisuus ja luontoliikunta

SOVELI soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö 1 • 2015 yhdenvertaisuuden asialla Soveli-lehti ISSN-L 1795-2255 ISSN 1795-2255 (painettu) ISSN 2242-1238 (verkkolehti)

Julkaisija Soveltava Liikunta SoveLi ry

Päätoimittaja Tupu Sammaljärvi

Ulkoasu Jaana Teräväinen

Tomi Kaasinen 3 Pääkirjoitus: Motorinen oppiminen

lisää osallisuutta Mari Vehmanen 6 Eva Biaudet: Kohti yhdenvertaista yhteiskuntaa

vakiot ▹ ▹ ▹ ▹

Uutispätkät 5, 35 Lainasanat 11, 28 Tutkittua 19 Koulutukset 40

Terhi Huovinen 9 Kolumni: Uudet opetussuunnitelmat muuttavat

koululiikuntaa ja opettajankoulutusta Tupu Sammaljärvi 16 Tor Jungman: Vapautuneen tyytyväinen mies

Painopaikka Katajamäki Print & Media, Tampere

yhteistyö innostaa

Toimitusneuvosto

Anne Taulu 4 Toiminnanjohtajalta: Myötätuulta purjeisiin

ja iloa kevääseen

Margit Eerola, Suomen Diabetesliitto ry, projektisuunnittelija Susanna Hakuni, Lihastautiliitto ry, tiedottaja Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto, erityisliikunnan lehtori Hilkka Leskinen-Nikander, Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy, erityisliikunnanohjaaja Anne Taulu, Soveltava Liikunta SoveLi ry, toiminnanjohtaja Mari Vehmanen, vapaa toimittaja Tupu Sammaljärvi, Soveltava Liikunta SoveLi ry, tiedottaja, ts.

Virpi Pennanen 26 Avoin järjestö jakaa hyviä käytäntöjä globaalisti Tupu Sammaljärvi 30 Liikuntavastaavat esittäytyvät:

Liikunnan pitää tuntua kivalta

SoveLin teesit uusille kansanedustajille löydät sivulta 4.

luontoliikunta – korpikuusen kannon alla Tupu Sammaljärvi 10 Metsä on hyvä, halpa ja lähellä Mari Vehmanen 12 Geokätköilijä kokee löytämisen riemua

Näköislehti verkossa

Lehti ilmestyy seuraavan kerran marraskuussa 2015.

Lehden aineistot ja tilaukset Soveli-lehti / SoveLi ry Aleksanterinkatu 21 A, 5. krs 33100 Tampere toimitus@soveli.fi puh. 050 544 1028 Toimitus pidättää oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä.

Kannen kuva Laura Vesa

liikuntaa soveltaen

Jaana Teräväinen

Lue Soveli-lehteä netissä: issuu.com/soveli Sovelin pdf-lehtien arkisto: www.soveli.fi/julkaisut/soveli-lehti

Susanna Hakuni 14 Lihaksista viis, liikkumaan siis Veera Farin 18 Hengitä ja hengästy Mari Vehmanen 20 Taitureita telineillä

ryhmä liikuttaa Maarit Shemeikka 25 Seniorikerho syntyi yhteistuumin Tupu Sammaljärvi 36 Liikkuva koulu haastaa tulevaisuuden

Luonto tarjoaa uusia elämyksiä jokaisena vuodenaikana.

PÄÄKIRJOITUS Puheenjohtaja Tomi Kaasinen

Motorinen oppiminen lisää osallisuutta T

utkimukset osoittavat, että 5 – 6 prosentilla kaikista suomalaisista lapsista ja nuorista esiintyy motorisen oppimisen vaikeutta. Tämä tarkoittaa vähintään yhtä motoriikan oppimisvaikeuteen tukea tarvitsevaa lasta jokaisessa koululuokassa tai päiväkotiryhmässä. Motoriikan oppimisvaikeus eli kehityksellinen koordinaatiohäiriö ilmenee esimerkiksi liikkeiden suunnittelun ja ohjailun vaikeutena, liikkumisen kömpelyytenä tai epätyypillisinä liikemalleina.

Motorisen oppimisen pulmat esiintyvät harvoin erillään muista kehityksellisistä ongelmista, yleisemmin ne liittyvät muihin oppimisvaikeuksiin, kielellisiin erityisvaikeuksiin sekä tarkkaavaisuuden ja ylivilkkauden ongelmiin.

Tarkkaa ymmärrystä motoristen ongelmien syistä ei vielä tänä päivänä ole. Tieto näiden ongelmien olemassaolosta perustuu toistaiseksi lähes täysin käyttäytymishavaintoihin.

Vaikka motorisen oppimisen ongelmat ovat suhteellisen yleisiä, ne jäävät tyypillisesti havaitsemat-

PS

ta eivätkä lapset ja nuoret saa tarvitsemaansa tukea. Kuitenkin lapsen tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta ongelmiin tulisi tarttua riittävän varhaisessa vaiheessa. Usein motorisen oppimisen ongelmia on virheellisesti pidetty lapsuuteen kuuluvana vaikeutena, jonka aika pyyhkii pois.

Motoristen ongelmien havaitsemiseksi on aivan viime aikoina kehitetty työkaluja, jotka auttavat esimerkiksi opettajaa tunnistamaan luokastaan ne lapset, jotka erityisesti hyötyisivät räätälöidyistä tukitoimista. Lisäksi on olemassa tietoa, materiaaleja sekä ideoita motoristen taitojen harjoittamiseen. Näitä työkaluja sekä materiaaleja ovat kehittäneet myös järjestöt omissa kehittämishankkeissaan, näistä tietoa esim. osoitteessa innostunliikkumaan.fi.

Motoristen taitojen riittävä hallinta luo osaltaan lapselle pohjaa persoonallisuuden kehitykselle tasapainoisen minäkäsityksen kautta ja mahdollistaa tasapuolisen osallistumisen kaikkiin arjen toimintoihin, joihin kuuluu myös oppimaan osallistuminen. x

”

Lapsen motorisiin ongelmiin tulisi tarttua riittävän varhaisessa vaiheessa.”

Tomi Kaasinen on Suomen CP-liiton toiminnanjohtaja ja SoveLin hallituksen puheenjohtaja. SoveLin puheenjohtajana hän aloitti toisen kautensa vuoden alussa. Suomen CP-liitossa lasten ja nuorten motorinen oppiminen keskeinen teema.

Tartutaan yhdessä mahdollisuuteen!

N

yt on upea mahdollisuus osallistua kansainväliseen soveltavan liikunnan seminaariin Suomessa. Soveltavan liikunnan pohjoismainen seminaari järjestetään nimittäin ensimmäistä kertaa Suomessa 19. – 21.8.2015 Liikuntakeskus Pajulahdessa Nastolassa. SoveLi on mukana seminaarin toteutuksessa.

Seminaarin tavoitteena on muun muassa esitellä pohjoismaiden soveltavan liikunnan ja vam-

maisurheilun hyviä käytäntöjä sekä tutkimus- ja kehittämishankkeita, jotka tukevat käytännön työelämää. Ilmoittauduthan mukaan kanssamme!

Lisätietoa löydät Liikuntakeskus Pajulahden kotisivulta osoitteessa www.pajulahti.com ja tämän lehden sivulta 37. x TEKSTI Anne Taulu

Soveltavan liikunnan lehti

3

Soveli 1/2015

TOIMINNANJOHTAJALTA Anne Taulu

Myötätuulta purjeisiin ja iloa kevääseen H

yvä soveltavan liikunnan ystävä, nyt on myötätuulta purjeissa!

Liikuntalain uudistus on edennyt pitkän odotuksen jälkeen ja uusi liikuntalaki astuu voimaan 1.5.2015. Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä 29.1.2015 liikuntalain sisällön sivistysvaliokunnan mietinnön mukaisena. Lakiesityksen toinen käsittely oli 3.2.2015, jolloin esitys hyväksyttiin. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vahvisti liikuntalain 10.4.2015. Lain uudistamista on odotettu innolla ja sillä on suuri merkitys koko suomalaiselle liikuntakulttuurillemme.

Vaikka myötätuuli on vahva, on havaittavissa myös puuskia ja purjehdustermein ”reivauksen” tarvetta rahoitusjärjestelmämme kehittämisen osalta. Sisäasiainministeriössä on tehty nimittäin selvitys, jossa esitetään kolmen suomalaisen rahapeliyhteisön eli Veikkauksen, Raha-automaattiyhdistyksen ja Fintoton yhdistämistä. Tulossa on siis muutoksia rahoitusjärjestelmässämme.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö SOSTE ry korostaa rahapelijärjestelmän tarkoituksen turvaamista uudistusten yhteydessä. Valtakunnallinen liikunnan ja urheilun kattojär-

jestö Valo ry painottaa yhden peliyhtiön hyötyjä. Aika näyttää, mitä hyötyjä rahapeliyhtiöiden yhdistämisestä seuraa. SoveLi korostaa ratkaisussa tärkeimpänä edunsaajia eli liikunnan mahdollistamista ja turvaamista jatkossakin yhdenvertaisesti jokaiselle Suomessa asuvalle.

Entäpä mitä muuta keväiset tuulet tuovat tullessaan? Liikkujan polun rakentamista viedään eteenpäin hyvällä otteella Valo ry:ssä yhteistyössä sen jäsenten, kumppaneiden ja asiasta kiinnostuneiden kanssa. Sen avulla pyritään saamaan lisää liikettä, tiivistä ja toimivaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä sekä uusia kokeiluja liikunnan mahdollistamiseksi kaikille liikuntasuositusten mukaisesti. Tässä työssä SoveLi haluaa olla vahvasti mukana.

Tämä vuosi tuo tullessaan SoveLin osalta myös soveltavan liikunnan ke­hittämissuositusten valmistumisen. Niiden avulla kehitetään tulevina vuosina koko soveltavan liikunnan kenttää.

Lopuksi haluan vielä kiittää Sinua, hyvä soveltavan liikunnan ystävä, tärkeästä työstäsi! On ilo tehdä yhteistyötä kanssasi liikunnan mahdollistamiseksi jokaiselle tänäkin keväänä! x

”

Aika näyttää, mitä hyötyjä rahapeliyhtiöiden yhdistämisestä seuraa.”

– Soveltavan liikunnan kehittämissuositusten avulla kehitetään tulevina vuosina koko soveltavan liikunnan kenttää, toiminnanjohtaja Anne Taulu kirjoittaa.

SoveLin teesit tuleville päättäjille

K

evään eduskuntavaaleja ajatellen SoveLi jäsenjärjestöineen laati viime vuoden lopulla teesit. Teesit toimitettiin vaaleissa ehdolla oleville jokaiseen vaalipiiriin.

Näin SoveLi pyrkii saattamaan ehdokkaiden tietoisuuteen soveltavan liikunnan merkityksen ja kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen tärkeän roolin terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan lisäämisessä.

Teesit löytyvät – ja ovat printattavissa – SoveLin verkkosivuilta www.soveli.fi. Teesit ovat: 1. Jokaisella kuntalaisella – pitkäaikaissairaudesta tai

Soveltavan liikunnan lehti

4

Soveli 1/2015

vammasta huolimatta – pitää olla yhdenvertaiset mahdollisuudet liikkua.

2. Julkisella rahoituksella kustannetut tilat ja välineistö pitää saada nykyistä tehokkaammin käyttöön.

3. Liikuntapalveluketjut kuntoutuksesta liikuntaan pitää saada toimiviksi kehittämällä eri hallinnonalojen yhteistyötä. Kansanterveys- ja vammaisjärjestöille on luotava paremmat edellytykset, että ne voivat aktivoida kansalaisia liikkumaan. x

TEKSTI JA KUVAT Tupu Sammaljärvi

U U T I S PÄT K ÄT

Suosituksista potkua kehittämiseen

S

oveLin strategiaan on kirjattu soveltavan liikunnan toimenpideohjelman laatiminen.

Työssä on otettu reippaita askelia ja sen edetessä toimenpideohjelma-nimi on muutettu kehittämissuosituksiksi. Suositusten on määrä valmistua tänä vuonna.

Alkuvuoden työpajassa SoveLin jäsenjärjestöjen liikuntavastaavat ja SoveLin työntekijät rakensivat yhteisin voimin suosituksia. SoveLi-tiimi on jatkanut työtä.

Lopullisesti kehittämissuosituksista tekee päätöksen SoveLin vuosikokous. x

Hannele Kiviranta (vas.), Tinja Saarela ja Riitta Samstén pohtivat porukalla suosituksia.

Saavutettavuus valokeilassa Tampereella

K

ansainvälinen esteettömyyttä sekä kulttuurin ja liikunnan monimuotoisuutta esiin tuova ACCAC 15 -tapahtuma valtasi Tampere-talon maaliskuussa. Nelipäiväinen tapahtuma oli kaikille avoin ja ohjelmassa oli myös asiantuntijakongressi, johon osallistujia tuli 11 maasta.

Paneelikeskusteluissa puhuttiin muun muassa soveltavasta liikkunnasta. SoveLin toimintaa esitteli toiminnanjohtaja Anne Taulu. SoveLin jäsenjärjestö, Suomen Reumaliitto, kertoi tapahtumassa liiton järjestämästä Keltaisen Nauhan päivästä.

Tampere-talon ulkopuolella vietettiin liikuntapäivää, ja messualueella tavattiin paraurheilun huippunimiä ja liikunnan ammattilaisia.

Tapahtuman järjesti Tampereella toimiva Esteetön taide ja kulttuuri (Etku) ry yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa. x

Leikkivän liikkeen tanssiteos lapsille ja lapsenmielisille toi näyttämölle papulaBOXin, jonka sähäkät papulat Atomi, Molekyyli ja Protoni tekivät ”tieteellisiä” liiketestejä.

Liikuntaan iloa Suomen juhlavuonna

S

uomi täyttää vuonna 2017 sata vuotta. Valon seminaarissa viime syksynä todettiin, että urheilu ja Suomi ovat aina liittyneet toisiinsa. Liikunnalliseen elämäntapaan johdattavat ilo ja innostus.

Valon pääsihteeri Teemu Japisson kertoi seminaarissa ilahduttavan uutisen: Suomalaisten lasten liikkuvuus on lähtenyt nousuun, hitaasti, mutta kuitenkin. Liikkuva lapsuus on Valon toimintasuunnitelman perusta, josta ponnistavat niin urheilijat kuin arkiset liikkujat.

Valossa nähdään, että yksin on liikunnan ja urheilun toimijoiden turha ponnistella. Vain yhdessä toimimalla saavutetaan tavoitteet. Valo ja

Olympiakomitea ovat jo yhdistäneet toimistonsa, ja alueellisen työn uudistamiseen tähdätään.

Jos ylätason rakenteita virtaviivaistetaankin, on arkiliikkujan tilanne monesti toinen. Seminaariväki pohti monien lajien harrastamisen kalleutta. Arviolta vain kolmannes perheistä pystyy kustantamaan lasten toivomat liikuntaharrastukset.

Lasten ja nuorten yksi syrjäytymisen ehkäisemisen keino on kuitenkin juuri liikunta ja urheilu.

Myös kotouttamisen apuna urheilu toimii. Kyse on lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista ja samalla suurista rahasummista, jotka usein käytetään kovin myöhään, sitten, kun tehtyjä virheitä yritetään paikkailla. x

Soveltavan liikunnan lehti

5

Soveli 1/2015

TEKSTI Mari Vehmanen

S PA R R A AJA

”

Yhdenvertaisuusvaltuutettuun saa ja pitää olla yhteydessä" – Eva Biaudet

Kohti yhdenvertaista yhteiskuntaa Eva Biaudet uskoo, että uusi yhdenvertaisuuslaki muuttaa asenteita ja käytäntöjä myös liikunnan kentällä.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun viran kuluvana keväänä jättävä Eva Biaudet ehti nähdä suuren muutoksen valtuutetun ja hänen johtamansa toimiston toimenkuvassa. Tänä vuonna voimaan astunut uusi yhdenvertaisuuslaki laajensi tehtäviä merkittävästi.

Ennen lakimuutosta vähemmistövaltuutetun mandaattina oli edistää etnisten vähemmistöjen ja ulkomaalaisten asemaa Suomessa. Vuodenvaihteesta lähtien valtuutetun toimisto on palvellut myös monia muita kansalaisryhmiä – muun muassa kaikkia, jotka kokevat tulleensa syrjityksi vamman tai sairauden vuoksi.

Eva Biaudet´n mukaan muutoksen luonne on yllättänyt.

– Työtä on totta kai entistä enemmän, ja rekrytoimmekin uutta henkilöstöä. Jo nyt olemme silti huomanneet, että syrjintä sinänsä on pohjimmiltaan samanlaista perustuipa se sitten ihonväriin, uskontoon, seksuaaliseen suuntautumiseen tai vaikka vammaan, Eva Biaudet pohtii.

Hänen mukaansa yhteydenottoja toimiston uusilta asiakasryhmiltä on jo alkanut tulla. Erityisesti järjestöt ja yritykset ovat havahtuneet muutokseen ja alkaneet kysyä valtuutetun toimiston kantaa esimerkiksi yhdenvertaisuussuunnitelmia laatiessaan.

Puuttuminen auttaa muitakin Eva Biaudet rohkaisee myös yksittäisiä kansalaisia aktiivisuuteen. Toimiston kynnys on hyvin matala.

– Tänne saa ja pitää olla yhteydessä. Ei tarvitse valmiiksi selata lakikirjaa tai edes tietää, onko to-

Soveltavan liikunnan lehti

6

Soveli 1/2015

della tullut syrjityksi. Oma tunne ja epäilys riittävät. Yhdessä voidaan sitten selvitellä tapahtunutta ja miettiä, onko aihetta jatkotoimiin.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistoon voi soittaa tai lähettää vapaamuotoisen sähköpostiviestin. Yhteydenottajan ei tarvitse olla syrjintää kokenut henkilö itse, vaan myös toisen puolesta sopii asioida.

Eva Biaudet tietää, että monelle omista syrjimiskokemuksista kertominen on vaikeaa. Ihminen hakee helposti syytä tapahtuneelle itsestään tai pelkää olevansa liian hankala ja vaativa.

– Oikeastaan kannustaisin miettimään asiaa eräänlaisena kansalaisvelvollisuutena. Jos minulla on voimaa nostaa esiin kokemani syrjintä, pystyn samalla auttamaan kaikkia muita samaan asemaan nyt tai tulevaisuudessa joutuvia. Puuttumalla syrjintään muutamme maailmaa myös tulevia sukupolvia varten.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto ei pääsääntöisesti lähde ajamaan yksittäisen henkilön asiaa esimerkiksi oikeusasteissa, mutta voi muutoin opastaa, ottaa kantaa ja neuvotella.

– Ja usein tämä sovitteleva ote johtaa hyvään lopputulokseen, Biaudet mainitsee.

Laki antoi tärkeän viestin Vaikka yhteiskunnan yleinen ilmapiiri on koventunut talousvaikeuksien puristuksessa, Eva Biau-

JATKUU

Markku Ojala

Soveltavan liikunnan lehti

7

Soveli 1/2015

Markku Ojala

Eva Biaudet kertoo jättävänsä yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävät osin haikein mielin: – Tämä on ollut hieno näköalapaikka.

det näkee kansalaisten yhdenvertaisuuden kehittymisessä paljon hyvää.

– Olen optimistinen. Eduskunta antoi tärkeän viestin hyväksyessään yhdenvertaisuuslain.

Biaudet uskoo uuden lain vaikuttavan vähitellen asenteisiin. Lisäksi se antaa jokaiselle syrjintää syystä tai toisesta kokeneelle entistä vahvemman pohjan tarttua epäkohtiin.

– Liian helposti ajatellaan, että syrjintään puuttuminen olisi jotenkin pois toisilta. Näinhän asia ei ole. Päinvastoin, usein yhden ryhmän osallisuuden mahdollisuuksien parantaminen hyödyttää samalla monia muita.

Hyvä esimerkiksi tästä on Eva Biaudet mielestä esteetön kaupunkirakentaminen, joka palvelee paitsi liikkumiseen tukea tarvitsevia myös vanhuksia ja lastenvaunujen kanssa kulkevia.

Niin kutsuttu positiivinen erityiskohtelu on Biaudet´n mukaan saanut suotta huonon kaiun.

– Yksinkertaisestihan kyse on siitä, että ihmisillä olisi mahdollisuus päästä edes suunnilleen samalle lähtöviivalle elämässä. Jotkut meistä tarvitsevat tähän enemmän tukea kuin toiset.

Uusi yhdenvertaisuuslaki voi Eva Biaudet´n mielestä auttaa näkemään, että kyse on perustavanlaatuisista ihmisoikeuksista.

– Oikea kysymys ei siis enää kuulu, onko meillä varaa yhdenvertaiseen

Soveltavan liikunnan lehti

8

kohteluun. Sen sijaan on kysyttävä, kuinka täytämme velvoitteemme kohdella ihmisiä yhdenvertaisesti.

Saavutettavuus on laatua Eva Biaudet uskoo, että uusi yhdenvertaisuuslaki säteilee lopulta jokaiselle elämänalueelle – siis myös kaikkien suomalaisten mahdollisuuksiin liikkua riittävästi.

– Laki velvoittaa tietysti erityisen vahvasti julkista sektoria mutta koskee niin ikään yksityisiä palveluita. Suoranainen syrjintä ei ennenkään ole ollut sallittua, mutta nyt yhdenvertaisuuden edellytys on entistä kirkkaampi.

Eva Biaudet´n mukaan yhdenvertaisten mahdollisuuksien tarjoamisesta tulee yhä kiinteämmin osa palveluiden laatua. Tämä tarkoittaa, että palveluiden saavutettavuutta mietitään etukäteen eikä vasta ongelmien ilmaantuessa.

– Vaikkapa yksityiselle liikuntakeskukselle olisi siis yksi laadun mittari varmistaa, että pukeutumistiloihin ja kuntosalilaitteiden luo pääsee myös pyörätuolin kanssa, Biaudet mainitsee esimerkin.

Hän huomauttaa, että toisinaan varsinaista syrjintää ja heikkoa asiakaspalvelua on vaikea erottaa toisistaan. Joskus töykeän käytöksen syyksi paljastuukin asiakaspalvelijan huono päivä

Soveli 1/2015

eikä yrityksen tai yhteisön syrjivä käytäntö.

– Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto auttaa pohtimaan, kummasta on kyse, Eva Biaudet korostaa.

Opettajilla iso vastuu Erääksi keskeiseksi kysymykseksi liikunnan yhdenvertaisuudessa Eva Biaudet nostaa koululiikunnan. Hänen mukaansa asia ei kosketa ainoastaan tukea tarvitsevaa lasta, vaan lisäksi jokaista hänen luokkatoveriaan. Muokkaavathan kouluiän kokemukset vahvasti koko loppuiän asenteita.

– Millaisen viestin lapset saavat, jos yksi ryhmästä istuu aina liikuntatuntien ajan syrjässä liikkumisen rajoitteiden vuoksi? Tai mitä he vastaavasti oppivat, jos liikuntatunti onkin sovellettu sopivaksi myös vammaiselle tai pitkäaikaissairaalle kaverille, Eva Biaudet kysyy.

Hän huomauttaa koululiikunnan olevan tärkeintä juuri niille lapsille, joilla on vähemmän mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa vapaa-ajallaan.

Biaudet´n mukaan suuri vastuu kaikenlaisten lapsien innostamisesta liikkumaan lankeaakin yksittäisille opettajille.

– Uskon heidän onnistuvan, jos vain on tahtoa. Jokaisen meistä kannattaisi miettiä joskus, miten asiat voisi tehdä

toisin kuin ennen. Se on itse kullekin oikein terveellistä aivojumppaa.

Niin ikään urheiluseuroja Biaudet rohkaisisi ajoittain tarkistamaan toimintaperiaatteitaan. Jyrkkä kilpailuajattelu rajaa suuren osan lapsista ja nuorista toiminnan ulkopuolelle.

– Ulkopuoliseksi tästä maailmasta tuntee itsensä moni muukin kuin erityistä tukea tarvitseva lapsi.

Työ jatkuu Eva Biaudet kertoo jättävänsä yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävät osin haikein mielin.

– Tämä on ollut hieno näköalapaikka. Olenkin yrittänyt käyttää maksimaalisesti sitä valtaa, joka valtuutetulle on suotu. Työ yhdenvertaisuuden puolesta onneksi jatkuu, sillä tiedän aivan jokaisen voivan osallistua siihen.

Biaudet kertoo kiinnostuksensa heikoimmassa asemassa olevien puolustamiseen heränneen jo nuorena. Oma kokemus vähemmistöön kuulumisesta on vaikuttanut.

– Aivan jokainenhan on jollakin elämänalueella tai jossakin elämäntilanteessa vähemmistössä. Itse olen kaksikielisenä naispoliitikkona useinkin kokenut tiettyä ulkopuolisuutta. Naisnäkökulma ei edelleenkään kuulu kovin vahvasti politiikan agendalle.

Entä kuuluuko liikunta kiireisen valtuutetun omaan elämään?

– Nuorempana esimerkiksi tanssin paljon, mutta viime aikoina olen omaksikin yllätyksekseni innostunut kuntosalilla käymisestä ja erityisesti fustraharjoittelusta. Se tekee todella hyvää niskalle ja selälle.

Viikonloppuihin kuuluva pitkät lenkit koirien kanssa.

– Kropassa tuntee, jos ulkoilu on jäänyt väliin.

Ota yhteyttä Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto: ▹ www.syrjintä.fi ▹ www.facebook.com/yhdenvertaisuus ▹ www.twitter.com/valtuutettu ▹ Sähköpostiosoite: yvv@oikeus.fi Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@oikeus.fi

Eva Biaudet ▹ Helsinki, 54 vuotta ▹ Valittiin 2010 vähemmistövaltuutetuksi viiden vuoden määräajaksi. Tänä vuonna nimike muuttui yhdenvertaisuusvaltuutetuksi. ▹ Toiminut muun muassa RKP:n kansanedustajana, ministerinä, presidenttiehdokkaana ja Etyj:n ihmiskaupan vastaisena erityisedustajana.

KOLUMNI

Uudet opetussuunnitelmat muuttavat koululiikuntaa ja opettajankoulutusta

O

petushallituksen laatimat opetussuunnitelmien perusteet ohjaavat opetuksen toteutusta Suomessa.

Opetussuunnitelmassa määrätään mitä ja miten kouluissa opetetaan.

Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet valmistuivat joulukuussa 2014 ja niiden mukainen opetus aloitetaan syksyllä 2016. Uusi peruskoulu tukee aikaisempaa paremmin kaikkien lasten mahdollisuuksia osallistumiseen ja onnistumisen kokemiseen liikuntatunneilla.

Tärkeitä periaatteita opetuksessa ovat yhdenvertaisuus, yksilöllisyyden huomioiminen ja positiiviset kokemukset liikunnasta. Kannustavaan ja hyväksyvään ilmapiiriin kiinnitetään erityistä huomiota.

Jos opettajat onnistuvat opetussuunnitelman toteuttamisessa, vuoden päästä jokainen lapsi saa kokea olevansa riittävän hyvä liikunnassa juuri sellaisena kuin on. Kenellekään ei naureta, eikä ketään valita viimeisenä joukkueeseen. Jokainen lapsi saa taitojaan vastaavia haasteita, uskaltaa yrittää oman parhaansa ja kokea onnistuvansa.

Liikunnanopettajakoulutuksessa uuden opetussuunnitelman vaatimuksiin on vastattu koulutuksen sisältöjä ja painotuksia kehittämällä. Erillinen soveltavan liikunnan kurssi korvattiin Yksilöllinen opetus liikuntaryhmässä -kurssilla. Kurssilla harjoitellaan yksilöllisyyden huomioivaa opettamista ja liikunnan soveltamista sekä opitaan keinoja vaikuttaa tuntien ilmapiiriin. Syventäviin opintoihin lisättiin lajikurssien rinnalle valinnainen kurssi oppimisen tukemisesta.

Oppilaslähtöinen opetus ja liikunnan sosiaaliset tavoitteet ovat vahvasti esillä myös muilla kursseilla. Yhdessä laajan sisältöosaamisen kanssa tulevilla liikunnanopettajilla on uskoakseni hyvä pohja onnistua työssään.

Luokanopettajat opettavat liikuntaa peruskouluissa ensimmäiset kuusi vuotta. Heidän mahdollisuutensa liikunnan opintoihin vaihtelevat eri yliopistoissa.

Toivottavasti opettajankoulutuslaitoksissa ymmärretään liikunnan merkitys lapsen terveydelle ja oppimiselle. Kaikkien luokanopettajien tulisi saada riittävä määrä kontaktiopetusta liikunnassa. Ilman perusteiden hallintaa yksilöllisyyden huomioiminen on vaikeaa ja uuden opetussuunnitelman toteutuminen voi alakoulussa jäädä kauniiksi haaveeksi.

TEKSTI Terhi Huovinen Lehtori, soveltava liikunta Jyväskylän yliopisto terhi.huovinen@jyu.fi

Soveltavan liikunnan lehti

9

Soveli 1/2015

Kuvat Jari Seppälä

Metsä on helppo, halpa ja lähellä M

etsän terveysvaikutukset tunnetaan niin omissa nahoissa kuin tutkittuna tietona. Mihinpä muualle suomalainen perinteisesti on mennyt miettimään syntyjä syviä tai voimistamaan fyysistä kuntoaan kuin metsään.

Talvella kuulimme YLEn uutisissa, että jo hyvin lyhyt aika metsässä tuntuu ihmisen mielessä ja kehossa: viisi minuuttia metsässä vaikuttaa jaksamiseen.

Löytyisikö metsästä vastaus liikkumattomalle, motivaatio ja elintapojen matalan kynnyksen kohentaja?

Motivointi on usein paras keino auttaa hankalaa potilasta, arvelee Maija Joutjärvi Tehy-lehdessä (2/2015). ”Vastentahtoinen potilas kokee neuvomi-

sen helposti pelotteluksi ja suostutteluksi. Samalla hän leimautuu herkästi hankalaksi. Hän saattaa tsempata hetkellisesti, mutta retkahtaa takaisin huonoihin tapoihin.”

Metsäntutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan henkilöt, jotka eivät koe perinteiseen liikuntaan tarkoitettuja paikkoja tarpeeksi motivoiviksi, saavat metsästä uudenlaista intoa liikuntaan.

Kodin Kuvalehdessä Tarja Hirvasnoro kertoo hyvän uutisen: on olemassa ihmelääke, joka laskee verenpainetta, vähentää ahdistusta ja haihduttaa stressihormoneja. Metsä. ”Kun metsäkokemukseen liittää liikunnan, vaikutus moninkertaistuu”, Hirvasnoro jatkaa.

Tapio Bergholm toteaa Liikunta kansalaisten elämänkulussa -julkaisussa, että liikunta- ja terveyskentässä toimivat elävät useimmiten liikunnallisesti aktiivista elämää. Hän kirjoittaa, että ”olemattoman notkeuden, mitättömän liikuntaharrastuksen ja heikon

kestävyyden omaavien ihmisten kohtaaminen, ohjaaminen ja kannustaminen vähittäisiin ja asteittaisiin elintapamuutoksiin on vaikeaa, kun omat elintavat ovat täysin eri planeetalta”.

Bergholm pohtii, onko myös liikunnan Käypä hoito -suositukset viritelty niin yläkanttiin, että ”aktivoinnin sijasta ne ovat luotaan työntäviä”? Kynnys elintapojen muutokselle voi hänen mukaansa nousta kohtuuttoman korkeaksi. Lisäksi osalle pitkäaikaissairaista saattaa liikunta – esimerkiksi kipujen vuoksi – olla vähintään hankalaa, mahdotontakin.

Mitä johtopäätöksiä voisimme tehdä luonnon virkistyskäyttöä koskevan tutkimuksen faktoista (www.luke.fi): – Reilut kaksi kolmesta suomalaisesta ulkoilee luonnossa viikoittain.

– Puolet suomalaisista asuu enintään 200 metrin päässä lähimetsästä.

Metsään pääseminen voi edellyttää esteettömiä ja saavutettavia reittejä, apuja toimintavälineitä ja liikuntakavereita. Mutta liikuntapaikka on ilmainen ja kaikille avoin – ilman vuoronvarausta. x TEKSTI Tupu Sammaljärvi

Soveltavan liikunnan lehti

10

Soveli 1/2015

LAI N SAN AAT KOO

NN

UT

Tup

u Sa

Sieniä saalistamaan Metsissä viihtyvä joensuulainen eläkeläinen Simo Hämäläinen nauttii sienestyksestä. ”Rinteiden kapuilu on erityisen tehokasta liikuntaa, ja sitähän esimerkiksi suppilovahveroiden saalistaminen väistämättä vaatii. Neljännestunnissa saa itsensä uuvutetuksi niin, että paita on litimärkä ja polvet tutisevat.”

Liikunta kansalaisten elämänkulussa –julkaisu

Urbanisaatiota pakoon

Tunnista lintu laulusta. Entä, jos lähtisinkin metsään tunnistamaan lintuja? Opettelisin yhden linnunlaulun joka viikko? Syysmuuton aikaan tuntisin jo monta visertäjää.

Kuvassa ei ääni kuulu, mutta luhtakerttunenhan se.

Vinkkejä lasten luontoliikuntaan Lapsen tarve tyydyttää tiedonhaluaan, liikkua ja kokea yhdessäoloa toteutuvat parhaiten luonnossa – kaikkina vuodenaikoina, säällä kuin säällä.

Suomen Latu tarjoaa lapsille muun muassa Muumien ulkoilukouluja ja metsämörritoiminta. Tavoitteena on innostaa lapset lähiluontoon leikkimään, liikkumaan, ihmettelemään ja tutkimaan.

Aikuinen voi elävöittää lapsen matkantekoa luonnossa pysähtymällä havainnoimaan ja tutkimaan. Kiireettömyys antaa tilaa vuorovaikutukselle ja havainnoille. Aikuinen voi laittaa kuvitteelliset satulasit silmilleen ja antautua mielikuvituksen vietäväksi.

Lisätietoja Helsingin Latu, www.helsinginlatu.fi Suomen Latu, www.suomenlatu.fi

Tutkimusjohtaja Leena von Hertzen sanoo, että urbanisaatio ei ole kaikilta osin hyväksi ihmiselle. ”Ihmisen immuunijärjestelmä ei ole ehtinyt sopeutua kaupunkiympäristöön; eikä elimistö siihen, että vietämme 90 prosenttia ajasta sisätiloissa!” ”Olen iloinen, että nuorten partio- ja suunnistusharrastus on nyt yhä suositumpaa.” ihonaika 1/2015

Kehoa lämmittämään Mielentaitojen valmentaja Sirpa Arvonen puhuu metsän ja maaston merkityksestä keholle. ”Leppoisa kävely maastossa lämmittää kehoa ja helpottaa lihasten jännitystä. Samalla verenkierto vilkastuu ja stressihormonit korvautuvat mielihyvähormoneilla.”

Kodin Kuvalehti 3/2015

Allergiaa ehkäisemään Metsässä oleskelu lapsena kannattaa – voi jopa vähentää allergista herkistymistä. Näin uutisoidaan YLEn verkkosivujen uutisessa. Päiväkoteja ja kouluja kannustetaan viemään lapsia entistä enemmän metsään.

Nykytiedon mukaan metsässä oleskelulla on hyviä terveysvaikutuksia.

Helsingin yliopistossa on käynnissä tutkimus, jossa verrataan luontopäiväkotien ja tavallisten päiväkotien lasten allergiaherkkyyttä. Tähän mennessä tehtyjen havaintotutkimusten ja hiirikokeiden perusteella oletetaan, että vahva luontosuhde vahvistaa luontaista immuniteettia ja voi ehkäistä vaikkapa allergiaa ja astmaa.

YLEn verkkosivut 28.1.2015

Soveltavan liikunnan lehti

11

Soveli 1/2015

mm

aljä

rvi

Suomen Latu / Sampsa Sulonen

Geokätköily on aarteenetsintää, joka sopii koko perheelle. Mistä kätkö löytyy tällä kertaa?

TEKSTI Mari Vehmanen

Geokätköilijä kokee löytämisen riemua Monipuolinen geokätkentä sopii kaikenikäisille ja -kuntoisille liikkujille ja on sovellettavissa täysin esteettömäksi. Laji tarjoaa etsimisen jännitystä ja onnistumisen iloa.

Geokätkentä on vienyt hyvinkääläisen Kristiina Leipälän, 68, mitä erilaisimpiin paikkoihin. Hän on etsinyt kätköjä erämaajärvien saarista, kallioilta ja puunkoloista – mutta myös suurkaupunkien keskustoista ihmisvilinän keskeltä.

Kristiina Leipälä innostui kätköilystä vajaat kymmenen vuotta sitten, kun lenkkeily tutuissa lähimaastoissa alkoi kyllästyttää.

– Aivan ensimmäinen etsimäni kätkö oli kovinkin lähellä eli Hyvinkään vanhassa kirkossa, hän kertoo.

Vähitellen laji on vienyt mukanaan,

Soveltavan liikunnan lehti

12

ja löydettyjen listalla on jo noin 3 000 kätköä niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Kätköilyssä viehättää Kristiina Leipälää moni asia: etsimisen jännitys, löytämisen ilo ja yhteys toisiin harrastajiin.

– Lajin ansiosta olen mennyt paikkoihin, joissa muutoin en varmasti olisi käynyt. Toisaalta tuttuakin ympäristöä katsoo erilaisin silmin, kun etsii ovelasti piilotettua kätköä, Kristiina Leipälä kuvailee lajin viehätystä.

Kehon lisäksi myös mieli saa harjoitusta. Osa kätköistä on niin kutsuttuja mysteerikätköjä, joiden sijainnin saa

Soveli 1/2015

”

Tuttuakin ympäristöä katsoo erilaisin silmin."

– Kristiina Leipälä

selville ratkaisemalla vaikkapa arvoituksen tai sudokuristikon.

– Mikä voisi olla mainiompaa aivovoimistelua eläkeläiselle. Lisäksi tässä pysyy mukavasti mukana tekniikan kehityksessä, Kristiina Leipälä huomauttaa.

Yhdistää sukupolvia Geokätköily perustuu maailmanlaajuisen harrastajayhteisön vapaaehtoiseen toimintaan. Osa on innostunut erityisesti kätköjen piilottamisesta ja toiset taas niiden etsimisestä. Yhteyttä harrastajat pitävät lajin verkkosivustojen kautta: netissä jaetaan kätköjen koordinaatteja sekä kerrotaan löydöistä.

Varsinainen kätkö on yleensä filmipurkki tai pakasterasia. Sen sisältönä on ainakin kynä ja lokikirja eli vihko, johon löytäjät laittavat puumerkkinsä.

Lisäksi kätkössä saattaa olla tekijän tervehdys tai harrastajien toisilleen jättämiä pieniä lahjoja.

Suomessakin on tuhansia kätköjä, ja uusia tehdään joka päivä.

– Laji sopii ihan jokaiselle. Helpoimman eli ykkösluokituksen kätköt ovat täysin esteettömiä, joten niiden luo pääsee pyörätuolin kanssa. Maaston haastavuuden voi valita täysin oman kunnon mukaan. Kätköily sitä paitsi sopii hyvin vaikkapa lastenlasten ja isovanhempien yhteiseksi ulkoiluharrastukseksi, Kristiina Leipälä sanoo.

Hänen mukaansa alkuun pääsee halutessaan vaikka pelkän kartan avulla.

Ja jos käytössä on nykyaikainen älypuhelin, juuri muuta ei tarvitakaan.

– Varusteiksi riittävät ihan perusjutut: mukavat kengät ja säähän sopivat ulkoiluvaatteet. Itse pidän repussa mukana lisäksi varakynää, taskulappua,

hanskoja ja pientä peiliä. Joskus rasia voi nimittäin olla vaikka ahtaassa ja pimeässä kivenkolossa.

Yhteistä ulkoilua Kaisu Kyllönen ja Johannes Hirsmäki, molemmat 62 vuotta, ovat löytäneet geokätköilystä mukavan tavan ulkoilla yhdessä puolison kanssa. Laji alkoi ensimmäisen kerran kiinnostaa heitä lehtijuttujen perusteella.

– Mutta tositoimiin pääsimme vasta tutustuttuamme Kristiinaan pari vuotta sitten, he kertovat.

Ensimmäisiä kätköjä etsittiin yhteisellä pyöräretkellä Hyvinkään Kytäjän maisemissa.

– Tuntui ihmeen jännittävältä lähestyä oikeaa paikkaa, pariskunta muistelee.

Nykyään kummallakin on puhelimeen ladattuna kätköilysovellus, joka näyttää kaikki kätköt sijainteineen ja tietoineen.

– Sovellus on melko helppo käyttää tällaisellekin teknisesti vähän tumpelolle tyypille, Kaisu Kyllönen nauraa.

Johannes Hirsmäen mielestä kätköilyä voi suositella kenelle hyvänsä, sillä vaikeusasteen voi valita omien edellytysten mukaan. Säänmukainen vaatetus ja puhelimen ohjelma riittävät varusteiksi.

– Kätköillessä ympäristöä tulee tarkkailtua paljon enemmän kuin muuten vain ulkoillessa. Nopeasti sitä tottuu katselemaan maastoa kätköilijän silmin, Johannes Hirsmäki kertoo.

Löytämisen riemu on kummankin mielestä lajissa kaikkein kutkuttavinta.

– Itse etsimme kätköjä harvakseltaan, mutta haastettahan tässä voi hakea itselleen juuri niin paljon kuin haluaa. x

”

Vaikeusasteen voi valita omien edellytystensä mukaan" – Johannes Hirsmäki

Geokätkentä ­▹ Suomen Latu tarjoaa vinkkejä, joilla harrastamisen alkuun pääsee. Kokeneemmille on tarjolla ohjaajakoulutusta: www.suomenlatu.fi ­▹ Hyvä tietolähde on sivu www.geocache.fi ▹ Lajin harrastajat piilottavat toisilleen kätköjä ja laittavat nettiin vinkit niiden sijainnista.

Osa kätköistä on täysin esteettömässä maastossa. ­ ▹ Usein kätkö on pieni purkki.

Sisällä on lokikirja, johon löytäjät kirjoittavat nimimerkkinsä.

Lisäksi löydöt kuitataan netissä. ­ ▹ Suomessa on tuhansia geokätköjä: metsissä, tuntureilla ja soilla mutta myös kaupunkien keskustoissa ja puistoissa. ­ ▹ Gps-paikannuksella varustettu älypuhelin on hyvä apuväline kätköjen etsimisessä.

Varsinainen kätkö on yleensä pieni rasia, jonka sisällä ainakin kynä ja lokikirja eli vihko, johon löytäjä laittaa puumerkkinsä.

Soveltavan liikunnan lehti

13

Soveli 1/2015

Lihaksista viis, liikk

Soveltavan liikunnan lehti

14

Soveli 1/2015

kumaan siis!

TEKSTI JA KUVA Susanna Hakuni, Lihastautiliitto

Lajikokeilussa mm. curling, asahi-jooga ja vesijumppa.

Opetusministeriön rahoittaman kolmivuotisen (2014 – 2016) Lihaksista viis – liikkumaan siis -hankkeen päätavoitteena on lisätä lihastautia sairastavien, vähän tai ei ollenkaan liikkuvien aikuisten liikkumista. Samalla halutaan edistää omatoimista arkiliikuntaa ja ehkäistä näin liikunnasta syrjäytymistä.

Viime vuonna startannut Lihastautiliiton hanke järjesti ensimmäisen toimintavuotensa aikana viisi starttipäivää eri puolilla Suomea. Starttipäivissä esiteltiin monipuolisesti erilaisia liikuntalajeja.

Tutuiksi tulivat esimerkiksi curling, vesijumppa, asahi-jooga ja keilailu. Starttipäiviin osallistui yhteensä yli sata Lihastautiliiton jäsentä. Starttipäivien osanottajaennätys tehtiin kesäkuussa Lieksan Ruunaan retkeilykeskuksessa, jossa starttipäivään osallistui 44 henkilöä. Heistä 16 laski kosken, ja päivään mahtui koskenlaskun lisäksi ulkopelejä, makkaran paistoa ja kalastusta. Kaikissa starttipäivissä on kuultu Lihastautiliiton liikuntavastaavan ja alueen erityisliikunnanohjaajan puheenvuorot ja tutustuttu erilaisiin liikunnan toimintavälineisiin.

Vuonna 2014 nimettiin Lihastautiliiton jäsenyhdistyksiin liikuntavastaavat, joita hankkeen jatkovuosina perehdytetään liikuntaan ohjaamiseen ja jäsenistön liikkumisen tukemiseen. Yhdistyksissä liikuntatoiminta on otettu innostuneesti vastaan, ja monilla paikkakunnilla liikuntavastaavat ovat jo organisoineet lajiryhmiä ja liikuntavuoroja. Yhdistysten ja yhteistyökumppaneiden kanssa solmittiin kumppanuussopimukset.

Hanke on toteutunut suunnitelmien mukaan ja on kovaa vauhtia juurtumassa pysyväluonteiseksi toiminnaksi Lihastautiliittoon. SoveLin soveltavan liikunnan asiantuntija Virpi Pennanen toimii hankkeen ohjausryhmässä. x

Rohkelikot osallistuivat Ruunaan koskenlaskuun Lieksassa.

Soveltavan liikunnan lehti

15

Soveli 1/2015

TEKSTI Tupu Sammaljärvi KUVAT Suomen Sydänliitto ja Tupu Sammaljärvi

Vapautuneen tyytyväinen mies – Sydänliitto on parasta, mitä työuralleni on sattunut, kuvaa liittoa yli 17 vuotta luotsannut Tor Jungman. Eläkkeelle jäävä pääsihteeri arvostaa sitä, että työssä ovat arvot kohdallaan ja sitä tehdään aidosti ihmisten hyväksi.

Suomalaisen liikunnan, urheilun ja kansanterveyden grand ”old” man, Tor Jungman, jää näinä päivinä loman kautta eläkkeelle. Mieli on ”vapautuneen tyytyväinen”: oma sydän on kunnossa ja työn jatkajalle, Tuija Braxille, voi tehtävät jättää huoletta.

Pääsihteerin tyytyväisyyden ymmärtää. Sydänliitossa tehtyä työtä arvostetaan niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Liiton monet ”klassikkohankkeet” – kuten Pohjois-Karjala-projekti ja muut terveyden edistämisohjelmat – ovat merkittävästi vaikuttaneet sydänja verisuonisairauksien sekä sepelvatimokuolleisuuden vähenemiseen. Tämä perinne jatkuu nyt Yksi elämä –hankekokonaisuudessa.

Sydänliitto on ahkerasti käynnistänyt myös sydänsairauksien tutkimustoimintaa.

– Työikäisten miesten sepelvaltimokuolleisuus on vain viidennes 1960-luvun lopun tilanteesta. Samansuuntainen kehitys on tapahtunut aivoverenkierron häiriöissä, Jungman toteaa.

Asiantuntijoiden mukaan Sydänliit-

Soveltavan liikunnan lehti

16

Soveli 1/2015

Haastattelupaikan seinältä löytyi ilahduttava kuva. Tor Jungman aloittaa eläkepäivät yhtä aikaa ”entisen tyttöystävänsä” kanssa. Pari on ollut naimisissa 42 vuotta. Aikaa jää nyt enemmän yhteisiin harrastuksiin – etenkin melontaan ja vaellukseen -, lastenlapsiin ja lukemiseen.

to on ollut muutoksessa yksi keskeisistä toimijoista.

Perinteistä pistäytymiseen Jungman on ollut kansanterveys- ja liikunta-alan järjestötoiminnassa aktiivisesti mukana 1970-luvulta lähtien. Ilman järjestöjä Suomi ei olisi hänen mielestään nykyisenkaltainen hyvinvointivaltio.

– Sosiaaliluokkien erot ovat kasvaneet, mutta kansainvälisessä vertailussa Suomi on edelleen yksi maailman tasa-arvoisimmista ja toimivimmista yhteiskunnista. Laaja järjestökenttä antaa ihmisille mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa.

Suomalaiset ovat Jungmanin mukaan aiemmin kasvaneet yhdistystoimintaan ”lähes äidinmaidossa”, mutta perinne on katkeamassa. Nykyisin järjestöissä usein pistäydytään tekemässä jokin itselle tärkeä asia ja sitten mennään muualle. Pitkäaikainen sitoutuminen on vähentynyt, mikä vaikeuttaa ihmisten saamista johtotehtäviin.

– Sydänliitolla on tosin perinteisesti ollut luottamustehtäviin haluavia niin paljon, että esimerkiksi hallituksen jäsenistä on jouduttu aina äänestämään.

Tor Jungman pitää asiantuntijoista koostuvaa hallitusta erinomaisena. Mukana on alusta alkaen, vuodes-

ta 1955, ollut sydän- ja verisuonisairauksien maallikko- ja ammattiasiantuntijoita.

– Päätösvallan on järjestöissä oltava luottamusjohdolla, muuten järjestöt menettävät keskeisen osan kansalaistoiminnan luoteesta.

Ympyrä sulkeutuu?

Tor Jungman on juossut pallon perässä siitä alkaen, kun oppi kävelemään.

Nykyisin hän pelaa jalkapalloa neljässä – 45-, 50-, 55- ja 60-vuotiaat – joukkueessa. Alkamassa on 53. kausi virallisissa sarjoissa.

Terveysliikunta on Jungmanille tärkeä asia. Suomalaisten motivoiminen liikkumaan oman terveytensä hyväksi on ”Nobel-luokan kysymys”.

– Tietoa on, mutta se ei riitä. Liikunnasta on löydettävä ilo ja sisäinen motivaatio.

Jungman toteaa selvästi harmissaan, että terveysliikunnassa sekä lasten ja nuorten liikunnassa ympyrä näyttää sulkeutuvan. Nuori Suomi ja Kuntourheiluliitto on lakkautettu.

– Kun aloitin 1975 SVUL:ssä, alettiin ajaa alas nuorisoliikuntaan keskittyneen SVUL-Nuorten toimintaa. Päämotiivina oli, että huippu-urheilullisesti lahjakkaita lapsia ei muuten saada lajikohtaiseen valmennukseen. Lisättiin

lajiliittojen vastuuta, Jungman sanoo.

– Nyt tilanne näyttää samalta kuin 1970-luvulla: isot toimijat fuusioituvat ja lajiliittojen vastuut kasvavat. Riski on, että koetaan samanlainen lasten ja nuorten liikunnan yksipuolistuminen ja ongelmaksi koettu liian aikainen erikoistuminen kuin 1980-luvulla. Tästä kärsisi paitsi yleinen liikuntaharrastaminen myös huippu-urheilumenestys.

Lahjakkuuden jalostuminen kansainväliseksi menestykseksi edellyttää monipuolisia liikemalleja ja vahvaa motivaatiota. Toivottavasti olen nykyisen rakennemuutoksen suhteen väärässä.

SoveLi on paikkansa ansainnut Soveltavan liikunnan ja SoveLin rooli ja yhteistyö kansanterveysjärjestöjen kanssa ovat Jungmanin mukaan edenneet isoin harppauksin.

– SoveLi on ansainnut paikkansa liikuntapoliittisessa keskustelussa. Se edustaa siinä aidosti jäsenjärjestöjään.

Työnjako SoveLin ja jäsenjärjestöjen kesken on onnistunut ja toimiva.

Tor Jungman sanoo, että SoveLi on vaikuttanut vahvasti muun muassa liikuntalain uudistamiseen.

– SoveLi on myös Valon jäsen ja tuo ansiokkaasti soveltavan liikunnan ääntä kuuluviin urheiluliikkeen sisällä. x

Pääsihteeri Tor Jungmanin eläkkeelle siirtymiseen liittyy harkittu ja aktiivinen luopuminen luottamustoimista.

Hän on muun muassa ilmoittanut, ettei ole enää käytettävissä Sosten puheenjohtajaksi.

Soveltavan liikunnan lehti

17

Soveli 1/2015

TEKSTI Veera Farin, Hengitysliitto KUVA Janne Haarala, Hengitysliitto

Hengitä ja hengästy!

Hengityssairaat tarvitsevat enemmän tietoa liikunnasta.

Liikunta on lääkettä hengityssairaille. Liikunta ei paranna sairautta, mutta se vähentää oireita, sairauden pahenemisvaiheita sekä parantaa elämänlaatua. Keuhkoahtaumatautia sairastavilla liikunta nostetaan jopa lääkehoitoa tehokkaammaksi hoitomuodoksi.

Lähes puolet keuhkoahtaumatautia sairastavista on maininnut, ettei ole saanut riittävästi tietoa liikunnan vaikutuksesta sairauteen. Samankaltainen tulos on saatu Hengitysliiton haastattelututkimuksessa (1/2014), jossa osallistujat toivoivat enemmän tietoa kuntoutuksesta. Samalla toivottiin tie-

toa hengityssairaille sopivista liikuntaryhmistä. Hengityssairaat haluaisivat enemmän tietoa liikunnan merkityksestä, tavoista liikkua sekä paikallisista liikuntamahdollisuuksista. Potilaita on vaikea ohjata liikunnan pariin, jos tieto olemassa olevasta liikuntatarjonnasta puuttuu.

Liikuntapolkujen malleja Hengitysliitolla on käynnissä Hengitä ja hengästy -hanke (2014 – 2016), jonka tavoitteena on edistää hengityssairaiden liikuntaa ja liikuntaneuvontaa Pirkanmaalla. Hanketta tukee oepetus- ja kulttuuriministeriö.

Hanke lisää matalan kynnyksen liikunnan harrastamismahdollisuuksia mm. perustamalla uusia liikuntaryh-

miä hengitysyhdistyksiin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Etenkin panostetaan lihasvoima- ja tasapainoharjoitteluun. Hanke mallintaa Pirkanmaalle hengityssairaan liikuntapolkuja yhdessä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja paikallisten toimijoiden kanssa. Ensimmäinen liikuntapolku rakennetaan Kangasalle.

Liikunnan sisältöjä ja laatua edistetään kokoamalla hengityssairaan liikuntasuositukset ja kouluttamalla sekä ammattilaisia että vertaisia hengityssairaan liikunnan saloihin. Liikuntaneuvontaa edistetään mm. Liikkujan apteekeissa. Hyviä toimintamalleja ja ideoita tullaan jatkossa levittämään myös muualle Suomeen muun muassa Hengitysliiton valtakunnallisessa koulutuksissa. x

Liikunta on keskeinen osa hoitoa Viime kesänä päivitettiin keuhkoahtaumataudin Käypä hoito -suositus. Tavoitteena on parantaa keuhkoahtaumataudin diagnostiikkaa ja luoda yhtenäinen hoito- ja seurantakäytäntö.

Suosituksen ytimessä ovat: ▹ Keuhkoahtaumataudin diagnostiikkaa tulee parantaa ja hoitoon tulee liittää tupakasta vieroitus. ▹ Tupakoinnin lopettaminen ja liikunta ovat keskeinen osa hoitoa. ▹ Lääkehoidolla vähennetään oireita, kuten rasituksessa ilmenevää hengenahdistusta ja estetään pahenemisvaiheita.

Lisää tietoa www.kaypahoito.fi-sivulta

Lempäälässä kisattiin viime vuonna ostospussipujottelun jalossa taidossa.

Kuninkaallisten sarjan voitti tangokuningatar Maria Tyyster. Marian kanssa kuvassa vasemmalla Mari Vesaluoma Lempäälän kunnasta ja oikealla Jyrki Laaksonen Pikkukakkosesta.

Soveltavan liikunnan lehti

18

Soveli 1/2015

KOONNUT Tupu Sammaljärvi

T U T K I T T UA

Duodecimin tutkimusuutisia Löhöily terveysriski myös liikuntaa harrastaville Vähäinen liikunta ja löhöily ovat tunnettuja terveysriskejä, mutta iltansa television edessä makaavat saattavat suurentaa muun muassa sydänoireiden vaaraansa, vaikka harrastaisivat säännöllisesti liikuntaa.

Havainto on mielenkiintoinen, sillä se viittaa pitkien fyysisesti passiivisten aikojen olevan haitaksi riippumatta liikuntaharrastuksista.

Tulokset perustuvat yli 40 aikaisemman tutkimuksen aineistoihin. Kun aineistot yhdistettiin ja analysoitiin uudelleen, paljon päivästään fyysisesti passiivisina viettävät sairastuivat diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin ja syöpään sekä menehtyivät seurannan aikana todennäköisemmin kuin osallistujat, jotka käyttivät vähemmän aikaansa fyysisesti passiivisiin toimiin.

Tutkijoiden tulokset tukevat aikaisempia havaintoja fyysisesti passiivisen elämäntavan haitallisuudesta, mutta osoittavat löhöilyn haittojen ulottuvan myös liikuntaa harrastaviin. Vaikuttaakin siltä, että terveysriskejään pienentävien kannattaisi sekä lisätä liikkumista ja että vähentää löhöilyä.

Tulokset julkaistiin ANNALS OF INTERNAL MEDICINE -lehdessä. x (Julkaistu 26. 1.2015)

Liikunta saattaa ehkäistä Parkinsonin tautia Liikuntaa harrastavat ja muutenkin fyysisesti aktiivista elämää viettävät saattavat säästyä Parkinsonin taudilta muita todennäköisemmin. Tieto käy ilmi Brain-lehdessä julkaistusta tutkimuksesta.

Tutkimuksessa 43 000 ruotsalaista seurattiin keskimäärin 13 vuoden ajan. Osallistujista 290 sairastui Parkinsonin tautiin seurannan aikana.

Kun tutkijat yhdistivät tiedot sairastumisista tietoihin osallistujien fyysisestä aktiivisuudesta, he havaitsivat runsaasti liikkuvien sairastuneen selvästi epätodennäköisemmin kuin muiden. Verrattuna vain vähän liikuntaa harrastuksissa, töissä ja arkiaskareissa saaviin, kohtalaisesti tai paljon liikkuvat sairastuivat 40 – 50 prosenttia epätodennäköisemmin. Liikunnan ja pienemmän sairastumisriskin yhteys havaittiin pääasiassa miehillä.

Fyysistä aktiivisuutta mitattiin MET-arvolla, jolla arvioidaan päivän aikana kertyvää liikuntaa lepotasoon verrattuna. Tässä tutkimuksessa kohtalaisena fyysisenä aktiivisuutena pidettiin

noin 39 MET-yksikön päivätahtia. Esimerkiksi istuminen vastaa yhtä MET-yksikköä, puutarhatyö kolmea, reipas kävely viittä ja juokseminen noin kymmentä.

Tutkijat korostavat, ettei tulosten perusteella voi varmuudella sanoa, että havaittu Parkinsonriskin pienentyminen johtuu vain ja ainoastaan liikunnasta. On todennäköistä, että myös muut tekijät vaikuttavat yhteyteen. On myös mahdollista, että Parkinsonin tautiin sairastuvat vähentävät liikkumista jo ennen taudin toteamista.

Tulokset julkaistiin BRAIN A JOURNAL OF NEUROLOGY -lehdessä. x (Julkaistu 24.11.2014)

Liikunta vähentää kaatumisista johtuvia vammoja Kaatumiset ovat merkittävin iäkkäiden vammojen ja loukkaantumisten aiheuttaja, mutta niiden ehkäiseminen ei ole helppoa. Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan kaatumisten haittoja vähentää liikunta ja jumppa, mutta liikuntakaan ei välttämättä estä kaatumisia. D-vitamiinilisien syöminen ei vähennä kaatumisia eikä niistä johtuvia loukkaantumisia, tuloksista ilmenee.

Suomalaisten tulokset julkaistiin arvostetussa Jama Internal Medicine -lehdessä, ja niiden perusteella lihasvoimaa ja tasapainoa parantavat harjoitukset vähentävät kaatumisista johtuvia loukkaantumisia ja loukkaantuneiden määrää jopa puolella. Liikunta ja harjoitukset eivät kuitenkaan ehkäisseet varsinaisia kaatumisia.

Tutkimuksessa selvitettiin myös D-vitamiinilisien vaikutusta kaatumisiin, mutta ainakaan näiden tulosten perusteella D-vitamiinilla ei näyttäisi olevan sijaa kaatumisten ehkäisyssä. D-vitamiinilisien syöminen ei vähentänyt myöskään kaatumisista johtuvia loukkaantumisia, vaikka D-vitamiini paransi luiden tiheyttä. Kirsti Uusi-Rasin vetämä tutkimus kesti kaksi vuotta ja siihen osallistui 400 tamperelaista 70 – 80-vuotiasta naista. Osa naisista teki voima- ja tasapainoharjoituksia ja sai lisäksi päivittäin D-vitamiinia (800 IU) tai lumevalmistetta. Loput saivat joko D-vitamiinia tai lumevalmistetta, mutta eivät tehneet fyysisiä harjoituksia.

Tulokset julkaistiin JAMA INTERNAL MEDICINE -lehdessä. x (Julkaistu 24.3.2015) SoveLi julkaisee Duodecimin liikuntaan ja terveyteen liittyviä tutkimusuutisia.

Alkuperäiset uutiset löytyvät suluissa mainittujen julkaisupäivien kohdalta: www.soveli.fi

Soveltavan liikunnan lehti

19

Soveli 1/2015

Taitureita telineill채 Voimistelu on sovellettavissa vammaisille lapsille melko pienin keinoin.

Soveltavan liikunnan lehti

20

Soveli 1/2015

Robin K채rki vanhempineen on mukana erityislasten telinevoimisteluryhm채ss채 Vaasassa.

Soveltavan liikunnan lehti

21

Soveli 1/2015

Kun Justus Mäkelän valjaat on kiinnitetty, on pomppimisen ja riemun aika.

TEKSTI Mari Vehmanen KUVAT Laura Vesa

Taitureita telineillä Vaasan Telinetaitureissa on huomattu, että voimistelu on sovellettavissa vammaisille lapsille melko pienin keinoin. Ryhmän perustaminen edellyttää ennen kaikkea valmentajan innostusta ja seurajohdon tukea.

Vaasan Telinetaitureiden harjoitussali täyttyy joka sunnuntai todellisesta liikunnan riemusta, kun erityislasten oma voimisteluryhmä kokoontuu treenaamaan. Mukana on 3 – 9-vuotiaita kehitys- ja liikuntavammaisia sekä autismin kirjon lapsia.

Asenteesta tai huimapäisyydestä ei ole pulaa, kun pienet voimistelijat keinuvat köysissä, tekevät kieppejä, heiluvat renkaissa ja heittävät kuperkeikkoja.

Vanhemmat ja valmentajat seuraavat vierellä ja avustavat tarpeen mukaan.

– Tämä on aivan mahtavaa perheen yhteistä tekemistä, jollaista tarvittaisiin ehdottomasti paljon enemmän, isä Jarkko Holmlund huikkaa Noahpoikansa kanssa seuraavalle harjoitusrastille rientäessään.

Myöhemmin samana päivänä har-

Soveltavan liikunnan lehti

22

joittelee hieman isommille voimistelijoille tarkoitettu nuorten erityisryhmä.

Vaasalaisseura onkin toiminut todellisena edelläkävijänä tuodessaan telinevoimisteluharrastuksen vammaisten lasten ja nuorten ulottuville. Uraauurtava työ on myös huomattu: ryhmät palkittiin Suomen Voimisteluliiton vuoden 2014 harrastetekona.

Koko seura kannustaa Kaikki sai alkunsa viitisen vuotta sitten valmentaja Ella Suomelan aloitteesta.

– Haaveilen erityisopettajan ammatista, joten minua on aina kiinnostanut työskentely erityistä tukea tarvitsevien lasten kanssa. Kun sitten eräässä valmentajakoulutuksessa esiteltiin sovellettua voimistelua, idea ryhmästä alkoi

Soveli 1/2015

itää, Ella Suomela kertoo.

Hän esitti ajatuksensa seuran johdolle, ja vastaanotto oli heti myönteinen.

– Tukea ja kannustusta on riittänyt siitä lähtien. Kaikki seurassa ovat viestittäneet, että tämä on kaikin puolin huippujuttu, Ella Suomela toteaa.

Alkuun lähdettiin muutaman voimistelijan kanssa. Ella Suomela kertoo kyselleensä vinkkejä sopivista perheistä ja soitelleensa läpi kouluja, päiväkoteja ja terapeutteja.

– Aivan alussa haastavinta olikin löytää ja rekrytoida osallistujia. Mutta jokainen kokeilemaan tullut on kyllä myös jäänyt mukaan.

Vähitellen sana hienosta harrastuksesta alkoi levitä, ja kiinnostuneita ilmaantui lisää. Nykyään molemmat eri-

tyisryhmät ovat aivan täynnä, ja seurassa harkitaan uusien perustamista.

Mukana esityksissä Vaasan kaupunki tukee vammaisten lasten ja nuorten harjoittelua vahvasti. Toiminnalle on myönnetty erillinen avustus, joka kattaa esimerkiksi valmentajien palkkiot. Näin osallistuminen on erittäin edullista.

Seura puolestaan osoittaa monin tavoin arvostavansa erityisvoimistelijoitaan. Koko telinesali välineineen on varattu ryhmien käyttöön harjoitusvuorojen ajaksi. Ohjaajina ovat samat kokeneet valmentajat, jotka luotsaavat monia muitakin kilpa- ja harrasteryhmiä.

– Lisäksi esiinnymme aina seuran kevät- ja joulujuhlissa sekä muissa tapah-

tumissa. Ja saamme sitä paitsi joka kerta kaikkein isoimmat aplodit, Ella Suomela sanoo.

Telinetaitureiden puheenjohtaja Marja Räisänen kertoo, että toimintaan satsaaminen on ollut helppo päätös.

– Olen itse siviiliammatiltani erityisopettaja ja lisäksi tietysti innokas voimisteluihminen. Näen tämän siis suorastaan yhdenvertaisuuskysymyksenä.

Marja Räisänen luonnehtii voimistelua loistavaksi peruslajiksi, joka luo pohjaa kaikille motorisille taidoille. Hänen mielestään aivan jokaisella lapsella pitäisikin olla mahdollisuus harrastaa voimistelua – vaikka myöhemmin keskittyisikin toisiin lajeihin.

Marja Räisäsen mukaan vastaavanlaisen toiminnan käynnistäminen

muissa seuroissa on täysin mahdollista, jos vain yksikin valmentaja innostuu aidosti aiheesta.

– Salivuorot ja muut käytännön asiat kyllä järjestyvät, jos vain asenneilmapiiri seurassa on kohdillaan. Viestini kaikille liikunnassa mukana oleville kuuluukin, että turhat ennakkoluulot kannattaa heittää romukoppaan. Itse ainakin seuraan joka kerta näiden ryhmiemme esityksiä ylpeänä ja kyynel silmäkulmassa.

Mielikuvitus käyttöön Ryhmän ohjaaja Ella Suomela rohkaisee valmentajakollegoita miettimään,

Soveltavan liikunnan lehti

JATKUU

23

Soveli 1/2015

Jayson Sam Johb'ekollo valitsee, mitä temppuja tällä kertaa tehdään.

voisiko omaan seuraan sopia toimintaa erityislapsille.

Koulutusta aiheesta on saatavilla. Lisäksi Ella Suomela on kysellyt vinkkejä erityisluokanopettajilta, lasten vanhemmilta ja fysioterapeuteilta. Pienempien ryhmässä vanhemmat ovat tärkeässä roolissa ja avustavat tarpeen mukaan.

Varsinainen lajin soveltaminen onnistuu Ella Suomelan mukaan jopa yllättävän pienin keinoin. Tärkeintä on kuunnella tarkasti lasten tarpeita ja

käyttää mielikuvitusta harjoitusten suunnittelussa.

– Näitä ryhmiä varten on hankittu vain yksi ainoa tarvike: tyyny, jossa on päällä kolo auttamassa kuperkeikan tekemistä. Muuten käytämme aivan samoja välineitä kuin seuran kaikki muutkin voimistelijat, Ella Suomela mainitsee.

Kommunikoimista ja tunnin kulun hahmottamista helpottavat kortit, joissa on kuvattuna eri harjoituksia ja välineitä. Yhteisen alkulämmittelyn jälkeen lapset suunnittelevat korttien avulla oman päivän ohjelmansa.

– Laminoituja kuvia on yli 700, Ella Suomela mainitsee.

Jokaiselle lapselle myös kootaan harjoituspäiväkirjaa. Muistiinpanoista perheet voivat myöhemminkin kerrata, mitä kaikkea kivaa on tehty ja opittu.

Viikon kohokohta Harjoituksissa tekemisen ilo on suorastaan käsin kosketeltavaa. Sali on täynnä naurua ja riemunkiljahduksia. Monet vanhemmat myös kertovat voimistelun vaikuttaneen selvästi lasten kaikkeen liikkumiseen.

– Danielillehan tämä on viikon kohokohta. Hän on kysellyt, emmekö voisi tulla joskus muulloinkin voimistele-

Olivia Jacobsson konttaa nostellen vuoroin kumpaakin jalkaansa.

Soveltavan liikunnan lehti

24

Soveli 1/2015

maan, isä Jari Saaranen kertoo.

Kuulovammaisella Danielilla on tasapainovaikeuksia, jotka hankaloittavat useita arkipuuhia. Voimistelutreeneissä hän kuitenkin esimerkiksi seisoo päällään ja pallottelee kiikkerällä tasapainolaudalla seisten. Innokas harjoittelija onkin valittu seurassa vuoden ilopilleriksi.

– Seuraavaksi Danielin tavoitteena on oppia käsilläkävely, isä mainitsee.

Jarkko Holmlund kertoo pyörätuolia käyttävän Noah-pojan saavan voimistelusta apua kehonhallintaan. Lisäksi treenien mukavaan tunnelmaan on aina yhtä mukava tulla.

– Lapset saavat täällä tärkeitä onnistumisen kokemuksia, mikä nostattaa mielialaa pitkään, Jarkko Holmlund toteaa.

Ella Suomela sanoo tuntien olevan erittäin antoisia ja mieluisia myös valmentajan näkökulmasta. Lasten ilon ja kehittymisen seuraaminen palkitsee.

– Ohjaaja joutuu haastamaan itseäänkin, kun voimistelijat eivät ole samasta muotista. Kuperkeikasta on tässä ryhmässä yhtä monta versiota kuin on osallistujia.

Ella Suomelan viesti jokaiselle liikunnassa toimivalle on kirkas: – Kaikilla lapsilla on oikeus harrastaa, ja kaikki lajit ovat sovellettavissa. x

Helmikuussa, ystävänpäivän alla, Rovaniemen Seniorikerhossa pidettiin ystävänpäivätanssit.

Letkan ohjaajana on erityisliikunnanohjaaja Katriina Merkkiniemi.

TEKSTI JA KUVAT Maarit Shemeikka

Seniorikerho syntyi yhteistuumin Rovaniemen Seniorikerho syntyi tarpeesta kehittää ikääntyvien kehitysvammaisten henkilöiden liikuntapalveluita.

Seniorikerho kokoontuu kerran viikossa. Siellä harrastetaan pääasiassa erilaisia matalan kynnyksen liikuntalajeja, mutta onpa ryhmä vieraillut myös paikallisessa sirkuskoulussa. Kerhoon osallistuu säännöllisesti noin 10 – 15 ikääntyvää kehitysvammaista henkilöä ja ohjaajana toimii tällä hetkellä erityisliikunnanohjaaja.

Kerhossa käymisen tärkeimmiksi syiksi kehitysvammaiset kerholaiset mainitsevat liikunnan harrastamisen ja erilaiset liikuntalajit, ystävät ja tuttavat, juttuseuran sekä mielekkään tekemisen lisääntyminen. Kerholaiset kokivat Seniorikerhon vaikuttavan viikottaisen liikunnan määrän lisääntymiseen, mielialan kohenemiseen, laihtumiseen sekä yleisen vireystilan paranemiseen.

Ylemmän ammattikorkeakoulun opin­näytetyönä tehdyssä Liikunta on

hyvä ihmiselle -tutkimuksessa tutkittiin seniorikerholaisten omakohtaisia kokemuksia kerhossa käymisen syistä ja kerhosta koetusta hyödystä. Tutkimuksessa haastateltiin kerholaisia keskustelumattomenetelmän avulla.

Rovaniemen Seniorikerhon idea perustuu Kehitysvammaliiton Senioriklubi-toimintamalliin, josta on otettu käyttöön osallistava menetelmä eli kerholaiset ovat olleet alusta asti mukana suunnittelemassa kerhon toteutusta.

Kun Seniorikerho perustettiin, Ro-

vaniemeltä puuttui ikääntyvien kehitysvammaisten liikuntatoiminta, mutta toimintaa oli ja on edelleen runsaasti lapsille, nuorille ja työikäisille erityistä tukea tarvitseville henkilöille. x

Jutun kirjoittaja on liikunnanohjaaja (YAMK) Maarit Shemeikka, joka työskentelee parhaillaan tuntiopettajana liikunnan ja vapaa-ajan koulutuksessa Lapin ammattikorkeakoulussa.

Maarit Shemeikan opinnäytetyö Liikunta on hyvä ihmiselle on luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112116183 Senioriklubitoiminnasta voi lukea kehitysvamma-alan verkkopalvelu Vernerissä sivulta verneri.net/yleis/senioriklubi-toimintamalli

Soveltavan liikunnan lehti

25

Soveli 1/2015

Inkluusioklubia esiteltiin EUCAPAn konferenssissa Madridissa viime syksynä.

Klubi käyttää ideoiden jakamiseen muun muassa soveltavan liikunnan webinaareja eli verkkoluentoja ja Youtube-videoita.

Konferenssin lajiesittelyissä oli erilaisia soveltavan liikunnan lajeja, muun muassa sählyä.

TEKSTI JA KUVA Virpi Pennanen

Avoin järjestö jakaa hyviä käytäntöjä globaalisti Australiainen Inkluusioklubi on maksuton ja avoin kaikille.

Liikunnan, soveltavan liikunnan ja kuntoutuksen hyviä käytäntöjä jakavan The Inclusion Clubin toiminta oli esillä viime syksynä EUCAPAn konferenssissa Madridissa. Tämän australialaisen järjestön tavoitteena on mahdollistaa vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden osallistuminen liikuntaan kaikille avoimissa liikuntapaikoissa.

The Inclusion Club jakaa globaalisti liikunnan, soveltavan liikunnan, urheilun ja kuntoutuksen parissa toimiville henkilöille hyviä käytäntöjä ja tuoreinta tietoa. Yleishyödyllisen ja terveyttä edistävän organisaation on perustanut australialainen Peter Downs, joka on toiminut yli 25 vuotta vammaisten liikunnan ja urheilun edistäjänä.

The Inclusion Club tarjoaa palvelun käyttäjille maksutta avoimen toimintaympäristön, jossa tietoa ja käytäntöjä voi sekä tarjota että hakea.

Verkkosivujen ajankohtainen sisältö

Soveltavan liikunnan lehti

26

jaetaan jäsenille myös sähköpostitse.

The Inclusion Clubilla on 1500 tilaajaa 35 eri maasta, Suomesta 34.

Aihealueet koostuvat liikunnan, soveltavan liikunnan, urheilun, kuntoutuksen ja hyvinvoinnin aloilta. Sisältö rakentuu muun muassa opettajien, valmentajien, vanhempien ja vapaaehtoisten toimijoiden haastatteluista. Haastateltavat kertovat esimerkkejä siitä, miten vammaisia ihmisiä osallistetaan liikuntaan ja urheiluun. Keskustelua käydään laajasti eri näkökulmista; esimerkiksi inkluusiosta, soveltavasta liikunnasta, ihmisoikeuksista ja liikunnan ja urheilun merkityksestä. Lähetyksissä kuullaan myös tarinoita ihmisistä itsestään. Youtube-videot kestävät 15 – 20 minuuttia.

Verkkosivuilla voi kuka hyvänsä jakaa omia hyviä käytäntöjään ja mallejaan vammaisliikunnan ja -urheilun parista.

Inkluusioklubi tuottaa myös webinaareja. Webinaari on online-tapahtuma, jossa ollaan vuorovaikutuksessa asiantuntijoiden kanssa ympäri maailman. Webinaarissa voi toimia vain kuulijana, mutta myös aktiivisena osallistujana. Webinaariin

Soveli 1/2015

ilmoittaudutaan verkkosivuilla, jolloin henkilökohtainen kutsu tuleviin tilaisuuksiin lähetetään osallistujille sähköpostitse.

Inkluusioklubi on osallistava ja globaali työkalu soveltavan liikunnan edistämiseen monin eri keinoin.

Suomalaisia hyviä käytäntöjä kannattaa levittää kansallisesti ja kansainvälisesti. On tärkeää jakaa osaamistamme, sillä se on keskeinen osa ammatillisuutta, kehittämis- ja yhteistyötä. On tärkeää, että soveltavan liikunnan hyvät käytännöt jaetaan avoimesti ja laajasti liikunnan kentälle useita eri kanavia pitkin. Suomessa tehtyä soveltavan liikunnan työtä arvostetaan maailmalla.

Suunnittelija Kari Koivumäki OKM:stä toteaakin, että Inclusion Club -sivuston tietoa on hyödynnetty soveltavan liikunnan asiantuntijoiden keskuudessa myös Suomessa.

– On välttämätöntä seurata eri maissa saatuja kokemuksia, hän sanoo. x

Inkluusioklubi toimii osoitteessa http://theinclusionclub.com

KOMMENTTI

Hyvät käytännöt lisäävät laatua ja vahvistavat asiantuntemusta

K

ansainvälisiä konferensseja liikunnan, liikuntatieteen, soveltavan liikunnan ja terveyden edistämisen osalta on tarjolla runsaasti meille alan toimijoille. Konferensseihin on tärkeä osallistua, sillä niissä on mahdollisuus esitellä omia kansallisia innovaatioita ja hyviä käytäntöjä (engl. ”best practices”), kuulla uusimmista kansainvälisistä innovaatioista ja hyvistä käytännöistä sekä käydä vuoropuhelua alan asiantuntijoiden kanssa.

EUCAPASSA viime syksynä esillä ollut ”The Inclusion Club” on yksi hyvä esimerkki siitä, miten voidaan helposti ja globaalisti jakaa hyviä käytäntöjä alan asiantuntijoille. Innovaatiot toimivat usein monikansallisesti ja hyviin käytäntöihin tutustuminen innostaa kehittämään omaa toimintaa aivan uudella otteella.

SoveLi toimii yhtenä hyvien käytäntöjen kerääjänä kansallisella tasolla. SoveLissa työstetään tällä hetkellä soveltavan liikunnan kehittämissuosituksia. Kehittämissuosituksiin liitetään SoveLin ja jäsenjärjestöjen hyvät käytännöt mukaan. Tavoitteena on tulevaisuudessa – kuten myös ”The Inclusion Clubilla” – jakaa hyviä käytäntöjä myös kansainvälisesti ja innoittaa muita hyödyntämään olemassa olevia innovaatioita ja kehittämään niistä omalle organisaatiolle sopivia käytännön sovelluksia.

Hyviä käytäntöjä jakamalla pystytäänkin lisäämään liikuntatoiminnan laatua ja asiantuntemusta. Osaamisen jakaminen mahdollistaa vuoropuhelun, yhteisen kehittämistyön käynnistämisen sekä yhteisen tietopohjan vahvistamisen niin kansallisella kuin myös kansainvälisellä tasolla. Tulevaisuudessa toimintaympäristöt muuttuvat ja siihen haasteeseen on tärkeä tarttua! x

Kaikkien naisten tapahtuma!

Tule viettämään iloista ja liikunnallista päivää Likkojen Lenkille

TAMPEREELLE 23.5., JYVÄSKYLÄÄN 6.6. tai OULUUN 15.8.

Esteettömyys Likkojen Lenkillä: • esteettömät WC:t • esteetön katsomoalue • huolto-/taukoteltta tapahtumaalueella • lyhyempi reittivaihtoehto ja reitin varrella levähdyspaikkoja • avustaja/tulkki mukaan maksutta* *Jos tarvitset avustajan, ilmoittauduthan sähköpostitse.

Tervetuloa mukaan!

Lisätiedot ja ilmoittautumiset: www.likkojenlenkki.fi esteeton@likkojenlenkki.fi puh. 050 466 1009 (ark. klo 9-16)

TEKSTI Anne Taulu, toiminnanjohtaja, SoveLi

Soveli-lehti_LL_2015_86mmx256mm.indd 1 Soveltavan liikunnan

lehti

27

22/02/15 Soveli 1/2015

19:20

A N I T A A L AN S

lääkitys on kunnossa. Oireettomuus liikunnan rasituksessa kertoo, että lääkitys on tasapainossa.

Kiiskin kotoa löytyy muun muassa kuntopyörä, soutulaite ja kahvakuulia.

Hän suosittelee näkövammaisia kokeilemaan kahvakuulaa, sillä se kehittää lihaskuntoa ja tasapainoa.

Hyvä tasapaino vähentää kaatumisriskiä ja voi siten suojella esimerkiksi nilkkavammoilta.

Kodin ulkopuolella liikkuminen vaatii tarkkaavaisuutta. Sauvakävely sopii kuitenkin monille, sillä sauvat auttavat tasapainon säilyttämisessä.

Järjestölehdissä kerrotaan säännöllisesti liikkujien tarinoita sekä eri sairauksiin tai vammoihin liittyviä liikuntauutisia.

Useimmat lehdistä ovat luettavissa yleisissä kirjastoissa.

Reuma 1/2015

Avain 2/2015 ”Vaikka aina ei ole paras päivä, kertaakaan ei ole ollut sellainen olo, etten olisi jaksanut lähteä treeneihin. Pöytätennis on lajina hyvin demokraattinen, koska tätä voi pyörätuolissa istuvakin pelata seisovaa pelaajaa vastaan.”

Hannu Hollmén

Diabetes 1/2015

”Pikkuisen kun viitsii kärsiä, siitä saa palkinnoksi kohentuneen voinnin.

Itse etsin lajeja, joista paikat eivät kipeytyneet.

Liikunnan ei tarvitse olla ohjattua ja kallista. Ei aina tarvitse lähteä lenkille, voi tehdä vaikkapa puutarhatöitä voinnin mukaan. Kesäisin käännän kasvimaat ja puuhaan ulkona mahdollisimman paljon.”

Fibromyalgiaa sairastava Sanna Parvinen

Nivelrikkoa ei voi parantaa, eli hävinnyttä rustoa ei saada takaisin.

Mutta sopivalla liikunnalla voidaan lievittää oireita ja pitää toimintakykyä yllä. ”Liike on lääke. Liikkuessa aineenvaihdunta vilkastuu ja nivelkapselin sisällä oleva neste voitelee paremmin niveltä. Sitä kautta nivelen liike muuttuu sujuvammaksi ja kipu ja turvotus vähenevät.”

Erikoistutkija Marjo Rinne

Allergia &astma 2/2015

Sydän 5/2014 Näkövammaiselle helpoin kuntoilupaikka on oma koti. Sisko

Soveltavan liikunnan lehti

p

T Tu

NU

N KOO

vi

ljär

ma

m u Sa

28

Astma ei sairautena rajoita toimintakykyä eikä liikkumista, jos

Soveli 1/2015

Liikunta &Tiede 51 6/14 Liikunta halutaan saada peruspalvelun luonteiseksi osaksi kunnan toimintaa. [Liikunta] laki ei kuitenkaan määritä, mitä se tarkoittaisi. Kuntien tehtävänä on päättää, millaista liikunnallista peruspalvelua se asukkailleen tarjoaa. -- Liikuntalaki ja terveydenhuoltolaki ovat erillisiä lakeja ja ne tarkastelevat samaa ongelmaa eri näkökulmista. – ”Onkin olennaista, että liikkumattomuuden ongelmaa ei pyritä ratkaisemaan vain yhdestä näkökulmasta.

Liikuntaa on voitava hyödyntää kaikessa ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin liittyvässä toiminnassa hallinnon rajoista riippumatta.”

Pääsihteeri Kari L. Keskinen x

LU E T TAVA A

KOONNUT Tupu Sammaljärvi

Tuhti paketti liikunnan vaikutuksista terveyteen Ilkka Vuoren Liikuntaa lääkkeeksi -kirja on laaja paketti terveysaiheista, joissa liikunnan on osoitettu vaikuttavan terveyteen. Tutkimusnäytön perusteella kirjassa otetaan kantaa, millä perusteilla liikunnan käyttö on asianmukaista ja millaisia vaikutuksia liikunnalla on odotettavissa.

Vuori toteaa kirjan alussa, että kertynyt tutkimusnäyttö osoittaa, että liikunta on terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen ja sairauksien ehkäisyyn ja hoitoon vaikuttava, turvallinen ja taloudellinen keino. Kirjan tavoitteena on antaa lukijoille luotettavaa tietoa perustaksi liikunnan käytölle oman tai

läheisten terveyden hyväksi tai työn tai opintojen tueksi.

Liikuntaa lääkkeeksi -kirjassa käydään läpi sairauksia ahtauttavasta valtimotaudista virtsankarkailuun, ja siinä käsitellään myös liikunnan riskejä ja haittoja.

Pitkästi yli 500-sivuinen kirja on tarkoitettu laajalle lukijakunnalle, eikä siinä siksi esitetä yksityiskohtaisia tietoja esimerkiksi sairauksien kehittymisestä tai liikunnan vaikutustavoista. x

Ilkka Vuori: Liikuntaa lääkkeeksi

Ilkka Vuori Liikuntaa lääkkeeksi Kustantaja Readme.fi

Rouheita totuuksia liikunnasta Liikuntavalistajien tavoitteena on kasvattaa suomalaisista itsestään huolehtivia liikuntakansalaisia. Ovatko valistajien ja kansalaisten tavoitteet samansuuntaiset?

Liikunta kansalaisten elämänkulussa -kirja sisältää tavallisten suomalaisten kirjoittamia tekstejä, tarinoita, omista liikuntakokemuksistaan. Niistä välittyy selkeä viesti: jokaisella on syynsä vähäiseen liikkumiseen siinä kuin liikunnasta nauttimiseen. Puheenvuorot nousevat arjesta ja ovat aitoja, kaunistelemattomia.

Kirjan kokoamiseen ovat lähtölaukauksena toimineet valtakunnalliset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia

edistävään liikuntaan (Muutosta liikkeellä -asiakirja). Osa kirjoittajista pohtii linjauksia erityisryhmien vinkkelistä: Välittyykö linjauksista vammaisten ihmisten tasa-arvoisuus suhteessa muuhun väestöön? Esimerkiksi kysymys liiallisesta istumisesta tuntunee pyörätuolista katsottuna absurdilta.

Kirjan voi tilata sähköpostilla LIKES-tutkimuskeskuksesta, osoitteesta tilaukset@likes.fi. x Hannu Itkonen & Kati Kauravaara (toim.): Liikunta kansalaisten elämänkulussa.

Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 296. LIKES 2015.

Hannu Itkonen & Kati Kauravaara (toim.): Liikunta kansalaisten elämänkulussa

Korsetti kuntoon!

Viime vuonna ilmestyi Elinsiirron saaneen liikuntaopas. Opas on tarkoitettu elinsiirron saaneille ja dialyysissä oleville henkilöille. Oppaasta löytyy ohjeet omatoimiseen arkiliikuntaan.

Omatoiminen liikunta helpottaa paluuta normaaliin arkeen ja työelämään.

Kappaleiden otsikot on otsikoitu hauskasti, mm: Palkeisiin puhtia ja

Korsetti kuntoon. Oppaassa muistutetaan lukijaa muutoinkin liikunnan ilosta. Oppaan on toimittanut Tuija Helander ja julkaissut Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry.

Oppaan (pdf) voi ladata verkosta osoitteessa www.vammaisurheilu.fi, käytä haussa sanoja ”Sovelletun liikunnan oppaat”. x

Soveltavan liikunnan lehti

29

Soveli 1/2015

Soveltavan liikunnan lehti

30

Soveli 1/2015

TEKSTI Tupu Sammaljärvi VARALAN KOULUTUS -KUVAT Janne Ruotsalainen

”

Älä ole leipäpappi – tee itsekin kuten muita ohjaat ja neuvot!"

– Taina Piittisjärvi

Liikunnan pitää tuntua kivalta Pyysimme SoveLin jäsenjärjestöjen liikunnasta vastaavia esittäytymään. Sarjan aloittavat Taina, Annukka, Pirjo ja Virpi.

Näitä kysyimme: 1. Miten liikunta näkyy järjestösi toiminnassa?

Onko liikunnan rooli kasvanut, vähentynyt, pysynyt ennallaan järjestösi toiminnassa?

2. Onko jäsenistöä helppo vai vaikea saada liikunnan piiriin? (asteikolla 1 – 3. 1=kovan työn takana, 2=kohtuullisen kivasti, 3=helppoa kuin heinänteko)

A L AI N

E , A H K IO N

3.

Liikunnallisen ”urani” alussa näytti heikolta, koska minulla todettiin syntyessä lonkkavika, joka korjattiin leikkauksella. Mutta ”kipsikauden (4 – 11

LI I S

2.

Tässä mennään vähän laidasta laitaan, joten kompromissi on 2.

E VA

1.

Liikunta/sovellettu liikunta on yksi tärkeimmistä itsehoitokeinoista liikehäiriöpotilasryhmillemme, joita ovat Parkinson-, Parkinsonismi-, Dystonia- ja Huntington-potilaat.

Liikunnan roolin kasvaminen on näkynyt jäsenten mielenkiinnon lisääntymisenä ja halusta tietää, miten heidän tulisi liikkua. Kentällä toimiville liikunnan vapaaehtoistoimijoille (yhdistysten liikuntavastaaville, kerhonliikuttajille) kuuluu suuri kiitos liikunnan roolin tärkeyden ylläpysymisestä.

Työ on jatkuvaa aaltoliikettä, johon vaikuttaa sairauksien etenevyys ja sitä kautta myös aktiivisten toimijoiden vaihtuminen alueilla välillä melko tiheäänkin. Ihmiset ovat erilaisia ja se nä-

kyy myös valtakunnallisesti eri alueiden toiminnassa ja liikuntatarjonnassa.

Liikunta on mielestäni vakiintunut, monipuolistunut ja vapaaehtoistoimi­ joiden osuus kasvanut. Ollaan hivenen rohkeampia tekemään yhteistyötä muidenkin alueella olevien vammaisjärjestöjen kanssa.

Tulevaisuus näyttää kentällä hyvältä. Itse toivoisin resursseja jalkautua enemmän kentälle, mutta liikuntaan varattu työaika (40 %) asettaa myös reunaehtoja sille.

KU

Taina Piittisjärvi liikuntatyöntekijä Suomen Parkinson-liitto ry

3. Miten itse liikut?

4. Liikuntavinkkisi vähän liikkuvalle?

5. Mitä itsellesi uutta liikunnan lajia haluaisit kokeilla?

(Jos mikä vain olisi mahdollista: taloudellisesti, ajallisesti ym.

Eli mikä on haaveesi?)

kk)” jälkeen en ole paikallani pysynyt.

Nuorena harrastin yleisurheilua ja sen jälkeen kaikenlainen liikunta, jota olen uskaltanut vain kokeilla. Ehkä tästä innokkuudesta johtuen liikuntaryhmien ohjaamisen aloitin jo 12-vuotiaana ja se jatkuu edelleen.

Iän karttuessa luonto ja hyötyliikunta ovat tulleet tärkeiksi, samoin oman kehon tarkempi kuuntelu liikkuessa ja olemassa olevan toimintakyvyn kun-

Soveltavan liikunnan lehti

31

Soveli 1/2015

nioittaminen. Mottona "Älä ole leipäpappi – tee itsekin kuten muita ohjaat ja neuvot!"

4.

Vähänkin on parempi kuin ei mitään.

Jokaiselle löytyy jokin laji tai toiminta, jossa saa veren kiertämään kehossa vähän nopeammin – ”ei kannata lähteä merta edemmäs kalaan”. Mieti, minkälaisesta liikunnasta pidät ja lähde sillä rakentamaan aktiivisempaa elämäntapaa. Liikunnalla tai liikkumattomuudella ei saa syyllistää, liikunnan täytyy tuntua kivalta jo ajatuksenakin, jotta voi lähteä konkreettisesti tekemään jotain.

Liikuntaa aloitettaessa täytyisi uskaltaa lähteä tarpeeksi pienistä määristä ja tehoista ja lisätä vähitellen sille tasolle, jolla sen haluaisi olevan. Joskus täytyy myös unohtaa, mitä ja kuinka paljon ennen jaksoi tehdä. Eletään tässä hetkessä.”

V A

TI I NA

ELO RANTA

Soveltavan liikunnan lehti

32

Soveli 1/2015

KU

V

VI N E N H UO

KU

3.

Itse olen liikkunut lapsesta saakka säännöllisesti. Sitä ei enää edes ajattele, se on elintapa. Rakkain liikuntamuoto minulle on tennis. Olen pelannut noin 40 vuotta. Tällä hetkellä pelaan vähintään 2,5 tuntia viikossa ja olen tiukassa valmennuksessa mukana omassa seurassani. Kilpailuajat ovat jääneet jo taakse, nyt pelaan ja olen mukana aktiivisesti oman seuran toiminnassa. Tenniskavereitteni kanssa meillä on oma tennis-fit-jumpparyhmä.

Myös aikuisbaletti on lähellä sydäntäni. Rakastan kaunista klassista musiikkia ja sulavaa balettia sen myötä. Ei minusta ole enää joutseneksi, mutta ihanaa se on. Eniten liikun koiramme

5.

Ilman muuta muodostelmaluistelua.

Olen aina pitänyt luistelemisesta. Tiedän, että aika lähellä kotiani on aikuisten muodostelmaluisteluryhmä. Kalenterissani vaan ei löydy aikaa sille. Ehkä joskus myöhemmin. Voisikohan sen aloittaa vielä eläkkeellä?

NA

1.

Liikunnalla on keskeinen merkitys sydänterveyden edistämisessä sekä sydän- ja verisuonisairauksien ennaltaehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. Liikunta kuuluu oleellisena osana

4.

Koira on huippuhyvä liikuttaja. Jos ei ole koiraihminen, niin ehkäpä on hyvä aloittaa arkiliikunnasta, sillä siihen meillä kaikilla on mahdollisuus, kun vaan tulee huomattua.

Tärkeää on, että liikkuu niin, että tuntuu itselle hyvältä. Minua ei esimerkiksi saa kuntosalille. Se on aivan liian tylsää minulle. Liian mekaanista minulle, kaikki kaunis puuttuu.

AN

Annukka Alapappila liikunta-asiantuntija Suomen Sydänliitto

2.

Liikunta on hyvässä vauhdissa jäsenistön keskuudessa. Innokkaita on paljon.

Yhdistyksissä on 144 nimettyä liikuntavastaavaa, joka organisoivat ja ohjaavat liikuntaa paikkakunnallaan. Tavoitteena on, että jokaisessa yhdistyksessä olisi liikuntavastaava tai liikuntavastaavapari.

kanssa. Se tarkoittaa joka päivä useampaa lenkkiä kodin lähiympäristössä.

A

5.

Kokeilla voisi oikeastaan ihan mitä vaan, mutta kaipaus on liikuntaan, johon liittyy musiikki ja ehkä tällä alueella sitten jotain uutta.

koko sydänyhteisön toimintaan kaikilla tasoilla – niin Sydänliitossa, sydänpiireissä kuin sydänyhdistyksissäkin.

Sydänliiton liikunnan edistämistyö tukee Valtakunnallisia linjauksia terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020.

Liikunnan kehittämistyö on monipuolista ja siitä esimerkkeinä muun muassa Yksi elämä -valtimoterveysyhteistyö Aivoliiton ja Diabetesliiton kanssa, Neuvokas Perhe -elintapaohjausmenetelmä neuvoloihin ja alakouluihin, OTA-ohjauskartta ja TOTA – terveyden oma tilannearvio nuorten ja työikäisten elintapaohjausta tekeville, Tulppa-toimintamalli valtimoterveyden edistämiseksi, kuntoutuskurssitoiminta, Liikuntapolku-hanke Helsingin Sydänpiirin, Helsingin kaupungin ja HUS Sydän- ja keuhkokeskuksen kanssa, amk-yhteistyö, viestintä- ja vaikuttamistyö ja sydänyhdistyksien ja -piirien liikunnan tukeminen. Sydänliitto on valtakunnallinen liikuntajärjestö.

Liikunta-asiantuntijan työpanoksen lisäksi muun henkilökunnan työpanoksen liikuntatoimintaan on arvioitu olevan kaksi henkilötyövuotta.

Pirjo Ailanto selkäneuvonta- ja liikuntatoiminnan asiantuntija Suomen Selkäliitto 1.

Liikunta on ensisijainen selkäkipupotilaan itsehoitomuoto, ei tosin akuuttivaiheessa. Ainoastaan parilla yhdistyksellämme ei ole liikuntaryhmiä.

Liikuntaryhmien määrä oli 164 vuonna 2013, joten jokaisessa jäsen-

Kurssilaiset tauolla Tampereen Varalan upeissa maisemissa, kun Epilepsialiitto ja Soveli järjestivät Lisää laatua liikuntaan -koulutuksen.

Soveltavan liikunnan lehti

33

Soveli 1/2015

2.

Vastaan 2, jäsenistöä on helppo saada liikunnan pariin, haastetta sen sijaan on ohjaajien löytämisessä. Minusta tuntuu, että kynnys ohjaamiseen on korkea, vaikka yritämme painottaa yksinkertaisuutta ja helppoutta. Se voi olla esimerkiksi pieni taukojumppa kokousten lomassa.

3.

Luonnossa patikoiden, hiihtäen, lumikenkäillen ja meloen. Lisäksi käyn kuntosalilla tai kehonhuoltotunnilla viikoittain.

Tilaa SoveLi-uutiskirje

34

”

Nauti liikunnasta, tee sellaista, mikä tuntuu hyvälle. Älä ota paineita liikunnan määrästä.”

– Virpi Lumimäki

4.

Nauti liikunnasta, tee sellaista, mikä tuntuu hyvälle. Älä ota paineita liikunnan määrästä.

5.

Kokeilla voisi capoeiraa. x

Kuva Tupu Sammaljärvi

Uutiskirje SoveLi-info sisältää ajankohtaista asiaa muun muassa soveltavasta ja terveyttä edistävästä liikunnasta sekä SoveLin toiminnasta. Info on suunnattu ensisijaisesti SoveLin jäsenjärjestöille, paikallisyhdistyksille ja sidosryhmillemme, mutta kaikki liikunnan edistämisestä kiinnostuneet voivat liittyä jakelulistalle.

Uutiskirje ilmestyy noin neljä kertaa vuodessa. Tilaajaksi liittyminen sujuu kotisivujemme kautta tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen toimitus@soveli.fi. Samaan osoitteeseen voi myös lähettää tietoa soveltavasta liikunnasta.

Soveltavan liikunnan lehti

M

5.

Kaikkea on tullut kokeiltua, mitä olen halunnut, ehkä melontaa, jos olisi sitä aikaa.

1.

Yhdistyksissä on aktiivisia liikunnan toimijoita, joista osa toimii myös vertaisohjaajina. Motivaation säilymiseksi ja uusien toimijoiden innostamiseksi järjestämme Yksi elämä -yhteistyössä Liikkeelle-peruskoulutuksia ja tuotamme materiaalia vertaisohjaajien käyttöön. Koulutusten myötä vertaisohjaajat ovat saaneet uutta motivaatiota ja virikkeitä. Tarvitaan kuitenkin jatkuvaa yhteydenpitoa ja vuoropuhelua liiton ja yhdistysten välillä, jotta tiedämme ja osaamme tehdä oikeita asioita.

Olemme pyrkineet paikallisen yhteistyön lisäämiseen ja uskon, että se kantaa hedelmää tulevaisuudessa niin, että yhteisten liikuntatapahtumien, tempausten ja ryhmien määrä tulee lisääntymään.

E STRO

4.

Kävely on helpoin, mutta sekään ei saa olla käveleskelyä, vaan reipasta liikuntaa. Kotona voisi tehdä lihaskuntojumppaa kuntopiirin muodossa, mutta ehkä helpoin on aloittaa ryhmäliikunnan kannustavan yhteisöllisyyden avulla.

Soveli 1/2015

V KE

3.

Pääasiassa juoksen 2 – 3 lenkkiä/viikossa. Nyt reilun kuukauden olen tehnyt kahvakuulaa ja punttikuntopiiriä kerran viikossa. Ehkä ensi vuonna säntään taas veteraanikisoihin uuden sarjan myötä.

KU

AR BJ

2.

Vastaan 2 eli jäsenistöä saa liikunnan piiriin kohtuullisen kivasti.

Virpi Lumimäki liikuntasuunnittelija Aivoliitto

A

yhdistyksessä on keskimäärin yli viisi ryhmää! Liikuntaryhmien määrä on jatkuvasti lisääntynyt, lajivalikoima vaihtelee hiukan.

Liikuntaryhmien merkitys pysyy suurena, yritämme saada vertaisohjaajia koulutettua, mikäli saamme liikunta-avustusta (OKM:ltä joko liikuntatyöntekijän tai kohdeavustusta). Tällä saisimme lisää liikuntaa jo aktiivisesti liikkuvien elämään tai uusia, matalan kynnyksen ryhmiä vähän liikkuville. Tämä liikuntatyöntekijä on tulevaisuuden haaveenakin, ainakin itselläni.

Parkinson-kävelyllä syksyllä 2014.

KOONNUT Tupu Sammaljärvi

U U T I S PÄT K ÄT

Seurat kaipaavat tukea erityisliikunnassa

L

iikuntatieteen tohtori Aija Saaren raportti Vammaisurheilu ja erityisliikunta lajiliitoissa tarkastelee lajiliittojen itsensä kertomana, kuinka hyvin ne ovat onnistuneet muun muassa erityisryhmiin kuuluvien henkilöiden mukaan ottamisessa lajiliiton toimintaan.

Raportin mukaan lajiliitot ovat toiminnan kehittämisen suhteen hyvin erilaisissa tilanteissa. Noin kolmasosa lajiliitoista ei liikuta erityisryhmiin kuuluvia henkilöitä lainkaan.

Raportti syventää ymmärrystä vammais- ja erityisliikunnan valinnoista ja antaa myös lajiliitoille kuvaa siitä, kuinka olisi järkevä toimia, jos halutaan organisoida kattavasti kunkin lajin harrastustoimintaa.

Keskeinen raportissa esille nouseva kehittämistarve on integraatio- ja inkluusiokehityksen systemaattinen seuranta. Lajiliittojen tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi mainitaan jäsenseurojen tukeminen erityisliikunnassa ja vammaisurheilussa. x

Vammaisurheilu ja erityisliikunta lajiliitoissa Aija Saari / Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2015:1

Lähiliikuntapaikasta iloa jokaiselle Sovellettua liikuntaa harrastavaa – ja kaikkia muitakin – auttaisi, jos lähellä kotia olisi saavutettavia liikuntapaikkoja. Näitä lähiliikuntapaikkoja soisi olevan nykyistä enemmän. Saavutettavuus ei ole keneltäkään pois.

Valo tarjoaa kunnille asiantuntijapalveluita lähiliikuntapaikkojen suunnittelussa.

Ikäinstituutin Varttuneiden lähiliikuntapaikat -sivusto puolestaan tarjoaa tietoa ikäihmisten ulkoilusta, lähiliikuntapaikkojen suunnittelusta ja konkreettisia esimerkkejä jo olemassa olevista lähiliikuntapaikoista.

Sivustolta löytyy muun muassa Esimerkkikohteet-sivu, jossa on kuvauksia ikäihmisille toteutetuista lähiliikuntapaikoista. Kohteet on jaoteltu käyttömahdollisuuden perusteella palvelutalojen pihoihin, toimintapuistoihin sekä reitteihin. Ulkoilu ja hyvinvointi -sivuilla on tietoa ulkoilun hyvinvointi-

Jan Norra / Valo

Masalan lähiliikuntapaikka Kirkkonummella tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia. vaikutuksista ikäihmisille. Suunnittelussa huomioitavaa käsittelee ikäihmisille tarkoitettujen ulkoiluympäristöjen suunnittelussa ja toteutuksessa huomioon otettavia asioita. x Lisätietoa: www.lahiliikuntapaikat.fi/materiaalit_ja_palvelut www.varttuneidenlahiliikuntapaikat.fi/yleisinfo www.lahiliikuntapaikat.fi

Soveltavan liikunnan lehti

35

Soveli 1/2015

Tanssimaan voi tulla myös yksin.

Senioritanssi villitsee ihmiset liikkumaan Tarja Kinnunen (vas.) ja Suvi Sitolahti Kinnarin koulusta Järvenpäästä osallistuivat päivän ohjelmaan aktiivisesti.

Liikkuva koulu haastaa tulevaisuuden Mitä tekemistä on Suomen Kansallisbaletilla ja Liikkuva koulu -ohjelmalla keskenään? Yllättävän paljonkin. Molemmat haluavat saada lapset ja nuoret liikkeelle ja molemmat pyrkivät solmimaan uudenlaisia kumppanuuksia.

Kansallisbaletin taiteellinen johtaja Kenneth Greve puhui liki 200:lle Liikkuvan koulun toimijalle Tampereella maaliskuussa. Greven huoli suomalaisten nuorten vähäisestä liikkumisesta oli tässä porukassa helppo jakaa.

Ihminen on luotu liikkumaan. Mikä vain liike on hyväksi, mutta tanssiessa voi olla yhtä aikaa tunteen ja liikkeen tasolla, Greve sanoi ja opetti yleisölleen helpon hyppykuvion.

Tietokirjailija Cristina Andersson kertoi robottien maailmanvalloituksesta.

Robotit siirtyvät hiljakseen tekemään kaikki vaaralliset, likaiset ja tylsät työt mutta se myös muuttaa digitaalisen tiedon fyysisiksi teoiksi. Ihmiset voivat keskittyä vaikka tanssiin. Robotit voivat myös innostaa lapsia liikkumaan, Andersson totesi.

Liikkuva koulu -ohjelman tavoitteena on aktiivinen ja viihtyisä koulu-

Soveltavan liikunnan lehti

36

päivä. Liikkuvissa kouluissa ajatellaan asioita uusilla tavoilla: esimerkiksi istutaan vähemmän, tuetaan oppimista toiminnallisilla menetelmillä, liikutaan välitunneilla ja kuljetaan koulumatkat omin lihasvoimin.

Toimintaa on jo Suomen jokaisessa maakunnassa. Ohjelman taustalla ovat Likes, Opetushallitus sekä opetus- ja kulttuuriministeriö.

TEKSTI JA KUVA Tupu Sammaljärvi

Lisätietoa www.liikkuvakoulu.fi

Liikkuva koulu ▹ X-breikki päihittää taukojumpan ▹ Koululaisille tarkoitettu parin minuutin ilmainen peli, jonka ope avaa netistä. ▹ Kuka tahansa voi luoda uusia breikkejä ja jakaa ne muiden käytettäväksi. ▹ Matikkapeli, bilsapeli, tietokilpailu – sisällön voit päättää itse! ▹ Kokeile tästä: x-breikki.fi

Soveli 1/2015

Varttuneemmille ihmisille varta vasten kehitetty senioritanssi on erinomaista terveysliikuntaa ja osa iloista ikääntymistä. Rennoissa seuratansseissa on helposti omaksuttavat askelsarjat, joten peruskursseille osallistuvat eivät tarvitse aiempaa tanssitaustaa.

Senioritanssi on iloista, turvallista ja kepeää liikuntaa, jossa kunto ja mieli kohenevat huomaamatta.

Tansseja tanssitaan joko seisten tai istuen. Monipuolinen, hyvärytminen musiikki auttaa askelten opettelussa.

Senioritanssi tukee laaja-alaisesti ikääntyvän ihmisen toimintakykyä. Tanssiminen lisää liikkumisen keveyttä, parantaa tasapainoa ja jalkojen kuntoa.

Tanssimalla voi vahvistaa luustoa, edistää sydänterveyttä ja ehkäistä muistin heikkenemistä. Lisäksi tanssi antaa oppimisen iloa ja elämyksiä sekä uusia ystäviä.

Suomessa on noin 10 000 senioritanssijaa ja viikoittaisia tanssiryhmiä toimii lähes joka toisessa kunnassa. Kuka tahansa voi tehdä aloitteen senioritanssin saamiseksi omalle paikkakunnalle tai yhdistykseen. Alkuun päästään kouluttamalla paikallisia senioritanssiohjaajia. Ohjaajakursseja järjestävät Ikäinstituutti ja senioritanssin diplomikurssin käyneet aluekouluttajat eri puolilla Suomea. x TEKSTI Anne Honkanen ja Elina Karvinen, Ikäinstituutti KUVA Riikka Lyytikäinen

TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN

SOVELTAVAN LIIKUNNAN JA VAMMAISURHEILUN POHJOISMAINEN SEMINAARI 19.–21.8.2015 Liikuntakeskus Pajulahdessa Nordisk konferens i anpassad fysisk aktivitet och handikappidrott Nordic Conference in APA and Disability Sport Soveltavan liikunnan Pohjoismainen seminaari on joka toinen vuosi järjestettävä koulutustilaisuus kuntoutus-, kasvatus- ja liikunta-alan ammattilaisille ja opiskelijoille.

Seminaari järjestetään ensimmäistä kertaa Suomessa. Seminaarin tavoitteena on esitellä eri Pohjoismaiden soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun hyviä käytäntöjä kuntoutuksesta liikunnan harrastamiseen ja kilpaurheiluun sekä tutkimus- ja kehittämishankkeita, jotka tukevat käytännön työelämää. Seminaarissa on mahdollisuus verkostoitumiseen ja pohjoismaisen yhteistyön kehittämiseen.

Keskeiset teemat ovat: Sisä- ja ulkoliikunnan soveltaminen, koululiikunta ja harrastaminen, polku kuntoutujasta aktiiviliikkujaksi, esteettömät ja saavutettavat tilat ja palvelut, inkluusio, vaikeavammaisten liikunnan ideat ja välineet, vammaisurheilua eri tasoilla. Seminaarikieli on englanti. Tulkkaus suomeksi ja ruotsiksi.

Ilmoittautuminen: www.pajulahti.com 1. 15.3.2015 mennessä, alennus –35 € 2. 15.7.2015 mennessä Seminaarin hinta: 350 €/hotellitaso, 2-hh • 320 €/opistotaso, 2-hh Kysy edullisia opiskelijahintoja ryhmille.

Hinnat sisältävät seminaarimateriaalin, ohjelmaan merkityt ruokailut ja tarjoilut, majoituksen, kuljetukset sekä Iltatilaisuuden Lahden Sibeliustalossa. Osallistumismaksu laskutetaan etukäteen. Kuljetus Lahden Matkakeskuksesta/Lahteen Matkakeskukseen järjestetään tulo- ja lähtöpäivinä.

LÄMPIM

ÄSTI TERVE TULO

Lisätiedot: Virpi Remahl, virpi.remahl@pajulahti.com, puh. 044 7755 350 Marja Gran, marja.gran@pajulahti.com, puh. 044 7755 395 Soveltavan liikunnan lehti

37

Käännä >

Soveli 1/2015

Pajulahdentie 167, 15560 Nastola, puh. (03) 885 511, www.pajulahti.com

A!

SoveLin jäsenjärjestöjen liikunnan yhteyshenkilöt Aivoliitto ry Virpi Lumimäki, liikuntasuunnittelija Korkalonkatu 18 B, 96200 Rovaniemi puh. 040 7375 879 virpi.lumimaki@aivoliitto.fi

Neuroliitto* Riitta Samstén, erikoissuunnittelija PL 15, 21251 Masku puh. 0400 828 536 riitta.samsten@neuroliitto.fi

Allergia- ja Astmaliitto ry Hannele Kiviranta, aluepäällikkö Kauppakatu 1, 60100 Seinäjoki puh. 06 4232 573 ja 040 5259 055 lansisuomi@allergia.fi

Psoriasisliitto ry Sonja Bäckman, toiminnanjohtaja, fysioterapeutti Fredrikinkatu 27 A 3, 00120 Helsinki puh 040 827 2106 sonja.backman@psori.fi

Epilepsialiitto ry* Virpi Tarkiainen, järjestöpäällikkö Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki puh. 050 400 9191 virpi.tarkiainen@epilepsia.fi

Suomen CP-liitto ry* Anu Patrikka, liikuntasuunnittelija Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki puh. 09 5407 5472 tai 044 353 3404 anu.patrikka@cp-liitto.fi

Hengitysliitto ry* Janne Haarala, liikunnan suunnittelija Yliopistonkatu 56, 5. krs, 33100 Tampere puh. 020 757 5104 janne.haarala@hengitysliitto.fi

Suomen Diabetesliitto ry Terhi Kvick, järjestösuunnittelija Kirjoniementie 15, 33680 Tampere puh. 050 310 6624 terhi.kvick@diabetes.fi

Lihastautiliitto ry Sirpa Kälviäinen, järjestösuunnittelija, liikuntavastaava Perillistenkatu 3, 53100 Lappeenranta puh. 050 5992 472 sirpa.kalviainen@lihastautiliitto.fi

Suomen Mielenterveysseura ry Satu Turhala, projektipäällikkö Maistraatinportti 4 A, 7. krs 00240 Helsinki Puh. 040 6526 646 satu.turhala@mielenterveysseura.fi

Mielenterveyden keskusliitto ry* Kati Rantonen liikuntasihteeri Keskustie 18 E 21, 40100 Jyväskylä puh. 046 920 6427 kati.rantonen@mtkl.fi

Suomen Nivelyhdistys ry Jyrki Laakso, toiminnanjohtaja PL 1328, 00101 Helsinki puh. 044 5544 555 jyrki.laakso@niveltieto.net Suomen Luustoliitto ry Jenni Tuomela, projektipäällikkö Iso Roobertinkatu 10 B 14 00120 Helsinki puh. 050 303 8129 ansa.holm@luustoliitto.fi

Munuais- ja maksaliitto ry Marjukka Miettinen, järjestösuunnittelija Kumpulantie 1 A, 6 krs 00520 Helsinki marjukka.miettinen@musili.fi puh. 040 524 0674

Soveltavan liikunnan lehti

38

Soveli 1/2015

SoveLin jäsenjärjestöjen yli 1 200 paikallisyhdistyksessä on noin 2 000 liikuntavastaavaa ja ohjaajaa toteuttamassa liikuntaa SINUA VARTEN! Suomen Parkinson-liitto ry* Taina Piittisjärvi, kurssivastaava/ fysioterapeutti, liikuntatyöntekijä Suvilinnantie 2, 20900 Turku puh. 02 2740 435 taina.piittisjarvi@parkinson.fi Suomen Reumaliitto ry* Tinja Saarela, liikuntasuunnittelija Iso Roobertinkatu 20–22 A 00120 Helsinki puh. 040 821 5567 tinja.saarela@reumaliitto.fi Suomen Selkäliitto ry Pirjo Ailanto, selkäneuvontaja liikuntatoiminnan asiantuntija Yliopistonkatu 31, 20100 Turku puh. 040 553 1941 pirjo.ailanto@selkaliitto.fi Suomen Sydänliitto ry* Annukka Alapappila, liikunta-asiantuntija Oltermannintie 8, 00620 Helsinki Puh. 09 752 75241 annukka.alapappila@sydanliitto.fi

* Järjestö saa opetus- ja kulttuuriministeriöstä liikuntatoiminnan perusavustusta.

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen liikuntatoimintaa toteutetaan lisäksi erilaisin hankeavustuksin ja osana järjestöjen perustoimintaa.

Lisätietoa järjestöjen liikuntatoiminnasta: www.soveli.fi/jasenjarjestot ja kultakin järjestöltä

Ota yhteyttä!

SOVELIN TOIMISTO Soveltava Liikunta SoveLi ry Yliopistonkatu 31, 20100 Turku www.soveli.fi Sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimi@soveli.fi

SoveLi vuonna 2015 ▹ SoveLi on valtakunnallinen liikuntajärjestö, jonka päätoimintamuoto on yhteistyö. SoveLi on viestivä vaikuttaja ja kehittäjä, joka tarjoaa koulutus-, asiantuntija- ja viestintäpalveluja. Tavoitteenamme on, että pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten mahdollisuudet terveyttä edistävään liikuntaan ja aktiiviseen elämäntapaan paranevat.

Jäsenedut ▹ Julkaistaan Uutiskirje SoveLi-info sähköisesti neljä kertaa. ▹ Julkaistaan Soveli – soveltavan liikunnan asiantuntija -lehti kaksi kertaa.

Jäsenjärjestöt saavat lehden maksutta jaettavaksi yhdistysten liikuntavastaaville ja muille järjestön liikunnan toimijoille.

Käsittely- ja postikuluista vastaavat jäsenjärjestöt. ▹ Tuotetaan soveltavan liikunnan asiantuntijuutta tukevia julkaisuja ja muita materiaaleja jäsenjärjestöjen käyttöön. ▹ Tarjotaan koulutuksia, jotka tukevat soveltavan liikunnan asiantuntijuutta järjestöissä ja paikallistasolla. ▹ Järjestetään jäsenjärjestöjen liikunnan yhteyshenkilöiden yhteiset järjestöpäivät. ▹ Jäsenjärjestöt saavat soittaa julkisesti maksutta musiikkia järjestäytyneessä valtakunnallisessa liikuntatoiminnassaan. ▹ Tarjotaan ohjausta SoveLin jäsenjärjestöille hankehakemusten tekemisessä. ▹ Tarjotaan konsultaatio- ja kehittämispalveluita liikunnan soveltamisessa. ▹ Tarjotaan mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa esimerkiksi työryhmissä ja verkostoissa.

Valtakunnalliset ja alueelliset edustukset SoveLi toimii asiantuntijana ja kehittäjänä monissa työryhmissä, ohjausryhmissä ja verkostoissa (suluissa SoveLin edustajat): ▹ Terveyttä edistävän liikunnan ohjausryhmä / STM-OKM (AT) ▹ Kuntaliiton ITE-itsearviointimenetelmän johtoryhmä (AT) ▹ Erityisliikuntaa kuntiin -hankkeen ohjausryhmä (AT) ▹ Liikuntatieteellisen seuran hallitus (AT) ▹ Lounais-Suomen alueellinen liikuntaneuvosto/Aluehallintovirasto (AT) ▹ APA Nordic Conference, tieteellinen toimikunta, Liikuntakeskus Pajulahti (AT) ▹ APA Nordic Conference, järjestelytoimikunta, Liikuntakeskus Pajulahti (VP) ▹ Liikunta kuntoutuksen tuena 2014 – 2015. Neuroliikkuja-hanke (AT) ▹ Liiku terveemmäksi neuvottelukunta (AT) ja työryhmä (VP) ▹ Ikäihmisten liikunnan kansallisen toimenpideohjelman ohjausryhmä (VP) ▹ Valtion liikuntaneuvoston erityisliikuntajaoston koulutustyöryhmä (VP) ▹ Täsmäliikuntaa Tule-ongelmiin -hankkeen ohjausryhmä, UKK-instituutti (VP) ▹ Suomen Parkinson-liiton liikuntatoimikunta (VP) ▹ Lihaksista viis – liikkumaan siis -hankkeen ohjausryhmä, Lihastautiliitto (VP) ▹ Valtion liikuntaneuvoston erityisliikuntajaoston viestintätyöryhmä (TS/HH) ▹ Ikäihmisten liikunnan kansallisen toimenpideohj. viestintätyöryhmä (TS/HH) ▹ Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma -työryhmä (TS/HH) ▹ SOLIA – Soveltavan liikunnan av-toiminnan ohjausryhmä (RS/Neuroliitto) ▹ Valtakunnallinen perheliikuntaverkosto (AP/CP-liitto)

Anne Taulu Toiminnanjohtaja Yliopistonkatu 31, 20100 Turku puh. 040 511 5941

Virpi Pennanen Soveltavan liikunnan asiantuntija Yliopistonkatu 31, 20100 Turku puh. 040 551 4468 Tupu Sammaljärvi Tiedottaja, ts.

Aleksanterinkatu 21 A, 5. krs, 33100 Tampere puh. 050 544 1028

www.soveli.fi SOVELIN HALLITUS 2015 Tomi Kaasinen Puheenjohtaja, Suomen CP-liiton toiminnanjohtaja Riitta Samstén Varapuheenjohtaja, Neuroliiton erikoissuunnittelija Anne Taulu Esittelijä ja sihteeri, SoveLin toiminnanjohtaja Annukka Alapappila Jäsen, Suomen Sydänliiton liikunta-asiantuntija Janne Haarala Jäsen, Hengitysliiton liikunnan suunnittelija Sirpa Kälviäinen Jäsen, Lihastautiliiton järjestösuunnittelija Virpi Lumimäki Jäsen, Aivoliiton liikuntasuunnittelija / Yksi elämä -hankkeet Tinja Saarela Jäsen, Suomen Reumaliiton liikuntasuunnittelija

Soveltava Liikunta SoveLi ry www.soveli.fi/koulutus

Lisää laatua liikuntaan Tilaa SoveLin koulutus ja tule oppimaan soveltavaa liikuntaa ja sen järjestämistä.

Suunnitellaan yhdessä teille sopiva liikunnan koulutus.

SoveLin koulutuksissa sekä vapaaehtoistoimijat että ammattilaiset vahvistavat soveltavan liikunnan osaamistaan ja verkostojaan.

Koulutukset auttavat toteuttamaan ja kehittämään soveltavaa ja terveyttä edistävää liikuntaa.

Liikkeelle-koulutettuja on eri puolilla Suomea jo 650.

Kehitä liikuntatoimintaasi, tilaa SoveLin koulutus!

SoveLin koulutukset ja hinnat 2015 Liikkeelle-peruskoulutus 14 h Hinta 1 500 e (jäsenhinta 1 300 e) ja kouluttajan matkakulut.

Liikkeelle yhdessä -jatkokoulutus 14 h Hinta 1 500 e (jäsenhinta 1 300 e) ja kouluttajan matkakulut.

Liikkeelle-virikepäivä 7 h Hinta 950 e (jäsenhinta 850 e) ja kouluttajan matkakulut.

Liikkeelle ITE -kehittämispäivä 7 h Hinta 1 200 e (jäsenhinta 1 000 e) ja kouluttajan matkak.

Liikkeelle – liikuntavastaavan käsikirja -koulutus 3,5 h Hinta 500 e (jäsenhinta 350 e) ja kouluttajan matkakulut.

Kysy lisää Soveltava Liikunta SoveLi ry Virpi Pennanen puh. 040 551 4468 virpi.pennanen@soveli.fi www.soveli.fi/koulutukset

Kuvat Janne Ruotsalainen

Lisää laatua liikuntaan -koulutus Asiantuntijapuheenvuorot ja -luennot Soveltavan liikunnan asiantuntijan konsultaatiot Sisältö ja hinta sopimuksen mukaan.

SoveLi on valtakunnallinen liikuntajärjestö, jonka päätoimintamuoto on yhteistyö. SoveLi on viestivä vaikutta ja ja kehittäjä, joka tarjoaa koulutus-, asiantuntija- ja viestintäpalveluja. Tavoitteenamme on, että kaikilla ihmisillä on toimintakyvystään riippumatta mahdollisuus terveyttä edistävään liikuntaan ja aktiiviseen elämäntapaan.