Soveli 1/2016

SOVELI soveltavan liikunnan asiantuntija 1 . 2016

Yhteistyön voimaa KOHTI UUTTA

LUONTO SAA LIIKKEELLE

SOVELI soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö 1 • 2016 YHTEISTYÖN VOIMAA 3 ISSN-L 1795-2255 ISSN 1795-2255 (painettu) ISSN 2242-1238 (verkkolehti)

Julkaisija Soveltava Liikunta SoveLi ry

Päätoimittaja Tupu Sammaljärvi

Ulkoasu Jaana Teräväinen

Painopaikka Savion Kirjapaino Oy

Toimitusneuvosto

7

Saku Rikala, pääkirjoitus Koko kolmas sektori mukaan sote-uudistukseen Tupu Sammaljärvi "Vaikuttaminen on tiivistä yhteistyötä”

12 Tupu Sammaljärvi

Sparraaja Heli Hätönen: Hyvinvointi mukaan kaikkiin päätöksiin

14 Tupu Sammaljärvi

Saumatonta yhteistyötä

18 Aija Saari

Kolumni: Liikuntatarjonta lisääntyy seurayhteistyöllä

20 Tupu Sammaljärvi, haastattelu

Yhteistyöllä soveltavan liikunnan palveluja

Margit Eerola, Suomen Diabetes-liitto ry, projektisuunnittelija Susanna Hakuni, Lihastautiliitto ry, tiedottaja Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto, erityisliikunnan lehtori Saku Rikala, Soveltava Liikunta SoveLi ry, toiminnanjohtaja ts.

Tupu Sammaljärvi, Soveltava Liikunta SoveLi ry, tiedottaja, ts.

Mari Vehmanen, vapaa toimittaja

23 Likkojen Lenkki on kaikkien naisten tapahtuma

Näköislehti verkossa

35 Virpi Pennanen

Lue Soveli-lehteä netissä: issuu.com/soveli Sovelin pdf-lehtien arkisto: www.soveli.fi/julkaisut/soveli-lehti Lehti ilmestyy seraavan kerran marraskuussa 2016.

Lehden aineistot ja tilaukset Soveli-lehti / SoveLi ry Aleksanterinkatu 21 A, 5. krs 33100 Tampere toimitus@soveli.fi puh. 050 544 1028 Toimitus pidättää oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä.

KOHTI UUTTA 22 Saku Rikala

Elämme mukana muutoksessa uuden strategian voimin

25 Tupu Sammaljärvi

Uuden jaoston kasvot

29 Teijo Pyykkönen

Erityisliikunta elää, mutta uusissa puitteissa

LUONTO SAA LIIKKEELLE

Luontoliikunta soveltuu kaikille

36 Marja-Leena Kauronen ja Marko Raitanen

Liikunta, luontokokemus ja yhteisöllisyys vuorovaikutuksen luojina

MOTIVAATION AVAIMIA 32 Tupu Sammaljärvi

Luotsi rohkaisee liikkumaan 32 Täydet 10 pistettä

38 SoveLin jäsenjärjestöjen liikunnasta

vastaavien esittelykierros: Aloita pienillä asioilla

42 Tupu Sammaljärvi Kannen kuva Vesa-Matti Väärä

Aaron Lundell kuljettaa isoa sähkärifutispalloa.

Lajin pariin voi tulla minkä ikäisenä vaan, sivu 14.

Koirat ja vetovyö vievät lenkille

Uusi strategia, sivu 22.

vakiot ▹ ▹ ▹ ▹

Lyhyesti 4 Tutkittua 19 Uusia aineistoja 31 Lainasanat 44

SoveLi on somessa FACEBOOK Soveltava Liikunta SoveLi ry / Liikunta kuuluu kaikille ​ TWITTER @SoveLi_ry ​INSTAGRAM SoveLi_ry

Symbolit Ibrandify / Freepik

Soveli-lehti

PÄÄKIRJOITUS Toiminnanjohtaja ts. Saku Rikala

Koko kolmas sektori mukaan sote-uudistukseen L

iikunnan asema sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa (sote-uudistus) on nousemassa vähitellen julkiseen keskusteluun. Yksi keskusteluun osallistuneista on Valtion liikuntaneuvosto, joka otti lausunnossaan 19.2.2016 kantaa soteuudistukseen.

Liikuntaneuvosto korostaa lausunnossaan liikunnan merkitystä terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä sekä toimivia palveluketjuja. Uudistus ei saa katkaista nykyisiä palveluketjuja ja purkaa syntyneitä poikkihallinnollisia toimintatapoja. Yhteistyön maakunnan, kunnan ja järjestöjen välillä on oltava toimivaa uudistuksen jälkeen. Järjestö- ja yhdistystoiminta tulee huomioida nykyistä paremmin terveyden edistämisessä, sillä ne tavoittavat merkittävän määrän kansalaisia ja täydentävät jo nyt sote-palvelukokonaisuutta. Kolmannesta sektorista liikuntaneuvosto nostaa esille liikunnan yhdistykset.

Liikuntaneuvosto tuo myös esille, kuinka keskustelu sote-uudistuksesta on keskittynyt toistaiseksi lähinnä organisaatiorakenteisiin ja hallintoon. Lopulta ratkaisevaa eivät ole rakenteet ja raamit vaan niiden sisällä tapahtuva asiakaslähtöinen toiminta.

Liikuntaneuvoston näkemykset soteuudistuksesta on helppo allekirjoittaa. Tosin soveltavan liikunnan näkökulmasta muutama lisäys on paikallaan. Asiakaslähtöisen ja kaikkia palvelevan toiminnan rakentaminen vaatii monenlaista erityisosaamista ja tietoa eri asiakasryhmien tarpeista. Asiakaslähtöisyyden parantamiseksi lisäksi uudistuksen tavoitteena on kaventaa väestön hyvinvointi- ja ter-

PS

L

veyseroja sekä vaikuttaa elintapasairauksiin. Kaikki tämä puoltaa sitä, että uudistustyöhön kannattaa ottaa mukaan koko kolmas sektori.

Suomessa on yli 8 000 sosiaali- ja terveysjärjestöä, näiden piiri- tai paikallisyhdistystä, joissa on jäsenenä pitkäaikaissairaita, vammaisia sekä päihde- ja mielenterveyskuntoutujia. Niiden toimintaan osallistuu melkein miljoona suomalaista. Suomessa on myös arviolta yli 1500 eläkeläisjärjestöä, näiden piiri- ja paikallisyhdistystä, joissa on arviolta noin 350 000 jäsentä.

Kansanterveys-, vammais- ja eläkeläisjärjestöillä on laaja-alainen asiantuntemus ja vuosikymmenten kokemus jäsenistönsä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä esimerkiksi liikunnalla. Järjestöt ja niiden paikallisyhdistykset ovat tottuneita toimimaan yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalveluiden, kuntien liikuntapalveluiden sekä muiden toimijoiden kanssa (yksi hyvä esimerkki yhteistyöstä löytyy tämän Soveli-lehden sivuilta 14 – 18).

Järjestöistä olisi suuri apu esimerkiksi asiakaslähtöisten ja saumattomien palveluketjujen rakentamisessa kuntoutuksesta liikuntaan. Samalla osaksi palveluketjuja saataisiin liitettyä järjestöjen tarjoama hyvin arvokas vertaistuki, jota on vaikea ostaa muualta.

Julkisissa keskusteluissa on keskitytty sote-uudistuksessa lähinnä rakenteisiin ja raameihin, jotka eivät vielä vie kohti uudistukselle asetettuja tavoitteita. ”Kentällä” tehdään kuitenkin jo toiminnan suunnittelutyötä, johon kannattaa ottaa mukaan liikunnankin näkökulmasta koko kolmas sektori. x

isää ajankohtaista tietoa sote-uudistuksen ja liikunnan mahdollisuuksista saat Erityisliikunnan symposiosta, joka järjestetään 2.6.2016 Helsingissä. Sote-uudistuksen lisäksi symposion toisena

Toiminnanjohtaja ts.

Saku Rikala.

"Järjestöjen

avulla osaksi palveluketjuja saataisiin liitettyä arvokas vertaistuki, jota on vaikea ostaa muualta.”

pääteemana on yhdenvertaisuus. SoveLi on mukana symposion suunnittelussa ja toteutuksessa. Lisätietoa symposiosta osoitteessa www.lts.fi. Tervetuloa paikalle! x

Soveltavan liikunnan lehti

3

Soveli 1/2016

LY H Y E ST I

TEKSTI Tupu Sammaljärvi

Unelmien liikuntapäivään ehtii mukaan 10. toukokuuta tehdään unelmista totta.

Silloin järjestetään ensimmäinen Unelmien liikuntapäivä. Päivä on kaikenlaisen liikkumisen kokeilu- ja pop up -päivä.

Päivän aikana kaikkialla Suomessa järjestetään erilaisia liikuntatempauksia ja tapahtumia, saadaan suomalaiset liikkumaan enemmän ja löytämään uusia tapo-

ja liikkua. Päivä rakentuu ihmisten omille ideoille, kokeiluille ja yhdessä tekemiselle yli raja-aitojen. Lue lisää, etsi tapahtumia ja ilmoittaudu mukaan! x Liikuntatempauksia ja -tapahtumia löydät nettiosoitteesta www.unelmienliikuntapaiva.fi

KKI-päiviltä sai lisää virtaa Maaliskuinen Oulu oli KKI-päivien näyttämönä. Hengitysliiton perinteikkäässä hotelli-ravintola Lasaretissa koolla ollut osallistujajoukko kuuli uusinta tietoa muun muassa suomalaisten elintavoista ja etsivästä liikuntatyöstä.

SoveLin järjestöpäivässä kuultiin jäsenjärjestöjen tämän hetken liikuntatoiminnasta, kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen yhteistyöverkostoista sekä soveltavan liikunnan ajankohtaisista asioista. x KKI-ohjelmasta lisää tietoa www.kkiohjelma.fi

Kuva Tupu Sammaljärvi

KKI-päivät eivät menneet pelkäksi istumiseksi.

Välillä jumpattiin ja hierottiin kaverin hartioita.

Jonossa viimeisenä suunnittelija Veera Farin Hengitysliitosta.

Valtti-ohjelma auttaa lapsia liikunnan pariin Useat eurooppalaiset tutkimukset osoittavat, että vammaisten lasten ja nuorten liian vähäinen liikunta on valtaväestöä yleisempää.

– Vammaiset lapset ja heidän perheensä eivät tiedä, mikä laji tai liikuntamuoto on soveltuva, mistä sopiva harrastuspaikka löytyy, miten sinne pääsee ja kelpaako sinne mukaan. Urheiluseuroissa puolestaan luullaan, että vammaisia liikkujia ei kiinnosta seurassa harrastaminen tai pelätään oman osaamisen ja ohjaajaresurssin riittämättömyyttä, taustoittaa tutkimuspäällikkö Aija Saari Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU:sta.

VAU:n kehittämä Valtti-ohjelmapyrkii löytämään erityistä tukea tarvitseville lapsille liikuntaharrastuk-

Soveltavan liikunnan lehti

4

Soveli 1/2016

sen. Ohjelmaan voivat hakea mukaan 6 – 23-vuotiaat erityistä tukea tarvitsevat lapset ja nuoret. Tultuaan valituksi ohjelmaan lapsi tai nuori saa oman Valtin, joka on vammaisen lapsen tai nuoren henkilökohtainen liikuntakonsultti ja harrastuksen pariin saattaja. Valtit ovat vammaisliikunnasta kiinnostuneita liikunnan, kasvatuksen, kuntoutuksen tai sosiaalialan opiskelijoita ympäri Suomea.

Tavoitteena on, että ohjattava löytäisi kokeilujakson myötä sopivan harrastuksen.

Lisätiedot: VAU, tutkimuspäällikkö Aija Saari, puh. 040 506 4208, aija.saari@vammaisurheilu.fi

Kuva Tupu Sammaljärvi

Neuroliikkujahanke sai aikaan liikettä Neurologisilta vammaisjärjestöiltä lähtenyt idea jalostui hankkeeksi Neuroliikkuja paikallistasolla 2013 – 2016.

NV-järjestöjen ensimmäisen yhteisen liikuntaprojektin loppuseminaarissa Turussa julkistettiin verkkosivut www.neuroliikkuja.fi.

Samalla julkaistiin neurologisten vammaisjärjestöjen paikallisyhdistysten liikunta-aktiivien kirjoittamista tarinoista koostuva Tarinoita neuroliikunnasta. Liikunnan tarinoilla rohkaistaan neurologisesti sairastuneita henkilöitä kokeilemaan ja harrastamaan monipuolisesti terveyttä edistävää liikuntaa.

Julkaisun löydät neuroliikkuja.fi-sivustolta. x

Neuroliikkuja paikallistasolla -loppuseminaari järjestettiin maaliskuussa Turussa. Paikalle tuli salintäysi asiasta kiinnostuneita, mukana myös Seena Luostarinen (oik.).

Hän kehotti mukaan turkulaiseen soveltavan tanssin porukkaan.

Päivitetty Käypä hoito -suositus liikunnasta Päivitetty Käypä hoito -suositus korostaa liikunnan merkitystä pitkäaikaissairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. Liikuntahoidon toteutumisessa on edelleen parannettavaa. Lääkärin ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten velvollisuus on kysyä potilaan liikuntatottumuksista. Hoitavan ammattilaisen on myös tärkeää kirjata tiedot ja kannustaa liikkumaan varsinkin, jos liikunnan lisääminen on aiheellista jonkin sairauden vuoksi.

Liikunnan avulla voidaan ehkäis-

tä, hoitaa ja kuntouttaa monia pitkäaikaissairauksia, kuten kohonnutta verenpainetta, lihavuutta, tyypin 2 diabetesta, sepelvaltimotautia, sydämen vajaatoimintaa, polven ja lonkan nivelrik­ koa, niska- ja alaselkäkipuja, nivelreumaa, keuhkoahtaumatautia, astmaa, ma­ sennusta ja monia syöpäsairauksia. x Lue lisää: www.kaypahoito.fi/web/kh/ suositukset/suositus?id=hoi50075

Tosimies huolehtii selästään Selkäliiton vuoden 2016 teema on Tosimiehen selkätreeni.

Teemalla liitto haastaa kaikki miehet huolehtimaan itsestään ja selän kunnostaan.

Naisten ja miesten terveyskäyttäytymisessä on tiettyjä eroja, jotka voivat vaikuttaa miesten selkäkivun esiintyvyyteen. Selkäkivun riskitekijöitä ovat muun muassa kuormittava työ, ylipai-

no, tupakointi ja liikkumattomuus. ”Tosimies” voi olla erinäköinen, erikokoinen ja eri-ikäinen – kuka tahansa mies, joka huolehtii selästään. x

Jumppaohjeita tosimiehille löytyy osoitteessa http://selkakanava.fi/ tosimiehen-selkatreeni

Joka mies voi olla tosimies.

Soveltavan liikunnan lehti

5

Soveli 1/2016

Kuva Joanna Moorhouse

Soveltavan liikunnan lehti

6

Soveli 1/2016

KEHITTÄMISSUOSITUKSET – MITÄ NE OVAT?

TEKSTI Tupu Sammaljärvi

”Vaikuttaminen on tiivistä yhteistyötä” SoveLin toimivapaalla oleva toiminnanjohtaja Anne Taulu ja puheenjohtaja Tomi Kaasinen jakavat kokemuksen siitä, että vaikuttamistyö on tiivistä yhteistyötä. Ilman yhteistä näkemystä, luottamusta ja tekemistä ei tuloksia saada aikaan. Hyvä esimerkki toimivasta yhteis- ja vaikuttamistyöstä on viime vuonna voimaan tullut uusi liikuntalaki.

Soveltavan liikunnan kehittämissuositusten ensimmäisenä tavoitteena on, että lainsäädäntö tukee pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten liikkumismahdollisuuksia. Tämän saavuttamiseksi on vaikutettava siihen, että soveltava liikunta sisältyy pitkäaikaissairaita ja vammaisia koskevaan lainsäädäntöön.

– Vaikuttamistyö on ennen kaikkea yhteistyötä ja sen onnistunut tekeminen edellyttää hyvien yhteistyötaitojen lisäksi vahvaa substanssiosaamista, päämäärätietoisuutta, sinnikkyyttä, rohkeutta sekä nöyryyttä. On tärkeää pitää kirkkaana mielessä kaiken aikaa, minkä vuoksi vaikuttamistyötä tehdään. Liikuntalain uudistuksessa näkymä on ollut kirkas: olemme halunneet varmistaa, että jokaisella on yhdenvertaiset mahdollisuudet liikuntaan myös pitkäaikaissairaudesta tai vammasta riippumatta, sanoo Anne Taulu.

SoveLi jäsenjärjestöineen osallistui vahvasti uuden liikuntalain valmisteluun. Anne Taulu ja Tomi Kaasinen kertovat yhteishaastattelussa, kuinka työ eteni. Tämä on ensimmäinen osa jut-

tusarjassa, jossa avataan soveltavan liikunnan kehittämissuosituksia.

Järjestöjen oma aktiivisuus tärkeää – Vaikuttaminen on moninainen prosessi. Se tapahtuu monella eri tasolla ja monessa eri vaiheessa. Lain valmistelu jakautuu alavaiheisiin: esi- ja perusvalmisteluun, lausuntovaiheeseen, jatkovalmisteluun, laintarkastukseen ja esittelykuntoon saattamiseen, Anne Taulu sanoo.

– Järjestöjen näkökulmasta on tärkeää olla aktiivisesti mukana alusta alkaen. Usein järjestöiltä pyydetään lausuntoja lainsäädännön eri vaiheissa, mutta myös järjestöjen omalla aktiivisuudella ja vaikuttamistyön näkyvyydellä on todella suuri merkitys, hän jatkaa.

Tomi Kaasinen lisää, että järjestöt tuottavat esimerkiksi tietoa edustamansa ryhmän erityistarpeista ja elinoloista, ja tätä tietoa lainvalmistelua JATKUU

Soveltavan liikunnan lehti

7

Soveli 1/2016

tekevät virkamiehet voivat hyödyntää lainvalmistelutyössään.

– Järjestöt voivat kommentoida valmistelussa olevia säädöstekstejä ja mahdollisesti ongelmallisia kohtia ja antaa niihin vaihtoehtoisia näkemyksiä. Joissain tapauksissa hyvä tapa on käydä tapaamassa niitä kansanedustajia tai lakien valmisteluun osallistuvia virkamiehiä, joilla on intressi tiettyihin teemoihin tai asiakokonaisuuksiin, hän toteaa.

Kaasinen sanoo, että Suomessa ei ole ollut tapana korostaa lobbaamista, jota kuitenkin on pitkään harjoitettu.

– Asiallinen lobbaaminen on hyvä ja kannatettava asia, toki lobbaamiseenkin tarvittaisiin yhteiset pelisäännöt.

Tomi Kaasinen korostaa, että jos suinkin mahdollista, on hyvä päästä mukaan valmistelua tekeviin komiteoihin tai toimikuntiin.

– Jos oma järjestö ei ole mukana valmistelevissa komiteoissa, kannattaa tuoda omia näkökulmia valmisteluun niiden järjestöjen tai tahojen avulla, jotka niissä mukana ovat. Lain eduskuntakäsittelyn aikana valiokunnat voivat kuulla virkamiesten lisäksi myös muita asiantuntijoita.

Varhaisessa vaiheessa mukaan Mitä varhaisemmassa vaiheessa lainsäädännön valmistelussa on mahdollista olla mukana, sitä suuremmat mahdollisuudet on reaalisesti vaikuttaa lain valmisteluun ja sen lopulliseen muotoon.

– Lain valmistelusta vastaava ministeriö suunnittelee täytäntöönpanon yleensä perusvalmistelun aikana yhteistyössä täytäntöönpanotehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Täytäntöönpano voi kuulua esimerkiksi ministeriöiden alaisille virastoille, aluehallinnolle, kunnille tai tuomioistuimille, sanoo Anne Taulu.

Hän kertoo, että lain täytäntöönpanosta vastaavien viranomaisten näkökulmasta täytäntöönpanon onnistumista edistävät muun muassa: • riittävä henkilöstö, osaaminen, työvälineet ja muut tarvittavat resurssit • toimiva ja tehokas yhteistyö muiden samoja tehtäviä suorittavien viranomaisten kanssa

Soveltavan liikunnan lehti

8

"

Järjestöjen omalla aktiivisuudella ja vaikuttamistyön näkyvyydellä on todella suuri merkitys.”

– Anne Taulu

• ylempien viranomaisten tuki ja ohjaus (jolla ei kuitenkaan liikaa puututa yksityiskohtiin tai alempien viranomaisten toimivaltaan kuuluviin asioihin) sekä • lain vaikutusten piiriin kuuluvien sidosryhmien kuuleminen lain valmisteluvaiheessa.

– Itse korostaisin näiden lisäksi avoimuutta prosessin kaikissa vaiheissa sekä lainvalmistelijoiden aitoa halua kuulla toimijoita laaja-alaisesti. Toimijoiden osallistaminen horisontaalisesti ja sektorirajat ylittävästi on hyvin tärkeää lain valmistelun onnistumiselle, Taulu sanoo.

Tomi Kaasinen lisää, että lainvalmistelussa sidosryhmien kuuleminen parantaa säädösvalmistelun laatua ja avoimuutta. Riittävällä kuulemisella myös ylläpidetään ja edistetään kansalaisten luottamusta säädöksiin.

Lausuntoja lyhyellä varoajalla – Lainvalmistelun osalta on kehityssuunta viime vuosina ikävä kyllä ollut, että usein lausunnot valmistelussa oleviin lakiteksteihin pyydetään hyvin nopealla aikataululla. Reagointiaika laajoihinkin aineistoihin saattaa olla parisen viikkoa, joskus jopa lyhyempikin aika. Eikä ole lainkaan tavatonta, että lausuntopyynnöt tulevat lomakausien aikana, Kaasinen sanoo.

Kaasinen kertoo, että usein lausunto- ja kommenttipyynnöt tulevat jo lähes valmiisiin lakiesityksiin, jolloin kommenttien ja lausuntojen tosiasial-

Soveli 1/2016

linen vaikutusmahdollisuus jää hyvin marginaaliseksi.

– Näennäisdemokratia ei ole tässäkään asiassa toivottavaa. Lausunnot ja kommentit tulisi voida antaa siinä vaiheessa, kun lakivalmistelussa olevaan sisältöön voidaan vielä oikeasti vaikuttaa. Virkamiesten valmistelevat taustapaperit ovat hyvä vaihe päästä vaikuttamaan säädösten sisältöön.

Sidosryhmiä tulisi kuulla lain valmisteluvaiheessa laajasti ja mahdollisimman kattavasti.

– Kuulemisia tulisi järjestää vaikkapa vaihtoehtoisista ratkaisumalleista, valmistelussa mukana olevista selvityksistä ja vaikutusten arvioinneista. Laajemmissa säädöshankkeissa vaikuttamismahdollisuuksia tulisi järjestää useissa eri vaiheissa ennen varsinaisen säädösehdotuksen valmistumista, Tomi Kaasinen sanoo.

Hänen mielestään kuulemisessa tulisi käyttää monipuolisesti erilaisia menetelmiä, kuten esimerkiksi kirjallisia lausuntoja, keskustelutilaisuuksia, verkkokeskusteluja, monijäsenisiä valmisteluelimiä, joissa on mukana myös sidosryhmien edustajia. Osallistuminen säädösvalmistelua tekeviin komiteoihin tai toimikuntiin on tehokas tapa saada näkemyksiä mukaan lainvalmisteluun.

– Parhaimmillaan esimerkiksi järjestöt tuovat säädöksiin sitä asiasisältöä, joka varmistaa niiden toimivuuden

JATKUU

Lehtikuva / Matti Bjรถrkman

Soveltavan liikunnan lehti

9

Soveli 1/2016

ja vähentää jälkikäteisen muutoksenhaun tarvetta.

Entä kuinka hyvin saitte tietoa lainvalmistelun etenemisestä?

– Liikuntalain valmistelu toteutettiin hyvin avoimesti ja vuorovaikutteisesti.

Asiantuntijoita kuultiin laajasti ja SoveLilla, SoveLin hallituksella ja itselläni oli mahdollisuus olla mukana tiiviisti sen eri vaiheissa. Lisäksi tiedotimme säännöllisesti jäsenistöämme lain valmistelun etenemisestä ja osallistimme heidät aktiivisesti vaikuttamistyöhön, Anne Taulu kertoo.

–Liikuntalain valmistelusta voisi antaa arvosanan hyvä. Sen prosessin aikana oli mahdollista tulla kuulluksi ja vaikuttaa, Kaasinen sanoo.

Yhteistyössä valittuun suuntaan Kuinka paljon vaikuttamistyö sitten edellyttää yhdessä työstämistä, kun hankkeen takana on useampi taho? Ja onko työ vaikuttavampaa, kun taustalla on useita tahoja?

– Vaikuttamistyö on yhteistyötä. Keskeisintä on yhteisen tahtotilan löytäminen ja päämäärätietoinen toiminta yhteisesti valitun suunnan mukaisesti. Ilman volyymia ei synny tuloksia, ja ilman aitoa yhteistyötä tulokset jäävät vaatimattomiksi, Anne Taulu sanoo.

Vaikuttamistyössä on Tomi Kaasisen mukaan aina eduksi, jos sitä tehdään yhdessä muiden vaikuttamistyön

"

Liikuntalain valmisteluprosessin aikana oli mahdollista tulla kuulluksi ja vaikuttaa.”

– Tomi Kaasinen

teemaan kuuluvien tahojen kanssa.

Tällöin saadaan muodostettua laajempi ja kokonaisempi näkemys valmistelussa olevaan asiakokonaisuuteen.

– Silloin on usein syytä varautua jonkinlaisiin kompromisseihin oman taustan intressien suhteen, mutta laajemmalla yhteistyöllä saavutetaan kuitenkin parempi kokonaisuus.

Kaasinen muistuttaa, että osallistuminen esimerkiksi säädöstekstien kommentointiin edellyttää sitoutumista ja varautumista työajan käyttöön asian äärellä. On tärkeä pystyä sopimaan, ketkä lopulta työstävät yhteistyön kuluessa pohditut näkökulmat paperille.

– Yleisesti ajatellen vaikuttamistyön painoarvo on sitä suurempi, mitä suu-

Liikuntalain tavoitteena on edistää 1) eri väestöryhmien mahdollisuuksia liikkua ja harrastaa liikuntaa 2) väestön hyvinvointia ja terveyttä 3) fyysisen toimintakyvyn ylläpitämistä ja parantamista 4) lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä 5) liikunnan kansalaistoimintaa mukaan lukien seuratoiminta 6) huippu-urheilua 7) liikunnan ja huippu-urheilun rehellisyyttä ja eettisiä periaatteita sekä 8) eriarvoisuuden vähentämistä liikunnassa.

Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat tasa-arvo, yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys, monikulttuurisuus, terveet elämäntavat sekä ympäristön kunnioittaminen ja kestävä kehitys.

Lähde: www.finlex.fi Soveltavan liikunnan lehti

10

Soveli 1/2016

rempi joukko ”allekirjoittajatahoja” on mukana. Tämä on aika luonnollista.

Kuitenkin olisi mielestäni tärkeää, että lukumäärät eivät aina olisi ainoa kriteeri asian merkityksen arvioinnissa.

Aitoa vaikuttamista Anne Taulu sanoo, että lainvalmisteluun on mahdollista vaikuttaa aidosti ja merkittävästi.

– Samalla pitää kuitenkin muistaa ja tunnustaa, että lainsäädäntöön vaikuttaminen vaatii todella paljon työtä. Järjestöjen kohdalla suurin työ kuuluu järjestöjohdolle ja hallitukselle, ja tehdyn työn määrää on usein muiden vaikea ymmärtää.

Tomi Kaasinen toteaa, että hyviä esimerkkejä lainvalmisteluun vaikuttamisesta on useita.

– Ei ole lainkaan tavatonta, että järjestöjen asiantuntemusta on osattu käyttää hyödyksi todella hienosti lainvalmistelussa. Toki myös huonoja esimerkkejä löytyy. Vaikuttaminen vaatii tänä päivänä hyvää ja laajaa osaamista sekä substanssikysymysten osalta että ymmärrystä säädösvalmisteluun liittyvistä prosesseista ja mekanismeista.

Näihin järjestöissä tulisi entistä enemmän panostaa.

Haasteitakin on matkan varrella.

– Yllättäviä käänteitä tapah­tuu lain­ säädännön valmistelussa hy­vin usein.

Hyvä paineensietokyky, po­si­tii­vi­nen asenne ja ratkaisukeskeisyys ko­ ros­ tu­ vat näissä tilanteissa, Taulu sanoo.

– On varauduttava nopeisiin käänteisiin ja tiukkoihin aikatauluihin. Joskus

Kuva Hanne Salonen/Eduskunta

Lainsäädäntöön vaikuttaminen vaatii tänä päivänä hyvää ja laajaa osaamista sekä substanssikysymysten osalta että ymmärrystä säädösvalmisteluun liittyvistä prosesseista ja mekanismeista.

suurikin työ vaikuttaa menneen hukkaan. Aina ei voi onnistua saamaan hyvänkään vaikuttamistyön tuotoksia näkymään lopullisissa säädösteksteissä, Kaasinen toteaa.

Yhteistyön voimalla saatiin paljon aikaan Uutta liikuntalakia ja siihen vaikuttamista Anne Taulu ja Tomi Kaasinen kuvaavat näin: – Yhteistyössä on voimaa, ja aidolla yhdessä tekemisellä saimme paljon aikaan. Terveyttä ja hyvinvointia edistävä liikunta näkyy hyvin vahvasti uudessa liikuntalaissa ja se on merkittävä viesti myös tuleville päätöksentekijöille, Taulu sanoo.

– Haluan kiittää SoveLin puheenjohtaja Tomi Kaasista, SoveLin silloista hal-

litusta, työntekijöitä, jäsenistöä, liikuntalakia valmistelleita virkamiehiä, kollegoita ja koko kenttää siitä yhteisestä tekemisestä ja yhteistyön voimasta, jossa sain olla mukana kanssanne liikuntalain uudistuksen valmistelun eri vaiheissa.

Tomi Kaasinen puolestaan toteaa: – Mielestäni uudistunut liikuntalaki on hyvä ja siinä tunnistetaan liikunnan ja erilaisten liikkujien ja liikuttajien koko kirjo laajasti. Olen vakuuttunut, että SoveLin puitteissa tapahtunut aktiivinen vaikuttamistyö oli osa onnistunutta lopputulosta. Tästä suuri kiitos kaikille prosessiin osallistuneille SoveLin toimijoille ja erityinen kiitos SoveLin toiminnanjohtajalle Anne Taululle, jonka rooli koko vaikuttamisprosessissa oli erityisen merkittävä. Yhteistyössä on voimaa. x

Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset löytyvät osoitteesta www.soveli.fi

Liikuntalaki löytyy osoitteesta www.finlex.fi/ ja siellä hakusanaksi liikuntalaki.

Soveltavan liikunnan lehti

11

Soveli 1/2016

TEKSTI Tupu Sammaljärvi

S PA R R A AJA

Hyvinvointi mukaan kaikkiin päätöksiin Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteilla Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä 2025 -toimenpidekokonaisuus.

Neuvotteleva virkamies Heli Hätönen kertoo, että sen avulla, yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, pyritään linjaamaan keskeiset hyvinvointi- ja terveyspoliittiset tavoitteet vuoteen 2025 mennessä.

Sosiaali- ja terveysministeriöllä on yleinen ohjaus- ja valvontavastuu terveyden edistämisestä. Tavoitteena on, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen otetaan huomioon kaikissa päätöksissä ja toimissa myös muilla kuin sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnonaloilla. Yhteistyön rooli on merkittävä.

– Toimintaperiaatteena on poikkihallinnollinen yhteistyö sekä terveys ja hyvinvointi kaikissa politiikoissa, neuvotteleva virkamies Heidi Hätönen sanoo.

Hän toteaa, että elinolot muovaavat suomalaisten hyvinvointia ja terveyttä vahvemmin kuin sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus. Elinoloilla tarkoitetaan muun muassa sosioekonomisia oloja, asuin- ja työoloja, koulutusjärjestelmää, sosiaalisia verkostoja sekä rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä.

– Tästä syystä hyvinvointia ja kansanterveyttä rakennetaan kaikilla yhteiskun­ nan sektoreilla, ei ainoastaan sosiaali- ja terveysalalla. Tunnistettuihin haasteisiin vastaamiseksi tarvitaan eri hallinnon­ alojen yhteistyötä, poikkihallinnollisia toimia sekä hyvinvointi- ja terveysnäkökulmien tunnistamista ja huomioon ottamista kaikkien hallinnonalojen päätöksenteossa ja toiminnassa. Lisäksi toimissa tulee huomioida arviointi, vaikutta­ vuus – myös kustannusvai-

Soveltavan liikunnan lehti

12

Soveli 1/2016

kuttavuus – laa­jasta yhteiskunnallisesta näkökulmas­ta, Heli Hätönen sanoo.

Liikunta on merkittävä hyvinvoinnin ja terveyden vahvistaja. Mitä näkökulmia ministeriössä on vammaisten ja pitkäaikaissairaiden liikkeen ja liikunnan lisäämiseen?

– Yleisesti STM:n vastuulla on huolehtia siitä, että ihmisillä on kohtuullinen toimeentulo ja toimivat peruspalvelut.

Osallisuus merkitsee mukanaoloa, vaikuttamista sekä huolenpitoa ja yhteisesti rakennetusta hyvinvoinnista osalliseksi pääsemistä. Sosiaali- ja terveyspolitiikalla tuetaan eri-ikäisten lasten ja aikuisten, naisten ja miesten sekä kieli-, kulttuurija muiden vähemmistö- tai erityisryhmien osallisuutta ja ihmisarvoista elämää.

– Näihin asioihin vaikutetaan keskeisesti myös työtä, asumista, koulutusta, liikkumista, ympäristöä ja rakentamista koskevilla ratkaisuilla. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö tekevät yhteistyötä terveyttä edistävän liikunnan hyväksi.

Entä millainen rooli käytännön ratkaisuilla ja kokeiluilla on ministeriön asettamien tavoitteiden saavuttamisessa?

– Yhteistyökumppanit, kuten järjestöt, ovat tärkeässä asemassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoittei-

"Elinolot muovaavat

suomalaisten hyvinvointia ja terveyttä vahvemmin kuin sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus.”

den saavuttamisessa. Käytännön kokeiluja ja kehittämistyötä valtio tukee tähän tarkoitukseen osoitetulla terveyden edistämisen määrärahalla. Määrärahan käytöstä päätetään sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamalla käyttösuunnitelmalla, jonka painotukset vaihtelevat vuosittain. Terveyden edistämisen määrärahasta voidaan myöntää valtionavustuksia järjestöille, säätiöille, kunnille ja muille toimijoille. Vuoden 2016 käyttösuunnitelmaan sisältyy 15 hanketta ja niiden yhteissumma on 2 430­000 euroa.

Käytännössä kokeiluja ja kehittämistyötä tehdään pitkälti myös osana yhteistyökumppaneiden, kuten järjestöjen, omaa toimintaa. Tämä luo vahvan pohjan myös hyvien käytäntöjen juurtumiselle.

Eri puolilla maata on vuosien mittaan kehitetty paikallisia/alueellisia toimia terveyden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Onko tarkoitus koota näitä hyviä käytäntöjä, saada ne yleisemmin jakoon?

– Hallitusohjelman kärkihankkeessa "Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

– Heli Hätönen

ja eriarvoisuuden vähentäminen" keskeisenä tavoitteena on tukea jo olemassa olevien hyvien käytäntöjen levittämistä ja juurtumista käytäntöön. x

Heli Hätönen ▹ Terveystieteen tohtori ▹ STM:n neuvotteleva virkamies ▹ Tehtäviin sisältyvät hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kysymykset erityisesti kunnissa sekä osana sote-uudistusta ja kansanterveystyö.

Hoitaa myös terveyden edistämisen määrärahaan liittyviä asioita. ▹ On aiemmin toiminut hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävissä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella sekä kuntaorganisaatiossa. ▹ On tehnyt tutkimus- ja opetustyötä yliopistossa. ▹ Harrastukset liittyvät perheen kanssa touhuamiseen, ulkoiluun sekä kuvataiteeseen.

Lue lisää terveyden edistämisen määrärahasta: http://stm.fi/rahoitus-ja-avustukset/ terveyden-edistamisen-maararahat

Soveltavan liikunnan lehti

13

Soveli 1/2016

Mainiot pallomiehet. Alex Lundell, Onni Martikainen, Aaron Lundell ja Leo Järvi osaavat varsin näppärästi ohjata sähkäreitään.

TEKSTI Tupu Sammaljärvi KUVAT Vesa-Matti Väärä

Saumatonta yhteistyötä Kun Alex Lundell, 11, ja Onni Martikainen, 10, päättävät tehdä maalin, niin maali siitä syntyy. Pelitekniikka on kaunista katseltavaa, ja yhteistyö saumatonta. Eikä ihme: ovathan pojat sähkärifutiksen Suomen mestareita!

Turun Hannunniitunkoulun liikuntasalissa pyörivät isot pallot. Joukko erityisvarustetuilla sähköpyörätuoleilla liikkuvia pelaajia treenaa maalintekoa, pujottelua, syöttelyä.

Leo Järvi, 5, on ilmiömäinen maalitykki. Youssef Alshaar, 9, jaksaa yhä uudelleen tähdätä ja nauraa, tuli maali tai ei. Erik Lundell, turkulaisen sähkäsrifutiksen uranuurtaja, toimii maalivahtina.

Suomen mestaruuden voittaneeseen FC Inter Powerchair -joukkueeseen kuuluvat veljekset Alex ja Aaron, 6, Lundell ja Onni Martikainen harjoit­ televat salin toisessa päässä yhdessä Onnin isän Aki Martikaisen kans-

Soveltavan liikunnan lehti

14

sa. Kaksi pelaajaa tästä maan ykkös­ jouk­kueesta, Kalle Hänninen ja Veikko Nousiainen, eivät tänään päässeet pai­kal­le.

Aloituspotku Lundellin kotipihalta Sähkärifutiksen tarina Turun seudulla alkoi, kun Erik Lundell, kahden lihastautia sairastavan pojan isä ja Turun Seudun Lihastautiyhdistyksen aktiivinen jäsen tuumasi, että olisi hienoa päästä potkimaan palloa poikien kanssa.

– Seitsemisen vuotta sitten tein ensimmäisen puisen version puskurista,

Soveli 1/2016

ja sitä testailtiin kotipihalla. Sitten tehtiin teräspuskuri, ja lajia esiteltiin 2010 Lihastautipäivillä, mutta ihan heti laji ei iskenyt tulta, Lundell kertoo.

Tärkeitä etappeja saavutettiin, kun vammaisurheiluseura Sport Club Liekki Turku Finland perustettiin 2012 ja Suomen Sähköpyörätuolijalkapallo ry seuraavana vuonna. Sitten käytössä olivatkin jo teräksiset puskurit ja sähköpyörätuoleista käsityönä tuunatut futissähkärit.

– Päämääränä oli, että saataisiin sähkärifutiksen kilpasarja käyntiin. Jalkapallon kilpailutoimintaa organisoiva Palloliitto lähti ideaan mukaan. Seuraavaksi oli löydettävä Palloliittoon kuulu-

va seura, jonka jäsenenä voisimme olla.

Otimme yhteyttä FC Interiin, joka hyväksyi meidät.

FC Inter Turku on tärkeä lenkki Yhteistyö Turun Seudun Lihastautiyhdistyksen, FC Interin, FC Inter Powerchairin sekä Turun kaupungin välillä on toiminut Lundellin mukaan alusta alkaen hienosti. Tukea on saatu niin otteluvuorojen saamisessa kuin markkinoinnissa.

FC Inter Turku innostui sähkärifu­ tiksesta monestakin syystä: – Kun kuulimme ensimmäisen SM-

sarjan tulevan Palloliiton alaisuuteen, tajusimme siihen tarvittavan Interin kaltaista Palloliiton jäsenseuraa avuksi. Turun aluetta jalkapallon miesten pääsarjassa edustavana seurana Inter oli hienoa saada myös sähkärifutiksen SM-sarjaan, sanoo FC Inter Turun hallintopäällikkö Lauri Kemppainen.

Kemppainen kertoo, että toimintaa lähestyttiin Interissä paitsi yhteiskuntavastuun myös silkan uteliaisuuden kautta.

– Interissä jokainen saa harrastaa jalkapalloa omalla tasollaan, ja oli hie-

JATKUU

Soveltavan liikunnan lehti

15

Soveli 1/2016

"

Joukkuelaji tarjoaa myös vertaistukea, mikä on kaikkein tärkeintä.”

noa päästä mahdollistamaan taas uusien poikien jalkapalloharrastus. Sähkärifutis on vielä monelle täysin tuntematon laji ja on hienoa olla mukana levittämässä lajin tietoutta eteenpäin.

Lauri Kemppainen kertoo, että lajia on seurattu suurella mielenkiinnolla erityisesti Interin sosiaalisen median kanavissa.

– Toivottavasti uusia joukkueita perustetaan pian ympäri maata, jotta SMsarja laajenisi, hän sanoo.

”Vertaistuki on tärkeintä” Jasmin Toropainen Turun Seudun Lihastautiyhdistyksestä on tullut seuraamaan treeniä.

– Sähkärifutiksessa on paljon hyviä puolia. Liikunta on tärkeä asia lihastautia sairastavalle. Joukkuelaji tarjoaa myös vertaistukea, mikä on kaikkein tärkeintä. Jalkapallo on monelle lapselle ja nuorelle tärkeä laji, ja on hienoa, et-

– Jasmin Toropainen

tä myös pyörätuolilla liikkuvat voivat sitä harrastaa.

Jasmin Toropainen kertoo, että yhteistyö lajin harrastamiseksi on Turun seudulla ollut tärkeää.

– Sähkärifutiksesta ei vielä tiedetä paljon, ja mukaan lähteminen voi arveluttaa. Olisi hienoa, jos tätä tultaisiin kokeilemaan; myös aikuiset voivat tulla!

Lajin pariin voi tulla minkä ikäisenä vain, ja tervetulleita ovat myös tytöt ja naiset. HJK Hurrikaanit -joukkueessa mukana onkin sekä poikia että tyttöjä.

Myös FC Inter Powerchairin ja Turun Seudun Lihastautiyhdistyksen yhdessä järjestämässä lajin esittelytilaisuudessa oli mukana tyttöjä.

”Parasta on, kun pääsee ampumaan” Laji ei ole ihan halpa, sillä peliin rakennetun sähköpyörätuolin hinta alkaa

1500 eurosta. Kunnasta riippuen perheet voivat saada tuolin hankintaan tukea. Lundellien kotikunnassa asiat ovat hoituneet hyvin. Tukea on saatu.

Kovin paljon sähkärifutiksen harrastajia ei vielä Suomessa ole. Helsingissä pelaa HJK:n suojissa HJK Hurrikaanit, ja Tampereelle perusteilla on oma joukkue.

– Sähkärisalibandya on pelattu jo aika kauan, ja siellä on paljon pelaajia.

Sähkärifutis on sen rinnalla vielä uusi laji, Erik Lundell sanoo.

– Sähkärifutis on lihastautia sairastavalle hyvä laji, koska peli ei ole käsivoimasta kiinni vaan siitä, miten osaat lukea peliä ja ohjata tuolia, Lundell jatkaa.

Alex Lundell lisää oman näkemyksensä pelin viehätyksestä: – Parasta on, että tämä on joukkuelaji ja että saa mennä ampumaan palloa.

Aki Martikainen kertoo, että hän käy Onnin kanssa treenireissuilla Turussa Tammisaaresta asti. Sähkärisählyä isä JATKUU

Aaron Lundell ja Onni Martikainen kuljettavat palloa sähkäriin kiinnitetyn puskurin avulla. Pallo on tavallista jalkapalloa isompi, halkaisijaltaan noin 33 senttiä.

Onni seuraa jalkapalloa ja tietää lajista paljon. Tämän hetken suosikkijoukkue on Liverpool. Pojan oma sähkärifutistaito on Suomen mestaruus -luokkaa.

Soveltavan liikunnan lehti

16

Soveli 1/2016

Soveltavan liikunnan lehti

17

Soveli 1/2016

KOLUMNI

Liikuntatarjonta lisääntyy seurayhteistyöllä

I Erik Lundell on toiminut Varsinais-Suomessa todellisena sähkärifutiksen primus motorina.

ja poika ovat käyneet treenamassa neljän vuoden ajan Helsingissä.

– Yhden käden sormin voi laskea, kuinka usein Onni on sanonut, ettei halua lähteä treeneihin, Aki Martikainen kertoo. x

Tietoa sähkärifutiksesta ▹ Sähköpyörätuolijalkapallo eli sähkärifutis on jalkapalloa vaikeavammaisille henkilöille. Sitä pelataan sisäkentällä, koripallokentän kokoisella alueella. ▹ Palloa ei potkita jaloilla eikä jalkalaudoilla vaan sähkäriin pelin ajaksi kiinnitettävällä puskurilla. ▹ Pallo on tavallista jalkapalloa suurempi.

Sen halkaisija on noin 33 cm. ▹ Joukkueesta on kerrallaan kentällä 4 pelaajaa, joista yksi on maalivahti. ▹ Pelaajalla tulee olla hyvä sähköpyörätuolin hallinta.

Lähde: www.sptjalkapallo.com

on, " Parasta että tämä on joukkuelaji.”

– Axel Lundell

Tutustu FC Inter Powerchair -joukkueeseen ja Suomen sähköpyörätuolijalkapallo ry:hyn Facebookissa: www.facebook.com/Fcinterpowerchair www.facebook.com/suomensahkopyoratuolijalkapallo

Soveltavan liikunnan lehti

18

Soveli 1/2016

nkluusio on sitä, että pääsee mukaan ja pystyy myös toimimaan. Ihminen päättää itse, miten ja missä liikkuu. Urheilussa puhutaan myös kaikille avoimesta toiminnasta. Voidaksemme puhua kaikille avoimesta liikunnasta tai inkluusiosta tarvitaan käsitys sen vastakohdasta kuten erillisyydestä, syrjinnästä tai mukaan pääsemättömyydestä.

Määrillä mitattuna kaikille avoin liikuntatarjonta on lisääntynyt, vaikka muutos onkin tapahtunut hitaasti. 1990-luvulla lajiliittoja, jotka tekivät jotakin vammaisurheiluun tai soveltavaan liikuntaan liittyvää, oli vain kourallinen. Tänä päivänä lajiliitoista yli puolella (noin 40) ja urheiluseuroista arviolta 10 prosentilla on toimintaa erityisryhmiin kuuluville henkilöille. Vastaavasti viime kevään seuravastaajista liki 70 prosenttia on kiinnostunut järjestämään palveluja erityisryhmille.

Judo, ratsastus ja uinti ovat esimerkkejä lajiliitoista, joissa on edetty pisimmälle. Erityisryhmiin kuuluvien osallistujien määriä ei enää lasketa, koska vamman tai toimintakyvyn mukaan tilastointi koetaan leimaavana. Kaikki liikkuvat sulassa sovussa ja tukitoimet sovitellaan tarpeen mukaan, ainakin periaatteessa.

Inkluusion lähempi tarkastelu paljastaa ristiriitaisuuksia. Kuten sen, että onnistuessaan inkluusio muuttuu näkymättömäksi. Ja että hyvää tavoitteleva inkluusio sekoittaa perinteiset, tutut ja turvalliset rakenteet.

Ennen oli paremmin, mutisee osa 80-luvun kasvateista. Suppeasta harrastusvalikoimasta huolimatta erityisliikunnan ryhmiin riitti harrastajia. Diagnoosi ohjasi ”meidät” ja ”muut” turvallisesti erilleen. Erityisliikunnanohjaaja sai keskittyä omaan erityisosaamiseensa, vammaisryhmien liikuttamiseen.

Tarjonnan määrän lisääntyminen ja moninaistuva lajikirjo ei ole helpottanut mukaan pääsyä. Tieto harrastustarjonnasta on hajallaan ja oma polku liikunnan pariin on aktiivisesti etsittävä. Uusien liikkujien, kilpailijoiden ja vapaaehtoisten löytyminen on vaikeutunut.

Seurojen kiinnostus kannattaa kuitenkin tulkita mieluummin positiivisena uutisena kuin uhkana.

Seuraväki tarvitsee avukseen paikallisia vammais- ja kansanterveysjärjestöjä, niiden osaamista ja verkostoja. Yhteistyöllä saadaan enemmän tarjontaa, markkinointikanavia ja lisää liikettä.

Aija Saari, tutkimuspäällikkö Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry aija.saari@vammaisurheilu.fi

Kävely pitää iäkkään sydämen kunnossa Liikunta auttaa välttymään sydän- ja verisuonitaudeilta vielä yli 70-vuotiaanakin, tuore yhdysvaltalaistutkimus osoittaa. Suurimman hyödyn saavat säännöllisesti kävelevät.

Liikunnan sydänhyödyt on tunnettu pitkään, mutta liikunnan vaikutuksia yli 70-vuotiaiden oireiluun on tutkittu vähänlaisesti. Nyt julkaistuun tutkimukseen osallistui 4 200 keskimäärin 73-vuotiasta, jotka olivat sydämeltään terveitä tutkimuksen alkaessa.

Kymmenvuotisen seurannan perusteella fyysisesti aktiiviset 70-vuotiaat välttyivät muita todennäköisemmin sepelvaltimotaudilta, sydänkohtauksilta, aivohalvauksilta ja etenkin aivoinfarkteilta. Yhteydet havaittiin jopa yli 75-vuotiailla.

Eri liikuntamuodoista käveleminen oli selvästi parasta iäkkäiden sydämille. Riskit olivat pienim-

Liikunnan merkitys syöpien ehkäisyssä vahvistuu Säännöllinen liikunta pienentää erityisesti paksunsuolensyövän ja rintasyövän riskiä. Syöpäyhdistyksen mukaan riittävän liikunnan, terveellisen ravinnon ja painonhallinnan avulla voidaan ehkäistä vähintään kolmannes yleisimmistä syövistä.

Suomen syöpäyhdistyksen ylilääkärin Eeva Ollilan mukaan näyttöä liikunnan syöpää ehkäisevästä vaikutuksesta alkaa kasautua yhä enemmän.

– Tällä hetkellä tiedämme vakuuttavasti, että liikunta ehkäisee rintasyöpää, paksunsuolensyöpää ja kohdun seinämän syöpää. Monista muistakin syöpälajeista on alustavaa näyttöä.

Liikunnan syöpää ehkäisevää mekanismia ei ihan tarkkaan tiedetä. Ainakin se auttaa painonhallinnassa, vähentää matala-asteista tulehdusta ja lisää insuliiniherkkyyttä elimistössä.

Lähde: Helsingin Sanomien verkkosivut 17.2.2016

KOONNUT Tupu Sammaljärvi

Liikunta vaikuttaa aivojen terveyteen ja ehkäisee muistisairauksia. Tutkimusten mukaan säännöllinen liikunta voi pienentää riskiä sairastua dementiaan jopa puolella. Sopivaa lajia ei tarvitse etsiä kaukaa.

Liikunta ehkäisee muistisairauksien tunnettuja riskitekijöitä, kuten diabetesta, ylipainoa, korkeaa verenpainetta ja veren kolesterolipitoisuutta. Lisäksi se vaikuttaa suoraan aivojen rakenteeseen ja toimintaan.

– Aivojen verenkierto paranee, aivot saavat enemmän happea ja ravinteita, kuona-aineet poistuvat, aivosolut uudistuvat, jopa uusia aivove­ risuonia voi kasvaa, kertoo aiheesta opinnäytetyön tehnyt sairaanhoitajaopiskelija Elina Sampson Centria ammattikorkeakoulusta.

Suomalaisen Caide-tutkimuksen mukaan säännöllinen liikunta voi pienentää riskiä sairastua muistisairauksiin jopa puolella. Elina Sampsonin mukaan parasta on liikunta, jossa aivoja joutuu käyttämään monipuolisesti.

– Esimerkiksi luonnossa liikkuminen, sienestys, tanssi, tavalliset kotityöt ja puutarhatyöt ovat hyviä, Sampson listaa.

Vanhus voi tehdä esimerkiksi tuolijumpan, joka sisältää yksinkertaisia liikkeitä, jotka herättävät ajatuksia ja saavat ideoimaan lisää.

– Vie käsiä vuorotellen pään ylitse kuin harjaisit hiuksiasi. Kumarru kohti varpaita, venytä selkää ja ”vedä sukat hitaasti jalkaan”. Polje vanhaa Singeriä ja harjoita päkiöitä. Nostele roskia, ripusta pyykkiä.

Lähde: yle.fi/uutiset 21.2.2016

mät säännöllisesti ja pitkiä matkoja suhteelliseen ripeään tahtiin kävelevillä.

Seurannan aikana sydän- ja verisuonitautioireeseen sairastui 1 200 osallistujaa. Tutkimuksen julkaisi Circulation-lehti.

Lähde: Uutispalvelu Duodecim (Circulation 2016;133:147–155)

T U T K I T T UA

Sienestys, tanssi ja tavalliset kotityöt aivojesi terveydeksi

Liikunta voi ehkäistä alaselkäkipuja Liikunta ja riittävä opastus voivat ehkäistä alaselkäkipuja ja niiden uusiutumista. Vaikutukset jäävät kuitenkin parhaimmillaankin lyhytaikaisiksi, jos liikunnasta ei tule pysyvää elämäntapaa.

Nyt julkaistut tulokset perustuvat tuoreeseen meta-analyysiin, jossa yhdistettiin ja analysoitiin 23 alaselkäkipututkimuksen aineistot. Yhteensä tutkimuksiin oli osallistunut runsaat 30 000 potilasta.

Tutkimuksissa selvitettiin monien eri kei­ nojen sopivuutta alaselkäkivun ehkäisyyn, mut­ ta ainoastaan liikunta osoittautui tehok­kaak­si. Yhdistettynä potilaan opastukseen liikun­ ta pienensi alaselkäkipujen riskiä noin 50 prosenttia. Myös pelkkä liikunta auttoi välttämään selkäkipuja, tulokset osoittivat.

Näyt­tää siltä, että liikuntaa pitää harrastaa sään­ nöl­lisesti, jotta alaselkäkivut pysyvät poissa.

Tutkimus julkaistiin Jama Internal Medicine -lehdessä.

Lähde: Uutispalvelu Duodecim (Jama Internal Medicine 2016;DOI:10.1001/ jamainternmed.2015.7431)

Soveltavan liikunnan lehti

19

Soveli 1/2016

Saku Rikalan mieluisin laji on tällä hetkellä juoksu.

– Poluilla juostessa pääsee osaksi luontoa, mikä on hyvin terapeuttista. Juoksu antaa aikaa ajatella, olla yksin ja tyhjentää päätä.

HAASTATTELU Tupu Sammaljärvi KUVA Heli Honkasalo

Yhteistyöllä soveltavan liikunnan palveluja SoveLin toiminnanjohtajan sijaisen, Saku Rikalan, tie soveltavan liikunnan maailmaan alkoi oikeastaan jo opiskeluaikoina, kun kiinnostus niin liikuntaan kuin yhdenvertaisuuteenkin heräsi.

Liikkujana Saku on kaikkiruokainen, mutta tällä hetkellä häntä innostaa erityisesti juoksu.

Opiskellessaan hallintotieteitä Saku Rikala tutki liikuntaa ja yhdenvertaisuutta kunnan liikuntapalveluiden ja lainsäädännön näkökulmasta.

– Työelämässä suurin kouluni soveltavaan liikuntaan on ollut Erityisliikuntaa kuntiin -hanke, jossa kehitimme seitsemän kunnan kanssa kolmen vuoden ajan soveltavan liikunnan palveluita. Osana hanketta olin myös tekemäs-

Soveltavan liikunnan lehti

20

sä laajamittaista selvitystyötä kuntien erityisliikunnan tilanteesta.

Etenkin työskentely kuntien liikuntapalveluiden kanssa ja konkreettisten kysymysten parissa on ollut Sakun mukaan opettavaista ja silmiä avaavaa.

– Paljon on kuitenkin vielä opittavaa, mutta intoa uuden oppimiseen riittää.

Nyt SoveLissa työskennellessäni olen päässyt perehtymään tarkemmin kan-

Soveli 1/2016

santerveys- ja vammaisjärjestöjen toimintaan, mikä on tuonut taas ihan uutta näkökulmaa soveltavaan liikuntaan.

Olet selvittänyt soveltavan liikunnan asemaa kunnissa. Miten vammaiset, pitkäaikaissairaat ja muut soveltavaa liikuntaa kaipaavat saavat kunnallisia liikunnan palveluja tänä päivänä?

– Hyvin vaihtelevasti. Osassa kunnis-

"

Näyttää siltä, että erot kuntien soveltavan liikunnan palveluiden välillä kasvavat, mikä heikentää kansalaisten yhdenvertaisuutta.”

seurat näyttävät olevan kuntien liikuntapalveluille edelleen luontevampia yhteistyökumppaneita kuin kansanterveys-, vammais- ja eläkeläisjärjestöt.

– Varmasti kun terveyttä ja hyvinvointia edistävä liikunta sekä vähän liikkuvien liikuttaminen nousevat entistä suurempaan rooliin kuntien liikuntapalveluissa, yhteistyökumppanei­ ta haetaan jatkossa entistä laveammin kolmannen sektorin toimijoista.

– Saku Rikala

ta on hyvät resurssit, tietotaito ja asenne erityisryhmien liikuttamiseen, mikä näkyy hyvinä soveltavan liikunnan mahdollisuuksina. Osassa kuntia ei ole juurikaan resursseja tai osaamista erityisryhmien liikuttamiseen, palvelut voivat olla hyvin heikot.

Kyse ei ole kuitenkaan vain resursseista, sillä monesti muutama asiasta kiinnostunut henkilö voi saada paljon aikaan kunnassa. Vastaavasti jos keskeisillä ”paikoilla” asiaan ei ole kiinnostusta tai osaamista erityisryhmien liikuttamiseen, palvelut ovat hyvin heikot.

Sakun mukaan näyttää siltä, että erot kuntien soveltavan liikunnan palveluiden välillä kasvavat, mikä heikentää kansalaisten yhdenvertaisuutta.

Erityisen huolestunut hän on asukasluvultaan pienistä kunnista ja niiden kuntien asukkaista. Alle 20 000 asukkaan kunnissa asuu yhteensä noin miljoona suomalaista ja vähintään noin 200 000 erityisliikunnan piiriin kuuluvaa henkilöä.

– Arviolta noin kolmasosassa pienistä kunnista liikuntatoimi ei järjestä eikä tuota soveltavan liikunnan palveluita. Ohjatun liikunnan suhteen näissä kunnissa ollaan pitkälti aktiivisten kansanterveys-. vammais- ja eläkeläisyhdistysten liikunnan varassa. Jos kunnasta puuttuu vielä aktiivinen kolmas sektori, ollaan hyvin heikoilla.

Kuinka toimijoiden yhteistyö sujuu?

– Jokaisessa kunnassa on oma historiansa ja omat toimijat, jotka muodostavat uniikin yhteistyöverkoston. Joissain kunnissa yhteistyöverkosto on hyvin vahva ja aktiivinen. Keskeisessä roolissa ovat kolmas sektori ja monesti kunnan erityisliikunnanohjaaja. Jos kunnassa on aktiivinen liikuntaseurojen ja

kansanterveys- ja vammais- sekä eläkeläisyhdistysten verkosto, se on korvaamaton voimavara kunnalle.

– Yhteistyömahdollisuuksien kannalta on vielä parempi, jos kunnassa on joku – kuten erityisliikunnanohjaaja – joka koordinoi alueen soveltavan liikunnan toimijoiden yhteistyötä. Osassa kunnista tämä aktiivinen verkosto puuttuu, mikä näkyy heti kunnan soveltavan liikunnan mahdollisuuksissa.

Saku sanoo, että yleisesti ottaen kunnan liikuntapalveluiden tekemä yhteistyö soveltavassa liikunnassa ei näytä olevan vielä yhtä yleistä kuin liikunnassa ylipäänsä.

– Kuntien liikuntapalveluiden ja sotepalveluiden kanssa tehdään paikoin hyvääkin yhteistyötä. Suomesta löytyy paljon hienoja esimerkkejä, joissa liikunta- sekä sosiaali- ja terveyspalvelut ovat aidosti löytäneet toisensa, sektorien rajat pystytään ylittämään ja pystytään katsomaan palveluita kokonaisuuksina. Toisaalta monessa kunnassa tehdään edelleen asioita vain oman sektorin sisällä ja yhteistyössä on vielä paljon tehtävää.

Kolmannen sektorin osalta liikunta-

Mitä pitäisi kehittää?

Kehitettävää on joka saralla. Lähtien ihan perusasioista, kuten tiedosta, asenteista ja ymmärryksestä päätyen liikuntapalveluiden tarjontaan, liikuntapaikkojen esteettömyyteen ja yhteistyökulttuuriin.

– Paikallistasolla ehkä suurin yksittäinen ongelma on pula ohjaajista. Liikuntaryhmiin löytyisi monesti liikkujia ja jollain tapaa soveltuvat tilat, mutta ohjaaja puuttuu. Tämän vuoksi ohjaajien kouluttaminen paikallistasolle on hyvin tärkeää.

Tosin palveluiden kehittämiseksi ei Sakun mielestä kannata luoda katseita vain julkiseen valtaan vaan erityisryhmät voisivat pitää nykyistä enemmän ääntä itsestään ja vaatia palveluita. Monessa kunnassa todetaan, että ei olla järjestetty soveltavan liikunnan palveluita, kun niitä ei ole kysytty.

– Ainakin painetta tarjonnalle syntyisi, kun olisi näkyvää kysyntää. Yhdistyksiä neuvoisin tekemään enemmän yhteistyötä keskenään. Kaikkea ei JATKUU

Saku Rikala ▹ Ikä 34. Asuinpaikkana Lahti. ▹ Perheeseen kuuluu avovaimo. ▹ Koulutuksena hallintotieteiden maisteri Tampereen yliopistosta. ▹ Aikaisempi työhistoria pitää sisällään erilaista hanketyötä niin kehittämishankkeiden hallinnossa kuin itse toteuttamassa hankkeita, pääosin kuitenkin liikuntaan liittyvää. Työnantajina ovat olleet niin valtion aluehallinto, maakuntahallinto kuin järjestökenttä. ▹ Harrastuksina on liikunta kaikessa muodoissaan, niin liikkuen kuin penkkiurheillen. ▹ Toiminnanjohtaja Anne Taulun sijainen SoveLissa.

Soveltavan liikunnan lehti

21

Soveli 1/2016

tarvitse tehdä yksin. Yhdessä saadaan yleensä enemmän aikaan.

Vaikutelmasi SoveLista muutaman kuukauden perusteella?

– Kokemukset SoveLista ovat olleet hyvin positiiviset. Tämä ei ollut tosin mikään yllätys, sillä olen saanut työskennellä aikaisemmissa työtehtävissä SoveLin kanssa yhteistyössä.

– SoveLilla on kasassa osaava, innostunut ja – keltanokka toiminnanjohtajan sijaista lukuunottamatta – kokenut työyhteisö. Jäsenjärjestöissä olen päässyt tutustumaan osaaviin soveltavan liikunnan ammattilaisiin. On hienoa työskennellä verkostossa, jossa on intohimoa ja sydäntä tärkeän asian eteenpäin viemiseen. Koko tähän yhteisöön on ollut helppo päästä sisään, kiitos siitä.

Kuinka itse liikut?

TEKSTI Saku Rikala

– Liikunnan suhteen olen hyvin kaikkiruokainen. Pelasin pitkään jalkapalloa aladivaritasolla, mutta nyt on edessä ensimmäinen kesä ilman tolppien välissä seisomista. Nykyisin tulee lähinnä juostua niin maanteillä kuin poluilla luonnossa. Jonkin verran tulee myös käytyä kuntosalilla sekä pelattua salibandya, golfia ja tennistä.

– Kaikissa näissä lajeissa – kuten muissakin lajeissa – on omat hienot puolensa. Yhteistä on toki, että kaikki toimivat hyvinä keinoina irtautua vähäksi aikaa arjesta ja työasioista.

Juoksu on Sakun mielestä hyvin meditatiivista. Siinä pääsee parhaimmillaan flow-tilaan, joka onnistuu harvassa lajissa.

– Poluilla juostessa pääsee osaksi luontoa, mikä on hyvin terapeuttista.

Juoksu antaa aikaa ajatella, olla yksin ja tyhjentää päätä. Vastapainona on salibandy, joka on sosiaalista ja mielestäni myös hyvin luovaa. Siinä saa toteuttaa itseään. Golf ja tennis ovat puolestaan hyvin teknisiä ja herkkiä lajeja. Kuntosali on ihan vain fyysistä tekemistä.

Laji, jota Saku mieluusti harrastaisi, on uinti.

– Mielellään vielä avovesiuinti, koska sa­moin kuin polkujuoksussa, siinä pääsisi osaksi kaunista suomalaista luontoa. x

Soveltavan liikunnan lehti

22

Elämme mukana muutoksessa uuden strategian voimin Uusi strategia voidaan kiteyttää sanoihin: ”Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia”.

Liikuntajärjestöjen toimintaympäristö on suuressa muutoksessa. Liikuntalain uudistus, yhdenvertaisuuden vahvistuminen, valtakunnallisten terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjausten toimeenpano, sote-uudistus sekä rahoitusjärjestelmän uudistuminen vaikuttavat vahvasti liikuntajärjestöjen toimintaan.

SoveLi elää mukana muutoksessa uuden strategian voimin. Uusi strategia voidaan kiteyttää sanoihin: ”Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia”.

Strategialla halutaan linjata SoveLin toiminnan uudistusta sekä vahvistaa SoveLin omaa roolia, ydintehtäviä ja asemoitumista järjestökentässä.

SoveLin visiona on olla vuonna

Soveli 1/2016

2018 merkittävä valtakunnallinen terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan sekä soveltavan liikunnan asiantuntija, kehittäjä ja vaikuttaja.

Keskeisimmiksi tavoitteiksi strategiassa on nostettu yhdenvertaisten liikuntamahdollisuuksien ja liikkeen lisääminen. Lisäksi on vahvistettu ikäkaariajattelua. Tavoitteet näkyvät SoveLin toiminnan missiossa: Liikunnan yhdenvertaisuus lisääntyy, liike lisääntyy ja jokaisella Suomessa asuvalla, iästä riippumatta, on mahdollisuus liikkua itselle sopivalla ja mielekkäällä tavalla.

Tutut, yhteiset arvot Uudistustavoitteista huolimatta SoveLissa ei ole hylätty hyväksi todettuja asioita. Toiminnan arvot ovat edelleen meille soveltavan liikunnan toimijoille tutut ja yhteiset: asiantuntijuus, osallisuus, vastuullisuus sekä yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. SoveLin tehtävänä on jatkossakin edis-

Likkojen Lenkki nautittiin kauniissa säässä Jyväskylässä vuonna 2013.

Likkojen Lenkki on kaikkien naisten tapahtuma

tää pitkäaikaissairaiden ja vammaisten mahdollisuuksia terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan sekä aktiiviseen elämäntapaan. SoveLi luo myös edellytyksiä jäsenjärjestöjen liikunta- ja yhteistoiminnalle. SoveLi tekee vaikuttamis- ja kehittämistyötä sekä tuottaa asiantuntija-, koulutus- ja viestintäpalveluita. SoveLi toimii jatkossakin verkostomaisella työotteella ja yhteistyössä jäsenjärjestöjen kanssa.

Strategiakaudelle on asetettu omia alatavoitteita ja niille toteutta­ mis­ tapoja. Ajankohtaisena vaikutta­ mis­työn tavoitteena on esimerkiksi tu­kea järjestöjen liikuntatoiminnan ra­hoituksen kehittymistä. Asiantun­ tija- ja koulutuspalveluiden osalta tul­ laan kehittämään SoveLin valta­ kun­nallista kouluttajaverkostoa. Ver­ kos­toa aktivoidaan ja tarvittaessa laa­ jen­ netaan uusiin toimijoihin. Vies­ tin­nässä SoveLi haluaa tulla jatkossa lä­hemmäs yksilöä ja käyttää viestinnässä ihmisläheisiä tarinoita. x

On taas Likkojen Lenkin aika. Likkojen Lenkki on kaikille naisille suunnattu liikuntatapahtuma – lajeina kävely, juoksu ja sauvakävely. Upeiden lenkkimaastojen lisäksi tarjolla on huippuviihdettä.

Tapahtuman paikkakunnat ja päivät ovat: Tampere lauantaina 21.5.2016 klo 12 – 18, Jyväskylä lauantaina 28.5.2016 klo 12 –17 ja Oulu lauantaina 13.8.2016 klo 12 –17.

Vuodesta 2008 lähtien tapahtuman palvelujen saavutettavuudesta on vastannut Esteetön taide ja kulttuuri ry yhteistyössä vammaisjärjestöjen kanssa. Myös Soveltava Liikunta SoveLi ry on Likkojen Lenkin yhteistyökumppani.

Saavutettavuus Likkojen Lenkillä vuonna 2016 sisältää: ▹ esteettömät pysäköintipaikat ▹ esteettömät wc:t myös lyhyen reitin taukopisteellä ▹ esteetön katsomoalue esiintymislavan edessä ▹ ACCAC-taukoteltasta tapahtuman aikataulu pistekirjoituksella ja isokirjaimin ▹ ACCAC-taukoteltasta viittomakielinen palvelu ▹ juonnot ja konsertit tulkataan Oulu suomalaiselle viittomakielelle 13.8.2016 esiintymislavalta ▹ avustajat mukaan maksutta (yksi avustaja/osallistuja) ▹ yleisavustajia lyhyen reitin varrella Jyväskylä ▹ tapahtumainfo sähköpostiisi 28.5.2016 viikkoa ennen tapahtumaa

Lue lisää: www.likkojenlenkki.fi

Tampere 21.5.2016

Soveltavan liikunnan lehti

23

Soveli 1/2016

Kuva Janne Ruotsalainen

Soveltavan liikunnan lehti

24

Soveli 1/2016

KOONNUT Tupu Sammaljärvi

Uuden jaoston kasvot Valtion liikuntaneuvostolle on asetettu ennakointijaosto, tutkimus- ja arviointijaosto sekä uutena yhdenvertaisuus- ja tasa-arvojaosto, joka aloitti toimintansa tämän vuoden alussa.

Keitä ovat uuden yhdenvertaisuus- ja tasa-arvojaoston jäsenet ja mitä he ajattelevat soveltavasta liikunnasta?

Näitä kysyimme:

1. Kerro itsestäsi: nimi, ikä, kotipaikkakunta, työtehtävä, perhetilanne.

2. Mikä on vienyt sinut liikunnan maailmaan?

3. Mitä harrastat?

4. Mitä toivot uuden jaoston saavan aikaan?

5. Millaisena näet soveltavan liikunnan aseman liikunnan kentässä tänä päivänä, entä soveltavaa liikuntaa tarvitsevan liikkujan mahdollisuudet löytää ja harrastaa terveyttä ja hyvinvointia lisäävää liikuntaa?

Hanna Kosonen

jaoston puheenjohtaja

1.

Hanna Kosonen, 40, Savonlinna, kansanedustaja (kesk), naimisissa, kaksi lasta.

2.

Kasvoin maaseudulla ja hiihto, juoksu ja kaikenlainen liikunta olivat hyvää ajanvietettä. Nopeasti ymmärsin, että minusta tulee urheilija.

3.

Suunnistusta, juoksua, hiihtoa ja joogaa.

4.

Isoja muutoksia ylätason keskusteluun sekä paljon pieniä konkreettisia käytännön parannuksia liikuntaelämän tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen.

Suunta on oikea, mutta vielä on matkaa edessä. Näin näkevät yhdenvertaisuus- ja tasa-arvojaoston jäsenet soveltavan liikunnan aseman.

Kuva Epilepsialiiton ja SoveLin koulutuksesta Tampereella.

5.

Kieltämättä mahdollisuudet vaihtelevat paljon alueellisesti. Isoissa kaupungeissa on verrattain hyvä tilanne, mutta pienemmissä kaupungeissa keskimäärin on paljon petrattavaa. Erityisesti nostaisin esiin kansalaisjärjestöjen tärkeän roolin.

Hanna Kosonen

Toni Piispanen jaoston sihteeri

1.

Toni Piispanen, 39, Helsinki, suunnittelija (Opetus- ja kulttuuriministeriö, Valtion liikuntaneuvosto), vaimo ja 2 tytärtä.

2.

Olen ollut liikkuja pienestä pitäen.

Vuonna 1993 vakava loukkaantuminen tapahtui myös urheilussa. Kilpa- ja huippu-urheilu tuli mukaan vuodesta 1996. Valmistuttuani liikuntatietei-

Soveltavan liikunnan lehti

JATKUU

25

Soveli 1/2016

Kuva Katariina Ojala

den maisteriksi vuonna 2003 minulla oli onnekas mahdollisuus työskennellä VLN:n suunnittelijan, Kari Koivumäen, kollegana aina Karin eläkkeelle siirtymiseen asti.

3.

Pyörätuolikelausta. Rion Paralympialaisissa puolustan 100m kultaa luokassa T51.

4.

Jaostomme tehtäväkenttä on hyvin laaja. Toivon jaoston saavan aikaan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyön edistämiseksi liikunnassa seuranta- ja arviointitavan näiden kysymysten näkökulmasta. Tällöin erityisliikunnan asioiden esiin nostaminen, lausuntojen antaminen ja alan edistäminen helpottuvat.

5.

Erityisliikunnalla on vahva perusta suomalaisessa liikunnan kentässä. Perusta tulee pysymään vahvana myös jatkossa. Toimijakentällä on äärimmäisen osaavia ihmisiä, jotka varmasti pitävät osaltaan huolen alan positiivisesta kehityksestä.

Päätöksenteossa (valtionhallinto, kunnat, järjestöt jne.) yhdenvertaista ja tasa-arvoista liikuntaa voisikin edis-

TONI PIISPANEN

Satu Alanen

tää kahdesta näkökulmasta. Toinen on tiettyjen ryhmien erillinen tarkastelu (perinteiset erityisryhmät), toinen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoajattelun valtavirtaistaminen liikunnan kaikkeen päätöksentekoon ja sen valmisteluun. Yhdenvertaisuuslaki ja liikuntalaki luovat selkeät perusteet kaikkien liikkujien liikunnan mahdollistamiseksi.

2.

Olen liikkunut aina – ilman kilpaurheilutaustaa – ja nykyäänkin harrastan aktiivisesti liikuntaa, päivittäin. Olen aikoinaan ollut Turun Urheiluliiton nyrkkeilyjaoston puheenjohtajana. Entisen toiminnanjohtajan jäädessä eläkkeelle vaihdoin juridiikasta itselleni mieluisampiin tehtäviin. Työn tarkoituksena on tehdä hyvää muun muassa kannustamalla ihmisiä terveellisiin elintapoihin sekä lapsia ja nuoria löytämään liikunnan iloa.

Satu Alanen 1.

Satu Alanen, 41, Turku, varatuomari, Turun NMKY:n pääsihteeri, naimisissa, kaksi lasta (10- ja 12-vuotiaat).

Valtion liikuntaneuvosto ▹ On liikuntalaissa määritelty opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaelin. ▹ Käsittelee liikunnan kannalta laajakantoisia ja periaatteellisesti tärkeitä asioita. ▹ Arvioi valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutuksia liikunnan alueella. ▹ Tekee aloitteita ja esityksiä liikunnan kehittämiseksi. ▹ Antaa lausuntoja toimialansa liikuntamäärärahojen käytöstä. ▹ Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 30.12.2015 valtion liikuntaneuvoston kaudelle 2015 – 2019 tutkimus- ja arviointijaoston, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvojaoston sekä ennakointijaoston.

www.liikuntaneuvosto.fi Katso lisää:

Soveltavan liikunnan lehti

26

Soveli 1/2016

3.

Harrastan liikuntaa; kahvakuulailua, spinningiä, salia, joogaa ja lenkkeilyä sekä lukemista.

4.

Uusi jaosto koostuu todella monipuolisista ammattilaisista sekä soveltavan liikunnan asiantuntijoista, ja odotankin uuden jaoston hyvinkin konkreettisella otteella paneutuvan erityisryhmien ja erityistarpeita omaavien liikuntamahdollisuuksiin, liikkumiseen ja liikunnan olosuhteisiin sekä saavan tuloksia aikaan. Mielestäni jaosto toimii asiantuntijaelimenä ja oman alansa viestinviejänä liikuntaneuvostoon päin ja odotan jaostolta aktiivista vaikuttamista liikuntaneuvostoon yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen liikunnan puolesta.

5.

Mielestäni soveltavan liikunnan arvostus ja painoarvo liikunnan kentässä ovat viime vuosina nousseet. Soveltavan liikunnan saralla on runsaasti hyviä esikuvia, esim. Leo -Pekka Tähti, joiden menestyminen on varmasti osal-

taan vaikuttanut tähän. Uskoisin olosuhteissakin tapahtuneen parannusta, ja uusia liikuntatiloja rakennettaessa pyrkimyksenä on huomioida esteettömyyden vaatimukset. Turussa liikuntatoimi jakaa erityisiä avustuksia erityisryhmien liikuttamiseen. Erityisryhmille on myös ihan viime vuosina muodostunut paljon eri liikuntalajeja, joita perinteisesti on harrastettu ilman erityisiä apuvälineitä, mm. pyörätuolijumppaa ja rugbya. Suunta on oikea, mutta töitä on vielä tehtävänä.

Hilkka Laitinen 1.

Hilkka Laitinen, Helsinki, Kansainvälisten suhteiden erityisasiantuntija, Valo/ Olympiakomitea.

2.

Oma innostus löytyi alun perin lapsena, mutta yliopistossa innostuin opiskelijaliikunnasta ja lähdin järjestömaailmaan mukaan. Toimin pitkään Opiskelijoiden Liikuntaliitossa muun muassa pääsihteerinä.

HILKKA LAITINEN

3.

Kuntosalia, lenkkeilyä, purjehdusta ja kuoroa.

Pasi Koski 1.

Pasi Koski, 55, Aura, professori, vaimo ja kolme jo maailmalle muuttanutta aikuista lasta.

2.

Luontainen into asian harrastamiseen jo aivan pienestä alkaen. Ensimmäinen lempilelu oli pallo, eikä se siitä ole tainnut muuttua.

3.

Itsekseni soittelen, kirjoitan, maalaan ja piirrän sekä teen metsätöitä. Kavereiden kanssa säännöllisintä lienevät jääkiekko ja golf.

4.

Vietyä yhdenvertaisuuden asiaa kohden itsestään selvyyttä.

5.

Liikunta on tärkeää kaikille ja kaikkien hyvinvoinnille. Soveltavan liikunnan asema on kohentunut mutta vieläkin tekemistä riittää.

PANU KOSKI

4.

Hyvän ja tasaisesti päivittyvän tasa-arvon tietopohjan sekä selkeät linjat liikunnan yhdenvertaisuuden edistämiseen. Ja tietysti aitoa muutosta!

5.

Itselleni tutumpi aihe on liikunnan ja urheilun tasa-arvo. Suurella innolla opin ja omaksun myös soveltavan liikunnan teemat omakseni jaostossa!

Ismo Läntinen 1.

Ismo Läntinen, 62, Pori, urheiluvalmentaja, naimisissa, viisi aikuista lasta ja kolme lastenlasta.

2.

Lapsuudenkodissani arvostettiin monipuolista liikuntaa. Isäni palveli armeijassa varusmiesten kouluttajana ja toimi myös palloiluvalmentajana. Varmasti perheen esimerkillä on ollut iso merkitys siinä, että olen aina ollut liikunnassa mukana. Lisäksi koulussani opettajani olivat urheilusta kiinnostuneita ja järjestivät monipuolista liikuntaa.

Tietenkin iso merkitys oli myös kavereillani, jotka harrastivat liikuntaa eri muodoissa.

3.

Kävely ja pyöräily ovat minulle kaikkein mieluisimpia harrastuksia. Aktii-

Ismo Läntinen

visesti käyn myös seuraamassa monenlaisia urheilukilpailuja.

Viime vuosina on myös matkailuun jäänyt aikaa. Vaimoni kanssa olemme ihastuneet Euroopan isoihin kaupunkeihin ja niiden vanhoihin rakennuksiin. Kaupunkilomalla pystyykin erinomaisesti yhdistämään kävelyn ja erilaisissa museoissa sekä näyttelyissä käynnit.

4.

Liikuntapaikkarakentamisessa meillä on vielä isot haasteet edessä. Suomessa on useita kuntia, joissa liikuntapaikat ovat erinomaiset, mutta liian paljon on paikkakuntia, joissa ei pääse liikkumaan kunnollisissa oloissa. Rakennuttamalla riittävän isoja liikuntasaleja ja urheiluhalleja voitaisiin paremmin palvella vammaisten esteetöntä liikuntaa sekä huippu- ja kilpaurheilua.

5.

Monissa kunnissa tehdään hyvää työtä soveltavan liikunnan edistämiseksi.

Valitettavasti näin ei ole kuitenkaan kaikissa kunnissa. Tämän epäkohdan

Soveltavan liikunnan lehti

JATKUU

27

Soveli 1/2016

korjaamiseksi meidän kaikkien pitää tehdä työtä, että löydetään liikuntaharrastuksia ja liikuntapaikkoja erityistä tukea tarvitseville.

Mielestäni liikuntajärjestöjen sekä kuntien pitäisi järjestää avoimia infoja keskustelutilaisuuksia soveltavan liikunnan aseman parantamiseksi. Vammaiset lapset ja heidän perheensä saisivat silloin enemmän tietoa, mikä laji tai liikuntamuoto on soveltuva ja mistä sopiva harrastuspaikka löytyy sekä miten sinne pääsee ja kelpaako mukaan.

Lisäksi myös kuntapäättäjiä pitäisi saada mukaan keskustelemaan näihin tilaisuuksiin.

PETRI POHJONEN

Minna Minkkinen

Kuva Ismo Helen

Minna Minkkinen 1.

Minna Minkkinen, 32, Tampere, järjestösihteeri.

2.

Isäni on kasvattanut minut Hakametsän jäähallissa ja äiti hiihtokisoja katsellessa. Lisäksi olen jakanut kodin urheilijan kanssa. Rakastan liikuntaa ja tasa-arvopolitiikkaa.

3.

Kahvakuulailua, ITF Taekwon-Doa ja talkootöitä.

4.

Uudistuneen asenneilmapiirin liikunnan ja urheilun parissa. Lisäksi toivon, että saamme aikaan seurantajärjestelmän, jolla seurata tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymyksiä urheilussa ja liikunnassa.

5.

Haluaisin nivoa soveltavan liikunnan kysymykset myös resurssikysymyksiin ja köyhyyteen. Mikä on syy, miksi soveltavaa liikuntaa ei hyödynnetä? Siihen pitää paneutua. Ihmisten asenteissa on paljon muokattavaa.

Mina Mojtahedi 1.

Mina Mojtahedi, 42, Helsinki, kehityskoordinaattori Kynnys ry:ssä, naimaton.

Soveltavan liikunnan lehti

28

Mina Mojtahedi

2.

Oma urheilun harrastaminen ja kilpaurheileminen.

3.

Urheileminen on vaihtunut kuntoiluksi ja pyörätuolikoripallon valmentajana toimimiseksi.

4.

Tuomaan yhdenvertaisuus ja tasa-arvo niin tutuiksi liikunnan maailmassa, että niiden edistämisestä tulee jokaisen alalla toimivan tahon perustoimintaa, eikä jaostoa tulevaisuudessa enää tarvittaisi.

5.

Soveltavaa liikuntaa tarvitsevalle on hyvin vähän tarjontaa liikunnan harrastamiseen esimerkiksi seurojen ja kuntien palveluissa. Omaehtoista liikkumista voi kuka vain harrastaa, mutta tähän tarvitaan parempi tuki; esimerkiksi harrastamisen apuvälineiden hankintaan.

Soveli 1/2016

1.

Petri Pohjonen, 57, Espoo, Invalidiliittokonsernin pääjohtaja, vaimo ja aikuinen poika.

2.

Harrastan omaksi ilokseni liikuntaa ja vuonna 2008 tulin nimitetyksi Suomen Paralympiakomitean puheenjohtajaksi ja sillä tiellä ollaan. Lisäksi edellisesssä työssäni opetushallituksen ylijohtajana olin aktiivisesti luomassa muun muassa Liikkuva koulu -kokonaisuutta.

3.

Liikuntaa kunnon ylläpitämiseksi, mökkeilyä, kokkailua ja lukemista.

4.

Jaostolla on tärkeä tehtävä yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon nostamisessa kansalliseen keskusteluun. Tietenkin erilaisten epäkohtien esiinnostaminen ja parantamisesitysten tekeminen, jotta vammaisten ja toimintaesteisten ihmisten liikkumisen mahdollisuuksia voidaan edelleen kehittää.

Invalidiliiton visio on yhdenvertainen ja esteetön Suomi. Tavoitteeeseen pääseminen antaa myös jaostolle suuntaa. Suomi ei ole vielä näiltä kohdin ”valmis”.

5.

Mahdollisuudet ovat parantuneet, mutta kuten edellä jo totesin: tekemistä riittää. Jo pelkästään teknisesti esteettömien tilojen ja mahdollisuuksien turvaamisessa on tekemistä. Asenteiden esteettömyydessä taitaa olla kuitenkin vielä enemmän tehtävää. Miten turvataan esimerkiksi liikkumisessa ja urheilussa integraatio siten, että mo-

PETRI POHJONEN

nenlaiset ihmiset voivat yhtäläisesti ja ilman ”asenteellisuutta” liikkua ja harrastaa muiden kanssa tasavertaisesti.

Jussi Pyykkönen 1.

Jussi Pyykkönen, 31, Vantaa, tutkija, konsultti, naimisissa, kaksi lasta.

2.

Liikunnan maailmaan vievät paitsi oma liikunnallinen elämäntapa myös liikuntasektorin aktiiviset ihmiset.

Kiertäessäni luennoimassa eri puolilla Suomea olen huomannut liikuntasektorin edustajien olevan kaikkein innokkaimpia uudistajia ja kehittäjiä.

3.

Nuoruusvuosien keskeisimmäksi harrastukseksi nousi koripallo (Torpan Po-

JUSSI PYYKKÖNEN

jat). Nykyään liikkuminen painottuu vahvasti pyöräilyyn ja kuntoiluun.

4.

Näkökulmia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen on useita. Tulevaisuudessa tulisi pystyä huomattavasti paremmin arvioimaan erilaisten toimien vaikuttavuutta. Tällä hetkel-

lä suomalainen liikuntapolitiikka on liian pirstoutunutta ja kapea-alaista.

Tarvitaan selkeämmät linjaukset, jotta esim. yhdenvertaisuuden edistämistä voidaan arvioida. Uskon, että pystymme jaostossa kehittämään sellaista poikkihallinnollista yhteistyötä, joka luo mahdollisuuden tasa-arvoisemmalle ja vaikuttavammalle liikuntapolitiikalle.

5.

Soveltuva liikunta on vakiinnuttanut paikkaansa osana terveyttä edistävän liikunnan laajaa kenttää. Työskennellessäni vuosikymmenen alussa vammaispalveluiden parissa sain hyvän käsityksen arjen liikkumisen esteistä sekä mahdollisuuksista.

Koen, että suomalainen yhteiskunta on ottanut isoja askeleita kohti yhdenvertaisuutta, mutta tiedon liikkuminen eri sektoreiden välillä on vielä liian hidasta. x

TEKSTI Teijo Pyykkönen, Liikuntatieteellinen Seura ry

Erityisliikunta elää, mutta uusissa puitteissa Valtion liikuntaneuvosto luopui syksyllä 2015 erityisliikunnan jaostosta ja perusti tilalle yhdenvertaisuus- ja tasa-arvojaoston.

Moni ehti pelästyä: heitetäänkö kuntien ja järjestöjen vuosikymmenten erityisliikuntatyö menemään? Nyt on selvinnyt, ettei tiedossa ole hätäisiä purkutalkoita. Sen sijaan pyritään vähitellen irti ennalta määritellyistä ryhmistä. Tavoitteena on edistää liikuntaa yksilöllisten tarpeiden pohjalta.

Uusi jaosto tukeutuu säädöksiin. Yhdenvertaisuuslaki korostaa syrjimättömyyttä ja tasa-arvolaki sukupuolten tasa-arvoa. Kyse on ihmisen oikeuksien suojelusta. Yhdenvertaisuus ja tasa-ar-

vo voivat parantua, vaikka liikunnan määrä ei lisääntyisi.

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo on nostettu liikunnan edistämisen lähtökohdiksi myös uudessa liikuntalaissa (2015). Näin aiemmista tavoitteista on tehty toiminnan lähtökohtia. Tämä on merkittävä, jopa käänteentekevä linjaus – jos se otetaan tosissaan valtiotasolla, kunnissa ja järjestöissä.

Mielikuvat erityisliikunnasta saattavat helposti johdattaa ajatukset tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen: eikö juu-

ri erityisliikunnan järjestäminen ole tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistä parhaimmillaan? Varmasti erityisliikunnan avulla voidaan vaikuttaa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistymiseen, mutta erityisliikunnan varaan ei voi rakentaa koko organisoituun liikuntakulttuuriin ulottuvaa yhdenvertaisuuden edistämistä ja syrjinnän ehkäisemistä tai naisten ja miesten

Soveltavan liikunnan lehti

JATKUU

29

Soveli 1/2016

välisen tasa-arvon edistämistä ja toimien arviointia sukupuolten näkökulmasta. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolait velvoittavat laajoihin toimiin, joita yksin erityisliikunnan kautta ei voi toteuttaa. On myös muistettava, että syrjintää ja häirintää voi esiintyä myös erityisliikunnan piirissä.

Erityisliikunnan ansioksi on laskettava uusien ryhmien mukaan saaminen liikuntaharrastuksen ja vammaisurheilun pariin. Toisaalta juuri ryhmäkeskeisyys sekä ryhmien määritteleminen sairauden, vamman tai fyysisen toimintakyvyn kautta eivät luo toimivaa perustaa laaja-alaiselle tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyölle.

Jokaista kohdellaan yksilönä, ei ryhmän edustajana Väestö on mahdollista jakaa eri perustein lukuisiin erisuuruisiin ryhmiin: vammaiset henkilöt, pitkäaikaissairaat, lapset, ikäihmiset, naiset/miehet, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt, kulttuuriset ja etniset vähemmistöt jne. Mikään niistä ei kuitenkaan muodosta yhtenäistä ryhmää. Yhdenvertaisuuden

ja tasa-arvon edistäminen edellyttää kunkin ryhmän tarkastelua monimuotoisena ryhmänä, jonka sisällä voi olla myös vähemmistöjä. Viime kädessä yhdenvertaisuus ja tasa-arvo voivat toteutua vain, kun jokaista henkilöä kohdellaan yksilönä, ei ulkopuolelta määritellyn ryhmänsä edustajana.

Liikunnan yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa tarkastellaan tavallisimmin mahdollisuuksien osalta: ”Jokaisella oltava tasavertainen mahdollisuus liikuntaan ja urheiluun”. Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että henkilöt ovat muutakin kuin toiminnan kohteita. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo tarkoittavat yhdenvertaisia ja tasa-arvoisia mahdollisuuksia osallistua, työskennellä ja vaikuttaa toimintaan ilman, että voi joutua kokemaan syrjintää tai ennakkoluuloja.

Yhdenvertaisuus on velvoite Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolakien piirissä ovat viranomaiset (valtio ja kunnat) ja muut työnantajat (mm. järjestöt), oppilaitokset ja kouluttajat sekä palvelujen tarjoajat. Järjestöjä rahoit-

tavat julkiset tahot (esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriö), jotka edellyttävät rahoitettavalta toiminnalta yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Järjestö ei ole vain työnantaja, vaan syrjimättömyyden periaate koskee myös järjestön jäseniä ja vapaaehtoisia. Näin tasa-arvo ja yhdenvertaisuus eivät ole järjestöille tai niissä toimiville mielipidekysymys, jota voidaan autonomialla perustella, vaan velvoite, jota voidaan julkisen vallan taholta ohjata, seurata, arvioida ja sanktioida. Yksityiselämän piiriin luettava liikunta rajautuu ko. lakien ulkopuolelle.

Liikuntaviranomaisten toimia, liikuntakoulutuksen järjestäjiä tai liikunta-alan työnantajia ei ole vielä arvioitu sen perusteella, miten he omassa toiminnassaan toteuttavat yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Ainoastaan liikuntaa edistäviltä järjestöiltä OKM on alkanut edellyttää yhdenvertaisuus-ja tasaarvosuunnitelmaa. Oletettavaa on, että valtion liikuntaneuvosto ja sen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvojaosto arvioivat jatkossa myös kunnissa ja järjestöissä edistettävää liikunnan yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. x

Kunnille 2,2 miljoonaa liikunnallisen elämäntavan edistämiseen

Valtionavustuksia liikuntajärjestöille

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen on myöntänyt aluehallintovirastoille 2 295 000 euroa jaettavaksi liikunnallisen elämäntavan paikallisiin kehittämishankkeisiin.

Avustuksilla tuetaan eri ikä- ja väestöryhmiin kohdentuvia, terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan paikallisia kuntien kehittämishankkeita. Tavoitteena on lisätä suomalaisten liikuntaa liikuntasuositusten mukaisesti ja liikunnallisen elämäntavan omaksumista osaksi arkea.

Avustettavat hankkeet voivat kohdentua yksittäisiin kohderyh-

Yhteensä 125 liikuntajärjestölle on myönnetty yli 40 miljoonaa euroa valtionavustuksia vuodelle 2016. Suoraan pitkäaikaissairaiden ja vammaisten liikuntaan ja urheiluun kohdennettiin reilut 2,7 miljoonaa euroa.

Soveltava Liikunta SoveLi ja sen kahdeksan jäsenjärjestöä saivat avustusta yhteensä 540 000 euroa (vuonna 2015 584 000 euroa). Yhtään uutta SoveLin jäsenjärjestöä ei hyväksytty valtionavun piiriin.

Muut valtionavustusta saaneet pitkäaikaissairaiden ja vammaisten liikuntaa sekä urheilua edistävät järjestöt olivat Suomen Vammaisurheilu- ja Liikunta VAU ry, Suomen Kuurojen Urheiluliitto sekä Paralympiakomitea. x

Soveltavan liikunnan lehti

30

miin, kuten varhaiskasvatus, koulupäivä, ikäihmiset ja erityisryhmät. Tai ne voivat yhdistää eri ikäja kohderyhmiä, kuten luontoliikunta tai perheliikunta. Hankkeet voivat myös kohdentua sukupuolten tasa-arvon tai yhdenvertaisuuden parantamiseen terveyttä ja hyvinvointia edistävässä liikunnassa. x

Lue lisää: www.minedu.fi/OPM/ Tiedotteet/2016/02/ liikunnallinen.html

Soveli 1/2016

U U S I A A I N E I ST OJA

Uusi kirja elintapaohjauksen tueksi

Elintapojen muuttamisen haasteena on säilyttää muutokset pysyvänä osana arjen tapoja ja tottumuksia. Anu Kangasniemen ja Kati Kauravaaran kirjoittama kirja Kohti muutosta – Arvo- ja hyväksyntäpohjainen lähestymistapa liikunnan ja terveyden edistämisessä tarjoaa liikunta-, terveys- ja sosi-

KOONNUT Tupu Sammaljärvi

aalialan ammattilaisille kaivattuja käytännön työkaluja asiakkaan pysyvän käyttäytymisen muutoksen tukemiseen.

Kirjassa esitelty lähestymistapa pohjautuu hyväksymis- ja omistautumisterapiaan, joka on kehitetty tutkimusnäytön ja käytännön kokemusten pohjalta. Arvo- ja hyväksyntäpohjaisessa lähestymistavassa tunnistetaan itselle tärkeät asiat, joihin muutos kytketään.

Työkalujen ja harjoitusten tarkoituksena on auttaa asiakasta löytämään toimivia ja yksilöllisiä keinoja ja taitoja, joiden avulla on mahdollista elää itselle merkityksellistä ja joustavaa elämää vastoinkäymisistä huolimatta. Kirja on kirjoitettu erityisesti elintapamuutosten, kuten liikkumisen lisäämisen ja painonhallinnan näkökulmasta.

Kirjoittajat rohkaisevat ammattilaisia soveltamaan kirjassa esitettyjä periaatteita myös muissa asiakkaan terveyskäyttäytymiseen liittyvissä pulmissa, erilaisten sairauksien ja oireiden hoidossa ja kuntoutuksessa sekä itsehoidon ohjaamisessa.

Kohti muutosta – Arvo- ja hyväksyntäpohjainen lähestymistapa liikunnan ja terveyden edistämisessä, 2016, 167 s., ISBN 978952-68488-0-8, kustantaja Liikunta- ja hyvinvointiakatemia Oy.

Aivovoimaa-hanke kehitti työkaluja Aivoliitto ja sen Aivovoimaa-hanke ovat tuottaneet työkaluja, joita voi hyödyntää liikunnan palveluketjuissa ja elintapaohjauksessa.

– Materiaali sisältää selkeää tekstiä, kuvia ja symboleja. Kuvat tekevät keskustelusta sujuvampaa, kertoo liikuntasuunnittelija Virpi Lumimäki Aivoliitosta.

Suosittelen sinulle liikuntaa -kortin avulla ammattilainen voi ottaa liikunnan puheeksi ja selvitellä asiakkaan motivaatiota liikuntaan. Liikuntaneuvojan vastaanotolla -kirjan sisällöstä on tukea, kun halutaan puhua asiakkaan kanssa vaikkapa asumisesta, liikunnan apuvälineistä tai kotiaskareiden sujuvuudesta.

Esimerkkisivuja.

Soveltavan liikunnan lehti

31

Soveli 1/2016

TEKSTI Tupu Sammaljärvi

Luotsi rohkaisee liikkumaan Jos liikkeelle lähteminen arveluttaa, voi liikuntaluotsi olla isoksi avuksi. Jyväskylässä heitä on koulutettu parin vuoden ajan, ja tehtäviä heillä oli viime vuonna jo 300.

– Meillä oli vuosina 2012 – 15 terveyttä edistävän liikunnan hanke. Sen aikana huomasimme, että omatoiminen liikunta ei aina oikein onnistu, jos ihmisen toimintakyky on alentunut, kertoo erityisliikunnanohjaaja Tiina Kurittu Jyväskylän kaupungin liikuntatoimesta.

Liikuntaluotsitoiminnasta saatiin mallia Turun avustajakeskuksesta, ja ensimmäinen luotsikoulutus järjestettiin reilu kaksi vuotta sitten.

Koulutus järjestetään pari kertaa vuodessa, ja kurssilaisina on opiskelijoita, työelämässä mukana olevia ja eläkeläisiä, enimmäkseen naisia.

– Liikunta on koulutetuille vapaaehtoisille itselleen tärkeää ja he haluavat antaa liikkumisen mahdollisuuden niillekin, joille se ei yksin onnistu. Monet luotsiksi kouluttautuvat haluavat myös arkeen mielekästä tekemistä, Tiina Kurittu kertoo.

Useimmat asiakkaat ovat kotona asuvia iäkkäitä ihmisiä, jotka eivät uskalla lähteä yksin liikkeelle. Ykkösjuttu on ulkoilu, kävely. Myös kuntosalilla ja uimahallilla halutaan käydä. Jos sää on huono tai vointi ei salli liikkeelle lähtemistä, voidaan ottaa ohjelmaan kotijumppa.

Kurittu kertoo, että yleensä liikkumaan halutaan viikoittain.

– Osa asiakkaista ja vapaaehtoisista tapaa ja liikkuu säännöllisesti yhdessä. Osa luotseista tekee satunnaisia keikkoja. x

TEKSTI JA KUVA Tupu Sammaljärvi

Täydet 10 pistettä Kaija Palomäki, 82, ja Pauliina Teittinen, 31, istuvat jyväskyläläisessä kahvilassa tyytyväisinä. Viikoittainen tapaaminen kävely- ja kauppalenkkeineen on kummallekin mieluisa.

Rollaattorin, ”rollin”, kanssa kulkeva Kaija Palomäki kertoo nuorempana olleensa kova kulkemaan. – Nyt mennään pitkospuita pitkin ja lenkit pienenevät, hän kuvailee.

Yksin asuvan Kaijan ulkoilun mahdollistaa liikuntaluotsi Pauliina Teittinen.

Vaikka kadulla kulkeminen vielä onnistuukin, hankaloittavat kotitalon painavat ovet ja hissille vievät rappuset yksin liikkeelle lähtemistä.

– Rollin kanssa kyllä pääsen kulkemaan sohjossakin, ja se onkin oikea kuntolenkki, Kaija kuvailee.

Viime kesästä lähtien apuna on ollut

Soveltavan liikunnan lehti

32

Jyväskylän kaupungin kouluttama liikuntaluotsi Pauliina. Kaija kaipasi ennen kaikkea kauppa-apua, mutta ulkoilu tuli ohjelmaan luonnostaan mukaan.

– Minusta vanhukset ovat liikaa yksin ja jumissa kotonaan eivätkä pääse liikkumaan. Kun pystyn auttamaan niin haluan auttaa. Siksi lähdin Vaparin toimintaan mukaan liikuntaluotsiksi, Pauliina kertoo.

– Nämä ihmiset ovat ihmeellisiä, annan Pauliinalle 10 pistettä. Viihdymme hyvin keskenämme, kiittää Kaija.

– On tärkeää, että on ihmisiä, jotka lähtevät mukaan ja ovat kärsivällisiä. Ja mikä hienoa: kun nykyisin kaikesta pi-

Soveli 1/2016

tää maksaa, tästä ei, Kaija Palomäki lisää.

Tuolijumppaa ja rappurallia Kaija ja Pauliina tekevät kävelylenkin aina, kun keli sen sallii. Pienistä ei säikähdetä, mutta kovilla pakkasilla lenkki vei vain kauppaan ja kahvilaan, ei pidemmälle.

– Istuttiin ja katseltiin ihmisiä, sekin oli hyvä. On kiva lähteä liikkeelle, kun kotona tulee oltua niin paljon itsekseen, Kaija sanoo.

– Myös tiistait ovat toisenlaisia päiviä, kun käyn päiväkeskuksessa. Siel-

Ulkoilun ja kahvin virkistäminä kohti kotia. Kaija Palomäki ja Pauliina Teittinen viihtyvät toistensa seurassa erinomaisesti.

lä on tuolijumppaa. Kotonakin voi istuallaan tehdä liikkeitä: toinen olka ylös, toinen alas, valoisan oloinen Kaija näyttää. ”Rappuralli” on yksi Kaijan liikuntamuoto. Yhden kerroksen verran rappuset ylös kävellen, toinen kerroväli hissillä.

Viikoittainen kävely-, kauppa- ja kahvittelulenkki sovitaan Pauliinan menojen mukaan. Hän tekee 12-tuntisia työpäiviä ja harrastaa monenlaista, etenkin liikuntaa. Fitness on Pauliinalle läheisin laji – kilpatasolla asti – ja hän toimii Jyväskylän Voimaklubin puheenjohtajana.

Menevän naisen harrastuksiin kuuluvat myös moottoripyöräily ja maalaaminen. Pari tuntia viikossa Kaijan ulkoilu- ja asiointiapuna on Pauliinalle silti vain järjestelykysymys, ei minkään sortin uhraus. x

Tietoa liikuntaluotseista ▹ Liikuntaluotsitoiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja liikuntaluotsit noudattavat vapaaehtoistoiminnan periaatteita. ▹ Jyväskylän liikuntapalvelujen ja Vapaaehtoistoiminnan palvelut – Vaparin kouluttamat liikuntaluotsit toimivat tavallisen ihmisen taidoin kaverina ja tukena liikuntatapahtumassa, he eivät ole avustajia eivätkä tee kodinhoidollisia tai sairaanhoidollisia toimenpiteitä. ▹ Vapaaehtoisille ei tule toiminnasta kustannuksia.

Heille ei liioin makseta toiminnasta korvausta. ▹ Jos liikuntatapahtuma on maksullisessa liikuntapaikassa, asiakas joutuu maksamaan normaaliin tapaan oman pääsymaksunsa. Liikuntaluotsi pääsee maksutta kaupungin hallinnoimiin liikuntapaikkoihin toimiessaan liikuntaluotsitehtävässä. ▹ Joidenkin yksityisten palveluntuottajien kanssa on Jyväskylässä tehty sopimus, ja luotsit pääsevät Luotsikortin avulla näihin paikkoihin ilmaiseksi. ▹ Liikuntaluotsitoimintaa on Jyväskylän lisäksi ainakin Helsingissä, Tampereella ja Savonlinnan seudulla.

Soveltavan liikunnan lehti

33

Soveli 1/2016

Tiina Logrén testasi Liminganlahden luontokeskuksen alueen tiloja ja maastoa viime syksynä. Maastokatselmukset ovat osa Metsähallituksen ja SoveLin Rohkeasti luontoon -hanketta.

Soveltavan liikunnan lehti

34

Soveli 1/2016

HANKEKUULUMISIA

TEKSTI Virpi Pennanen KUVAT Kati Valjus ja Metsähallitus

Luontoliikunta soveltuu kaikille SoveLin ja Metsähallituksen Rohkeasti luontoon -hankkeessa Metsähallituksen Luontoliikuntapalveluiden kehittämistyötä edistetään siten, että luontokohteilla ja henkilöstökoulutuksissa huomioidaan toiminta-, motivaatio-, ja liikkumiskyvyltään erilaiset retkeilijät.

Tavoitteena on, että liikuntaolosuhteita kehitetään jokaista liikkujaa palveleviksi, aktivoiviksi, turvallisiksi ja esteettömiksi.

SoveLi toimii yhtenä asiantuntijana luontokohteilla ja hankkeen ohjausryhmässä. Soveltavan sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan koulutusta ja koulutuksellista yhteistyötä kehitetään ja toteutetaan hankkeen aikana. SoveLin jäsenjärjestön Epilepsialiiton liikuntavastaavien koulutuksessa toteutetaan pilottina luontoliikuntakokonaisuus yhteistyössä Metsähallituksen kanssa.

ja sosiaaliset onnistumiset ovat erityisen tärkeitä sairaan ja vammaisen hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämisen ja lisäämisen kannalta. Luontoliikunta kuuluu kaikille luonnossa liikkumisesta kiinnostuneille toiminta-, motivaatio- tai liikkumiskyvyn mukaisesti.

SoveLilla ja sen 18 jäsenjärjestöllä on tietoa ja kokemusta pitkäaikaissairaiden ja vammaisten liikunnan soveltamisesta toiminta-, motivaatio- ja liikkumiskyvyn mukaan. SoveLi lisää yhdenvertaisia liikuntamahdollisuuksia, luo edellytyksiä terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan sekä soveltavan liikunnan toteuttamiselle. SoveLi tekee suunnitelmallista kehittämistyötä liikunnan yhdenvertaistamiseksi ja liikkumattomuuden vähentämiseksi valtakunnallisesti. x Lisätietoja hankkeesta: virpi.pennanen@soveli.fi

Soveltamisen tarve ei aina näy Rohkeasti luontoon -hankkeen aikana huomiota kiinnitetään apuvälineen kanssa liikkuviin sekä liikkujiin, joiden sairaus tai vamma ei näy päälle päin. Soveltamisen tarve ja luonnossa liikkumisen este on haastavaa tunnistaa henkilöillä, joiden sairaus tai vamma ei näy päälle päin. Muun muassa mielenterveyskuntoutujien, astmaatikkojen, sydänsairaiden ja vain 100 metriä yhtäjaksoisesti kävelevien tarpeiden tunnistaminen ei ole niin selkeää kuin apuvälineen kanssa liikkuvien tarpeet.

Monipuolisen toiminnallisen hankeyhteistyön kautta vahvistetaan yhdenvertaisuutta sekä vahvistetaan myönteistä asennoitumista soveltavaa liikuntaa ja liikkujia kohtaan. Luontoon.fi-sivujen kehittämiseen on kiinnitetty paljon huomiota. Viestinnässä tuodaan selkeämmin esille luontoreittien soveltuvuus eri toimintakyvyn ja motivaation omaaville.

Luontoliikuntaelämykset sekä fyysiset, psyykkiset

Kauhaneva-Pohjankankaan kansallispuisto on maastoltaan helppokulkuista ja sopii monille. Varsinaisia esteettömiä palveluita ei vielä ole, mutta Metsähallitus haluaa parantaa luontokohteidensa palveluita ja soveltuvuutta kaikille. Polut soveltuvat monien apuvälineiden käyttäjille tai muille helppoja reittejä kaipaaville, sillä ne ovat melko leveitä, tasaisia ja lyhyitä.

Soveltavan liikunnan lehti

35

Soveli 1/2016

HANKEKUULUMISIA TEKSTI Marja-Leena Kauronen ja Marko Raitanen

Liikunta, luontokokemus ja yhteisöllisyys vuorovaikutuksen luojina ”Korpimiehet”-luontoliikuntaryhmässä Kymenlaaksossa luotiin kiinnostusta elintapamuutoksiin liikunnalla sekä luonto- ja ryhmäkokemusten avulla.

Luontoliikuntaryhmä Korpimiehillä oli erilaisia työkykyyn vaikuttavia sairauksia, yksinäisyyttä, runsasta alkoholin käyttöä tai ylipainoa. Retkillä päästiin yhdessä liikkeelle ja juteltiin kokemuksista ja elämäntilanteista.

Retkikohteiden suunnittelussa kartoitettiin Kymenlaakson rikas luonto: merellisyys, jokimaisemat, vaihteleva metsä- ja suomaasto, elävä maaseutu ja paikallishistorian tarjoamat mahdollisuudet. Tarkoitus oli jokaisella kerralla nauttia liikkumisesta luonnossa ja yhdessäolosta. Ohjaajat suunnittelivat vain ensimmäisen retkikohteen. Muut seitsemän retkeä suunniteltiin ryhmässä ensimmäisen retken päätteeksi.

Ryhmä kokoontui syksyllä 2015 kahdeksan kertaa. Ryhmätoiminnan toteuttivat Kaakkois-Suomen Sosiaalipsykiatrinen yhdistys ja Sotek, ja se liittyi Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Miesten terveyden edistämisen hankkeeseen.

Onnistumisen kokemuksia Ensimmäinen retki suunnattiin Kotkassa Santalahden luontopolulle, jos-

Soveltavan liikunnan lehti

36

on matala kynnys " Keskeistä osallistua, vapaaehtoisuus, vertaistuki sekä se, että osallistujilla on aito vaikutusmahdollisuus ryhmän toimintaan.”

sa avokalliot, paikoin kivikkoinen polku, syvät kuusimetsät ja meren poukamat vaihtelivat.

Muina kohteina olivat lentokentän ympäristömetsät ja lentomuseo, Petäjäsuo, kalastusretki meren rannalle, Valkmusan kansallispuisto, Salpalinjan bunkkerialue Virolahdella, maatilaretki kotieläintilalla ja Niinlahden leirialue Kotkassa.

Osallistujat olivat innokkaita osallistumaan, vaikka kaikki eivät olleet kiinnostuneet samoista retkikohteista.

Luonto sinänsä ja retkiseura loivat kuitenkin ympäristön onnistumisen kokemuksille, jotka osaltaan palauttivat us-

Soveli 1/2016

koa omiin mahdollisuuksiin, mutta ennen kaikkea lisäsivät valmiuksia arvioida niitä aiempaa realistisemmin.

Omaehtoista puhetta Ryhmällä oli käytössään minibussi, jolloin yhteinen matka-aika toimi yhdistävänä tekijänä ja suuntasi ajatukset yhteiseen tekemiseen. Retkeen kohdistuvista odotuksista keskusteltiin jo menomatkalla.

Matkakohde lisäsi vuorovaikutuksen määrää ryhmässä helpottaen myös muista aiheista keskustelua. Tutustumisen edetessä aiheet muuttuivat hen-

kilökohtaisemmiksi ja elämäntilanteihin liittyviä asioita jaettiin avoimesti.

Suunnitelman mukaan ohjaajat eivät jakaneet terveyttä koskevaa informaatiota, mutta osallistujat ottivat itse puheeksi esimerkiksi tupakoinnin ja siitä vieroituksen erilaisin menetelmin. Myös ruokailutottumuksista ja ruokavalioista keskusteltiin. Ryhmän jäsenten mukaan toistuvat tapaamiset lisäsivät luottamusta ja ryhmä koettiin turvallisena jakaa kokemuksia ja kuulumisia.

laan tutustuminen. Eläimet saivat aikaan miehissä vapautuneisuutta, herättivät huolenpitoa, niille juteltiin ja niitä syötettiin. Maatilan isännältä kyseltiin paljon eläimistä ja niiden hoitamisesta.

Poikkeuksena muutoin onnistuneen vuorovaikutuksen kannalta oli retki suolle, jossa liikkuminen tapahtui pitkospuita myöten, keskustelu oli vähäistä ja päämäärään saapuminen näyttäytyi ulospäin tärkeimmältä ryhmän tavoitteena.

Monenlaista vuorovaikutusta

Matala kynnys tarpeen

Bunkkerialueella liikkuminen; vallihaudat, tykit, miehistösuojat ja alueen kyltit avasivat näkökulman sotahistoriaan. Nämä sekä miesten oma asevelvollisuusaika antoivat paljon keskusteluaiheita ryhmälle.

Eniten odotuksia ja innokkuutta miehissä kuitenkin herätti kotieläinti-

Luontoliikuntaryhmä edisti miesten tutustumista toisiinsa ja yhteisyyden tunnetta ryhmässä. Luonto ympäristönä antoi keskustelunaiheita, mikä mahdollisti uusien ystävyyssuhteiden syntymisen ja vähensi yksinäisyyttä. Syntyneitä ystävyyssuhteita haluttiin jatkaa ja osa miehistä vaihtoi yhteystie-

tojaan viimeisellä retkellä. Kaikki miehet toivat ryhmän lopussa esiin toiveen osallistua myöhemmin tällaiseen ryhmätoimintaan.

Terveyden edistämisessä ja hyvinvointia lisäävissä toimissa keskeistä on matala kynnys osallistua, vapaaehtoisuus, vertaistuki sekä se, että osallistujilla on aito vaikutusmahdollisuus ryhmän toimintaan. Korpimiesten toiminnassa yhdessä tekemisellä tuettiin liikkeelle lähtöä ja sosiaalisten tilanteiden hallintaa. Samalla saavutettiin yhteistä ymmärrystä osallisuuden tunteesta sekä elintapojen merkityksestä. x

Kirjoittajat Marja-Leena Kauronen, ma. yliopettaja, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysala Marko Raitanen, lehtori, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysala

Mari Hirsikallio/ Vastavalo.fi

Korpimiesten ensimmäinen retki suunnattiin Kotkassa Santalahden luontopolulle, jossa avokalliot, paikoin kivikkoinen polku, syvät kuusimetsät ja meren poukamat vaihtelivat.

Soveltavan liikunnan lehti

37

Soveli 1/2016

KOONNUT Tupu Sammaljärvi

Aloita pienillä asioilla Näitä kysyimme: 1. Miten liikunta näkyy järjestösi toiminnassa?

Onko liikunnan rooli kasvanut, vähentynyt, pysynyt ennallaan?

Miltä tulevaisuus näyttää?

2. Onko jäsenistöä helppo vai vaikea saada liikunnan piiriin (asteikolla 1 – 3.

1=kovan työn takana, 2=kohtuullisen kivasti, 3=helppoa kuin heinänteko).

3. Miten itse liikut?

4. Liikuntavinkkisi vähän liikkuvalle?

5. Mitä itsellesi uutta liikunnan lajia haluaisit kokeilla?

(Jos mikä vain olisi mahdollista: taloudellisesti, ajallisesti ym. Eli mikä on haaveesi?)

Sirpa Kälviäinen, järjestösuunnittelija, liikuntavastaava, Lihastautiliitto ry 1.

Liikuntatoiminta Lihastautiliitossa tuli näkyvästi esille vuodesta 2011 alkaen, jolloin saimme SoveLilta rahoituksen ”Ultrakevyellä onnistut” -projektiin valtakunnallisen liikuntatoiminnan kehittämiseen ja koulutuksiin. Projektirahalla pilotoitiin kolme lihastautiyhdistystä (Turku, Pohjanmaa ja Keski-Suomi) ja liikutettiin yhteensä 72 liikunnasta kiinnostunutta osallistujaa.

Näistä tuloksista innostuneina

Soveltavan liikunnan lehti

38

haimme opetus- ja kulttuuriministeriöltä hankerahaa Lihaksista viis – liikkumaan siis -projektille, jolle myönnettiin erityisavustusta vuosille 2014 – 2016.

Soveli 1/2016

Kuva: Rami Marjamäki

SoveLin jäsenjärjestöjen liikunnasta vastaavien esittelykierros jatkuu.

Vuorossa ovat Sirpa, Kati, Anne ja Tommi.

Tämän hankkeen starttipäivien tuloksena osa Lihastautiliiton yhdistyksistä on aloittanut aktiivisesti oman alueellisen liikuntatoiminnan kehittämisen ja toteuttamisen sekä lähtenyt kartoittamaan toiminnalle rahoitusvaihtoehtoja. Hankkeesta on valmistumassa käsikirja. Liikunnan roolia Lihastautiliitossa kehitetään edelleen. Liikuntatoimintaa juurrutetaan yhdistyksiin ja hyviä kokemuksia tuodaan esille.

2.

Lihaksista viis – liikkumaan siis -hankkeen ansiosta jäsenistö on ennakkoluulottomasti lähtenyt mukaan starttipäiviin, ja starttipäivistä saadut kokemuk-

Vesa Anttila Loimaalta osallistui Suomen Diabetesliiton Liikkeelle-koulutukseen Tampereella Varalassa syyskuussa 2012.

set ovat lisänneet jäsenistön osallistumista yhdistyksen ja liiton järjestämiin tilaisuuksiin. Nyt ollaan asteikon kohdassa 2: tilanne on hyvä, mutta vielä on työtä ja motivointia edessäpäin!

3.

Oma ”retriittini” on Suomen Lappi ja siellä vaeltaminen, sinne on päästävä vähintään kaksi kertaa vuodessa. Kesällä pyöräilen, ja viimeisin ”villitys” on ASAHI-terveysliikunnan harrastaminen.

4.

Motivaatio eli syy ponnistella jonkin asian eteen on moottori, joka saa ihmisen liikkeelle. Se, että hyväksyy rajoit-

teensa ja asettaa siltä pohjalta liikunnalle henkilökohtaisia päämääriä, luo pohjaa liikunnasta nauttimiselle ja liikuntamotivaation säilymiselle.

5.

Haluaisin kokeilla Alpeilla laskettelua.

Kati Rantonen, liikuntasihteeri, Mielenterveyden keskusliitto ry 1.

Valtakunnalliset liikuntatapahtumat (Mestaruusturnaus ja yleisurheilukisat) ovat näkyvimpiä ja näissä osallistujamäärät ovat kasvaneet. Liikunnan rooli on järjestössä kasvanut ja yhteistyötä eri toimintalohkojen kanssa pyri-

tään tekemään enemmän, jotta ihmisiä saataisiin enemmän liikkumaan. Paikallistasolla paikallisyhdistykset ja vertaisohjaajat tekevät tärkeää työtä mielenterveyskuntoutujien liikunnan lisäämiseksi. Yhdistyksissä harrastetaan liikuntaa monipuolisesti.

Tärkeä tekijä on myös arkiaktiivisuuden hyödyntäminen.

2.

Onko jäsenistöä helppo vai vaikea saada liikunnan piiriin -kysymykseen voisin toisaalta vastata 3, toisaalta 1. Eli

Soveltavan liikunnan lehti

JATKUU

39

Soveli 1/2016

osa jäsenistä liikkuu hyvinkin aktiivisesti ja on innolla mukana, mutta osaa ei liikuntaan osallistuminen kiinnosta yhtään.

3.

Lasten harrastuskuljetukset rytmittävät arki-iltoja ja viikonloppujakin, joten omat liikuntaharrastukset täytyy sulloa sopivaan väliin. Kuntosalilla ja erilaisissa kuntopiireissä tykkään rehkiä ja työmatkapyöräilyä myös harrastan ympäri vuoden. Perheen kesken liikumme paljon yhdessä vuodenaikojen mukaan mm. pyöräillen, luistellen, hiihtäen, jumpaten.

4.

Aloita kevyesti. Valitse sellainen liikuntamuoto, mistä pidät. Lähde rohkeasti kokeilemaan uusiakin liikuntamuotoja, sillä vain kokeilemalla saat selville, kuinka mukavaa liikunta voikaan olla.

Liiku oman kuntosi mukaan.

5.

Tankotanssia olisi kiva kokeilla.

Anne Savuoja, järjestösuunnittelija, Psoriasisliitto ry 1.

Psoriasisliitto liittyi Sovelin jäsenjärjestöksi vuosia sitten. Samoihin aikoihin tehtiin nivelpsoriasista tunnetuksi RAY-hankkeessa, koulutettiin yhdistyksiin liikuntavastaavia ja vertaisohjaajia liikuntaryhmiin. Tällä hetkellä heitä on yhteensä 36.

Psoriasisliiton toimintalinjauksissa terveyden edistäminen on yksi tärkeä painopistealue. Liitännäissairauksien ennaltaehkäisyssä ja sairauden hoidossa liikunnalla on iso merkitys. Tavoitteena on löytää ja kouluttaa uusia liikuntavastaavia ja vertaisohjaajia kattamaan 44 yhdistyksen tarpeet.

Liiton alueellisilla ja aurinkopainotteisilla sopeutumisvalmennuskursseil-

Soveltavan liikunnan lehti

40

la liikunta on tärkeä osa ohjelmaa. Yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa haluamme kehittää edelleen.

2.

Saamme jäsenistöä mukaan liikuntaryhmiin kohtuullisesti eli vastaan 2.

Pohdimme sitä, miten saisimme uusia jäseniä osallistumaan. Vesijumppa ja keilailu ovat suosikkilajeja.

3.

Liikunta on ollut luonnollinen osa elämääni. Olen kotoisin Oulun läheltä maaseudulta ja kouluun menimme polkupyörällä tai hiihtäen. Lempiharrastuksiani ovat olleet juoksu, tanssi ja suunnistus. Kuntosalille vetävät erityisesti bodybalance ja pilates. Hiihtäminen alkoi kiinnostaa uudelleen, kun opin luisteluhiihdon. Yhdistysväen kanssa harrastamme esimerkiksi keilailua ja lumikenkäkävelyä eri koulutusten yhteydessä.

4.

Jokapäiväinen arki- ja työmatkaliikunta ovat tärkeitä. Portaat on tehty kulkemista varten. Kävely luonnossa piristää mieltä ja pitää yllä kuntoa. Liikunnallisiin harrastuksiin osallistumalla saa uusia ystäviä.

5.

Haluaisin kokea useamman päivän patikointiretken Lapissa.

Tommi Yläkangas, liikuntasihteeri, Allergia- ja Astmaliitto ry 1.

Liikunta on tavalla tai toisella mukana kaikkien paikallisyhdistystemme toiminnassa. Yhdistyksissämme on liikuntavastaavat, jotka järjestävät erilaisia liikuntaryhmiä ja lajikokeilua jäsenistömme tarpeiden mukaisesti.

Teemme myös liikuntaan liittyvää kehitystyötä. Olemme mukana mm.

Kuntoutussäätiön Liikunta ja osallisuus -hankkeessa, jonka tarkoituksena on osallisuuden edistäminen ja sosi-

Soveli 1/2016

aalisen toimintakyvyn vahvistaminen erityisesti sosiaali- ja terveysalan järjestöjen jäsenilleen tarjoamissa liikuntatoiminnoissa.

Liikunnan rooli on selkeästi kasvamassa Allergia- ja Astmaliiton toiminnassa. Tästä kertoo muun muassa, että toimin tällä hetkellä liiton ensimmäisenä päätoimisena liikuntasihteerinä. Aiemmin liikunta-asioita on hoidettu muiden tehtävien ohessa. Liikunnan merkitys tulee lisääntymään myös liittomme toimintaa ohjaavissa asiakirjoissa.

2.

Vastaan tähän 2,5. Hyvään toimintaan on aina helppo saada ihmiset mukaan, mutta ne hyvät ideat ja idean toteutus tietenkin vaativat aina jonkin verran työtä. Suurimman työn meillä tietysti tekevät paikallisyhdistysten liikuntavastaavat.

3.

Itse harrastan liikuntaa noin neljä kertaa viikossa. Tällä hetkellä harrastan salibandyä ja kuntosaliharjoittelua, joskin muitakin lajeja tulee harrastettua epäsäännöllisesti. Aikaisemmin olen pelannut aktiivisesti myös jalkapalloa ja koripalloa.

4.

Kannattaa rohkeasti kokeilla uusia lajeja. Jos perinteiset kuntoilumuodot eivät innosta, niin ehkä frisbeegolf tai vaikka jooga saattaa saada kuntoilukipinän syttymään. Tärkeää on myös, että aloittaa maltilla. Jos uuden harrastuksen aloittaa liian kovalla intensiteetillä, voi puhti loppua ennen aikojaan.

5.

Tällä hetkellä eniten kiinnostaisi kokeilla Crossfittiä, mutta lajin harrastaminen on tosi kallista. Onneksi vastaavia harjoitteita pystyy tekemään myös tavallisella kuntosalilla. x

Hanki ammatillista osaamista soveltavaan ja terveyttä edistävään liikuntaan

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO (LPT) 180 osp Oppisopimuksella Liikuntakeskus Pajulahdessa

Oppisopimuskoulutus on ammatillista peruskoulutusta, joka koostuu työnopetuksesta työpaikalla ja tietopuolisesta opetuksesta oppilaitoksessa lähijaksoina ja etäopintoina.

LYHYESTI

Liikunnanohjauksen perustutkinto muodostuu kolmesta pakollisesta ja kahdesta valinnaisesta ammatillisesta tutkinnon osasta. Tutkinto henkilökohtaistetaan ja tutkinnon osat arvioidaan ammattiosaamisen näytöillä.

Koulutuksessa lähijaksoja on 14 x 4 pv

Syksyllä alkavassa ryhmässä tietopuolisen koulutuksen painotus on soveltava ja terveyttä edistävä liikunta. Se sopii sinulle, joka jo työskentelet ja olet kiinnostunut työskentelystä iäkkäiden tai erityisryhmiin kuuluvien henkilöiden, kuten pitkäaikaissairaiden tai vammaisten henkilöiden liikunnan parissa. Tietopuolisten opintojen sisältö toteutetaan yhteistyössä Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n ja Soveltava Liikunta SoveLi ry:n kanssa.

Lähijaksot on teemoitettu eri aihealueittain esim. iäkkäiden ptkoulutus ja henkilökohtainen liikuntaneuvonta, erilaisten sairauksien ja vammojen huomioiminen liikunnassa, ohjaamisen ja opettamisen erityispiirteet, vaikeavammaisten liikkujien ohjaaminen, liikunnan apuvälineet, esteettömyys ja saavutettavuus liikunnassa, yhdistys-, järjestötoiminta ja vammaisurheilu tutuksi.

Koulutus alkaa 17.10.2016

Liikunnanohjauksen perustutkinto kestää oppisopimusopiskeluna noin 1,5 vuotta.

Jokaiselle koulutukseen hakeutuvalle tehdään henkilökohtainen opiskelusuunnitelma.

Oppisopimusopiskelijalle opinnot ovat maksuttomia; majoitus- ja ruokailupalvelut opiskelijahintaan.

Opintoja voi suorittaa myös tutkinnon osittain tai osallistua itseä kiinnostavaan lähijakson tietopuoliseen opetukseen, jolloin hinta muodostuu

osaamispisteittäin.

LISÄTIEDOT KOULUTUKSESTA JA OPPISOPIMUKSESTA: Petri Sallinen puh. 044 7755 334 petri.sallinen@pajulahti.com Marja Gran puh. 044-7755395 marja.gran@pajulahti.com

Liikuntakeskus Pajulahti • Pajulahdentie 167 • 15560 Nastola • tel. 03 885 511 • www.pajulahti.com

L I I K U N TAV I N K K I

TEKSTI JA KUVAT Tupu Sammaljärvi

Koirat ja vetovyö vievät lenkille Yksivuotias Turo-koira nousee takajaloilleen ja lipaisee tulijalle suukon. Kaveri, 5-vuotias Hilla, makoilee takapihan sohvalla auringossa. Mäntsäläläisen Malmin perheen huskyt ottavat rennosti, mutta ovat koska vain valmiita lähtemään lenkille.

Kun ensimmäinen husky tuli puolivahingossa perheeseen, hankittiin juoksuvyö. Koira saattoi toteuttaa luonnettaan vetämällä, ja lenkkeilijän menoa helpotti, että kädet olivat vapaana. Kun sitten Kaarina Malm sairastui Parkinsonin tautiin, hän huomasi juoksuvyön hyödyt moninkertaisina.

– Koirat vetävät sen verran, että saan pidettyä asennon hyvänä. Juoksuvyö ohjaa selkää. Kun asento on hyvä, jaksaa paremmin, Kaarina kertoo.

Koirat oppivat helposti tärkeimmät komennot ja sopeuttavat juoksunsa vetovyön päässä olevan ihmisen tarpeisiin. Esimerkiksi Malmin perheen tyttären kanssa Hilla ja Turo juoksevat reippaasti, mutta Kaarinan kanssa hitaammin. Timo Malm ei

Valjaat kuntoon. Kaarina ja Timo Malm valmistautuvat lenkille Turon ja Hillan kanssa.

Juoksuvyö auttaa pitämään asennon hyvänä, se ohjaa selkää.

Soveltavan liikunnan lehti

42

Soveli 1/2016

pysty pahan nivelrikon vuoksi juoksemaan, mutta käy koirien ja vetovyön kera kävelyillä.

– Koirat ovat innokkaita menemään luonnossa, mutta tottelevat eivätkä säntää. Pahassa alamäessä ne hiljentävät vauhtia ja ylämäessä auttavat vetämällä kovempaa, Timo sanoo.

Välttämättä tehtävään ei tarvita huskya, muunkin rodun koirat voivat toimittaa vetokoiran virkaa, kunhan oppivat juoksemaan tai kulkemaan vyön kanssa hihna kireällä.

Tietoa ja tukea liikuntaan Kaarina Malm ihmettelee, miksi sairastuneelle usein sanotaan, että jatka liikkumista entiseen malliin. Siihen, mitä sitten tehdään, kun entiseen malliin ei pysty liikkumaan, ei juuri saa ohjeita.

– Kun joka paikka pistää vastaan eikä liikkuminen sujukaan. Mistä saa tietoa ja tukea siihen tilanteeseen?

Esimerkiksi liikkumisen apuvälineistä Malmit toivovat lisää tietoa. Koska he itse ovat aina olleet liikunnallisia, on heidän ollut keskimääräistä helpompi hankkia tietoa.

– Apuvälineitä kannattaa lähetä rohkeasti kokeilemaan. Esimerkiksi keilauksessa voi käyttää tukea, jos on liikuntaongelma. Pukkaa heittäessä apuna voi käyttää kolmipistekeppiä. Ratsastamista voi ehkä jatkaa, kun hevonen on liinassa toisen ihmisen käsissä. On järkevää käyttää apuvälineitä, koska silloin energian voi käyttää tekemiseen eikä esimerkiksi pystyssä pysymiseen.

Malmit sanovat, että kun ihminen sairastuu tai

Koirat sopeuttavat juoksunsa vetovyön päässä olevan juoksijan mukaan. Kaarina Malmin mielestä liikkumisen apuvälineitä kannattaa lähetä rohkeasti kokeilemaan.

vammautuu, pitäisi olla joku, joka ohjeistaa liikkumisessa ja antaa neuvoja apuvälineistä.

– Siinä tilanteessa tarvitaan neuvoja, miten liikkua. Jokainen kokee oman olonsa erilaiseksi ja voi säikähtää, kun liikkuminen sattuu. Jonkun pitäisi osata ohjata soveltavan liikunnan pariin.

Vauhtia vetopyörästä Kaarina Malm ja koirat ulkoilevat myös vetopyörän kera. Potkupyörässä on 22-tuumaiset renkaat, ja se toimii kickbike-potkulaudan tyyliin. Siinä koirien valjaat sidotaan pyörän edessä olevaan kiinnityspaikkaan. Malmit havittelevat myös kolmipyöräisiä koirakärryjä.

– Monenlaista löytyy, kun ryhtyy etsimään. Tietysti raha voi olla esteenä. Kotimaisia koirakärryjä saa noin 600 eurolla.

Vetokoiriin kannattaa Malmien mielestä tutustua huskytarhoissa, joissa pääsee kokeilemaan kulkua kelkoilla ja pyörillä. – Siellä tosin ei välttämättä aina tiedetä, mitä liikuntarajoitteet käytännössä tarkoittavat. x

Siperianhusky ▹ Siperianhusky on keskikokoinen ja kevytrakenteinen, arktinen pystykorva, jonka mittasuhteet ja rakenne heijastavat kestävyyttä, nopeutta ja voimaa. ▹ Sen huomiota herättävimpiä piirteitä ovat lihaksiston jäntevyys ja liikkeiden joustavuus, jotka ovat välttämättömiä sen kyvylle juosta valjakossa mittaamattomia matkoja lumi- ja jääpeitteisillä rekipoluilla. ▹ Se on myös hyvin aktiivinen ja toimintavalmis, mikä yhdessä sen sopuisuuden kanssa tekevät siitä oivan käyttökoiran. Parhaimmillaan siperianhuskyt ovat isossa valjakossa. ▹ Siperianhusky on luonteeltaan lempeä ja suhtautuu ihmisiin ystävällisesti.

Lähde: www.siperianhusky.fi

Soveltavan liikunnan lehti

43

Soveli 1/2016

A N I T A A L AN S Järjestölehdissä kerrotaan säännöllisesti liikkujien tarinoita sekä eri sairauksiin tai vammoihin liittyviä liikuntauutisia.

Useimmat lehdistä ovat luettavissa yleisissä kirjastoissa.

Allergia & Astma 1/2016 ”Antakaa astmalapsillenne mahdollisuus tutustua liikuntaan, se on itselleni ollut kaikista lääkkeistä paras ja tehokkain.”

Esa Alarvo

AVAIN 1/2016 ”Olen oppinut nauttimaan siitä liikkumisesta, mitä teen tanssin yhteydessä. Liikunta on minulle valtavan tärkeää, mutta sen on tultava ilon kautta, ja integroidussa tanssissa näin tapahtuu. Tuottaa myös iloa nähdä, että oikeat tanssijat nauttivat tanssia meidän kanssamme, ja ihailen heidän liikkumistaan ja liikkeitään.”

Arja Pappinen

Diabetes 1/2016 Säännöllinen liikunta tukee monella tavalla diabeteksen hoitoa: se edistää fyysistä kuntoa ja henkistä hyvinvointia ja parantaa usein syömis- ja päivärytmiä, jolloin diabeteksen hoitotuloksetkin paranevat.

Diabeteshoitaja Kaja Normet

Soveltavan liikunnan lehti

44

Soveli 1/2016

p

T Tu

NU

N KOO

vi

ljär

ma

m u Sa

REUMA 1/2016 ”Löysin itselleni sopivan elementin ja liikunnan hauskuuden, mutta ei tämä silti ihan kupruton juttu ole ollut. Jouduin jyrkästi päättämään, että jokakertainen neuvottelu siitä, lähdenkö tänään uimahallille vai en, saa riittää. Nimittäin ”aina sika syitä löytää, jos ei ole maa jäässä niin on kärsä kipeä”. Päätetty mikä päätetty. ” Kaija Jäppinen

Sydän 5/2015 Suomimies vauhdissa -ryhmiin on tullut suoranainen tungos, kun sana tehokkaasta treeniohjelmasta on levinnyt. ”Aktiivipelaaminen jäi, kun jalka ei toiminut niin kuin pitää. Toki se rajoitti, mutta oli myös tekosyy olla tekemättä mitään. Kun tulin ryhmään, tavoitteena oli saada liikunnan riemu takaisin, innostua liikunnasta ja hikoilusta.”

Sami Koppinen

Hengitys 1/2016 Frisbeegolfin pariin innostivat Mäntsälän frisbeegolfradalla viime vuoden helatorstaina alkaneet naisten torstait. ”Siellä tuli pelattua koko kesä torstaisin, satoi tai paistoi. Välillä ihmeteltiin, että mitä me tehdään täällä lupiinipuskassa kaatosateessa kumisaappaat jalassa ja sadetakki päällä.”

Piia Olander

KelpoPolku tuo tietoa Parkinsonin taudista Lauantaina 24.9.2016 klo 12 – 15 järjestetään KelpoPolku. Tavoitteena on kävelytapahtumien avulla lisätä tietoutta Parkinsonin taudista ja sen vaikutuksista sairastavien ja heidän perheidensä elämään sekä yhteiskuntaan.

Päätapahtuma on Narinkkatorilla Helsingissä. Jo useat yhdistykset ovat ilmoittautuneet mukaan ja kävely toteutetaan monilla paikkakunnilla.

KAIKKIEN NAISTEN TAPAHTUMA! Tule viettämään iloista ja liikunnallista päivää Likkojen Lenkille

24.9.2016

Lisää tietoa: www.parkinson.fi

TAMPEREELLE 21.5., JYVÄSKYLÄÄN 28.5. tai OULUUN 13.8.

kelpopolku_korttiA5.indd 1

30.3.2016 12:23:57

Kuva Terhi Huovinen

Tutustu Likkojen Lenkin saavutettavuuteen osoitteessa: www.likkojenlenkki.fi

Tervetuloa mukaan!

Lisätiedot ja ilmoittautumiset: www.likkojenlenkki.fi esteeton@likkojenlenkki.fi puh. 050 466 1009 (ark. klo 9–16) Tuettu istuin on oiva apu melojalle.

Apuvälinettä etsimässä?

Välineet.fi on toimintavälineitä sekä vammaisurheilun ja -liikunnan apuvälineitä vuokraavien tahojen yhteinen verkkopalvelu. Palvelun tarkoitus on helpottaa asiakasta löytämään sopiva, juuri hänen tarvitsemansa apu- tai toimintaväline.

Mukana verkkopalvelussa ovat tällä hetkellä Soveltavan liikunnan apuvälinetoiminta SOLIA, Malike, Pajulahden Soveltavan liikunnan osaamis- ja resurssikeskus sekä Kaikkien Yyteri.

Tavoitteena on saada kaikkien Suomessa toimintavälineitä ja vammaisurheilun ja -liikunnan apuvälineitä vuokraavien palveluntarjoajien yhteystiedot sekä linkit kotisivuille ja varauskalenteriin yhteisten www. välineet.fi -sivujen alle.

Soveli-lehti_LL_2016_86mmx256mm.indd 1 Soveltavan liikunnan

lehti

45

9/3/16 Soveli 1/2016

12:10

SoveLin jäsenjärjestöjen liikunnan yhteyshenkilöt Aivoliitto ry Virpi Lumimäki, liikuntasuunnittelija Korkalonkatu 18 B, 96200 Rovaniemi puh. 040 7375 879 virpi.lumimaki@aivoliitto.fi

Neuroliitto* Riitta Samstén, erikoissuunnittelija PL 15, 21251 Masku puh. 0400 828 536 riitta.samsten@neuroliitto.fi

Allergia- ja Astmaliitto ry Tommi Yläkangas, liikuntasihteeri Paciuksenkatu 19, 00270 Helsinki puh. 040 179 0137

Psoriasisliitto ry Anne Savuoja, järjestösuunnittelija Kumppanuuskeskus Kansankatu 53, 90100 Oulu puh 09 2511 9067 anne.savuoja@psori.fi

Epilepsialiitto ry* Virpi Tarkiainen, järjestöpäällikkö Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki puh. 050 400 9191 virpi.tarkiainen@epilepsia.fi Hengitysliitto ry* Janne Haarala, liikunnan suunnittelija Yliopistonkatu 56, 5. krs, 33100 Tampere puh. 050 5224 094 janne.haarala@hengitysliitto.fi Lihastautiliitto ry Sirpa Kälviäinen, järjestösuunnittelija, liikuntavastaava Perillistenkatu 3, 53100 Lappeenranta puh. 050 5992 472 sirpa.kalviainen@lihastautiliitto.fi Mielenterveyden keskusliitto ry* Kati Rantonen, liikuntasihteeri Keskustie 18 E 21, 40100 Jyväskylä puh. 046 920 6427 kati.rantonen@mtkl.fi Munuais- ja maksaliitto ry Marjukka Miettinen, järjestösuunnittelija Kumpulantie 1 A, 6 krs, 00520 Helsinki puh. 040 524 0674 marjukka.miettinen@musili.fi

Soveltavan liikunnan lehti

Selkäliitto ry Pirjo Ailanto, liikunta- ja järjestötoiminnan koordinaattori Yliopistonkatu 31, 20100 Turku puh. 040 553 1941 pirjo.ailanto@selkaliitto.fi Suomen CP-liitto ry* Anu Patrikka, liikuntasuunnittelija Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki puh. 044 353 3404 anu.patrikka@cp-liitto.fi Suomen Diabetesliitto ry Terhi Kvick, järjestösuunnittelija Kirjoniementie 15, 33680 Tampere puh. 050 310 6624 terhi.kvick@diabetes.fi Suomen Mielenterveysseura ry Satu Turhala, projektipäällikkö Maistraatinportti 4 A, 7. krs 00240 Helsinki puh. 040 6526 646 satu.turhala@mielenterveysseura.fi Suomen Nivelyhdistys ry Jyrki Laakso, toiminnanjohtaja PL 1328, 00101 Helsinki puh. 044 5544 555 jyrki.laakso@niveltieto.net

46

Soveli 1/2016

SoveLin jäsenjärjestöjen yli 1 200 paikallisyhdistyksessä on noin 2 000 liikuntavastaavaa ja ohjaajaa toteuttamassa liikuntaa SINUA VARTEN!

Suomen Luustoliitto ry Ansa Holm, toiminnanjohtaja Iso Roobertinkatu 10 B 14 00120 Helsinki puhelin 050 3038 129 ansa.holm@luustoliitto.fi Suomen Parkinson-liitto ry* Taina Piittisjärvi, kurssivastaava/ fysioterapeutti, liikuntatyöntekijä Suvilinnantie 2, 20900 Turku puh. 02 2740 435 taina.piittisjarvi@parkinson.fi Suomen Reumaliitto ry* Tinja Saarela, liikuntasuunnittelija Iso Roobertinkatu 20–22 A 00120 Helsinki puh. 040 821 5567 tinja.saarela@reumaliitto.fi Suomen Sydänliitto ry* Annukka Alapappila, liikunta-asiantuntija Oltermannintie 8 00620 Helsinki puh. 09 752 75241 annukka.alapappila@sydanliitto.fi * Järjestö saa opetus- ja kulttuuriministeriöstä liikuntatoiminnan perusavustusta.

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen liikuntatoimintaa toteutetaan lisäksi erilaisin hankeavustuksin ja osana järjestöjen perustoimintaa.

Lisätietoa järjestöjen liikuntatoiminnasta: www.soveli.fi/jasenjarjestot ja kultakin järjestöltä.

www.soveli.fi

SOVELIN TOIMISTO Soveltava Liikunta SoveLi ry Yliopistonkatu 31, 20100 Turku www.soveli.fi

SoveLi vuonna 2016

Saku Rikala Toiminnanjohtaja, ts Yliopistonkatu 31, 20100 Turku puh. 040 511 5941 saku.rikala@soveli.fi

▹ SoveLi on valtakunnallinen liikuntajärjestö. SoveLi tekee vaikuttamisja kehittämistyötä sekä tuottaa asiantuntija-, koulutus- ja viestintäpalveluja. SoveLin toiminta perustuu verkostomaiseen työotteeseen sekä yhteistyön tekemiseen jäsenistön kanssa. Toiminnan tavoitteena on, että pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten mahdollisuudet terveyttä ja hyvinvointia edistävään sekä soveltavaan liikuntaan ja aktiiviseen elämäntapaan paranevat.

Virpi Pennanen Soveltavan liikunnan asiantuntija Yliopistonkatu 31, 20100 Turku puh. 040 551 4468 virpi.pennanen@soveli.fi

Jäsenedut ▹ Julkaistaan Uutiskirje SoveLi-info sähköisesti neljä kertaa. ▹ Julkaistaan Soveli – soveltavan liikunnan asiantuntija -lehti kaksi kertaa.

Jäsenjärjestöt saavat lehden maksutta jaettavaksi yhdistysten liikuntavastaaville ja muille järjestön liikunnan toimijoille.

Käsittely- ja postikuluista vastaavat jäsenjärjestöt. ▹ Tuotetaan soveltavan liikunnan asiantuntijuutta tukevia julkaisuja ja muita materiaaleja jäsenjärjestöjen käyttöön. ▹ Tarjotaan koulutuksia, jotka tukevat soveltavan liikunnan asiantuntijuutta järjestöissä ja paikallistasolla. ▹ Järjestetään jäsenjärjestöjen liikunnan yhteyshenkilöiden yhteiset järjestöpäivät. ▹ Jäsenjärjestöt saavat soittaa julkisesti maksutta musiikkia järjestäytyneessä valtakunnallisessa liikuntatoiminnassaan. ▹ Tarjotaan ohjausta jäsenjärjestöille hankehakemusten tekemisessä. ▹ Tarjotaan konsultaatio- ja kehittämispalveluita liikunnan soveltamisessa. ▹ Tarjotaan mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa esimerkiksi työryhmissä ja verkostoissa.

Valtakunnalliset ja alueelliset edustukset SoveLi toimii asiantuntijana ja kehittäjänä monissa työryhmissä, ohjausryhmissä ja verkostoissa (suluissa SoveLin edustajat): ▹ Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan ohjausryhmä 2015 – 2019 (Janne Juvakka / Diabetesliitto) ▹ Lounais-Suomen alueellisen osaamiskeskustyön johtoryhmä (SR) ▹ Kuntaliiton ITE-itsearviointimenetelmän johtoryhmä (SR) ▹ Liikunta kuntoutuksen tuena 2014 – 2015. Neuroliikkuja-hanke (SR) ▹ Liiku terveemmäksi neuvottelukunta (SR) ja työryhmä (VP) ▹ Ikäihmisten liikunnan kansallisen toimenpideohjelman ohjausryhmä (VP) ▹ Suomen Parkinson-liiton liikuntatoimikunta (VP) ▹ Lihaksista viis – liikkumaan siis -hankkeen ohjausryhmä, Lihastautiliitto (VP) ▹ Ikäihmisten liikunnan kansallisen toimenpideohjelman viestintätyöryhmä (TS) ▹ Lounais-Suomen alueellisen osaamiskeskustyön Lisää liikettä -työryhmä (VP) ▹ SOLIA – Soveltavan liikunnan av-toiminnan ohjausryhmä (Riitta Samstén/Neuroliitto) ▹ Valtakunnallinen perheliikuntaverkosto (Anu Patrikka / CP-liitto)

Tupu Sammaljärvi Tiedottaja, ts.

Aleksanterinkatu 21 A, 5. krs, 33100 Tampere puh. 050 544 1028 tupu.sammaljarvi@soveli.fi

SOVELIN HALLITUS

. .

Puheenjohtaja Tomi Kaasinen, Suomen CP-liitto ry:n toiminnanjohtaja Varapuheenjohtaja Riitta Samstén, Neuroliiton erikoissuunnittelija (varajäsen Satu Turhala, Suomen Mielenterveysseuran projektipäällikkö) Esittelijä ja sihteeri Saku Rikala, SoveLin toiminnanjohtaja, sijainen Annukka Alapappila, Suomen Sydänliiton liikunta-asiantuntija (varajäsen Anu Patrikka, Suomen CP-liiton suunnittelija) Johannes Hietala, Aivoliiton järjestösuunnittelija (varajäsen Taina Piittisjärvi, Suomen Parkinson-liiton fysioterapeutti, liikuntatyöntekijä) Sirpa Kälviäinen, Lihastautiliiton järjestösuunnittelija (varajäsen Pirjo Ailanto, Suomen Selkäliiton selkäneuvoja) Kati Rantonen, Mielenterveyden keskusliiton liikuntasihteeri (varajäsen Janne Haarala, Hengitysliiton liikunnan suunnittelija) Tinja Saarela, Suomen Reumaliiton liikuntasuunnittelija (varajäsen Terhi Kvick, Suomen Diabetesliiton järjestösuunnittelija)

. . . . . .

Soveltava Liikunta SoveLi ry www.soveli.fi

Kuvat Mikko Vähäniitty, Laura Vesa

Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset on julkaistu Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia – Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset on julkaistu. Suositukset on tarkoitettu päätöksentekijöille, kunnille, järjestöille, yhdistyksille ja liikunta- ja urheiluseuroille sekä kaikille pitkäaikaissairaiden ja vammaisten henkilöiden liikkumisen parissa toimiville.

Suositukset palvelevat myös yksittäisiä liikkujia.

Hinnat ja tilaus www.soveli.fi Lisätiedot toiminnanjohtaja Anne Taulu, puh. 040 5115 941, anne.taulu@soveli.fi www.soveli.fi

Liikkeelle liikuntavastaavan -koulutusaineisto on uusittu Liikkeelle-koulutuksen aineisto on uusittu ja koulutussisältö on uudistettu.

Kokonaisuus palvelee entistä paremmin paikallisyhdistysten ja -kerhojen liikuntavastaavia ja heidän toteuttamaansa liikuntatoimintaa.

Liikkeelle-koulutukset tarjoavat työkaluja liikunnan lisäämiseksi paikallistasolla.

Liikkeelle-koulutuksen hinta on 1500 euroa (jäsenhinta 1300 euroa).

Hintaan lisätään kouluttajan matka- ja majoituskulut.

Lisätiedot soveltavan liikunnan asiantuntija Virpi Pennanen, puh. 040 551 4468, virpi.pennanen@soveli.fi, www.soveli.fi/koulutus SoveLi on valtakunnallinen liikuntajärjestö.

SoveLi tekee vaikuttamis- ja kehittämistyötä sekä tuottaa asiantuntija-, koulutus- ja viestintäpalveluja.

SoveLin toiminta perustuu verkostomaiseen työotteeseen sekä yhteistyön tekemiseen jäsenistön kanssa.

Toiminnan tavoitteena on, että pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten mahdollisuudet terveyttä ja hyvinvointia edistävään sekä soveltavaan liikuntaan ja aktiiviseen elämäntapaan paranevat.