Soveli 1/2017

SOVELI soveltavan liikunnan asiantuntija 1 . 2017

PAULIINA NUUTISELLE AVAUTUI LIIKUNNAN ILO

Jokainen lapsi on erilainen mutta silti yhdenvertainen

SOVELI soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö 1 • 2017

Soveli-lehti ISSN-L 1795-2255 ISSN 1795-2255 (painettu) ISSN 2242-1238 (verkkolehti)

Julkaisija Soveltava Liikunta SoveLi ry

Kuva Jaakko Tähti

Päätoimittaja Tupu Sammaljärvi

Ulkoasu Jaana Teräväinen

– Jos en olisi harrastanut liikuntaa, ei liikuntakykyni olisi se mikä se tänään on, sanoo Merja Uusi-Maahi. Lue lisää retkiluistelun ystävästä sivulta 26.

Painopaikka Arkmedia Oy, Vaasa

PÄÄKIRJOITUS

Toimitusneuvosto

Passiivisuutta purkamaan

Susanna Hakuni, Lihastautiliitto ry, tiedottaja Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto, erityisliikunnan lehtori Tommi Yläkangas, Soveltava Liikunta SoveLi ry, toiminnanjohtaja ts.

Tupu Sammaljärvi, Soveltava Liikunta SoveLi ry, tiedottaja, ts.

LIIKKUJAN ÄÄNI 6 Sohvaperunasta himoliikkujaksi 26 Retkiluistelun ylin ystävä

JOKAINEN LAPSI ON YHDENVERTAINEN

Mari Vehmanen, vapaa toimittaja

SOVELISSA TAPAHTUU 19 SoveLi kokousti ja keskusteli 20 ”Minua kiinnostaa pieni suuri liikunta” 24 Etsi suosikkisi!

Näköislehti verkossa Lue Soveli-lehteä netissä: issuu.com/soveli Sovelin pdf-lehtien arkisto: www.soveli.fi/julkaisut/soveli-lehti

LAJIVINKKEJÄ 28 SaunaYogassa ikirouta sulaa 29 Pyörätuolitanssin lumoissa

Lehti ilmestyy seuraavan kerran syyskuussa 2017.

ROVANIEMEN SEUTUFOORUMISTA PERINNE?

Lehden aineistot ja tilaukset

30 Seutufoorumi koolla Rovaniemellä 31 Riksakapteeni Niemelä

Soveli-lehti / SoveLi ry Aleksanterinkatu 21 A, 5. krs 33100 Tampere toimitus@soveli.fi puh. 050 544 1028 Toimitus pidättää oikeuden

ERITYISRYHMIEN LIIKUNTAA 32 Erityisryhmät ja ikäihmiset

hankemaailman marginaalissa 34 Ohjattu liikunta yhdistyksen sydämenasiana 36 Osallistumisen ja kokemusten kautta osallisuuteen

muokata ja lyhentää tekstejä.

Kannen kuva Johanna Kokkola

Soveltavan liikunnan lehti

2

Soveli 1/2017

Pauliina Nuutiselle avautui liikunnan ilo, sivu 6.

vakiot ▹ Lyhyesti 4 ▹ Lainasanat 23

SoveLi on somessa FACEBOOK Soveltava Liikunta SoveLi ry / Liikunta kuuluu kaikille ​ TWITTER @SoveLi_ry ​INSTAGRAM SoveLi_ry

Symbolit Ibrandify / Freepik

10 ”Liikunnan tasa-arvo lähtee koulusta” 13 Move! – tukea ja motivointia peruskoululaisille 16 Kaikkien lasten osallisuus varmistettava

PÄÄKIRJOITUS Toiminnanjohtaja ts. Tommi Yläkangas

Passiivisuutta purkamaan!

J

oulukuun loppupuolella julkaistiin yhteenveto 45 000 peruskoululaisen fyysisen toimintakyvyn (Move!) mittauksista sekä Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa -tutkimusraportti (LIITU). Nämä tutkimukset maalaavat kokonaisvaltaisen kuvan suomalaislasten ja -nuorten liikunta-aktiivisuudesta ja lisäsivät aiheeseen liittyvää tietopohjaa huomattavasti.

Tutkimusten tulokset olivat erittäin kiinnostavia, mutta osin myös pysäyttäviä. Ehkä tärkein yksittäinen johtopäätös, minkä tutkimustuloksista voi tehdä, on, että lapsien ja nuorten liikunta-aktiivisuus polarisoituu voimakkaasti. Osa peruskoululaisista liikkuu erittäin aktiivisesti ja monipuolisesti ja osa taas ei liiku juuri lainkaan. Tutkimuksissa polarisaatio oli erityisen selkeästi nähtävissä viikonloppuina tehdyissä mittauksissa, jolloin kouluissa tapahtuva liikunta ei näkynyt aktiivisuudessa.

Erityisen dramaattisia olivat tiedot passiivisimpien lasten ja nuorten liikkumisesta. Tähän ryhmään kuuluneet mm. ottivat viikonloppuisin päivän aikana alle 4 000 askelta. Tuloksia esitellyt UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari totesikin, että ”tällaisista tuloksista kuuluu yhteiskunnan, muutoinkin kuin liikunnan näkövinkkelistä, olla huolissaan”. Näin passiivinen elämäntyyli altistaa lähes vääjäämättä erilaisille kansansairauksille, kuten diabe-

PS

"

Tarvitsemme vielä tarkempaa tulosten tulkintaa ja mahdollisesti uusia tutkimuksia, jotta pääsemme kiinni myös passivisuuden taustalla vaikuttaviin tekijöihin.”

tekselle ja sydän- ja verisuonitaudeille.

Tämän suuntaiset tulokset kertovat koko liikuntayhteisölle, että meillä on vielä paljon tehtävää. Kysymys kuuluukin, mitä pitäisi tehdä? Miten pystymme vaikuttamaan liikunnasta kaikkein pahiten vieraantuneiden aktiivisuuteen? Lienee selvää, että tälle ryhmälle ei­vät toimi samat aktivointikeinot kuin niil­le, jotka saadaan pienellä motivoinnil­la aloittamaan aktiivisempi elämäntyyli. Tarvitsemme vielä tarkempaa tulosten tulkintaa ja mahdollisesti uusia tutkimuksia, jotta pääsemme kiinni myös passivisuuden taustalla vaikuttaviin tekijöihin. Taustalla voi hyvinkin olla tekijöitä, kuten erilaiset sairaudet, vammat, mielenterveyteen tai sosioekonomiseen asemaan liittyvät ongelmat, jotka vaativat erilaisia yksilöllisiä ja soveltavia tukitoimia, joiden avulla ongelmaan päästään kiinni.

Onneksi liikuntayhteisössämme toi­ mii paljon aktiivisia ja innokkaita

toi­mijoita, jotka mielellään ottavat ja ovat jo ottaneet tämän haasteen vastaan. SoveLi jäsenjärjestöineen on ilman muuta mukana tässä työssä! x Tommi Yläkangas Toiminnanjohtaja ts.

Soveltava Liikunta SoveLi ry

Tehyli-ohjausryhmä

T

ehyli-ohjausryhmän toiminta jatkuu mukavissa merkeissä. Joulukuun lopussa pidetyssä kokouksessa soveltavan liikunnan kysymykset olivat hyvin esillä ja Muutosta liikkeelle -linjausten

toimeenpanosuunnitelmaan kirjattiin useita terveysjärjestökentän liikuntatoiminnan kannalta positiivisia kirjauksia.

Ohjausryhmän toiminta jatkuu helmikuussa. x

Soveltavan liikunnan lehti

3

Soveli 1/2017

LY H Y E ST I

KOONNUT Tupu Sammaljärvi

Kuva Laura Vesa

Erja Toropainen ja Erkka Ikonen vaelsivat mobiilisovelluksen avulla Finlaysonin tehdasalueella.

Kouluttajaverkosto tutustui reittisovellukseen

S

oveltavan liikunnan asiantuntija Virpi Pennanen järjesti koulutuspäivän SoveLin valtakunnalliselle Liikkeelle -kouluttajaverkostolle. Tilaisuus järjestettiin Tampereella.

Myös liikkeelle päästiin, kun kouluttajat tutustuivat Citynomadin mobiilisovellukseen, jonka avulla voi luoda omia reittejä tai seikkailla valmiiksi tehtyihin reitteihin. Kouluttajaverkosto liikkui sovelluksen avulla Tampereen Finlaysonin tehdasalueen maisemissa.

Yksi sovelluksen tutustuja oli SoveLin Liikkeelle -kouluttaja, UKK-instituutin tukija Erja Toropainen: – Tavallisena mobiilikäyttäjänä Nomadi-sovellus oli lyhyen perehdytyksen jälkeen vaivaton ottaa käyttöön. Minulle Nomadi-sovellus oli uusi tuttavuus.

– Perehdytyksessä saimme kuulla, että paikannukseen perustuvien reittipalvelujen kautta on mahdollista liikkua Tampereen keskustassa esim.

Finlaysonin alueella eripituisia ja -laajuisia reittejä.

Lisäksi valitulla reitillä, Väinö Linnan aukiolla, sai

eri kohdissa palvelusta lisäinfoa muun muassa henkilöiden, rakennuksien historiasta sekä paikkaan liittyvistä tapahtumista.

Kokemus innosti Erja Toropaisen mukaan katsomaan ”netistä” miten Nomadi-sovellusta on mahdollista hyödyntää: mm. matkanomadi, wellnomadi, museonomadi, leffanomadi, luontonomadi, kulttuurinomadi, matkanomadi, koulunomadi, ympäristönomadi.

– Saimme kuulla myös, että oman sovelluksen tekemiseen Nomadi Oy järjestää koulutusta ja työpajoja.

– Meitä Soveli ry:n kouluttajaverkoston jäseniä ilahdutti tieto, että Nomadi-sovelluksissa kerrotaan, mitkä reiteistä ovat esteettömiä. Välitän mielelläni tietoa Nomadi-sovelluksesta omassa työyhteisössäni ja verkostoissani, Erja Toropainen sanoo. x Nomadi-mobiilisovellukseen osoit Tutustu teessa https://citynomadi.com/get-started

Anne Taulu ylitarkastajaksi

S

oveltava Liikunta SoveLi ry:n toiminnanjohtaja Anne Taulu siirtyy muihin tehtäviin. SoveLissa hän aloitti 1.1.2010.

Anne Taulu on nimitetty Lounais-Suomen aluehallintovirastoon terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ylitarkastajaksi 1.3.2017 alkaen. x

Soveltavan liikunnan lehti

4

Soveli 1/2017

Anne Taulu.

Kuva JT

Tietoa ja tietoaukkoja

S

oveltavan liikunnan tutkijatapaaminen järjestettiin joulukuussa Jyväskylässä.

Suunnittelija Toni Piispanen opetus- ja kulttuuriministeriöstä ja Valtion liikuntaneuvostosta puhui muun muassa tiedon ja arvioinnin merkityksestä valtion liikuntahallinnossa. Hänen mukaansa tiedon hyödyntämistä hankaloittavat esimerkiksi tiedon hajanaisuus, tiedon tuottaminen väärään aikaan ja tietoaukot.

Liikuntatieteellisen Seuran liikuntatieteen erityisasiantuntija Saku Rikala kertoi, että soveltavan liikunnan tutki-

musta on Suomessa tehty eniten Jyväskylän yliopistossa. Vahvimmin on tutkittu ikäihmisten liikkumista ja liikuntaa. Tutkimusaukkoja on muun muassa liikkujista ja liikkumattomista kootuissa perustiedoissa. Yksittäisistä kohderyhmistä puutteita on moni- ja vaikeavammaisten sekä mielenterveyskuntoutujien liikunnan tutkimuksessa.

Tutkijatapaamisessa nousi esille muun muassa, että kuntoutuksen ja soveltavan liikunnan välillä on suuri kuilu, vaikka alat ovat lähellä toisiaan. Todettiin, että alojen tutkijoiden tulee löytää niin toisensa kuin yhteinen kieli. x

Kuva: Tupu Sammaljärvi

Tohtorikoulutettava Kwok Ng esitteli lasten ja nuorten toimintakyvyn ja -rajoitteiden yhteyksiä liikunta-aktiivisuuteen ja paikallaanoloon.

Reippailu istumisen lomassa parantaa verenpainetta

L

iika istuminen ja pitkät fyysisesti passiiviset jaksot on tutkimuksissa yhdistetty muun muassa sydänriskeihin, mutta istumisen haitat voi mahdollisesti kumota reippailemalla välillä.

Tuoreessa tutkimuksessa tämä onnistui muutaman minuutin jaloittelulla ja kevyellä lihastreenillä.

Tutkimukseen osallistui 24 ylipainoista tyypin 2 diabeetikkoa, jotka osana tutkimusta istuivat kahdeksan tunnin mittaisia istuntoja, jotka keskeytettiin puolen tunnin välein joko kolmen minuutin kävelyllä tai jumppavideon tahtiin tehdyllä lihastreenillä. Kolmannella eli verrokkikerralla osallistujat istuivat keskeytyksettä kahdeksan tuntia.

Tutkimuksen perusteella kolmen minuutin kävely ja kolmen minuutin lihastreeni kummatkin laskivat koehenkilöiden verenpainetta ja veren noradrenaliinipitoisuuksia. Verenpaine mi-

tattiin levossa tunnin välein ja noradrenaliinipitoisuus sekin toistuvasti.

Verenpainevaikutukset olivat huomattavia, sillä osallistujien systolinen verenpaine laski noin 15 mmHg ja diastolinen verenpaine 9 mmHg koepäivinä, jolloin istuminen keskeytettiin kävelyllä tai lihasharjoittelulla.

Havainnot viittaavat fyysiseen passiivisuuteen liittyvien terveyshaittojen kumoutuvan tai ainakin lievittyvän, kun puolen tunnin välein nousee ylös ja jaloittelee muutaman minuutin. Tulokset tukevat viime vuosina kertynyttä tutkimustietoa fyysisen passiivisuuden terveyshaitoista, mutta osoittavat myös keinon välttyä ainakin osalta haitoista.

Tutkimus julkaistiin Journal of Hypertension -lehdessä.

(Uutispalvelu Duodecim )

Leikkiä ja Pokémon-pelailua Pikku Kakkosen puistossa Tampereella heinäkuussa 2016.

Liikuntasuositus toteutuu joka kolmannella lapsella

S

ekä objektiivisesti liikemittarilla mitatun (34 %) että kyselytiedon (31 %) mukaan kolmasosa lapsista ja nuorista saavutti liikuntasuosituksen eli liikkui reippaasti tai rasittavasti vähintään 60 minuuttia päivittäin. Pojat saavuttivat suosituksen useammin kuin tytöt ja nuoremmat ikäryhmät useammin kuin vanhemmat ikäryhmät.

Tiedot käyvät ilmi LIITU – Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymistutkimuksen 2016 tuloksista.

Liikkumisen väheneminen murrosiässä on edelleen kansallinen huolen aihe. Mitatusti vain joka kymmenes 15-vuotias saavutti liikuntasuosituksen. Pojat liikkuivat reippaasti ja rasittavasti enemmän kuin tytöt. Tytöt puolestaan liikkuivat poikia yleisemmin kevyesti. x

Lisää tietoa tutkimuksesta löytyy sivulta www.jyu.fi/ sport/laitokset/tutkimusyksikot/tetk/liitu

SoveLi ja luonto

L

uontoliikunta soveltuu kaikille. Tehdään tämä yhdessä näkyväksi erityisesti valtakunnallisena Luonnon päivänä 26.8.! Tuolloin on hyvä järjestää erilaisia tapahtumia luonnossa. SoveLi näkyy luontoteeman kera sosiaalisessa mediassa hashtagilla eli aihetunnisteella #SoveLiluontoon.

Katso www.luonnonpaivat.fi

Soveltavan liikunnan lehti

5

Soveli 1/2017

TEKSTI Tupu Sammaljärvi KUVAT Johanna Kokkola

Sohvaperunasta himoliikkujaksi Kymmenen vuoden liikkumattomuuden jälkeen joensuulaiselle Pauliina Nuutiselle avautui liikunnan ilo. Myöhemmin löytyi oma laji: CrossFit, joka on haastava yhdistelmä painonnostoa, voimistelua ja aerobisia liikkeitä.

Joensuulaisella CrossFit Pajalla soi kotimainen rap-musiikki. Kymmenisen henkeä aloittaa lämmittelyn jälkeen treenin, jossa tehdään pareittain ohjelman mukaiset harjoitteet. Mukana joukossa on Pauliina Nuutinen, 39, joka on niin innostunut lajista, että käy salilla viidesti viikossa.

Pauliinalla on synnynnäinen hydrokefalia, joka ei juurikaan näy päällepäin, mutta joka vaikuttaa muun muassa motoriikkaan ja liikkeiden, suuntien ja etäisyyksien hahmottamiseen. CrossFit – haastava ja vaativa laji – sopii Pauliinalle, sillä kaikki liikkeet ovat skaalattavissa eli sovellettavissa. Liikkeitten määrää voidaan muuttaa tai liike vaihtaa toiseksi.

– Kun kaikki treenajat skaalavat oman tasonsa ja osaamisensa mukaan, on soveltamista tarvitsevan helppo mennä tunnille mukaan. Et ole erilainen vaikka helpotat liikettä.

Pauliina tekee liikkeitä useimpia muita pienemmillä painoilla, koska kehon toinen puoli on heikompi kuin toinen. Hydrokefalia vaikuttaa myös nopeuteen ja oppimiseen: Pauliina treenaa vähän hitaammin ja liikkeen opetteleminen ja muistaminen vie kauemmin aikaa kuin muilla. Joskus jonkin liikkeen oppimiseen voi mennä muutama vuosi.

Oma porukka Pauliinaa vetää salille etenkin mukava porukka, jossa hänet on otettu hyvin vastaan. Myös val-

Soveltavan liikunnan lehti

6

Soveli 1/2017

mentajat saavat Pauliinalta kiitosta. He osaavat olla oikeassa paikassa apuna, eivät varo liikaa ja tukevat tavoitteisiin pääsemisessä.

– Kun liikkumiseen tarvitsee tukea, on todella tärkeää, että oikeat ihmiset osuvat kohdalle. Minulle on osunut! Se Pauliina, joka meni elokuun alussa CrossFitPajalle on ihan eri ihminen kuin nyt. Paljon on tapahtunut.

Valmentajat ovat samaa mieltä. Jarmo Laine toteaa, että on valmentajan ammattitaidosta kiinni, kuinka kukin treenaaja kehittyy.

– Laji on tehokas ja raskas mutta sopii oikein skaalattuna kaikille ja kaikenikäisille. CrossFit on ryhmäliikuntaa mutta siinä kukin saa yksilöllistä ohjausta. Pauliina on kehittynyt valtavasti.

Liikkuminen, kävely, on parantunut selvästi.

CrossFit on melko tuore laji; se on löytänyt harrastajia Suomessa viiden viime vuoden aikana. Valmentaja Jarmo Laine kertoo, että tavoitteena on koko kropan hyvä lihaskunto, voima ja aerobinen kunto. Lajin harrastajat nostavat maasta 100 – 200 kiloa. Hän naurahtaakin, että JATKUU

Pauliina on treenannut CrossFit-pajan valmentajan, Samuel Lappalaisen, kanssa kolme ja puoli vuotta.

Soveltavan liikunnan lehti

7

Soveli 1/2017

lajin harrastajat ovat mieluisia muuttoapulaisia, koska eivät helposti väsähdä.

Pauliina keroo, että maastanosto – tai maastaveto – on hänen suosikkiliikkeensä CrossFit-harjoittelussa.

– Se on samalla ainoa liike, jossa tulos on parantunut jokaisessa testissä vuodesta 2013 asti.

Viime testissä lokakuussa 2016 tangossa oli 80 kiloa ja seuraavalla testikerralla taas toivottavasti vähän enemmän. Monina muina päivinä joissakin liikkeissä tuntuva pieni epävarmuus katoaa täysin, kun vuorossa on maastanostotunti.

– Maastanostojen konkreettisen hyödyn huomasin omassa muutossani viime kesänä: pystyin kantamaan painaviakin muuttolaatikoita melko kevyesti ja siten olemaan aktiivisesti mukana koko ajan. Aikaisemmissa muutoissa kantaminen ja nostaminen oli pitänyt jättää suurimmaksi osaksi muille.

”Olin heti myyty” Pauliinalla ei ole häävejä kokemuksia koululiikunnasta. Hän sanoo sen päätyttyä päättäneensä, ettei tee mitään kun ei ole pakko. Sitten työkaverit vetivät mukaansa spinningtunnille ja hän kokeili salilla muitakin lajeja. Kun crosstrainingtunnit alkoivat vuonna 2013, hän keskittyi niihin.

Crosstraining on sisällöltään samantyylista kuin CrossFit. – Valmentaja osasi ottaa minut oikealla tavalla huomioon ja jäin lajiin kiinni. Olin parin kerran jälkeen myyty.

Sama valmentaja ja iso osa tunneilla käyneestä porukasta siirtyi viime elokuussa avattuun, Jo-

Soveltavan liikunnan lehti

8

Soveli 1/2017

"

Valmentajalta ei kannata peitellä vammaa tai sairautta. Anna lajille mahdollisuus, mutta jos se ei ala tuntua omalta, vaihda lajia."

ensuun ensimmäiseen viralliseen CrossFit-paikkaan, CrossFitPajaan.

– Yksinäistä liikkujaa minusta ei tulisi. Ei minua kiinnosta lähteä vaikka lenkille.

CrossFit-harjoittelua Pauliina sanoo treenaavansa tosissaan mutta ei vakavasti. Treenejä hän ei jätä väliin.

Tunne kiireestä häiritsee Hahmottamishäiriö aiheuttaa, että Pauliina muistaa kyllä 10 eri liikettä samalla tangolla mutta ei eri laitteilla.

– Kiire tai tunne siitä sekoittaa ajatukset ja tekemiset helposti. Esimerkkitilanne voisi olla, kun tehdään kyykkyä painojen kanssa. Kos-

ka osallistujia on yleensä enemmän kuin kyykkypaikkoja, joudutaan harjoite tekemään pareittain.

– Yleensä sarja alkaa kahden minuutin välein, jolloin kummallakin on minuutti aikaa laittaa sopivat painot tankoon ja tehdä oma suorituksensa. Jos parillani ja minulla sattuu olemaan kovin erilaiset kyykkypainot, niiden vaihtamisessa tulee helposti aivan liian kiire ja keskittyminen kärsii. Ratkaisuksi mietittiin valmentajien kanssa, että teen aina sellaisen parina, jolla on suunnilleen samat kyykkypainot käytössä kuin minulla. Se toimii.

Levytankoliikkeissä Pauliina tarvitsee ennen jokaista sarjaa lyhyen keskittymisen, jolloin hänelle saa puhua vain valmentaja. – Viimeiset sekunnit ennen jokaisen minuutin vaihtumista seuraan vain salin seinällä olevaa kelloa. Silti, vaikka valmentajakin kertoo, milloin seuraava sarja alkaa.

Joissakin liikkeissä liian nopeasti tekeminen ei sovi Pauliinalle – silloin esimerkiksi kyykkyjä ei saa tehtyä tarpeeksi syvään. – Saan kuulla tästä monesti ja hyvä niin, Pauliina hymyilee. Valmentajien tiukkuus oikeissa kohdissa on hänelle mieleen. Ohjaus johtaa kehittymiseen.

Varmuutta olla oma itsensä Pauliina merkitsee treenien tulokset WodConnect-ohjelmaan. Tämä on osoittautunut hyväksi tavaksi seurata kehittymistä. Samalla muut näkevät Pauliinan tulokset.

– Aluksi en uskaltanut olla sellainen kuin olen.

Sitten huomasin, ettei minun tarvitse peitel-

lä melkein näkymätöntä vammaani. Olen saanut varmuutta olla oma itseni vammasta välittämättä.

Kun Pauliina huomasi pystyvänsä tekemään yhä vaikeampia liikkeitä ja käyttämään aiempaa isompia painoja, poistui kynnys pyytää apua silloin, kun hän sitä tarvitsee.

– Voin aiempaa helpommin tehdä myös paritreenin kenen tahansa kanssa, jos sellainen päivän ohjelmassa on. Ennen saatoin jopa jättää tunnin kokonaan väliin tuon takia. Niin paljon se jännitti. Enää ei haittaa sekään, että sanat menevät välillä solmuun. Se nyt vain on osa minua.

Välillä tulee vastaan myös sellaisia treenejä, että ei voi kuin nauraa omalle kömpelyydelleen tai hahmottamisvaikeuksilleen ja jatkaa.

Kokeile ja löydä lajisi Pauliina on aktiivinen ja kokeilee myös uusia lajeja. Viime kesänä hän kävi sup-lautailun peruskurssin. Tavoitteeksi hän asetti, että ensi kesänä hän pysyisi yksin pystyssä laudalla. Hän kannustaa muitakin kokeilemaan ja etsimään omaa lajia.

– Jos et viihdy yksin, mene ryhmään. Valmentajalta ei kannata peitellä vammaa tai sairautta.

Anna lajille mahdollisuus, mutta jos se ei ala tuntua omalta, vaihda lajia.

Ammatti-ihmisille Pauliina sanoo, että kohdatkaa ihminen, älkää vammaa: – Asioita ei pitäisi tehdä sitä kautta, että ihmisellä on jokin vamma vaan niin, että valitaan tavoite ja etsitään vaihtoehtoja siihen pääsemiseksi. x

Soveltavan liikunnan lehti

9

Soveli 1/2017

TEKSTI Mari Vehmanen

S PA R R A AJA

”Liikunnan tasa-arvo lähtee koulusta” Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan mukaan koulu on avainasemassa, kun kaikille lapsille halutaan taata yhdenvertaiset mahdollisuudet mielekkääseen liikuntaan.

Lasten liikkumattomuudesta ja paljosta ruutuajasta puhutaan yleensä kauhistelevin äänenpainoin.

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila näkee kuitenkin nykytilanteessa ja digitalisaatiossa myös myönteisiä merkkejä.

Esimerkiksi Pokemon Go -mobiilipeli on hänen mukaansa mahtava vastaisku lasten vapaan tilan ja kuljeskelun puolesta. Pokemonien perässä lasten on jälleen sallittua tehdä löytöretkiä lähiympäristöön.

– Yksi vakavimmista lasten liikkumattomuuden aiheuttajista on nimittäin meidän aikuisten liika suojelunhalu. Lasten oma reviiri on kaventunut minimiin epämääräisten uhkien pelossa. Vaikkapa koulusta on pakko tulla kotiin suorinta reittiä, vaikka lapsella olisi loputtomasti uteliaisuutta vaellella ja tutkia ympäristöään.

Muutoinkin Tuomas Kurttila rohkaisee vanhempia pohtimaan, mitä yleiseen pelon ilmapii-

Tuomas Kurttila

▹ 38 vuotta ▹ Suomen toinen lapsiasiavaltuutettu.

Aloitti tehtävässä 2014. ▹ hallintotieteiden ja teologian maisteri ▹ omat liikuntaharrastukset: kuntosali ja monenlainen palloilu

Soveltavan liikunnan lehti

10

Soveli 1/2017

riin mukaan lähteminen oikeastaan viestii lapsille. Todellisuudessa tilastot ja tutkimukset osoittavat, että suomalaislasten arki on muuttunut koko ajan turvallisemmaksi.

– Millaisen kuvan aikuisten ylivarovaisuus antaa lapsille koko elämästä ja tavasta olla tässä maailmassa? Voisimmeko uhkien maalailun sijaan sittenkin keskittyä luomaan lapsille elinympäristöä, jossa saa tehdä ja toimia ja joka innostaa liikkumaan?

Välitunnit kunniaan Liian vähän liikkuvien lasten tavoittamisessa ja aktivoimisessa koulu on Tuomas Kurttilan mukaan aivan keskeisessä roolissa.

– Nimenomaan koulu on se paikka, joka kokoaa päivittäin yhteen ihan kaikki lapset – perheen varallisuuteen, vapaa-ajan urheiluharrastuksiin ja lapsen vammaan tai sairauteen katsomatta, Kurttila huomauttaa.

Fyysisen aktiivisuuden lisääminen koulupäiviin on siis erittäin tasa-arvoinen keino saada kokonaiset lapsisukupolvet liikkumaan entistä enemmän. Keinoja tähän on jo kehitetty runsaasti esimerkiksi Liikkuva koulu -hankkeessa.

Tuomas Kurttilan mukaan jo pelkkä välituntien mieltäminen tärkeäksi osaksi koulupäivää kasvattaa lasten liikuntamääriä.

– Eka- ja tokaluokkalaisten lukujärjestys saattaa olla tarkoituksellisesti koottu niin, että lyhyeen koulupäivään mahtuu vain yksi välitunti. Tauko-

vakavimmista lasten " Yksiliikkumattomuuden aiheuttajista on meidän aikuisten liika suojelunhalu.”

jen arvostaminen ei kuulu tehdasmaiseen tehokkuusajatteluun, joka on valitettavan yleistä kouluissakin.

Painetta pois illoista Osa kunnista on jo alkanut tarjota koulujen tiloissa erilaisia kerhoja ja harrastusryhmiä heti koulupäivän perään. Tällaisessa käytännössä on Kurttilan mielestä valtavasti hyvää.

– Yhteinen harrastaminen luo kouluun juuri sitä paljon puhuttua ja kaivattua yhteisöllisyyttä. Samalla perheiden paine kuljettaa lapsia iltaisin harrastuksiin pienenee, Kurttila mainitsee.

Koulujen liikuntakerhot olisivat niin ikään vastaus monen vanhemman huoleen siitä, onko kaikkien lasten pakko harrastaa liikuntaa ohjatusti.

– Oikein fiksut vanhemmat kysyvät minulta ihan vakavissaan, onko kehitykselle haitallista, ellei lapsi välitä urheilla seurassa. Vastaus kuuluu, ettei tietenkään ole. Mutta varsinkin joukkueurheilun vahvuus kieltämättä on, että siellä lapset saa-

vat voimakkaita porukkaan kuulumisen elämyksiä.

Tuomas Kurttilan mukaan juuri koulujen liikuntakerhot voisivat tarjota kaikille lapsille samanlaisia yhdessä tekemisen kokemuksia. Tämä tekisi hyvää koko kouluilmapiirille.

Kerhot saattaisivat myös auttaa yli ikävaiheesta, jossa suomalaisten aktiivisuus tutkitusti romahtaa: dramaattisen suuri osa nuorista lopettaa liikuntaharrastuksensa 15 ikävuoden korvilla. Jotkut muuttuvat hetkessä paljon treenaavista lähes kokonaan liikkumattomiksi.

– Tämä 8.– 9.-luokkalaisten lopettamisilmiö on oikeasti vakava ongelma. Osa aloittaa myöhemmin liikkumisen uudelleen, mutta monen liikkumattomuudesta tulee pysyvää, Tuomas Kurttila kertoo.

Koululiikunta uudistuu Niin ikään koululiikunnassa on Tuomas Kurttilan mielestä mahdollista edistää monin tavoin lasten

Soveltavan liikunnan lehti

11

JATKUU

Soveli 1/2017

yhdenvertaisuutta. Hän on esittänyt julkisuudessa, ettei taito- ja taideaineissa – liikunta mukaan lukien – annettaisi lainkaan arvosanoja.

– Uusi opetussuunnitelma on askel hyvään suuntaan, ja numeroarvioinnista luopuminen veisi eteenpäin samaa kehitystä.

Numeroiden säilyttämistä kannattavat Tuomas Kurttilan mukaan erityisesti liikunnanopettajat itse. Hän näkee suhtautumisessa huolta oman oppiaineen arvostuksen puolesta teoria-aineiden rinnalla.

Kurttilan mukaan koululiikunnan ykköstavoitteena voisi hyvin olla motivoida ja huomioida erityisesti niitä oppilaita, joiden elämään liikkuminen ei muutoin kuulu. Paljon urheilevat lapset nauttivat liikuntatunneista joka tapauksessa.

– Vähän liikkuvien lasten innostaminenhan on valtavan arvokas tehtävä jopa koko yhteiskunnan mittakaavassa.

Liikunnanopettajien on turha tuntea alemmuutta, Kurttila huomauttaa.

Hän toivoisi koululiikunnan ymmärtävän ja kunnioittavan lasten moninaisuutta. Kun tunnit olisi alkujaan suunniteltu soveltumaan kaikenlaisille oppilaille, esimerkiksi vammaisen luokkatoverin osallistuminen ei vaatisi erityisjärjestelyitä. Ovathan integraatio ja inkluusio muutenkin koulujen arkea.

Katse maahanmuuttajatyttöihin Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan mielestä vammaisten oppilaiden liikkumismahdollisuuksien huomioiminen kouluissa törmää laajemminkin lähinnä siihen, ettei asioita ole ajateltu loppuun asti. Rahasta ei läheskään aina ole kyse.

– Rulla merkkausteippiä olisi riittänyt, jotta eräs näkövammainen poika olisi voinut kulkea välitunnille muiden kanssa. Ja toinen, rollaattoria käyttävä lapsi olisi tarvinnut vain vähän lisää hiekoitusta koulun pihaan talvella, Kurttila kertoo kuulemiaan tosielämän esimerkkejä.

Tällaiset epäkohdat ovat aikuisten näkökulmasta helposti korjattavissa, mutta vammaiselle lapselle ne ovat valtavia asioita. Tuomas Kurttilan mu-

Soveltavan liikunnan lehti

12

Epätasa-arvoa lisää lasten "ohjattujen urheiluharrastusten korkea hinta.”

kaan ainoa keino saada arjen pulmat esiin on kysyä lapsilta itseltään ja todella kuunnella heidän vastauksiaan.

Hän haluaa nostaa esiin toisen myös lapsiryhmän, joka syrjäytyy helposti yhteisestä liikunnasta. Maahanmuuttajaperheissä tyttöjen osallistuminen urheiluun saattaa olla aivan uusi ajatus.

– Tällöin vanhemmat tarvitsevat ihan perustietoa siitä, mitä suomalainen koululiikunta on. Esimerkiksi uimahallireissu käytäntöineen pitää kuvailla heille yksityiskohtaisesti. Tämä hälventää pelkoja.

Kurttila huomauttaa, ettei yksikään suomalaiskoulu voi nykypäivänä jättää maahanmuuttajaoppilaita huomiotta.

Harrastukset huomioon toimeentulotuessa Epätasa-arvoa lisää osaltaan lasten ohjattujen urheiluharrastusten korkea hinta. Perheen taloudellinen tilanne nousee monesti esteeksi, vaikka lapsella itsellään riittäisi intoa ja kiinnostusta harjoitella.

Tuomas Kurttilan mukaan syy kustannusten karkaamiseen ei ole yksin-

Soveli 1/2017

omaan urheiluseuroissa. Osansa on myös vanhemmilla.

– Moni vaatii seuroilta laatua ja vastinetta rahoilleen: ammattivalmennusta, leirejä ja ulkomaanturnauksia. Samalla maksut nousevat niissäkin perheissä, joille riittäisi edullisempi toiminta.

Kurttila rohkaiseekin urheilevien lasten vanhempia miettimään yhdessä, miten harrastusten hinta voitaisiin pitää kohtuullisena.

– Pelkkään talkoohenkeen tai hyväntekeväisyyteen en silti usko, vaan mukaan tarvitaan myös yhteiskunta. Puheissa lapsen oikeus harrastaa nousee kyllä esiin, mutta päätöksissä se ei konkretisoidu.

Kurttilan mukaan liikunnan tasa-arvon todellista edistämistä olisi esimerkiksi, että lasten liikuntaharrastukset luettaisiin välttämättömiksi menoiksi toimeentulotukea myönnettäessä.

– Meillä on olemassa ehkäisevä toimeentulotuki nimenomaan estämässä syr­jäytymistä. Sosiaalityöntekijöiden pi­täisi nähdä lasten harrastusten arvo.

Mik­si joukkueen yhteisen pelimatkan pi­täisi olla vähävaraisen perheen lap­ sel­le tavoittamatonta luksusta? x

TEKSTI Minna Paajanen, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Matti Pietilä, Opetushallitus KUVAT Vastavalo.fi: Mari Hirsikallio ja Eero Vilmi

Move! – tukea ja motivointia peruskoululaisille Move! on perusopetuksen ennalta ehkäisevää terveydenhuoltoa.

Sen avulla pyritään ohjaamaan perusopetuksen oppilaita pitämään huolta omasta toimintakyvystään ja hyvinvoinnistaan.

Move!-järjestelmä perustuu yksilöllisen kehittymisen, ei normatiivisen vertailun varaan. Se kannustaa ja ohjaa oppilasta sekä koulussa tapahtuvaan että omatoimiseen fyysisestä toimintakyvystä huolehtimiseen.

Opetushallituksessa mietittiin keväällä 2008, mitä uutta koululiikuntaan voitaisiin kehittää viraston toimivallan puitteissa. Selvää oli, että huoli istuvan elämäntavan aiheuttamista terveys- ja hyvinvointihaitoista edellytti aiempaa vahvempia ja positiivisia varhaisen puuttumisen keinoja.

Kouluterveydenhuollossa laaja terveystarkastus on järjestettävä vuodesta 2009 lähtien perusopetuksen ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella vuosiluokalla.

Alkoi hahmottua idea kokonaisuudesta, jossa perusopetuksen koululiikunnan avulla voitaisiin tukea ennaltaehkäisevää kouluterveydenhuoltoa 5.- ja 8. -vuosiluokille määrättyjen laajojen terveystarkastusten yhteydessä.

Syntyi ajatus peruskoululaisten fyysisen toimintakyvyn valtakunnan tason systemaattisesta seurannasta ja tiedon laaja-alaisesta hyödyntämisestä osana lasten ja hyvinvoinnin edistämistä.

Move!:n kyntö oli tehty jo aiemmin Heimo Nupponen, Hannu Soini ja Risto Telama tekivät arvokasta työtä valmistaessaan Koululaisten kunnon ja

Järjestelmän yhtenä tarkoituksena on motivoida kaikkia oppilaita taito- ja kuntotasosta riippumatta. liikehallinnan mittaaminen -mittauskäsikirjan vuonna 1999. Seuraava teksti on kyseisen käsikirjan esipuheesta ja käy oivasta esimerkistä kuvaamaan sitä inhimillistä arvoalustaa, jolta ponnistaen he laadukasta työtään tekivät: ”Mittaaminen ei sinänsä ole tärkeää.

Tärkeää on sen sijaan, että – mikäli mitataan – mittaustuloksia käytetään oppilaiden motivoimiseksi, vahvuuksien ja parannettavien piirteiden osoittamiseksi, kehityksen seuraamiseksi ja oppilaiden kaikenpuoliseksi ohjaamiseksi liikunnalliseen terveelliseen elämäntapaan. Näiden periaatteiden toteutumista hartaasti toivomme.”

Edellä mainittu sopii mielestämme ohjenuoraksi kaikkeen liikuntatunneilla tapahtuvaan mittaustoimintaan sekä myös valmistettuun Move!-järjestelmään.

Miksi Move!?

Move!-järjestelmän kivijalka on kansanterveydellinen näkökulma toimintakyvyn määritelmästä: ”Elimistön toiminnallinen kyky selviytyä fyysistä ponnistelua edellyttävistä tehtävistä ja sil-

le asetetuista tavoitteista” (Rissanen L. Vanhenevien ihmisten kotona selviytyminen. Oulu: Oulun yliopisto, 1999).

Varhaislapsuudessa lasten kokonaisvaltaista kehitystä seurataan neuvoloissa. Siellä kartoitetaan määräajoin myös lapsen motorinen kehittyminen ja sen perusteella tehdään johtopäätöksiä lapsen kehityksen etenemisestä.

Jostain syystä neuvolaiän jälkeen tämä fyysisen puolen seuraaminen on unohtunut. Asia tarvitsi 2000-luvulla tehtyjen liikuntaa koskevien valtioneuvoston periaatepäätöstenkin perusteella korjausta, sillä fyysisen toimintakyvyn tiedetään vaikuttavan ratkaisevasti lasten ja nuorten päivittäiseen hyvinvointiin ja terveyteen.

Peruskoulu tavoittaa koko ikäluokan ja sieltä löytyvät ne tahot (esimerkiksi kouluterveydenhuolto, opettajat ja erityisen tuen osaajat), joiden avulla lapsen kasvusta, kehityksestä sekä hyvinvoinnista voidaan huolehtia yhdessä lapsen huoltajien kanssa. Kouluissa liikuntaa opettavat opettajat ovat juuri niitä pedagogisia osaajia, joilta fyysi-

Soveltavan liikunnan lehti

JATKUU

13

Soveli 1/2017

sen toimintakyvyn seuranta onnistuisi niin, että tarpeellinen tieto saadaan luotettavasti ja täsmällisesti kerättyä sekä liitettäväksi osaksi laissa säädettyjä laajoja terveystarkastuksia.

Mikä Move! oikein on?

Silloisen Liikkuva koulu -hankkeen eli nykyisen ohjelman1 yhteydessä vuosina 2010 –2012 alettiin kehittää peruskoululaisten fyysisen toimintakyvyn seuraamiseksi, kehittämiseksi ja tukemiseksi järjestelmää, jonka nimeksi 31.8.2012 tuli virallisesti Move!.

Kehittämisprojektin toteuttajana käytännössä toimi Jyväskylän yliopiston Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan monitieteinen asiantuntijatyöryhmä. Valtionhallinnossa Move!-yhteistyötä on tehty aktiivisesti opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen, sosiaali- ja terveysministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Opettajien Ammattijärjestö OAJ:n kesken.

Projektissa rakennettiin perusopetuksen 5. ja 8. -vuosiluokkien oppilail

le tarkoitettu fyysiseen toimintakykyyn liittyvä systemaattinen, tieteellisesti validi, valtakunnallinen tiedonkeruu- ja palautejärjestelmä. Seuranta kattaa fyysisen toimintakyvyn kaikki osa-alueet (kestävyys, voima, nopeus, liikkuvuus, tasapaino sekä motoriset perustaidot).

Järjestelmän tuottamaa tietoa on tarkoitus hyödyntää 5. ja 8. -vuosiluokilla koululaisille tehtävien laajojen terveystarkastusten tukena. Käytännössä Move!-mittaustulosten luovuttaminen kouluterveydenhuoltoon edellyttää huoltajan suostumusta, koska oppilaiden toimintakyvyn mittaustulokset ovat oppilaiden koesuorituksiin rinnastettavia tuloksia, jotka viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 30. kohdan mukaan ovat salassa pidettäviä asioita.

Move!-palautejärjestelmän tarkoituksena on myös motivoida kaikkia oppilaita taito- ja kuntotasosta riippumatta. Move!-järjestelmä perustuu yksilöllisen kehittymisen, ei normatiivisen vertailun varaan. Järjestelmä kannustaa ja ohjaa oppilasta sekä koulussa

tapahtuvaan että omatoimiseen fyysisestä toimintakyvystä huolehtimiseen.

Move! ja erityistä tukea tarvitsevat oppilaat Perusopetuslain 3 § 2 momentin mukaisesti ”Opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä”.

Move!-mittaukset on kirjattu määräyksenä uusiin perusopetuksen liikunnan opetussuunnitelman perusteiden keskeisiin sisältöalueisiin 5. ja 8. vuosiluokilla seuraavasti: ”Valtakunnallisen fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Move!:n mittaukset tehdään niin, että ne tukevat vuosiluokalla koulussa järjestettäviä laajoja terveystarkastuksia”. Move!-mittausten osia ei ole määritelty perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa velvoittavana määräyksenä.

Move!:a ei tule nähdä ainoastaan liikuntatuntien pakollisena sisältönä, vaan paljon laajempana, yhtenä perusopetuksen ennalta ehkäisevän terveydenhuollon osana. Sen avulla pyritään ohjaamaan perusopetuksen oppilaita pitämään huolta omasta toimintakyvystään ja hyvinvoinnistaan.

Erityisen tuen tarpeessa olevien oppilaiden kanssa tehdään Suomessa tärkeää, laadukasta ja vaativaa työtä. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden osalta pyrittiin – Move!:a valmistettaessa – monitieteisessä asiantuntijatyöryhmässä pohtimaan, miten mahdollisimman moni oppilas voisi osallistua Move!-mittauskokonaisuuteen. Tämän tulemana Move!:n Opettajan käsikirjassa esimerkiksi ohjeistetaan eri mittausosioissa, että ”Sovelletusti suoritettu tulos merkitään lomakkeeseen suoritusmerkinnällä S”. Sovelletusti suorittaville on myös valmistettu oma oppilaskohtainen tuloslomake2.

Tarkoituksenmukaista harkintaa

Move!-palautejärjestelmän tarkoituksena on motivoida kaikkia oppilaita taito- ja kuntotasosta riippumatta.

Soveltavan liikunnan lehti

14

Soveli 1/2017

Mittausosioita voidaan siis toteuttaa sovelletusti oppilaiden tarpeiden ja opettajan arvion mukaan.

Yksilöllistetyillä tai toiminta-alueittain etenevillä opetussuunnitelmilla opiskelevilla oppilailla tulee käyttää

Huoli istuvan elämäntavan aiheuttamista terveysja hyvinvointihaitoista on edellyttänyt aiempaa vahvempia varhaisen puuttumisen keinoja.

yksittäisten oppilaiden kohdalla tarkoituksenmukaisuudenpohjaista harkintaa. Move!-mittausten toteuttaminen on siis oppilaskohtaisesti koulun harkinnassa. Move!-mittaukset voidaan opetuksen järjestäjän päätöksellä jät­ tää tekemättä, mikäli oppilaan henki­ lökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS) mit­tausta ei aseteta tavoitteeksi.

Sovelletusti toteutettujen mittaus-

ten osalta koko Move!-järjestelmän toimivuus arvioidaan vuoden 2016 mittauksista saadun palautteen pohjalta.

Mittaamisen tuloksiin ei tule kiinnittää liiallista huomiota vaan tärkeää on, että mittaustuloksia käytetään oppilaiden motivoimiseksi, vahvuuksien ja parannettavien piirteiden osoittamiseksi, kehityksen seuraamiseksi ja oppilaiden kaikenpuoliseksi ohjaamiseksi liikunnalliseen ja terveelliseen elä-

mäntapaan. Lasten ja nuorten toimintakyvystä ja hyvinvoinnista huolehtiminen on nykytiedon mukaan niin kansanterveydellisesti kuin kansantaloudellisestikin kriittisen tärkeää. x

LÄHTEET 1 www.liikkuvakoulu.fi 2 http://www.edu.fi/download/165933_ lomake_5-8lk_viitearvot_2014_sovellettu.pdf

Soveltavan liikunnan lehti

15

Soveli 1/2017

TEKSTI Tupu Sammaljärvi

Kaikkien lasten osallisuus varmistettava Viime syyskuussa opetus- ja kulttuuriministeriö ja Valo julkaisivat varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset.

Erityisasiantuntija Kaisu Muuronen Lastensuojelun Keskusliitosta kertoo, miten lasten oikeudet ja niitä koskevat sopimukset näkyvät suosituksissa.

Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositusten taustalla on YK:n lapsen oikeuksien sopimus. Lisäksi on haluttu korostaa erityisesti vammaisten lasten ja nuorten yhdenvertaista oikeutta osallistua muun muassa leikki-, virkistys-, vapaa-ajan ja urheilutoimintaan nostamalla esille myös YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaa yleissopimusta ja sen velvoitteita.

– Lapsen oikeuksien sopimus muodostaa hyvän ja kannatettavan lähtökohdan suosituksille. Läpi suositusten korostetaan, että lapset ovat ihmisoikeuksien haltijoita ja toimijoita eivätkä vain toiminnan kohteita, Kaisu Muuronen sanoo.

– Sopimuksen mukaisesti on tärkeää korostaa lapsen oikeutta erityiseen suojeluun ja huolenpitoon, mutta toisaalta korostaa myös lapsen osallistumisen oikeutta ja oikeutta vaikuttaa omissa asioissaan.

Muurosen mukaan samalla tuodaan esille myös aikuisten velvollisuus ja vastuu varmistaa lapsen oikeuksien toteutuminen ja myös suojella lapsia heidän oikeuksiinsa kohdistuvilta laimin-

Soveltavan liikunnan lehti

16

lyönneiltä. Toisaalta aikuisten velvollisuus on myös kasvattaa lapsia kunnioittamaan muiden oikeuksia ja auttaa lasta toimimaan siten, etteivät he estä muiden oikeuksien toteutumista.

Vammaisten lasten yhdenvertaisuus Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksiin on koottu lapsen oikeuksien sopimuksen sisällöllisistä oikeuksista suositusten näkökulmasta keskeisimmät. Lisäksi YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevasta yleissopimuksesta suosituksiin on nostettu artiklat 7 ja 30, joiden kautta on haluttu korostaa vammaisten lasten yhdenvertaista asemaa muiden lasten kanssa.

– Edellä mainitut artiklat on koottu suosituksissa omaksi kokonaisuudekseen ja niiden keskeinen sisältö välittyy myös oikeastaan läpi suositustekstin.

– Mielestäni se, että suositusten näkökulmasta keskeiset artiklat on nostettu näkyvästi esiin suositusten alussa omana kokonaisuutenaan, on hienoa. Samalla pidän erittäin hyvänä si-

Soveli 1/2017

Erityisasiantuntija Kaisu Muuronen Lastensuojelun Keskusliitosta

tä, että lapsen oikeuksien sopimuksen henki välittyy läpi tekstin. Kuten johdannossa todetaan ”Ne (artiklat) muistuttavat meitä aikuisia velvollisuudestamme tukea lasten kasvua ja kehitystä sekä auttaa jokaista lasta kasvamaan kohti omia mahdollisuuksiaan. Kaikkien lasten tulee saada nauttia oikeuksistaan ilman syrjintää”, Kaisu Muuronen toteaa.

Leikin kautta lisää aktiivisuutta Entä näkyvätkö lasten oikeudet suosituksissa riittävästi?

– Suositusten näkökulma lasten liikkumiseen on hyvin laaja ja tekstissä korostetaan ilahduttavan monessa kohtaa muun muassa leikin, ilon ja onnistumisen kokemusten merkitystä, Muuronen sanoo.

Leikin merkitystä korostaa Muurosen mukaan myös YK:n lapsen oikeuksien komitea ja toteaa sen olevan yksi

rin, aikuisen läsnäolon ja aikuisen roolin merkitystä erityisesti kannustajana, lapsen aktiivisuuden tukijana sekä tarvittaessa myös tuen antajana tuodaan esille.

– Yksilöllisen, mutta toisaalta tasapuolisen kohtelun sekä osallistumiseen rohkaisemisen merkitystä ei voi korostaa liikaa – eikä liioin sitä, että aikuisten tulee aina toimia lapsikeskeisellä ja lasta kunnioittavalla tavalla! Kuulemalla lapsia ja lisäämällä heidän vaikuttamismahdollisuuksiaan voidaan myös vähemmän aktiivisia lapsia saada innostettua liikkumaan.

Näin jo­kainen voi löytää juuri itselleen sopivim­ man ja mieleisimmän tavan liikkua ja olla aktiivinen.

Kokonaisvaltainen hyvinvointi Kaiken kaikkiaan Kaisu Muuronen pitää hyvänä, että suositustekstissä korostetaan kokonaisvaltaisen hyvin-

Kyse ei ole vain liikkumisesta tai "liikunnasta.

Keskiössä ovat ilo, leikki ja yhdessä tekeminen.”

varhaislapsuuden omaleimaisimmista piirteistä.

– Leikki tuottaa iloa ja mielihyvää ja sen kautta on mahdollista lisätä myös muun muassa lapsen fyysistä aktiivisuutta. Suosituksissa tuodaan vahvasti esille myös lapsen oman aloitteellisuuden ja aktiivisuuden sekä osallisuuden – kuten lapsen kuuntelemisen ja mielipiteiden huomioon ottamisen – merkitystä.

Samoin on Kaisu Muurosen mukaan tärkeää, että myönteisen ilmapii-

voinnin näkökulmaa: se pitää sisällään paitsi fyysisen myös henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin. Terveys ja psykososiaalinen hyvinvointi ovat monelta osin riippuvaisia toisistaan.

– Kyse ei ole vain liikkumisesta tai liikunnasta. Keskiössä ovat ilo, leikki ja yhdessä tekeminen. Lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin näkökulmasta myös riittävä lepo ja uni ovat keskeisiä, ja tämäkin suosituksissa nostetaan esiin. Myös lapsen etua ja sen toteutumista on tärkeä tarkastella nimen-

omaan lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin näkökulmasta.

Jokainen on erilainen ja yhdenvertainen – Yhdenvertaisuus (lapsen oikeuksien sopimus, 2 artikla) tarkoittaa, että sopimuksen oikeudet on taattava kaikille lapsille ilman minkäänlaista erottelua – jokainen on erilainen mutta silti yhdenvertainen! Tämä koskee kaikkia lapsia, mutta lapsen oikeuksien komitea on nostanut esille erityisesti pakolaislasten, vähemmistöihin kuuluvien lasten ja vammaisten lasten oikeudet.

Vammaisten lasten erityistarpeiden huomioimista ja oikeuksien toteutumisen tiellä olevien esteiden poistamista korostavat lisäksi lapsen oikeuksien sopimuksen 23 artikla sekä YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia kos­keva yleissopimus, josta suosituksis­ sa on korostettu erityisesti 7 ja 30 artikloja.

Näiden kautta halutaan Muurosen mukaan korostaa, että kaikkien lasten yhtäläiset mahdollisuudet liikkua ja harrastaa liikuntaa tulee turvata ja liikuntamahdollisuudet suunnitella niin, että ne mahdollistavat jokaisen lapsen osallistumisen ja osallisuuden.

Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ulkonäön, alkuperän, vammaisuuden, mielipiteen tai muiden ominaisuuksien vuoksi. (Lapsen oikeuksien sopimuksen 2 artikla, lapsen oikeuksien komitean yleiskommentit 7, 9 ja 11) Vammaisen lapsen tulee saada nauttia täysipainoisesta ja hyvästä elämästä oloissa, jotka takaavat ihmisarvon, edistävät itseluottamusta ja helpottavat lapsen aktiivista osallistumista yhteisönsä toimintaan. (Lapsen oikeuksien sopimuksen 23 artikla, lapsen oikeuksien komitean yleiskommentit 7 ja 9) Vammaisten lasten tulee voida nauttia kaikista ihmisoikeuksista ja perusvapauksista täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti muiden lasten kanssa (YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen 7 artikla) Vammaisten lasten tulee voida yhdenvertaisesti muiden lasten kanssa osallistua leikki-, virkistys-, vapaa-ajan

Soveltavan liikunnan lehti

JATKUU

17

Soveli 1/2017

Mikä on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus?

Vastavalo.fi: Sami Kiuru

▹ YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus eli lapsen oikeuksien sopimus on lapsen oikeuksia sääntelevä kansainvälinen ihmisoikeussopimus. ▹ Sopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 20.11.1989.

Sopimus tuli Suomessa laintasoisena voimaan vuonna 1991.

Lapsen oikeuksien sopimusta edelsi YK:n lapsen oikeuksien julistus vuodelta 1959, joka ei ollut valtioita sitova. Julistus kuitenkin vaikutti siihen, että lapsen oikeudet nousivat esille ja tietoisuuteen sekä kansainvälisellä että kansallisella tasolla. ▹ Lapsen oikeuksien yleissopimus on maailman laajimmin ratifioitu eli voimaansaatettu ihmisoikeussopimus.

Lapsen oikeuksien yleissopimus koskee kaikkia lapsia, joilla sopimuksen 1 artiklan mukaisesti tarkoitetaan jokaista alle 18-vuotiasta henkilöä.

ja urheilutoimintaan. (YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen 30 artikla)

Onnistumisen kokemuksia

Tukea tarvitsevat lapset esillä Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksissa nostetaan monessa eri kohtaa esille tukea tarvitsevat lapset ja heidän oikeutensa liikkua ja saada tarvitsemansa tuki.

Tekstissä tuodaan Muurosen mukaan esille, että ”erityistä tukea tarvitsevat lapset liikkuvat keskimäärin muita vähemmän, koska heillä ei ole samanlaisia mahdollisuuksia osallistua liikuntaan kuin muilla lapsilla.” Samalla korostetaan mm. sitä, että ”Kaikilla lapsilla on mahdollisuus nauttia liikkumisesta, onnistua ja oppia uutta yksin ja yhdessä muiden kanssa. Lapset ovat yksilöinä erilaisia, minkä tulee näkyä toiminnan sisällöissä. Aikaisemmin liikuntaa harrastamattomien, taidoiltaan muita heikompien tai liikkumiseensa tukea tarvitsevien lasten tulee päästä toimintaan mukaan.”

Samoin tuodaan esille, että ”jos lapsella on vaikeuksia liikkumisessaan, hänellä on oikeus saada siihen tukea ja apua.”, tukea tarvitseville lapsille tulee tarjota välineitä, jotka mahdollistavat ja helpottavat heidän liikkumistaan” ja …tukea tarvitsevien apuvälineet ovat

Soveltavan liikunnan lehti

18

saatavilla ja käytettävissä silloin, kun niitä tarvitaan.”

Lapsen oikeus muun muassa liikkua ja harrastaa sekä saada siihen tarvitsemansa ja riittävä tuki on tunnistettu, mutta se, miten lasten oikeudet toteutuvat käytännössä, on Kaisu Muurosen mukaan monen asian summa.

– Muun muassa YK:n lapsen oikeuksien komitea on korostanut, että esimerkiksi vammaisten lasten rajoitteena ja esteenä ei useinkaan ole vamma itsessään, vaan pikemminkin erilaisten sosiaalisten, asenteellisten ja fyysisten esteiden kokonaisuus, jonka lapset jokapäiväisessä elämässään joutuvat kohtaamaan.

Huomiota tuleekin Muurosen mielestä edelleen kiinnittää kaikkien lasten kanssa toimivien koulutukseen, jotta jokaisella lapsella olisi mahdollisuus saada ryhmässä onnistumisen ja menestymisen kokemuksia yhdessä muiden lasten kanssa.

– Myös liikunta- ja harrastusmahdollisuudet tulee suunnitella niin, että ne mahdollistavat kaikkien, myös vammaisten lasten, osallistumisen ja osallisuuden.

Myös eri kulttuuri- ja kielitekijät tulee ottaa huomioon. Muun muassa eri-

Soveli 1/2017

laisten kommunikaatiotapojen kirjo on suuri, ja lapset ovat vuorovaikutuksessa ja viestivät kukin omalla tavallaan.

– Lähtökohtana tulee olla, että kaikilla lapsilla on oikeus ilmaista näkemyksiään riippumatta siitä, tarvitsevatko he apua ja tukea itsensä ilmaisuun tai millaisia kommunikaatiokeinoja he käyttävät. Lapsen tai nuoren tarvitseman tuen saannissa on valitettavasti alueellisia eroja.

Huomiota vanhempien tukemiseen Hyvänä seikkana Kaisu Muuronen pitää, että suosituksissa korostetaan vanhempien saaman neuvonnan ja tuen merkitystä lapsen fyysisen aktiivisuuden näkökulmasta. Tilanteissa, joissa lapsella on vaikeuksia liikkumisessa tai perheessä liikutaan syystä tai toisesta hyvin vähän, voi vanhempien saaman yksilöllisen tuen ja neuvonnan merkitys olla keskeinen.

– Se, miten tätä on tarjolla eri puolilla Suomea, on keskeinen kysymys. On kuitenkin hyvä, että myös tätä näkökulmaa suosituksissa tuodaan esille pyrkimällä tarjoamaan muun muassa eri alojen ammattilaisille vinkkejä ja ideoita siihen, kuinka perheitä voisi myös tässä asiassa tukea. x

TEKSTI JA KUVAT Tupu Sammaljärvi

SoveLi kokousti ja keskusteli Soveltava Liikunta SoveLi ry:n uudeksi puheenjohtajaksi valittiin syyskokouksessa Olavi Sydänmaanlakka.

liitosta ja Kirsi Töyrylä-Aapio Selkäliitosta. Uusiksi varajäseniksi valittiin Ansa Holm Luustoliitosta, Paula Hellemaa Allergia- ja astmaliitosta ja Anu Patrikka Suomen CP-liitosta.

SoveLin uusi puheenjohtaja Olavi SyKokouksessa hyväksyttiin SoveLin dänmaanlakka toimii Mielentervey- uudet säännöt. SoveLi käynnisti vuoden keskusliiton toiminnanjohtajana. den 2016 alussa sääntöuudistuksen.

Edellinen puheenjohtaja, Suomen CP-­ Sääntöuudistuksen käynnistäminen liiton toiminnanjohtaja Tomi Kaa­si­ oli tarpeellista, sillä toimintaympärisnen, oli erovuorossa. tö on muuttunut, liikuntalaki on uuUusiksi hallituksen jäseniksi valit- distettu ja SoveLi on työstänyt yhdessä tiin Annukka Alapappila Suomen Sy- jäsenjärjestökentän kanssa uuden stradänliitosta, Sonja Bäckman Psoriasis- tegian ”Liikkuen kohti terveyttä ja hy-

Paikkansa Sovelin hallituksessa jättivät erovuoroiset puheenjohtaja Tomi Kaasinen ja varapuheenjohtaja Riitta Samstén. SoveLin ts. toiminnanjohtaja Tommi Yläkangas antoi puheenjohtajille muistamiset.

vinvointia vuosille 2016 – 2018”. Syyskokous hyväksyi myös SoveLin toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodeksi 2017.

Keskustelua rahoituksesta Syyskokouksen jälkeen oli keskustelutilaisuus kansanterveys- ja vammaisjärjestökentän liikuntatoiminnan rahoituksesta. Puhujina olivat järjestöpäällikkö Kiril Häyrinen SOSTEsta, pääsihteeri Minna Paajanen Valtion liikuntaneuvostosta ja valmistelupäällikkö Hilppa Tervonen Raha-automaattiyhdistyksestä.

Keskustelussa nousi esiin muun muassa, että tulosten ja vaikutusten mittaaminen on jatkossa keskiössä.

Sotejärjestöt ovat aloittaneet tulosten seuraamisen hyvissä ajoin, minkä ansiosta useilla järjestöillä on näyttöä toiminnan vaikuttavuudesta. Rahan jakajia on kuitenkin entistä enemmän – esimerkiksi RAY:lle hakemuksia tuli tänä vuonna 169 uudelta hakijalta. Suuri osa niistä on kulttuuri- ja liikuntatoimijoita. SoveLin jäsenjärjestöistä kaikki eivät saa rahoitusta liikuntatoimintaan, mikä on selkeä epäkohta. x

Uusia hallituksen jäseniä. Puheenjohtajaksi valittiin Olavi Sydänmaanlakka. Uusista hallituksen jäsenistä paikalla olivat Annukka Alapappila (vas.), Paula Hellemaa, Kirsi Töyrylä-Aapio ja Sonja Bäckman.

Soveltavan liikunnan lehti

19

Soveli 1/2017

TEKSTI Tupu Sammaljärvi KUVAT Jani Laukkanen

”Minua kiinnostaa pieni suuri liikunta” Olavi Sydänmaanlakan, Mielenterveyden Keskusliiton toiminnanjohtajan ja SoveLin uuden puheenjohtajan, elämä on kuljettanut miestä kohtaamisten kautta.

Mikä on sinun maailmasi, mikä sinua kuljettaa, ovat kysymyksiä, jotka eivät ole jättäneet rauhaan.

– Olin jo opiskeluaikana eriskummallinen. Tein pitkän harjoittelujakson Keravan nuorisovankilassa, ja sen aikana halusin jutella ”kongilla” eli selliosastoilla kahden kesken vankien kanssa.

Siltä ajalta jäi jälki siitä, mitä kohtaaminen on ja miten se tapahtuu. Samoilla aalloilla olen edelleen, Olavi Sydänmaanlakka, 51, sanoo.

Myöhemmin valtion ja kunnan leivissä päihdehoitolaitoksissa ja lastenkodeissa Sydänmaanlakassa eli kaipuu toisenlaiseen tapaan toimia. Sellaiseen, missä saattaa kysyä: mikä sinua kuljettaa, mikä on sinun maailmasi?

– Seurakunnan erityisnuorisotyössä sain sitten itse vaikuttaa ja tehdä. Se oli nuorelle miehelle oivallinen mahdollisuus päästä kentälle, esimerkiksi ”luukuille” eli huumeidenkäyttäjien ja -myyjien pariin. Tunsin olevani heidän maailmassaan sisällä – samalla tavalla kuin vankilatyössä. Nämä työt ja hetket ovat muovanneet minun järjestötoimijan rooliani. Näin, miten erilaisissa elämissä ihmiset elävät.

Aseman Lapset näytti järjestötoiminnan vahvuuden Nuorisokasvatussäätiössä Sydänmaanlakka toimi kouluttajana ja projektien vetäjänä. Siellä sosiaalineuvos Kosti Helimäestä tuli vuosien ajaksi järjes-

Soveltavan liikunnan lehti

20

Soveli 1/2017

tötyön mentori hänelle. Sitten tuli Aseman Lapset ry, joka on Sydänmaanlakalle kuin oma lapsi. Hän ei perustanut järjestöä mutta loi sen sellaiseksi kuin se tänään tunnetaan.

– Se työ oli vastaus siihen, mitä kaikissa aiemmissa työsuhteissa kysyin: miten pääsisin samoille aalloille, ihmisten maailmoihin sisään? Huomasin järjestötoiminnan vahvuuden; miten vaikuttavaa ja nopeasti reagoivaa se parhaimmillaan on. Sen jälkeen ei ole ollut paluuta. En voisi ajatella meneväni mihinkään muualle kuin järjestöön töihin.

Sydänmaanlakkaa kiehtoi ajatuksen liikkumavapaus ja järjestöjen ainutlaatuisen työn tekeminen: järjestöt tuottavat sellaisia palveluita, joita ei julkisen sektorin ole mahdollista toteuttaa.

– Se liittyy salaisuuteen, jonka löysin Keravan nuorisovankilasta: tasavertainen kohtaaminen, mahdollisuus asettua toisen ihmisen asemaan, näyttää hyväksyntää. Kohtaamiset tekevät elämästä arvokkaan.

– Tästä tuli koko elämääni kuljettava voima.

Toiminnalla on oltava puitteet ja rakenteet Mielenterveyden Keskusliiton toiminnanjohtajaksi Olavi Sydänmaanlakka

” On lamaannuttavaa, jos koko ajan " keskittyy suorittamiseen sen sijaan että hyväksyy vajavaisuuden.”

tuli vuonna 2013. Tuolloin järjestö oli taloudellisesti kriisissä ja organisaationa epäjärjestyksessä.

– Niin tunteen palolla kuin olin aina asioita tehnytkin, havahduin siihen, että minulle oli monissa järjestötehtävissä kasvanut ”hallintoniska”. Mutta ei se haitannut minua, se ei hiertänyt eikä ollut mikään kyttyrä. Ymmärsin, että toiminnalla on oltava turvalliset puitteet. Jotta on tilaa innovaatioille ja dynaamisuudelle, tarvitaan rakenteet. Muuten tarvotaan suossa. Pitää olla tilaa kokeilla, epäonnistua ja onnistua.

– Aseman Lapset oli oppimisympäristö epäonnistumisten hyväksymiselle. On vangitsevaa, jos omanarvontunto perustuu vain saavuttamiseen, suorittamiseen ja onnistumisiin.

Suurimmat onnistumiset asuvat Sydänmaanlakan mielestä epäonnistumisten vieressä. On lamaannuttavaa, jos koko ajan keskittyy suorit-

tamiseen sen sijaan että hyväksyy vajavaisuuden ja näkee itsensä niin, että antaa itselleen anteeksi.

– Ihmisen perustarve on kokea olevansa hyväksytty ja arvostettu sellaisena kuin on. On vamma missä päin kroppaa tahansa, tulevat tunteet arvokkuudesta ja siitä, että minulla on merkitystä, siinä, kun olet toisten joukossa. Se on tunne siitä, että nämä ihmiset pitävät minusta ja minulla on hyvä olla näiden ihmisten kanssa.

Miten taata äänen kuuluminen?

– Mielenterveyden Keskusliitto on meidän väen ääni. Tämä sopii minulle kuin nenä päähän. Tuntuu hienolle ja arvokkaalle tehtävälle olla niiden ääni, jotka ovat menettäneet hetkeksi otteensa elämään.

– Organisaationa järjestölle kuuluu hyvää – ajatellaan esimerkiksi rahoituspäätöksiä. Olemme saaneet pohjakosketuksen, ja nyt eletään seesteistä

Soveltavan liikunnan lehti

JATKUU

21

Soveli 1/2017

aikaa. Saimme täksi vuodeksi 9,2 miljoonaa euroa RAY:ltä keskusliitolle ja jäsenyhdistyksille. Se on aikamoinen summa.

Isoin huolenaihe on tällä hetkellä, mikä on kolmannen sektorin rooli, kun sote-muutokset on tehty? Millä tavoin kunta- ja maakuntatasolla säilyy se korvaamattoman arvokas työ, mitä kolmannen sektorin toimijat ja järjestöt tekevät?

– Olemme edunvalvontaorganisaatio niille, jotka ovat otteensa hetkeksi me­ nettäneet, kenties palvelujärjestelmäs­ sä jääneet väliinputoajiksi. Suurin kysymys on, miten he tulevaisuudessa tulevat kuulluiksi? Miten takaamme sen, että heidän äänensä kuuluu kaikessa kovin hallinnollisessa muutoksessa.

Sote – samalla kun se pelottaa ja jännittää – voi olla juuri se hetki, jolloin tavallisen ihmisen ääni pitää saada esiin.

normaalin ihmisen tarinoita. Tavallinen ihminen, ei erityinen ihminen, on se, joka sairastuu. Meillä ei mene vain fyysisesti paikat rikki, vaan pääkin voi mennä rikki. Perustavaa laatua oleva kysymys on: kuinka me kohtelemme toisiamme?

Sydänmaanlakka kertoo itsekin olleensa ennakkoluuloinen. Työ on ollut hänelle vallankumouksellinen kokemus. – Olen omallakin kohdallani ymmärtänyt hyväksymisen ja armollisuuden maailman. On ollut tähän ikään mennessä jo hetkiä, että on ollut vain kaksi lankaa kädessä. Että jos tästä toisesta langasta hellitän, menee tasapaino.

– Tajuaa myös, kuinka herkkiä me ihmiset olemme. Selviytyäkseen elämässä rakennamme erilaisia suojauksia, kuoria ja linnakkeita. Mutta voimme mennä rikki pienestä sanastakin.

Kukaan ei ole vain mielenterveyskuntoutuja

Sielu lepää, kun jalat liikkuvat

Olavi Sydänmaanlakka ei mielellään käytä termiä mielenterveyskuntoutuja.

– Mielenterveys-sana on turmeltunut. Kaikki liittävät sanan automaattisesti ongelmaan. Valtaosa väestöstä näkee elämästä hetkeksi otteensa menettäneet jotenkin erityisinä ja kysyy, mitä heille tulisi tehdä ja miten heihin tulisi suhtautua? Kun pitäisi muistaa, että kysymys on meistä. Mielenterveyden häiriöt koskettavat jokaista. Esimerkiksi työuupumuksen, loppuun palamisen, tietävät tässä ajassa kaikki.

– Kukaan ei ole vain mielenterveyskuntoutuja. Takana on kokonaisia

Olavi Sydänmaanlakka kuvailee itseään hyvin epäliikunnalliseksi. Pieni sisäinen palo ja ymmärrys siihen, kuinka tärkeää liikunta on, hänellä kuitenkin on. Eikä Sydänmaanlakka suinkaan sohvaperuna ole: hän on aina kävellyt paljon. Etenkin aikoinaan katutyössä; ja perustihan hän muun muassa Walkers-kahvilat.

– Sielu lepää, kun jalat liikkuvat. Aseman Lapset ry:ssä on huoneentaulu, johon on naulattu minun kenkäni. Tekstinä on: Kengät on kulkija koti.

Sydänmaanlakka toteaa, että tuntui mielekkäältä lähteä SoveLin puheen-

SoveLissa lähtökohta on miettiä, " mitä liikunta kunkin kohdalla on.

Jonkun kohdalla se on mielen matka.

Kullekin mittojensa mukaan.”

Soveltavan liikunnan lehti

22

Soveli 1/2017

johtajan tehtävään. SoveLissa haetaan jotain muuta kuin suorittamista ja voitontavoittelua. Hän sanoo olevansa tavattoman valmis sitoutumaan SoveLiin.

– Suorittamiseksi viety liikunta on aina ärsyttänyt minua. SoveLissa lähtökohta on miettiä, mitä liikunta kunkin kohdalla on. Jonkun kohdalla se on mielen matka. Kullekin mittojensa mukaan.

Sydänmaanlakka kokee olevansa sikäli SoveLin kohderyhmää, että hänenkin kohdallaan on mietittävä, millaiset tekijät saavat aikaan mielekästä liikuntaa. – Olen enemmän juttumiehiä, mutta jotain aktiviteettia pitäisi kyllä harrastaa.

Mielenterveyden Keskusliiton ja Sovelin samankaltaisuus Sydänmaanlakka sanoo, että vammaiskentässä on iso kirjo esteitä, joiden vuoksi ei voida liikkua siten kuin joku toinen.

– Mutta pienikin liike on liikettä ja sil­lä on välittömästi seuraamuksia. Minua kiinnostaa juuri pieni suuri liikunta.

Olavi Sydänmaanlakka tuntee SoveLin ja Mielenterveyden Keskusliiton välillä samankaltaisuutta: molemmat pyrkivät integroitumaan osaksi systeemiä. Jos Mielenterveyden Keskusliitto on niiden äänenkannattaja, jotka ovat hetkeksi menettäneet otteen elämästään, on SoveLi niiden äänenkannattaja, joiden liikkuminen on toisenlaista.

Veljeyttä ja sisaruutta voi kokea kummassakin. x

A N I T A A L AN S Järjestölehdissä kerrotaan säännöllisesti liikkujien tarinoita sekä eri sairauksiin tai vammoihin liittyviä liikuntauutisia.

Useimmat lehdistä ovat luettavissa yleisissä kirjastoissa.

Diabetes 5/206 ”Tärkeää on motivoida diabetesta sairastavia liikkumaan ja itsensä hoitamiseen. Tärkeää olisi, että jokainen löytäisi itselleen mieluisen tavan liikkua.”

Kuntosaliohjaaja Minna Hooli

p

T Tu

NU

N KOO

vi

ljär

ma

m u Sa

CP-lehti 4/2016 Kuntonyrkkeily sopii lajina lähes kaikille. Harjoitteita voi tehdä niin istuen kuin seisten. Kuntonyrkkeily kehittää loistavasti koordinaatiota, kehonhallintaa ja tasapainoa.

Nyrkkeilyssä tulee paljon selän kiertoja ja sivutaivutuksia, joten harjoittelusta on hyötyä liikkuvuuden parantamiseksi.

Anni Kettunen

Liikunta & TIEDE 6/16

Veden ominaisuudet luovat erinomaisen ympäristön kunnon kohottamiselle. Vesi tuntuu myös hyvälle ihoa vasten veden vastuksen aikaansaaman pintakudosten mikrohieronnan takia.

Linnéa von Hedenberg-Löfman

Keväällä 2016 kerätty ensimmäinen kansallisesti kattava lasten ja nuorten liikkumisen ja paikallaanolon objektiivisesti mitattu aineisto tukee aiempien vuosien kyselytietoja – noin joka kolmas suomalaislapsi ja –nuori liikkuu suosituksiin nähden riittävästi.

Sami Kokko, Anette Mehtälä, Pauliina Husu, Anne-Mari Jussila, Jari Villberg, Tommi Vasankari

Hengitys 5/2016

AVAIN 6/2016

Hyvä SELKÄ 4/2016

”Joogaharjoitus on hyvä hetki pysähtyä kuuntelemaan, mitä hengityksellä on meille kerrottavaa. Hengitys paljastaa vointimme ja kehomme tilan.”

Joogaava valmentaja Essi Nousu

”Yksinkertaisilla asioilla voi tukea paljon omaa hyvinvointia. Esimerkiksi pallojumpalla voi liikkuvuuden lisäksi vahvistaa keskivartalon lihaksia sekä parantaa tasapainoa.”

Arto Mäki-Reini

Soveltavan liikunnan lehti

23

Soveli 1/2017

KOONNUT Tupu Sammaljärvi

Etsi suosikkisi!

SoveLin jäsenjärjestöjen liikunnasta vastaavien esittelykierros jatkuu. Vuorossa ovat Jenni ja Jyrki.

Näitä kysyimme: 1. Miten liikunta näkyy järjestösi toiminnassa?

Onko liikunnan rooli kasvanut, vähentynyt, pysynyt ennallaan?

Miltä tulevaisuus näyttää?

2. Onko jäsenistöä helppo vai vaikea saada liikunnan piiriin (asteikolla 1 – 3, joista 1=kovan työn takana, 2=kohtuullisen kivasti, 3=helppoa kuin heinänteko).

3. Miten itse liikut?

4. Liikuntavinkkisi vähän liikkuvalle?

5. Mitä itsellesi uutta liikunnan lajia haluaisit kokeilla?

(Jos mikä vain olisi mahdollista: taloudellisesti, ajallisesti ym. Eli mikä on haaveesi?)

Jenni Tuomela, järjestösuunnittelija, Suomen Luustoliitto ry

AR

Liikuntaryhmiin " saadaan

KU

S TU

O M E LA

24

V M

Soveltavan liikunnan lehti

KU

A

1.

Liikunta on yksi luustoterveyden ja luuston kuntoutumisen kulmakivistä.

Siksi se on yksi jäsenyhdistyskenttämme runsaimmista ja monipuolisimmista toimintamuodoista. Yhdistysten liikuntatoiminta koostuu olemassa olevasta liikunnasta tiedottamisesta, paikallisesta liikuntatoimintaan vaikuttamisesta ja liikuntayhteistyön kehittämisestä sekä omien liikuntaryhmien organisoimisesta. Niistä pääosa on vertaisohjaajavetoisia ja pieni osa on hankittu ostopalveluna.

Koulutamme liikunnan vertaisohjaajia jatkuvasti lisää yhteistyössä Eläkeliiton kanssa sekä Ikäinstituutin VertaisVeturi-koulutuksen avulla, ja vertaisohjaajien merkitys yhdistysten liikuntatoiminnan mahdollistajana on valtava. Monella paikkakunnalla yhdistyksen ryhmät ovat ainoita, jotka soveltuvat osteoporoosia sairastaville ja joihin ylipäätään heitä suostutaan ottamaan

poikkeuksetta reilut ryhmät kasaan.”

mukaan. Nimittäin usein liikuntaryhmien vetäjillä ei ole riittävästi tietoa osteoporoosia sairastavien liikunnasta. Niinpä pelätään väärin ohjatun liikunnan aiheuttavan luustokuntoutujille luunmurtumia.

Yhdistyksissä käynnistyy uusia liikuntamuotoja lähes jokaisella toimin-

Soveli 1/2017

takaudella ja ryhmiin riittää tulijoita.

Joitakin liikuntaryhmiä on pyöritetty jopa perinteiseen loma-aikaan kesällä, kun toiveita liikuntaryhmän pitämiselle on tullut niin monelta taholta. Liikunnan rooli on koko ajan kasvamaan päin. Tulevaisuudessa ollaankin positiivisten haasteiden edessä: ”miten vas-

I

tata alati kasvavaan tarpeeseen täysin vapaaehtoisvoimin pyörivien yhdistysten toimin?”.

2.

Vastaan kaksi eli kohtuullisen kivasti.

Liikuntaryhmiin saadaan lähes poikkeuksetta reilut ryhmät kasaan ja uusia ideoita ryhmistä syntyy. Haasteena on kuitenkin – kuten varmaan lähes kaikissa muissakin liikuntapuolen toiminnoissa – että mukaan lähtevät ne jo valmiiksi hyväkuntoiset ja aktiiviset, runsaasti liikkuvat yksilöt. Toki hekin ovat erittäin tervetulleita, mutta suurin huoli on kuitenkin niistä, jotka eivät liiku yhtään. Jos vielä keksittäisiin, miten liikkumattomat saataisiin mukaan toimintaan niin sitten vastaisin, että ”helppoa kuin heinänteko”.

3.

Kuntosalilla käynti pari kertaa viikossa on oma juttuni, mistä pidän kynsin ja hampain kiinni. Sen lisäksi viikkorytmiin kuuluu koko perheen uintireissu ja tämän kevään löytöni ovat vanhempien ja lasten yhteiset akrobatia ja jooga.

Kaikki uudet liikuntamuodot, joissa sekä lapsi että vanhempi pääsevät kumpikin tekemään omaan suoritustasoonsa nähden haastavaa treeniä, ovat itselleni tärkeitä löytöjä. Odotan lisäksi oman työmatkapyöräilykauteni avausta jälleen. Pitkin merenrantoja polkeminen aamutuimaan on rentouttavaa ja energisoivaa yhtä aikaa.

4.

Kokeile eri liikuntamuotoja ja etsi suosikkisi! Maailma on täynnä erilaisia lajeja ja niistä löytyy varmasti yksi, joka tuottaa iloa elämään ihan itsessään tekemisen kautta. Ota lisäksi kaveri mukaan, sillä matka kynnyksen yli on huomattavasti lyhyempi kun kaveri on vieressä kannustamassa. Loppumatkahan ei tunnetusti ole kynnyksen ylityksen jälkeen enää läheskään yhtä haastavaa.

5.

Olen aikoinaan kokeillut sukellusta ja siitä jäivät mieleenpainuvat muistot.

haluavat " Ihmiset hoitaa itseään.”

Vedenalainen maailma on henkeäsalpaava ja vesi on itselleni hyvin luonnollinen elementti liikuntaan. Jonain päivänä aion sukellusharrastusta jatkaa, mutta nyt se saa odottaa vielä muutaman vuoden.

Jyrki Laakso, toiminnanjohtaja Suomen Nivelyhdistys ry 1.

Liike on nivelrikon tärkein lääke! Sen vuoksi edistämme liikuntaa niin paljon, kuin rahkeet antavat myöten. Kaikki liikuntatoimintamme on toistaiseksi paikallisten osastojemme, nivelpiirien ja niiden vapaaehtoistoimijoiden järjestämää. Liikuntaryhmien ja niihin osallistujien määrä on noussut vuosi vuodelta – viime vuonna meillä oli noin 14 000 osallistumiskertaa liikuntaryhmiin, ja tänä vuonna ollaan menossa taas ylöspäin määrissä.

2.

Ihmiset haluavat hoitaa itseään. Kun heille on kerrottu liikunnan osuudesta itsehoidossa, ollaan asteikolla kohdassa kaksi. Liikunnan merkityksestä kerrotaan joka ikisellä luennollamme.

Luentopalautteiden mukaan heti luentojen jälkeen lähes kaikilla kuulijoilla on tavoitteena lisätä liikuntaa – ellei sitä ole jo ennestään tarpeeksi.

3.

Pyöräilen sekä ulkona että sisällä: lokakuun loppuun mennessä tavoitteena oli saada täyteen kauden minimitavoit-

teet eli 2 000 kilometriä maantiepyöräilyä ja 1 000 kilometriä kuntopyörällä.

Talvikaudella vaihdan maantiepyöräilyn viime talvena ”löytämääni” Fustraan, joka toi selvän avun etenkin selkäongelmiin. Kilpakeilailun jotkut laskevat liikunnaksi (tuleehan siinä askelia, ja kehon tuesta on pidettävä huolta), mutta minä lasken sen hauskanpidoksi.

Lentopallon jouduin jättämään polvien vuoksi, mutta ehkäpä joskus palaan takaisin leppoisammissa merkeissä siihenkin.

4.

Liikuntatapa pysyy helpoimmin, kun liikkuu ryhmässä. Aloittamiseen on aina kynnystä, mutta porukalla se on helpompaa. Samalla tulee annettua ja saatua vertaistukea! Pienikin lisä liikuntaan auttaa oman terveyden edistämisessä. Liikunta on kuin lumipallo: kun lähtee liikkeelle, on kohta helpompi liikkua, ja näin liikuntaa tulee hissukseen aina vaan lisää.

5.

Kokeilutoivelistalla on paaaaaljon lajeja. Melkein kaikki mahdolliset pallopelit kiinnostavat, ja monenlaiset muutkin kilpailulajit. Jos yhden haaveen laittaisin joskus tulevien eläkepäivien varalle, niin pitkä vierailu esimerkiksi Teneriffalla Teiden rinteitä ylös ja alas pyöräillen. x

SoveLin jäsenjärjestöjen liikunnan yhteyshenkilöiden yhteystiedot löydät tämän lehden viimeiseltä aukeamalta ja kotisivultamme osoitteesta www.soveli.fi

Soveltavan liikunnan lehti

25

Soveli 1/2017

TEKSTI Tupu Sammaljärvi KUVAT Jaakko Tähti

Retkiluistelun ylin ystävä Viitasaarelainen Merja Uusi-Maahi oppi uimaan jo varsin pienenä.

Uinti on säilynyt tärkeänä harrastuksena, mutta rinnalle on noussut muitakin lajeja, rakkaimpana retkiluistelu.

– Jos en olisi harrastanut liikuntaa, ei liikuntakykyni olisi se mikä se tänään on, sanoo Merja Uusi-Maahi, jonka isä teki aikoinaan alle kouluikäiselle tyttärelleen latuja. Teini-iässä Merjalla oli tapana lähteä hiihtäen metsään. Yksin, rauhoittumaan.

Lapsuuden hyvistä muistoista jäi kipinä, jonka ansiosta liikunnallinen elämäntapa on säilynyt. Merja on etsinyt ja löytänyt harrastuksia, joista tulee sama fiilis kuin lapsuuden luontokoke-

muksista. Sairastumisen jälkeen yhteys luontoon löytyi jää- ja hiihtokelkan avulla. Viitasaarella kelpaa hiihtää ja luistella, sillä jäälatuja on paljon.

Pidä kiinni mieluisasta tekemisestä Merjalla on harvinainen neurologinen sairaus, CIPD, joka vaikuttaa koko kehoon. Hermotus ei toimi normaalisti, ja sairaus näkyy lihasheikkoutena.

Merja näkee liikunnan kannalta tilanteessaan hyviäkin puolia: hänellä ei ole vapinaa eikä tuntohäiriöitä, asentotunto on hyvä, jäykkyys tai fatiikki, uupumus, eivät vaivaa.

– Tapasin kerran sairaalassa yli 80-vuotiaan naisen, jolla oli paha vapina. Hän pystyi kuitenkin piirtämään tarkkoja muotokuvia. Tämä nainen sanoi minulle, että jos sinulla on jokin taito elämässä, se säilyy. Hänen esimerkkinsä on ollut minulle motivaattorina. Monesta joutuu luopumaan, mutta kun on mieluisaa tekemistä, voi asioita tehdä vaikka avustettuna.

Merja Uusi-Maahi kertoo esimerkkinä, että hän harrasti ennen sairastumistaan hiihtämistä miehensä kanssa.

Sairastumisen jälkeen harrastus on jatkunut kelkan ja miehen avustamana.

– Mieheni kanssa yhdessä liikkuminen on mieluisaa. Kun olin terve, teimme yhdessä puita ja kasvatimme viljaa.

Liikkuminen luonnossa on tuonut ja tuo paljon sisältöä elämään.

Jäämaratonille yhä uudestaan

Tällä hetkellä Merjan mieluisin laji on retkiluistelu.

Soveltavan liikunnan lehti

26

Soveli 1/2017

Tällä hetkellä Merjan mieluisin laji on retkiluistelu. Mikäpä voittaisi tunteen, kun kevätauringon siivittämänä saa liukua jäänpintaa pitkin! Harrastus alkoi Solian ja Malikkeen yhteistapahtumassa, Kuopion Ice Marathonissa.

– Jaksan luistella 12,5 kilometrin mat-

kan, vaikka käsivoimani ovat alentuneet paljon. Tähän tapahtumaan menen aina uudestaan. Vuoden välein järjestettävä Ice Marathon on hyvä mittari omasta kunnosta. Tosin sää vaikuttaa aina; jäällä ollaan kelin armoilla.

Merja kiittelee mahdollisuutta vuokrata ja kokeilla välineitä.

– Sitä kautta on löytynyt itselle sopivia lajeja. Esimerkiksi melonta. Sekin löytyi kokeilujen kautta. Kun täytin 50 vuotta, sain lahjaksi oman ilmatäytteisen kajakin. Viime talvena hankittiin luistelukelkka.

Kelkkahiihtoa Merja kokeili ensimmäisen kerran Apuvälinemessuilla, ja laitoskuntoutusjaksolla tarjolla oli Solian hiihtokelkka.

Merja on kokeillut myös muun muassa ratsastusta ja kelkkalaskettelua, mutta niihin ei ole syttynyt palavaa

intoa. Kumpaakin lajia hän silti lämpimästi suosittelee kokeiltavaksi.

Uimassa Merja käy mielellään. Viitasaarella on melko uusi uimahalli, jossa pääsee liikkumaan pyörätuolilla; myös erillinen invapukuhuone löytyy. Merja on aktiivinen vammaisneuvoston jäsen, ja vammaisneuvosto pystyi vaikuttamaan uimahallin rakennusvaiheen ratkaisuihin. Tällä hetkellä Merja on neuvoston puheenjohtaja. Hän toimii ahkerasti myös Keski-Suomen Neuroyhdistyksessä ja Neuroliiton liikuntatoimikunnassa. Hän on lisäksi SOLIAn vertaisohjaaja avustetun hiihto- ja luistelukelkan käytössä.

Rohkeasti kokeilemaan Kohta 25 vuotta eläkkeellä ollut Merja Uusi-Maahi toivoo, että liikuntaky-

ky säilyisi suurin piirtein samanlaisena. Itsenäinen liikkuminen on hänelle tärkeää. Haaveena Merjalla on, että ensi kesänä hän pääsisi melomaan omasta rannasta lapsuuden kotikylälle. Matkaa on reilu 20 kilometriä. Treenilenkkejä kasvatettiin viime kesänä niin, että uskalluksesta ei ole enää lähtö kiinni.

Merja kannustaa rohkeasti kokeilemaan eri lajeja.

– Ajattelin joskus, että kelkkahiihto ei voi olla minun lajini, kun käsivoimani ovat niin heikot. Mutta avustettuna sekin onnistuu!

Merja toteaa, että kannattaa mennä mukaan kokeilutapahtumiin, joissa näkee ja voi kokeilla useita eri lajeja kerralla. Ja jos ensimmäisellä kokeilukerralla osuu olemaan huono saa, kannattaa kokeilla uudemman kerran paremmalla säällä. x

Merja harrastaa liikuntaa yhdessä miehensä Kari Uusi-Maahin kanssa.

Soveltavan liikunnan lehti

27

Soveli 1/2017

L I I K U N TAV I N K K I

TEKSTI JA KUVA Tupu Sammaljärvi

SaunaYogassa ikirouta sulaa SoveLin jäsenjärjestöjen liikuntavastaavat on kutsuttu kokeilemaan soveltavaa SaunaYogaa. ”Ehdottomasti tätä muillekin”, on yhteinen kokemus.

SoveLi tarjosi jäsenjärjestöilleen soveltavan liikunnan asiantuntija Virpi Pennasen koordinoimana maksuttoman tutustumistilaisuuden SaunaYogaan Helsingissä. ”SaunaYoga on helposti toteutettavissa ja sovellettavissa”, toteaa Virpi Pennanen ja siirtyy matalalämpöiseen saunaan. ”Ikirouta sulaa”, kuvaa Tiina Vainio SaunaYoga-liikkeen vaikutusta. Niin totisesti lapaluissa tuntuu tapahtuvan. Kun vielä saunan lämpö on kuin syli tai halaus, on elämys täydellinen.

SaunaYogan kehittäjä Tiina Vainio ja soveltavan SaunaYogan ohjaaja Anni Täckman sekä kaksi liikuntatyöntekijää Anu Patrikka Suomen CP-liitosta ja Tinja Saarela Suomen Reumaliitosta, ja SoveLin kaksi työntekijää istuvat Invalidiliiton ylimmän kerroksen saunan lauteilla. Lämpöä on viitisenkymmentä astetta, löylyä ei heitetä. Kiireinen maailma on muisto vain. Anni Täckman ohjaa asiantuntevasti ja levollisesti. Mieli tyyntyy jokaisen venytyksen myötä.

Apua lihasten spastisuuteen Rauhalliset liikkeet: venytykset, taivutukset. SaunaYogasta on kehitetty liikunta- ja toimintarajoit-

teisille osallistujille sopiva sarja. Sarjan liikkeet on suunnattu erityisesti niska-hartiaseudulle ja selkä- ja rintarankaa tukeville lihaksille. Tiina Vainio kertoo, että miedon lämmön ja lempeiden liikkeiden yhteisvaikutus vähentää lihasjännitystä.

SaunaYogasta hyötyvät siten erityisesti ne, joilla on lihasten spastisuutta. Liikkeet ovat hyvää vastapainoa esimerkiksi pyörätuolissa istuvan kelaamisen kuormittamalle ylävartalolle.

– Koska saunassa tehtävät harjoitteet lisäävät kehon lämmöntuotantoa ja hikoilua, on laji hyväksi henkilöille, joiden on haastavaa harrastaa aktiivista liikuntaa toimintakyvyn heikentymisen tai liikuntarajoitteen vuoksi, Tiina Vainio sanoo.

Kotisaunan lämmössä Sauna sinänsä rauhoittaa ja rentouttaa mieltä. Se on myös tasa-arvoinen ja suomalaisille rakas paikka. SaunaYogan varusteet eivät tule kalliiksi, sillä pyyhe, jumppavaatteet ja juomapullo riittävät.

– Kun opettelee vaikkapa yhdenkin liikkeen sarjasta, voi sen tehdä kotisaunaa lämmittäessään, Tiina Vainio sanoo. x

Soveltava SaunaYoga ▹ Soveltavan Saunayogan liikkeissä on huomioitu miedon lämmön hyvää tekevä vaikutus ja liikkeiden toteuttaminen eri vammojen, sairauksien ja toimintakykyjen näkökulmasta. ▹ Soveltavassa Saunayogassa tuettu istumaasento tekee liikkeistä, kuten esimerkiksi eteentaivutuksista ja rangan kierroista, kontrolloituja. ▹ Jalkojen asentoa voidaan tukea esimerkiksi reisien ympärille sidotulla kylpypyyhkeellä ja ylävartaloa asentoa nojaamalla takaseinään.

Saunan miedon lämmön ja lempeiden liikkeiden yhteisvaikutus vähentää lihasjännitystä.

Soveltavan liikunnan lehti

28

Soveli 1/2017

Kysy lisää: tiina.vainio@saunayoga.com

Minna Kaasalainen (vas.) ja Iina Nieminen ovat löytäneet pyörätuolitanssista yhteisen harrastuksen.

Pyörätuolitanssitreenit kestävät kerrallaan kaksi tuntia. Treeni käy kovasta liikunnasta.

TEKSTI JA KUVAT Tupu Sammaljärvi

Pyörätuolitanssin lumoissa Tamperelainen Minna Kaasalainen, 46, harrastaa pyörätuolitanssia avoimen sarjan suomenmestaruustasolla.

Minna on aina ollut aktiivinen liikkuja, eikä sairastuminen ole merkinnyt kuin pientä hidastetta.

– Lapsena hiihdin, pyöräilin, luistelin ja harrastin telinevoimistelua ja kansantanssia. Sairastuin 10-vuotiaana vaikeaan, etenevään epilepsiaan, Unverricht-Lundborgin tautiin. Hyväksyin sairauden nopeasti ja olen aina ollut sitä mieltä, että sairaus ei estä normaalielämää, Minna kertoo.

Rakkain laji löytyi tanssista. Minnalla on menossa jo viides vuosi Pirkanmaan pyörätuolitanssijoiden ryhmässä. Viime keväänä hän voitti pyörätuolitanssin Suomi Open -kilpailujen tulokassarjassa pronssia.

– Hienointa ovat musiikki ja rytmi ja se, että näkee ihmisiä. Fyysinen kunto on tärkeää, mutta se tulee siinä sivussa. Pyörätuolitanssi näyttää helpolta, mutta on kovaa liikuntaa. Mieluisimmat lajit ovat vakiotansseja: hidas vals-

si, tango ja foxi ja latinalaisissa samba ja rumba.

Tanssiparina Minnalla on oma henkilökohtainen avustaja Iina Nieminen.

Paritanssi on Iinallekin rakas harrastus, joka samalla yhdistää Iinaa ja Minnaa. Iina on tanssissa vievä osapuoli, ja on tärkeää, että hän tunnistaa Minnan haasteet.

– Minulla on koko ajan ataksiaa, lihasnykinää, mikä vaikeuttaa liikkumista. Iinan on seurattava minua tarkasti.

Elämään mukavaa vaihtelua Minna Kaasalainen korostaa, ettei neljän seinän sisään kannata jäädä.

– Liikunnan ja muiden harrastusten parista löytyy uusia ystäviä. Harrastaminen tuo elämään mukavaa vaihtelua. Kun johonkin lajiin tykästyy, oikein odottaa, että pääsee taas harrastamaan.

Minna on innokas kokeilemaan uusia liikunnallisia lajeja. Viime kesä-

nä hän näki ilmoituksen soveltavan melonnan kurssista.

– Olin ihan että jee! Halusin heti mennä kokeilemaan.

Myös muunlainen aktiivisuus on Minnalle tyypillistä. Hän käy elokuvissa, kuuntelee äänikirjoja ja käy Elä täysillä -klubin porukassa syömässä eri ravintoloissa. – Välillä eivät meinaa päivät riittää, hän nauraa.

Vertaistukea ja uusia tuttavia Minna löysi Epilepsialiiton hemmotteluviikonlopussa. Hän on toiminut Epilepsialiiton paikallisyhdistyksessä ja Epilepsialiiton Vaikeat ja Harvinaiset -jaostossa monta vuotta. Minna aikoo mennä Epilepsialiiton kaveritoimintaan mukaan. Myös keilaus uutena lajina kiinnostaa Minnaa.

Ainoa asia, mikä häiritsee harrastamista, on kaupungin kustantamien taksimatkojen vähyys. Minna saa kuukaudessa 18 yhdensuuntaista matkaa, mikä ei oikein riitä. Tähän määrään kun on mahdutettava myös kaikki asiointimatkat. x

Soveltavan liikunnan lehti

29

Soveli 1/2017

Rovaniemen seutufoorumin järjestäjät Katriina Merkkiniemi (vas.), Tommi Yläkangas, Virpi Pennanen, Kai-Matti Joona ja Maarit Toivola.

Soveltavan liikunnan seutufoorumista toivotaan Lappiin perinnettä. Ensimmäiseen foorumiin oli ilmoittautuneita reilut 20. SoveLi järjesti seutufoorumin yhteistyössä Lapin AVIn, Lapin Liikunnan ja Rovaniemen kaupungin kanssa.

TEKSTI JA KUVAT Tupu Sammaljärvi

Seutufoorumi koolla Rovaniemellä Soveltavan liikunnan seutufoorumi järjestettiin marraskuun lopussa Rovaniemellä. Foorumissa keskusteltiin muun muassa liikuntapalveluiden yhdenvertaisuudesta ja liikuntapaikkojen esteettömyydestä.

Suunnittelija Toni Piispanen opetusja kulttuuriministeriöstä totesi, että soveltava liikunta voi Suomessa hyvin.

Hän muistutti, että liikuntalain tavoitteita ei vielä kuitenkaan ole osattu soveltavan liikunnan näkökulmasta täysin hyödyntää. Lain toteuttamisen lähtökohtia ovat tasa-arvo ja yhdenvertaisuus sekä jokaisen ihmisen oikeus harrastaa liikuntaa.

Osa väestöstä ei harrasta liikuntaa; kolmannes väestöstä on haastava ryhmä. Vain murto-osa väestöstä saavuttaa ikäryhmäkohtaiset liikuntasuositukset. Nähtävissä on sekä valoisaa kehitystä että muutoksia: – Liikunta on vapaa-ajan harrastuksena keskimäärin yleistynyt, ja liikunnalla on tilausta. Liikuntamuodot ja la-

Soveltavan liikunnan lehti

30

jikirjo muuttuvat kaiken aikaa. Megatrendejä ovat digitalisaatio, kaupungistuminen ja ikääntyminen, hän sanoi.

Piispanen näki huolestuttavana ns. dropout-ilmiön urheiluseuroissa. Yhä nuoremmat, jo 12 – 13-vuotiaat, putoavat pois seurojen toiminnasta. Hän kertoi myös, että tietyt elämänvaiheet, muutokset, lisäävät todennäköisyyttä lopettaa liikunnan harrastaminen.

Suosituksia ja esteettömyyttä Soveltava Liikunta SoveLin ts. toiminnanjohtaja Tommi Yläkangas kertoi ajankohtaisia kuulumisia soveltavan liikunnan kentältä sekä avasi kehittämissuosituksia, jotka SoveLi julkaisi vuonna 2015.

Soveli 1/2017

SoveLin soveltavan liikunnan asiantuntija Virpi Pennanen kertoi soveltavan liikunnan kansainvälisestä toiminnasta ja kannusti osallistujia mukaan kansainväliseen yhteistyöhän.

Esteettömyysasiantuntija Niina Kilpelä Invalidiliitosta puhui rakennetun ympäristön esteettömyydestä. Hän sanoi, että näkemis- ja kuulemisympäristön esteettömyys on puutteellista. Lisäksi esteettömyyttä koskevaa lainsäädäntöä sovelletaan monin tavoin, mikä on haaste – haaste on myös olemassaoleva rakennuskanta.

– Restaurointi ja esteettömyys eivät ole vastakkaisia asioita, ne ovat yhdistettävissä. Tietoa on, on vain osattava poimia se, Kilpelä sanoi.

Niina Kilpelä muistutti, että mah-

dottomia kohteita ei ole – aina voi tehdä jotain.

Uusia lajikokeiluja ja Valtteja lapsille ja nuorille Erityisliikunnanohjaaja Katriina Merkkiniemi Rovaniemen kaupungista kertoi, että seurayhteistyö vaatii pitkäjänteistä työtä ja henkilökemiaa.

– Tällä hetkellä yhteistyötä seurojen kanssa kaupunki tekee ammunnassa, judossa, jalkapallossa, palloilussa, curlingissa, luistelussa ja uinnissa. Kaupunki antaa tilat, markkinoi perheille, antaa ohjaaja-apua ja välineitä. Tulossa on uusia lajikokeiluja, muun muassa korttelisuunnistusta ja frisbeegolfia.

Merkkiniemi kertoi, että kynnys ottaa mukaan erityistukea tarvitsevia on seuroissa madaltunut. Haasteena on saada ammattitaitoisia ohjaajia.

Aluetoiminnan suunnittelija Jarno Saapunki Vammaisurheilu ja -liikun-

ta VAU ry:stä kertoi Valtti-toimintamallista, jonka avulla pyritään löytämään erityistä tukea tarvitseville lapsille liikuntaharrastus. Henkilökohtainen ohjaaja eli Valtti toimii erityistä tukea tarvitsevalle lapselle tai nuorelle harrastuksen pariin saattajana. Lapissa lajeina ovat olleet esimerkiksi keilailu, soveltava taitoluistelu, frisbeegolf, salibandy, ratsastus, luontoretki, kuntosali, uinti, tanssi, trampoliinihyppely ja temppuilu.

Luontoilua ja yhteistyötä Soveltavan liikunnan asiantuntija Virpi Pennanen SoveLista ja erikoissuunnittelija Joel Erkkonen Metsähallituksesta puhuivat soveltavasta luontoliikunnasta. Pennanen muistutti, että kaikilla on oikeus päästä luontoon ja luontoliikunta on sovellettavissa kaikille. Erkkonen kertoi Metsähallituksen Luontopalveluiden terveys- ja hyvinvointioh-

– Koulutusten jälkeen riksatoimintaa on käynnistetty palvelukodeissa, Pauli Niemelä kertoo.

TEKSTI JA KUVA Tupu Sammaljärvi

Riksakapteeni Niemelä Seutufoorumiin osallistunut rovaniemeläinen vapaaehtoistoimija Pauli Niemelä on kouluttautunut riksakapteeniksi: – Näin mainoksen kurssista ja lähdin mukaan. Olen oikein innostunut! Vallankin oma liikkuminen motivoi tähän harrastukseen.

Pyörällä kaiken ikää -hanke on RAY:n rahoittama ja Pyöräliiton sekä

Ikäinstituutin toteuttama. Hanke kutsuu riksapyörien ilmaiseen kyytiin palvelutalojen asukkaita ja kotihoidon asiakkaita.

Rovaniemellä toimintaa koordinoi vapaaehtoistyönkeskus Neuvokas. Neu­ vokas vastaa vapaaehtoistyönkeskuk­ sen toiminnasta ja sen yli 200 vapaaehtoisen hyvinvoinnista. Ensimmäinen

jelmasta, jonka teemana on Hyvinvoiva luonto – hyvinvoiva ihminen.

Liikuntatoimentarkastaja Kai-Matti Joona Lapin aluehallintovirastosta totesi, että soveltavan liikunnan koulutuksien ja tapahtuminen järjestämisessä on Lapissa kehitettävää. Hän näki yhteistyön järjestökentän kanssa tärkeäksi.

– Kunhan sana seutufoorumeista leviää, saattaa foorumeista hyvinkin tulla Lapissa perinne, uskoi lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä Maarit Toivola Lapin Liikunta ry:stä.

Soveltavan liikunnan seutufoorumin järjestivät Soveltava Liikunta SoveLin kanssa Lapin aluehallintovirasto, Lapin Liikunta ry ja Rovaniemen kaupunki. x Seuraava seutufoorumi järjestetään 1.6.2017 Rovaniemellä.​ ​Lisätietoja: Virpi Pennanen, virpi.pennanen@soveli.fi

pyö­ räluotsikoulutus järjestettiin Pyö­ rä­liiton kanssa yhteistyössä syyskuussa. Pyöräliiton kouluttaja Mira Kokko kä­vi kouluttamassa vapaaehtoisia syk­ syl­ lä Rovaniemellä. Vähän myöhemmin järjestettyyn Pyöräliiton pyörä­ kap­ teeni -koulutukseen Neuvokkaasta osallistuivat Pauli Niemelä ja Reima Möyk­ky.

Alkuun on päästy, sillä Rovaniemen kaupunki on hankkinut ensimmäisen sähköavusteisen pyörän, ja riksatoi­ min­taa käynnistetään Aaltorannan ja Lou­nakodin palvelukeskuksessa Napa­ pii­rin tuntumassa.

Pauli Niemelä kertoo, että tarkoitus on saada riksoja lisää, jotta mahdol­ lisimman moni vammainen ihminen ja vanhus pääsisi ulos. Niemelä on käynyt alustavia keskusteluja parin apteek­ ka­rin kanssa ja he ovat olleet erittäin kiin­ nostuneita osallistumaan lisäriksojen hankintaan. x

Lue lisää: http://pyorallakaikenikaa.fi Facebook.com/pyorallakaikenikaa

Soveltavan liikunnan lehti

31

Soveli 1/2017

TEKSTI Saku Rikala, Liikuntatieteellinen Seura ry

Erityisryhmät ja ikäihmiset hankemaailman marginaalissa Valtion liikuntahallinto avusti 20 miljoonalla eurolla liikunnan kehittämishankkeita vuonna 2016.

Suuri osa avustuksista myönnettiin kunnille. Selvästi eniten avustettiin lasten ja nuorten liikunnan kehittämistä.

Vammaiset, pitkäaikaissairaat ja ikäihmiset jäivät avustuksissa marginaaliin.

Liikuntapoliittisen ohjauksen tärkein muoto on resurssiohjaus. Liikuntaa ohjaava lainsäädäntö on väljää, mikä korostaa muita ohjauskeinoja. Valtion liikuntahallinnon budjetilla on merkittävä vaikutus alan kehittämiseen vaikka budjetti on tavoitteisiin ja haasteisiin nähden rajallinen.

Vuonna 2016 valtion liikuntamäärärahat olivat vajaat 148 miljoonaa euroa. Veikkausvoittovaroihin perustuvista määrärahoista opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) myönsi kehittämishankkeisiin 13 miljoonaa euroa. Lisäksi valtion budjetista myönnettiin Liikkuva koulu -ohjelmalle seitsemän miljoonaa euroa lukuvuodelle 2016 – 2017. Yhteensä liikunnan kehittämishankkeita avustettiin noin 20 miljoonalla eurolla, jolla toteutettiin vajaat 1 100 hanketta.

Valtion liikuntahallinnon usko hank-

Erityisryhmien liikunnan kehittämistyöstä ovat vastanneet lähinnä kolmannen sektorin toimijat.

keisiin ei näytä horjuvan. Hankkei­siin ohjatut resurssit ovat kasvaneet vuosikymmenen alusta noin 30 prosenttia.

Samaan aikaan valtion liikuntamäärärahat eivät ole kasvaneet lainkaan, kun huomioidaan rahan arvon kehitys. Kasvun taustalla ovat lasten ja nuorten liikunnan ja terveysliikunnan kasvaneet hankeavustukset sekä uudeksi avustuskohteeksi noussut maahanmuuttajien liikunnan kehittäminen.

OKM:n lisäksi liikunnan kehittämishankkeita avustivat muun muassa Euroopan unioni ja erilaiset säätiöt. Esimerkiksi Euroopan unioni tuki Suomessa vuosina 2011 – 2013 reilua 900

. . . . . . . . .

Kunnat 8,5 milj euroa

milj. euroa

Liikuntaseurat 4,1

8,5

Tutkimusyhteisöt 1,7

4,1 1,7

1,3

0,6

0,5

0,4

0,4

0,2

Saku Rikala LTS (2016)

Liikuntajärjestöt 1,3 Muut järjestöt 0,6 Lajiliitot, Valo ja OK 0,5 Oppilaitokset 0,4 Muut julkiset yhteisöt 0,4 Yritykset 0,2

Kaavio 1.

Liikunnan kehittämishankeavustusten (OKM) jakautuminen toimijoittain vuonna 2016.

Soveltavan liikunnan lehti

32

Soveli 1/2017

liikuntahanketta lähes 62 miljoonalla eurolla. Suomi on täyttynyt 2000-luvulla liikuntahankkeista, joita avustetaan vuosittain kymmenillä miljoonilla euroilla.

Toteuttajina tutut liikuntakentän toimijat Liikuntaa kehittävät OKM:n avustuksilla liikuntakentän tutut toimijat, kuten kunnat, liikuntaseurat ja -järjestöt sekä erilaiset liikuntaa edistävät yhteisöt. Valtaosa hanketukea saavista toimijoista saa myös valtion yleisavustusta liikuntaan.

Eniten kehittämisavustuksia keräsivät kunnat, joille myönnettiin vajaat puolet (8,5 milj.) kaikista avustuksista (kaavio 1). Hankeavustukset ovat merkittävä lisä kuntien vuosittain saamiin reilun 19 miljoonan euron liikunnan valtionosuuksiin.

Reilu viidennes avustuksista (4,1 milj.) ohjautui liikuntaseuroille. Summa koostuu lähes yksinomaan Seuratuesta.

Järjestöille ohjattiin yhteensä 2,4 miljoonaa euroa kehittämisavustuksia.

Selkeästi eniten avustuksia järjestöistä keräsivät liikuntajärjestöt (aluejärjestöt, Suomen Latu, Koululiikuntaliit-

na osana muita hankkeita, kuten koko elämänkaarta koskevissa hankkeissa.

Myös liikuntaneuvonta- ja palveluketjuhankkeet hyödyttivät erityisryhmiä.

milj. euroa 11,1

. . . . . .

Miten tästä eteenpäin?

3,1 1,9 0,3

0,3

1,0

Saku Rikala LTS (2016)

Lapset ja nuoret 11,1 milj euroa Työikäiset 3,1 Maahanmuuttajat 1,9 Ikäihmiset 0,3 Erityisryhmät 0,3 Elämänkaari 1,0

Kaavio 2.

Liikunnan kehittämishankeavustusten (OKM) jakautuminen kohderyhmittäin vuonna 2016.

to jne.). Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt sekä niiden paikallisyhdistykset saivat hankeavustuksia reilut 100 000 euroa.

Valtakunnallisista kansanterveys- ja vammaisjärjestöistä OKM:n hankeavustusta saivat vuonna 2016 Hengitysliitto (Hengitä ja hengästy), Lihastautiliitto (Lihaksista viis – liikkumaan siis) ja Selkäliitto (Tosimiehen selkätreeni). Paikallistasolle avustukset kohdentuivat KKI-hanketukena, jota sai vajaat 20 kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen paikallisyhdistystä yhteensä reilut 20 000 euroa. Paikallistasolla hanketukea saivat erityisesti sydän-, mielenterveys- ja reumayhdistykset.

Lapset ja nuoret keskiössä Opetus- ja kulttuuriministeriön tukemat hankkeet kohdistuvat arkiliikunnan, terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan sekä matalan kynnyksen harraste- ja kuntoliikunnan kehittämiseen. Kilpa- ja huippu-urheilun kehittäminen on hyvin pienessä roolissa hankeavustuksissa.

Hankeavustuksista lähes kaksi kolmasosaa (11,1 milj.) kohdentui lasten ja nuorten liikunnan ja liikuntamahdollisuuksien kehittämiseen (kaavio 2). Vajaa viidennes (3,1 milj.) avustuksista myönnettiin kantaväestöön kuuluvien työikäisten ja aikuisväestön liikunnan kehittämiseen. Reilu kymmenesosa avustuksista (1,9 milj.) kohden-

tui maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden liikuntaan.

Vammaiset, pitkäaikaissairaat ja ikä­ ih­miset jäivät avustuksissa marginaaliin. Vain noin kolme prosenttia (0,6 milj.) avustuksista kohdentui suoraan eri­ tyisryhmien ja ikäihmisten liikunnan kehittämiseen. Erityisryhmien ja ikä­ ihmisten liikunnan kehittämiseksi ei ole varattu omaa avustuslähdettä. Hankkeita on avustettu eri lähteistä, kuten liikunnallisen elämäntavan avus­tuksista ja Kunnossa kaiken ikää -han­ketuesta.

Erityisryhmien liikunnan kehittämistyöstä vastasivat lähinnä kolmannen sektorin toimijat. Hankkeilla kehitettiin eri vammais- ja sairausryhmien liikuntamahdollisuuksia, liikuntaympäristön esteettömyyttä ja kaikille avointa liikuntakulttuuria.

Edellä mainittujen kansanterveysja vammaisjärjestöjen hankkeiden lisäksi vuonna 2016 oli käynnissä muun muassa seuraavia erityisryhmien liikunnan kehittämishankkeita: Metsähallituksen Rohkeasti luontoon, Koululiikuntaliiton Pallosankarit – erityistä tukea tarvitsevien liikuntaan motivointi, Satakunnan ammattikorkeakoulun Kaikille avoimet liikuntamahdollisuudet Satakunnassa ja Esteettömyyden tason suunta liikuntapaikkarakentamisessa -seurantahanke, Suomen HCP Golfin Esteetön Golfympäristö sekä Suomen Lumilautaliiton Kaikki Snoukkaa.

Lisäksi erityisryhmät olivat muka-

Arviolta noin viidennes väestöstä kuuluu liikunnan erityisryhmiin. Väestön ikääntyessä kohderyhmä tulee vain kasvamaan ja heille soveltuvien liikuntapalveluiden tarve lisääntymään. Myös tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus-vaatimusten voimistuminen liikuntakentällä lisää painetta erityisryhmien ja ikäihmisten huomioimiseen liikunnan kehittämistyössä.

Yhdenvertaisten liikuntamahdollisuuksien kehittämiseen tarvitaan mukaan laaja joukko eri toimijoita. Tämä on perusteltua jo pelkästään liikunnalle asetettujen laajojen yhteiskunnallisten tavoitteiden näkökulmasta, joita liikuntakentän ydintoimijat eivät voi yksin saavuttaa. Kehittämisavustuksilla voitaisiin laajentaa liikuntaa edistävien toimijoiden joukkoa sinne, missä valtion yleisavustuksen myöntäminen ei tule tällä hetkellä kyseeseen, kuten osaan kansanterveys- ja vammaisjärjestöistä.

Erityisryhmien liikuntaa kannattaa kehittää hankkeilla kaksoisstrategian avulla. Jatkossakin tarvitaan erityisryhmille suunnattuja hankkeita ja vielä nykyistä enemmän. Erityisryhmät tulisi saada kuitenkin voimakkaammin mukaan erilaisiin valtakunnallisiin ja koko väestöä koskeviin hankkeisiin, kuten Liikkuva koulu -ohjelmaan tai lajiliittojen ja urheiluseurojen kehittämishankkeisiin. Molempien strategioiden toteuttamiseen tarvitaan kansanterveys- ja vammaisjärjestöjä. x Artikkeli perustuu selvitystyöhön, jossa on hyödynnetty opetus- ja kulttuuriministeriöltä, aluehallintovirastoilta, LIKES-tutkimuskeskukselta, Kunnossa kaiken ikää -ohjelmalta ja Liikkuva koulu -ohjelmalta saatuja aineistoja.

Lisätietoa liikuntahankkeista osoitteessa www.liikuntahankkeet.fi.

Tekstin lähteet ovat sivulla www.soveli.fi

Soveltavan liikunnan lehti

33

Soveli 1/2017

KEHITTÄMISSUOSITUKSET – MITÄ NE OVAT? TEKSTI JA KUVAT Tupu Sammaljärvi

Ohjattu liikunta yhdistyksen sydämenasiana Vaasan seudulla on hengityssairaille runsaasti ohjattua liikuntaa.

Hengitysyhdistys tarjoaa monta lajia, ja yhteistyö kaupungin ja keskussairaalan kanssa lisää aktiivisuutta.

Soveltavan liikunnan yksi kehittämissuositus on, että liikuntaneuvonnan ja -ohjauksen tulisi toimia liikuntatoiminnan työkaluna. Tämä suositus näkyy hienosti Vaasan Seudun Hengitysyhdistyksen toiminnassa.

Vertaistoimija, yhdistyksen liikuntavastaava Leena Myllykangas on yhdessä liikuntatoimikunnan toisen osapuolen, Kirsti Myllyahon, kanssa kaiken sydän. Heidän tarmokkuutensa ansiota on, että yhdistysväki voi käydä jumpassa, joogassa, sauvakävelyllä tai bocciaa pelaamassa. Lisäksi Myllykan-

gas on yhdessä yhdistyksen puheenjohtajan, Pirkko Ahosen, kanssa luonut toimivat yhteydet niin kaupungin soveltavan liikunnan kuin keskussairaalankin toimijoihin.

– Saamme Vaasan kaupungilta käyttöömme liikuntatilat ja -ohjaajan, jonka kustantaa kaasualan yritys Aga Oy. Kaupungin erityisliikuntakoordinaattori Tatjana Asplundin ja muiden yhdistysten kanssa järjestämme tapahtumia – esimerkiksi jo kolmena perättäisenä vuotena olemme järjestäneet liikunnallisen iltapäivän, liikuntavastaa-

1

Soveltavan liikunnan lehti

34

Soveli 1/2017

va Leena Myllykangas kertoo.

Keskussairaalan kuntoutusohjaaja puolestaan on käynyt tutustumassa yhdistyksen jumppaan ja yrittää innostaa hengityssairaita potilaita mukaan. Sairaala järjesti myös keuhkoahtaumatautia sairastaville neuvontaa liikunnan ja hengityksen yhteispelistä. Keskussairaalassa on myös yhdistysten yhteinen palvelupiste, jossa hengitysyhdistys on mukana.

Myös paikallinen apteekki, Kirkko­ apteekki, on yhdistyksen yhteistyökumppani. Yhdessä on järjestetty usea­

2

Vaasan vahva kolmikko: Leena Myllykangas, Pirkko Ahonen ja Sirkka Jääskä.

na vuonna Lisäaikaa liikunnalle -tapahtuma talviaikaan siirtymisen yhteydessä.

Oman kattojärjestön, Hengitysliiton, avulla saatiin RAY-rahaa joogaoh-

jaajan palkkaamiseen. Jooga on havaittu varsin hyväksi lajiksi hengityssairaille.

– Kun on innostunut, niin jaksaa yrittää ja asioita tapahtuu, Leena Mylly-

kangas sanoo. Hän lisää, että porukassa liikkeelle tulee lähdettyä paremmin kuin yksin. Esimerkiksi yhdistyksen sauvakävelyryhmässä yhdessäolo on vähintään yhtä tärkeää kuin liikunta. x

3 1.

Happiliikkujat-ryhmässä hengityssairaat jumppaavat kroppaa vetreäksi.

Sirkka Jääskä (edessä) on yhdistyksen sauvakävelyryhmän vetäjä.

2.

Leena Myllykangas (edessä oikealla) on iloinen ja innostava liikuntavastaava.

3.

Venytyksiä ja lihaskuntoliikkeitä tehdään pallon ja huivin avulla.

Soveltavan liikunnan lehti

35

Soveli 1/2017

Keväthangille-lomalla äidit antoivat hurukyytiä jäällä.

Kyydittäjinä Anja Hiltunen, Niina Ahola ja Maija Kunnari.

Kyydissä Julia Hiltunen, Henrika Ahola sekä Niina Kunnari ja Emilie Ahola.

TEKSTI Malike KUVAT Janne Ruotsalainen ja Malike

Osallistumisen ja kokemusten kautta osallisuuteen Malikkeen toiminnan tavoitteena on tarjota erilaisia osallistumisen mahdollisuuksia vaikeavammaisille lapsille ja aikuisille sekä lisätä tietoa ja vaikuttaa heidän osallistumistaan ja osallisuuttaan edistäviin asioihin.

Jokaisella on oikeus liikkua, toimia ja osallistua, joko omilla kyvyillään tai toisen ihmisen tuella, tarvittaessa apuja toimintavälineitä hyödyntäen. Lähi-ihmisiltä vaaditaan vahvaa kannustusta sekä halua luoda tilanteita koke-

Soveltavan liikunnan lehti

36

musten hankkimiseen, jotta lapsi tai aikuinen ei syrjäydy yhteisestä tekemisestä päiväkodissa, koulussa tai vapaa-ajalla.

Malike järjestää toiminnallisia kursseja vaikeavammaisten lasten perheil-

Soveli 1/2017

le ja aikuisille sekä toimintavälineiden kokeilutapahtumia yhteistyössä verkostojen kanssa sekä tiedottaa kohderyhmän kokemuksista muun muassa sosiaalisessa mediassa ja kotisivuilla. Toimintaan osallistuminen mahdol-

Apuvälineiden hankinnasta tehty Vammaisella henkilöllä on oikeus apuvälineisiin -opas löytyy Malikkeen sivulta osoitteesta www.malike.fi

"

Käsitys asioista ja ihmisen omista voimavaroista voi syntyä vain osallistumisen ja kokemusten kautta. ” Eveliina ja Aleksi Portin ahvenia narraamassa.

listetaan erilaisten toimintavälineiden avulla.

Malikkeen kaksipäiväinen Ulos talosta, pois pihasta -toimintavälinekoulutus antaa työkaluja yhdistysten ja yhteisöjen järjestämään toimintaan.

Koulutus on suunnattu vaikeavammaisten ihmisten parissa toimiville ammattilaisille ja lähi-ihmisille, mutta sen tarjoamia työvälineitä voi helposti soveltaa myös muiden kohderyhmien osallistumiseen ja liikkumiseen.

Koulutukseen voivat osallistua lähi-ihmiset, yhdistysten toimijat ja alan ammattilaiset.

Vaikeavammaiset lapset ja aikuiset voivat osallistua toimintavälinekoulutukseen kuuluvaan retkipäivään, jossa testataan toimintavälineitä talvella lumella tai jäällä ja kesällä metsässä.

Kohti oman välineen hankintaa Malike tarjoaa myös neuvontaa ja ohjausta toimintavälineiden käytössä ja hankinnassa sekä toimintavälineiden kokeilumahdollisuuksia. Toimintaväli­

neitä voi kokeilla tapahtumissa ja kursseilla sekä niitä voi vuokrata lyhytaikaiseen kokeiluun (1 – 3 viikkoa) ennen oman välineen hankintaa tai tilapäiseen tarpeeseen esim. lomamatkalle. Toistuvaan ja jatkuvaan tarpeeseen Malike ei pysty vastaamaan. Malike pyrkii vaikuttamaan tiedon ja välineiden hankinnan lisäämiseen, jotta esimerkiksi kuntien koulu-, nuoriso- ja liikuntatoimiin sekä ryhmä- ja palvelukoteihin hankittaisiin välineitä kuntalaisten ja asukkaiden käyttöön.

Vammainen henkilö voi hakea henkilökohtaista apuvälinettä itselleen useiden eri lakien nojalla. Terveydenhuollosta haetaan lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä ja vammaispalvelusta harrastusvälineitä. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineen käsite ei ole yksiselitteinen, ja samanlaisia apuvälineitä voidaan käytännössä myöntää sekä terveydenhuollosta että vammaispalveluista.

Apuvälineitä tarvitaan myös opiskelussa. Opetukseen osallistumisen edellyttämät erityiset apuvälineet tulee pe-

rusopetuslain nojalla saada opetustoimelta. Tarvittavia apuvälineitä arvioitaessa tulisi nykyistä paremmin huomioida, että myös liikuntatunneilla pitäisi olla käytössä välineitä, jotka mahdollistaisivat vammaisten lasten ja nuorten osallistumisen opetukseen.

Myös erilaiset järjestöt ja rahastot, mm. Tukilinja, Invalidiliiton SIU-rahasto ja Vamlas myöntävät tukea välineiden hankintaan. Kannattaa perustella hakemus hyvin!

Malike toimii RAY:n tuella osana Kehitysvammaisten Tukiliiton toimintaa, ilman vamma-, diagnoosi- tai järjestörajoja. Kohderyhmänä ovat ihmiset, jotka tarvitsevat toimintavälineen ja toisen ihmisen apua voidakseen osallistua ja liikkua. Henkilöt, joiden toimintakyky on alentunut ikääntymisestä johtuvista syistä, eivät kuitenkaan kuulu Malikkeen kohderyhmään. Lisätietoja toiminnasta www.malike.fi. Malikkeen julkaisema Vammaisella henkilöllä on oikeus apuvälineisiin -opas löytyy osoitteesta www.malike.fi/oikeusapuvälineisiin x

Soveltavan liikunnan lehti

37

Soveli 1/2017

SoveLin jäsenjärjestöjen liikunnan yhteyshenkilöt Aivoliitto ry Virpi Lumimäki, liikuntasuunnittelija Korkalonkatu 18 B 96200 Rovaniemi puh. 040 7375 879 virpi.lumimaki@aivoliitto.fi

Neuroliitto* Riitta Samstén, erikoissuunnittelija PL 15, 21251 Masku puh. 0400 828 536 riitta.samsten@neuroliitto.fi

Allergia- ja Astmaliitto ry

Psoriasisliitto ry Anne Savuoja, järjestösuunnittelija Kumppanuuskeskus Kansankatu 53, 90100 Oulu puh 09 2511 9067 anne.savuoja@psori.fi

Hannele Kiviranta, aluepäällikkö Kauppakatu 1, 60100 Seinäjoki 040 525 9055 lansisuomi@allergia.fi Epilepsialiitto ry* Virpi Tarkiainen, järjestöpäällikkö Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puh. 050 400 9191 virpi.tarkiainen@epilepsia.fi

Selkäliitto ry

Hengitysliitto ry* Janne Haarala, liikunnan suunnittelija Yliopistonkatu 56, 5. krs 33100 Tampere puh. 050 5224 094 janne.haarala@hengitysliitto.fi Lihastautiliitto ry Sirpa Kälviäinen, järjestösuunnittelija, liikuntavastaava Perillistenkatu 3 53100 Lappeenranta puh. 050 5992 472 sirpa.kalviainen@lihastautiliitto.fi Mielenterveyden keskusliitto ry* Kati Rantonen, liikuntasihteeri Keskustie 18 E 21 40100 Jyväskylä puh. 046 920 6427 kati.rantonen@mtkl.fi Munuais- ja maksaliitto ry Marjukka Miettinen, järjestösuunnittelija Kumpulantie 1 A, 6 krs, 00520 Helsinki puh. 040 524 0674 marjukka.miettinen@musili.fi

Soveltavan liikunnan lehti

Hanna Kääriäinen liikuntavastaava Eerikinkatu 16 A 2 00100 Helsinki puhelin 050 465 7884 hanna.kaariainen@selkaliitto.fi Suomen CP-liitto ry* Anu Patrikka, liikuntasuunnittelija Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puh. 044 353 3404 anu.patrikka@cp-liitto.fi Suomen Diabetesliitto ry Terhi Kvick, järjestösuunnittelija Kirjoniementie 15, 33680 Tampere puh. 050 310 6624 terhi.kvick@diabetes.fi Suomen Mielenterveysseura ry Sinikka Kähkönen Aluekoordinaattori Pohjoisrantakatu 5, 2. krs 94100 Kemi puhelin 040 7703 009 sinikka.kahkonen@mielenterveysseura.fi Suomen Nivelyhdistys ry Jyrki Laakso, toiminnanjohtaja PL 1328, 00101 Helsinki puh. 044 5544 555 jyrki.laakso@niveltieto.net

38

Soveli 1/2017

SoveLin jäsenjärjestöjen yli 1 200 paikallisyhdistyksessä on noin 2 000 liikuntavastaavaa ja ohjaajaa toteuttamassa liikuntaa SINUA VARTEN!

Suomen Luustoliitto ry Ansa Holm, toiminnanjohtaja Arkadiankatu 19 C 36 00100 Helsinki puhelin 050 3038 129 ansa.holm@luustoliitto.fi Suomen Parkinson-liitto ry* Taina Piittisjärvi, kurssivastaava/ fysioterapeutti, liikuntatyöntekijä Suvilinnantie 2, 20900 Turku puh. 02 2740 435 taina.piittisjarvi@parkinson.fi Suomen Reumaliitto ry* Tinja Saarela, liikuntasuunnittelija Iso Roobertinkatu 20–22 A 00120 Helsinki puh. 040 821 5567 tinja.saarela@reumaliitto.fi Suomen Sydänliitto ry* Annukka Alapappila, liikunta-asiantuntija Oltermannintie 8 00620 Helsinki puh. 09 752 75241 annukka.alapappila@sydanliitto.fi * Järjestö saa opetus- ja kulttuuriministeriöstä liikuntatoiminnan perusavustusta.

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen liikuntatoimintaa toteutetaan lisäksi erilaisin hankeavustuksin ja osana järjestöjen perustoimintaa.

Lisätietoa järjestöjen liikuntatoiminnasta: www.soveli.fi/jasenjarjestot ja kultakin järjestöltä.

www.soveli.fi

SOVELIN TOIMISTO Soveltava Liikunta SoveLi ry Yliopistonkatu 31, 20100 Turku www.soveli.fi

SoveLi vuonna 2017

Tommi Yläkangas Toiminnanjohtaja, ts.

Yliopistonkatu 31, 20100 Turku puh. 040 511 5941

▹ SoveLi on valtakunnallinen liikuntajärjestö. SoveLi tekee vaikuttamisja kehittämistyötä sekä tuottaa asiantuntija-, koulutus- ja viestintäpalveluja. SoveLin toiminta perustuu verkostomaiseen työotteeseen sekä yhteistyön tekemiseen jäsenistön kanssa. Toiminnan tavoitteena on, että pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten mahdollisuudet terveyttä ja hyvinvointia edistävään sekä soveltavaan liikuntaan ja aktiiviseen elämäntapaan paranevat.

Virpi Pennanen Soveltavan liikunnan asiantuntija Yliopistonkatu 31, 20100 Turku puh. 040 551 4468 virpi.pennanen@soveli.fi

Jäsenedut ▹ Julkaistaan Uutiskirje SoveLi-info sähköisesti neljä kertaa. ▹ Julkaistaan Soveli – soveltavan liikunnan asiantuntija -lehti kaksi kertaa.

Jäsenjärjestöt saavat lehden maksutta jaettavaksi yhdistysten liikuntavastaaville ja muille järjestön liikunnan toimijoille.

Käsittely- ja postikuluista vastaavat jäsenjärjestöt. ▹ Tuotetaan soveltavan liikunnan asiantuntijuutta tukevia julkaisuja ja muita materiaaleja jäsenjärjestöjen käyttöön. ▹ Tarjotaan koulutuksia, jotka tukevat soveltavan liikunnan asiantuntijuutta järjestöissä ja paikallistasolla. ▹ Järjestetään jäsenjärjestöjen liikunnan yhteyshenkilöiden yhteiset järjestöpäivät. ▹ Jäsenjärjestöt saavat soittaa julkisesti maksutta musiikkia järjestäytyneessä valtakunnallisessa liikuntatoiminnassaan. ▹ Tarjotaan ohjausta jäsenjärjestöille hankehakemusten tekemisessä. ▹ Tarjotaan konsultaatio- ja kehittämispalveluita liikunnan soveltamisessa. ▹ Tarjotaan mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa esimerkiksi työryhmissä ja verkostoissa.

Valtakunnalliset ja alueelliset edustukset SoveLi toimii asiantuntijana ja kehittäjänä monissa työryhmissä, ohjausryhmissä ja verkostoissa (suluissa SoveLin edustajat): ▹ Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan ohjausryhmä 2015 – 2019 (tj) ▹ Lounais-Suomen alueellisen osaamiskeskustyön johtoryhmä (tj) ▹ Kuntaliiton ITE-itsearviointimenetelmän johtoryhmä (tj) ▹ Liikunta kuntoutuksen tuena 2014 – 2015. Neuroliikkuja-hanke (tj) ▹ Liiku terveemmäksi neuvottelukunta (tj) ja työryhmä (VP) ▹ Ikäihmisten liikunnan kansallisen toimenpideohjelman ohjausryhmä (VP) ▹ Suomen Parkinson-liiton liikuntatoimikunta (VP) ▹ Lihaksista viis – liikkumaan siis -hankkeen ohjausryhmä, Lihastautiliitto (VP) ▹ Lounais-Suomen alueellisen osaamiskeskustyön Lisää liikettä -työryhmä (VP) ▹ SOLIA – Soveltavan liikunnan av-toiminnan ohjausryhmä (Riitta Samstén/Neuroliitto) ▹ Valtakunnallinen perheliikuntaverkosto (Anu Patrikka / CP-liitto)

Tupu Sammaljärvi Tiedottaja, ts.

Aleksanterinkatu 21 A, 5. krs, 33100 Tampere puh. 050 544 1028 tupu.sammaljarvi@soveli.fi

SOVELIN HALLITUS

.

Puheenjohtaja Olavi Sydänmaanlakka, Mielenterveyden Keskusliitto ry:n toiminnanjohtaja Varapuheenjohtaja Kirsi Töyrylä-Aapio, Selkäliitto ry:n toiminnanjohtaja (varajäsen Ansa Holm, Suomen Luustoliitto ry:n toiminnanjohtaja​) Esittelijä ja sihteeri Tommi Yläkangas, SoveLin toiminnanjohtaja ts.

Annukka Alapappila,​ Suomen Sydänliitto ry:n liikunta-asiantuntija (varajäsen Anu Patrikka, Suomen CP-liitto ry:n suunnittelija) Sonja Bäckman, Psoriasisliitto – Psoriasisförbundet ry:n toiminnanjohtaja (varajäsen Paula Hellemaa, Allergia- ja astmaliitto ry, johtaja​) Johannes Hietala, Aivoliitto ry:n järjestösuunnittelija (varajäsen Taina Piittisjärvi, Suomen Parkinson-liitto ry:n liikuntatyöntekijä) Sirpa Kälviäinen, Lihastautiliitto ry:n järjestösuunnittelija (varajäsen Terhi Kvick, Suomen Diabetesliitto ry:n järjestösuunnittelija) Kati Rantonen, Mielenterveyden Keskusliitto ry:n liikuntasihteeri ​(varajäsen Janne Haarala, Hengitysliitto ry:n liikunnan suunnittelija​)

. . . . . . .

Soveltavan liikunnan lehti

39

Soveli 1/2017

Soveltava Liikunta SoveLi ry www.soveli.fi

Kuvat Mikko Vähäniitty, Laura Vesa

Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia – Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset on tarkoitettu päätöksentekijöille, kunnille, järjestöille, yhdistyksille ja liikunta- ja urheiluseuroille sekä kaikille pitkäaikaissairaiden ja vammaisten henkilöiden liikkumisen parissa toimiville.

Suositukset palvelevat myös yksittäisiä liikkujia.

Hinnat ja tilaus www.soveli.fi Lisätiedot toiminnanjohtaja Tommi Yläkangas, puh. 040 5115 941, tommi.ylakangas@soveli.fi www.soveli.fi

Liikkeelle liikuntavastaavan -koulutusaineisto Liikkeelle-koulutuksen aineisto on uusittu ja koulutussisältö on uudistettu.

Kokonaisuus palvelee entistä paremmin paikallisyhdistysten ja -kerhojen liikuntavastaavia ja heidän toteuttamaansa liikuntatoimintaa.

Liikkeelle-koulutukset tarjoavat työkaluja liikunnan lisäämiseksi paikallistasolla.

Liikkeelle-koulutuksen hinta on 1500 euroa (jäsenhinta 1300 euroa).

Hintaan lisätään kouluttajan matka- ja majoituskulut.

Lisätiedot soveltavan liikunnan asiantuntija Virpi Pennanen, puh. 040 551 4468, virpi.pennanen@soveli.fi, www.soveli.fi/koulutus

SoveLi on valtakunnallinen liikuntajärjestö.

SoveLi tekee vaikuttamis- ja kehittämistyötä sekä tuottaa asiantuntija-, koulutus- ja viestintäpalveluja.

SoveLin toiminta perustuu verkostomaiseen työotteeseen sekä yhteistyön tekemiseen jäsenistön kanssa.

Toiminnan tavoitteena on, että pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten mahdollisuudet terveyttä ja hyvinvointia edistävään sekä soveltavaan liikuntaan ja aktiiviseen elämäntapaan paranevat.