Soveli 1/2018

SOVELI soveltavan liikunnan asiantuntija 1. 2018

Liikkumispolut kuntoon LUONTOLIIKUNTA GOLF GEOKÄTKÖILY

SOVELI soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö 1 • 2018

Soveli-lehti

VAKIOT

ISSN-L 1795-2255 ISSN 1795-2255 (painettu) ISSN 2242-1238 (verkkolehti)

▹ ▹ ▹ ▹

Julkaisija Kuva Janne Ruotsalainen

Soveltava Liikunta SoveLi ry

Lyhyesti 4, 25, 29, 37 Lainasanat 13 Tutkittua 19 Yhteystiedot 38

Päätoimittaja Heidi Hölsömäki

Ulkoasu Jaana Teräväinen

Melissa Mölsä viihtyy golf-kentällä. Hänen isänsä Jyrki Mölsä toivoisi erityisesti kansallisen lajiliiton innostuvan yhdenvertaisuudesta, sivu 6.

Painopaikka Arkmedia Oy, Vaasa

Toimitusneuvosto Susanna Hakuni,

PÄÄKIRJOITUS

Lihastautiliitto ry, tiedottaja Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto, erityisliikunnan lehtori Tommi Yläkangas, Soveltava Liikunta SoveLi ry, toiminnanjohtaja Heidi Hölsömäki, Soveltava Liikunta SoveLi ry, tiedottaja Mari Vehmanen, vapaa toimittaja

6 8 9

Näköislehti verkossa

SPARRAAJA

Liikunnan palveluketjut vahvoiksi

YHDENVERTAISUUS

LIIKUNTAVINKKI 14 Geokätköily: piilottamisen ja löytämisen riemua 34 Uutta ideaa kuminauhatreeniin

Lue Soveli-lehteä netissä: issuu.com/soveli Soveli-lehtien pdf-arkisto: www.soveli.fi/julkaisut/soveli-lehti

16 Jokainen tarvitsee oman joukkueen

KANSI: Ulkotyöt pitävät Eino Roineen liikkeellä, sivu 20.

SOVELISSA TAPAHTUU

SUOSITUKSET KÄYTÄNTÖÖN

Lehden aineistot ja tilaukset

20 Liikunta mukaan COPD-potilaan palveluketjuun

Soveli-lehti / SoveLi ry Aleksanterinkatu 21 A, 5. krs 33100 Tampere toimitus@soveli.fi puh. 050 544 1028 Toimitus pidättää oikeuden

LIIKKUJAN ÄÄNI 30 Oma porukka, oma tahti

TAPAHTUMIA

muokata ja lyhentää tekstejä.

28 Erityisliikunnan ohjaajat koolla 36 Tukea tarvitsevat oppilaat mukaan tutkimuksiin

Kannen kuva Janne Ruotsalainen

2

Soveli 1/2018

SoveLi somessa Seuraa tunnistetta #soveltavaliikunta FACEBOOK Soveltava Liikunta SoveLi ry / Liikunta kuuluu kaikille ​ TWITTER @SoveLi_ry ​INSTAGRAM SoveLi_ry

Symbolit Ibrandify / Freepik

10 Luonto tarjoaa liikkujalle paljon hyvää 26 Liikuntaviranhaltijat soveltamisen äärellä

Lehti ilmestyy seuraavan kerran syyskuussa 2018.

Soveltavan liikunnan lehti

Golfista tuli isän ja tyttären yhteinen juttu Esteetön kenttä palvelee kaikkia Golf soveltuu kaikille

PÄÄKIRJOITUS Toiminnanjohtaja Tommi Yläkangas

Liikunnan palveluketjut vahvoiksi ote- ja maakuntauudistus tulee olemaan historiallisen suuri muutos suomalaisten julkisten palveluiden historiassa. Uudistuksessa perustetaan uu­det maakunnat, uudistetaan sosiaalija terveydenhuollon rakenne, palvelut ja rahoitus sekä siirretään maakunnille uu­sia tehtäviä. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2020 alkaen.

Uudistus tulee vaikuttamaan myös soveltavan liikunnan asemaan ja järjestämiseen, sillä perinteiset liikuntapalvelut ja sosiaali- ja terveyspalvelut erkaantuvat siinä toisistaan. Liikuntapalveluiden järjestäminen jää kunnan vastuulle samalla, kun sote-palvelut siirtyvät maakunnille. Tämä luo uudenlaisen uhkan liikunnan palveluketjujen toiminnalle. Vaikka palveluketjujen toiminta ei tähänkään asti ole ollut täysin saumatonta, on todennäköistä, että liikunta- ja sote-palveluiden siirtyessä kokonaan eri tasoille ihmisten siirtyminen sote-palveluista liikuntapalveluiden pariin vaikeutuu. Hallituksen esittämä valinnanvapauden lisääminen sote-uudistuksen yhteydessä voi myös omalta osaltaan vaikuttaa palveluketjujen muotoutumiseen.

Viime aikoina liikunnan palveluketjujen toiminta on kehittynyt selkeästi. VESOTE-hanke, joka on vahvistanut sosiaali- ja terveydenhuollon elinta­ pa­ohjausta tai Hengitysliiton Hengitä ja hengästy -hanke, joka on mallinta­ nut hengityssairaiden ohjautumista lii-

PS

kuntaharrastusten pariin, ovat hyviä esi­merkkejä siitä, että liikunnan palve­ luketjujen kehittämistyö on kovassa vauhdissa. Sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä on pyrittävä varmistamaan, että palveluketjut toimivat myös uudistuksen jälkeen.

Liikunnallinen elämäntapa ja lii­kun­ taharrastukset ylläpitävät ja kehittä­ vät toimintakykyä, ennaltaehkäisevät kansantauteja ja ikääntymises­tä ai­heu­

tuvia ongelmia ja sitä kautta vähen­tä­ vät kansantalouden kustannuksia. Lii­­ kun­ta myös edistää psyykkistä ja so­si­ aa­lista hyvinvointia ja luo sisältöä elä­ mään. Näistä syistä on ensiarvoisen tär­ keää, että sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä varmistetaan kaikkien kan­salaisten mahdollisuudet harras­taa lii­kuntaa ja tuetaan liikunnan palveluketjujen sujuva toiminta myös tulevaisuudessa. x

Liikuntapalveluiden järjestäminen jää uudistuksessa kunnan vastuulle samalla, kun sote-palvelut siirtyvät maakunnille.

Kuva Niina Stolt, Studio Onni

S

Tommi Yläkangas Toiminnanjohtaja Soveltava Liikunta SoveLi ry

SoveLi muuttaa Helsinkiin

N

oin 50 liikuntajärjestöä muutti tammikuussa uusiin toimitiloihin Pitäjänmäkeen. SoveLi on mukana muutossa ja siirtää samalla toimistonsa Turusta Helsinkiin. Toimiston osoite on nyt Valimotie 10. Uudet yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä painottavat toimitilat avaavat myös SoveLille ja soveltavan

liikunnan kentälle aivan uudenlaisia verkostoitumisen ja yhteistyön mahdollisuuksia. Tavoitteenamme on, että urheilujärjestöille avautuu entistä selkeämmin liikuntaa järjestävien järjestöjen koko kirjo, ja yhteistyömahdollisuudet myös terveysjärjestöjen suuntaan paranevat. x

Soveltavan liikunnan lehti

3

Soveli 1/2018

LY H Y E ST I

KOONNUT Heidi Hölsömäki

Neljäsosa kuntoutujista käytti mahdollisuutta liikuntakokeiluun

V

arsinais-Suomessa tehdyssä Kelan ja Turun ammattikorkeakoulun tutkimuksessa selvisi, että vain neljäsosa neurologista sairautta sairastavista kuntoutujista käyttää mahdollisuutta liikuntakokeiluihin. Kyselyyn vastasi 564 kuntoutujaa.

Kuntoutujalle sopivan harrastuksen löytyminen on usein keskeinen avoterapian tavoite. Kelan kuntoutuspalvelut muistutti tammikuussa Twitter-tilillään terapeutteja, että liikunta- tai harrastuskokeilut sisältyvät Kelan antamaan kuntoutuspäätökseen.

Yksilöterapioissa voidaan kuntoutujan kanssa kokeilla eri liikunta- ja harrastustoimintoja, kun ne tukevat kuntoutujan ja terapian tavoitteiden saavuttamista sekä osallistumista. Vuoden aikana liikunta- ja harrastuskokeiluihin voidaan käyttää terapiakerroista enintään viisi kertaa.

Jos kysymyksessä on lapsi tai nuori, terapeutti sopii kokeiltavista liikunta- ja harrastustoiminnois-

ta tämän perheen kanssa ja varmistaa, että ne sopivat perheen harrastuskulttuuriin. Terapeutti huolehtii, että kuntoutujan omaiset tai läheiset tai avustaja osallistuvat mahdollisuuksiensa mukaan näihin ohjaustilanteisiin, jotta harrastaminen ja liikunta voivat siirtyä omaehtoiseksi toiminnaksi.

Kuntoutuja vastaa itse niistä ylimääräisistä kustannuksista, jotka aiheutuvat liikunta- tai harrastuskokeilusta. Tällaisia kustannuksia ovat esimerkiksi keilausmaksut. Terapeutin kuuluu tiedottaa kuntoutujalle ennen liikunta- ja harrastuskokeilun aloittamista siitä, kuuluuko toiminta palveluntuottajan ottaman vakuutuksen piiriin. x Lisätietoa: Kelan avoterapiastandardi (löytyy Google-haulla) ja Kelan työpaperi 131: Liikunta kuntoutuksen tukena neurologista sairautta sairastavilla, https://helda.helsinki.fi/handle/10138/229527

Soveltavan luontoliikunnan Lapin foorumi

V

altakunnallinen soveltavan luontoliikunnan Lapin foorumi järjestetään 13. – 14.6.2018 Pyhätunturilla Luontokeskus Naavassa. Tilaisuuden toteuttavat yhteistyössä Lapin Aluehallintovirasto, Soveltava Liikunta SoveLi ry sekä Metsähallitus.

Lapin Foorumi sisältää ajankohtaista tietoa sekä hyviä käytäntöjä terveyttä ja hyvinvointia edis-

tävästä soveltavasta luontoliikunnasta. Foorumi luo edellytyksiä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiselle, kehittämiselle ja uudenlaiselle yhteistyölle soveltavan luontoliikunnan avulla. x Lisätietoa: asiantuntija Virpi Mäkinen, virpi.makinen@soveli.fi, puh. 040 551 4468

Tilaisuuksia luontoliikunnan kehittäjille

S

oveLi ja Metsähallitus kutsuvat luontoliikunnan kehittäjiä ja kokemusasiantuntijoita tilaisuuksiin, jotka järjestetään osana Polku Luontoon -hanketta. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama, vauhdikkaasti startannut hanke edistää luontoliikuntaa pitkäaikaissairaille ja vammaisille ihmisille sekä terveytensä kannalta vähän liikkuville.

Kokemusasiantuntijoita haetaan 12.2.2018 Savonlinnassa, 11.4.2018 Jyväskylässä, 23.4.2018 Oulussa, 24.4.2018 Limingalla, 12.6.2018 Rovaniemellä ja 23.8.2018 Turussa. Avoimia luontoliikunnan palvelumuotoilutilaisuuksia järjestetään seuraavasti: 19.4. Jyväskylä, 25.4. Liminganlahti/Oulu, 9.5. Punkaharju, 13. – 14.6. Pyhätunturi ja 29.8. Kaarina. x Tilaisuuksien ohjelmat päivitetään sivulle: www.soveli.fi/kehittaminen/luontoliikunta-sopii-jokaiselle

Soveltavan liikunnan lehti

4

Soveli 1/2018

Kuva Heidi Hölsömäki

SoveLi perusti syyskuussa valtakunnallisen luontoliikuntaverkoston. Lisätietoa luontoliikuntatilaisuuksista ja verkostosta: virpi.makinen@soveli.fi tai tommi.ylakangas@soveli.fi.

”Jokaisella on oikeus liikkua, osallistua ja kuulua johonkin porukkaan.”

Soveltavan liikunnan videoita Youtubessa

T

ussivideo Tiesitkö tämän – liikutta­ va juttu! viestittää, että olemme kaik­ki erilaisia, mutta jokaisella on oikeus liikkua, osallistua ja kuulua johon­ kin porukkaan. Videon ovat yhteistyössä tuottaneet Aspa-säätiön Mintressi-projekti, Kehitysvammaisten Tukilii­ ton Malike-toiminta, Sokeain Lasten Tu­ kisäätiö ja Suomen vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry. Videolla todetaan, et­tä ”Toisilla meistä on haasteita, jotka eivät aina näy ulospäin emmekä voi ai­na tietää toisen tarpeista”. Video tuo

na­pakasti esille liikkumiseen liittyviä oikeuksia ja tukitoimia. Tukitoimien puute ei saa estää liikkumista.

Neurologinen sairaus ja liikunta -tussivideo puolestaan tiivistää liikkumisen teemoja neurologisissa sairuksissa.

Ne voivat tuoda mukanaan muutoksia, joiden takia liikunnan jatkaminen tai aloittaminen tuntuu arveluttavalta.

Liikunnasta ei kuitenkaan kannata luopua, sillä liikunnan tuoma ilo ja terveyshyöty on mahdollista saavuttaa kun löytää oman lajinsa ja saa asiantunte-

via ohjeita. Kummatkin tussivideot on taiteillut Tussitaikurit. Videot löytyvät Youtubesta kirjoittamalla hakukenttään videon nimen.

Soveltavan lumilautailun Kaikki Snoukkaa -projekti on julkaissut lyhyt­ elokuvan. Pyhällä ja Rukalla kuvattuun elo­kuvaan osallistui 11 eri vammataus­ tas­ta tulevaa laskijaa. Elokuvan on ohjannut Janne Tanskanen. Elokuva löytyy netin Youtube-palvelusta nimellä: MY TURN – Tarinoita lumilautailusta | short documentary. x

Soveltavan liikunnan päivät elokuussa Helsingissä

V

uodesta 1986 lähtien järjestetyt Erityisliikunnan päivät uudistuvat. Tänä vuonna soveltavan liikunnan toimijat kokoontuvat Soveltavan liikunnan päiville 21.–22.8.2018 ammattikorkeakoulu Arcadaan, Helsinkiin.

Neljän vuoden välein järjestettävässä valtakunnallisessa tapahtumassa perehdytään liikkumis- ja toimintaesteisten ihmisten liikunnan ja urheilun ajankohtaisiin kysymyksiin.

Päivillä kohtaavat liikunta-, urheilu-, sosiaali- ja terveys- sekä opetusalan päättäjät, suunnittelijat, tutkijat ja käytännön toimijat.

Tämän vuoden päivillä perehdytään soveltavan liikunnan ajankohtaisiin kysymyksiin entistä laaja-alaisemmin. Luvassa on mielenkiintoisia luentoja, teemasessioita ja käytännön demoja. Teemoina ovat muiden muassa digitalisaatio ja pelillistäminen, luontoliikunta, toimintakyvyn mittaaminen ja svensksprågik specialmotion.

Tule päivittämään tietosi, saamaan uusia ideoita soveltavan liikunnan järjestämiseen, vaihtamaan kokemuksia ja tapaamaan kollegoita!

Tapahtuman järjestää Liikuntatieteellinen Seura yhteistyössä alan toimijoiden, kuten SoveLin, kanssa. x Lisätietoa ja ohjelma julkaistaan sivulla: www.lts.fi/soveltava-liikunta

Löydä oma seura -palvelu yhdistää seurat ja liikkujat

S

uomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU:n Löydä oma seura -palvelusta voi hakea niitä urheiluseuroja, paikallisyhdistyksiä, kunnan liikuntavuoroja ja muita toimijoita, joilla on valmiuksia ja halua ottaa mukaan toimintaansa vammaisia ja tukea tarvitsevia harrastajia. Toimijoita voi palvelusta hakea muun muassa sijainnin, lajin ja toiminnan kohderyhmän mukaan.

Löydä oma seura -palveluun on koottu seuroja ja muita toimijoita kolmen vuoden ajan, mutta listaus täydentyy jat­kuvasti. Erityisesti kuntien omia ryhmiä ja paikallis­ ten vammaisyhdistysten liikuntaryhmiä palveluun kai­ vataan lisää. x Löydä oma seura -palvelu: www.vammaisurheilu.fi/palvelut/loyda-oma-seura

Soveltavan liikunnan lehti

5

Soveli 1/2018

TEKSTI Mari Vehmanen KUVAT Janne Ruotsalainen

Golfista tuli isän ja tyttären yhteinen juttu Melissa Mölsää innostaa golfissa mahdollisuus tulla aina vain paremmaksi. Kestävyys, tasapaino ja keskittymiskyky kohenevat viheriöllä kuin huomaamatta. − Iskä, minkä mailan mä otan?

Melissa Mölsä valmistautuu lyöntiin Golf Pirkkalan kentällä. Tarvitaan vain pieni tuumaus Jyrki-isän kanssa, ja bägistä löytyy sopiva maila. Kun oikea suunta on tarkistettu yhdessä, viuhuva lyönti lennättää pallon lähelle puttausviheriötä. − Oikein hyvä, isä kehaisee, ja kaksikko lähtee kohti pallon putoamispaikkaa.

Tällaiset yhteiset treenihetket ovat tuttuja Jyrki Mölsälle ja 15-vuotiaalle Melissalle. Golfkauden aikana isä ja tytär käyvät kentällä säännöllisesti. − Itse olen harrastanut lajia 29 vuotta. Melissa

Soveltavan liikunnan lehti

6

Soveli 1/2018

kiinnostui hommasta vähitellen, kun otin häntä mukaan lähtiessäni golfaamaan ja annoin oman pienen mailan kokeiltavaksi. Muutama vuosi sitten Melissa innostui oikein kunnolla, Jyrki Mölsä sanoo.

Melissa kertoo ylpeänä suorittaneensa viime kesänä greencardin. Tasoitus on tällä hetkellä 54. − Kivointa on lyöminen. Tuntuu hienolta ja alkaa hymyilyttää, kun saan tehtyä oikein hyvän lyönnin. Tykkään golfista tosi paljon, hän sanoo.

Ylöjärvellä kahdeksatta luokkaa käyvän Melissan treenimotivaatio nousi jälleen yhden pykälän

Golf opettaa muiden huomioon ottamista ja yhteisiin sääntöihin sitoutumista. Kentällä pelaaja ei koskaan ole yksin, vaan hän on osa yhteisöä.

— Jyrki Mölsä kuluneena syksynä, kun hän osallistui Pajulahden urheiluopistossa pidetylle Suomen Special Olympics -joukkueen leirille. Koolla oli yhteensä noin 130 urheilijaa eri lajeista. Pajulahdessa Melissa sai myös tavata muita nuoria kehitysvammaisia golfareita ympäri maata. − Oli hauskaa. Treenasimme leirillä kovasti, ja opin taas uusia lyöntijuttuja, Melissa kertoo.

Kilpaileminen ja Suomen edustaminen joskus tulevaisuudessa ovat hänen haaveitaan, mutta kaikkein tärkein tavoite löytyy aivan läheltä: − Haluan tulla iskää paremmaksi, Melissa toteaa.

Opettaa sääntöihin sitoutumista − Katse pallossa. Koukista polvista, isä opastaa seuraavalla lyöntipaikalla.

Melissa ei tarvitse golfaamiseen varsinaisia apuvälineitä, mutta apu ja tuki ovat tarpeen esimerkiksi lyöntisuuntien ja reiältä toiselle siirtymisen hahmottamisessa. − Vaikka välillä iskän neuvot ärsyttävät, kuuntelen niitä silti lopulta, Melissa sanoo.

Jyrki Mölsä kertoo, että murrosiässä on tullut ajankohtaiseksi löytää isän ohjeiden lisäksi myös muuta valmennusta. Golfopettaja Kaisa Ruuttila on aloittanut yhteistyön Melissan kanssa, ja lyöntitekniikka onkin kehittynyt hänen vinkkiensä ansiosta.

Isän mukaan golf ja muut liikuntaharrastukset, kuten uiminen ja ratsastus, ovat selvästi kohentaneet Melissan kehonhallintaa ja kuntoa. Jo yhdeksän reiän peliin kuluu helposti tunteja raikkaassa ulkoilmassa, ja käveltyjä kilometrejä kertyy monta. − Väitän, että meidän vanhempien on muuten aika vaikea houkutella vammaista nuorta mukaan usean kilometrin lenkille. Melissallakin on ongelmia esimerkiksi polvien toiminnassa, juoksemissa ja tasapainossa.

Ehkä kuitenkin vielä tärkeämpiä ovat golfin vaikutukset kognitiivisiin ja sosiaalisiin taitoihin. Onnistunut lyönti vaatii hyvää keskittymistä.

Lyöntien suunnittelu ja kentällä eteneminen taas kehittävät hahmottamiskykyä. Tuloksien laske-

minen puolestaan käy matikkaharjoittelusta. − Lisäksi golf opettaa muiden huomioon ottamista ja yhteisiin sääntöihin sitoutumista. Kentällä pelaaja ei koskaan ole yksin, vaan hän on osa yhteisöä, Jyrki Mölsä sanoo.

Helposti sovellettavissa Melissa Mölsä kertoo, ettei ole törmännyt golfatessaan ennakkoluuloihin vammaisuutta kohtaan. Suhtautuminen on ollut kaikkialla ystävällistä ja asiallista.

Golf ei ainakaan vielä ole profiloitunut Suomessa laajasti erityisryhmien harrastuksena. Jyrkin ja Melissan mielestä laji voisi markkinoida itseään paljon nykyistä aktiivisemmin tukea tarvitseville liikkujille. Golfissa on monia piirteitä, joiden vuoksi sitä on helppo soveltaa. − Mielikuvat pienen piirin eliittilajista voi heittää romukoppaan. Tasoitusjärjestelmän ansiosta esimerkiksi me kaksi voimme halutessamme vertailla tuloksiamme ja vaikka vähän kisata, vaikka lähtökohdat peliin ovat ihan erilaiset, Jyrki Mölsä sanoo.

Jyrki Mölsä toivoisi erityisesti kansallisen lajiliiton innostuvan yhdenvertaisuudesta. Toistaiseksi aihetta on pitänyt esillä lähinnä HCP Golf ry, jonka tavoitteena on edistää erityisryhmien pelaamista.

Golf on tarjonnut Melissalle paljon onnistumisen kokemuksia. Toisaalta hänen mielestään lajissa on hienoa juuri se, että aina voi tulla vielä paremmaksi lyöjäksi.

Jyrki Mölsä kertoo iloitsevansa erityisesti siitä, että golfista on löytynyt isän ja tyttären yhteinen juttu. − Odotan tulevaisuudelta paljon yhteisiä hetkiä kentällä Melissan kanssa. On mukavaa seurata, miten hän nauttii lajista ja kehittyy pelaajana. x

Soveltavan liikunnan lehti

7

JATKUU

Soveli 1/2018

Yhteiset treenihetket ovat tuttuja Jyrki ja Melissa Mölsälle.

Jyrki Mölsä toivoisi erityisesti kansallisen lajiliiton innostuvan yhdenvertaisuudesta.

Esteetön kenttä palvelee kaikkia Suomen golfkenttien esteettömyys kohenee HCP Golf ry:n selvityksen mukaan vähitellen. Usein jo pienet muutokset edistävät pelaamisen yhdenvertaisuutta.

Soveltavan liikunnan lehti

− Golfyhteisössä on tilaa kaikenlaisille harrastajille liikkumisen rajoitteisiin katsomatta. Golfkentät ja -seurat ovat onneksi heränneet kehittämään toimintansa tasavertaisuutta, hallituksen puheenjohtaja Veijo Notkola Suomen HCP Golf ry:stä sanoo.

Yhdistys on tehnyt jo kymmenisen vuotta työtä erityisryhmien golfharrastuksen edistämiseksi. Parhaillaan käynnissä on opetus- ja kulttuuriministeriön

8

Soveli 1/2018

rahoittama Esteetön ja yhdenvertainen golfympäristö 2016 − 2018 -hanke. − Teemme katselmuksia golfkentille ympäri Suomea. Jokaisen käynnin jälkeen toimitamme kentän ylläpitäjälle raportin ja ehdotukset kentän esteettömyyden parantamiseksi, Veijo Notkola kertoo.

Hänen mukaansa varsinaisilla radoilla liikkuminen ja reiältä toiselle siirtyminen onnistuvat erityispelaajiltakin

yleensä hyvin golfauton avulla. Tosin jotkut kentät saattavat vaatia lääkärintodistusta ennen kuin sallivat golfauton käytön.

Sen sijaan puutteita on runsaasti kenttien muissa tiloissa: klubirakennuksissa, ravintoloissa, vessoissa, suihkuissa ja niin edelleen. − Osa golfklubeista on vanhoja kartanorakennuksia, joihin ei kerta kaikkiaan pääse sisään esimerkiksi pyörätuolia käyttäen. Mutta myös uudemmista klubitaloista puuttuu kaiteita, luiskia ja madallettuja pöytätasoja, jotka helpottaisivat erityisryhmien asioimista ja harrastamista.

Notkolan mukaan esteettömyys alkaa itse asiassa jo parkkipaikalta. − Heti kentälle saapuessa huomaa, miten nämä asiat on huomioitu. Onko pysäköintialueella invaruutuja, ja ovatko ne lähellä ilmoittautumista? Ovatko opasteet kunnossa?

Lisää pelivuosia Veijo Notkola korostaa, että esteettömyyteen satsaaminen on kentille paitsi imagoetu myös järkevää liiketoimintaa. Golfharrastajiin kuuluu yhä enemmän ikääntyneitä, ja esteettömyyden ansiosta he voivat saada useita hyviä pelivuosia lisää. − Jo muutaman ihmisen vuosijäsenyys tuo kentälle tuhansia euroja. Vaikkapa wc-tilojen muutoskulut esteettömiksi on siis nopeasti kuitattu, jos muokkaukset kas­­vattavat pelaajamäärää.

Notkolan mukaan usein kyse on pienistä korjauksista. Tärkeintä on avata ennakkoluulottomasti silmät erityisryhmien tarpeille. − Eikä tasavertaisuus ole pois keneltäkään. Päinvastoin, koko kentän ilmapiiri muuttuu yhteisöllisemmäksi ja lämpi­ mäm­mäksi, kun kaikenlaiset pelaajat ovat ai­dosti tervetulleita.

Veijo Notkola kertoo itse golfanneensa 1980-luvun alusta saakka. Vuosituhannen vaihteessa hänellä diagnosoitiin etenevä lihassairaus, joka vaikeuttaa liikkumista. − Haluan rohkaista kaikkia meitä golf­ yhteisöön kuuluvia rakentamaan yhdessä uudenlaista lajikulttuuria. Omalle kotikentälle kannattaa lähettää myös suoraan palautetta, jos huomaa esteettömyydessä parannettavaa. x

ASIANTUNTIJAPALSTA

Golf soveltuu kaikille Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama valtakunnallinen hanke Esteetön ja yhdenvertainen golfympäristö on ollut käynnissä vuodesta 2016 ja päättyy tänä vuonna. Työskentelen tämän hankkeen ohjausryhmässä tavoitteenani parantaa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten mahdollisuuksia terveyttä ja hyvinvointia edistävään ja soveltavaan golfiin sekä aktiiviseen elämäntapaan. Puheenjohtajana toimii Suomen Golfliiton toiminnanjohtaja Juha Korhonen.

Hanke on saanut paljon hyvää aikaan. Hanke on tehnyt rohkeaa työtä lajin mahdollistamiseksi kaikille yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti. Keskeistä tässä on ollut avoin ja laaja yhteistyö. Lukuisat golfseurat ovat tarttuneet aktiivisesti kehittämisyhteistyöhön ja teetättäneet kenttäkartoituksen, Virpi Mäkinen, jonka tuloksiin pääset netissä sivulla SoveLin asiantuntija http://suomenhcpgolf.fi/esteettopuhelin 040 551 446 myys Löydätkö oman seurasi? sähköposti Golfkenttien suunnittelussa on virpi.makinen@soveli.fi huomioitava erilaisten golfpelaajien tarpeet. Näin toimimalla edistetään kaikkien pelaajien lajiharrastuneisuutta ikään ja kuntoon katsomatta.

Hanke on tuottanut yksinkertaisen tarkistuslistan. Lista toimii työkaluna ja helpottaa golfkenttien kenttätoimikuntien ja vastaavien työtä, kun he arvioivat golfympäristön soveltuvuutta kaikille.

Yksinkertaisen tarkastuslistan avulla löytyvät kohteet, jotka kaipaavat parannustoimenpiteitä. Tarkistuslista löytyy pdf:nä yllä mainitulta esteettömyyssivulta.

Golf on monipuolinen, motivoiva ja innostava liikuntamuoto.

Golf on liikuntalaji, joka soveltuu erinomaisesti pitkäaikaissairaille ja vammaisille ihmisille. Golf liikuntamuotona kuuluu kaikille ja kaikenikäisille lajista kiinnostuneille toiminta-, motivaatio- tai liikkumiskyvyn mukaisesti. Golfia pelataan kykyjen mukaisesti ja laji tasoitusjärjestelmineen ottaa sen erinomaisesti huomioon. Golf soveltuu kaikille.

Tule sinäkin mukaan yhteistyöhön.

Lisätietoa kenttien esteettömyyshankkeesta sivulla www.suomenhcpgolf.fi

Soveltavan liikunnan lehti

9

Soveli 1/2018

TEKSTI Tupu Sammaljärvi KUVAT Heidi Hölsömäki

Luonto tarjoaa liikkujalle paljon hyvää Elämys, ihmetys, terveys, hyvinvointi, onni, uni, rauha, yhteisöllisyys.

Tätä kaikkea ja enemmän tarjoaa liikunta luonnossa. Askel eteenpäin, soveltava luontoliikunta, oli aiheena Nuuksion kansallispuistossa, kun SoveLi käynnisti soveltavan luontoliikunnan verkoston toiminnan.

Syksyinen Nuuksio tarjosi upeat puitteet Soveltava Liikunta SoveLin järjestämälle soveltavan luontoliikunnan verkostotapaamiselle. Kohtaaminen oli lajissaan ensimmäinen, ja yhteistyökumppanina oli Metsähallitus. Osallistujia oli viitisenkymmentä. Ohjelmassa oli mielenkiintoisia alustuksia, uu-

sien yhteyksien solmimista ja tuumailevaa työpajatyöskentelyä.

Polkuja luontoon SoveLin asiantuntija Virpi Mäkinen kertoi, että luontoliikunta kiinnostaa tänä päivänä jo laajasti. Niin myös so-

veltava luontoliikunta, se, että kaikkien mahdollisuutta päästä luontoon edistetään. Mäkinen totesi, että tämä työ on SoveLille tärkeää.

– Miljoonalla suomalaisella on liikkumista vaikeuttava vamma tai sairaus, mutta luontoliikunta kuuluu kaikille, myös heille, Virpi Mäkinen muis-

Työpajatyöskentely toteutettiin luonnossa. Osallistujat toivoivat vastauksissaan, että ensimmäiselle verkostotapaamiselle saadaan jatkoa. Yhteistyö ja kumppanuuksien solmiminen ja vahvistaminen koetaan tärkeiksi.

Soveltavan liikunnan lehti

10

Soveli 1/2018

Kun on kokenut nokipannukahvit sieniretken kera, ei tarvitse enää kysyä, kuinka saada ihmiset liikkeelle ja luontoon.

— Tarja Tauriainen

tutti. – Palveluja on räätälöitävä kokemusta kuunnellen.

– Luonto on voimavara, terveyden ja hyvinvoinnin lähde. Sillä on myös kansanterveydellistä ja taloudellista merkitystä, kun ihmisten fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi lisääntyvät.

Erikoissuunnittelija Heidi Lumijärvi Metsähallituksesta sanoi, että luontoliikkumisen tasavertaisuus on Metsähallitukselle tärkeää.

– Meillä on herätty siihen, että kaikkien tarpeet ovat yksilöllisiä, ja siksi soveltuvuusnäkökulma on huomioitava palveluissa. Kaikilla on oltava mahdollisuus liikkua luonnossa.

SoveLi ja Metsähallitus ovat toteuttaneet yhdessä Rohkeasti luontoon -hankkeen ja parhaillaan käynnissä on yhteinen Polku luontoon -hanke. Molemmissa on edistetty luontokohteiden saavuttavuutta. Hankkeista voi lukea verkossa SoveLin kotisivulla osoitteessa www.soveli.fi/kehittaminen/ luontoliikunta-sopii-jokaiselle.

Hyvinvointia ja onnellisuutta Projektipäällikkö Riikka Mansikkaviita Metsähallituksesta muistutti, että

luontoympäristö elvyttää, lisää fyysistä aktiivisuutta, parantaa unirytmiä, lisää psyykkistä hyvinvointia ja onnellisuutta ja sillä on myös sosiaalisia vaikutuksia.

– Liikunta luonnossa tuntuu myös kevyemmältä kuin liikkuminen muualla.

Mansikkaviita kertoi, että Metsähallituksen tärkeä kehittämisteema on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen luonnon avulla. Teeman sisään mahtuu niin liikkuminen lähiluonnossa kuin kansallispuistoissa. Metsähallitus haluaa lisätä palveluidensa tunnettuutta ja tapoja suunnitella luontoliikuntapalveluja yhdessä – tästä esimerkkinä hankkeet SoveLin kanssa.

– Selvitämme soveltavan luontoliikkujan polkuja: mitä hetkiä luontoon lähtemiseen liittyy kotoa nuotion ääreen. Tavoitteena ovat liikkeen lisääminen, palvelumuotoilukokonaisuudet ja yhteisiä toimintamuotoja.

si suomalaisten sydämet 20 vuotta sitten. Pokemon Go liikutti viime vuonna noin 300 000:a ihmistä.

Yksi tapa innostaa ihmisiä liikkumaan ja ulkoilemaan ovat erilaiset teemapäivät. Suomen Ladun Nuku yö ulko­ na -teemapäivä sai kesällä unille luontoon 130 000 ihmistä, ja 60 prosenttia suomalaisista tunnisti haasteen.

Karlsson innosti tekemään yhteistyötä erityisesti perheliikunnan hyväksi. Suomen Ladulla on aiheesta materiaalia ja koulutusta yhdistyksille. Yksi tapa on osallistua talvella lumiukkokampanjaan (#ulkonakuinlumiukko).

– Haastan jokaisen teistä tekemään lumiukon, Karlsson heitti.

Nuku yö ulkona -teemapäivää vietetään seuraavan kerran 8.9.2018, ja myös siihen Eki Karlsson kutsui kaikki läsnäolijat ja heidän taustaorganisaationsa mukaan.

Suhde elävään luontoon

Lumiukkotalkoot ja unet ulkona Suomen Ladun toiminnanjohtaja Eki Karlsson totesi, että ihmiset haluavat liikkua uusilla tavoilla. Sauvakävely on yksi esimerkki tällaisesta, sehän valta-

Hanketyöntekijä Tiina Parkkima Allergia-, iho- ja astmaliitosta kertoi liiton Terve askel luontoon -yhteishankkeesta WWF:n kanssa. Pohjana on tieto, että ihmisten luontoyhteys ja samalla vas-

Luonnon terveysvaikutukset tunnetaan, ja jo se, että näkee puun ikkunasta, lisää hyvinvointia.

— Minna Pyykkö Soveltavan liikunnan lehti

11

Soveli 1/2018

tustuskyky ovat heikentyneet. Allergiat ja astma ovat samalla lisääntyneet.

– ”Luonnoton” kaupunkielämä tekee meistä sairaita. Ihmisen immuunipuolustus tarvitsee haasteita, joita nykyinen elämäntapa ei näytä tarjoavan riittävästi.

Allergia-, iho- ja astmaliitto vie yhdessä WWF:n kanssa ihmisiä talkoisiin ja talkooleireille haitallisten kasvien vieraslajien hävittämiseksi. Talkoilut kestävät vuoteen 2019 ja ovat mitä parhainta luontoliikuntaa. Ne tarjoavat myös mahdollisuuden vaikuttaa oman lähiympäristön luonnon monimuotoisuuteen ja toimia konkreettisesti luonnon hyväksi. Eri lähtökohdista tulevat ihmiset työskentelevät yhteisen mission puolesta. Tämä lisää yhteisöllisyyttä.

Tiina Parkkima kutsui kuulijat mukaan talkootoimintaan. Mukana voi olla pienimuotoisestikin, vaikkapa naapurin kanssa.

rustautua eikä siellä tarvitse suorittaa.

Kumisaappaat ja verkkarit riittävät.

Työpajatyöskentelyllä haettiin soveltavan luotoliikuntaverkoston tapaamiseen osallistuneilta vastauksia muun muassa siihen, millaisia kehittämistarpeita soveltavaan luontoliikuntaan liittyen on. Soveltava Liikunta SoveLin toiminnanjohtaja Tommi Yläkangas kiitteli työpajojen aktiivista työskentelyä ja kertoi, että jatkoa seu-

Luonnon kuvausta ja hetkessä olemista Myös kameran kanssa pääsee liikkumaan luontoon. Paavo Hamunen Suomen Luontokuvausinstituutista muistutti, että luontokuvaus voi olla helppoa: nykyisissä kännyköissä on hyvät kamerat, joilla pärjää jo monessa paikassa ja tilanteessa.

– Luonnon kokeminen on kuvaamisessa tärkein pointti. Luontoon pääsemisessä on eroja, mutta paljon kuvataan myös kaupunkiluontoa.

Ylen toimittaja, biologi, psykologi ja kuvataiteilija Minna Pyykkö vei osallistujat luentosalista ulos. Mikäs sen luontevampi paikka onkaan puhua luonnon vaikutuksista. Pyykkö totesikin, että luonto auttaa irrottautumaan raskaista ajatuksista. Pyykkö puhui ihmetyksestä luonnon äärellä.

– Kaikella ympärillämme on miljoonien vuosien historia. Tapahtuu ihmeellisiä asioita: puut alkavat jo heinäkuussa valmistautua talveen. Vuodenajat vaihtuvat.

Pyykkö kannusti olemaan hetkessä ja havainnoimaan siinä asioita. Luontoon voi mennä eri vuorokaudenaikoina. Tähtitaivaan alla voi tuntea, kuinka juuri nyt on tässä ja elossa. Pyykkö muistutti, että luontoon ei tarvitse va-

Soveltavan liikunnan lehti

12

Soveli 1/2018

raa. Vuosittaisia tapaamisia jatketaan palautteiden pohjalta. Hän totesi tyytyväisenä, että verkostolle on selvästi kysyntää.

– Tämä toiminta on SoveLin ytimessä. Tavalla tai toisella verkoston työtä jatketaan! x Lisätietoa: www.soveli.fi/kehittaminen/ luontoliikunta-sopii-jokaiselle

Aino Ranta ja Anita Koskela olivat Nuuksiossa elementissään.

Molemmat ovat innokkaita luonnossa liikkujia ja kävelijöitä.

”Toiveena yhteistyökuvioita” Hyvinkääläinen, eläkkeellä oleva terveydenhoitaja ja nivelpiirin vertaisohjaaja Tarja Tauriainen tuli verkostotapaamiseen hyvillä mielin. Hän odotti päivältä ennen kaikkea yhteistyökuvioiden syntymistä.

– Työskentelen yksin, ja vapaaehtoistoimijana olisi kiva saada aikaan yhteistyötä. Haluan myös uutta tietoa, jota jakaa nivelrikkoisille. Ja aina, kun puhutaan luonnosta, olen kiinnostunut. Olen tutkinut luonnon terveysvaikutuksia jo pitkään.

Tauriainen kertoo, että luonnossa liikkuminen on nivelystävällistä ja tehokasta. Hän vetää muun muassa metsä- ja suokävelyitä, nuotio- ja koskiretkiä ja kirjoittaa liikunta- ja metsäkävelyreseptejä. Talvisin hänen erityisosaamistaan ovat lumikenkäkävelyt, joiden ohjaajaksi hän on kouluttautunut.

Verkostotapaamispäivän kääntyessä lopuilleen Tauriainen vaikutti tyytyväiseltä.

– Oli kiva kuulla ihmisiä ja saada uusia ideoita. Sain myös vahvistusta sille, että olen ollut edelläkävijä luonnon terveysvaikutuksista puhuttaessa.

Vaasan Selkäyhdistyksen edustajat Aino Ranta ja Anita Koskela hakivat päivästä luontoliikunnan ideoita omaan yhdistystoimintaansa.

Uusien virikkeiden lisäksi innokkaat kävelijät ja luontoihmiset nauttivat syksyisestä luonnosta. Alustuksista erityisesti luontovalokuvaus kiinnosti Koskelaa. Ranta puolestaan totesi WWF:n talkooleirien jääneen mieleen.

– Hyvä päivä, naiset totesivat yhteen ääneen. x

LAINASANAT KOONNUT Heidi Hölsömäki

Järjestölehdissä kerrotaan säännöllisesti liikkujien tarinoita sekä eri sairauksiin tai vammoihin liittyviä liikuntauutisia.

Useimmat lehdistä ovat luettavissa yleisissä kirjastoissa.

Epilepsialehti 5/2017 Vapaaehtoistoiminta on tärkeä osa Timo Harjun ja hänen vaimonsa elämää.

Kuntojumpan vetämisen lisäksi pariskunta käy läheisessä palvelukeskuksessa ulkoiluttamassa ikäihmisiä. ”Nyt eläkkeellä ollessa sitä keskittyy mielellään niihin juttuihin, mistä tykkää.

Kyllähän siitä tulee hyvä mieli, kun voi olla vähän toisillekin avuksi.”

Parkinson-postia 4/2017 Torniolainen Elli Närhi kertoo, että kuntoilu auttaa pitämään oireita hallinnassa. ”DBS-leikkaus ei yksin riitä, sen lisäksi tarvitaan rutkasti omaa tekemistä.” Hänen täytyy liikkua säännöllisesti ja monipuolisesti: ”Vääntöä ja kipua tulee heti, jos kuntoilu jää pois.”

CP-lehti 4/2017 Eveliina Piirtola, 25, opiskeli erä- ja luonto-oppaaksi.

Piirtola rohkaisee kaikkia luontoon ja toivoo lisää esteettömiä reittejä. ”Muutama lankku lisää pitkospuille mahdollistaa liikkumisen monelle apuvälineitä käyttävälle.

Reittejä voisi perustaa maastoon, joka ei ole kaikista juurakkoisinta ja mäkisintä.

Yleisesti retkipaikoissa voisi olla hiukan enemmän tilaa.”

Helsingin Sanomat 5.1.2018 Naisleijona, jääkiekkoilija Annina Rajahuhta kuuli yllättäen sairastavansa MS-tautia. ”Valmentajani kehotti panostamaan nyt vielä täysillä, jos vain kipinää riittää.” ”Lätkä on vain niin lähellä sydäntäni. Olen oppinut nauttimaan vielä enemmän pelaamisesta oman sairastumisen jälkeen.

Aion pelata niin pitkään, kuin se tuntuu hyvältä.”

Sydän 5/2017 Kukin saa tanssia tavallaan.

Tätä viestiä pari vuotta yhdessä kilpaa tanssinut kouvolalainen combipari Tuuli Harju ja Timo Pyykkönen tahtovat levittää niin omalla esimerkillään kuin ohjaamalla toisia tanssipareja. ”Ei tarvitse osata tanssia, aloittaa voi kuka ja koska tahansa.”

Hengitys 5/2017 Pertti Ranki Lahdesta kertoo ensikokemuksestaan PäijätHämeen Hengitysyhdistyksen liikuntaryhmässä: ”Tuli semmoinen hyvä tunne, että hitsiläinen, minähän pääsin kivaan porukkaan.

Vastaanotto oli niin hieno ja lämminhenkinen, että tuntui kuin olisin aina ollut siellä!” ”Vertaisryhmä on tarpeellinen jokaiselle, oli sairaus mikä tahansa.”

Soveltavan liikunnan lehti

13

Soveli 1/2018

L I I K U N TAV I N K K I

TEKSTI JA KUVA Heidi Hölsömäki LASTEN KUVAT Terhi Holopainen

Geokätköily: piilottamisen ja löytämisen riemua Lataan kännykkään Geocatching-sovelluksen.

Pian sovelluksen näkymään pompsahtaa kartta Sorsapuistosta ja vihreä pallukka osoittaa lähimmän kätkön paikan.

Kävelen pallukan luo ja puhelimen sovellus kertoo, että olen nyt täsmälleen kätkön kohdalla. Tutkin paikalla jököttävää puuta varoen samalla, etteivät sivulliset eli ”jästit” kiinnittäisi huomiota puuhiini. Tällä kertaa kätkö jää löytymättä.

Kiiruhdan tapaamaan kätköilyyn perehtyneitä Tampereen reumayhdistyksen aktiiveja, Minna Johanssonia ja Marjo Jääsköä. He ovat etsimässä paikkaa uudelle kätkölle. Sen pitää sijaita vähintään 161 metrin päästä lähimmästä kätköstä. Tehtävää vaikeuttaa se, että kaikki kätköt eivät näy sovelluksissa.

– Esimerkiksi mysteerikätköt näkyvät usein vain sovelluksen maksullisissa lisäpalveluissa.

Nii­­den löytämiseen pitää ratkoa useampi vihje ennen kuin varsinainen kätkö löytyy, Minna Johansson kertoo.

Reumageo kannustaa kätköilyn pariin Minna Johansson ja Marjo Jääskö kävivät syksyllä Suomen Reumaliiton Reumageo-koulutuksen.

Heidän tavoitteenaan on luoda uusia kätköjä Tampereelle. Pienen etsimisen jälkeen Sorsapuistosta löytyy sopiva puunkolo, johon naiset piilottavat muovirasian aarteineen.

– Kätköjä on erikokoisia ja niiden sisällä on yleensä jokin esine, ruutupaperi tai vihko ja kynä.

Erilaisia kätköjä

▹ Kätköjen koot vaihtelevat: sujokki/ nano (kynänkärjen kokoinen), mikro/xs (filmipurkki), regular/ small (pakasterasia), large (aarrearkku, linnunpönttö) ▹ Kätköjen vaikeusaste vaihtelee yhdestä viiteen, esimerkiksi 3 – 5 tarkoittaa, että voidaan tarvita keppiä, kiipeilytarvikkeita, kanoottia tai vastaavaa ▹ Kätköt voivat olla erilaisia: peruskätkö ja multikätkö tai mysteerikätkö, joissa kätkö etsitään vihjeiden avulla.

Kätköjä on erikokoisia ja -muotoisia.

Hilla Holopainen löysi putkenmallisen kätkön.

Soveltavan liikunnan lehti

14

Soveli 1/2018

Kätköön kuuluu vihko tai ruutupaperi, johon löytäjät kirjaavat oman nimimerkkinsä.

Vihkoon merkitään oma nimimerkki, kun kätkö on löydetty, Minna kertoo.

Marjon kolme lasta leikkivät lähistöllä sopivasti kuin hämäykseksi.

– Tämä on hyvä paikka: tähän pääsee esteettömästi talvellakin ja sen ulottuu ottamaan hyvin.

Tarkistetaan vielä tietokoneelta, ettei lähistöllä ole muita kätköjä, Marjo ja Minna toteavat.

Kätköt nimetään usein kyseisen paikan mukaan, mutta nimessä voi olla myös kätkijän nimi.

Esimerkiksi äskeisen kätkön nimi voisi olla Reu­ ma Tampere Tampere-talo.

Yhdistysväki liikkeelle Suomen Reumaliitto perusti 70-vuotisjuhlavuonnaan 2017 kymmeniä geokätköjä. Tavoitteena oli perustaa 70 uutta kätköä eri puolille Suomea, ja sitä varten Reumaliitto koulutti yhteistössä lääkeyhtiön kanssa noin 50 kätköilystä kiinnostunutta yhdistyksen jäsentä. Samalla yhdistysväen tietoisuus geokätköilystä harrastuksena on kasvanut, ja moni ryhmä on myös jalkautunut luontoon kätköjä etsimään.

– Geokätköily on hyvä tapa saada myös lapsiperheitä liikkeelle. Tämä on vähän kuin pokemonien jahtaamista. Mennään känny kourassa pitkin mettiä, saadaan aivoille jumppaa ja koetaan löytämisen riemua, Minna Johansson kertoo. x

Marjo Jääskö ja Minna Johansson tutkivat sovelluksesta, näkyykö lähistöllä muita kätköjä.

Vinkkejä geokätköilyyn ▹ Ohjeita geokätköilyyn sivulla: www.geocaching.com/play Valitse suomen kieli oikeasta yläkulmasta. ▹ Lataa puhelimeen/tablettiin sovellus: Geocaching Plus (Windows), Geocaching ja/tai C:geo (Android) ja Geocaching (iPhone). ▹ Kirjautumistunnuksesi on sama kuin loggauksessa käytettävä nimimerkki. ▹ Etsiessä ota mukaan kynä, taskulamppu, hanskat, sopiva vaatetus. ▹ Kätkön sisällä olevaan lokikirjaan kirjoitetaan vähintään päivämäärä ja nimimerkki, jonka olet tehnyt kirjautumisen yhteydessä. ▹ Kun löydät kätkön, merkkaa kätkön paikka jollain esineellä, jotta osaat viedä sen samaan paikkaan. Tee loggaus kätkön läheisyydessä, älä kätkön kohdalla, jotta ”jästit” eivät huomaa.

Palauta kätkö omalle paikalle. ▹ Kirjaa kätkö puhelimen/tabletin sovellukseen ja anna palautetta kätkön tekijälle.

Kätkön tekeminen ▹ Oman geokätkön tekemiseen löydät ohjeita osoitteesta: www.geokätköt.fi ▹ Suositellaan hakemaan ainakin 20 geokätköä ennen ensimmäistä omaa piilotusta. ▹ Mitä enemmän geokätköjä löydät, sitä paremmin ymmärrät, kuinka tehdä nautinnollinen kätköilykokemus muille kätköilijöille.

Soveltavan liikunnan lehti

15

Soveli 1/2018

TEKSTI Heidi Hölsömäki

S PA R R A AJA

Jokainen tarvitsee oman joukkueen Aivoinfarkti pysäytti toimittaja Kaj Kunnaksen kiireet toukokuussa 2016. Terveysjärjestöjen ja vertaistuen merkitys on avautunut uudella tavalla Kunnakselle, joka kantoi tammikuussa olympiasoihtua ”kaikkien suomalaisten eri tavoin sairastuneiden ihmisten puolesta”.

– Urheilun parissa työskentely vääristi osittain omaakuvaa. Tuntuu, että itsekin on kolmekymppinen, kun pyörii nuorten, vahvojen ja hyvinvoivien ihmisten joukossa. Unohtuu, että on 54, urheiluselostajana tunnetuksi tullut Kaj Kunnas pohtii.

Karu törmäys omaan haavoittuvuuteen tapahtui Kunnaksen kotona toukokuussa 2016. Perusterveen miehen toinen poski valahti ja puhe hävisi. Naapurit olivat onneksi kotona, ymmärsivät tilanteen ja soittivat nopeasti apua. Liuotushoito Meilahden sairaalassa onnistui ja Kunnas kuntoutui hyvin aivoinfarktista.

–Siihen asti olin terve, nuori ja kuolematon mies, joka ajatteli, että eihän mulle mitään satu.

Arvot ja elämä uusiksi Kohtaus vaihtoi työn ja terveyden paikkaa Kaj Kunnaksen arvojärjestyksessä.

– Terveys nousi ykköseksi ja työ laski vitoseksi vaimon, lapsien ja rahan jälkeen. Minusta ei ole letkuissa paljon hyötyä, Kunnas toteaa.

Tärkeintä Kunnaksen mielestä on kohtauksen tuoma oppi siitä, että elämä tapahtuu nyt – ja hänkin on kuolevainen.

– Pelko tuli elämään eri lailla kuin ennen. Jos takaraivosta nykii ja repii, ajattelen, että entä jos tulee uusi kohtaus. Mutta pelko tulee ja menee.

Infarkti asetti asiat uusiin mittasuhteisiin.

– Kohtauksen jälkeen oikein mikään ei ole enää kismittänyt. Elämä on koko ajan hyvää. Ei välttämättä helppoa, mutta hyvää.

Kohtaus myös opetti, että pitää muuttua, mielellään ennen kuin on pakko. Kunnas päätti irtisa-

Soveltavan liikunnan lehti

16

Soveli 1/2018

noutua Yleltä ja jatkoi työskentelyä muun muassa vapaana toimittajana, juontajana, somettajana, puhujana ja urheiluselostajana.

Lohtua toisistamme Viime syksynä Kunnas puhui Tampereella lähes täydelle salille ihmisiä, joita vamma tai sairaus on jollain tavalla koskettanut. Hän kertoi yleisölle, miten tärkeää toisten tuoma lohtu on: – Nyt tajuan vertaistuen ja yhteisöllisyyden merkityksen. Olen ollut yllättynyt siitä, kuinka paljon voimaa saa toisista. Yksin ei pärjää, pitää saada puhua. Se lohduttaa!

Kunnaksen valoisa olemus ja positiivinen perusvire tarttuivat kuulijoihin, jotka jonottivat tilaisuuden jälkeen päästäkseen vaihtamaan hänen kanssaan sanan ja lämpimän halauksen.

Sosiaali- ja terveysjärjestöt olivat Kunnakselle aiemmin tuttuja lähinnä niminä ja nuoremman tyttären diabeteksen kautta.

– Oman aivoinfarktin ja vaimon rintasyövän kautta olen ymmärtänyt, miten tärkeää työtä järjestöt tekevät. Erityisen tärkeää se on ihmisille, joilla sairaus jää jokapäiväiseen elämään rajumpana kuin itsellä.

Soihdunkantaja Kaj Kunnas toimii Yksi elämä -terveystalkoiden lähettiläänä. Tammikuussa hän sai kunnian kantaa Etelä-Koreassa olympiatulta yhdessä kolmen muun suomalaisen kanssa: lumilautailussa vammautuneen Pekka Hyysalon, Leijonaemojen

Kuva Kaj Kunnas

– Pekka Hyysalo on esikuvani, jos ajattelee selviytymistä ja positiivisuuden ylläpitämistä silloinkin, kun käy todella huonosti, Kaj Kunnas sanoo. He pitelivät yhdessä olympiasoihtua Ylen Nenäpäivässä.

edustajan Janet Grundströmin ja Brother Christmas -järjestön Ari Koposen kanssa.

– Urheilutoimittajalle se oli upea hetki! Koen, että juoksutin olympiatulta kaikkien eri tavoin sairastuneiden suomalaisten puolesta. Sitähän olympiahenki on, että ollaan ainakin symbolisella tasolla koko maailma yhdessä!

Yksi elämä -terveystalkoot on Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton yhteinen terveysohjelma.

Kunnas haluaa tarjota omilla kasvoillaan näkyvyyttä tärkeälle asialle ja yhteistyölle.

– Omaankin ajatteluun on tullut enemmän liikunta, syöminen ja nukkuminen sekä päivärytmin tärkeys. Mutta se on myös iskostunut, ettei liikunta aina estä sairastumista tai sairauskohtausta.

Mikä on sinun joukkueesi?

Kaj Kunnas puhuu paljon yhteisöllisyyden merkityksestä. Nuorten kannalta urheiluseurojen toiminta on erityisen tärkeää.

– Moni nuori saa yhteenkuuluvuuden tunteen ja identiteetin urheiluseuran kautta. Voi olla tapparalainen, ässäläinen tai ilvesläinen. Se on arvokasta, kun elämä individualisoituu ja on erilaisia perhesuhteita. Saat piirin, johon kuulut.

Kunnas rinnastaa seurojen ja terveysjärjestöjen ”joukkueet”.

– Minä kuulun aivoinfarktijoukkueeseen, ja saan sitä kautta lohtua ja juttuseuraa.

Hän muistaa myös sykähdyttävän hetken Jy-

Olen ollut yllättynyt siitä, kuinka paljon voimaa saa toisista.

Yksin ei pärjää, pitää saada puhua. Se lohduttaa!

– Kaj Kunnas

väskylästä, jossa oli muutama vuosi sitten koulujen valtakunnalliset vammaisurheilukilpailut.

– Poika Siilinjärveltä tuli sinne pyörätuolissa. Satuin olemaan hänen vieressään, kun hän tuli halliin sisään. Hänen ensimmäiset sanansa olivat: onko meitä näin paljon! Siilinjärvellä hän tunsi ehkä olonsa yhden miehen joukkueeksi. Hän löysi oman seuransa sieltä Jyväskylästä. Siellä oli mukana myös Minna Kauppi, Eero Markkanen ja Samppa Lajunen – se vahvisti sitä, että tätä hommaa tehdään yhdessä.

Tähtiä tarvitaan Monet lajiliitot ja seurat ovat jo ottaneet eri tavoin soveltaen liikkuvia ihmisiä joukkoonsa. Vammaisurheilu on harpannut huimasti eteenpäin urhei-

Soveltavan liikunnan lehti

17

JATKUU

Soveli 1/2018

Kuva Samsung Suomi

Kaj Kunnas kantoi olympiasoihtua Etelä-Koreassa 7. tammikuuta kaikkien eri tavoin sairastuneiden suomalaisten puolesta.

lun ja median maailmassa nousten myös suuren yleisön tietoisuuteen.

– Jos ajattelee vammaisurheilua, niin onhan se aivan eri tasolla kuin 1980-luvulla. Meillä oli esimerkiksi Jouko Grip, moninkertainen paralympiavoittaja sekä talvi- että kesäkisoissa. Häntä ei ikinä mainittu Top10-listoilla.

– Vielä vuonna 2012, vaikka Leo-Pekka Tähdellä oli neljä olympiakultaa, silloin yhdellä olympiahopealla sinut valittiin vuoden urheilijaksi. Mutta viime vuonna tuli läpimurto ja Tähti valittiin vuoden urheilijaksi. Hän inspiroi omalla esimerkillään nuoria, joilla on vammoja ja jotka miettivät, lähtisikö urheiluun mukaan, Kunnas sanoo.

Yksittäisiä menestyksiä tärkeämpänä hän pitää sitä, että sadat, tuhannet ja kymmenet tuhannet vammaiset ihmiset pääsevät urheilemaan.

– Silti Leo-Pekka Tähteä ja muita vammaisurheilutähtiä tarvitaan. He herättävät yhteiskuntaa siihen, että vammaisurheilu on tärkeää ja arvostet-

Soveltavan liikunnan lehti

18

tavaa, ja Suomi saa sitä kautta myös hyvää PR:ää.

Kunnaksen mielestä muutos kohti kaikille avointa liikuntakulttuuria lähtee lopulta yksilöistä, meistä jokaisesta.

– Menisin yksilötasolle: miten miellät erilaisuuden. Sen hahmottamisesta ja hyväksymisestä ja arvostamisesta-

han tässä on kysymys. Arvostatko erilaisuutta?

Toimitaan yhdessä eriarvoistumista vastaan Kaj Kunnasta huolestuttaa eriarvoistuminen. Hänen mielestään yhteiskun-

Kaj Kunnas, 54 ▹ Perhe: Asuu Karjaalla vaimonsa kanssa, aikuiset tyttäret asuvat Quebec Cityssä ja Brysselissä ▹ Työ: Irtisanoutui aivoinfarktin jälkeen Yleltä ja ryhtyi freelancer-toimittajaksi ▹ Kirja: Kohtaaminen. Sisältää 14 syvällistä ja inspiroivaa keskustelua tunnettujen suomalaisten kanssa. ▹ Sydämen asiat: 1. sivistynyt ihminen on lempeä 2. ei sitä aamulla tiedä, kuinka kivaa illalla on. ▹ Seuraa Twitterissä Kaj Kunnaksen tiliä tunnisteella @kajkunnas

Soveli 1/2018

Juttu perustuu Kaj Kunnaksen haastatteluun ja hänen esitykseensä viiden eri järjestön ja työväenopiston yhteistilaisuudessa Tampereella lokakuussa.

Lisätietoa: www.yksielama.fi www.vammaisurheilu.fi/loydaomaseura https://kalliopeja.fi/

KOONNUT Heidi Hölsömäki

nassa on vallalla taloutta korostava ilmapiiri, joka eriarvoistaa ja jättää heikommat huonompaan asemaan. Se näkyy myös liikunnan ja urheilun maailmassa.

– Urheilun harrastaminen maksaa, lajista riippuen. Jos on joku vamma, se maksaa vielä enemmän. Kynnykset pitäisi sahata pois, etteivät ne jää ulos, jotka sitä seuratoimintaa eniten tarvitsisivat. Tämä on tärkeä tulevaisuuden haaste.

Tekemistä on, jotta eriarvoistumista pystytään hillitsemään.

– Liikuntapolitiikan haaste on rahan käyttö. Suomessa on rahaa enemmän kuin koskaan, mutta miten raha jaetaan. Siksi on tärkeää, että on esimer­ kik­si vammaisurheilun puolestapuhujia. Tai jos ihminen saa syövän, diabe­ tek­sen, infarktin – että löytyy järjestöjä, jotka tekee näiden ihmisten puolesta joskus jopa ihan pyyteetöntä ilmaista työtä.

Talkoohenki ja yhdessä tekeminen ovat Kunnaksen mielestä avain menestykseen.

– Vannon yhteistyön nimeen. Jos esimerkiksi Syöpäliitolla menee hyvin, se ei ole Aivoliitolta pois, päinvastoin.

Suomi on liian pieni maa, että kannattaisi olla kade. Pyritään talkoohenkeen ja yhteisöllisyyteen, yhdessä tekemiseen.

– Laajasti ajatellen globalisaatio on ollut hyväksi. Meille on löytynyt kavereita Pohjoismaista ja Euroopasta. Jos seura tai yhdistys ajattelee liikaa itseään, se ei ole kokonaisuuden kannalta hyvä, Kunnas toteaa. x

Parkinsonin tautia sairastavien on turvallista harrastaa kovaakin liikuntaa. Intensiivinen harjoittelu saattaa osalla potilaista myös hidastaa taudin etenemistä, tutkijat toivovat.

Havainnot perustuvat tutkimukseen, jossa intensiivisen, korkealla sykkeellä tehtävän juoksumattoharjoittelun vaikutuksia tutkittiin 120 Parkinson-potilaan avulla.

Heistä kolmannes teki kolme kertaa viikossa harjoituksia korkealla sykkeellä, kolmannes kohtalaisella sykkeellä ja loput toimivat verrokkeina. Potilaat olivat 40 – 80-vuotiaita.

Tutkimuksen tavoite oli selvittää, onko intensiivinen liikuntaharjoittelu ylipäätään turvallista Parkinsonin tautia sairastaville. Tulosten perusteella se on turvallista, mutta vielä ei tiedetä, vaikuttaako korkealla sykkeellä tehty harjoittelu potilaiden oireiden etenemiseen. Tällaisia viitteitä on saatu joissain tutkimuksissa.

Lähde: Uutispalvelu Duodecim (4.1.2018)

T U T K I T T UA

Intensiivinen liikunta turvallista Parkinson-potilaille

Jo tunti liikuntaa viikossa pitää masennusta loitolla Hyvin vähäinen liikunta voi pienentää riskiä sairastua masennukseen. Norjalaisaineistoihin perustuvassa tutkimuksessa tähän riitti 1 – 2 tuntia liikuntaa viikossa. Liikunnan on tiedetty auttavan masennuksen hoidossa, mutta sen teho masennuksen ehkäisyssä on jäänyt vähemmälle huomiolle. Tutkimus perustuu 38 000 aikuisen 11-vuotiseen seurantaan.

Havainnot kaipaavat vielä lisätutkimusten varmistuksen ennen kuin liikunnan voi todella sanoa olleen nyt havaitun vaikutuksen takana. Jos varmistus saadaan, jo hyvin vähäiset lisäykset fyysisessä aktiivisuudessa voisivat auttaa monia välttymään masennukselta.

Lähde: Uutispalvelu Duodecim (6.11.2017)

Liikunta parantaa aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kognitiota Aivoverenkiertohäiriö aiheuttaa usein muistin, ajattelun ja kognitiivisten toimintojen heikentymistä, mutta haittoja voidaan korjata ohjatulla liikunnalla.

Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan varmin vaikutus saadaan lihaksia ja aerobista kuntoilua yhdistämällä.

Stroke-lehdessä julkaistut tulokset perustuvat neljäntoista tutkimuksen ja 740 potilaan tietoihin.

Vaikutukset näkyivät jo 12 viikon harjoittelun jälkeen ja varsinkin ryhmissä, joissa yhdistettiin lihas- ja kuntoharjoittelua. Harjoittelu aloitettiin noin 2 – 3 vuotta sairastumisesta.

Lähde: Uutispalvelu Duodecim (4.11.2017)

Soveltavan liikunnan lehti

19

Soveli 1/2018

KEHITTÄMISSUOSITUKSET – MITÄ NE OVAT?

Liikunta mukaan COP palveluketjuun TEKSTI Heidi Hölsömäki KUVAT Janne Ruotsalainen

Keuhkoahtaumataudin (COPD) pahenemisvaihe saattaa olla ihmiselle yhtä rankka kuin sydänkohtaus. Sen vuoksi pahenemisvaiheita on tärkeää ennaltaehkäistä muun muassa liikunnan keinoin. Eino Roine on yksi liikkumispolkua astelleista potilaista.

Hengitysliiton Hengitä ja hengästy -hanke perustuu vankkaan tutkimustietoon liikunnan merkityksestä keuhkoahtaumatautia (COPD) sairastavien ihmisten hyvinvoinnin tukena. Hankkeessa on kehitetty COPD-potilaiden liikkumispolkuja eli liikunnan palveluketjuja.

– Liikunta on jopa lääkkeitä tehokkaampaa, kun mitataan potilaan suorituskykyä, hengenahdistusoiretta ja elämänlaatua. Tutkitusti esimerkiksi 1 000 askeleen JATKUU

Soveltavan liikunnan lehti

20

Soveli 1/2018

PD-potilaan

Soveltavan liikunnan lehti

21

Soveli 1/2018

lisäys pienentää 20 prosentilla keuhkoahtaumapotilaan riskiä pahenemisvaiheen syntyyn. Ja toisinpäin, jos liikut 1 000 askelta vähemmän, riski pahenemisvaiheeseen kasvaa 20 prosenttia, Hengitysliiton suunnittelija Veera Farin kertoo.

Käytännössä jo kevyt hengästyttävä arkiliikunta poistaa sairastuneen keuhkoista limaa, mikä puolestaan vähentää keuhkojen bakteerikasvustoa ja riskiä pahenemisvaiheeseen. Samalla pienenee suurentunut riski liitännäissairauksiin, kuten masennukseen, osteoporoosiin ja lihaskatoon.

Yhteiskunnan kannalta keuhkoahtaumapotilaiden liikunnallinen kuntoutus on havaittu myös kustannustehokkaaksi.

– Porvoossa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin, että liikunnallista kuntoutusta saaneiden COPD-potilaiden terveydenhuollon kustannukset olivat

Soveltavan liikunnan lehti

22

seuraavana vuonna kolme kertaa pienemmät kuin ihmisten, jotka eivät olleet sitä saaneet, Farin kertoo.

Kuva: Niina Anttila

Liikkumispolku sairastuneen tukena

Tarve liikkumista tukevien hoitopolkujen kehittämiseen nousi esiin muun muassa Hengitysliiton jäsenkyselystä vuonna 2014. Liikunnan hyvistä vaikutuksista tiedetään yleisellä tasolla, mutta: – Kyselyssä noin puolet keuhkoahtaumatautia sairastavista oli sitä mieltä, että tietoa liikunnan vaikutuksista omaan sairauteen on liian vähän samoin kuin tietoa paikallisista liikuntamahdollisuuksista, suunnittelija Veera Farin sanoo.

Hengitä ja hengästy -hankkeessa ryhdyttiin Farinin johdolla mallintamaan liikkumispolkua Pirkanmaan sai-

Soveli 1/2018

– Kannustan kaikkia paikallisyhdistyksiä olemaan aktiivisia ja tuomaan esiin liikuntatoimintaansa esimerkiksi terveyskeskusten palavereissa, Veera Farin sanoo.

raanhoitopiirin alueella, aluksi Kangasalla ja Tampereella.

– Sairaanhoitopiirissä valmistui 2016 keuhkoahtaumatautipotilaiden hoitoketju erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon. Sairaanhoitopiirissä oli ymmär-

retty liikunnan merkitys ja meidät kutsuttiin mukaan työryhmään siitä näkökulmasta.

Verkostotyö kannattaa

Poikkihallinnollisen ja koulutuksellisen hanketyön tuloksena kaikki toimijat sairaanhoitopiirin ammattilaisista hengitysyhdistysten vertaisohjaajiin ovat aiempaa tietoisempia sekä liikunnan merkityksestä COPD:ssä että toistensa toiminnasta.

– Jokainen loi oman roolinsa liikkumispolkuun. Ammattilaiset uskaltavat ottaa aiempaa paremmin liikunnan puheeksi, Liikkujan Apteekit tietävät kertoa läheisen yhdistyksen liikunnasta ja Lähitoreilla on maksutonta terveysneuvontaa. Yhtenä tuloksena voi pitää, että esimerkiksi Kangasalla yhdis-

Hengitä ja hengästy -hanke 2014 – 2018 ▹ Hengitysliiton hankkeen tavoitteena matalan kynnyksen liikunnan harrastamismahdollisuudet, yhdistysten liikuntaryhmien perustaminen ja niiden mukaanotto kunnan liikuntapalveluketjuihin. ▹ Hankkeessa mallinnetaan hengityssairaan liikkumispolkuja eli paikallisia malleja siihen, missä hengityssairas voi harrastaa liikuntaa ja ketkä voivat ohjata ja kannustaa hengityssairasta liikuntaan. ▹ Pirkanmaalle on rakennettu liikkumispolkuja yhteistyössä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja paikallisten toimijoiden kanssa. ▹ Hengityssairaan liikuntamateriaali ja -suositukset on koottu yhteen paikkaan ja ammattilaisia on koulutettu ottamaan erityiskysymykset huomioon. ▹ Yhteistyötä liikuntaan kannustamisessa tehdään yhteistyössä Liikkujan Apteekkien kanssa. ▹ Hanke saa avustusta Veikkauksen tuotoista opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Lisätietoa Hengitä ja hengästy -hankkeesta: www.hengitysliitto.fi/fi/terveys-hyvinvointi/ liikunta/hengita-hengasty-liikuntahanke-2014-2018

JATKUU

Ulkotyöt pitävät Eino Roineen liikkeellä Kangasalalainen Eino Roine, 78, sai apteekista tiedon keuhkoahtaumatautia sairastavien kuntosaliryhmästä.

Nykyisin hän liikkuu omatoimisesti päivittäin, voinnin mukaan. Sydän- ja astmaoireet tuovat omat haasteensa.

Kangasalainen Eino Roine kertoo: ”Olen kärsinyt vuodesta 2010 alkaen sydämen rytmihäiriöistä. Aluksi rytmihäiriöitä esiintyi vain kerran tai kaksi kuukaudessa, mutta vuosien saatossa häiriöt tihenivät ja pahenivat. Minut vietiin usein ambulanssilla sairaalaan.

Lääkärit diagnosoivat myöhemmin astman ja keuhkoahtaumataudin oireita.

Toukokuussa 2016 minulle asennettiin sydämentahdistin.

Kerran olin lääkeostoksilla Suoraman apteekissa ja siellä minulle ehdotettiin ilmoittautumista keuhkoahtaumapotilaille tarkoitettuun kuntosaliryhmään. Tammikuussa 2017 pääsin mukaan ryhmään. Kuntosalikäynneistä oli suuri apu ja kuntoni nousi huomattavasti. Siellä oli minulle sopivat

laitteet ja kuntohoitaja Pirjo Vakkilaisen ohjaus oli erinomaista.

Jatkoin kuntoiluani keväällä hengitysyhdistyksen kuntosalilla. Syksyllä ryh­mä siirtyi uuteen Malmi-halliin.

Vali­ tettavasti jouduin keskeyttämään har­joittelun, sillä salin laitteet eivät olleet sopivia ja hallissa oli erittäin huono ilmanlaatu.

Hirsitalossa riittää puuhaa Pidän kaikenlaisista ulkotöistä. Mieliharrastuksiini kuuluu puiden hakkuu, ja takkapuita onkin puuvajassa lähes 10 kuutiometriä. Käyn päivittäin sauvakävelyllä.

Sydämentahdistinta on säädetty jo useita kertoja, mutta sydän lyö edel-

leenkin epätasaisesti ja samalla on kova hapenpuute. Toisinaan jo 50 metrin kävelyn jälkeen alkaa ahdistaa, mutta usein pystyn kävelemään jopa kahdesta neljään kilometriä ongelmitta. Hengitys-inhalaattoreista olen saanut huomattavaa helpotusta.

Ulkoilma on parasta hapenoton kannalta, ja kävellessäni voin ihailla Kangasalan ja Liuksialan kartanon kaunista koivukujaa ja peltomaisemia.

Asun yksin isossa hirsitalossa, jossa riittää jatkuvasti puuhastelua – milloin huoneiden lämmitystä, lumitöitä tai kesällä ruohokenttien ajoa ja puutarhan kylvötöitä. Ja tietenkin jokapäiväistä ruoan laittoa. Onneksi vaimoni ja poikani käyvät Vantaalta parin viikon välein auttamassa.” x

Soveltavan liikunnan lehti

23

Soveli 1/2018

tyksen liikuntaryhmiin tuli reilusti uusia liikkujia ja yhdistykseen 19 uutta jäsentä.

– Aiemmin terveyskeskuksen kunto­ saliryhmä kesti 10 – 12 kertaa ja sen jälkeen heille ei ollut tarjolla mitään.

Hankkeen aikana yhdistykseen perustettiin oma ryhmä, jossa ihmiset saivat jatkaa tutuksi tullutta harjoittelua fysioterapeutin ohjaamana. Ryhmissä otettiin käyttöön myös samankaltaiset liikkumiskykytestit, Farin kertoo.

Hankkeen aikana rakennettiin ter­ vey­­denhuollon hoitoketjuun liikun­ tamatriisi-työväline. Terveyden­huol­ lon ammattilaiset voivat hyödyntää sitä työ- ja toimintakyvyltään eri­lais­ten asiak­­kaiden ohjaamisessa lii­kun­nan pa­­riin.

– Vuonna 2018 hankkeen malleja on tarkoitus levittää VESOTE-hankkeen kautta Pirkanmaalle ja Satakuntaan, Veera Farin kertoo. x

Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset SoveLi ry jäsenjärjestöineen laati soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille 2016 – 2021. Tavoitteena on, että kaikki soveltavan liikunnan toimijat kehittävät alaa yhteistyössä suositusten mukaisesti. Suositukset ovat: 1) lainsäädäntö ja poikkihallinnollinen yhteistyö liikuntatoiminnan kivijalkana, 2) liikkumisympäristöt ja olosuhteet liikunnan mahdollistajina, 3) liikuntaneuvonta ja -ohjaus liikuntatoiminnan työkaluna, 4) tietoisuus, asenteet ja osaaminen yhdenvertaisten liikuntamahdollisuuksien taustalla, 5) tutkimustiedon ja kehittämistyön vuoropuhelu keskeisenä liikunnan kehittämisessä ja 6) kehittämissuositusten toteutuksen seuranta ja arviointi.

Sovelin juttusarjassa on avattu suosituksia arkielämän tasolla. Hengitä ja hengästy -hankkeessa viedään käytäntöön useampaa suositusta poikkihallinnollisesta yhteistyöstä liikuntaneuvonnan parantamiseen ja tietoisuuden lisäämisestä tutkimustiedon hyödyntämiseen.

Soveltavan liikunnan lehti

24

Pirjo Vakkilainen hengästyttää COPD-potilaita kuntopyörällä.

TEKSTI JA KUVA Heidi Hölsömäki

”Keuhkoahtaumaryhmään on jo ruuhkaa”

Kangasalan sosiaali- ja terveyskeskuksen kuntohoitaja Pirjo Vakkilainen on yksi Liikkumispolku-verkoston toimijoista. Hän kertoo hankkeen tuoneen lisää keuhkoahtaumapotilaita kuntosaliryhmään, parantaneen yhteistyötä eri toimijoiden välillä ja tarjonneen keuhkoahtaumataudista uutta materiaalia asiakkaille.

– Alussa asiakkaita sai etsiskellä kuntosaliryhmään, nyt niihin alkaa olla jo jonoa. Erikoissairaanhoidon lähetteellä tulee enemmän potilaita ja omassa talossakin lääkärit osaavat paremmin ohjata liikuntaryhmään. Tietoisuus liikunnan merkityksestä on parantunut hoitopolun kehittämisen ansiosta, Vakkilainen kertoo.

Kangasalla on nähty tärkeänä järjestää omia ryhmiä keuhkoahtaumapotilaille.

– Tässä sairaudessa jalkojen lihasvoima heikkenee ensimmäisenä, joten pääpaino on alaraajojen lihasten harjoittelulla. Sairaudessa jäännösilmaa jää helposti keuhkoihin, mikä aiheuttaa hengästymistä. Siksi opetamme uloshengitysharjoituksia, kuten pulloonpuhaltamista ja huulirakohengitystä.

Tarvitaan kyytejä ja ulkoilukavereita Ryhmät kokoontuvat 10 – 12 kertaa. Niissä järjestetään moniammatillisesti juuri näille potilaille suunnattuja infoja ravitsemusneuvojan, lääkärin ja hengitysyhdistyksen näkökulmista. Osa potilaista jatkaa terveyskeskuksen jälkeen hengitysyhdistyksen kuntosaliryhmässä. Kaikille sekään ei sovi esimerkiksi etäisyyksien vuoksi.

– Esimerkiksi happirikastinpotilaat eivät pysty ajamaan autolla vaan tarvitsevat kuljetuspalvelua. Olenkin ottanut sellaisia ihmisiä uudestaan ryhmiin, joille yleiset ryhmät eivät sovellu. Terveyskeskuksen ryhmään haetaan tilataksilla.

Pirjo Vakkilainen koettaa kannustaa ihmisiä myös omaehtoiseen liikkumiseen. Yksin sitäkään ei tarvitse tehdä, jos kaveri kannustaa paremmin liikkeelle.

– SPR:n ystäväpalvelun kautta on ollut mahdollista saada kaveri mukaan omaehtoiseen liikkumiseen, vaikka kaupassakäyntiin. x

Soveli 1/2018

Ismo polkee on Neuroliiton järjestösuunnittelijan Ismo Lin­nuksen viimeinen ja yhtä­jak­soisesti pisin pyöräl­lä tehty työmatka ennen eläk­ keel­ le jäämistä. Ismo aikoo pol­ kea 3 000 kilometriä 31 päi­vän aikana.

– Ismo polkee on matka, joka kunnioittaa ja kiittää kaikkia MS-taudin parissa työtä tekeviä sekä MS-taudin parisTervetuloa mukaan, sa eläviä – sairastuneita ja läIsmo Linnus toivottaa. heisiä, Ismo Linnus kertoo.

Pyörämatka alkaa 15.6.2018 Kuopiosta ja sen tavoitteena on kerätä euro per pyöräilykilometri. Tuotto lahjoitetaan kokonaisuudessaan Kiss Goodbye to MS -kampanjalle, josta ne ohjautuvat Suomen MS-säätiölle MS-tautiin liittyvään kotimaiseen tutkimustyöhön.

Kiss Goodbye to MS on käynnissä 12 maassa ja Suomessa kampanjan järjestelyjä hoitaa Neuroliitto ry. Kansainvälisen kampanjan taustalla on MS International Federation. x

VES TE

KKI-ohjelma Jiri Halttunen

Ismo polkee 3 000 kilometriä MS-tutkimuksen hyväksi

VESOTE-hanke vahvistaa ja kehittää sosiaali- ja terveydenhuollossa vaikuttavaa ja tavoitteellista elintapaohjausta. Tavoitteena on, että suomalaiset lisäävät liikkumista, vähentävät istumista, syövät monipuolisesti ja terveellisesti sekä nukkuvat paremmin.

Esimerkkejä toimenpiteistä • täydennyskoulutusta ammattilaisille • alueellisten hoito- ja palveluketjujen kehittäminen ja vahvistaminen • yhteistyöverkostojen vahvistaminen ja luominen VESOTE on yksi STM:n rahoittamista hallituksen kärkihankkeista, jota hallinnoi UKK-instituutti.

Lue lisää: ukkinstituutti.fi/vesote

Kehitä osaamistasi terveysliikunnan edistämisessä Tutustu vuoden 2018 täydennyskoulutuksiin: ukkinstituutti.fi/koulutus Sairaiden ja liikuntarajoitteisten liikuntaneuvonta – ohjattu verkkokoulutus 15.3. alkaen. Hinta 200 €

Ismon matkaan voi liittyä osoitteessa: www.facebook.com/ismopolkee

Soveltavan liikunnan lehti

25

Soveli 1/2018

TEKSTI Eeva Hirvola-Kostamo KUVAT Johanna Kokkola

Liikuntaviranhaltijat soveltamisen äärellä Miten taataan kaikille ihmisille tasa-arvoiset mahdollisuudet liikkumiseen?

Itäsuomalaisten kuntien liikuntaviranhaltijat vaihtoivat hyviä käytäntöjä Joensuussa lokakuussa 2017.

Aluehallintovirastojen ja opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuskiertue tavoitti syksyn 2017 aikana Suomen kuntien liikuntaviranhaltijat. Joensuussa koulutus ajoittui lokakuun 11. – 12. päivien itäsuomalaisten liikuntaviranomaisten työkokoukseen. So-

veLin asiantuntijana mukana oli Virpi Mäkinen.

Mäkisen esitys tarjosi tietopaketin valtakunnallisista toimijoista ja hankkeista, jotka voivat tarjota kunnille apua soveltavan liikunnan organisointiin. Virpi Mäkinen kannusti kuntia ot-

tamaan hyviä toimintatapoja käyttöön yhteistyöllä.

– Matalan kynnyksen terveysliikunta ja liikuntaneuvonta tuottavat lyhyessä ajassa hyvinvointia kuntalaisille sekä säästöjä sosiaali- ja terveydenhuollon kuluihin, Mäkinen kertoi. Hän kan-

– Tämä oli hyvä tietopaketti ja muistutus siitä, mistä tietoa löytyy. Asiat ovat tiedossa, mutta arjen työssä ne helposti unohtuvat, sanoi Timo Hyötyläinen (vas.) Siilinjärveltä. Kuvassa myös Virpi Mäkinen SoveLista, Pekka Partanen Iisalmesta, Risto Kovanen Pohjois-Savon Liikunta ry:stä, Juhani Savolainen Kuopiosta ja Sirpa Nieminen Kuopiosta.

Soveltavan liikunnan lehti

26

Soveli 1/2018

nusti tarjoamaan esimerkiksi iäkkäille liikuntaneuvontaa, voima- ja tasapainoharjoittelua ja ulkoilua ryhmissä.

Niitä pystyy toteuttamaan osittain hyväkuntoisten vertaisten avulla.

– Itsenäisten vuosien määrää voi lisätä aktivoimalla juuri niitä iäkkäitä, joita uhkaavat liikuntakyvyn heikentyminen, muistisairaudet, yksinäisyys ja masennus, hän jatkoi.

Luovia ratkaisuja erilaisille liikkujille Liikuntaviranhaltijat vaihtoivat kokemuksiaan siitä, miten iäkkäiden aktivoinnissa on onnistuttu Itä-Suomen kunnissa. Jossain on ostettu erityisliikuntaa palveluna, jossain taas käytetty vertaisohjaajia parempikuntoisille. Joensuun kaupungin liikuntajohtaja Timo Heinonen kertoi, että liikuntapalveluihin helposti aktivoituvat kaikkein hyväkuntoisimmat ”harmaat pantterit”, kun palveluita haluttaisiin tarjota myös heille, jotka ovat vaarassa mökkiytyä. Samanlaisia ongelmia oli koettu muuallakin Itä-Suomen kunnissa.

Koulutuksen osallistujat kertoivat tarvinneensa luovia ratkaisuja voidakseen tarjota erilaisille liikkujille kunkin omaan vaatimustasoon sopivaa toimintaa. Liikunnan ohella myös muut vapaa-ajan palvelut ja kulttuuritarjonta nähtiin tärkeiksi ikäihmisten aktivoinnissa.

Koulutuksen työpajassa pureuduttiin tarkemmin siihen, millaista Itä-Suomen kuntien soveltava liikuntatoiminta on käytännössä, ja millaista yhteistyötä ja kumppanuutta kunnat tarvitsevat jatkossa.

Soveltavaa liikuntaa on kunnissa toteutettu yhteistyössä muun muassa kansalaisopistojen, järjestöjen ja terveyskeskusten kanssa. Esteettömyys on otettu huomioon liikuntapaikkojen rakentamisessa ja peruskorjauksessa sekä koululiikuntakisojen lajeissa. Huomiota on kiinnitetty myös luontoliikunta- ja vesireitistöjen esteettömyyteen. Voimaa vanhuuteen -hankkeesta oli saatu hyviä kokemuksia. x

Virpi Mäkinen kannusti puheenvuorossaan lisäämään yhteistyötä ja ottamaan käyttöön valtakunnallisten toimijoiden tarjoamia kehittämistyökaluja. Osallistujien mielestä SoveLin osuudessa läpikäytyjä asioita kannattaa työstää.

Koulutuskiertue liikuntaviranhaltijoille syksyllä 2017 ▹ Aluehallintovirastot järjestivät opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa syksyllä 2017 koulutuskiertueen kuntien liikuntatoimen työntekijöille. ▹ Soveltava liikunta oli yksi kiertueen pääteemoista ja SoveLi vastasi tilaustyönä osuuden kokoamisesta. ▹ Kiertuepaikkakunnat: Turku / Lounais-Suomen AVI Joensuu / Itä-Suomen AVI Tornio / Lapin ja Pohjois-Suomen AVIt Jyväskylä / Länsi- ja Sisä-Suomen AVI, Keski-Suomi ja Pirkanmaa Vaasa / Länsi- ja Sisä-Suomen AVI, Pohjanmaan kunnat Helsinki / Etelä-Suomen AVI ▹ Soveltavan liikunnan osuuden kouluttajina toimivat: Saila Hänninen, Ikäinstituutti Virpi Mäkinen, SoveLi Toni Piispanen, Opetus- ja kulttuuriministeriö Tiina Siivonen, Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU

Valtakunnallisia toimijoita ja hankkeita ▹ Ikäinstituutti, ikainstituutti.fi ▹ Soveltava Liikunta SoveLi ry, soveli.fi ▹ Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry, vammaisurheilu.fi ▹ Liikkeellä voimaa vuosiin -toimenpideohjelma, liikkeellavoimaavuosiin.fi ▹ Liikuntatieteellinen Seura, www.lts.fi/soveltava-liikunta ▹ Voima- ja tasapainoharjoittelua iäkkäille -palvelu, voitas.fi ▹ Varttuneiden lähiliikuntapaikat, varttuneidenlahiliikuntapaikat.fi ▹ Polku luontoon -hanke, metsa.fi/polkuluontoon

Soveltavan liikunnan lehti

27

Soveli 1/2018

Kirsi Mäyrä Imatralta ja Beatrice Söderholm Kirkkonummelta olivat tyytyväisiä seminaarin monipuoliseen antiin.

TEKSTI JA KUVAT Heidi Hölsömäki

Erityisliikunnan ohjaajat koolla Erityisliikunnan parissa työskentelevät kokoontuivat marraskuussa Apuväline-messujen yhteydessä pidettyyn työseminaariin. Tiivis päivä sisälsi Liikuntamaahan tutustumista ja iltapäivän seminaariohjelman.

Toni Piispanen kertoi opetus- ja kulttuuriministeriön kuulumiset ja Piritta Seppälä innosti suunnitelmalliseen aktiivisuuteen sosiaalisessa mediassa.

Arto Tiihonen avasi soveltavan ja erityisliikunnan käsitteitä monipuolisessa katsauksessaan.

– Nimikkeistä oli kiva kuulla. Olemme kauan pitäneet soveltavaa liikuntaa selkeänä käsitteenä ja

onhan se myös kansainvälisesti käytössä, Vaasan liikuntasuunnittelija Tatjana Asplund kommentoi tauolla seminaarin antia.

Hän piti myös maahanmuuttajien kotoutumista tukevan Kepeli-hankkeen kohtaamisharjoituksista, joita toteuttivat Anita Ahlstrand ja Eeva Airikkala.

– Toiminnalliset harjoitukset olivat kivoja. Niitä voisi soveltaa muihinkin ryhmiin työpaikan pikkujouluista alkaen, Asplund totesi.

Yhteistyö kantaa

SoveLin toiminnanjohtaja Tommi Yläkangas ja Vaasan liikuntasuunnittelija Tatjana Asplund keskustelivat tauolla.

Soveltavan liikunnan lehti

28

Soveli 1/2018

Tauon jälkeen kuultiin mini-infoja: Tiina Kuronen kertoi liikunnasta osana järvenpääläisten hoitopolkua ja Esa Yletyinen kauppakeskuskävelyistä ja opiskelijayhteistyöstä Espoon-malliin. Tatjana Asplund piti itse yhden mini-infoista kertoen vaasalaisten yhteistyökokemuksista.

– Yhteistyö yhdistysten kanssa on ollut henkireikä tuulisina aikoina, se on auttanut jaksamaan. Aloitimme yhteistyön aikanaan SoveLin koulutuksesta.

Nyt tapaan noin 30 yhdistystoimijaa kerran kuussa. Rahaa ei voi liikkua, mutta tarjoan yhdistyksille

Kaikkien naisten tapahtuma Luontoliikunta soveltuu kaikille -puheenvuorossaan SoveLin Virpi Mäkinen kertoi Polku luontoon -hankkeesta ja kehotti mahdollistamaan luontoliikuntaa kaikille.

ilmaiset liikuntakortit, soveltavan liikunnan uimakortit ja ilmaisia tiloja, Tatjana Asplund kertoi.

SoveLin Virpi Mäkinen kannusti Luontoliikunta soveltuu kaikille -puheenvuorossaan mahdollistamaan luontoliikuntaa kaikille sekä esitteli Polku luontoon -hanketta. Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Katri Malte-Colliard kertoi EU:n vammaiskortin tulosta ja Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU:n Aija Saari Valtti-toiminnasta. Ikäihmisten liikuntaraadeista kertoi Ikäinstituutin Saila Hänninen.

Päivän puheenjohtajana toimi Tiina Siivonen VAU:sta. x

Erityisliikunnan ohjaajien työseminaari ▹ Noin 50 ammattilaista osallistui Apuvälinemessuilla pidettyyn erityisliikunnan ohjaajien työseminaariin. ▹ Seminaaria oli mahdollista seurata suorana videolähetyksenä. Lähetys on katsottavissa myös jälkikäteen osoitteessa: https://prospectumlive.com/event/erkat2017 ▹ Poimintoja ja linkkejä seminaarista löytyy myös Twitteristä SoveLi_ry:n tililtä ja hashtagilla #erkat2017 ▹ Kuntien erityisliikunnan neuvottelukunnan valmisteleman ohjelman kokoamisesta vastasi Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry yhteistyössä SoveLin kanssa.

Aiemmin seminaarit järjesti opetus- ja kulttuuriministeriö. ▹ Seuraavan kerran alan ammattilaiset kokoontuvat elokuussa LTS:n järjestämille Soveltavan liikunnan päiville 21. – 22.8.2018 Helsinkiin.

Likkojen Lenkillä on vuodesta 2008 tehty työtä saavutettavuuden parantamiseksi ja esteettömien palvelujen tarjoamiseksi. Lenkkireiteillä kuljettiin niin pyörätuolilla avustajan kanssa kuin myös ilman.

Tavoitteenamme on, että tapahtuma on kaikille naisille soveltuva.

Saavutettava ja esteetön Likkojen Lenkin saavutettavuus pähkinänkuoressa: esteettömät pysäköintipaikat lähellä tapahtumapaikkaa esteettömät wc:t esteetön katsomoalue esiintymislavan edessä taukoteltta tapahtuma-alueella avustaja mukaan maksutta (yksi avustaja/osallistuja) yleisavustajia lyhyen reitin varrella

. . . . . .

Lämpimästi tervetuloa Tampere mukaan avustajan tai 19.5.2018 esimerkiksi tulkin kanssa.

Ilmoittaudu osoitteeseen esteeton@likkojenlenkki.fi.

Kerrothan sähköpostissa nimi, osoite sekä avustajan tiedot.

Upea sporttipäivä odottaa sinua!

Likkojen lenkki tempaistaan jo 30. kerran!

Oulu 11.8.2018

Yhteistyössä: Soveltava Liikunta SoveLi ry

Soveltavan liikunnan lehti

29

Soveli 1/2018

TEKSTI JA KUVAT Heidi Hölsömäki

Oma porukka, oma tahti Oman yhdistyksen liikuntaryhmään on helppo tulla, kun haluaa saada uutta kipinää ja motivaatiota liikkumiseen.

KKI-tuki tarjoaa yhdistykselle mahdollisuuden matalan kynnyksen toimintaan.

Liikuntasalissa herähtää vähän väliä ilmoille iloinen naurun hyrinä. Ryhmä Pirkka-Hämeen psoriasisyhdistyksen jäseniä tasapainoilee pilatesrullan päällä, ja pieni pudotus matolle vain naurattaa.

Yhdistyksen Vahvistu, virkisty ja kuntoudu -kurssi on innostanut liikkeelle kymmenen omasta terveydestään kiinnostunutta miestä ja naista. Yksi heistä on Marita Tuhkanen, 53.

– Ajattelin, että täällä olisi omille vaivoille sopivaa liikettä. Kävin juuri reumapolilla nivelkipujen vuoksi, ja lisäksi on työstä saatuja selkäkipuja ja niska-hartiajumeja, suntiona työskentelevä Tuhkanen kertoo.

Tuhkasen työ vaihtelee fyysisestä pöytien nostelusta visuaalista silmää vaativiin kukka-asetelmiin. Hän on ollut kolme vuotta psoriasisyhdistyksen jäsen, ja liikuntakurssi on ensimmäinen toimintamuoto, johon hän heti innostui mukaan.

Sopiva ryhmä auttaa liikkeelle.

– Minulle eivät sovi aerobick-tunnit, koska niissä musiikin tempo on liian kova, en pysy perässä.

Tässä ryhmässä tulee hyvässä mielessä potkituksi liikkeelle. Kolmen kerran jälkeen ollaan jo ihan kuin vanhoja tuttuja, hitsauduttu porukaksi.

Marita Tuhkasen sanat kokee heti todeksi, kun

Soveltavan liikunnan lehti

30

Soveli 1/2018

Tässä ryhmässä tulee hyvässä mielessä potkituksi liikkeelle. näkee ryhmäläiset yhdessä. Harvoin näkee liikuntaryhmissä näin hyvää ja iloista tekemisen meininkiä.

Hyvää oloa kotiin Fysioterapeutti ja pilatesohjaaja Marjo Äärelä on antanut ryhmäläisille myös kotiharjoituksia. Marita Tuhkasen mielestä on hyvä, että kotiin on virinnyt muutakin kuin lepäilyä.

– Siilipallolla olen kotonakin aktiivisesti hieronut selkää ja jalkapohjia. Venytyksiä olen myös yrittänyt tehdä sekä pallon päällä tehtäviä liikkeitä, jotka hierovat lihasten kiinnityskohtia.

Kurssi on saanut Marita Tuhkasen kiinnittämään huomiota myös laajemmin hyvinvointiin:

Marita Tuhkanen ja Tomi Seppälä antavat pallon ja kehon kiertää. Taustalla parityöskentelevät Marjo Äärelä ja Jaana Nieminen.

– Aivoissa on virinnyt ajatus siitä, että yritän katsoa tarkemmin mitä suuhuni laitan. Olen myös koettanut mennä vähän aikaisemmin nukkumaan.

Elämäntilanne on otollinen kuulostella omaa hyvinvointia.

– Lapset ovat nyt aikuisia. Heidät on huollettu, mutta itse olen retuperällä. Nyt on hyvä kysyä, mitä minulle kuuluu ja mitä voisin tehdä paremmin.

”Ei ryhmässä kehtaa jäädä seinäkukkaseksi” Juha-Pekka Virkki, 55, innostui kurssille kaverien vinkkaamana: – Ajattelin, että käytetään mahdollisuus hyväksi, kun tällaista on tarjolla. Jos jäisi ki-

pinää ja motivaatiota liikkumiseen ja omasta kunnosta huolehtimiseen.

Virkillä on ihopsoriasiksen lisäksi diag­nosoitu seitsemän vuotta sitten myös nivel­pso­riasis, joka saa polvet ja nilkat tuntumaan ”ruosteisilta”.

– Aamuisin liikkeellelähtö on kuin satavuotiaalla ennen kuin vauhti siitä kiihtyy, Virkki kuvailee.

Viiden kerran kurssilla on vahvistettu kehon tasapainoa ja haettu syviä vatsalihaksia. Lihasvoima- ja liikkuvuusharjoittelulla on laajennettu liikeratoja.

– Tämänkuntoisella on noussut hiki pintaan, vaikkei olla tehty muuta kuin venytelty. Olen jopa löytänyt vatsalihakseni, Juha-Pekka Virkki kertoo.

Sekä ohjaaja että ryhmä innostavat liikkumaan: – Kun ohjaajalla on palava into liikkua ja

Soveltavan liikunnan lehti

31

JATKUU

Soveli 1/2018

auttaa toisia, ei siinä kehtaa jumputtaa vastaan.

Eikä ryhmässä kehtaa jäädä seinäkukkaseksi.

Ohjaaja Marjo Äärelä antoi ryhmäläisille myös vapaaehtoisia kotiharjoituksia. Niitä Virkin ei ole tullut erikseen tehtyä, mutta muita kehoa kunnioittavia oppeja on siirtynyt arkeen ja työhön kumiyrityksen myyjänä.

– Työpöydän olen välillä nostanut seisoma-asentoon ja seissyt vuorotellen yhdellä jalalla. Jos esimerkiksi selkä väsyy, niin neuvot tulevat mieleen. Alihankintamessuilla muistin seisoa molemmilla jaloilla niin, etten lysähtänyt lokan päälle. Oli helpoimmat messut ikinä!

Sopeutumisvalmennuskurssit kantavat pitkään Kanariansaarilla pidettävät aurinkopainotteiset sopeutumisvalmennuskurssit, entiset ilmastokuntoutusmatkat, ovat keskeinen keino parantaa psoriasista sairastavien hyvinvointia. Myös Juha-Pekka Virkki vannottaa parin viikon mittaisten kurssien tärkeyttä.

– Olen käynyt sairastumiseni jälkeen kolme kertaa ilmastokuntoutuksessa, ja suosittelen niitä ehdottomasti. Päänuppi lepää ja asiaansa usko-

vat jumpparit innostavat liikkumaan. Vaikutukset kantavat monta vuotta, Virkki kertoo.

Viimeisimmältä kurssilta marraskuussa 2016 löytyi motivaatio viikottaisiin parin tunnin kävelylenkkeihin. Kursseilta hän on saanut myös ohjeita ja vinkkejä lempiharrastukseensa golfiin.

– Ohjeet ovat auttaneet vahvistamaan oikeita lihaksia ja venyttelyohjeet auttaneet jälkiverryttelyssä kierroksen jälkeen. Golf on lempiharrastuksiani ja sopii mielestäni hyvin myös kaikille psoriaatikoille.

Viime kaudella Virkille kertyikin 10 kilometrin golf-kierroksia 40.

– Kävely ylläpitää perusliikkumista ja auttaa pitämään liikkeellä. Kuljen myös työmatkat julkisilla, jolloin pysäkille tulee kilometrin kävely suuntaansa – tai neljä kilometriä, kun jää pois edellisellä pysäkillä.

Kurssille haettiin ja saatiin KKI-ohjelmasta jatkoa keväälle 2018. Juha-Pekka Virkki ilmoitti saman tien olevansa kiinnostunut jatkoryhmästä.

– On lopulta vain aikataulujen järjestelykysymys, että aikaa liikunnalle löytyy, ryhmässä tai itsekseen. On pienistä asioista kiinni, että kunto nousee. Viisi minuuttia rivakkaa kävelyä saa jo sykkeen nousemaan, Virkki toteaa. X

Niska-hartiaseudun venyttelyt on hyvä tehdä kehoa kuunnellen, lempeästi, parin selän lämmöstä nauttien.

Soveltavan liikunnan lehti

32

Soveli 1/2018

Ryhmä käyntiin KKI-ohjelman hanketuella Pirkka-Hämeen Psoriasisyhdistyksen ryhmä toteutettiin KKI-ohjelman hanketuen avulla. Hallituksen jäsenet Tomi Seppälä ja Johan Korhonen osallistuivat itsekin ryhmään.

– Ryhmässä on iloinen meininki, ammattitaitoinen ohjaaja ja monipuolisia harjoittelukokonaisuuksia. Haimme jatkorahoitusta myös keväälle, miehet kertovat.

Psoriasisliiton järjestösuunnittelija Kirsti Karttunen auttoi yhdistystä hakemuksen tekemisessä.

Hän iloitsee onnistuneesta kokeilusta ja kannustaa muitakin yhdistyksiä hakemaan tukea.

– Joskus liikunnan aloittaminen on vaikeata tai ei löydy sopivaa lajia tai ryhmää. Oman yhdistyksen liikuntaryhmä voisi olla hyvä tapa aloittaa liikunnallinen elämäntapa, Karttunen sanoo.

Seuraava KKI-hankehaku on maaliskuussa Psoriasisyhdistys sai jatkorahoituksen ja laajennettu jatkoryhmä käynnistyi helmikuussa. Seuraava KKI-hankehaku on maaliskuussa. Hanketuki voi kattaa maksimissaan puolet toiminnan kokonaiskustannuksista. Tänä vuonna painotetaan muun muassa luontoliikuntaa.

Rekisteröity yhdistys voi hakea KKI-ohjelmasta hanketukea syksyisin ja keväisin työikäisten, terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien henkilöiden aktivoimiseksi. Ryhmän ohjaajana voi toimia yhdistyksen vertaisohjaaja tai ammattilainen. X Lisätietoa hankehausta: www.kkiohjelma.fi/hanketuki

Juha-Pekka Virkki on valmiina vastaanottamaan pallon. Parityössä aistitaan selällä toisen ihmisen käsien liike ja palloa ojentaessa keskivartalo aktivoituu.

Psoriasiksessa lisäsairauksien ehkäisy tärkeää Psoriasista sairastavan kannattaa liikkua monestakin syystä. Tutkimusten mukaan sairastuneet kokevat usein elämänlaatunsa laskevan huomattavasti psorin vuoksi, ja masennus on yleistä.

Pelkästään sosiaaliset tilanteet aiheuttavat näkyvistä iho-oireista kärsiville ihmisille haasteita ja ahdistusta, jopa vaikeuksia vastata työelämän vaati-

muksiin. Näiden lisäksi riski liitännäis­ sairauksiin on tavallista suurempi.

WHO luokitteli vuonna 2014 psoriasiksen vakavien pitkäaikaissairauksien joukkoon. Riski kakkostyypin diabetekseen, tulehduksellisiin suolistosairauksiin tai sydän- ja verisuonisairauksiin on hankalista psorin oireista kärsivillä tavallista suurempi.

Lisäsairaudet, stressi ja epäterveelli-

set elämäntavat myös pahentavat ihoja niveloireita. Psoriin liittyvien liitännäissairauksien riskitekijöiden pienentäminen onkin yksi tärkeimmistä syistä liikunnan lisäämiseen. X Teksti: Kirsti Karttunen

Lisätietoa: www.psoriasisliitto.fi

Soveltavan liikunnan lehti

33

Soveli 1/2018

Kuva Heidi Hölsömäki

Seisten tehtävissä liikkeissä voi käyttää tarvittaessa tukena joko kävelysauvoja tai omia kävelemisen apuvälineitä.

Neuroliiton kurssilaiset Tarja Määttänen ja Martti Salminen, Marja-Leena Koskinen, Jari Juhe ja Hannele Virkola keskittyvät jalan sivulle nostoon.

TEKSTI Heidi Hölsömäki

Uutta ideaa kuminauhatreeniin Spiraalistabilaatio on turvallinen selänhoitomenetelmä, joka soveltuu monenlaisille liikkujille. Sen avulla istumaharjoitteluunkin saa helposti tehoja.

Spiraalistabilaatio perustuu kaksiosaisella kuminauhalla tehtäviin harjoituksiin. Kuminauhat pujotetaan vuoroin käsiin, vuoroin jalkoihin, ja liikesarjoja tehdään rauhallisesti kehon lihasketjuja aktivoiden ja rentouttaen. Lihasket-

Soveltavan liikunnan lehti

34

jut kiertävät kehoa spiraalinomaisesti.

Niiden harjoittaminen keventää selkärankaan kohdistuvaa painetta.

– Menetelmä perustuu kehon vastalihasten yhteistyöhön: kun toinen puoli aktivoituu, toinen rentoutuu, fysioterapeutti, pilatesohjaaja Marjo Äärelä kertoo.

Kehon kannalta on tärkeää, että lihasten yhteistyö toimii eikä synny turhia jännityksiä ja kiputiloja.

– Liikkeet rentouttavat erityisesti kehon takalihasketjuja. Useimmilla esimerkiksi alaselän ojentajalihakset ovat ylikireät. Näyttöpäätteitä ja mobiililait-

Soveli 1/2018

teita luetaan usein pää etukenossa, mikä kiristää selkäpuolen lihaksia ja lihaskalvoja. Edessä taas lonkankoukistajat kiristyvät liian istumisen takia, minkä vuoksi on tärkeää tehdä palauttavia liikkeitä.

Harjoittelussa selkärangan pituus kasvaa pystysuunnassa.

– Kun välilevyjen väliin saadaan tilaa, niiden aineenvaihdunta paranee.

Unohda vatsalihasrutistukset Kehon lihasketjuja vahvistavat liikkeet ovat terveellinen tapa vahvistaa myös

Spiraalistabilaatio

L I I K U N TAV I N K K I

selkärangan tuelle tärkeitä vatsalihaksia. Spiraalistabilaatiossa liikkeet tehdään seisten, vinoja ja syviä vatsalihaksia vahvistaen.

– Tässä vatsalihaksia ei rutisteta, vaan vatsan sisäänveto tehdään pystyasennossa, selkäranka turvallisesti keskiasennossa ja ilman vatsaonteloon muodostuvaa vääränlaista painetta, pilatesohjaaja Marjo Äärelä kertoo.

Selinmakuulla tehtäviä suoria vatsalihasrutistuksia ei Äärelän mukaan pidä tehdä ollenkaan.

– Jo kolmen kuukauden kuntosaliharjoittelulla voi hankkia itselleen suorien vatsalihasten erkaantuman, koska paine tulee siinä vatsaan. Tämä on yleistä ulkonäkökeskeisesti harjoittelevilla nuorillakin ihmisillä.

Keskivartaloa ja selkärankaa tukevia syviä lihaksia voi vahvistaa myös muilla liikuntamuodoilla, kuten pilateksella ja muilla kehoa kunnioittavilla liikkeillä.

– Myös sixpackin pystyy rakentamaan turvallisilla harjoituksilla, jos sellaisen tärkeäksi kokee.

▹ Liikuntamuoto on tšekkiläisen lääkärin Richard Smišekin 40 vuoden aikana kehittämä kehonhallintaja terapiamenetelmä, jota käytetään selän kiputilojen ja sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. ▹ Tarkoituksena on vastuskuminauhojen avulla harjoittelemalla palauttaa lihasten luonnollinen yhteispeli, jolloin keho vapautuu liikkumaan vaivattomasti. Kaksiosaiset vastuskuminauhat maksavat noin 40 euroa. ▹ Suomessa on jo noin 300 koulutettua ohjaajaa.

Koulutuksesta vastaa liikuntatieteiden maisteri Tiina Arrankoski. Hänen kotisivuiltaan löytyy lisätietoa metodista ja koulutuksista sekä kotiharjoitteluohjeet: www.spiraalistabilaatio.fi

Neuroliiton avokuntoutuskurssilla kokeiltiin syksyllä ensimmäistä kertaa spiraalistabilaatiota. MS-tautia sairastavat kurssilaiset kokivat kuminauhaharjoittelun paljon tehokkaammaksi kuin miltä ensi näkemältä vaikutti.

– Liikkeet ovat pieniä mutta tosi tehokkaita. Kun liikkeet tekee oikein, ne tuntuvat koko kropassa, Hannele Virkola kertoo.

Ryhmäläiset harjoittelivat pääasiassa istuen, koska useimmilla heistä on tasapainovaikeuksia. Istuenkin harjoittelu voi olla tehokasta ja vahvistaa myös tasapainoa. Oleellista on liikkeen laatu.

– Kun alavartalon jännittää ja painaa tukijalkaa maahan, se tosiaan tuntuu!

Marja-Leena Koskinen kuvailee jalan sivullevientiä.

Kuminauhojen avulla voi säädellä liikkeen tehoa menemällä lähemmäksi tai kauemmaksi nauhojen kiinnityskohdasta. Tämä on hyvä, jos kehossa on esimerkiksi sairauden vuoksi voimakas puoliero.

– Minullakin tämä toinen käsi on tällainen vempula, niin sen kanssa on hy-

Kuva Marjo Äärelä

Pientä mutta tehokasta

Hannele Virkola vahvistaa jalan sivulleviennillä koko vartaloa.

Liike perustuu keskivartalon hallintaan ja kävelyssä tarvittavien vatsa-, pakara- ja jalkalihasten aktivointiin.

vä keventää, Hannele Virkola kertoo.

Istuen ja seisten tehtävät liikkeet ovat hyviä myös silloin, kun osallistujien on vaikea päästä makuulle tai nousta ylös. Tsekkiläisen Richard Smišekin kehittämää menetelmää käytetään

myös skolioosin hoidossa. Smišek on kuvannut potilaita röntgenkuvilla ennen ja jälkeen harjoittelun, ja kuvissa on havaittu myönteisiä muutoksia.

– Menetelmä ansaitsisi oman tutkimuksensa, Marjo Äärelä sanoo. x

Soveltavan liikunnan lehti

35

Soveli 1/2018

TEKSTI Saku Rikala KUVAT Heidi Hölsömäki

Tukea tarvitsevat oppilaat mukaan tutkimuksiin Soveltavan liikunnan tutkijatapaamien kokosi joulukuussa 40 alan opiskelijaa ja tutkijaa Jyväskylään.

Professori Pauli Rintala kertoi tapaamisessa, että erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden ääni on pitkään puuttunut laajoista seurantatutkimuksista. Mukaan ovat päässeet vain ”tavallisissa luokissa” opiskelleet tukea tarvitsevat oppilaat. Jyväskylän yliopistossa käynnistyneessä TUTKA-hankkeessa luodaan menetelmiä ja ohjeistusta,

jotta tukea tarvitsevat oppilaat pääsevät mukaan WHO- ja LIITU-tutkimusten aineiston keruuseen.

Professori Taija Juutisen johtamassa EXECP-tutkimuksessa selvitetään, miten uudet liikuntasuositukset huomioiva, yksilöllisesti suunniteltu liikunnallinen kuntoutus vaikuttaa CP-vammaisten lasten ja nuorten toi-

mintakykyyn. Tutkimuksen jo aloittaneet lapset ja nuoret ovat saaneet hyviä kokemuksia.

– Tässä tutkimuksessa yhdistämme aivotutkimuksen liikuntatutkimukseen aivan uudella tavalla, Taija Juutinen kertoo.

Tohtorikoulutettava Piritta Asunnan väitöskirjatutkimuksessa on tut-

Tutkijatapaamisessa tutustuttiin muun muassa vammaisurheilun testaukseen. Testimatolla urakoi paratriathlonisti Liisa Lilja ja testaajana Tero Joutsen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksesta.

Soveltavan liikunnan lehti

36

Soveli 1/2018

Kuva Anna Kara

Liikkuva yhdistys -pilottivalmentajat nauttivat venytyksistä kouluttajien kanssa.

Viisi liittoa kouluttaa yhdistyksiin liikunnan kehittäjiä

A Taija Juutinen toivoi tutkimuksensa osallistujiksi lapsia ja nuoria, joilla on CP-vamma. kittu motorisen oppimisen vaikeuden (DCD) tunnistamista ja tukemista kouluympäristössä. Tutkimuksessa on kehitetty muun muassa motoriikan havainnointilomake opettajille, joka löytyy osoitteesta www.ekapeli.fi/MOQT. Tutkijatohtori Merja Rantakokko puolestaan esitteli Jyväskylässä kehitettyä tyydyttymättömän liikunnantarpeen -käsitettä, joka on kehitetty ikäihmisten liikkumisen ja liikunnan tutkimiseen. Käsitettä ja siihen liittyvää liikunnantarpeen mittaria voitaisiin soveltaa laajemminkin soveltavaan liikuntaan.

Vuosittainen soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen järjestettiin 13.12.2017 Jyväskylän yliopistolla. Tapaamisen teemoina olivat soveltava liikunta osana liikunnan tiedontuotantoa ja väestötutkimuksia, tutkimusmetodit sekä vammaisurheilun testaus.

Tapaamisessa esiteltiin myös alan ajankohtaisia tutkimushankkeita. x Tutkijatapaamisen esitykset: www.lts.fi, hae sanalla ”tutkijatapaaminen”

ivoliiton, Diabetesliiton, Hengitysliiton, Suomen Sydänliiton ja Suomen Syöpäyhdistyksen yhteisen Liikkuva yhdistys -kehittämishankkeessa (2017 – 2019) tuetaan yhdistysten hallitusten ja liikunnan kehittämistyön aktiiveja edistämään oman yhdistyksenä liikuntatoimintaa kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti.

Liikkuva yhdistys -hankkeessa keskeistä on jokaisen yhdistyksen vahvuuksien ja voimavarojen tunnistaminen. Tavoitteena on synnyttää viiteen liittoon kaikkiaan 45 valmentajan verkosto, joka koostuu yhdistysten vapaaehtoisista ja tukee yhdistysliikunnan kehittämisestä kiinnostuneita yhdistyksiä.

Hankkeen aikana tuotetaan Tuettu valmennus liikuntatoiminnan vahvistamiseen -malli aineistoineen. Itsearvioinnin työkaluna käytetään mm. Kuntaliiton ja Soveltava Liikunta SoveLi ry:n yhdessä räätälöimää Liikunnan vapaaehtoisITE -itsearviointimenetelmää. x Lisätietoa: Suunnittelija Tuula Mäkinen, puhelin 09 7527 5260, tuula.makinen@sydanliitto.fi

Verkostojen merkitys kasvaa liikunta- ja urheilutyössä

L

iikuntajärjestöt eivät ole enää liikunta- ja urheilujärjestelmän keskiössä vaan pikemminkin osatoteuttajan roolissa. Järjestelmän sisällä on siirrytty organisaatiokeskeisestä toiminta-ajattelusta ohjelmien kauteen, jossa toiminnan perustana ovat verkostot, yhteistyö- ja kumppanuussuhteet.

– Tämä on merkittävä muutos liikunta- ja urheilujärjestelmässä, jonka myötä liikunnan ja urheilun keskusjärjestön pitäisi myös asemoida itsensä uudelleen suhteessa muuhun järjestelmään ja pohtia sitä, keneltä toiminnan oikeutus haetaan ja ketä varten ollaan olemassa, Kati Lehtonen analysoi väitöskirjassaan.

Lehtonen tutki väitöskirjassaan liikunta- ja urheilujärjestelmän rakenteellista muutosta vuosina 2008 – 2015 liikunnan ja urheilun keskusjärjestöjen (Olympiakomitea, Valo, SLU, Kunto ja Nuori Suomi) ja valtion liikuntahallinnon näkökulmasta. x

Soveltavan liikunnan lehti

37

Soveli 1/2018

SoveLin jäsenjärjestöjen liikunnan yhteyshenkilöt Aivoliitto ry

Neuroliitto ry*

Virpi Lumimäki, liikuntasuunnittelija Korkalonkatu 18 B 96200 Rovaniemi puh. 040 7375 879 virpi.lumimaki@aivoliitto.fi

Riitta Samstén, erikoissuunnittelija, liikuntapalvelut Vaihemäentie 10, 21250 Masku puh. 0400 828 536 riitta.samsten@neuroliitto.fi

Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry

Psoriasisliitto ry

Marianna Suonpää, liikuntasihteeri Paciuksenkatu 19, 00270 Helsinki puh. 040 147 7812 marianna.suonpaa@allergia.fi

Anne Savuoja järjestösuunnittelija, liikuntakoordinaattori Kansankatu 53, 90100 Oulu puh. 0400 867 927 anne.savuoja@psori.fi

Epilepsialiitto ry* Virpi Tarkiainen, järjestöpäällikkö Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puh. 050 400 9191 virpi.tarkiainen@epilepsia.fi

Selkäliitto ry

Hengitysliitto ry* Janne Haarala, liikunnan suunnittelija Yliopistonkatu 56, 5. krs 33100 Tampere puh. 050 5224 094 janne.haarala@hengitysliitto.fi Lihastautiliitto ry Sirpa Kälviäinen, järjestösuunnittelija, liikuntavastaava Perillistenkatu 3 53100 Lappeenranta puh. 050 5992 472 sirpa.kalviainen@lihastautiliitto.fi

Hanna Kääriäinen, järjestö- ja liikuntatoiminnan koordinaattori Eerikinkatu 16 A 2 00100 Helsinki puh. 040 553 1941 hanna.kaariainen@selkaliitto.fi Suomen CP-liitto ry* Anu Patrikka, liikuntasuunnittelija Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puh. 044 353 3404 anu.patrikka@cp-liitto.fi Suomen Diabetesliitto ry Terhi Kvick, järjestösuunnittelija Näsilinnankatu 26, 33200 Tampere puh. 050 310 6624 terhi.kvick@diabetes.fi

Mielenterveyden keskusliitto ry*

Suomen Nivelyhdistys ry Jyrki Laakso, toiminnanjohtaja PL 1328, 00101 Helsinki puh. 044 5544 555 jyrki.laakso@niveltieto.net Suomen Parkinson-liitto ry* Taina Piittisjärvi, fysioterapeutti/liikuntasuunnittelija Suvilinnantie 2, 20900 Turku puh. 02 2740 435 taina.piittisjarvi@parkinson.fi Suomen Reumaliitto ry* Tinja Saarela, liikuntasuunnittelija Iso Roobertinkatu 20–22 A 00120 Helsinki puh. 040 821 5567 tinja.saarela@reumaliitto.fi Suomen Sydänliitto ry* Annukka Alapappila, liikunta-asiantuntija Oltermannintie 8 00620 Helsinki puh. 040 502 9091 annukka.alapappila@sydanliitto.fi * Järjestö saa opetus- ja kulttuuriministeriöstä liikuntatoiminnan perusavustusta.

Suomen Luustoliitto ry

Kati Rantonen, liikuntasihteeri Piippukatu 11 40100 Jyväskylä puh. 046 9206 427 kati.rantonen@mtkl.fi

Jenni Tuomela, järjestösuunnittelija, Arkadiankatu 19 C 36 00100 Helsinki puh. 050 442 3999 jenni.tuomela@luustoliitto.fi

Munuais- ja maksaliitto ry Suomen Mielenterveysseura ry

Marjukka Miettinen, järjestösuunnittelija Kumpulantie 1 A, 6 krs, 00520 Helsinki puh. 040 524 0674 marjukka.miettinen@muma.fi

Soveltavan liikunnan lehti

SoveLin jäsenjärjestöissä liikkuu jo noin 80 000 ihmistä – tule mukaan!

Sinikka Kähkönen, aluekoordinaattori Pohjoisrantakatu 5, 2. krs 94100 Kemi puhelin 040 7703 009 sinikka.kahkonen@mielenterveysseura.fi

38

Soveli 1/2018

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen liikuntatoimintaa toteutetaan lisäksi erilaisin hankeavustuksin ja osana järjestöjen perustoimintaa.

Lisätietoa järjestöjen liikuntatoiminnasta: www.soveli.fi/jasenjarjestot ja kultakin järjestöltä.

www.soveli.fi

SOVELIN TOIMISTO Soveltava Liikunta SoveLi ry Valimotie 10, 00380 Helsinki www.soveli.fi

SoveLi vuonna 2018

Tommi Yläkangas Toiminnanjohtaja Valimotie 10 00380 Helsinki puh. 040 511 5941 tommi.ylakangas@soveli.fi

▹ SoveLi on valtakunnallinen liikuntajärjestö. SoveLi tekee vaikuttamis- ja kehittämistyötä sekä tuottaa asiantuntija-, koulutus- ja viestintäpalveluja. SoveLin toiminta perustuu verkostomaiseen työotteeseen sekä yhteistyön tekemiseen jäsenistön kanssa. Toiminnan tavoitteena on, että pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten mahdollisuudet terveyttä ja hyvinvointia edistävään sekä soveltavaan liikuntaan ja aktiiviseen elämäntapaan paranevat.

Virpi Mäkinen Soveltavan liikunnan asiantuntija Yliopistonkatu 31, 20100 Turku puh. 040 551 4468 virpi.makinen@soveli.fi

Jäsenedut ▹ Julkaistaan Uutiskirje SoveLi-info sähköisesti viisi kertaa. ▹ Julkaistaan Soveli – soveltavan liikunnan asiantuntija -lehti kaksi kertaa. Jäsenjärjestöt saavat lehden maksutta jaettavaksi yhdistysten liikuntavastaaville ja muille järjestön liikunnan toimijoille. Käsittely- ja postikuluista vastaavat jäsenjärjestöt. ▹ Tuotetaan soveltavan liikunnan asiantuntijuutta tukevia julkaisuja ja muita materiaaleja jäsenjärjestöjen käyttöön. ▹ Tarjotaan koulutuksia, jotka tukevat soveltavan liikunnan asiantuntijuutta järjestöissä ja paikallistasolla. ▹ Järjestetään jäsenjärjestöjen liikunnan yhteyshenkilöiden yhteiset järjestöpäivät. ▹ Jäsenjärjestöt saavat soittaa julkisesti maksutta musiikkia järjestäytyneessä valtakunnallisessa liikuntatoiminnassaan. ▹ Tarjotaan ohjausta jäsenjärjestöille hankehakemusten tekemisessä. ▹ Tarjotaan konsultaatio- ja kehittämispalveluita liikunnan soveltamisessa. ▹ Tarjotaan mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa esimerkiksi työryhmissä ja verkostoissa.

Valtakunnalliset ja alueelliset edustukset SoveLi toimii asiantuntijana ja kehittäjänä monissa työryhmissä, ohjausryhmissä ja verkostoissa (suluissa SoveLin edustajat): ▹ Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan ohjausryhmä 2015 – 2019 (Tommi Yläkangas) ▹ Liikkujan polku, vaikuttamistyöryhmä (TY) ▹ SOSTEn VAHVA-verkosto ja pienjärjestöjen verkosto (TY) ▹ Soveltavan liikunnan koulutus- ja tutkimustyöryhmä (TY) ▹ Soveltavan liikunnan päivien 2018 ohjelmatoimikunta (TY) ▹ Kuntien erityisliikunnan verkosto (TY) ▹ Ikäihmisten liikunnan kansallisen toimenpideohjelman ja Voimaa Vanhuuteen -ohjelman ohjausryhmät (Virpi Mäkinen) ▹ Esteetön ja yhdenvertainen golfympäristö -ohjausryhmä (VM) ▹ Polku luontoon -hankkeen ohjausryhmä (VM) ▹ SOLIA – Soveltavan liikunnan apuvälinetoiminnan ohjausryhmä (Riitta Samstén, Neuroliitto) ▹ Liikkujan polku, Valtakunnallinen perheliikuntaverkosto (Anu Patrikka, CP-liitto)

Heidi Hölsömäki Tiedottaja Aleksanterinkatu 21 A, 5. krs, 33100 Tampere puh. 050 544 1028 heidi.holsomaki@soveli.fi

SOVELIN HALLITUS

.

Puheenjohtaja Olavi Sydänmaanlakka, Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Varapuheenjohtaja Kirsi Töyrylä-Aapio, Selkäliiton toiminnanjohtaja (varajäsen Ansa Holm, Suomen Luustoliitto, toiminnanjohtaja) Esittelijä ja sihteeri Tommi Yläkangas, SoveLin toiminnanjohtaja Annukka Alapappila, Suomen Sydänliiton liikunta-asiantuntija (varajäsen Anu Patrikka, Suomen CP-liitto, suunnittelija) Sonja Bäckman, Psoriasisliitto – Psoriasisförbundetin toiminnanjohtaja (varajäsen Paula Hellemaa, Allergia- ja astmaliitto, johtaja) Johannes Hietala, Aivoliiton järjestösuunnittelija (varajäsen Leena Nissilä, Lihastautiliitto, toiminnanjohtaja) Riitta Samstén, Neuroliiton erikoissuunnittelija (varajäsen Tinja Saarela, Suomen Reumaliitto, liikuntasuunnittelija) Kati Rantonen, Mielenterveyden keskusliiton liikuntasihteeri (varajäsen Veera Farin, Hengitysliitto, suunnittelija)

. . . . . .

Soveltavan liikunnan lehti

39

Soveli 1/2018

Soveltava Liikunta SoveLi ry www.soveli.fi

Kesto 14 tuntia. Koulutus räätälöidään tilaajan tarpeen mukaan.

Hinta 1500 euroa. SoveLin jäsenhinta 1300 euroa. Hintaan lisätään kouluttajan matka- ja majoituskulut.

Lisätietoja Virpi Mäkinen, virpi.makinen@soveli.fi, puh. 040 551 4468

Liikkeelle-koulutus SoveLin tuottamasta Liikkeelle-koulutuksesta saat tietoa liikuntatoiminnan aloittamiseen ja suunnitelmalliseen toteuttamiseen esimerkiksi yhdistyksessä.

Samalla sinulla on mahdollisuus tavata toisia liikuntavastaavia ja jakaa kokemuksia heidän kanssaan sekä saada uusia ideoita liikunnan toteuttamiseen.

Koulutus on tarkoitettu kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen paikallisyhdistysten ja -kerhojen liikuntavastaaville tai liikuntavastaavaksi aikoville sekä muille soveltavan liikunnan järjestämisestä kiinnostuneille.

SISÄLTÖ

. Yhdistysliikunnan suunnittelu, aloittaminen, toteuttaminen ja kehittäminen . Yhdistysliikunnan rahoitusvaihtoehdot . Verkostotyön kehittäminen . Kokemusten vaihto ja kumppanuuksien rakentaminen . Liikunnan vapaaehtoisITE-itsearviointimenetelmä yhdistysliikunnan kehittämisen välineenä . Helpot soveltavan liikunnan kokeilut . Tapahtuman, koulutuksen, liikuntakurssin tai lajikokeilun suunnittelu . Koulutusmateriaali: Liikkeelle – liikuntavastaavan koulutusaineisto (2015)