UNTA LIIK yhdenvertaisuus JA
Teksti MARI VEHMANEN kuvat mikko käkelä
Anu Halonen osallistui Myllypuron keilahallissa Uudenmaan CP-yhdistyksen omalle vuorolle. Hänen mukaansa tilojen esteettömyydessä olisi tyypilliseen tapaan pientä parannettavaa. Esimerkiksi luiska löytyy, mutta se on melko jyrkkä ja päättyy lähelle seinää.
Esteetön liikuntapaikka palvelee kaikkia Liikuntapaikkojen esteettömyys on parantunut viime vuosikymmeninä huimasti. Kohennettavaa on silti esimerkiksi tiedottamisessa ja erilaisten oheistilojen suunnittelussa.
Esteettömät asiakaspysäköintipaikat on sijoitettu hienosti urheiluhallin pääoven eteen. Pyörätuoliluiskalla varustettu sivusisäänkäynti on kuitenkin piilossa aivan rakennuksen toisella puolella. Tämäntapaiset esimerkit ovat hyvin yleisiä, kun liikkujilta kysytään kokemuksia harrastuspaikkojen esteettömyydestä. − Nykyään esteettömyys on tosiaan pääsääntöisesti pyritty huomioimaan. Mutta yksityiskohdissa 12 SOVELI 1 . 2020
voi olla puutteita, joista huomaa käyttäjien näkökulman jääneen miettimättä loppuun asti, esteettömyysasiantuntija Johanna Hätönen Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKEstä vahvistaa. Hänen mukaansa liikuntapaikkojen esteettömyys on kokonaisuudessaan aivan eri tasoa kuin muutama vuosikymmen sitten. Ennen vuotta 1973 valmistuneita rakennuksia eivät koskeneet minkäänlaiset esteettömyysvaatimukset.
Tilanne on siis parantunut kohde kerrallaan, kun vanhoja liikuntapaikkoja on saneerattu tai korvattu kokonaan uusilla. − Edelleenkään määräykset eivät kata erilaisten urheilulajien erilaisia tarpeita. Tila voi olla periaatteessa esteetön mutta toimimaton käytön kannalta, Johanna Hätönen sanoo. Palloiluhallissa on esimerkiksi saatettu varmistaa, että kentälle on pääsy pyörätuolilla. Pyörätuolirug-
