Teksti ja kuvat Satu Juoperi
Kymmenen prosentin liike Kari Koivumäen mukaan tasa-arvo ja yhdenvertaisuus liikuntakulttuurissa muuttuvat muun yhteiskunnallisen kehityksen myötä. Lisää lähiliikuntapaikkoja, ulkoilu reittejä, puistoja ja viheralueita, joilla tuetaan erityisryhmien liikkumista. Näillä keinoilla hallitusoh jelmassa halutaan edistää ulkoilua ja arkiliikuntaa. – Tällaista kirjausta ei muutama vuosikymmen sitten olisi vielä nähty, toteaa viidellä vuosikymmenellä soveltavan liikunnan kehitystä työkseen seurannut Kari Koivumäki. Hänen mielestään liikuntakult tuurin tasa-arvo- ja yhdenvertai suus kehitys on pysäyttämätön mutta positiivinen prosessi. – Se on lumipalloefekti, joka liittyy arvojen ja asenteiden muutokseen. Muistan työuraltani keskustelun, jossa perustelimme, miksi vaikeavammaisella tuli olla oikeus päästä opiskelemaan liikunta-alan oppilaitokseen. Silloin sitä ei ymmärretty.
Syy liikkua on muuttunut
Yhteiskunnalliset muutokset heijastuvat urheilu- ja liikuntakulttuu 22 SOVELI 1 . 2020
riin, ja siksi soveltavan liikunnan mer kitys ymmärretään nykyisin paremmin. Tiedon hokeminen lii kun nan terveysvaikutuksista ja toimintakyvyn ylläpitämisestä on kannattanut. Järjestöjen ja yhdis tys ten lisäksi tietoisuutta liikunnan vaikutuksista terveyteen ovat lisänneet liikunta-alan oppilaitokset ja kuntien erityisliikunnanoh jaajat. Nykyään olympiamitalin tavoittelu ei ole enää ainoa syy liikkua. Tiedon lisääntyminen näkyy esimerkiksi ikäihmisten liikunnan arvostamisena. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuustyö ei Koivumäen mielestä tee soveltavasta liikunnasta valtavirtaa. – On haihattelua ajatella, että pit käaikaissairaat menisivät seu roi hin urheilemaan. Ohjattuun kuntoliikuntaan osallistuminen on mahdollista vain osalle. Olympia komitean ja sen jäsenjärjestöjen tehtävä ei tule olemaan koko kansan liikuttaminen. Luontevaa sen sijaan on, että, Olympiakomitea ja
”Liikuntakulttuurin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskehitys on pysäyttämätön mutta positiivinen prosessi.”
