TUTKIT TUA
Koonnut Satu Juoperi
Sydänpotilaat hyötyvät liikunnasta jopa terveitä enemmän Liikunta on hyväksi kaikille, mutta sydän- ja verisuonitauteja potevat saattavat saada siitä erityisen paljon hyötyä. Tutkimuksen mukaan sama määrä liikuntaa antaa heille enemmän lisävuosia kuin terveille. Tutkimus julkaistiin European Heart Journal -lehdessä, ja se perustuu 130 000 sydän- ja verisuonitautipotilaan ja 310 000 terveen kuusivuotiseen seurantaan. Vapaa-ajan liikunta liittyi kummassakin ryhmässä pienempään riskiin menehtyä seurannan aikana, mutta vaikutus oli suurempi sydänpotilailla.
Liikunta vähentää lapsen maksarasvaa Lihavilla lapsilla todetaan entistä useammin maksan rasvoittumista. Tuoreen tutkimuksen mukaan sitä voidaan
vähentää lisäämällä liikuntaa. Tutkimuksen perusteella maksan rasvapitoisuus pienenee jo viidessä kuukaudessa lapsilla, jotka alkavat harrastaa intensiivistä liikuntaa kolmesti viikossa. Vastaavaa hyötyä ei saavuteta pelkillä ruokavalio- ja muilla elämäntapamuutoksilla. Maksan rasvoittuminen ja rasvamaksa ovat haitaksi, sillä ne suurentavat diabetesriskin lisäksi vaaraa sairastua myöhemmin sydän- ja verisuonitauteihin ja aivoverenkiertohäiriöihin.
Liikunta saattaa hillitä geneettistä masennusriskiä Liikuntaa harrastavat sairastuvat masennukseen muita harvemmin. Tutkimuksen perusteella tämä pitää paikkansa myös henkilöillä, jotka ovat geeniensä takia alttiita masentumaan. Tutkimus perustuu 8 000 yhdysvaltalaisen terveysrekisteri- ja geenitietoihin. Tässä tutkimuksessa riittävä liikuntamäärä oli noin 35 minuuttia päivässä. Hyödyt sai kohtuullisen raskaista liikuntamuodoista, mutta myös esimerkiksi venyttelystä.
LähdE: Uutispalvelu Duodecim
SOVELI 1 . 2020
25
