Soveli 2/2014

SOVELI soveltavan liikunnan asiantuntija 2 . 2014

Kourukeilaaja Liisa Vatanen: "Suunta on tärkein"

Ministeri Carl Haglund: "Liikunta osaksi yhteiskunnan muutosta"

TEEMA Erityisliikunnan päivät 2014

SOVELI soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö 2 • 2014

Soveli-lehti ISSN-L 1795-2255 ISSN 1795-2255 (painettu) ISSN 2242-1238 (verkkolehti)

Julkaisija Soveltava Liikunta SoveLi ry

Päätoimittaja Mari Vehmanen

Ulkoasu Jaana Teräväinen Eeva Anundi

Painopaikka Katajamäki Print & Media, Tampere

Margit Eerola, Suomen Diabetesliitto ry, projektisuunnittelija Susanna Hakuni, Lihastautiliitto ry, tiedottaja Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto, erityisliikunnan lehtori Heidi Hölsömäki, Soveltava Liikunta SoveLi ry, tiedottaja Hilkka Leskinen-Nikander, Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy, erityisliikunnanohjaaja Ilkka Rautiainen, Mielenterveysyhdistys Kello ry, puheenjohtaja Anne Taulu, Soveltava Liikunta SoveLi ry, toiminnanjohtaja Mari Vehmanen, vapaa toimittaja

Näköislehti verkossa Lue Soveli-lehteä netissä: issuu.com/soveli Sovelin pdf-lehtien arkisto: www.soveli.fi/julkaisut/soveli-lehti Lehti ilmestyy seuraavan kerran huhtikuussa 2015.

Monet kansanterveys- ja vammaisyhdistykset ja yksittäiset harrastajat ovat löytäneet paikalliset keilahallit. Loviisassa asuva Liisa Vatanen on harrastanut keilailua jo kuusi vuotta. Koottua tietoa keilailusta s. 16–25.

teema: erityisliikunnan päivät Tupu Sammaljärvi ja Mari Vehmanen 10 Suomi saadaan liikkeelle yhdessä Tupu Sammaljärvi

13 Polttopisteessä kehittämisohjelma

muokata ja lyhentää tekstejä.

Kannen kuva Eeva Anundi

▹ ▹ ▹ ▹

Uutispätkät 4, 5, 27 Lainasanat 30 Tutkittua 31 Koulutukset 40

Anne Taulu 15 Suositukset linjaavat työtämme

liikuntapolitiikkaa Mari Vehmanen 6 Ministeri Carl Haglund:

Liikunta osaksi yhteiskunnan muutosta

ideoita toimijoille Mari Vehmanen 28 Liikuntaneuvonta on asiantuntijatyötä 29 Liikuntapolku ohjaa sydänkuntoutujaa Yksi elämä 36 Liikunta käy myös kokouksen välipalaksi

Lehden aineistot ja tilaukset Soveli-lehti / SoveLi ry Aleksanterinkatu 21 A, 5. krs 33100 Tampere toimitus@soveli.fi puh. 050 544 1028 Toimitus pidättää oikeuden

vakiot

liikuntaa soveltaen Tuula Puranen 16 Tähtien alle, kuunsillalle Heidi Hölsömäki, Katri Kovasiipi

20 Keilailusta kasvoi suosittu harrastus Mari Vehmanen 32 Talvella ulkojäille tai jäähalliin

Heidi Hölsömäki

Toimitusneuvosto

Erityisliikunnan päivillä 26. – 27. elokuuta Jyväskylässä oli mukana noin 250 asiantuntijaa.

PÄÄKIRJOITUS Toiminnanjohtaja Anne Taulu

Tunti liikuntaa jokaisen suomalaisen päivään – toteutetaan se yhdessä!

T

erveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa tunnistetaan ja ymmärretään tänä päivänä paremmin kuin koskaan aiemmin.

Siitä huolimatta väestömme liikkuu kaikissa ikäryhmissä terveyden kannalta riittämättömästi ja viettää aikaa yhä enemmän paikallaan ja istuen. Maailman terveysjärjestö WHO:n selvitysten mukaan liikkumattomuus on maailmassa jo neljänneksi suurin kuolemanriskiä lisäävä tekijä verenpaineen, tupakoinnin ja korkean verensokerin jälkeen. Suomessa liikkumattomuuden kustannusten arvioidaan olevan lähes kaksi miljardia euroa terveydenhuollon vuotuisista ko­ konaiskustannuksista.

Liikkumattomuutta, liian vähäistä liikuntaa ja niiden vaikutuksia terveydelle on tutkittu paljon.

Liikkumattomuus ja liian vähäinen liikunta on nostettu tärkeiksi kansanterveyttä uhkaaviksi tekijöiksi myös mm. kansallisessa terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan strategisessa linjauksessa. Haaste tunnistetaan valtionhallinnon eri osa-alueilla sekä laajasti järjestö- ja kuntasektorin eri toimi-

PS

joiden parissa. Kansanterveys- ja vammaisjärjestöillä on merkittävä rooli terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan lisäämisessä. Toimimme yhdessä sen eteen, että jokaisella suomalaisella on mahdollisuus liikkua jokaisena päivänä!

Liikuntalakimme uudistuu parhaillaan. On todella hienoa, että hallituksen esityksessä uudeksi liikuntalaiksi on huomioitu keskeisimmät ajankohtaiset liikuntakulttuurin haasteet: nostettu vahvasti esille väestön liian vähäinen liikunta ja siitä aiheutuvat kustannukset, pyritty vahvistamaan liikunnan peruspalveluluonnetta sekä huomioitu valtionavustuksen saamisen perusteiden uudistamistarve.

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt ovat tärkeä osa liikuntakulttuurin kenttää ja ne lisäävät väestötasolla merkittävästi liikuntaa, liikuntatoiminnan kohdentuessa pelkästään SoveLin jäsenistön osalta noin 350 000 suomalaiseen.

Meitä jokaista toimijaa tarvitaan, kun puretaan väestötasolla liian vähäistä liikkumista ja siinä työssä on Soveltava Liikunta SoveLi ry sekä 18 jäsenjärjestöä vahvasti mukana! x

”

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöillä on merkittävä rooli terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan lisäämisessä.”

Virikkeitä liikunnan soveltamiseen

M

ietitkö mistä saada uusia – laadulla ja asiantuntemuksella. ideoita liikunnan sovel- Tutustu SoveLin koulutustarjontamiseen? Miten tehdä liikunta taan lukemalla lehden takakansi. mahdolliseksi jokaiselle sairauHaluatko kuulla uusimmisdesta, toimintakyvystä tai vam- ta kansainvälisistä innovaatioismasta huolimatta? SoveLi tarjoaa ta? Liikuntakeskus Pajulahdessa käytännönläheistä soveltavan lii- toteutetaan 19. – 21.8.2015 sovelkunnan koulutusta, joka räätälöi- tavan liikunnan ja vammaisurdään järjestösi, paikallisyhdistyk- heilun Pohjoismainen seminaasesi ja kuntasi tarpeiden mukaan ri, jossa esitellään hyviä käytäntö-

jä kuntoutuksesta liikunnan harrastamiseen. Ota mukaasi asiasta kiinnostunut kollega tai yhdistyskumppani ja ideoikaa yhdessä, mikä sopii juuri teille! Seminaari tarjoaa mahdollisuuden kehittää myös pohjoismaista yhteistyötä. Lue lisää sivulla 35. x TEKSTI Anne Taulu

Soveltavan liikunnan lehti

3

Soveli 2/2014

KOONNUT Anne Taulu

U U T I S PÄT K ÄT

Liikkeen lisääminen halutaan hallitusohjelmaan T

oinen Kansallinen liikuntafoorumi päätyi julkilausumassaan ehdottamaan, että liikkeen lisääminen tulisi nostaa seuraavan hallitusohjelman kärkitavoitteeksi.

Foorumin osanottajat totesivat, että liikkumattomuus alentaa Suomen kilpailukykyä ja uhkaa kansakunnan elinvoimaa. Terveydenhuollon vuotuisista kustannuksista lähes kaksi miljardia euroa johtuu liikkumattomuudesta. Jos kehitys jatkuu samansuuntaisena, kustannukset kasvavat kestämättömiksi.

Liikuntafoorumi esittää, että liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden edistäminen otettaisiin huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja sisällytettäisiin kaikkien hallinnonalojen ja ministeriöiden toimintaan. Erityisesti maan hallituksen tulisi sitoutua liikkeen lisäämiseen. Yhteisenä tavoitteena on oltava, että jokainen suomalainen liikkuu vähintään tunnin päivässä.

Foorumin toimialoittaisten nostojen työstä-

mistä jatketaan Terveyttä edistävän liikunnan ohjausryhmässä. Nostojen aiheina ovat kasvatus ja opetus, liikenne ja yhdyskuntasuunnittelu, työelämä sekä sote-palvelut.

Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä valtion liikuntaneuvosto vievät samoja sisältöjä eteenpäin valtionhallinnossa ja eduskunnassa. Liikunnan kattojärjestö Valo puolestaan kokoaa liikunta- ja urheilujärjestöjen yhteiset hallitusohjelmatavoitteet.

Toinen Kansallinen liikuntaoorumi järjestettiin 28. – 29. syyskuuta Yleisradion studiotalolla.

Järjestelyitä vastasivat yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriö, valtion liikuntaneuvosto, valtioneuvoston kanslia, Yleisradio, Valo ja Suomen Olympiakomitea. Liikuntafoorumiin osallistui lähes 300 kansallista vaikuttajaa. x Lisätietoja www.sport.fi

Liikuntalain uudistus eduskuntaan

H

Seuraa uudistuksen etenemistä www.okm.fi ja www.soveli.fi

Laura Vesa

allitus on antanut esityksen uudeksi liikuntalaiksi 16.10, joka korvaisi nykyisen liikuntalain vuodelta 1998. Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2015. Uusi liikuntalaki avannee useille SoveLin jäsenjärjestöille mahdollisuuden päästä valtionapukelpoisiksi liikuntajärjestöiksi. Valtionapukelpoisuutta ja toiminta-avustuksia oli haettava lokakuun loppuun mennessä. x Marja-Liisa Lehtonen ja Riitta Virenius kuvattiin Tampereen selkäyhdistyksen kuntosalivuorolla 2012 Ratinassa.

Erityisliikunnan päivät viitoittivat tulevaa Kahdeksannet Erityisliikunnan päivät järjestettiin Jyväskylässä 26. – 27. elokuuta 2014.

Päiville osallistui noin 250 alan asiantuntijaa eri puolilta maata. Valtakunnallinen tapahtuma on alan asiantuntijoille merkittävä sekä sisällöllisesti että toimialaa linjaavasti, sillä teemaseminaarien suosituksia käytetään alan kehittämis-

Soveltavan liikunnan lehti

4

Soveli 2/2014

työn perusteina seuraavien neljän vuoden ajan.

Lisää päivien annista ja suosituksista kerrotaan tämän Soveli-lehden sivuilla 10 – 15 ja seuraavassa Liikunta & Tiede -lehdessä 52, 5/2014. x

www.lts.fi/soveltava-liikunta Lisätietoja

Valo kehittämään Liikkujan polkua

V

Eurooppalainen yhteistyö sai vauhtia Madridissa

S

uomi oli mukana 35 osallistujamaan joukossa, kun Madridissa järjestettiin soveltavan liikunnan Eucapa 2014 -kongressi syksyllä. Suomen-delegaatiossa olivat edustettuina Haaga-Helia, Helsingin, Vaasan ja Turun kaupungit, Luovi, LTS, MS-liitto, SAMK, SoveLi ja VAU. Joka toinen vuosi järjestettävä Eucapa on tarkoitettu alan ammattilaisille ja tutkijoille. Tapahtumassa keskustellaan soveltavasta liikunnasta, alan kehittämisestä sekä eri tasojen

yhteistyöstä. Kongressin näkökulmia olivat urheilu, kuntoutus, tutkimus, tiede, innovaatiot ja terveyden edistäminen. Osallistujamaiden yhteisenä tavoitteena on liikunnan ja liikkeen lisääminen.

Kongressi rohkaisi kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön terveyden edistämiseksi liikunnan keinoin.

Seuraava Eucapa järjestetään Tsekin Olomouc'ssa kesäkuussa 2016. x TEKSTI Virpi Pennanen

TEKSTI Anne Taulu

Tuija Brax puheenjohtajaksi Liiku terveemmäksi -neuvottelukuntaan

K

H

Kuva Pekka Nikulaisen arkisto

uli i Tu kk ei

ansanedustaja Tuija Brax on kutsuttu Liiku terveemmäksi -neuvottelukunnan uudeksi puheenjohtajaksi ensi vuoden alusta alkaen. Brax seuraa tehtävässä professori Pekka Puskaa, joka johti neuvottelukuntaa perustamisvuodesta 2004. Samalla väistyy pitkäaikainen varapuheenjohtaja Ilkka Vuori. Hänen seuraajansa valitaan kuluvan syksyn aikana.

Liiku terveemmäksi -neuvottelukunta on laaja-alainen ja avoin verkosto. Se koordinoi maailman terveysjärjestön WHO:n alulle laittamaa Move for Health -toimintaa Suomessa.

Liiku terveemmäksi -toiminnan vetovastuu vaihtuu vuosittain. Aluksi toiminta keskittyi Liiku terveemmäksi -päivän 10.5. ympärille, mutta myöhemmin neuvottelukunta on kasvanut yleisemmäksi terveyttä edistävän

altakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio Valo on ottanut vastuun Liikkujan polun kehittämisestä. Työn aloitti Aikuisliikuntaverkosto teemanaan ”Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020”.

Aikuisliikuntaverkosto päätti yksimielisesti, että viestikapula Liikkujan polun eteenpäin viemisestä ojennetaan nyt Valolle. Verkoston tavoitteena on ollut muun muassa luoda kaikille tasavertaiset mahdollisuudet liikkumiseen, mahdollistaa lähellä liikkumisen malli sekä turvata liikunnallinen elämäntapa eri ikävaiheissa. Yhteistä työtä jatketaan edelleen verkostomaisesti ja avoimesti.

– Liikkujan polku on tärkeä osa Valon uutta toimintaa. Se on keskeinen toimintamuoto pyrkiessämme kohti liikkuvin urheilukansa -visiota, johtaja Pekka Nikulainen Lisää liikettä -yksiköstä korostaa. Operatiivisesti Liikkujan polusta vastaa Valon asiantuntija Matleena Livson.

Valo kutsuu aiheesta kiinnostuneita liikuntatoimijoita mukaan Liikkujan polun rakentamiseen syksyn aikana. x

liikunnan ajankohtaisten kysymysten ja asioiden foorumiksi.

Opiskelijoiden Liikuntaliitto ry on vetäjänä 2014 ja teemana on ollut erityisesti istumisen vähentäminen. Viime vuonna toiminnasta vastasi SoveLi ry teemalla ”SoveLi 20 vuotta – Liiku terveemmäksi soveltaen”. Tuolloin tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimi vuoden suojelijana. x TEKSTI Anne Taulu

Johtaja Pekka Nikulainen sanoo, että Liikkujan polku on tärkeä osa Valon uutta toimintaa.

MS-liitosta Neuroliitto MS-liiton nimi muuttuu ensi vuonna Neuroliitoksi. Nimen katsotaan edustavan paremmin myös harvinaisia neurologisia sairauksia sairastavia, joita on merkittävä osa liiton jäsenistöstä. x

Soveltavan liikunnan lehti

5

Soveli 2/2014

TEKSTI Mari Vehmanen KUVAT Lehtikuva / Markku Ulander

S PA R R A AJA

”

Järjestöt ratkaisevat keskenään tekemänsä yhteistyön muodot ja toteutustavat."

– Carl Haglund

Liikunta osaksi yhteiskunnan muutosta Ministeri Carl Haglundin mukaan uusi liikuntalaki voi vahvistaa liikunnan asemaa peruspalveluna.

Samalla liikunnan yhteistyö kuntien sisällä vahvistuu.

Puolustusministeri Carl Haglund sai kuluvana syksynä hallituksen uudessa salkkujaossa vastuulleen liikunta-asiat. Hän kertoo tarttuneensa haasteeseen erittäin positiivisin mielin.

– Urheilu ja liikunta ovat lähellä sydäntäni sekä poliittisena aihealueena että harrastuksena. Ministerikauteni aikana haluan erityisesti painottaa liikuntakysymysten tärkeyttä silloin, kun puhutaan isoista yhteiskunnallisista uudistuksista.

Hänen mukaansa liikunta voi olla ehkäisevänä tekijänä todella suuressa merkityksessä niin sotekuin eläkeuudistuksissakin.

– Liikunnalla on tärkeä terveyttä edistävä vaikutus, mutta se on lisäksi merkittävä sosiaalisesti eheyttävä voima. Nämä liikunnan myönteiset yhteiskunnalliset vaikutukset unohtuvat usein julkisessa keskustelussa, eikä ennaltaehkäisevä työ saa tarpeeksi suurta painoarvoa, Carl Haglund pohtii.

Osaksi kuntien strategiaa Esitys uudesta liikuntalaista meni eduskunnan käsiteltäväksi juuri tämän lehden kokoamisen aikaan. Ministeri Haglund nostaa lain tärkeimmäksi tavoitteeksi fyysisen aktiivisuuden lisäämisen.

Hän toivoo uuden lain vahvistavan liikunnan peruspalveluluonnetta: liikunnan tulee sisältyä esimerkiksi kuntien strategioihin yhtenä yleisenä terveyttä ja hyvinvointia lisäävänä elementtinä.

Uuden liikuntalain myötä eri toimijoiden poikkihallinnollinen yhteistyö lisääntyy kuntien sisällä – ja samalla myös eri sidosryhmien välillä.

– Meillä on vahva liikunnan kansalaistoimijaverkko, joka myös tarvitaan mukaan lisäämään lii-

Soveltavan liikunnan lehti

6

Soveli 2/2014

kettä kaikenikäisten arkeen, Carl Haglund toteaa.

Hän painottaa, ettei liikuntalaki yksin ratkaise kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen asemaa liikuntatoimijoina.

– Lain perusteella arvioidaan järjestöjen liikuntatoiminnan tuloksia. Peruslähtökohta on, että järjestöjen kuntoutustoiminta katetaan RAY:n avustuksilla. Tästä olemme saaneet ohjeet valtiontalouden tarkastusvirastoltakin.

Omana osionaan Ministeri Haglund korostaa, että liikunnan tulee olla kansanterveys- ja vammaisjärjestöissä selkeästi omana osionaan toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Samoin järjestöjen talousarvioista ja tilikartoista tulee löytyä selkeä budjetti ja kustannuspaikka liikuntatoiminnalle.

– Odotamme järjestöiltä yhtäältä jäsenistön ennaltaehkäisevää liikuntaa ja toisaalta toimenpiteitä koko väestön liikunnan edistämiseksi yhdessä muiden järjestöjen ja kuntien kanssa, Haglund sanoo.

– Velvoite ei siis koske pelkästään omaa jäsenistöä, vaan järjestön tulee olla osana koko liikuntakulttuurin kenttää. Automaattisesti liikuntajärjestöstatusta ei myönnetä kansanterveys- ja vammaisjärjestöille sen enempää kuin muille liikuntaa tarjoaville yhteisöille, hän jatkaa.

Haglund mainitsee, että parin viime vuosikymmenen aikana on saatu paljon uusia liikuntaaktiiveja opetus- ja kulttuuriministeriön kansanJATKUU

– Odotamme kansanterveys- ja vammaisjärjestöiltä myös toimenpiteitä koko väestön liikunnan edistämiseksi yhdessä muiden järjestöjen ja kuntien kanssa, ministeri Carl Haglund sanoo.

Soveltavan liikunnan lehti

7

Soveli 2/2014

terveysjärjestöjen liikuntatoimintaan osoittamalla varsin pienellä tuella.

Esteitä purettava Edellinen urheiluministeri Pia Viitanen perusti viime keväänä työryhmän etsimään keinoja liikunnallisen elämäntavan edistämiseksi. Haglund kertoo ryhmän jatkavan työtänsä alkuperäisen suunnitelman mukaisesti.

– Saamme kuulla työryhmän tuloksista vielä loppuvuoden kuluessa, hän arvioi.

Entä millaisia Carl Haglundin mielestä ovat suomalaisten suurimmat esteet liikkua riittävästi?

– Esteitä on tietysti monentasoisia ja monenlaisia, kuten meitä ihmisiäkin on erilaisia. Ratkaisevaa on yksilön henkilökohtainen motivaatio liikkua

Soveltavan liikunnan lehti

8

ja huolehtia omasta hyvinvoinnistaan, Haglund sanoo.

Yhteiskunnan tulee osaltaan varmistaa, ettei se toimillaan lisää esteitä vaan mahdollistaa liikkumisen kaikille.

Tärkeässä osassa ovat esteettömät liikuntapaikat ja olosuhteet.

Ministeri mainitsee esimerkiksi valtion liikuntaneuvoston tänä vuonna julkaiseman Liikuntapaikkarakentamisen suunta -asiakirjan, joka antaa uutta ohjeistusta aiheesta.

– Lähiliikuntapaikkoja on viime aikoina tuettu määrätietoisesti, ja niiden tulisi tietenkin huomioida myös erityisryhmien tarpeet.

Harrastusten hinta hallintaan Harrastamisen hinta saattaa vaikeuttaa Carl Haglundin mukaan varsin-

Soveli 2/2014

kin lasten ja nuorten liikkumista. Hän huomauttaa, että urheiluseurassa liikkuminen on edelleen lasten ja nuorten suosituin harrastus.

– Kaikilla toimijoilla tulisi olla yhteinen tahto, etteivät kustannukset ainakaan nousisi nykyisestä. Jokaisella pitäisi olla mahdollisuus liikuntaharrastukseen vaikkapa kaksi kertaa viikossa.

Riittävän liikkumisen ehkä suurimmaksi esteeksi ministeri nostaa arkiliikunnan dramaattisen vähenemisen.

Suunta johtuu ennen kaikkea länsimaisen elämäntavan teknistymisestä.

– Opetus- ja kulttuuriministeriön on yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa herätettävä kansalaiset tiedostamaan arkiliikunnan vähäisyys ja liikkumattomuuden seuraukset.

Ministeri Carl Haglund kertoo panneensa Hengitysliiton Arkiliikunnan

Suomen mestari -kampanjan merkille positiivisena esimerkkinä kansalaisiin vaikuttamisesta.

Hänen mukaansa niin ikään työelämän tulisi osaltaan tukea liikuntaa.

– Työnantajalle on varmasti pidemmän päälle kannattavaa suosia liikuntaa ja olla valmis joustamaan, jotta henkilöstö pääsee liikkumaan. Esimerkiksi sairauspoissaolot vähenevät, Haglund summaa.

Yhdessä ja erikseen Carl Haglund kertoo seuraavansa tarkasti valtakunnallisten liikuntajärjestökentän muutosta.

– Kokonaisuus on laaja ja monisyinen. Jo nykyisin tehdään paljon yhteistyötä esimerkiksi Valo ry:n alla, eri palloilulajien kesken sekä kansanterveys-

järjestöjen ja myös muiden järjestötyyppien välillä.

Haglund sanoo, että järjestöt ratkaisevat keskenään tarvitsemansa yhteistoiminnan muodot ja toteutustavat.

– Pidän joka tapauksessa arvokkaana, jos liikuntajärjestöt voivat tehdä keskenään tiivistä yhteistyötä kaikkia koskettavissa kysymyksissä. Kansanterveysjärjestöillä on jo SoveLi keskinäisenä liikuntayhteistyön välineenään, mutta toki moni tekee myös yhteistyötä muiden liikuntajärjestöjen kanssa.

Ministerin mielestä liikunnan yhteistyötä rakentaessaan järjestöjen on mietittävä erityisesti, mikä parhaiten palvelee niiden jäsenistöä. Jokainen liikuntaa järjestävä kansanterveysjärjestö joutuu ratkaisemaan omalla tavallaan, minkälaiseen yhteistyöhön se pyrkii.

– On oltava realistinen ja pidettävä auki mahdollisuudet tehdä asioita sekä yhdessä että erikseen.

Syytä ylpeyteen Carl Haglund kehottaa suomalaisia ylpeyteen maamme kansalaistoiminnan moninaisuudesta.

– Ruohonjuuritason liikuttajat eli seurat tekevät upeaa työtä lasten ja nuorten liikunnan eteen. Ne toki liikuttavat myös aikuisia ja ikäihmisiä, joskin pienemmissä määrin.

Tyytyväisyyteen antaa ministerin mukaan aihetta myös liikkumisen omatoimisuus.

– Onhan käytetyin liikuntapaikkamme edelleen kevyenliikenteenväylä.

Ministeri Carl Haglund toteaa, että

pieneksi kansaksi suomalaiset harrastavat valtavaa lajien kirjoa.

– Tämän moninaisuuden ansiosta uusia lajeja on noussut perinteisten menestyslajien rinnalle tai jopa ohi.

Myös vammaisurheilu on menestynyt ja ollut yhä enemmän esillä. Toivottavasti tämä innostaa kaikkia liikkumaan, Haglund sanoo.

Liikunnan mallimaaksi Vuoteen 2020 mennessä Suomi voisi Carl Haglundin visiossa toimia arkiliikkumisessa maailman mallimaana.

Liikkuminen on kilpailuvalttimme oppimisessa, työelämässä ja ikäihmisten toimintakykyisyydessä.

– On hyvä, jos jokainen ihminen vammasta tai sairaudesta riippumatta hakee ja löytää itselleen mieluisan liikuntalajin. Tämä tuottaa sekä iloa että terveydellistä hyötyä.

Haglundin mukaan joillakin ihmisillä harrastus voi toteutua itsenäisesti, toisilla läheisen omaisen tai ystävän kanssa, mutta monilla myös vertaisryhmässä.

– Jokaisella tulisi olla vaihtoehtoja, joista valita oma liikuntaharrastuksensa, Haglund korostaa.

Ministerin omaan kiireiseen kalenteriin mahtuu useita liikuntakertoja viikossa.

– Työssäni olisi mahdotonta jaksaa ilman säännöllistä liikuntaa. Jokainen tunti liikuntaa antaa paljon enemmän lisäenergiaa kuin vie aikaa. Käyn parina iltana viikossa lenkillä ja kuntosalilla kolmisen kertaa viikossa, ministeri Haglund sanoo. x

Carl Haglund, 35 ▹ Espoolainen poliitikko, kauppatieteiden maisteri, RKP:n puheenjohtaja. ▹ Puolustusministeri vuodesta 2012. Sai tänä syksynä hallituksen uudessa työnjaossa hoidettavakseen myös liikunta-asiat. ▹ Ennen ministeriyttä toimi europarlamentaarikkona. ▹ Työskennellyt muun muassa päätoimittajana ja media-alan yrittäjänä. ▹ Harrastaa metsästystä ja liikuntaa.

Soveltavan liikunnan lehti

9

Soveli 2/2014

TEEMA Erityisliikunnan päivät 2014

Erityisliikunnan päivillä 26. – 27. elokuuta Jyväskylässä oli mukana noin 250 asiantuntijaa eri puolilta maata.

TEKSTI Tupu Sammaljärvi ja Mari Vehmanen KUVAT SoveLi

Suomi saadaan liikkeelle yhdessä Kahdeksansien Erityisliikunnan päivien puheenvuoroissa korostui näkemys, että liikkumisen lisääminen on koko yhteiskunnan asia. Mukaan tarvitaan kaikki hallinnonalat ja eri tasojen toimijat.

Soveltavan liikunnan lehti

10

Yhteistyö nousi erääksi kantavista teemoista kahdeksansilla Erityisliikunnan päivillä, jotka järjestettiin Jyväskylässä 26. – 27. elokuuta. Mukana oli noin 250 asiantuntijaa eri puolilta maata.

Päivien alustukset ja keskustelut luotasivat erityisliikunnan tämänhetkistä tilannetta ja tulevaisuutta monista eri näkökulmista. Kahdeksassa teemaseminaarissa työstettiin suositukset, jotka ohjaavat alan kehittämistyötä seuraavien neljän vuoden aikana.

Yksi teemaseminaareista oli otsikoltaan Öljyä palveluketjuun – joustavasti kuntoutuksesta liikuntaan. Seminaarin vetivät toiminnanjohtaja Anne Taulu SoveLista ja ohjelmajohtaja, dosent-

Soveli 2/2014

ti Jyrki Komulainen Kunnossa kaiken ikää -ohjelmasta.

Teemaseminaarin avanneessa puheenvuorossaan kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevelainen opetus- ja kulttuuriministeriöstä esitteli OKM:n ja STM:n yhteisiä Muutosta liikkeellä! -linjauksia, joiden tavoitteena on saada suomalaiset liikkumaan nykyistä enemmän ja istumaan vähemmän vuoteen 2020 mennessä.

– Suomesta voi tulla fyysisen aktiivisuuden mallimaa Euroopassa. Tämä kuitenkin edellyttää, että työhön sitoutuu koko kansakunta: valtion ylin johto, kunnat, terveydenhuolto, varhaiskasvatus, koulut, oppilaitokset, työyhtei-

Extremistit Aleksi Kirjonen (kesk.) ja Henry Manni (oik.) kertoivat haluavansa esimerkillään rohkaista ihmisiä ylittämään rajoja.

Toni Piispanen (vas.) veti päivien aikana seminaaria ja työpajaa.

söt, järjestöt – ja myös yksittäiset kansalaiset, Päivi Aalto-Nevalainen sanoi.

Hänen mukaansa suomalaisten tulisi elämänkulkunsa kaikissa vaiheissa kohdata liikunnallisia toimintakulttuureita, päivähoidosta aina vanhustenhuoltoon.

– Nähdäkseni soveltava liikunta on tämän ajattelun keskiössä. Istumisen vähentäminen hyödyttää nimenomaan erityisliikkujia.

Mukana kehityksessä Suunnittelija Kari Koivumäki opetusja kulttuuriministeriön nuoriso- ja liikuntapolitiikan osastolta nosti Erityis-

”

Jos extreme-liikunta otettaisiin osaksi järjestöjen toimintaa, olisi mahdollista vedota nuoriin.”

– Extremistit

liikunnan päivien puheenvuorossaan esiin kuntien erityisliikunnan palveluita. Hän ja koordinaattori Toni Piispanen Liikuntatieteellisestä Seurasta vetivät Täällä kuntalainen – kuuleeko kunta? -teemaseminaarin.

Ensimmäiset valtion tuella palkatut erityisliikunnanohjaajat aloittivat

työnsä 30 vuotta sitten. Heidän tekemänsä työ on ollut omana teemaseminaarinaan esillä kaikilla Erityisliikunnan päivillä – siis jo 8 kertaa.

Koivumäki totesi, että näiden ammattilaisten tekemällä työllä on ollut

Soveltavan liikunnan lehti

JATKUU

11

Soveli 2/2014

TEEMA Erityisliikunnan päivät 2014 – Suomessa suhtaudutaan erityisliikuntaan hyvin käytännönläheisesti. Ilmasto ja sää ovat varmaankin opettaneet teidät siihen, arveli seminaarissa puhunut tohtori Martin Kudlacèk, eurooppalaisen eritysliikuntajärjestön puheenjohtaja.

”

Entä hyötyisivätkö soveltavasta liikunnasta vaikkapa kodittomat tai vankilasta vapautuneet?”

– Martin Kudlacèk

kannustava vaikutus erityisliikunnan tarjontaan kaikenkokoisissa kunnissa, pienet mukaan lukien.

– Nykyisin kuntien kautta osallistuu erityisliikuntaryhmiin yhteensä jo noin 120 000 – 150 000 henkeä, Koivumäki sanoi.

Hän korosti erityisliikunnan ammatillisuuden merkitystä: – Olennaista on pitää huolta siitä, että alan opettajat ovat laaja-alaisesti mukana alan kehityksessä.

Arviolta yli miljoona suomalaista kuuluu liikunnan erityisryhmiin korkean iän, sairauden tai vamman vuoksi. Erityisliikunnan päivillä esitellyssä Timo Ala-Vähälän ja Saku Rikalan julkaisussa Erityisliikunnan tilanne kunnissa 2013 todetaan, että erot kunti-

Soveltavan liikunnan lehti

12

en tarjoamassa erityisliikunnassa ovat suuret: – Joka kolmannessa pienessä kunnassa liikuntatoimi ei tuottanut eikä järjestänyt erityisliikuntapalveluita.

Ilahduttavaa on, että erityisliikunnan toimijat näyttävät verkostoituvan aiempaa aktiivisemmin myös poikkihallinnollisesti, julkaisussa todetaan.

Liikunta osaksi arkea Kehittämispäällikkö Esa Nordling Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta puhui teemaseminaarissa Liikkeen mielekkyyttä ja mielen liikettä.

– Mielenterveyttä ei aina tarvitse lähestyä sairaus- ja häiriökeskeisesti. Kohtuullinen liikkuminen ja itses-

Soveli 2/2014

tä huolehtiminen ovat osa positiivista mielenterveyttä, Nordling sanoi.

Hän muistutti, että liikunta vähentää stressiä ja lisää ihmisen myönteisiä näkemyksiä omasta itsestään.

Seminaarissa muistutettiin, että tästä huolimatta mielenterveyskuntoutujien mahdollisuudet soveltavaan liikuntaan ovat usein heikot.

Esa Nordling ja projektipäällikkö Satu Turhala Suomen Mielenterveysseurasta kokosivat seminaarin osanottajien kanssa mielenterveyden ja liikunnan yhdistäviä kehittämiskohteita. Yhdessä todettiin, että liikunta tulee saada helpoksi osaksi arkea ja että yksilöllisyys on huomioitava nykyistä paremmin. Liikunnan tavoitteet on saatava vastaamaan kunkin omaa tasoa.

Suomen Mielenterveysseuran paikallisiin mielenterveysseuroihin on koulutettu liikunta- ja hyvinvointitoimintaa koordinoivia ja ryhmätoimintaa toteuttavia henkilöitä vuodesta 2001 lähtien. Tällä hetkellä toimijoita on lähes joka toisessa paikallisessa mielenterveysseurassa, ja koulutuksen on käynyt noin 100 henkilöä.

Extremistit ylittävät rajoja Pyörätuolivoltteja ja muita extremetemppuja harrastavat Henry Manni ja

”Onnittelut Suomelle” Kansainväliset terveiset toi tohtori Martin Kudlacèk European Federation of Adapted Physical Activitysta.

– Suomalaiset erityisliikunnan kärki-

nimet ovat voittaneet lukuisia mitaleja sovelletun liikunnan urheilukisoissa Euroopassa ja laajemminkin, Kudlacèk sanoi.

Hän kiitteli muutoinkin suomalaisen erityisliikunnan tasoa ja laajuutta.

Hän kertoi esimerkin Italiasta, missä kaikki lapset saavat käydä inklusiivista koulua. Kuitenkaan kaikki eivät voi osallistua, koska ei ole riittävästi osaavaa henkilökuntaa ja tukea.

– On ilo nähdä, että Suomessa soveltavan liikunnan toiminta kasvaa, kun monissa muissa maissa se hiipuu, Kudlacèk sanoi.

Martin Kudlacèk muistutti, että erityisliikuntaan tarvitaan ammattimaisia valmentajia ja opettajia. Hankalaksi tilanteen tekee, että on vaikea määritellä, kuka tarvitsee soveltavaa liikuntaa – ovathan esimerkiksi kaikki lapset erilaisia.

– Entä hyötyisivätkö soveltavasta liikunnasta vaikkapa kodittomat tai vankilasta vapautuneet? Ja mistä saataisiin osaavia ammattilaisia heitä ohjaamaan, Kudlacèk kysyi. x

Heidi Hölsömäki

Aleksi Kirjonen toivat Erityisliikunnan päiville nuorten näkökulman otsikolla No fear – no limits.

Rämäpäiset nuorukaiset ovat saaneet medianäkyvyyttä televisiota myöten ja olleet myös kotikunnissaan aktiivisia vaikuttajia.

– Tällä tavoin tsemppaamme muita kokeilemaan uusia juttuja. Rajoitteet ovat vain omassa päässä, Manni ja Kirjonen korostivat.

Heidän mielestään myös extremeliikunta voitaisiin ottaa osaksi järjestöjen toimintaan. Näin olisi mahdollista vedota erityisesti nuoriin. Samalla vietäisiin eteenpäin viestiä esteettömyyden merkityksestä.

Mannia ja Kirjosta on pyydetty moniin tilaisuuksiin esittämään taitojaan, ja he lupaavat lähteä vastakin.

SoveLin hallituksen jäsenet, Janne Haarala Hengitysliitosta ja Riitta Samstén MS-liitosta olivat tyytyväisiä Erityisliikunnan päivien antiin.

TEKSTI Tupu Sammaljärvi

Polttopisteessä kehittämisohjelma Kari Koivumäki uskoo Erityisliikunnan päivien suositusten vaikuttavan laajasti alan kehittämiseen ja tutkimukseen.

Hän muistuttaa, että muutosten toteuttaminen on kuitenkin pitkäjänteistä työtä.

– Erityisliikunnan päivät ovat alkamisestaan eli vuodesta 1986 lähtien olleet luonteeltaan ja tavoitteiltaan moninaiset. Ne ovat samanaikaisesti koulutustilaisuus, demokratiafoorumi sekä työseminaari, sanoo päivien uranuurtaja, suunnittelija Kari Koivumäki opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksiköstä.

Hänen mukaansa työseminaarille tyypilliseen tapaan alan ammattilaiset suunnittelevat tapahtumassa yhdessä omaa työtänsä ja asettavat yhteisiä tavoitteita erityisliikunnan kehittämiseksi. Koivumäen mielestä Erityisliikunnan päivien suosituksilla on aina ollut merkitystä myös OKM:n ja valtion liikuntaneuvoston työssä.

Vuosien varrella teemaseminaarien suositusten ote ja konkreettisuus ovat vaihdelleet. Tänä vuonna teemaseminaareissa muotoiltiin Koivumäen mielestä osin varsin käytännönläheisiä ehdotuksia.

– Ehkä painavin suositus koski kuitenkin sitä, että tarvitaan yhteinen laaja-alainen soveltavan liikunnan kehittämis- tai toimenpideohjelma, joka ohjaisi koko kentän työtä lähitulevaisuudessa, Koivumäki sanoo.

Tämä kahdesta teemaseminaarista noussut suositus menee valtion liikuntaneuvoston erityisliikunnan jaos-

Soveltavan liikunnan lehti

JATKUU

13

Soveli 2/2014

Heidi Hölsömäki

TEEMA Erityisliikunnan päivät 2014

ton käsittelyyn ja vaikuttanee tulevan vuoden töihin.

Tutkimukselle tarvetta Kari Koivumäki mainitsee, että myös soveltavan liikuntatutkimuksen tarve nousi esiin kahdessa eri teemaseminaarissa.

– Tämä johtanee siihen, että alan tutkijoita kutsutaan muutamien vuosien tauon jälkeen yhteiseen tutkijatapaamiseen. Siellä voidaan hahmottaa alan tutkimuksen linjoja ja tarpeita.

Yhtenä konkreettisena aihealueena nousi jo nyt esiin liikunnallisen kuntoutuksen tutkimus. Tästä teemasta tarvitaan selkeästi lisää tietoa ja näkemystä.

Koivumäki muistuttaa, että Erityisliikunnan päivien teemaseminaari-

Soveltavan liikunnan lehti

14

en valmistelu on pitkäjänteistä työtä.

Myös seminaareissa tuotettujen suositusten pohjalta käynnistyvät toimet ottavat aikansa, sillä valtion liikuntahallinnon elimien on ensin perehdyttävä suosituksiin.

– Näitä suosituksia pystyvät hyödyntämään monet eri organisaatiot. Esimerkiksi Ikäinstituutti voi suunnata toimintaansa Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa saatuaan uusia näkemyksiä kentältä ikäihmisten liikunnan kehittämistyöhön.

Suosituksista toimintaan Jotta Erityisliikunnan päivien suositukset voivat johtaa toimintaan, Kari Koivumäen mukaan on ensin huolehdittava niiden riittävästä tunnettuudesta. Tapahtuman jälkeen viestiä viedään

Soveli 2/2014

eteenpäin muun muassa LTS:n verkkosivujen ja Liikunta & Tiede -lehden teemanumeron kautta.

Entä kuinka hyvin suositukset ovat aiemmin konkretisoituneet toiminnaksi?

– Vuosien varrella jotkut suositukset on voitu toteuttaa päivien jälkeen jopa puolessa vuodessa. Osa taas vaatii pidemmän toteutusajan, Kari Koivumäki vastaa.

Esimerkiksi vuonna 1994 käynnistyi laaja keskustelu ikäihmisten liikunnasta. Tuolloin nostettiin esiin, että toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten tulisi olla toiminnan keskiössä.

Ajatuksen eteneminen on kuitenkin vaatinut vuosien työn.

– Ja edelleen kuntien organisoimissa ikäihmisten liikuntaryhmistä hieman yli puolet on ikäihmisille, joilla on nor-

KOMMENTTI

Suositukset linjaavat työtämme

V

altakunnalliset Erityisliikunnan päivät ovat merkittävät niin sisällöllisesti kuin toimialaa linjaavasti. Teemaseminaarien suositukset antavat alan asiantuntijoille selkeän ohjeistuksen, miten liikuntatoimintaa tulisi kehittää seuraavien neljän vuoden aikana.

Noviisit saavat tärkeän ”tarkistuslistan”, jonka avulla he voivat arvioida liikuntatoiminnan kehittämistarpeita. Kokeneet asiatuntijat puolestaan saavat arvioinnin ja kehittämisen työkalun, jolla on vahva painoarvo myös valtakunnallisesti.

Miten voit hyödyntää suosituksia omassa työssäsi?

Kari Koivumäki (ylärivissä) veti Jyväskylässä teemaseminaaria ja puhui kuntien erityisliikunnanohjaajien työstä. Hän osallistui myös työpajatyöskentelyyn.

maali toimintakyky. Muutoksen toteutus voi olla hidasta, varsinkin jos mukaan pitäisi saada kaikki kunnat, Kari Koivumäki sanoo.

Toinen esimerkki hitaasta etenemisestä on hänen mukaansa vammaisliikunnan integraatio- ja inkluusiotoiminta.

– Asiasta on annettu suosituksia kymmenkunta vuotta. Vasta viime vuosina VAU ry on voinut todeta, että noin 15 lajiliitossa vammaisille henkilöille järjestetty toiminta on lisääntynyt.

Erityisliikunnan Kahdeksansien päivien teemaseminaarien suositukset ovat luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa www.lts.fi –> Soveltava liikunta –> Erityisliikunnan päivät 2014.

Vinkkejä käytännön työtä tekeville: 1. Hyödynnä suosituksia, kun teet toimintasuunnitelmaa ja perustelet resurssitarpeita.

2. Tarkista, toteutatko jo työssäsi suosituksia.

3. Jos kaipaat apua, etsi omalta alaltasi kokenut mentori.

4. Etsi vierellesi kumppanit, joiden kanssa voit käytännön tasolla viedä eteenpäin suosituksia.

5. Rakenna alueellisia verkostoja, ja kehitä niissä sektorirajat ylittävää yhteistyötä.

6. Ole ennakkoluuloton, avoin ja rohkea.

Muista, että korjausliikkeet eivät ole virheliikkeitä – päinvastoin!

Vinkkejä vastuuhenkilöille: 1. Huolehdi, että kunnassasi on tehty hyvinvointikertomus. Se tukee johtamista ja päätöksentekoa. (lisätietoja: www.hyvinvointikertomus.fi) 2. Varmista, että liikunta on kirjattu kuntasi strategiaan koskemaan kaikkia väestöryhmiä.

Kirjaus mahdollistaa horisontaalisen yhteistyön.

3. Huolehdi, että liikuntaneuvonta otetaan kuntasi perusterveydenhuollon ennaltaehkäiseväksi palveluksi.

Tämä mahdollistaa saumattomien liikuntapalveluketjujen rakentamisen.

Muistatan, että suositusten laatijat ovat alan asiantuntijoita. Voit olla heihin yhteydessä ja keskustella asiasta lisää! x TEKSTI Anne Taulu, toiminnanjohtaja, SoveLi

Soveltavan liikunnan lehti

15

Soveli 2/2014

Täysikuu valaisee Edmund ja Pirjo Lowndesin (oik.) kulkua Yyterin hiekkarannalla.

Joelette-maastokärryn kuljettamiseen tarvitaan kaksi henkilöä.

Edmundin etenemistä auttaa Malikkeen koulutussuunnittelija Soile Honkala.

TEKSTI Tuula Puranen KUVAT Janne Ruotsalainen

Tähtien alle, kuunsillalle Jarmo Hakalalle esteettömyys on monen muun asian lisäksi pääsyä luontoon.

Meri ja metsä ovat täynnä elämyksiä.

Jarmo Hakala kuuntelee maastopyörätuolissa Yyterin hiekkarantaan vyöryviä aaltoja. Hän seuraa auringonlaskua ja odottaa ensimmäisten tähtien syttyvän.

– Katselet juuri aurinkoon päin. Se on puunlatvojen kohdalla, ohjaaja Vuokko Ovaskainen kuvailee.

Hakala, 56, muistaa tähdet lapsuudestaan. Pikkupoikana hän näki hyvin, mutta nyt näkö on mennyt. Vaikeavammaisella luonnonystävällä on myös cpvamma, ja hän käyttää pyörätuolia.

Aurinko katoaa, taivas tummuu, lähes täysi kuu luo aallokkoon kuunsillan. Jarmo Hakala laulaa hetken Hopeista kuuta. Hänen lähellään Eero Rinne katselee lumoutuneena, kun aallot

Soveltavan liikunnan lehti

16

nousevat hiekalle ja vetäytyvät takaisin.

Miesten mukaan esteettömyys voi olla myös tätä: pääsyä kuunsillalle ja tähtiä odottamaan, merta kuuntelemaan, aistimaan tuulta ja illan viilentymistä, jakamaan luontokokemuksia muiden kanssa.

Jarmo Hakala, Eero Rinne ja neljä muuta vaikeavammaista aikuista kokeilivat syyskuun alussa erilaisia luonnossa liikkumisen välineitä ja lajeja Yyterissä Porissa. Kokeilut olivat osa Maaseudun terveys- ja lomahuolto ry:n tukemaa Liikkuen luonnossa -lomaa.

Telaketjuilla metsässä Käsi joystickille ja virta päälle. Scout

Soveli 2/2014

Jarmo Hakala (edessä) ja Vuokko Ovaskainen sekä Eero Rinne ja Sanni Rantanen lähtevät retkelle yhdistelmäpyörillä. Pyörän etuosan voi irrottaa pyörätuoliksi.

Jarmo Hakalan odotus päättyi, kun hän pääsi kokeilemaan Scout Crawleria. Vammainen henkilö istuu tämän ajoalustan kyydissä omassa pyörätuolissaan. Telaketjujen ansiosta laite kulkee niin hiekalla kuin lumella. Vesirajassa Edmund Lowndes istuu tutummassa kulkuvälineessä, Hippocampe-maastopyörätuolissa, jota työntää Edmundin äiti Pirjo Lowndes.

Crawler telaketjuineen näyttää vaikuttavalta. Jarmo Hakala istuu menopelin kyydissä omassa pyörätuolissaan valmiina koeajoon. Ennen kuin suunta alkaa löytyä, Scout Crawler pyrkii kiertä-

mään ympyrää. Maastossa ohjaaminen lankeaa Vuokko Ovaskaiselle.

– Onhan tämä jännittävää, Vuokko kuvailee ensivaikutelmaa.

Juurten peittämällä ja kuoppaisella

Jarmo Hakala halusi meren rantaan, kun aurinko laskee, kuu nousee ja tähdet syttyvät.

Toimintavälineeksi hän valitsi Vuokko Ovaskaisen kanssa Hippocampemaastopyörätuolin.

Maastopyörätuoli sopii monenlaisiin ympäristöihin, ja siinä on kokoja erilaisille käyttäjille. Yyterin kylpylässä Jarmo ja Vuokko kokeilivat pientä Hippocampea, jolla Jarmon oli helppo päästä uima-altaaseen.

polulla töyssyt tuntuvat, mutta tasaisemmassa maastossa pomputus lakkaa. Tauolla Malikkeen koulutussuunnittelija Anssi Helin ehdottaa luonnon kuuntelua.

– Missä päin meri on, Vuokko kysyy.

Jarmo osoittaa mäntyjen taakse aaltojen kohinan suuntaan.

Scout Crawler kulkee hiekalla hyvin, kuten lumellakin, ja siitä on keskusteltu etukäteen paljon Jarmon päivätoiminnassa. Ohjaajat ovat etsineet kuvia netistä ja kertoneet, miltä laite näyttää ja mitä sillä pystyy tekemään.

No, miltä kyyti tuntui?

– Hyvältä. Ei pelottanut tippaakaan.

Nostoistuimella purjeveneeseen Ennen maastoretkeä ja kuunsillan iltaa Jarmo Hakala oli saanut elämänsä ensimmäisen purjehduskokemuksen, sillä loma alkoi vesillä Mäntyluodon Kallossa. Käytössä oli kaksi 606-tyypin purjevenettä.

Vaikeavammaiset purjehtijat istuivat heille tuunatuissa tuoleissa. Istu-

Soveltavan liikunnan lehti

17

Soveli 2/2014

Tukea tarvitseville purjehtijoille tuunattu tuoli on tehty muovisesta kahvilatuolista.

Sen jalat on katkaistu, sivuille on rakennettu sivutuet ja selkänojaa on korotettu.

Tuoli on pehmustettu solumuovilla, ja se kiinnitetään veneeseen liinoilla.

Istumisen tukena voidaan tarvittaessa käyttää solumuovirullia tai tyhjiötyynyjä.

misen tueksi oli tarjolla tyhjiötyynyjä ja solumuovirullia. Siirtoistuin, jonka avulla vammaiset henkilöt nostettiin purjeveneen tuoliin, päätyi Nummikodin ja päiväkeskus Huiskeen yhteiselle ostolistalle Ylöjärvelle.

Meren tuoksu, tuuli, vesipärskeet, purjeiden pauke ja veneen kallistelu käännöksissä tekivät purjehduksesta hyvin fyysisen elämyksen. Jarmo Hakala muistelee, että hyvältä tuntui, ja Vuokko Ovaskainen kertoo lisää: – Jo se, että näin, kuinka Jarmo naut-

Soveltavan liikunnan lehti

18

Malikkeen koulutussuunnittelija Anssi Helin (vas.), Anniina Kantala ja Alfredo Ruiz Egea nostavat Jarmo Hakalan purjeveneeseen siirtoistuimen avulla.

ti purjehduksen aiheuttamista tuntemuksista, teki purjehduksesta hienon kokemuksen itsellenikin.

Fillareilla linturetkelle Loman loppusuoralla Liikkuen luonnossa -ryhmä viilettää polkupyörillä Yyteristä Huhtalan esteettömälle luontolavalle. Jarmo Hakala istuu yhdistelmäpyörässä edessä, Vuokko Ovaskainen ohjaa ja polkee pyörää kevyen lii-

Soveli 2/2014

kenteen väylää Mäntyluodontien vieressä.

Yhdistelmäpyörien lisäksi retkikunnan matka taittuu rinnakkain poljettavilla polkupyörillä ja pyörätuolipyörällä, jossa vaikeavammainen henkilö istuu omassa pyörätuolissaan. Parkkipaikalla parisataa metriä luontolavasta vaikeavammaiset retkeläiset siirtyvät pyörätuoleihin, jotka Malike on tuonut paikalle pakettiautoilla.

Avustajat jaksavat työntää pyörätuolit luiskia pitkin lavan ylätasanteelle.

Pyörätuolipyörän kyydissä voi istua omassa pyörätuolissa. Taru Laaksonen (vas.), Susanna Lehto ja Noora Kallio pyöräilevät kohti Huhtalan esteetöntä luontolavaa. Seitsemän kilometrin reitti kylpylähotellin ja luontolavan välillä kulkee enimmäkseen kevyen liikenteen väylää Mäntyluodontien vieressä.

Reitti on tasainen ja leveä, joten se sopii pyörätuolipyörällekin, joka yleensä on parhaimmillaan piha- ja lähipyöräilyssä.

Sille on rakennettu koroke, jonka ansiosta myös pyörätuolista näkee kaiteen ylitse. Tornin lähellä on esteetön kuivakäymälä ja pitkosreitti läheiselle lepakonpöntölle.

Lintuharrastaja Leo Salo kertoo retkeläisille alueen linnustosta. Kaukoputkella näkyy telkkiä ja heinäsorsia, lähempänä tiaiset ja muut pikkulinnut ilahduttavat tarkkailijoita. Jarmo ilmoittaa nähneensä västäräkin.

Todennäköisesti hän pääsee linturetkille vastakin. Päivätoimintakeskus

Huiske, jossa hän käy, aikoo retkeillä ensi keväänä jollekin esteettömälle tornille, esimerkiksi Puurijärven Kärjenkallion luontolavalle Kokemäelle. x Kurssin sisällöstä vastasivat Kehitysvammaisten Tukiliiton Malike-toiminta ja Yyterin kylpylähotelli.

Yhteistyökumppaneina olivat Satakunnan ammattikorkeakoulu ja purjehdusseura Segelföreningen i Björneborg (SFB).

Lintuharrastaja Leo Salo ja Riitta Mäkinen tarkkailevat Huhtalan esteettömällä luontolavalla Riitsaranlahden maisemaa.

Korokkeen ansiosta myös pyörätuolissa istuva henkilö näkee lavan kaiteiden ylitse.

Soveltavan liikunnan lehti

19

Soveli 2/2014

TEKSTI Heidi Hölsömäki KUVAT Eeva Anundi

Keilailusta kasvoi suosittu harrastus Sovellettuja keilailuvälineitä on saatavilla jo noin puolessa Suomen keilahalleista. Välineiden lisäksi saavutettavuuteen vaikuttavat hinta, tilojen esteettömyys ja avustajien saatavuus.

Pikagallup SoveLin jäsenjärjestöihin kertoo, että ainakin yhdeksän järjestön paikallisyhdistyksissä harrastetaan keilailua. Monessa liitossa on myös omia keilailukilpailuja ja -turnauksia.

– Keilailu on uinnin tapaan helposti sovellettavissa toimintakyvyn mukaan ja siksi hyvin suosittu laji, Virpi Pennanen SoveLista kommentoi keilailun suosiota.

Hänen mukaansa laji on myös hyvin motivoiva, sillä omia tavoitteita on helppo asettaa ja palaute tulee välittömästi.

Soveltavaa keilailua ovat vieneet eteenpäin muiden muassa Turun Keilailuliiton toiminnanjohtaja Juuso Kallio yhteistyössä Suomen MS-liiton erikoissuunnittelijan Riitta Samsténin kanssa. Viime vuonna he kokosivat valtakunnalliselle keilailu.fi-sivulle yhteenvedon soveltavassa keilailussa tarvittavista välineistä sekä eri halleilla tarjolla olevista välineistä.

– Lista pitäisi koota nyt uudelleen.

Keilahalleja on noin 130 ja tiedän, et-

Soveltavan liikunnan lehti

20

tä vähintään puolessa niistä on ainakin kahvapalloja ja vierityskouruja, Kallio kertoo.

Hinta voi olla suurin este Keilailusivujen listalla on tätä kirjoitettaessa vain 14 keilahallin välineet. Välineiden saatavuus kannattaakin varmistaa kysymällä oman paikkakunnan keilahallilta – samoin tilojen yleinen esteettömyys.

– Keilaradalla saattaa olla kaikki loistavasti, mutta pyörätuolilla tai sähkömopolla liikkuvan matka voi tyssätä ulko-oven portaisiin, väärinpäin kääntyviin oviin tai siihen, että vessa sijaitsee hissittömän talon toisessa kerroksessa, Riitta Samstén kertoo.

Saavutettavuuteen kuuluvat myös avustajat, joista on Samsténin mukaan pula vähän joka lajissa. Keilailussa apukädet olisivat tarpeen esimerkiksi pallojen kantamisessa.

Myös keilavuoron hinta voi muodostua pienituloisille eläkeläisille es-

Soveli 2/2014

teeksi. Suurin osa keilahalleista on yksityisiä, ja hinnoittelu vaihtelee sen vuoksi paljon eri puolilla maata. Pienituloisen kannalta on suuri ero, maksaako viikkovuoro hallissa 50 euroa per kausi vai kertakäynti 25 euroa.

– Kaikkein tärkeintä on kuitenkin asenne, se, että seuroissa tiedetään sovelletusta keilailusta. Tässä Juuso Kallio on tehnyt hyvää työtä, Samstén kiittelee.

Tietoisuus heräilee Juuso Kallion mukaan yleinen asenne saavutettavuuteen on keilahalleilla JATKUU

Soveltavan liikunnan lehti

21

Soveli 2/2014

Liisa Vatanen teki tänä syksynä uuden Loviisan ramppikeilailun eli kourukeukeilailun ennätyksen.

myönteinen, koska ne haluavat palvella asiakkaitaan ja eri ryhmiä mahdollisimman hyvin. Tulevaisuuden työsarkaa hän löytää seurojen tietoisuudesta lisäämisestä ja paikallisen koulutus- ja kurssitoiminnan kehittämisestä.

– Käytännön laji- ja kilpailutoiminnasta vastaavat paikalliset keilailuliitot ja niiden jäsenseurat, jotka saattavat olla kymmenenkin hengen kokoisia pienseuroja. Tarkoituksena onkin kertoa seuraavilla tammikuun jäsenliittopäivillä seuroille lisää soveltavasta keilailusta, Juuso Kallio sanoo.

Monet kansanterveys- ja vammaisyhdistykset ja yksittäiset harrastajat ovat jo löytäneet paikalliset keilahallit. Aloittelevia soveltavan liikunnan ryhmiä Kallio kehottaa olemaan yhteydessä paikalliseen keilailuliittoon.

– He tuntevat seuransa ja kehen kannattaa ottaa yhteyttä, jos haluaa mukaan järjestäytyneeseen seuratoimintaan tai esimerkiksi keilailukurssin.

Soveltavasta keilailusta kiinnostuneet seurat taas voivat olla yhteydessä liiton koulutuspäällikköön tai Kallioon. x

Soveltavan liikunnan lehti

22

Keilailu SoveLin jäsenjärjestöissä Keilailu on esimerkiksi näillä liitoilla ja niiden paikallisyhdistyksillä: ▹ Aivoliitto: esimerkiksi Helsingin AVH-yhdistyksellä aktiivista kilpailutoimintaa ja Lapin yhdistyksellä keilailuryhmä ▹ Mielenterveyden keskusliitto: useissa paikallisyhdistyksissä aktiivisia keilailuryhmiä ▹ Munuais- ja maksaliitto: kolmella yhdistyksellä aktiivista keilailutoimintaa ▹ Suomen CP-liitto: kehitti keilailua SoveLin projektiavustuksella, yhdistyksissä harrastus- ja kilpailutoimintaa ▹ Suomen MS-liitto: useammalla yhdistyksellä keilailuryhmiä, liitolla oma valtakunnallinen keilailuturnaus ▹ Suomen Nivelyhdistys: Kiuruveden paikallisosastolla eli nivelpiirillä on aktiivista keilailua, ja sitä on luvassa myös muille paikkakunnille. ▹ Suomen Parkinson-liitto: harrastusryhmiä ja yhdistysten keskinäisiä keilailukilpailuja ▹ Suomen Reumaliitto: keilailu on osassa paikallisyhdistyksistä kestosuosikki, esimerkiksi Iisalmen yhdistyksessä toimii aktiivinen ryhmä ▹ Suomen Selkäliitto: ainakin Vakka-Suomen ja Savonlinnan seudun selkäyhdistyksissä harrastetaan keilailua ▹ Suomen Sydänliitto: keilailua harrastetaan lukuisissa yhdistyksissä, esimerkiksi Savossa ja Pohjois-Karjalassa aktiivista toimintaa ja lisätietoa jäsenjärjestöistä: Lähde www.soveli.fi/jasenjarjestot

Soveli 2/2014

Kuvat Eeva Anundi

Jyrkästi alaspäin suuntautuva kouru antaa hyvää vauhtia keilapallolle.

TEKSTI Katri Kovasiipi

Keilata voi myös pienillä käsivoimilla S

uomen Nivelyhdistyksen perustajajäsen ja vapaaehtoistyöntekijä, Loviisassa asuva Liisa Vatanen on harrastanut keilailua jo kuusi vuotta.

Viisivuotiaana nivelreumaan sairastuneella Liisalla on ollut koko aikuisikänsä ajan sataprosenttinen invaliditeetti. Nyt 58-vuotiaalla Liisalla on ongelmia liikkumisessa ja kantamisessa.

Sinnikkään ja eteenpäin valoisasti katsovan luonteensa voimin hän on pysynyt aina liikekannalla. Aviomies Jyrki avustaa hankalissa paikoissa niin kalareissuilla kuin keilaradoillakin.

Reuman vuoksi Liisan käsivoimat ovat pienet ja sorminivelissä on isoja nivelmuutoksia. Keilapalloa ei pysty ottamaan käteen tyypillisellä kolmen sormen otteella. Kyynärpäissä olevien tekonivelten vuoksi hänellä on myös nostorajoituksia: hän saa nostaa korkeintaan kaksi kiloa painavia esineitä, kun keilapallo painaa yli viisi kiloa.

Keilaus onnistuu kuitenkin mainiosti vierityskourun avulla, jota Loviisan keilausporukassa kutsutaan rampiksi tai ränniksi.

Suunta ratkaisee Aviomies tai joku toinen pelikaveri nostaa keilapallon kourulle valmiiksi, mutta Liisan tehtäväksi jää asettaa kouru oikeaan asentoon ja laittaa pallo liikkeelle.

Jos kouru eli ramppi on vähänkin huonosti suunnattu, kaato epäonnis-

”

Keilauskerralla tulee oltua puolitoista tuntia jalkeilla Aivojakin joutuu vaivaamaan, kun suuntaa ränniä.”

–Liisa Vatanen

tuu. Muutaman millimetrin suunnanmuutos kourun asennossa vaikuttaa keilaradan toisessa päässä helposti puoli metriä.

Liisa tarttuu palloon kaksin käsin, ja kourua pitkin pallon liikeradan saa suunnattua hyvin. Jyrkästi alaspäin suuntautuva kouru antaa myös hyvää vauhtia keilapallolle.

– Harvemmin tulee kaatoja kuin terveemmillä keilaajilla, kun ei pysty ottamaan vauhtia ja vaikuttamaan voimalla. Rampilta se on tuollaista vierittämistä vain: vauhti on hiljainen, suunta on tärkein, toteaa Liisa.

Ilmeisen tarkka Liisa on kuitenkin suuntaamaan kourun. Hänen tänä syksynä tekemänsä uusi Loviisan ramppikeilailun eli kourukeilailun ennätys on 213 pistettä. Yleensä kourukeilaajat yltävät parhaimmillaan noin 150 pisteeseen.

Tarkkoja valintoja Liisa Vatanen käy keilaradalla kaksi kertaa kuukaudessa.

– Keilaus on mukava yhdessäolon muoto: porukassa on hauska ottaa

.leikkimielisesti mittaa toisista. Samalla tulee liikuttua, mistä tulee myös hyvä omatunto.

Oma fysioterapeuttinikin on suositellut Liisalle keilausta. Vaikka moni mieltää keilaamisen varsin kevyeksi lajiksi, liikuntaesteisille se on merkittävää liikettä.

– Keilauskerralla tulee oltua puolitoista tuntia jalkeilla. Aivojakin joutuu vaivaamaan, kun suuntaa ramppia, Liisa kertoo.

Vuosien saatossa hän on myös huomannut kehittyneensä keilauksen vaatimassa tarkkuudessa. Pitää oppia valitsemaan pallo, joka toimii oman keilaustyylin mukaan. Jotkut pallot kaartavat paremmin, toiset menevät vakaammin suoraan. Myös rännit ovat erikorkuisia ja -levyisiä.

– Meillä Loviisassa on käytettävissä kolme erilaista ränniä, joten keilausolosuhteet eivät ole ihan samat joka kerta. Ratakaan ei ole aina sama, eri radat käyttäytyvät eri tavoin. On siis sopeuduttava aina olosuhteitten mukaan, mikä tuo vaikeutta ja mielenkiintoa keilaamiseen, Liisa Vatanen kuvailee harrastustaan. x

Soveltavan liikunnan lehti

23

Soveli 2/2014

Eeva Anundi

2 1 Sovellettuja keilailuvälineitä 1. Vierityskouru Vierityskourun avulla keilailu onnistuu ilman vauhdinottoa. Kouru laitetaan radan päähän ja pallo nostetaan vierityskourun ylätasanteelle.

Tästä pallo lähetetään liikkeelle kohti keiloja.

Kouru soveltuu keilaajille, joilla on haasteita kävelyssä tai tasapainossa, sähkömopon tai pyörätuolin käyttäjille sekä keilaajille, joiden on vaikea pitää otetta tavallisesta keilapallosta tai kahvapallosta.

2. Suuntakaide näkövammaisille Näkövammaisille tarkoitetut suuntakaiteet ovat yleensä pituudeltaan 60 – 300 senttimetriä. Kaiteen korkeus määräytyy keilaajan pituuden mukaan.

Suuntakaide sijoitetaan vauhtiradan reunaan.

3

4

4. Ränniesteet Ränniesteet eli bumperit estävät pallon kulkeutumisen ränniin. Uusimmat automaattiset ränniesteen voi valita halutulle pelaajalle. Ränniesteitä ei yleensä suositella käytettäväksi kovalla vauhdilla tai painavilla palloilla keilaaville.

5. Kahvapallo Kahvapallo mahdollistaa keilailun pienemmällä puristusvoimalla ja sormien aktivaatiolla. Palloon tartutaan kahvasta ja heiton päätteeksi irrottaessa otteen kahva vetäytyy jousen avulla pallon sisään.

Soveltavan liikunnan lehti

24

Soveli 2/2014

Välinekuvat Suomen Keilailuliitto

3. Tukikaide vauhdittomaan heittoon Vauhdittoman heiton tukikaiteita on erilaisia.

Tarkoituksena on, että tukikaide on vauhdinottoradan päässä. Keilaaja heittää vauhdittoman heiton ja voi ottaa tukea kaiteesta vapaalla kädellään.

5

ja lisätietoa Lähde soveltamisesta:

www.keilailu.fi/ soveltavakeilailu.php#

Lue lisää Keilahallien esteettömyydestä: www.vammaisurheilu.fi/fin/ lajit/keilailu/esteettomyys/

Eeva Anundi

5

Stephan "Arska" Wicklund keilaa kahvapallolla. Pallon kahva vet채ytyy jousen avulla pallon sis채채n.

Soveltavan liikunnan lehti

25

Soveli 2/2014

MS-liitto käynnisti keilailuturnauksen S

uomen MS-liiton yhdistyksissä on useampia keilailuporukoita. Idea viime vuonna käynnistyneeseen liiton omaan keilailuturnaukseen tuli KeskiSuomessa asuvalta yksittäiseltä jäseneltä.

– Hän keilaa keilakourun avulla tavallisessa seurassa ja toivoi yhteistä turnausta. Yhteistä tapahtumaa meillä ei ollut mahdollisuus järjestää, mutta saimme käyttöömme Keilailuliiton tulospalvelun, jonka avulla jokainen voi osallistua turnaukseen omalta paikkakunnaltaan, Riitta Samstén kertoo.

Samstén syöttää osallistujien antamat tulokset yhteiseen tiedostoon MSliiton kotisivuille, ja kauden lopussa kukin voi tarkistaa sijoituksensa ja tulosten keskiarvot. Jokainen ilmoittaa kauden ajalta kaksi parasta heittosarjaansa.

Osallistujia mukana jo seitsemästä eri yhdistyksestä tai kerhosta.

– Joukossa on tosi kovia heittäjiä, mutta tulokset eivät ole tässä vaiheessa tärkeintä vaan se, että jokainen voi osallistua. Tuloslistojen avulla voimme myös näyttää, miten laajaa harrastaminen on. Tasoitusten ja sarjojen käyttöönottoa harkitsemme ehkä myöhemmin lajin kehittyessä.

Ylävitosin yhdessä iloiten

Soveltavan liikunnan lehti

26

– Lasse Eklund

tii niin hyvää tasapainoa. Mutta lajihan käy nimenomaan koordinaatio- ja tasapainoharjoituksesta, Eklund sanoo.

Yhdistyksen toisena liikuntavastaavana toimiva Eklund ryhtyi houkuttelemaan jäsenistöä yhteiselle keilailukurssille. Sen järjesti pari vuotta sitten Turun keilailuliitto yleisiä kurssimateriaalejaan soveltaen. Väki on jonkin verran vaihtunut, mutta ryhmä on säilynyt noin 15 hengen kokoisena. Laji ja hyvä porukkahenki vetää hallille.

– Moni kertoo olevansa väsynyt keilailun jälkeen, mutta he tulevat kuitenkin taas uudelleen. Kun kaveri onnistuu tai tekee ennätyksen, siitä iloitaan yhdessä heittämällä ylävitoset.

Tasapainovaikeudet ja voimakas uupumus ovat tyypillisiä MS-taudin oireita. Liikunnasta jää kuitenkin aina voiton puolelle.

– Tässä sairaudessa liikunta on lääkettä. Jos ajattelen omaa MS-tautiani, niin hyvä yleiskunto auttaa selviämään sairauden pahenemisvaiheista. Siitä mitä itsellä on, kannattaa pitää kiinni.

pää on kehittyminen yhteisessä harrastuksessa. Kupittaan hallin kokeneemmat mestarikeilaajat opastavat mielellään nuorempia harrastajia.

– Konkarit neuvovat meitä heittotyylissä, kuten oikeassa käden asennossa.

He osaavat ottaa hyvin huomioon sen, että puolet meistä heittää pallon seisaaltaan vauhdittomasti ja yksi sähkömopon päältä.

Kupittaan hallia Lasse Eklund kiittelee monin tavoin. Hallilla on invavessat, radalle pääsee sähkömopolla ja välineistä hankittuna on muiden muassa kahvapalloja, keilakouru, ratareunat eli bumberit ja seisomatuki.

MS-yhdistys ja Parkinson-kerho ovat myös löytäneet toisensa ja he ovat jo pari vuotta kilpailleet leikkimielisesti kerran kuukaudessa Raision keilahallissa.

– Parkinson-ryhmäläiset ovat meitä vahvempia ja taitavampia, joten meille on aina iso voitto, kun päihitämme jonkun heidän ryhmästään, Eklund nauraa. x

Konkarit neuvovat

keilaamisen Tietoa kilpailutoiminnasta:

Keilahallin muut kävijät tuntevat MSryhmän, mutta diagnooseja tärkeäm-

Eeva Anundi

Lounais-Suomen MS-yhdistys on yksi liiton aktiivisista keilailuporukoista.

MS-tautia itsekin sairastava Lasse Eklund innostui lajista nelisen vuotta sitten liiton lomajaksolla.

– Kuvittelin aiemmin, ettenhän minä voi harrastaa keilailua, kun se vaa-

”

Lajihan käy nimenomaan koordinaatio- ja tasapainoharjoituksesta.”

Soveli 2/2014

www.vammaisurheilu.fi/fin /lajit/keilailu/

Kuvat Tupu Sammaljärvi

uomen Luustoliitto on huolissaan muutoksista lasten arkiliikunnan määrässä ja ravitsemuksessa. Liikunta on välttämätöntä vahvan luuston kehittymiselle.

Luustoliitto on julkaissut leikki-ikäisille lapsille ja heidän vanhemmilleen suunnatun kirjan ”Elmerin löytö”. Siinä murretaan harhaluuloja luustosta ja kerrotaan luustoterveyden tärkeistä rakennuspalikoista sadun keinoin. Kirjan on kuvittanut Salla Savolainen ja kirjoittanut Jenni Tuomela.

Kirjan ensimmäinen painos jaetaan apteekkeihin, neuvoloihin ja kirjastoihin lukukappaleiksi. Lisäksi kirja on vapaasti luettavissa netissä. x

Kävelytapahtumat Suomessa olivat osa Euroopan laajuista Parkinson-kävelyä. Järjestösuunnittelija Lyyli Heikkinen (huomioliivi) opasti, kun Tampereella lähdettiin Finlaysonin palatsin pihasta.

Parkinson-kävely yhdistyi kulttuuriin V

altakunnallista Parkinson-liiton kävelytapahtumaa vietettiin syyskuisena lauantaina eri puolilla maata 21 paikkakunnalla. Yhteensä kävelijöitä oli 934 henkeä. Syksyisen raikas ilma ja auringon paiste kruunasivat kävelytapahtumat.

Kävelyt olivat liiton 30-vuotisjuhlavuoden liikuntatapahtuma ja samalla osa Euroopan laajuista Parkinson-kävelyä.

Vapaaehtoiset yhdistys- ja kerhotoimijat järjestivät kukin esteettömän ja omannäköisensä kävelytapahtuman. Järjestäjät olivat haastaneet mukaan myös oman alueensa muita yhdistyksiä.

Esimerkiksi Tampereella reitti kiersi kulttuurihistoriallisesti arvokkaissa Tammerkosken maisemissa. Matkan varrella kuultiin alueen historiasta kiinnostavia tietoja. x TEKSTI Tupu Sammaljärvi

KOONNUT Tupu Sammaljärvi

S

U U T I S PÄT K ÄT

Luustoliitolta lastenkirja

www.luustoliitto.fi/ elmerinloyto

Liikunnan toimijat mukana Educa-messuilla

O

petusalan valtakunnallinen koulutustapahtuma Educa järjestetään 23.–24.1.

2015 Helsingin messukeskuksessa.

Liikunnan toimijat esittäytyvät tapahtumassa yhdessä Liikkuva koulu -hankkeen alla. Mukana järjestöistä on SoveLin lisäksi muun muassa VAU ry ja lajeista esimerkiksi pesäpallo ja yleisurheilu.

Liikkuva koulu -hankkeella on messuilla 40 neliömetrin osasto. Sen keskellä olevalla toiminnalliselle alueella pidetään 45 minuutin mittaisia opetustuokioita.

Hankkeen tavoitteena on saada tunti lisää liikuntaa koulupäivään ja harjaannuttaa koululaisten motorisia taitoja. x

Lisätiedot soveltavan liikunnan asiantuntija Virpi Pennanen virpi.pennanen@soveli.fi tai 040 551 4468.

Soveltavan liikunnan lehti

27

Soveli 2/2014

TEKSTI Mari Vehmanen

Liikuntaneuvonta on asiantuntijatyötä Liikunnan palveluketju on juuri niin vahva kuin sen heikoin lenkki, ohjelmajohtaja Jyrki Komulainen sanoo. Laadukkaan liikuntaneuvonnan tulisi sisältyä jokaisen kunnan palveluihin.

”

Lääkäri voi pienin sanavalinnoin joko lisätä tai heikentää ihmisen halua liikkua.”

– Jyrki Komulainen

KK

I

– Vahva liikunnan palveluketju pystyy vastaamaan monien eri kuntoutujaryhmien tarpeisiin, Jyrki Komulainen sanoo.

Soveltavan liikunnan lehti

28

Miten tavoittaa terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat suomalaiset ja tukea heitä liikunnan aloittamisessa?

Vastausta tähän kysymykseen pohditaan parhaillaan niin valtakunnan tasolla kuin paikallisestikin.

– Ratkaisu on liikunnan saumaton palveluketju. Jos sen lenkeistä yksikin on heikko tai puuttuu kokonaan, polku katkeaa, ohjelmajohtaja, dosentti Jyrki Komulainen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelmasta toteaa.

Ensinnäkin ammattilaisten on havaittava henkilön tarve liikkua enemmän. Tämän jälkeen asia on otettava puheeksi ihmisen itsensä kanssa.

– Nämä ovat tärkeitä vaiheita, mutta eivät vielä riitä. Seuraavaksi henkilö on ohjattava asiantuntevaan liikuntaneuvontaan. Tämän jälkeen asiakas on saateltava konkreettisesti liikunnan pariin vaikkapa etsimällä hänelle soveltuva matalan kynnyksen liikuntaryhmä, Komulainen kuvailee.

Hän korostaa, ettei prosessi pääty edes tähän. Henkilön liikkumiselle on asetettava yhdessä realistisia tavoitteita, joiden toteutumista seurataan ja joiden saavuttamista tuetaan.

Komulaisen mukaan palveluketjusta ei voi nostaa mitään lenkkiä merkittävyydeltään ylitse muiden. Onnistumisen kannalta niistä jokainen on yhtä tärkeä.

– Elleivät havaitseminen ja puheeksi ottaminen toteudu, työ ei pääse koskaan edes alkuun. Mutta polku katke-

Soveli 2/2014

aa yhtä lailla, jos liikuntaneuvonta tai käytännön liikkumismahdollisuudet puuttuvat.

Käytännöt vaihtelevat KKI-ohjelman yhtenä tärkeänä tavoitteena on kehittää liikuntaneuvontaa valtakunnallisesti. Jyrki Komulaisen mukaan kuntien käytännöt vaihtelevat valtavasti.

– On kuntia, joissa neuvonta toimii erinomaisesti. Esimerkiksi Oulussa näin on ollut jo pitkään. Mutta aivan liikaa on myös kuntia, joissa liikuntaneuvonnan arvoa ei oikein ymmärretä tai sitä ei yksinkertaisesti ole.

Komulaisen mukaan keskeistä olisi nähdä liikuntaneuvonta erityisosaamista vaativana asiantuntijatyönä.

– Eihän mitään terveydenhuollon tärkeää osa-aluetta mielletä asiaksi, jonka voi hoitaa muiden töiden ohessa ilman varsinaista asiantuntemusta – tai jättää kokonaan tekemättä.

Liikuntaneuvontaa kunnissa antavat yleensä aihepiiriin perehtyneet fysioterapeutit ja liikunnanohjaajat. Jyrki Komulainen sanoo, että he tarvitsevat tuekseen myös muut terveydenhuollon ammattiryhmät.

– Lääkärit ovat avainasemassa. Heille tarjoutuu päivittäin mahdollisuuksia ottaa liikunnan lisääminen puheeksi potilaiden kanssa ja ohjata heitä liikuntaneuvontaan. Lääkärin näkemys sitä paitsi painaa: lääkäri voi pienin sa-

”

Fysioterapeutit ja liikunnanohjaajat kaipaavat koulutusta sydänpotilaiden turvallisesta ohjaamisesta.”

– Pirjo Suomalainen

navalinnoin joko lisätä tai heikentää ihmisen halua liikkua.

Katse nuoriin Jyrki Komulainen kertoo, että KKI on ottanut yhdeksi kohderyhmäkseen lääketieteen opiskelijat. Heille KKI on järjestänyt yhdessä Pfizerin kanssa koulutuksia liikunnan roolista sairauksien ehkäisyssä ja kuntoutuksessa. Parhaillaan suunnitteilla ovat verkkokoulutukset.

– Uusissa sukupolvissa on ratkaisu.

Lääkärin ei silti tulevaisuudessakaan tarvitse itse olla liikunnan asiantuntija. Mutta hänen pitää ymmärtää liikunnan merkitys ja tietää, minne potilaat voi omassa kunnassa ohjata liikuntaneuvontaan.

Komulainen huomauttaa, että kiistatonta tutkimusnäyttöä liikunnan tehosta sairauksien ehkäisy- ja kuntoutuskeinona on jo valtavasti.

Lisäksi KKI edistää liikuntaneuvonnan asemaa järjestämällä liikuntaneuvonnan koulutuskiertueita sekä koordinoimalla liikuntaneuvonnan asiantuntijafoorumin ja liikuntaneuvontahankkeiden kehittämisfoorumin toimintaa. KKI myöntää hanketukea erilaisille liikuntaneuvonnan hankkeille.

– Nytkin tuen piirissä on kymmeniä hyviä hankkeita. Tilanne ei siis ole ollenkaan toivoton, vaan koko ajan mennään kohti parempaa, Komulainen sanoo.

Jyrki Komulainen kertoo, että Liikkujan Apteekki -konseptissa ja SuomiMies seikkailee -kampanjassa puo­lestaan vai­ kutetaan suoraan kansa­laisiin.

– SuomiMies-kiertueen jokaisella etapilla liikunta otetaan konkreettisesti puheeksi satojen miesten kanssa. Suomalaiset ovat valmiita ja kiinnostuneita puhumaan asiasta. x

Liikuntapolku ohjaa sydänkuntoutujaa

S

ydänliiton viime kesänä päättynyt Liikuntapolku-hanke kehitti keinoja sisällyttää liikuntaohjaus osaksi sepelvaltimotautiin sairastuneiden kuntoutusta.

– Hoito on monivaiheinen kokonaisuus, joka alkaa erikoissairaanhoidossa ja jatkuu perusterveydenhuollossa. Liikkumaan ohjaamisen ketju katkeaa helposti juuri tässä siirtymävaiheessa, projektipäällikkö Pirjo Suomalainen Suomen Sydänliitosta sanoo.

Hän huomauttaa, että liikuntaohjauksen tulisi kuulua hoidon kokonaisuuteen samalla tavalla kuin lääkityksen tai toimenpiteiden. Sydänsairaus ei ole liikunnan jatkamisen tai aloittamisen este, vaan päinvastoin painava syy ottaa säännöllinen liikunta osaksi elämää.

Sairastunut tarvitsee ohjausta liikuntaan – Hiljattain sairastunut on sitä paitsi halukas ottamaan vastaan tietoa liikunnan hyödyistä. Tämä hetki pitäisi hyödyntää. Ilman ohjausta jäädessään sairastunut alkaa helposti arastella liikkumista, Pirjo Suomalainen sanoo.

Hankkeessa huomattiin, että yksiköstä toiseen siirtyessään kuntoutujalla on tärkeää olla suorat yhteystiedot liikuntaohjausta antavalle ammattilaiselle.

– Lisäksi havaitsimme, että fysioterapeutit ja liikunnanohjaajat kaipaavat koulutusta aiheesta. He eivät koe tietävänsä tarpeeksi sydänpotilaiden turvallisesta ohjaamisesta liikkumaan.

Hankkeen annin käsittely jatkuu Sydänliitossa. Järjestön verkkosivuille on esimerkiksi tulossa vapaasti hyödynnettävää materiaalia aiheesta. x TEKSTI Mari Vehmanen

Liikuntapolku oli opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama kehittämishanke, joka toteutettiin yhteistyössä Sydän- ja keuhkokeskus HYKS:n, Helsingin sydänpiirin ja Helsingin kaupungin kanssa.

Soveltavan liikunnan lehti

29

Soveli 2/2014

A N I T A A L AN S

koettu oppiminen ja ilo lisäävät aktiivisuutta.

– Toki fysioterapiassakin tehdään samankaltaisia kehoon liittyviä harjoitteita, mutta onhan se yksitoikkoisempaa toistaa samaa liikettä monta kertaa. Tanssiessa musiikki vie usein niin mukanaan, että ihminen alkaa luontaisesti liikehtiä, oli se liike sitten kuinka pientä tahansa, Ritva Rahkonen sanoo.

Järjestölehdissä kerrotaan säännöllisesti liikkujien tarinoita sekä eri sairauksiin tai vammoihin liittyviä liikuntauutisia.

Useimmat lehdistä ovat luettavissa yleisissä kirjastoissa.

Elinehto 3/2014

Hyvä Selkä 3/2014

Dialyysihoito vie paljon aikaa ja tekee helposti passiiviseksi. Väsymys on dialyysin jälkeen yleistä. Kunnon kohentaminen kuitenkin kannattaa, sillä liikunta parantaa vointia. Kun jaksaa tehdä päivittäiset askareet, elämänlaatu paranee ja usko omaan jaksamiseen kasvaa.

– Mutta malttaako sitä olla ilman älypuhelinta? Monet tarkkailevat älylaitteiden avulla unta, energiankulutusta tai harrastamaansa liikuntaa. Itsensä mittaaminen on tätä päivää, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kirsi Töyrylä-Aapio.

– Onko tulevaisuudessa niin ettei meidän itse tarvitse kuunnella tai oppia kuuntelemaan omaa kehoamme?

Uskallammeko enää itse päättää väsyttääkö vai tuntuuko olo virkeältä?

Olisiko sittenkin mukavampaa tavata paikallisen selkäyhdistyksen jumpassa tuttuja ihmisiä kuin seurailla yksin omaa älypuhelintaan, kysyy Töyrylä-Aapio.

Avain 5/2014 Maskun neurologisen kuntoutuskeskuksen fysioterapeutti Ritva Rahkonen on huomannut tanssin tehon: – Tanssi on valtavan hyvä harrastus henkilölle, joka käyttää pyörätuolia. Se lisää sekä fyysistä, psyykkistä että sosiaalista aktiivisuutta. Myös tanssiessa

Soveltavan liikunnan lehti

p

T Tu

NU

N KOO

30

Porras 4/2014 Lihaksista viis, liikkumaan siis -liikuntaprojekti alkaa tänä syksynä

Soveli 2/2014

vi

ljär

ma

m u Sa

Oulun läänin lihastautiyhdistyksessä.

Liikuntavastaava Terttu Kukkonen kirjoittaa: – Projektin avulla teemme osaltamme lihastauteja erityispiirteineen tunnetuksi. Ja kuntien talouskurimuksessa teemme arvokasta yhteistyötä niiden harvojen erityisliikunnanohjaajien kanssa, joita vielä on palkkalistoilla ja myös kaupungin jo hankitut erityisvälineet tulevat varastoista niille tarkoitettuun käyttöön.

Parkinsonpostia 3/2014 Kaksi vuotta sitten Mervi Mannilan kuntosalikäynnit olivat katkolla ja luovuttaminen lähellä: – Työkyky ja kaikki voimat olivat huvenneet ja pysyttelin vain kotona.

Aikani murehdittuani otin itseäni niskasta kiinni. Kuntosalikipinä, joka syttyi 1990-luvun hyvään aikaan silloisen työpaikan kuntosalilla oman liikunnanohjaajan opastuksella, roihahtikin uudelleen.

– Jos elämä kotona alkaa tuntua vaikealta ja vaivat valtaavat mielen, saa treenien jälkeinen hyvän olon tunne lähtemään kuntosalille, Mervi Mannila sanoo. x

KOONNUT Tupu Sammaljärvi

T U T K I T T UA

Duodecimin tutkimusuutisia Päivittäinen liikunta auttaa koululaista keskittymään

ongelmiin myöhemmin. Tulokset julkaistiin International Journal of Epidemiology -lehdessä. x (Julkaistu 22.8.2014)

Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan tunti liikuntaa koulun jälkeen voi parantaa koululaisten keskittymiskykyä ja ajattelua.

Tutkimuksessa runsaat kaksisataa 7 – 9-vuotiasta osallistui koulun jälkeen ohjattuun liikunta-leikkiryhmään tai vertailuryhmään yhdeksän kuukauden ajan.

Liikuntaryhmiin osallistuneiden lasten fyysinen kunto parani. Lisäksi heidän testituloksensa paranivat keskittymiskyvyssä ja niin sanotussa kognitiivisessa joustavuudessa, johon muun muassa luova ongelmanratkaisu perustuu. Myös kyky käsitellä tietoa nopeutui. Tulokset julkaistiin Pediatrics-lehdessä. x (Julkaistu 14.10.2014)

Liikunta pienentää eteisvärinän riskiä Ylipainoiset sairastuvat eteisvärinärytmihäiriöön muita todennäköisemmin, mutta lihavuuteen liittyvää sairastumisriskiä voi pienentää liikuntaa harrastamalla.

Yhdysvaltalaistutkijoiden havainto perustuu 81 000 vaihdevuodet ylittäneen naisen 12-vuotiseen seurantaan. Seurantatiedot osoittivat eteisvärinäriskin suurentuvan tasaisesti sitä mukaa, mitä enemmän liikakiloja naisella oli ja mitä vähemmän hän harrasti liikuntaa.

Tulokset viittasivat myös siihen, että ylipainoon liittyvä eteisvärinäriski riippui naisen fyysisestä aktiivisuudesta. Paljon liikuntaa harrastavien ylipainoisten sairastumisriski oli pienempi kuin samanpainoisten vähän liikkuvien. Tulokset julkaistiin Journal of the American Heart Association -lehdessä. x (Julkaistu 20.8.2014)

Epäterveelliset tottumukset aikaistavat dementiaa Epäterveelliset elintavat voivat australialaistutkimuksen mukaan paitsi lyhentää elinikää myös aikaistaa dementian ja lievempien muistiongelmien alkua.

Australialaisten tulosten perusteella tupakointi lyhentää iäkkäiden miesten elinikää noin 4 vuodella ja naisten noin 6 vuodella. Vähäinen liikunta vie arviolta 2,5 – 3 vuotta ja lihavuus 1 – 2 vuotta.

Välttämällä minkä tahansa näistä kolmesta riskitekijästä voi elää pidempään ja sairastua muisti-

Liikunta saattaa pysäyttää raskausajan diabeteksen Raskausdiabetes lisää äidin riskiä sairastua aikuistyypin diabetekseen, mutta riskiä voi pienentää liikuntaa lisäämällä, tuore tutkimus osoittaa.

Tutkimuksessa seurattiin 4 600 naista, jotka olivat sairastuneen raskausajan diabetekseen.

Seurannan aikana heistä 635 sairastui tyypin 2 diabetekseen.

Tutkijat havaitsivat, että 100 minuuttia kohtalaisen intensiivistä liikuntaa tai 50 minuuttia raskasta liikuntaa viikossa pienensi aikuistyypin diabeteksen riskiä 9 prosenttia. Naiset, jotka lisäsivät liikuntamääräänsä 150 minuuttiin viikossa, lähes puolittivat sairastumisriskinsä. Runsas television katselu puolestaan lisäsi aikuistyypin diabeteksen todennäköisyyttä. Tutkimus julkaistiin JAMA Internal Medicine -lehdessä. x (Julkaistu 7.8.2014)

Ohjattu jumppa ylläpitää vanhusten liikuntakykyä Säännöllinen jumppa auttaa vanhuksia säilyttämään liikuntakykynsä ja elämään itsenäistä elämää pitempään, yhdysvaltalaistutkimus osoittaa.

Osallistuneista vanhuksista puolet kävi 2 – 3 vuoden ajan ohjatussa liikuntaryhmässä kahdesti viikossa, minkä lisäksi he tekivät samoja lihas- ja kuntoharjoituksia kotona 3 – 4 kertaa viikossa. Loput osallistujat saivat terveysvalistusta ja toimivat verrokkiryhmänä.

Kun osallistujien liikuntakyky arvioitiin uudelleen tutkimuksen päätteeksi, kävelykyky oli heikentynyt huomattavasti 30 prosentilla liikuntaryhmäläisistä ja 36 prosentilla verrokeista.

Tulokset osoittavat ohjatun ja säännöllisen liikunnan ylläpitävän vähän liikkuvien vanhusten kävelykyvyä. Kaikki iäkkäät eivät välttämättä pysty näin intensiiviseen harjoitteluun, mutta todennäköisesti myös vähäisempi jumppaaminen auttaisi monia. Tutkimus julkaistiin Yhdysvaltojen lääkäriliiton Jama-lehdessä. x (Julkaistu 6.8.2014) julkaisee Duodecimin liikuntaan SoveLi ja terveyteen liittyviä tutkimusuutisia.

Alkuperäiset uutiset löytyvät suluissa mainittujen julkaisupäivien kohdalta: www.soveli.fi

Soveltavan liikunnan lehti

31

Soveli 2/2014

TEKSTI Mari Vehmanen

Kuva Malike / Janne Ruotsalainen

Talvella ulkojäille

Offcarr Slittino -kelkka sopii itsenäisesti luistelevalle. Tukevassa kuppi- tai avoistuimella varustetussa kelkassa on turvavyöt.

Soveltavan liikunnan lehti

32

Soveli 2/2014

tai jäähalliin Luistelu soveltuu monelle lkojäillä liikkuminen on mukavaa koko perheen puuhaa.

Luistelun avuksi kehitettyjen toimintavälineiden ansiosta jokainen voi päästä nauttimaan talvisesta ulkoilusta jäillä.

Luistelemisen apuvälineitä esittelevät ja vuokraavat VAU ry:n SOLIA-toiminta, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n Malike-toiminta ja

Liikuntakeskus Pajulahden Soveltavan liikunnan osaamis- ja resurssikeskus.

Suosittuja ja monipuolisia välineitä sovellettuun luistelemiseen on esitelty aukeaman kuvissa.

www.valineet.fi Lisätietoja

Kuva Malike

U

Pystyluistelun tuki auttaa kaikenkokoisia luistelijoita lapsista aikuisiin.

Jäällä saa antaa kaikkensa

Kuvat Harri Kangastien albumi

Harri Kangastietä viehättää kelkkajääkiekossa lajin vauhdikkuus ja harrastajien hyvä yhteishenki. Harjoittelu jatkuu myös vaihdossa Hollannissa.

– Kelkan liikuttaminen jäällä tuntui aluksi tosi vaikealta.

Silti olo oli sellainen, että hallille pitää tulla uudelleenkin, Harri Kangastie sanoo.

Tamperelaisen Harri Kangastien, 30, koko elämä ja samalla liikuntatottumukset menivät uusiksi hänen vammauduttuaan liikenneonnettomuudessa kuutisen vuotta sitten.

– En ollut koskaan varsinaisesti mukana kilpaurheilussa, mutta muuten olen kyllä aina tykännyt liikkumisesta.

Ennen onnettomuutta pelasin mielelläni esimerkiksi jalkapalloa.

Jäälajeja ja hän on useimpien suomalaisten tapaan harrastanut lapsena kavereiden kanssa ulkojäillä.

– Mieleen on jäänyt, kuinka joskus lähdettiin kävellen neljän kilometrin päähän luistelemaan ja pelailemaan lätkää. Lapsenahan intoa riittää.

Harri Kangastien selkäydin vioittui rajussa kolarissa, johon hän joutui ollessaan moottoripyöräajelulla yhdessä ystävänsä kanssa. Vaikka aluksi jalat eivät onnettomuuden jäljiltä toimineet

ollenkaan, kuntoutuminen alkoi pian edetä lupaavasti.

– Kuusi viikkoa kolarista varpaat alkoivat heilua. Neljän kuukauden kuluttua kävelin ensimmäisen kerran keppien kanssa, ja pikkuhiljaa kävely sujui paremmin, Harri Kangastie kertoo.

Pettymys olikin suuri, kun liikuntakyvyn koheneminen pysähtyi. Nykyään Harri Kangastie pystyy kävelemään sauvojen kanssa lyhyitä matkoja. Kotoa lähtiessään hän käyttää pyörätuolia.

– Henkisesti ehkä vaikein paikka oli hyväksyä, ettei täysi toimintakyky palaakaan, vaikka yrittäisin kuinka sinnikkäästi. Oli ruvettava miettimään, mitä teen loppuelämälläni.

Hän päättikin myydä yrityksensä ja mennä iltalukioon. Opinnot jatkuivat

Soveltavan liikunnan lehti

JATKUU

33

Soveli 2/2014

Kelkkajääkiekko ▹ Ruotsissa jääkiekosta kehitetty urheilulaji, jota pelataan tavallisessa kaukalossa jääkiekon säännöin. Vain erät ovat hieman lyhyemmät kuin tavallisessa jääkiekossa. ▹ Pelaajat istuvat kelkoissa. Lisäksi he pitävät molemmissa käsissä mailoja, joiden toisessa päässä on lyhyet piikit. Mailoja käytetään vauhdin ottamiseen, kelkan ohjailuun ja kiekon lyömiseen. ▹ Lajin suurvaltoja ovat enimmäkseen samat maat kuin jääkiekossakin. Paralympialaji kelkkajääkiekosta tuli 1994.

edelleen Tampereen teknillisessä yliopistossa.

Kiinnostus heräsi messuilla Kelkkajääkiekkoa Harri Kangastie näki ensimmäisen kerran Helsingin Rautatientorilla pian vammautumisensa jälkeen soveltavia jäälajeja esitelleessä tapahtumassa.

– Jo silloin mietin, että onpa mukavan nopeaa touhua. Vielä tuossa vaiheessa en ollut valmis kokeilemaan pelaamista itse, mutta ajatus kelkkalätkästä jäi mieleen.

Seuraava kohtaaminen lajin kanssa tapahtui kolmisen vuotta sitten apuvälinemessuilla Tampereella. Tällä kertaa Harri Kangastie innostui lähtemään jäähallille harjoituksiin.

– Kelkan liikuttaminen tuntui aluksi tosi vaikealta. Silti olo oli sellainen, että tänne pitää tulla uudelleenkin, Harri Kangastie sanoo.

Pian laji vei mukanaan. Jääharjoitusten lisäksi hän alkoi käydä kuntosalilla, jotta pelaamiseen tulisi lisää vauhtia ja varmuutta. Leirejä on jo ollut kotimaan lisäksi esimerkiksi Ruotsissa.

Kangastie on pystynyt jatkamaan harrastamista myös lähdettyään tänä syksynä opiskeluvaihtoon Hollantiin Delftin kaupunkiin. Tuttavien vinkistä löytyi paikallinen kelkkajääkiekkoporukka.

– En sentään valinnut paikkakuntaa sillä perusteella. Mutta on iso plussa, ettei tarvitse pitää harrastamisesta taukoa. Sen verran tärkeää kelkkajääkiekosta on minulle tullut.

Laji sinänsä ei poikkea Keski-Euroo-

Soveltavan liikunnan lehti

34

passa mitenkään Suomesta. Kommunikoiminen uusien pelikavereiden kanssa onnistuu englanniksi.

– Tosi kivasti minut on otettu vastaan ja osaksi porukkaa. Laji yhdistää, Harri Kangastie toteaa.

Aina voi kehittyä Harri Kangastien mielestä kelkkajääkiekossa parasta on nimenomaan vauhti.

Pelaajat viilettävät kelkoissa melkoista nopeutta, harhauttelevat ja kikkailevat.

Tavallisen lätkän tapaan myös kontaktit ja taklaukset kuuluvat lajin luonteeseen. Kangastie ei silti pidä harrastusta riskialttiina.

– T-taklaukset ovat kiellettyjä, eli suoraan päin toisen kylkeä ei saa ajaa. Eikä taklaaminen sinänsä ole itsetarkoitus, vaan tavoitteena on kaverin haastaminen ja kiekon voittaminen itselle.

Kangastietä viehättää lajissa mahdollisuus panna itsensä likoon ja ylittää omia rajoja. Pelaaja tarvitsee niin voimaa, nopeutta, taitoa kuin peliälyäkin.

– Tässä ei tule koskaan valmiiksi. Aina voi kehittyä nopeammaksi luistelijaksi tai taitavammaksi kiekon käsittelijäksi.

Lätkäharrastus sitä paitsi kannustaa pitämään itsestä muutenkin huolta.

Keskivartalon ja käsien lihasten vahvistuminen auttaa pyörätuolin käyttäjää monin tavoin myös arjessa. Harri Kangastie huomauttaa, että pelin tiimellyksessä tulee kuntoiltua lähes huomaamatta.

– Vaikkapa pyörätuolilenkki on hyvää liikuntaa, mutta minusta vähän tylsää verrattuna joukkuelajeihin. Lenkillä mieleen hiipii nopeasti, että onpa tämä

Soveli 2/2014

raskasta. Mutta kun pallo tai kiekko laitetaan liikkeelle, muu unohtuu.

Samassa veneessä Tärkeää on niin ikään sosiaalinen puoli.

Pukuhuoneessa ja kaukalossa vallitsee tiivis yhteishenki.

– On parasta mahdollista vertaistukea kuulla, mihin kaikkeen pelikaverit ovat pystyneet liikkumisen rajoitteista huolimatta. Muutenkin olemme samassa veneessä: terveitten joukossa vammautunut erottuu aina joukosta, muttei kelkkalätkäporukassa.

Harri Kangastie rohkaisee kiinnostuneita kokeilemaan kelkkajääkiekkoa ennakkoluulottomasti. Lajia harrastetaan ainakin pääkaupunkiseudulla, Oulussa, Tampereella ja Jyväskylässä. Seurat tarjoavat mahdollisuuden lainata alussa kaikkia tarvittavia välineitä. Kelkan ja mailojen lisäksi pelaaja tarvitsee normaalit jääkiekkovarusteet.

Laji- tai edes muuta urheilutaustaa ei tarvita, vaan tekemiseen voi tutustua omassa tahdissa. Kaikki kiinnostuneet otetaan ilomielin porukkaan.

– Käsien toimintakyky lajissa on tietysti tarpeen, samoin keskivartalon kannattelu. Mutta jalkoja ei käytetä lainkaan, Kangastie sanoo.

Hän kertoo omien tavoitteidensa kasvaneen kuin huomaamatta samalla, kun pelitaidot ovat kehittyneet. Mielessä siintävät jo kansainväliset pelit.

– Paralympialaiset olisivat tietysti se hienoin mahdollinen juttu ja suuri haave. Siksikin on hyvä, ettei tulo tänne Hollantiin aiheuttanut taukoa harjoitteluun, Harri Kangastie pohtii. x

TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN

SOVELTAVAN LIIKUNNAN JA VAMMAISURHEILUN POHJOISMAINEN SEMINAARI 19.–21.8.2015 Liikuntakeskus Pajulahdessa Nordisk konferens i anpassad fysisk aktivitet och handikappidrott Nordic Conference in APA and Disability Sport Soveltavan liikunnan Pohjoismainen seminaari on joka toinen vuosi järjestettävä koulutustilaisuus kuntoutus-, kasvatus- ja liikunta-alan ammattilaisille ja opiskelijoille.

Seminaari järjestetään ensimmäistä kertaa Suomessa. Seminaarin tavoitteena on esitellä eri Pohjoismaiden soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun hyviä käytäntöjä kuntoutuksesta liikunnan harrastamiseen ja kilpaurheiluun sekä tutkimus- ja kehittämishankkeita, jotka tukevat käytännön työelämää. Seminaarissa on mahdollisuus verkostoitumiseen ja pohjoismaisen yhteistyön kehittämiseen.

Keskeiset teemat ovat: Sisä- ja ulkoliikunnan soveltaminen, koululiikunta ja harrastaminen, polku kuntoutujasta aktiiviliikkujaksi, esteettömät ja saavutettavat tilat ja palvelut, inkluusio, vaikeavammaisten liikunnan ideat ja välineet, vammaisurheilua eri tasoilla. Seminaarikieli on englanti. Tulkkaus suomeksi ja ruotsiksi.

Ilmoittautuminen: www.pajulahti.com 1. 15.3.2015 mennessä, alennus –35 € 2. 15.7.2015 mennessä Seminaarin hinta: 350 €/hotellitaso, 2-hh • 320 €/opistotaso, 2-hh Kysy edullisia opiskelijahintoja ryhmille.

Hinnat sisältävät seminaarimateriaalin, ohjelmaan merkityt ruokailut ja tarjoilut, majoituksen, kuljetukset sekä Iltatilaisuuden Lahden Sibeliustalossa. Osallistumismaksu laskutetaan etukäteen. Kuljetus Lahden Matkakeskuksesta/Lahteen Matkakeskukseen järjestetään tulo- ja lähtöpäivinä.

LÄMPIM

ÄSTI TERVE TULO

Lisätiedot: Virpi Remahl, virpi.remahl@pajulahti.com, puh. 044 7755 350 Marja Gran, marja.gran@pajulahti.com, puh. 044 7755 395 Soveltavan liikunnan lehti

35

Käännä >

Soveli 2/2014

Pajulahdentie 167, 15560 Nastola, puh. (03) 885 511, www.pajulahti.com

A!

Imatran Liikkeelle-peruskoulutukseen osallistuneet ehtivät myös sauvakävelylenkille.

TEKSTI Yksi elämä KUVAT Margit Eerola

Liikunta käy myös kokouksen välipalaksi Yksi elämä -hankkeissa liikunta on haluttu tuoda luontevaksi osaksi yhdistystoimintaa. Istumista voi vähentää monin pienin keinoin.

Liikkeelle-peruskoulutukseen osallistui elokuun lopulla Imatralla kymmenen osallistujaa. Annikki Hyytiäinen Luumäen Sydänyhdistyksestä kertoo, että koulutus avasi hänen silmiään.

– Liikuntaa voi ja pitää ottaa mukaan

Soveltavan liikunnan lehti

36

mitä erilaisimmissa tilanteissa yhdistysten toiminnassa. Yhdistykset kokoustavat paljon ja järjestävät luentoja, joissa istutaan, Hyytiäinen painottaa.

Kurssilta sai tietoa sairauksien liikunnalle asettamista rajoituksista. Tä-

Soveli 2/2014

mä auttoi ymmärtämään, miksi jumppatuokioissa jotkut eivät ehkä tee kaikkia ohjattuja liikkeitä. Lisäksi oli avartavaa huomata, mitä lyhytkin taukoliikutus voi merkitä vähän liikkuvalle.

Liikunta tuo hyvää mieltä ja iloa ja se

”

Liikuntaa voi ja pitää ottaa mukaan mitä erilaisimmissa tilanteissa yhdistysten toiminnassa.”

– Annikki Hyytiäinen

Marina Buuri ja Jouko Hietanen innostuivat Imatran Liikkeelle-koulutuksessa hevosenkengänheittoon.

voi aktivoida ja innostaa säännöllisempäänkin liikkumiseen.

Annikki Hyytiäinen on jo aiemmin ohjannut liikuntatuokioita omassa yhdistyksessään ja erilaisissa tapahtumissa. Tällöin hän on huomannut erityisesti voiman ja tasapainon merkityksen ikääntyville.

– Liikuntamuodoista varsinkin tanssi antaa pienimuotoisestikin toteutettuna iloa elämään. Jatkossa olisi kiinnostavaa saada enemmän tietoa ja koulutusta juuri voiman, tasapainon ja tanssiliikunnan ohjaukseen, Annikki Hyytiäinen tuumii.

seuraavaan ehkä jo enemmänkin, sillä Kemppainen on juoninut yhteisiä liikuntasuunnitelmia paikallisen sydänyhdistyksen kanssa.

Liikkeelle-koulutuksia eri puolilla Suomea Liikkeelle-koulutuksen tavoitteena on tukea paikallisyhdistyksen liikuntatoiminnan aloittamista ja kehittymistä.

– Ryhmätyössä suunnitellaan tapahtuma, koulutus, liikuntakurssi tai lajikokeilu. Samalla luonnostellaan, miten ne saataisiin osaksi yhdistyksen toimintasuunnitelmaa, talousarvio-

ta ja markkinointia. Liikuntaosioissa perehdytään sovelluksiin käytännössä, projektisuunnittelija Margit Eerola Diabestesliiton Yksi elämä -hankkeista kertoo.

Koulutus toteutetaan yhteistyössä Soveltava Liikunta SoveLi ry:n sekä Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton Yksi elämä -hankkeiden kanssa. Koulutus hyväksytään osaksi Valo ry:n sekä liikunnan ja urheilun aluejärjestöjen Liikuttaja-koulutuskokonaisuutta.

Liikkeelle-koulutuksia on järjestetty tänä vuonna puolenkymmentä, ja ensi vuonna suunnitelmissa on saman verran lisää. x

Kuntosaliryhmä vetää väkeä Jokilaaksojen AVH-yhdistyksen Helena Sarlin osallistui Liikkeelle-peruskoulutukseen miehensä Matiaksen kanssa.

Koulutuspäivillä hän ilmoittautui yhdistyksensä liikuntavastaavaksi, ja pari päätti käynnistää yhdessä kuntosaliryhmän Ylivieskassa.

– Oli yllätys, miten paljon väkeä kuntosaliryhmä on innostanut paikalle. Salilla käy viikoittain 8 – 10 henkilöä, eikä sinne enempää mahtuisikaan, Helena Sarlin kertoo.

– Ilman koulutusta minulla ei olisi ollut uskallusta alkaa toimia.

Kajaanin seudun diabetesyhdistyksen Anja Kemppainen suunnitteli koulutuksessa kulttuurikävelytapahtuman oman yhdistyksensä väelle ja myös toteutti suunnitelmansa hetimiten. Kävelyyn osallistui kahdeksan henkilöä,

KOMMENTTI

Vuorovaikutus varmistaa tiedonkulun Liikkeelle-koulutuksia toteutetaan tilausperiaatteella. SoveLin soveltavan liikunnan asiantuntija koordinoi koulutukset yhteistyössä tilanneen järjestön liikunnan yhteyshenkilön kanssa. Vuorovaikutus on mahdollistanut, että sisältö vastaa tilaajan tarpeita täsmällisesti.

Koulutuksissa kouluttajana on toiminut SoveLin Liikkeelle-kouluttaja. Järjestön liikunnan yhteyshenkilö on koulutuksissa läsnä tärkeänä kumppanina tuoden mukaan oman asiantuntemuksensa ja ajankohtaisen järjestötiedon. Tällainen yhteistyö soveltavan liikunnan käytännön toimijoiden kesken eri tasoilla mahdollistaa paremman tiedonkulun sekä hyvien käytäntöjen juurtumisen.

TEKSTI Virpi Pennanen, soveltavan liikunnan asiantuntija, SoveLi

lisää koulutuksista Lue tämän lehden takakannesta!

Soveltavan liikunnan lehti

37

Soveli 2/2014

SoveLin jäsenjärjestöjen liikunnan yhteyshenkilöt Aivoliitto ry Virpi Lumimäki, liikuntasuunnittelija Korkalonkatu 18 B, 96200 Rovaniemi puh. 040 7375 879 virpi.lumimaki@aivoliitto.fi Allergia- ja Astmaliitto ry Hannele Kiviranta, aluepäällikkö Kauppakatu 1, 60100 Seinäjoki puh. 06 4232 573 ja 040 5259 055 lansisuomi@allergia.fi Epilepsialiitto ry* Virpi Tarkiainen, järjestöpäällikkö Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki puh. 050 400 9191 virpi.tarkiainen@epilepsia.fi Hengitysliitto ry* Janne Haarala, liikunnan suunnittelija Yliopistonkatu 56, 5. krs, 33100 Tampere puh. 020 757 5104 janne.haarala@hengitysliitto.fi Lihastautiliitto ry Sirpa Kälviäinen, järjestösuunnittelija, liikuntavastaava Perillistenkatu 3, 53100 Lappeenranta puh. 050 5992 472 sirpa.kalviainen@lihastautiliitto.fi Mielenterveyden keskusliitto ry* Kati Rantonen liikuntasihteeri Keskustie 18 E 21, 40100 Jyväskylä puh. 046 920 6427 kati.rantonen@mtkl.fi

Soveltavan liikunnan lehti

Psoriasisliitto ry Sonja Bäckman, toiminnanjohtaja, fysioterapeutti Fredrikinkatu 27 A 3, 00120 Helsinki puh 040 827 2106 sonja.backman@psori.fi

Suomen Parkinson-liitto ry* Taina Piittisjärvi, kurssivastaava/ fysioterapeutti, liikuntatyöntekijä Suvilinnantie 2, 20900 Turku puh. 02 2740 435 taina.piittisjarvi@parkinson.fi

Suomen CP-liitto ry* Anu Patrikka, liikuntasuunnittelija Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki puh. 09 5407 5472 tai 044 353 3404 anu.patrikka@cp-liitto.fi

Suomen Reumaliitto ry* Tinja Saarela, liikuntasuunnittelija Iso Roobertinkatu 20–22 A 00120 Helsinki puh. 040 821 5567 tinja.saarela@reumaliitto.fi

Suomen Diabetesliitto ry Terhi Turunen, järjestösuunnittelija Kirjoniementie 15, 33680 Tampere puh. 050 310 6624 terhi.turunen@diabetes.fi Suomen Mielenterveysseura ry Satu Turhala, projektipäällikkö Maistraatinportti 4 A, 7. krs 00240 Helsinki Puh. 040 6526 646 satu.turhala@mielenterveysseura.fi Suomen MS-liitto ry* Riitta Samstén, erikoissuunnittelija PL 15, 21251 Masku puh. 0400 828 536 riitta.samsten@ms-liitto.fi Suomen Nivelyhdistys ry Jyrki Laakso, toiminnanjohtaja PL 1328, 00101 Helsinki puh. 044 5544 555 jyrki.laakso@niveltieto.net Suomen Luustoliitto ry Jenni Tuomela, projektipäällikkö Iso Roobertinkatu 10 B 14 00120 Helsinki puh. 050 303 8129 ansa.holm@luustoliitto.fi

Munuais- ja maksaliitto ry Marjukka Miettinen, järjestösuunnittelija Kumpulantie 1 A, 6 krs 00520 Helsinki marjukka.miettinen@musili.fi puh. 040 524 0674

38

SoveLin jäsenjärjestöjen 1 207 paikallisyhdistyksessä on noin 2 000 liikuntavastaavaa ja ohjaajaa toteuttamassa liikuntaa SINUA VARTEN!

Soveli 2/2014

Suomen Selkäliitto ry Pirjo Ailanto, selkäneuvontaja liikuntatoiminnan asiantuntija Yliopistonkatu 31, 20100 Turku puh. 040 553 1941 pirjo.ailanto@selkaliitto.fi Suomen Sydänliitto ry* Annukka Alapappila, liikunta-asiantuntija Oltermannintie 8, 00620 Helsinki Puh. 09 752 75241 annukka.alapappila@sydanliitto.fi

* Järjestö saa opetus- ja kulttuuriministeriöstä liikuntatoiminnan perusavustusta.

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen liikuntatoimintaa toteutetaan lisäksi erilaisin hankeavustuksin ja osana järjestöjen perustoimintaa.

järjestöjen Lisätietoa liikuntatoiminnasta:

www.soveli.fi/jasenjarjestot ja kultakin järjestöltä

Ota yhteyttä!

SOVELIN TOIMISTO Soveltava Liikunta SoveLi ry Yliopistonkatu 31, 20100 Turku www.soveli.fi Sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimi@soveli.fi

SoveLi vuonna 2014 ▹ SoveLi on valtakunnallinen liikuntajärjestö, j onka päätoimintamuoto on yhteistyö. SoveLi on viestivä vaikuttaja j a kehittäjä, joka tarjoaa koulutus-, asiantuntija- ja viestintäpalveluja. Tavoitteenamme on, että pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten mahdollisuudet terveyttä edistävään liikuntaan ja aktiiviseen elämäntapaan paranevat.

Jäsenedut ▹ Julkaistaan Uutiskirje SoveLi-info sähköisesti neljä kertaa. ▹ Julkaistaan Soveli – soveltavan liikunnan asiantuntija -lehti kaksi kertaa. Jäsenjärjestöt saavat lehden maksutta jaettavaksi yhdistysten liikuntavastaaville ja muille järjestön liikunnan toimijoille.

Käsittely- ja postikuluista vastaavat jäsenjärjestöt. ▹ Tuotetaan soveltavan liikunnan asiantuntijuutta tukevia julkaisuja ja muita materiaaleja jäsenjärjestöjen käyttöön. ▹ Tarjotaan koulutuksia, jotka tukevat soveltavan liikunnan asiantuntijuutta järjestöissä ja paikallistasolla. ▹ Järjestetään jäsenjärjestöjen liikunnan yhteyshenkilöiden yhteiset järjestöpäivät. ▹ Jäsenjärjestöt saavat soittaa julkisesti maksutta musiikkia järjestäytyneessä valtakunnallisessa liikuntatoiminnassaan. ▹ Tarjotaan ohjausta SoveLin jäsenjärjestöille hankehakemusten tekemisessä. ▹ Tarjotaan konsultaatio- ja kehittämispalveluita liikunnan soveltamisessa. ▹ Tarjotaan mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa esimerkiksi työryhmissä ja verkostoissa

Valtakunnalliset edustukset SoveLi toimii asiantuntijana ja kehittäjänä monissa työryhmissä, ohjausryhmissä ja verkostoissa (suluissa SoveLin edustajat): ▹ Terveyttä edistävän liikunnan ohjausryhmä / STM-OKM (AT) ▹ Kuntaliiton ITE-itsearviointimenetelmän johtoryhmä (AT) ▹ Erityisliikuntaa kuntiin -hankkeen ohjausryhmä (AT) ▹ VIII Erityisliikunnan päivien ohjelmatoimikunta (AT) ▹ Liikuntatieteellisen seuran hallitus (AT) ▹ Liikunta kuntoutuksen tuena 2014 – 2015. Neuroliikkuja-hanke (AT) ▹ Liiku terveemmäksi neuvottelukunta (AT) ja työryhmä (VP) ▹ Ikäihmisten liikunnan kansallisen toimenpideohjelman ohjausryhmä (VP) ▹ Valtion liikuntaneuvoston erityisliikuntajaoston koulutustyöryhmä (VP) ▹ Täsmäliikuntaa Tule-ongelmiin -hankkeen ohjausryhmä, UKK-instituutti (VP) ▹ Ikäihmisten liikunnan kansallisen toimenpideohj. viestintätyöryhmä (TS) ▹ Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma -työryhmä (TS) ▹ SOLIA – Soveltavan liikunnan apuvälinetoiminnan ohjausryhmä (RS/MS-liitto) ▹ Valtakunnallinen perheliikuntaverkosto (AP/CP-liitto)

Anne Taulu Toiminnanjohtaja Yliopistonkatu 31, 20100 Turku puh. 040 511 5941

Virpi Pennanen Soveltavan liikunnan asiantuntija Yliopistonkatu 31, 20100 Turku puh. 040 551 4468 Tupu Sammaljärvi Tiedottaja , ts.

Aleksanterinkatu 21 A, 5. krs, 33100 Tampere puh. 050 544 1028

www.soveli.fi SOVELIN HALLITUS 2014 Tomi Kaasinen Puheenjohtaja, Suomen CP-liiton toiminnanjohtaja Lea Salminen Varapuheenjohtaja, Suomen Reumaliiton järjestöjohtaja Anne Taulu Esittelijä ja sihteeri, SoveLin toiminnanjohtaja Janne Haarala Jäsen, Hengitysliiton liikunnan suunnittelija Henri Rinkinen Varajäsen, Mielenterveyden keskusliiton yhdistyskoordinaattori Sirpa Kälviäinen Jäsen, Lihastautiliiton järjestösuunnittelija Virpi Lumimäki Jäsen, Aivoliiton liikuntasuunnittelija / Yksi elämä -hankkeet Riitta Samstén, Jäsen, Suomen MS-liiton erikoissuunnittelija

Soveltava Liikunta SoveLi ry www.soveli.fi/koulutus

Lisää laatua liikuntaan Tule mukaan sporttiseen joukkoomme ja tilaa SoveLin koulutus paikkakunnallesi! Liikkeelle-koulutettuja on eri puolilla Suomea jo 550. Suunnitellaan yhdessä Teille sopiva liikunnan koulutus.

SoveLin koulutuksissa sekä ammattilaiset että vapaaehtoistoimijat vahvistavat liikunnan osaamistaan ja verkostojaan. Koulutukset auttavat toteuttamaan ja kehittämään soveltavaa ja terveyttä edistävää liikuntaa.

Koulutusten tilaajina voivat olla kansanterveysja vammaisjärjestöt, kunnat, oppilaitokset, liikunnan aluejärjestöt, hankkeet ja muut toimijat.

SoveLin koulutukset ja hinnat 2014 Liikkeelle-peruskoulutus 14 h Hinta 1 500 e (jäsenhinta 1 300 e) ja kouluttajan matkakulut.

Liikkeelle yhdessä -jatkokoulutus 14 h Hinta 1 500 e (jäsenhinta 1 300 e) ja kouluttajan matkakulut.

Liikkeelle-virikepäivä 7 h Hinta 950 e (jäsenhinta 850 e) ja kouluttajan matkakulut.

Liikkeelle ITE -kehittämispäivä 7 h Hinta 1 200 e (jäsenhinta 1 000 e) ja kouluttajan matkak.

Liikkeelle – liikuntavastaavan käsikirja -koulutus 3,5 h Hinta 500 e (jäsenhinta 350 e) ja kouluttajan matkakulut.

Kysy lisää Soveltava Liikunta SoveLi ry Virpi Pennanen puh. 040 551 4468 virpi.pennanen@soveli.fi www.soveli.fi/koulutukset

Kuvat Janne Ruotsalainen

Lisää laatua liikuntaan -koulutus Asiantuntijapuheenvuorot ja -luennot Soveltavan liikunnan asiantuntijan konsultaatiot Sisältö ja hinta sopimuksen mukaan.

SoveLi on valtakunnallinen liikuntajärjestö, jonka päätoimintamuoto on yhteistyö. SoveLi on viestivä vaikutta ja ja kehittäjä, joka tarjoaa koulutus-, asiantuntija- ja viestintäpalveluja. Tavoitteenamme on, että kaikilla ihmisillä on toimintakyvystään riippumatta mahdollisuus t erveyttä edistävään liikuntaan ja aktiiviseen elämäntapaan.