Soveli 2/2015

SOVELI soveltavan liikunnan asiantuntija 2 . 2015

Rohkeasti luontoon

Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset julkaistiin

SoveLin koulutusaineisto uudistui

SOVELI soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö 2 • 2015 3

Julkaisija Soveltava Liikunta SoveLi ry

Päätoimittaja Tupu Sammaljärvi

Ulkoasu Jaana Teräväinen

Painopaikka Katajamäki Print & Media, Tampere

Toimitusneuvosto Margit Eerola, Suomen Diabetes-liitto ry, projektisuunnittelija Susanna Hakuni, Lihastautiliitto ry, tiedottaja Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto, erityisliikunnan lehtori Anne Taulu, Soveltava Liikunta SoveLi ry, toiminnanjohtaja Mari Vehmanen, vapaa toimittaja Tupu Sammaljärvi, Soveltava Liikunta SoveLi ry, tiedottaja, ts.

Näköislehti verkossa Lue Soveli-lehteä netissä: issuu.com/soveli Sovelin pdf-lehtien arkisto: www.soveli.fi/julkaisut/soveli-lehti Lehti ilmestyy seraavan kerran huhtikuussa 2016.

6 Tupu Sammaljärvi

Tommi Vasankari: Paikallaanolon hinta on kova

8 Mari Vehmanen Luonto innostaa liikkeelle 11 Mari Vehmanen

Esteettömyys on asenne

12 Tupu Sammaljärvi

Lintutorniin vaikka sähkömopolla

15 Unelmien luontokohteet todeksi kehittämistyö vie eteenpäin

SoveLi on Metsähallituksen yhteistyökumppani Rohkeasti luontoon -hankkeessa. Sivu 12.

16 Virpi Pennanen

Koulutus- ja asiantuntijapalvelut uudistuivat

19 Anne Taulu

Suositukset edistävät yhdenvertaisuutta

20 Ida Mälkönen

Hankkeista tukea lapsen motoriikkaan

22 Tupu Sammaljärvi

Soveltavan liikunnan tienraivaaja

Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille 2016 – 2021 on julkaistu. Sivu 19.

28 Kaisa Koivuniemi

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikunnan toimijoina

iloa liikkeestä 34 Tupu Sammaljärvi

Soveli-lehti / SoveLi ry Aleksanterinkatu 21 A, 5. krs 33100 Tampere toimitus@soveli.fi puh. 050 544 1028 Toimitus pidättää oikeuden

38 Tupu Sammaljärvi

Kannen kuva Kati Valjus

▹ Uutispätkät 4 – 5 ▹ Lainasanat 27 ▹ Tutkittua 33

turvallista ja esteetöntä

Lehden aineistot ja tilaukset

muokata ja lyhentää tekstejä.

vakiot

Kati Valjus

ISSN-L 1795-2255 ISSN 1795-2255 (painettu) ISSN 2242-1238 (verkkolehti)

Anne Taulu Pääkirjoitus: Sote-uudistus haastaa kehittämään liikunnan palveluketjuja

Kokeile lajeja ja etsi suosikkisi Hyvä porukka veti mukaan sohvaperunan

40 Tupu Sammaljärvi Ei minuutteja vaan mielihyvää

Aija Saari

Soveli-lehti

Kari Koivumäki jäi eläkkeelle, sivu 22.

PÄÄKIRJOITUS Toiminnanjohtaja Anne Taulu

Sote-uudistus haastaa kehittämään liikunnan palveluketjuja S

osiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus on yksi hallituksen tärkeimpiä reformeja eikä keskustelua uudistuksen vaikutuksista ole voinut välttää. Uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointija terveyseroja sekä lisätä hyvinvointia ja terveyttä kehittämällä saumattomia palveluketjuja ja toimivia peruspalveluja. Samalla halutaan myös vahvistaa järjestäjien kantokykyä ja hallita kustannuksia. Tällä on merkittävä vaikutus julkisen talouden kestävyysvajeeseen. Sitä varten sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistetäänkin kaikilla tasoilla.

Sote-uudistuksen valmistelut ovat nyt edenneet Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelman mukaisesti. Sen mukaan julkisen so­ siaali- ja terveydenhuollon uusi palve­lurakenne perustuu kuntaa suurempiin itsehallintoalueisiin. Uudistuksen toteuttamiseksi valmistellaan lakiesitystä.

Hallitusohjelman mukaan uudistus tulee etenemään vaiheittain. Ensin uudistetaan sote-palvelurakennetta siten, että kaikista palveluista muodostuu eheä kokonaisuus, jota johdetaan alueittain. Itsehallintoalueet tuottavat alueensa palvelut itse tai voivat käyttää palveluiden tuottamiseen yk-

PS

sityisiä tai kolmannen sektorin palveluntuottajia.

Rahoitusmalli on selvitetty. Nyt valmistellaan rahoitusuudistusta. Se tarkoittaa, että nykyisestä monikanavaisesta rahoituksesta siirrytään yksikanavaiseen rahoitukseen. Lisäksi pitää arvioida valinnanvapausmallin yksityiskohtia ja EU:n potilasliikkuvuusdirektiivin edellyttämiä lakimuutoksia.

Tavoitteena on vahvistaa perustason sote-palveluita ja turvata ihmisten nopea hoitoon pääsy.

Kaikilla toimijoilla on tärkeä rooli sote-uudistuksen onnistumisessa ja siinä, että sen sisällöt nähdään riittä­ vän laaja-alaisesti. On äärimmäisen tär­ keää muistaa sote-uudistuksen yhtey­ dessä liikunnan preventiivinen rooli ja rakentaa saumattomia liikuntapalveluketjuja kuntoutuksesta liikuntaan.

Liikunnan hyvinvointi-, terveys- ja kustannushyödyt kun ovat kiistattomat ja tutkimuksellisesti todennetut.

Sote-uudistus haastaa meitä siis kehittämään liikunnan palveluketjuja.

Tässä työssä on SoveLilla, sen järjestöillä ja kaikilla terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan toimijoilla merkittävä rooli sekä paljon työtä edessä. Otetaan haaste vastaan! x

”

On äärimmäisen tärkeää muistaa sote-uudistuksen yhteydessä liikunnan preventiivinen rooli ja rakentaa saumattomia liikuntapalveluketjuja kuntoutuksesta liikuntaan.”

Toiminnanjohtaja Anne Taulu.

Sote-uudistus tuo henkilöstömuutoksia SoveLiin

S

oveLin hallitus on myöntänyt toiminnanjohtaja Anne Taululle toimivapaan ajalle 1.12.2015 – 31.5.2016. Toimivapaan ajan toiminnanjohtajan sijaisuutta hoitaa Liikuntatieteellisen seuran Erityisliikuntaa kuntiin -hankkeen projektipäällikkönä työskennellyt hallintotieteiden maisteri Saku Rikala. Rikala tuntee hyvin soveltavan liikunnan kentän ja hänellä on kokemusta taloushallinnosta.

– Minulle tarjoutui hyvin yllättäen ainutkertainen mahdollisuus olla mukana Varsinais-Suomen

sairaanhoitopiirin hiljattain perustetussa kehittämisyksikössä ja vastata siellä sote-uudistuksen muutosprosessien sekä palvelurakenteiden kehittämisestä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä. Mahdollisuus oli sellainen, että siihen ei voinut olla tarttumatta ja olen todella innoissani siitä. Jätän toiminnanjohtajan tehtävän hyvillä mielin, sillä SoveLin toiminta ja talous ovat erittäin hyvissä kantimissa, kertoi SoveLin toiminnajohtaja Anne Taulu. x

Soveltavan liikunnan lehti

3

Soveli 2/2015

TEKSTI Tupu Sammaljärvi

U U T I S PÄT K ÄT

Anne Taulu ministeriöiden ohjausryhmään

S

osiaali- ja terveysministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö asettivat lokakuussa Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan ohjausryhmän.

Sosten edustajana ohjausryhmässä on SoveLin toiminnanjohtaja Anne

Taulu ja hänen henkilökohtaisena varajäsenenään toiminnanjohtaja Janne Juvakka Diabetesliitosta.

Ohjausryhmän työstä ja kokoonpanosta voit lukea tarkemmin SoveLin verkkosivuilla www.soveli.fi. x

Alueelliset osaamiskeskukset rakentuvat

V

alon koordinoima työ osaamis- ja palvelukeskusten rakentamiseksi alueille etenee hyvää vauhtia. Työn pohjana on Valon visio, jossa Suomi on maailman liikkuvin ja Pohjoismaiden menestynein urheilukansa vuonna 2020.

Alueellisen toiminnan sisällöt ovat: liikkuva lapsuus, lisää liikettä nuorille ja aikuisille, menestyvä huippu-urheilu ja elinvoimainen seuratoiminta.

Valon pääsihteeri Teemu Japisson on kiteyttänyt alueellisten osaamiskeskusten tarpeen näihin haasteisiin: ”Kaikki tekevät kaikkea”, osaamista ei jaeta, pyörää keksitään uudestaan, resurssioh-

jaus ei kannusta työnjakoon eikä yhteiseen oppimiseen, nykyisillä resursseilla tulee jatkossa saada enemmän aikaan; julkiset resurssit eivät tule kasvamaan.

SoveLin toiminnanjohtaja Anne Taulu on Lounais-Suomen alueellisen osaamiskeskuksen johtoryhmässä ja SoveLin soveltavan liikunnan asiantuntija Virpi Pennanen Lisää liikettä -työryhmässä. SoveLin toiminnanjohtaja koordinoi SoveLin roolia alueellisten osaamiskeskusten rakentamisessa. SoveLin jäsenjärjestöjen edustajilla on mahdollisuus toimia osaamiskeskuksissa SoveLin edustajina. x

Taukoja istumiseen

S

osiaali- ja terveysministeriö julkaisi kesällä kansalliset suo­ situkset istumisen haittojen vä­hentämiseksi.

Suosituksissa annetaan käytännönläheisiä neuvoja istumisen vähentämiseen eri-ikäisille ihmisille, päiväkodeille, kouluille, työpaikoille sekä iäkkäiden kotihoitoon ja palvelutaloihin.

Aikuiset suomalaiset istuvat, makaavat tai seisovat paikoillaan yli kolme neljäsosaa valveillaolo-

ajastaan, nuoret ja lapset lähes saman verran.

Istuminen on haitaksi erityisesti tuki- ja liikuntaelimistölle sekä sydämelle ja verenkierrolle.

Istumisen aiheuttamat haitat vähenevät helposti välttämällä istumista ja paikallaan oloa aina kun voi, kulkemalla paikasta toiseen seisten, kävellen tai pyöräillen ja pyrkimällä vaihtelemaan asentoja päivän mittaan. Tuolijumppakin katkaisee paikallaanolon. x

Aineistoluettelo on päivitetty

S

oveltavan liikunnan aineistoluetteloon on koottu liikuntaan ja terveyteen liittyviä julkaisuja. Luettelo on tarkoitettu helpottamaan liikuntatiedon etsijöitä. Aineistoluettelo päivitetään vuosittain.

Osoitteesta www.soveli.fi/julkaisut löydät vuoden 2015 aineistoluettelon. x Uudistettu aineistoluettelo on julkaistu kotisivullamme.

Soveltavan liikunnan lehti

4

Soveli 2/2015

Liikunta on lääkettä hengityssairaalle

Tupu Sammaljärvi

H

engitysliitto ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri yhteistyökumppaneineen järjestivät 26.8.

Hengityssairaan liikunta -koulutuksen Tampereella.

Koulutukseen osallistui 150 ammattilaista, kuten lääkäreitä, sairaanhoitajia ja liikunnan ammattilaisia. Koulutuspäivän aiheina olivat muun muassa hengityssairaiden liikunnan esteet, keuhkoahtaumataudin uusi Käypä hoito -suositus ja kansalliPäivän avasi ylilääkäri Seppo Saarelainen. set suositukset istumisen vähentämiseksi. x

Liikettä jäseniin uusin vinkein

Y

ksi elämä -yhteistyössä on tuotettu Liikkuva yhdistys -opas paikallisyhdistysten ja kerhojen liikuntatoiminnan tueksi.

Oppaasta löytyy muun muassa tietoa yhdistysliikunnan suunnittelusta ja vinkkejä, mistä voi hakea tukea toimintaan. Siihen on koottu ideoita siitä, miten yhdistykset voisivat järjestää jäsenilleen liikuntamahdollisuuksia myös yhteistyössä muiden paikallisten toi­mijoiden kanssa. Oppaassa kerrotaan lyhyesti, miksi liikunta on tärkeää ja millainen liikunta sopii AVH-, diabetes- tai sepelvaltimotautia sairasta-

valle. Oppaan loppuun on koottu liitteiksi hyödyllisiä taulukoita, lomakkeita ja muita työkaluja avuksi yhdistysliikunnan suunnitteluun ja toteutukseen.

Lataa tai tulosta Liikkuva yhdistys -opas osoitteesta www.yksielama.fi/-/ liikkuva-yhdistys-vinkkeja-ja-ideoita.

Mikäli olet kiinnostunut painattamaan opasta yhdistyksille, voit olla sähköpostilla yhteydessä Anna HelinVälkkyyn, anna.helin-valkky@aivoliitto.fi. Näin saat painokelpoisen materiaalin maksutta ja samalla voit ilmoittaa tiedon suunnitellusta painomäärästä. x

Tanssiin tasa-arvoa

L

äntisessä tanssin aluekeskuksessa on kehitetty tanssin soveltavia palveluita yhdessä ammattitanssitaiteilijoiden kanssa eri kohderyhmille jo usean vuoden ajan. Kehittämistyön myötä on syntynyt luovaan liikkeeseen perustuvia palveluja, joita on tarjolla alueen kunnille ja muille yhteisöille.

Tanssikummitoiminta on pitkäkestoista tanssin soveltavaa toimintaa erilaisten yhteisöjen arjessa. Tanssikummit työskentelevät yhteisöissä, joista on haasteellista tai mahdotonta lähteä

Riikka Campomanes

muualle kulttuuri- ja liikuntapalveluihin. Tanssikummit ovat työskennelleet muun muassa päiväkodeissa, sairaaloissa, vanhainkodeissa, vammaisyksiköissä ja vastaanottokeskuksissa.

Tanssin aluekeskusverkosto on valtakunnallinen tanssin asiantuntijataho, tanssin ilmaisuvoiman ja -laadun sekä alan rakenteiden kehittäjä. Verkosto on käynnistetty vuonna 2004 opetusministeriön kehittämishankkeena.

Vuonna 2015 verkoston valtionrahoitus siirtyi Taiteen edistämiskeskukseen. x

Tanssikummi Emmi Hyvönen rentouttaa.

Soveltavan liikunnan lehti

5

Soveli 2/2015

S PA R R A AJA

TEKSTI Tupu Sammaljärvi

Paikallaanolon hinta on kova Uusimpien tutkimusten valossa paikallaanolo näyttää olevan liki yhtä suuri riski terveydelle kuin varsinainen liikunnan puute. Yhdistelmänä nämä kaksi ovat paitsi ihmiselle itselleen myös yhteiskunnalle yhtä kuin iso sairastumisen riski.

Kaksoisriskin hintalappu voi olla suurinumeroinen.

Vielä hetki sitten puhuttiin vain liikunnan vähäisyydestä, sitten teemaan lisättiin istumisen vaarat, mutta UKK-instituutin johtaja, lääketieteen tohtori Tommi Vasankari puhuu istumisen problematiikan sijaan mieluummin paikallaanolosta.

Se on uusimman tiedon valossa, yhdessä liikunnan puutteen kanssa, todellinen ”pahis”.

– Olen ollut lääkärinä kolmisenkymmentä vuotta, ja sinä aikana perinteisten – esimerkiksi ylipaino ja tupakointi – elintapariskien kärki on pysynyt muuttumattomana. Nyt sinne ovat nousseet paikallaanolo ja unihäiriöt. Edelliselle oikeastaan kaikki voivat itse tehdä jotakin, jälkimmäinen on hankalampi.

Tommi Vasankari on kesän ja syksyn mittaan koonnut kansainvälisten tutkimusten tuloksia liikkumattomuuden ja paikallaanolon riskeistä.

Tiedot osoittavat samaan suuntaan, vaikka ”kartta” ei ole vielä ihan tarkka. Paikallaanolon hintalapussa näyttää olevan lähes samansuuruinen eu-

”

Eikö liikunta ole yhteiskunnankin asia?"

– Tommi Vasankari

Soveltavan liikunnan lehti

6

Soveli 2/2015

romäärä kuin varsinaisen liikunnan puutteen hinnassa. Sairastumisesta seuraa poissaoloja työstä, varhaisia eläköitymisiä, ennenaikaisia kuolemia.

Kimmo Torkkeli

Liikuntaneuvonnan isot mahdollisuudet Vaikka Vasankari patistaa ahkerasti kansalaisia liikkeeseen, hän ymmärtää myös pitkäaikaissairaiden ja vammaisten henkilöiden liikkumisen rajoitteita. Hän puhuu armeliaisuudesta itseä kohtaan ja siitä, että kukin liikkuu oman toimintakykynsä mukaan. Toimintakykyyn suhteutettua liikettä tulisi lisätä.

– Paikallaanolon sijaan voisi puhua myös asennon vaihtamisen tärkeydestä. Tuolijumppa katkaisee paikallaanolon, pyörähdys oman tuolin ympärillä on liikettä. Vaihtoehtoja paikallaanolon katkaisemiseen on paljon, ja lähes jokainen voi tehdä jotain.

Vasankari kääntää katseet myös terveydenhuollon ammattilaisiin, joilla on tärkeät valttikortit käsissään.

– Liikunta on kaikkien kroonisten sairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa täysin alikäytetty keino. Siinä, miten terveydenhuollon ammattilaiset antavat henkilökohtaista elintapaohjausta, on valtavasti tehtävää. Harvan ison terveystekijän kohdalla olisi mahdollista saada aikaan yhtä paljon.

Toistaiseksi paukkuja ei liikuntaneuvontaan paljon panna. Syynä Vasankarin mukaan on, että terveydenhuollon ammattilaisilla ei ole mielestään riittävän tarkkaa tietoa siitä, miten asiakasta pitäisi neuvoa. Hoitopolkuja on rakennettu tupakasta ja alkoholista eroon pääsemiseksi, mutta liikunnan hoitopoluista ei vielä juuri puhuta.

– Suomalainen nostaa siinä kohdin kädet pystyyn ja sanoo, että liikunta on ihmisen oma asia.

Mutta eikö se ole yhteiskunnankin asia, jos liikkumattomuuden kustannukset tulevat yhteiskunnan maksettavaksi?

Tommi Vasankari toteaa, että liikunta ei välttämättä vähennä sairausten määrää, mutta monissa sairauksissa hyvä elintapahoito veisi parempaan tilanteeseen.

Tällä hetkellä puuttuu aktiivinen draivi viedä asiaa eteenpäin.

Vasankarin mukaan sairaanhoitopiirien kans-

sa on neuvoteltu siitä, miten alikäytetty ja –resursoitu liikuntaneuvonta on.

– Pala palalta ymmärrys lisääntyy. Taloussuhdanteet ovat puolellamme: yhteiskunta ei ole juuri ollut sellaisessa talouskeskustelussa kuin nyt.

Jos jokainen terveydenhuollon ammattilainen ottaisi asiakseen asiakkaan kannustamisen liikuntaan, vähenisivät sairauksien hoitokulut satoja miljoonia euroja.

Toinen alikäytetty asia liikunnan edistämisessä on Vasankarin mukaan teknologia. Aktiivisuusrannekkeet ovat toistaiseksi lähinnä innokkaiden liikkujien suosiossa. Vasankarin mukaan on hyvin mahdollista saada teknologia lähemmäs ihmisten arkea.

– Odotan, että jonain päivänä teknologia voi olla esimerkiksi diabeetikon elintapaohjauksessa yhtä tärkeä apu kuin sokeriarvon mittaamisessa. x

Tommi Vasankari ▹ Lääketieteen tohtori, liikuntafysiologian dosentti. ▹ UKK-instituutin johtajana kahdeksan vuotta. ▹ Valittiin keväällä 2015 Suomen Diabetesliiton puheenjohtajaksi. ▹ Aiemmin työskennellyt muun muassa Turun yliopistossa terveysliikunnan professorina sekä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessorina. ▹ Suomen joukkueen lääkärinä kuudet olympialaiset. ▹ Vaikuttaa kansallisesti ja kansainvälisesti erilaisissa luottamustehtävissä liikunnan ja terveyden alalla, mm. WHO:n Euroopan terveysliikuntaverkoston puheenjohtajana. ▹ Kotipaikkana kolmio Kaarina-Tampere-Helsinki. ▹ Vaimo dosentti, lääketieteen tohtori Tuula Vasankari toimii Filha ry:n (Finnish Lung Health Association) pääsihteerinä. ▹ Kaksi lasta, joista vanhempi aloitti juuri lääketieteen opinnot. ▹ Kestävyyskilpajuoksijan tausta.

Kunnon oltava sellainen, että ”juoksulenkin pystyy tekemään aina kun haluaa”.

Soveltavan liikunnan lehti

7

Soveli 2/2015

Soveltavan liikunnan lehti

8

Soveli 2/2015

TEKSTI Mari Vehmanen KUVAT Terhi Huovinen ja Mari Vehmanen

Luonto innostaa liikkeelle Metsät ja järvet ovat täynnä mahdollisuuksia soveltavaan liikuntaan.

Pajulahden pohjoismaisessa konferenssissa tutustuttiin muun muassa lintubongaukseen ja kirkkovenesoutuun.

Suomalainen luonto näytti parhaita puoliaan elokuussa, kun soveltavan liikunnan ammattilaiset ja opiskelijat ympäri Pohjoismaita kerääntyivät Liikuntakeskus Pajulahteen. Kansainvälinen APA Nordic -konferenssi piti sisällään luentojen ja paneelien lisäksi runsaasti myös käytännön laji- ja liikuntakokeiluja.

Yksi tapahtuman illoista oli omistettu esteettömälle luonnossa liikkumiselle. Vastikään opetus- ja kulttuuriministeriöstä eläkkeelle siirtyneen Kari Koivumäen opastuksessa tutustuttiin lintubongaukseen.

– Tässä lajissa kiehtoo luonnon ja lintujen lisäksi sosiaalinen puoli. Me lintuharrastajat pidämme aktiivisesti yhteyttä ja jaamme tietoa havainnoistamme, Koivumäki sanoo.

Alkuun pääsee helposti: ulkoiluvaatteet, kiikarit ja lintukirja riittävät. Esteettömillä luontoliikuntareiteillä harrastaminen onnistuu esimerkiksi pyörätuolin kanssa.

Laji ei ole sidottu myöskään aikaan tai paik-

kaan. Lintuja on kaikkialla, ja havaintojen tekemisen voi aloittaa omasta lähiympäristöstä.

Irti näyttöruudusta Norjasta konferenssiin saapunut, vammaisten kuntoutuksessa työskentelevä Helena Aarnes piti lintubongausta hyvänä lajivinkkinä omaankin työhönsä.

– Vammaiset ihmiset tarvitsevat jonkin motivoivan tekijän, joka saa heidät ulos ja liikkeelle. Linnuista kiinnostuminen voisi hyvin olla yksi tällainen houkutin. Myös harrastuksen sosiaalisuus kuulostaa hyvältä, Helena Aarnes pohtii.

Hän kertoo miettineensä paljon uuden teknologian vaikutusta vammaisten asiakkaidensa elämään. Internet on tuonut aivan uusia mahdolli-

JATKUU

Soveltavan liikunnan lehti

9

Soveli 2/2015

suuksia yhteydenpitoon ihmisille, joiden on vaikea päästä liikkumaan kotoaan. Tämä on tietysti myönteistä.

– Toisaalta taas tietokoneen äärelle on aivan liian helppoa passivoitua. Tulee eräänlainen illuusio osallistumisesta ja aktiivisuudesta. Näytöltä ei kuitenkaan voi ikinä saada elämyksiä, joita vaikkapa me nyt täällä koemme: kesäillan luonto mukavassa seurassa, Helena Aarnes toteaa.

Pajulahden konferenssi oli hänen ensimmäinen vierailunsa Suomessa.

Kuulemansa ja näkemänsä perusteella Helena Aarnes arvioi, että soveltavan liikunnan haasteet ovat Suomessa ja Norjassa varsin samanlaisia.

– Ehkä teillä täällä toiminnan kuluista ja rahasta puhutaan silti enemmän kuin meillä Norjassa, Aarnes arvelee.

Soutaminen on yhteistyötä Yksi Pajulahdessa kokeilluista liikuntamuodoista oli perinteinen suomalai-

”

▹ APA Nordic Conference toteutettiin tässä muodossaan ensimmäisen kerran elokuussa 2015. ▹ Konferenssi kokosi Pajulahteen kolmen päivän ajaksi noin 200 osallistujaa. ▹ Osallistujia oli Suomen lisäksi Norjasta, Tsekistä, Puolasta, Saksasta, Ruotsista, Tanskasta, Latviasta, Liettuasta ja Hollannista. ▹ Konferenssin tavoitteena oli esitellä hyviä käytäntöjä sekä tutkimusja kehittämishankkeita soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun alueelta.

Ohjelma sisälsi niin asiantuntijapuheenvuoroja, teemaseminaareja kuin myös liikunnan sovelluksia ja demoja. ▹ SoveLi osallistui APA Nordic Conferenceen toimimalla tieteellisessä toimikunnassa (toiminnanjohtaja Anne Taulu) sekä järjestelytoimikunnassa (soveltavan liikunnan asiantuntija Virpi Pennanen). ▹ APA Nordic Conferencessä julkaistiin myös soveltavan liikunnan kehittämissuositukset.

10

– Anna-Kaisa Hokkanen

nen kirkkovenesoutu. Laji sai alkunsa, kun kylät ottivat vesillä toisistaan mittaa sunnuntain kirkkomatkoilla.

Liikunnanohjaaja Anna-Kaisa Hokkanen kertoo, että laji soveltuu monenlaisille harrastajille. Erilaiset tuetut istuimet auttavat soutajaa, jolla on haasteita kehonhallinnassa. Kirkkovene on myös huomattavasti vakaampi kuin vaikkapa kajakki, joten sen keikahtamista ei tarvitse jännittää.

– Meillä on käynyt runsaasti senioriryhmiä soutamassa, ja heillä on ollut tosi hauskaa. Myös aistivammaisille kirkkovenesoutu sopii erinomaisesti: esimerkiksi kuurosokeille henkilöille on ollut hieno elämys päästä järvi-

APA NORDIC CONFERENCE

Soveltavan liikunnan lehti

Myös aistivammaisille kirkkovenesoutu sopii erinomaisesti."

Soveli 2/2015

luontoon, liikunnanohjaaja Anna-Kaisa Hokkanen kertoo.

Luonnon ja veden läheisyys onkin hänen mukaansa yksi tärkeä osa kirkkovenesoudun viehätystä. Kirkkovene on hiljainen ja saastuttamaton kulkuväline vesillä.

Myös lajin yhteisöllisyys vetoaa moniin.

– Tämä on todellista yhteistyötä. Vene ei liiku ennen kuin kaikki 14 soutajaa toimivat samassa tahdissa.

Aloittelijat pääsevät tutustumaan lajiin seurojen kautta. Myös monissa soututapahtumissa on avoimia kirkkoveneporukoita, joihin voi ilmoittautua mukaan. x

Esteettömyys on asenne Liikuntakeskus Pajulahdessa soveltava liikunta on jo pitkään ollut yksi painopisteistä kilpa- ja huippu-urheilun rinnalla.

– Monenlaisten liikkujien huomioiminen kuuluu perusarvoihimme. Mottomme on, että asenne ratkaisee. Tämä pätee myös liikunnan esteettömyyteen, toimitusjohtaja, rehtori Lasse Mikkelsson sanoo.

Soveltavan liikunnan tapahtumat ja koulutukset ovat hänen mukaansa merkittävä osa Pajulahden toimintaa. Viimeisin suuri ponnistus olivat pyörätuolirugbyn EM-kisat.

– Koulutamme henkilökuntaamme, jotta heillä on valmiuksia työskennellä vammaisten ja pitkäaikaissairaiden liikkujien kanssa, Mikkelsson kertoo.

Ympäristön esteettömyydessä on omat pulmansa, sillä vanhimmat Pajulahden rakennuksista ovat jo 86 vuoden ikäisiä. Lisäksi keskus on laajentunut vähitellen vuosikymmenien varrella.

– Tilojen ja liikuntapaikkojen muuttaminen esteettömiksi onkin pitkä prosessi. Nykyään esteettömyys on yksi perusvaatimuksista, kun rakennamme uutta tai saneeraamme vanhaa, Mikkelsson toteaa.

Taannoin valmistui esimerkiksi 36 uutta huonetta, jotka soveltuvat pyörätuolia käyt­ tä­

”

Mottomme on, että asenne ratkaisee.

Tämä pätee myös liikunnan esteettömyyteen."

– Lasse Mikkelson

ville yöpyjille. Myös päärakennuksen ruokala muut­tuu remontissa entistä esteettömämmäksi.

Ramppien ja luiskien ansiosta useimpiin Pajulahden ulkoliikuntapaikkoihin pääsee jo nyt apuvälineiden kanssa.

– Tarjolla on monta esteetöntä lajia, joista saa koostettua monipuolisen leirin: minigolfia, melontaa, palloilulajeja, kuntosaliharjoittelua ja niin edelleen, Lasse Mikkelsson listaa.

Hänen mukaansa soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun arvostus on selvästi nousussa. Tästä kertoo esimerkiksi aihepiirin näkyminen entistä enemmän julkisuudessa.

– Töitä riittää silti edelleen. On tärkeää viedä soveltavan liikunnan harrastajille viestiä, että pienet teot ratkaisevat. Päivän riittävän liikunta-annoksen voi koostaa vaikka 10 minuutin pätkistä. x

Soveltavan liikunnan lehti

11

Soveli 2/2015

Lintutorniin vaikka sähkömopolla Syysmuuton aika on alkanut lokakuun alussa Liminganlahdella. Tuhannet pohjoisesta saapuneet joutsenet ja valkoposkihanhet ovat kokoontuneet kosteikkoalueelle ruokailemaan ja suunnittelemaan matkan jatkoa. Kylmän yön jäljiltä lätäköt ovat jäässä ja ikkunoita koristavat kuurankukat, mutta aurinko lämmittää jo mukavasti.

TEKSTI Tupu Sammaljärvi KUVAT Kati Valjus

Kolmisenkymmentä vammais- ja kansanterveysjärjestöjen paikallisyhdistysten edustajaa on jaettu kolmeen ryhmään. Kukin ryhmä tutustuu Metsähallituksen oppaan kanssa Liminganlahden luontokeskuksen tiloihin ja maastoon Limingalla Oulun lähellä. Tarkoitus on katsastaa, kuinka esteettömiä ja saavutettavia kohteet ovat. Joukossa on myös pyörätuolilla ja sähkömopolla liikkuvia – todellisia asiantuntijoita siis. Mukana on myös SoveLin soveltavan liikunnan asiantuntija Virpi Pennanen, joka haluaa rohkaista ihmisiä luontoliikuntaan.

Ulko-ovesta ulos lähdettäessä huomataan ensimmäinen muutostoive: oven tulisi aueta sähköisesti. Koirilta on pääsy luontokeskukseen kielletty, sanoo kyltti ulkoseinässä. Opaskoiran pääsy tulee kuitenkin sallia, ja se pitäisi myös ilmoittaa, huo-

Soveltavan liikunnan lehti

12

Soveli 2/2015

mataan. Invaparkkia etsiskellään ulkosalla, sen tulisi olla lähellä sisäänkäyntiä.

Parannuskohteita löytyy myös uudistetusta pihapiiristä. Invavessat ovat kiitettävän tilavat, mutta pytty on liian alhaalla ja seinässä tulisi olla kaksi tukevaa kahvaa. Luiskat wc-tiloihin on rakennettu niin, että niissä on korkeuseroja. Kohdat, jotka eivät ole tasaisia, tulisi merkitä värein.

Nuotiopaikka on lähellä luontokeskusta ja siten helposti saavutettavissa. Penkkejä voi siirtää pyörätuolin tieltä. Tosin niiden tulisi olla kevyempiä, että nostaminen olisi helpompaa. Arvioitsijat kokeilevat, kuinka pyörätuolilla mahtuu pöydän ääreen. Todetaan, että pöydän tulisi olla korkeampi: nyt jalat eivät mahdu sen alle.

Kun ryhmä etenee pitkospuita pitkin kohti lintutornia, antaa sähkömopolla liikkuva Tiina

Metsähallituksen ja SoveLin maastokatselmuksissa on koottu palautetta luontokohteiden toimivuudesta.

Liminganlahden lintutornin esteettömästä ensimmäisestä kerroksesta avautuvat huikeat näkymät lintuvedelle.

Opas Olli Help ja Tiina Logrén testaavat kaukoputken käyttöä.

Logrén tähänastisesta hyvän arvosanan: – Ensi kesänä tullaan tänne lastenlasten kanssa.

Minähän voin liikkua täällä!

Kynnys lähteä Ajatuksena pitkospuut ja lintutorni saattavat tuntua pitkäaikaissairaasta tai vammaisesta henkilöstä mahdottomalta. Kynnys lähteä pyörätuolilla lintutornille voi olla korkea, tuumataan ryhmässä.

Etenkin, jos on huonoja kokemuksia ja pettymyksiä luontokohteissa. Matkaa esteettömälle lintutornille on 600 metriä. Kokeillaanpa!

Levähdyspenkkejä kaivataan lisää ja pitkospuut havaitaan melko kapeiksi ja osin huonokuntoisiksi. Kevät- ja syysmyrskyt saavat pitkospuut liikkumaan. Arvioitsijat ehdottavat, että liikku-

”

Unelmien luontokohteessa tärkeintä ovat nuotio, makkara ja vessa.”

viin liitoskohtiin voisi kiinnittää saranoilla metallilevyjä, ettei kulku katkea. Mutta torniin päästään, ja koko porukka on innoissaan.

Lintutornin ensimmäiseen kerrokseen pääsee esteettömästi luiskaa pitkin, ja kaukoputki on asennettu sinne niin, että siitä voi katsoa, vaikka istuu pyörätuolissa. Näkymät ja äänet ovat huike-

Soveltavan liikunnan lehti

13

JATKUU

Soveli 2/2015

at. Euroopankin mittakaavassa arvokas lintuvesi tarjoaa elämyksiä kaikille aisteille.

Kierros on tehty ja porukka palannut luontokeskukseen. Sähköpyörätuolia käyttävä Terttu Kukkonen toteaa, että ei ihan kaikista paikoista olisi päässyt ilman avustajaa. Pyörä painaa 125 kiloa ja vaatii useamman ihmisen, jos nostaa pitää.

– Parannettavaa on, mutta tarkoituskin oli, että löytäisimme korjattavat kohdat, hän sanoo.

Riitta Vesikukka antaa oppaille vinkin kiikareista, joita ei tarvitse säätää. Ne ovat hyvät kenelle vain mutta erityisesti henkilölle, jonka lihasvoima on heikentynyt.

Faktaa ja unelmia Luontokeskuksen luentosalissa istahdetaan vielä työpajaan ja pohditaan Liminganlahden esittelyä luontoon.fi-verkkosivulla. Arvioitsijat pitävät sivuja hyvinä ja selkeinä. Toiveena esitetään,

Soveltavan liikunnan lehti

14

Soveli 2/2015

että kuvissa näkyisi, kuinka sähköpyörätuolilla ja -mopolla pääsee kulkemaan kohteessa. Ideoidaan myös, että kohdetta voisi kuvailla kävijä itse.

Vielä mietitään, millainen olisi unelmien luontoretki. Tärkeimmäksi nousevat nuotio, makkara ja vessa. Perusmetsäretki rauhallisella tahdilla, kuiva maasto tai pitkospuut, kahvit, aikaa istua kannon nokassa, luonnon äänet ja tuoksut ovat myös toiveiden kärjessä. Joku toivoo voivansa poimia muutaman marjan suuhunsa, toinen pääsevänsä islanninhevosvaellukselle.

– Superhyvä päivä. Napakkaa palautetta, hyviä ideoita, kiittää luontokeskuksen opas Olli Help päivän päätteeksi.

– Olemme saaneet uusia näkökulmia, lisää Rohkeasti luontoon -hankkeen projektipäällikkö Riikka Mansikkaviita.

– Kohde on kaikkineen hyvin hoitanut esteettömyysasiat, erikoissuunnittelija Riitta Samstén Neuroliitosta sanoo. x

Unelmien luontokohteet todeksi Metsähallituksen luontopalvelut järjesti syksyllä maastokatselmuksen yhteistyössä Soveltava Liikunta SoveLi ry:n kanssa Teijon kansallispuistossa, Napapiirin retkeilyalueella ja Liminganlahden luontokeskuksen maastossa liikunta-, kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen edustajille. Katselmuksissa arvioitiin luontoliikuntakohteiden toimivuutta ja viestintää sekä nautittiin hienosta syyssäästä. Työpajoissa ideoitiin unelmien luontoretkiä, joihin jokaisella olisi yhdenvertainen mahdollisuus osallistua.

Liikunnan soveltamista jonkin vamman tai sairauden takia tarvitsee joko jatkuvasti tai tilapäisesti miljoona suomalaista. Esteettömillä luontoliikuntakohteilla järjestetyt maastokatselmukset ovat osa Rohkeasti luontoon -hanketta, jonka tavoitteena on vastata yhdenvertaisuuden toteutumiseen Metsähallituksen ylläpitämillä luontoliikuntakohteilla.

Maastokatselmuksissa pureuduttiin sekä retkeilyrakenteisiin että nettisivujen etukäteistietoon. Kohteiden viestintää tulisi kehittää ja tiedon hakua selkiyttää, jotta erilaisten retkeilijöiden kynnys luontoretkelle lähtöön olisi mahdollisimman matala. − Maastokatselmukset ovat hyvä tapa kerätä järjestöjen edustajilta aitoa ja konkreettista palautetta luontokohteiden toimivuudesta ja viestinnästä liikunta- ja toimintaesteisten näkökulmasta. SoveLin kanssa toteuttavan yhteistyön kautta keräämme eri alojen osaajat saman pöydän ääreen pohtimaan tulevaisuuden luontokohteita. Toivomme, että palveluitamme voisi hyödyntää yhä enenevissä määrin terveydenedistämistyössä, toteaa aluepäällikkö Matti Tapaninen Pohjanmaan luontopalveluista. −Soveltava Liikunta SoveLi ry edistää toiminnallaan vahvasti liikunnan yhdenvertaisuutta. Toimintamme tavoitteena on, että jokaisella Suomessa asuvalla, pitkäaikaissairaudesta ja vammasta riippumatta, on mahdollisuus harrastaa itselle sopivaa ja mielekästä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa. Luontoliikunta on sovellettavissa jokaiselle ja luonnon tiedetään liikuntapaikkana lisäävän myös henkistä hyvinvointia. Tämän innovatiivisen hankeyhteistyön kautta pystymme lisäämään liikettä ja mahdollistamaan luontoympäristön liikuntapaikkana yhä useammalle. Olemme suurella sydämellä edistämässä luontoliikunnan mahdollisuuksia, korostaa toiminnanjohtaja Anne Taulu Soveltava Liikunta SoveLi ry:stä.

Hanke saa rahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriön liikunnallisen elämäntavan valtakunnallisesta kehittämisavustuksesta. x

luontoon.fi Lähde:

Yhdessä kartoitettiin korjattavia kohtia.

Soveltavan liikunnan lehti

15

Soveli 2/2015

TEKSTI Virpi Pennanen

Koulutus- ja asiantuntijapalvelut uudistuivat SoveLin koulutus- ja asiantuntijapalvelut ovat uudistuneet.

SoveLin palveluiden tavoitteena on paikallistason liikunnan ja liikkeen sekä liikuntayhteistyön lisääntyminen.

Koulutus- ja asiantuntijapalvelut on suunnattu soveltavaa liikuntaa suunnitteleville, koordinoiville, järjestäville ja kehittäville toimijoille. Koulutuksia valmistellaan, räätälöidään, kehitetään ja koordinoidaan Turun SoveLin toimistolla.

Liikkeelle-koulutus sopii paikallisyhdistyksille ja kunnille SoveLi koordinoi tuottamaansa Liikkeelle-koulutusta kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen paikallisyhdistysten liikuntavastaaville. Koulutusten avulla koulutetaan vapaaehtoisia liikuntavastaavia, jotka toimivat aktiivisina liikunnan verkostotoimijoina omissa yhdistyksissään oman kunnan alueella. Koulutukset toimivat liikuntatoiminnan ja liikunnan kehittämistyökaluna kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen paikallisyhdistyksille.

Paikallistasolla yhdistysten ja niiden yhdessä muiden toimijoiden kans-

sa järjestämä liikuntatoiminta tarjoaa pitkäaikaissairaalle tai vammaiselle henkilölle mahdollisuuden osallistua liikuntahetkiin. Kun henkilö ei voi osallistua yleisesti tarjolla oleviin liikuntatoimintoihin, on tällaisen työn merkitys suuri. Liikuntatoiminnassa sosiaalisella kanssakäymisellä ja vertaistuella on suuri merkitys ja arvo.

Kuntien näkökulmasta Liikkeellekoulutusten järjestäminen oman kunnan alueella tarkoittaa, että koulutuksissa kuntiin valmistuu uusia liikuntavastaavia. Liikuntavastaavien liikuntatyön avulla yhdistystoiminnasta tulee sujuvampaa ja laadukkaampaa ja liikuntatoiminta kattaa kunnassa kaikki yhdenvertaisesti.

Samalla kunta saa osaavia liikunnan kumppaneita, joiden tarjonta tukee ja täydentää kunnan palveluja. Yhdistysten nykyiset ja tulevat liikuntavastaavat saavat koulutuksista tärkeää osaamista, tietoa, työkaluja sekä itsevarmuutta ja rohkeutta yhdistysliikun-

Virpi Lumimäki Aivoliitto, Yksi elämä -liikuntatiimi ”Kouluttajien asiantuntemus ja kurssikavereiden kokemukset yhdessä olivat hyvä paketti.” ”Liikkeelle-peruskoulutukset ovat mahdollistaneet vuoropuhelun yhdistysten kesken.

Ne ovat poikineet myös tutustumisia naapuriyhdistykseen ja paikkakunnilla on käynnistynyt yhteisten liikuntatapahtumien ja -ryhmien suunnittelu.”

Soveltavan liikunnan lehti

16

Soveli 2/2015

nan toteuttamiseen sekä jäsenistön aktivoimiseen. Koulutus liittää liikuntapalveluketjun tärkeitä lenkkejä yhteen kunnassa.

Sovelin kouluttamat Liikkeelle-kouluttajat toteuttavat SoveLin koordinoimaa valtakunnallista Liikkeelle-koulutusta. Vuonna 2015 koulutuksia on järjestetty seuraavilla paikkakunnilla: Kuortane, Sotkamo, Laukaa, Kangasala, Siuntio, Imatra, Rovaniemi, Turku, Kokkola ja liikuntavastaavia on koulutettu yhteensä 200.

Osallistujapalaute on ollut rohkaisevaa. Keskiarvo on vuonna 2015 ollut 4,2 asteikon ollessa 1– 5.

Uusi Liikkeellekoulutusaineisto Uusi koulutusmateriaali Liikkeelle – liikuntavastaavan koulutusaineisto on suunnattu paikallisyhdistysten ja -kerhojen liikuntavastaaville ja liikuntavastaavaksi aikoville laadukkaaksi ja ajan-

Kati Valjus

Soveltavan liikunnan asiantuntija Virpi Pennanen koordinoi SoveLin koulutuksia.

kohtaiseksi oppimismateriaaliksi SoveLin Liikkeelle-koulutuksiin.

Liikkeelle-koulutusaineistoon on koottu lyhyesti keskeinen ja ajankohtainen käytännön tieto liikuntavastaavan vapaaehtoistyön tueksi. Koulutusaineisto sisältää hyviä käytäntöjä ja esimerkkejä paikallisyhdistysten ja -kerhojen liikuntatoiminnan edistämiseksi, kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi.

Liikuntavastaavien tärkeä vapaaehtoistyö on SoveLin uudistuneen koulutustoiminnan ytimessä. Liikuntavastaavat lisäävät paikalliseen liikuntatoi-

mintaan osallistuvien ihmisten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ja sitä kautta vaikutukset tuntuvat myös yhteiskunnan taloudessa. Työn merkitystä ei siis voi liiaksi korostaa.

Koulutuksissa liikuntavastaavat ja liikuntavastaavaksi aikovat saavat käytännön työkaluja sekä osaamista liikunnan verkostotyöhön.

Koulutusaineisto sisältää hyviä käytäntöjä ja esimerkkejä paikallisyhdistysten ja -kerhojen liikuntatoiminnan kehittämiseksi. Materiaali tarjoaa tietoa muun muassa avustusten ja tukien

saamisesta ja tietoja verkostojen ja yhteistyön rakentamiseen omalla paikkakunnalla.

Koulutuksiin osallistujia kannustetaan luomaan kontakteja ja rakentamaan omaa yhteistyöverkostoa sekä tiivistä yhteistyötä kunnan soveltavan liikunnan toimijoihin.

Liikunnan vapaaehtoisITE – arviointia ja kehittämistä Liikunnan vapaaehtoisITE -menetelmä on uusitun materiaalin keskeinen nosJATKUU

Tinja Saarela Reumaliitto ”Lisää laatua liikuntaan -koulutukset on räätälöity Reumaliitolle siten, että vanhat, kokeneet ja mahdollisesti paikallisen Liikkeelle-peruskoulutuksen vuosien varrella läpikäyneet konkarit ja uudet, vastikään liikuntavastaavaksi tulleet tai vasta liikuntavastaaviksi ryhtyvät saavat koulutuksesta mahdollisimman paljon irti. Voidaan kaiketi puhua

eräänlaisesta tietojen tasaus -koulutuksesta.

Ohjelma on rakennettu siten, että meillä on aikaa käsitellä Reumaliiton ja erityisesti reuma- ja tules-yhdistyksiä koskevia ajankohtaisia asioita ja erityisosaamisalueita. Koulutus kuitenkin pohjautuu SoveLin Liikkeelle peruskoulutukseen ja käy kyseessä olevan koulutuksen pääasiat hyvin kattavasti läpi.”

Soveltavan liikunnan lehti

17

Soveli 2/2015

to. Liikunnan vapaaehtoisITEn avulla paikallisyhdistyksen ja -kerhon liikuntatoiminnan kehittäminen saa konkretiaa ja uutta näkökulmaa runsaasti. Liikunnan vapaaehtoisITE toimii myös arvioinnin työkaluna. Toiminnan arviointiin on tärkeää ohjata ja opastaa kouluttajan toimesta siten, että arviointi nähdään positiivisena liikuntatoiminnan innostajana ja edistäjänä.

Liikunnan vapaaehtoisITE -menetelmästä onkin hyviä kokemuksia esimerkiksi Parkinson-liitossa. Arviointi on hyvä yhdistää liikuntatoiminnan seurantaan ja suunnitteluun.

Menetelmä tarjoaa mahdollisuuden kehittää ja varmistaa liikuntatoiminnan laatu oman yhdistyksen asiakaskunnan ja toimintaympäristön vaatimusten ja käytettävissä olevien voimavarojen mukaan. Liikunnan vapaaehtoisITE -menetelmän kantavana ajatuksena on, että itse kunkin omaa, käytännön toiminnassa syntynyttä kokemusta kunnioitetaan.

Kuntaliiton ja SoveLin yhteistyönä

muokkaama itsearviointimenetelmä on keskeinen arvioinnin ja kehittämisen työkalu.

Asiantuntijapalveluita SoveLi tarjoaa Liikkeelle-koulutusten lisäksi asiantuntijapalveluita. Asiantuntijapalveluita toteutetaan soveltavan liikunnan kehittämiseksi ja liikun-

nan lisäämiseksi paikallisesti, alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.

Sisältö suunnitellaan yhteistyössä tilaajan/tilaajien kanssa vastaamaan ajankohtaisia tarpeita ja asetettuja tavoitteita. Toteuttamistavassa otetaan hyvin huomioon tilaajan toiveet ja erityisvaatimukset. Uudistamis- ja kehittämistyö on aktiivista. x

Asiantuntijapalveluita soveltavan liikunnan kehittämiseksi paikallisesti, alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti ovat ▹ ▹ ▹ ▹ ▹ ▹ ▹

Soveltavan liikunnan seutufoorumi Soveltavan liikunnan yhdistysfoorumi Soveltavan liikunnan konsultointi Lisää laatua liikuntaan -koulutus Liikunnan vapaaehtoisITE -koulutus Liikunta sopii kaikille -luento Kansainvälinen toiminta

puh. 040 551 4468, sähköposti virpi.pennanen @soveli.fi Lisätiedot: Virpi Pennanen,

Saku Rikala EriKu-hankkeen projektipäällikkö: ”SoveLi on ollut tärkeä yhteistyökumppani Erityisliikuntaa kuntiin -hankkeelle ja sen yhteistyökunnille.

Olemme saaneet SoveLilta paljon asiantuntija-apua niin kuntiemme soveltavan liikunnan kehittämistyöhön kuin ylipäänsä

hankkeen toteuttamiseen. Esimerkiksi kunnissa on pidetty yhdistysfoorumien yhteydessä SoveLin koulutuksia, jotka ovat lisänneet yhdistysten tietoa soveltavan liikunnan mahdollisuuksista ja innostaneet yhdistyksiä kehittämään toimintaansa.”

Teuvo Munkki Nuoriso- ja liikuntatoimenjohtaja, Huittinen ”Huittisten kaupungin nuoriso- ja liikuntapalveluilla on ollut jo vuosia tiivistä yhteistyötä SoveLin kanssa.

Viimeisimpänä yhteistyömuotona oli yhdistysfoorumin perustaminen Huittisiin vuonna 2015. SoveLi toimi tämän hankkeen alullepanijana ja asiantuntijatahona. Yhdistysfoorumiin kuuluvat paikalliset kansan-

Soveltavan liikunnan lehti

18

Soveli 2/2015

terveys- , vammais- ja eläkeläisjärjestöt.

Yhdistysfoorumin kaksi tärkeätä saavutusta vuonna 2015 olivat Liikunta iloksi -tapahtuman aikaansaaminen Huittisiin ja erityisliikunnan/soveltavan liikunnan yhtenäinen tarpeiden esilletuominen urheilutalo Huhkolinnan peruskorjauksen/laajennuksen tarveselvitykseen.”

TEKSTI Anne Taulu

Suositukset edistävät yhdenvertaisuutta Soveltava Liikunta SoveLi ry on laatinut jäsenjärjestöjensä ja alan asiantuntijoiden kanssa soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille 2016 – 2021.

SoveLin tehtävänä on valtakunnallisena liikuntajärjestönä lisätä pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten mahdollisuuksia terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan sekä aktiiviseen elämään. Tässä työssä soveltavan liikunnan kehittämissuositukset toimivat erinomaisena kehittämistyön työkaluna.

Vaikka soveltavan liikunnan kehittämissuositukset on tarkoitettu eten-

kin päätöksentekijöille ja soveltavan liikunnan kentällä toimiville järjestöille, kunnille ja seuroille, on yksittäisen liikkujan näkökulma myös erittäin tärkeä.

Suosituksissa on kyse yhdessä tekemisestä ja rohkaisemme jokaista soveltavan liikunnan parissa toimivaa – jäsenjärjestöjämme, heidän jäseniään sekä muun muassa kuntien erityisliikunnan ohjaajia viemään osaltaan eteenpäin kehittämissuosituksia. Tämä tar-

▹ Lainsäädäntö ja poikkihallinnollinen yhteistyö liikuntatoiminnan kivijalkana. ▹ Liikkumisympäristöt ja olosuhteet liikunnan mahdollistajina. ▹ Liikuntaneuvonta ja -ohjaus liikuntatoiminnan työkaluna. ▹ Tietoisuus, asenteet ja osaaminen yhdenvertaisten liikuntamahdollisuuksien taustalla. ▹ Tutkimustiedon ja kehittämistyön vuoropuhelu keskeisenä liikunnan kehittämisessä. ▹ Kehittämissuositusten toteutuksen seuranta ja arviointi.

koittaa kuitenkin myös jokaista liikkujaa yksilötasolla. Jokainen voi omalta osaltaan edesauttaa sitä, että juuri hänellä on mahdollisuus liikkua itselle sopivalla tavalla.

Suosituksiin kannattaa tutustua, koska niistä voi olla hyötyä esimerkiksi kunnan erityisliikunnan ohjaajan tai sosiaalityöntekijän kanssa keskusteltaessa. Heitä voi muistuttaa vaikkapa oikeudesta liikuntaolosuhteiden esteettömyyteen, palvelujen saavutettavuuteen ja välineiden saatavuuteen.

Taloudellisesti vaikeina aikoina on erityisen tärkeää pitää huolta siitä, että jokaisella on yhdenvertaiset mahdollisuudet liikkumiseen. Kyse on myös arvovalinnoista.

Suositukset täydentävät soveltavan liikunnan näkökulmasta valtakunnallisia yhteisiä linjauksia terveyttä ja hyvinvointia edistävästä liikunnasta, liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjauksia ja ikäihmisten liikunnan kansallista toimenpideohjelmaa. x

Julkaisu suosituksista on vapaasti ladattavissa verkkoversiona sekä tilattavissa painoversiona. Hinnat ja tilaus: www.soveli.fi.

Lisätiedot SoveLin toiminnanjohtaja Anne Taulu

Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset kiteytettynä

Soveltavan liikunnan lehti

19

Soveli 2/2015

TEKSTI Ida Mälkönen KUVAT Jouni Kallio ja Antero Aaltonen

Hankkeista tukea lapsen motoriikkaan Motoriikan vaikeudet heijastuvat useille muille kehityksen alueille ja voivat vaikeuttaa esimerkiksi oppimista. Siksi ne ovat riski lapsen ja nuoren tasapainoiselle kehitykselle.

Loppuvuodesta 2014 CP-liiton kahden hankkeen yhteistyössä julkaisema Motoriikan havainnointilomake (MOQ-T) toi kaikkien opettajien saataville maksuttoman ja nopeakäyttöisen työkalun lapsen motoriikan arviointiin. Havainnointilomake soveltuu työkaluksi motoriikan oppimisvaikeuksien tunnistamiseen esi- ja alkuopetuksessa 6 – 9-vuotiailla lapsilla.

Osoitteesta www.ekapeli.fi/moq-t löytyvää lomaketta voi hyödyntää esimerkiksi puheeksi ottamisen välineenä opettajien, huoltajien ja kouluterveydenhoitajien välillä, mutta diagnosointitarkoitukseen lomaketta ei ole tarkoitettu.

Skillilataamo innostaa Entä sitten kun motoriikan haasteet ja lapsen tuen tarve tunnistetaan entistä paremmin? Vähäinen liikunta ja heikommat motoriset taidot voivat heikentää lasten osallisuutta ja lapsi saattaa jäädä syrjään ikätovereiden leikeistä ja peleistä. Tukemalla motorisia taitoja voidaan vaikuttaa sisäisen motivaation kehittymiseen ja edesauttaa positiivisten liikkumiskokemusten syntymistä.

Toimivan arviointityökalun rinnalle kehitettiin tehtäväkortisto motoristen perustaitojen havainnointiin ja harjoittamiseen. Keväällä 2015 avautunut hankkeen tuottama Skillilataamo (www.skillilataamo.fi) on saanut hyvän vastaanoton niin varhaiskasvattajien kuin opettajien keskuudessa. Konkreettiset materiaalit ovat innostaneet opettajia lisäämään liikettä jokaisen lapsen koulupäivään.

Sivuston maksuttomia ja monipuolisia materi-

Soveltavan liikunnan lehti

20

Soveli 2/2015

aaleja voi hyödyntää vaikkapa hallitusohjelmaan kirjatun tavoitteen ”tunti liikettä jokaisessa koulupäivässä” saavuttamiseksi. Erilaisista taukojumpista eli ”Skillipausseista”, toimintavälitunneista, toiminnallisista opetusmenetelmistä, liikunnallisista päivänavauksista ja aktiivisista koulumatkoista voi koostua lähes huomaamatta tunnin mittainen liikunnan lisääminen.

Skillilataamon tehtäväkortisto on suunniteltu siten, että liikkumisen lisääjänä se tukee ja harjoittaa erityisesti motorisia perustaitoja ja täten juuri niitä lapsia, jotka tukea eniten tarvitsevat.

Kuhmosta mallia muille Innostun liikkumaan -hankkeen koulutusrintamalla toiminta on ollut vilkasta. Hankkeen toteuttamat koulutukset motoriikan haasteiden ja oppimisen yhteydestä teemalla ”tiedosta-tunnista-tue!” ovat olleet kysyttyjä ympäri Suomen ja palautteet erityisen kannustavia. Motoriikan vaikeuksien tukeminen on alettu nähdä keinona tukea myös muita oppimisvaikeuksia, kuten lukemisen ja laskemisen ongelmia.

Toistaiseksi hanke on kouluttanut yli 1500 henkilöä, muun muassa opettajia, varhaiskasvattajia, terveydenhoitajia, seuratyöntekijöitä ja lasten vanhempia. Vuoden 2015 loppuun mennessä hankkeen järjestämien koulutustapahtumien arvioidaan saavuttavan jopa 2000 henkeä.

Omalla esimerkillään tietä lasten tukemiselle raivaa Kuhmo. Kuhmossa on havahduttu lasten motoristen taitojen heikentymiseen ja Innostun liikkumaan -hanke on kouluttanut kaupun-

Vähäinen liikunta ja heikommat motoriset taidot voivat heikentää lasten osallisuutta ja lapsi saattaa jäädä syrjään ikätovereiden leikeistä ja peleistä.

gin työntekijöitä kahteen otteeseen moniammatillisissa koulutuksissa.

Ammattirajat ylittävä koulutus madaltaa yhteistyön kynnystä, ja koulutustilaisuuden jälkeen perustettu moniammatillinen työryhmä on työstänyt omaa suunnitelmaansa kuhmolaislasten motoristen taitojen tunnistamiseksi ja tukemiseksi lapsuuden eri vaiheissa.

Tiedonsiirtoa ja yhteistyötä eri tahojen välillä on pyritty tehostamaan ja toimintaa kehitetään edelleen. Yhtenä tavoitteena on perustaa kerho lapsille, jotka tarvitsevat liikkumisen lisäämiseen ja motoristen perustaitojen harjoittamiseen lisätukea. x

Lisätietoja Innostun liikkumaan -hankkeesta projektipäällikkö Jussi Saarinen jussi.saarinen@cp-liitto.fi, 044 0533 408

Innostun liikkumaan -hanke (2013 – 2015) ▹ Hanke tarjoaa maksuttomia menetelmiä ja tukitoimia sellaisten koululaisten liikuntaan innostamiseksi, jotka eivät liiku terveytensä kannalta riittävästi, huomioiden erityisesti ne lapset, joilla on motorisen oppimisen vaikeuksia tai lievempiä motoriikan haasteita. ▹ Yhteistyö Liikkuva koulu -ohjelman, Valon, LIKES -tutkimuskeskuksen ja Suomen Sydänliiton kanssa. ▹ Innostun liikkumaan kuuluu RAY:n rahoittamaan Emma & Elias -avustusohjelmaan.

Lisätietoa: www.innostunliikkumaan.fi

Lisätietoja motoriikan haasteista ja hankkeen koulutustoiminnasta koulutuskoordinaattori Ida Mälkönen ida.malkonen@cp-liitto.fi, 044 7478612 Lisätietoja Skillilataamosta projektikoordinaattori Johanna Pekkanen johanna.pekkanen@cp-liitto.fi

Soveltavan liikunnan lehti

21

Soveli 2/2015

TEKSTI Tupu Sammaljärvi KUVAT Mari Vehmanen

Soveltavan liikunnan tienraivaaja ”Erityisliikunnan kentässä on tapahtunut kuluneiden 40 vuoden aikana valtava positiivinen muutos ja edistys, jonka monenlaisissa osissa on ollut mahdollisuus olla mukana näkemässä ja tekemässä”, sanoo Kari Koivumäki, opetus- ja kulttuuriministeriön eläkkeelle jäänyt erityisliikunnan suunnittelija.

Kari Koivumäki on vaikuttanut erityisliikunnan ja soveltavan liikunnan kenttään monessa roolissa. Valtakunnallisessa liikuntahallinnossa erityisliikunnan suunnittelijan tehtävässä hän toimi maaliskuusta 1976 lähtien.

– Ensimmäiset 12 vuotta tuosta ajasta olin Liikuntatieteellisessä Seurassa – ensin koulutussihteerinä, sitten erityisliikunnan suunnittelijana. Sieltä siirryin opetusministeriön liikuntayksikköön. 1990-luvulla tein muutamia vuosia samoja valtakunnallisia erityisliikunnan kehittämistehtäviä silloisessa SIU:ssa eli Suomen Invalidien Urheiluliitossa (nykyinen VAU). Palasin ministeriöön vuonna 1998, jossa olin sitten erityisliikunnan suunnittelijana koko loppuajan.

Opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikkö ja siellä nimenomaan valtion liikuntaneuvosto (VLN) alan valtakunnallisena asaintuntijaelimenä on luonteva paikka tehdä valtakunnallista kehittämis- ja koordinointityötä

Soveltavan liikunnan lehti

22

”

Laajin ja tärkein toiminta on kuitenkin aina perustasolla – kunnissa ja paikallisyhdistyksissä.”

– Kari Koivumäki

vammais- ja erityisliikunnan tai soveltavan liikunnan alueella. On järkevää, että on edustus siellä, missä suomalaista liikuntaa rahoitetaan ja kehitetään.

Laaja kehittämisohjelma Koivumäen ensimmäiset työvuodet 1970-luvun loppuvuosina Liikuntatieteellisessä Seurassa olivat perehtymistä erityisliikunnan kenttään Suomessa.

– Kolmivuotinen – ensimmäinen – suomalainen erityisliikunnan kehittä-

Soveli 2/2015

misprojekti antoi mahdollisuuden tutustua koko suomalaiseen erityisliikunnan kenttään ja suuri haaste uran alkuvaiheissa liittyi alan laajan komiteanmietinnön (Erityisryhmien liikuntatoimikunnan mietintö. KM 1981:44) kirjoittamiseen. Tämä 200-sivuinen analyysi ja kehittämisohjelma oli suuritöinen ja sitä tehtiin huolellisesti hyvän asiantuntijaryhmän opastamana, Koivumäki kertoo.

Mietintö luovutettiin ministeri Kalevi Kivistölle syksyllä 1981 ja suunni-

Kari Koivumäki (seisomassa) opasti elokuussa kansainvälisen APA Nordic -konferenssin osallistujia lintubongaukseen.

telmasta tuli Koivumäen työlle keskeisin ohjenuora vuosikymmeneksi. Valtaosa mietinnön ehdotuksista toteutettiin 1980-luvun aikana ja ministeriön myöntämä rahoitus erityisliikunnalle moninkertaistui.

– 1980-luvun aikana keskeisimmät nk. tähtihetket liittyivät alan kansainväliseen yhteistyöhön osallistumiseen.

Olin vuonna 1982 viikon kestäneessä UNESCOn organisoimassa vammaislii-

”

kuntakongressissa Washingtonissa ja vuonna 1984 kahden viikon ajan New Yorkissa Suomen kesäparalympiajoukkueen johtajana.

– Tämän jälkeen osallistuin vielä vuosina 1985 – 86 Erityisliikunnan Eurooppalaisen Peruskirjan kirjoittamiseen, jonka tuloksena Suomeen perustettiin ministeriöön Erityisliikunnan neuvottelukunta, josta tuli sittemmin nykyisen valtion liikuntaneuvos-

ton (www.liikuntaneuvosto.fi) erityisliikunnan jaosto.

Näinä 1980-luvun vuosina Kari Koivumäellä oli mahdollisuus tutustua useisiin maailman johtaviin vammaisja erityisliikunnan asiantuntijoihin ja oppia heiltä.

– IFAPA-järjestön (International Federation of Adapted Physical Activity) johtohenkilöiden kautta opin paljon verkostoitumisesta ja sen merkityksestä ja

Meillä on 300 – 500 soveltavan liikunnan osaavaa ja omistautunutta ammattilaista, jotka tekevät työtään hyvin sitoutuneesti.”

– Kari Koivumäki JATKUU

Soveltavan liikunnan lehti

23

Soveli 2/2015

pyrimme siirtämään näitä oppeja alan kehitystyöhön Suomessa.

Kuntiin erityisliikunnanohjaajia Resurssien lisääntymisen näkökulmasta isoin yksittäinen edistysaskel oli kuitenkin kuntien erityisliikunnanohjaajaverkoston syntyminen liikuntalain muutoksen kautta vuonna 1983, jonka

kautta kuntiin alettiin palkata erityisliikunnanohjaajia vuodesta 1984 alkaen.

– Tämän verkoston kanssa olen tehnyt töitä 30 vuotta ja työni kautta olen mm. lähettänyt kuntiin noin 150 erityisliikunnan ajankohtaiskirjettä. Vuosittaisissa kuntien erityisliikunnanohjaajien työseminaareissa olen ollut mukana kaikissa 30 vuoden ajan.

Tämän verkoston työn myötä Suo-

men erityisliikuntatoiminta on Koivumäen mukaan laajentunut eniten ja systemaattisimmin.

– Noin 100 täyspäiväistä erityisliikunnanohjaajaa kaikissa Suomen suurimmissa kaupungeissa ja kunnissa ovat luoneet kokonaispohjan työllemme, koska laajin ja tärkein toiminta on kuitenkin aina perustasolla – kunnissa ja pai­kallisyhdistyksissä. Valtakunnalli­ set järjestöt voivat johtaa ja näyttää

”Linnut ovat maailman tärkein sivuseikka” Kari Koivumäki tunnetaan myös lintuharrastuksestaan.

– Harrastus on alkanut jo pikkupoikana yli 50 vuotta sitten. Aikoinaan Helsingin Lauttasaaressa oli muutamia lapsuuden kavereita, joiden kanssa kiinnostuimme linnuista ja sehän oli myös hyvä syy päästä välillä pois kotoa.

Vähitellen harrastusalue laajeni ja mukaan tulivat Porkkala, Hankoniemi ja muut hienot rannikkoalueet. 1980-luvulla Suomessa alkoi kehittyä bongasukulttuuri ja perustettiin Bongariliitto, joka on alan täsmäretkeilijöiden järjestö. Kyse on lintuharvinaisuuksien systemaattisesta etsinnästä ja siihen liittyvästä tiedonvälityksestä.

– Linnut ovat minulle olleet ensinnäkin ”maa-

Soveltavan liikunnan lehti

24

Soveli 2/2015

ilman tärkein sivuseikka”, mutta siinä ohessa erittäin rakas ja monipuolinen harrastus. Perusretkeily on kaiken A ja O – ja sehän tarkoittaa paljoa liikkumista luonnossa. Lintuharrastus on myös sosiaalinen harrastus, jossa ystäväverkostolla on suuri merkitys. Se on myös luonnon estetiikkaa ja opiskelua ja loputonta ihmettelyä liittyen luonnon monimuotoisuuteen.

– Viimeisten parikymmenen vuoden ajan on ollut mahdollista laajentaa tuntemusta myös muiden maiden linnustoon ja niinpä olenkin retkeillyt vaimoni kanssa hieman yli 60 maassa ja nähnyt niissä liki 2000 lintulajia. x

suun­taa, mutta jos ei perustason toiminta olen kunnossa, ei keskusjärjestön toimistolla ole suurtakaan merkitystä.

– Yksi käänteentekevä vaihe oli 1990-luvun alkuvuosina, kun saimme Jyväskylän yliopistoon sekä alan ammattikorkeakouluihin erityisliikunnan erikoistumisopinnot. Tämä on olennaisen tärkeätä, sillä nuoret hyvän koulutuksen saaneet spesialistit ovat viime aikoina vieneet työtämme hienosti eteenpäin.

– 1990-luvulle osuivat myös Paralympiakomitean ja SoveLin perustaminen ja monia muita tärkeitä etappeja. Koulutus on kaiken A ja O, ajattelen pedagogina.

Esteettömyys on konkreettisia tekoja Kari Koivumäki sanoo toivovansa ja uskovansa, että soveltavan liikunnan toiminta edelleen laajenee eri puolilla Suomea, myös pienemmissä kunnissa.

– Työssä on monia osa-alueita, jotka vaativat vielä myös lisäresursseja, kuten esimerkiksi mielenterveysalan liikuntatoiminnan kehittäminen. Meillä on nykyisin 300 – 500 soveltavan liikunnan osaavaa ja omistautunutta ammattilaista, jotka tekevät työtään hyvin sitoutuneesti. Nuoria ja innokkaita erityisliikunnanohjaajia, -opettajia sekä fysioterapeutteja on paljon ja koko ajan kehittyy uusia järjestelmiä. Alan apuvälinetoiminnan kehittyminen (www.välineet.fi) on yksi osoitus tällaisesta innovatiivisesta kehittämistyöstä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikössä ymmärretään Koivumäen mukaan soveltavan liikunnan kehittämisen merkitys ja tähän liittyen mm. olosuhdeasioissa on viime vuosina otettu isoja harppauksia eteenpäin.

– Esteettömyys ei ole mielipide, vaan konkreettisia tekoja ja niitä on tehty oikeassa suunnassa paljon. Tämä palvelee koko soveltavan liikunnan kenttää ja on edellyttänyt pitkää asenne- ja tiedonkeruutyötä.

Syvällistä ymmärrystä tarvitaan Myös urheilu- ja liikuntajärjestöissä on lisääntynyt ymmärrys ja yhteistyöhalu soveltavan liikunnan kentän kanssa.

– ”Yhdessä aina kun mahdollista, erikseen jos tarpeen” on hyvä tunnus ja viime aikoina olemme myös oppineet, että integraatio- ja inkluusiokehitystä tulee tarkastella monista eri näkökulmista. Näkymä on aivan erilainen, kun vertaamme vammaisliikunnan, ikäihmisten liikunnan tai kansanterveysjärjestöjen organisoiman liikunnan mahdollisuuksia siirtää toimintansa osia yleisten liikuntajärjestöjen yhdistyksiin. Kaikkien ei ole helppo nk. inklusoitua ja molempia harrastusväyliä tarvitaan rinnakkain.

Syvällinen tietämys näistä mahdollisuuksista esimerkiksi valtion liikuntaneuvoston piirissä vaatii Koivumäen kukaan vielä lisäperehtymistä.

– Valtion liikuntaneuvosto on tärkeä kanava valtakunnan politiikkaan ja eduskuntaan päin ja on täysi syy pitää huolta siitä, että johtavat liikuntapoliitikkomme ymmärtävät syvällisesti myös terveyttä edistävän soveltavan liikunnan merkityksen. Tällä alueella ei päästä suurilla otsikoilla lehtien palstoille eikä olympiamitalistien mitalikahveille, mutta se on aivan yhtä tärkeä osa suomalaista liikuntakulttuuria.

– Liikuntapolitiikan johtohenkilöiden asenteisiin vaikuttaa ratkaisevasti tieto. Tiedon etsinnässä taas ratkai-

”

tava positiivinen muutos ja edistys, jonka monenlaisissa osissa on ollut mahdollisuus olla mukana näkemässä ja tekemässä.

– Jos kehitystä tarkastelee ensin erityisliikunnan kentän perinteisen osaaluejaon mukaan, niin vammaisten henkilöiden liikunnassa julkinen rahoitus on noussut muutamia miljoonia euroja vuositasolla ja samoin sen kokema arvostus ja mediajulkisuus ovat kohentuneet paljon. Paralympialiike on olluteräänlainen lippulaiva ja sen kokema arvostus ja mediajulkisuus ovat kohentuneet paljon. Tämä on ollut määrätietoisen työn tulosta ja samalla monipuolistanut liikuntakulttuuria niin Suomessa kuin globaalisti.

Paralympiatoiminta on Koivumäen mukaan kuitenkin vain jäävuoren huippu ja koskee hyvin pientä osaa vammaisista liikunnanharrastajista.

Suuri massa on vammaisjärjestöjen paikallisyhdistyksissä, joissa on saatu paljon kehitystä aikaan liikunnan lisäämisessä.

– Myös ikäihmisten liikunnan alueella on viime vuosina saavutettu suuria edistysaskelia ja tässä työssä olen ollut mukana vuosikymmeniä. Ikäinstituutista johdettu ”Voimaa vanhuuteen” – tunnuksella tehty valtakunnallinen ke-

Aivan olennainen asia on alan sisäinen yhteistyö eli kyky puhaltaa yhteen hiileen.”

– Kari Koivumäki

sevaa on motivaatio. Tiedolla johtaminen on vaativaa, koska se edellyttää laaja-alaisuutta. SoveLin ja sen yhteistyökumppaneiden on hyvä varmistaa, että johtavat liikuntapolitiikan asiantuntijat ja päättäjät ymmärtävät, keille liikunta on itse asiassa kaikkein tärkeintä.

Arvostus ja tietoisuus ovat kasvaneet

hittämistyö on ollut suunnitelmallista ja hienoa ja on kytkeytynyt kaikki nämä vuosikymmenet mm. Jyväskylän yliopistossa tehtyyn liikuntagerontologiseen tutkimustyöhön.

Tänä päivänä yhteiskunnassa ymmärretään Koivumäen mielestä melko laajasti liikunnan merkitys ikäihmisten terveydelle ja toimintakyvyn säilyttämiselle. Parhaillaan etsitään minis-

– Erityisliikunnan kentässä on tapahtunut kuluneiden 40 vuoden aikana val-

Soveltavan liikunnan lehti

JATKUU

25

Soveli 2/2015

Katariina Ojala

terössä ratkaisuja myös siihen, kuinka ikäihmisten liikunnan valtakunnallista rahoitusta voitaisiin hieman lisätä.

SoveLi valtakunnallisena koordinoijana – Kolmas iso osa-alue eli pitkäaikaissairaiden henkilöiden liikunta onkin sitten SoveLin toimintaa lähimpänä. Tyytyväisyydellä on voinut viime vuosina seurata, kuinka Soveltava Liikunta SoveLin työ alan valtakunnallisena koordinoijana on kehittynyt hyvin positiiviseen suuntaan ja tältä pohjalta on nyt mahdollista viedä työtä eteenpäin.

Vammais- ja erityisliikunnan alueen julkinen rahoitus on noin 10 miljoonaa euroa vuodessa, josta valtion liikuntabudjetista tulee noin 7,5 miljoonaa ja loppuosa kunnilta.

– Toiminta saa yleistä arvostusta ja kentällä on paljon hyviä osaajia. Liikunta-alan oppilaitoksissa (yliopisto ja AMK:t) on mahdollista erikoistua soveltavan liikunnan alueelle, joten kokonaispohja on kunnossa.

Silti ei voi jäädä lepäämään laakereille, vaan paremman tulevaisuuden eteen on Kari Koivumäen mielestä tehtävä systemaattisesti työtä. Aivan olennainen asia on alan sisäinen yhteistyö eli kyky puhaltaa yhteen hiileen. Sisäinen solidaarisuus on suuri voimavara.

Toive koulutuksen edelleen kehittymisestä Liikuntalakia uudistettiin osittain siten, että muutaman pykälän muutokset tulivat kevään lopulla voimaan. Tässä yhteydessä tulee Koivumäen mukaan eteen pari akuuttia haastetta, jotka edellyttävät uusia tulkintoja ja syvääkin pohdintaa.

– Ylätasolla valtion liikuntaneuvoston tehtäviä ja rakenteita muutettiin hieman. Arviointityön merkitystä painotetaan entistä enemmän, mikä on sinänsä positiivista. Jaostojen nimiä ja tehtäväkenttiä ollaan myös hieman uudistamassa, jolloin mm. erityisliikunnan jaoston nimi vaihtuu ja saa hieman laajempia kytköksiä. Olennaista on, että soveltavan liikunnan kokonaisuus pysyy työssä vahvasti mukana, koska meillä on muutenkin kannettu eniten huolta liikkumattomuudesta tai liian

Soveltavan liikunnan lehti

26

Toni Piispanen jatkaa työtä Toni Piispanen aloitti Valtion liikuntaneuvoston suunnittelijana 1.11.2015. Hänen työkenttänään ovat liikunnan yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. Toni on voittanut paralympiakultaa 100 metrin pyörätuolikelauksessa 2012. Rion kisoista hän tavoittelee voittoa myös 400 metrin matkalta. Toni Piispanen on SoveLin pitkäaikainen yhteistyökumppani.

vähäisestä liikunnasta. Eivät huippuurheilijat liian vähän liiku, mutta väestössä on paljon ryhmiä, joiden liikuntaharrastuksen toteutuminen todella vaatii ponnisteluja.

Koivumäki sanoo, että soveltavan liikunnan perinteisen kentän lähellä olevia alueita (monikulttuurinen liikunta, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt, osin jopa naisurheilu jne.) on luontevaa tarkastella osin rinnakkain, koska niissä kaikissa on piirteitä, joilla nk. emansipatorinen tai voimaannuttava työ voidaan järkevällä tavalla toteuttaa. Ristiinoppimista ja kokemustenvaihtoa on syytä suosia.

– Toivon hyvän yhteistyön jatkuvan soveltavan liikunnan kentässä ja aivan erityisesti toivon, että alan koulutus jatkaa kehittymistään yliopistoissa ja korkeakouluissa. Sieltä hyvien ammattilaisten kautta myös koko laaja vertaisohjaajien kenttä voi saada parempaa tietoa ja osaamista. Kannattaa pitää mielessä, että meillä on muutamia tuhansia vertaisohjaajia soveltavan lii-

Soveli 2/2015

kunnan kentässä. Tuo on valtava ja tärkeä voimavara.

Luontoon lastenlasten kanssa – Eläkkeelle siirtymisen jälkeen olen kyllä ajatellut hieman aktivoida sekä lintuettä joitakin liikuntaharrastuksia, mutta tärkein asia ovat kuitenkin lastenlapset. Onneksi heidän kanssaan voi myös kulkea luonnossa ja he jopa nauttivat siitä!

– Jään eläkkeelle ihan hyvillä mielin, koska olin ehtinyt miettiä tätä vaihetta jo muutaman vuoden. Vaimoni on jo eläkkeellä ja meille on syntynyt viime vuosien aikana neljä lastenlasta. Heidän kanssaan vietetty aika on erittäin hienoa ja palkitsevaa.

– Toivotan SoveLille sekä sen jäsenjärjestöille ja niissä aktiivisesti liikkuville ihmisille hyviä hetkiä liikunnan parissa ja kiitän teitä kaikkia hyvästä yhteistyöstä kuluneiden vuosikymmenten varrella! x

A N I T A A L AN S Järjestölehdissä kerrotaan säännöllisesti liikkujien tarinoita sekä eri sairauksiin tai vammoihin liittyviä liikuntauutisia.

Useimmat lehdistä ovat luettavissa yleisissä kirjastoissa.

Hyvä Selkä 3/2015

”Jos kivut eivät lähde pois omilla hengitysharjoituksilla eikä liikkumalla, sitten menen lääkäriin.

Liikkeen kautta elimistö saa verta ja happea. Ihmisten pitäisi oppia erottamaan lihaskipu ja hermokipu.”

Annikki Tytärniemi

Niveltieto 3/2015 Suomen Nivelyhdistyksen järjestämä Askel-kampanja sai innostuneen vastaanoton.

p

T Tu

NU

N KOO

vi

ljär

ma

m u Sa

itselle sopivalla tavalla. Liikunta tuo lisää elämää vuosiin ja saattaa tuoda myös lisää vuosia elämään.”

Asko Räsänen

Valkeakosken Nivelpiirissä kerättiin suurin askelmäärä, reilusti yli 10 miljoonaa askelta. ”Ihmiset oikein panostivat tähän kampanjaan ja totesivat sen loputtua, että en mää tätä kävelyä lopeta, kun nyt pääsin alkuun.”

Nivelpiirin ohjaaja Merja Jokinen

Parkinson postia 3/2015

Ihon aika 4/15

Eveliinan ihopsori alkoi hänen ollessaan kuusi, nivelpsori todettiin kaksi vuotta myöhemmin. ”Lapsena en voinut harrastaa kaikkia lajeja, minkä vuoksi urheilusta on tullut minulle todella tärkeää nyt.

Olen nyt harrastanut neljä vuotta olympialuokan soutua.” ”Soutaminen tekee hyvää nivelille ja koko keholle, eikä tule iskuja.”

Eveliina Marjamäki

Eletään päivä, hetki kerrallaan.

Tehdään se, mikä pystytään, niin hyvin kuin mahdollista. Tehdään vähän vähemmän, mutta useammin.

Tehdään omalla tavallamme, kehoamme ja itseämme kuunnellen.

Fysioterapeutit Laura Jussila ja Taina Piittisjärvi

Elinehto 3/2015 ”Liikunta vahvistaa lihaksia ja lisää elimistön hyvinvointia, kun liikkuu

Porras 4/2015 Uusia ideoita omaan liikkumiseen syntyi soveltavan liikunnan apuvälineistä, joita osallistujat pääsivät kokeilemaan Maliken Anssi Helinin ja Erkka Ikosen opastuksella. Sähköavusteiset nojapyörät innostivat, sillä niissä matka taittuu yllättävän kevyesti kaverinkin kanssa, vaikka tavallinen pyöräily ei onnistuisikaan.

Jaana Julkunen-Rautiainen

Soveltavan liikunnan lehti

27

Soveli 2/2015

TEKSTI Kaisa Koivuniemi, LIKES-tutkimuskeskus

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikunnan toimijoina Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt paikallisyhdistyksineen toteuttavat liikuntaa aktiivisesti, monipuolisesti ja eri tavoin, kukin omista lähtökohdistaan käsin.

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan (TEHYLI) toimijakartoituksessa avataan kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen liikuntatoimintaa. Kartoituksen tarkoituksena oli saada kattava kuva terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan toimijoista, toiminnoista ja toimintojen kohderyhmistä Suomessa.

Kartoitus toteutettiin kyselyllä, johon vastasivat järjestöjen liikuntatyöntekijät 16:sta SoveLin jäsenjärjestöstä.

Liikuntatoiminnan rooli ja asema järjestöissä ovat vahvistuneet Kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen pääasialliset tehtävät liittyvät niiden ihmisten, joilla on sairaus tai vamma sekä heidän läheistensä kokonaisvaltaisen terveyden ja hyvän elämän edistämiseen laajemmalle ulottuvaa sairauksien hoidon ja ennaltaehkäisyn näkökulmaa unohtamatta. Toiminnan kohteena ovat myös sairastuneiden kanssa työskentelevät ammattilaiset.

Järjestöjen rooli on tukea, ohjata, tarjota tietoa ja toimia edunvalvojina.

Yksi keskeinen toimintamuoto järjestöjen ja niiden paikallisyhdistysten ennaltaehkäisevässä ja terveyttä sekä toimintakykyä edistävässä työssä on liikunta.

Lähes kaikkien liikuntatyöntekijöiden mukaan heidän edustamiensa järjestöjen liikuntatoiminnassa on tapah-

Soveltavan liikunnan lehti

28

Soveli 2/2015

TEHYLI-toimijakartoituksen tausta, tarkoitus ja toteutus ▹ Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan toimijakartoituksen taustalla on Muutosta liikkeellä! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020 (STM & OKM).

Tarkoituksena oli selvittää: ▹ OSA I Miten järjestökenttä suhtautuu terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan ja näkee siinä oman roolinsa ja miksi?

Mikä on järjestökentän halu, kiinnostus ja todelliset mahdollisuudet operoida terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan alueella? ▹ OSA II Mitä ja millä volyymilla järjestökenttä tällä hetkellä tekee erityisesti terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan alueella?

Keihin järjestökentän toimenpiteet kohdentuvat?

Terveyttä edistävää liikuntaa vai terveysliikuntaa? ▹ Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt käyttävät tarjoamastaan liikunnasta ja urheilusta (muusta kuin kilpaurheilusta) seuraavia termejä: terveysliikunta (9 vastaajaa)

harrasteliikunta (4)

kuntoliikunta (3)

liikunta (3)

soveltava liikunta (2)

▹ Muita yksittäisiä mainintoja ovat terveyttä edistävä liikunta, terveyttä ja hyvinvointia edistävä liikunta, erityisliikunta, virkistysliikunta, hyötyliikunta, mielen hyvinvointia tukeva liikunta- ja kulttuuritoiminta (= hyvinvointitoiminta), hengitysliikunta sekä luustoliikunta ja osteoporoosia sairastavan liikunta. ▹ Viidessä järjestössä on kilpaurheilutoimintaa.

Järjestöjen liikuntatyöntekijät katsovat sen kuuluvan terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan alle.

. . . . .

Kaikki toimijakartoitukseen vastanneet (16) kansanterveysja vammaisjärjestöt paikallisyhdistyksineen toteuttavat eri tavoin terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa.

Seitsemällä (7/16) järjestöllä on liikuntatoimintaan oma budjetti ja yhdeksässä (9/16) järjestössä on palkattu liikuntatyöntekijä (määräaikainen tai vakituinen, osaaikaisesti tai kokopäiväisesti, 1 henkilö tai harvoissa tapauksissa useampi).

Liikunta on kirjattu 12 (12/16) järjestön sääntöihin.

Liikuntatyötä tekee yhteensä Kahdessa (2/16) järjestössä noin 12 työntekijää sääntömuutos on käynnissä eli liikunta 16 järjestössä. kirjataan uudistettaviin sääntöihin.

Liikunta mainitaan jollakin tavalla kuuden (6/16) järjestön voimassa olevassa strategiassa.

Järjestöissä (16) on yhteensä 1913 kokopäiväisesti palkattua työntekijää.

Jäsenyhdistyksiä on yhteensä 1071 ja henkilöjäseniä 315 350 ympäri Suomea.

Kaisa Koivuniemi, LIKES-tutkimuskeskus, 2015 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen liikuntatoiminnan laajuus.

tunut myönteistä kehitystä parin viime vuoden aikana. Kymmenen järjestön liikuntatyöntekijät olivat sitä mieltä, että kehitys näkyy liikuntaa edistävissä toimenpiteissä ja työtavoissa. Viiden vastaajan mielestä myönteinen kehitys ilmenee liikunnan arvostamisen lisääntymisenä ja neljän vastaajan mielestä liikuntatoiminnan monipuolistumisena ja sen määrän kasvamisena. Kolmessa järjestössä liikuntatoiminnan roolin tai aseman ei katsottu muuttuneen muuttuneen kahden viime vuoden aikana.

Toimenpiteet ja työtavat kehittyneet Käytännössä liikunnan vahvistunut asema näkyy muun muassa siinä, että nykyään liikuntaa pyritään sisällyttämään mahdollisimman moneen yleisötapahtumaan ja se otetaan huomioon järjestön omassa terveyden edistämisen suunnittelutyössä ja toiminnan

toteutuksessa. Lisäksi liikuntatoimintaa on alettu tilastoida ja dokumentoida tarkemmin. Verkostomainen työtapa on lisääntynyt, ja yhteistyötä seurojen kanssa sekä yhdistysten välillä on aiempaa enemmän.

Liikuntatoiminnan asema voi vahvistua myös liikunnan edistämiseen liittyvien kehittämishankkeiden myötä, jolloin hanke on lisännyt työntekijän ajallisia resursseja liikunta- ja verkostoyhteistyön tekemiseen. Toisaalta taas voi olla, että resurssit ovat säilyneet ennallaan, mutta niiden kohdentamista on tarkennettu ja tavoitteeksi on asetettu liikuntatoiminnan ja sen ohjauksen lisääminen.

kä huomioitiin liikunta myös järjestön strategiassa. Samalla järjestö haki vuodelle 2015 valtakunnallisen liikuntajärjestön valtionapukelpoisuutta.

Toisessa järjestössä liikunta nähdään yhä tärkeämpänä hoito- ja kuntoutusmuotona, vaikkei taloudellisten resurssien vuoksi olla pystytty enää palkkaamaan järjestöön liikunnan yhdyshenkilöä. Lisäksi jäsenet ovat valveutuneempia eli liikunnan rooli esimerkiksi keskeisenä sairauden omahoitomuotona on noussut heille tärkeämmäksi.

Myös uusien liikunnan terveyshyödyistä saatujen tutkimustulosten koetaan lisänneen liikunnan arvostusta.

Liikunnan arvostus kasvanut

Lisää tarjontaa ja toimintaa

Usea vastaaja arvioi, että oman järjestön sisällä liikuntaa on alettu arvostaa aikaisempaa enemmän. Eräässä järjestössä toteutettiin sääntömuutos kirjaamalla liikunta järjestön sääntöihin se-

Liikuntatoiminta on monipuolistunut ja toiminnan määrä kasvanut muuta-

Soveltavan liikunnan lehti

JATKUU

29

Soveli 2/2015

massa järjestössä. Etenkin paikallisyhdistyksissä liikuntaryhmien määrää ja liikuntalajien tarjontaa on lisätty.

Liikuntatoiminnassa korostuu yhä useammin omaehtoisuus, ja perheliikuntaa on lisätty. Lisäksi keskusjärjestötasolta tuetaan paikallisyhdistyksissä tehtävää vapaaehtoistyötä aikaisempaa enemmän koulutusten, materiaalien ja aktiivisen tiedottamisen keinoin.

Kompastuskiviä ja eteenpäin vieviä polkuja Toimijakartoitukseen vastanneissa SoveLin jäsenjärjestöissä työskentelee tällä hetkellä yhteensä 12 liikuntatyöntekijää terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan parissa. Jäsenyhdistyksiä on reilu tuhat ympäri Suomea, joten järjestöjen toiminta ja liikuntatyö sen osana ulottuu paikallistasolla laajalle.

Järjestöjen liikuntatyöntekijät tunnistavat monia tekijöitä, jotka voivat

joko estää tai edistää terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan toteuttamista. Monesti sekä estävät että edistävät asiat liittyvät erilaisiin resursseihin, mutta esille nousi myös muita tekijöitä, kuten yhteistyön ja viestinnän merkitys.

Resurssien puute suurin este Liikuntatyöntekijät mainitsivat useimmiten estäviksi tekijöiksi henkilö-, aikaja raharesurssien puutteet. Yhdistyksissä toimivia vapaaehtoisia on vähän eikä yhdistyksillä ole varaa palkata liikuntaryhmien vetäjiä.

Kaikissa keskusjärjestöissä ei puolestaan ole henkilöresursseja kehittää liikuntatoimintaa nykyistä laajemmin.

Henkilöresurssien puute näkyy esimerkiksi siinä, että vapaaehtoistoimijoiden koulutustilaisuuksien järjestäminen on vaakalaudalla ja että liikuntatyöntekijällä ei ole mahdollisuutta

jalkautua tapaamaan paikallisyhdistysten väkeä. Paikallisyhdistykset toivovat enemmän tukea liikuntatoimintansa järjestämiseen ja uudistamiseen, mutta järjestökäyntejä ei pystytä toteuttamaan.

Esteet voivat liittyä myös osaamisen ja tiedon puutteeseen, liian vähäiseen yhteistyöhön sekä luottamuksen puutteeseen. Lisäksi kompastuskivenä voivat olla epäselvät roolit sekä erilaiset käsitteet terveysliikuntatoimijoiden keskuudessa.

Vaikka esille nousi monenlaisia esteitä, vastasi kolmen järjestön liikuntatyöntekijä kuitenkin, että mikään ei estä tällä hetkellä terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan alueella toimimista.

Yhteistyö kantaa hedelmää Liikuntatyöntekijät näkevät, että terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikun-

Mikko Vähäniitty

Yhdistysväkeä Liikkeelle-jatkokoulutuksessa Jyväskylässä marraskuussa 2010.

Soveltavan liikunnan lehti

30

Soveli 2/2015

Ei esteitä toiminnalle (3/16)

Liian vähäinen yhteistyö ja epäselvät roolit (2/16

Henkilöresussien ja ajallisten resurssien puute (5/16)

Taloudellisten resurssien puute (4/16)

Mitkä asiat estävät toimimasta TEHYLIn alueella?

Osaamisen puute (1/16)

Resurssien puute yleisesti (2/16)

Tilojen ja välineiden puute (1/16) Mitkä asiat estävät toimimasta TEHYLIn alueella?

nan toteuttamista edesauttaa laajaalainen yhteistyö eri tasoilla yli sektorija hallintorajojen. Yhteistyön lisäämisen ei katsota olevan vain liikuntatoimijoiden asia. Valtakunnallinen koordinointi ja työnjako terveysliikunnan toimijoiden kesken koetaan tärkeäksi.

Alueellisen yhteistyön kehittämisessä keskeisiä tekijöitä ovat kuntayhteistyö sekä verkostoituminen muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Tämä voisi tarkoittaa sitä, että järjestöt ovat säännöllisesti mukana yhteistyössä esimerkiksi järjestämässä liikuntatoimintaa ja saisivat vastavuoroisesti kunnilta tiloja ja välineitä käyttöönsä.

Resurssit turvaavat toimintaa Ennaltaehkäisevää liikuntatoimintaa edistää luonnollisesti riittävän kattava ja pitkäjänteinen taloudellinen resursointi, joka esimerkiksi turvaa hankkeen jälkeen toiminnan jatkuvuuden.

Pienet lisäykset taloudellisissa resursseissa mahdollistaisivat myös koulutuksiin osallistumisen.

Liikuntatyöntekijät pohtivat, että palkattu liikuntavastaava, liikunnan yhdyshenkilö ja ylipäänsä lisäresurs-

sit työntekijäpuolelle tehostaisivat liikuntatyötä. Lisäresurssi henkilöstössä muun muassa mahdollistaisi jäsenten toiveen tavata järjestön liikuntatyöntekijää muutoinkin kuin sähköisten kanavien välityksellä. Lisäksi yhdistyksiin kaivattaisiin eri-ikäisiä toimijoita koordinoimaan liikuntatyötä.

Kehittämistyöllä eteenpäin Järjestöjen liikuntatyöntekijät tunnistavat toimintaa edistäviksi asioiksi osaamisen kehittämisen, johon liittyvät kokonaisvaltaiseen ajatteluun kannustaminen sekä konkreettisemmalla tasolla koulutukset liikunnan ohjaamiseen.

Valtakunnallisen kehittämistyön tavoitteena on, että liikunta sisältyy osaksi sairaanhoitopiirien hoitoketjuja ja paikallisia hoitopolkuja. Normiohjauksen osalta edistävä asia voi olla uusi liikuntalaki ja tuleva sote-uudistus.

Liikunnasta tulee pitää ääntä

merkityksestä ja mahdollisuuksista tulisi viestiä jatkuvasti monen kanavan kautta. Lisäksi järjestön eri tilaisuuksiin kannattaa sisällyttää liikuntatuokioita. Terveysliikunnan näkyväksi tekeminen eri yhteyksissä voi vaikuttaa myönteisesti asenteisiin ja liikunnan arvostukseen sekä oman järjestön sisällä että laajemminkin.

Taustaa Toimijakartoituksen aineisto kerättiin haastatteluilla ja verkkokyselyllä liikunta- ja urheilujärjestöiltä syksyllä 2014 ja verkkokyselyllä kansanterveys- ja vammaisjärjestöiltä keväällä 2015.

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen osalta kartoitukseen sisällytettiin edellä mainittujen teemojen lisäksi kysymyksiä, jotka olivat esillä vuonna 2013 toteutetussa liikuntatoiminnan selvityksessä, jotta siltä osin tuloksia voidaan verrata aikaisempiin vastauksiin.

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen kyselyyn vastasi 16 järjestön edustajat Soveltava Liikunta SoveLi ry:n 18 jäsen-

Liikuntatyöntekijöiden mukaan liikunnan terveyshyödyistä sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan

Soveltavan liikunnan lehti

JATKUU

31

Soveli 2/2015

Yhteistyö (6/16) Taloudelliset resurssit (6/16)

Osaaminen (2/16)

Valtakunnallinen kehittäminen (1/16) Mitkä asiat edistävät toimimista TEHYLIn alueella?

Henkilöresurssit (5/16)

Normiohjaus (1/16) Liikunnan esille tuominen eri yhteyksissä (4/16)

Asenteet ja arvostus (3/16)

Resurssit yleensä (1/16) TEHYLIn alueella toimimista edistäviä asioita.

järjestöstä. Vastaajina olivat järjestöjen liikuntatoiminnasta vastaavat työntekijät*) seuraavista keskusjärjestöistä: Aivoliitto ry, Allergia- ja Astmaliitto ry, Hengitysliitto ry, Lihastautiliitto ry, Mielenterveyden keskusliitto ry, Neuroliitto ry (ent. MS-liitto), Psoriasiasliitto ry, Suomen CP-liitto ry, Suomen Diabetesliitto ry, Suomen Luustoliitto ry (ent. Osteoporoosiliitto), Suomen Mielenterveysseura ry, Suomen Nivelyhdistys ry, Suomen Parkinson-liitto ry, Suomen Reumaliitto ry, Suomen Selkäliitto ry ja Suomen Sydänliitto ry.

Toimijakartoituksen tuloksia raportoidaan teemoittain eri julkaisuissa, kuten SoveLi-lehdessä, kansanterveys-, vammais-, liikunta- ja urheilujärjestöjen omissa lehdissä, muutostaliikkeellä.fi -sivustolla sekä eri tilaisuuksissa. LIKESin verkkosivuilla TEHYLI-toimijakartoituksen tuloksista raportoidaan osoitteessa: www.likes.fi/likes/kehittamistoiminta/tehyli-toimijakartoitus/tulokset. x

Janne Ruotsalainen

Lisätietoja: Kaisa Koivuniemi Terveyden edistämisen asiantuntija LIKES-tutkimuskeskus

*Järjestöissä liikuntatoiminnasta vastaavien nimikkeitä ovat useimmiten liikuntasuunnittelija (4/16) ja toiminnanjohtaja (4/16) sekä yksittäisinä nimikkeinä liikunta-asiantuntija, selkäneuvonta- ja liikuntatoiminnan asiantuntija, liikuntasihteeri, erikoissuunnittelija liikuntapalvelut, järjestösuunnittelija, aluepäällikkö, projektipäällikkö/aluekoordinaattori ja fysioterapeutti, liikuntatyöntekijä.

Soveltavan liikunnan lehti

32

Soveli 2/2015

Venyttelyä sauvakävelyn lomassa. Epilepsialiiton tilauskoulutus SoveLilta maaliskuussa 2014 Tampereella.

KOONNUT Tupu Sammaljärvi

T U T K I T T UA

Duodecimin tutkimusuutisia Dieetin ja liikuntakuurin yhdistelmä on tehokas diabeteksen ehkäisijä Diabeteksen ehkäiseminen riskipotilailta onnistuu parhaiten, kun huomio keskitetään samanaikaisesti ruokavaliomuutoksiin ja liikunnan lisäämiseen. Yhdistelmäohjelmat ovat myös sitä tehokkaampia mitä intensiivisempiä ne ovat, yhdysvaltalaistutkimus vahvistaa.

Yhdysvaltalaisten tulokset perustuvat laajaan tutkimuskatsaukseen, jossa yhdistettiin laadukkaiden diabeteksen ehkäisyä selvittäneiden tutkimusten aineistoja. Laatukriteerit täyttäviä tutkimuksia löytyi lopulta 53.

Verrattuna tavalliseen hoitoon yhdistelmäohjelmiin osallistuneiden riski sairastua aikuistyypin diabetekseen pieneni noin 40 prosenttia. Lisäksi he laihtuivat enemmän ja heidän verensokeriarvonsa sekä verenpaineensa ja kolesteroliarvonsa paranivat enemmän.

Suurimmat vaikutukset havaittiin tutkimuksissa, joissa potilaat olivat saaneet yksilöllistä opastusta ja tukea laihduttamisessa ja liikkumisessa sekä tutkimuksissa, joissa liikunta- ja laihdutustavoitteet olivat kunnianhimoisia.

Tulokset julkaistiin Annals of Internal Medicine -lehdessä (artikkeli julkaistiin verkossa osoitteessa www.annals.org 14. heinäkuuta 2015). x

Tutkimus: Liikunta vähentää MS-tautia sairastavien lasten oireita Säännöllinen liikunta voi kanadalaistutkijoiden mukaan hillitä MS-taudin oireita lapsipotilailla.

Silti kovinkaan monet eivät harrasta liikuntaa.

Kanadalaisten tutkimuksen perusteella liikuntaa harrastavien lapsipotilaiden aivoissa on vähemmän MS-taudin aktiivisuudesta kertovia muutoksia, minkä lisäksi heillä on harvemmin taudin pahenemisjaksoja. Liikuntaa harrastavilla niitä oli keskimäärin kerran kahdessa vuodessa, kun liikuntaa harrastamattomilla niitä oli kerran vuodessa.

Verrattuna verrokkilapsiin MS-tautia sairastavat olivat alakuloisempia ja väsyneempiä, mikä voi vähentää liikuntahaluja. Vain 45 prosenttia MS-potilaista harrasti säännöllistä liikuntaa. Verrokkilapsista niin teki 80 prosenttia.

Tutkimukseen osallistui 31 MS-tautia sairastavaa ja 79 verrokkia, jotka olivat sairastaneet jon-

kin hermostotulehduksen. Lasten aivot kuvattiin magneettikuvauksella.

Kanadalaisten tulokset viittaavat liikunnan MS-tautia hillitseviin vaikutuksiin, mutta tulokset eivät riitä osoittamaan, että yhteys johtuu ainoastaan liikunnasta. On myös hyvin mahdollista, että paljon liikkuvat ovat vain paremmassa kunnossa ja oireilevat vähemmän. Tämän vuoksi liikunnan ja MS-taudin yhteyksiä olisi hyvä selvittää lisää.

MS-tautia eli multippeliskleroosia sairastaa noin 7 000 suomalaista. Tautia sairastavan keskushermostossa tapahtuu muutoksia, jotka aiheuttavat mm. halvauksia raajoissa, tuntoaistin, puheen ja näön häiriintymistä sekä kävelyvaikeuksia, uupumusta ja pahoinvointia. Tautiin ei ole parantavaa hoitoa.

MS-tauti voi alkaa lapsuudessa, mutta yleensä oireet ilmaantuvat vasta myöhemmin. Suomessa MS-tauti todetaan vuosittain vain muutamalla alle 16-vuotiaalla.

Tutkimus julkaistiin Neurology-lehdessä. x

Kunto kohoaa yhdessä puolison kanssa Kuntoilun ja liikuntaharrastusten aloittaminen voi sivuvaikutuksena saada myös puolison innostumaan kuntonsa kohottamisesta, tuore tutkimus osoittaa. Terveysremontti myös onnistuu helpommin, jos puolisonsa saa houkuteltua mukaan.

Tulokset julkaistiin American Journal of Epidemiology -lehdessä ja ne perustuvat 3 300 yhdysvaltalaispariskunnan seurantatietoihin vuosilta 1987 – 1989 ja 1993 – 1995.

Seurantatiedot osoittivat, että liikuntaa lisänneiden tai liikuntaharrastuksen aloittaneiden naisten miehet alkoivat hekin liikkua enemmän puolisonsa kannustamina ja sama havaittiin pariskunnissa, joissa liikuntaharrastuksen aloittaja oli mies.

Puolisot myös todennäköisemmin liikkuivat virallisten liikuntasuositusten mukaisesti tai enemmän, jos heidän puolisonsa liikkui riittävästi joko kummallakin seurantakäynnillä tai vain jälkimmäisellä.

Aiemmissa tutkimuksissa samanlainen vaikutus on havaittu liikunnan lisäksi puolisoilla, jotka yrittävät laihduttaa tai lopettaa tupakoinnin. x SoveLi julkaisee Duodecimin liikuntaan ja terveyteen liittyviä tutkimusuutisia.

Alkuperäiset uutiset löytyvät www.soveli.fi

Soveltavan liikunnan lehti

33

Soveli 2/2015

”

TEKSTI Tupu Sammaljärvi REUMALIITON KOULUTUS -KUVAT Laura Vesa

Liikunta on ennen kaikkea hyvän tekemistä itselleen.”

– Tinja Saarela

Kokeile lajeja ja etsi suosikkisi SoveLin jäsenjärjestöjen liikunnasta vastaavien esittelykierros jatkuu. Nyt vuorossa ovat Anu, Terhi, Janne ja Tinja.

Näitä kysyimme: 1. Miten liikunta näkyy järjestösi toiminnassa?

Onko liikunnan rooli kasvanut, vähentynyt, pysynyt ennallaan järjestösi toiminnassa?

2. Onko jäsenistöä helppo vai vaikea saada liikunnan piiriin? (asteikolla 1 – 3. 1=kovan työn takana, 2=kohtuullisen kivasti, 3=helppoa kuin heinänteko)

Anu Patrikka, liikuntasuunnittelija, Suomen CP-liitto 1.

Liikunta on tärkeä osa järjestömme ja jäsenyhdistystemme toimintaa. Liikunta tarjoaa mahdollisuuksia terveyden edistämiseen, osallisuuden vahvistamiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn.

Vaikka soveltavan liikunnan asema on vahvistunut merkittävästi vuosikymmenten aikana, pitkäjänteistä kehittämistyötä on jatkettava.

3. Miten itse liikut?

4. Liikuntavinkkisi vähän liikkuvalle?

5. Mitä itsellesi uutta liikunnan lajia haluaisit kokeilla?

(Jos mikä vain olisi mahdollista: taloudellisesti, ajallisesti ym.

Eli mikä on haaveesi?)

harrastan melontaa, retkeilyä ja pyöräilyä, talvella hiihtoa ja laskettelua. Näiden lisäksi harrastan myös päivittäin työmatkaliikuntaa.

5.

Haluaisin kokeilla vaellusratsastusta.

4.

Aloita liikkuminen kevyesti, kokeile erilaisia liikuntamuotoja ja pidä hauskaa.

Liikunnasta saatu mielihyvä ja onnistumisen kokemukset kannustavat jatkamaan liikuntaharrastusta.

Terhi Kvick, järjestösuunnittelija, Suomen Diabetesliitto

2.

Jäsenistöä on helppo/vaikea saada liikunnan piiriin eli vastaan 2, kohtuullisen kivasti. Jäsenistössä on sekä paljon että vähän liikkuvia.

1.

Liikunta on olennainen osa diabeteksen hoitoa. Diabeteskeskuksen kuntoutuskurssien ohjelmassa liikunta on aktiivinen osa kursseja. Järjestöpuolella paikallisyhdistyksissä toimii paljon aktiivisia liikuntaryhmiä. Lisäksi yhdistykset toteuttavat yhteistyössä vuosittain useita alueellisia liikuntatapahtumia. Tulevaisuus näyttää toivon mukaan vieläkin liikunnallisemmalta.

3.

Liikun paljon vuodenaikojen tarjoamien mahdollisuuksien mukaan. Kesällä

2.

Niin kuin varmaan yleisesti yhteiskunnassa muutenkin, osalle jäsenistöä lii-

Soveltavan liikunnan lehti

34

Soveli 2/2015

Aimo Tikkanen Oulun Reumayhdistyksestä Lisää laatua liikuntaan -koulutuksessa Kuntokeskus Apilassa Kangasalla.

Soveltavan liikunnan lehti

35

Soveli 2/2015

Lea Lahtinen Jokilaakson Reumayhdistyksestä ja Eljas Hietanen Porvoosta osallistuivat Reumaliiton koulutukseen Kangasalla viime keväänä.

KU

si liian suuria tavoitteita esim. liikunnan määrän suhteen, vaan voit asettaa vaikka tavoitteeksi hyvän mielen liikunnan jälkeen.

V A

N JA NE

VI I N AN E N

5.

Aikuisbalettia tekisi mieli vielä kokeilla.

Janne Haarala liikunnan suunnittelija Hengitysliitto kunta on luontainen osa elämää ja osalle vierasta. Eli varmaankin kaikkea tällä asteikolla.

3.

Ohjaan viikoittain taiji-ryhmää. Lisäksi käymme perheen kanssa uimassa ja laskettelemassa. Tykkään myös ulkoilla eri muodoissaan, erityisesti kävely, pyöräily ja hiihto ovat mieluisia lajeja.

4.

Mieti itsellesi mahdollisimman helppo ja mieluisa laji ja lähde kokeilemaan vaikka kaverin kanssa. Älä aseta itselle-

Soveltavan liikunnan lehti

36

1.

Hengitysliitto on ollut valtakunnallinen liikuntajärjestö 1980-luvulta lähtien. Liikunta on yksi tärkeimmistä ja suosituimmista toimintamuodoista paikallisissa hengitysyhdistyksissä. Liikunnan merkitys on kasvanut ja kasvaa tulevaisuudessa entistä enemmän hengityssairauksien omahoidossa. Tätä tukevat mm. uudet tutkimustulokset liikunnan tärkeydestä hengityssairauksien hoidossa ja uusittu keuhkoahtaumataudin Käypä hoito -suositus 13.6.2014.

Myös uusi liikuntalaki ja Valtakunnalli-

Soveli 2/2015

set terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan Muutosta liikkeellä -linjaukset ja toimeenpanosuunnitelma nostavat liikunnan asemaa mm. sosiaali- ja terveydenhuollossa.

2.

Vastaan 3 eli helppoa kuin heinänteko.

3.

Harrastan hengästyttävän hauskaa liikuntaa lenkkeilen ja hiihtäen, perheliikuntana sekä palloillen eri tavoin!

4.

Lähde sinäkin mukaan Arkiliikunnan SM-kisoihin. Sujauta liikkuminen sopivasti omaan arkeesi turhia murehtimatta.

Tinja Saarela, liikuntasuunnittelija, Suomen Reumaliitto 1.

Liikunta näkyy toiminnassa moninaisesti. Reumaliitto on kansanterveys-, liikunta-, potilas- ja vammaisjärjestö, joten liikunta on mukana näissä jokaisessa roolissa. Reumaliitto tuottaa liikuntapalveluja ja aineistoja reumasairauksia sairastaville, tuki- ja liikuntaelinoireisille ja kaikelle kansalle.

f

2.

Liikunnan rooli on kasvanut ja tulevaisuus näyttää hyvältä sen suhteen, että liikunnalla todella on tärkeä rooli niin sairastavien ihmisten, oireilevien kuin kenen tahansa ihmisen elämässä. Asteikolla 1 – 2 välillä: Jäsenistöstä noin 15 prosenttia liikkuu aktiivisesti, joten vielä on työtä ja motivointia jäljellä.

3.

Pitkäaikainen, rakas harrastus on tanssillinen voimistelu. Kaksi koiraani huolehtivat ulkoilutuksestani.

4.

Kannattaa lähteä miettimään, miten omaan arkeen saisi lisättyä aktiivisuutta. Vähän kerrallaan. Ja liikunta on ennen kaikkea hyvän tekemistä itselleen.

5.

Haluaisin kokeilla varjoliitoa. x

Soveltavan liikunnan lehti

37

Soveli 2/2015

Pelkkis on tenniksestä luotu sovellus. Peliä voi soveltaa pelaajien ja liikuntatilan mukaan. Puinen maila on noin 22-senttinen.

TEKSTI JA KUVAT Tupu Sammaljärvi

Hyvä porukka veti mukaan sohvaperunan Tampereen Tenniskeskuksen sulkapallokentän laidalla käy mukava puheenporina. Mailoja ja palloja kaivetaan kasseista, ja Heikki Kovanen mittaa verkon korkeutta.

Parkinson-yhdistyksen Pelkkis-porukan pelivuoro on alkamassa.

Kukin tulee mukaan voimiensa mukaan. Jaakko Ylinen ei pysy poissa, vaikka muutama viikko aiemmin solisluu murtui pyöräonnettomuudessa ja olkapää leikattiin puolisen vuotta aiemmin.

– Ei voi jäädä kotiin, kun on ikänsä liikkunut, hän sanoo.

Tuulikki Balvik todistaa, että innokkaimmat eivät jää pois kuin kuumeessa.

Riia Eklund kertoo olleensa sohvaperuna, jonka porukka veti mukanaan.

– Nämä ovat kovia poikia houkuttelemaan. Soittavat perään, jos ei muuten.

Olen käynyt pelaamassa melkein siitä lähtien, kun sain vuonna 2013 diagnoosin. Kentällä unohdan, etten pysty liikkumaan taaksepäin. Ja siellä muuten pystyn, Riia Eklund sanoo.

Tamperelaiset sanovat, että yhteishenki on hyvä ja innostaa mukaan, vaikka olisi huonompikin päivä.

– Kun ottaa mailan käteensä, peli vie mennessään. Parkinson unohtuu kun pelaa.

– Tämä on hieno laji, toteaa Heikki

Soveltavan liikunnan lehti

38

Kovanen, joka on harrastanut erilaisia pallopelejä lähes koko ikänsä.

– Olemme Heikin kanssa pelanneet pelkkistä noin 13 vuotta. Yleensä kerromme kaikille sairastuneille liikunnan tärkeydestä ja siis myös pelkkiksestä, Jukka Lehtonen sanoo.

Tenniksen säännöt, lentopallon pistelasku Pelkkis on sovellettu muoto tenniksestä. Sitä pelataan tenniksen säännöin ja lentopallon pistelaskulla. Tenniskenttä on lajin harrastajille liian suuri, sulkapallokenttä passelin kokoinen.

Jukka Lehtonen muistuttaa, että pelata tai pallotella voi myös säännöistä välittämättä.

– Jos ei ole pelikenttää, voi pallotella vaikka seinän kanssa. Ideana on, että pallo ”elää” mahdollisimman pitkään.

Siinä tulee hyvin liikuntaa. Kyllä me pelaamme niin tosissaan kuin pystymme.

Tamperelaiset ovat treenanneet neljä – viisi vuotta. Aktiivisia pelaajia on

Soveli 2/2015

6 – 8 hengen porukka, ja saman verran on kevyemmin pallottelevia. Kovasta tasosta kertoo, että keväällä kisatuissa Parkiadeissa (valtakunnalliset Parkinson-yhdistysten ja -kerhojen Pelkkisja Pukka-kisat) tuli miesten nelinpelin voitto ja miesten kaksinpelistä saatiin sijat 1– 4.

– Meillä on sanonta Parkiadeihin liittyen. ”Ensin pallotellaan, sitten Tampere voittaa!”, naurahtaa Jukka Lehtonen.

Myös omaiset ja läheiset ovat tervetulleita porukkaan Tampereen porukka kiittelee Tampereen tenniskeskusta hienosta vastaantulosta. Peliä ja pallottelua varten on viikoittain kaksi kenttää kahden tunnin ajan. Lisäksi käytössä on kuntosali.

Porukkaa ei kukaan virallisesti ohjaa, mutta yhteishenki on niin hyvä, että jokainen huomioidaan. Tämä näkyy siinäkin, että mukaan pääsee, vaikka ei Parkinsonia sairastaisikaan. Myös omaiset ja läheiset ovat hyvin tervetul-

Pelkkisporukalla on hauskaa yhdessä. Kuvassa vasemmalta Jaakko Turja, Jaakko Ylinen, Riia Eklund, Kauko Paavilainen, Matti Lahti, Jukka Lehtonen, Tuulikki Balvik, Heikki Kovanen ja Virpi Turkki. Poissaolijoita oli tällä kertaa useita.

”

Pelkkis, faktaa

Ei voi jäädä kotiin, kun on ikänsä liikkunut.”

– Jaakko Ylinen

leita. Uuden ihmisen kanssa pallotellaan ja opetellaan.

Jokainen pelaa sen aikaa kun jaksaa.

Parkinsonin taudissa tasapainon kanssa on vaikeuksia, mutta pelatessa ne usein unohtuvat. Tärkeää kuitenkin on, että jokainen ymmärtää itse, mihin kykenee. Jos jalat toimivat heikosti, pelataan pukkaa, sovellusta petankista.

– Sairaus etenee aina, mutta oireiden hoidossa liikunta on puolet lääkityksestä, Jukka Lehtonen sanoo.

Riia Eklund komppaa: – Liike on lääke. Jos on pari päivää liikkumatta, huomaa kyllä. Olemme Tuuli-

kin kanssa lähdössä ensi keväänä parin viikon reissulle Turkkiin. Käyn pelkkiksen lisäksi vesijumpassa ja aloittelen yhteisötanssia. Painoakin olen pudottanut. Reissuun pitää päästä mahdollisimman hyvässä kunnossa. Periksi ei anneta.

Tamperelaiset käyvät porukalla myös muun muassa keilaamassa ja jumppaamassa. Kortti- ja lautapelit kuuluvat myös ohjelmaan. Yhdessäolon merkitystä ei voi liikaa korostaa.

– Heikki kertoo aina vitsit, ja kotiin lähtiessä ollaan hyvällä mielellä, Riia Eklund kertoo. x

▹ Pehmeä ja kevyt pallo liikkuu tennispalloa hitaammin. Tämä poistaa tasoeroja, mutta mahdollistaa vauhdikkaankin pelaamisen. ▹ Verkoksi käy esimerkiksi tilan jakava tuoli- tai pöytärivi. Pelissä verkon korkeus on 100 cm ja kenttä sulkapallokentän rajaama alue. ▹ Pelkkistä pelataan tenniksen säännöin, lentopallon pistelaskulla.Jokaisesta voitetusta syötöstä tulee siis piste. Erävoitto on 15 pistettä, kahden pisteen erolla. ▹ Pallotellessa parempikuntoinen voi syöttää aloittelevalle pallon mailaan ja juosta itse. ▹ Halkaisijaltaan noin 22-senttisiä puumailoja (BeachBall) voi saada tavarataloista. Halkaisijaltaan 9-senttinen vaahtomuovipallo on tenniksen harjoituspallo ja niitä saa hyvin varustetuista urheilukaupoista.

Soveltavan liikunnan lehti

39

Soveli 2/2015

Harri Helajärvi ja Raija LuonaHelminen olivat tyytyväisiä hankkeen ja päivän kulkuun.

TEKSTI JA KUVAT Tupu Sammaljärvi

Ei minuutteja vaan mielihyvää Aistikokemukset ovat tie tunteisiin.

Liikkeen kokeminen yhdessä muiden aistien kanssa voi tuottaa myönteistä voimaantumista, oireista huolimatta.

Muistatko, miltä kahvi tuoksuu polun varren kahvilassa? Tai kuinka lumi narskuu jalan tai pyörän alla?

– Liikunta on kokemuksellinen asia.

Hyvän mielen näkökulma on tärkeä: Miten voisin nauttia ja iloita liikunnasta ja omasta kehostani. Ei tarvitse laskea minuutteja tai kaloreita vaan tavoitella mielihyvää, sanoo Taina Vahtera, Turun amk:n fysioterapian lehtori.

Taina Vahtera on tottunut työskentelemään vaikeavammaisten henkilöiden kanssa. Fysioterapiassa hän on

Soveltavan liikunnan lehti

40

nähnyt ja kokenut asiakkaiden monenlaisia liikuntakokemuksia. Eräs MS-tautia sairastava henkilö löysi ilon sähkömoottoripyörällä ”hurjastelusta” kevyen liikenteen väylällä.

– Hän viiletti poninhäntä tuulessa hulmuten niin pitkälle kuin akku riitti. Hän kohensi matkalla asentoaan, jumppasi siinä samalla. Liikkui niin paljon kuin pystyi. Ei haitannut sade.

Ajolasitkin hankittiin. Vauhdin hurma oli hänelle tärkeää.

Toinen pyörätuolilla liikkuva pääsi

Soveli 2/2015

poimimaan mustikkametsästä piirakkamarjat Tainan kanssa kontaten. Sammalen tuoksu, värit, marjojen tuntu kädessä – aistit saivat paljon mieluisia kokemuksia.

Taina Vahtera puhui Neuroliikkujapäivillä Turussa syyskuussa. Hän pohti liikunnan määrittämistä.

– Voisiko se olla omana itsenään olemisesta nauttimista? Mitä enemmän tykkäämme liikkuessamme siitä, mitä teemme, sen parempi. Ihmisellä on lupa olla ja kokea olemisensa ilman pyr-

kimyksiä. Saa olla olemassa ja toteuttaa olemistaan omista lähtökohdistaan.

– Yksi asiakkaani ei halunnut pelata sulkapalloa, koska ei pitänyt peleihin liittyvästä voittamisesta ja häviämisestä. Kun tavoitteeksi otettiin, että pelikaveri saisi pallon kiinni, muuttui tilanne.

Pelaamisesta tuli eri asia kuin kilpailemisesta.

Taina Vahtera toivoo, että yksi liikunnan tai liikkeen valinnan kriteeri olisi ilo tai nautinto. Tyytyväisyydellä, positiivisella kokemuksella on terveysvaikutuksia. Hän sanoo, että monesti elämme elämäämme toisten ihmisten kautta. Mitä toiset ajattelevat, jos teen näin tai noin? Sosiaalisesti häiritsevät oireet – esimerkiksi virtsan karkailu tai virheasento kehossa – voivat estää liikunnan harrastamisen – Neurologisen sairauden yhteydessä aistien häiriöt voivat vaikuttaa siihen, miten ihminen kokee liikkeen. Liikunnasta voi tulla vastenmielistä. Silloin on hyvä ymmärtää, mistä tilanne johtuu, miksi en enää tanssi mielelläni tai miksi jokin asia ei tunnu samalta kuin ennen. Mutta ratkaisuja on löydettävissä. Liikettä on monenlaista. Ei tarvitse puhua liikunnasta vaan liikkeestä, josta voi nauttia.

Pienikin nousu kannattaa Erikoislääkäri Harri Helajärvi Paavo Nurmi -keskuksesta muistutti ikäväs-

Mitä enemmän tykkäämme liikkuessamme siitä, mitä teemme, sen parempi, korosti Taina Vahtera.

tä tosiasiasta: liikkumattomuus aiheuttaa saman verran kuolemia kuin tupakka. Tärkeimpänä viestinään Helajärvi toi kuitenkin lohdullisen kehotuksen: – Katko pitkiä passiivisia jaksoja. Nostele käsiä. Ei tarvitse suorittaa. Pienikin liike on tärkeä kehon terveydelle. Tee asioita, jotka sopivat juuri sinulle. PNK eli pienikin nousu kannattaa.

Helajärvi totesi, että aina ei tarvitsisi puhua liikunnan lisäämisestä. Voitai-

Neuroliikkujan päivät ▹ Neuroliikkujapäivät oli kolmipäiväinen tapahtuma neurologisesti sairastuneille, heidän läheisilleen sekä ammattilaisille.

Se järjestettiin Turussa 8.–10. syyskuuta. Tapahtuman messupäivässä on mukana myös NV-verkoston paikallisjärjestöt. Neuroliikkujapäivät järjesti Neuroliikkuja paikallistasolla 2013 – 2015 -projekti. ▹ Neuroliikkujapäivillä neurologisesti sairaat tai vammaiset ihmiset ja muut asiasta kiinnostuneet saattoivat kokeilla muun muassa pyörätuolirataa, pöytätennistä, tanssia, pelkkistä ja SPT-jalkapalloilua.

Ulkolajeista oli mahdollista testata kirkkoveneilyä tai melontaa.

Päivillä annettiin myös tietoa liikunnan merkityksestä neurologista sairautta sairastaville. ▹ Neuroliikunnan kehittämisessä huomioidaan jokaisen liikkujan omat tarpeet. Päämääränä on motivoida liikkujaa oikea-aikaiseen ja sopivaan liikuntaan. Tavoitteena on, että neuroliikkujan hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelmissa olisi huomioitu myös terveyttä edistävä liikunta.

siin nostaa esiin paikallaan olon vähentäminen.

– Runsas yhtäjaksoinen istuminen on haitallisinta. Kukin tehköön niitä asioita, joita pystyy. Myös pyörätuolilla liikkuvat. Tekemisen vaihtelu on tärkeää. Omannäköistä muutosta voi rakentaa pikku hiljaa, silloin ollaan oikealla tiellä.

Sähköpyörätuolista kanoottiin Neuroliikkujapäivän ulkoilupäivässä oli mukana yli sata ja messupäivässä lähelle 300 osanottajaa.

– Apuvälineiden kera ja ilman. Sähköpyörätuolista päästiin kanoottiin ja kirkkoveneeseen, Luona-Helminen kertoo.

Neuroliikkujapäivät olivat osa Neuroliikkuja paikallistasolla -hanketta.

Hankkeen päämääränä on kehittää liikunnan edellytyksiä ja rakenteita niin, että liikunnan harrastaminen on mahdollista neurologista sairautta sairastaville ja että jokainen neuroliikkuja voisi löytää oman tapansa liikkua.

Projektipäällikkö Raija Luona-Helminen kertoi, että jokaisessa hankkeessa mukana olevassa neljässä kunnassa asiat ovat menneet eteenpäin. Myös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on mukana yhteistyössä. x

Soveltavan liikunnan lehti

41

Soveli 2/2015

SoveLin jäsenjärjestöjen liikunnan yhteyshenkilöt Aivoliitto ry Virpi Lumimäki, liikuntasuunnittelija Korkalonkatu 18 B, 96200 Rovaniemi puh. 040 7375 879 virpi.lumimaki@aivoliitto.fi

Neuroliitto* Riitta Samstén, erikoissuunnittelija PL 15, 21251 Masku puh. 0400 828 536 riitta.samsten@neuroliitto.fi

Allergia- ja Astmaliitto ry Tommi Yläkangas, liikuntasihteeri Paciuksenkatu 19, 00270 Helsinki puh. 040 179 0137

Psoriasisliitto ry Sonja Bäckman, toiminnanjohtaja, fysioterapeutti Fredrikinkatu 27 A 3, 00120 Helsinki puh. 040 827 2106 sonja.backman@psori.fi

Epilepsialiitto ry* Virpi Tarkiainen, järjestöpäällikkö Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki puh. 050 400 9191 virpi.tarkiainen@epilepsia.fi Hengitysliitto ry* Janne Haarala, liikunnan suunnittelija Yliopistonkatu 56, 5. krs, 33100 Tampere puh. 050 5224 094 janne.haarala@hengitysliitto.fi Lihastautiliitto ry Sirpa Kälviäinen, järjestösuunnittelija, liikuntavastaava Perillistenkatu 3, 53100 Lappeenranta puh. 050 5992 472 sirpa.kalviainen@lihastautiliitto.fi Mielenterveyden keskusliitto ry* Kati Rantonen, liikuntasihteeri Keskustie 18 E 21, 40100 Jyväskylä puh. 046 920 6427 kati.rantonen@mtkl.fi Munuais- ja maksaliitto ry Marjukka Miettinen, järjestösuunnittelija Kumpulantie 1 A, 6 krs, 00520 Helsinki puh. 040 524 0674 marjukka.miettinen@musili.fi

Soveltavan liikunnan lehti

Selkäliitto ry Pirjo Ailanto, liikunta- ja järjestötoiminnan koordinaattori Yliopistonkatu 31, 20100 Turku puh. 040 553 1941 pirjo.ailanto@selkaliitto.fi Suomen CP-liitto ry* Anu Patrikka, liikuntasuunnittelija Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki puh. 044 353 3404 anu.patrikka@cp-liitto.fi Suomen Diabetesliitto ry Terhi Kvick, järjestösuunnittelija Kirjoniementie 15, 33680 Tampere puh. 050 310 6624 terhi.kvick@diabetes.fi Suomen Mielenterveysseura ry Satu Turhala, projektipäällikkö Maistraatinportti 4 A, 7. krs 00240 Helsinki puh. 040 6526 646 satu.turhala@mielenterveysseura.fi Suomen Nivelyhdistys ry Jyrki Laakso, toiminnanjohtaja PL 1328, 00101 Helsinki puh. 044 5544 555 jyrki.laakso@niveltieto.net

42

Soveli 2/2015

SoveLin jäsenjärjestöjen yli 1 200 paikallisyhdistyksessä on noin 2 000 liikuntavastaavaa ja ohjaajaa toteuttamassa liikuntaa SINUA VARTEN!

Suomen Luustoliitto ry Jenni Tuomela, projektipäällikkö Iso Roobertinkatu 10 B 14 00120 Helsinki puh. 050 3784058 jenni.tuomela@luustoliitto.fi Suomen Parkinson-liitto ry* Taina Piittisjärvi, kurssivastaava/ fysioterapeutti, liikuntatyöntekijä Suvilinnantie 2, 20900 Turku puh. 02 2740 435 taina.piittisjarvi@parkinson.fi Suomen Reumaliitto ry* Tinja Saarela, liikuntasuunnittelija Iso Roobertinkatu 20–22 A 00120 Helsinki puh. 040 821 5567 tinja.saarela@reumaliitto.fi Suomen Sydänliitto ry* Annukka Alapappila, liikunta-asiantuntija Oltermannintie 8 00620 Helsinki puh. 09 752 75241 annukka.alapappila@sydanliitto.fi * Järjestö saa opetus- ja kulttuuriministeriöstä liikuntatoiminnan perusavustusta.

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen liikuntatoimintaa toteutetaan lisäksi erilaisin hankeavustuksin ja osana järjestöjen perustoimintaa.

Lisätietoa järjestöjen liikuntatoiminnasta: www.soveli.fi/jasenjarjestot ja kultakin järjestöltä.

Ota yhteyttä

SOVELIN TOIMISTO Soveltava Liikunta SoveLi ry Yliopistonkatu 31, 20100 Turku www.soveli.fi Sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimi@soveli.fi

SoveLi vuonna 2015 ▹ SoveLi on valtakunnallinen liikuntajärjestö, jonka päätoimintamuoto on yhteistyö. SoveLi on viestivä vaikuttaja ja kehittäjä, joka tarjoaa koulutus-, asiantuntija- ja viestintäpalveluja. Tavoitteenamme on, että pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten mahdollisuudet terveyttä edistävään liikuntaan ja aktiiviseen elämäntapaan paranevat.

Jäsenedut ▹ Julkaistaan Uutiskirje SoveLi-info sähköisesti neljä kertaa. ▹ Julkaistaan Soveli – soveltavan liikunnan asiantuntija -lehti kaksi kertaa.

Jäsenjärjestöt saavat lehden maksutta jaettavaksi yhdistysten liikuntavastaaville ja muille järjestön liikunnan toimijoille.

Käsittely- ja postikuluista vastaavat jäsenjärjestöt. ▹ Tuotetaan soveltavan liikunnan asiantuntijuutta tukevia julkaisuja ja muita materiaaleja jäsenjärjestöjen käyttöön. ▹ Tarjotaan koulutuksia, jotka tukevat soveltavan liikunnan asiantuntijuutta järjestöissä ja paikallistasolla. ▹ Järjestetään jäsenjärjestöjen liikunnan yhteyshenkilöiden yhteiset järjestöpäivät. ▹ Jäsenjärjestöt saavat soittaa julkisesti maksutta musiikkia järjestäytyneessä valtakunnallisessa liikuntatoiminnassaan. ▹ Tarjotaan ohjausta SoveLin jäsenjärjestöille hankehakemusten tekemisessä. ▹ Tarjotaan konsultaatio- ja kehittämispalveluita liikunnan soveltamisessa. ▹ Tarjotaan mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa esimerkiksi työryhmissä ja verkostoissa.

Valtakunnalliset ja alueelliset edustukset SoveLi toimii asiantuntijana ja kehittäjänä monissa työryhmissä, ohjausryhmissä ja verkostoissa (suluissa SoveLin edustajat): ▹ Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan ohjausryhmä 2015 – 2019 (AT) ▹ Lounais-Suomen alueellisen osaamiskeskustyön johtoryhmä (AT) ▹ Kuntaliiton ITE-itsearviointimenetelmän johtoryhmä (AT) ▹ Erityisliikuntaa kuntiin -hankkeen ohjausryhmä (AT) ▹ Liikuntatieteellisen seuran hallitus (AT) ▹ Lounais-Suomen alueellinen liikuntaneuvosto/Aluehallintovirasto (AT) ▹ Liikunta kuntoutuksen tuena 2014 – 2015. Neuroliikkuja-hanke (AT) ▹ Liiku terveemmäksi neuvottelukunta (AT) ja työryhmä (VP) ▹ Ikäihmisten liikunnan kansallisen toimenpideohjelman ohjausryhmä (VP) ▹ Suomen Parkinson-liiton liikuntatoimikunta (VP) ▹ Lihaksista viis – liikkumaan siis -hankkeen ohjausryhmä, Lihastautiliitto (VP) ▹ Valtion liikuntaneuvoston erityisliikuntajaoston viestintätyöryhmä (TS) ▹ Ikäihmisten liikunnan kansallisen toimenpideohj. viestintätyöryhmä (TS) ▹ Lounais-Suomen alueellisen osaamiskeskustyön Lisää liikettä -työryhmä (VP) ▹ Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma -työryhmä (TS) ▹ SOLIA – Soveltavan liikunnan av-toiminnan ohjausryhmä (RS/Neuroliitto) ▹ Valtakunnallinen perheliikuntaverkosto (AP/CP-liitto)

Anne Taulu Toiminnanjohtaja Yliopistonkatu 31, 20100 Turku puh. 040 511 5941

Virpi Pennanen Soveltavan liikunnan asiantuntija Yliopistonkatu 31, 20100 Turku puh. 040 551 4468 Tupu Sammaljärvi Tiedottaja, ts.

Aleksanterinkatu 21 A, 5. krs, 33100 Tampere puh. 050 544 1028

www.soveli.fi SOVELIN HALLITUS 2015 Tomi Kaasinen Puheenjohtaja, Suomen CP-liiton toiminnanjohtaja Riitta Samstén Varapuheenjohtaja, Neuroliiton erikoissuunnittelija Anne Taulu Esittelijä ja sihteeri, SoveLin toiminnanjohtaja Annukka Alapappila Jäsen, Suomen Sydänliiton liikunta-asiantuntija Janne Haarala Jäsen, Hengitysliiton liikunnan suunnittelija Sirpa Kälviäinen Jäsen, Lihastautiliiton järjestösuunnittelija Virpi Lumimäki Jäsen, Aivoliiton liikuntasuunnittelija / Yksi elämä -hankkeet Tinja Saarela Jäsen, Suomen Reumaliiton liikuntasuunnittelija

Soveltava Liikunta SoveLi ry www.soveli.fi

Kuvat Mikko Vähäniitty, Laura Vesa

Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset on julkaistu Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia – Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset on julkaistu. Suositukset on tarkoitettu päätöksentekijöille, kunnille, järjestöille, yhdistyksille ja liikunta- ja urheiluseuroille sekä kaikille pitkäaikaissairaiden ja vammaisten henkilöiden liikkumisen parissa toimiville. Suositukset palvelevat myös yksittäisiä liikkujia. Voit lukea lisää Soveli-lehden sivulta 19.

Hinnat ja tilaus www.soveli.fi Lisätiedot toiminnanjohtaja Anne Taulu, puh. 040 5115 941, anne.taulu@soveli.fi www.soveli.fi

Liikkeelle liikuntavastaavan -koulutusaineisto on uusittu Liikkeelle-koulutuksen aineisto on uusittu ja koulutussisältö on uudistettu. Kokonaisuus palvelee entistä paremmin paikallisyhdistysten ja -kerhojen liikuntavastaavia ja heidän toteuttamaansa liikuntatoimintaa. Liikkeelle-koulutukset tarjoavat työkaluja liikunnan lisäämiseksi paikallistasolla. Voit lukea lisää Soveli-lehden sivuilta 16 – 18.

Liikkeelle-koulutuksen hinta on 1500 euroa (jäsenhinta 1300 euroa). Hintaan lisätään kouluttajan matka- ja majoituskulut.

Lisätiedot soveltavan liikunnan asiantuntija Virpi Pennanen, puh. 040 551 4468, virpi.pennanen@soveli.fi, www.soveli.fi/koulutus

SoveLi on valtakunnallinen liikuntajärjestö, jonka päätoimintamuoto on yhteistyö. SoveLi on viestivä vaikutta ja ja kehittäjä, joka tarjoaa koulutus-, asiantuntija- ja viestintäpalveluja. Tavoitteenamme on, että kaikilla ihmisillä on toimintakyvystään riippumatta mahdollisuus t erveyttä edistävään liikuntaan ja aktiiviseen elämäntapaan.