Soveli 2/2017

SOVELI soveltavan liikunnan asiantuntija 2. 2017

UUSIA LAJEJA, AKTIIVISTA LIIKUNTAA

Paragility on tekemisen riemua

SOVELI soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö 2 • 2017 Keilailu sopii Seppo Niemisen mukaan Parkinsonin tautia sairastavalle hyvin. Liikkuminen on Parkinsonin taudissa yksi parhaista lääkkeistä, ja keilailua voi harrastaa sairauden eri vaiheissa, sivu 20.

Kuva Ilari Huhtasalo

Soveli-lehti ISSN-L 1795-2255 ISSN 1795-2255 (painettu) ISSN 2242-1238 (verkkolehti)

Julkaisija Soveltava Liikunta SoveLi ry

Päätoimittaja Tupu Sammaljärvi

Ulkoasu Jaana Teräväinen

Painopaikka

vakiot

Arkmedia Oy, Vaasa

Toimitusneuvosto Susanna Hakuni, Lihastautiliitto ry, tiedottaja Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto, erityisliikunnan lehtori Tommi Yläkangas, Soveltava Liikunta SoveLi ry, toiminnanjohtaja Tupu Sammaljärvi, Soveltava Liikunta SoveLi ry, tiedottaja, ts.

Heidi Hölsömäki, Soveltava Liikunta SoveLi ry, tiedottaja Mari Vehmanen, vapaa toimittaja

PÄÄKIRJOITUS

Lyhyesti 4, 19, 25 Lainasanat 32 Tutkittua 33 Yhteystiedot 38

Luonto liikuttaa

SPARRAAJA 16 SoveLilla on tärkeä

rooli liikuntajärjestökentässä

LIIKKUJAN ÄÄNI 20 Aktiiviliikkuja löysi uuden lajin 23 Kaisa ja Neo liikkuvat luonnossa

SOVELISSA TAPAHTUU 36 Lapin toimijat kokoontuivat seutufoorumiin 37 Liikuntaneuvonta yhä useamman tavoittamaksi

Näköislehti verkossa Lue Soveli-lehteä netissä: issuu.com/soveli Sovelin pdf-lehtien arkisto: www.soveli.fi/julkaisut/soveli-lehti

KANSI: Aroona on Henna Palmusen unelmien täyttymys agility-koirana, sivu 6.

LAJIVINKKI 6 Paragility on tekemisen riemua 12 Yhdenvertaisuus toteutuu purjehduksessa

LIIKUNTAVINKKI

Lehden aineistot ja tilaukset

28 ”Ole sinä Anna, minä ole Elsa”

Soveli-lehti / SoveLi ry Aleksanterinkatu 21 A, 5. krs 33100 Tampere toimitus@soveli.fi puh. 050 544 1028 Toimitus pidättää oikeuden

TAPAHTUMIA 26 Ihanaa! Luonnon päivät Mikkelissä 30 Käsipyöräilijät ensimmäisinä maalissa 34 Suomi liikkuu 100 lasissa!

muokata ja lyhentää tekstejä.

Kannen kuva Johanna Kokkola

2

Soveli 2/2017

SoveLi on somessa FACEBOOK Soveltava Liikunta SoveLi ry / Liikunta kuuluu kaikille ​ TWITTER @SoveLi_ry ​INSTAGRAM SoveLi_ry

Symbolit Ibrandify / Freepik

Lehti ilmestyy seuraavan kerran helmikuussa 2018.

Soveltavan liikunnan lehti

▹ ▹ ▹ ▹

PÄÄKIRJOITUS Toiminnanjohtaja Tommi Yläkangas

Luonto liikuttaa L

uontoliikunnan merkitys on alkanut korostua viime vuosina. Monet toimijat, jotka eivät aiemmin ole yhdistäneet luontoa omaan toimintaansa, ovat ryhtyneet hyödyntämään luonnon tarjoamia liikuntamahdollisuuksia. Kehitys on erittäin positiivista, sillä luonto tarjoaa erinomaisen ympäristön harrastaa liikuntaa ja virkistäytyä.

Luonnolla on myös paljon hyviä terveysvaikutuksia. Se lisää fyysistä aktii-

visuutta, auttaa palautumaan stressistä ja lisää fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia.

Kehitys on ollut samansuuntaista myös soveltavan liikunnan kentällä. Monet eri toimijat järjestävät sovel­ tavaa luontoliikuntaa ja edesauttavat erityisryhmien mahdollisuuksia liikkua luonnossa. Esimerkiksi esteettömien luontokohteiden rakentaminen ja luontokohteisiin liittyvän viestinnän kehittäminen ovat olleet myönteisiä askeleita oikeaan suuntaan.

SoveLi on totta kai mukana sovel-

tavan luontoliikunnan edistämistyössä. Tämän lehden ilmestyessä SoveLi ry on juuri järjestänyt Soveltavan luontoliikunnan verkostotapaamisen Nuuksiossa, jossa alan eri toimijat pääsivät kohtaamaan ja luomaan uusia kontakteja. Kuten muutkin soveltavan liikunnan asiat, myös soveltava luontoliikunta kehittyy tehokkaimmin laajan yhteistyön avulla ja SoveLilla on ilo olla mukana tässä työssä.

Jos sinulla herää kysymyksiä tai uusia ideoita soveltavaan luontoliikuntaan liittyen, niin ole rohkeasti yhteydessä SoveLiin!

Mukavia lukuhetkiä ja hyvää syksyn jatkoa! x

lisää fyysistä aktiivisuutta, " Luonto auttaa palautumaan stressistä ja lisää fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia.

Kuva Niina Stolt, Studio Onni

"

Tommi Yläkangas Toiminnanjohtaja Soveltava Liikunta SoveLi ry

PS

Helsingin uudet toimitilat

L

iikuntajärjestöt ovat muuttamassa vuoden vaihteessa Valo-talosta uusiin toimitiloihin Helsingin Pitäjänmäkeen. Valimotie 10:n (00380 Helsinki) tiloihin muuttaa loppuvuodesta yli 40 liikuntajärjestöä ja SoveLi on myös muu-

tossa mukana. Muuton ansiosta SoveLi pystyy verkostoitumaan entistä tehokkaammin muiden liikuntajärjestöjen kanssa. SoveLin asiantuntijan toimipiste on edelleen Turussa ja tiedottajan työtilat ovat Tampereella. x

Soveltavan liikunnan lehti

3

Soveli 2/2017

LY H Y E ST I

KOONNUT Heidi Hölsömäki

Liikuntajärjestöjen valtionavustusprosessia uudistetaan

O

petus- ja kulttuuriministeriössä (OKM) on parhaillaan käynnissä liikuntajärjestöjen valtion­ avustusjärjestelmän uudistaminen. Uudistuksessa tehdään muutoksia muun muassa hakujärjestelmän arviointikriteereihin ja mittaristoihin.

Järjestöjen autonomiaa vahvistetaan?

Osana uudistustyötä kehitetään myös tiedonkeruuta ja analysointia. OKM on asettanut tavoitteeksi, että jatkossa järjestöjen toimintaa arvioidaan neljän vuoden sykleissä.

Joka neljäs vuosi toteutetaan laaja tiedonkeruu ja arviointi, jonka perusteella määräytyy järjestön avustuksen taso tulevalle nelivuotiskaudelle. Kau-

den aikana järjestön perustietoja päivitetään ainoastaan keskeisten mittareiden osalta.

– Tarkoituksena on luoda sellaiset lomakkeet, joiden avulla järjestöjen autonomiaa voidaan vahvistaa ja avustusjärjestelmä tehdä läpinäkyväksi, ylitarkastaja Hannu Tolonen painotti liikuntajärjestöjen toiminnanjohtajien tilaisuudessa elokuussa.

SoveLi on ollut jäsenjärjestöineen mukana prosessin kehitystyössä ja OKM on ilahduttavasti myös osallistanut järjestöjä erilaisilla kommentointimahdollisuuksilla. Syksyn aikana kehittämisprosessista kuullaan tarkempia tietoja ja niistä tiedotetaan jäsenjärjestöjä heti, kun uutta tietoa saadaan. x Teksti ja lisätietoja: Tommi Yläkangas, tommi.ylakangas@soveli.fi, puh. 040 511 5941.

Luontoliikuntaverkosto koolla

S

oveLi kutsui soveltavan luontoliikunnan verkoston koolle 15.9. Nuuksioon. Verkostotilaisuus toteutettiin yhteistyössä Metsähallituksen kanssa.

Tapaamisen tavoitteena oli muun muassa selvittää, millaisia kehittämistarpeita soveltavaan luontoliikuntaan liittyy ja mitä yhteistyömahdollisuuk-

sia luontoliikunta tarjoaa. Verkostoon ovat tervetulleita kaikki pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten luontoliikunnan kehittämisestä kiinnostuneet. x Lisätietoa: Virpi Mäkinen, virpi.makinen@soveli.fi, puh. 040 551 4468

Kuva Kati Valjus

Riitta Samstén ja Tiina Logrén tutustuivat Liminganlahdella lintutornin saavutettavuuteen sähkömopon käyttäjän näkökulmasta.

Polku luontoon -hankkeessa kehitetään soveltavaa luontoliikuntaa

S

oveLi on Metsähallituksen Polku luontoon -hank­keen 2017 – 2018 pääyhteistyökumppani.

Polku luontoon -hanke jatkaa luontoliikunnan ke­hit­tämistä valtakunnallisesti pitkäaikaissairail­le ja vammaisille ihmisille soveltuvaksi. Yhteistyö on

Soveltavan liikunnan lehti

4

Soveli 2/2017

jat­koa Rohkeasti luontoon -hankkeelle, joka toteu­ tet­tiin 2015 – 2016.

Ensi vuodelle on suunnitteilla sarja luontolii­ kun­ takoulutuksia, jotka toteutetaan eri puolilla Suomea. x

Kuva Ikäinstituutti

Oma Facebook-ryhmä kuntien erityisliikunnasta vastaaville

F Yhteiset ulkoilutapahtumat lisäävät sukupolvien kohtaamista, erilaisuuden ymmärtämistä ja asuinalueiden yhteisöllisyyttä.

Ulkoillaan yhdessä iäkkäiden kanssa

V

altakunnallista iäkkäiden ulkoilupäivää vietetään 5. lokakuuta ilman ikärajoja. Ikäinstituutti haastaa järjestöt, koulut, päiväkodit ja palvelutalot järjestämään pieniä sukupolvien välisiä kohtaamisia ulkona.

Samalla voi osallistua Vie vanhus ulos -kampanjaan. Ilmoita ulkoilukerrat kampanjan verkkosivuilla. Ahkerat kävelykaverit palkitaan! x

Lisätietoja www.vievanhusulos.fi

acebookiin on perustettu suljettu ryhmä nimeltä Kuntien erityisliikunnanohjaajat. Ryhmä on tarkoitettu kuntien erityisliikunnasta ja/tai soveltavasta liikunnasta vastaaville. Ryhmässä jaetaan hyviä käytäntöjä ja keskustellaan ajankohtaisista asioista sekä vaikutetaan soveltavan liikunnan kehittymiseen kunnissa. Tervetuloa mukaan.

Ryhmä on perustettu Kun­ tien erityisliikunnan verkoston neuvottelukunnan päätöksestä. Neuvottelukuntaa koordinoi Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry.

SoveLin Virpi Mäkinen toimii neuvottelukunnan ”työnyrkkinä” ja Facebook-ryhmän ylläpitäjänä. x

Koulutuskiertue alueiden viranhaltijoille käynnistyy

A

luehallintovirastojen ja opetus- ja kulttuuriministeriön koulutus­ kier­­tue tavoittaa kuntien viranhaltijat syksyn 2017 aikana. Koulutuspäivien yksi teema on tänä vuonna sovel­tava liikunta. Koulutuspäivien koko ohjelma ja tarkempi ohjelmasisältö ja ilmoittautumisohjeet löytyvät aluehallintovirastojen nettisivuilta. Soveltavan liikunnan koulutusosuuden asiantuntijana on SoveLista Virpi Mäkinen, virpi.makinen@soveli.fi, puh. 040 551 4468. x

KOULUTUSKIERTUEEN PÄIVÄMÄÄRÄT: 21. – 22.9.

11. – 12.10.

17. – 18.10.

8.11.2017

2.11.2017

29.11.2017

Turku / Lounais-Suomen aluehallintovirasto Joensuu / Itä-Suomen aluehallintovirasto Tornio / Lapin ja Pohjois-Suomen aluehallintovirastot Vaasa / Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Pohjanmaan kunnat (ruotsinkielisen/kaksikielisen tilaisuuden pvm ja paikkakunta vielä avoin) Jyväskylä / Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Keski-Suomen ja Pirkanmaan kunnat Helsinki / Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Tietoisesti kohti hyvinvointia

P

sykologi Anu Kangasniemen Tavoitteesta tavaksi, tietoisesti kohti terveyttä ja hyvinvointia -kirja auttaa elintapamuutosta tavoittelevia saavuttamaan tavoitteensa. Pyrkimyksenä on elää elämää, jolla on merkitystä erityisesti itselle. Kun elämä on omannäköistä, löytyy myös motivaatio muutoksiin, Kangasniemi sanoo.

Kirjan näkövinkkeli paremman elämän saavuttamiseen perustuu tietoisuustaitoihin sekä arvoihin ja hyväksyntään pohjautuvaan lähestymistapaan. Kirjan taidot opastavat erityisesti muutokseen liittyvi-

en estävien tunteiden ja ajatusten käsittelyssä sekä irrottautumaan auto­maat­tisista toimintatavoista.

Tarkoituksena on löytää motivaatio muutoksiin si­sältä­päin, omista arvoista ja arvostuksista, ja tehdä muutoksesta oman näköinen ja kokoinen. x Kangasniemi Anu Tavoitteesta tavaksi, tietoisesti kohti terveyttä ja hyvinvointia Kirjapaja, Helsinki 2017

Soveltavan liikunnan lehti

5

Soveli 2/2017

TEKSTI JA KUVAT Johanna Kokkola/ Visuaalinen viestintätoimisto Salama

Paragility on tekemi Paragility on koiraurheilua, jossa erityisryhmään kuuluva ohjaaja ohjaa koiran suorituksen esteradalla. Tavoitteena on koiran mahdollisimman nopea ja virheetön suoritus.

Ohjaajan apuvälineitä ja erityisjärjestelyitä varten on haettava erityislupa Suomen Agilityliitolta.

Aurinko paistaa kuumasti Joensuun Pärnävaaralla. Hallin suojissa kisataan agilityä ja koirakko toisensa perään ottaa mittaa toisistaan eri tasoisilla esteradoilla. Koiriensa kanssa kisavuoroa odottelevat Lieksasta kisaamaan tullut Marjo Heikkinen, 47, ja joensuulainen Henna Palmunen, 40.

– Aloitin agilityn alkeiskurssilla vuonna 2005

Soveltavan liikunnan lehti

6

Soveli 2/2017

ensimmäisen agility-koirani Shantin kanssa, kertoo Henna. 90-luvulla sattunut liikenneonnettomuus rajoitti jo silloin liikkumistani. Alussa pystyin juoksemaan radalla välttäen kiertoliikkeitä, mutta nykyisin ohjaan kävellen.

Agility-kilpailuissa on tasoluokat ykkösestä kolmoseen, joista kolmonen on vaikein. Koiran ja ohjaajan suoritus radalla on kiihkeä ja no-

isen riemua

Soveltavan liikunnan lehti

7

Soveli 2/2017

Agilityssä koiran ohjaamiseen käytetään käsiohjausta, käskyjä ja kehon asentoja.

Henna Palmunen ja Aroona vauhdissa radalla.

pea, joka kestää ihanneajassa noin 40 – 50 sekuntia.

Suoritus käsittää parikymmentä erilaista estettä, jotka koiran pitää suorittaa oikeassa järjestyksessä.

Radan pituus vaihtelee 100 metristä 200 metriin.

Koukuttava laji Henna Palmunen on kouluttanut agility-urheiluun jo kolme koiraa. Kaikki hänen koiransa ovat kilpailleet ylimmässä luokassa ja saaneet sertejä.

Serti on kunnianosoitus kilpailussa hyvin pärjänneelle koiralle. Kaikkein korkein arvonimi koiralle on valio, jonka saa kolmosluokassa kolmen eri tuomarin myöntämästä sertistä vuoden ja yhden päivän sisällä. Henna on myös edustanut Suomea ParAgility World Champioship -kilpailussa vuonna 2011. Hennan tavoitteena on saavuttaa koiralle valio-arvonimi. Kaukana se ei enää ole. Titteleitä tärkeämpää on silti rakkaan lajin harrastaminen.

– Eiköhän se valiokin kohta sieltä tule, hymyilee Marjo Heikkinen.

Marjo on lyhytkasvuinen ja käyttää liikkumisessa apuna sähköpyörätuolia. Paragility oli Marjolle täysin vieras laji, kunnes vuonna 2012 perhee-

Soveltavan liikunnan lehti

8

Soveli 2/2017

Kunkin tasoluokan ratasuunnitelmat ovat kilpailijoiden nähtävissä ennen kisaa.

seen liittyi Anilla, kooikerhondje -rotuinen koira.

Pentu oli Hennan kasvattamasta pentueesta.

– Muistan ikäni, kun näin ensimmäiset agility-kisani. Kaikki juoksivat, huitoivat, pyörähtelivät, koirat haukkuivat ja ohjaajat huusivat. Mietin, että tämähän on hullun touhua, nauraa Marjo.

Henna kuitenkin houkutteli ja kannusti kokeilemaan lajia. Vuotta myöhemmin Marjo löysi it­ sensä agilityn alkeiskursssilta. Alussa ohjaaminen tapahtui kolmipyöräisen sähkömopon avulla, mi-

Paragility ei ole oma erillinen lajinsa, vaan normaalia agilityä, jossa ohjaajan fyysinen tai psyykkinen rajoite on otettu huomioon. kä oli hidasta ja kömpelöä. Vasta nykyinen, lajiin räätälöity sähköpyörätuoli on tarpeeksi nopea ja ketterä radalla tarvittavaan vauhtiin ja käännöksiin. Sähköpyörätuolin rakensi Marjolle tamperelainen nikkari, joka on tehnyt satoja tuoleja sähköpyörätuolisalibandyyn. Kiihkeä ja nopeatempoinen laji koukuttaa helposti.

– Tämä on joko tai -laji. Minut tämä vei täysin mukanaan. Nykyään kilpailemme Anillan kanssa kakkosluokassa, Marjo toteaa.

Paragility on tapa tehdä Paragility on lähtenyt kehittymään Alankomaissa, ja ensimmäinen kansainvälinen ParAgility World Cup järjestettiin vuonna 2002 Unkarissa. Henna on ollut mukana perustamassa Suomen Agilityliiton paragilitytyöryhmää, joka perustettiin vuonna 2010. Myös Marjo on ollut mukana työryhmässä heti lajin aloittamisesta lähtien. Paragilitytyöryhmän tarkoitus on järjestää koulutustapahtumia ja lisätä tietoutta harrastamisesta.

Erityisryhmiin kuuluville järjestetään vuosittain paragilityn suomenmestaruuskilpailu, mutta muuten paragilitaajat kilpailevat samoissa kilpailuissa muiden ohjaajien kanssa. Paragilityn suomenmestaruuskisat eivät tuota virallisia tuloksia koiralle, vaan voittotitteli on enemmän ohjaajan.

– Agility-urheilu on täysin samanlainen para-

gilityssä, vain ohjaamisen tapa on erilainen. Kisaamme kansallisissa ja kansainvälisissä kisoissa “tavallisten” kilpailijoiden kanssa, muistuttaa Henna.

Agilityssä koiralla ei saa olla mitään varusteita, eikä ohjaajalla mitään apuvälineitä. Paragility mahdollistaa erityisluvan hakemisen ohjaajan tarvitsemaan apuvälineeseen radalla. Näkövammainen ohjaaja voi esimerkiksi saada kulkusen kiinni koiraan, jotta koiran seuraaminen on mahdollista. Marjolla itsellään on erityislupa sähköpyörätuolin käyttämiseen radalla ja Hennalla kyynärsauvoihin. Erityisluvan voi saada myös henkilökohtaisen avustajan käyttämiseen.

Agilityä harrastetaan yleensä paikkakunnan omassa seurassa ja ohjattuja treenejä on vähintään yksi viikossa. Agilitypiireissä yhteisöllisyys ja porukkahenki ovat tärkeitä, mutta lajia voi halutessaan harrastaa myös yksilöllisemmin. Paragilityssä ohjaamiseen tarvitaan enemmän mielikuvitusta ja luovuutta löytää tapoja, jotka sopivat kunkin ohjaajan erityistarpeisiin.

– Kun siirryin juoksevasta ohjaajasta käveleväksi, minulle ei alussa osattu antaa palautetta ohjaussuorituksesta. Koiran kouluttaminen ja keinojen löytäminen oli täysin omilla harteilla, Henna kertoo.

Tilanne on onneksi parantunut paljon Hennan alkuajoista. Nykyään valmentajat osaavat neuvoa

JATKUU

Kouluttajalta " vaaditaan luovuutta soveltaa. "

Henna Palmusen koirat ovat voittaneet useita paragilityn suomenmestaruuksia. Sylissä oleva Shanti voitti paragilityn maailmanmestaruuskisoissa hopeaa vuonna 2011.

Soveltavan liikunnan lehti

9

Soveli 2/2017

Sähköpyörätuoli ampaisee matkaan ja käskyt koiralle kajahtelevat ilmassa, kun lieksalainen Marjo Heikkinen lämmittelee kisasuoritusta varten Anilla-koiran kanssa.

myös paragilitaajia ja ihmiset ovat ylipäätään tottuneet siihen, että koiraa voi ohjata myös vaihtoehtoisilla tavoilla.

– Meillä on Hennan kanssa paljon samanlaisia haasteita ohjaamisessa, vaikka minä liikun pyörätuolilla ja Henna jalan. Vauhtimme on paljon hitaampi kuin juoksevilla ohjaajilla, emmekä kumpikaan pysty tekemään nopeita pyörähdyksiä, miettii Marjo.

Asenne ja mielikuvitus ovat Marjon mielestä tärkeimmät kouluttajan ominaisuudet. Kouluttajalla pitää olla luovuutta soveltaa, kuinka esimerkiksi pyörätuolissa oleva ohjaaja pystyisi tietyn kuvion kentällä tekemään. Saman kouluttajan jatkumolla on tästä syystä iso merkitys paragilitaajalle, koska hän tietää ja tuntee ohjaajan rajoitteet.

Paragilitaajan koirasta onkin koulutettava vielä tavallista taitavampi, koska ”aksaaja” ei ehdi viemään koiraa esteelle yhtä nopeasti kuin juoksevat ohjaajat.

Saumatonta yhteistyötä Agility ei sovi kaikille koirille. Koiran on oltava hyvässä fyysisessä kunnossa, sillä agility on koiralle

Soveltavan liikunnan lehti

10

Soveli 2/2017

vaativa laji. Koirista on pidettävä hyvää huolta ja huomioitava oikea ravinto, nesteytys, lihashuolto ja mielentila, aivan kuten huippu-urheilussa. Kilpailtaessa koiran nopeus ja stressinsietokyky ovat tärkeitä ominaisuuksia.

– Jos radalla haluaa onnistua, yhteyden koiran kanssa on oltava saumaton. Hienointa lajissa on, kun se onnistuu ja kumpikin toimii osana tiimiä ja suorittaa radalla oman tehtävänsä, kuvailee Henna Palmunen.

– Parasta on, kun koirakin nauttii radalla harjoittelusta ja kilpailemisesta, Marjo Heikkinen täydentää.

Virheet radalla johtuvat yhteyden katkeamisesta ja useimmiten ohjaajan herpaantumisesta.

Joskus voimakas ärsyke voi häiritä koiran keskittymistä suoritukseen. Laji vaatii tiivistä harjoittelua, eikä siinä tule ikinä valmiiksi. Jatkuva kehittymisen mahdollisuus on Marjolle motivoiva tekijä.

– Olin 46-vuotias, kun kilpailin ensimmäisen kerran elämässäni. Kokemus oli täysin uusi ja jäin heti koukkuun, Marjo kertoo.

Vertaistuki ja vinkkien vaihtaminen paragilitaajien kesken on tärkeää. Marjo ei ole vielä törmännyt toiseen paragilityä sähköpyörätuolilla

Suosittelen lajia kenelle vain, jolla on " riittävästi halua ja sitkeyttä harjoitteluun. Sillä ei ole väliä, onko liikuntarajoitteinen vai ei, keinot löytyvät kyllä.

"

harrastavaan henkilöön Suomessa, mutta vertaisen löytäminen olisi mukavaa.

Rajoitteet ovat vain omassa päässä Paragilityssä useimmille tärkeintä on tekemisen ja onnistumisen riemu, eivät kilpailutulokset. Lajia voi harrastaa myös ilman kisaamista, mutta kilpaileminen tuo monelle lajiin pienen lisäsuolan.

– Ilmapiiri ja fiilis ovat paragilitykisoissa käsinkoskeltavan hienot. Yleisö elää voimakkaasti mukana ja kaikille toivotaan onnistumista suorituksessa, hehkuttaa Henna.

Paragilitykisoissa näkee hyvin monenlaisia rajoitteita ja ohjaustyylejä. Varsinkin kansainvälisessä ParAgility World Champioship -kilpailussa apuvälineiden ja vempeleiden kirjo on suuri. Apuväli-

neet on usein suunniteltu henkilökohtaisiksi ja erityisesti agilityyn sopiviksi.

– Se ei ole este, ettei voi juosta, muistuttaa Marjo. Suosittelen lajia kenelle vain, jolla on riittävästi halua ja sitkeyttä harjoitteluun. Sillä ei ole väliä, onko liikuntarajoitteinen vai ei, keinot löytyvät kyllä. x

12-vuotiaalla Shantilla on takana pitkä ja menestyksekäs agility-ura.

Soveltavan liikunnan lehti

11

Soveli 2/2017

KEHITTÄMISSUOSITUKSET – MITÄ NE OVAT? TEKSTI Tupu Sammaljärvi KUVAT Studio Kukka / Kari Heikkilä

Salla-Riikka Rajala toivoo tulevaisuudelta, että pääsee jatkamaan purjehdusta ja kiertämään kilpailuja.

Yhdenvertaisuus toteutuu purjehduksessa Merimaskulainen Salla-Riikka Rajala, 40, on yhdistys- ja purjehdusaktiivi. 20 vuotta sitten diagnosoitu MS-tauti on vienyt pyörätuoliin, mutta harrastus ei ole jäänyt. Keväinen vakava sairauskohtaus oli takaisku, josta Salla-Riikka nyt toipuu hyvää vauhtia.

Soveltavan liikunnan lehti

12

Soveli 2/2017

Salla-Riikka Rajala aloitti purjehdusharrastuksen isän opastuksella jo lapsena. – Kesämökki on saaressa, ja vesillä on aina oltu paljon. Sain kipinän harjoitella purjehdusta yksin. Löytyi ratapurjehduksen veneluokka 2.4mR; nätti, kapea, pitkä vene. Liityin silloin Naantalin purjehdusseuraan (NPS), jossa on aktiivinen porukka. Kävin myös vammaispurjehduskurssin.

Salla-Riikan veneluokassa kilpailevat vammaiset ja vammattomat sekä

Kukaan ei ole ihmetellyt, miksi "olen mukana. Yhdenvertaisuus toteutuu hienosti."

– Salla-Riikka Rajala

naiset ja miehet samalta lähtöviivalta.

Veneessä on periaatteessa jalkaohjaus, mutta Salla-Riikan veneeseen asennettiin lisäksi pinnaohjaus eli sitä voi ohjata myös käsillä. Köysiä on paljon, ja mitä enemmän tuulee ja aallokko nousee, sitä haasteellisemmaksi purjehdus käy.

– Koetan avittaa jaloilla, mutta käsiä pitäisi olla kolme, hän naurahtaa.

Veneessä ei roikuta laidalla vaan siinä on istuinlaatikko. Osittain keho on siis alempana kuin vedenpinta.

– Siinä pääsee kosketuksiin veden kans­ sa. Vettä tulee konkreettisesti myös paljon sisään, ja päällä on oltava kui­va­puku.

Iloa onnistumisista Salla-Riikka Rajala osti oman veneen, Lady Kuikan, vuonna 2013. Kisaamisessa on välttämätöntä, että on oma vene.

Kisat ovat Salla-Riikalle tärkeitä, vaikka hän ei tunnustaudukaan kilpailuhenkiseksi.

– Isä on nuorena kilpaillut purjehduk­ ses­sa, olisiko sittenkin tullut vähän ve­ ren­perintönä? Lisäksi olen aina ha­lun­ nut purjehdukseen tavoitteita ja haas­ teita. Koen iloa, kun opin ja onnistun.

– Suomessa vain yksi nainen minun lisäkseni kilpailee tässä veneluokassa.

Olen keltanokka verrattuna miehiin, jotka ovat purjehtineet 40 – 60 vuotta. Heitä vastaan minulla ei ole pärjäämisen mahdollisuuksia, aloitinhan kil-

papurjehduksen vasta ”kypsällä” iällä, Salla-Riikka kertoo.

Hän on kilpaillut paitsi veneluokan vuosittaisessa ranking-sarjassa, myös SM-kisoissa ja kaksi vuotta sitten peräti MM-kisoissa Raumalla.

– Silloin olin mukavuusalueeni ulkopuolella, mutta kisoihin osallistuminen oli ”pakko” toteuttaa. Kilpailut kestivät viikon ja päivät olivat pitkiä, mutta kokemus oli upea. Pääsin tavoitteisiini: en rikkonut omaa enkä kenenkään muun venettä enkä myöskään jäänyt viimeiseksi.

Salla-Riikalla oli kisoissa mukana avustaja, joka ei ollut veneessä mukana, mutta auttoi veneen valmisteluissa ja hoidossa.

Fysiikkaa ja tietoa Salla-Riikan mielestä vammaiset purjehtijat on otettu hienosti vastaan.

Omassa seurassa on aina kannustettu, neuvottu ja autettu.

– Kukaan ei ole ihmetellyt, miksi olen mukana. Yhdenvertaisuus toteutuu hienosti.

– Seuramme järjestää harjoituskisoja, mikä on hieno asia. Niissä mukana on usein treenannut myös Suomea kaksi kertaa paralympialaisissa samassa veneluokassa edustanut turkulainen Niko Salomaa.

Haasteita kisoissa aiheuttaa, että järjestelyjen on palveltava myös vammai-

sia ihmisiä. Esimerkiksi laiturien on oltava sellaisessa kunnossa, että liikuntavammainen pääsee veneeseen ja veneestä pois. Kun järjestelyt on tehty oikein, ovat vammaiset ja vammattomat kisan lähtöviivalla tasaveroisia, eikä vammasta saa esimerkiksi mitään ”tasoituspisteitä”.

Salla-Riikka toteaa, että laji edellyttää voimaa käsiltä sekä vartalon hallintaa.

Fyysiset taidot eivät kuitenkaan riitä, on osattava myös paljon purjehdusja kilpailusääntöjä, ymmärrettävä kil­ pai­lutaktiikkaa ja tuulen käyttäytymistä.

– Olen aina rakastanut merta. Kaikki muu unohtuu kun pääsen merelle fiilistelemään, kuulen veden äänet ja näen upeita maisemia. Vapauden tunne merellä on sellainen, etten löydä mitään, mihin sitä vertaisin.

– En pelkää yksin vesillä, mutta isoissa kilpailuissa jännittää, kuinka lähtö sujuu, kun samalla viivalla on paljon veneitä.

Kohtaus vei teholle Menneenä kesänä Salla-Riikan purjehdukset jäivät tauolle. Hän sai keväällä täysin yllättäen erittäin vakavan pitkittyneen epileptisen kohtauksen, jo-

Soveltavan liikunnan lehti

JATKUU

13

Soveli 2/2017

Salla-Riikka Rajalan kokemus purjehduksesta on, että yhdenvertaisuus toteutuu hienosti.

Vammaiset ja vammattomat kilpapurjehtivat hänen veneluokassaan yhdessä.

ka vei viikoksi teho-osastolle ja pitkäksi aikaa sairaalaan. Hänet vaivutettiin syvään uneen niin, ettei aivoissa ollut sähköistä toimintaa. Pelkona oli, että Salla-Riikka ei selviydy tai että aivot kärsivät vaurioita. Kuntoutus kestää pitkään. Aina itsenäisesti toimimaan tottunut Salla-Riikka joutui epilepsian vuoksi muun muassa luopumaan ajokortista ainakin vuoden ajaksi.

– Pikkuhiljaa mennään, iloitsen jokaisesta edistysaskeleesta. Kaikki harrastukset ovat toisarvoisia tällaisessa tilanteessa, mutta kyllä minulla on kuitenkin katse jo ensi kesässä: miten saan

kuntoutettua itseni niin että voin taas purjehtia kilpaa.

Salla-Riikka kertoo jo käyneensä taputtelemassa ja moikkaamassa venettään.

– Fysiikka alkoi aika nopeasti palautua, mutta henkinen palautuminen ottaa myös oman aikansa. Ikinä ei elämässä tiedä, mitä tapahtuu, Salla-Riikka sanoo.

Kuntoutuksessa toivottavasti auttaa toinen rakas harrastus, ratsastus.

– Olen ratsastanut pikkutytöstä asti.

Ratsastus on sekä fyysisesti että henkisesti kuntouttavaa. On hienoa, että on

apuvälineitä, joiden avulla lajeja voi soveltaa. Jos on harrastanut jotakin lajia ennen sairastumista, usein voi jatkaa, kun ottaa käyttöön sovelluksia. Jos intoa ja halua löytyy, voi melkein mitä vain harrastaa. Uskallustahan se tietysti vaatii.

Nuorisotoimintaa ja perinteitä Yhdistysaktiivi Salla-Riikka Rajala on mu­kana Mannerheimin Lasten­suo­je­lu­ lii­ton toiminnassa. Hän on myös Naan­ ta­lin purjehdusseuran hallituksessa se-

Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset Soveltava Liikunta SoveLi ry jäsenjärjestöineen on laatinut Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset. Suositukset on laadittu vuosille 2016 – 2021.

Tavoitteena saada soveltavan liikunnan toimijat kehittämään soveltavan liikunnan kenttää suositusten mukaisesti. Suosituksia on kuusi ja ne ovat: 1. Lainsäädäntö ja poikkihallinnollinen yhteistyö liikuntatoiminnan kivijalkana.

2. Liikkumisympäristöt ja olosuhteet liikunnan mahdollistajina.

3. Liikuntaneuvonta ja -ohjaus liikuntatoiminnan työkaluna.

4. Tietoisuus, asenteet ja osaaminen yhdenvertaisten liikunta mahdollisuuksien taustalla.

5. Tutkimustiedon ja kehittämistyön vuoropuhelu keskeisenä liikunnan kehittämisessä.

6. Kehittämissuositusten toteutuksen seuranta ja arviointi.

Soveli-lehden juttusarjassa on avattu suosituksia arkielämän tasolla.

Löydät kehittämissuositukset SoveLin verkkosivuilta osoitteesta www.soveli.fi / kehittaminen

Soveltavan liikunnan lehti

14

Soveli 2/2017

Suositukset on laadittu vuosille 2016 – 2021.

kä juniorijaoksen vetäjä. Purjehdusseura järjestää kesäisin lapsille ja nuorille optimistijollakisoja, jotka ovat Naantalissa jo perinne.

Juniorijaoksen toiminnassa on mukana tyttöjä ja poikia, ja jollakoulussa on kesäisin 40 – 50 junioria.

– Kun aloitin junioripuolella, harrasti oma poikani optimisjollalla kilpapurjehdusta. Oli hauskaa, kun me, äiti ja poika, harrastimme molemmat purjehdusta. Sittemmin poika on ryhtynyt harrastamaan enemmän isompia purjeveneitä ja moottoriveneitä.

– Rannikkoseudulla purjehdus on tai­tona vähän kuin pyöräily: kaikkien on hyvä oppia ainakin perusteet. Täällä on paljon purjehtivia perheitä ja harras­ tus usein periytyy sukupolvelta toiselle.

– Naantali on kylpyläkaupunki. Sata vuotta sitten alettiin kylpylävieraille järjestää purjehduskokemuksia, ja siitä purjehdusseura sai alkunsa. Seuran satavuotisjuhlavuoden kunniaksi on tänä vuonna järjestetty ja järjestetään vielä loppuvuonnakin monia tapahtumia. Syksyllä julkaistaan myös seuran satavuotisen taipaleen kunniaksi historiateos seuran vaiheista ja Naantalin purjehduskulttuurista.

Naantalin purjehdusseura on luonut myös uusia hienoja perinteitä: seuran ensimmäinen naiskommodori eli seuran puheenjohtaja on valittu kaksivuotiskaudelle.

Magic happens!

Salla-Riikka sanoo, ettei vielä kymmenen vuotta sitten olisi uskonut, että pystyy harrastamaan purjehdusta nykyisissä mitoissa. Tulevaisuudelta hän toivoo, että pääsee jatkamaan lajia ja kiertämään kilpailuja.

– Se on ihan realistinen tavoite ja tuo samalla taas harrastukseen tavoitteellisuutta. Kisatiimellys vain vetää puoleensa! Itsensä ylittämisen tunne on mahtava, kun uskaltaa lähteä mukaan, silloin magic happens!

Myös ratsastus säilyy rakkaana harrastuksena: – Nämä kaksi lajia ovat tuoneet elämään paljon kokemuksia, reissuja ja ystäviä.

Jotakin uuttakin on mielessä: – Haluaisin päästä laskettelemaan.

On­han siihenkin olemassa hyvät apu­ vä­lineet. X

Moikataan varpailla

Oivalluksia ohjaamisesta, liikkumisesta ja oppimisesta Anita Ahlstrand Kirja yhdistää psykomotoriikkaa ja Sherborne-liikuntaa tuoreeseen tutkimustietoon siitä, miten liikkuminen ja kehokokemukset tukevat lasten ja nuorten kehitystä ja oppimista. Monipuolisissa käytännön esimerkeissä näkyvät lasten ja nuorten oma oivallus, luovuuden käyttö, yhdessä tekeminen sekä itseohjautuvuus. Uuteen ohjaustapaan rohkaiseva teos antaa esimerkkejä kaikille lasten ja nuorten kanssa toimiville, kuinka onnistua luomaan motivoivia, kannustavia ja voimavaralähtöisiä liikuntatuokioita, joissa kaikilla on mahdollisuus onnistua.

32 €

Tutustu ja tilaa www.opike.fi Oppimateriaalikeskus OPIKE tilaukset@kvl.fi • puh. (09) 3480 9350

Soveltavan liikunnan lehti

15

Soveli 2/2017

TEKSTI Tupu Sammaljärvi

S PA R R A AJA

SoveLilla on tärkeä rooli liikuntajärjestökentässä – SoveLi ja koko järjestökenttä ovat uuden tilanteen edessä, sillä sote- ja maakuntauudistus tuo muutoksia järjestöjen toimintaan. Jatkossa järjestöt tekevät yhteistyötä kuntien lisäksi myös maakuntien kanssa sekä siellä olevien palveluntuottajien kanssa, sanoo Anne Taulu.

SoveLin toiminnanjohtajan tehtävästä sosiaali- ja terveysministeriön kautta Lounais-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastajaksi siirtynyt Anne Taulu muistuttaa aidon yhteistyön ja yhteisöllisyyden merkityksestä: – SoveLin toimintaa ovat aina ohjanneet strategiatyö ja selvät mitattavat tavoitteet. Toimintatapa on perustunut avoimuuteen, luottamuksellisuuteen, vuorovaikutuksellisuuteen ja yhteistyöhön. Jokaisen jäsenjärjestön toiveita on kuultu ja yhdenvertaisuus sekä vahva arvopohja ovat olleet toiminnan perustana. SoveLi on yhteistyöjärjestö ja sillä on tärkeä rooli liikuntajärjestökentässä.

Työtä tehdään jäsenistön hyväksi ja keskeistä on luoda yhdenvertaiset liikuntamahdollisuudet jokaiselle.

Järjestöt tehostavat toimintaansa Anne Taulu uskoo, että tulevaisuudessa järjestöt tekevät aiempaa enemmän yhteistyötä ja pienten järjestöjen kohdalla tapahtuu yhteenliittymiä. Tavoitteena on saada toiminnalle lisää vaikuttavuutta ja poistaa hallinnollista päällekkäisyyttä. Myös suu­ remmat järjestöt tehostavat toimintaansa.

Täs­tä yhtenä esimerkkinä on Valon ja Olympia­ko­ mi­tean fuusio.

– Myös sosiaali- ja terveysjärjestöissä on tehty yhdistymisselvityksiä ja muutamia yhdistymisiä on toteutunut. Uskon, että tätä tapahtuu jatkos-

Soveltavan liikunnan lehti

16

Soveli 2/2017

sa aiempaa enemmän koko järjestökentällä. Tämä on juuri oikea suunta ja on tärkeää, että kaikelle toiminnalle haetaan lisää vaikuttavuutta ja painopiste saadaan lähelle toiminnan kohdetta eli SoveLin kohdalla liikunnan soveltamisen tarpeessa olevia.

Soveltavan liikunnan keskeinen rooli Anne Taulu uskoo, että soveltavan liikunnan merkitys ei jatkossa ainakaan vähene.

– Voisi sanoa, että se tulee jatkossa korostumaan.

Liikunta on tulevaisuudessakin kuntien perustehtävä. Soveltavan liikunnan asiantuntijuutta tarvitaan, kun luodaan saumattomia liikuntapalveluketjuja maakunnista kuntiin, yrityksiin, palveluntuottajiin ja järjestöihin. On tärkeää, että järjestöt seuraavat aikaa ja pystyvät muuttumaan ajassa.

Optimistina Anne Taulu näkee tilanteessa monia mahdollisuuksia, mutta tietää, että riskejäkin on. Keskeisintä Anne Taulun mielestä on, että kunta- ja maakuntastrategioissa ovat hyvinvoinnin, terveyden ja liikunnan edistäminen vahvasti mukana.

Pitkäjänteinen työ ja yhteistyö tuottavat tulosta Kun Anne Taulu aloitti Soveltava Liikunta SoveLi ry:n toiminnanjohtajana 1.1.2010 oli SoveLissa

Soveltavan liikunnan asiantuntijuutta tarvitaan, kun " luodaan saumattomia liikuntapalveluketjuja maakunnista kuntiin, yrityksiin, palveluntuottajiin ja järjestöihin. " — Anne Taulu

yksi kokoaikainen ja yksi osa-aikainen työntekijä.

Myös taloudelliset resurssit olivat vaatimattomat.

Kasvu alkoi kuitenkin nopeasti ja vuonna 2011 SoveLissa työskenteli perusrahoituksen sekä hankerahoituksen ansioista neljä kokoaikaista työntekijää.

– Oli tärkeää terävöittää toimintaa koko SoveLi-tiimin voimin, ja yksi merkittävä edistysaskel oli SoveLin valtakunnallisen kouluttajaverkoston rakentaminen vuosien 2011 – 2013 aikana. Siinä työssä projektipäällikkö Tinja Saarelalla oli keskeinen rooli. Uuden strategian, uudistuneiden toimintatapojen ja valtakunnallisen kouluttajaver-

koston kautta SoveLin toiminta kasvoi valtakunnan kattavaksi. Yhteistyön tekeminen jäsenjärjestöjen ja muiden valtakunnallisten toimijoiden kanssa oli tärkeää. SoveLin 20-vuotis­juhlavuoden tuoma näkyvyys lisäsi tunnettuutta ja tutkimus-, koulutus- ja kehittämistyössä tehty yhteistyö lisäsi puolestaan toiminnan vaikuttavuutta.

Soveltavan liikunnan käsite on vakiintunut Vuosien aikana soveltavan liikunnan käsite on tullut yhä tutummaksi ja vakiintunut. Aiemmin ter-

JATKUU

Kuva Mika Okko

SoveLin arkeen mahtuu paljon työtä mutta toisinaan myös juhlaa, kuten Helsingin Säätytalolla pidetyt SoveLin 20-vuotisjuhlat vuonna 2013. Kuvassa silloinen puheenjohtaja Tomi Kaasinen ja Anne Taulu ojentavat Mikaela Railolle soveltavan liikunnan tunnustusta.

Soveltavan liikunnan lehti

17

Soveli 2/2017

" Liikunta sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ovat kuntien perustehtäviä ja kuntien keskeisiä menestys- ja elinvoimatekijöitä myös tulevaisuudessa.

— Anne Taulu

"

miä vierastettiin, sillä erityisliikunnan käsite oli iskostunut mieliin erityisopettajien ja -koulujen vanavedessä.

– Soveltavan liikunnan käsite on kuitenkin vakiintunut, ja terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan käsitteen alla soveltava liikunta on otettu huomattavasti vakavammin kuin aikaisemmin.

Käsite vastaa myös paremmin kansainvälistä käsitettä ”Adapted Physical Activity”.

– Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan ohjausryhmä on tehnyt merkittävää työtä ja linjannut valtakunnan tasolla terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan kokonaisuutta. Ohjausryhmän työ näkyy myös uudessa liikuntalaissa, jossa terveyttä ja hyvinvointia edistävä liikunta on saanut vahvemman roolin. Tämä puolestaan näkyy esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön

Kuva Bo Stranden, Auran Kuva

rahoituksessa: rahoitusta on suunnattu terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan. Nämä ovat merkittäviä askeleita kansanterveydellisestäkin näkökulmasta.

Yhteistyötä kuntien kanssa Anne Taulu toimi SoveLin toiminnanjohtajana vuoden 2010 alusta lokakuuhun 2016. Ensin Taulu hoiti sosiaali- ja terveysministeriössä ylitarkastajan tehtävää ja siirtyi 1.3.2017 Lounais-Suomen aluehallintovirastoon ylitarkastajan virkaan.

– Työtä riittää ja se on hyvä, sillä olen ”toimin­nan nainen”. Työni sisältää Lounais-Suomen alueen kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämi­sen tu­kemista ja ohjaamista eli matkustan aika pal-

Anne Taulu ▹ Ikä: 39 vuotta ▹ Työ: Lounais-Suomen aluehallintovirasto, ylitarkastaja ▹ Tehtäväkenttä: Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävä liikunta ja valtionavustusten valmistelu ▹ Perhe: Aviomies Jussi ja lapset Elias 15, Sofia 13 ja Julius, 6. ▹ Harrastukset: Liikunta monessa muodossa, purjehdus, luonnossa liikkuminen perheen kesken. ▹ Liikunnan ja urheilun nykyiset luottamustoimet: Olympiakomitean hallituksen varajäsen 1.1.2017 alkaen Liikunnan ja urheilun aiemmat luottamustoimet: Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n varapuheenjohtaja Lounais-Suomen alueellisen liikuntaneuvoston jäsen Turun liikuntalautakunnan jäsen Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan ohjausryhmän jäsen Liikuntatieteellisen seuran hallitus

Soveltavan liikunnan lehti

18

Soveli 2/2017

Kuva Sanna Marjamäki

jon. Kos­ka hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ko­ko­naisuus on laaja ja tarpeet kunnissa ovat erilaiset, vaihtelee kuntien tuen tarve muun muassa hyvin­voinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden kehittämisestä indikaattorityöhön ja ehkäisevän päihdetyön tukemisesta lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn.

– Myös liikunnan kysymykset ovat olleet usein esillä, sillä liikunnalla on keskeinen merkitys hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.

– Yhtenä tehtävänäni on valvoa, että kunnat tekevät laajoja hyvinvointikertomuksia ja tukea kuntien johtoa siinä työssä. Käyn puhumassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä ja laajoista hyvinvointikertomuksista muun muassa kuntien johtoryhmissä.

– Olen osallistunut myös Satakunnan ja Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistukseen liittyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmien toimintaan ja esivalmisteluun.

Viime aikoina Anne Taulun agendalla ovat olleet myös kuntien asiantuntijuutta tukevien seminaarien järjestäminen, Varsinais-Suomen alueellisen hyvinvointikertomuksen työstäminen sekä Lounais-Suomen alueen kuntien ehkäisevän päihdetyön nykytilaa kuvaavan raportin kirjoittaminen sote- ja maakuntauudistustakin ajatellen.

– Liikunta sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ovat kuntien perustehtäviä ja kuntien keskeisiä menestys- ja elinvoimatekijöitä myös tulevaisuudessa. Viesti otetaan siis vastaan. Tosin pienissä kunnissa on isoja haasteita toteuttaa laaja-alaisesti terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä.

Pienet resurssit edellyttävät johtavilta virkamiehiltä moniosaajuutta.

Takaisin liikunnan työtehtäviin Elokuusta 2017 alkaen Anne Taulu on hoitanut Lou­ nais-Suomen aluehallintovirastossa myös terveyt­ tä ja hyvinvointia edistävän liikunnan tehtäväko­ ko­naisuutta.

– Tehtäväkentän laajeneminen liikuntaan on ollut minulle erittäin mieleinen asia, sillä liikunta on minulle sydämen asia. Olen päässyt palaamaan puolen vuoden tauon jälkeen terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan edistämisen ja liikunnan valtionavustustehtävien pariin, tiivistää Anne Taulu.

– Haluan vielä tässä yhteydessä kiittää SoveLin upeita ja sitoutuneita työntekijöitä, jäsenjärjestöjen työntekijöitä, SoveLin hallituksen jäseniä, yhteistyökumppaneita ja kollegoja. Teidän kanssanne on ollut upea tehdä työtä ja yhteistyötä SoveLin työvuosien aikana. Työvuodet SoveLissa tulevat jäämään aina lämpimäksi muistoksi sydämeeni! x

SoveLi-tiimi vietti elokuussa Tupu Sammaljärven (edessä) läksiäisiä. Takana Tommi Yläkangas, Virpi Mäkinen ja Heidi Hölsömäki.

Vaihdoksia SoveLissa

S

oveLissa on vietetty tänä vuonna haikeita läksiäisiä.

Vuodesta 2010 SoveLia luotsannut Anne Taulu siirtyi keväällä Lounais-Suomen aluehallintovirastoon ylitarkastajaksi.

Maaliskuussa SoveLin toiminnanjohtajaksi valittiin Anne Taulun sijaisuutta hoitanut Tommi Yläkangas. Yläkangas on liikunnan hallintoon ja järjestötyöhön erikoistunut yhteiskuntatieteiden maisteri, ja hän on työskennellyt aiemmin Allergia- ja astmaliiton liikuntasihteerinä.

SoveLin tiedottajan sijaisena toiminut Tupu Sammaljärvi siirtyi Suomen Nivelyhdistyksen viestinnän tehtäviin Heidi Hölsömäen palatessa hoitovapaalta. SoveLin asiantuntijana jatkaa kuudetta vuotta Virpi Mäkinen. Virpin sukunimi on vaihtunut Pennasesta Mäkiseksi, joten hänet tavoittaa jatkossa sähköpostilla virpi.makinen@soveli.fi. x HH

Soveltavan liikunnan aineistoluettelo​​ Aineistoluettelo on päivitetty. Soveltava Liikunta SoveLi ry ja sen jäsenjärjestöt julkaisevat materiaaleja omasta terveydestään ja liikunnasta kiinnostuneille ihmisille sekä ammattilaisille liikuntaneuvonnan ja liikunnan k​ehittämisen tueksi.

Luetteloon on koottu liikuntaan ja terveyteen liittyviä julkaisuja. O ​ salla järjestöistä on erillisiä liikuntaoppaita, osalla liikunta on sisällytetty muiden julkaisujen sisään. Luettelo on tarkoitettu helpottamaan liikuntatied​on etsijöitä. Soveltavan liikunnan aineistoluettelo 2017 (pdf) löytyy sivulta www.soveli.fi. x HH

Soveltavan liikunnan lehti

19

Soveli 2/2017

TEKSTI Tupu Sammaljärvi KUVAT Ilari Huhtasalo

Aktiiviliikkuja löysi uuden lajin

Järvenpääläinen Seppo Nieminen, 69, on aina liikkunut paljon.

Kun Parkinsonin tauti diagnosoitiin viitisen vuotta sitten, Nieminen liittyi Keski-Uudenmaan Parkinson-kerhoon.

Sen myötä löytyi myös uusi, mieluisa laji: keilailu.

– Osallistuin kerhon järjestämiin aluekilpailuihin ja innostuin lajista heti. Keilapallo painaa noin viisi kiloa, ja käy kahvakuulatreenistä, kun nostat ja heität sitä kymmeniä kertoja tunnin aikana.

Keilailu sopii Seppo Niemisen mukaan Parkinsonin tautia sairastavalle hyvin, sillä vapinasta kärsivän käsissä keilapallo pysyy hyvin. Vapina jää pois, kun pallo on kädessä. Keilata voi myös pyörätuolista. Liikkuminen on Parkinsonin taudissa yksi parhaista lääkkeistä, ja keilailua voi harrastaa sairauden eri vaiheissa.

– Keskittyminen on keilailussa tärkeää, samoin tekniikka. Parkinsonia sairastavat reagoivat eri tavoin, ja siksi heittotyylejä on monia. Onnellakin on oma osuutensa, ja jos alku menee hyvin, menee usein jatkokin. Onnistuminen vaikuttaa psyykkeeseen.

Parkinsonin taudissa jalkojen toiminta muuttuu tasapainon heikkenemisen myötä; askeleet eivät aina suju niin kuin pitäisi. Siksi keilatessa jokainen rakentaa Niemisen mukaan oman koreografiansa.

Keilatessa toinen minäni "kilpailee, toinen seurustelee. " — Seppo Nieminen

peasti mukaan porukkaan. Juuri sosiaalisuus vetää minua tähän harrastukseen. Tapaan oman kerhon ja muiden kerhojen jäseniä eri puolilta maata.

– Keilatessa toinen minäni kilpailee, toinen seurustelee, naurahtaa kilpailuhenkiseksi tunnustautuva Nieminen.

Sosiaalisena ihmisenä Seppo Niemisen on ollut helppo lähteä toimintaan mukaan, niin myös keilaporukkaan. Hän tietää, että joiltakin vaatii enemmän uskallusta lähteä mukaan. Yhdessä tekeminen on kuitenkin palkitsevaa.

– Pahinta on jäädä kotiin, hän muistuttaa.

Seppo Nieminen on aina harrastanut liikuntaa. Jostakin on täytynyt sairauden myötä luopua: Rohkeasti mukaan aiemmista lajeista sulkapallo on jäänyt, samoin Sosiaalinen puoli keilailussa on Seppo Niemisen yleisurheilu. mielestä ainakin yhtä tärkeää kuin liikunta.

Nykyisin keilailun ohessa mieluisaa on vesi– Keilailun yhteydessä jutellaan, ja vertaistuki jumppa. – Liikunta, vaikkapa kävelylenkit, on jäyktulee luonnostaan. Lajin myötä minä pääsin no- kyyden poistamisessa tärkeää. Jos ei liiku, kunto

Soveltavan liikunnan lehti

20

Soveli 2/2017

JATKUU

Soveltavan liikunnan lehti

21

Soveli 2/2017

– Keski-Uudenmaan Parkinson-kerhoon tulee vuosittain 5 – 10 uutta jäsentä, joista yli puolet alkaa keilata, Seppo Nieminen kertoo.

menee nopeasti alaspäin. Me pyrimme kerhossa korostamaan liikunnan merkitystä.

– Keski-Uudenmaan kerhoon tulee vuosittain 5 – 10 uutta jäsentä, joista yli puolet alkaa keilata. Kerhon keilavuoro on Järvenpäässä, joten joudumme kuljetusten osalta järjestämään kimppakyytejä keilaajien tullessa seitsemän eri kunnan tai kaupungin alueelta.

Kilpailuja ja kylpylöitä Seppo Nie­mi­nen toimii kolmatta vuotta Keski-Uudenmaan Parkinson-kerhon pu­ heenjohtajana. Hän keilaa yleen­sä kerran viikossa oman kerhon noin 30 aktiivikeilaajan kans­sa.

Kerran kuussa järjestetään eteläises­ sä Suomessa Parkinson-keilakisat. Silloin koolla on 50 – 80 keilaajaa. Marras­ kuus­sa Järvenpäähän kokoontuu noin 80 kilpailijaa, ikähaitari on 40 – 90 vuot­ta. Syksyllä on lisäksi Parkinson-liiton mestaruuskilpailut.

Kilpailuja siis riittää kilpailuvietin taltuttamiseksi.

Eivätkä kisat tähän lopu. Keski-Uu­ den­ maan Parkinson-kerholla on yh­

Soveltavan liikunnan lehti

22

teis­työtä Viron kanssa. Elokuussa käy­ tiin maaottelu Tallinnan Parkinson-­ ker­hon kanssa.

– Näissä otteluissa olemme yleen­sä menestyneet, Nieminen sanoo.

– Valtakunnallisesti olen keilaajana keskitasoa. Olenhan amatööri; aloitin lajin vasta eläkeiässä. Ja päivät vaihtelevat: joskus on hyvä, toisinaan huono päivä.

Keilailukilpailuja järjestetään myös kylpylämatkojen yhteydessä. Näitä reissuja tekee ahkerasti. Tänä syksynä Keski-Uudenmaan kerho matka suuntautuu Viron Pärnuun, missä Nieminen voitti keilailukisat vuosi sitten.

Harrastuksista uusia ystäviä Seppo Nieminen jäi eläkkeelle normaali-iässä, ja Parkinson-diagnoosi tuli vasta sen jälkeen. Diagnoosi on muuttanut elämää jonkin verran.

– Olen ollut koko ikäni mukana järjestötoiminnassa. Jo 21-vuotiaana olin Korson Veto -urheiluseuran puheen­ joh­taja. Nyt toimintani keskittyy Par­ kin­­son-kerhoon.

– Tälle taudille ei voi mitään, mut-

Soveli 2/2017

ta sen kanssa voi elää, tuumii Nieminen. Aamut ovat vaikeita, sillä lääkkeitä ei oteta yötä vasten. Kun aamulääkkeet on otettu, on olo suhteellisen hyvä. Lääkkeiden otto on aina huomioitava päivän aikatauluissa.

– Onhan diagnoosi tuonut myös jotain hyvää elämään: uusia ystäviä ja tuttavia ympäri maata.

Laulu huoltaa ääntä Seppo Nieminen on monessa mukana. Muun muassa Helsingin ja Uuden­ maan sairaanhoitopiirin Terveyskylähank­kees­sa (www.terveyskyla.fi), jon­ ka Ai­vo­talo-osiossa on potilasvideoi­ta, jois­sa Niemi­nen on mukana kertomas­ sa ajatuksiaan muun muassa liikunnasta.

Yksi tärkeä harrastus on laulaminen.

Nieminen on innokas karaoke-laulaja. Parkinson-kerhossa toimii Parkkis laulaa -yhteislauluryhmä, jossa hän on mukana.

– Parkinsonin taudissa ääni heikkenee, ja laulaminen tekee hyvää äänelle.

Monen toimen mies, tämä Seppo Nieminen! x

TEKSTI JA KUVAT Tupu Sammaljärvi

Kaisa ja Neo liikkuvat luonnossa Noin kaksitoista vuotta sitten ähtäriläisellä Kaisa Tikkamäellä diagnosoitiin perinnöllinen aineenvaihduntasairaus nimeltä Alfa1-antitrypsiinin puute.

Etenevä sairaus väsyttää ja vaikeuttaa muun muassa keuhkojen toimintaa. Liikunnan iloa se ei kuitenkaan ole vienyt.

Kaksivuotias kääpiövillakoira Neo innostuu, kun Kaisa hakee esiin valjaat.

Tiedossa on lenkki mäntymetsässä ja järven rannalla. Tänään on hyvä päivä, ja Kaisa jaksaa kulkea mukavan lenkin Neon nuuskiessa tienpientareet.

Aina ei voimia ole pitkään lenkkiin, ja silloin Kaisa lepää. Hänen miehensä Mika vie sellaisena päivänä Neon lenkille.

– Ulkona tulee kyllä oltua lähes päivittäin. Liikkuminen tuo hyvää oloa ja se pitää keuhkot paremmassa kunnossa. Uskon, että olen näin hyvässä kunnossa siksi, että olen aina liikkunut. Liikunta ei paranna sairautta mutta auttaa toimintakyvyn säilyttämisessä. Silloin, kun olen väsynyt, tykkään ihan vaan olla ja luen paljon. Makoilen sängyllä ja Neo on jalkopäässä tai kainalossa, Kaisa kertoo.

Jo lapsena liikkuminen hidastui Vaikka Kaisa ei olekaan tavoitteellisesti liikkunut, on liikunta ollut osa elämää lapsesta saakka.

– Lapsena liikuin paljon: uin, luistelin ja pyöräilin. Meillä oli Norjan harmaa hirvikoira, jonka kanssa tein jopa 10 kilometrin lenkkejä. Koulussa kyllä ihmettelin, kun hiihtokilpailuissa oli tosi hankalaa enkä pystynyt juoksemaan Cooperin testiä, se meni kävelyksi.

Perinnöllinen sairaus löytyi, kun Kaisa oli vähän alle nelikymppinen. Ensin työterveydessä epäiltiin keuhkoahNeo ja Kaisa lenkkeilevät mielellään mäntymetsässä ja järven rannalla. Neo on varsinainen ilopilleri.

Soveltavan liikunnan lehti

JATKUU

23

Soveli 2/2017

Kaisa Tikkamäki kertoo, että säännöllinen elämä on sairauden kannalta tärkeää.

taumatautia ja astmaa. Kaisa meni yksityiselle lääkärille, jolla oli vankka ja pitkä kokemus keuhkosairauksista.

– Lääkäri osasi röntgenkuvista epäillä tätä sairautta ja lähetti minut kiireellisenä keskussairaalaan. Siellä otettiin DNA-määritys ja viipalekuvat, ja diagnoosina oli Alfa1-antitrypsiinin puute, sen vaikein muoto, genotyyppi ZZ. Kaisalla on sairauden vuoksi sekä keuhkoahtauma että keuhkojen laajen­ tuma.

Vesijumppa, kuntosali ja kävely Kaisa on harrastanut kävelyä aina, mutta joistakin lajeista on pitänyt sairauden vuoksi luopua. Esimerkiksi lapsena rakas uinti on käynyt liian raskaaksi. Sen tilalle Kaisa on löytänyt vesijumpan ja -kävelyn. Jooga ja kehonhuolto ovat tärkeitä. Kuntosalilla hän on käynyt 16 vuoden ajan, ja pyöräilykin on ollut mieluisaa.

– En tosin jaksa pyöräillä ylämäkeen vaan talutan pyörän, tai mieheni auttaa selästä työntämällä. Ja jos mahdollista, valitsen mahdollisimman tasaisia pyöräilyteitä. Sähköpyörää olen kokeillut ja sillä oli mahtava liikkua. Olen myös lasketellut, tosin loivia rinteitä ja hissukseen. Sukellus on sellainen laji, jota en voi harrastaa, mutta muuten en koe, että olisin joutunut liikunnasta luopumaan.

– Minulla on tarve liikkua, tehdä jotain. Mutta se ei ole pakonomaista. Jos

Soveltavan liikunnan lehti

24

aamulla on olo, ettei jaksa, en lähde liikkeelle. Sen tietää, että semmoisena päivänä ei liikunnasta tule mitään.

Kaisa kertoo, että päivän tunnit eivät aina tunnu riittävän kaikkeen. Töiden lisäksi olisi ehdittävä liikkua ja levätä. Töiden tekemisen Kaisa on to-

sin nyt jättänyt vähemmälle. Hän työskenteli aiemmin kirjastossa, mutta siirtyy tekemään lyhennettyä työviikkoa miehensä yritykseen.

– Jos tulee esimerkiksi flunssa, pitää liikunta sen jälkeen aloittaa alusta. Vesijumpassa välillä innostun liikaa, ja tu-

Harvinaiset keuhkosairaudet ja liikunta ▹ Tämän hetkisen tiedon eli lyhytkestoisten tutkimusten mukaan liikunta on tärkeä osa hoitoa kaikissa harvinaisissa keuhkosairauksissa (bronkiektasiatauti, idiopaattinen keuhkofibroosi, korkea keuhkovaltimoverenpainetauti ja sarkoidoosi). Pitkäaikaista tutkimusta ei vielä ole saatavilla. ▹ Tutkimusten mukaan liikunnan vaikutukset harvinaisiin keuhkosairauksiin ovat saman suuntaisia kuin keuhkoahtaumataudissa (COPD) eli fyysinen suorituskyky ja elämänlaatu paranevat ja hengitystieoireet sekä pahenemisvaiheet vähenevät. ▹ Harvinaista keuhkosairautta sairastavat tarvitsevat ohjausta ja tukea oikeanlaisen ja monipuolisen liikunnan toteuttamiseen.

Hengitysyhdistykset järjestävät erilaisia vertais- ja liikuntaryhmiä. ▹ Euroopan unionin määritelmän mukaan sairaus on harvinainen, jos sitä sairastaa enintään 500 henkilöä miljoonaa asukasta kohden.

Harvinaisia sairauksia tunnetaan noin 8 000. Osa on niin harvinaisia, että niitä sairastaa vain muutama henkilö. ▹ Hengitysliitto on Suomessa osa Harvinaiset-verkostoa, jonka tavoitteena on lisätä tietoa harvinaisista sairauksista sekä harvinaista sairautta sairastavien kokemustiedon hyödyntämistä yhteiskunnassa. ▹ Hengitysliiton verkkosivuilta löytyy tietoa ja ohjeita mm. hengityksen kannalta hyvistä liikkeistä.

Soveli 2/2017

Katso: www.hengitysliitto.fi/fi/keuhkosairaudet/ hengityssairaan-liikunta

lee tunne, etten saa ollenkaan happea.

Se on raju kokemus. Olen kuitenkin oppinut jo aika hyvin tietämään rajani.

Säännöllinen elämä on sairauden kannalta tärkeää. Jos joskus tulee valvottua, tietää, että sen jälkeen on levättävä. Väsyneenä flunssa iskee herkästi.

Suhteellisen normaalia elämää Kaisa on onnellinen, kun on voinut järjestää työnsä voimien mukaan. Jonkin verran hän sosiaalisena ihmisenä kaipaa entistä työtään kirjastossa ja siellä käyviä ihmisiä.

– Pystyn elämään suhteellisen normaalia elämää. En ole kauheasti ajatellut tulevaisuutta, vaikka totta kai sairauden eteneminen on aina ajoittain mielessä. Mielestäni olen ikäisekseni aika hyvässä kunnossa.

– Vertaistapaamisissa olen nähnyt ihmisillä happiviiksiä ja tiedän, että edessä on todennäköisesti keuhkonsiirto. Senkin vuoksi haluan yrittää pitää kuntoa ja toimintakykyä yllä. Lääketiedekin kehittyy valtavaa vauhtia ja tulevaisuudessa voidaan ehkä tähänkin sairauteen löytää parannuskeino.Toivon tietenkin että vointi jatkuisi tällaisena, että pääsen liikkumaan, Kaisa Tikkamäki miettii.

Neo ainakin on sitä mieltä, että ulos mennään, satoi tai paistoi. x

TEKSTI JA KUVAT Tupu Sammaljärvi

Pajulahti kokosi kouluttajat Soveltavan liikunnan kouluttajatapaaminen kokosi toukokuussa kymmeniä kouluttajia Pajulahteen. Tapaamisen tarkoituksena oli keskustella ajankohtaisista aiheista, verkostoitua, kuulla mielenkiintoisia luentoja ja osallistua toiminnallisiin tuokioihin.

Ryhmissä pohdittiin kunkin osallistujan onnistumisia työssä soveltavan liikunnan näkökulmasta. Tulokseksi saaatiin, että tietoisuus ja ymmärrys soveltavasta liikunnasta ovat lisääntyneet. Sosiaalista mediaa ja verkkoa hyödynnetään entistä paremmin, ja konkreettisia yhteistyön muotoja on löytynyt eri puolilla maata.

Haasteiksi todettiin muun muassa käsitteiden sekamelska, asenteet, resurssien niukkuus ja soveltavan liikunnan imago.

Työpajoissa kokeiltiin mobiilisovellusta, jolla haettiin rasteja liikuntakeskuksen maastosta, leikittiin ja pelattiin oppien samalla ymmärtämään, mitä yksilöllinen oppilaan tai esimerkiksi maahanmuuttajan kohtaaminen edellyttää: etenkin yksilöllistä kohtaamista.

Luennoilla kuultiin Ikäinstituutin suunnittelijan Liisa Paavolan alustus aiheesta Osaamista ikäihmisten kohtaamiseen ja VAU:n tutkimuspäällikkö Aija Saaren esitys Valtti-toiminnasta opiskelijoiden osaamisen vahvistamisessa. x

Alfa1-antitrypsiinin puute ▹ Perinnöllinen aineenvaihduntasairaus, jossa pienentynyt veren alfa1-antitrypsiinipitoisuus altistaa keuhko- ja maksasairauksille. ▹ Keuhkomuutokset, kuten keuhkolaajentuma eli keuhkorakkuloiden seinämien tuhoutuminen, ilmenevät 40 – 50 ikävuoden välillä ja heikentävät keuhkojen toimintaa. Merkittävä oire on rasitushengenahdistus. ▹ Maksasairaus ilmenee tavallisimmin vastasyntyneellä, poikkeavia maksa-arvoja voi esiintyä myös nuorilla aikuisilla. Aikuisilla voi esiintyä maksakirroosia.

Lähde: Hengitysliitto ry

Kouluttajatapaamisen osanottajat asettuivat ryhmäkuvaan.

Tommi Yläkangas, Elsa Havas ja Annukka Alapappila etsivät mobiilisovelluksen avulla rasteja.

Soveltavan liikunnan lehti

25

Soveli 2/2017

KUVA YLLÄ

Mari Ruuth ja Riitta Samstén valmistelivat frisbeegolfin käyttökuntoon.

Heidi Aska-Randelin ja Sari Liukkonen kokosivat katoksen.

TEKSTI JA KUVAT Tupu Sammaljärvi

”Ihanaa!”

Näin hihkaisi Marja Piironen, joka pääsi ensimmäisen kerran elämässään melomaan. Mikkelin Lahdenpohjassa liikuttiin toukokuisena lauantaina luonnossa ja tutustuttiin soveltavan liikunnan mahdollisuuksiin.

Liiku luonnossa, villiinny keväästä -tapahtuma kokosi noin 120 henkeä Mikkelin Seudun Invalidien lomanviettopaikkaan nauttimaan keväisestä luonnosta ja tapaamaan toisiaan.

Kaikille avoin tapahtuma oli suunnattu koko perheelle, ja tarjolla olikin monipuolista toimintaa. Ohjelmassa oli muun muassa melontaa, luontoretki, puhallustikkaa, liikunnan apuvälineiden

1

Soveltavan liikunnan lehti

26

Soveli 2/2017

esittelyä sekä aivojumppaa. Grillausta ja nokipannukahvia unohtamatta.

Kuntoutussäätiön Liikunta ja osallisuus -hanke, Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry sekä parikymmentä alueen yhdistystä järjestivät ulkoilutapahtuman.

– Tapahtuma on hyvä tilaisuus tulla tutustumaan soveltaviin tapoihin harrastaa liikuntaa. Sa­

2

Marja Piironen pääsi melomaan Sirpa Anttilan, Marko Suhosen ja Juha Koivusen avustamana.

Raimo Vallenius, Aatto Homan, Leena Vallenius, Simo Hirvonen ja Risto Väisänen kokeilivat pehmopallojen heittelyä. Leena oli tuonut pelin paikalle.

Marko Suhonen ohjasi väkeä melonnan pariin.

mal­la yhdistykset voivat tuoda esiin toimintaan­sa ja viettää omia kevätpäiviään näin yhdessä. Kus­ tan­nukset on jaettu nyyttärimeiningillä, ja kau­ pun­ki tarjoaa lounaan.

– Päivä on myös osa Luon­non päiviä 2017, kertoi Heidi Aska-Randelin Ete­lä-Sa­von sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:stä, ESTERYstä.

Paula Åhman Mikkelin kaupungin liikuntatoi-

3

mesta oli tyytyväinen yhteistyössä järjestettyyn tapahtumaan.

– Hienoa, että järjestöt ovat näin hyvin mukana järjestelyissä. Tunnelma on leppoisa ja väki viihtyy, Paula Ahman sanoi.

Osallistujat totesivat yksi toisensa jälkeen, että Mikkelin Liiku luonnossa, villiinny keväästä -tapahtuma oli oikein mieluisa. x

4 1. Pirkko Rantanen ja Marja Mustonen maalasivat kiviä luovasti, eivät niinkään suunnitellen.

2. Marjatta Heikkinen puhalsi komeat luvut puhallustikassa. Paula Åhman kannusti.

3. Nokipannukahvit olivat tärkeä osa päivän ohjelmaa.

4. Mirja Laamanen ja Kaarina Nissinen ohjasivat aivojumppaa.

Soveltavan liikunnan lehti

27

Soveli 2/2017

Pin ja

L I I K U N TAV I N K K I rssi n e n a Pä

rinen

TEKSTI JA KUVAT Tupu Sammaljärvi

”Ole sinä Anna, minä olen Elsa” Topakka Pinja Lukkarinen on samba-asussaan leikin pyörteissä.

Frozen-elokuvan hahmot Anna ja Elsa saavat liihotella pitkin jumppasalin lattiaa. On alkamassa lasten soveltava tanssi Seinäjoen Sennulassa.

Syksyllä 2016 aloittanut ryhmä on päässyt uusiin, isoihin tiloihin. Innostus on kova. ”Haluan pomppia” -huudahdus kuvaa tunnelmaa. Samba-asusteet on otettu esiin, ja niitä on paljon. Ihanat värit ja mallit saavat pään pyörryksiin. ”En osaa valita”, joku huokaa.

Ensin kuitenkin lämmitellään ilman hurmaavia asusteita. Rytmikäs musiikki kaikuu jumppasalissa, ja pienet ja vähän isommatkin lapset ojentelevat käsiään Riia Rantalan esimerkin mukaan.

Musiikki vie mukanaan. On kuin hetkeksi siirryttäisiin etelän lämpöön. Jokainen tanssii tavallaan, ja kaikki tavat ovat yhtä hyviä ja hienoja.

Kimallusta ja kuumia rytmejä

lm Hi

kka Lu

Sitten valitaan mieluisat samba-asut. Sali on täynnä kimallusta, helman heilahdusta, sulkapäähineitä. Ja rytmit vain kuumenevat. Kaikilla näyttää olevan hauskaa, ja jokainen tuntuu tietävän, mitä tekee. Eikä ihme, onhan ryhmä käynyt jo sambaamassa yleisöllekin.

Kun on sambattu hikeen asti, riisutaan tanssiasut ja keräännytään laululeikkien ääreen. Metsästetään leijonaa, nauretaan. Vielä otetaan rytmisoittimet esiin, pannaan korviin korvatulpat ja luodaan oma orkesteri. Lopuksi rentoudutaan makuulla. Levollisuus täyttää jumppasalin.

kauksessa. Leikkauksen jälkeen tuli takapakkia: selkäranka murtui ja tyttö halvaantui. Onneksi halvaantuminen oli ohimenevää, ja tänään Hilma on ollut pitkään aikaan ensimmäistä kertaa koulussa – ja tanssitunnilla.

– Oli se sokki, mutta nyt voin hyvin, Hilma kertoo.

Hilma aloitti soveltavan tanssin syksyllä 2016.

– Ensin tulin kokeilemaan, millaista tämä on.

Kun tanssi vaikutti kivalta, rupesin harrastamaan sitä. On mukavaa, kun pääsee tekemään uusia asioita. Pari tuttua kaverianikin on mukana.

Vaikka tuolisamba onkin varsin mieluisaa, haas­­teitakin riittää sopivasti: – Jotkut asiat ovat tanssissa vaikeita. Vallankin, kun tehdään nopeasti ja pitää pysyä mukana.

Jokainen liikkuu tyylillään

Tanssin ohjaaja Riia Rantala kertoo, että lasten liikunnalliset lähtökohdat ovat erilaiset. Jokaisen kanssa sovelletaan tanssit ja rytmileikit erikseen.

– Lasten soveltavassa tanssissa jokainen tekee liikkeet omalla tyylillään, omien mahdollisuuksiensa mukaan. Tunnit menevät leppoisasti lapsia kuunnellen.

Ohjaajat näyttävät liikkeitä istuen ja seisten. Istuessa käytetään ylävartaloa ja keskikehoa ja seistessä harjoitetaan lisäksi jalkojen liikkeitä. Kaikki eivät pysty seisomaan, toiset eivät taas pysty käyttämään käsiään kokonaisvaltaisesti, ja siksi sovelHilma näyttää esimerkkiä taminen on tärkeää.

Liikkeet tehdään erilaisten musiikkien mukaan.

11-vuotias Hilma Pärssinen on tullut tans– Lasten tunneilla tanssikoreografioiden lisäksi situnnille dramaattisten kokemusten jälkeen.

Pyörätuolilla liikkuva Hilma oli skolioosileik- on mukana myös tuttuja laululeikkejä ja liikunnal-

Soveltavan liikunnan lehti

28

Soveli 2/2017

Tunnit on tarkoitettu kaikille tanssista kiinnostuneille lapsille, joilla on jonkinlaisia rajoitteita liikkumisessa. Mukaan voi ottaa avustajan, jos kokee tarvitsevansa apua liikkeiden harjoittamiseen.

lisia kehonhallinnan harjoitteita mielikuvituksen keinoin. Joskus myös soitetaan sambasoittimilla ja askarrellaan.

Tunnit on tarkoitettu kaikille tanssista kiinnostuneille lapsille, joilla on jonkinlaisia rajoitteita liikkumisessa. Mukaan voi ottaa avustajan, jos kokee tarvitsevansa apua liikkeiden harjoittamiseen.

Tunneille osallistujan täytyy osata noudattaa sanallisia ohjeita.

sä. Lisäksi lapset esiintyivät yhdistyksemme omassa pikkujoulussa.

Ryhmä on käynyt myös Seinäjoen Simunanrannan palvelukeskuksessa. Vanhuksille järjestettiin siellä Sambapäivä.

– Esiinnyimme yhteisessä tilassa, joka oli koristeltu karnevaaliteeman mukaisesti värikkäästi. Lisäksi kiersimme osastoilla esiintymässä vanhuksille, jotka eivät sängyistään päässeet yhteiseen tilaan, Riia Rantala kertoo.

Hyvää palautetta Tanssitunneista on saatu hyvää palautetta lapLasten soveltavan liikunnan tanssitunnit, tuo- silta ja vanhemmilta. lisamba, aloitettiin Seinäjoella viime syksynä. Jär– Lapset viihtyvät ja odottavat malttamattomajestäjänä ovat yhteistyössä SambaTropical ja Ete- na koko viikon seuraavaa tanssituntia, Riia Rantalä-Pohjanmaan Neuroyhdistys. Aluksi mukana oli la sanoo. x kolme lasta, sittemmin joukko on kasvanut. Iältään lapset ovat 4 – 13-vuotiaita.

– Seinäjoen kaupungin liikuntapalvelut järjes- SOVELTAVA TANSSI -VIDEO ti meille tilat Sennulan toimintakeskuksesta, kun Katso video soveltavan entiset tilat kävivät ahtaiksi, kertoo Riia Rantala. tanssin tunnilta netin YouTube-palvelussa.

Harjoitukset ovat kerran viikossa, ja esiinty- Video löytyy hakusanoilla ”Tuolisamba, mässäkin on jo käyty. soveltavan liikunnan tanssitunti” .

– Seinäjoella oli kiusaamisen vastainen tapahtu- Suora linkki videoon on ma Kukaan Ei Ole Nolla. Olimme siellä esiintymäs- https://youtu.be/UreuFeyfvWs

Soveltavan liikunnan lehti

29

Soveli 2/2017

Alkujumppa oli ohjelmassa ennen lenkille lähtöä.

SoveLi oli hyvin esillä Raatin stadionilla.

TEKSTI JA KUVAT Tupu Sammaljärvi

Käsipyöräilijät ensimmäisinä maalissa Lähes täydellinen elokuinen päivä tervehti Oulussa Likkojen lenkille lähtijöitä.

Aurinko lämmitti ja lempeä tuuli viilensi. Noin 1800 naista ja tyttöä jumppasi alkuverryttelyn, jammaili Egotripin tahdissa ja lähti matkaan.

Lenkkien pituudet olivat 7,5 kilometriä ja 2,8 kilometriä. Jälkimmäinen reitti oli esteetön ja sopi myös pyörätuolilla avustajan kanssa liikkuville tai itse kelaaville. Reitin varrella oli yksi taukopiste, jossa käytössä oli esteetön WC ja pitkin reittiä oli tasaisin väliajoin penkkejä levähdystä varten. Oulun seudun ammattiopiston lähihoitajaopiskelijoita oli avustajina reitin varrella.

Koko joukon ensimmäisinä maaliin ehtivät Miia Häkkinen ja Raili Louhimaa, jotka liikkui-

vat käsipyörillä. He suorittivat pitkän lenkin. Vasta heidän jälkeensä saapuivat juoksijat. Naiset kertoivat, että ovat olleet mukana Likkojen lenkillä liki joka vuosi.

– Mukaan saavat hyvä seura, fiilis ja se, että päivä on kokonaan naisille omistettu, naiset sanoivat.

Lenkin jälkeen maistui lounas, ja päivän kruunasi Tuure Kilpeläisen ja Kaihon karavaanin esiin­tyminen.

Toukokuussa Likkojen lenkki järjestettiin Tampereella. Mukana oli reilut 7 000 osallistujaa. Soveltava Liikunta SoveLi ry oli Likkojen lenkin yhteistyökumppani sekä Tampereella että Oulussa. x

KUVA OIKEALLA

Miia Häkkinen ja Raili Louhimaa olivat ensimmäiset likat maalissa. Ystävykset kiittivät tapahtuman hyvää fiilistä ja sitä, että päivä oli omistettu naisille.

Hilkka Lahti Munuais- ja maksaliitosta oli tavattavissa tapahtumatorilla. Hän puhui likoille elinluovutuksista.

Tapahtumatorilla oli useita pisteitä, joissa oli tarjolla tietoa ja tuotteita.

Soveltavan liikunnan lehti

30

Soveli 2/2017

Soveltavan liikunnan lehti

31

Soveli 2/2017

LAINASANAT KOONNUT Tupu Sammaljärvi

Järjestölehdissä kerrotaan säännöllisesti liikkujien tarinoita sekä eri sairauksiin tai vammoihin liittyviä liikuntauutisia. Useimmat lehdistä ovat luettavissa yleisissä kirjastoissa.

AVAIN 1/2017 ”Harjoitukset lisäävät liikkuvuutta ja voimaa ja kehittävät kehonhallintaa monipuolisesti. Etenkin tasapainoa ilmajooga haastaa tehokkaasti. Samoin vatsalihakset ja käsien puristus- ja vetovoima ovat koetuksella. Liikkeissä on erilaisia vaihtoehtoja, joten jos tuntuu, ettei jokin liike sovi itselle, voi sen tehdä hieman eri tavalla.”

Fysioterapeutti Erika Lindroos ilmajoogasta

Diabetes 2/2017 ”Urheilu antaa minulle henkistä seesteisyyttä, voin päästä siinä meditatiiviseen tilaan. Se myös opettaa paljon fysiikasta, itsehallinnasta ja henkisestä kantista. Se on myös hyvää vastapainoa haastavalle työlle.”

Juha Nurmela, jolla on tyypin 1 diabetes

Hengitys 1-2/2017 ”On valtava etu, jos saa kuntoiluun henkistä tukea.

Minulle on aina löytynyt tukea, eikä ole tarvinnut yksin harrastaa. Silloin 90-luvulla, kun sairauteni oli pahimmillaan, minulla meni pitkään niin, että juoksemisesta ei tullut mitään.

Silti minut valittiin mukaan joukkueeseen. Kaverit pitivät minusta huolta.”

Pekka Kandolin, joka sairastaa keuhkoahtaumatautia

Soveltavan liikunnan lehti

32

Soveli 2/2017

Hyvä SELKÄ 2/2017 ”Kävin aiemmin pari kertaa viikossa pilatestunnilla henkilökohtaisessa ohjauksessa. Nyt olen tehnyt venyttelyjä omatoimisesti kotona. Vaikutukset olen huomannut ja kroppa on paremmassa kunnossa, kun harjoittelee säännöllisesti.

Pilates on minulle paras ”selkälääke”.”

Marion Rung

Liikunnan ammattilainen 1/2017 ”Vaikka ulkoilu on yleensä liikunnallista ja liikunta on usein ulkoilua, niillä on vissi ero kansalaisten mielikuvissa. Jos liikunta koetaan ahdistavaksi ja ulkoilu virkistäväksi, niin ehkä hallinnossakin olisi syytä miettiä, mistä narusta kannattaa vetää.”

Teijo Pyykkönen

Liikunta & TIEDE 1/2017 ”Noin kuudesosalla peruskoulua käyvistä nuorista on vamma tai sairaus.

Urheiluseuratoimintaan osallistuminen lisää näiden nuorten mahdollisuuksia suositusten mukaiseen liikuntaan. Siksi onkin tärkeää, että niin liikunnanopettajat kuin ohjaajat ja valmentajatkin luovat inklusiivisen ympäristön kaikkien yhtälaiselle osallistumiselle.”

Kwok Ng, Pauli Rintala

elsingin yliopistossa tarkastetun Ansku Holstilan väitöstutkimuksen tavoitteena oli tarkastella, kuinka liikunta-aktiivisuuden muutok­set ovat yhteydessä tulevaan toi­min­takykyyn, sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyseläkkeisiin.

Toisena tavoitteena oli tarkastella, kuinka liikunta-aktiivisuus muuttuu van­huus­eläkkeelle siirtymisen jälkeen ja eläkkeelle siirtymistä seu­raa­ vi­na vuo­sina.

Lisääntynyt liikunta-aktiivisuus oli tutkimuksen mukaan yhteydessä parempaan fyysiseen toimintakykyyn ja vähentynyt liikunta-aktivisuus huonompaan. Yhteydet liikunta-aktiivisuuden muutosten ja psyykkisen toimintakyvyn välillä olivat vähäisempiä. Lisääntynyt liikunta-aktiivisuus oli yhteydessä pienempään sairauspoissaolojen riskiin. Liikunta-aktiivisuuden lisääminen vähäisestä tai kohtuullisesta rasittavaan oli yhteydessä pienempään työkyvyttömyyseläkkeiden riskiin.

Tulosten perusteella keski-ikäisiä ja ikääntyviä työntekijöitä kannattaa työpaikoilla kannustaa lisäämään liikunta-aktiivisuuttaan. Terveitä työntekijöitä voi kannustaa myös rasittavan liikunnan harrastamiseen. Vanhuuseläkkeelle siirtyminen voi olla sopiva vaihe edistää liikunta-aktiivisuutta esimerkiksi liikunta-interven­ tioilla, koska ihmiset saattavat elämänmuutosten yhteydessä muuttaa herkemmin liikuntatottumuksiaan.

On kuitenkin tärkeää huolehtia myös liikunta-aktiivisuuden ylläpidosta eläköitymistä seuraavina vuosina, jotta eläkkeelle jäämisen yhteydessä mahdollisesti tapahtuneet positiiviset muutokset liikunta-aktiivisuudessa säilyvät mahdollisimman pitkään. x

URN:ISBN:978-951-51-3516-2 http://hdl.handle. net/10138/195630

Säännöllinen liikunta voi brittitutkijoiden mukaan estää tai lykätä yli 50-vuotiaiden muistin ja muiden kognitiivisten mielentoimintojen heikentymistä.

Brittien havainnot perustuvat 39 aikaisemman tutkimuksen aineistojen yhteisanalyysiin, ja niiden perusteella liikunta parantaa osallistujien testituloksia riippumatta siitä, millä tasolla henkilön kognitiiviset toiminnot alun perin ovat.

Potentiaaliset hyödyt saadakseen liikunnan on oltava vähintään kohtuullisen rasittavaa ja sitä pitää harrastaa 45 – 60 minuuttia kerralla. Yhteys koskee kuntoliikuntaa, lihasharjoittelua, niiden yhdistelmää ja taijita. Taijin kohdalla tulokset perustuvat kuitenkin vain kahteen tutkimukseen, joten niihin kannattaa suhtautua varauksella.

Tutkimus julkaistiin British Journal of Sports Medicine -lehdessä. Lähde: Uutispalvelu Duodecim British Journal of Sports Medicine 2017; DOI:10.1136/bjsports-2016-096587 bjsm.bmj.com/content/early/2017/03/30/ bjsports-2016-096587

KOONNUT Tupu Sammaljärvi

H

Liikunta pitää viisikymppisten aivot vetreinä

T U T K I T T UA

Kannattaa kannustaa liikkumaan

Aivotutkija: Välitunnit voivat selittää suomalaislasten koulumenestystä Aivotutkimusten mukaan nopea liikuntatuokio aktivoi aivot otollisiksi oppimiselle juuri noin 45 minuutin eli perinteisen oppitunnin ajaksi.

–Sen jälkeen taas happihyppely ja liiketauko ovat tarpeen, lasten fysiologian ja liikuntalääketieteen tutkija Eero Haapala sanoo.

Tutkimusten mukaan liikunnalla voidaan kiistatta vaikuttaa lasten koulumenestykseen. Eniten tuloksia nähdään niillä lapsilla, jotka alkujaan liikkuvat vain vähän.

–Kun liikkuminen palautetaan niin sanottuun normaalin liikunnan tasoon, aivojen prosessointikyky, työmuisti, tarkkaavaisuus ja keskittymiskyky paranevat, Haapala toteaa.

Alle kouluikäisille suositellaan Suomessa vähintään kolme tuntia ja kouluikäisille 1 – 2 tuntia liikuntaa päivässä.

–Tämä suositus perustuu kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, Haapala huomauttaa.

–Hollannissa tehdyn kaksivuotisen tutkimuksen mukaan jo 20 minuutin liikuntatuokio kolmesti viikossa yhdistettynä oppitunteihin paransi lasten lukutaitoa ja matematiikan osaamista. Tokikaan tällaisella määrällä ei ole vielä vaikutusta fyysiseen kuntoon.

Lähde: Satakunnan Kansa 15.8.2017 www.satakunnankansa.fi/kotimaa/aivotutkija-valitunnit-voivat-selittaa-suomalaislasten-koulumenestysta-200325646

Soveltavan liikunnan lehti

33

Soveli 2/2017

TEKSTI Janne Haarala ja Veera Farin KUVAT Hanna Salminen, Niina Anttila, Veera Farin

Suomi liikkuu 100 lasissa!

Tule mukaan Hengitysliiton liikuntatoimen juhlavuoden tapahtumiin.

Liikunta ja urheilu ovat suomalaisille henkireikä, olemmehan me juosseet aikoinaan maamme koko maailman tietoisuuteen. Tänä päivänä penkkiurheilu ja arkiliikunta ottavat monissa kodeissa mittaa toisistaan, ja liikuntaharrastukset jäävät liian usein hyviksi aikomuksiksi. Ihmisen mieli ja keho kuitenkin voivat paremmin säännöllisen liikunnan ansiosta.

Tänä vuonna Hengitysliiton liikuntatoiminta täyttää 30 vuotta. Juhlistamme merkkivuotta Suomi liikkuu 100 lasissa! -kampanjalla, jonka puitteissa järjestämme yhdessä paikallisten hengitysyhdistysten ja yhteistyökumppaniemme kanssa yli 100 liikuntatapahtumaa eri puolilla Suomea. Tapahtumat ovat pääosin avoimia kaikille.

Liikuntatapahtumista saat ajantasaisen tiedon verkosta sivuiltamme www.hengitysliitto.fi.

Luontoretkiltä rauhaa, terveyttä ja hyvää henkeä Kaikenikäiset ja -kuntoiset voivat nauttia luonnon helmassa puhtaasta hengitysilmasta. Sopivia kohteita löytyy ympäri maan, pohjoisesta Hossan kansallispuistosta saariston tunnelmiin eteläisessä Suomessa.

Metsä rauhoittaa ja puistoissa on helppo tehdä retkiä. Suomen luonnon ja Ilman päivänä 26.8. olimme muka-

Soveltavan liikunnan lehti

34

Yksi sadasta liikuntatapahtumasta järjestettiin SuomiAreenalla Porissa kesällä.

Hengitysyhdistysten liikunnan vertais- ja ammattiohjaajia koulutetaan kymmeniä vuosittain.

na järjestämässä useita liikuntatapahtumia ulkoilmassa.

Luonnon helmassa liikkumisella on tutkitusti suotuisia vaikutuksia terveyteen, elämäntapoihin ja ihmisten im­ muu­­nipuolustukselle. Lisäbonuksena luon­ to huoltaa myös psyykettämme, kun stressi lievenee ja mieliala kohe­ nee.

lisätunnin liikuntaan lokakuun viimeisenä viikonloppuna. Koskaan ei tule parempaa aikaa kokeilla lajia, jota ei ole vielä kokeillut tai käyttää tunti omaan mieluisaan liikuntalajiin. Jos kiire silti pääsee yllättämään, avuksi voi ottaa Hengitysliiton Youtube-kanavalta löytyvän tehokkaan ohjatun keppijumppa-videon.

Tunti lisää liikuntaan

Yhteistyö rohkaisee ylittämään itsensä

Monesti ihmiset ovat hyviä keksimään syitä, miksi eivät liiku tai ei ole aikaa liikuntaan. Hengitysliitto ja paikalliset hengitysyhdistykset kannustavat suomalaisia käyttämään talviajan tuoman

Hengitysliiton liikuntatoimen tulevaisuuden tavoitteena on yhdessä muiden toimijoiden kanssa innostaa suomalaisia liikkumaan niin, että olemme maailman liikkuvin ja Pohjoismaiden

Soveli 2/2017

vey­denhuollon hoitopolkuihin ja -ket­ jui­hin.

Yhdessä saamme todellakin aikaan enemmän!

Ammattilaisten ja hengityssairaiden tukena

Hengitysliiton liikuntatoimi oli mukana SM-viikolla Tampereella. Yle Urheilun toimittajat Kristiina Kekäläinen ja Jere Nurminen jumppasivat 100 lasissa suorassa tv-lähetyksessä.

menestynein urheilukansa 2020. Rohkeaa tavoitetta ei saavuteta omin voimin, vaan mukaan tarvitaan myös hyviä yhteistyökumppaneita.

Apteekkariliitto jäsenapteekkeineen ja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma ovat vuo­ sikymmenten saatossa rakenta­n­eet kanssamme valtakunnallisen, yli 170 apteekkia käsittävän Liikkujan Ap­ teek­ki -toiminnan. Liikunnan aluejär­ jes­ töjen ja muiden kumppaneiden kans­sa kehitetään jatkuvasti olemassa ole­vaa ja uutta toimintaa.

Hengitysliiton liikuntatoiminta on saanut vuosittain avustusta Veikkauksen tuotoista opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Opetus- ja kulttuuriministeriön panos on näkynyt viime vuosi-

na erityisesti Hengitä ja hengästy -liikuntahankkeessamme. Sen puitteissa olemme julkaisseet paljon hengityssai­ raiden liikuntaan liittyvää materiaalia ja päivittäneet liikunta-osuuksia ter­

On tärkeää, että ammattilaiset osaavat ohjata hengityssairaan sopivan liikunnan pariin ja hengityssairaat löytävät itselleen sopivan tavan liikkua. Hengitysliitto on mallintanut kuntatasolla hengityssairaan liikunnan palveluketjuja poikkisektoraalisissa työryhmissä, joten kokemusta ja tietoa löytyy siitä, miten asioita kannattaa käytännössä viedä eteenpäin. Lisää asiaa liikunnasta ja hengityssairauksista pääsee kuulemaan 11.10. Tampere-talossa järjestettävillä Hengitysmessuilla. Messuille on tervetullut – ammattilaisten lisäksi – myös suuri yleisö eli asiasta kiinnostuneiden kannattaa varata jo päivä omaan kalenteriin.

Hengityssairauksia sairastaa noin joka viides suomalainen. Teemme päi­ vit­ täin työtä sen eteen, että meidän kaik­kien olisi helpompi hengittää. Uusien tutkimustulostenkin mukaan lii­ kun­ta on parasta lääkettä hengityssairaalle.

Hengitysliitto on vuosikymmenten saatossa kasvanut Tuberkuloosipotilaiden liitosta nykyaikaiseksi liikunta-, sosiaali- ja terveysjärjestöksi. Mukana on lähes 30 000 jäsentä. Jokainen hengitysterveydestä kiinnostunut on tervetullut tutustumaan toimintaamme ja tulemaan mukaan. Juhlitaan yhdessä 100-vuotiasta Suomea liikkumalla 100 lasissa! x Lisätietoa hengityssairaan liikunnasta www.hengitysliitto.fi/liikunta

Teemapäivät Hengitysliiton vuosittaisissa valtakunnallisissa teemapäivissä liikutaan kuten: ▹ Harvinaisten sairauksien päivänä helmikuussa. ▹ Kansallisena unianeapäivänä maaliskuussa. ▹ Maailman astmapäivänä toukokuussa. ▹ Sisäilmasta sairastuneiden päivänä 26.8. ▹ Lisäaikaa liikunnalle -viikonloppuna lokakuussa. ▹ Maailman keuhkoahtaumatautipäivänä marraskuussa.

Soveltavan liikunnan lehti

35

Soveli 2/2017

Seutufoorumin osallistujista ja järjestäjistä osa ehti yhteiskuvaan.

TEKSTI JA KUVAT Tupu Sammaljärvi

Lapin toimijat kokoontuivat seutufoorumiin Soveltavan liikunnan seutufoorumi kokosi kesäkuun alussa Lapin alueen toimijoita Rovaniemelle. Tiedekeskus Pilkkeen tiloissa pohdittiin muun muassa yhteistyön muotoja.

Tilaisuuden avannut vastuualuejohtaja Elisa Suutala Lapin aluehallintovirastosta totesi, että on ollut ilo seurata, miten paljon vuosien varrella on tapahtunut eristyisryhmien liikunnan hyväksi. Hän kertoi, että tällä hetkellä aluehallintovirastojen soveltavaan liikuntaan liittyvät tehtävät säilyvät uu­ des­sa lupa- ja valvontavirastossa, Luovassa. Kei-

Soveltavan liikunnan lehti

36

Soveli 2/2017

noina työssä ovat muun muassa valtionavustukset soveltavan liikunnan kehittämiseen ja liikunta­ paikkarakentamiseen sekä täydennyskoulutukset.

Nelisenkymmentä foorumin osallistujaa keskusteli seutufoorumissa erityisesti yhteistyön muo­doista ja hyvistä käytännöistä. Aiheista alustivat kehittämispäällikkö Pertti Itkonen Metsähalli-

tuksesta, toiminnanjohtaja Tommi Yläkangas SoveLista ja suunnittelija Saila Hänninen Ikäinstituutista.

Itkonen totesi, että Metsähallituksen näkökulmasta kaikilla on oltava yhtäläiset mahdollisuudet olla luonnossa. ”Jokaisella on oikeus luontoon”, hän sanoi. Metsähallituksen Luonto ja terveys -ohjelmassa pyritään mm. saavutettavuuden ja luontokohteiden esteettömyyden parantamiseen.

Yläkangas mainitsi, että kunnat käyttävät liikuntaan enemmän rahaa kuin valtio. Erityisen tärkeää on hänen mukaansa kuntien toiminta erityisryhmille. Kysymysmerkkejä tulevaisuuden kannalta ovat esimerkiksi pienten kuntien resurssit, sote-uudistuksen vaikutukset, liikuntaketjujen toimivuus kuntoutuksesta liikuntaan sekä kuntalaisten osallisuus.

Työpaja luontoliikunnasta Ylitarkastaja Sari Virta opetus- ja kulttuuriministeriöstä puhui hyvinvoinnin ja terveyden edistä-

misestä sote-uudistuksessa. Liikuntapaikkarakentamisesta alustivat ylitarkastaja Marjatta Huhtala ja liikuntatoimentarkastaja Kai-Matti Joona Lapin aluehallintovirastosta.

Foorumissa kuultiin luontoliikunnasta ja yhdistysten mahdollisuuksista liikunnan palveluketjussa. Kaikille sopivasta luontoliikunnasta puhuivat erikoissuunnittelija Joel Erkkonen Metsähallituksesta ja soveltavan liikunnan asiantuntija Virpi Pennanen Sovelista. He myös järjestivät osallistujille aiheesta työpajan, jossa mietittiin, kuinka liikkumattomat saataisiin liikkeelle ja kuinka vertaisryhmät olisivat parhaiten tavoitettavissa. Myös liikunnan palveluketjuja pohdittiin pienryhmissä.

Terveysliikunnan kehittäjä Elina Ahokas Lapin Lii­kunnasta puhui yhdistysten roolista liikunnan palveluketjussa. Hän mainitsi myös, että Lapin yh­ tei­sen liikuntastrategian tavoitteena on, että Lappiin rakennetaan maakunnan ja kuntien yhteinen liikunnan palveluketju. Strategiassa todetaan li­säk­si tavoite, että liikunta on Lapissa kaikille arkea. x

Aivoliiton liikuntasuunnittelija Virpi Lumimäki toivoo, että liikuntaneuvonta tulisi yhä useamman tavoittamaksi.

”Liikuntaneuvonta yhä useamman tavoittamaksi” Seutufoorumissa mukana ollut liikuntasuunnittelija Virpi Lumimäki Aivoliitosta oli tyytyväinen, kun tilaisuudessa puhuttiin järjestöjen mukaan ottamisesta yhteiseen tekemiseen.

– Olisi hienoa, jos järjestöissä ja niiden paikallisyhdistyksissä tehty liikuntatyö olisi entistä arvostetumpaa.

Hän mietti, kuinka yhdistysten osaaminen saavutettaisiin nykyistä paremmin; miten osattaisiin ohjata ihmiset yhdistysten liikuntaryhmiin?

Virpi Lumimäki toivoo, että liikuntaneuvonta tulisi yhä useamman tavoittamaksi.

– Se on nykyisin hyvin pitkälle koh-

dennettu työikäisille ja toivoisin, että neuvontaa olisi laajemmille kohderyhmille.

Lumimäki oli tyytyväinen siihen, että tilaisuudessa oli runsaasti toimijatahoja. Kuntien edustajia hän olisi kaivannut mukaan enemmän. – Heidät olisi ollut hyvä saada keskusteluun mukaan. x

Soveltavan liikunnan lehti

37

Soveli 2/2017

SoveLin jäsenjärjestöjen liikunnan yhteyshenkilöt Aivoliitto ry

Neuroliitto*

Virpi Lumimäki, liikuntasuunnittelija Korkalonkatu 18 B 96200 Rovaniemi puh. 040 7375 879 virpi.lumimaki@aivoliitto.fi

Riitta Samstén, erikoissuunnittelija PL 15, 21251 Masku puh. 0400 828 536 riitta.samsten@neuroliitto.fi

Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry

Psoriasisliitto ry

Marianna Suonpää, liikuntasihteeri Paciuksenkatu 19, 00270 Helsinki puh. 040 147 7812 marianna.suonpaa@allergia.fi

Jonna Marttinen järjestösuunnittelija, liikuntakoordinaattori Fredrikinkatu 27 A 3, 00120 Helsinki puh. 0400 867 927 jonna.marttinen@psori.fi

Epilepsialiitto ry* Virpi Tarkiainen, järjestöpäällikkö Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puh. 050 400 9191 virpi.tarkiainen@epilepsia.fi

Selkäliitto ry

Hengitysliitto ry* Janne Haarala, liikunnan suunnittelija Yliopistonkatu 56, 5. krs 33100 Tampere puh. 050 5224 094 janne.haarala@hengitysliitto.fi Lihastautiliitto ry Sirpa Kälviäinen, järjestösuunnittelija, liikuntavastaava Perillistenkatu 3 53100 Lappeenranta puh. 050 5992 472 sirpa.kalviainen@lihastautiliitto.fi

Hanna Kääriäinen liikuntavastaava Eerikinkatu 16 A 2 00100 Helsinki puhelin 050 465 7884 hanna.kaariainen@selkaliitto.fi Suomen CP-liitto ry* Anu Patrikka, liikuntasuunnittelija Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puh. 044 353 3404 anu.patrikka@cp-liitto.fi Suomen Diabetesliitto ry Terhi Kvick, järjestösuunnittelija Kirjoniementie 15, 33680 Tampere puh. 050 310 6624 terhi.kvick@diabetes.fi

Mielenterveyden keskusliitto ry*

Suomen Luustoliitto ry Ansa Holm, toiminnanjohtaja Arkadiankatu 19 C 36 00100 Helsinki puhelin 050 3038 129 ansa.holm@luustoliitto.fi Suomen Parkinson-liitto ry* Taina Piittisjärvi, kurssivastaava/ fysioterapeutti, liikuntatyöntekijä Suvilinnantie 2, 20900 Turku puh. 02 2740 435 taina.piittisjarvi@parkinson.fi Suomen Reumaliitto ry* Tinja Saarela, liikuntasuunnittelija Iso Roobertinkatu 20–22 A 00120 Helsinki puh. 040 821 5567 tinja.saarela@reumaliitto.fi Suomen Sydänliitto ry* Annukka Alapappila, liikunta-asiantuntija Oltermannintie 8 00620 Helsinki puh. 09 752 75241 annukka.alapappila@sydanliitto.fi * Järjestö saa opetus- ja kulttuuriministeriöstä liikuntatoiminnan perusavustusta.

Suomen Mielenterveysseura ry

Kati Rantonen, liikuntasihteeri Piippukatu 11 40100 Jyväskylä puh. 046 9206 427 kati.rantonen@mtkl.fi

Sinikka Kähkönen Aluekoordinaattori Pohjoisrantakatu 5, 2. krs 94100 Kemi puhelin 040 7703 009 sinikka.kahkonen@mielenterveysseura.fi

Munuais- ja maksaliitto ry Marjukka Miettinen, järjestösuunnittelija Kumpulantie 1 A, 6 krs, 00520 Helsinki puh. 040 524 0674 marjukka.miettinen@musili.fi

Soveltavan liikunnan lehti

SoveLin jäsenjärjestöissä liikkuu jo noin 80 000 ihmistä – tule mukaan!

Suomen Nivelyhdistys ry Jyrki Laakso, toiminnanjohtaja PL 1328, 00101 Helsinki puh. 044 5544 555 jyrki.laakso@niveltieto.net

38

Soveli 2/2017

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen liikuntatoimintaa toteutetaan lisäksi erilaisin hankeavustuksin ja osana järjestöjen perustoimintaa.

Lisätietoa järjestöjen liikuntatoiminnasta: www.soveli.fi/jasenjarjestot ja kultakin järjestöltä.

www.soveli.fi

SOVELIN TOIMISTO Soveltava Liikunta SoveLi ry Yliopistonkatu 31, 20100 Turku www.soveli.fi

SoveLi vuonna 2017

Tommi Yläkangas Toiminnanjohtaja Yliopistonkatu 31, 20100 Turku puh. 040 511 5941 tommi.ylakangas@soveli.fi

▹ SoveLi on valtakunnallinen liikuntajärjestö. SoveLi tekee vaikuttamisja kehittämistyötä sekä tuottaa asiantuntija-, koulutus- ja viestintäpalveluja. SoveLin toiminta perustuu verkostomaiseen työotteeseen sekä yhteistyön tekemiseen jäsenistön kanssa. Toiminnan tavoitteena on, että pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten mahdollisuudet terveyttä ja hyvinvointia edistävään sekä soveltavaan liikuntaan ja aktiiviseen elämäntapaan paranevat.

Virpi Mäkinen Soveltavan liikunnan asiantuntija Yliopistonkatu 31, 20100 Turku puh. 040 551 4468 virpi.makinen@soveli.fi

Jäsenedut ▹ Julkaistaan Uutiskirje SoveLi-info sähköisesti neljä kertaa. ▹ Julkaistaan Soveli – soveltavan liikunnan asiantuntija -lehti kaksi kertaa.

Jäsenjärjestöt saavat lehden maksutta jaettavaksi yhdistysten liikuntavastaaville ja muille järjestön liikunnan toimijoille.

Käsittely- ja postikuluista vastaavat jäsenjärjestöt. ▹ Tuotetaan soveltavan liikunnan asiantuntijuutta tukevia julkaisuja ja muita materiaaleja jäsenjärjestöjen käyttöön. ▹ Tarjotaan koulutuksia, jotka tukevat soveltavan liikunnan asiantuntijuutta järjestöissä ja paikallistasolla. ▹ Järjestetään jäsenjärjestöjen liikunnan yhteyshenkilöiden yhteiset järjestöpäivät. ▹ Jäsenjärjestöt saavat soittaa julkisesti maksutta musiikkia järjestäytyneessä valtakunnallisessa liikuntatoiminnassaan. ▹ Tarjotaan ohjausta jäsenjärjestöille hankehakemusten tekemisessä. ▹ Tarjotaan konsultaatio- ja kehittämispalveluita liikunnan soveltamisessa. ▹ Tarjotaan mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa esimerkiksi työryhmissä ja verkostoissa.

Valtakunnalliset ja alueelliset edustukset SoveLi toimii asiantuntijana ja kehittäjänä monissa työryhmissä, ohjausryhmissä ja verkostoissa (suluissa SoveLin edustajat): ▹ Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan ohjausryhmä 2015 – 2019 (TY) ▹ Lounais-Suomen alueellisen osaamiskeskustyön johtoryhmä (TY) ▹ Kuntaliiton ITE-itsearviointimenetelmän johtoryhmä (TY) ▹ Liikunta kuntoutuksen tuena 2014 – 2015. Neuroliikkuja-hanke (TY) ▹ Liiku terveemmäksi neuvottelukunta (TY) ja työryhmä (VP) ▹ Ikäihmisten liikunnan kansallisen toimenpideohjelman ohjausryhmä (VP) ▹ Suomen Parkinson-liiton liikuntatoimikunta (VP) ▹ Lihaksista viis – liikkumaan siis -hankkeen ohjausryhmä, Lihastautiliitto (VP) ▹ Lounais-Suomen alueellisen osaamiskeskustyön Lisää liikettä -työryhmä (VP) ▹ SOLIA – Soveltavan liikunnan av-toiminnan ohjausryhmä (Riitta Samstén/Neuroliitto) ▹ Valtakunnallinen perheliikuntaverkosto (Anu Patrikka / CP-liitto)

Heidi Hölsömäki Tiedottaja Aleksanterinkatu 21 A, 5. krs, 33100 Tampere puh. 050 544 1028 heidi.holsomaki@soveli.fi

SOVELIN HALLITUS

.

Puheenjohtaja Olavi Sydänmaanlakka, Mielenterveyden Keskusliitto ry:n toiminnanjohtaja Varapuheenjohtaja Kirsi Töyrylä-Aapio, Selkäliitto ry:n toiminnanjohtaja (varajäsen Ansa Holm, Suomen Luustoliitto ry:n toiminnanjohtaja​) Esittelijä ja sihteeri Tommi Yläkangas, SoveLin toiminnanjohtaja Annukka Alapappila,​ Suomen Sydänliitto ry:n liikunta-asiantuntija (varajäsen Anu Patrikka, Suomen CP-liitto ry:n suunnittelija) Sonja Bäckman, Psoriasisliitto – Psoriasisförbundet ry:n toiminnanjohtaja (varajäsen Paula Hellemaa, Allergia- ja astmaliitto ry, johtaja​) Johannes Hietala, Aivoliitto ry:n järjestösuunnittelija (varajäsen Taina Piittisjärvi, Suomen Parkinson-liitto ry:n liikuntatyöntekijä) Sirpa Kälviäinen, Lihastautiliitto ry:n järjestösuunnittelija (varajäsen Terhi Kvick, Suomen Diabetesliitto ry:n järjestösuunnittelija) Kati Rantonen, Mielenterveyden Keskusliitto ry:n liikuntasihteeri ​(varajäsen Janne Haarala, Hengitysliitto ry:n liikunnan suunnittelija​)

. . . . . . .

Soveltavan liikunnan lehti

39

Soveli 2/2017

Soveltava Liikunta SoveLi ry www.soveli.fi

Kesto 14 tuntia. Koulutus räätälöidään tilaajan tarpeen mukaan.

Hinta 1500 euroa. SoveLin jäsenhinta 1300 euroa. Hintaan lisätään kouluttajan matka- ja majoituskulut.

Lisätietoja Virpi Mäkinen, virpi.makinen@soveli.fi, puh. 040 551 4468

Liikkeelle-koulutus SoveLin tuottamasta Liikkeelle-koulutuksesta saat tietoa liikuntatoiminnan aloittamiseen ja suunnitelmalliseen toteuttamiseen esimerkiksi yhdistyksessä.

Samalla sinulla on mahdollisuus tavata toisia liikuntavastaavia ja jakaa kokemuksia heidän kanssaan sekä saada uusia ideoita liikunnan toteuttamiseen.

Koulutus on tarkoitettu kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen paikallisyhdistysten ja -kerhojen liikuntavastaaville tai liikuntavastaavaksi aikoville sekä muille soveltavan liikunnan järjestämisestä kiinnostuneille.

SISÄLTÖ

. Yhdistysliikunnan suunnittelu, aloittaminen, toteuttaminen ja kehittäminen . Yhdistysliikunnan rahoitusvaihtoehdot . Verkostotyön kehittäminen . Kokemusten vaihto ja kumppanuuksien rakentaminen . Liikunnan vapaaehtoisITE-itsearviointimenetelmä yhdistysliikunnan kehittämisen välineenä . Helpot soveltavan liikunnan kokeilut . Tapahtuman, koulutuksen, liikuntakurssin tai lajikokeilun suunnittelu . Koulutusmateriaali: Liikkeelle – liikuntavastaavan koulutusaineisto (2015)