Soveli-lehti 1/2014

SOVELI soveltavan liikunnan asiantuntija 1 . 2014

Mikaela Railo nauttii taas treenaamisesta

POIMI JULISTE SoveLI 2014

SOVELI soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö 1 • 2014

Soveli-lehti ISSN-L 1795-2255 ISSN 1795-2255 (painettu) ISSN 2242-1238 (verkkolehti)

Julkaisija Soveltava Liikunta SoveLi ry

Päätoimittaja ja ulkoasu Heidi Hölsömäki Minna Hiironen

Painopaikka Katajamäki Print & Media, Tampere

Toimitusneuvosto

Mari Vehmanen, vapaa toimittaja

Näköislehti verkossa Lue Soveli-lehteä netissä: issuu.com/soveli Sovelin pdf-lehtien arkisto: www.soveli.fi/julkaisut/soveli-lehti Lehti ilmestyy seuraavan kerran marraskuussa 2014.

Lehden aineistot ja tilaukset Soveli-lehti / SoveLi ry Aleksanterinkatu 21 A, 5. krs 33100 Tampere toimitus@soveli.fi puh. 050 544 1028 Toimitus pidättää oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä.

Eila Niinimäki mursi keväällä olkapäänsä. Se ei liikuntamyönteistä naista hidasta, päinvastoin, liikunta auttaa käden kuntouttamisessa. Motivaatioteema s. 16–25.

Liikunta&motivaatio Mari Vehmanen 16 Motivaation lähteillä 16 Eila Niinimäki: Mukava ryhmä saa liikkeelle 18 Pauli Marin: Hyvä olo houkuttaa 19 Juhana Pitkonen: Onnistumisen kokemukset innostavat 20 Anette Palssa: Hyvät kysymykset auttavat liikkeelle

Eeva Anundi

▹ ▹ ▹ ▹

Uutispätkät 4, 5, 21 Lainasanat 26 Tutkittua 27 Koulutukset 5, 40

Virpi Pennanen 22 Ikä&motivaatio – Mikä liikuttaa Railia?

henkilö Mari Vehmanen 12 Mikaela ylittää esteet

välineitä kehittämiseen Heidi Hölsömäki 9 Apua oppimiseen ja koulujen työrauhaan Saku Rikala 33 Seitsemän kuntaa kehittämisen polulla

Sampo Lavikka (oik.) osallistui SoveLin ja Epilepsialiiton liikuntakoulutukseen.

liikuntapolitiikkaa Minna Paajanen 6 Arviointia laajennetaan kaikkiin ministeriöihin Heidi Hölsömäki 11 SoveLi palkitsi soveltavan liikunnan toimijoita

Kannen kuva

vakiot

Janne Ruotsalainen

Margit Eerola, Suomen Diabetesliitto ry, projektisuunnittelija Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto, erityisliikunnan lehtori Heidi Hölsömäki, Soveltava Liikunta SoveLi ry, tiedottaja Hilkka Leskinen-Nikander, Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy, erityisliikunnanohjaaja Ilkka Rautiainen, Mielenterveysyhdistys Kello ry, puheenjohtaja Anne Taulu, Soveltava Liikunta SoveLi ry, toiminnanjohtaja

Maarit Varjonen-Toivonen 28 Pirkanmaa käynnisti alueellisen yhteistyön

liite ▹ Irrota keskiaukeamalta juliste SoveLin toiminnasta 2014

PÄÄKIRJOITUS Toiminnanjohtaja Anne Taulu

Nyt tarvitaan muutosjohtajuutta!

L

iikuntakulttuuri, työelämä sekä koko yhteiskuntamme on monien suurten muutosten keskellä, sillä globalisaatio, hyvinvointivaltion rahoitusongelmat, teknologian kehittyminen, työkulttuurin muutos ja työvoiman rakennemuutos haastavat meitä. On selvää, että tulevien vuosien aikana liikuntakulttuurimme tulee muuttumaan voimakkaasti. Nyt tarvitaan aktiivista, ennakoivaa ja osallistavaa muutosjohtajuutta, sillä liikuntajärjestökentän näkökulmasta merkittävimmät muutokset ovat käynnissä.

Liikuntalain uudistuksella tulee olemaan huomattava ja kauaskantoinen vaikutus liikuntakulttuurimme kehittymiseen. Sen lisäksi valtionhallinnon liikunnan arviointijärjestelmän kehittämisellä tulee olemaan vähintäänkin yhtä merkittävä rooli. Keskeistä on: 1) miten järjestöjen toimintaa ja tuloksellisuutta tullaan jatkossa arvioimaan ja 2) miten onnistutaan luomaan liikuntajärjestökentälle validit vaikutusten ja vaikuttavuuden arvioinnin mittarit?

Muutosjohtajuutta tarvitaan myös liikuntakulttuurimme polarisoitumisessa, jossa liikunta- ja urheilujärjestökenttä hakee muotoaan. Yhteinen liikunnan ja urheilun visio on olemassa, mutta toimintatapoja yhteiselle tekemiselle vielä etsitään.

Entä mitä tapahtuu soveltavan liikunnan kentällä? Me olemme aktiivisesti muutoksessa mukana, ennakoiden, toimien ja osallistaen jäsenkenttäämme. Olemme käynnistäneet strategiamme mukaisesti soveltavan liikunnan toimenpideohjelman työstämisen. Sen kautta tavoittelemme toiminnan kustannustehokkuutta ja luomme yhteisiä arviointimenetelmiä vaikuttavuuden arvioinnin välineeksi.

On äärimmäisen tärkeää, että muistamme näiden kaikkien muutoksen keskellä vaalia sekä vapaaehtoistyöntekijöiden, vertaistoimijoiden, kollegoiden että työyhteisöjemme jaksamista.

Olemme Teitä varten ja valmiita muutokseen! x

PS

”

Liikuntalain uudistuksella tulee olemaan huomattava ja kauaskantoinen vaikutus liikuntakulttuurimme kehittymiseen.”

Erityisliikunnan päivät kutsuvat

T

ule 8. Erityisliikunnan päiville Jyväskylään 26.–27.8. vaikuttamaan, verkostoitumaan, kouluttautumaan ja tekemään soveltavan liikunnan toimenpideohjelmaa! Jyväskylän Agorassa pidettävillä päivillä on tarjolla laaja kattaus soveltavasta liikunnasta.

Luennoimassa on mittava joukko alan asiantuntijoita. Luentojen lisäksi on mahdollisuus valita kahdeksasta teemaseminaarista kaksi ja kolmesta työpajasta yksi. SoveLi on järjestämässä teemaseminaaria Öljyä liikuntapalveluketjuun – kuntoutuksesta liikuntaan. x

ohjelmaan: Tutustu www.erityisliikunta.fi

Soveltavan liikunnan lehti

3

Soveli 1/2014

O

petus- ja kulttuuriministeriön työryhmä luovutti 18. maaliskuuta esityksensä liikuntalain uudistamiseksi kulttuuri- ja urheiluministerille. Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alusta. Lain tarkoituksena on parantaa valtion eri hallinnonalojen yhteistyötä sekä kunnan eri toimialojen yhteistyötä liikunnan edistämisessä. Sen keskeisinä tavoitteina on edistää eri väestöryhmien mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa, väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä fyysistä toimintakykyä, lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä, liikunnan kansalais- ja seuratoimintaa sekä huippu-urheilua samoin kuin liikunnan ja huippu-urheilun rehellisyyttä ja eettisiä periaatteita.

– Liikuntalain uudistusta on valmisteltu huolellisesti ja olemme iloisia siitä, että myös SoveLia on kuultu asiantuntijana liikuntalain uudistuksessa. Liikuntalakiesityksessä on nostettu vahvasti esille terveyttä ja hyvinvointia edistävä liikunta sekä liikunnan yhdenvertaisuden edistäminen,

SoveLin toiminnanjohtaja Anne Taulu toteaa.

Esityksessä opetus- ja kulttuuriministeriön tehtävänä on vastata maan liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä sekä liikunnan edellytysten luomisesta valtionhallinnossa. Valtion liikuntaneuvoston tehtävissä painottuu valtionhallinnon liikunnan toimenpiteiden arviointi. Kunnan tehtävänä on luoda edellytyksiä paikallistasolla järjestämällä liikuntapalveluja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri kohderyhmät huomioon ottaen, tukemalla kansalais- ja seuratoimintaa, rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja sekä kehittämällä kuntien välistä ja alueellista yhteistyötä. Muutos vahvistaisi liikunnan peruspalveluluonnetta.

Lakiuudistus tukee järjestöjen valtionavustusten uudelleenarviointia. Valtionavustuksen piiriin hyväksymistä ja valtionavustuksen saamisen perusteita uudistetaan tänä vuonna. x Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö

Kuvat Virpi Pennanen

KOONNEET Heidi Hölsömäki ja Anne Taulu

U U T I S PÄT K ÄT

Esitys liikuntalaista korostaa yhdenvertaisuutta ja yhteistyötä

Suomen Mielenterveysseuran projektipäällikkö Satu Turhala (vas.) ja Aivoliiton järjestösuunnittelija Veijo Kivistö kirjoittivat ajatuksiaan kehittämistyöryhmässä Helsingissä maaliskuussa. Myös SoveLin koulutusprojektista Reumaliiton liikuntasuunnittelijaksi palannut Tinja Saarela (oik.) osallistui työskentelyyn.

Soveltavan liikunnan toimenpideohjelmalla edetään kohti yhteistä arviointiperustaa

S

oveLin soveltavan liikunnan toimenpideohjelman työstö on lähtenyt vuonna 2014 määrätietoisesti liikkeelle. SoveLin hallitus on työstänyt suuntaviivat toimenpideohjelmalle. Työstöä on jatkettu pienryhmissä kolmessa alueellisessa kehittämistyöryhmätapaamisessa Tampereella, Turussa ja Helsingissä.

Työstö etenee tänä vuonna siten, että loppukevään ja syksyn aikana syvennytään yhteisten ar-

Soveltavan liikunnan lehti

4

Soveli 1/2014

vi-ointimittareiden valintaan. Voit osallistua työstöön Soveltavan liikunnan seutufoorumissa 27.5. sekä VIII Erityisliikunnan päivillä 27.8. Tervetuloa mukaan luomaan yhteistä arviointityön perustaa. x Lisätietoa: anne.taulu@soveli.fi (toimenpideohjelma ja arvioinnin kehittäminen), virpi.pennanen@soveli.fi (kehittämistyöryhmät)

SoveLin jäsenjärjestöjen liikuntatoimintaa 2014

Janne Ruotsalainen

S

SoveLin koulutuksista vastaava Virpi Pennanen (oik.) keskusteli Epilepsialiiton tilauskoulutuksessa eri puolilta Suomea saapuneiden osallistujien kanssa.

oveLi on koonnut 18 jäsenjärjestöltään tiiviit esitykset niiden liikuntatoiminnasta. Kaksiosaisesta diaesityksestä saa käytännönläheisen kuvan valtakunnallisten kansanterveys-ja vammaisjärjestöjen liikuntatoiminnasta.

Järjestöt toteuttavat muiden muassa terveysliikunnan hankkeita, kouluttavat ja tukevat omien paikallisyhdistystensä liikuntatoimintaa, julkaisevat oppaita sekä vaikuttavat liikunnan yhdenvertaisten edellytysten parantamiseen ja väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liikunnan keinoin. x

Kaksiosainen esitys ladattavissa: www.soveli.fi/jasenjarjestot

SoveLin koulutustarjonta laajenee – koulutukset kannattaa tilata ajoissa välillä tai jäsenjärjestöjen ja paikallisyhdistysten välillä.

Lisää laatua liikuntaan -koulutus rakentuu tilaajan tarpeita vastaavaksi paikalliseksi kehittämistyökaluksi kuntaan tai jäsenjärjestöön.

Tilattavissa on myös soveltavan liikunnan asiantuntija- ja konsultaatiopalveluita, jotka palvelevat hyvin soveltavan liikunnan kehittämistyötä.

Nyt on oikea aika varata koulutukset syksylle 2014 ja vuodelle 2015. x

Järjestöt toteuttavat soveltavaa liikuntaa monin tavoin. Kuva on Suomen MS-liiton purjehduskurssilta.

Lisätiedot: www.soveli.fi/koulutus

Keskustelutilaisuus liikuntalain uudistuksesta 23.4. Helsingissä

S

oveLi järjestää jäsenistölleen 23.4. klo 10 keskustelutilaisuuden liikuntalain uudistuksesta Valo-talolla Helsingissä. Tilaisuutta alustaa opetus-ja kulttuuriministeriön ylitarkastaja Heidi Sulander, joka on toiminut liikuntalakityöryhmän sihteerinä.

Tilaisuudessa on mahdollisuus kuulla tarkemmin, miten liikuntalain uudistus vaikuttaa kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen liikuntatoimin-

Kari Heikkilä

S

oveLin kolmevuotinen kouluttajaverkostohanke päättyi vuonna 2013. Sen aikana toteutettiin 33 koulutusta, joihin osallistui 550 henkilöä. Kouluttajaverkosto jatkaa toimintaansa osana SoveLin perustoimintaa.

Koulutuksia järjestetään tilauskoulutuksina ja valikoimassa on runsaasti käytännönläheistä ja innostavaa koulutusta. Uutena koulutuksena on tarjolla Liikkeelle – Liikuntavastaavan käsikirja -koulutus, joka toimii kumppanuuden ja yhteistyön starttikurssina kunnan liikuntapalveluiden, muiden hallintokuntien sekä yhdistysten

Munuais- ja maksaliitto SoveLin jäseneksi

nan rahoitukseen tulevaisuudessa.

Liikuntalakiuudistukseen vaikuttaminen ja soveltavan liikunnan aseman turvaaminen ovat SoveLin tämän vuoden strategisia päätehtäviä.

Tule kuulemaan ajankohtaisimmat tiedot sekä keskustelemaan liikuntalain uudistuksen etenemisestä! x Lisätiedot ja ilmoittautuminen: anne.taulu@soveli.fi

SoveLin hallitus hyväksyi 19.2. Munuais- ja maksaliitto ry:n SoveLin jäseneksi. Munuais- ja maksaliitolla on 20 jäsenyhdistystä, ja niissä on noin 6 000 jäsentä. Liiton tavoitteena on luoda verkosto liikuntavastaavista, jotka jatkossa toimivat ryhmien vetäjinä ja yhteyshenkilöinä. Liitossa vietetään liikunnan ja kuntoutuksen teemavuotta 2014.

Liitto on myös Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n jäsen. x

Soveltavan liikunnan lehti

5

Soveli 1/2014

Arviointia laajennetaan kaikkiin ministeriöihin – Liikkumattomuuden vähentämiseen tarvitaan kaikkia hallinnonaloja, valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Minna Paajanen sanoo. Tänä vuonna arvioidaan liikunnan edistämistä ensi kertaa kaikkien ministeriöiden näkökulmista.

Minna Paajanen on työskennellyt vuodesta 2011 alkaen valtion liikuntaneuvoston pääsihteerinä. Hänen vastuullaan on ollut erityisesti liikunnan tiedolla johtamisen kehittäminen ja liikuntapolitiikan arviointi.

– Arviointityö on osoittanut, että liikuntapolitiikan tulosten mittaaminen on vasta alkumetreillä. Lisäksi tähän asti on mitattu vain liikuntayksikön toiminnan tuloksia – ei koko valtionhallinnon toimenpiteitä, kuten jo nykyinen liikuntalaki edellyttää, Paajanen sanoo.

Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) vastuulla on sovittaa yhteen eri ministeriöiden liikuntaan vaikuttavia toimenpiteitä. Valtion liikuntaneuvosto arvioi tämän tehtävän onnistumista.

Viime vuosina aloitettu arviointityö on keskittynyt lähinnä OKM:n liikuntayksikön 150 miljoonan euron budjetilla aikaansaadun toiminnan arvioimiseen. Paajasen mukaan arviointia

Soveltavan liikunnan lehti

6

Soveli 1/2014

on haitannut valtakunnallisen liikuntatiedon vähäisyys. Saatavilla olevat tiedot eivät useinkaan kuvaa liikuntapolitiikan aikaansannoksia, vaan koko yhteiskunnan muutosta vähäisen fyysisen aktiivisuuden suuntaan (ks. kuvio).

– Esimerkiksi terveytensä kannalta riittävästi liikkuvien määrä, varusmiesten kuntotestitulokset, saati lasten lihavuus ovat liikuntapolitiikan onnistumisen mittaamiseen julmia mittareita, sillä taustalla on laaja yhteiskunnan muutos, jossa fyysinen aktiivisuus on dramaattisesti vähentynyt, Paajanen sanoo.

Mitä saatiin 40 lisämiljoonalla?

Liikuntaneuvosto julkaisi hiljattain hallituskautta 2007–2011 käsittelevän liikuntapolitiikan arviointiraportin. Siinä tarkastellaan, millaisia tuloksia 40 miljoonaa euroa kasvaneella liikuntabudjetilla on saatu aikaan. Veikkauksen

ki

– Minna Paajanen

mä

TEKSTI Heidi Hölsömäki

ii d

ls ö

S PA R R A AJA

He

Hö

”

Ongelmana toiminnan kehittämisessä ja avustusten kohdentamisessa on, ettei ole systemaattista seurantatietoa siitä, mitä avustuksilla saadaan aikaiseksi ja miten eri lajien toiminta kehittyy.

rahoitus liikunnalle ja urheilulle kasvoi, kun kirjastojen valtionosuudet siirtyivät veikkausvaroista valtion budjettiin.

Raportissa arvioidaan määrärahojen kasvun tuloksia suhteessa liikuntapoliittisiin tavoitteisiin. Tavoitteita oli viisi: 1) väestön hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 2) liikunnan kansalaistoiminnan vahvistaminen 3) lasten ja nuorten liikunnan edistäminen 4) huippu-urheilun tukeminen ja 5) liikunta-alan osaamisen sekä tiedolla johtamisen vahvistaminen.

40 miljoonan euron lisäyksestä 14 miljoonaa euroa ohjautui kansalaistoimintaan, kuten liikuntajärjestöjen avustuksiin ja seuratukiin. Liikuntapaikkarakentamisen määräraha kasvoi 13 miljoonalla eurolla. Huippu-urheilun suorat tuet kasvoivat jopa 150 prosenttia. Lisäksi hankerahoitus eri tarkoituksiin kasvoi kokonaisuudessaan 60 prosentilla.

– Yleinen havainto vähän kaikkia osaalueita koskien on se, että avustukset pitäisi saada suoremmin itse toimintaan. Kasvaneilla määrärahoilla käynnistettiin satoja hankkeita, mutta samaan aikaan viesti kertoo, että perustoiminnot seuroissa, kunnissa ja järjestöissä ovat osin vaarantuneet, Paajanen pohtii.

Arviointi vahvisti päättäjien käsitystä siitä, että liikuntapoliittiset toimet

tavoittavat aktiiviliikkujat suhteellisen hyvin, mutta vähän liikkuvien ihmisten tavoittamiseksi tarvitaan uusia toimintatapoja niin organisoidulta liikunnalta kuin muiltakin toimijoilta.

Järjestöavustuksiin selkeyttä OKM ja valtion liikuntaneuvosto kehittävät parhaillaan järjestöavustusten arviointiin mittareita, jotta avustuksia voitaisiin kohdentaa nykyistä tarkemmin. Nykyinen tietopohja liikuntajärjestöjen toiminnasta on päättäjien näkökulmasta heikko.

– Ongelmana toiminnan kehittämisessä ja avustusten kohdentamisessa on, ettei ole systemaattista seurantatietoa siitä, mitä avustuksilla saadaan aikaiseksi ja miten eri lajien toiminta kehittyy. Monilta lajiliitoilta puuttuvat esimerkiksi perustiedot omista jäsenseuroistaan ja niiden jäsenmääristä, Minna Paajanen kertoo.

Yleisesti tavoitteena on Paajasen mukaan se, että avustuskriteerit ovat selkeät ja kaikki ymmärtävät ne samalla tavalla. Järjestöt ovat hänen mukaansa toivoneet myös itse kriteerien selkeyttämistä.

– On tärkeää miettiä erittäin tarkasti, millaisia tavoitteita asetetaan. Silloin kun on selkeä tavoite, myös arviointi on helpompaa.

Soveltavan liikunnan arviointia on tarkoitus kehittää muiden rinnalla. Soveltavan liikunnan yhtymäpintoja eri hallinnonalojen toimintaan tarkastellaan kuluvana vuonna konkreettisesti.

Pääsihteeri aikoo kutsua mahdollisesti vielä ennen kesää asiantuntijat ja tiedon tuottajat koolle analysoimaan soveltavan liikunnan kokonaisuutta mittareiden ja tiedon valossa.

– Soveltavan liikunnan eri ulottuvuuksia tunnen liikuntakentässä riittämättömästi, mutta aion perehtyä niihin nyt kunnolla. Haluan myös avata soveltavaa liikuntaa uudella tavalla liikuntaneuvostolle. Se, että erityisryhmien liikunnan jaostossa on alan kovimpia asiantuntijoita, ei yksin riitä. Olennaisinta on integroida asiantuntemus osaksi liikuntapolitiikan kehittämistä, Paajanen toteaa.

Arviointiin koko valtionhallinto Valtion liikuntaneuvosto haluaa toimillaan vahvistaa liikunnan asemaa osana valtakunnallista ja kunnallista päätöksentekoa. Tarkoitusta palvelee myös liikuntapolitiikan arvioinnin laajentaminen OKM:n liikuntayksiköstä koko valtionhallintoon. Minna Paajanen näyttää taulukkoa, johon hän on koonnut eri ministeriöiden keskeiset väestön liikkumiseen vaikuttavat toimenpiteet.

Se toimii arvioinnin pohjana.

– Yritämme asemoida liikunnan edistämisen koko yhteiskuntaan. Ei oikeastaan ole ministeriötä, jota liikunnan edistäminen ei koskisi.

Paajanen uskoo, että kokonaisarvioinnin kehittäminen palvelee soveltavan liikunnan kehittymistä. Ja toisinpäin: soveltavalla liikunnalla voisi olla paljon annettavaa liikuntapolitiikan kehittämiseksi.

– Tutkimukset osoittavat, että vähän liikkuvien ihmisten tavoittamiseksi tarvitaan yksilöllisiä ja räätälöityjä toimenpiteitä. Uskon että soveltavassa liikunnassa tämä ajattelutapa voi olla monessa määrin tuttua ja siitä on opittavaa laajemminkin.

Näkökulma kuulijan mukaan Liikuntatoimen onnistumista arvioidaan nykyisin liian yleisillä mittareilla ja puutteellisin tiedoin. Valtion liikuntaneuvosto ja ministeriö kehittävät arviointia niin, että mittarit ja samalla avustuskriteerit tarkentuvat. Kuvio: Minna Paajanen.

Liikunnan laaja-alaiset merkitykset ovat olleet tiedossa jo vuosikymmeniä, mutta liikuntaväen viesti on tavoitta-

Soveltavan liikunnan lehti

7

Soveli 1/2014

Minna Paajasen kotialbumi

nut heikosti muut hallinnonalat. Paajasen mielestä liikunta pitääkin avata eri hallinnonalojen edustajille heidän omasta näkövinkkelistään: liikunta on muutakin kuin pallopelejä ja huippuurheilua.

– Liikunnan kirjo voi vaihdella halonhakkuusta työmatkapyöräilyyn.

Tällöin eri ministeriöt löytävät omalta tontiltaan helpommin toimia, joilla asiaan vaikuttaa.

Se, että väestö liikkuisi enemmän, edistäisi monessa tapauksessa myös muiden hallinnonalojen tavoitteiden toteutumista.

– Esimerkiksi ympäristöministeri Ville Niinistölle (vihr.) voi korostaa, että edistämällä liikuntaa ehkäistään ilmastonmuutosta ja kestävää kehitystä.

Tällaisia yhtymäkohtia pitäisi löytää enemmän, Paajanen sanoo.

Minna Paajanen harrastaa jalkapalloa meriitteinään Palloliiton Helsingin piirin harrastajamestaruus kahdesti joukkueinaan AC FC United ja FC Käsipeli.

Minna Paajanen, 35 ▹ Syntynyt Mikkelissä, asuu nykyisin Helsingissä. ▹ Opiskeli Jyväskylän yliopistossa yhteiskuntapolitiikkaa ja liikuntahallintoa, valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi 2005. ▹ Tuli 2006 työelämävalmennukseen opetus- ja kulttuuriministeriöön, jossa työskennellyt liikuntaneuvoston tiedejaoston suunnittelijana 2007–2011. ▹ Valittiin 2011 valtion liikuntaneuvoston pääsihteeriksi (sit.). ▹ Harrastaa jalkapalloa.

STM-yhteistyö pisimmällä Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kanssa opetus- ja kulttuuriministeriö on tiivistänyt yhteistyötä jo koko 2000-luvun. Konkreettisena esimerkkinä tästä ovat terveysliikunnan hankeavustukset, joiden avulla soveltavaa liikuntaakin on kehitetty. Viime syksynä julkaistu Muutosta liikkeellä -asiakirja on ministeriöiden viimeisin yhteisponnistus.

– Sosiaali- ja terveysministeriön lisäksi nyt on korkea aika saada muutkin toimijat mukaan. Esimerkiksi opetusministerillä on vastuullaan valtavasti toimenpiteitä, joilla vaikuttaa lasten liikkumiseen tai vastaavasti liikkumattomuuteen – jopa enemmän kuin kulttuuri- ja urheiluministerillä.

Lapset ja nuoret ovat paitsi fyysisesti läsnä kouluissa ja oppilaitoksissa, niin he myös saavat sieltä valmiuksia liikkua ja kasvattaa itselleen liikunnan lukutaitoa.

– Olen iloinen, että sain työskennellä edellisen liikuntaneuvoston puheenjohtajan, nykyisen työ- ja elinkeinoministerin Jan Vapaavuoren (kok.) kanssa.

Hänellä oli kunnianhimoinen työskentelyote ja näkemys siitä, että jos muutosta koko väestön liikunnan tasossa halutaan, koko valtioneuvosto on saatava laajasti mukaan. Nykytilan muuttaminen vaatii erittäin raakaa ja systemaattista työtä liikunnan puolesta. x

Soveltavan liikunnan lehti

8

”

Soveli 1/2014

Tiedostamme arvioinnin haastavuuden, mutta jostain on lähdettävä liikkeelle. Uskallan toivoa, että arviointi tuo fyysiseen aktiivisuuteen vaikuttavat tekijät ja toimenpiteet kaikkien näkyville.”

Valtion liikuntaneuvosto ▹ OKM:n asiantuntijaelin, jonka valtioneuvosto asettaa eduskunnan toimikaudeksi muiden muassa erilaiset yhteiskunnalliset ja poliittiset näkemykset huomioiden. ▹ 13 jäsentä, joilla kaikilla on henkilökohtainen varajäsen. ▹ Nykyisenä puheenjohtajana toimii kansanedustaja Leena Harkimo (kok). ▹ Arvioi valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutuksia sekä antaa lausuntoja ja ehdotuksia liikunnan kehittämiseksi. ▹ Kolme lakisääteistä jaostoa: liikuntatieteen jaosto, liikuntapolitiikan jaosto ja erityisryhmien liikunnan jaosto. liikuntaneuvoston kotisivut: Valtion www.liikuntaneuvosto.fi

Arviointi valtion liikuntatoimen määrärahojen kasvun tuloksista hallituskaudella 2007–2011 on luettavissa liikuntaneuvoston kotisivuilla.

TEKSTI Heidi Hölsömäki KUVAT Antero Aaltonen

Apua oppimiseen ja koulujen työrauhaan Järjestöt tekevät laaja-alaista liikunnan edistämistyötä eri sektoreilla.

Yksi esimerkki tästä on alakouluille suunattu Innostun liikkumaan -hanke, jota koordinoi Suomen CP-liitto.

Innostun liikkumaan -hankkeessa kannustetaan kouluja lisäämään lasten liikunnallista aktiivisuutta, tukemaan lapsia motoriikan oppimisvaikeuksissa ja lisäämään koululaisten hyvinvointia. Tarvetta on, jos lasten fyysistä aktiivisuutta ja terveyttä halutaan parantaa, sillä tutkimusten mukaan yli puolet

lapsista ja nuorista liikkuu terveytensä kannalta riittämättömästi.

– Pojista erittäin vähän tai ei lainkaan liikkuvia on viidesosa ja tytöistä neljäsosa. Syynä voivat olla liikuntavammat tai esimerkiksi elintavoista johtuva ylipaino. Kuudella prosentilla lapsista on motoriikan oppimisvaikeuksia, projek-

tipäällikkö Jussi Saarinen kertoo.

Varsinaiseen liikunnanopetukseen vaikuttaminen ei kuulu hankkeen tavoitteisiin, vaikka hankeessa kehitettäviä aktivointimenetelmiä voi käyttää myös liikuntatunneilla lisätyökaluina.

– Tavoitteenamme on ensisijaisesti tarjota välineitä kaikille opettajille, kou-

Kottikärrykävely on tehokas ja hauska tapa karkeamotoristen taitojen kehittämiseen – ja samalla erinomaista taukoliikuntaa.

Soveltavan liikunnan lehti

9

Soveli 1/2014

lupäivän kaikkiin vaiheisiin, Jussi Saarinen sanoo.

Liikunnasta apua oppimiseen Kouluille on jatkuvasti tarjolla erilaisia teemaviikkoja perusopetuksen rinnalla. Miten opettajia voi motivoida liikunnan ja liikkumisen lisäämiseen?

– Olemme keskustelleet yli sadan hankkeesta kiinnostuneen opettajan kanssa. Heitä kiinnostavat liikunnan yhteydet luku- ja laskutaitojen oppimiseen sekä työrauhan parantamiseen ja kouluviihtyvyyteen.

– Opettajat ottavat mielellään vastaan kaiken, mistä on apua – on se sitten liikunta tai jokin muu keino.

Tutkittua tietoa liikunnan yhteyksistä oppimiseen on paljon. Esimerkiksi lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan oppimisvaikeudet ovat kolme kertaa yleisempiä niillä lapsilla, joilla on motoriikan oppimisvaikeuksia. Kielellisiin erityisvaikeuksiin liittyy 70–90 prosentilla motoriikan oppimisvaikeuksia ja tarkkaavaisuuden ja ylivilkkauden ongelmiin 30 –50 prosentilla.

Ongelmat voi havaita Suomen CP-liiton aiemmin käynnistyneessä Mukaan – liikun, opin, osallistun -hankkeessa on kehitetty välineitä motoriikan oppimisvaikeuksien havaitsemiseen. Tukea tarvitsevat lapset pitäisi löytää nykyistä paremmin.

– Motoriikan oppimisvaikeudet vaikeuttavat akateemisten taitojen oppimisen lisäksi moniin arjen askareisiin osallistumista, Jussi Saarinen sanoo.

Mukaan-hankkeessa tuotetaan motoriikan havainnointilomake, MoHa. Se on havainnointityökalu, jonka avulla

Aina ei tarvita liikuntasalia.

Kuperkeikan voi kiepsauttaa vaikka koulun pihamaalla.

opettaja löytää oppilasryhmästään ne lapset, joilla on riski motoriikan oppimisvaikeuksiin ja jotka hyötyisivät erityisesti liikkumisen tukitoimista.

– MoHa-lomake toimii siten, että opettaja vastaa oppilaan hieno- ja karkeamotoriikkaan liittyviin 18 monivalintakysymykseen. Lomakkeen täyttäminen vie noin kolme minuuttia yhden lapsen kohdalta eikä vaadi erillistä testitilanteen järjestämistä.

Innostun liikkumaan -hanke kerää nyt MoHa-työkaluun suomalaisia viitearvoja. Valmis lomake on vapaasti kaikkien halukkaiden käytettävissä syksyn 2014 kuluessa.

suunnitellaan sellaisiksi, että ne sopivat koko luokalle mutta erityisen hyvin lapsille, joilla on motoriikan vaikeuksia. Niissä on sisältöä ja inspiraatioita taukojumpista kerhotunteihin ja luokasta välitunnille siirtymisiin, Saarinen kertoo.

Tukimateriaalien suunnittelussa, jalkauttamisessa ja tietoisuuden lisäämisessä hanke tekee yhteistyötä sekä Liikkuva koulu -ohjelman että Valo ry:n kanssa. Suunnittelussa on hyödynnetty myös laajasti opettajia ja muita ammattilaisia. Menetelmien lisäksi hanke tarjoaa koulutuksia koulu-, koti- ja järjestöväelle.

Sisältöä ja inspiraatiota

Terveydenhoitajat mukaan

Kun motoriikan pulmat on havaittu, tarvitaan helppoja ja innostavia välineitä liikunnallisuuden lisäämiseen ja motoriikan oppimisvaikeuksien tukemiseen. Tähän tarpeeseen Innostun liikkumaan -hanke haluaa vastata. Tukimateriaalit pilotoidaan valituilla kouluilla tänä keväänä.

– Kehitettävät aktivointimenetelmät

Yksi hankkeen yhteistyökumppaneista on Suomen Sydänliitto. Se on tuonut hankkeeseen Neuvokas perhe -konseptinsa. Tästä tulee yksi hankkeen päätavoitteesta: koululaisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisääminen.

Neuvokas perhe on kouluterveydenhoitajille tarkoitettu työväline, joka saattelee keskustelemaan huoltajan ja oppilaan kanssa hyvinvointiin liittyvistä asioista.

– Tavoitteenamme on, että opettajien, terveydenhoitajien ja huoltajien yhteistyö lasten motoristen vaikeuksien tunnistamisessa ja hyvinvoinnin tukemisessa kasvaisi.

Varsinainen paikallitason juurruttamistyö käynnistyy ensi syksynä.

– Tarkoitus on hyödyntää Liikkuva koulu -ohjelman 500 koulun verkostoa.

Hankkeen tavoitteeksi on asetettu yhteistyö 250 koulun kanssa eri puolilla Suomea, Saarinen kertoo. x

Innostun liikkumaan -hanke 2013–2015 ▹ tarjoaa maksuttomia menetelmiä ja tukitoimia sellaisten koululaisten liikuntaan innostamiseksi, joilla on motorisen oppimisen haasteita, liikuntavamma, elintavoista johtuvaa ylipainoa tai liikunta on muusta syystä vastenmielistä tai vaikeaa ▹ toimii yhteistyössä Liikkuva koulu -ohjelman, Valon, LIKES -tutkimuskeskuksen ja Suomen Sydänliiton kanssa ▹ kuuluu RAY:n rahoittamaan Emma & Elias -avustusohjelmaan. hankkeeseen: Tutustu www.innostunliikkumaan.fi Soveltavan liikunnan lehti

10

Jokaisessa koululuokassa on keskimäärin 1–2 lasta, joilla on uusien motoristen taitojen oppimiseen liittyviä vaikeuksia.

Soveli 1/2014

TEKSTI Heidi Hölsömäki KUVAT Mika Okko

Professori Pauli Rintala piti seminaarin juhlapuheen.

Palkitut yhteiskuvassa. Kari Koivumäki (vas.), Raija Luona-Helminen, Riitta Samstén, Mikaela Railo ja Pekka Saarenmaa.

SoveLi palkitsi soveltavan liikunnan toimijoita SoveLin 20-vuotisjuhlaseminaarissa kuultiin arvokkaita puheita, koettiin hienoja esityksiä ja palkittiin ansioituneita toimijoita sekä liikkujanuori.

Säätytalon juhlavaan miljööseen kokoontui viime marraskuussa toistasataa soveltavan liikunnan ystävää, kehittäjää ja yhteistyökumppania. Asiantuntevissa puheissa tuotiin esiin soveltavaa liikuntaa monipuolisesti valtiovallan tervehdyksestä historian, tieteen, terveyden edistämisen sekä kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen näkökulmiin – SoveLin vaiheita unohtamatta.

Puheita rytmittivät Sibelius-lukion kamarikuoron yhtyeen ja Mielenterveyden keskusliiton rivitanssiryhmän esitykset. Istumisen vähentämiseksi aplodit annettiin seisten.

Seminaarin lopuksi SoveLi kutsui ensimmäiseksi kunniapuheenjohtajakseen sosiaalineuvos Pekka Saarenmaan kiitoksena hänen ansioistaan yh-

distyksen puheenjohtajana 1995–1998.

Ansioitunut soveltavan liikunnan kehittäjä ja vaikuttaja -tunnustus myönnettiin opetus- ja kulttuuriministeriön erityisliikunnasta vastaavalle suunnittelijalle Kari Koivumäelle. Hän on edistänyt työssään pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti erityisliikunnan kehittymistä järjestöissä, kuntien liikuntatoimissa ja sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Ansioitunut soveltavan liikunnan toimija -tunnustus myönnettiin Riitta Samsténille ja Raija Luona-Helmiselle. He ovat olleet luomassa SoveLin Liikkeelle-koulutuskokonaisuuden perustaa sekä laatineet innovatiivisesti ja liikkujalähtöisesti malleja kansanterveysja vammaisyhdistysten liikuntatoiminnan tukemiseen ja kehittämiseen. Suo-

men MS-liiton erikoissuunnittelija Riitta Samstén työskenteli SoveLin ensimmäisenä liikunnan suunnittelija 2001 ja hän on edistänyt soveltavaa liikuntaa lukuisissa SoveLin luottamustehtävissä.

Turun ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Raija Luona-Helminen toimi SoveLin ensimmäisenä toiminnanjohtajana 2003–2009.

Soveltavan liikunnan tunnustus myönnettiin Mikaela Railolle, joka on tuonut avoimesti esille oman vammautumisensa ja toiminut rohkaisevana esimerkkinä kaikille liikkujille. Mikaelan tarinaan voi tutustua seuraavilla sivuilla. x Seminaaripuheet ja kuvagalleria: www.soveli.fi/juhlavuosi-2013/

Soveltavan liikunnan lehti

11

Soveli 1/2014

Mikaela ylitt채채 esteet

Soveltavan liikunnan lehti

12

Soveli 1/2014

Vakava onnettomuus ei lannistanut Mikaela Railoa. Cheerleading innostaa häntä nyt uusiin saavutuksiin.

TEKSTI Mari Vehmanen KUVAT Eeva Anundi

Helsinkiläisen Mikaela Railon, 14, elämä mullistui silmänräpäyksessä helmikuussa 2011, kun hän jäi raitiovaunun alle kotikaupunkinsa rautatieaseman edustalla.

Nopeasti tulleesta avusta ja tehokkaasta hoidosta huolimatta Mikaela menetti vasemman jalkansa polven alapuolelta. Innokkaan rytmisen voimistelijan arki muuttui täysin: voimistelutreenit ja kisareissut vaihtuivat jalan hitaaseen kuntouttamiseen ja totutteluun elämiseen proteesin kanssa.

Mikaela kertoo, että voimisteluharrastuksen kohtalo tuli onnettomuuden jälkeen mieleen heti ensimmäisten asioiden joukossa.

– Ajattelin, että ei vitsi, joudunko nyt jättämään koko lajin. Olin juuri ollut voimisteluleirillä, saanut uuden kisaasun ja suunnitellut jo kevään kilpailuihin osallistumista, Mikaela muistelee.

Hän kertoo kiinnostuneensa rytmisestä voimistelusta alun perin lajin esteettisyyden vuoksi.

– Olin kyllä aiemminkin liikkunut: harrastanut yleisurheilua ja sulkapalloa ja hyppinyt trampalla. Mutta kun luokkakaveri sitten näytti videon voimistelukisoista, ihastuin täysin kauniisiin pukuihin ja hienoihin liikkeisiin.

Ensimmäisinä kuukausina tapaturman jälkeen paluu voimistelun pariin tuntui hyvin kaukaiselta haaveelta.

– Notkeat jalat ja selkä olivat nimenomaan olleet minun vahvuuteni voimistelijana. Alkuun en saanut tynkää edes suoristettua, ja käveleminenkin proteesin kanssa oli tosi epävarmaa – juoksemisesta tai hyppimisestä puhumattakaan, Mikaela kertoo.

Ensimmäiset treenit jännittivät Sinnikäs Mikaela ei kuitenkaan antanut periksi tai antanut epäilevien kommenttien lannistaa itseään.

– Esimerkiksi psykiatrit varoittelivat kovasti, ettei kannata odottaa liiko-

Soveltavan liikunnan lehti

13

Soveli 1/2014

– Meillä on mahtava yhteishenki, kertovat Julia Vedman (vas.), Tuuli Tolsa, Mikaela Railo ja Netta Ikonen.

ja ja yrittää väkisin takaisin voimistelemaan. Minä kuitenkin vain sisuunnuin tuollaisista mielipiteistä ja päätin, että näytän vielä.

Lopulta lähes vuoden ahkeran kuntouttamisen jälkeen Mikaela tunsi olevansa valmis palaamaan tutun voimisteluryhmän harjoituksiin. Ensimmäiset treenit jännittivät silti kovasti.

– Valmentaja oli vaihtunut, ja muut olivat tietysti siinä ajassa ehtineet oppia paljon uutta. Minut otettiin kuitenkin vastaan tosi kivasti. Tutut voimistelukaverit suhtautuivat minuun ihan niin kuin ennenkin. Ryhmän uusia pienempiä tyttöjä proteesi ehkä vähän ihmetytti, mutten antanut sen haitata, Mikaela sanoo.

Hänen mukaansa tärkeää oli myös valmentajan kannustava asenne.

– Hän neuvoi ja tuki mutta ei päästänyt minua sen helpommalla kuin muitakaan. Se nosti kovasti itsetuntoani.

Viimein Mikaela toteutti tavoitteensa ja palasi uudelleen kisa-areenoille.

– Olin aina tykännyt nimenomaan

Soveltavan liikunnan lehti

14

kilpailemisesta: siitä mahtavasta fiiliksestä kilpailun jälkeen, vaikka etukäteen olisi jännittänyt kovastikin.

Mikaela on tiettävästi ensimmäinen proteesin kanssa yleisiin voimistelukisoihin osallistunut suomalainen.

Ensimmäiseen onnettomuuden jälkeiseen kisasuoritukseen huipentuu myös tv-dokumentti ”Ratikkaa vahvempi tyttö”, joka kertoo Mikaelan tarinan.

Kohti korkeuksia Rytminen voimistelu sai kuitenkin väistyä. Mikaela tarvitsi vielä korjausleikkauksen, ja toipumisaikana muu ryhmä tuntui karanneen taidoissa turhan kauas.

– Lisäksi itseäni alkoi häiritä, etten pysty ojentamaan proteesijalan nilkkaa.

Vaikka se kyllä otetaan huomioon kisaarvostelussa, Mikaela toteaa.

Uusi laji löytyi kavereiden vinkistä viime syksynä. Muutama Mikaelan ystävä oli alkanut harjoitella cheerleadingia ja houkutteli häntäkin kokeilemaan.

Soveli 1/2014

– Tykkäsin lajista heti. Tässä on samaa näyttävyyttä kuin voimistelussa, mutta lisäksi asioita tehdään yhdessä joukkueena. Cheerleadingin parhaita puolia onkin tiivis ryhmähenki. Vaikka myös voimistelua harjoiteltiin yhdessä, varsinaisen suorituksen teki aina yksin, Mikaela pohtii.

Mikaelan tehtävänä cheerleadingjoukkueessa on olla yksi niin kutsutuista yläihmisistä, joita toiset nostavat erilaisissa stunteissa korkeuksiin kohti kattoa. Taitojen karttuessa liikkeisiin lisätään heittoja ja voltteja.

– Ylhäällä on kiva olla. Siellä vaaditaan rohkeutta ja luottamusta porukan muihin jäseniin. Lisäksi tarvitaan esimerkiksi notkeutta ja tasapainoa, eli voimistelutaustastani on todella paljon hyötyä, Mikaela sanoo.

Katse tulevaan Vuodenvaihteessa Mikaela hyväksyttiin koejakson jälkeen cheerleading-kilparyhmään, joka harjoittelee kolmes-

Mikaelalle palkinto kannustavasta esimerkistä: ”Inspiroiva liikkuja”

S

oveLin toiminnanjohtaja Anne Taulu ojensi Mikaela Railolle soveltavan liikunnan tunnustuksen SoveLin 20-vuotisjuhlaseminaarissa viime marraskuussa. Anne Taulu korostaa, että on äärimmäisen tärkeää nostaa esille Mikaelan kaltaisia liikkujia.

– Tällaiset kannustavat esimerkit osoittavat, että harrastamisesta ja kilpailemisesta on mahdollista nauttia vammautumisen ja sairastumisen jälkeenkin. Liikunnan ilo on tarjolla kaikille toimintakyvyn ja ikäkaaren eri vaiheissa.

Anne Taulun mukaan Mikaelan saavutukset kertovat ennen kaikkea rohkeudesta ja ennakkoluulottomuudesta sekä motivaation valtavasta voimasta.

– Toivon Mikaelan tarinan toimivan inspiraation ja motivaation lähteenä kaikille liikkujille. x

kuntoutumisen ensimmäistä vuotta Mikaelan seuraava tv-dokumentti ”Ratikkaa vahvempi tyttö” on katsottavissa osoitteessa www.mtvkatsomo.fi

ti viikossa. Joukkueen suunnitelmissa on aloittaa kilpaileminen tänä vuonna.

– Haluan kehittyä cheerleadingissa, ja olen valmis satsaamaan lajiin. Ehkä vielä enemmän tavoitteita minulla on kuitenkin musiikin puolella. Haluan päästä musiikkilukioon ja saada jonakin päivänä mahdollisesti ammatin musiikista, Mikaela paljastaa.

Onnettomuuttaan hän ei enää vatvo tai jossittele. Hän myös toivoo tulevansa kohdelluksi ihan tavallisena tyttönä.

– Totta kai asia seuraa minua lopun ikäni. Mutta kannattaa keskittyä kaikkeen siihen, mikä on mahdollista. Ja niin kuin olen jo näyttänyt, liikuntaa ei ainakaan tarvitse lopettaa proteesin vuoksi.

Marraskuussa SoveLilta saatu soveltavan liikunnan tunnustus ilahdutti sekä Mikaelaa itseään että hänen perhettään. Palkinto komeilee kunniapaikalla takanreunuksella.

– Olisi mahtavaa, jos joku saisi rohkeutta minun kokemuksistani, Mikaela sanoo. x

– Suomalainen cheerleading on hyvin sporttinen laji eikä mitään minihameissa keikistelyä, Mikaela Railo sanoo.

Cheerleading ▹ Laji on syntynyt Yhdysvalloissa ja tullut Suomeen 1980-luvulla. ▹ Joukkueiden ohjelmissa yhdistyvät erilaiset akrobaattiset rakennelmat, kuten stuntit, pyramidit ja heitot sekä kannustushuudot, hypyt, tanssi ja permantoakrobatia. ▹ Arvostelussa tärkeitä asioita ovat näyttävyys, vaikeustaso ja suoritusten puhtaus. ▹ Suomessa toimii lähes 40 cheerleading-seuraa, joissa on noin 3 700 jäsentä. x

Soveltavan liikunnan lehti

15

Soveli 1/2014

&liikunta

MOTIVAATIO TEKSTIT Mari Vehmanen

Motivaation lähteillä Kolme liikkujaa kertoo, mikä heitä innostaa. Yhteistä kaikille on, että liikunnasta on tullut erottamaton osa arkea.

Eila Niinimäki, 77

Pauli Marin, 67

Juhana Pitkonen, 34

Mukava ryhmä saa liikkeelle M

inua motivoi liikkumaan ennen kaikkea mukava seura. Olen löytänyt hyvän porukan Ähtärin sydän-, diabetes- ja AVH-yhdistysten yhteisestä liikuntaryhmästä. Kokoonnumme joka torstai.

Olemme monta kertaa ryhmässä puhuneet, ettei kotona yksin vaan tule jumpattua, vaikka se hyödyllistä olisikin. En myöskään kauheasti välitä lenkkeillä itseksi: minulla on rytmihäiröitä ja sydämentahdistin, joten esimerkiksi pakkasilmassa ulkoilu tuntuu epämukavalta. Jonkun ystävän kanssa lenkkeilykin olisi mukavampaa, mutta sydänoireideni vuoksi en pysyisi nopeammin kävelevän kaverin perässä.

Yhdessä liikkuminen hoitaa myös mielenterveyttä. Muiden ryhmäläisten tapaaminen ja kuulumisten vaihtaminen on tällaiselle yksin asuvalle leskelle tosi hauskaa ja se tuo myös mielen-

Soveltavan liikunnan lehti

16

kiintoista vaihtelua arkeen.

Hyvillä ohjaajilla on niin ikään tärkeä motivoiva merkitys. Meidänkin ryhmämme jäsenillä on jos jonkinlaista kremppaa: sydämessä, lonkassa, polvessa tai missä kenelläkin. Ohjaajat osaavat ottaa sairaudet hyvin huomioon ja neuvoa liikkeiden soveltamisessa. Omat rajansa pitää myös tuntea.

Liikkuminen saa ottaa välillä koville, muttei liikaa.

Itselleni liikkuminen ja kotoa lähteminen on ihan elinehto. Äkkiähän sitä tulisi mökkihöperöksi, ellei missään kävisi. Kaikille liikunnan aloittamista miettiville sanoisin, että rohkeasti vaan mukaan ja tutustumaan erilaisiin liikuntaryhmiin. Ei kannata liikaa miettiä, kehtaanko ja osaanko. x Eila Niinimäki, 77 Ähtäri

Soveli 1/2014

”

Hyvillä ohjaajilla on tärkeä motivoiva merkitys.

Meidänkin ryhmämme jäsenillä on jos jonkinlaista kremppaa.”

– Eila Niinimäki

&liikunta

Kuvat Minna Hiironen

MOTIVAATIO

Kolmen yhdistyksen yhteisessä jumpparyhmässä jokainen tekee vointinsa mukaan. Pikkukuvassa Saara Kortteinen ja Lea Sipilä-Äijänaho keskittyvät hartiajumppaan.

Eila Niinimäki (oik.) joutuu pitämään liikuntaryhmästä taukoa kaaduttuaan kotona ja murrettuaan olkapäänsä.

– Liikuntaharrastuksesta on ollut hyvä apu myös murtuneen olkapään kuntoutuksessa, Niinimäki kiittelee. Terveyskeskuksen fysioterapeutti Ira Tiilikainen ohjeistaa häntä sopiviin liikkeisiin.

Soveltavan liikunnan lehti

17

JATKUU

Soveli 1/2014

&liikunta

Kuvat Tuija Pitkänen

MOTIVAATIO

Nyrkkeilysäkin hakkaaminen kuuluu Pauli Marinin kuntosaliohjelmaan.

– Tämä kehittää lihasvoimaa, mikä on Parkinsonin tautia sairastavalle ykkösjuttu.

– Lenkille tulee lähdettyä kahdestaan varmemmin kuin yksin, Pauli ja Aili Marin sanovat.

Hyvä olo houkuttaa A loitin Parkinson-diagnoosini jälkeen liikkumisen käytännössä nollasta. Nuorempana olin kyllä saanut hyötyliikuntaa maa- ja metsätöissä, mutta sairauden edetessä nekin hommat olivat jääneet.

Aluksi en päässyt kävelemään kuin 50 metriä ja senkin hitaasti. Ajattelin, että eihän tämä loppuelämä näin voi mennä. Aloinkin hissukseen pidentää matkaa. Ilokseni huomasin, että päivä päivältä eteneminen oli helpompaa ja kunto parempi. Pian innostuin jo niin paljon, että piti vähän toppuutella itseä rehkimästä liikaa.

Minua siis motivoi ennen kaikkea liikunnan antama hyvä olo. Eikä sitä palkintoa tarvitse onneksi odotella: sekä kroppa että mieli virkistyvät heti, kun on vain saanut itsensä neljän seinän sisältä reippailemaan. Meille parkinson-potilaille liikunta on myös välttämätön osa hoitoa. Jos liikunnan heittää pois, vointi alkaa mennä välittömästi huonommaksi.

Soveltavan liikunnan lehti

18

Nykyään liikun päivittäin, parhaina päivinä parikin kertaa. Käyn kävelemässä, hiihtämässä, kuntosalilla, jumpassa, vesivoimistelussa ja pitkillä marjareissuilla. Vähän itsekuriahan se vaatii aamujäykillä nivelillä patistaa itsensä ulos, mutta aina liikkumisen jälkeen sitä on yhtä tyytyväinen.

Vaimo on tärkeä kannustaja, ja tsemppaaminen toimii molempiin suuntiin. Ryhdyin myös yhdistyksemme liikuntavastaavaksi, ja siinä roolissa olen kovasti toitottanut liikunnan merkitystä jäsenillemme. Minun mielestäni liikkumisen kannattaa suhtautua kuin töihin lähtöön: se on itsestäänselvä osa päiväjärjestystä.

Omaa vointia pitää tietysti kuunnella, mutta ihan jokainen voi liikkua.

Lenkki sujuu rollaattorillakin. Ja vaikkei muu onnistuisi, voi vaikka tehdä kasvoliikkeitä. x Pauli Marin, 67 Iisalmi

Soveli 1/2014

”

Vaimo on tärkeä kannustaja, ja tsemppaaminen toimii molempiin suuntiin.”

– Pauli Marin

&liikunta

MOTIVAATIO

Onnistumisen kokemukset innostavat Yhteisen M menisi liian kilpailulliseksi. Emme esimerkiksi laske maaleja tai mieti voittoja, vaan höntsäilemme ihan vaan yhdessäolon ja liikunnan ilon vuoksi. Ja kun ryhmään tulee uusi jäsen, en koskaan esimerkiksi kysele hänen pelitaustaansa. Mukaan ovat tervetulleita kaikki, vaikkei olisi säbämailaan ikinä ennen koskenutkaan.

Uskon, että onnistumisen kokemukset ovat tosi vahva liikkumaan motivoiva voima. Näitä elämyksiä voidaan jakaa ryhmässä tasaisesti esimerkiksi niin, että syötellään myös vähemmän pelanneille. Jokainen mokaa joskus, eikä kömmähdyksiä jäädä märehtimään.

Itse asiassa pienet kämmit ovat hauskoja ja nostattavat ryhmähenkeä.

Minun viestini liikkumaan haluaville on, että menkää rohkeasti tutustumaan oman paikkakuntanne erilaisiin ryhmiin. Muita voi seurata sivusta vaikka monta kertaa ja mukaan mennä vasta sitten, kun itsestä tuntuu siltä. x

”

pelivuoron ansiosta tulee lähdettyä kotoa.

Ja vaikka olisi väsynyt, pelaaminen virkistää aina.”

– Juhana Pitkonen

Juhana Pitkonen, 34 Jyväskylä

Kuvat Ilkka Rautiainen

inun juttuni ovat joukkuelajit.

Tulin aluksi muuten vaan tutustumaan Mielenterveysyhdistys Kello ry:n toimintaan, ja pian olin jo mukana monessa yhdistyksen palloilukerhossa. Tässä yhdistyksessä liikuntatoiminta on tosi aktiivista: tarjontaa on jokaiselle päivälle.

Nykyään liikun päivittäin. Pelaan esimerkiksi salibandya ja jalkapalloa.

Olen myös käynyt liikuntavastaavien kurssin ja ohjaan osaa yhdistyksemme ryhmistä.

Pidän nimenomaan porukassa pelaamisesta. Yksin pimeälle pururadalla lähteminen ei vaan innosta, vaikka tiedän monien tykkäävän siitäkin. Yhdessä liikkuessa tutustuu uusiin ihmisiin ja saa olla tasa-arvoinen osa mukavaa ryhmää.

Liikkuminen on tärkeää paitsi fyysiselle myös psyykkiselle kunnolle. Yhteisen pelivuoron ansiosta tulee lähdettyä kotoa. Ja vaikka olisi väsynyt, pelaaminen virkistää aina.

Ryhmiä ohjatessani ja muita tsempatessani pyrin siihen, ettei homma

Joukkuelajit ovat vieneet Juhana Pitkosen mukanaan. Salibandyporukassa niin onnistumiset kuin mokatkin saadaan jakaa yhdessä.

Soveltavan liikunnan lehti

19

Soveli 1/2014

&liikunta

MOTIVAATIO TEKSTI Mari Vehmanen

Hyvät kysymykset auttavat liikkeelle Motivoiva keskustelu voi muuttaa halun liikkua teoiksi.

Terveysuhilla pelottelu sen sijaan ei toimi.

sin halutonta. Sen sijaan orastava kiin- lä pelottelu ei tavallisesti toimi. Sen sinostus liikkua voi muuttua teoiksi oi- jaan paikallaan on usein korostaa, että keanlaisen motivoinnin avulla. pienikin liikunnan lisääminen kannat– Kannattaa esittää hyviä kysymyk- taa. Viralliset liikuntasuositukset saatsiä. Miksi haluaisit liikkua? Miksi se oli- tavat kokonaan liikkumattomasta tunsi sinulle tärkeää? Näin autetaan ihmis- tua lannistavan suurilta. tä löytämään juuri omannäköisiään syi– Positiivinen palaute pienistäkin tä lähteä liikkeelle. edistysaskelista on tärkeää. Eikä ihmiPalssan mukaan toista voi myös aut- nen voi pidemmän päälle liikkua puotaa varovasti näkemään ristiriita omien lisolleen, vanhemmilleen tai lääkärilarvojen ja tekojen välillä. Ihminen voi leen. Hänen on itse tunnettava, että mimielestään arvostaa terveyttä hyvinkin nä pystyn ja osaan ja että tämä hyväkkorkealla, vaikka arjen teot puhuvat ai- si minulle. x van toista.

– Me ammattilaisetkin hyppäämme Lisätietoja aiheesta löydät liian hanakasti suoraan käytännön ratnetistä esimerkiksi hakusanoilla kaisuihin. Sanelemme, että nyt vaan ”motivoiva keskustelu” tai ”motivoiva alat käydä uimassa ja salilla niin ja niin haastattelu”. monta kertaa viikossa. Monesti tällai- Anette Palssa puhuu motivoivasta nen herättää ainoastaan vastarintaa, vuorovaikutuksesta KKI-ohjelman ja Anette Palssa toteaa.

UKK-instituutin liikuntaneuvonnan Hänen mukaansa terveysriskeil- koulutuskiertueella.

Ilkka Rautiainen

Kuinka voisin innostaa muita ihmisiä liikkeelle? Puhuisinko liikkumattomuuden riskeistä vai esittelisinkö liikuntasuosituksia?

Ravitsemusterapeutti Anette Palssa kehottaa tällaisia kysymyksiä pohtivaa tutustumaan motivoivan keskustelun periaatteisiin.

– Kognitiivinen käyttäytymisterapia käsittelee samoja teemoja. Mutta pitkät teoriaopinnot eivät todellakaan ole välttämättömiä, jotta toisia voisi innostaa onnistuneesti. Motivoivan keskustelun menetelmiä voi kuka hyvänsä soveltaa, Anette Palssa sanoo.

Hänen mukaansa kaikessa yksinkertaisuudessa kyse on siitä, että motivoimisen kannalta asioiden esittämistapa on jopa tärkeämpi kuin varsinainen asiasisältö.

– Tämä pätee hyvin monenlaisiin tilanteisiin oman puolison kanssa juttelemisesta aina pitkäaikaiseen terapiaan.

Motivoivaa keskustelua käytetään monenlaiseen ohjaamiseen: esimerkiksi tupakasta vieroittamiseen, painonhallinnan tukena tai uniongelmien ratkomiseen.

– Itse asiassa liikkumaan motivoiminen on näihin verrattuna helpompaa.

Liikkumisen aloittavalle on jo loistosuoritus, että onnistuu kuntoilemaan kolmesti viikossa. Painoa pudottavan sen sijaan pitäisi motivoitua tekemään oikeita valintoja joka päivä monta kertaa, Anette Palssa huomauttaa.

Anette Palssa

Arvoristiriita näkyviin Anette Palssa korostaa, ettei taitavinkaan vuorovaikutus saa liikkeelle täy-

Soveltavan liikunnan lehti

20

Soveli 1/2014

Vertaisohjaajana Juhana Pitkonen on huomannut positiivisen palautteen voiman. Juttukaverina Hosein Dasthian.

S E M I NA A R E JA KOONNEET Heidi Hölsömäki ja Anne Taulu

Liikuntajärjestöjen järjestöpäivät 26.5. laivalla

O

petus- ja kulttuuriministeriön (OKM) ja Valon yhteistyössä järjestämä liikunnan järjestöjohdon järjestöpäivä pidetään tänä vuonna perinteistä poiketen keväällä, 26.5. Viking Expressillä. Järjestöpäivässä syvennytään liikuntatoiminnan rakenneselvityksen johtopäätöksiin ja niiden suuntaamiin liikuntakulttuurin muutoksiin. Lisäksi käsitellään liikuntalakia, seuratukea, järjestöavustuksia, Erasmus- ja rakennerahastoja sekä ennakointia ja kokeilukulttuuria. x Lisätietoa: www.sport.fi/liikuntapolitiikka/ tapahtumat-ja-tilaisuudet/

II Soveltavan liikunnan seutufoorumi 27.5. Turussa

• • • • •

S

oveltavan liikunnan seutufoorumi toteutuu toisen kerran toukokuussa Turussa. Kutsuttuina ovat alueen kuntien liikuntajohto ja soveltavasta liikunnasta vastaavat sekä järjestötoimijat. Päivän aikana kuullaan ministeriön terveiset ja tietoa kuntien erityisliikunnan tilanteesta ja pohditaan liikuntapalveluiden saavutettavuutta. Lisäksi on mahdollisuus osallistua neljään työpajaan, joista yksi käsittelee soveltavan liikunnan toimenpideohjelman arviointityötä. Päivän lopuksi koostetaan yhteenveto ja linjaukset tulevaisuuteen. Järjestäjinä Lounais-Suomen aluehallintovirasto, SoveLi, Rajattomasti Liikuntaa Turun seudulla -hanke ja Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu. x Lisätietoa ja ilmoittautumiset: www.soveli.fi

II Kansallinen liikuntafoorumi 28.‒29.9. Helsingissä

N

äivettääkö liikkumattomuus Suomen? Millaisia mahdollisuuksia on ilmassa? Kenellä on ratkaisun avaimet? Ensi syksynä järjestetään toista kertaa Kansallinen liikuntafoorumi Helsingissä. Foorumiin ovat tervetulleita kaikki toimijat, jotka ovat kiinnostuneita keskustelemaan ja etsimään ratkaisuja liikunnan aseman vahvistamiseksi osana yhteiskuntamme kehitystä. Päivät järjestävät OKM, valtion liikuntaneuvosto, valtioneuvoston kanslia, Yle, Valo ja Olympiakomitea. x

Lisätietoa tulossa liikuntaneuvoston kotisivuille: www.liikuntaneuvosto.fi Soveli-lehti_LL_2014_86mmx256mm.indd 1 Soveltavan liikunnan

lehti

21

26.2.2014 Soveli 1/2014

17.23

&motivaatio

IKÄ

TEKSTI JA KUVAT Virpi Pennanen

Mikä liikuttaa Railia?

Raisiolainen Raili Iloniemi liikkuu nykyisin lähinnä silloin, kun hänellä on asiaa kauppaan. Ikääntyminen ja kipu rajoittavat entisen aktiiviliikkujan arkielämää merkittävästi.

Kivuista huolimatta Raili haluaa toimittaa asiat itsenäisesti. Liikkumisen apuvälineenä on itsehankittu potkupyörä.

Soveltavan liikunnan lehti

22

Soveli 1/2014

&motivaatio

IKÄ

Raili Iloniemi on raisiolainen 78-vuotias eläkeläisrouva. Raili oli vuoteen 2011 saakka aktiiviliikkuja ja autoilija. Hänen harrastuksiinsa kuului kerran viikossa allasjumppaa, päivittäinen sauvakävely, puutarhatyöt, pyöräily, ikonimaalaus, tilkkutyöt ja lumityöt. Kotona oli myös kotijumppavälineitä ja kuntopyörä, jotka olivat kuitenkin vähällä käytöllä.

Helmikuussa 2013 tehdyn selkäleikkauksen jälkeen Raili Iloniemen jalkapohjat ovat olleet erittäin kivuliaat. Kipu ilmenee liikkuessa, lepokipua ei ole lainkaan.

– Kun istuminen on helppoa ja pitkälläänolo tekee hyvää, niin televisiota on helppo tuijottaa eikä ulos ja liikkeelle lähteminen innosta, Raili kertoo.

Potkupyörä liikunnan apuna Nykyisin Raili poistuu kotoaan lähtiessään 2–3 kertaa viikossa keskustaan kauppa-asioille. Kauppamatkan hän liikkuu ostamallaan potkupyörällä, jonka ansiosta hänen liikkumissäteensä ylettyy kaupalle saakka. Raili ei lähde minnekään ilman potkupyörää, joka on hänen tukensa ja turvansa ulkona liikkuessa.

– Kaupalle on matkaa vähän vajaa kilometri. Matkan haasteena on kivun lisäksi väsymys, joka alkaa ottaa valtaa puolivälissä, Raili kertoo.

Myös tasapainovaikeudet hankaloittavat Railin elämää. Kaupassa hän tukeutuu ostoskärryihin, mikä mahdollistaa liikkumisen.

– Jaksamattomuus on osittain myös henkistä jaksamattomuutta sekä laiskuutta.

Itsenäisesti itsekseen liikkuen Raili kertoo, että liikuntaryhmiä on ollut tarjolla, mutta liikunnassa häntä ei

kiinnosta ryhmässä toimiminen.

– Olen yksinliikkuja. Koen itseni itsenäisemmäksi yksin tehdessä.

Raili ei ole yhdistysihminen, joten yhdistystoiminnassa hän on ollut vain vähäisissä määrin mukana elämänsä varrella. Raili kokee sosiaalisen piirinsä erittäin laajaksi ja hänellä käy runsaasti vieraita.

– Lähes päivittäin, luonteeni on sosiaalinen, hymyilee Raili Iloniemi.

Motivaatio on yksilöllinen Motivaatio vaikuttaa keskeisesti siihen, miksi teemme jotain. Mikä sinut saa liikkumaan? Innoittajana ja kannustajana voi toimia tieto, että vältyt sairauksilta tai elät pidempään. Liikkeellepaneva voima sinulle voi olla myös liikunnan ilo, sosiaalisuus tai halu liikkua ulkona raittiissa ilmassa.

Ikääntyessä ja toimintakyvyn heikentyessä on entistä haastavampaa lähteä liikkumaan. Liikunta muuttuu liikkumiseksi ja liikkeeksi. Motivaatio on keskeinen tekijä, lähteekö yksinäinen vanhus liikkeelle vai ei.

Yksinäisyys on yksi syy kotiin jäämiselle ja passivoitumiselle. Liikkeellelähtö vaatii silloin suuria ponnisteluja. Jos ihminen on yksin jo kotonakin, miksi hän lähtisi yksin ulos.

Syyt liikkumiseen vähenevät Mikä liikuttaa Raili Iloniemeä, ikäkaaren upeassa vaiheessa olevaa naista?

Hän lähtee kaupalle, koska on haettava ruokaa. Entäpä, kun Raili kertoo sen vaativan jo suuriakin ponnisteluja ja että väsymyksen tunne on selvä matkan puolivälissä, vaikka kaupalle on matkaa yhteensä kilometri. Tie on tasainen ja potkupyörällä se sujuu vaivatta, silmämääräisesti arvioituna.

Kun tapasin Railin, hän sanoi, että

Sisätiloissa liikkuminen on vaivatonta ja helppoa, lattiatasolle Raili ei kuitenkaan pääse. Taustalla rakkaan harrastuksen tuotoksena syntyneet ikonit.

oli eilen käynyt kaupassa. Tänään hän ei lähde ulkoilemaan, kun lähtemiseen ei ole mitään syytä. Liikkeellepaneva voima puuttuu, jos ei tarvitse käydä kaupassa.

Minä kysyn – hän päättää Haastattelu- ja kuvaustuokio on kääntymässä loppupuolelle. Kun minulla on puoli tuntia tapaamisaikaa jäljellä, kysyn Raililta, lähteekö hän saattamaan minut bussille. Kehotan miettimään rauhassa ja sanon: – Minä lähden kello 11.15 ja mikäli haluat, niin olisin tosi iloinen, jos tulet mukaan.

Ulkona on ihan mukavan tuntuinen ilma, ja vähäinen lumikin on paljastanut kadut niin, että liukkaudesta ei ole pelkoa.

– Voisinhan minä lähteä, Raili vastaa.

Minulla oli mielikuva, että Raililla menee runsaasti aikaa ulkovaatteiden pukemiseen ja muihin lähtövalmisteluihin. Mutta kun hän oli tehnyt päätöksensä, kaikki tapahtui ripeästi. Olimme ulkona ja meillä molemmilla oli erittäin hyvä mieli. Iäkkäänkin ih-

Soveltavan liikunnan lehti

23

Soveli 1/2014

&motivaatio

IKÄ

misen on tehtävä päätös lähteä liikkeelle. Mitä voin ammattilaisena, ystävänä, omaisena tai naapurina tehdä, jotta liikkeelle lähdön vaihtoehtoon on helpompi ikääntyneen tarttua? Päätöksentekoa voi vauhdittaa tarjoamalla apua tai kysymällä vain: ”Lähdetkö mukaan, autan sinua?” Liikkeelle lähtemisessä tärkeintä on toiminnan mielekkyys. Luottamuksellinen, asiantunteva ja arvostava suhde mahdollistaa yhteistyön jatkumisen ikäihmisen kanssa.

tee myös ikäihmisiin. Liikunnan soveltamista voi tarvita jokainen meistä tilapäisesti tai jatkuvasti.

Rajoitteista huolimatta ikäihmistä voi auttaa liikkumaan. Asiantuntemus, luottamus, arvostus, rohkaiseminen,

”

Sovelletaan yksilön mukaan Soveltavassa liikunnassa on kyse muun muassa yksilön toimintakyvyn ja voimavarojen arvioinnista sekä tarpeisiin vastaamisesta. Tavoitteena on soveltavan liikuntatoiminnan tai yksinkertaisimmillaan liikkeen mahdollistaminen yksilölle. Soveltavaa liikuntaa tarvitsevan ratkaisut ovat yksilölliset. Tämä pä-

Luottamuksellinen, asiantunteva ja arvostava suhde mahdollistaa yhteistyön jatkumisen ikäihmisen kanssa. – Virpi Pennanen

kannustaminen ja innostaminen voivat vauhdittaa päätöksentekoa toivottuun suuntaan. Kaikki alkaa kuitenkin ihmisen oikea-aikaisesta, asiantuntevasta ja inhimillisestä kohtaamisesta. x Kirjoittaja on SoveLin soveltavan liikunnan asiantuntija.

Kansallinen toimenpideohjelma kokoaa verkostoa ikäihmisten liikuntaan käinstituutin koordinoiman ikäihmisten liikunnan kansallisen toimenpideohjelman (2013–2015) tavoitteena on edistää terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien ikäihmisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia liikkua nykysuositusten mukaisesti. Toimenpideohjelman koordinoijat kutsuvat kaikkia kiinnostuneita mukaan verkostoon ja Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaareihin.

Kohderyhmänä ohjelmassa ovat yli 60-vuotiaat eläkkeelle siirtyvät, yli 75-vuotiaat itsenäisesti asuvat ja alkavista toimintakyvyn ongelmista kärsivät sekä kotihoidon, palveluasumisen tai pitkäaikaisen laitoshoidossa olevat ikäihmiset.

SoveLi on ohjelmassa mukana järjestökumppanina sekä ohjausryhmän ja viestintätyöryhmän jäsenenä. x

Soveltavan liikunnan lehti

24

Ohjeet kotijumppaan Ikäinstituutti / Ossi Gustafsson

I

Sauvakävely sopii jokaiseen vuodenaikaan. Talviliukkailla sauvat tarjoavat hyvää tukea ja kesällä niistä saa työntöapua – käsivoimien lisäksi.

www.liikkeellavoimaavuosiin.fi

Ikäinstituutti on julkaissut kotisivuillaan lukuisia käytännönläheisiä ohjeita muiden muassa kotijumppaan istuen ja seisten.

Viereisellä sivulla on seisten tehtävä voimisteluohje, jonka liikkeiden avulla voi kehittää voimaa ja tasapainoa. Molempia tarvitaan, että arkinen liikkuminen onnistuisi omin jaloin mahdollisimman pitkään.

Seisomista suositellaan ihmisille kaikilla toiminnan tasoilla aina, kun se on mahdollista. Tuolista saa hyvän tuen, joten valitse mieluiten seisten tehtävät harjoitteet. x

Lisätietoa ikäihmisten liikunnan kansallisesta toimenpideohjelmasta: Liikuntaohjeita löydät lisää Ikäinstituutin sivuilta: www.ikainstituutti.fi

Soveli 1/2014

&liikunta

Psori

Soveltavan liikunnan lehti

25

Soveli 1/2014

A N I T A A L AN S

eid

TH

U NN

KOO

vaihtelevat tasapainojumpasta kuminauha- ja tuolijumppaan. Yksi osallistujista on Helmi Alava.

– Kyllä tämä jumppa aktivoi, vaikka olen peruslaiska ihminen. Ryhmässä käyminen aktivoi niin, että jotain tulee yritettyä kotonakin, Alava kertoo.

Järjestölehdissä kerrotaan säännöllisesti liikkujien tarinoita sekä eri sairauksiin tai vammoihin liittyviä liikuntauutisia.

Useimmat lehdistä ovat luettavissa yleisissä kirjastoissa.

Ihon aika 1/2014

Diabetes 6/2013 Tamperelainen Julia Pajula, 16, vaihtoi muutama vuosi sitten jalkapallon rugbyyn. Valmentaja-pelaaja Kati Miettinen kiittelee Julian intoa ja ymmärrystä lajin sääntöihin. Nuori nainen jaksaa treenata, vaikkei vielä ikänsä vuoksi pääse pelaamaan.

Julia sairastui yhdeksänvuotiaana ykköstyypin diabetekseen. Hoito tuntui aluksi raskaalta, mutta alkoi sitten sujua.

Diabeteksestä kysyville kavereille Julia on kertonut mieluusti sairaudesta ja sen hoidosta.

– On hyvä, että mahdollisimman moni tietää, mitä pitää tehdä, jos alan sekoilla. Olisi hankalaa, jos tästä ei uskaltaisi kertoa, Julia Pajula sanoo.

Julialla on insuliinipumppu, jonka katetri saattaa toisinaan irrota harjoituksissa.

– Kun kovassa treenissä hikoilee tai tulee osumia, laitan joskus laastarin pumpun päälle. Muuten diabetes ei todellakaan haittaa rugbyssä.

Lajin ammattilaisinakin on monia diabeetikkoja, Julia kertoo.

Soveltavan liikunnan lehti

26

Turkkilaissyntyinen Mahmut Aydin, 53, sairastui ihopsoriasikseen 30-vuotiaana. Muutettuaan Suomeen 1990-luvulla hän alkoi saada valohoitoa psoriasikseen.

Yllättäen nivelkivut alkoivat vaivata häntä kymmenisen vuotta sitten.

Psorasiskeskuksen tules-painotteisella kurssilla hän tapasi muita nivelpsoriasista sairastavia ja oivalsi liikunnan merkityksen terveydelleen.

– Aloimme kävellä kolme kertaa viikossa puolentoista tunnin lenkkejä.

Minä sain pois kahdeksan ja MarjaLiisa kuusi kiloa. Liikunta on myös helpottanut nivelten kipua ja olen nukkunut paremmin, Aydin kertoo.

Niveltieto 1/2014 Valkeakosken nivelpiirin ohjaaja Merja Jokinen perusti SoveLin koulutuksen innostamana Iloisesti liikkuen -ryhmän. Hän haki yhteistyökumppaniksi Valkeakoskiopiston, joka järjesti ryhmälle tilat ja ohjaajan. Osallistujat maksavat normaalin osallistumismaksun.

Eri kokoontumiskertojen teemat

Soveli 1/2014

ki

mä

lsö i Hö

Reuma 4/2013

Miika Liukkosen, 37, selkä ja nivelet alkoi kipuilla kolmisen vuotta sitten.

Syyksi löytyi selkärankareuma. Hyvä pohjakunto ja terveet elämäntavat ovat auttaneet häntä selviytymään sairauden kanssa. Aikuisiän divarilajiaan, salibandya, hän haluaisi harrastaa useammin kuin vuorotyöt ja elämäntilanne sallivat.

– Selän ja polven takia en pysty nyt pelaamaan, mikä harmittaa. Minulla on äärimmäinen kaipuu hikoilemaan ja rääkkäämään itseäni. Olen yrittänyt pitää kuntoani muuten yllä.

Hengitys 5/2013 Keuhkoahtaumatautia 16 vuotta sairastanut Ari Koivunen perusti Oulun Seudun hengitysyhdistykseen kuntosaliryhmän. Ohjatussa ryhmässä käy viikoittain 16–18 liikkujaa.

– Keuhkoahtaumatautia sairastavista moni haluaisi liikkua, mutta yleisille salivuoroille lähteminen on vaikeaa.

Ryhmässä kaikki lähtevät samalta tasolta ja se rohkaisee, Ari kertoo. x

KOONNUT Heidi Hölsömäki

T U T K I T T UA

Duodecimin tutkimusuutisia Nuoruuden pohjakunto ehkäisee sydänkohtauksia Ruotsalaistutkimuksen mukaan nuoruudessa hankittu hyvä fyysinen kunto voi ehkäistä sydänkohtauksia ainakin seuraavat kolmekymmentä vuotta. Hyvä kunto pienentää varhaisten sydänkohtausten vaaraa myös ylipainoisilla, mutta ei poista kaikkia liikakiloihin liittyviä riskejä.

Tulokset perustuvat yli 750 000 kahdeksantoistavuotiaan ruotsalaismiehen kuntotestituloksiin ja niitä seuranneeseen keskimäärin 34-vuotiseen seurantaan. Tutkimus julkaistiin European Heart Journalissa. x (Julkaistu 28.1.2014)

Paljon kävelevien miesten aivohalvausriski pienenee Käveleminen voi ehkäistä aivohalvauksia, jos jaksaa kävellä useita tunteja päivittäin. Brittitutkimuksen mukaan vaikutuksia voi odottaa, jos kävelee yhteensä noin kolme tuntia päivässä, mutta vähempikin saattaa riittää. Stroke-lehdessä julkaistut tulokset perustuvat 3 500 miehen 11-vuotiseen seurantaan. x (Julkaistu 16.1.2014)

Huippu-urheilijan diabetesriski pieni yhä 70-vuotiaana Suomalaistutkimuksen mukaan entiset huippuurheilijat välttyvät diabetekselta ikätovereitaan todennäköisemmin vielä seitsemänkymppisenäkin. Tämä johtunee siitä, että he pysyvät liikkeellä ja harrastavat liikuntaa vielä aktiiviuran jälkeen.

He saattavat olla myös perimältään vähemmän alttiita diabetekselle. Entisten urheilijoiden riski sairastua aikuistyypin diabetekseen on noin kolmanneksen pienempi kuin verrokkien. Havainnot julkaistiin Diabetologia-lehdessä, ja ne perustuvat 400 suomalaisen entisen huippu-urheilijan ja 200 verrokin seurantaan. x (Julkaistu 18.11.2013)

Yli 5 tuntia päivässä sohvaperunana lyhentää elinikää Lähivuosina useat tutkimukset ovat osoittaneet istumisen ja fyysisesti passiivisen elämän lisäävän monien sairauksien ja niistä johtuvien kuolemien vaaraa. International Journal of Epidemiology -lehdessä julkaistu tutkimus tarkasteli istumisen yhteyttä kuolleisuuteen. Sen perusteella suu-

rimmat vaikutukset havaitaan miehillä ja naisilla, jotka istuvat television ääressä yli viisi tuntia päivässä. Alle tunnin televisiota päivittäin katsoviin verrattuna heidän riskinsä kuolla 14 vuoden seurannan aikana oli 20–30 prosenttia suurempi.

Suurempi kuolleisuus johtui sydän- ja verisuonitaudeista, mutta ei syövistä. Luultavasti yhteys selittyy varsinaisen fyysisen passiivisuuden lisäksi napostelulla ja muilla elintapoihin liittyvillä tekijöillä. x (Julkaistu 15.10.2013)

Liikunta ja lääkehoito monissa sairauksissa yhtä tehokasta Lääkäreiden kannattaisi määrätä potilaille liikuntareseptejä nykyistä useammin, sillä moniin pitkäaikaissairauksiin liikunta saattaa tepsiä ainakin yhtä hyvin kuin lääkkeet. Tiedot perustuvat katsaustutkimukseen, jonka tulokset julkaistiin British Medical Journalissa. Tutkimuksessa yhdistettiin yli 300 tutkimuksen aineistot ja 340 000 potilaan terveystiedot. Liikunta ja lääkehoidot havaittiin yhtä tehokkaiksi sepelvaltimotautipotilaiden hoidossa sekä diabeteksen vaarassa olevilla, kun mittarina käytettiin potilaiden kuolleisuutta. Aivohalvauspotilaiden kuntoutuksessa liikunta oli jopa lääkkeitä parempi, mutta sydämen vajaatoimintaa potevilla liikunta hävisi diureetti-verenpainelääkkeille. x (Julkaistu 2.10.2013)

Liikunta lievittää polven ja lonkan nivelrikkoa Polven ja mahdollisesti myös lonkan nivelrikon aiheuttamat kivut voivat monilla lievittyä liikunnan avulla. Brittitutkimuksen mukaan parhaan avun saa todennäköisimmin yhdistämällä eri liikuntamuotoja monipuolisesti. Etenkin polven nivelrikossa tulokset ovat vahvat ja osoittavat aerobisen liikunnan, venytysten ja voimaharjoitusten yhdessä ja suurelta osin myös erikseen lievittävän kipua ja parantavan potilaiden toimintakykyä. Aineistot viittasivat liikunnan tepsivän myös lonkkarikon oireisiin. Havainnot julkaistiin British Medical Journalissa, ja ne perustuvat 60 aikaisemman tutkimuksen aineistojen yhteisanalyysiin. x (Julkaistu 24.9.2013) julkaisee Duodecimin liikuntaan SoveLi ja terveyteen liittyviä tutkimusuutisia.

Alkuperäiset uutiset löytyvät suluissa mainittujen julkaisupäivien kohdalta: www.soveli.fi

Soveltavan liikunnan lehti

27

Soveli 1/2014

TEKSTI JA KUVIOT Maarit Varjonen-Toivonen

Pirkanmaa käynnisti alueellisen yhteistyön Terveydenhuoltolain mukaan kuntien on edistettävä väestön terveyttä ja hyvinvointia muun muassa yhteistyön keinoin. Pirkanmaalla lain toteutumista edistetään alueellisella terveysliikuntasuunnitelmalla.

Väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kunnan perustehtävä.

Kunta mahdollistaa terveellisiä valintoja ja vahvistaa terveyden taustatekijöitä, joita ovat muiden muassa väestön elinolot, koulutusmahdollisuudet, palvelujen toimivuus ja työolot. Terveellisten valintojen mahdollistaminen on kustannustehokkain tapa vaikuttaa väestön hyvinvointiin ja sairastumisen riskitekijöihin. Ne vähentävät riskiä sairastua ja tukevat sairastuneiden arjessa pärjäämistä.

Vuonna 2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki (1326/2010) velvoittaa jokaisen kunnan laatimaan valtuustokau-

He

i di Hö ls ö m äki

sittain hyvinvointikertomuksen. Hyvinvointikertomus on strateginen asiakirja, jossa kunnanvaltuusto linjaa toimikaudekseen kuntansa väestön terveyttä ja hyvinvointia koskevat painopisteet ja niiden toteuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet ja resurssit. Hyvinvointikertomuksen painopisteet perustuvat väestöryhmien terveys- ja hyvinvointitietoihin.

Terveydenhuoltolaki velvoittaa kunnan kaikkia toimialoja. Se edellyttää yhteistyötä kunnan eri toimijoiden välillä sekä kolmannen sektorin kanssa.

Yhteistyövelvoite on samalla mahdollisuus. Kunta koordinoi ja toteutus tapahtuu eri toimijoiden yhteistyönä.

Pirkanmaalaiset ovat ottaneet alueellisen suunnittelun yhteistyön tueksi. Kuntakohtaisia terveysliikuntasuunnitelmia on laadittu jo useissa kunnissa niin Pirkanmaalla kuin muuallakin Suomessa. Alueellisia terveysliikuntasuunnitelma on sen sijaan vain muutamilla alueilla, kuten Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä.

Laaja-alaista yhteistyötä jo suunnitelman teossa Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen vastaa terveyden edistämisen alueellisesta koordinoinnista Pirkanmaalla.

Soveltavan liikunnan lehti

28

Pirkanmaalla terveysliikuntasuunnitelman tekemisessä vastuutahoina ovat olleet Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Hämeen Liikunta ja Urheilu (HLU) sekä UKK-instituutti. Alueellisen terveys-

Soveli 1/2014

liikuntasuunnitelman laatimiseen osallistui noin 30 henkilöä yhteensä 20:stä eri organisaatiosta (s. 29). Tämä niin kutsuttu iso työryhmä jakaantui työskentelemään myös teemakohtaisina työryhminä.

Suunnitelman tavoite on auttaa terveydenhuoltolain velvoitteiden toimeenpanossa ja kunnan oman terveysliikuntasuunnitelman hyödyntämisessä. Kun hyvinvointikertomuksen painopisteeksi on valittu esimerkiksi liikunta-aktiivisuuden lisääminen, alueellisesta terveysliikuntasuunnitelmasta löytyy eri toimijoille käytännön ehdotuksia, joista voi valita omaan toimintaan sopivia. Lisää ideoita löytyy kunnan omasta terveysliikuntasuunnitelmasta ja alueellisen terveysliikuntasuunnitelman linkeistä.

Pirkanmaan alueellisen terveysliikuntasuunnitelman ydin on eri ryhmille kootut yhden sivun pituiset taulukot, joissa on ehdotuksia tavoitteiksi, toimenpiteiksi, vastuutahoiksi ja toteutumisen arvioimiseksi. Sivulla 30 on esimerkki erityisryhmien taulukosta. Muut ryhmät ovat elinkaarimallin mukaisia.

Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma on haluttu pitää tiiviinä ja käytännönläheisenä.

JATKUU

Nokian kaupunki / Olli-Pekka Latvala

Nokian kaupunki kehittää terveysliikuntaa eri toimijoiden, kuten työpaikkojen, koulujen ja vammais- ja kansanterveysyhdistysten kanssa. Kuvassa vesijumpataan työntekijöiden liikuntaharrastusta edistävän Ikänäätä-hankkeen merkeissä.

Pirkanmaan terveysliikuntasuunnitelmaa on tehty laaja-alaisella kokoonpanolla Vastuuryhmä: Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Perusterveydenhuollon yksikkö Aluejohtaja Ari Koskinen, Hämeen Liikunta ja Urheilu Johtaja Tommi Vasankari, UKK-instituutti Tutkimusjohtaja Riitta Luoto, UKK-instituutti Tutkija Erja Toropainen, UKK-instituutti Iso työryhmä (organisaatiot): ELY-keskus Haka Gym, Valkeakoski Hengitysliitto ry

Hämeen Liikunta ja Urheilu (HLU) Hämeenmaan Sydänpiiri ry Kangasalan kunta Lempäälän kunta Nokian kaupunki Oriveden kaupunki Parkanon kaupunki Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Soveltava Liikunta SoveLi ry Suomen Diabetesliitto ry Tampereen kaupunki Tampereen Kuntoliikunta ry Tampereen Työterveys ry Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Työterveyslaitos Valkeakosken terveyskeskus Virtain kaupunki Ylöjärven kaupunki

Soveltavan liikunnan lehti

29

Soveli 1/2014

TAVOITE

TOIMENPIDE

VASTUUTAHO

SEURANTA

Luoda liikkumista edistävä ympäristö ja korostaa arkiliikunnan tärkeyttä

▹ Lisätään lähiliikuntapaikkoja, poistetaan mahdollisia olemassa olevia arkiliikunnan esteitä ja huomioidaan lähiluonnon saavutettavuus ▹ Varmistetaan esteetön ympäristö: valaistus, lumi, terveellinen ilma jne. ▹ Huolehditaan kevyen liikenteen väylien kunnosta ▹ Laitetaan penkkejä kävelylenkin varrelle

TEKNINEN TOIMI Teknisen toimen johto

▹ Lähiliikuntapaikkojen käyttöaste ▹ Tyytyväisyys lähiliikuntapaikkoihin

Järjestää riittävät liikuntapalvelut erityisryhmille

▹ Lisätään liikuntaryhmiä ja liikuntapalveluita erityisryhmille ▹ Huolehditaan soveltavan liikunnan järjestämisestä päiväkodeissa, kouluissa, palvelutaloissa ja laitoksissa ▹ Järjestetään kuntouttavia palveluita.

Esim. luodaan soveltavan liikkujan polku, ”sote-asiakkaasta liikuntapalveluihin ja/tai omaehtoiseksi liikkujaksi” ▹ Kootaan liikuntakalenteri / yhteisöllinen alusta internetiin soveltavan liikunnan osalta

SIVISTYSTOIMI Kansalaisopiston rehtori OPETUSTOIMI Koulujen liikunnanopettajat TERVEYSTOIMI Hoitajat, fysioterapeutit, toimintaterapeutit LIIKUNTATOIMI Johtava liikunnanohjaaja 3. SEKTORI Paikallisjärjestöjen johto

▹ Liikuntaryhmien käyttöaste ▹ Fyysisen aktiivisuuden määrä erityisryhmillä ▹ Palveluiden käyttömäärä ▹ Tyytyväisyys palveluihin ▹ Erityisryhmien liikuntavuorojen ja -ryhmien käyttöaste

Lisätä erityisryhmien liikuntaneuvonnan osaamista

▹ Liikunnan pariin ohjaaminen jokaisessa tapaamisessa ▹ Liikkumisresepti käyttöön

TERVEYSTOIMI lääkärit, hoitajat SOSIAALITOIMI

▹ Liikkumisreseptin käyttöaste

Lisätä liikuntaneuvontaa ja liikunnan terveyshyödyistä tiedottamista

▹ Otetaan liikunta puheeksi jokaisella käynnillä ▹ Otetaan liikkumisresepti käyttöön ▹ Perustetaan terveyskioski erityisesti vähän liikkuville ▹ Laitetaan tietoiskuja liikunnan hyödyistä paikallislehteen

TERVEYSTOIMI Kotihoidon johtaja SOSIAALITOIMI LIIKUNTATOIMI Liikuntatoimen koordinaattori ja sihteeri 3. SEKTORI Paikallisjärjestöjen johto

▹ Liikkumisreseptin käyttöaste ▹ Fyysisen aktiivisuuden määrä

Varmistaa saavutettavuus

▹ Järjestetään kuljetukset liikuntapaikoille ▹ Taataan alennukset liikuntapalveluihin, apuvälineisiin ▹ Taataan avustajat tarvittaessa

Palveluja tarjoavat tahot

▹ Alennuksia ja tukia saavien määrä

Taulukko: Erityisryhmien terveysliikunnan edistäminen (LUONNOS 31.1.2014). Kuvion taulukossa on ehdotuksia soveltavan liikunnan tavoitteiksi, toimenpiteiksi, vastuutahoiksi ja arviointiin. Taulukkoa muokataan tämän kevään palautteiden pohjalta.

Väestön liikunta-aktiivisuuden lisäämiseksi on vuosien mittaan laadittu lukuisia kattavia oppaita ja suosituksia, joiden käyttöönottoa alueellinen terveysliikuntasuunnitelma osaltaan haluaa tukea. Esimerkiksi tuoreen terveysliikunnan valtakunnallisen linjauksen (Muutosta liikkeellä! STM 2013) tavoitteena on edistää terveysliikuntaa kunnissa.

Suunnitelman laatimiseen osallistuneet tahot ovat kierrättäneet suunnitelmaa kommentoitavana sidosryhmillään.

Kevään 2014 aikana suunnitelma esitellään Pirkanmaan kunnissa kuntakierroksella, jonka aikana sitä on vielä mahdollisuus kommentoida. Kuntien on toivottu kutsuvan kuntakierroksen tilaisuuksiin kunnan viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä sekä järjestöjen edustajia. Alueellisen terveysliikuntasuunnitelman esittelyn jälkeen työ-

Soveltavan liikunnan lehti

30

pajatyöskentelyssä kootaan osallistujien ja heidän edustamiensa organisaatioiden näkemyksiä kyseisen kunnan haasteista terveysliikunnan edistämiseksi. Heiltä myös pyydetään ehdotuksia näiden haasteiden ratkaisemiseksi.

Yhteenveto palautetaan kuntaan tukemaan alueellisen terveysliikuntasuunnitelman toimeenpanoa. Tätä kirjoitettaessa kuntakierros on vielä kesken.

Kun suunnitelma on alkukesästä 2014 virallisesti hyväksytty Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallituksessa, se tulee löytymään ainakin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin, Hämeen Liikunnan ja Urheilun (HLU) ja UKK-instituutin internetsivuilta.

Tietoa toisista liian vähän Yksi keskeinen kuntien tilaisuuksissa jo esille noussut haaste on se, että kunnan toimialat eivät tiedä toistensa tarjoa-

Soveli 1/2014

mista mahdollisuuksista eivätkä järjestöjen ja kolmannen sektorin tarjonnasta. Myöskään järjestöt eivät tiedä toistensa toiminnasta eikä kuntalaisilla ole helposti saatavilla olevaa tietoa liikuntamahdollisuuksien kokonaisuudesta.

Tämä koskee kaikkia väestöryhmiä.

Erityisryhmien osalta on esille noussut myös saattajien huomiointi ja kuljetustarpeet.

Yhteistyö ratkaisee ongelmia Oman työhistoriani aikana olen toiminut pienessä kunnassa terveyskeskuslääkärinä, terveyskeskuskuntayhtymän ylilääkärinä ja edellisessä virassani myös valvovan viranomaisen roolissa. Mielestäni eri toimijoiden yhteistyö on käytännön ratkaisu kustannusten kasvuun, palveluiden riittävyyteen ja henkilöstön työssä jaksamiseen.

Aiemmin terveyden ja hyvinvoinnin

”

Elintapamuutoksiin ohjaaminen on yhtä oleellinen osa sairauden hoitoa kuin lääkehoito ja leikkaus.”

KOMMENTTI

– Maarit Varjonen-Toivonen

Kenelle soveltamista tarvitsevien ihmisten terveysliikunta kuuluu?

Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma ▹ Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma valmistui alkuvuodesta 2014. ▹ Suunnitelmaa tarkennetaan keväällä 2014 kuntakierroksen yhteydessä. ▹ Sen laatimisen vastuutahoina ovat toimineet Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Hämeen Liikunta ja Urheilu sekä UKK-instituutti. ▹ Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma on tarkoitettu käytännön työkaluksi lisäämään Pirkanmaan kuntien kaikkien toimialojen, yksityisen työterveyshuollon ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyötä kunnan väestön liikunta-aktiivisuuden lisäämiseksi. ▹ Terveysliikuntasuunnitelma on osa Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen suunnitelman toimeenpanoa. x www.pshp.fi > Ammattilaisille > Lisätietoa: Terveydenedistäminen

edistäminen on mielletty lähinnä terveydenhuollon tehtäväksi. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden tärkein tehtävä on tunnistaa, ottaa puheeksi ja antaa neuvontaa elintapamuutoksissa.

Elintavoilla, erityisesti ravitsemuksella ja liikunnalla, voidaan merkittävästi vaikuttaa suurten kansansairauksien esiintyvyyteen. Elintapamuutoksiin ohjaaminen on osa sairauden hoitoa siinä kuin lääkehoito ja leikkaus.

Kunnossapitoa, esteettömyyttä…

Monisairaankin henkilön arjessa pärjäämiseen on kunnan muilla toimialoilla kuin terveydenhuollolla suurempi kosketuspinta. Liikkumisen mahdollistamiseksi tarvitaan muiden muassa kevyen liikenteen väyliä, ulkoilureittejä, lasten leikkipaikkoja ja myös liikuntasaleja. Tärkeä osuus liikkumisessa on kunnossapidolla, esteettömyyden huo-

mioimisella ja valaistuksella.

Ammattihenkilön työtä helpottaa, kun hänellä on tiedossa, minkälaista liikuntaa potilaan arkiympäristössä on tarjolla. Eri toimijoiden yhteistyöllä saadaan voimavarat riittämään ja kuntalaisille voidaan tarjota terveellisiä valintoja mahdollistavia palveluita.

Senkin jälkeen, kun olosuhteet ja palvelut saadaan kuntoon, täytyy muistaa, että yksilöllä itsellään on ensisijainen vastuu omasta ja lähiympäristönsä terveydestä ja hyvinvoinnista.

Kansalaisen elämäntapoihin ja valintoihin taas vaikuttavat aina hänen tiedolliset ja muut voimavaransa, elinolosuhteensa sekä ympäristön ja kulttuurin antamat virikkeet ja mahdollisuudet. x Pirkanmaan terveyden edistämisen koordinaatiomalli on kuvattu tarkemmin seuraavalla sivulla.

M

iten sinun kotikunnassasi on järjestetty erityisryhmien eli liikunnan soveltamista tarvitsevien ihmisten terveysliikunta? Joutuvatko kunnan toimialat vielä kinaamaan siitä, millä toimialalla on järjestämis- ja kustannusvastuu?

Terveystoimiko, koska sanassa on ”terveys”? Sosiaalitoimiko, koska sanassa on ”erityis”? Tai liikuntatoimi, koska kyse on liikunnasta? Ja kuka maksaa teknisen toimen kustannukset kun asiakkaat haetaan liikkumaan?

Terveydenhuoltolaki velvoittaa yhteistyöhön. Kunta nimeää vastuuhenkilön, joka kutsuu koolle eri toimijoiden edustajat. Yhdessä suunnitellaan, miten kukin toimija osallistuu erityisryhmien liikunta-aktiivisuuden lisäämiseen ja toimintaan on varattu kokonaisbudjetti.

Terveystoimi ja sosiaalitoimi tunnistavat tarpeet, ottavat vastaanotoillaan asiakkaiden kanssa aiheen puheeksi ja ohjaavat palveluiden käyttäjiksi. Liikuntaa järjestävät yhdessä liikunta- ja sivistystoimi, järjestöt sekä kolmas sektori. Tekninen toimi vastaa liikuntapaikkojen kunnossapidosta ja esteettömyydestä sekä kuljetuksista.

Kustannukset eivät ole suuremmat kuin aiemmalla toiminnalla, mutta palveluita pystytään tarjoamaan enemmän. Myös työntekijät jaksavat paremmin saadessaan tukea muilta toimijoilta.

Kannattaa ainakin kokeilla. Yhteistyö on enemmän kuin osiensa summa! x TEKSTI Maarit Varjonen-Toivonen

Soveltavan liikunnan lehti

31

Soveli 1/2014

Kuvio: Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen (TED) koordinaation organisaatio. TED-neuvottelukunta, -ylilääkäri ja -työryhmä toimivat Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alaisuudessa. Kolmas sektori on mukana toiminnan kaikilla tasoilla.

Terveyden edistämisen koordinaatiolla halutaan kaventaa terveyseroja P

irkanmaalla alueellinen terveyden edistämisen koordinaatio sekä sen toimeenpano perustuvat terveydenhuoltolaissa (1326/2010) esitettyyn laajaan terveyden edistämisen määritelmään sekä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskeviin tavoitteisiin. Tärkein tavoite on väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen.

Pirkanmaalla kunnat toivoivat terveyden edistämisen alueellista koordinaatiota. Vuonna 2009 sairaanhoitopiiriin perustettiin terveyden edistämisen ylilääkärin virka. Alueellisen koordinaation ohjausryhmänä toimii terveyden edistämisen neuvottelukunta.

Organisaatio kuvataan kokonaisuudessaan yllä olevassa kuviossa.

Soveltavan liikunnan lehti

32

Terveyden edistämisen neuvottelukunnan aloitteesta Pirkanmaalla alettiin laatia alueellista terveyden edistämisen suunnitelmaa. Ensin valmistui ravitsemussuunnitelma vuonna 2011, ja terveysliikuntasuunnitelmaa alettiin tehdä syksyllä 2012. Terveysliikuntasuunnitelmaa on laadittu sairaanhoitopiirin johdolla, yhdessä laajan toimijajoukon kanssa, kuten edellisillä sivuilla on kuvattu.

Alueellinen terveyden edistämisen koordinaatio kattaa alueellisen tason lisäksi kuntien poikkitoiminnallisen, väestötason terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tuottaman erikoissairaanhoidon.

Soveli 1/2014

Tavoitteena on, että potilaan kannalta terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen olisi yksi kokonaisuus. Ammattihenkilöt tunnistavat ja ottavat puheeksi elintapamuutosten tarpeen ja antavat ohjausta.

Ohjeiden toimeenpanon, esimerkiksi liikunnan, mahdollistavat kunnan eri toimialat sekä kolmas sektori yhdessä. x TEKSTI Maarit Varjonen-Toivonen

TEKSTI Saku Rikala

Seitsemän kuntaa kehittämisen polulla Liikuntatieteellinen Seura käynnisti huhtikuussa 2013 neljännen Erityisliikuntaa kuntiin -hankkeen. Kolmivuotisen hankkeen tavoitteena on luoda erityisryhmille nykyistä tasa-arvoisemmat liikuntaedellytykset. Samalla kavennetaan soveltavan liikunnan kuntakohtaisia eroja.

Kuntien välisiä eroja on eniten 10 000–19 999 asukkaan kunnissa. Yksi eroja selittävä tekijä on näiden kuntien henkilöstöresursseissa: kahdessa kunnassa kolmesta on palkattuna erityisliikunnanohjaaja.

Maassamme on edelleen 15 yli 10 000 asukkaan kuntaa, jossa ei ole erityisliikunnanohjaajaa.

Hankkeeseen kutsuttiin mukaan nämä kunnat.

Mukaan lähtivät Eura, Huittinen, Loviisa, Orimattila, Mänttä-Vilppula, Alajärvi ja Kalajoki.

Lisää yhteistyötä ja suunnitelmallisuutta Kehittämistyötä on kohta vuosi takana. Ensimmäisen vuoden aikana kunnissa on kerätty keskeiset erityisliikunnan toimijat yhteen ja kartoitettu palveluiden nykytilanne, kuten erityisliikuntaryhmien määrä, erityisryhmille soveltuvat liikuntatilat, ohjaajaresurssit ja yhdistysten näkemykset palveluiden kehittämiseksi.

Keskeisin kartoituksista esiin noussut havainto on, ettei hankekunnissa ole selkeää ja pysyvää toimintamallia, jolla erityisliikuntapalveluja järjestettäisiin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa soveltavaa liikuntaa tarvitsevil-

Kirsti Kivelä

Liikuntatieteellisen Seuran kuntahankkeessa keskitytään pienten kuntien soveltavan liikunnan kehittämiseen. Paikallistasolla tehdään paljon hienoa työtä, mutta esiin on noussut myös tuttuja soveltavan liikunnan haasteita koordinaation tarpeesta kuljetuspalvelujen puuttumiseen.

Alajärven erityisliikunnan kehittämishankkeen työryhmän jäsenet kokoontuivat syyskuussa. Kuvassa (vas.) Anja Rantala Eläkeliiton Alajärven yhdistyksestä, kiertävä erityislastentarhanopettaja Niina Leppäharju (kesk.) ja erityisluokanopettaja Miianella Herrala. Projektipäällikkö Saku Rikala oikealla.

le. Kunnissa ei ole tehty erityisliikunnassa riittävästi yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, minkä takia vastuu- ja työnjaot eivät ole selvät. Yhteistyöstä on puuttunut suunnitelmallisuus, pitkäjänteisyys ja vuoropuhelu. Liikuntatoimissa ei tiedetä erityisliikkujien tarpeista ja kaikista alueen toimijoiden resursseista. Monessa kunnassa keskeiset toimijat istuvatkin nyt ensimmäisen kerran saman pöydän ääreen keskustelemaan soveltavasta liikunnasta.

Yhteistyön ja suunnitelmallisuuden puuttuminen on ymmärrettävää, koska monessa kunnassa liikuntatoimen henkilöstöresurssit ovat hyvin rajalliset. Koordinointi- ja kokonaisvastuu ovat monesti liikuntasihteerillä, joka hoitaa tehtävää muun työn ohella. Samaan aikaan yhdistykset toivovat kunnilta aktiivista koordinaattorin ja

suunnittelijan roolia. Toivottavasti tämän hankkeen jälkeen kunnat omaksuvat aktiivisemman roolin. Kenties erityisliikunnanohjaajia on saatu kuntiin muutama lisää.

Erityisliikunnan merkitys usein epäselvä Rajalliset henkilöstöresurssit ovat vain yksi selitys kehittymättömille erityisliikuntapalveluille. Kaikissa kunnissa ei ole vieläkään sisäistetty soveltavan liikunnan merkitystä ja tehtävää. Kunnan tehtävänä pitäisi olla edellytysten luominen paikallistason liikuntatoiminnalle sekä liikunnan järjestäminen erityisryhmille ja tarvittaessa myös muulle väestölle. Laissa on painotettu erikseen kolmea teemaa: lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla,

Soveltavan liikunnan lehti

33

Soveli 1/2014

”

Kunnissa täytyy miettiä, mistä rekrytoida lisää avustajia ja onko parempi järjestää kuljetuksia ryhmiin vai viedä ohjaajia asiakkaiden luo.”

– Saku Rikala

terveyttä edistävää liikuntaa sekä erityisryhmien liikuntaa.

Kunnissa osataan jo panostaa lapsiin ja nuoriin sekä terveysliikuntaan.

Molemmissa on kyse pitkälti ”vain” liikunnasta, joka on liikuntatoimen ydinosaamista. Myös yhteistyö esimerkiksi liikuntaseurojen kanssa lasten ja nuorten liikuttamiseksi on luontevaa vuosikymmenten kokemuksella. Sen sijaan erityisliikuntaa ei koeta kaikissa kunnissa liikuntatoimen ydintoiminnaksi.

Soveltava liikunta vaatii erityistä osaamista ja paljon yhteistyötä, mutta esimerkiksi vammais-, kansanterveys- ja eläkeläisjärjestöjä ei ole koettu lii-

kuntatoimissa yhtä luonteviksi yhteistyökumppaneiksi kuin urheiluseuroja.

Myös yhdistykset voisivat aktivoitua valitsemalla yhdistyksiin liikuntavastaavia ja kartoittamalla jäseniensä erityisliikuntatarpeita, mikä helpottaisi palveluiden kehittämistä.

Tavoitteena yhteinen toimintatapa Soveltavan liikunnan toimijoilla riittää siis edelleen työmaata erilaiselle vaikuttamis- ja tiedotustyölle. Tämä hanke kantaa kortensa kekoon tuomalla toimijat yhteen seitsemässä kunnassa

ja tekemällä jokaiseen kuntaan erityisliikunnan kehittämissuunnitelman.

Suunnitelmiin kootaan konkreettiset toimenpiteet toiminnan kehittämiseksi ja muotoillaan toimintamalli, jolla kunnissa tullaan jatkossa tuottamaan erityisliikuntapalveluita. Tuleva malli voi rakentua esimerkiksi kunnan päätoimisen tai puolipäiväisen erityisliikunnanohjaajan, yhdistys- ja tuntiohjaajien tai kahden kunnan välisen yhteistyön varaan.

Vaikuttamistyötä tehdään paikallistasolla käsittelemällä suunnitelmia kuntien päättävissä elimissä. Kunnissa järjestetään myös tilaisuuksia, joissa

”Hankkeet ovat auttaneet kehittämään liikuntaa” H

uittinen on yksi Erityisliikunta kuntiin -han- minen sekä kunnan ja järjestöjen voimavarojen kekunnista. Reilun 10 000 asukkaan kaupun- yhdistäminen. gista puuttui vielä projektin alkuselvitysvaihees– On tärkeää, että pystyisimme huomioimaan sa, vuonna 2012, erityisliikunnaohjaaja. toimintakyvyltään ja elämäntilanteeltaan erilai– Meille tuli maaliskuussa 2013 kutsu hankkee- set ihmiset ja saisimme heidät innostettua liikkuseen ja kaupunginjohtaja vahvisti osallistumi- maan myös omaehtoisesti. semme, nuoriso- ja liikuntatoimenjohtaja Teuvo Hanke ja siihen liittyvät kartoitukset ja suunniMunkki sanoo kiittäen johdon sitoutumista. telmat tulevat osaksi Huittisten nuoriso- ja liikunHuittisiin perustettiin jo viime vuonna erityis- tapalveluiden strategiaa. Strategiaan liittyy myös liikunnanohjaajan ja liikunnaohjaajan toimet. Si- lähiliikuntapaikkasuunnitelman teko. toutuneet työntekijät auttavat Munkin mukaan Soveltavaa liikuntaa on kehitetty Huittisissa soveltavan liikunnan pitkäjänteisessä kehittämi- hankkeiden avulla aiemminkin. Munkin mielestä sessä ja toteuttamisessa. Hankkeeseen liittyvää ne ovat vauhdittaneet hyvin perustoimintaa. alkukartoitusta on tehty Huittisten kuntatyöryh– Perusta luotiin vuonna 2003–2004 alkaneessa män ja työntekijöiden voimin. Siinä on jo noussut KKI-rahoitteisessa Liikkuva Huittinen -hankkeessa, esiin uutta, arvokasta tietoa. joka jatkuu yhä. Parin vuoden jälkeen jatkoimme – Selvisi, että kaupungin eri yksiköissä, kansa- SoveLin Virtaa verkostoihin liikunnasta – Virveli laisopistolla ja järjestöillä on yhteensä 30 ammat- -hankkeella 2006–2009. Siinä saatiin luotua vertiohjaajaa ja 19 vertaisohjaajaa. Se on iso voimava- kostomalli sekä yhdistykset ja viranomaiset enra, Munkki sanoo. simmäisen kerran yhteiseen pöytään. x Hänen mielestään hankkeen tärkeimpiä tavoitteita ovat liikuntaneuvonnan yhteistyön tiivistä- TEKSTI Heidi Hölsömäki

Soveltavan liikunnan lehti

34

Soveli 1/2014

välitetään kuntapäättäjille ja kuntalaisille tietoa soveltavasta liikunnasta, esitellään peruskartoitusten tuloksia ja herätellään keskustelua toiminnan kehittämisestä.

Suurin puute osaavista ohjaajista Keskeisin erityisliikunnan järjestämistä rajoittava yksittäinen tekijä on ammattitaitoisten ohjaajien puute. Ohjaajien puute nousi esille kaikkien kuntien kartoituksissa, kysyttiin asiaa niin kuntien eri toimijoilta kuin yhdistyksiltä.

Esimerkiksi palvelukotien työntekijöiden aika ei riitä liikuntatuokioiden järjestämiseen vanhuksille.

Yhdistyksiltä puuttuu myös osaavia ryhmänohjaajia. Lisäksi ohjaajien kirjo vaihtelee kokeneista koulutetuista ohjaajista innokkaisiin liikuttajiin vailla juuri mitään koulutusta. Kun ohjaamiseen ei ole koulutusta, tuntuu monesta potentiaalisesta ohjaajasta oman ryh-

män vetäminen liian suurelta vastuulta eikä toimintaan haluta sitoutua. Toisaalta harvassa yhdistyksessä tiedetään yhdistyksessä toimivien ohjaajien koulutustarpeista. Tarpeet olisi syytä selvittää, jotta yhdistyksille voidaan järjestää sopivia koulutuksia.

Ohjaajien vähyyden takia kunnista puuttuu myös erityisliikuntaryhmiä.

Esimerkiksi Eurassa erityisliikunnan asiakkaille tehdyn kyselyn perusteella suurin este liikunnan harrastamiselle oli sopivien ryhmien puute. Kuntien ryhmät painottuvat ikäihmisiin ja monesti vielä hyväkuntoisiin ikäihmisiin.

Eurassa toimii kartoituksen perusteella 23 erityisliikuntaryhmää, mutta yksistään hyväkuntoisille ikäihmisille oli olemassa 30 ryhmää.

Ohjaajiin ja ryhmiin liittyviin haasteisiin tullaan hankkeessa vastaamaan rekrytoimalla ja kouluttamalla kuntiin lisää ammattitaitoisia ohjaajia sekä kokoamalla kuntien ohjaajaresursseista ohjaajapankkeja. Ohjaajien määrän li-

sääntyminen mahdollistaa ryhmien lisäämisen ja tarjonnan monipuolistamisen.

Kuljetuspalveluja voisi koordinoida paremmin Esteettömien tilojen tai vuorojen vähyys ei näyttäytynyt kartoituksissa niin suurena ongelmana kuin ennalta oli odotettavissa. Näyttää siltä, että kunhan ryhmä saadaan kasaan ja ryhmälle ohjaaja, eivät tilat muodosta ylitsepääsemätöntä ongelmaa. Liikuntatiloihin liittyy kuitenkin paljon esteettömyysongelmia, joista tiedetään lähinnä ne, jotka liittyvät tilassa liikkumiseen pyörätuolilla. Liikuntatilan soveltuvuudesta esimerkiksi näkö- ja kuulovammaisille ei tiedetä hankkeen kunnissa juuri lainkaan.

Monessa kunnassa koettiin selkeäksi ongelmaksi kuljetuspalveluiden ja avustajien puuttuminen, etenkin vaikeavammaisten kohdalla. Liikuntaryh-

Marjut Tiisala

JATKUU

Liikkuva Huittinen kulttuuri- ja liikuntamessuilla kerättiin tietoa Huittisten erityisliikunnan tilasta.

Nuoriso- ja liikuntapalveluiden pöydän takana päivystää liikunnanohjaaja Paula Mattila (oik.).

Soveltavan liikunnan lehti

35

Soveli 1/2014

miin on liian pitkä tai vaikeasti järjestettävä matka eikä avustajia ole riittävästi tarjolla.

Kunnissa täytyy miettiä, mistä rekrytoida lisää avustajia ja onko parempi järjestää kuljetuksia ryhmiin vai viedä ohjaajia asiakkaiden luo. Palveluliikennettä järjestävien kanssa voidaan sopia reiteistä ja aikatauluista, jotta erityisliikuntaryhmät olisivat paremmin saavutettavissa.

4. Suunnitelman toteutus 3. Kehittämisuunnitelma 2. Peruskartoitus 1. Kehittämistyöryhmä

Koottua tietoa suoraan kohderyhmille Erityisliikunnasta on tiedotettu kunnissa lähinnä internetsivuilla ja paikallislehdissä. Tiedottaminen ei näytä kuitenkaan tavoittavan riittävän hyvin erityisryhmäläisiä ja heidän omaisiaan, sillä monessa kartoituksessa kunnalta toivottiin aktiivisempaa tiedottamista.

Aktiivisuuden lisäksi tarvittaisiin useamman eri kanavan hyödyntämistä tiedottamisessa, esimerkiksi sosiaalisen median käyttöönottoa. Mutta etenkin tarvittaisiin koostettua tietoa kunnassa toimivista ryhmistä.

Hankkeessa tullaankin kasaamaan tiedot kunnissa ryhmistä ja tapahtumista erityisliikunnan kausikalenteriin, jota jaetaan eri kanavien välityksellä eteenpäin.

Seitsemän erilaista polkua Kaiken kaikkiaan seitsemän kunnan erityisliikunnan kehittämiskohteet ovat hyvin samanlaisia kuin ensimmäisessä Erityisliikuntaa kuntiin -hankkeessa vuosina 1997–1999. Reilun 15 vuoden jälkeen painitaan siis edelleen samojen haasteiden parissa. Onneksi hankkeessa mukana olevat kunnat ovat vaihtuneet, joten monen kunnan soveltavassa liikunnassa on jo otettu isoja askelia eteenpäin.

Ongelmat ovat siis samoja, mutta jokainen kunta on aina oma yksilöllinen tapauksensa. Jokaisessa kunnassa on oma historia, omat toimintatavat, toimijat ja yhdistykset. Jokaisessa kunnassa tulee siis löytää oma polku kuljettavaksi.

Hienointa on ollut huomata, että kunnat ovat lähteneet mieluusti matkaan. x

Soveltavan liikunnan lehti

36

Kuvio: Kehittämisprosessi etenee hankekunnissa kehittämistyöryhmän perustamisesta peruskartoituksen kautta suunnitelmaan ja toteutukseen.

Erityisliikuntaa kuntiin -hanke 2013–2015 Hankkeen tavoitteena yhteistyökunnissa (kartta) on: ▹ lisätä erityisliikuntatoimijoiden yhteistyötä sekä selkiinnyttää työn- ja vastuunjakoa ▹ lisätä ammattitaitoisten erityisliikunnanohjaajien määrää ja varmistaa tuntiohjaajien laatu ▹ lisätä erityisliikuntaryhmien määrää ▹ luoda perusteita resurssien kohdentamiseksi erityisliikuntaan ja ▹ luoda pysyviä toimintakäytäntöjä ja levittää hyviä toimintatapoja kuntatasolla. ▹ Lisäksi jokainen yhteistyökunta asettaa omat tavoitteet kehittämistoiminnalleen. ▹ Hankkeessa on toteutettu myös Kysely pienten kuntien erityisliikunnan tilanteesta vuonna 2013. Kyselyn tavoitteena on selvittää erityisliikuntapalvelujen tilanne kunnissa, joissa ei ole erityisliikunnanohjaajaa.

Kyselyn tulokset esitellään kesällä 2014. ▹ Liikuntatieteellisen Seuran toteuttamaa hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. x

Lisätietoa projektipäällikkö Saku Rikala, saku.rikala@lts.fi tai 010 778 6605. myös: www.lts.fi ja Soveltavan Katso liikunnan osio

Soveli 1/2014

VIII Erityisliikunnan päivät 26.–27.8.2014 Jyväskylän Agora TEEMASEMINAARIT 1. Täällä kuntalainen – kuuleeko kunta?

2. Vammaisurheilijan polku on yksilöllinen 3. Psykomotoriikka ja Sherborne – avaimet kokonaisvaltaiseen kasvuun ja kehitykseen 4. Tutkimuksella ja kehittämisellä hieno historia

5. ”Kaikki pelaa” – myös varhaiskasvatuksessa ja koulussa? – entä tulevaisuus?

6. Liikkeen mielekkyyttä ja mielen liikettä 7. Öljyä palveluketjuun – joustavasti kuntoutuksesta liikuntaan 8. Liikuntaa ennen ja jälkeen keinutuolin

TYÖPAJAT 1. VAMMAINEN NUORI TOIMII, TEKEE, OHJAA JA VAIKUTTAA 2. VAIKEAVAMMAISET LAPSET JA AIKUISET MUKANA LIIKUNTAPALVELUISSA 3. SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUS- JA KEHITYSHANKKEET TYÖPAJA

www.erityisliikunta.fi

Jyväskylän kaupunki

Soveltavan liikunnan lehti

37

Soveli 1/2014

SoveLin jäsenjärjestöjen liikunnan yhteyshenkilöt Aivoliitto ry Virpi Lumimäki, liikuntasuunnittelija Korkalonkatu 18 B, 96200 Rovaniemi puh. 040 7375 879 virpi.lumimaki@aivoliitto.fi

Psoriasisliitto ry Hanna Järvinen, fysioterapeutti Fredrikinkatu 27 A 3, 00120 Helsinki puh. 040 455 3378 hanna.jarvinen@psori.fi

Allergia- ja Astmaliitto ry Hannele Kiviranta, aluepäällikkö Kauppakatu 1, 60100 Seinäjoki puh. 06 4232 573 ja 040 5259 055 lansisuomi@allergia.fi

Suomen CP-liitto ry* Anu Patrikka, liikuntasuunnittelija Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki puh. 09 5407 5472 tai 044 353 3404 anu.patrikka@cp-liitto.fi

Epilepsialiitto ry* Virpi Tarkiainen, järjestöpäällikkö Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki puh. 050 400 9191 virpi.tarkiainen@epilepsia.fi

Suomen Diabetesliitto ry Terhi Turunen, järjestösuunnittelija Kirjoniementie 15, 33680 Tampere puh. 050 310 6624 terhi.turunen@diabetes.fi

Hengitysliitto ry* Janne Haarala, liikunnan suunnittelija Yliopistonkatu 56, 5. krs, 33100 Tampere puh. 020 757 5104 janne.haarala@hengitysliitto.fi

Suomen Mielenterveysseura ry Satu Turhala, projektipäällikkö Maistraatinportti 4 A, 7. krs 00240 Helsinki Puh. 040 6526 646 satu.turhala@mielenterveysseura.fi

Lihastautiliitto ry Sirpa Kälviäinen, järjestösuunnittelija, liikuntavastaava Perillistenkatu 3, 53100 Lappeenranta puh. 050 5992 472 sirpa.kalviainen@lihastautiliitto.fi

Suomen MS-liitto ry* Riitta Samstén, erikoissuunnittelija PL 15, 21251 Masku puh. 0400 828 536 riitta.samsten@ms-liitto.fi

Mielenterveyden keskusliitto ry* Aino Hokkanen, vs. liikuntasihteeri Hämeenkatu 13 B 4. krs, 33100 Tampere puh. 050 383 0236 aino.hokkanen@mtkl.fi (Kati Rantonen 8/2014 alkaen) Munuais- ja maksaliitto ry Marjukka Miettinen, järjestösuunnittelija Kumpulantie 1 A, 6 krs 00520 Helsinki marjukka.miettinen@musili.fi puh. 040 524 0674

Soveltavan liikunnan lehti

Suomen Nivelyhdistys ry Jyrki Laakso, toiminnanjohtaja PL 1328, 00101 Helsinki puh. 044 5544 555 jyrki.laakso@niveltieto.net Suomen Luustoliitto ry Ansa Holm, toiminnanjohtaja Iso Roobertinkatu 10 B 14 00120 Helsinki puh. 050 303 8129 ansa.holm@luustoliitto.fi

SoveLin jäsenjärjestöjen 1 207 paikallisyhdistyksessä on noin 2 000 liikuntavastaavaa ja ohjaajaa toteuttamassa liikuntaa SINUA VARTEN!

Suomen Parkinson-liitto ry* Taina Piittisjärvi, kurssivastaava/ fysioterapeutti, liikuntatyöntekijä Suvilinnantie 2, 20900 Turku puh. 02 2740 435 taina.piittisjarvi@parkinson.fi Suomen Reumaliitto ry* Tinja Saarela, liikuntasuunnittelija Iso Roobertinkatu 20–22 A 00120 Helsinki puh. 040 821 5567 tinja.saarela@reumaliitto.fi Suomen Selkäliitto ry Pirjo Ailanto, selkäneuvontaja liikuntatoiminnan asiantuntija Yliopistonkatu 31, 20100 Turku puh. 040 553 1941 pirjo.ailanto@selkaliitto.fi Suomen Sydänliitto ry* Annukka Alapappila, liikunta-asiantuntija Oltermannintie 8, 00620 Helsinki Puh. 09 752 75241 annukka.alapappila@sydanliitto.fi

* Järjestö saa opetus- ja kulttuuriministeriöstä liikuntatoiminnan perusavustusta.

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen liikuntatoimintaa toteutetaan lisäksi erilaisin hankeavustuksin ja osana järjestöjen perustoimintaa.

järjestöjen Lisätietoa liikuntatoiminnasta:

www.soveli.fi/jasenjarjestot ja kultakin järjestöltä

Ota yhteyttä!

38

Soveli 1/2014

SOVELIN TOIMISTO Soveltava Liikunta SoveLi ry Yliopistonkatu 31, 20100 Turku www.soveli.fi Sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimi@soveli.fi

SoveLi vuonna 2014 ▹ SoveLi on v altakunnallinen liikuntajärjestö, j onka päätoimintamuoto on yhteistyö. SoveLi on viestivä vaikuttaja ja kehittäjä, joka tarjoaa koulutus-, asiantuntija- ja viestintäpalveluja. T avoitteenamme on, että pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten mahdollisuudet terveyttä edistävään liikuntaan ja aktiiviseen elämäntapaan paranevat.

Jäsenedut ▹ Julkaistaan Uutiskirje SoveLi-info sähköisesti 4 kertaa. ▹ Julkaistaan Soveli – soveltavan liikunnan asiantuntija -lehti 2 kertaa.

Jäsenjärjestöt saavat lehden maksutta jaettavaksi yhdistysten liikuntavastaaville ja muille järjestön liikunnan toimijoille. Käsittely- ja postikuluista vastaavat jäsenjärjestöt. ▹ Tuotetaan soveltavan liikunnan asiantuntijuutta tukevia julkaisuja ja muita materiaaleja jäsenjärjestöjen käyttöön. ▹ Tarjotaan koulutuksia, jotka tukevat soveltavan liikunnan asiantuntijuutta järjestöissä ja paikallistasolla. ▹ Järjestetään jäsenjärjestöjen liikunnan yhteyshenkilöiden yhteiset järjestöpäivät. ▹ Jäsenjärjestöt saavat soittaa julkisesti maksutta musiikkia järjestäytyneessä valtakunnallisessa liikuntatoiminnassaan. ▹ Tarjotaan ohjausta SoveLin jäsenjärjestöille hankehakemusten tekemisessä. ▹ Tarjotaan konsultaatio- ja kehittämispalveluita liikunnan soveltamisessa. ▹ Tarjotaan mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa esimerkiksi työryhmissä ja verkostoissa

Valtakunnalliset edustukset SoveLi toimii asiantuntijana ja kehittäjänä monissa työryhmissä, ohjausryhmissä ja verkostoissa (suluissa SoveLin edustajat): ▹ Terveyttä edistävän liikunnan ohjausryhmä / STM-OKM (AT) ▹ Kuntaliiton ITE-itsearviointimenetelmän johtoryhmä (AT) ▹ Erityisliikuntaa kuntiin -hankkeen ohjausryhmä (AT) ▹ VIII Erityisliikunnan päivien ohjelmatoimikunta (AT) ▹ Liikuntatieteellisen seuran hallitus (AT) ▹ Liikunta kuntoutuksen tuena 2014 – 2015. Neuroliikkuja-hanke (AT) ▹ Liiku terveemmäksi neuvottelukunta (AT) ja työryhmä (VP) ▹ Ikäihmisten liikunnan kansallisen toimenpideohjelman ohjausryhmä (VP) ▹ Valtion liikuntaneuvoston erityisliikuntajaoston koulutustyöryhmä (VP) ▹ Täsmäliikuntaa Tule-ongelmiin -hankkeen ohjausryhmä, UKK-instituutti (VP) ▹ Ikäihmisten liikunnan kansallisen toimenpideohj. viestintätyöryhmä (HH) ▹ Valtion liikuntaneuvoston erityisliikuntajaoston viestintätyöryhmä (HH) ▹ Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma -työryhmä (HH) ▹ SOLIA – Soveltavan liikunnan apuvälinetoiminnan ohjausryhmä (RS/MS-liitto) ▹ Valtakunnallinen perheliikuntaverkosto (AP/CP-liitto)

Anne Taulu Toiminnanjohtaja Yliopistonkatu 31, 20100 Turku puh. 040 511 5941 Virpi Pennanen Soveltavan liikunnan asiantuntija Yliopistonkatu 31, 20100 Turku puh. 040 551 4468 Heidi Hölsömäki Tiedottaja Aleksanterinkatu 21 A, 5. krs, 33100 Tampere puh. 050 544 1028

www.soveli.fi SOVELIN HALLITUS 2014 Tomi Kaasinen Puheenjohtaja, Suomen CP-liiton toiminnanjohtaja Lea Salminen Varapuheenjohtaja, Suomen Reumaliiton järjestöjohtaja Anne Taulu Esittelijä ja sihteeri, SoveLin toiminnanjohtaja Janne Haarala Jäsen, Hengitysliiton liikunnan suunnittelija Hanna Järvinen Jäsen, Psoriasisliiton fysioterapeutti Sirpa Kälviäinen Jäsen, Lihastautiliiton järjestösuunnittelija Virpi Lumimäki Jäsen, Aivoliiton liikuntasuunnittelija / Yksi elämä -hankkeet Riitta Samstén, Jäsen, Suomen MS-liiton erikoissuunnittelija

Soveltava Liikunta SoveLi ry www.soveli.fi/koulutus

Lisää laatua liikuntaan Tule mukaan sporttiseen joukkoomme ja tilaa SoveLin koulutus paikkakunnallesi! Liikkeelle-koulutettuja on eri puolilla Suomea jo 550. Suunnitellaan yhdessä Teille sopiva liikunnan koulutus.

SoveLin koulutuksissa sekä ammattilaiset että vapaaehtoistoimijat vahvistavat liikunnan osaamistaan ja verkostojaan. Koulutukset auttavat toteuttamaan ja kehittämään soveltavaa ja terveyttä edistävää liikuntaa.

Koulutusten tilaajina voivat olla kansanterveysja vammaisjärjestöt, kunnat, oppilaitokset, liikunnan aluejärjestöt, hankkeet ja muut toimijat.

SoveLin koulutukset ja hinnat 2014 Liikkeelle-peruskoulutus 14 h Hinta 1 500 e (jäsenhinta 1 300 e) ja kouluttajan matkakulut.

Liikkeelle yhdessä -jatkokoulutus 14 h Hinta 1 500 e (jäsenhinta 1 300 e) ja kouluttajan matkakulut.

Liikkeelle-virikepäivä 7 h Hinta 950 e (jäsenhinta 850 e) ja kouluttajan matkakulut.

Liikkeelle ITE -kehittämispäivä 7 h Hinta 1 200 e (jäsenhinta 1 000 e) ja kouluttajan matkak.

Liikkeelle – liikuntavastaavan käsikirja -koulutus 3,5 h Hinta 500 e (jäsenhinta 350 e) ja kouluttajan matkakulut.

Kysy lisää Soveltava Liikunta SoveLi ry Virpi Pennanen puh. 040 551 4468 virpi.pennanen@soveli.fi www.soveli.fi/koulutukset

Kuvat Janne Ruotsalainen

Lisää laatua liikuntaan -koulutus Asiantuntijapuheenvuorot ja -luennot Soveltavan liikunnan asiantuntijan konsultaatiot Sisältö ja hinta sopimuksen mukaan.

SoveLi on valtakunnallinen liikuntajärjestö, jonka päätoimintamuoto on yhteistyö. SoveLi on viestivä vaikutta ja ja kehittäjä, joka tarjoaa koulutus-, asiantuntija- ja viestintäpalveluja. Tavoitteenamme on, että kaikilla ihmisillä on toimintakyvystään riippumatta mahdollisuus terveyttä edistävään liikuntaan ja aktiiviseen elämäntapaan.