Soveli-lehti 2/2012

SOVELI soveltavan liikunnan asiantuntija 2 . 2012 OMA KÄSIKIRJA liikuntavastaaville 25 SOVELIN JUHLAVUODEN TAPAHTUMAT irrotettavana liitteenä 21 KUULANTYÖNTÄJÄ CONNY KARLSSON korostaa nyt terveysliikunnan merkitystä 6

Soveli_2_2012_painoon.indd 1

20.11.2012 12.42

ISSN-L 1795-2255 ISSN 1795-2255 (painettu) ISSN 2242-1238 (verkkolehti)

Julkaisija Soveltava Liikunta SoveLi ry

Päätoimittaja, vt.

SOVELI soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö 2 • 2012

Heidi Hölsömäki

Taitto

8

Jaana Teräväinen

Painopaikka Katajamäki Print & Media, Tampere

Toimitusneuvosto Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto, erityisliikunnan lehtori Heidi Hölsömäki, SoveLi ry, tiedottaja Kaisu Laasonen, Ammattikorkeakoulu Saimaa Oy, tutkimuspäällikkö Hilkka Leskinen-Nikander, Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy, erityisliikunnanohjaaja Virpi Lumimäki, Aivoliitto ry, järjestösuunnittelija/liikuntavastaava Ilkka Rautiainen, Mielenterveysyhdistys Kello ry, puheenjohtaja Anne Taulu, SoveLi ry, toiminnanjohtaja Mari Vehmanen, vapaa toimittaja

18 25 28 32 40

Lehden aineistot ja tilaukset Soveli-lehti / SoveLi ry Aleksanterinkatu 21 A, 5. krs 33100 Tampere toimitus@soveli.fi gsm 050 544 1028

Kannen kuva Conny Karlsson on jättänyt kilpaurheilun, mutta työntää yhä kuulaa harrastusmielessä.

Kuva: Mari Männistö

Soveli_2_2012_painoon.indd 2

Kolumni 9 Lainasanat 15 Tutkittua 20 Koulutusta 44

Riitta Tolvanen ja Tupu Holma Lihastautiliitto kokeilee ITEä liikuntatoiminnassaan Heidi Hölsömäki Liikuntavastaaville oma käsikirja Mari Vehmanen Koulutus innosti ryhmän eteen Mari Vehmanen Kouluttaudu liikuttajaksi Mari Vehmanen SoveLin tiimi esittäytyy

hankkeita ja kehittämisideoita 12 Jukka Ukkola erityisliikunnan jaostoon:

Näköislehti verkossa

Soveli ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Lehti on maksuton.

Seuraava lehti ilmestyy maaliskuussa 2013 ja aineistot on toimitettava 5.2.2012 mennessä.

Toimitus pidättää oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä.

Suolistosairaus ei ole elämän loppu Elina Kujala Miten liikkua, kun krooninen tulehdus jyllää suolistossa?

Sanna Lönnfors

▹ ▹ ▹ ▹

liikuttajille välineitä 16 Hommat hanskassa?

36 Lue Soveli-lehteä netissä: issuu.com/soveli Sovelin pdf-lehtien arkisto: www.soveli.fi/julkaisut/soveli-lehti

vakiot

suolistosairaudet ja liikunta 6 Conny Karlsson:

Miska Puumala

Soveli-lehti

38

Terveys peittoaa sekunnit Heidi Hölsömäki Pajulahdessa on edistetty soveltavaa liikuntaa Osku Kuutamo Apteekit kannustavat terveysliikuntaan Sari Kivimäki

Viljo Puumalainen osallistui Pentti Kyllösen vetämään jumppaan. Kyllösen käymästä Liikuttajakoulutuksesta tietoa sivulta 28 alkaen.

OTA TALTEEN LIITE: SoveLin juhlavuoden 2013 tapahtumia

vinkki liikkujille 33 Kinesioteippaus tukee ja ohjaa Susanna Hakuni

SOVELIN HALLITUS 2012

Yhteystiedot

Timo Peltovuori, puheenjohtaja, Mielenterveyden keskusliitto ry

Yliopistonkatu 31,

Tomi Kaasinen, varapuheenjohtaja, Suomen CP-liitto ry

20100 Turku

Annukka Alapappila, Suomen Sydänliitto ry

www.soveli.fi

SOVELI RY

Janne Haarala, Hengitysliitto Heli ry Veijo Kivistö, Aivoliitto ry

Toimihenkilöiden

Lea Salminen, Suomen Reumaliitto ry

ja jäsenjärjestöjen

Riitta Samstén, Suomen MS-liitto ry

yhteystiedot ovat

Anne Taulu, esittelijä ja sihteeri, Soveltava Liikunta SoveLi ry

lehden sivulla 43.

20.11.2012 12.42

PÄÄKIRJOITUS

Liikuttaako uusi liikuntajärjestö kaikkia? uomen Liikunta ja Urheilu SLU ry perusti kesäkuussa 2012 yhdessä Nuori Suomi ry:n, Kuntoliikuntaliitto ry:n sekä Suomen Olympiakomitea ry:n kanssa uuden liikunnan kattojärjestön. Uuden liikuntajärjestön tarkoituksena on edistää koko elämän kestävää liikuntaa ja urheilua, arjen fyysisestä aktiivisuudesta terävimpään huippu-urheiluun sekä vahvistaa liikunnan kansalaistoimintaa. Uuden järjestön nimi julkistetaan 30. marraskuuta ja strategiaa 2013 – 2015 työstetään parhaillaan.

Uuden liikuntajärjestön strategiaan kuuluvat tulevien vuosien keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet sekä Visio 2020 ”Olemme maailman liikkuvin urheilukansa”. Uuden liikuntajärjestön hallitus tuo päätösesityksen strategiasta vuoden 2012 lopussa.

Tämänhetkisissä säännöissä todetaan, että ”järjestön toiminnan tarkoituksena on edistää koko elämänkulkua koskevaa liikuntaa ja urheilua, arjen fyysisestä aktiivisuudesta terävimpään huippu-urheiluun sekä vahvistaa liikunnan kansalaistoimintaa”. Toimintamuodoiksi on kirjattu muun muassa ”laaja-alaisen tasa-arvon edistäminen liikunnassa ja urheilussa” sekä” liikunnan ja urheilun eettisen perustan vahvistaminen”.

Lukiessa Uusi Liikuntajärjestö ry:n sääntöjä (www.uusijarjesto.fi/saannot),

PS

Auran kuva

S

Anne Taulu SoveLin toiminnanjohtaja

nousee suuri huoli siitä, tuleeko Uusi Liikuntajärjestö ry todella olemaan uusi liikuntajärjestö, joka tavoittelee aidosti ja laajasti säännöissä kirjattuja ta-

”

voitteita koskien koko suomalaista liikunta- ja urheilukulttuuria?

Kuinka paljon menetetään liikuntakulttuurissa ja liikuntapalvelurakenteessa, jos kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen toteuttamaa laadukasta liikuntatyötä ei huomioida ja arvosteta uudessa järjestössä?

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt ovat korvaamattoman arvokas voimavara, kun halutaan vaikuttaa liikkumattomuuden haasteeseen ja edistää koko elämänkulkua koskevaa liikuntaa.

Jos Uusi Liikuntajärjestö ry haluaa aidosti rakentaa Visio 2020:n mukaista yhteiskuntaa ja liikuttaa kaikkia, tulee myös SoveLin olla uuden liikuntajärjestön jäsen. SoveLin ja sen jäsenjärjestöjen avulla liikutetaan satoja tuhansia ihmisiä, joille liikunta ei ole mahdollista tavallisten liikuntajärjestöjen parissa liikuntaan vaikuttavan sairauden tai vamman vuoksi. x

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt ovat korvaamattoman arvokas voimavara, kun halutaan vaikuttaa liikkumattomuuden haasteeseen ja edistää koko elämänkulkua koskevaa liikuntaa.

Osallistu sinäkin SoveLin 20-vuotisjuhliin liikkumalla ja järjestämällä liikuntaa teemalla: ”Liiku terveemmäksi soveltaen”

K

äsissäsi olevassa Soveli-lehdessä voit tutustua SoveLin tulevaan 20-vuotisjuhlavuoteen sekä Liiku terveemmäksi soveltaen 2013 -teemavuoteen.

Poimi järjestöllesi, yhdistyksellesi tai itsellesi sopivat tapahtumat ja tule mukaan vaikuttamaan ja tuomaan liikunnan soveltamista näkyväksi ja tunnetuksi vuonna 2013. Keskeisimmät SoveLin 20-vuotisjuhla-

vuoden tapahtumat on koottu keskiaukeaman liitteeseen.

Toimintaan voit osallistua monin eri tavoin. Ole rohkeasti yhteydessä! Me sovelilaiset neuvomme ja autamme sinua liikunnan soveltamisessa ja tarjoamme koulutus-, asiantuntija- ja viestintäpalveluja. x TEKSTI Anne Taulu

Soveltavan liikunnan lehti

Soveli_2_2012_painoon.indd 3

3

Soveli 2/2012

20.11.2012 12.42

KOONNUT Heidi Hölsömäki

U U T I S PÄT K ÄT

SoveLi suuntaa uuden strategian avulla kohti tulevaisuutta S

oveLi on työstänyt strategiaa vuosille 2013 – 2015 ja laatinut visiot vuosille 2015 ja 2021. Strategia esitetään hyväksyttäväksi SoveLin syyskokouksessa 28.11. Pitkäjänteisellä ja suunnitelmallisella työllä voidaan saavuttaa halutut tulokset soveltavan liikunnan kehittämistyössä ja onnistua soveltavan liikunnan tunnettuuden lisäämisessä ja koko toimialan kehittämisessä.

Strategiaprosessissa on jo määritelty keskeisiä suuntaviivoja. SoveLi on jatkossakin valtakunnallinen liikuntajärjestö, jonka päätoimintamuotona on yhteistyö jäsenjärjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa.

Toimijana SoveLi on viestivä vaikuttaja ja kehittäjä, joka tarjoaa soveltavan liikunnan koulutus-, asiantuntija- ja viestintäpalveluja. Toiminnan tavoitteena on, että pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten mahdollisuudet terveyttä edistävään liikuntaan ja aktiiviseen elämäntapaan paranevat.

SoveLi on valtakunnallisena liikuntajärjestönä siitä erityinen, että se on jäsenjärjestöjensä järjes-

”

SoveLi on viestivä vaikuttaja ja kehittäjä, joka tarjoaa soveltavan liikunnan koulutus-, asiantuntija- ja viestintäpalveluja.

tö eli 17 kansanterveys- ja vammaisjärjestön yhteinen järjestö. Jäsenet edustavat 327 000 eri-ikäistä ihmistä, joilla on jokin liikuntaan vaikuttava sairaus tai vamma. Liikkumattomuus on erityinen riski näiden ihmisten terveydelle ja siitä syystä liikuntaedellytysten luominen, liikunnan soveltamisen tunnetuksi tekeminen ja valtakunnallinen kehittäminen ovat SoveLin keskeisiä tehtäviä. x TEKSTI Anne Taulu

Tule mukaan liikkumaan – soveltaen tai ilman

E

Lisätietoja järjestöjen liikuntatoiminnasta www.soveli.fi/tule-liikkumaan/

Soveltavan liikunnan lehti

Soveli_2_2012_painoon.indd 4

4

Mika Okko

tsitkö sopivaa liikuntamuotoa? Kaipaatko porukkaa, jossa liikkua? Yhdistysten liikuntaryhmissä ja -tapahtumissa on vertaisvoimaa!

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen 1 107 paikallisyhdistyksessä on 715 liikuntavastaavaa, jotka organisoivat ja ohjaavat monipuolista liikuntatoimintaa. Paikallista liikuntaa toteuttavat heidän lisäkseen vähintään 740 vapaaehtoista ja 460 ammattiohjaajaa.

Järjestöt tarjoavat monenlaista soveltavaa liikuntaa. Esimerkiksi Suomen Reumaliiton uusi kampanja on Ves´humppa, jota toteutettiin Reumaviikolla ainakin Hämeenlinnassa, Jämsässä, Järvenpäässä, Kuhmossa, Lappeenrannassa ja Riihimäellä. Päätapahtuma pidettiin Maailman reumapäivänä 12.10.2012 Turun Impivaaran uimahallissa. Liikkujia vauhditti laulaja Eino Grön.

Soveltavan liikunnan tapahtumista löydät tietoa sekä järjestöjen että SoveLin sivuilta. Järjestöjen yhteystiedot löytyvät tämän lehden lopusta. x Laulaja Eino Grön kannusti laulullaan uimareita liikkuvaan elämäntapaan Turun Ves´humppa-tapahtumassa.

Soveli 2/2012

20.11.2012 12.42

Heidi Hölsömäki

Asiantuntijapohdinnoissa keskusteltiin muun muassa siitä, miten uusia asiantuntija- ja toimijayhteistyömalleja kehitetään liikkujalähtöisesti.

Seutufoorumi osoittautui toimivaksi malliksi

T

urun seudulla toteutettiin kesäkuussa ensimmäinen soveltavan liikunnan seutufoorumi. Tapahtuma järjestivät yhteistyössä SoveLi, Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Rajattomasti liikuntaa Turun seudulla -hanke.

– Pilotti oli oikein onnistunut. Jatkossa toivottavasti myös muut seudut hyödyntävät tätä mallia, suunnittelija Virpi Pennanen SoveLista sanoo.

Edustettuina foorumissa olivat järjestäjien lisäksi seudun kunnat, keskeiset järjestöt ja yhdistykset, opetusja kulttuuriministeriö, Liikuntatieteellinen Seura, Satakunnan ammattikorkeakoulu sekä valtion liikuntaneuvoston erityisliikuntajaosto.

– Tapahtuma toimii hyvin, kun halutaan lisätä avoimuutta soveltavan lii-

kunnan eri toimijoiden välillä ja saattaa niitä yhteen. Foorumi on myös hyvä tapa aloittaa soveltavan liikunnan yhteinen kehittämistyö, Virpi Pennanen luonnehtii.

Turussa on päätetty pitää toinen seutufoorumi ensi kesänä.

– Seuraava tapahtuma on jo erilainen: se menee konkreettisemmalle ja paikallisemmalle tasolle, ja yhdistysten rooli on entistä suurempi. Ensi vuoden teemoiksi Turussa on valittu olosuhderakentaminen ja saavutettavuus, Virpi Pennanen kertoo.

Rajattomasti liikuntaa Turun seudulla -hanke jatkaa juurruttamista ja kehittämistä yhdessä kuntatoimijoiden kanssa. Pohjana työssä ovat seutufoorumista saadut kehittämisideat.

SoveLi on tiedottanut Turun onnistuneesta pilotista ympäri maata ELYkeskuksiin ja SLU-alueille.

– Kiinnostusta on jo herännyt. Tämäntyyppiselle toiminnalle on selvästi tilausta.

Virpi Pennasen mukaan avoimet ja keskustelevat foorumit ovat luonteva tapa viedä valtakunnallista ja kansainvälistä erityisliikunnan osaamista paikallistasolle.

– Nytkin Turun tilaisuuteen oli tuotu teemoja ja osaamista toukokuussa Helsingissä järjestetystä erityisliikunnan symposiosta ja Eucapa-kongressista Irlannista, Virpi Pennanen kertoo. x

TEKSTI Mari Vehmanen

Liikuntatoimija: Järjestä tapahtuma Liiku Terveemmäksi -päivänä 10.5.2013

Tilaa sähköinen soveltavan liikunnan uutiskirje

S

U

uunnittele liikuntatapahtuma ja toteuta se 10.5.2013 tai samalla viikolla. Ilmoita se SoveLin suunnittelija Virpi Pennaselle ja voit olla yksi Liiku terveemmäksi -vuoden palkituista. Tapahtuma voi olla pieni tai suuri, vanha tai uusi. Suunnitteluapua voit pyytää Virpiltä.

Tavoitteena on edistää liikuntaa osana terveellisiä elintapoja sekä saada kansalaiset liikkumaan oman terveytensä kannalta riittävästi. SoveLi haastaa kaikki liikuntatoimijat mukaan tä-

hän maailmanlaajuiseen WHO:n kampanjaan. x

utiskirje SoveLi-info sisältää ajankohtaista asiaa soveltavasta ja terveyttä edistävästä liikunnasta sekä SoveLista. Uutiskirje on suunnattu ensisijaisesti SoveLin jäsenjärjestöille ja niiden paikallisyhdistyksille, mutta kaikki kiinnostuneet voivat liittyä jakelulistalle. Tekstejä saa lainata lähteen mainiten. x

Lisätiedot: suunnittelija Virpi Pennanen, puh. 040 551 4468, virpi.pennanen@soveli.fi

Tilaukset: toimitus@soveli.fi SoveLi-infon arkisto on osoitteessa: www.soveli.fi/julkaisut

Soveltavan liikunnan lehti

Soveli_2_2012_painoon.indd 5

5

Soveli 2/2012

20.11.2012 12.42

Soveltavan liikunnan lehti

Soveli_2_2012_painoon.indd 6

6

Soveli 2/2012

20.11.2012 12.43

TEKSTI Elina Kujala KUVA Mari Männistö

Suolistosairaus ei ole elämän loppu Entinen huippu-urheilija korostaa nyt terveysliikunnan merkitystä.

Urheilua seuraavat muistavat hyvin Conny Karlssonin, tammisaarelaisen kuulantyöntäjän, joka kilpaili vuosia lajinsa huipulla. Karlsson tuli tunnetuksi pakitustekniikan taitajana ja erinomaisena kilpailijana. Edmontonin MM-kisoissa vuonna 2001 hän työnsi finaalissa oman ennätyksensä ja sijoittui seitsemänneksi.

Sitten ura loppui. Karlssonilla oli todettu vuonna 2003 colitis ulcerosa, haavainen paksusuolen tulehdus, ja neljä vuotta myöhemmin kontrollitähystyksessä suolistosta löytyi syöpään viittaavia solumuutoksia. Kiireellisessä leikkauksessa vuonna 2007 koko paksusuoli poistettiin.

– Se oli kova isku ja iso paukku. Kun urheilu-ura päättyi, siinä meni samalla kertaa sekä työ että harrastus. Kesti hetken, ennen kuin siitä tointui, sanoo Conny Karlsson nyt, viisi vuotta ison leikkauksen ja aktiiviuran päättymisen jälkeen.

– Olen toisaalta jälkikäteen ajatellut, että oli hyvä että kaikki tapahtui juuri silloin. Olin kuitenkin lopettaessani jo yli 30-vuotias. Olin ehtinyt tehdä pitkän urheilu-uran, ja kokenut ja saavuttanut yleisurheilussa paljon.

käyn, kun sattuu huvittamaan, naurahtaa Karlsson.

Kehoansa Karlsson kuuntelee nykyään tarkemmin.

– Minulla oli jo pitkään ennen diagnoosia erilaisia oireita ja hakeuduin melko myöhään hoitoon. Nykyään olen vähemmän jääräpäinen ja lähden nopeammin lääkäriin.

Suolistosairaus ei aina merkitse urheilijalle mitalihaaveista ja kovasta treenistä luopumista.

– Itsekin kilpailin aktiivisesti huipulla vielä neljä vuotta colitis ulcerosa -diagnoosin jälkeen, hän huomauttaa.

Ja vaikka huipulla ei enää pystyisi jatkamaan, entinen ammattiurheilija painottaa terveysliikunnan merkitystä.

– Sairaudesta ja vaivasta riippumatta liikkuminen tekee aina ihmiselle hyvää.

Esimerkiksi isosta leikkauksesta toipuu nopeammin, kun lähtee liikkeelle. Oma kunto täytyy tietenkin ottaa huomioon, rauhallinen kävelykin voi olla hyvää terveysliikuntaa.

Liikkuminen tekee ruumiin lisäksi hyvää myös sielulle.

– Kun liikkuu, arjesta pääsee hetkeksi pois ja päässä pyörivät huolet unohtuvat. Itselleni se on ollut aina tärkeä asia.

Vähemmän jääräpäinen

Vertaistukea

Karlssonille liikkuminen on aina ollut mielekäs tapa elää ja olla. Sairastuminen ei ole sitä muuttanut.

– Olen aina tykännyt liikkumisesta ja viihtynyt melkein minkä tahansa lajin parissa. Harrastan edelleen kuulantyöntöä ja talvella pelailen salibandya ja lentopalloa silloin tällöin. Lenkillä

Conny Karlsson kannustaa suolistosairauksia potevia liikunnan ja vertaistuen pariin.

– Ei suolistosairaus ole elämän loppu vaan asia, jonka voi lääkärin kanssa hoitaa kuntoon, sanoo Karlsson.

– Jos aikaisemmin on liikkunut, niin sairastumisen vuoksi sitä ei tarvitse lo-

Conny Karlsson ▹ Ammatti: Yrittäjä. CODES tekee kotisivuja ja verkkokauppoja. ▹ Perhe: Avovaimo sekä 7- ja 4-vuotiaat lapset. ▹ Asuu: Tammisaaressa. ▹ Urheilu-ura: Kultaa alle 23-vuotiaiden EM-kisoissa 1997.

Vuonna 2001 Edmontonin MM-kisojen 7.

Yhteensä kahdeksan SM-mitalia, joista kolme kultaista.

Ennätys 20,78 m. ▹ Ajankohtaista: 36-vuotias Karlsson työskenteli Urheiluliiton osaaikaisena lajivalmentajana syyskuuhun 2012 asti. Jatkaa valmentajan työtään nyt kolmen nuoren kuulantyöntäjän kanssa.

pettaa. Mukaan harrastamaan vaan!

Vertaistuki on tärkeä. Itse sain paljon tukea ja tietoa Crohn ja Colitis Ry:n keskustelupalstalta silloin, kun diagnoosini oli tuore ja kaikki sairauteen liittyvä ihan uutta ja vierasta.

Karlsson on nykyään perheenisä, yrittäjä ja valmentaja. Oma sairastuminen on saanut miehen katsomaan elämää erilaisesta näkövinkkelistä. Jokainen päivä tuntuu arvokkaalta.

– Täysillä eläminen kuulostaa hirveältä kliseeltä, mutta se on totta. Sellainen nuhasta valittaminen on jäänyt aika vähälle. x

Soveltavan liikunnan lehti

Soveli_2_2012_painoon.indd 7

7

Soveli 2/2012

20.11.2012 12.43

TEKSTI Sanna Lönnfors KUVAT Mari Männistö

Miten liikkua, kun krooninen tulehdus jyllää suo Jatkuvasti yleistyvät tulehdukselliset suolistosairaudet sekä niiden liitännäisvaivat voivat hankaloittaa liikuntaharrastuksia.

Tutkimuksissa on todettu, että liikunta on potilaille hyödyllistä.

Kirjoittaja Sanna Lönnforsin mielestä soveltavan liikunnan oppaissa tulehdukselliset suolistosairaudet on harmittavan usein sivuutettu.

Tulehduksellisilla suolistosairauksilla (IBD, Inflammatory Bowel Disease) tarkoitetaan Crohnin tautia ja colitis ulcerosaa eli haavaista paksusuolentulehdusta. IBD-potilaita on Suomessa lähes 40 000, ja esiintyvyys lisääntyy jatkuvasti. IBD voi puhjeta missä iässä tahansa, mutta noin puolet sairastuneista on 15 – 25-vuotiaita. Tautien syytä ei toistaiseksi tiedetä.

Colitis ulcerosa esiintyy paksusuolessa, Crohnin tauti missä tahansa osassa ruuansulatuskanavaa. Sijainnista riippuen oireisiin kuuluvat muun muassa veriripuli, vatsakivut ja kuumeilu.

Koska sairaudet ovat kroonisia, lääkehoidon tarkoituksena on hillitä tulehdusta ja oireita. Vaikeissa tapauksissa tulehtunut osa suolta poistetaan. Ominaista IBD:lle on oireettomien (remissio) ja pahenemisvaiheiden (relapsi) vaihtelu. Vaiheet voivat kestää viikoista jopa vuosiin. Noin kolmanneksella potilaista esiintyy liitännäissairauksia, joista yleisimpiä ovat nivelvaivat.

Liikunnasta on hyötyä Tulehdukselliset suolistosairaudet puuttuvat useista soveltavan liikunnan julkaisuista. Kuitenkin tutkimuksissa on todettu liikunnasta olevan IBD-potilaille lukuisia hyötyjä, esimerkiksi luiden pysyminen vahvoina. Taudin hoitoon joskus tarvittavat pitkät kortisonikuurit voivat aiheuttaa osteoporoo-

Soveltavan liikunnan lehti

Soveli_2_2012_painoon.indd 8

8

sia. Liikunta myös ehkäisee paksusuolen syöpää, jonka riski IBD-potilailla voi olla muuta väestöä korkeampi.

Liikunta parantaa ruuansulatuselimistön toimintaa. Esimerkiksi reipas kävelylenkki auttaa ummetukseen. Liian raju liikunta voi terveilläkin aiheuttaa pahoinvointia tai ripulia, mutta rauhallisen liikunnan ei ole todettu olevan haitallista IBD-potilaille eikä se pahenna taudin oireita. Pikemminkin rauhallinen liikunta voi hillitä taudin aktiivisuutta, vähentää stressiä ja parantaa elämänlaatua.

Liikunta ehkäisee masennusta, jonka riski kroonisesti sairailla on valtaväestöä suurempi, ja liikkumisen seurauksena erittyy kivunsietokykyä parantavia endorfiineja. Lisäksi liikunta tuo sosiaalisia kontakteja IBD-potilaalle, joka helposti eristäytyy muista ihmisistä.

Hyvä vaihe, huono vaihe Kun tauti ei oireile, kannattaa peruskunnon ylläpitämiseen kiinnittää huomiota. Hyväkuntoinen kestää taudin pahenemisvaiheet paremmin. Remissiossa potilas voi liikkua rajoituksetta.

Kehoa pitää kuitenkin kuunnella, ja ennen uuden liikuntaharrastuksen aloittamista on hyvä konsultoida lääkäriä.

Oireiden pahentuessa ei liikunta saa kuluttaa sitä vähää energiaa, joka keholla on käytettävissään. Vähäinen-

Hyväkuntoinen kestää taudin pahenemisvaiheet paremmin.

JATKUU

Soveli 2/2012

20.11.2012 12.43

l채채 suolistossa?

Soveltavan liikunnan lehti

Soveli_2_2012_painoon.indd 9

9

Soveli 2/2012

20.11.2012 12.43

Mikä on IBD? ▹ IBD:llä (Inflammatory Bowel Disease) tarkoitetaan colitis ulcerosaa ja Crohnin tautia, jotka ovat kroonisia tulehduksellisia suolistosairauksia. ▹ Oireisiin kuuluvat esimerkiksi vatsakivut, ripuli ja kuumeilu. ▹ IBD:tä sairastaa Suomessa lähes 40 000 ihmistä. ▹ IBD puhkeaa usein nuorilla, 15–25-vuotiailla. ▹ IBD:tä hoidetaan lääkityksellä tai hankalissa tapauksissa leikkaamalla. ▹ Noin kolmanneksella IBD-potilaista esiintyy erilaisia liitännäisvaivoja esimerkiksi nivelissä.

IBD-potilaan liikunta pähkinänkuoressa ▹ Liikunta on tärkeää ja hyödyllistä IBD-potilaille. ▹ Liikunta parantaa yleiskuntoa, kivunsietokykyä ja ruuansulatuskanavan toimintaa sekä tuo sosiaalisia kontakteja. ▹ IBD-potilaalle sopivaa liikuntaa suunniteltaessa on otettava huomioon: taudin oireet, lääkitys, mahdolliset leikkaukset, liitännäisvaivat ja riittävä nesteensaanti. ▹ Kun oireita ei juuri ole eli tauti on remissiossa liikuntarajoitteita ei ole; lääkäriä on kuitenkin hyvä konsultoida uutta lajia aloittaessa.

Lisätietoja IBD:stä on sivulla www.crohnjacolitis.fi

kin liikunta on kuitenkin hyväksi. Jos kivut tai ripuli estävät kotoa poistumisen, voi kotona vaikkapa venytellä, joogata tai jumpata jumppapallon kanssa.

Siivotessa tai puutarhaa hoitaessa voi saada hien pintaan, ja jos puolen tunnin kävely tuntuu liian pitkältä, voi sen jakaa useampaan päivän mittaan käveltävään osaan.

Jos potilas oksentelee tai ripuloi, on nestehukan riski liikkuessa suuri. Juomiseen on tällöin kiinnitettävä erityistä huomiota. Mineraalivesi, jossa on hieman natriumia ja kaliumia, on parempi vaihtoehto kuin raanavesi. Kuumeilevakin potilas voi käydä rauhallisella kävelyllä, jos olo antaa myöten. Kehoa pitää kuunnella: se tietää kyllä, milloin liikunta menee liian pitkälle.

Elämä leikkauksen jälkeen Crohnin tauti -potilasta leikatessa pyritään suolta säästämään mahdollisimman paljon; sairaus uusii usein sauma-

Soveltavan liikunnan lehti

Soveli_2_2012_painoon.indd 10

10

kohdassa ja uudet leikkaukset voivat olla tarpeen. Colitis ulcerosassa voidaan paksusuoli poistaa ja ohutsuolen lopusta muotoilla uusi paksu- ja peräsuoli, niin sanottu j-pussi. Leikkaus parantaa paksusuolentulehduksen, mutta jpussintulehdus eli pussiitti on yleinen jälkioire. Lisäksi liitännäissairaudet pysyvät leikkauksen jälkeenkin.

Leikkaukseen joutuva IBD-potilas on tyypillisesti heikossa kunnossa, ja leikkauksenjälkeisen liikunnan on oltava rauhallista. Kantamista, nostamista ja äkillisiä liikkeitä on vältettävä kuukauden ajan, ja pienet kävelylenkit saavat riittää. Kuukauden kuluttua voi hiljalleen alkaa siirtyä vähitellen totuttujen liikuntaharrastusten pariin.

Avanteet, joissa suolen pää tuodaan vatsan ihon läpi pussiin kehon ulkopuolelle, ovat IBD-potilailla yleensä väliaikaisia. Pysyväkään avanne ei juuri aiheuta liikuntarajoituksia. Myös vesiliikunta, taistelulajit ja painonnosto, joka voi nostaa vatsaontelon painetta ja

vahingoittaa avannetta, ovat turvallisia, jos avanne on kunnolla suojattu.

Liikunta parantaa kehonkuvaa, joka voi kärsiä avanneleikkauksen jälkeen.

Lisäksi avannepotilaan on tärkeää pitää huolta painostaan. Ennen liikuntasuoritusta on avannepussi hyvä tyhjentää, ja jälkeenpäin kannattaa tarkistaa, etteivät hiki ja liikkuminen ole vahingoittaneet avannetta. Myös j-pussileikatun kannattaa käydä vessassa ennen liikuntaa, vaikkei varsinaista tarvetta olisikaan. Riittävään juomiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Ehkäise osteoporoosia Nivelvaivoja ja selkärankareumaa esiintyy IBD-potilailla valtaväestöä enemmän.

Monipuolinen liikunta auttaa ylläpitämään nivelten liikeratoja ja lihaskuntoa. Jos kävely tai iskuja sisältävät lajit ovat kivuliaita, voi vesijumppa sopia paremmin. Se ei kuormita niveliä,

Soveli 2/2012

20.11.2012 12.43

mutta ylläpitää lihasten, sydämen ja hengityselimistön kuntoa.

Myös osteoporoosin riski on IBD-potilailla kortisonikuurien, kroonisen tulehduksen ja mahdollisten ravintopuutosten takia korkeampi. Osteoporoosia voi ehkäistä liikkumalla. Sopivia lajeja ovat nopeita liikkeitä ja suunnanmuutoksia sekä iskuja sisältävät lajit, kuten aerobic tai sauvakävely. Jos luumassa on jo vähentynyt, on rajuja lajeja vältettävä murtumariskin takia. Mitä heikommassa kunnossa luut ovat, sitä vähemmällä kuormituksella niitä voidaan vahvistaa.

Anemia väsyttää Kolmasosa IBD-potilaista kärsii anemiasta, joko suoliston verenvuodon, raudan huonon imeytymisen tai vähäisen raudansaannin takia. Anemia aiheuttaa erilaisia oireita, kuten väsymystä, päänsärkyä, huimausta ja hengenahdistusta. Lievä anemia ei aiheuta liikuntarajoituksia. Nopeasti väsyvä tai hengästyvä potilas voi käydä vaikkapa keilaamassa tai golfaamassa.

Useimmat IBD:n hoitoon käytettävät lääkkeet eivät vaikuta liikuntaharrastuksiin. Poikkeus ovat kortikosteroidit. Ne keräävät nesteitä kehoon ja voivat aiheuttaa näkyvääkin lihasatrofiaa sekä hidastaa urheiluvammojen paranemista. x LÄHTEET Lee N et al. (2005) Bone loss in Crohn’s disease: Exercise as a potential countermeasure. Inflamm Bowel Dis 11:1108 – 1118.

Loudon CP et al. (1999) The effects of physical exercise on patients with Crohn’s disease. Am J Gastroenterol 94:697 – 703.

Narula N et al (2008) Exercise and inflammatory bowel disease.

Can J Gastroenterol 22:497 – 504.

Robinson et al (1998) Effect of a low-impact exercise program on bone mineral density in Crohn’s disease: A randomized controlled trial.

Gastroenterology 115:36 – 41.

Wolin KY et al. (2007) Leisure-time physical activity patterns and risk of colon cancer in women. Int J Cancer 15:2776 – 2781.

KOLUMNI Sanna Lönnfors Kirjoittaja on Fysioterapeutti, Master of Science in Public Health

IBD-potilaat hyötyvät liikunnasta

T

ulehduksellisista suolistosairauksista eli IBD:stä (Inflammatory Bowel Disease) on vasta viime vuosina alettu puhua julkisuudessa enemmän. Tavallaan se on ymmärrettävää; colitis ulcerosan eli haavaisen paksusuolentulehduksen ja Crohnin taudin suolistoon ja ruuansulatukseen liittyvät oireet eivät välttämättä sovellu kahvipöytäkeskusteluksi. Sitä paitsi jääväthän harvinaiset sairaudet yleensäkin suurelle yleisölle vieraammiksi, eikö vain?

Mutta kun potilaita on Kun potilaita on Suomessa lähes 40 000 – pie- pienen kaupungin nen kaupungin asukasmää- asukasluvun verran, rän verran – ja Euroopassa yli ei voida enää puhua miljoona, ei voida enää pu- harvinaisesta hua harvinaisesta sairaudes- sairaudesta. ta. Alkuvuodesta 2012 uutisoitiin jopa, että tulehduksellisia suolistosairauksia voidaan pian sanoa Suomessa jo kansansairauksiksi. Kansansairauden rajana pidetään 50 000 potilasta.

Tulehduksellisten suolistosairauksien yksilöllisen taudinkulun, vaihtelevien oireiden ja liitännäisvaivojen takia kaikille IBD-potilaille sopivia hoitosuosituksia on vaikea antaa. Sama pätee liikuntasuosituksiin. Kenties tämän vuoksi, kenties siitä syystä, että taudit yhä käsitetään harvinaisiksi, tai kenties siksi, ettei liikunnan hyötyjä nimenomaan IBD-potilaille yleensä tulla ajatelleeksi, ovat tulehdukselliset suolistosairaudet jääneet pois monista soveltavan liikunnan teoksista ja liikunta-alan ammattilaisten koulutusohjelmista.

Koska liikunnan on todettu olevan hyödyksi tulehduksellisia suolistosairauksia sairastaville, jonkinlaisen perusohjeistuksen kehittäminen sekä IBD:n, lääkitysten ja liitännäissairauksien aiheuttamien liikuntarajoitteiden tunnettuuden lisääminen liikunta- ja hoitoalan henkilökunnan keskuudessa olisi tarpeen. Esimerkiksi liikunnanohjaaja- ja fysioterapeuttiopiskelijoiden olisi hyvä tietää muutama seikka tulehduksellisista suolistosairauksista.

Tautien yksilöllisen ku- Liikunnanohjaaja voi lun takia ei IBD-spesifien lii- soveltaa ohjelman kuntaryhmien perustaminen kaikille sopivaksi kenties toimi, mutta tuntemalla perusasiat osallistujiensa perussairauksista voivat liikunnanohjaajat soveltaa ryhmänsä ohjelman kullekin osallistujalle sopivaksi. IBD:n tunnettuuden kasvaessa rohkaistuvat toivottavasti potilaatkin opastamaan ohjaajiaan yksilöllisistä tarpeistaan. x

Soveltavan liikunnan lehti

Soveli_2_2012_painoon.indd 11

11

Soveli 2/2012

20.11.2012 12.43

S PA R R A AJA

TEKSTI Heidi Hölsömäki KUVA Antti Tallgren (TET-harjoittelija)

Ukkola: Terveys peittoaa sekunnit Jukka Ukkola otti kopin, ja valtion liikuntaneuvoston erityisryhmien liikunnanjaostoa (ELJ) luotsaa nyt luokanopettaja ja aktiivinen liikunnan edistäjä. Urheilumies korostaa liikunnan tärkeyttä terveydelle.

Erityisliikunnan jaostolla on tärkeä tehtävä soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun kehittämisessä. Jaoston puheenjohtaja Sari Virta siirtyi syksyllä opetus- ja kulttuuriministeriön ylitarkastajaksi ja valtion liikuntaneuvosto valitsi hänen seuraajakseen Jukka Ukkolan.

Ukkolalla on vahva kokemus liikuntajärjestöistä ruohonjuuritasolta valtakunnalliseen kehittämiseen. Liikunta on tärkeää myös omassa, kolmilapsisen perheen arjessa.

– Sekä vaimoni että minä olemme toimineet valmentajina. Välillä vaihdammekin vain ovella avaimia. Samanlainen, liikuntaan ja urheiluun liittyvä ajatusmaailmamme mahdollistaa

vauhdikkaan arjen, Ukkola kertoo.

Ukkola pitää huolta myös omasta liikunnastaan ja terveydestään. Luokanopettajana hän pääsee liikuttamaan sekä oppilaita että itseään. Vapaa-ajalla mittariin on kertynyt tänä vuonna jo kolme maratonia, 16 vuoden tauon jälkeen. Viiden kilometrin työmatka hurahtaa molempiin suuntiin pyörän selässä myös paukkupakkasilla. Talvella Ukkola suuntaa hiihtoladuille ja -tapahtumiin.

Liikunta kuuluu myös kaavoittajille Soveltava liikunta on Jukka Ukkolalle aihepiirinä uusi, vaikka erityisopetta-

Jukka Ukkola, 42 ▹ Koulutus: Kasvatustieteiden maisteri / Joensuun yliopisto ▹ Ammatti: Luokanopettaja ▹ Koti: Haukiputaan Takkurannalla, perheeseen kuuluvat ammattiopettajana työskentelevä vaimo ja 9-, 12- ja 15-vuotiaat lapset. ▹ Luottamustoimet: Haukiputaan Heiton puheenjohtaja Oulun seuraneuvottelukunnan jäsen Pohjois-Pohjanmaan liikuntaopistosäätiön (Virpiniemen liikuntaopisto) hallituksen jäsen Pohjois-Pohjanmaan Liikunnan (PoPLi) hallituksen jäsen ja lapsi- ja nuorisovaliokunnan puheenjohtaja TUL:n valtuuston varapuheenjohtaja, palvelutoiminnan valiokunnan pj Valtion liikuntaneuvoston jäsen Erityisliikunnan jaoston puheenjohtaja

Soveltavan liikunnan lehti

Soveli_2_2012_painoon.indd 12

12

Soveli 2/2012

20.11.2012 12.43

t

n

Jukka Ukkola tietää, että lapset ja nuoret liikkuvat koulupäivän aikanakin, jos liikkumiselle annetaan mahdollisuus ja aikuiset ovat mukana kannustamassa erilaiseen liikkumiseen.

jan tehtäviä hoitaneena hän on toiminut myös erityistä tukea tarvitsevien lasten kanssa.

– Minulla on isot odotukset puheenjohtajuudelle. Todennäköisesti silmät avautuvat siihen, miten laaja kenttä on.

Tulee uutta lääkinnällistä terminologiaa ja käytänteitä, mutta toisaalta minulla on annettavana sportin ja urheilun osaamista.

Haastatteluhetkellä Ukkola valmistautuu ensimmäiseen jaoston kokoukseensa.

– Sain jo ministeriöstä tuhdin paketin tietoa erityisliikunnasta. Papereissa näkyy se hieno asia, että erityisliikunnassa on tehty jo vuosia yhteistyötä sosiaali- ja terveystoimijoiden (sote) kanssa.

Ukkolan mielestä tämä on vahvuus, jota kannattaisi hyödyntää aiempaa laajemmin liikuntakentällä.

– Liikunta on tärkeä ennaltaehkäisevä keino, ja näitä hyviä käytänteitä ja malleja on hyvä jakaa puolin ja toi-

sin. Haasteena on, miten sote- ja liikuntapuolen maailmoja ja osaamista saadaan yhdistettyä.

Valtion liikuntaneuvostossa pidetään Jukka Ukkolan mukaan tärkeänä, että liikunta koetaan kaikkien asiaksi.

Sitä pitää edistää myös muualla kuin liikuntajärjestöissä ja opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikössä.

– Kaikilla sektoreilla on tärkeää tiedostaa, että liikumme kansakuntana liian vähän. Tarvitsemme uudenlaista näkemystä ja yhteistyön tekemistä koko yhteiskuntaan!

Liikuntaneuvosto kysyi tänä vuonna tiettävästi ensimmäistä kertaa, miten eri ministeriöiden aloilla otetaan liikunta huomioon. Vastaukset tuottivat pettymyksen.

– Oli pöyristyttävää, miten paljon enemmän ihmisten arkiliikkumiseen pystyttäisiin vaikuttamaan, jos haluttaisiin. Esimerkiksi liikenneratkaisuilla tai rakentamisen esteettömyydellä on erittäin suuri vaikutus liikkumi-

”Kaikilla sektoreilla on tärkeää tiedostaa, että liikumme kansakuntana liian vähän.”

seen. Liikuntaneuvosto on korostetusti huolissaan hallintokuntien yhteistyöstä, Ukkola kertoo.

Voisivatko seurat ja yhdistykset jakaa osaamistaan?

Urheiluseuroihin kohdistuu paljon odotuksia terveys- ja soveltavan liikunnan edistämiseksi. Yhteistyömahdollisuuksia on, mutta Ukkola muistuttaa

Soveltavan liikunnan lehti

Soveli_2_2012_painoon.indd 13

13

Soveli 2/2012

20.11.2012 12.43

seuratoiminnan vapaaehtoisuudesta ja itsenäisyydestä.

– Seurakenttä on äärettömään heterogeeninen. Moni seura on ottanut kopin soveltavasta ja terveysliikunnasta tarjoten aikuisille harrasteliikuntaa.

Moni seura taas on perustettu tavoitteellista urheilua varten, ja heillä lajin edistäminen on pääasia.

Haukiputaan Heiton puheenjohtajalle seuratason terveysliikuntahankkeet ovat tuttuja. Itse hän kokee ihmisten liikuttamisen tärkeämmäksi kuin huippusaavutukset.

– Vaikka minulla on vahva urheilujärjestötausta, urheilu tai liikunta on paljon muutakin kuin senttejä ja sekunteja. Näen opettajan työssäni koko repertuaarin joka päivä, ja laajassa mittakaavassa liikunnassa on kysymys siitä, että ihmiset pysyisivät terveenä. Liikunta on siihen hyvä lääke, Ukkola sanoo.

Soveltavan liikunnan lisääminen

urheiluseuroissa on Ukkolan mielestä kiinni sekä ihmisistä että osaamisesta. Palkallisille työntekijöille voidaan määrätä tehtäviä, mutta vapaaehtoistoimijoilla täytyy olla myös omaa kiinnostusta. Hyvän tahdon lisäksi tarvitaan osaamista.

– Soveltava liikunta tarkoittaa yleensä sitä, että ei pystytä osallistumaan tavanomaiseen liikuntatoimintaan. Täytyy järjestää erityisosaamista vaativaa liikuntatoimintaa. Tämä osaaminen voisi tulla toisista järjestöistä.

Kansanterveys- ja vammaisyhdistysten liikuttajille Ukkola sanoo: – Teette tärkeää liikuntatyötä, samaa kuin urheiluseurat. Rohkaisisin järjestöjä yhteistyöhön. Seuraporukkaa voi olla vaikea lähestyä, kun ”puhutaan vaan sportista”. Seurojakin on kuitenkin pyritty kannustamaan siihen, että tehtäisiin enemmän yhteistyötä ja pu purettaisiin päällekkäisyyksiä. x

Erityisryhmien liikunnan jaosto ELJ 2011 – 2015 ▹ Liikuntalain mukaisesti valtion liikuntaneuvostolla on liikuntapolitiikan, erityisryhmien liikunnan (ELJ) ja liikuntatieteen jaosto. ▹ ELJ toimii liikunnan asiantuntijaelimenä vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja ikääntyneiden liikuntaan liittyvissä kysymyksissä.

Lue lisää: valtionliikuntaneuvosto.fi

Sopiiko liikunta sinulle?

SoveLi myy loput Liikunta sopii minulle -paidat tarjoushintaan 15 euroa / kpl.

Tiedustelut Sari Heinonen, sari.heinonen@liiku.fi Paita on suora James & Nicholson -t-paita, jossa on pyöreä kaula-aukko. Hihansuita, olkia ja kaula-aukkoa koristavat tereet.

Likunta sopii minulle -paitojen värit

. sininen, valkoinen tere . punainen, valkoinen tere . punainen, keltainen tere . keltainen, valkoinen tere . valkoinen, punainen tere . oranssi, valkoinen tere

SoveLin iloisella paidalla viestit, että liikunta sopii jokaiselle!

Hanki paita itsellesi tai liikuntaryhmällesi.

Soveli_2_2012_painoon.indd 14

20.11.2012 12.43

A N I T A A L AN S Järjestölehdissä kerrotaan liikkujien tarinoita sekä eri sairauksiin tai vammoihin liittyviä liikunta- ja terveysuutisia. Useimmat lehdistä ovat luettavissa yleisissä kirjastoissa.

Nikama 3/2012 Miss Suomi 2008 Satu Tuomisto kertoo, että hänen treeniohjelmansa on muokattu selän ehdoilla.

– En pysty tekemään tempauksia ja rajuja nostoja. Selän kunto kuitenkin paranee urheilulla koko ajan.

Satu Tuomistolla todettiin teini-iässä selkänikamien kasvuhäiriö, Scheuermannin tauti. Nykyään hän kertoo kuntoilevansa jopa 8 – 10 kertaa viikossa. Hän käy aamuisin lenkillä ja iltaisin kuntosalilla.

– Jokaisella meillä on 24 tuntia vuorokaudessa. Valitsemme itse, miten ne käytämme, Satu Tuomisto kommentoi ajanpuutetta tuskaileville.

Ihon aika 3/2012 Laulaja Eini Pajumäelle liikunta on yksi tärkeimmistä psoriasiksen hoitokeinoista terveellisen

UT

NN

KOO

M

n

ane

ehm

V ari

ruokavalion ja stressin välttämisen ohella. Avukseen hän on palkannut henkilökohtaisen kunto-ohjaajan.

– Polveni tulevat helposti kipeiksi juoksusta. Kaipasin ohjeita, miten saisin lisää kestävyyttä.

Olen nyt opetellut uuden tavan juosta lyhyitä spurtteja, ja haen kestävyyttä myös vesijuoksulla, Eini Pajumäki kertoo.

Hän on naisten kuntosalin tyytyväinen jäsen ja käy usein salilla.

– Minun on tosi hyvä olla naisena, tämä ikä on ihan mahtava.

Herkkyyteni ei ole hävinnyt, mutta olen oppinut luottamaan itseeni, Eini Pajumäki sanoo.

Diabetes 3/2012 Diabetes ei ole estänyt Aki Järvelän urheilemista. Hän juoksee ja hiihtää pitkiä matkoja ja on muun muassa puuvenesoudun moninkertainen nuorten Suomen mestari.

– Urheilu antaa hyvän olon. Varsinkin kovan treenin jälkeen tulee raukea ja hyvä fiilis, Aki Järvelä kertoo.

Hänen mukaansa diabetes ei ole urheilijalle este, vaan asennekysymys.

Pitkäjänteinen harjoittelu on opettanut hänet suhtautumaan myös omahoitoonsa kunnianhimoisesti.

– Seuraava tavoitteeni on saada pitkäaikainen verensokeri alemmaksi, Aki Järvelä sanoo.

Sydän 4/2012 Sinikka Kuorikoski hallitsee laihduttamisen jälkeen painoaan kävelemällä ja hölköttelemällä päivittäin.

– Huoli terveydestä toki motivoi, mutta niin tekee liikunnan aikaansaama hyvä olokin. Enää en ole koko ajan väsynyt. Mieliala on aiempaa useammin plussan puolella, Sinikka Kuorikoski sanoo.

Polulle patistaa myös Lennart-koira.

– Koiran ilo tarttuu. Lenkin jälkeen en enää muista, etten välttämättä ollut kovin innokas lähtemään.

Usein tulee ulkoiltua pidempään kuin suunnittelin.

Myös äänikirjojen kuuntelu on osa Sinikka Kuorikosken lenkkejä.

Allergia & Astma 4/2012 – Oikealla hoidolla astmaatikko voi urheilla jopa kansainvälisellä tasolla, dosentti Pekka Malmberg toteaa artikkelissaan.

Hänen mukaansa aiemmin ajateltiin virheellisesti, ettei liikunta sovi astmaatikolle. Viimeaikaiset tutkimukset sen sijaan ovat osoittaneet, että säännöllinen liikunta lisää astmaa sairastavan suorituskykyä ja elämänlaatua. Se saattaa jopa parantaa astman hoitotasapainoa.

– Avaava lääke pidetään liikunnan yhteydessä aina varalta mukana. Riittävä alkuverryttely on tärkeä ennen kovaa hengästymistä, Pekka Malmberg muistuttaa. x

Soveltavan liikunnan lehti

Soveli_2_2012_painoon.indd 15

15

Soveli 2/2012

20.11.2012 12.43

TEKSTI Riitta Tolvanen ja Tupu Holma KUVA Jaana Teräväinen

Hommat hanskassa?

Kiinnostaako sinua oman toiminnan kehittäminen ja osallistuminen yhdistyksen toiminnan kehittämiseen?

ITE-itsearviointimentelmä on siihen hyvä väline.

ITE-itsearviointimenetelmä täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Menetelmää on kehitetty Suomen Kuntaliitossa. Menetelmä koostuu 25 kysymystä sisältävistä arviointilomakkeista ohjeineen, arviointitulosten käsittelystä, jatkosuunnittelusta sekä tarvittaessa toiminnan arvioinnista.

SoveLi jäsenjärjestöineen on muokannut Kuntaliiton kanssa ITEstä lii-

Soveltavan liikunnan lehti

Soveli_2_2012_painoon.indd 16

16

kunnan vapaaehtoistoimijoille soveltuvan version.

ITE-menetelmää käytetään ympäri Suomea suurissa ja pienissä sosiaalija terveydenhuollon organisaatioissa.

Menetelmä on käytössä arviolta noin 40 prosentissa laadunhallinnastaan huolehtivissa työyhteisöissä.

Kolmannen sektorin työvälineeksi ITE-menetelmä on tullut vasta parin

viime vuoden aikana. Selkeää kuvaa käytön laajuudesta kolmannella sektorilla ei ole, koska valtakunnallinen seuranta puuttuu.

– ITE-menetelmä tarjoaa kuitenkin julkisen ja yksityisen sektorin sekä järjestöjen laatutyöhön sillan ja yhdistävän tekijän. On myös tärkeää, että suomalaisessa yhteiskunnassa on tarjolla ainakin yksi yksinkertainen, kus-

Soveli 2/2012

20.11.2012 12.43

– Reilun tunnin lenkkejä tehdään, kuutisen kilometria kävellään, kertovat Martti Hakala, Jarmo Linnakari ja Juhani Komonen, jotka marraskuun illassa starttasivat torilta Hämeenlinnan Seudun Sydänyhdistyksen keskiviikkokävelylle. Yhdistyksen kokemuksen mukaan ITE tuo esille myös jo toimivat asiat.

tannuksiltaan edullinen ja työntekijöitä aktivoiva itsearviointimalli, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija ja ITEn ”äiti” Tupu Holma.

Jokainen on luova osa yhteisöään Parhaimmillaan ITE-arviointiprosessi lisää kykyä ymmärtää omaa ja toisten toimintaa sekä yhteisön toimintatapoja. Jokaisella on oikeus olla luova osa omaa yhteisöään – ITE-itsearvioinnissa ei ole oikeita tai vääriä vastauksia. ITEmenetelmän kantavana ajatuksena on, että itse kunkin omaa, käytännön toiminnassa syntynyttä kokemusta kunnioitetaan.

Alun perin tavoitteena oli saada aikaan toimiva ja konkreettinen työkalu terveydenhuollon työyksiköiden, tiimien ja pienten organisaatioiden itsearviointiin ja laadunhallintaan. Käyttäjäkunnan laajentuessa on ilmennyt tarvetta kehittää ja uudistaa menetelmää.

Nykyisin ITE-perheeseen kuuluvatkin paitsi sosiaali- ja terveydenhuollon työyhteisöjen asiakastyöhön tarkoitettu ITEperus, myös ammatinharjoittajille ja yksinyrittäjille tarkoitettu ITEsinkku, toimistotyöhön suunnattu ITEtoimisto, päiväkoteihin sovellettu ITEpäiväkoti, järjestötoimintaan kehitetty ITEjärjestö sekä nyt puheena oleva vapaaehtoisille liikunnan toimijoille tarkoitettu VapaaehtoisITE. VapaaehtoisITE on vapaaehtoistoimijoiden työväline liikuntatoiminnan arviointiin. Lisäksi menetelmä tarjoaa mahdollisuuden kehittää ja varmistaa liikuntatoiminnan laatu oman yhdistyksen asiakaskunnan ja toimintaympäristön vaatimusten ja käytettävissä olevien voimavarojen mukaan.

SoveLin jäsenjärjestöistä ITE-itsearviointimenetelmää ovat kehittäneet ja ottaneet käyttöön ainakin Suomen Sydänliitto, Suomen MS-liitto ja Suomen Selkäliitto. x

ESIMERKKI ITE-ARVIOINNISTA Ole hyvä ja arvioi yhdistyksesi toimintaa asteikolla 0–4, tai ”En osaa arvioida” seuraavassa kysymyksessä: Minulla on selkeä käsitys oman työni tarkoituksesta yhdistyksessäni sekä siitä, miksi järjestämme jäsenille mahdollisuuksia liikuntaan ja liikkumiseen.

Edellä on esimerkki kysymyksestä, jonka avulla esimerkiksi liikuntaryhmien vetäjät tai hallituksen jäsenet voivat ottaa kantaa siihen, miten liikuntahommat hoituvat omassa yhdistyksessä.

Arviointiasteikon 4 eli ”Homma hanskassa” tarkoittaa sitä, että toiminta toteutuu sellaisena kuin pitääkin ja on sovittu: koko arviointikohde on kunnossa.

Oleelliset asiat on pantu paperille; myös asiaan liittyvät ohjeet, lomakkeet ja vastaavat ovat järjestyksessä ja hallinnassa.

ITE-itsearviointi ▹

▹

▹

▹

▹

Kuntatalolla Helsingissä järjestettiin 23.11.2012 kaikille ITE-menetelmää käyttäville tai sen käytöstä kiinnostuneille 20-vuotisjuhlaseminaari.

ITE-itsearviointi- ja laadunhallintamenetelmä on tarkoitettu laadun kehittämiseen sosiaali- ja terveydenhuollon työyksiköille, yrityksille, ammatinharjoittajille, alan oppilaitoksille ja koulutusyksiköille, järjestöille sekä muillekin työyhteisöille.

Kuntaliiton kustantama ITE3-julkaisu esittelee ITE-menetelmän periaatteet sisällön ja rakenteen.

Tupu Holman, Riitta Tolvasen ja Merja Vihman kirjoittamassa julkaisussa on mukana myös tuoreita käyttöesimerkkejä ja kokemuksia menetelmän hyödyntämisestä.

SoveLi jäsenjärjestöineen muokkasi Kuntaliiton kanssa ITE-lomakkeen yhdistysten liikuntakielelle.

Liikunnan VapaaehtoisITE -materiaalin voi ladata sivulta: www.soveli.fi/arkisto/tiedostokirjasto/ite-materiaali/ SoveLissa Liikunnan VapaaehtoisITE -koulutuksia suunnittelee ja koordinoi suunnittelija Virpi Pennanen, puhelin 040 551 4468 ja sähköposti virpi.pennanen@soveli.fi

Soveltavan liikunnan lehti

Soveli_2_2012_painoon.indd 17

17

Soveli 2/2012

20.11.2012 12.43

TEKSTI Heidi Hölsömäki KUVA Anna Huovinen

Lihastautiliitto kokeilee ITEä liikuntatoiminnassaan Lihastautiliiton järjestösuunnittelija ja liikuntavastaava Sirpa Kälviäinen näkee ITEssä paljon mahdollisuuksia paikallisen liikunnan kehittämiseen.

– Meidän järjestöllemme arviointi on hyvä nyt, kun liikuntakuvio on tullut vahvemmin järjestön toimintaan. Peilaan sekä JärjestöITEä että VapaaehtoisITEä liiton liikuntatoimintaan. Lisäksi aloitamme muutaman paikallisen yhdistyksen kanssa VapaaehtoisITEn pilotoinnin, sanoo Lihastautiliiton järjestösuunnittelija ja liikuntavastaava Sirpa Kälviäinen.

Kälviäinen kävi keväällä SoveLin ITE-koulutuksen ja teki alustavan puhelukierroksen kaikkien 12 lihastautiyhdistyksen puheenjohtajille ja sihteereille.

– Kaikki yhdistykset sanoivat, että hieno juttu ja kuulostaa konkreettiselta. Sain heiltä sitoutumista ja ideoita ITEn jalkauttamiseen.

SoveLin myöntämä projektiavustus mahdollistaa omalta osaltaan ITEn käyttöönoton Lihastautiliitossa. Nyt pilottiyhdistykset on sovittu ja ITE pääsee tulikokeeseen.

– Lomakkeen kysymykset ovat kuvaavia ja pistävät miettimään, miten liikunta istuu kunkin yhdistyksen voimavaroihin, innostukseen ja kiinnostukseen. Katsomme sen avulla, mitkä jutut nostetaan meidän yhdistystemme liikunta-asioiksi. Tavoitteena on, että hyvien käytäntöjen kautta tätä levitetään muihinkin yhdistyksiin.

Kälviäinen näkee ITEssä paljon mahdollisuuksia paikallisen liikunnan kehittämiseen.

– Pääsen sen avulla jalkautumaan ja keskustelemaan liikunnan saloista yhdistysten kanssa. Meillä on paljon puhuttavaa esimerkiksi siitä, mitä liikunta tarkoittaa psyko-fyysis-sosiaalises-

Soveltavan liikunnan lehti

Soveli_2_2012_painoon.indd 18

18

ti, miksi kannattaa järjestää liikuntaa ja vaikkapa verkostoitua erityisliikunnanohjaajien kanssa.

Kälviäinen toivoo, että ITE sitouttaa ja tuo pitkäjänteisyyttä koko liiton liikuntatoimintaan.

– Katselimme ITE-jatkosuunnitelma-

lomaketta esimieheni kanssa, ja pidämme sitä nyt punaisena lankana liiton liikuntatoiminnassa. Sen avulla on hyvä käydä läpi, mitä on sovittu, mitä pystytään tekemään ja missä on kehittämisen paikkaa, sanoo Sirpa Kälviäinen Lihastautiliitosta. x

Lihastautiliitto ja lihassairaudet ▹

▹

▹

▹

▹

▹

Lihastautiliiton muodostaa 12 paikallisyhdistystä, joissa on noin 3 000 varsinaista jäsentä ja kannattajajäsentä.

Paikallisyhdistyksissä toimii neljä lihastautikerhoa eri puolilla Suomea.

Lihastaudit ovat ryhmä harvinaisia, eteneviä sairauksia, joiden pääoire on lihasten heikentyminen. Häiriö voi olla lihassolun, liike- tai ääreishermosolujen tai hermolihasliitoksen toiminnassa. Lihastauteja esiintyy kaikissa ikäryhmissä. Tautien aiheuttajaa ei tunneta, eikä niihin ole lääkehoitoa.

Vaikeusasteeltaan taudit vaihtelevat lievästä toiminnanhäiriöstä vaikeavammaisuuteen. Useimmat sairauksista periytyvät. Sairauden eteneminen on yleensä hidasta eikä vaikuta eliniän pituuteen kuin joissain sairauksissa.

Monilla lihastautia sairastavilla liikkuminen vaikeutuu taudin edetessä ja apuvälineiden ja ulkopuolisen avun tarve kasvaa. Lihassairaan on usein vaikeaa tai mahdotonta kävellä, nousta portaita, ylittää kynnyksiä tai nousta maasta ja/tai tuolilta.

Yleensä lihastauteja voidaan hoitaa vain säännöllisellä liikunnalla ja fysioterapialla. Vain joihinkin sairauksiin löytyy apua myös lääkkeistä. Lihastauteihin ei toistaiseksi ole olemassa parannuskeinoa.

Erilaisia diagnooseja on tunnistettu maailmalla yli 800, ja arvioiden mukaan noin 10 000 suomalaisella on jokin lihassairaus.

Lue lisää Lihatautiliiton kotisivulta www.lihastautiliitto.fi

Soveli 2/2012

20.11.2012 12.43

Uudenmaan Lihastautiyhdistyksen sähköpyörätuolisalibandyn pelivuorolla pallo saa kyytiä.

Lihastautiliitto aloittaa muutaman paikallisen yhdistyksen kanssa Liikunnan VapaaehtoisITE -pilotoinnin.

Soveltavan liikunnan lehti

Soveli_2_2012_painoon.indd 19

19

Soveli 2/2012

20.11.2012 12.43

KOONNUT Mari Vehmanen

T U T K I T T UA

Duodecimin tutkimusuutisia S oveLi julkaisee Duodecimin liikuntaan ja terveyteen liittyviä tutkimusuutisia. Uutiset ovat kokonaisuudessaan luettavissa SoveLin nettisivujen uutisarkistossa kunkin uutisen lopussa mainitun julkaisupäivän kohdalla: www.soveli.fi > Uutisarkisto.

lisyöpään tai keuhkosyöpään. Tehokkainta oli erittäin aktiivinen liikunta, mutta maltillinenkin harrastaminen lykkäsi sairastumista. Tutkimus perustui yli 18 000 terveen miehen ja naisen terveysrekisteritietoihin. Tulokset julkaistiin Archives of Internal Medicine -lehdessä. (Julkaistu 4.9.2012)

Päivittäinen liikunta ehkäisee lihavien lasten diabetesta

Jo kahden kuukauden kuntokuuri vahvistaa luita

Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan jo 20 minuutin päivittäinen liikunta lievitti ylipainoisten lasten insuliiniresistenssiä ja pienensi riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen. Päivittäinen pallopelien ja liikunnallisten leikkien harrastaminen myös vähensi lasten rasvakudosta, vaikka he eivät muuttaneet ruokavaliotaan. Tutkimukseen osallistui 222 ylipainoista 7 – 11-vuotiasta koululaista. Tulokset julkaistiin Yhdysvaltain lääkäriliiton Journal of the American Medical Association -lehdessä. (Julkaistu 10.10.2012)

Liikunnalliset videopelit voivat auttaa lihavuuden välttämisessä Brittitutkimuksen perusteella liikkeillä ohjattavat tanssi- ja nyrkkeilypelit kohottavat lasten energiankulutusta, nostavat sydämen sykettä sekä lisäävät hapenottoa verrattuna tavallisiin videopeleihin tai lepotilaan. Tutkijoiden mukaan on silti epätodennäköistä, että tällaiset pelit riittäisivät yksin tarjoamaan lapsille riittävästi liikuntaa. Tulokset julkaistiin Archives of Pediatrics & Adolescent Medicine -lehdessä. (Julkaistu 8.10.2012)

Liikunta lisää elinikää vielä yli 80-vuotiailla Ruotsalaistutkimuksessa havaittiin, että terveelliset ja aktiiviset elämäntavat antavat lisää elinvuosia vielä hyvinkin iäkkäille. Säännöllinen liikunta, tupakoimattomuus ja sosiaalisuus hyödyttivät jopa yli 85-vuotiaita ja pitkäaikaissairaita. Kaikkein suurin oli liikunnan vaikutus: säännöllisesti uivat, kävelevät tai jumppaavat kuolivat keskimäärin kaksi vuotta myöhemmin kuin muut. Tutkimukseen osallistui 1 800 yli 75-vuotiasta, ja heitä seurattiin vuodet 1987 – 2005. Tulokset julkaistiin British Medical Journalissa. (Julkaistu 14.9.2012)

Maltillinenkin kuntoilu siirtää sairauksien puhkeamista Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan liikunta estää tai ainakin siirtää myöhemmäksi viisikymppisten sairastumista sydämen vajaatoimintaan, iskeemisiin sydänsairauksiin, aivohalvauksiin, diabetekseen, keuhkoahtaumatautiin, krooniseen munuaistautiin, Alzheimerin tautiin sekä paksusuo-

Soveltavan liikunnan lehti

Soveli_2_2012_painoon.indd 20

Ota

20

Tul

Tuoreessa tutkimuksessa havaittiin jo kahden kuukauden liikuntakuurin vahvistavan vaihdevuosi-ikää lähestyvien naisten luita. Tutkimukseen osallistui 1 200 naista. Tutkimus julkaistiin Journal of Clinical Endocrinology and Metabolism -lehdessä. (Julkaistu 27.8.2012)

Diabeetikon kannattaa liikkua mahdollisimman paljon Saksalaistutkimus vahvistaa käsitystä, että liikunta on olennainen osa tyypin 2 diabeteksen hoitoa. Erittäin aktiivinen liikunta lisäsi tehokkaimmin diabeetikoiden elinvuosia, mutta myös kevyt arkiliikunta vaikutti positiivisesti. Tutkimukseen osallistui 5 900 tyypin 2 diabeetikkoa. Tulokset julkaistiin Archives of Internal Medicine -lehdessä.

(Julkaistu 24.8.2012)

Soveltav 20. toimi Juhlavuo

Liiku te

SoveLi järjestä perjant

Kysy neu Virpi Pen

Arkijumppa ehkäisee iäkkäiden kaatumisia Australialaistutkimuksessa huomattiin, ettei iäkkäiden ihmisten kaatumisten ja luunmurtumien ehkäiseminen välttämättä vaadi erillisiä punttitai jumpparyhmiä. Saman hyödyn antavat arkiaskareiden lomassa tehdyt voimisteluliikkeet. Tutkimukseen osallistuneille opetettiin yksinkertaisia tasapainoa ja lihaksia parantavia harjoituksia, joita on helppo tehdä useita kertoja päivässä esimerkiksi tiskatessa tai siivotessa. Heitä muun muassa opastettiin koukistamaan polvia ja nousemaan varpaille kurotellessaan alas tai ylös. Mukana oli runsaat 300 yli 70-vuotiasta, jotka olivat jo kaatuneet vähintään kahdesti. Tulokset julkaistiin British Medical Journalissa. (Julkaistu 23.8.2012)

Vähäinenkin liikunta pienentää rintasyövän riskiä Tuoreen tutkimuksen mukaan rintasyöpä kehittyy harvemmin liikuntaa harrastaville kuin liikunnallisesti passiivisille naisille. Hyödyn saamiseksi liikunnan ei tarvitse olla hyvin kuormittavaa.

Runsas ylipaino kuitenkin kumoaa liikunnan suojaavan vaikutuksen. Tutkimukseen osallistui 1 500 rintasyöpäpotilasta ja yhtä monta tervettä verrokkia. Tulokset julkaisi yhdysvaltalainen Cancer-lehti. (Julkaistu 9.8.2012) x

Soveli 2/2012

20.11.2012 12.43

Tapahtum Päivä on liikuntat liikkuma

Toteuta Liiku te

Lisätiedo SoveLin s puh. 040 Merkitse ”Liiku ter

Ota talteen!

juhlimaan ja liikkumaan soveltaen

Tule mukaan

Soveltava Liikunta SoveLi ry juhlii ensi vuonna 20. toimintavuottaan teemalla Liiku terveemmäksi soveltaen.

Juhlavuoden toiminnallinen päätapahtuma on

Liiku terveemmäksi -päivä 10.5.2013.

SoveLi haastaa jäsenjärjestöjään ja kaikkia toimijoita mukaan järjestämään soveltavan liikunnan tapahtumia perjantaille 10.5.2013 tai samalle viikolle!

Kysy neuvoja soveltamiseen SoveLin suunnittelijalta Virpi Pennaselta ja ilmoittaudu mukaan päivän toteuttajaksi.

Toteuta tapahtuma ja voit olla yksi Liiku terveemmäksi -vuoden palkituista!

Lisätiedot ja ilmoittautumiset: SoveLin suunnittelija Virpi Pennanen, puh. 040 551 4468 tai virpi.pennanen@soveli.fi Merkitse sähköpostiviestin otsikkoon: ”Liiku terveemmäksi 2013”

Kuvat: Mari Männistö ja Jaana Teräväinen

Tapahtuma voi olla pieni tai suuri, vanha tai uusi.

Päivä on erinomainen tilaisuus tuoda esiin paikallista liikuntatoimintaa ja kannustaa uusia ihmisiä liikkumaan itselleen terveyttä ja hyvinvointia.

Soveltavan liikunnan lehti

Soveli_2_2012_painoon.indd 21

21

Soveli 2/2012

20.11.2012 12.43

Liiku terveemmäksi soveltaen 2013

Soveltamalla yhä useampi voi liikkua

• Maailman terveysjärjestön WHO:n maailman laajuista Liiku terveemmäksi -päivää vietetään vuosittain 10. toukokuuta. Päivän tavoitteena on edistää liikuntaa osana terveellisiä elintapoja sekä saada kansalaiset liikkumaan oman tervey tensä kannalta riittävästi. Suomessa päivän toteut tamisesta vastaa Liiku terveemmäksi -verkosto.

• Monelle kynnys osallistua liikuntatoimintaan on vamman tai sairauden vuoksi korkea. Soveltamalla ja innostamalla jokainen toimija voi madaltaa kynnystä liikuntaan ja aktiiviseen elämäntapaan.

• SoveLi on vuonna 2013 Liiku terveemmäksi -päivän vetovastuussa. Tavoitteena on kannustaa ihmisiä liikkumaan ja tehdä soveltavaa liikuntaa näkyväksi.

Tämä näkyy SoveLin juhlavuoden teemassa: Liiku terveemmäksi soveltaen.

Liiku – liiku koulu

Eteläisen Vierumä

SoveLi jär alueellist sen aluee Päivän yh vastaava maan kir laatua lii yhdistysl liikuttajia luvassa o Syksyn Ro ohjelma

• Liikunnan soveltaminen tarkoittaa usein yksinkertaisia asioita: esimerkiksi sen varmistamista, että osallistujat pääsevät esteettä paikalle.

Soveltamista on myös liikuntatilojen, toiminnan, välineiden ja asenteiden muuttaminen niin, että liikunta onnistuu vammoista tai sairauksista huolimatta.

• Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt ovat jäsenis- tönsä liikunnanasiantuntijoita ja toteuttajia.

Ota yhteyttä SoveLiin, jäsenjärjestöihimme tai kysy liikkujilta itseltään, miten liikunta onnistuu!

Ilmoittau Suunnitt virpi.pen

Pohjoise Rovaniem

Kuva: Mikko Käkelä

Kuvat: Rami Marjamäki ja Logomo

Muista m Liikkeelle

Liikuntaa voi soveltaa jokaiselle.

Soveli_2_2012_painoon.indd 22

20.11.2012 12.43

aan on ltamalla ltaa apaan.

Liiku terveemmäksi soveltaen – liikuntavastaavien koulutuspäivät

SoveLin järjestöpäivät yhteyshenkilöille

Eteläisen alueen koulutuspäivä Vierumäellä 26.1.2013

SoveLi kutsuu jäsenjärjestöjen liikuntatyöntekijät ja liikuntayhteyshenkilöt SoveLin järjestöpäiville, joita vietämme KKI-päivien yhteydessä Turussa 14.–15.3.2013.

SoveLi järjestää 20-vuotisjuhlavuoden kunniaksi kaksi alueellista koulutuspäivää. Juhlavuosi starttaa eteläisen alueen koulutuspäivässä Vierumäellä 26.1.2013.

Päivän yhteydessä julkaistaan uusi Liikkeelle – liikuntavastaavan käsikirja. Osallistujat pääsevät tutustumaan kirjan sisältöön tuoreeltaan teemalla ”lisää laatua liikuntaan”. Koulutus tarjoaa uusia näkökulmia yhdistysliikuntaan sekä mahdollisuuden tavata toisia liikuttajia. Verkkarit kannattaa ottaa mukaan, sillä luvassa on myös sovellettu 7-ottelu!

Syksyn Rovaniemen koulutuksessa on vastaava ohjelma luontoteemalla. Tuettu hinta 50 euroa.

ksinmista, . innan, n, uksista

äsenis- a. e tai nistuu!

Turussa 14.–15.3.2013

Ilmoittautumiset 10.12.2012 mennessä: Suunnittelija Virpi Pennanen, puh. 040 551 4468, virpi.pennanen@soveli.fi

Ilmoittautumiset Vierumäelle 15.12.2012 mennessä: Suunnittelija Virpi Pennanen, puh. 040 551 4468, virpi.pennanen@soveli.fi Pohjoisen alueen koulutuspäivä Rovaniemellä 7.9.2013 Muista myös SoveLin paikalliset Liikkeelle-koulutukset: www.soveli.fi/koulutus

SoveLin 20-vuotisjuhlaseminaari

Kuvat: Rami Marjamäki ja Logomo

Säätytalossa 28.11.2013 SoveLin juhlavuosi huipentuu 28.11.2013 Säätytalolle Helsinkiin. Tilaisuuteen kutsutaan alan asiantuntijat ja vaikuttajat, jäsenjärjestöjen johtajat ja liikuntatyöntekijät, hallituksen jäsenet, työryhmien edustajat sekä yhteistyökumppanit.

Lisätiedot: Toiminnanjohtaja Anne Taulu, puh. 040 511 5941, anne.taulu@soveli.fi

Yhdessä olemme enemmän.

Soveli_2_2012_painoon.indd 23

20.11.2012 12.43

Tule mukaan!

Juhlavuoden 2013 tapahtumia 26.1.

Liiku terveemmäksi soveltaen – alueellinen koulutus, Vierumäki

5.2.

Liiku terveemmäksi -neuvottelukunnan kokous

14.2.

SoveLi-treffit, Turku

14.−15.3. Kohtaamisia KKI-päivillä, Turku 10.5.

Liiku terveemmäksi -päivä, koko Suomi

18.5.

Likkojen Lenkki, Tampere

25.5.

Likkojen Lenkki, Jyväskylä

10.8.

Likkojen Lenkki, Oulu

13.6.

Kiitosten aika

7.9.

Liiku terveemmäksi soveltaen – alueellinen koulutus, Rovaniemi

7.–9.11.

Kohtaamisia Liikuntamaassa, Tampere

28.11.

Liiku terveemmäksi soveltaen − SoveLi 20 vuotta -juhlaseminaari, Helsinki

13.12.

Kiitos juhlavuoteen osallistuneille

Seuraa juhlavuoden viestintää SoveLin kotisivuilta:

www.soveli.fi

Soveltavan liikunnan lehti

Soveli_2_2012_painoon.indd 24

24

Kuvat: Auran kuva ja Mari Männistö

19.−23.7. Kansainvälisiä kohtaamisia ISAPA:ssa, Istanbul, Turkki

Soveltava Liikunta SoveLi ry Yliopistonkatu 31, 20100 Turku www.soveli.fi 20.11.2012 12.43

an!

TEKSTI Mari Vehmanen KUVAT Harri Mäenpää / Studio Korento

Sirkka Räty Pohjois-Karjalan AVH-yhdistyksestä kertoo käsikirjassa liikuntavastaavana toimimisen haasteista ja iloista.

Liikuntavastaaville oma käsikirja Alkuvuonna ilmestyvä opas antaa vinkkejä ja tukea liikuntavastaavan monipuolisiin tehtäviin.

Kansanterveys- ja vammaisyhdistysten liikuntavastaavat saavat tammikuussa käsikirjan tehtäviensä tueksi.

Oppaalla on pitkä syntyhistoria. SoveLin koordinoima, vuosina 2006 − 2009 toteutettu Virveli − Virtaa verkostoihin liikunnasta -hanke pilottikoulutuksineen selvensi liikuntavastaavan rooleja ja tehtäviä.

Hankkeen jatkoksi turkulaiset kansanterveys- ja vammaisyhdistykset työstivät teemaa eteenpäin.

– Syntyi ajatus koota liikuntavastaaville ihan oma käsikirja. Julkaisun tavoitteena on tehdä tästä tärkeästä ja monimuotoisesta tehtävästä entistä helpommin lähestyttävä, kertovat op-

paan sisältöä koonneet työnohjaaja Liisa Heimo-Vuorimaa, Turun kaupungin liikuntapalveluvastaava Eija Hiitti.

Kolmantena sisällön kokoajana mukana oli projektipäällikkö Tinja Saarela SoveLista.

Tekijät korostavat yhdistysväen vahvaa osallistumista käsikirjan ideoimiseen ja synnyttämiseen.

– Tämä on todellinen näyte yhdistysihmisten potentiaalista, Heimo-Vuorimaa ja Hiitti toteavat.

Palvelee eri vaiheissa Käsikirja on suunniteltu palvelemaan sekä aloittavia että kokeneita liikun-

Soveltavan liikunnan lehti

Soveli_2_2012_painoon.indd 25

25

Soveli 2/2012

20.11.2012 12.43

tavastaavia. Painettua julkaisua täydentää sähköinen materiaali, joka käy konkreettisesti läpi liikuntavastaavan tehtäviä.

– Käsikirja on tehty mahdollisimman käyttäjälähtöiseksi. Liikkeelle lähdetään perusjutuista, ja edetään siitä yhä syvemmälle. Jokainen voi poimia joukosta itselleen hyödyllisimmät asiat, oppaan tekijät kertovat.

Sisältöä täydentävät liikuntavastaavien haastattelut eri puolilta maata.

Kommenteissaan he kertovat ajatuksiaan ja kokemuksiaan kansanterveys- ja

vammaisyhdistysten liikuntavastaavana toimimisesta.

Liikkeelle – liikuntavastaavan käsikirja ja sähköinen materiaali jakautuvat viiteen, liikuntavastaavan roolien mukaan nimettyyn osioon, jotka ovat liikunnan mahdollistaja, hallitusyhteistyön tekijä, liikunnasta tiedottaja, verkostonkutoja ja kehittäjä.

Käsikirjan julkaisevat Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES ja SoveLi. Jos tilaat kymmenen euroa maksavan kirjan ennen 28.1.2013, saat sen ilman toimitusmaksua. x

Liikkeelle – liikuntavastaavan käsikirjan ▹

▹ ▹ ▹ ▹

Sisällön ovat koonneet työnohjaaja Liisa Heimo-Vuorimaa, Turun kaupungin liikuntapalveluvastaava Eija Hiitti ja SoveLin projektipäällikkö Tinja Saarela.

Käsikirjan on toimittanut Mari Vehmanen.

Julkistaminen 28.1.2013.

Hinta 10 euroa.

Tilaukset: sari.heinonen@liiku.fi tai www.soveli.fi/arkisto/ tilaukset/

– Liikunnasta on tullut tärkeä osa yhdistyksemme kaikkea toimintaa, Sirkka Räty iloitsee.

Innostus siivittää S

irkka Räty Pohjois-Karjalan AVHyhdistyksestä on yksi käsikirjaan haastatelluista liikuntavastaavista.

Hän kertoo julkaisussa näin liikunnan mahdollistajana toimimisesta: ”Onhan tässä tehtävässä tuhat ja yksi asiaa, jotka vaativat selvittämistä ja suunnittelua. Mielestäni ratkaisevaa on joka tapauksessa into. Yhdistyksen liikuntatoiminta harppaa pitkälle jo

Soveltavan liikunnan lehti

Soveli_2_2012_painoon.indd 26

26

yhden ihmisen avulla, joka on valmis tekemään tosissaan töitä asian eteen.

Myös hallituksen tuki ja kannustus ovat totta kai ratkaisevia.

Meidän yhdistyksessämme liikunnasta on vähitellen tullut tärkeä osa ihan kaikkea toimintaa. Jokaiseen kerhoon sisältyy liikkumista tavalla tai toisella. Jopa vuosikokouksen ääntenlaskutauot käytetään taukojumppaan ja

venyttelyyn. Ja lisäksi pyörivät tietysti säännölliset liikuntaryhmät.

Tilojen löytäminen ei ole ongelmatonta. Esteeksi muodostuu usein joko korkea vuokra tai se, ettei tila ole esteetön. Voi sanoa, että olemmekin tosi tarkasti kartoittaneet ja hyödyntäneet tältä seudulta ne harvat salit, joissa on esimerkiksi pyörätuoliluiska. Jäsenistöllemme soveltuvan kuntosalin löy-

Soveli 2/2012

20.11.2012 12.43

Sirkka Rädyn mukaan yhdistyskäyttöön soveltuvan kuntosalin löytäminen ei ollut aivan helppoa.

simme terveyskeskuksesta, ja vuorosta siellä pidämme tiukasti kiinni.

Haasteita riittää myös ohjaajien hankkimisessa. Esimerkiksi fysioterapeuttiopiskelijat ovat osoittautuneet oivaksi avuksi. Kannattaa siis ottaa yhteyttä alan oppilaitoksiin.

Seuraamme ja tilastoimme tarkasti esimerkiksi kaikkien ryhmien osallistujat. Tämä tieto on tärkeää jo rahoi-

tuksenkin kannalta: saamme opintokerhotuottoja näiden numeroiden perusteella. Myös yhdistyksen toimintakertomuksessa on tärkeä voida konkreettisesti osoittaa liikuntatoiminta lukuina.

Kaiken tämän jaksaa tehtävien palkitsevuuden vuoksi. Kun ryhmät täyttyvät ja raikaa nauru, tietää vieneensä liikunnan iloa muillekin.” x

Soveltavan liikunnan lehti

Soveli_2_2012_painoon.indd 27

27

Soveli 2/2012

20.11.2012 12.43

TEKSTI Mari Vehmanen KUVAT Miska Puumala

Koulutus innosti ryhmän eteen Pentti Kyllönen sai Liikuttajakoulutuksesta kipinän ryhtyä liikuntaryhmien ohjaajaksi. Hän vetää kolmatta kautta Kuhmon Reumayhdistyksen jumppa- ja kuntosalipiirejä.

Paras palkkio on hänen mukaansa osallistujien hyvä olo.

Kymmenet kuhmolaiset kuntoilevat joka viikko Pentti Kyllösen vetämissä ryhmissä. Ei uskoisi, että vielä muutama vuosi sitten ajatuskin jumppaajaporukan eteen astumisesta tuntui hänestä kaukaiselta.

– Yhdistystoiminnassa olen kyllä ollut mukana ikäni: ensin kyläyhdistyksessä ja myöhemmin reumayhdistyksessä esimerkiksi sihteerinä. Siinä

hommassa hoidin yhteyksiä Reumaliittoon, ja liikunta-asiat nousivat esiin aika useasti. Alkoi tuntua siltä, että meidänkin yhdistyksemme tarvitsisi omaa liikuntatoimintaa.

Ryhdyttyään Kuhmon Reumayhdistyksen liikuntavastaavaksi Pentti Kyllönen ilmoittautui Liikuttajakoulutuksen ensimmäiseen osaan.

– Koulutus antoi rohkeutta ja var-

muutta. Ilman koulutusta ainakin minulla olisi kyllä ollut aikamoinen kynnys ruveta ohjaamaan muita, Kyllönen sanoo.

Hänen mielestään ykköstason parasta antia olivat näytetunnit, joita kurssilaiset pitivät sekä toisilleen että ulkopuolisille.

– Opinnoissa käytiin läpi myös tuntien valmistelua: liikkeiden suunnitteJATKUU

Pentti Kyllönen (oikealla) vetää jumpan alkulämmittelyä.

Ryhmät ovat täyttyneet mukavasti.

Soveltavan liikunnan lehti

Soveli_2_2012_painoon.indd 28

28

Soveli 2/2012

20.11.2012 12.43

Soveltavan liikunnan lehti

Soveli_2_2012_painoon.indd 29

29

Soveli 2/2012

20.11.2012 12.43

– Kyllä suuta kuivasi ja sydän pamppaili, Pentti Kyllönen kuvailee millaista oli olla ensimmäistä kertaa ohjaajana ryhmän edessä.

Soveltavan liikunnan lehti

Soveli_2_2012_painoon.indd 30

30

Soveli 2/2012

20.11.2012 12.43

Ohjaajan mieltä lämmittää, kun tutut osallistujat tulevat tunneille uudestaan.

lua, musiikin valintaa ja niin edelleen.

Oli mielestäni juuri sopiva järjestys käydä koulutus ennen oman ryhmän aloittamista.

Pentti Kyllönen kertoo, että opintojen antamasta hyvästä pohjasta huolimatta ensimmäinen tunti oli jännittävä kokemus.

– Kyllä siinä suuta kuivasi ja sydän pamppaili. Onneksi kannustavaa palautetta alkoi tulla osallistujilta heti.

Voinnin mukaan Pentti Kyllönen on käynyt myös Liikuttajakoulutuksen toisen tason.

– Siinä mentiin syvemmälle ohjaamisen teoriapuoleen, ja esimerkiksi liikevalikoimaa tuli lisää. Lisäksi tutustuimme mielenkiintoisiin harjoittelumuotoihin, kuten pilatekseen.

Nykyään Pentti Kyllönen vetää kolmatta kautta reumayhdistyksen jumppa- ja kuntosalipiirejä.

– Tarvetta reumayhdistyksen tarjoamalle liikunnalle on selvästi ollut. Ryhmät ovat täyttyneet todella mukavasti: perusjumppaankin on ilmoittautunut kolmisenkymmentä henkeä.

Kyllösen mukaan ohjaajan mieltä lämmittää, kun tutut osallistujat ilmestyvät tunnille kerrasta toiseen.

– En ole mikään tiukka piiskuri: yhdistyksen liikkujat ovat ikäihmisiä, eikä tarkoitus ole särkeä kenenkään paikkoja. Jokainen tekee vointinsa mukaan.

Pentti Kyllönen kertoo sisällyttävänsä jumppiinsa runsaasti tasapainoa ylläpitäviä harjoituksia. Myös liikkuvuutta lisääviä venytyksiä tehdään paljon.

– Yritän antaa hieman haastavampia vaihtoehtoja heille, joiden kunto sen JATKUU

Soveltavan liikunnan lehti

Soveli_2_2012_painoon.indd 31

31

Soveli 2/2012

20.11.2012 12.43

sallii. Osa voi esimerkiksi tehdä kyykkyjä seisten, ja muut harjoitella samaan aikaan istuen.

Kyllösen mukaan hienointa on, jos joku saa tunneilta vinkkejä ja intoa liikkua myös muulloin.

– Tämä on minun keinoni auttaa ihmisiä parantamaan vointiaan.

Treeniä myös ohjaajalle Kuhmon Reumayhdistyksen vuorojen lisäksi Pentti Kyllönen on ottanut ohjattavakseen kaksi kansalaisopiston liikuntaryhmää.

– Ohjaajista on pulaa, ja eläkeläisen kalenteriin mahtuu menoja. Nämä jumpat ovat minulle oikein tervetullut syy lähteä kotoa ihmisten ilmoille.

Ohjaamisen yksi tärkeä palkkio on oman kunnon pysyminen yllä.

– Maanviljelijän työ tarjosi riittämiin hyötyliikuntaa. Nykyään täytyy itsekin kiinnittää erikseen huomiota treenaamiseen, Kyllönen toteaa.

Uusiakin suunnitelmia on jo mielessä. Esimerkiksi kahvakuulaharjoitusten sisällyttäminen tunteihin kiinnostaisi Pentti Kyllöstä.

– Tulevaisuus näyttää valoisalta. Yhdistyksemme on saanut kivasti esimerkiksi KKI:n apurahoja, minkä ansiosta olemme pystyneet pitämään osallistujien maksut kohtuullisina. x

Pentti Kyllösen vetämän jumpan jälkeen alkoi rentoutuminen.

Kouluttaudu liikuttajaksi

L

iikuttajakoulutus sopii jokaiselle aikuisten liikuntaryhmien ohjaamisesta kiinnostuneelle. Osallistuminen ei edellytä aikaisempaa kokemusta tai koulutusta.

Liikuttajakoulutuksen ovat kehittäneet alun perin Kuntoliikuntaliitto ja SLU-alueet. Se perustuu suomalaisen valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen (VOK) periaatteisiin. Koulutus on kaksivaiheinen. Kumpikin taso sisältää kaikille yhteisiä osia, vapaasti valittavia kursseja ja itsenäistä opiskelua.

Kun koulutuksen vapaavalintaiset osat valitsee SoveLin tarjonnasta, kokonaisuus sopii erityisen hyvin kansanterveys- ja vammaisyhdistysten liikunnan parissa toimiville. Ykköstasoon (kuva alla) voi sisällyttää SoveLin Liikkeelle-peruskoulutuksen. Kakkostason valinnaisiksi osiksi puolestaan sopivat Liikkeelle yhdessä -jatkokoulutus sekä Liikkeelle-virikepäivät ja -kehittämispäivät.

Liikuttajakoulutus

▹

▹

Lisätietoja Liikkeelle-koulutuksista ja soveltavan liikunnan Liikuttaja-koulutuksesta: Tinja Saarela 050 4308 251, tinja.saarela@soveli.fi Liikkeelle-koulutukset voi sisällyttää osaksi Suomen Kuntoliikuntaliiton ja SLU-alueiden Liikuttajakoulutuskokonaisuutta.

Lisätietoja Liikuttajakoulutuksen kokonaisuudesta: Katja Arpalo 045 6578 071, katja.arpalo@kunto.fi Liikuttaja-koulutuskokonaisuus 1-tasolla (50 tuntia) Itsenäinen opiskelu

Oppimistehtävä 1-tason suorittamiseksi (12 h)

Lähiopinnot (vähintään 14 tuntia)

Vapaavalintaiset lajikoulutukset (14 h)

Lähiopinnot (yhteensä 21 tuntia) Itsenäinen opiskelu

Anna-Liisa Ilomäki rentoutuu.

Soveltavan liikunnan lehti

Soveli_2_2012_painoon.indd 32

32

Liikunta osana arkea (7 h)

Lihaskunto ja liikehallinta (7 h)

Ennakkotehtävät (3 x 1 h)

Kestävyyskunto ja lihashuolto (7 h)

Lähde www.kunto.fi

▹

Liikuttajakoulutuskokonaisuuden 1-taso.

Soveli 2/2012

20.11.2012 12.43

VÄ L I N EV I N K K I

TEKSTI Susanna Hakuni KUVAT Susanna Hakuni

Kinesioteippaus tukee ja ohjaa Kinesioteippauksella pyritään kivun vähentämiseen sekä liikkuvuuden ja lihastasapainon korjaamiseen. Moni kokee saaneensa siitä apua myös vapinaan ja lihaskramppeihin.

Kinesioteippauksen juuret juontavat yli 30 vuoden taakse Japaniin, jolloin kiropraktikko Kenzo Kase huomasi ihon varovaisen liikuttamisen positiiviset vaikutukset nivelen liikelaajuuteen sekä koettuun kipuun. Suomessakin kinesioteippauksia on tehty jo usean vuoden ajan, mutta monille ne ovat

tulleet tutuiksi vasta viime vuosina isojen urheilukilpailujen kuvista ja urheilijoiden värikkäistä teippauksista.

Kinesioteippauksen tavallisimmat käyttöaiheet ovat kivun vähentäminen sekä liikkuvuuden ja lihastasapainon korjaantuminen. Menetelmää voidaan käyttää myös tukemaan elimis-

JATKUU

Kinesioteippaus antaa tukea ja vakautta.

Lisäksi se voi parantaa tietoisuutta esimerkiksi selän virheasennosta.

Soveltavan liikunnan lehti

Soveli_2_2012_painoon.indd 33

33

Soveli 2/2012

20.11.2012 12.43

tön omaa paranemisprosessia. Kinesioteippauksessa hyödynnetään teipin ihon kaltaisia ominaisuuksia: teippi on elastisuudeltaan 30 – 40 prosenttia venyvää ja vastaa painoltaan sekä paksuudeltaan ihoa.

– Kinesioteippaus on sensorinen menetelmä, joten sen vaikutus perustuu pitkälti proprioseptiseen vaikutukseen: ihotunnon kautta parannetaan tai vahvistetaan aistituntemuksia alueella, jolla tuntemukset ovat jostakin syystä heikentyneet, kertoo Lihastautiliiton fysioterapeutti Noora Heinonen kinesioteppauksen vaikutusmekanismeista.

Konkreettisesti teippaus nostaa hieman ihoa ja sen alla olevaa kudosta vaikuttaen ihon alle syntyneen tilan kautta kudostoimintaan. Verenkierto ja aineenvaihdunta vilkastuvat.

Kinesioteippauksia tehdään erilaisilla tekniikoilla sen mukaan, millaista vaikutusta teippauksella tavoitellaan.

Tekniikat voivat olla joko kipua lievittäviä, aktivoivia tai eri vahvuisia ohjauksia esimerkiksi virheasennon korjaukseen. Teippi liimataan joko lihaksen

suuntaisesti tai haluttuun suuntaan ohjaamaan, ja myös teipin venytyksellä säädellään teippauksen voimakkuutta. Teippiä voi myös laittaa useamman kerroksen päällekkäin, tai leikata erilaisiin muotoihin (halkio, hapsutus) käyttötarkoituksen mukaan.

– Teippausta edeltää aina tutkimus.

Jos kyseessä on virheasennon korjaaminen, fysioterapeutti tutustuu asiakkaan tilanteeseen ja havainnoi liikeratoja. Jos taas teippauksella haetaan kivunlievitystä, perehdytään kivun aiheuttajaan ja ihoa varovasti siirtelemällä selvitetään, miten kipu parhaiten lievittyy, Noora Heinonen kertoo.

Teippaustekniikan valinnassa onkin tärkeintä huomioida asiakkaan kokonaistilanne, ja hyvä fysioterapeutti osaa ja uskaltaa soveltaa tai yhdistellä erilaisia tekniikoita tarvittaessa.

– Tekniikoita on useita, ja ala kehittyy jatkuvasti. Kokemusten myötä ”valmiiden mallien” sijasta oppii soveltamaan tapauskohtaisesti ja vaikka yhdistelemään eri tekniikoita tarvittaessa ennen teippaamista tehtävän ihon ja kudosten varovaisen siirtelyn pohjalta, Noora Heinonen kertoo.

Kinesioteippaus on turvallinen ja hellävarainen menetelmä, koska se sallii muita teippauksia paremman liik-

a

b

Ei yhtä tekniikkaa yhteen vaivaan

kuvuuden eikä teippi itsessään aiheuta esimerkiksi allergisia reaktioita juuri kellekään. Rikkinäiselle iholle tai haavan päälle teippiä ei tietenkään pidä laittaa. Esimerkiksi jatkuvan istumisen tai makaamisen takia paineen alla olevalle iholle teippausta kannattaa harkita tarkkaan.

Vakautta ja tukea liikuntaan Urheilijoiden käyttämillä kinesioteippauksilla voidaan hakea suoritukseen optimaalista liikeradan ja voiman suuntaamista esimerkiksi heittolajeissa. Sillä voidaan myös lievittää kipua ja hakea tukea, koska se mahdollistaa liikkeen perinteistä ja jäykempää urheiluteippausta paremmin. Samalla periaatteella siitä hyötyvät myös tavalliset liikkujat.

– Perinteisissä urheiluteippauksissa nivelen liikerataa rajoitetaan, kun taas kinesioteippauksessa nivelessä säilyy liikkuvuus, vaikka sitä tuetaankin.

Nilkkoja voidaan esimerkiksi tanssi- ja voimistelulajeissa ohjata teippauksella oikeanlaiseen asentoon. Liikkujalle kinesioteippaukset tuovat apua myös perinteisiin tilapäisiin urheiluvaivoihin, kuten takareiden revähdykseen tai ol-

c

Kinesioteippaus sallii muita teippauksia paremman liikkuvuuden. Teippi itsessään ei aiheuta allergisia reaktioita juuri kellekään.

Soveltavan liikunnan lehti

Soveli_2_2012_painoon.indd 34

34

Soveli 2/2012

20.11.2012 12.43

Kuvasar

kään.

Kinesioteippauksessa ihotunnon kautta parannetaan tai vahvistetaan aistituntemuksia alueella, jolla tuntemukset ovat jostakin syystä heikentyneet. Kuvassa tehdään heittolajin tueksi teippaus liikkeen mukaan.

kapäävaivoihin, Noora Heinonen luettelee.

Neurologiset ja tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet vaikeuttavat usein liikuntaa, koska ne vaikuttavat ryhtiin ja aiheuttavat virheasentoja. Kinesioteippauksilla voidaan tällöin tuen ja vakauden lisäämisen lisäksi parantaa tietoi-

suutta omista virheasennoista ja herätellä liikkujaa tunnistamaan teipin avulla väärät liikeradat ja -mallit, jolloin vääränlainen kuormitus vähenee ja liikuntasuorituksesta saatava hyöty kasvaa.

– Yksi kinesioteippauksen suurimmista hyödyistä on oman tietoisuuden

d

e

lisääntyminen. Teippi muistuttaa olemassaolollaan siitä, että ryhti on painumassa väärään asentoon tai tehdyn liikkeen liikerata lähtee väärille urille.

Jotkut liikkujat ovat kokeneet saaneensa siitä apua myös esimerkiksi vapinaan tai lihaskramppeihin, Noora Heinonen toteaa. x

f

Kuvasarjan kinesioteippaus tukee nilkkaa.

Soveltavan liikunnan lehti

Soveli_2_2012_painoon.indd 35

35

Soveli 2/2012

20.11.2012 12.43

TEKSTI Osku Kuutamo••• •• •• • ••• • • •••• • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • , projektipäällikkö KUVA Osku Kuutamo

Pajulahdessa on edistetty sov Soveltavan liikunnan osaamis- ja resurssikeskushanke päättyy.

Nastolalainen Jukka Riikonen on ollut Soveltavan liikunnan osaamis- ja resurssikeskuksen asiakkaana noin vuoden. Kokemukset ovat myönteisiä.

Nastolalainen Jukka Riikonen on ollut Soveltavan liikunnan osaamis- ja resurssikeskuksen asiakkaana noin vuoden. Kokemukset ovat myönteisiä.

Jukka Riikonen vammautui muutama vuosi sitten, mutta jo sitä ennen hän ehti käyttää Pajulahden liikuntakeskuksen palveluja 17 vuotta. Liikunnallinen mies on kolunnut lenkkipolut ja hiihtoladut. Jalkapallo, sulkapallo, tennis, jääkiekko ja uinti ovat pitäneet miehen liikkeellä, ja Pajulahden harrastuspaikat ovat tulleet tutuiksi. Myös Ju-

kan lapset ovat liikkuneet Pajulahden liikuntakerhoissa.

Toimiva yhteistyö kuntoutusektorin kanssa Vammautumisen takia Jukka Riikosen liikuntakyky ja harrastaminen vähenivät oleellisesti. Selkäydinvamma, johon liittyy toisen puolen liike-, tuntoja liiketuntopuutokset rajoittavat liikkumista. Noin vuosi sitten Jukka tutustui Soveltavan liikunnan osaamis- ja re-

surssikeskukseen ja sen toimintaan terveydenhuollon kautta. Kuntoutuslääkäri, fysioterapeutti ja kuntoutusohjaaja ohjasivat Jukan osaamis- ja resurssikeskuksen asiakkaaksi.

Ensimmäiseksi Jukka tutustui välinevuokraamon kautta nojapyörään.

Pyörää kokeiltiin, säädettiin ja testailtiin. Pyörän tukevuuden lisäksi oli tärkeää, että jalat ja kädet ovat näkökentässä. Näin hän pystyy kompensoimaan tuntemisen puutokset katseella, ja viesti kehon asennosta, oikeista lii-

Soveltavan liikunnan osaamis- ja resurssikeskus -hanke ▹

▹

▹

Soveltavan liikunnan osaamis- ja resurssikeskus -hanke on Euroopan aluekehitysrahaston osittain rahoittama, kolmivuotinen projekti (2009 – 2012).

Projektin aikana on perustettu Soveltavan liikunnan osaamisja resurssikeskus Liikuntakeskus Pajulahteen.

Yhteistyössä ovat mukana Nastolan kunta, Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysala, Kymenlaakson ammattikorkeakoulun sosiaalija terveysala, Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Vierumäen osasto ja Suomen Urheilu-opisto.

Soveltavan liikunnan lehti

Soveli_2_2012_painoon.indd 36

36

Resurssikeskushankkeen aikana on järjestetty soveltavan talviliikunnan päiviä.

Soveli 2/2012

20.11.2012 12.43

tty soveltavaa liikuntaa kemalleista ja turvallisesta polkemisesta välittyy aivoille.

Fillari oli lainassa kotiympäristössä, ja se tuntui hyvältä. Toimivalla yhteistyöllä kuntoutussektorin kanssa ruvettiin suunnittelemaan fillarin hankkimista omaksi. Tavoitteena oli löytää liikkumisen apuväline, jolla omaehtoinen kuntoutuminenkin onnistuisi. Jukka otti tavoitteekseen työmatkan taittumisen kesät talvet nojapyörällä ja kunnon ylläpitämisen.

Resurssikeskuksen nojapyörä oli pitkäkestoisessa lainassa Jukalla, ja vuokran maksoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän (Psotey) kuntoutus- ja apuvälineyksikkö. Jukalle hankittiin oma pyörä kokemusten ja muutosehdotusten perusteella terveydenhuollon budjetista. Pyörä on ollut kovassa käytössä. Sekä työmatkat että pyöräretket taittuvat omalla nojapyörällä.

– Osa pyöräretkistäni suuntautuu Pajulahteen, vaikka Pajulahdesta Nastolan kylälle nouseva mäki on erityisen haasteellinen. Tai ehkä juuri siksi, Jukka tuumii.

harrastuksen ja liikkumisen mahdollisuuksia Pajulahti-hallin asiakkaina. Kelaus tai pyöräily sisäradalla ja kuntosali sopivilla harjoituslaitteilla ovat tulleet osaksi elämää.

Koska Jukka Riikonen tuntee Pajulahden pitkältä ajalta, hän osaa asettaa asiat perspektiiviin. Hän antaa kehitysideoita evästykseksi tulevaisuuteen.

– Paljon on tapahtunut esteettömyyden näkökulmasta, nyt kun asioita katsoo omakohtaisesti uudesta näkövinkkelistä. Alikulkutunneli, invapysäköinnit ja luiskat ovien edustoilla ovat erinomaisia uudistuksia. Pajulahti-hallin kuntosalilaitteet ja muutkin tilat on hyvin ratkaistu, Jukka arvioi.

– Alueen opastukseen ja sitä myötä saavutettavuuteen olisi vielä kiinnitet-

Hankkeen päätavoitteet ▹ ▹

Edistystä ja kehittämistarpeita Jukka Riikonen on osallistunut myös Psotey:n ja Pajulahden osaamis- ja resurssikeskuksen yhdessä vetämiin selkäydinvammaryhmän lajikokeilupäiviin. Niitä on pidetty vuoden ajan noin kerran kuussa. Kuntoutusohjaajan kanssa ideoidun tapahtumien sarjan seurauksena monet päijäthämäläiset, suhteellisen vastikään vammautuneet henkilöt ovat tutustuneet liikunnan mahdollisuuksiin ja liikunnan apuvälineisiin. Lisäksi he ovat saaneet tietoa liikunnan ammattilaisilta ja vertaisohjaajilta.

Useat ryhmään osallistuneet ovat löytäneet esimerkiksi talvisen liikunta-

tävä huomiota, samoin automaattiovia voisi olla enemmän. Alueen pyöräteitten pinnoitteissa olisi parannettavaa ja talvikunnossapito on laajalla alueella ymmärrettävästi haaste. Näkee kuitenkin, että Pajulahtea kehitetään oikeaan suuntaan, kaikkien liikuntapaikaksi.

Jukka kaipaa nostetta vammaisurheilulle ja ihan vaan -liikunnalle Pajulahden ympäristöön 50 – 100 kilometrin säteellä.

– Ehdotan Pajulahti-vetoista kolmivuotista projektia, jossa kootaan urheiluseuroja ja henkilöitä osallistumaan ryhmä- ja ehkä jopa joukkuetoimintaan sekä kansallisiin sarjoihin. Voi hyvin olla, että siten saataisiin pysyvämpää liikkumisen lisäystä aikaan ja kansanterveydellisiäkin hyötyjä. x

▹ ▹ ▹

Soveltavan liikunnan osaamis- ja resurssikeskus Liikuntakeskus Pajulahteen (tilat, välineet, henkilöstöresurssit).

Laaja-alainen yhteistyöverkoston luominen liikunta-, sosiaali-, terveys- ja hyvinvointisektoreiden välille Päijät-Hämeessä (kunnat, oppilaitokset, työelämä ja alan järjestöt).

Kehittää käyttäjälähtöisiä palvelukonsepteja esteettömien ja saavutettavien liikuntapalvelujen toteuttamiseksi.

Tiedotus ja konsultointi apuvälineiden hankinnoista päättäville.

Hankkeen lopussa valmistuu arviointiraportti, jossa arvioidaan onnistumisia ja tavoitteiden täyttymistä hankeaikana.

Loppuseminaari 11.12.2012 ▹ ▹ ▹

Hankkeen loppuseminaari tiistaina 11.12.2012 klo 9 – 14 Liikuntakeskus Pajulahdessa.

Hinta: 20 euroa / hlö.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset Osku Kuutamo, osku.kuutamo@pajulahti.com, puhelin 044 7755 346 tai Virpi Remahl, virpi.remahl@pajulahti.com, puhelin 044 7755 350.

Soveltavan liikunnan lehti

Soveli_2_2012_painoon.indd 37

37

Soveli 2/2012

20.11.2012 12.43

TEKSTI Sari Kivimäki, kenttäpäällikkö, Kunnossa kaiken ikää -ohjelma KUVA Jiri Halttunen / KKI-ohjelma

Apteekit kannustavat terveysliikuntaan Tiesitkö, että apteekki voi kannustaa lähtemään mukaan yhdistysliikuntaan ja kuntien terveysliikuntaryhmiin? Mukana olevat apteekit tunnistaa Liikkujan Apteekki -merkistä.

Terveysliikuntaa apteekkeihin -teemalla toteutettu asiantuntijaseminaarikiertue keräsi lähes 550 osallistujaa. Osallistujat kuulivat terveysliikunnan merkityksestä, liikunnan puheeksiottamisesta asiakaspalvelutilanteessa, kansanterveysjärjestöjen yhdistysliikunnasta sekä Liikkujan Apteekki -hankkeen pilottivaiheen (2010 – 2011) kokemuksista, jossa 15 apteekkia otti terveysliikunnan osaksi asiakaspalvelua.

Kiertue oli osa Kunnossa kaiken ikää -ohjelman, Apteekkariliiton, Hengitysliiton ja SLU-alueiden Liikkujan Apteekki -konseptia. Mukana oli myös kansanterveysjärjestöjen paikallisyhdistysten liikuntavastaavia ja vertaisohjaajia (55).

Eniten osallistujia oli hengitys- ja diabetesyhdistyksistä.

Liikkujan Apteekki -konsepti on yhteistyön tulos. Mukaan kannustetaan kunnan liikunta- ja terveystoimenväkeä, samoin paikallisyhdistyksiä. Konsepti antaa hyvän mahdollisuuden terveysliikuntatoimijoiden ja apteekkien yhteistyön kehittymiseen ja syventymiseen.

Erilaiset testi- ja teemapäivät sekä terveysliikuntatapahtumat luovat yhdistyksille mahdollisuuden liikuntatoimintansa esilletuomiseen ja edistä-

Liikkujan Apteekki -starttipakettiin kuuluu Liikunta on lääke -kortteja.

Soveltavan liikunnan lehti

Soveli_2_2012_painoon.indd 38

38

miseen. Apteekin asiakkaat saavat tietoa yhdistyksen liikuntatoiminnasta ja yhdistykset uusia jäseniä toimintaansa.

Lisäksi toiminta kannustaa paikallisyhdistysten väliseen yhteistyöhön.

Apteekit voisivat antaa tietoa yhdistysten liikuntaryhmistä Yhdistysten liikuntavastaavat kokivat Liikkujan Apteekin uutena mahdollisuutena syventää yhteistyötä kunnan ja apteekkien kanssa. Apteekkitapahtumissa yhdistys voi markkinoida itseään tehden testejä, jakamalla liikuntamateriaalia ja jakamalla vertaiskokemuksiaan liikunnan harrastamisesta.

Suurin osa osallistuneista yhdistyksistä oli tehnyt apteekkiyhteistyötä, mutta koulutus kannusti sen syventämiseen ja jatkuvuuteen. Apteekit kaipaavat tietoa ja liikuntainfoa yhdistysten liikuntaryhmistä, jotta ne voivat palvella asiakkaita entistä paremmin. Apteekissa käy paljon terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia, joten apteekki voi toimia kannustajana lähteä mukaan yhdistysliikuntaan ja kuntien terveysliikuntaryhmiin.

Seminaarikiertueelle osallistui 178 apteekkia, eli vajaa kolmasosa Suomen

Soveli 2/2012

20.11.2012 12.43

Apteekin asiakkaat saavat tietoa terveysliikunnasta ja kansanterveysjärjestöjen yhdistysliikunnasta.

kaikista apteekeista. Tätä voidaan pitää erinomaisena tuloksena. Suurin osa apteekeista on nähnyt liikunnan lisäarvona omiin palveluihinsa, ja testi- ja teemapäivien suunnittelu käynnistyi SLUalueiden kanssa heti seminaarin jälkeen.

Liikkujan Apteekit ja liikuntatoimijat verkottuvat Osa apteekeista lähtee liikkeelle pienin askelin ottamalla valikoimiinsa maksutonta liikuntamateriaalia, ja osa rakentaa liikuntahyllyn, jossa myyntituotteina muun muassa askelmittareita, käve-

lysauvoja ja lihasvoimaa kehittäviä tuolijumppareita.

Liikkujan Apteekki on aina apteekin näköinen, sen ympäristöön sopiva ja tarpeisiin vastaava toimintapa. Jokainen apteekki verkottuu ensin paikallisiin liikuntatoimijoihin. Apteekit kokevat saavansa näkyvyyttä ja lisäarvoa uudenlaisesta palvelusta.

Jatkossa mukana olevat apteekit tunnistaa Liikkujan Apteekki -merkistä. Kun apteekki ja yhdistykset kiinnostuvat asiasta, ne voivat olla yhteydessä SLU-alueen terveysliikunnan kehittäjään, joka koordinoi jatkotoimenpiteitä. x

Liikkujan Apteekki ▹

▹ ▹

▹

Yhteistyössä KKI-ohjelman, Hengitysliiton, Suomen Apteekkariliiton sekä Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry:n aluejärjestöjen kanssa.

Pilottivaihe 2010 – 2011.

Pilottivaiheesta saatujen kokemusten pohjalta toiminta levittäytyy koko Suomen kattavaksi (koulutuskiertue syksyllä 2012).

Apteekit voivat tilata Liikkujan Apteekki -starttipaketin osoitteesta tilaukset@likes.fi

Soveltavan liikunnan lehti

Soveli_2_2012_painoon.indd 39

39

Soveli 2/2012

20.11.2012 12.43

SoveLin tiimi esittäytyy SoveLin kolme vakinaista ja yksi projektityöntekijä muodostavat tiimin, joka edistää soveltavaa liikuntaa yhteistyössä jäsenjärjestöjen liikuntayhteyshenkilöiden kanssa.

Ole rohkeasti yhteydessä meihin sovelilaisiin! Olemme kaikki Sinua varten kehittämässä liikunnan soveltamista.

Anne Taulu Toiminnanjohtaja Filosofian tohtori, terveystieteiden maisteri, sairaanhoitaja AMK Toiminnanjohtajana vastaan strategisista kehittämistoimenpiteistä ja perustyöhöni kuuluu valtakunnallinen kehittäminen, yhteistyön tekeminen jäsenjärjestöjen sekä alan asiantuntijoiden kanssa, henkilöstöhallinto ja talous. Toimin SoveLin hallituksen valmistelijana, esittelijänä ja sihteerinä sekä vuosikokousten valmistelijana.

Työstän asioita myös SoveLin koulutus- ja viestintätyöryhmissä sekä Soveli-lehden toimitusneuvostossa.

Toimin muun muassa valtakunnallisissa verkostoissa ohjaus- ja johtoryhmissä, Liiku terveemmäksi 2012-2013 neuvottelukunnassa sekä vastaan vuonna 2013 Liiku terveemmäksi -työryhmän puheenjohtajuudesta ja toiminnan kokonaisuudesta. Vastuullani on SoveLin strategian tekeminen vuosille 2013 – 2015, ja sen avulla luodaan strategisia linjauksia ja kehittämisen suuntaviivoja tuleville vuosille.

Mottoni: Laatua ja asiantuntemusta soveltavaan liikuntaan – yhdessä tekien, yksilöä kunnioittaen, entistä paremmin.

Heidi Hölsömäki Tiedottaja, vt. päätoimittaja Yhteiskuntatieteiden maisteri/toimittaja, sosiaaliohjaaja Vastaan SoveLin viestinnästä ja sen kehittämisestä Sovelin Tampereen-toimistolla. SoveLin strategian 2013 – 2015 mukaan viestintä on tulevaisuudessakin tärkeä osa SoveLin vaikuttamis- ja palvelutoimintaa. SoveLin viestintä palvelee jäsenjärjestöjen lisäksi muita alan toimijoita.

Perustyöni on toimittaa ja taittaa Soveli – soveltavan liikunnan asiantuntija -lehteä sekä soveltavan liikunnan uutiskirjettä SoveLi-infoa. Myös sähköinen viestintä, tiedotusmateriaalit ja julkaisutoiminta kuuluvat tontilleni. Toimin SoveLin viestintätyöryhmän ja Soveli-lehden toimitusneuvoston esittelijänä ja sihteerinä. Valtakunnallisesti ja alueellisesti osallistun soveltavan liikunnan kehittämiseen myös Erityisliikunnan jaoston viestintätyöryhmässä ja Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma -työryhmässä.

Mottoni: Lisää liikettä yhdessä viestien!

Soveltavan liikunnan lehti

Soveli_2_2012_painoon.indd 40

40

Soveli 2/2012

20.11.2012 12.43

Virpi Pennanen Suunnittelija Fysioterapeutti AMK, liikunnanohjaaja Suunnittelijana tehtäviini kuuluu soveltavan liikunnan asiantuntija- ja kehittämistehtävät sekä järjestö- ja kuntayhteistyö. Valmistelen ja arvioin SoveLin projektiavustushakemukset, seuratukihakemukset sekä opiskelijastipendit.

Tarjoan konsultaatiopalveluja jäsenjärjestöjen liikunnan kehittämistyössä muiden muassa hankehakemusten laatimisessa, liikunnan soveltamisessa, yhteistyömuotojen kehittämisessä sekä Kuntaliiton ITE-itsearviointimenetelmän käyttöönotossa ja käytössä.

Vastuullani on Liiku terveemmäksi 2013 -vuoden koordinointi. Toimin TULI- ja Liiku terveemmäksi -työryhmissä.

Mikä SoveLi? ▹

▹

▹ ▹

Mottoni: Selkeys, tavoitteellisuus ja sydämellisyys – yhdessä olemme enemmän.

Auran kuva

Tinja Saarela

Valtakunnallinen liikuntajärjestö, joka edistää pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten liikuntaa ja aktiivista elämäntapaa Toimii 17 jäsenjärjestönsä asiantuntija-, yhteistoimintaja palvelujärjestönä Perustehtävät: viestintä, vaikuttaminen ja koulutus Jäsenet ovat valtakunnallisia soveltavaa liikuntaa harjoittavia järjestöjä, yhteystiedot sivu 43.

Jäsenedut:

Projektipäällikkö Terveystieteiden maisteri, fysioterapeutti

▹

Kove-hankkeen projektipäällikkönä tehtävänäni on huolehtia Valtakunnallinen kouluttajaverkosto Soveltavan liikunnan tueksi (Kove) -hankkeesta vuosina 2011– 2013. Hankkeessa koulutamme liikunta- ja terveysalan ammattilaisia SoveLin Liikkeelle-kouluttajiksi ja muodostamme koulutuskumppanuuksia.

Vastuualueelleni kuuluu myös SoveLin Liikkeellekoulutukset ja koulutusten kehittäminen. Otan vastaan ilmoittautumisia ja ylläpidän koulutuksiin osallistuneiden rekisteriä. Toimin SoveLin koulutustyöryhmän valmistelijana, esittelijänä ja sihteerinä.

Kirjatyöryhmässä puolestaan olemme työstäneet Liikkeelle – liikuntavastaavan käsikirjaa. Erityisliikunnanjaoston koulutustyöryhmän jäsenenä osallistun valtakunnalliseen soveltavan liikunnan koulutuksen kehittämiseen.

Mottoni: Koulutuksista tukea paikallisyhdistysten liikuntatoimintaan!

▹ ▹

▹

▹

▹ ▹

▹ ▹

Kehittämishankkeet yhteisten liikunta-asioiden edistämiseksi Liikkeelle-koulutusta Mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa: vuosittaiset järjestöpäivät, yhteisiä keskustelu- ja vaikuttamisfoorumeita, lausuntoja ja kannanottoja Uutiskirje SoveLi-info ilmestyy sähköisesti, arkisto sivulla: www.soveli.fi/julkaisut/ soveli-info/ Soveli – soveltavan liikunnan asiantuntija -lehti kaksi kertaa vuodessa jaettavaksi muun muassa yhdistysten liikuntavastaaville Julkaisuja ja muita materiaaleja jäsenhintaan tai maksutta Teosto-Gramex-sopimus maksuttoman musiikin esittämiseen valtakunnallisten liittojen liikuntatoiminnassa Liikuntavälineitä yhdistysten lainattavaksi Lue lisää: www.soveli.fi > SoveLi > Jäsenpalvelut

Soveltavan liikunnan lehti

Soveli_2_2012_painoon.indd 41

41

Soveli 2/2012

20.11.2012 12.43

Likkojen Lenkki 2013 lu 10.8.

Tampere 18.5. - Jyväskylä 25.5. - Ou

Likkojen Lenkki on Kaikkien Naisten Tapahtuma!

Tule viettämään iloista ja liikunnallista päivää yhdessä ystävien, työkavereiden tai perheenjäsenten kanssa!

Tampere lauantaina 18.5. klo 12-18 Jyväskylä lauantaina 25.5. klo 12-18 Oulu lauantaina 10.8. klo 12-18 Osallistumismaksut alkaen 32 €/likka. Osallistumismaksu sisältää mm. lenkkipaidan, lenkkieväät, reittihuollon, Tapahtumatorin palvelut sekä koko päivän ohjelman!

Huippuetusi!

SoveLin jäsenjärjestöjen jäsenten etuhinta 28 €/likka*!

Ilmoittautuminen alkaa 7.1.2013, lisätietoa tulossa!

Esteettömyys Likkojen Lenkillä: • esteettömät, maksuttomat pysäköintipaikat • esteettömät wc:t • esteetön katsomoalue • huolto/taukoteltta tapahtumakentä llä • juonnot tulkataan viittomakielelle • konsertit esitetään viittomakielellä • kevyempi ja lyhyempi reittivaihtoeht o ja reitin varrella levähdyspaikkoja sekä taukopisteellä esteetön wc • yleisavustajia reitin varrella tapahtumajärjestäjän puolesta Lisäksi avustajat pääsevät mukaan maksutta!

* Etuhinta on voimassa 31.3. asti Tampereella ja Jyväskylässä, 31.5. asti Oulussa.

www.likkojenlenkki.fi

likkojenlenkki@likkojenlenkki.fi

SoveLiLehti_lokakuu2012_178mmx256mm.indd 1

Soveltavan liikunnan lehti

Soveli_2_2012_painoon.indd 42

42

puh. 040 370 0448

10/12/12 2:09 PM

Soveli 2/2012

20.11.2012 12.43

SoveLin jäsenjärjestöjen paikallisyhdistyksissä liikuntavastaavat ja ohjaajat toteuttavat liikuntaa SINUA VARTEN!

Ota yhteyttä!

Soveltava Liikunta SoveLi ry Yliopistonkatu 31, 20100 Turku www.soveli.fi etunimi.sukunimi@soveli.fi Anne Taulu, toiminnanjohtaja puh. 040 511 5941 Virpi Pennanen, suunnittelija puh. 040 551 4468 Tinja Saarela, projektipäällikkö Malmin kauppatie 26, 4. krs, 00700 Helsinki Puh. 050 430 8251 Heidi Hölsömäki, tiedottaja Aleksanterinkatu 21 A, 5. krs, 33100 Tampere puh. 050 544 1028

Hengitysliitto ry* Janne Haarala, liikunnan suunnittelija Hämeenkatu 15 B, 4. krs, PL 832, 33101 Tampere puh. 020 757 5104 janne.haarala@hengitysliitto.fi

Lihastautiliitto ry Sirpa Kälviäinen, järjestösuunnittelija, liikuntavastaava Perillistenkatu 3, 53100 Lappeenranta puh. 050 5992 472 sirpa.kalviainen@lihastautiliitto.fi

Mielenterveyden keskusliitto ry* Aino Hokkanen, vs. liikuntasihteeri Hämeenkatu 13 B 4. krs, 33100 Tampere puh. 050 383 0236 aino.hokkanen@mtkl.fi

Suomen Osteoporoosiliitto ry JÄSENJÄRJESTÖJEN LIIKUNNAN YHTEYSHENKILÖT Aivoliitto ry Virpi Lumimäki, liikuntasuunnittelija Korkalonkatu 18 B, 96200 Rovaniemi puh. 040 7375 879 virpi.lumimaki@aivoliitto.fi

Allergia- ja Astmaliitto ry Hannele Kiviranta, aluepäällikkö Kauppakatu 1, 60100 Seinäjoki puh. 06 4232 573 ja 040 5259 055 lansisuomi@allergia.fi

Epilepsialiitto ry* Marika Halinen, aluesihteeri Lemminkäisenkatu 14–18 A 705 20520 Turku Puh. 040 511 0135 marika.halinen@epilepsia.fi

Soveli-lehti 2/2012

Soveli_2_2012_painoon.indd 43

Suomen Mielenterveysseura ry Satu Turhala, projektipäällikkö Maistraatinportti 4 A 7, 00240 Helsinki Puh. 040 6526 646 satu.turhala@mielenterveysseura.fi

Suomen MS-liitto ry* Riitta Samstén, erikoissuunnittelija PL 15, 21251 Masku puh. 0400 828 536 riitta.samsten@ms-liitto.fi

Suomen Nivelyhdistys ry Jyrki Laakso, toiminnanjohtaja PL 1328, 00101 Helsinki puh. 044 5544 555 jyrki.laakso@niveltieto.net

Suomen Parkinson-liitto ry* Taina Piittisjärvi, kurssivastaava/ fysioterapeutti, liikuntatyöntekijä Suvilinnantie 2, 20900 Turku puh. 02 2740 435 taina.piittisjarvi@parkinson.fi

Suomen Reumaliitto ry*

Ansa Holm, toiminnanjohtaja Iso Roobertinkatu 10 B 14, 00120 Helsinki puh. 050 303 8129 ansa.holm@osteoporoosiliitto.fi

Outi Pautamo, ts. liikuntasuunnittelija Kuntoutumiskeskus Apila Reumantie 6, 36200 Kangasala puh. 03 2716 336 tai 0400 596 869 outi.pautamo@reumaliitto.fi

Psoriasisliitto-Psoriasisförbundet ry

Suomen Selkäliitto ry

Hanna Järvinen, fysioterapeutti Fredrikinkatu 27 A 3, 00120 Helsinki puh. 040 455 3378 hanna.jarvinen@psori.fi

Pirjo Ailanto, selkäneuvontaja liikuntatoiminnan asiantuntija Yliopistonkatu 31, 20100 Turku puh. 040 553 1941 pirjo.ailanto@selkaliitto.fi

Suomen CP-liitto ry* Tiia Kantanen, ts. liikuntasuunnittelija Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki puh. 09 2511 9053 tai 040 4553 378 tiia.kantanen@cp-liitto.fi

Suomen Diabetesliitto ry Petteri Bjurström, järjestösuunnittelija Kirjoniementie 15, 33680 Tampere puh. 03 2860 428 tai 0400 723 662 petteri.bjurstrom@diabetes.fi

Suomen Sydänliitto ry* Eeva-Leena Ylimäki, vs. liikunta-asiantuntija Oltermannintie 8, 00620 Helsinki Puh. 0400 333 443 eeva-leena.ylimaki@sydanliitto.fi * Järjestö saa opetus- ja kulttuuriministeriöstä liikuntatoiminnan perusavustusta.

www.soveli.fi 20.11.2012 12.43

Rami Marjamäki

Liikkeelle-koulutus: Uutta nostetta paikallisen liikuntatoiminnan kehittämiseen!

Koulutusta 2013 Liikkeelle-koulutukset on tarkoitettu Sinulle, paikallisyhdistysten liikunnasta kiinnostunut henkilö tai vertaisohjaaja. Koulutuksista saat tietoa ja voimavaroja itsellesi ja yhdistyksen liikuntatoimintaan.

Liikkeelle-peruskoulutus, 14 h Peruskoulutuksessa koulutetaan innostavia ja osaavia yhdistysten liikuntavastaavia ja vertaisohjaajia. Koulutus tarjoaa eväitä yhdistyksen liikuntatoiminnan käynnistämiseen ja suunnitelmalliseen toteuttamiseen teorian ja käytännön avulla. ▹ Kouvola ▹ Lohja 9. – 10.2.2013 ▹ Pieksämäki ▹ Sodankylä ▹ Uusikaupunki ▹ Vaasa ▹ Vantaa ▹ Vuokatin Urheiluopisto, Sotkamo

Liikkeelle yhdessä -jatkokoulutus, 14 h Jatkokoulutus vahvistaa liikuntavastaavien ja vertaisohjaajien osaamista. Koulutuspäivien aikana mietimme liikunnan järjestämisen mahdollisuuksia sekä yhteistyömuotoja muiden yhdistysten, liikuntaseurojen ja kunnan kanssa. ▹ Ilmajoki 15. – 16.2.2013 Etelä-Pohjanmaan Opisto ▹ Tampere 9. – 10.3.2013 ▹ Espoo ▹ Porvoo

Liikkeelle-virikepäivä, 3 – 7 h Virikepäivä tarjoaa virikkeitä yhdistysliikunnan monipuolistamiseen. Päivän aikana tutustumme

44

Yhdessä enemmän liikuntaa!

sovellettuihin liikuntamuotoihin ja kuulemme käytännön toteuttamistapoja eri yhdistyksistä. ▹ tuki- ja liikuntaelimistön terveyttä edistävät ja soveltuvat liikuntalajit 26.10.2013 Varalan Urheiluopisto SoveLin Liikkeelle-koulutukset hyväksytään osaksi Suomen Kuntoliikuntaliiton ja SLU-alueiden Liikuttajakoulutuskokonaisuutta.

Osallistujilla on mahdollisuus kouluttautua soveltavan liikunnan liikuttajiksi!

Lue lisää Liikuttajakoulutuksesta tämän lehden sivuilta 28 – 32.

Lisäksi tulossa Kaiken maailman tuolijumppaa -ideapäivä! ▹ Seinäjoki 5.4. ▹ Oulu 12.4.

Tilauskoulutus SoveLi järjestää myös tilauskoulutuksia.

Koulutusten tilaajina voivat olla SoveLin jäsenjärjestöt, paikallisyhdistykset, kunnat ja muut toimijat.

Kysy tarpeidesi pohjalta räätälöityjä koulutuksia! ▹ Epilepsialiiton tilauskoulutus Varalan Urheiluopistolla 26. – 28.4.2013 ▹ Diabetesliiton tilauskoulutus syyskuussa 2013

Lisätietoja Kysy lisää SoveLin Liikkeelle-koulutuksista: Projektipäällikkö Tinja Saarela puh. 050 430 8251, sähköposti tinja.saarela@soveli.fi tai koulutus@soveli.fi

HUOM! Muutokset ovat mahdollisia.

Seuraa tulevia koulutuksia osoitteessa: www.soveli.fi/koulutus/

SoveLi toteuttaa koulutuksia yhteistyössä Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n kanssa.