2/2018
δ imanismi ..
Kirjoittajat: Sanni Heino, Venla Juntto, Jonne Kauppi, Ilona Kauppinen, Sonja Keltamäki, Teijo Kemppainen, Inka Keränen, Meeri Kivikallio, Emma Korja, Emilia Käsmä, Lassi Perämäki, Joonatan Salminen, Elina Vittaniemi, Roosa Vuorela, Emilia Välimäki
Kuvitus: Sanni Heino, Miika Huikari, Sonja Keltamäki, Teijo Kemppainen, Inka Keränen, Meeri Kivikallio, Emma Korja, Salli Kärkkäinen, Emilia Käsmä, Julia Latvala, Saga Nieminen, Lassi Perämäki, Lauri Siniluoto, Elina Vittaniemi, Emilia Välimäki, sxc. hu
Taitto: Venla Juntto, Sonja Keltamäki, Meeri Kivikallio, Joonatan Salminen, Elina Vittaniemi
Päätoimittajat: Meeri Kivikallio ja Sonja Keltamäki
Painettu Juvenes Printissä; painos 50 kpl. Suomen kielen opiskelijain kilta Suma ry Oulun yliopisto 2018
Sisältö Pääkirjoitus Koponen Päällikön puheenvuoro Turinatontti Wappu 2018 Humanistien kasvot Osmassa siis, kännissä niin Kuinka selviytyä vapusta Jane Austenin tapaan Kesä kevään keskelle Musiikkia korville Mieron aikakirjat Vappuyllätys Sumalaisten päiväkirjasto Ystäväkirja Aloite Tepastellen Ravintola, haarukka ja Lassi Selfiegalleria Anonyymi bileblogi Lingvistien leikekirjakerho Sitaatit Anonyymit tunnustukset
3 4 5 6 7 8 10 12 15 16 18 19 20 23 24 25 26 28 30 34 38 39
Sumanismi
Oikaisu Sumanismiin 1/18 (eli löysitkö kaikki virheet): S. 17: Teijon kuvailuihin oli eksynyt yksi Lassin kuvailu. S. 18: Emma Korjalla väärät yhteystiedot, oikeat ovat: 31.7.1994, 2. vuosikurssi, emmakatariina.korja@student.oulu.fi. S. 25: kappalevaihto kesken lauseen. S. 43–44: viitteiden numerointi väärin. S. 53: ajatusviivan jälkeen ylimääräinen välilyönti. S. 63: Lähi-itä kirjoitettu Lähi-Itä. Lehdestä unohtunut täkyläisen muisto löytyy tämän lehden sivulta 19.
2 Kuva: Sonja Keltamäki
pääkirjoitus
Jee wabu! Vapun mehukkain lukupaketti on taas täällä! Jee! Pitelet nyt käsissäsi vuoden 2018 Sumanismin vappunumeroa, Simanismia. Lehdestä löydät Simanismille tuttuun tapaan paljon vappuisia juttuja vapun aikataulusta selviytymisoppaaseen, ja Anonyymin bileblogin mukana pääset katsastamaan fiktiiviseen vappuun. Kuten jotkut saattavat tietää, myös Suma muuttaa kesän aikana toiselle puolelle yliopistoa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tämä on viimeinen Sumanismi, jota taitamme nykyisellä Kerhiksellä. Nyyh! Ensi numerosta lähtien koettelemme hermojamme taittamisen merkeissä samoissa tiloissa kahden muun ainejärjestön kanssa. Muutto on aiheena myös lehden kannessa, jossa työnnämme puheenjohtajamme johdolla humanistipalloa kohti tulevaa humanistipesäämme. Humanistipallollakin on vahingossa (vai tahallaan?) vappuinen hattu. Kansikuvaukset sujuivat iloisissa merkeissä, vaikka humanistipallo oli puoliksi veden saartamana ja kaikki työntäjät eivät nähneet mihin suuntaan puheenjohtajamme meitä opasti muuttamaan. Kuvauksen jälkeen fuksimme Veikka vielä kiipesi Meerin ja Venlan avustuksella humanistipallon päälle, saaden samalla merkin fuksipassiinsa. Oikein onnistunut kuvaussessio siis. Kesä on täällä nopeammin kuin uskommekaan. Vappu on viimeisiä hetkiä viettää aikaa sumalaisten kanssa, ennen kuin kaikki kirmaavat kesälaitumille loman tai työn perässä ympäri Suomea. Kaiva siis vappuhattusi kaapin perältä ja aseta mielialasi iloiseen vappufiilikseen! Lehdestä löydät kaiken sekalaisen vappuhälinän lisäksi tutut vakiopalstat, kuten Turinatontin, Ystäväkirjan, Humanistien kasvot ja Musiikkia korville. Tästä lehdestä voit lukea myös yhden aikakauden lopun, nimittäin Lingvistien leikekirjakerhon viimeisen osan. Vappuaskarteluna voit piirtää päätoimittajille hassunhauskat vappuhatut!
Vappuisin terveisin Sumanismin päätoimittajat Sonja Keltamäki ja Meeri Kivikallio Sumanismi
3
Koponen Tällä palstalla Suman koulutus- ja sosiaalipoliittinen vastaava pohtii jatkuvuutta.
Palautteen rooli ja fuksivuoden summaus
Sumanismi
T 4
Roosa Vuorela
iedeyhteisönä yliopiston tärkeimpiin tehtäviin kuuluu tutkia ja löytää uutta tietoa sekä jakaa sitä. Opiskelijalle tieto välittyy muun muassa luennoitsijan kautta. Vaikka luennot itsessään ovat paljolti luennoitsijan yksinpuhelua, on vuorovaikutukselle silti mahdollisuus. Siinä missä luennoitsija opettaa opiskelijoitaan, on hänellä myös mahdollisuus oppia heiltä. Opiskelijoiden antama palaute on oiva väline kurssien ja opetustapojen kehittämiseen ja muokkaamiseen. Mutta miten palaute tavoittaa luennoitsijat? Yliopistolla on käytössä palaute.oulu.fi -sivusto, jossa voi antaa helposti ja nopeasti oman panoksensa jatkuvaan kehitystyöhön opetuksen laadun takaamiseksi. Opiskelija on tarpeellinen palanen osana aktiivista tiedeyhteisöä, sillä rakentava palaute on portti kehitykseen. Ilman kritiikkiä muutosta kaipaavat opintojaksot tai muut, pienetkin seikat, jäävät junnaamaan paikoilleen. Aina palautetta ei kumminkaan tule, tai sitten se ei tavoita sopivaa vastaanottajaa. Mutta mistä hiljaisuus palauterintamalla johtuu, ja miten sen voisi tulkita? Ovatko opiskelijat tyytyväisiä senhetkiseen tilanteeseen? Vaiko koetaanko palautteen anto turhaksi, kun ”ei se kumminkaan enää juuri minun tilannettani paranna”? Meillä on kuitenkin hienot mahdollisuudet ja puitteet palautteen antoon sekä kiinnostuneet kuulijat, jotka optimaalisessa tilanteessa siihen jotenkin reagoivat. Opiskelijan rooli tiedeyhteisön jäsenenä on myös ottaa vastuuta kehityksen kulkusuunnasta ja toiminnasta yhteisen hyvän vuoksi. Kurssipalautteista sitten pieneen katsaukseen yliopistovuodesta näin fuksin silmin. Ensimmäisen lukuvuoden maaliviiva alkaa jo häämöttää, ja syksyllä alkanut kilpailu opiskelun, vapaa-ajan ja kaiken muun elämän välillä on saamassa hetkeksi taukoa. Akateeminen vapaus ei kokonaan hullaannuttanut minua, (mutta vielähän tässä ehtii) vaikka perinteiset varoittelut siitä ennen opiskelun alkua sainkin. Näihin kuukausiin on mahtunut uusia tuttavuuksia niin oman kuin muidenkin vuosikurssien opiskelijoista, ja on ollut ihana huomata mikä yhteishenki meillä täällä vallitsee. Haalareita on vedetty jalkaan säännöllisesti sen jälkeen kuin ne vain paketista on ulos saatu, ja merkkejä ja sormiakin ommeltu kohtuullisesti. Lyhykäisyydessään siis tapahtumaa ja puuhaa on piisannut, niin laskiaisriehaa kuin sitsejäkin; monista uusista asioista on hetkeksi hämmennytty ja mikä ehkä tärkeintä, oma paikka tämän kaiken seassa on alkanut hahmottua.δ
Päällikön puheenvuoro
Yhdessä
V
Emilia Käsmä Suma ry:n puheenjohtaja
ihdoin on taas aika opiskelijan mielivuodenajan, vapun. Vappu on bileiden, sitsien, Wesibussin ja ylipäätään kaiken yhteisöllisen riekkumisen aikaa, ja parasta vapussa onkin alkoholinhuuruisten iltojen sijaan juuri yhdessäolo. Yhteistä tekemistä parhaiden ystävien, sumalaisten, humanistien ja koko yliopiston kanssa – se jos mikä on hienoa. Meille sumalaisille Suma onkin yhdessäolon ja mukavan seuran keidas: paikka, jossa erilaiset ihmiset hyväksytään ja jokaiselle löytyy ystävä. Se on tavoiteltava arvo, jonka ylläpito ei ole itsestäänselvyys, vaan jokaiselle uudelle sukupolvelle täytyy muistuttaa sen tärkeydestä.
Ulkopuolelle jättäminen. Klikkiytyminen. Yhteistyön tahallinen vaikeuttaminen. Valehtelu. Toistuva häirintä arvoista ja vakaumuksesta. Uhkailu. Suora rasismi. Häirintää ja kiusaamista on monenlaista. Toisen nokkela sanailu voi pilata toiselta koko päivän. Opintoalojen keskinäinen nokittelu ja vanhojen vitsien toistelu humanisteista, kauppislaisista tai teekkareista ei ainakaan lähennä meitä. Jodel-sovelluksessa paisuvat huhut ja vitsit kylvävät eripuraa ja epäilyksiä. OYY, yliopisto ja ainejärjestöt yrittävät tehdä paljon, jotta jokaisella olisi turvallinen opiskeluaika. Muutos tapahtuu kuitenkin meissä jokaisessa – minussa, sinussa ja kaikissa opiskelijoissa. Ensimmäiseksi on tunnustettava, että asia on todellinen, vaikkei se koskettaisi henkilökohtaisesti. Sitten on aika avata silmät ja korvat yliopiston käytävillä, luennoilla ja bileissä. Muistetaan hymyillä ohikulkijoille. Muistetaan ystävystyä ennakkoluulottomasti. Muistetaan kannustaa vieressä olevaa. Ja ennen kaikkea jokaisen on muistettava olla ihmiselle ihminen. Tehdään tästä paras vappu!δ
Sumanismi
Joillekin yliopisto saattaa vaikuttaa ihannepaikalta, jossa ketään ei häiritä, olemmehan osa akateemista ja aikuista tiedeyhteisöä. Valitettava ja surullinen fakta kuitenkin on, että myös yliopistoyhteisössä esiintyy häirintää ja kiusaamista. Kasvatustieteiden tiedekunnan joulukuussa tekemässä kyselyssä kuudesosa opiskelijoista kertoi tulleensa kiusatuksi. YTHS:n vuoden 2017 maanlaajuisen Korkeakouluopiskelijoiden terveyskyselyn mukaan
6,6 prosenttia vastaajista kertoo, että toinen opiskelija on kiusannut heitä.
5
TURINATONTTI
Sumanismi
Kesää kohti
6
toki oppinut nauttimaan talvesta, vaikka koko ikäni olen sitä inhonnut. Minulta onkin usein kyselty, miksi ihmeessä sitten muutin juuri tänne. Pitkä talvi ja kylmyys eivät ainakaan olleet siihen syynä, mutta olen oppinut pitämään niistä. Pitkän talven jälkeen todella osaan nauttia lähestyvästä kesästä. Koen olevani kesäihminen. Saan auringosta valtavasti energiaa ja voimaa. Tunnen olevani enemmän elossa kesällä kuin talvella. Vaativan Tontti, jossa turistaan rennolla otteella niin päivän polttavista kuin jo sammu- opiskeluvuoden jälkeen koitneistakin puheenaiheista. taa ihana vapaus, joka antaa lomaa koko keholle. Vallalla Emilia Välimäki ollut aikataulutus vaihtuu spontaaneihin automatLumisade, kylmyys ja liukka- koihin, ja jalkaa tampataan us alkavat riittää. Opiskelijat luokkatilojen sijaan festarirupeavat taistelemaan kesätöiden ja hupenevan rahatilanteen kanssa. Auringosta Tunnen olevani saadaan taas hiljalleen lämpöä, ja toppatakkien vaihtaenemmän elossa misesta T-paitaan haaveillaan. kesällä kuin Vappu tuo mukanaan kosteat talvella. kelit. Luennot vähenevät ja deadlinet vaanivat uhkaavasti nurkan takana. Kesä nousee hiljalleen esiin talven alta. lavojen edessä. Valoisat illat Olen onnellinen, ettei mi- ja yöt kutsuvat seikkailuihin, nun kohta enää tarvitse hy- mansikoita syödään suoraan tisten vaeltaa toppatakissa ja puskista, pyörillä poljetaan -housuissa yliopistolle tuulen lähimmälle jäätelökioskille ja ja lumen piiskatessa kasvoja- päähän sovitellaan parhaimni. Ouluun muutettuani olen mat aurinkolasit. Elämä tun-
tuu hetken hiukan paremmalta kuin aiemmin. Alan odottaa kesää jo melkein heti joulun jälkeen. Vaikka silloin se tuntuu kaukaiselta, ei kuitenkaan mene kovinkaan kauaa, kun varpaitaan pääsee liottamaan järviveteen. Suhtautumiseni kesään on hyvin romantisoitu – tiedän sen varsin hyvin itsekin. En kuitenkaan voi sille mitään, sillä odotan tuota kyseistä vuodenaikaa niin tohkeissani. Joka vuosi uskon vakaasti, että juuri siitä kesästä tulee paras koskaan. Kesälomani on nyt jo täynnä niin upeita tapahtumia, että uskomukseni tulee varmasti jälleen täyttymään, ja kesä vilahtaa taas nopeasti ohi. Pitkän kesän jälkeen onkin aina yhtä ihana palata takaisin opiskelujen pariin. Vaikka nyt ajatus siitä lähinnä vain etoo, elokuun puolella innostus nousee jälleen huippuunsa. Me kaikki tarvitsemme aikaa, jotta saamme ladata akkumme täyteen. Kesän jälkeen ainakin allekirjoittanut on taas virtaa täynnä, ja pystyy henkisesti varautumaan taas lähestyvään lumisateessa vaeltamiseen. Sitten jaksaakin taas lukea nenä kirjassa kiinni ja riehua opiskelijabileissä. Nyt on kuitenkin aika suunnata katseet kohti kesälaitumia. δ
Wappu 2018 ma 16.4.
Mönttipiknik Noitavainojen uhrien muistomerkillä klo 16 Humanistit ekana! -bileet Teekkaritalolla klo 19
ke 18.4.
to 26.4.
Olutjooga Mestassa klo 13 Humanistinen wappusuunnistus Wesibussin normaaliajoa klo 19–00 AAAAAAK-bileet Mangossa Wappureivit Ilonassa klo 22
Suman ylimääräinen yleiskokous klo 11:45 pe 27.4. Wappupiknik Humanistipäädyssä klo 12 Kerhiksellä Wesibussin normaaliajoa klo 16–00 to 19.4. OTY:n wappusitsit Teekkaritalolla klo 18 Wapun avajaiset 2018 -suunnistus ja allasbi- Suman RattoRadio -bileet ja haalarimerkkileet Hietasaaressa ompelutalkoot klo 17 eteenpäin luultavasti Wapun avajaisten jatkot Ilonassa klo 22 Tapiontien bileresidenssissä
pe 20.4.
Kansalliset fennistisitsit Tukikohdalla klo 18
la 21.4.
la 28.4.
Päiväkännit Mestassa klo 13 Wesibussin normaaliajoa klo 16–00 Esson Baari Teekkaritalolla klo 19
Wappusauna Blankon ja Valenssin kanssa su 29.4. Teekkaritalolla klo 18 Humanistisen killan juomalauluharjoitukset Wesibussin normaaliajoa klo 13–00 Waatonaaton bileet Ilonassa ja jatkot TeeKun wappukonsertti Caiossa klo 19
su 22.4.
Kirkkovenesoudut Tuiran rannalla klo 12 Jälkisoudut Ilonassa klo 22
ma 23.4.
ma 30.4.
Wappukulkue ja Frazenin lakitus klo 12 Uitot Åströminpuistossa Suman ikioma aattosauna Heinäpään Sporttisaunalla klo 18-06
Ympäri(päissään)ajot Indexin kanssa klo 15 ti 1.5. Ashematunnelin örinät klo 03:33:33 eteenpäin Poikkarit Mangossa Ööpisgaala Teekkaritalolla
ti 24.4.
BBQ-bileet humupäädyssä klo 12 BBQ-bileiden jatkot Teekkatalolla klo 18
ke 25.4.
Wappu beer pong Teekkaritalolla klo 14 Wesibussin normaaliajoa klo 21–00 Sumanismi
Pidätämme oikeuden muutoksiin, seuraa somea!
7
humanistien kasvot
Oululainen vappu Hei teille, hyvät vapun ystävät! Tässä numerossa haluan esitellä teille ystäväni Sannin, joka opiskelee kirjallisuutta Turun yliopistossa. Tiemme Sannin kanssa kohtasivat melkeinpä täsmälleen kaksi vuotta sitten eräänä keväisenä päivänä. Istuin junassa matkalla pääsykokeisiin Joensuuhun. Itse en enää jaksanut keskittyä pänttäämiseen, mutta huomasin käytävän toisella puolella istuvan tytön keskittyvän. Hän luki Käyttökielioppia. En voinut vastustaa kiusausta ja aloitin keskustelun. Nyt näin kaksi vuotta myöhemmin onkin hyvä aika verrata yhdessä Oulun ja Turun opiskelijavapun perinteitä.
8
Häpeäkseni minun täytyy myötää, että olen mitä surkein vapun juhlija – ja surkea juhlija näin ylipäänsä. Olen viettänyt yleensä kevään ensimmäiset päivät tiukasti neljän seinän sisällä elokuvia katsellen ja limu(kka)a juoden. Fuksivappuna olin sentään hieman reippaampi ja osallistuin sekä fuksikastajaisin että humanistien vappusuunnistukseen rastivahtina. Onneksi iloiset ihmiset, hyvä tunnelma ja alkoholi lämmittivät mieltä, sillä sää oli mitä kamalin. Fuksikastajaisissa aurinko paistoi onneksi vähän, ja ulkona melkein tarkeni istua pressulla ison autotien vieressä ja siemailla pullosta viiniä. Humanistien vappusuunnistukseenkin luvattiin aurinkoista säätä koko päiväksi. Erittäin räntäsateisen – eikä yhtään aurinkoisen – päivän jälkeen lensin etelän lämpöön vappua pakoon. Jos kylmä sää ei pelota, suosittelen jokaista kynnelle kykenevää osallistumaan vapun tapahtumiin. Vaikka Simanismissa esitelläänkin kaikki opiskelijavapun hauskat ja hurjat tapahtumat, haluan itsekin mainita muutaman kohokohdan, joita voi vertailla Turun opiskelijavappuun.
Kuva: Sonja Keltamäki
Sumanismi
Ilona Kauppinen
Suman vappu sisältää niin paljon erilaisia tapahtumia ja sumaista ohjelmaaa, että jokaiselle löytyy varmasti jotain. Vapun käynnistää Humanistit ekana -bileet. Mahdollista ohjelmaa ovat myös fennistisitsit, kirkkovenesoudut ja wappusauna. Voit kasata myös muutamasta kaveristasi joukkueen, jonka kanssa voit lähteä tavoittelemaan vappusuunnistuksen voittoa. Tietenkään ei sovi unohtaa vappuaattona tapahtuvaa Franzenin lakitusta! Mikäli veri vetää Turkuun enemmän kuin Oulun kirkkovenesoutuihin, vielä on aikaa ostaa junaliput takataskuun ja kiiruhtaa nauttimaan etelän lämmöstä. Nauttikaahan vapusta!
Turkulainen vappu
Turun opiskelijaväestölle vappu on mielentila, joka nostaa päätään ensimmäisen kerran keskitalven kylmyydessä ja voimistuu siitä lähtien tasaisesti kevään mittaan h-hetkeen asti. Sanni Heino levähtää, ennen kuin järjestöjen kulkue marssii Taidemuseonmäelle kuuntelemaan vappupuhetta ja orkesterimusiikkia. Kun valkolakit on puheen huipennuksena asetettu päihin, jatketaan matkaa joenrantaan Runebergin puistoon, jossa Liljan patsas on lakitettu vuodesta 1929 lähtien. Juhlallisuuksien jälkeen opiskelijat ovat vapaita jatkamaan iltaa mielensä mukaan, mutta itse kunkin tulee hyvän maun nimissä välttää Aurajokeen pulahtamista. Toukokuun ensimmäisenä voipuneet opiskelijat kokoontuvat vielä kerran Vartiovuorenmäelle vappupiknikille nauttimaan musiikista ja hyvästä seurasta ennen lomille lähtöä. Helan går!δ
Lähteet Lilja (patsas): https://fi.wikipedia.org/wiki/Lilja_(patsas), linkki tarkistettu 17.3.2018. Soikkanen, Timo 2017: ”Tiesitkö tätä? Opiskelijavappu syntyi poliisin ja ylioppilaiden kahnauksesta – professori avaa 200 vuotta täyttävän juhlan salat”. Turun Ylioppilaslehti, 24.4.2017.
Sumanismi
Vappu, wappu, vappen ja wabu – opiskelijakevään huipennus tunnetaan monella nimellä, ja aikojen saatossa juhlaa on ehditty viettää useista eri syistä. Nykyään toukokuun ensimmäinen tunnetaan kansainvälisenä työläisten päivänä ja korkeakouluopiskelijoiden kevätjuhlana, mutta pitkien perinteiden joukkoon mahtuu tarua, totta ja historiaa. Vieraskynän ominaisuudessa syvennyn vapunvieton legendaan ja nykypäivään eteläisemmän länsirannikon maisemissa. ”Ylioppilaat ovat olleet saatanan levottomia koko syksyn.” Näin kirjoitti opiskelija Olof Anders Järnefelt veljelleen vuonna 1819. Levottomia olivat myös Turun yliopiston vappuperinteen syntyyn johtaneet tapahtumat kaksi vuosisataa sitten. Venäjän keisari Aleksanteri I:n päätöksellä Turkuun oli perustettu poliisilaitos keväällä 1817. Päätös ei kuitenkaan miellyttänyt ylioppilaita, joille oltiin perinteisesti suotu tiettyjä erioikeuksia ja joita tähän saakka vain akatemian konsistori oli voinut tuomita rangaistustoimenpiteisiin. Kevättä leimasivatkin useat välikohtaukset ylioppilaiden ja poliisivoimien välillä. Vapunpäivänä vietetyssä kevätjuhlassa virisi poikkeuksellinen yhteishenki, kun kolminkertaistetut ja aseistetut vartiopatrullit tarkkailivat juhlijoita kaupungin kaduilla. Järnefeltin kuvaama levottomuus kannatti, kun helmikuussa 1819 keisari vahvisti jälleen ylioppilaiden erioikeudellisen aseman. Juhlasta muodostui yliopistoväkeä ja kokonaista sukupolvea yhdistänyt kokemus, joka osaltaan vakiinnutti toukokuun ensimmäisen päivän opiskelijoiden yhteiseksi voimainnäytöksi. Nykypäivänä vappuviikko on täynnä ohjelmaa kahden yliopiston kaupungissa. Turun yliopiston ja Åbo Akademin kasvatit järjestävät jos jonkinlaisia sitsejä, brunsseja ja vappuetkoja, joiden siivittämänä itse kukin voi virittäytyä juhlatunnelmaan. Vappuaaton virallinen ohjelma aloitetaan aamupäivällä, kun korkeakoulujen ainejärjestöt muistavat opiskelijoita boolikierroksella. Kampuksella boolimaljalta toiselle reippailleilla opiskelijoilla on hetki aikaa
9
Osmassa siis, kännissä niin Maaliskuun lopulla sumalaiset suuntasivat kulkunsa kopulan isännöimään Seitsemän meren Osmaan. Maaliskuinen Tampere tervehti meitä vaihtelevalla säällä, joka ei kuitenkaan onnistunut pilaamaan fennistien Osmamieltä. Tässä objektiivinen kuvaus Suman viikonlopun kulusta. Perjantai
Kuva: Miika Huikari
Sumalaiset suuntasivat kulkunsa Tampereelle autoin ja junin. Keli oli mitä mainion, joskin häikäisevä aurinko häiriköi hetkittäin kuskeja. Kun pääsimme Tampereelle, suuntasimme majoituspaikkojemme kautta
Messukylän työväentalolle illanviettoon. Tarjolla oli sinistä boolia, useaa erilaista pitsaa ja kuuleman mukaan myös sitä kuuluisaa mustaa makkaraa. Ilta kului rattoisasti beer pongia ja pullonpyöritystä pelaillen, tölkkitorneja rakentaen ja muiden kanssa keskustellen. Työväentalolta piti kaikkien suureksi harmiksi poistua jo yhdeltä. Ennen poistumista narikassa käytiin mielenkiintoinen keskustelu, kun eräs täkyläinen totesi Suman puheenjohtajalle: “En tiedä minkä järjestön puheenjohtaja sä oot, mutta oot ihan hyvännäkönen.” Kyseinen täkyläinen ei yllättävästi muistanut keskustelua enää seuraavana päivänä. Osa porukasta jatkoi matkaansa Klubille. Eräät sumalaiset pettyivät, kun koko talossa ei ollut lainkaan persikkalikööriä. He olivat suorastaan tyrmistyneitä. Tämä parivaljakko tilasi sitten mustikkashotit, jotka nekin valmistettiin ilman kermaa. Marjakossukin oli yhdessä pullossa niin jäässä, että se ei liikkunut mihinkään. Joka tapauksessa tanssittua ja naurettua tuli hyvin paljon. Myöhemmin yöllä tämä aiemmin mainittu parivaljakko itki yhdessä toisiaan halaten bussipysäkillä.
Sumanismi
Lauantai
10
Eräs sumalainen heräsi siihen, kun toinen ojensi hänelle jaffakeksiä. Vähitellen porukka kömpi yliopistolle suunnistusta varten. Kaikki olivat melkein ajoissa, mutta suurin osa oli jo hieman rähjääntyneitä perjantain
Sunnuntai Sunnuntai valkeni krapulaisena kuin Mansen harmaa sää. Aluksi tosin aurinko kyllä paistoi, koska aurinkolasit olivat darraisen sumalaisen paras ystävä. Ilta oli ollut pitkä ja olo oli paha, varmaankin kellojen siirtelyn takia. Yli Tampereen kiiri huhuja myös vielä humalaisista ja yllättävän hyvinvoivista osmaajista, mutta huhujahan ne vain olivat. Limpparia ja mättöruokaa kului, ennen kuin oululaisia sullottiin autoihin ja juniin. Tuoksu oli huumaava, kuin juhannuksena bileporukan mökintuvassa konsanaan. Kaivattua piristystä ja toimintaa päivään saatiin, kun yksi auto meinasi olla kuskiton, ja koska sumalaisilla ei vieläkään ole robottiautoja, uhkasivat pahnanpohjimmaiset jäädä ikuisesti Tampereelle ja muuttua kopulalaisiksi. Onneksi tästäkin, kuten kaikesta aina, selvittiin! Kuten tavallista, sunnuntain paluumatkalla läppä oli hyvää, ruoka keskinkertaista ja vointi pahaa. Yksi onnellinen sumalainen kuitenkin söi uskomattoman kotzonen (kana-feta-avokado), ja voitti näin yhden kolmesta Osma-sunnuntain laista. Ja koska matka on tärkeämpi kuin määränpää, oli sunnuntai hyvä. Se se oli elämää. Kaikki pääsivät saman vuorokauden aikana takaisin Ouluun.δ
Sumanismi
Kuva: Sonja Keltamäki
jäljiltä. Muutamat puhalsivat darraisilla keuhkoillaan uimaleluihin ilmaa. Kaikesta huolimatta suunnistus päästiin aloittamaan iloisin ja odottavin mielin. Vedimme ja raahasimme vaaleanvihreää pulkkaa pitkin Tampereen hiekoitettuja katuja. Siitä lähtevä ääni kaikunee vieläkin kaikkien sumalaisten korvissa. Trokatut viinapullot vain pomppivat pulkan kyydissä, kun sitä retuutettiin ympäri Tamperetta. Välimatkat rasteilta toisille koettelivat meitä, mutta selvisimme niistä hengissä. Rastiperformanssimme parani kerta kerralta, kun humalatasomme nousivat. Poliisit pamputtivat ja trokarit trokasivat urheasti jokaisella rastilla. Sitsit järjestettiin samassa paikassa kuin perjantain illanvietto eli Messukylän työväentalolla. Sali täyttyi nopeasti innokkaista fennisteistä ja sitsit alkoivat. Alkuruuaksi tarjottiin salaattia, mutta koska se oli kuumaa, ensin piti laulaa. Sitsit etenivät siis jokseenkin odotetulla tavalla. Tosin eräs sumalainen kerkesi tiputtaa reppunsa salaatin päälle ennen sitsien alkua, joten hän ei sitten koskenut omaan annokseensa lainkaan. Illan aikana kuultiin toinen toistaan hienompia puheita sekä tietenkin myös liian pitkiä ja jaarittelevia puheenvuoroja. Sumalaisetkin olivat äänessä kiitettävästi. Illan kohokohta oli kuitenkin ehdottomasti Sumanismin myyntipuhe. Kävi niin ikävästi, että toinen päätoimittaja sairastui Osman aikana eikä hänestä lähtenyt koko lauantaina pihaustakaan ääntä. Siitä huolimatta hän piti – kämppiksensä avustuksella – niin uskomattoman myyntipuheen, että koko painos myytiin loppuun eikä lehteä edes riittänyt kaikille halukkaille. Mandariinimiehen laulaminen aiheutti eräässä siulalaisessa jälleen uskomattoman naurureaktion, joka huvitti suuresti kaikkia. Toinen mainitsemisen arvoinen lauluhetki oli se, kun eräs täkyläinen toivoi
lärpäkkeen ulkopuolelta Bussipysäkillä, koska hänen ja kahden sumalaisen muodostama Läjä täytti vuoden. Sitsit meinasivat jälleen kerran loppua kohden karata arvoisten paahtoleipämestarien käsistä, mutta kun oli aika julkistaa turnauksen voittaja, kaikki hiljentyivät kuuntelemaan. Olisiko vihdoin taas Suman vuoro viedä pokaali kotiinsa hienosti menneen turnauksen jälkeen? No, ei ollut. Suma tuli hienosti toiseksi, mutta Sanelle häviäminen ei ole häpeä. Sanen voiton todistaminen tuntui lähestulkoon yhtä hyvältä kuin olisi ollut juhlimassa oululaisten fennistien voittoa. Sitsien jatkot järjestettiin baarissa, joka ehkä oli Tampereella. (Oli se, sen nimi oli Doris.) Siellä oli pimeää, kuten monen sumalaisen päässäkin. Baarissa saattoi soida musiikki, ja saattoipa siellä olla tanssilattiakin. Hyvin pieni kuitenkin. Ainakin siellä soi kuuleman mukaan Lily Allenin Fuck you. Siellä baarissa saattoi ehkä olla viinaa. Eräs sumalainen joutui salakuljettamaan toisen salmaripullon haalariensa taskussa, koska toinen sumalainen ei uskaltanut. Baarissa tapahtui luultavasti asioita, mutta kellään ei oikein ole niistä muistikuvia. Hämärä muistikuva on, että ihan kivojakin juttuja tapahtui. Kotimatkalla osa pääsi näppärästi majapaikkaan ja peiton alle, kun taas jotkut saattoivat seikkailla bussilla pitkin Hervantaa aika pitkään.
11
Kuinka selviytyä vapusta Jane Austenin tapaan
Kauhistuttaako edessä siintävä vappu? Olet sitten kokenut vapunviettäjä tai ihan ensikertalainen, tämä opas saattaa olla sinulle avuksi. Opas on leikkimielisesti koottu englantilaisen kirjailijan Jane Austenin (1775–1817) teoksia lainaten ja lainauksia tulkiten. Osaan sitaateista on lisätty hakasulkeissa kommentteja, joiden avulla niitä on muunnettu nykyaikaisemmiksi ja vapun juhlintaan sopivammiksi. Ei muuta kuin vappuhattu päähän ja menoksi! Sonja Keltamäki
”Jos seikkailut eivät kohtaa nuorta naista [tai muuta henkilöä] hänen omassa kylässään, hänen on etsittävä niitä muualta”.
Sumanismi
(Neito vanhassa linnassa)
12
Vappu on eräänlainen seikkailu. Humanisteilla vappu kestää kaksi viikkoa, joten vaikka kaikkiin rientoihin ei pääsisikään, valinnanvaraa juhlinnalle on. Pääasiana on, että jos seikkailuja haluaa kohdata, täytyy lähteä liikkeelle. Ne eivät nimittäin tule sinua kotoa hakemaan (yleensä). Uskoisin kuitenkin, että seikkailuja ei tarvitse lähteä hakemaan muista kaupungeista, sillä Oulun vappu tarjoaa jokaiselle jotakin.
”Mikään ei vedäkään vertoja kotielämälle.” (Emma) Wapu ei lopu. Välillä saattaa tuntua, että tarvitsee välipäiviä vapun juhlinnassa. Se on ihan okei, vaikka jotkut saattavatkin esittää vastaväitteitä haukkuen sinua heikoksi tai tylsäksi. Kaksi viikkoa putkeen jokapäiväistä juhlintaa lyhyillä yöunilla verottaa, varsinkin jos juhlinnan lisäksi on vielä luentoja ja tenttejäkin. Ota järki käteen, ja seuraa omaa jaksamistasi. Muista kuitenkin, että vappu on kerran vuodessa vaan. Vaikka vappu verottaisi yöuniasi, saat kirittyä ne vapun jälkeenkin.
”Mutta en todellakaan halua muuta kuin teetä [tai vettä].” (Kas-
vattitytön tarina)
Mikäli on tapana läträtä armottomasti alkoholilla, kannattaa välillä ajatella maksansa parasta. Jos ei halua jäädä paitsi mistään bileistä, mutta alkoholinkäyttö ei innosta, bileisiin voi hyvin mennä selvin päinkin. Tästäkin saatat saada moitteita joiltain henkilöiltä, mutta oikeasti he vain ihailevat päättäväisyyttäsi. Pitäydy kannassasi. Kiität itseäsi seuraavana aamuna, kun muut heräävät kankkusessaan, ja itse olet kuin uudestisyntynyt.
”Ei ole olemassa mitään, jota voitaisiin verrata sydämen hyvyyteen.” (Emma) Vappuna saattaa tutustua uusiin ihmisiin. Välillä käy niin, että saattaa löytää niin sanotun vappuihastuksen. Kuten muidenkin ihastusten kanssa, myös vappuihastusten kanssa tulee olla varuillaan. Ei kannata heittäytyä liikaa tunteiden vietäväksi, koska et voi todella tuntea ketään ennen kuin olet selvittänyt, millainen henkilö on sydämeltään. Avainsana on siis tutustu. Toki jos etsit vain lyhyttä vapunkestävää ihastusta, anna mennä. Koeta kuitenkin olla ihastumatta liikaa, koska liian syvät tunteet ilman vastakaikua satuttavat.
”Teidän täytyy sallia minun sanoa teille, miten suuresti ihailen ja rakastan teitä.” (Ylpeys ja ennakkoluulo) Alkoholin vaikutuksen alaisena tulee välillä lauottua ties minkälaisia paljastuksia, joita ei selvin päin välttämättä jakaisi jokaisen tietoisuuteen. Mikäli itse satut tällaisen tunteenpurkauksen vastaanottajaksi, ei sitä kannata välttämättä ottaa ihan tosissaan. Saattaa henkilön paljastuksessa olla perääkin, sillä monesti kännissä totuus tulee ilmi. Kannattaa kuitenkin jutella asia läpi selvin päin, jotta varmistutaan tunteiden aitoudesta. Tulee kuitenkin muistaa, että vaikka tunteet eivät olisi molemminpuolisia, on hyvien tapojen mukaista olla kohtelias antaessaan vastausta rakkaudentunnustukseen.
”Olin vaiti, mutta en ollut sokea.” (Kasvattitytön tarina) Sumanismi
Vapun aikana saattaa tulla tilanteita, kun tekisi mieli sanoa känniselle henkilölle pari valittua sanaa. Koska viha ja väkivalta eivät ole koskaan ratkaisu mihinkään, kannattaa tyytyä olemaan hiljaa ja tarkkailla tilannetta etäältä. Jos joku käyttäytyy sinua kohtaan väärin, joissakin tilanteissa kannattaa toki puolustaa itseään, mutta joskus kannattaa vain antaa asian olla.
13
”Vihaiset ihmiset ovat harvoin viisaita.” (Ylpeys ja ennakkoluulo) Älä anna vihalle valtaa. Vaikka joku ärsyttäisi tai joutuisit riitaan jonkun kanssa, älä anna sen viedä tunnelmaa vapulta. Tällaisissa tilanteissa järkevintä on selvittää asia kasvotusten kyseisen henkilön kanssa, jotta voisitte molemmat nauttia vapusta ilman ylimääräistä sähläystä ja draamaa.
”Se, että mies [tai muu henkilö] piti tanssimisesta, oli jo melkein takeena siitä, että hän saattoi myös rakastua helposti.” (Ylpeys
ja ennakkoluulo)
Tällä periaatteella ei ehkä kannata lähteä etsimään elämänkumppania tanssilattialta. Ei kannata myöskään ajatella, että jos henkilö ei pidä tanssimisesta, hän ei myöskään rakastu helposti. Mahdollisuus kaikkeen tällaiseen kuitenkin on, joten tanssilattia on oikein oiva paikka etsiä potentiaalisia (vappu)ihastuksia.
”Jokainen villi-ihminenkin osaa tanssia.” (Ylpeys ja ennakkoluulo) Edelliseen kohtaan tämä on hyvä lisä, joka kannattaa muistaa. Tanssilattialta voi löytää ties minkälaista porukkaa. Ei kannattane siis arvioida ketään tanssitaidon perusteella, sillä tanssitaito tai -taidottomuus on vain yksi osa ihmistä.
”Ystävyys on todella suloisinta balsamia pettyneen rakkauden tuskille.” (Neito vanhassa linnassa) Jos sattuu käymään niin, että kaikista neuvoista huolimatta särjet sydämesi pieniksi palasiksi vappuihastuksen vuoksi, kannattaa kääntyä ystävien puoleen. Ei ole tilannetta, jossa ystävän läsnäolo ei auttaisi. Ystävän ei välttämättä tarvitse edes laukoa kannustavia kommentteja, vaan välillä riittää pelkkä läsnäolo. Tai kännäysseura, mikäli sellaista harrastaa.
”Ajattele mennyttä vain sikäli, kuin sen muisteleminen tuottaa iloa.” (Ylpeys ja ennakkoluulo)
Sumanismi
Vappuna sattuu ja tapahtuu. Kannattaa kuitenkin vapun jälkeen noudattaa samaa taktiikkaa kuin muutenkin menneiden muistelussa, eli kuormittaa aivojaan vain positiivisilla muistoilla. Kaveritkaan eivät välttämättä tykkää, jos muistutat heitä jatkuvasti jostain nolosta kännimokasta, jonka he tekivät vapun aikaan. δ
14
LÄHTEET Emma (1998, 256 & 261. Suom. Aune Brotherus). 10. painos. WSOY, Juva. Kasvattitytön tarina (1996, 187 & 367. Suom. A. R. Koskimies). 10. painos. Karisto Oy, Hämeenlinna. Neito vanhassa linnassa (2015, 11 & 30. Suom. Eila Pennanen). WSOY. Ylpeys ja ennakkoluulo (1949; 5, 10, 25, 161, 227 & 311. Suom. Sirkka-Liisa Norko-Turja). WSOY.
Kesä kevään keskelle
Simanismin kyselyssä fiilisteltiin pikkuhiljaa lähestyvää kesää. Kyselyyn saatiin 27 vastausta. Kiitokset niistä! Heti kyselyn alkuun esitettiin hurja väite: kesä on vuodenajoista paras. Samaa mieltä oli 44 % vastaajista. Eri mieltä oli niin ikään 44 % vastaajista – tasapeli siis. En osaa sanoa -vaihtoehdon valitsi noin kymmenes vastaajista. Kesä on sumalaisten mieleen erityisesti sen mukanaan tuomien lämmön ja valon ansiosta. Moni vastaaja kertoi nauttivansa myös kesäisin vallitsevasta huolettomasta meiningistä: kesäisin olo on rennompi, energisempi ja kaiken kaikkiaan onnellisempi. Miltei 80 % sumalaisista aikoo lomailla kesällä. Työt kutsuvat n. 75 %:a sumalaisista. Noin puolet sumalaisista aikoo opiskella kesälläkin. Yksi osallistuu Opetushallituksen kesäkurssille, toinen aikoo läpäistä Kielenhuollon kurssin kesällä. Tsemppiä!
alas jollain alkoholipitoisella juomalla. Ykköseksi vas-
Kesäisin sumalaiset nauttivat grilliruuasta sekä tauksissa nousi olut. Alkoholittomille maistuvat limsat, kotimaisista ruokatuotteista, kuten järvikalasta ja uu- vedet, pirtelöt ja äidin tekemä raparperimehu. sista perunoista. Jälkiruuaksi valitaan pettämättömiä
Kesää on paras viettää ulkona – mökillä, rannalla,
kesäherkkuja: jäätelöä ja mansikoita. Ne huuhdellaan terassilla, festareiden leirintäalueella tai vain omalla takapihalla. Osa lähtee hakemaan taatumpaa lämpöä ja aurinkoa ulkomailta. Vastauksissa Oulua kuvailtiin kauniina kesäkaupunkina, mutta kiitosta saivat myös muut kaupunkikohteet. Harkitsemisen arvoisia matkakohteita ovat muiden muassa Suomenlinna Helsingissä sekä maalaiskartano Pihkala Siikalatvalla. Kesä 2018 on tapahtumia täynnä. Festarit ja muut lomareissut kuuluvat monen sumalaisen tulevan kesän kohokohtiin. Myös työt – erityisesti niiden loppuminen – mainittiin useissa vastauksissa. Myös erilaisia kesäjuhlia odotetaan. Iloista ajanvietettä on tulossa dossa. Yksi vastaajista odottaa omia häitään – suuret onnittelut hänelle! δ
Sumanismi
sekä grilli-iltojen että ristiäisten ja kesähäiden muo-
15
Musiikkia korville
Miten aikuiseksi kasvetaan? Kun monessa liemessä keitetty artisti ja musapomo tahtoo aikuistua ja soida jokaisella radiotaajuudella, on lopputuloksena teemallisesti yhtenäinen mutta musiikillisesti pirstaleinen kokonaisuus, jolla voidaan huolettomasti viittailla Zairen diktaattoriin keveän syntikkasoundin päälle.
S Emilia Käsmä
Sumanismi
uomiräpin moniottelija Pyhimys eli Mikko Kuoppala julkaisi 23.2.2018 yhdeksännen sooloalbuminsa Tapa poika. Fennistin mieltä hivelee, että Pyhimys on kertonut halunneensa ottaa kaiken irti albuminsa nimestä – se tarkoittaa biisistä riippuen joko tapapoika, Tapa, poika! tai Tapa poika. Leikittelevä lyriikka, kurimusmaiset kielikuvat ja tarinankerronta ovatkin Pyhimyksen kolme kovaa pointtia musiikintekijänä. Kirjoittajana Pyhimys on aivan omaa
16
luokkaansa, ja voikin tehdä ex-tyttöystävänsä kanssa biisin heidän yhteisestä kissastaan, käsitellä siinä omaa huonouttaan seurustelukumppanina, mutta kertoa kuitenkin jonkun toisen tarinaa. Uusin pitkäsoitto keskittyy yhteisöllisempiin ongelmiin kuin edellinen albumi Pettymys. Siinä missä Pettymys oli ahdistunut kuvaus yksilön elon vaikeudesta, osoittelee artisti Tapa poika -albumilla syyttävällä sormella älypuhelin naamalla kulkevaa Netflix & chill -kansaa. Biiseissä kuvataan raivokasta someahdistusta ja maailmaa, jossa vain täytyy kovettaa itsensä ja tappaa konkreettisesti oma naiiviutensa, symbolisesti taas kaikki se,
Tapa poika -albumin estetiikkaa. Kannen kuvasta teetettiin myös Tapapoika-patsaita hymypoikapatsasta mukaillen.
mitä ympäröivä yhteiskunta velvoittaa. Soundillisesti albumi nousee ensimmäisten biisien synkkyydestä loppulevyn kirkkaampiin sointeihin. Äänimaailma tukee tarinan kulkua, sillä puolen välin jälkeen Pyhimys on lyriikoissaan jo vähän toiveikkaampi nykymaailman suhteen. Mukaan on otettu artisteja aina Voice of Finland -kilpailija Aksel Kankaanrannasta radiosoittokuningatar Vestaan. Vierailijat kielivät jotain siitä, mitä tuottajalegenda Riku Mattila on biiseihin hakenut: Pyhimyksen enemmän ja vähemmän synkkien tarinoiden taustalle on tuotu bailuräppitaustoja ja isoja radiosoittokertosäkeistöjä. Tällä reseptillä saadaan toki Spotifyn Suomen kuunnelluimpia kappaleita, mutta kymmenen biisin albumi ei kokonaisuutena toimi samalla sekoituksella. Osa kappaleista
Ke i k k a arvio Pyhimys 45 Special 11.3.2018
Pyhimys on lyriikan satusetä, joka nykyään kertoo tarinoitaan radioystävällisissä popbiiseissä. Kauas on tultu Salaisesta maailmasta, jonka kautta vuonna 2007 itse tutustuin Pyhimykseen. Kuoppala on kuitenkin jo 36-vuotias, ja artistina Pyhimyskin ainakin 14 vuotta vanha, joten ehkä Tapa poika -albumilla tavoiteltu pojasta aikuiseksi kasvaminen onkin ajankohtaista.
ja -kitarat tuovat keikkaan jotain tavanomaisesta räppikeikasta poikkeavaa, vaikka välillä tuntuvatkin hieman turhilta ja päälleliimatuilta. Jännittävää kyllä, parhaiten keikkataustat on sovitettu vanhempiin biiseihin, mikä tuntuu levyjulkkarikiertueella hivenen hassulta. Soolo-Pyhimys on Mikko Kuoppalalle ehdottomasti istuvin liverooli – se ei tunnu väkinäiseltä, vaivaannuttavalta tai tylsältä, kuten joskus Ruger Hauerin tai Teflon Brothersin keikoilla. Soolona Pyhimys saa olla juuri sitä, mitä haluaakin. Esiintyminen on melko eleetöntä ja maltillista, mutta voimakasta. Taustalaulajien ja ammattimaisen selkeän räppiflow’n ansioista Pyhimys todellakin julistaa biisejään, ja mieleen tulee väkisin jonkin uskonnollisen herätysliikkeen karismaattinen johtaja. Tämäkään huomio ei kuitenkaan tee esiintymisestä vaikeaa katsoa, vaan kuten karismaattinen johtaja, ottaa Pyhimys yleisön haltuun ja vääntelee mielensä mukaan. Ihan jokaista julistajan sanaa yleisö ei kuitenkaan kuuntele. Luulen näkeväni artistin hymyilevän somesukupolvea kritisoivan Häiriintynyt-kappaleen aikana, kun 2/3 yleisöstä esittelee puhelimensa takakuorta lavalle somettaakseen uskomattoman keikkakokemuksen. Pyhimys tietää räppäävänsä tosiasioista.δ
Sumanismi
Pyhimys esiintyi Oulun Nelifemmassa kahden keikan verran maaliskuun toisena viikonloppuna. Sunnuntain yleisö oli aavistuksen peruslauantaiden keikkoja rauhallisempaa, mutta tunnelma oli silti tiivis ja intensiivinen. Seesteinen, keskittynyt yleisö vaikuttaakin oleva mieluisa Pyhimykselle, joka onkin haastatteluissa toivonut, että hänen keikalle tultaisiin kuuntelemaan musiikkia yksin muiden kanssa. Villeistä tanssibailuista ei siis ole Pyhimyksen keikalla kyse. Mukaan artisti on kuitenkin roudannut tuhannen auringon voimalla loistavat näytöt, joilla Tapa poika -albumin ja siltä julkaistujen sinkkujen grafiikat pyörivät. Esteettinen suunnittelu on yltänyt myös esiintyjiin asti: niin Pyhimys kuin tämän DJ ja nelihenkinen keikkakokoonpanonsa ovat pukeutuneet viimeisimpien julkaisujen väreihin, punaiseen ja vaaleaan siniseen. Taustalaulut
tuntuukin siltä, kuin ne olisi koottu eriparisista ruumiinosista vähän huonoiksi Frankensteinin hirviöiksi. Vaikka joissakin kappaleissa kepeä popmelodia ja synkät sanat toimivat (kuten ihanan ahdistava Mobutu Sese Seko), on vastapainona myös kokonaisuutena tyhjiä kappaleita (kuten rento mutta tylsä Pakofantasia).
17
Mieron aikakirjat Kaarnamoinen syttyy tuleen, ja sen tuhka sataa mustana sateena maan päälle. Mustan sateen virvoittamasta mullasta syntyy uutta elämää, ja eläimet saavat syntynsä. Joonatan Salminen
Neljäs kehä Paloi silloin paljon maata Paljon maata, paljon suota Surmatyössä Hirmutammen Kaarnamoisen kuolemassa Viatonta elämätä Kehrän tulisen vihassa Metsäpalossa pahassa Katkussa katkeran savun Höyryssä höngän hopean Ilmajainen, ilman henki Kohahdutti keuhkojansa Havahutti huuliansa Siitäkin sai suuri sauhut Loihi laakea puhuri Kiersi tuon kylmän kehänsä Ympärille raatorungon Kaarnamoisen rangan päälle Selkätammen selänteelle
Sumanismi
Vaan ei vielä Kehrä liennyt Anteeksi ei antanutkaan Yhä syöksi kidastansa Vimmaisna vihavalkeita Oksenteli oksatulta Tuhotulta vuorten päälle
18
Tuosta tuo tuuli tulinen Koski hönkyyn Ilmajaisen Tuosta viima virmajainen
Kehrän tulehen torasi Yskä öinen yhtyneitsi Päivän polttavaan puhuriin Siinä törmäs kaksi tuulta Pohja sekä Eteläinen Puhoi pimeä puhuri Pahki palon painajaista
Haamuna kai Kaarnamoisen Satoi maahan musta sade Putosi pikinen pihka Sateen suusta kierto uusi Elonkehä erilainen Aate uudentuntematon Kuun, Päivän kuulomaton: Nälkä!
Kiertehet kaheksi halkes Yksi itään, yksi länteen Kaksi kahteen kaartelehen Sirut kaikkeen muuhun suuntaan Tuulten kerran kohdatessa Pahkissa palon ja puhurin Sai savu sakimmainen Musta noki syntysensä Nousi pilvi taivahalle Savu sakea sodalle Piki pilvien pihoille Särky sytinen Ylelle
Pian tuti juurissansa Syyhyn kasvus jok’ikinen: Jäkälä järsiytyvänsä Harventuvansa havupuu Koivu koki kolottuvansa Pihla marjansa mätävän Tuomi toukkaa tulvivansa Hillamarja hientyvänsä Näin jäyti nyt jokaista Elonkirjo erilainen
Peitti kaiken taivaankannen Pilvisen pimeä viha Yö syksyinen sykesi Mustuus tähdetön täpärä
Kuoriainen kuorta jyrti Rotta juuria nakersi Havulintu havuja nieli Karhu kaarnoja raateli
Tuuli lakkas tuulemasta Ukkonen jyrisemästä Aalto antoi astumasta Haapanen hapisemasta Tyyni typerä työskenteli Hiljaisuus kuin haudanrauha
Hirvi hampaillaan hamusi Metiheiniä hopeita Lahna jäyti lumpehia Runkoja tuhosi toukka Jäniit järsi jäkälöitä Sammalia sammakkoiset
Kuva: Sonja Keltamäki
Sumanismi
19
Kuva: Emilia Välimäki
Sumanismi
Sumalaisten päiväkirjasto
20
Pääsemme jälleen kurkistamaan, mitä sumalaisten päiväkirjat pitävät sisällään. Tässä numerossa kommentoin Ilona Kauppisen kuulumisia vuosilta 2006–2008. Alakoululaisella Ilonalla juttua riitti. Oikeinkirjoitus oli vielä hakusessa, söpö Pauli sai pään pyörälle ja suurin idoli oli tietenkin poptähti Antti Tuisku. Emma Korja
27.9.06 Hei päiväkirja! Tänään on keskiviikko. Mutta akkaria ei tullut. Sisko osaa lukea. Voi ei! Avain on piiloitettava.1 Minulla on kiire. Ensi keskiviikkona on ympänkoe ja kohta on varmasti enkunkoe.
Mitä tuo yksi i tuolla tekee?
1
Siinäpä vasta ongelmia kerrakseen.
2
Söpö fanityttö_96.
3
Nyt on ongelmia. Pauli on tosi söpö. Mä tykkään siitä. Sekin varmaan tykkää musta.2 Antti Tuiskun levyt on kohta kaupoissa ja ei oo varaa ostaa niitä. Mä näin viime yönä unta että Antti Tuisku oli meidän koulussa ja se antoi mulle nimmarin !!! Antti Tuisku on tosi hyvä.3
Näin sitä vaan hypitään asiasta toiseen. Sisko on itkupilli, Pauli on ihana, kohta onkin nimpparit.
4
A : e -vaihtelu ei näköjään ole vielä hallussa.
5
Siskon kanssa ei kannata ollenkaan pelata, se alkaa kuitenkin itkeä. Huoh Pauli. Se on niin ihana. Kohta on mun nimpparit.4 Nyt on tunteet purattu5 tältä päivältä onneksi. Hyvä. See you. <3 Ilona Kauppinen
Sumanismi
Jos haluat juttuun oman päiväkirjamerkintäsi, laita minulle sähköpostia osoitteeseen emma-katariina.korja@student.oulu.fi
21
Salainen päiväkirja.6
Anteeksi, nyt tästä tuli julkinen päiväkirja.
6
Tosi jännää, enään7 viikko Antti Tuiskun konserttiin! Täytyy muistaa ottaa vihko mukkaan ja hyvällä tuurilla Nimmarin!8 Kohta on varmaan enkunkoe ! Sitä ei oo viellä ilmotettu mut alan lukemaan siihen.9 Miks kouluu ei ois? Miks ihminen ei vaan osais tehä kaiken mitä koulus opetellaan!10
Ei, ei, ei, ei. Se n ei kuulu sinne loppuun, Ilona.
7
Mistäs tämä yleisgeminaatio yhtäkkiä ilmestyi? Yksi verbikin on tästä virkkeestä unohtunut johonkin, ei näin.
8
Tämä on kyllä akateemista omistautumista parhaimmillaan.
9
Hellyttävää, meidän pieni filosofi.
10
Pauli on niiiiin söpö ! Mä oon umpi-ihastunut siihen! Kunp se huomais mut!11
No mene puhumaan sille, niin se varmasti huomaa sinut! 11
Ei päiväkirjamerkintää ilman mainintaa Antti Tuiskusta. 12
Ilona p.s Oon iha hermona Antti Tuiskun vuoks!12
30.9.2008 Tiistai Mä en tykkää enää Paulista!13
Ahaa, first things first.
13
Kiinnostaisi tietää, kenelle tämä esittely on tarkoitettu. Et kai vielä kymmenen vuotta sitten tiennyt, että tämä merkintä päätyy Sumanismiin? 14
Moikka! Olen Ilona, 6 luokalla ja olen tosi iso!
14
Nyt kerron sinulle kaiken… Käyn habbo-hotellissa, nimeni on siellä *** ja salasanani on ***.15 Arvaappas mikä mua ottaa päähän!16 Ennen meitä opetti Ella, mutta nyt meitä opettaa joku vitsin Kalle. Nykyään harrastan Pianoa ja uintia.
Kerrot kaiken… eli tunnuksesi Habbo Hotelliin. Okei. Melkoinen tietosuojariski muuten, toivottavasti olet oppinut tästä. 15
No kerroppas, kahdella p:llä.
16
IHG? Ihke? Apua.
17
Mulla on uus tyyli! Sen nimi on sweetlolita <3 Siinä pukeudutaan pinkkiin. PINKKI ON IHG.17
Sumanismi
Lol isi kuoraa nyt kuin porsas hah hah. Käyn viel tänään uimas. Liitän tähän loppuun kuvani.18 En mä näytä söpöltä.19
22
Ilona
Ehkä Ilona osasi sittenkin aavistaa, että jonain päivänä joku muukin lukee tätä merkintää. Harmi, ettei tämä kuva päässyt lehteen asti. 18
Älä nyt, näytät kuitenkin.δ
19
YSTÄVÄKIRJA
Lassi Perämäki Ikä: 20 vuotta. Perhe: 2 kpl; toisella puolella äiti, toisella puolella isä, äitipuoli, velipuoli ja kaks siskopuolta. Vappuna minut löytää: rymyämästä päissään ja riitelemästä teekkareiden kanssa, tai kotoa vapisemasta ja pelaamasta CS:ää riippuen edellisen illan menoista. Mielikirja: Henrik Ibsenin Nukkekoti Lempiruokani vappuna on: majokänkky, varsinkaan Da Marion Kebab special, ei petä koskaan. Jos olisin eläin, olisin: elefantti, oon tottunu olemaan iso ja äänekäs. Liian usein sanon: ”elä vittu viitti.” Tylypahkan tupa: Saako vastata henkilökunta, jos haluaa opettajaksi? Muutoin varmaan Korpinkynsi. Sumanismi
Terveisiä sumalaisille: pitäkää lippu/standaari korkealla ja vastustajat kasana savuavia ruumiita, sillä ilman meitä kukaan ei tee tiedettä suomeksi
23
Eräässä kevätkokouksessa esitetty aloite Suman opposition perustamisesta Pöyristyin. Vallan pyöristyin ja pöyhistyin. Olin kuin punarinta helmikuun kylmimpänä tiistaiaamuna. Makoisa talon muorin puuhun ripustama läskipala oli jo nokittu olemattomiin ja vain tyhjä manillanaru keikkui hiljaa tuulessa. Kuusikossa oli aivan hiljaista. Viiltävä pakkastuuli rakensi elotonta jäähileiden kristallikatetta, joka hiljalleen peitti kaikkea elävää ja elotonta. Näin karuna saattaa kaikua poloisen fennistin sielunmaisema demokratian hiljaa sammuessa ainejärjestötoiminnasta. Sumalla on jo yli viidenkymmenen vuoden ajan ollut hallitus, joka puristaa yksinvaltijuuden rautanyrkissään demokratian ikiaikaista symbolia, puheenjohtajan nuijaa. Nuijan iskut kaikuvat vaimennettujen toisinajattelijoiden korvissa, mutta suut on ommeltu kiinni. Lankana käytettiin ihmisoikeuksia ja neulana sananvapautta. Traagillista! Niin traagillista! Jos tässä maailmassa enää löytyy hyvää, jos me pienet äänet yhdistämme voimamme, saattaa ääntemme joki vaikuttaa jo pieneltä solisevalta vapauden purolta Suman hallituksen massiivisen monikansallisen ja kasvottoman vesivoimalajärjestelmän rinnalla. Tällä meidän selkänahoistamme kehitetyllä turbiinivoimalla pyörivät niin sorron rattaat kuin lukkiutuvat voimattomuuden kahleet hyveellisten ylle. Veljet ja siskot! Astukaamme uuteen aamuun, jossa hallituksen tulen korvennusta lieventää opposition aurinkovarjo. Aamuun, jossa pieni ei enää pelkää ja jossa sorron ikeet taotaan miekoiksi. Miekat auroiksi ja aurat kuparipannuiksi. Perustakaamme Suman oppositio! Vapaus, veljeys, tasa-arvo! Antti Koivusaari
Sumanismi
Kukaan ei kannattanut aloitetta, joten se hylättiin. δ
24
Sumanismi
25
ravintola, haarukka ja lassi
Sauraha
Nepal on hyvä maa. Se on jopa niin hyvä, että Seppo Rätykin pitäisi siitä. Nepalista tulee helvetin kovia työukkoja, jotka ovat tuoneet mukanaan helvetin hyvää ruokaa. Ouluun Nepalin ruokakulttuurin toi ensimmäisenä Sauraha.
Sumanismi
Lassi Perämäki
26
Voisi luulla, että Asemakadulla entisissä Asterian tiloissa sijaitseva ravintola ei ole kovin laadukas, mutta sellaisen olettamuksen tekeminen on kohtalokas virhe. Tiloissa toimii nimittäin tätä nykyä nepalilainen ravintola Sauraha. Se on ravintola, josta kaikki eivät ole koskaan edes kuulleet, mutta monen mieles-
tä se on jopa koko kaupungin paras ravintola – eikä suotta, sillä Sauraha ei jätä mitään arvailun varaan. Paikka on oikein kodikas sisustuksensa ja puoliksi maanalaisen sijaintinsa vuoksi. Seinillä on kaunista itämaista taidetta, värimaailma on lämpimän viihtyisä ja tarjoilijat nöy-
riä, kohteliaita ja komeita. Astiatkin ovat niin kauniita, että niiltä syöminen tuntuu joskus suorastaan väärältä. Saurahan ruoka on kuitenkin sellaista, että sitä söisi vaikka lattialle kaadettuna. Mikäli nepalilainen ruokakulttuuri tuntuu oudolta, kannattaa miettiä hetken aikaa intialaisen keittiön hyviä puolia. Sen jälkeen mielikuvaan on hyvä lisätä hyviä puolia kiinalaisesta ja thaimaalaisesta ruokakulttuurista, sillä nepalilainen ruoka kävisi hyvin näiden kolmen yhdistelmästä. Sauraha toteuttaa nepalilaisen ruoan niin hyvin kuin se inhimillisesti on mahdollista, mutta valitettavasti annokset ovat usein niin runsaita, ettei tavallinen ihminen jaksa syödä niitä. Olisi tietysti syytä myös kysyä, mitä Saurahasta saa, ja mikä siitä tekee niin hyvää? Ruoka ei ole mitenkään äärimmäisen monimutkaista: tandooriuunin antimia, curryja, täyteläisiä kastikkeita ja muita annoksia, jotka ovat idealtaan yksinkertaisia mutta äärimmäisen maukkaita. Edes ruokia maistamatta on elämys itsessään nähdä ja kuulla sihisevällä astialla lepäävien tandoorin antimien saapuvan pöytään.
Ja todella, siinä vaiheessa, kun antimiin käy käsiksi, suussa tapahtuu harmonisen rauhallinen ydinreaktio. Täydellisen pehmeiksi ja mureiksi paistetut lihat murtuvat suussa, lämmin maustekastike hivelee makunystyröitä ja ruoan täyteläisyys tärisyttää kehoa. Sellainen kokemus hyvin laitetusta nepalilaisesta ruoasta tulee. Tarjoilijat eivät kaikki puhu edes suomea ravintolan suhteellisen pitkästä iästä huolimatta, mutta siitä riippumatta asiakaspalvelua ei voi moittia. Tarjoilijat ovat jämäköitä ja nöyriä kuin ammattisotilaat, välillä jopa niin paljon, että oma surkea olemus hävettää, mutta siitä huolimatta palvelu on lämpimän ystävällistä. Muistaapa allekirjoittanut sellaisenkin kerran, kun mummonsa kanssa Saurahassa syödessään mummo yritti repiä naan-leipää ja kaatoi koko ateriansa syliinsä. Hämillään oleva mummo yllättyi, kun saikin tuossa tuokiossa uuden aterian tilalle veloituksetta. Se kertoo hyvin siitä, että Saurahassa ei toimita tuoton kiilto silmissä, vaan täydellisen ruokailukokemuksen takaamiseksi – ja siinä nepalilaiset ovat kaikin puolin hyviä.δ
Mikä: Sauraha Mitä: Nepalilaista ruokaa ja juomaa Missä: Asemakatu 10 Hintataso: 10-40€ Plussaa: + Asiakaspalvelu toimii myös kiireessä + Annokset ovat tuoreita, runsaita ja maukkaita + Pitkät aukioloajat + Rauhallinen ja kodikas sisustus ja ilmapiiri + Oikeita nepalilaisia työntekijöitä. Nepalilaiset ovat mahtavaa porukkaa. Miinusta: - Liiketila ei ole edustavinta mahdollista laatua - Tarjoiltavat naan-leivät ovat liian suuria ja hankalia murtaa - Sisätiloissa on joskus kylmä - Jotkut ovat raportoineet, että ravintolassa haisee joskus palaneen käry (arvioija ei ole itse törmännyt tähän)
δδδδδδδδδ / 10
Sumanismi
Arvosana:
27
SELFIEGALLERIA
Inkan selfiet Moi! Tällä kertaa selfiegalleriassa minä ja kissani Sege (sekä pari vierailevaa kissatähteä, Winston ja Torsti-Tapani). Toivotamme Segen kanssa kaikille oikein hyvää wappua :-) mau t. Sege
Sumanismi
Suurin toiveeni elämässä on, että kissaa kiinnostais selfiet
28
Torsti-Tapani pääsi (joutui) kengurupussiin
Joskus se poseeraa kuitenkin...
Baarin jälkeen on hyvä ottaa kuvia myöskin
Mutta välillä (aina) suunnittelee murhaavansa mut ku nukun
Kissa näki pihalla linnun
Onko kenenkään muun mielestä kissa KISSANPENTU pyykkikorissa maailman söpöin ja hassuin asia?
Sege on oikeesti maailman kiltein olento, vaikka se usein näyttää tältä
Kissaa ei kiinnosta
Sumanismi
Kissa syö puhelinta (SÖPÖ)
Kapaloin kissan, kissa vihaa minua
29
ANONYYMI BILEBLOGI
Fiktiivinen vappuraportti Olen useamman kerran harmitellut sitä, että Simanismi tehdään ennen opiskelijavapun alkamista ja seuraava Sumanismi ilmestyy vasta syksyllä. Näin ollen vappuraportteja ei Sumanismissa ole pahemmin näkynyt. Eräällä luennolla nousi esille ajatus fiktiivisestä luentopäiväkirjasta. Minulle syttyi ajatus yhdistää nämä kaksi, ja niin syntyi kuvitteellinen vappuraportti. Tämä yksityiskohtainen kuvaus vuoden 2018 opiskelijavapun kulusta on sekoitus aikaisempien vappujen tuomaa kokemusta sekä täyttä fiktiota.
Sumanismi
16.4. Möntti-piknik ja Humanistit ekana!
30
Heti aamulla kun heräsin, muistin että tänään on se suuri päivä, kun humanistit ottavat varaslähdön vappuun! Keli oli vappuisen luminen, mutta aurinko paistoi kauniisti. Ei siis muuta kuin haalarit jalkaan, vappusimat ananasreppuun ja kohti Mönttiä! Talvisesta ympäristöstä huolimatta paikalle saapui ihastuttavan suuri määrä humanistifukseja sekä vanhempia opiskelijoita. Muut seurasivat liikuttuneina, kun fuksit vannoivat perinteistä humanistien fuksivalaa. Ollapa itsekin vielä valaa vannova fuksi, jolla ensimmäinen vappu on vasta edessä! Fuksivalan jälkeen vuorossa oli parhaiden fuksien palkitseminen. Ensin Kilta palkitsi kaikista humanisteista parhaan fuksin, tämän jälkeen järjestöt palkitsivat omista järjestöistään eniten pisteitä keränneen fuksinsa. Kuten aina, kilpailu oli kova ja tiukka! Palkitsemisia seurasi kasteet. Näissä kasteissa fuksit joutuivat suorittamaan erilaisia tehtäviä ja mahdollisesti myös syömään tai juomaan epäilyttäviä asioita. Suman fuksit suorittivat perinteiden mukaan vanhem-
pien opiskelijoiden suunnittelemia mitä mielikuvituksellisimpia tehtäviä. Koska kyseessä oli kaste, myös vesi liittyi tähän tapahtumaan. Emme kuitenkaan ole teekkareita, joten totaalisen uittamisen sijaan fuksit saivat vain kevyen kosteutuksen. Kasteen jälkeen Suman fuksit saivat haalareihinsa tekstin superfuksi merkiksi kasteeseen osallistumisesta. Kun muodollisuudet Möntillä oli ohi, oli vappukansan aika siirtyä omiin pesiinsä ja mahdollisille etkoillensa valmistautumaan illan Talo-bileisiin. Ja mitkä bileet ne olivatkaan! Teekkaritalo täyttyi iloisista humanisteista, jotka reivasivat innokkaina aamuun asti. Tästä tulisi hyvä vappu!
19.4. Wapun avajaiset Se, että Wapun avajaisia ei enää päästy järjestämään Hoplopissa, harmitti minua suuresti. Hoplop on ollut aiempien vappujeni suosikkitapahtuma. Edenissä järjestettävät allasbileet eivät kuulostaneet itselle mieluisalta tapahtumalta, joten päätin suunnata ainoastaan jatkobileisiin. Kyseessä oli perinteiset isot baaribileet Ilonassa. Wapun alusta ilakoivat ihmiset joivat, tanssi-
Kuva: Emilia Välimäki
vat ja pariutuvat. Omaa juhlimistani rauhoitti hieman jälkeisistä Talobileistä kuulostikin etukäteen raskaalta seuraavan päivän Kansalliset fennistisitsit, kovassa ajatukselta. Vappuna taipuu yllättäviin suorituksiin! krapulassa kun on ikävä sitsata.
20.4. Kansalliset fennistisitsit Vapun parhaat sitsit järjestettiin tänä vuonna Tukikohdalla. Paikalle oli sumalaisten lisäksi saapunut sumalaisten ystäviä sekä muiden kaupunkien fennistejä, etenkin siulalaisia. Meno oli siis mukavan kansallinen, fennistinen ja myös poikkitieteellinen. Fennistisitsien voisi sanoa olevan tunnetut siitä, että niissä ei ole säästelty juomien määrässä. Niin oli myös tänä vuonna. Sima virtasi, laulut raikuivat ja puheet yltyivät toinen toistaan lennokkaammiksi. Toinen Sumanismin päätoimittajista piti perinteitä kunnioittaen upean Simanismin myyntipuheen, joka sai muualta tulleet fennistit löysäämään kukkaron nyörejään ja ostamaan vapun parhaan lukupaketin itselleen. Kaikki hyvä päättyy aikanaan, niin myös Kansalliset fennistisitsit. Ilta kuitenkin jatkui pitkälle aamuun railakkailla jatkoilla. Viimeiset juhlijat hyppelehtivät koteihinsa auringon ollessa jo korkealla ja lintujen säestäessä menoa kauniisti. Näitä juhlia muisteltaisiin kauan!
21.4. Ultimaattinen krapulapäivä, Juomalauluharjoitukset, Wappusauna
Bileistä on hyvä siirtyä urheilullisempiin aktiviteetteihin. Suma keräsi itselleen hyvissä ajoin soutujoukkueen, joka kerääntyi sunnuntaina kannustusjoukkoineen Tuiran uimarannalle. Taas jouduttiin jännittämään, ehtiikö jäät lähteä, mutta niin vain päästiin soutamaan. Ennen omaa suoristustaan Suman joukkue seurasi muiden soutua sekä tietenkin hioi taktiikkaansa. Viime vuonna Suma hävisi kaikille muille yli minuutilla, mutta toisaalta kukaan ei tippunut veteen. Tänäkin vuonna tavoitteena oli pitää koko joukkue veneessä. Pian tuli sumalaisten vuoro siirtyä valmistautumispaikalle. Syntyi hetken hässäkkä, kun kaikki yrittivät ottaa pelastusliivit yhtä aikaa, mutta nopeasti joukkomme oli jo veneessä istumassa. Vene pukattiin liikkeelle ja niin sumalaiset lähtivät soutamaan. Alun haparoinnin jälkeen löytyi nopeasti yhteinen rytmi ja kirkkovene kiisi pitkin Oulujokea. Kääntöpaikalla oli potentiaalinen kaaoksen paikka, mutta peränpitäjä antoi kuuluvasti ohjeita ja tilanteesta suoriuduttiin kunnialla. Paluumatka sujui sulavan vauhdikkaasti, ja maali saavutettiin hyvällä ajalla, vaikka aivan kärkisijoille ei päästy tänäkään vuonna. Innokkaimmat juhlijat jatkoivat souduista vielä illan jatkobileisiin. Itse palasin kaupan kautta kotiin keräämään voimia tulevan viikon koetuksiin.
23.4. Ympäri(päissään)ajot, Poikkitieteelliset haalaribileet Toinen vappuviikko alkoi niin ikään liikunnallisella aktiviteetilla, kun Suma ja Index lähtivät yhdessä kiertämään paikallisia pubeja ja baareja. Iloinen joukko aloitti kierroksensa perinteiseen tapaan Kaijonhar-
Sumanismi
Fennistisitsien jälkeen olen perinteisesti viettänyt Ultimaattisen krapulapäivän eli nukkunut, katsonut elokuvia ja syönyt pitsaa. Tänä vuonna sattui kuitenkin niin ikävästi, että sitsejä seuraavalle päivälle osui sekä Juomalauluharjoitukset jatkobileineen että Suman, Blankon ja Valenssin wappusauna. Kovasta yrityksestä ja tahdosta huolimatta en tänä(kään) vuonna selviytynyt Juomalauluharjoituksiin, vaan päivä meni sitseistä toipuessa. Nukuttuani, katsottuani pari leffaa ja syötyäni paljon olo alkoi pikkuhiljaa olla sen mukainen, että saattoi harkita sängystä nousemista. Hieman haparoivin liikkein suuntasin kulkuni Teekkaritalolle. Peräkkäisten päivien bileet rokottivat hieman Suman osallistujamäärää, mutta löysin paikalta kuitenkin violettihaalarisia ystäviäni. Osa oli minun tavoin vielä melko nuutuneita, mutta osa bailasi jo kuin viimeistä päivää. Kyllähän sitä itsekin nuorempana jaksoi. Teekkaritalo ei pettänyt tälläkään kertaa vaan sauna pysyi kuumana pikkutunneille asti. Omakin bilekunto kesti yllättävän pitkälle, vaikka ajatus sitsien
22.4. Kirkkovenesoudut
31
Kuva: Emma Korja
justa, ja jatkoi siitä sopivin välein pysähdellen kohti keskustaa. Mukaan kierrokselle lähti oikein mukava määrä sakkia, ja pyörillä taitettuja välimatkoja siivitti niin matkakaiuttimesta soitettu musiikki kuin hersyvät naurunpuuskat. Juottolat antoivat joukkiollemme mukavasti opiskelija-alennusta, joten juoma maistui janoisille. Sää suosi, ja tuli siinä vahingossa terassikausikin avattua. Ympäri(päissään)ajot on ehdottomasti yksi minun suosikkitapahtumista. Tunnelma on hyvä ja tulee käytyä paikoissa, joihin ei yleensä tule mentyä. Wapun poikkitieteelliset haalaribileet osuivat tänä vuonna samalle päivälle Ympäri(päissään)ajojen kanssa, joten viimeisen etapin jälkeen osa meistä suuntasi askeleensa kohti Mangoa. Sää oli vappuisan viileä, mutta onneksi reppuun oli tarttunut mukaan nestemäistä lämmikettä jonossa nautittavaksi. Poikkarit eivät poikenneet tavallisesta: DJ:t soittivat suosituimpia hittibiisejä ja baari oli tupaten täynnä. Päivän baarikierroksella oli kuitenkin tullut hankittua iltaa varten hyvät pohjat, joten bilejalka jaksoi vipattaa pilkkuun Jos väsymys iskee kesken vapunvieton, kannattaa haasti. keutua Suma-läjään.
26.4. Humanistinen vappusuunnistus & AAAAAAK
Kuva: Emma Korja
Muutaman välipäivän jälkeen oli hyvä suunnata hallituksen joukkueen kanssa Humanistiseen vappusuunnistukseen. Fuksit olivat suunnitelleet mitä mainiompia rasteja meidän vanhempien päänmenoksi. Hauskaa riitti, eikä pieni räntäsadekaan onnistunut latistamaan tunnelmaa. Joukkueellamme oli luonnollisesti yksi ainoa tavoite: voittaa koko suunnistus.
Suunnistuksen jälkeen oli hyvä suunnata kotiin lämmittelemään sekä valmistautumaan illan AAAAAAKia varten. Viime vappuna – huolimatta siitä, että en ollut edeltävänä yönä nukkunut yhtään – oli bileet mahtavat. Niinpä odotukseni olivatkin korkealla, kun suuntasimme kulkumme jälleen Mangoon. Eikä ApinaKapina jättänyt tänäkään vuonna kylmäksi vaan hyvää menoa ja loistavaa seuraa riitti jälleen pilkkuun asti. Kyllä vappu vaan on opiskelijan parasta aikaa!
27.4. K*ljaetkot Perjantaina oli vuorossa Suman Rattoradion kuunteluilta, kun oli kolmen sumalaisen ohjelman vuoro tulla ulos radiosta. Radiossa jaettiin etkovinkkejä, vapputarinoita sekä tietenkin soitettiin parasta etkomusaa. Lähetyksen kuuntelun ohella sumalaiset ompelivat haalarimerkkejä, kuuntelivat keskittyneesti radiosta kuuluvien sumalaisten ääniä sekä nauttivat vappuisia virvokkeita. Kaikki tietenkin pitivät ohjelmasta suunnattomasti.
Sumanismi
28.4. Päiväkännit, Wesibussi
32
Vaikka Päiväkännien osuminen viikonlopulle tuntuikin hieman nihkeältä, päätin kuitenkin osallistua niihin. Illaksi oli suunniteltu sumalaisten yhteistä Wesibussiajelua, joten Päiväkännit oli hyvä paikka aloittaa päivä.
Hevimestaan oli tuttuun tapaan kerääntynyt paljon innokkaita päiväkänneilijöitä. Meno oli mukava mutta tiivis, enkä viihtynyt paikalla kovin kauaa. Illalla oli aika pukea lämpimästi vaatetta, pakata jälleen vappusimat ananasreppuun ja suunnata keskustaan Wesibussijonoon. Jonottamaan saapui mukava suma (hehheh) violettihaalarisia opiskelijoita. Kyytiä odotellessa me kokeneemmat wesibusseilijat kerroimme tarinoita aikaisempien vuosien kyydeistä ensikertalaisille. Tuli siinä ohessa kuin vahingossa tutustuttua muihinkin jonottajiin. Lopulta koitti se odotettu hetki, kun Wesibussi saapui lastattavaksi. Innokas haalarikansa sulloutui bussiin ja bileet saattoivat alkaa (tai jatkua). DJ ei pettänyt tälläkään kertaa, vaan bilekansa reivasi ja lauloi minkä jaksoi. Wesibussi on kuin oma maailmansa, jossa kaikki on ihanaa, hauskaa ja uskomatonta. Sen toivoisi jatkuvan ikuisesti ja olo on jokseenkin haikea, kun kyydistä on lopulta noustava. Onneksi aina voi jäädä odottamaan seuraavaa kyytiä!
Franzénin puistoon, jossa Humanistinen kilta lakitti perinteitä kunnioittaen Franzénin patsaan. Tästä ohjelma jatkui kaupungin halki kulkevana kulkueena. Innokkaimmat kaivoivat taskuistaan laulukirjoja, ja pian tutut laulut raikasivat kauniina kakofoniana eri puolilta kulkuetta. Kulkueen jälkeen vuorossa oli uitot. Jälleen kerran olin kiitollinen siitä, että olen humanisti enkä teekkari, hyinen Laanaoja ei ole erityisen houkutteleva paikka vappu-uinnille. Teekkareiden uidessa paikalle kerääntyneet piknikin viettäjät poksauttelivat skumppapulloja, etsivät kavereitaan sekä nauttivat ihanan keväisestä säästä. Kyllä se kesä vielä tulisi! Suma oli varannut illanviettopaikakseen saunatilan Heinäpäästä. Illan aikana näkyi paljon tuttuja kasvoja, joista osa viihtyi paikalla pidempään ja osa kävi vain kääntymässä. Vaikka bileet olivat parhaimmillaan, oli tunnelma myös hieman haikea: kesäloma häämötti aivan nurkan takana, eikä osaa sumalaisista näkisi ennen syksyä. Tätä seikkaa ei kuitenkaan jääty murehtimaan liiaksi, vaan pääpaino oli hauskanpidossa ja yhdessäolossa. Kun lopulta kuuden aikaan pyöräilin aamuauringon paisteessa kotiin, en voinut muuta kuin todeta Vappuaatto valkeni ihanan aurinkoisena ja kaunii- olevani melkoisen onnellinen ja tyytyväinen elämääni. na. Hieman jo väsyneet juhlijat suuntasivat kulkunsa Olipahan vappu, kiitos kaikille, jotka olivat osa sitä!δ
30.4. Vappuaatto: Franzénin lakitus, Fuksiuitot, Aattosauna
Sumanismi
Suma Wesibussissa.
33
LINGVISTIEN LEIKEKIRJAKERHO
300 noppaa ja risat
Sumanismi
Jonne Kauppi & Teijo Kemppainen
34
Herrasmiesliiga uljas sai voimansa vedestä ja kaljasta. Kilta antoi lisäpisteet kun näytimme persettä paljasta.
Fingerpori on lempparini, tahdon suomea siis lukea. Aion murteet selvittää ja sanat korulauseiksi pukea.
Suomen kielen rakenne, opiskelujen uusi startti. Lukiossa oli meininki eri, läksyihin meni enemmän kuin vartti.
Ahmin Kielemme kohtalon, nautin Käyttökieliopista. Jos vain pääsykokeen selvitän, jo alkaa noppia ropista.
Kielen vaihtelun kurssilla Harri toi fennistiikan rintaan. Uljas uramme sai heti kolauksen kun tentti toi hien pintaan.
Pääsykokeen jälkeen odotan paksua kirjettä. Mielessä vain yksi kysymys: teinköhän montakin virhettä.
Pitkä fonetiikan kurssi loppui vasta joulukuussa. Parhaiten muistiin jäi kun ope puhui kynä suussa.
Kun valituksi tulin, äiti kutsui äikänmaikaksi. Toppuuttelin ja totesin, “joku muu kuin koulu työpaikaksi”.
Santeri ja YKT fuksien silmiä avasi. Viikonloppu meni jos toinenkin, kun nykypersiaa aikansa tavasi.
Ensimmäisenä päivänä kohtaammekin vanhoja tuttuja. Eipä kukaan vielä voi ennustaa kaikkia tulevia juttuja.
Kielenhuollon kurssilla sai noppien eteen ponnistaa Jos ekalla ei kurssia läpäise ehkä toisella, kolmannella onnistaa
Syysrymyssä kun rypee, se lienee syksyn huipentuma. Tervetulleita oomme uuteen kotiin, suuri onni on kotimme Suma!
Sivuaineiksi toivoimme paljon kaikkea jännittävää ja uutta. Aikatauluhaasteet muuttivat fuksin mielen “Ehkä otankin vain kirjallisuutta”
Eivät vanhat naamat voi käsittää Suman uusien urhojen lukua. Heidät Herrasmiesliigaksi nimettiin, oli päällään krakaa ja pukua.
ÄMO:n merkitys fuksille On sitä vaikea muihin verrata. Liekö pian aika olis alkaa niitäkin matskuja kerrata.
Fuksisuunnistuksessa laitoimme uusiksi filminpätkät. Topilta saimme toimintaohjeen: “Nyt Teatterikorkeaan, jätkät!”
Kriittisen medialukutaidon essee oli joillekin ehkä pakkopulla. Moni oli yhdestä asiasta varma: voi Jeesus ennen valmista esseetä tulla.
Sumanismi
Yliopistoon tähtään, siis maisteriksi pyrin. Paha minut periköön, jos taas pääsykokeissa tyrin.
35
Sumanismi
36
Kirjakielen vaiheita luimme fuksikevään kiireissä. Agricolan teksteistä opimme, että sattuu sitä paremmissakin piireissä.
Semantiikan matskut mielen mutkalle kääntää. Ehkä siksi kaksikkomme graduja aiheesta vääntää.
“Osaanko minä vielä suomea?” Näin mietin lauseopista. Kurssin jälkeen kuitenkin iloitsin peruskurssien nopista.
Johto-opin toffee jäi hampaisiimme pitkäksi aikaa. Kukapa olisi arvannut tuota johtamisen tenhoa, taikaa!
Kevään palautepäivässä voi kursseista palautetta antaa. Professori Mantila simaa kaataa, Maija munkkeja kaikille kantaa.
Keväällä vuosikurssimme väkevistä fennisteistä kuuli. Kyllä syksyllä on kandin kanssa helppoa, tai niinhän sitä silloin luuli.
Toinen vuosi alkoi, emme reippaita fukseja olleet enää. Vaan emme silti laiskotelleet saati luennoilla kaivelleet nenää.
Syksyllä tekemistä riitti kandi meidät syleilyynsä sulki. Toinen kirjapinon alle hautautui ja toinen keppien varassa kulki.
Jälleen edessä oli kurssi uusi, Weboodissa luki tekstioppi. Kesän jälkeen mieli heräsi: pitänee ottaa tästäkin aiheesta koppi.
S2 sivuaineeksi, siinäpä on sitä itua. Enää ei tarvitse maailman suomettomassa tilassaan kitua.
Sanastossa ja nimistössä kaksi kielen osa-aluetta kohtaa Emme silloin vielä tienneet, että tämä tie Kotukseen johtaa.
SKR:n tuutorointi testaa, paljonko asioista muistaa. Toinen logopedejä valistaa vaan toinen sovitusta vastuusta luistaa.
Toinen päätti sivuaineen suomen kurssin edelle laittaa. Valinnalla oli hinta suuri: Kuinka mahtaa kirjatentti maittaa?
Syventävät opinnot tutustuttavat sukukielten pariin. Pohjoissaame toista houkuttaa, mutta se vaihtuu Talolla unkariin.
Viron alkeiskurssi oli helpohko, ehkä onneksemme. Paljon uutta sukukielestä opimme vaan monikon partitiivia emme.
Vielä viestinnän oppimispäiväkirja ja ollaan puolimatkassa kai. Jotkut kutsuvat sitä joululomaksi toiset kandiin korjauslistan sai.
Murteiden kurssilla opimme ulkoa rajat kuntien. Harri sopivasti kuumotti jokaista jokaisen kotipaikkakunnan tuntien
Kolmas kevät koittaa ja vuosikurssi jakautuu kahtia. Opettajat Norssilla duunia painaa kun asiantuntijat keventää tahtia.
Neljännen vuoden jälkeen takana paljon kursseja ja kokemuksia. Loppusuora näkyvissä kohta, joko pitää täyttää työhakemuksia?
Kielihistorian kurssilla suomen vaiheet auki käännetään. On liivi, vatja, karjalat, kantauralia sujuvasti väännetään.
Viides vuosi käynnissä, tuttuja näkee vain syömässä. Lienee kaikki vain kirjastossa graduun sivuja lyömässä.
Sitten oltiin kielikonsultteja, puuttui vain kraka, salkku ja puku. Kurssin vaikein osuus monelle oli oman kandin luku.
Vielä jaksaa viestinnän kurssin Oppimispäiväkirjan kai viimeisen. Työskentelytavat muuttumattomat, saa se siis valmistelun ilmeisen.
Neljäntenä syksynä emme ehtineet ihastella ruskaa. Gradusemma kun syyskuussa alkoi koimme sitä aitoa luomisen tuskaa.
Johan täällä on kestetty Oulun tuulta ja viimaa. Vielä ei olla valmiita, mutta onneksi gradu antaa siimaa.
Tovi tuumailtiin ja aihe valittiin, oli vastus uusi tasavertainen. Vaan pian hiipi mieleen suuri huoli: graduntynkäni onkin keskinkertainen.
Gradu nyt vanha ystävä on, joskus hankala ja arvaamaton. Kaksi sivua lisää ja kolme pois, edessä edelleen työmäärä mittaamaton.
Gradu söi kaiken ajan, katosi aurinko taakse verhon. Pimeyttä vastaan taistelimme ja perustimme oman leikekirjakerhon.
Suomea tulin lukemaan, tai näin siis aluksi luulin. On käyty enkut ja ruotsit, myös viroa, unkaria ja saamea kuulin.
Pieni juhlakin vuoteen mahtui, kun publiikki toivoa tulevaan loi. Puku päällä, puheita ja skumppaa, kai joskus täältä maisteriksi valmistua voi.
Jos on matka ollut rankka, niin seura on ollut oivaa. Jos tulee naarmuja reissussa, Suma kaikki haavat hoitaa.
Tapahtui myös monenlaista muuta: sivuaineilua ja seikkailuja kummia. Hetkeksi taakse jäi Linnanmaa ja yliopisto, noppalaskuri näytti hämmästyttäviä summia.
Leikekirjaa on tehty, toivottavasti iloksi tuttujen. Me ei vielä lähdetä, mutta on aika muiden juttujen.
Kun oppimispäiväkirja oli jo toista vuotta myöhässä, sen lopulta kirjoitti valmiiksi pienessä flunssassa ja köhässä.
Kaksi vuotta kirjoitettu aiheista vaikeista ja helpoista. Lisääkin vielä kai lähtisi vaan ei tule enää painokelpoista.
Sumanismi
Kaiholla muistamme Unirestan pitsaperjantaita. Mikään muu ravintola ei porkkanaa pitsaan laita.
37
Sitaatit Veikka: Du spittade on du shirt. Lassi: Ja, det happens. Suman fuksit virkamiesruotsissa.
δ δ δ Pikku liimahöyryt ei oo pahitteeksi. – Inke
δ δ δ Kyllä mää nään kirjaimia, mut en mää pysty lukemaan. – Emilia V. FTM:n luennolla
δ δ δ Kyllähän sitä voi olla ajattelematta negatiivia ajatuksia, mutta sitten ei vois ajatella ollenkaan. – Saga
δ δ δ Ei se Excel oo paska vaan sinä. – Lauri Katrille
δ δ δ Ei vitsi, ei tarvi pitää housuja koko viikonloppuna jalassa! – Emppu ennen Osmaa
δ δ δ Ihanaa ku Meeri on niin helppo. – Emppu
δ δ δ Jos sukat on pois niin tunnelma on seksuaalinen. – Venla
δ δ δ Nyt ku on kevät niin viina maistuu ihmisille. – Jouni
δ δ δ Et sie kyllä niitä tee käsin, mutta jos teet, nii oot aika yksinäinen. – Inke
δ δ δ Sidottuna Sumanismiin – kuulostaa aikuisviihde-elokuvalta. – Meeri
δ δ δ Kertokaapa, mikä on naaraskettu englanniksi! Noh? Ettekö ole lukeneet aikuisten lehtiä? – Anonyymi luennoitsija Historiallisessa kielitieteessä
δ δ δ
Sumanismi
Voidaan merkitä tää tämmösellä Asterixilla. – Anonyymi luennoitsija asteriskin käytöstä
38
Anonyymit tunnustukset Virkamiesruotsi on perseestä. Sekaannuin sumalaiseen – tai ehkä hän minuun. Haluan niin paljon lomalle, että voisin vaikka skipata wapun ja siirtyä suoraan toukokuun alkuun. Minua ei kiinnosta MIKÄÄN! Pellolla mökki, mökissä Matti, Matissa syöpä, tralalallallaa Tuvassa sanko, sangossa paskaa, paskassa verta, tralalallallaa Sumalla sitsit, sitseillä naidaan, nainnista kuppa, tralalallalaa Lipastoihastukseni nenä ei ole kaunis :( Mulla on kolme oppimispäiväkirjaa alottamatta. Hoidin itselleni juuri kesäksi kovasti hommaa. Ensin olin iloinen, nyt kadun. Kun tunnustus kirstuun kilahtaa, sielu Osmaan vilahtaa. Maksoin Sumanismin pienillä kolikoilla sori oikeesti Pomppi, pomppi, kumi kumi mies, kumi kumi mies, kumikumikumi mies t. reetu-äiJä Sumanismi
Lähetän tunnustuksen ko en nyt muutakaan keksiny.
39
40
Sumanismi