Simanismi 2019 by Sumanismi

2/2019

Î´IMANISMI ..

Kirjoittajat:

Ida Immonen, Venla Juntto, Tiia-Maria Juuso, Ilona Kauppinen, Meeri Kivikallio, Emilia Käsmä, Julia Latvala, Antti Niskanen,Olga Oinas-Panuma, Katja Pyörälä, Julia Pääkkölä, Iida Sarja, Juuso Syngelmä, Elina Vittaniemi, Emilia Välimäki

Kuvitus:

Tiia-Maria Juuso, Teijo Kemppainen, Emilia Käsmä, Olga Oinas-Panuma, Katja Pyörälä, Julia Pääkkölä, Lasse Rautio, Iida Sarja, Natalia Uutela, Elina Vittaniemi, Emilia Välimäki Pexels

Taitto:

Katja Pyörälä, Elina Vittaniemi

Päätoimittajat:

Katja Pyörälä ja Elina Vittaniemi

Sumanismi

Paino: Monisto oy Painos 40 kpl. Suomen kielen opiskelijain kilta Suma ry Oulun yliopisto 2019

Sisältö Pääkirjoitus

Koponen

Päällikön puheenvuoro

Pohintoja Panumalta

Sitsilaulu

Vappu ennen ja nyt

Vappupuuhasivu

Asian vieressä

Alumni esittäytyy

Musiikkia korville

Vapun tapahtumakalenteri

Ystäväkirja

Opiskelijan työpäivä

Tepastellen

Pyssäyttävän autenttinen ja häikäsevä kulttuuriilimiö eli PahkiSpeksiraportti

Osmaraportti

Raajarikkoisen vinkit vappuun

Sitaatit

Anonyymit tunnustukset

PÄÄKIRJOITUS

On siis kevät

umassa on ollut havaittavissa vappuväsymystä jo maaliskuun puolivälistä saakka. Vaikka vappu ei tunnetusti lopu, sen saapumista ja ohi menemistä odotetaan jo sekä innolla että kauhulla. Perinteisesti vapputeemainen Simanismi on mukana opiskelijoiden ykkösjuhlan hulinassa. Tässä numerossa pohditaan muun muassa, miten vappuperinteet ovat muuttuneet sitten lapsuuden ja kuinka selvitä vappuriennoista raajarikkoisena. Sivulta 17 löydät vapun tapahtumakalenterin, jonka avulla varmistat, ettet jää paitsi yhdestäkään huvituksesta. Jos vappukekkereillä riekkuminen ei kuitenkaan nappaa, voit linnoittautua sohvan nurkkaan simalasi, vappumunkki ja Simanismin vappupuuhasivu seuranasi. Vapun ja kevään odotuksen keskellä palaamme hetkeksi menneeseen. Sivulta 22 saamme lukea PahkiSpeksistä, jossa oli tänä vuonna mukana oikea suma sumalaisia. Saamme kuulla sisäpiirin kuulumiset kulissien takaa niin näyttelijältä, tanssijalta kuin kuorolaiseltakin. Osma-raportti sivulla 25 valottaa tuon viikonlopun tapahtumia heille, jotka eivät paikalle päässeet, sekä palauttaa Osmafesteille osallistuneet takaisin enemmän ja vähemmän kultaisiin muistoihin. Ei aikaakaan, kun kevät jo taittuu kaikkien malttamattomasti odottamaan kesään. Lumen sulaminen ja pitenevät päivät enteilevät lämpimiä lomapäiviä, matkoja, festareita tai ehkä kesätöitä. Kevään tullessa loppuu myös ensimmäinen puolisko päätoimittajakaudestamme. Jo muutamassa kuukaudessa olemme oppineet paljon, stressanneet hirmuisesti (toinen meistä ehkä enemmän kuin toinen) sekä kokeneet melkoista iloa ja ylpeyttä saadessamme julkaista ensimmäiset lehtemme. Emme malta odottaa, että pääsemme syksyllä toivottamaan uudet Suma-fuksit tervetulleiksi koko Sumanismin toimituksen voimin. Toivomme jokaiselle sumalaiselle ihanaa kevään jatkoa sekä ikimuistoista kesää. Palataan syksyllä!δ Sumanismi

Terkuin Sumanismin päätoimittajat Katja Pyörälä ja Elina Vittaniemi

KOPONEN Tällä palstalla Suman koulutus- ja sosiaalipoliittinen vastaava pohtii jatkuvuutta.

Kevättä, vappua, Moodlea ja YTHS-lakia rinnassa

Sumanismi

Iida Sarja

iin vain alkaa fuksivuoteni lähestyä loppuaan, ja ensimmäinen opiskelijavappuni häämöttää nurkan takana. Lisäksi olen ollut jo puoli vuotta koposopona. Niinhän se sanonta menee, että aika rientää, kun on hauskaa. Muistan sen kuin eilisen, kun ryhdyin koposopoksi pienenä ja höpsönä fuksina, joka ei tajunnut oikeastaan mistään mitään. Olen edelleen kyllä pieni ja höpsö fuksi, mutta tajuan ehkä vähän paremmin asioista. Yliopiston oppimisympäristö Optima vaihdetaan Moodleksi. Moodle on otettu käyttöön jo alkuvuodesta, ja lopullisesti Optiman käyttö lopetetaan 31.7.2020 Oulun yliopistolla. Yliopistolle on lisätty myös läppärilainaamoja. Aiemmin lainaamo löytyi ainoastaan Tekniikan aulasta, mutta nyt läppäreitä pystyy lainaamaan lisäksi Pegasuksesta, salin L5 läheltä ja eri luokista ympäri yliopistoa. Läppäreiden määrät ja lainaamoiden sijainnit voi tarkistaa kosketusnäyttötauluilta 2T-sisäänkäynniltä. Ohjeet lainaamon käyttöönottoon sekä läppäreiden lainaamiseen löytyvät osoitteesta www.oulu.fi/th/lainaamo. Korkeakoulujen yhdistyminen tarkoittaa uudistuksia terveydenhuollon saralla, sillä yhdistymisen jälkeen YTHS:n asiakaskunta tulee kaksinkertaistumaan. YTHS-laki hyväksyttiin maaliskuun alussa, ja laki tulee voimaan 1.1.2021. Lain tavoitteena on turvata hyvin toimivat yhdenvertaiset opiskeluterveydenhuollon palvelut sekä yliopisto- että ammattikorkeakouluopiskelijoille. Laki vastaa pääosin nuorten aikuisten tarvetta palveluille, ja konkreettisissa palveluissa ei tule tapahtumaan merkittäviä muutoksia laajentumisen jälkeen. Lisää asiasta voi lukea osoitteesta www.yths.fi/uutiset. Muistutuksena kaikille, että myös YTHS:lle on mahdollista antaa palautetta. Palautteen avulla YTHS pystyy kehittämään toimintaansa oikeaan suuntaan, sillä YTHS on olemassa meitä opiskelijoita ja meidän terveydenhuoltoamme varten. Kuten olen jo aiemmin koposessani maininnut, niin antakaa hyvät ihmiset palautetta! Palautteen antaminen saattaa tuntua merkityksettömältä, mutta sitä se ei todellakaan ole. Palautteenannon merkitystä ei voi tarpeeksi korostaa, ja sähköistä palautetta on nopea ja helppo antaa. Tsemppiä kaikille loppukevään rutistuksiin!δ

PÄÄLLIKÖN PUHEENVUORO

Winkit wapuliinin wiettohon

Venla Juntto Suma ry:n puheenjohtaja

Sumanismi

apuliini on täällä! Kyllä, luit aivan oikein. Kirjoitin juuri wapuliini. Vappu, wabu, vappo ja muut taajaan käytetyt nimivariaatiot opiskelijan pyhimmästä ja rankimmasta juhlasta ovat kaikki kivoja. Silti niistä kaikista puuttuu juhlapyhälle ominainen löllö ja höttöinen irvokkuus, jota wapuliinissa on. Wapuliinin syleilyyn ei pidäkään antautua täysin harkitsematta. Kiireisiä hetkiä kannattaa suunnitella, ja omia menoja kannattaa aikatauluttaa ja jopa budjetoida. Ruokaakin kannattaa tehdä vaikka pakkaseen, kun et kuitenkaan jaksa tai kerkeä kokkaamaan. Huolehdi, että yöpöydälläsi on joka ilta vesilasi (ja oman maun mukaan ehkä särkylääkettä). Pidä myös huoli, ettet unhoita wapuliiniviikon tenttejä, luentoja, seminaareja tai muita oikeasti tärkeitä juttuja. Wapuliinin tärkein juttu Suman fukseille on tietysti Suman fuksikaste, joka tapahtuu Mönttipiknikin yhteydessä ennen Humanistit ekana -bileitä maanantaina 15.4. Siellä fuksius kuolee lopullisesti. Jos et ole wapuliini-ihminen, ota hiljentyneistä lukusaleista, löhöilystä ja vaikka munkeista (tirsk) kaikki irti. Naura krapulaisille kavereillesi. Hikiset, niin sielua kuin ruumistakin tuhoavat baarijonot ja wesibussin vaappuminen ei aina ole hohdokasta. Pitäkää itsestänne ja toisistanne huolta. Wapuliinia voi ja kannattaa viettää myös perheen tai ystävien kesken ilman turhia hulinoita tai tärinöitä. Simanismin uljailla lehdykäisillä seisoo wapuliinin aikataulu. Sitä on juhlakävijän hyvä opiskella, sillä sen avulla osaat suunnistaa kosteimpiin, ei kun siis ilmaisiin, ei kun siis parhaimpiin (Suman) kissanristiäisiin. Nähdään Fennistisitseillä!δ

POHINTOJA PANUMALTA

Naisena miesten töissä

Maaliman menoa ihmettelevä mettäläinen höpöttämässä kaikenlaista lystiä asiaa.

tut kengät ovat puolet kylmemmät, ja niiden varret ovat paljon lyhyemmät. Lähden pois tyhjin käsin. Tämä on vain yksi esimerkki siitä, miten olen saanut huomata olevani työmarkkinoilla väärän kokoinen ja väärää sukupuolta. Viime aikoina minulle on selvinnyt esimerkiksi, että naisten työhousut eivät pidä samalla tavalla vettä kuin miesten samanmerkkiset, ja että naiselle talvityökäsineiden löytäminen on haastavampaa kuin sen kuuluisan neulan etsiminen heinäsuovasta. Naisten käsiä ja varpaita ei palele. Naisten housujen polvet eivät kastu. Myyjän perustelu housuasiaan oli, etteivät naiset kulje samalla tavalla metsässä kuin miehet.

Sumanismi

Olga Oinas-Panuma

Näin työväen juhlan alla haluaisin muistella muutamia kauppareissujani ja työtäni, josta kovasti pidän. Kävelen kaupassa tursuilevien hyllyjen välissä. Tarvitsen kengät: sellaiset lämpimät, jotka jalassa voin tehdä ulkotöitä. Hetken tuotteita tutkittuani päädyn myyjän pakeille. “Oisko teillä mulle semmoset oikiasti lämpimät ulukokengät?” Vastaus tulee salamannopeasti: “Joo varmaankin, mikäs sun koko on?” Vastaan kenkäni koon, joka on 37, ja myyjä menee vaikeaksi. Ahdistuneita silmäyksiä ensin kenkiin, sitten minuun. Selviää, ettei etsimiäni kenkiä ole. Eikä sellaisia valmisteta – ainakaan niissä parhaissa merkeissä. Ainoat naisille suunna-

Vaikka pystyn usein tekemään samat työt kuin miehet, saan silti koko ajan todistella osaamistani.

Mielestäni se oli huonoin perustelu aikoihin. Ennakkoluulot liittyen töihin ja harrastuksiin ovat surullisia ja lamaannuttavia. Olen poromies, sukupuoleltani nainen, ja minä tarvitsen yhtä hyvät työvaatteet kuin miehetkin. Sille, että jalkani on ko-

koa 37, en voi mitään. Suurin osa työkavereistani tietää, että osaan työni. Siitä huolimatta saan välillä aika pitkiä, kyseenalaistavia ja odottavia katseita. Epäilyjä siitä, osaanko varmasti toimia oikein. Alkuaikoina minua yritettiin jättää tekemään nuotiota, kun muut hakivat poroja. Perusteluita ei ollut. Vaikka pystyn usein tekemään samat työt kuin miehet, saan silti koko ajan todistella osaamistani. Törkeintä, mitä olen kuullut, oli erään miehen kommentti: “Sulle kasvaa kohta pallit, ku teet niin paljo miesten töitä”. Toistaiseksi ei ole kasvanut, vaikka olen hoitanut poroja ja lampaita ja tehnyt niitä niin sanottuja miesten töitä jo niin kauan kuin olen ylipäänsä töitä tehnyt. Minäkin olen sen verran feministi, että voin huomauttaa, että joissain asioissa täytyy valitettavasti taistella vain, koska on nainen. En voi vaikuttaa siihen, mihin sukupuoleen synnyin – enkä kyllä haluaisikaan. Minua ei juurikaan jaksanut kiinnostaa #metoo-kampanja, ja mielestäni naisten oikeudet Suomessa toteutuvat pääsääntöisesti hyvin. Ymmärrän myös sen, että pinttyneet ennakko-oletukset ja stereotypiat eivät helposti kulu pois, vaan pikkuhiljaa ajan saatossa. Siitä huolimatta minulla on yksi toive: että saisin tehdä työni rauhassa. Ehkä vielä tärkeämpi toive kuitenkin on se, että kauppaan tulisi toimivia työvaatteita myös naisille. Minun käsiäni ja jalkojani palelee.δ

SITSILAULU Juuso Syngelmä

Sumalaiset sitsit

Sävel: Peukaloisen retket

Sitseille taas sumalainen reippaasti käy, huolta ei näy Laulujen halki hän kiitää, rientää näin humaltumaan Snapsi tai lonkerohuikka, juoda hän saa myös Gambinaa Tai kaljatölkkinne ilmaan kaikki nyt nostakaa! Oi, Suma mun Korkeella promillet on Näin juoda vois Tuopin nyt pöytään jos tois Kännikö päällä, ken tietää? Hallitus kai päättää sen, tai jos vallan selväksi muuttuu, juoman hän silloin niin saa Oi, Suma mun Korkeella promillet on Näin juoda vois Tuopin nyt pöytään jos tois Sitseille taas sumalainen reippaasti käy, huolta ei näy Laulujen halki hän kiitää, rientää näin humaltumaan

Sumanismi

Vappu ennen ja nyt

Katja Pyörälä

Sumanismi

Joulupukkia ja pääsiäispupua ei ole. Hammaskeijukin lakkasi tulemasta vierailulle kummasti heti sen jälkeen, kun viimeinen maitohammas irtosi ikenistä. Sängyn alla piileksineet möröt ovat muuttaneet muotoaan ja muistuttavat nykyään lähinnä kotitöitä, vuokranmaksua ja muita välteltäviä vastuutehtäviä. Onkohan vappukaan enää entisensä? Lyhyesti – ei tietenkään. Pyhimysstatuksen saaneen Walburg-nunnan muistoksi 700-luvulla vietetty saksalainen juhla on muuttanut muotoaan kevään tulon juhlistamisesta työväen hurvittelukarnevaaliksi. Lakisääteinen vapaapäivä vapusta tuli vuonna 1944. Mutta entäs viimeiset, sanotaan rapiat kaksi vuosikymmentä? Hohkaavatko munkit, simat ja serpentiinit edelleen samaa hohtoa ja jännitystä kuin silloin joskus – aikana ennen aikuisuutta? Tämä miete mielessäni laitoin tänä vuonna vappuhuvitukset laittoman aikaisin tulille. Sukelsin kohti sisäisen lapseni epätoivoisesti aikuisuuden arkeen kurottamaa kättä ja tavoittelin pikku-Katjan mielenmaisemia. Ehkä vapussa on vielä taikaa!

1. lessani. Pikkuveikkakin tahtoo nykyään kilpailla lähinnä munkkien syönnissä. Ei minulla mitään sitä vastaan ole, mutta kaipaan silti kaiholla aikoja, jolloin munkkirumba oli täynnä vauhtia ja vaarallisia tilanteita.

Tippaleipä

En ollut koskaan aiemmin syönyt tippaleipää. Muistan, kuinka lapsena herkku muistutti minua lähinnä aivoista, enkä mielikuvan vuoksi tahtonut koskeakaan kummalliseen taikinakekoon. Tieteen nimissä uskaltauduin paistamaan tippaleipää valvovan silmän alla (lue: äiti hoiti itse paistamisen samalla, kun katsoin kauhuissani vierestä). Tippaleivän maku ei ollut yllättävä sanan Munkit missään merkityksessä, mutta kokemuksena tämä Maku sinänsä on ennallaan. Pienenä munkit olivat vappuherkku vertautuu lapsuuden jännittäviin munkuitenkin elämys – mitään muuta leipomusta kun ei kinpaistokesteihin. kotona paistettu rasvassa. Oli hurjaa päästä pyöräyttelemään kattilassa kihiseviä rinkilöitä ja nähdä, kuinka Serpentiini taikinainen pinta ruskettui mukavasti. Sokerissa pyörit- Paperikoristeet olivat lapsena hauskimmillaan silloin, tely muuntui nopeasti kilpailuksi pikkuveikan kanssa – kun niitä sai puhallella veljen ja serkkutyttöjen päälle. kumpi saa rinkilään enemmän sokeria? Itse koristelu jäi vähemmälle, ja alkuperäisestä pakkaKotona äiti paistelee munkit yhtä tottuneesti kuin uksestaan levitetyt serpentiinit olivat lopulta suhteelliennenkin, mutta leivontataidot eivät ikävä kyllä ole pe- sen tylsää tavaraa. riytyneet jälkipolville. Paloturvallisuuden vuoksi en siis Nykyäänkin serpentiinin puhaltelu on kenties hausitse leiki rasvapaistolla, vaan ostan munkit kaupasta ja kinta, mitä tällä vappupaperilla voi tehdä. En voi enkä herkuttelen äidin tekemillä vanhempien luona vierail- siis yritäkään väittää, että olisin vuosien saatossa oppi-

2. nut arvostamaan juhlakoristelun estetiikkaa. Serpentiinisota kunniaan! Ainoa miinus aikuisen vapussa on, että paperimytyt pitää siivota kaikkinensa itse. Lapsena vappurientojen jäljet olivat aamuun mennessä kadonneet kuin itsestään...

suhteellisen myöhään elämässäni, mutta heliumin hengittäminen on – etenkin vahvan siman nauttimisen jälkeen – hervottominta huvitusta, mitä maan päältä löytyy. Vappupallot rokkaavat siis edelleen, mutta aivan muista syistä kuin aiemmin.

Vappupallot

Sima

Pikkupilttinä sima oli mielestäni turha vappuperinne. En pitänyt juoman mausta, en nirsona sipsuttajana sietänyt siinä lilluvia rusinoita, ja lisäksi litku vain vei mahasta tilaa ainakin kahdelta vappumunkilta. Siman suhteen mielipiteeni on muuttunut luultavasti eniten – samalla tavalla kuin punaviini tai kahvi on simakin alkanut maistua makealta iän myötä. Sima on myös ainoa vappuherkku, jonka tekemiseen olen pystynyt osallistumaan kotona. Näin voin ainakin hetken verran elää Strömsö-fantasiaani pullotellessani

Sumanismi

Jokavuotinen heliumpallo oli lapsena must. Vanhemmat olivat tyhmiä, kun eivät suostuneet ostamaan kaikkia palloja, jotka olisin tahtonut. Äiti oli tyhmä, kun muistutti joka kerta, että pitäisin narusta tiukasti kiinni, ettei pallo karkaisi taivaalle. (Lue: pallo karkasi useimpina vuosina taivaalle tunnin sisään sen ostamisesta.) Ilmapallot ovat edelleen hupaisaa rekvisiittaa ja heliumpallot taas harmillisen harvoin tarjolla olevaa tavaraa. Olen luultavasti hypännyt tähän huvitukseen

makeaa rusinajuomaa – äidin valvonnan alla, tietty.

Vappumarssit ja –kulkueet

Lapsena kodin vappuperinteisiin ei juuri kuulunut erilaisten kulkueiden katselu tai seuraaminen. Vietimme juhlapyhän usein sukulaisten kesken, joten osallistuin ensimmäiseen vappukulkueeseeni vasta aikuisiällä. Lapsilla näyttää kuitenkin olevan siellä hauskaa. Vappupalloja karkailee yhtä mittaa, ja serpentiiniä kiedotaan kauloihin kuin hienointa silkkiä. Joka toisesta kadunkulmasta voi saada kasvomaalauksen ja joka toisesta uuden munkin tai mukillisen simaa. Opiskelijavappuna erilaiset marssit, kulkueet ja tapahtumat ovat tietenkin vapun ehdoton kohokohta. On ihanaa päästä tänä vuonna kokemaan vappu ensimmäistä kertaa Suman porukan kanssa ja vielä

kotikaupungissani! Jos aiemmat opiskelijavappuni ovat antaneet oikeanlaista osviittaa kevään juhlan meiningeistä, on luvassa hulvaton viikko. Toivottavasti tavataan!δ

Kuvat:

1. Ujona vappumeikeissä vuonna 1999. Illuminati confirmed. 2. My little pony –pallo oli markkinoiden kuuminta kamaa 1998. 3. Vuoden 2000 vappuna ei naurattanut. Luultavasti siksi, että veliveikka oli saanut näppinsä lempileluihini (huomaa pitkäkyntisen itsetyytyväinen hymy). 4. Vuodelta 1998. Olen ilmeisen yrmeä siitä, että isoveljen haipallo etuilee parrasvaloihin jättäen ponipalloni nuolemaan näppejään – tai kavioitaan.

Sumanismi

Ristikko

1. yhteistyötaitoa vaativa urheilutapahtuma 2. perinteinen vappujuoma - rusinoilla tai ilman 3. työväen juhlan hikimaja 4. eräs vapun perinneruuista - ravintoarvot kohdillaan! 5. ekana Teekkaritalolla!

6. fuksikaste (sanan kirjaimellisessa merkityksessä) 7. fennistin vapun kohokohta 8. hauskempi heliumtäytteisenä 9. kesällä odottaa tämä - ellei joudu TÖI HIN 10. Franzénkin saa tällaisen vappuaattona 11. OTY:n ja OTPTravelin lahja vappukansalle

Piilosana Numerosarjat ovat vihjeitä, jotka ratkaisemalla löydät piilosanojen kirjaimet Simanismin tekstien lomasta!

Sumanismi

Tehtävien ratkaisut sivulla 29

ASIAN VIERESSÄ

Erasmus+

– vastakohtien maassa uutta oppimassa Kirjoitan Cluj-Napocasta, noin Tampereen kokoisesta romanialaisesta kaupungista Transilvaniassa, jossa olen parhaillani Erasmus+-vaihdossa. Tässä toisessa artikkelissani kerron ensimmäisestä päivästäni opiskelijavaihtokaupungissa, sen Suomi-yhteisöstä ja Romaniaan kohdistuvien ennakkoluulojeni murtumisesta.

Julia Pääkkölä

Sumanismi

Ensimmäinen päivä Clujissa

Pääni notkahtaa taaksepäin havahtuessani äkilliseen jarrutukseen. Bussin valot räpsähtelevät päälle, ja ihmiset alkavat kaivaa passejaan taskuistaan. Kello lyö neljä yöllä, ja olemme saapuneet Unkarin ja Romanian väliselle rajalle. Rajatarkastaja nousee bussiin ja kerää matkustajien passit, minkä jälkeen hän vie ne huvipuiston lipputiskiä muistuttavaan koppiin. Oloni ei ole kuitenkaan yhtä miellyttävä kuin huvipuistossa, varskaan kun emme saa passejamme takaisin viiteentoista minuuttiin. Ikkunalaseihin hakkaava sade ja rekkojen valot eivät auta tunnelman keventämisessä. Ikuisuudelta tuntuneen odottelun jälkeen bussikuski saapuu linja-autoon passit kourissaan. Suomalainen passi on helppo tunnistaa muista henkilötodistuksista sen väristä ja paksuudesta. Tunnelma muuttuu levollisemmaksi, ja matka kohti Cluj-Napocaa voi jatkua. Mutkikkaiden vuoristoteiden jälkeen esikaupunkialue alkaa hahmottua. Harmaat pilvet sylkevät räntää kadulla kulkevien niskoille. Pian olemme linja-autoasemalla, eikä minulla ole aavistustakaan, missä päin asuntolani on. Ystävällinen ranskalainen opiskelija saattaa minut taksille. Yrmeä taksikuski heittelee matkalaukut takakonttiin, ja minä hyppään takapenkille. Yritysten ja erehdysten kautta saavumme opiskelijaasuntola-alueen pihaan. Melko kivuttoman sisäänkirjautumisen jälkeen kipuan jättimäisen laatikkorakennuksen ylimpään kerrokseen. Kokeilen avainta oveen, mutta avain kääntyykin päinvastaiseen suuntaan kuin Suomessa. Huoneen ovi aukeaa sisäänpäin. Ensimmäinen kulttuuriero havaittu, ajattelen, ja kömmin tyytyväisenä puhtaisiin laka-

noihin päiväunille huonosti nukutun yön jälkeen. Herättyäni ikkunoiden läpi porottavaan aurinkoon hoidan juoksevia asioita. Illalla tapaan suomen kielen lehtorin, Anjan, paikallisessa perinneravintolassa, Roatassa. Ravintolassa Anja suosittelee minulle leivitettyä juustopihviä kasvisten ja perunoiden kera. Tartun suositukseen ― ja onneksi tartun, sillä venyvyydestä ja rasvaisuudestaan huolimatta juustopihvi on herkullinen. Ruokaakin parempaa on lämmin ja vastaanottavainen seura, joka saa minut tuntemaan itseni tervetulleeksi vieraaseen kaupunkiin. Ravintolan ovelta kuuluu suomalainen tervehdys, kun opetusharjoittelija Maiju saapuu Clujiin suoraan lentokentältä pelkkine käsimatkatavaroineen. Ajattelen tässä ihmisessä olevan riskinottajan kykyä ja seikkailumieltä. Arvaukseni osuu oikeaan, sillä Maijukaan ei ole koskaan käynyt Romaniassa, ja juuri siksi hän haluaa tulla ottamaan selvää maasta. Keskustelemme, syömme ja tutustumme toisiimme. Jo yhden illan jälkeen minusta tuntuu kuin olisin tuntenut nämä ihmiset jo täyden ystävyyden verran. Myöhemmin meistä ja journalistivaihtari-Tuukasta muodostuu oma Suomi-yhteisömme, Clujimassa. Käymme lounailla ja puhumme tunnekieltämme, suomea. Äidinkielellämme puhuminen on meille yhtä tärkeää kuin yhdistävien kokemusten jakaminen ja salmiakin syöminen vieraassa maassa.

Ennakkoluulot murtuvat

Cluj-Napoca on kaupunki, jonne voit tulla sellaisena kuin olet. On myönnettävä, etten tiennyt ennen tänne tuloani Romaniasta maana juuri muuta kuin romani-

kerjäläiset ja korruption. Täällä olen oppinut, että vaikka palkkataso on matala muihin EU-maihin verrattuna, ei pihiys kuulu romanialaisten elämäntapaan. Sen sijaan esimerkiksi syntymäpäiviä ja häitä juhlitaan isolla budjetilla. Tällaiseen mentaliteettiin saattaa kuitenkin liittyä romanialainen tapa odottaa vastapalvelusta ystäviltä. Syntymäpäiväsankarin tarjotessa ruuat ja juomat kuuluu seuraavan syntymäpäiväsankarin tarjota samalla tavalla takaisin. Katsoin hiljattain erään Romanian korruptiosta kertovan dokumentin, jossa nuori haastateltava kertoi, että etenkin vuosikymmeniä sitten vastapalvelusten antaminen oli arkipäivää. Asiakas saattoi viedä kukkia lääkärille kiitoksena onnistuneesta toimenpiteestä. Haastateltavan mukaan tällainen ei olisi luonteenomaista nykynuorille, koska he ajattelevat, että maksun täytyy riittää palveluiden saamiseen. Kun kerroin isälleni lähteväni Romaniaan vaihtoon, muistan hänen kysyneen lähes ensimmäiseksi: ”Onhan se varmasti turvallinen maa?” Vastasin, että Suman Jonne oli jo aiemmin sanonut, että hän tunsi olonsa Clujissa turvallisemmaksi kuin Helsingissä. Nyt kun olen ollut Clujissa kolme viikkoa, en ole kertaakaan joutunut pelkäämään esimerkiksi, että minulta varastettaisiin jotain. Kuulemani mukaan transilvanialaiset ovat ylpeitä siitä, että täällä asuu todella rehtejä ihmisiä. Paikalliset ystävät saattavat jopa nauraa turistin ennakkoluuloille, jos hän ottaa laukkunsa mukaan poistuessaan ravintolan ulkopuolelle tupakoimaan. Mielikuva romanikerjäläisestä kadulla kerjäämässä voi olla yksi ensimmäisistä Romaniaan liitetyistä käsityksistä. On tietysti totta, että romaneilla on taustansa ja heihin kohdistuneen syrjinnän myötä vaikeuksia saada töitä, jolloin heidän ainoa elinkeinonsa voi olla kerjääminen. Minä en ole kuitenkaan tavannut vielä

yhtään kerjäläistä, joka olisi suoranaisesti pyytänyt rahaa. Olen tavannut romaneja, jotka ovat sinnikkäästi myyneet kukkia kaduilla ja vaatteita kirpputorilla. Toisaalta olen nähnyt myös iltaisin romaneja katutyössä lakaisemassa maata puun oksista kyhätyillä luudilla. Heidän palkkatasonsa on olematon, ja siksi silloin tällöin täällä nousee mielenosoituksia parempien palkkojen puolesta. Romania on vastakohtaisuuksien maa. Valtiolla on intoa kehittyä, mikä tulee esille valtavista moderneista kauppakeskuksista ja maaseudulle rakennetuista Oulun Alppilan kerrostaloja muistuttavista rakennuksista. Uutuuttaan hohtavan kauppakeskuksen vieressä on usein kuitenkin ränsistynyt teollisuushalli ja sen vieressä perustuksiin asti rakennettu talo, joka muistuttaa Tornion Rajalla-kauppakeskuksen takana kyyhöttävää kuoppaa. Tällaisia rakennuskyhäelmiä on Romaniassa valitettavasti moninkertaisesti enemmän kuin TornioHaaparannalla. On surullisen ikävää, ettei Romanialla ole varaa rakentaa ja remontoida päiväkoteja ja kouluja, vaikka poliitikot niin lupaavatkin. Koulut toimivat kuitenkin kekseliäiden opettajien pyörittämänä, minkä olen huomannut jo seurattuani suomen luentoja. Puutteellisen kaluston ei anneta häiritä, koska ainahan voi kirjoittaa perinteiseen tapaan liitutaululle ja ottaa vaikkapa improvisaatioharjoituksia opetuksen tueksi. Uskon, että tulevan kevään aikana Romania tulee opettamaan vielä monin verroin enemmän paikallisesta elämästä ja kulttuurista. Olen tyytyväinen, että päädyin juurikin Romaniaan. Oli kuitenkin maa mikä tahansa, vaihdon aikana paikalliselämästä oppii taatusti enemmän kuin tavallisella viikon mittaisella lomalla. Kannustankin kaikkia sumalasia hakemaan vaihtoon jossain vaiheessa opintojaan.δ

Sumanismi

ALUMNI ESITTÄYTYY

Harjoittelut avaavat polkuja työelämään

Sumanismi

Tiia-Maria Juuso

Kärkeen on todettava, että vasta harjoittelen alumnina olemista. Valmistumisestani on tämän tekstin kirjoitushetkellä kaksi kuukautta: valmistuin tammikuussa 2019. Suomen kielen pariin minut johdatti kiinnostukseni kieleen ja kirjoittamiseen, mutta ennen pääsykokeita en tiennyt vielä ollenkaan, mitä alan tehtäviä voisin tai haluaisin tehdä. Aloitin suomen kielen opiskelut samana vuonna, kun kirjoitin ylioppilaaksi: vuonna 2010. Tuona vuonna pääsykokeissa haettiin joko ns. asiantuntijalinjalle tai aineenopettajaksi. Hain asiantuntijaksi, sillä ajattelin sen antavan enemmän vaihtoehtoja. Lopulta

päädyin opiskelemaan sivuaineinani viestintää, hallintotieteitä, kirjallisuutta ja hakuvaiheen pohdinnoista huolimatta aineenopettajan pedagogiset opinnot. Joskaan en ole auskultoinnin jälkeen opettanut, mutta onneksi ennen eläkeikää ehtii moneen. Tiivistetysti tähänastisen ammatillisen polkuni voi jakaa kahteen osaan: työhöni toimittajana ja työhöni Oulun kaupungilla. Yhteistä molemmille on se, että ne saivat alkusysäyksensä harjoittelusta. Toimittajan tehtävissä aloitin, kun hain harjoitteluun kotiseudullani Meri-Lapissa ilmestyneeseen Pohjolan Sanomiin. Sen seurauksena tein seuraavat neljä vuotta opiskelujen ohella toimittajan töitä. Työskentelin kesinä ja joulun aikoina, mutta tein myös eripituisia jaksoja Pohjolan Sanomiin pitkin vuotta tarvittaessa töihin tulevana toimittajana. Tämä onnistui helposti, sillä Oulusta ehtii kätevästi käymään Kemissä päiväseltään. Pohjolan Sanomien lisäksi työskentelin Lapin Kansassa ja yhden kesän Helsingin Sanomissa. Polkuni Oulun kaupungilla puolestaan alkoi, kun kaupungille haettiin harjoittelijaa työryhmään, jonka tehtävänä oli laatia kaupungin ensimmäinen avoimen hallinnon toimintasuunnitelma. Yhtenä osa-alueena suunnitelmassa oli selkeä virkakieli. Tässäkin tapauksessa pääsin harjoittelun kautta sisään organisaatioon ja talon tavat tulivat tutuiksi. Työpaikkoja oli myös helpompi hakea, kun oli päässyt näyttämään osaamistaan harjoittelussa. Tuon jälkeen olen työskennellyt kaupungilla kuntalaisvaikuttamisen koordinaattorina ja terveyspalveluiden tiedottajana. Helmikuussa 2019 aloitin nykyisen työni digitaalisen viestinnän asiantuntijana ja kau-

pungin henkilöstön intranet Akkunan päätoimittajana. Kaikenlaisiin alan harjoittelumahdollisuuksiin kannattaa siis tarttua, sillä ne voivat johdattaa vaikka minkälaisille urille. Tähän väliin on pakko myöntää, että itselleni kunnallinen puoli ja julkinen sektori eivät tulleet ensimmäisinä mieleen, kun ajattelin opintojen alussa suomen kielen asiantuntijoiden tulevia työnantajia. Ajattelin, että suomen kielellä ja hallinnolla ei ole sinänsä yhtymäpintoja keskenään. Otin hallintotieteetkin sivuaineeksi lähinnä omien kiinnostusten vuoksi. Ensimmäiset hallintotieteen luennot todistivat luuloni kuitenkin vääriksi. Selkeä kielihän on kaiken hyvän hallinnon lähtökohta. Kieli ei liity hallintoon pelkästään tekstien ymmärrettävyyden kautta, vaan esimerkiksi senkin kautta, millä tavalla asukkaiden ja hallinnon toimijoiden välinen dialogi tapahtuu. Kaikki hallinnon tekstit tuskin muuttuvat lähivuosina ymmärrettäviksi, joten uskoisin, että suomen kielen osaamisella on jatkossakin monenlaista tarvetta julkisella sektorilla. Itse innostuin hallintotieteistä niin, että hain opiskelemaan niitä Lapin yliopistoon ja suuntaan tällä hetkellä toiseen maisterin tutkintooni. Kuka tietää, ehkä voin toisessa gradussani yhdistää kaksi suurinta kiinnostuksen kohdettani: kielen ja hallinnon.

Kaikenlaisiin alan harjoittelumahdollisuuksiin kannattaa siis tarttua, sillä ne voivat johdattaa vaikka minkälaisille urille.

Sumanismi

Jos palaan vielä opiskeluaikoihini, sieltä tärkeimpien asioiden joukkoon nousee ainejärjestö- ja kiltatoiminta. Toisena opiskeluvuonna minut valittiin Suma ry:n hallitukseen, jossa olin neljä vuotta: sosiaalipoliittisena ja koulutuspoliittisena vastaavana, talousvastaavana sekä lopuksi kerhisvastaavana. Yhden vuoden ajan olin myös Humanistisessa killassa sosiaalipoliittisena vastaavana. Ainejärjestötoiminta antoi työelämään

moni hyviä taitoja, mutta ennen kaikkea sen myötä opiskeluvuosista jäi mahtavia muistoja. Valmistumiseni kesti melko lailla kauemmin kuin olin suunnitellut. Kävin graduseminaarin vuosina 2015–2016, mutta työelämä vei mukanaan ja keskeneräinen gradu jäi tiedostoksi työpöydälle. Lopulta pitkällisen näppäimistön hakkaamisen jälkeen sain sen ja samalla tutkintoni vihdoin valmiiksi. Kaiken aikaa valmistumiseni oli ollut kiinni gradustani. En suosittele seuraamaan esimerkkiäni gradun seisottamisesta etenkään, kun valmis tutkinto on valtti työmarkkinoilla. Jälkikäteen ajateltuna kannatti kuitenkin tehdä alan töitä, kun niihin oli mahdollisuus. Käytännössä kaikki hankkimani työkokemus on opintojen aikaista, ja sen ansiosta olen tämänhetkisessä työssäni. Ties kuinka monesti tunsin itseni saamattomaksi gradun venymisen takia, vaikka olisi pitänyt ennemmin olla tyytyväinen siitä, että olin onnistunut työntymään työelämään. Tämän kokemuksen perusteella voisin ohjeistaa, että jos teillä on mahdollisuus tehdä opintojen aikana oman alan töitä, valitkaa aina työt. Olkaa itsellenne armollisia, jos tämän vuoksi valmistumisaikataulu joutuu joustamaan. Opinnot on mahdollista suorittaa töiden ohellakin. Niistä saa enemmän irtikin, kun teoriatason pysyy yhdistämään työelämässä opittujen asioiden kanssa. Työelämässä olen lopullisesti oivaltanut, että suomen kielen opinnot ovat luonteva pari oikeastaan minkä tahansa sivuaineen kanssa. Esimerkiksi toimittajana kaikenlainen tieto oli tavalla tai toisella jutunteossa avuksi, kun taas kaupungilla kieli on erottamaton osa koko organisaation toimintaa. Minulle ovat tähän mennessä ehkä eniten olleet hyödyksi erilaiset teksteihin ja kielenhuoltoon liittyvät kurssit sekä viestinnän sivuaine. Myös graduni koen hyödylliseksi. Gradun teon aikana perehdyin virka- ja säädöskieleen ja olen tämän vuoksi toivoakseni pystynyt työssäni hahmottamaan paremmin hallinnollisten tekstien rakenteita ja välttämään kapulakieltä. Tai sitten hallintojargon on jo ehtinyt liimautua niin sitkeästi kielenkäyttööni, että peli on menetetty, heh. Lopuksi vielä tärkein. Jos mikä tahansa tässä kirjoituksessa mainittu asia herätti kysymyksiä tai ajatuksia, minuun voi olla yhteydessä milloin tahansa.δ

MUSIIKKIA KORVILLE

Ääniä vapun jälkeen

Emilia Käsmä

Vappu voi olla pitkä tai lyhyt, mutta usein se on ainakin rankka. Henkistä tai fyysistä pahaa oloa voi yrittää lievittää musiikillisin keinoin – hoitaahan säveltaide niin aivoja kuin sydäntäkin lääkkeen tavoin. Siksi tarjolla onkin nyt viisi musiikkivinkkiä vapun jälkeiseen elämään. Extrana jutusta löydät myös muita kulttuurituotteita, joita voi halutessaan yhdistellä hoitoon.

4. Puhdista kyynelkanavat

Vapun jälkeinen olotila saattaa herkistää. Tällöin hyvä vinkki on iskeä suoraan tunteiden keskiöön ja avata hanat kunnon itketysbiiseillä. Koska jokaisen sydämessä on varmasti varattu paikka niille omille suosikkivollotusbiiseille, ei kirjoittajan kannata antaa kummoisempia vinkkejä kyynelten vuodatukseen. Jos haluat tuplata fiiliksen, voit katsoa myös jonkun koskettavan 1. Kuuntele klassista elokuvan. Takuuvarmasti itkettävä on ainakin HatchiKun kahden viikon vappu painaa hartioita, on korkea- ko, jonka hienon soundtrackin on tehnyt säveltäjä Jan kulttuuri paikallaan. Saatatkin saada kaksi kärpästä A. P. Kaczmarek. yhdellä iskulla: nauttia taidesivistyksestä ja samalla karkottaa uhkaavat vappuliskot kokonaisen orkeste- 5. Jammaile jatsia rin voimin. Kirjoittaja suosittelee unkarilaisen György Juhlimisen jälkeiseen jumitukseen sopii hienosti myös Ligetin Atmosphères-teosta esimerkiksi Hannu Linnun moderni jazz, joka hieman kuulijasta riippuen joko heja Radion sinfoniaorkesterin tulkintana. Stanley Kub- rättää toukokuuhun tai kietoo vielä vahvemmin unenrick käytti Atmosphèresia ja muita Ligetin moderneja omaiseen tunnelmaan. Kirjoittajan suositus on Mikko sävellyksiä ilman lupaa elokuvassaan 2001: Avaruus- Sarvanne Hip Company, jonka toinen albumi Muovibaseikkailu. Vaikka krapula-aivot eivät kestäisikään itse bylon iskee krapulaan kuin metrinen halko. Myös Urleffaa, on Ligetin sävellyksillä samankaltainen, kehosta sus Factory -yhtyeessä musisoiva Jussi Pelkonen vetää irrottava vaikutus. Muovibabylonilla upealla tyylillään oivaltavaa spoken wordia intensiivisten sävellysten päälle. Pelkosen sur2. Nauti norjalaisesta realistiset sanoitukset ovat teos itsessään, ja niiden Jos tunnet tarvitsevasi raskaampaa musiikkielämystä, avulla pääsee takuuvarmasti leijailemaan kaiken vajoka herättää kroppasi jokaisen kuolleenkin solun (tai punjälkeisen ahdistuksen yläpuolelle. tappaa ne loputkin), voi kokeilla black metalin kuuntelemista. Tähän näppäriä valintoja ovat vaikkapa norja- + Ole vain hiljaisuudessa laiset Dimmu Borgir ja Mayhem. Jos mieluummin tah- Myönnetään. Vapun jälkeen kauneinta musiikkia kordot nauttia synkistelysi tarinallisessa muodossa, voit ville saattaa olla puhdas hiljaisuus. Ei musiikkia tai etsiä käsiisi mielipiteitä jakavan Lord of Chaos -eloku- muitakaan melusaasteita, vain auvoisa ja armahtava van, jonka on ohjannut entinen Bathroy-rumpali Jonas hiljaisuus. Hiljaisuudessa myös kuulee paremmin lisÅkerlund. kojen saapumisen. Tsemppiä!δ

Sumanismi

3. Lurittele lastenlauluja

Jos tahdot nousta synkkyyden alhosta mahdollisimman nopeasti, kokeile nuoremmalle kansanosalle suunnattua musiikkia. Uudenkarheiden lastenlauluteosten lisäksi kirjoittaja suosittelee palaamaan oman lapsuuden suosikkisulosäveliin, kuten Fröbelin palikoihin tai Ti-Ti Nalleen. Koska osaat kaikki biisit kuitenkin vielä ulkoa, voit puhdistava riittinä laulaa mukana niin kovaa kuin vapun runtelemilla keuhkoillasi pystyt. Jos tahdot kruunata kokemuksen ulkomusiikillisin keinoin, nappaa hyllystä esimerkiksi Muumi-kirja tai kuuntele sellainen Yle Areenasta ihanan Lasse Pöystin lukemana.

Vappu 2019

TAPAHTUMAKALENTERI maanantai 15.4.

Mönttipiknik ja fuksikaste Humanistit ekana -bileet

Möntti Teekkaritalo

klo 16 klo 20

keskiviikko 17.4.

Wapun avajaiset

perjantai 19.4.

Kansalliset fennistisitsit Jatkot

Aleksinkulma Basso club

klo 18

lauantai 20.4.

Vappusauna

tiistai 23.4.

Juomalauluharjoitukset OTY:n beer pong

Pääkirjaston takana

klo 16

keskiviikko 24.4

Ympäri(päissään)ajot OTY:n BBQ

torstai 25.4.

Wappusuunnistus AAAAAAAK OTY:n wappureivit

Kaijonharju, Linnanmaa Viihdemaailma Ilona

klo 17 klo 22

perjantai 26.4.

Kirkkovenesoudut

Tuiran uimaranta

sunnuntai 28.4.

OTY:n talobileet

Teekkaritalo

tiistai 30.4.

Franzénin patsaan lakitus Teekkariuitot Suman vappusauna

Franzénin puisto

keskiviikko 1.5.

WAPPU Ashematunnelin örinät

klo 11.45

Sporttisauna Asematunneli

klo 3.33

Sumanismi

Vappuun on vielä aikaa, joten osa kalenterin tapahtumien yksityiskohdista tarkentuu vasta lähempänä h-hetkeä. Seuraathan siis kärppänä tapahtumien sosiaalisen median päivityksiä, jotta löydät varmasti oikeaan paikkaan siihen kuuluisaan oikeaan aikaan!

YSTÄVÄKIRJA

Natalia Uutela Ikä: 22 Lempiväri: vaaleanpunainen Luottovaatteeni: Ehkäpä mustat housut. Mielikirjani: Vaikea valita lempparia, mutta Aino Kallaksen Sudenmorsian oli todella hyvä. Vappuna kuuluu syödä: Vai siis tarkoititko juoda? No siis lököä kuuluu juoda, ja jos nyt kysymykseen pitää vastata, niin syödä kuuluu jotain helppoa ja hyvää. Tylypahkan tupa: Korpinkynsi se taitaa olla, ainakin fuksisuunnistuksen ja Potter-bileiden perusteella. Vapun aion viettää: Wesibussissa

Sumanismi

Liian usein sanon: Mun PITÄIS...

Terveisiä sumalaisille: Haluun kiittää teitä kaikkia, joihin oon saanu tutustua näitten opiskeluvuosieni aikana. Ootte parasta ja niin on Sumakin <3

Opiskelijan työpäivä My day -tyyppiset julkaisut, joissa seurataan aktiivisesti yhden ihmisen päivää, ovat nykypäivänä suuressa suosiossa. Siispä eräs sumalainen päätti ottaa haasteen vastaan ja kirjata kaikki opiskelijan päivän tapahtumat minuutilleen ylös. Kirjoittaja suorittaa tällä hetkellä aineenopettajan pedagogisia opintoja, joten opettajaksi aikovat pääsevät samalla myös sukeltamaan tulevien opintojen maailmaan. 7.05 Herätys soi, mutta en jaksa nousta. Tekisi mieli jäädä nukkumaan.

mään Foodooseen anonyymien opiskelutoverien kanssa. Pitsaa!

7.30 Minun on pakko nousta, koska omatuntoni ei anna periksi.

12.31 Palaan Huoneelle. Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Huoneella on hyvä ruokakoomata.

7.42 Aamupalan nautin isossa kiireessä. Tiedän, että taas tulee hoppu.

13.01 Jatkan oppimispäiväkirjan kirjoittamista, kun Huone tyhjenee ja hiljenee.

7.59 Lähden kävelemään kohti yliopistoa.

13.48 Lähden etsimään seuraavan luennon luokkatilaa. Eksymme opiskelutoverien kanssa hetkellisesti, koska uudet tilat ovat hämmentävät.

8.07 Saavun luentosaliin. En itse asiassa edes muista tarkasti, mikä päivän luennon aiheena on. 9.48 Luento päättyy. Aihe oli todella mielenkiintoinen ja ajankohtainen, koska luennolla puhuttiin muun muassa seksuaalisesta häirinnästä. 9.56 Etsin hiljaisen paikan, jotta voin tehdä koulujuttuja. Myöhemmin minulla on tapaaminen ryhmätyön tiimoilta, joten aion vielä katsoa, ovatko muut ryhmäläiset edistäneet työtämme. 10.00 Huokaisen helpotuksesta, kun huomaan, ettei muukaan ryhmä ole tehnyt mitään. Siirryn siis kirjoittamaan aamun luennosta luentopäiväkirjaa ja mutustelen samalla eväsleipää. 10.28 Ryhmätyön suunnittelu alkaa. Kehitämme monialaista oppimiskokonaisuutta kuvitteelliselle teemaviikolle. 11.04 Ryhmätyön palaveri päättyy. Saimme ryhmän kanssa hyvin tehtyä hommia ja suunniteltua projektia. Vaikuttaa siltä, että tämä työ tulee ehkä joskus valmiiksi.

14.16 Luokka löytyy ja laaja-alaisen ainedidaktiikan harjoituskerta alkaa. Uusi kurssi, jännää! 15.48 Luento loppuu. Oppitunnilla käsiteltiin kansanperinteitä erilaisten tehtävien avulla. Saimme muun muassa lukea runoja, pohtia sananlaskuja ja keksiä arvoituksia. 16.03 Vihdoin pääsen kotiin. Pitkän päivän jälkeen rojahdan sohvalle makaamaan ja selaan somea. 16.49 Nautin opiskelijalounaan kotona eli syön nuudeleita. Vaihtoehtoina oli joko käydä kaupassa tai kaivaa kaapin perältä nuudelipaketti. Nuudelit nautin sängyssä Netflixin seurassa. 18.43 Kaivaudun viimein esiin sängyn syövereistä ja suljen Netflixin. Päätän, että minun täytyy tehdä vielä koulujuttuja. 20.28 Saan oppimispäiväkirjan valmiiksi ja palautan sen, jes! Vaihdan vapaalle.

11.50

23.04 Suljen television ja menen nukkumaan.δ

Menen

syö-

21.34 Oikaisen sänkyyn ja muhennun peittoon. Televisiosta tulee Temptation Island, joka nollaa hyvin aivot pitkän päivän jälkeen.

Sumanismi

11.09 Rojahdan Huoneen sohvalle, enkä tee hetkeen mitään (paitsi keskustelen kaikkien kivojen ihmisten kanssa).

Sumanismi

Hei kirjoittava sumalainen! Löytyykö pöytälaatikostasi pölyttymästä novelleja tai runoja, joille olet kuumeisesti etsinyt julkaisualustaa? Nyt se on löytynyt! Lähetä kynäsi tuotokset julkaistavaksi Sumanismiin: kpyorala18@student.oulu.fi tai evittani@student.oulu.fi Sumanismi

Pyssäyttävän autenttinen ja häikäsevä kulttuuri-ilimiö Suman pahkispeksiläiset raottavat esirippua ja päästävät Simanismin lukijat tutustumaan näyttämötaiteen monia elementtejä sekoittavan teatterielämyksen maailmaan hieman lähempää. Teksti: Antti Niskanen, Ida Immonen ja Julia Latvala Kuvat: Lasse Rautio

OMSTART!

Kevät saapuu ja tuo tullessaan aurinkoa, iloa ja loskaa! Meille pahkispeksiläisille se tuo mukanaan myös haikeita ja vapautuneita fiiliksiä, speksin näytöskausi on nimittäin ohi. Tekee mieli huokaista helpotuksesta, vaikka olo on hieman ontto. Puolen vuoden ajan suurin osa vapaa-ajasta kului speksin treeneissä, raskaissa mutta hauskoissa tehoviikonlopuissa ja tiiviiksi muodostuneen porukan ympäröimänä. Viimeisten kuukausien aikana speksi hiipi useita kertoja uniinkin: meitä varoiteltiin jo kauden alussa kuuluisista, kaoottisen villeistä speksiunista. Emme osanneet aavistaa, kuinka suureksi osaksi elämää produktio loppujen lopuksi muodostuisi.

Sumanismi

Mikä ihmeen PahkiSpeksi?

Jos ei ole koskaan käynyt katsomassa speksiä tai ollut osana sitä, voi olla vaikeaa hahmottaa, millaisesta konseptista oikeastaan on kyse. PahkiSpeksi on improvisaatiota hyödyntävä musikaaliteatteri, suoraan PahkiSpeksin nettisivuilta lainattuna. Näytelmän pohjana on käsikirjoitus, mutta juonen kulkua elävöittää yleisö OMSTART-huutoineen. Omstartit ovat “kehotuksia” tai “määritteitä”, joita yleisö voi huutaa tehdäkseen kohtauksesta entistäkin hauskemman tai villimmän, esimerkiksi OMSTART: ruotsiksi! tai OMSTART: näyttelijät vaihtavat rooleja keskenään! PahkiSpeksi on tänä vuonna toiminut suurempana kuin koskaan aiemmin. Uutena elementtinä show’ssa on ollut esimerkiksi kuoro. Tämän vuoden aihe, Harri ja akatemian varjelukset, sijoittuu Sibelius-akatemiaan ja on saanut inspiraationsa Harry Potter-kirjasarjasta, kuten nokkelimmat varmasti nimestä voivat päätellä. Keskeisiä teemoja olivat taikuus ja musiikki. Speksi muodostuu useista eri tiimeistä: näyttelijöiden ja tanssijoiden lisäksi lavalta löytyy bändi, tänä

vuonna ensimmäistä kertaa mukana oleva kuoro sekä stage-tiimi, joka hoitaa kaikenlaisen lavalla tapahtuvan lavasteiden liikuttelun. Taustalle tarvittiin tietenkin myös taitavat puvustajat, maskeeraajat sekä lavasteiden rakentamisesta vastaava lavastustiimi. Ei pidä unohtaa myöskään kokonaisuutta ylläpitäviä tuottajia, ohjaajia ja markkinointivastaavia. Speksistä löytyy varmasti jokaiselle jotakin. Tässä kirjoituksessa kerromme speksimatkastamme näyttelijän ja tanssijan näkökulmista.

Antti, PahkiSpeksin 2019 näyttelijä

Hoi! Olen Antti, suman fuksi ja pahkispeksiläinen. Sain kunniakseni näytellä Kristian Näätää, hölmöä mutta sydämellistä akatemian opiskelijaa, joka tarinan edetessä käy virheidensä kautta läpi suuren kasvutarinan. Matka alkoi koe-esiintymistilaisuudesta, joka pidettiin syyskuussa. Näyttelijöiden koe-esiintyminen piti sisällään laulu-, tanssi-, improvisaatio- ja koeluku-

osuuden. Päivä oli pitkä ja rankka, hakijoita rooleihin suurelta palalta kakkua tuoreelle fuksille, mutta olen oli saapunut paljon. Olenkin erittäin kiitollinen ja tyy- itselleni kiitollinen siitä, että päätin kuitenkin kokeilla. tyväinen siitä, että sain olla osa näytteljätiimiä. Casting-päivä oli rento ja jo pelkästään se jäi mahtavaHarjoittelukausi alkoi heti, kun näyttelijävalinnat na kokemuksena mieleen. oli tehty. Kaksi kertaa viikossa näyttelijät kokoontuivat Vaikka improaminen on suuri osa speksiä, meillä yliopistolle kolmeksi tunniksi kerrallaan improvisaatio- tanssijoilla oli pääosin tanssittavana valmiit koreograja kohtausharjoituksiin, joissa tiiminä hiouduimme fiat, joita harjoiteltiin koko treenikausi. Lisäksi meillä timantinkovaksi. Näyttelijätovereista muodostuikin oli improvisaatiokoulutuksia, joissa valmistauduttiin talven aikana varsinaisia veli- ja siskokultia yhteisten omstartteihin ja niihin reagoimiseen. Näytöksissä tuli treenien ja illanistujaisten myötä. Näyttelijöinä saim- kuitenkin paljon mahdollisuuksia päästä omstartteileme olla paljon myös tanssi- ja bänditreeneissä, mikä maan näyttelijöiden kanssa: ensimmäistä kertaa tansoli tervetullutta vaihtelua. Erityisesti tanssi, jota en ol- sijat olivat mukana joissakin kohtauksissa näyttelijöilut aiemmin harrastanut, vei mennessään, vaikka lop- den seassa. putulos varsin kömpelöä olikin. Kuten Antti jo edellä mainitsi, Koulun ja speksin yhteensotreenaaminen vei välillä paljon vittaminen ei ole ollut aina aivan energiaa ja vaikutti opiskeluun ja ongelmatonta. Harjoittelun tahSpeksi hiipi useita kertoja vapaa-aikaan. Selvisin deadlineisdin kiihtyminen näytöskauden uniinkin: meitä varoiteltiin ta ja velvollisuuksista kuitenkin kynnyksellä on välillä nostanut kunnialla, mutta se vaati hieman jo kauden alussa kuului- enemmän ponnistelua. Silloin stressitasot taivaisiin. Ensi kertaa sista, kaoottisen villeislavalle satojen ihmisten eteen kun polvet turvonneina ja lihaknoustessa kaiken sen työn arset kipeänä heräsin uuteen viiktä speksiunista. Emme von ymmärtää, ja vaivannäkö koon tehoviikonlopun jälkeen, osanneet aavistaa, kuinka päällimmäisenä oli kuitenkin on valmiin esityskokoonpanon suureksi osaksi elämää arvoista. Vaikka PahkiSpeksi palkiitollinen fiilis siitä, että sai olla jon vaatikin, en vaihtaisi hetkeä- produktio loppujen lopuksi touhuamassa taitavien ihmiskään. Haluaisinkin vielä kaikkia ten kanssa. Nyt, kun speksikausi muodostuisi. halukkaita rohkaista hakemaan 2019 on oikeasti ohi ja viimeisen mukaan seuraavaan produktinäytöksen tunnemyrskystä on oon. PahkiSpeksissä ei voi olla selvitty, en malttaisi odottaa ensi koskaan liikaa sumahenkeä! vuotta ja sen tuomia uusia speksituulia: olisi aivan huippua pääsIda, PahkiSpeksin 2019 tanssitiimiläinen tä mukaan porukkaan uudelleenkin. Kuulin speksistä aivan syyslukukauden alussa. Tanssia kauan harrastaneena kuulosti improaminen mielen- Julia, PahkiSpeksin 2019 kuorolainen kiintoiselta ja tavallaan uudelta haasteelta. Koe-esiin- Tänä vuonna speksissä oli mukana ensimmäistä kertymiseen (castingiin) osallistuminen vaikutti ensin liian taa kuoro. Kuoroon ei ollut virallista hakua tai koe-

Sumanismi

esiintymistä vaan sain casting-päivän jälkeen yllätyksekseni sähköpostiviestin, jossa kysyttiin, olisinko kiinnostunut lähtemään mukaan kuorotoimintaan. Olen ennenkin laulanut kuorossa ja nauttinut siitä paljon, joten olin heti innolla mukana. Aluksi ei ollut varmaa saataisiinko kuoroon tarpeeksi väkeä, mutta aloitimme treenit pienellä porukalla samalla houkutellen tuttujamme mukaan joukkoon. Lopulta kymmenen ihmisen minikuoromme oli valmis, ja kokoonnuimme noin kerran viikossa harjoittelemaan kappaleita. Tehoviikonloppujen jälkeen pidimme aina seuraavan viikon vapaata laulamisesta, koska annoimme ääntemme levätä. Tehoviikonloput olivat hyödyllisiä ja hauskoja vaikka niistä lähtiessä oli-

kin hyvin väsynyt tahkottuaan sanoja aamusta iltaan. Myös kuoro osallistui improvisaatiokoulutuksiin, jotta olisimme mahdollisimman valmiita tuleviin omstartteihin. Koska kuoro oli ensimmäistä kertaa mukana produktiossa, emme tienneet entuudestaan millaisia omstartteja meille voisi tulla. Tämä oli suuri jännityksen mutta myös innostuksen aihe. Saimme näytöksissä osallistua moniin hauskoihin omstartteihin, ja viimeisen näytöksen jälkeen onnellisuuden ja uupumuksen seassa oli myös haikeutta siitä, että speksikausi on ohi. Pikkulinnut kuitenkin kertoivat, että kuoro haluttaisiin mieluusti myös ensi vuoden produktioon, joten kaikki laulamisesta kiinnostuneet mukaan vain ensi vuonna!δ

Harri ja akatemian varjelukset - katsojien kiitokset ja kritiikit Helevetin hyvä. - Tohtori

Speksin katselukokemukseen pitää tottua. Katsomoon ei voi vain istahtaa kuin elokuvissa ja olettaa homman olevan suit sait siitä nippuun - kaikki saattaa yhtäkkiä mennä hyrskyn myrskyn ja mullin mallin. Omstartit asettivat koko tuotantoporukan paineen alle, ja oli hauska nähdä, kuka suoriutui ansiokkaimmin heitetyistä haasteista. Raikuvimmat aplodit taisivat saada erityisesti Kristian, balettitanssijat ja Kristianin isän isävitsi näädästä. Huimaa! - Ekakertalainen

Speksi yllätti positiivisesti. Hauska ja huikee, menisin ehottomasti uudestaan! - Hessu Hopo

Kun mietin Pahkispeksiä-taiteenmuotona mietin Arabian Lawrencea. Kuivaa loputonta aavikkoa. Janoa ja hiekkaa silmissä. Harri ja akatemian varjelukset, pyh, pikemminkin Kristian ja balettia tanssivat patsaat, niistä tämän vuotinen speksi muistetaan. Ja orkesterista, jonka pitkä aloituskappale soi päässä kuin Ellingtonin karavaani.

Sumanismi

- Anonyymi

OSMARAPORTTI

Osmafest Helsinki

Maaliskuinen pääkaupunkimme täyttyi festarinnälkäisistä osmaajista, kun Osmafest järjestettiin Helsingissä 22.–24.3. Keväinen Helsinki täyttyi fennisteistä, joten vauhtia, hauskuutta ja vaarallisia tilanteita riitti. Tässä perinteisessä Osma-raportissa sumalaiset kertovat, mitkä asiat heille erityisesti jäi viikonlopusta mieleen. Teksti: Meeri Kivikallio ja Emilia Käsmä Kuvat: Iida Sarja Perjantai

Osma alkoi perinteisesti luennolla Helsingin yliopistossa. Ilta jatkui Osma ry:n kevätkokouksella sekä illanvietolla Uudella ylioppilastalolla. Perjantaina sumalaiset tykkäsivät siitä, että… ”…meitä onniteltiin siitä, että oltiin teekkareita.” ” …en mennyt taaskaan luennolle.” ”…stalkattiin ja kuvattiin luennolta poistuvia ihmisiä burgeripaikan ikkunasta.”

”…Venla osti suolasirottimen.” ”…aloitettiin Osma Suman ja Täkyn yhteisillä Lauluharjoituksilla Alina(?)-salissa.” ”…lohkosin sitruuna kertisveitsellä.” ”…saatiin sipsiä, kurkkua ja porkkanaa.” ”…Iivarilla oli lakritsikastikkeen makuista viinaa.” ”…sain ennustaa, meneekö Joonas naimisiin.” ”…Joonas teki minulle kansainvälisen taikatempun.” ”…pelattiin bussikuskia, enkä joutunut itse kertaakaan kuskiksi.” ”…jouduin bussikuskiksi liian monta kertaa.” ”…Venla otti (kuulemma) vaihdetut haalarimerkit talteen mun repusta perjantaina.” ”…että löysin lopulta Rautatientorille, vaikka kävelin ensin väärään suuntaan.”

Lauantai

Sumanismi

Lauantaina oli näiden festareiden pääpäivä. Päivä alkoi uskomattomalla suorittamisella Osma-turnauksen merkeissä. Suma osallistui turnaukseen Kaliatelttana. Varsin kurjasta säästä huolimatta Suma taisteli itsensä hienosti kolmannelle sijalle! Turnausta seurasivat varsin tapahtumarikkaat sitsit sekä luonnollisesti jatkot Karaokekellarissa ja jatkojenjatkot Uudella ylioppilastalolla. Lauantaina sumalaiset pitivät siitä, että… ”…Osman henki tuli muhun, ja vaikka mulla oli lauantaiaamuna ihan järkyttävä olo, ilahdutin majoitusseuruettani lauluesityksillä.” ”…annettiin tulikivenkatkuista palautetta HSL:lle lauantaina aamiaispöydässä.” ”…kaljateltan rakentaminen tuulessa aiheutti niin paljon huvittuneisuutta muissa ihmisissä.” ”…joku mummeli otti kuvia, kun pystytettiin kaliatelttaa.” ”…lei lensi tuulen mukana mun kaulasta.” Emilia ja Meeri vapauttavat ponchojensa sisuksista festa”…Venlan sadetakki lensi jatkuvasti hänen päälleen, ja rialueelle salakuljetetut siiderisylinterit.

Suman suunnistuksessa kulki mukana omatekoinen ”Kaliateltta”, joka fennistien insinööritaidoilla suunniteltuna oli useampaan otteeseen liidellä Helsingin taivaille kevättuulen tuivertaessa.

Sumanismi

Venla huusi MÄ SYNNYTÄN.” ”…suunnistuksessa oli niin mukavia rasteja!” ”…löysin kaikki suunnistusrastit!” ”…Julius sanoi rastilla, ettei tiennyt, että musta voi lähteä niin pieni ääni.” ”…samalla rastilla Joonas ei kuullut mitään rikkinäisessä puhelimessa, kun musta yllättäen lähtikin taas iso ääni.” ”…Veikka ei kuullut mun selityksen alkua, kun en itsekkään ollut varma millä volyymilla puhuin.” ”…Venla puski muhun tölkkejä kuin pullonpalautusautomaattiin.” ”…tehtiin Joonatanille tölkeistä hieman erottuva selkäranka, joka meni läpi turvatarkastuksessa.” ”...se perhe katsoi meitä ikkunasta niin huvittuneena ja hyvillä mielin, kun suoritimme pantomiimitehtävää kalliolla.”

”…sain saunoa Empun kaa kalliolla.” ”…olin peto irti. Tai siis. Peto, joka oli irti.” ”…Joonatas veti loitsun rastilla niin tunteella.” ”…kiellettiin Veikkaa kusemasta kirkon katolle.” ”…viimeisellä rastilla kaljateltan kyltti hyökkäs mun kimppuun ja sain oranssin raidan nenääni.” ”…otin pipon mukaan suunnistuspäivänä, vaikka aluksi ajattelin, etten mä sitä tarvitse.” ”…unohdettiin Venlan kanssa huivit suunnistuspäivänä.” ”…en kuollutkaan suunnistuksessa, vaikka tuntui siltä.” ”…survoin kaliateltan roskikseen suunnistuksen päätteeksi.” ”…mentiin Stockalle dinnerille lauantaina.” ”…joku mummo nauroi bussissa, kun sanoin Joonasta läskiksi.” ***

”…mun tequilapullo kuskattiin sitsipaikalle apteekin pussissa, kun en itse jaksanut sitä kantaa.” ”…nähtiin Salkkareitten Sebastian, kun käveltiin sitsipaikalle.” ”…sitsipaikka oli erittäin epäilyttävässä paikassa.” ”…alkushotti oli nii saatanan tymäkkätä.” ”…miltä Venlan ja Natan ilmeet näytti, kun ne joi alkushotin.” ”…sitseillä viimein join krapulan pois.” Joonatan esittelee poliittisesti epäkorrektia peitetatuoin- ”…juostiin epähuomiossa vessaan kesken sitsien Jaltiluonnostaan.

lun toivossa. (Suman på bordet -puheen aikana, toim. huom.)” ”…minut välillisesti mainittiin Iivarin puheessa.” ”…olin ihan noviisiluuseri pitämään puhetta ja Meeri auttoi.” ”…mun vieressä istuva kopulan tyttö kehu mun kotia.” ”…sitsivierustoverit olivat tuntemattomuudestaan huolimatta huippukivoja.” ”…mä ostin konffapullon, jossa oli vääränlainen korkki, ja Siula osti konffapullon, jossa oli liian monta tähteä.” ”…Siulan Teemu oli pulloista hyvin pöyristynyt.” ”Tykkäsin kolmen tähden jallusta (järkytys).” ”…koko sitsikansa hoilasi seisaaltaan Céline Dionia.” ”…Kannan laulussa laulettiin ’Suma lauloi, muut peitteli korviaan’.”

”…jouduin itse peittelemään korviani, kun Venla ja Nata lauloi niin isosti.” ”Tykkäsin Kumimiehestä sitseillä!” ”Tykkäsin siulalaisen räppiesityksestä sitseillä.” ”…vanhin fuksi oli fuksi silloin kun Veikka syntyi.” ”…oltiin kapinallisia ja jäätiin laulamaan Finlandiaa, vaikka se käskettiin tehdä ulkona.” ”Ja että muut yhtyi meihin.” ”…sitsipaikan vessa oli täynnä glitteriä.” *** ”…taksikuski ei osannut jakaa loppusummaa kahdeksalla.” ”…nähtiin susi.” ”…en tykännyt mennä baariin sitsijatkoille, mutta menin silti.” ”…Karaokekellarissa mun Caipiroska tehtiin sokerin sijasta suolalla.” ”…hain Venlalle uuden (joskin se tehtiin toisenki kerran suolaan).” ”Tykkäsin tästä” ”Tykkäsin myös siitä, että lapusta huolimatta kaadoin sedän vahingossa.” ”…kuinka puheliaita helsinkiläiset baareilijat oli.” ”Tykkäsin ihmisten ilmeistä, kun laitoin mun diskopalloihin valot.” ”…joku tais sitsijatkoilla sanoa mua tän osman toteemieläimekseen.” ”…ei tarvinnutkaan mennä baariin.”

Sunnuntai

Sumanismi

Kuvissa sumalaiset näyttelevät tunnettujen kappaleiden lyriikoita pantomiiminä. Katsojien tehtävänä oli arvata kappaleet. Menestys oli vaihtelevaa.

Sunnuntai koitti aurinkoisena ja krapulantäyteisenä. Uupuneet osmaajat vaelsivat brunssille nauttimaan pitsaa. Osman päätteeksi sumalaiset pitivät siitä, että… ”…brunssilla sai pitsaa eikä tällä kertaa tullut edes itku.” ”…Osman paluumatkalla toivotettiin hyvää päivää rouville ja herroille, suoritettiin salaista tehtävää ja kaupattiin munia.” ”…mun ääni lähti (taas).” ”…Helsingissä oli kevät.” ”…sovin täkyläisen kanssa, että menen hänen luo yöksi sitten vuoden päästä Joensuun Osmassa.” ”…korvat oli koko ajan tukossa.” ”…nähtiin pieniä peuroja junan ikkunasta.” ”…ettei Osma lopu koskaan.” ”…en tiedä mistä mustelma kädelläni tulee, se on hyvä Osman mu(i)stelma ”…Siulan Mikko sanoi mun näyttävän siltä, kun oisin osmannut jo vuosikausia.” ”…eksyin Kampissa kymmenen kertaa.” ”…olen juuri unohtanut avaimet kotiin, kun ajattelin Osmaa.”δ

Raajarikkoisen vinkit vappuun Mitä saa, kun yhdistää epävarman, kokemattoman laskettelijan ja liian jyrkän rinteen? Sääri- ja pohjeluun murtuman, yhden ydinnaulan, 5 lukkoruuvia, 2 leikkausta ja pitkään jatkuvat vaivat.

Iida Sarja Viime vuoden pääsiäisen laskettelureissu kliseisesti sanottuna mullisti elämäni, kun yhtäkkiä minulta vietiin kävelykyky ja tilalle annettiin sen tasoiset kivut ja kaiken maailman vaivat, että vieläkin heikottaa ajatella. En ole kuitenkaan lannistunut tässä vuoden aikana, sillä olen huomannut, ettei murtunut jalka ei ole este, vaan hidaste. Olen kolunnut vaivojeni kanssa ylioppilasjuhlia, sukujuhlia, syntymäpäiviä, Helsingin saaristoa, festareita, Espanjaa, Suomea ja kymmeniä opiskelijatapahtumia. Tätäkin kirjoittaessani valmistaudun Helsingin Osmaan, jonne olen näillä näkymin lähdössä uskollisen ja rakkaimman toverini kyynärsauvan kanssa. Kepukka, kävelykeppi, keppi, juhlatikku, rakkaalla lapsella on monta nimeä. Voisin kehaista itseäni ekspertiksi, mitä tulee juhlissa selviytymiseen raajarikkoisena. Vaikka minulla ei ole vapusta vielä kokemusta, niin uskon että minulla on tarpeeksi näyttöä siihen, että minulle myönnetään tämä kunnia. Tässäpä siis vinkkini opiskelijoiden lempijuhlasta vapusta selviytymiseen raajarikkoisena!

Sumanismi

1. Hanki huoltotiimi

Hanki itsellesi huoltotiimi (eli pakota kurssikaverisi), joka ei jätä sinua yksin missään käänteessä. Tähän tiimiin sopii hyvin esimerkiksi pahaa aavistamattomat opiskelutoverit (minun tiimiläiset, te tiedätte keitä olette <3). Huoltotiimi auttaa sinut jaloillesi kun satut istahtamaan liian matalalle, kantaa puolestasi erinäiset ruoat ja virvokkeet, availee ovia ja pitää huolta siitä että hitautesi takia et jää porukasta jälkeen. Kun vai-

keina hetkinä sinulla on luotettava tiimi auttamassa, et rajoittuneisuus ovat joka ikisessä tapahtumassa yrittäneet masentaa minua, mutta siinä ei ole auttanut muu kerkeä vaipua ahdinkoon ja epätoivoon. kuin pyristellä vastaan ja sanoa “hus, senkin tyhmä angsti”. Voit surkutella: “Nyyh, en voi fuksisuunnistuk2. Suunnittele etukäteen Suunnittele, suunnittele ja vielä kerran suunnittele. sessa osallistua tähän tehtävään, kun en voi juosta. Voi Ota selvää, miten pitkiä matkoja joudut kulkemaan minua poloista ja vaivaista, kun en mitään voi tehdä!” paikasta A paikkaan B, millä bussilla pääset minnekin tai sitten voit ajatella: “Noh, en pysty osallistumaan ja mihin aikaan. Onko penkkejä vai joudutko ottamaan tähän hommaan, mutta petkele vieköön, sentään jonkin istuma-alustan ja kuinka pitkään joudut mah- pystyin edes osallistumaan koko suunnistukseen! Nu dollisesti seisomaan. Missä on lähin kauppa, missä on ska vi baila!” Paskaan fiilikseen pystyt ainoastaan sinä vessoja ja niin edelleen. Puoliksi suunniteltu on puo- itse vaikuttamaan. Älä siis vaivu epätoivoon ja jää ruiliksi tehty. Kuulostaa vähäpätöiseltä, mutta usko pois: kuttamaan rannalle, vaan keskity olennaiseen: pääsit tämä on kaikkea muuta kuin vähäpätöistä. YOLO-asen- paikalle, saat pitää hauskaa ja ylipäätänsäkin olla mukana. Jahuu siis! teella ei raajarikkoinen pötki yhtään mihinkään.

3. Pysy positiivisena

Vinkki numero kolme, jolla selviät melkein mistä tahansa ja jota ei voi tarpeeksi toitottaa: pysy positiivisena. Tietenkin välillä voi ärsyttää ja masentaa, mutta omalla asenteella pötkii pitkälle. Kivut ja liikunnallinen

Yhteenvetona vielä:

Huolto, suunnittelu, positiivisuus. Nämä kolme asiaa kun muistat, niin olen varma, että selviät vapusta ilman mitään ongelmia. Hyvää vappua kanssaopiskelijoille, vaivaisille ja ketkä tätä ikinä sattuvatkaan lukemaan!δ

Ristikon ratkaisu 1. kirkkovenesoudut 2. sima 3. vappusauna 4. tippaleipä 5. humanistit 6. teekkariuitot 7. Fennistisitsit 8. ilmapallo 9. loma 10. ylioppilaslakki 11. Wesibussi 12. Vappu ei lopu

Piilosanan ratkaisu: SUMA JAKSAA

(numerosarjan ensimmäinen luku viittaa sivunumeroon; toinen luku kertoo, monesko sana sivun jutun leipätekstissä on kyseessä; viimeinasta on poimittava)

Sumanismi

nen luku taas, monesko kirjain sa-

Sitaatit On se varmaan 5 000. Kaks nollaa näyttää niin vähältä. – Venla lukee kielihistorian tenttiin

δ δ δ Me lasketaan vaan humalaa ja noppia. – Juuso

δ δ δ Mää vihhaan kaikkia ylimääräsiä ulkonevia asioita, mitä kehosta voi tulla. – Vilma

δ δ δ Jos se aiheuttaa kehossa säpinää, niin siitä vaan. – Veikka

δ δ δ Jos mää en mee terapiaan, meen vaan tonne ruispellolle. – Venla

δ δ δ Tytöt vertailee kikkeleitä. – Venla Osmassa

δ δ δ Oispa löysät luukut. – Meeri

δ δ δ Mun munaan tuli lommo. – Emppu Osman jälkeen

δ δ δ Niin, minä todellakin olen pulla. – Venla imitoi Sonjaa

δ δ δ Mää tässä mietin, mitä mun ois järkevää tehä viime viikolla. – Meeri

δ δ δ

Sumanismi

Mä inhoan appelsiinimehua, jos siinä ei oo viinaa. – Venla

Anonyymit tunnustukset Tulin tänne aiheuttamaan pahennusta LOMALLA HAHA LOL on kivvaa olla tärkiä mutta on tärkiämpää olla kiva

Vappu pelottaa minua. Enkä ole edes fuksi.

Sumanismi