Sumanismi 1/2019 by Sumanismi

1/2019

Î´UMANISMI ..

Kirjoittajat:

Venla Juntto, Ilona Kauppinen, Meeri Kivikallio, Antti Koivusaari, Emilia Käsmä, Olga Oinas-Panuma, Katja Pyörälä, Julia Pääkkölä, Iida Sarja, Juuso Syngelmä, Elina Vittaniemi

Kuvitus:

Teijo Kemppainen, Antti Koivusaari, Emma Korja, Emilia Käsmä, Olga OinasPanuma, Julia Pääkkölä, Iida Sarja, Elina Vittaniemi Pixabay, sxc.hu

Taitto:

Katja Pyörälä, Elina Vittaniemi

Päätoimittajat:

Katja Pyörälä ja Elina Vittaniemi

Sumanismi

Paino: Monisto Oy Painos 30 kpl. Suomen kielen opiskelijain kilta Suma ry Oulun yliopisto 2018

Sisältö Pääkirjoitus

Koponen

Päällikön puheenvuoro

Pohintoja Panumalta

Sitsilaulu

Suman hallitus 2019

Asian vieressä

Alumni esittäytyy

Musiikkia korville

Ystäväkirja

Tepastellen

7 täysin kelvotonta opiskeluvinkkiä

Novelli

Sitaatit

Anonyymit tunnustukset

Runo

PÄÄKIRJOITUS

Muutos – uhka vai mahdollisuus?

n ehkä itsestään selvää, miksi vuoden ensimmäisen Sumanismin teemaksi valikoitui uusi alku. Uutuutta kun on ollut ilmassa: paitsi, että ratsastimme itse kukin uuden vuoden puolelle vain muutamaa hassua kuukautta aiemmin, sai Suman hallitus uuden kokoonpanon. Hallitusesittelyssä tapaatte meidät kaikki ja kuulette teeman mukaisesti jäsenten uudenvuodenlupauksista. Kiltahuoneellakin on tapahtunut jänniä. Vanhojen tietokoneiden häviäminen aiheutti muutamissa sumalaisissa – meidät mukaan lukien – kauhistusta heti, kun joululomalta palailtiin takaisin pänttäyspuuhiin. Ai niin – tähän väliin olisi kai hyvä mainita myös Sumanismin toimituksen muuttuneen. Tartuimme Meerin ja Sonjan jalosti meille luovuttamaan sumanismeilun viestikapulaan. Loikkaamme siis parhaillamme kohti tuntematonta. Kohti samaa uutuutta hyppää kai myös jokainen, joka on Sumanismin toiminnasta kiinnostunut ja seuraa tilanteen kehittymistä. Ihanaa, kun olette mukana! Kiitos siitä. Tietokonetilanteen muutos pelotti siis tietenkin uuden vastuualueen vuoksi. Kädet hikosivat ja henkeä alkoi ahdistaa. Miten Sumanismin taittamiselle nyt kävisi? Entä lehden painaminen? Sekin on aivan uusi homma! Draaman kaari kiristyy; muutos onkin tuonut mukanaan unenomaista uutuutta, jonka kentällä navigoiminen ei käy aivan helposti. Kiitos vielä kaikille, jotka ovat mukana Sumanismin tekemisessä ja jotka lukevat tekijöiden tuotoksia. Odotamme innokkaalla pelolla tulevaa hallituskautta ja sen mukanaan tuomia muutoksia ja uutuuksia.δ

Sumanismi

Terkuin Sumanismin päätoimittajat Katja Pyörälä ja Elina Vittaniemi

KOPONEN Tällä palstalla Suman koulutus- ja sosiaalipoliittinen vastaava pohtii jatkuvuutta.

Uusi vuosi ja uudet kujeet(ko?)

Sumanismi

Iida Sarja

usi vuosi on pyörähtänyt vauhdilla käyntiin, sillä tammikuu vilahti – ainakin omasta mielestäni – ohi silmänräpäyksessä. Rauhallisen joululoman jäljiltä paluu kouluarkeen oli vauhdikas, kun kurssit pyörähtivät saman tien käyntiin ja samalla myös aloitin Humanistisen Killan hallituksessa. Allekirjoittaneella on siis ollut vipinän ja vilskeen täyteinen alkuvuosi. Uusi vuosi tarkoittaa myös kevään tuloa, mikä tarkoittaa myös sitä, että korkeakoulujen yhteishaku alkaa. Opiskelijavalintauudistus on alkanut jo viime vuonna, mutta isoin muutos tulee tapahtumaan ensi vuonna 2020, kun todistusvalinnasta tulee pääväylä opiskelijoiden valitsemisessa. Tänä keväänä ei meille haettaessa ole tiedossa muutoksia, sillä suomen kielen pääsykoe uudistui jo keväällä 2018, kun pääsykoekirjat poistettiin, ja kirjallisuuden ja suomen kielen pääsykoe yhdistettiin samaksi kokeeksi. Puolet opiskelijoista valitaan yhteisvalinnalla, loput pääsykokeen perusteella, ja sisään otetaan yhteensä 38 opiskelijaa. 30 paikkaa on varattu ensikertalaisille. Koe koostuu kahdesta osiosta: kaunokirjallisuuden analyysikykyä mittaavasta tehtävästä ja kielellistä päättelykykyä vaativista tehtävistä. Korkeakoulujen rahoitusmalli muuttuu. Tutkinnon osuus yliopiston rahoitusmallissa kasvaa 19%:sta 30%:iin. Jatkuvan oppimisen osuutta myös kasvatetaan 2%:sta 5%:iin. Korkeakoulut saavat siis jatkossa enemmän rahaa, jos opiskelijat valmistuvat tavoiteajassa tai vuoden kuluttua tavoiteajasta. Uusi rahoitusmalli tulee voimaan 1.1.2021. Asiasta kiinnostuneet voivat lukea lisää Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta. ATK-kadulla aloitetaan rakennustyöt kesällä. Kyseiselle kadulle rakennetaan opiskelutiloja, joihin mahtuisi arviolta 350 opiskelijaa: 11 opetustilaa ja 7-8 pienryhmätilaa. Lisäksi remontin yhteydessä rakennetaan myös sosiaalitilat, jonne tulee muun muassa suihku- ja pukuhuonetilat, jotka ovat kaikkien käytössä. Tiloissa panostetaan ergonomiaan, eli tiloista löytyy esimerkiksi säädettäviä ja seisovaan työhön soveltuvia pöytiä. Digitaalisuuskin huomioidaan opiskelutiloissa: latauspisteitä asennetaan paljon. Paljon muutoksia on tapahtunut ja tulee tapahtumaan jatkossakin, mikä vaatii meiltä opiskelijoilta joustavuutta ja sopeutumiskykyä. Onneksi mennään kuitenkin kesää ja valoa kohti. Jee. Hyvää alkanutta uutta vuotta kaikille!δ

PÄÄLLIKÖN PUHEENVUORO

Hyvin menee, mutta menköön

Venla Juntto Suma ry:n puheenjohtaja

uosi 2019 on alkanut kipakassa pakkassäässä. Nenää nipistävää ilmaa on saanut hengitellä keuhkojen täydeltä, ja se on virkistänyt itse kutakin loman pöhöttämää opiskelijaa. Olen aloittanut uuden pestini Suma ry:n puheenjohtajana intoa täynnä. Nyt – tänä vuonna ja tässä hallituksessa – kaikki menee hyvin. Menköön jatkossakin. Uskon, että Suman tulevaisuus on valoa täynnä. Hallituksessa on niin tuttuja aktiiveja kuin uusia ja tuoreita tekijöitä. Muuttuva Suma ei sammaloidu. Uudet perinteet vanhojen rinnalla elävöittävät ja piristävät. Joskus on hyvä pysähtyä nauttimaan arjesta: tavanomaisesta, jokapäiväisestä aherruksesta. Pysähtyä voi Huoneen sohvalla, Humuksessa kahvikupin äärellä tai vaikka aamuisen ruuhkabussin penkillä. Sumalla menee hyvin, ja tulevaisuus on täynnä kaikkea kivaa. Suma toimii jäseniään varten, joten vain lonkeronvärinen taivas on rajana. Ideoita, toiveita ja rentunruusuja saa heittää minulle aina. Olen tässä hetkessä kiitollinen turvallisesta, rakkaasta ja korvaamattomasta Sumasta. Olen onnellinen, että saan luotsata Sumaa arjen kiemuroissa puheenjohtajan nuija kädessäni. Vuosi vaikuttaa lupaavalta. Tänä vuonna esimerkiksi Suman alumnijaosto aloittelee toimintaansa. Luvassa siis herkullista työelämäpöhinää! Myös biletystä, pelailua ja retkeilyä järjestetään edellisvuosien tapaan. (Muistakaa seurata tiedotusta ja Suman somea.) Osmaamista saamme harrastaa seuraavan kerran jo maaliskuussa helsinkiläisten fennistien hellässä huomassa. Vuoden Murre -palkintokin jaetaan tänä vuonna. Sitten onkin jo wappu.δ Sumanismi

POHINTOJA PANUMALTA

Minä olen vapaan kasvatuksen helmi

Maaliman menoa ihmettelevä mettäläinen höpöttämässä kaikenlaista lystiä asiaa.

hoja. Kaurapuuroa ei hierottu päähän edes vitsillä, kun se ei mennyt alas. Kun kokeesta tuli kutonen, sanottiin, että “Tärkeintä on, että yritit parhaasi”. Samassa tilanteessa kavereitani puhuteltiin. Pahimmat rangaistukset, jotka muistan saaneeni, ovat olleet vanhempieni pettyneet kasvot. Yleensä kyseinen katse on saanut minut tajuamaan virheideni merkityksen. Toisin kuin usein ajatellaan, vapaa kasvatus ei ole hunningolle jättämistä ja huomioimattomuutta. Vapaa kasvatus on luottamusta, rakkautta ja kannustamista: sitä että

Sumanismi

Olga Oinas-Panuma

Ennen kuin äitini oli saanut ensimmäistäkään viidestä lapsestaan, hän luki teoksen vapaasta kasvatuksesta. Alice Millerin Alussa oli kasvatus: kätketty julmuus ja väkivallan juuret muutti paitsi äitini koko kasvatukseen liittyvän maailmankuvan, myös valmiiksi minun elämäni – ennen kuin se edes ehti alkaa. Jos minut olisi kasvatettu niin kuin useimmat ystäväni, en olisi samanlainen kuin olen nyt. Kun minä olin lapsena tottelematon, minulta ei viety puhelinta. Minua ei käsketty omaan huoneeseeni häpeämään, eikä minulle huudettu, vaikka tein millaisia tu-

Vapaa kasvatus on luottamusta, rakkautta ja kannustamista.

lapsi saa olla sitä, mitä haluaa. Lasta saa komentaa, mutta sitä ei tarvitse tehdä huutaen, nöyryyttäen tai ennen kaikkea turhaan. Nuoren ongelmalliselle käytökselle on yleensä olemassa jokin perimmäinen syy taustalla. Itse olen löytänyt syyn usein vanhemmista, jotka käyttävät auktoriteettiaan väärin.

Sana kasvatus on oikeastaan aika epämukava, koska se linkittyy helposti kuritukseen, vaatimiseen ja sääntölistoihin. Sana huolehtia on parempi. Minusta ovat huolehtineet äitini ja isäni lisäksi myös isosisarukseni. Lähtökohtana kuitenkin on ollut aina luottamus ja rakkaus. Jos minun tekemisiini ei olisi luotettu ja en olisi saanut toteuttaa itseäni luovasti, en olisi voinut kasvaa niin vahvaksi ihmiseksi kuin nyt olen. Kun suhde vanhemman ja lapsen välillä on rehellinen ja aito, eikä ehdottomia sääntöjä ole liikaa, lapsella ei ole tarvetta valehdella vanhemmilleen ja pettää luottamusta. Jos lapsi saa kehittää itseään siinä, missä kokee olevansa hyvä, häntä ei tarvitse käskeä motivoitumaan. Ylipäätään kukaan ei motivoidu vaatimuksista, vaan omasta tahdostaan. Kun luen aikuisten ihmisten valitusta siitä, kuinka vapaan kasvatuksen helmet taas kerran ovat räkineet kaupan nurkilla ja varastaneet naapurin mummon pyörän, näen punaista. Nämä nuoret eivät ole vapaan kasvatuksen helmiä, vaan ylikontrolloinnin tai välinpitämättömyyden lopputuloksia ja uhreja. Oikeasti toimivan vapaan kasvatuksen tuotokset ovat aktiivisia, aitoja, rehellisiä, määrätietoisia ja kaiken kaikkiaan kunniallisia kansalaisia. Niitä aitoja helmiä.δ

SITSILAULU Juuso Syngelmä

Västi

Juice Leskinen – Eesti Kun starttasi kielenhuollon luento Minä itkin kuin sudenkorento Mietin mihin pilkut laittaisin Kielitoimiston ohjepankista Katsoin ohjeet, sanoit, että tarkista Jälleen huomenna sanoja taittaisin ”Se on osa suomen kielioppia, ilman sitä eipä tule noppia, joten fuksit hyvät, alkakaa oppia!” Ehkä korjaan lausetta pilkulla Tentti ei läpi, oli hilkulla Mutta ainahan voin pyörittää moppia Västi, Västi, Västi Tenttii pelkään perkeleesti (Onko kielenhuolto yhdyssana?!) Västi, Västi, Västi Nopat tahdon vain Västi, Västi, Västi Tenttii pelkään perkeleesti Västi, Västi, Västi Help my mind Äänneoppiin sitten siirryttiin Suunnan kannalta oli ”progressive” Mietin milloin sanat supistuu Mun mieleni koki näin regressin Kun kadotin possessiivisuffiksin Västi toivoi, et fuksit pelastuu

Sumanismi

;; Västi, Västi, Västi Tenttii pelkään perkeleesti (Onko kielenhuolto yhdyssana?!) Västi, Västi, Västi Nopat tahdon vain Västi, Västi, Västi Tenttii pelkään perkeleesti Västi, Västi, Västi Help my mind ;;

Suman hallitus 2019 1. Mikä on suosikkisijamuotosi ja miksi? 2. Minkä uudenvuodenlupauksen olet rikkonut? 3. Mikä mediailmiö tai uutinen on viimeksi kiinnittänyt huomiosi? 4. Mitä asuntosi ikkunasta näkyy?

OLGA OINAS-PANUMA

sihteeri olga.oinas-panuma@student.oulu.fi

1. Nominatiivi, koska se on ainua minkä muistan. 2. Uuenvuojenlupaukset on yhtä tyhyjän kanssa, eli mulla ei oo tapana semmosia tehä. 3. Negatiivisesti Pudasjärven murhamysteerit ja positiivisesti ilmastouutiset. 4. Riippuu katonko kiikareilla vai iliman. Naapuri hölskyttelemässä hernerokkapurkkia tai Oulun ainua homobaari.

Olga muiden sanoin: politiikka, (kadehdittavan) huoleton, näppärä, poronainen, topakka (sillai hyvällä ja aikaansaavalla tavalla), Tonttu-Tomera, luonnonlapsi, porotyttö, tomera!, rempseä

VENLA JUNTTO

puheenjohtaja venla.juntto@student.oulu.fi

Sumanismi

1. Epäilyksettä abessiivi. 2. En kyllä ihan rehellisesti sanottuna tee uuden_vuoden_ lupauksia, niin enpä niitä rikokaan… Oon vähän huono ihminen. 3. No nyt kovina pakkaspäivinä huomaa tän alati tiivistyvän kollektiivisen paniikin suomalaisten teinien akillesjänteiden puolesta. Kesäkengät-nilkkasukat-kombo takaa ilmeisen makian talvitunnelman. 4. Tie. Puitaki vähän. Lunta aina talavisin.

Venla muiden sanoin: ysäri, mestari, tomera (kaunotar), sisukas, viihdyttäjä, jämpti, tuccajumala, ”viikinki”, meikkiguru, tarmokas, nauravainen

IDA IMMONEN

talousvastaava ida.immonen@student.oulu.fi

1. Nyt on hankala kysymys, mutta ehkä translatiivi, koska haalarimerkki ”känniseksi” naurattaa (ja kuvailee hyvin mun huumorintajua). 2. Lupasin mennä vuonna 2018 hammaslääkäriin, en mennyt. 3. Viimeaikoina median on tuntunut täyttävän puhe kierrättämisestä ja oman jätteen vähentämisestä. Mielenkiintoiselta vaikuttaa mm. ”nollahukkahaaste”, jossa vuoden sekajätteet on saatu mahtumaan puolen litran lasipurkkiin. Myös ”kestotyylihaasteeseen” liittyviä kuvia tulee varsinkin Instagramissa vastaan tiuhaan tahtiin. 4. Kerrostaloja, pyörävarastoja, jos tarpeeksi kauan jaksan ikkunassa kytätä niin naapureita ja jos hyvä tuuri sattuu, naapureiden koiria. Toivoisin näkeväni useammin aurinkoa. Ida muiden sanoin: otsahiukset, pätevä, elegantti (kaunokainen), seesteinen, taiteellinen, mystinen, kolttukuningatar, ilo, persoonallinen, luova, tyylikäs, tyylilyyli

IIDA SARJA

koulutus- ja sosiaalipoliittinen vastaava isarja@student.oulu.fi

1. Abessiivi, koska keksin siihen aikoinaan hyvän muistisäännön: ”Anna apetta”. Ymmärtäjät ymmärtää. 2. “Keskity enemmän opiskeluun ja vähemmän bileisiin ja Netflixiin”. En kadu mitään. 3. Bird box –elokuvaan liittyvät meemit, jotka ovat viihdyttävämpiä kuin itse elokuva. 4. Loppumaton taisto vähäisistä ilmaisista parkkipaikoista. Iida muiden sanoin: aikuinen, herttainen, sanavalmis (hymykuningatar), ilostuttaja, rempseä, pirteä, huimapää, heittäytyjä, hauska, rohkea, rrrrreipas!, hulvaton

VEIKKA RITOLA tapahtumavastaava vrritola@gmail.com

1. Akkusatiivi. Suomessa se on nykyään ihan höhlä, mutta saamessa se on kiva, suorastaan paras. 2. En mitään. Uuenvuojenlupaukset on kans ihan höhliä. 3. Elän oikiastaan uutispimennossa, niin en tiijä uutisista. Jos Redditin r/suomen hapankorppumeemit lasketaan mediailmiöksi, niin ne. Hapankorput <3. 4. Mehtää ja Kuivasjärvi. Vai onko tuo Pyykösjärvi? En koskaan muista kumpi. Veikka muiden sanoin: kaikkivaltias, (meidän) hömelö, haaveilija, poikkitieteellinen, pöliä, haalarihessu, cheerleader, metsästäjä-keräilijä, lepponen, ”Öyh :D”, parrakas, sanavalmis

NATALIA UUTELA

tapahtumavastaava natalia.uutela@student.oulu.fi

Natalia muiden sanoin: bileet, ihanuus, suunnitelmallinen, Etelä-Pohjanmaa<3, eloisa, tyylitypy, biletys, upea, vaaleanpunainen, Ihananata/Ihana-Nata/Ihanata, hymyileväinen, pirtsakka

Sumanismi

1. Vaikea valinta, mutta jos hauskuuden kautta tätä miettii, niin kyllä se abessiivi taitaa olla. Se on siis hauskin. 2. Tammikuun herkkulakkolupauksen rikoin suklaalla noin puolivälissä kuuta... Onneksi herkkujen vähentäminen on pitänyt (ja pitää) kuitenkin. 3. Useampikin, mutta mainittakoon hupaisa #recordpotato ja järkyttävät raiskaustapaukset. 4. Luminen puusto ja parhaan ystäväni parveke.

SELINA KANGAS

yhteisö- ja tietosuojavastaava sekangas@student.oulu.fi

1. Nominatiivi, koska yksinkertainen on kaunista. 2. En harrasta uudenvuodenlupauksia. 3. Paras uutinen oli muutama vuosi sitten se, kun Japanissa pingviini tallusteli kaupungilla pingviinin muotoinen reppu selässään. Kaikki muut uutiset sen jälkeen ovat tuntuneet turhilta. 4. Leikkipuisto ja talvisin pätkä hiihtoladusta.

Selina muiden sanoin: koulutyttö, ilmeikäs (hassuttelija), jutustelija, rento, persoonallinen, koviskimuli, solidaarisuus, soma, ilo, jämerä, söpö, päällikkö

EMILIA VÄLIMÄKI

tiedotusvastaava emilia.valimaki@student.oulu.fi

1. Translatiivi. Jotenkin -ksi-pääte vain kuulostaa lausuttaessa hauskalta. 2. En oikeastaan ole pitkään aikaan tehnyt mitään lupauksia. Esitin kyllä toivomukseksi tälle vuodelle, etten stressaisin niin paljoa kuin edellisenä vuonna. Tämä tuskin toteutuu, jos vanhat merkit pitävät paikkansa. 3. Olen koko talven seurannut hiihtoa melko aktiivisesti, joten joku siihen liittyvä uutinen varmaankin. Yleensä hiihtouutiset ainakin kiinnittävät heti huomioni. 4. Toinen kerrostalo ja parkkipaikka. Jos oikein osaa katsoa, niin saattaa näkyä myös vähän metsää Emilia muiden sanoin: aikuinen, viisas; (kaikkitietävä) välittäjä/ välittävä, joka liittyy siis ihmisiin eli välittää ihmisistä; auttavainen, rauhoittava, hommahanska, hymy, herttainen, rauhallinen, lämmin, ystävällinen, suloinen

ELINA VITTANIEMI

Sumanismin päätoimittaja elina.vittaniemi@student.oulu.fi

1. Olkoon illatiivi, sillä olen alkanut pitää siinä paikoin esiintyvästä vokaalienvälisestä h:sta. 2. Muutama vuosi sitten taisin luvata, etten syö herkkuja arkisin, tai jotain muuta yhtä realistista. 3. Se, että meikkivideoiden lisäksi Instagramissa julkaistaan meikkienpoistovideoita. 4. Viereisen talon katto ja savupiippuja. Elina muiden sanoin: hiljainen, hassukka, (söpö), pohdiskelija, taiteilija, toimitustoveri, positiivisuus, halikaveri, sympaattinen, luotettava, rauhallinen, fiksu

KATJA PYÖRÄLÄ

Sumanismi

Sumanismin päätoimittaja katja.pyorala@student.oulu.fi

1. ELAtiivi, koska jos sä oot mukana niin taputa tähän rytmiin! 2. En tee uudenvuodenlupauksia, mutta rikoin kyllä yhdet kengät jo tänä vuonna. 3. #FreeLatifa. Bongasin tägin twitteristä puolivahingossa ja sukelsin UAE:n prinsessan pakomatkatarinaan kuin Liisa kaninkoloon. Hurjaa hommaa! 4. Suuren suuri ja ihanan värikäs sisäpiha. Keittiön ikkunasta näen bussipysäkille ja tiedän linjureiden körötellessä ohi tarkalleen, milloin olen jo myöhässä.

Katja muiden sanoin: reivit, reipas, luova (kaunotar), toteuttaja, aktiivinen, sielunrauha, pirteä, toimelias, arvaamaton!, pirskahteleva, myllyttäjä

JULIA PÄÄKKÖLÄ

kulttuuri- ja liikuntavastaava julpaakk@student.oulu.fi

1. Essiivi, koska oon siitä ihan pähkinöinä. 2. En ole hiihtänyt tarpeeksi. 3. Tänään huomioni kiinnitti itseohjautuvien bussien yleistyminen. 4. Jumppaavia toimistotyöntekijöitä

Julia muiden sanoin: pihalla, höpönen, (hupsu ja) vilpitön, lempeä, persoonallinen, tuutikkisielu, tiennäyttäjä, höpsö, empaattinen, söpöliini, hauska, söötti

JULIUS HEIKKURI

liikuntatoimihenkilö julius.heikkuri@student.oulu.fi

1. Kiistatta abessiivi, koska se ilmaisee puuttumista. 2. Uudenvuodenlupaukseni oli pitää tipaton, karkiton, roskaruoaton, limukaton, herkuton ja kaikin puolin iloton tammikuu. Onnistuin muuten, mutta yhtenä päivänä oli hauskaa. 3. Mediailmiö nimeltä Paavo Väyrynen on jälleen kerran kiinnittänyt huomioni. Paavon taistelua mediaa, hallitusta, oppositiota ja koko maailmaa vastaan on mielenkiintoista seurata. 4. Puutetta ja kurjuutta. Asun Meri-Toppilassa. Julius muiden sanoin: ei-tylsä, huippu, (hauska) koheltaja, (mun) oikea käsi, hauskuuttaja, hölmö, liikuntamies, taistelija, koominen, hupsu, äijä, iloinen

INKER-ELLI NÄKKÄLÄJÄRVI

tapahtumatoimihenkilö inker-elli.nakkalajarvi@student.oulu.fi

1. Partitiivi, sillä se aina aiheuttaa suomenoppijoissa turhautumista, vaikka meille natiiveille se on ihan yksinkertaiselta tuntuva asia. 2. En tee uudenvuodenlupauksia, minusta ne on ihan höpöhöpöhommaa. 3. Luin uutisen, jonka mukaan voisi tienata 35 000 puntaa vuodessa katsomalla Game of Thronesia. Ei huonompi idea, mulla on vielä Game of Thrones täysin katsomatta. 4. Jonkinlainen vanhainkoti ja metsää.

Inker-Elli muiden sanoin: yllättävä, asiallinen, (nätti) pumppernikkeli<3, muumimamma, iloinen, järkevä, rauhallinen, hymy, ihana, nauravainen

JUUSO SYNGELMÄ

fuksivastaava juuso.syngelma@student.oulu.fi

Juuso muiden sanoin: seppo, reilu, mystinen, kuuntelija, hauska, asiaäijä, hessuhaalari, pitkä, TYB (tiedeyhteisöbestis), mukava_mies, rauhallinen

Sumanismi

1. Suosikkisijamuotoni on ehdottomasti inessiivi, koska muistisääntöni tälle sijamuodolle kuuluu ”olla inessä”. Tykkäänkin olla niin sanotusti inessä, eli mukana eri tapahtumissa ja tilanteissa. 2. Jokaisen vuoden alussa sanon itselleni, että tänä vuonna ei sitten herkutella joka viikko. Toisinaan tuo on onnistunut hyvin, tosin vain väliaikaisesti. Tänä vuonna tajusin olla tekemättä tätäkään lupausta, tarvitseehan kaltaiseni herkkuperse viikottaiset sokerinsa ja/tai suolansa verenkiertoansa edistämään, alkoholista puhumattakaan. 3. Huomioni kiinnitti viimeksi Helsingin Sanomissa julkaistu The New York Timesin uutinen siitä, että WhatsAppin, Instagramin ja (Facebook) Messengerin viestitoiminnot aiotaan yhdistää. 4. Asuntoni ikkunasta näkyy sisäpiha, jossa joskus lapset pihalla nään, ikkunain alla leikkivän leikkejään.

ASIAN VIERESSÄ

Erasmus+

– unelmia ja paperihommia Jollekin Erasmus+-vaihtoon lähteminen voi olla haave jo ennen yliopistoon kirjoille pääsyä, toiset makustelevat päätöstä ulkomailla opiskelemisesta gradun tekemiseen asti.Kummatkin vaihtoehdot ovat mahdollisia: jos fuksivuonna on suorittanut jo 55 opintopistettä tai kunhan viimeisenä vuonna on suorittamatta kursseja noin 25:n nopan edestä. Ensimmäisessä vaihto-opiskeluun liittyvässä artikkelissani kerron, miten hakuprosessini eteni.

Julia Pääkkölä

Sumanismi

Vaihtokertomukset innostivat

Luin ensimmäisen kerran sumalaisten vaihtokokemuksista yli vuosi sitten Sumanismista (toim. huom. ei maksettu mainos), jossa Jali Moilanen kertoi Kölninkokemuksistaan. Myöhemmin sain kuulla lisää vaihtokokemuksista myös Jonne Kaupilta, joka oli opetushallituksen vaihdossa Cluj-Napocassa, Romaniassa. Muiden kokemukset saivat perhoset liihottamaan vatsassani, koska vaihdossa tuntui olevan mystistä hohtoa yllätyksellisine sattumuksineen. Jo fuksina näin itseni raapustamassa liitutaululle konditionaalimuotoja Espanjan Madridissa. Osallistuin Erasmus-hakuinfoon vuosi sitten helmikuussa. Hakuinfo oli todella hyödyllinen, vaikka tiesin suunnittelevani vaihtoa vasta vuoden päähän. Hakuinfossa minulle selvisi, että minun tuli jättää haaveeni vaihdosta serrano-kinkkujen luvattuun maahan, koska Oulun yliopisto ei ollut tuolloin yhteistyössä Espanjan yliopistojen kanssa. Sen sijaan päädyin katselemaan muita mielenkiintoisia vaihtokohteita esimerkiksi Italiasta, Norjasta, Unkarista, Virosta ja Romaniasta. Luin entisten Erasmus-opiskelijoiden vaihtokohdearvosteluja vaihtojärjestelmä SoleMOVE:sta ja kysyin humanistisen tiedekunnan kansainvälisten asioiden koordinaattorilta (kv-koordinaattori), millaisia tarinoita hän oli kuullut entisten vaihto-opiskelijoiden suusta. Lo-

pulta tuntemattomien ihmisten kokemukset eivät painaneet vaakakupissa yhtä paljon kuin opiskelijakaverini hyvät kokemukset. Päätin hakea vaihtoon Romanian Cluj-Napocan Babeș-Bolyain yliopistoon.

Koordinaattorien kanssa juttusilla

Otin selvää Oulun yliopiston nettisivuilta, mitä Erasmus+-vaihtoon mennäkseen tuli tehdä. Olin yhteydessä vaihtomaan suomen opettajaan, jonka sähköpostiosoitteen olin onnekseni saanut Jonnelta. Kyselin opettajalta, millaisia kursseja kielten tiedekunnassa oli tarjolla, ja pystyinkö suorittamaan suomi toisena kielenä -kurssien tuutorointia Clujissa. Viestiteltyäni paikallisen opettajan kanssa kaikki alkoi tuntua selvältä, vaikka ihan kaikista kursseista ei vielä tarkkaa tietoa ollutkaan. Varmistin vielä vastaanottavan tiedekunnan kansainvälisten asioiden koordinaattorilta, pystyinkö opiskelemaan vaihdossa kursseja, joiden sisältö voitaisiin tunnistaa ja tunnustaa myös Oulun yliopistossa. Kun tämäkin asia oli selvä, tarvitsi minun vain päättää, kuinka monta kurssia aioin suorittaa, vähimmäisvaatimuksenahan oli 10 opintopistettä apurahan saamiseksi ja Oulun yliopiston suosituksena vähintään 25. Kun sain laadittua Erasmus+-vaihdon opintosuunnitelmani (learning agreement), vein sen allekirjoitettavaksi Oulun yliopiston humanistisen tiedekunnan

kv-koordinaattorille. Allekirjoitutin hänellä myös opintosuoritusotteeni eli tiedot Oulun yliopistossa käymistäni kursseista ja niiden keskiarvosta. Pääaineen kurssien keskiarvo vaikuttaa vaihtokohteeseen pääsyyn siten, että jos kohteeseen on enemmän hakijoita kuin paikkoja on tarjolla, menevät korkeamman keskiarvon opiskelijat edelle haussa. Joissain vaihtokohteissa hakijoita voi olla jopa vähemmän kuin avoimia paikkoja niin kuin minun kohdallani. Tällöin keskiarvolla ei ole merkitystä vaihtoon pääsyn kannalta. Vaihtoon hakemisessa on silti aina oma jännityksensä, koska täyttä varmuutta vaihtopaikasta ei voi koskaan olla.

SoleMOVE tuli tutuksi

Opintosuunnitelman ja opintosuoritusotteen allekirjoittamisen jälkeen jätin viime maaliskuussa Erasmus+hakemukseni SoleMOVE-järjestelmään. Kun hakemukseni hyväksyttiin, vahvistin ottavani paikan vastaan samassa järjestelmässä. Seuraavaksi tehtävänäni oli hakea vaihtomaan yliopistoon seuraamalla vastaanottajamaan ohjeita tuleville Erasmus-opiskelijoille. Täytin vaadittavat lomakkeet, kuten Erasmus+-vaihtohakemuksen, nominaatiokirjeen Oulun yliopistosta, vaihtoajan opintosuunnitelman (learning agreement) ja majoitushakemuksen, ja lähetin ne vastaanottavan tiedekunnan kv-koordinaattorille. Myöhemmin sain vahvistuksen hyväksynnästäni vastaanottavaan yliopistoon, minkä jälkeen minun tuli enää hakea apurahaa SoleMOVE-järjestelmän kautta ja tehdä OLS-kielitesti, jonka jokaisen Erasmus-opiskelijan tulee tehdä. Joihinkin hakukohteisiin vaaditaan myös CEFR-kielitesti, mutta pääopiskelukieleni ollessa vaihdossa suomi minulle riitti suoritettavaksi vain OLSkielitesti. Valitsin testattavaksi kieleksi englannin. Tu-

len tekemään saman kielitestin vielä vaihdon jälkeen, jolloin saan tietää, onko englannin kielen taitoni parantunut. Myös vaihtoajan opintosuunnitelmaa tulee tehdä koko vaihdon ajan ja lopuksi hyväksyttää se sekä vastaanottavassa että lähettävässä yliopistossa.

Kontakti paikalliseen opettajaan

Kun apurahahakemus ja OLS-kielitesti oli tehty, tarkistin vaihtoajan sosiaaliturvaetuudet ja hoidin muita käytännön asioita vaihtoon liittyen. Eniten apua vaihtoprosessin tekemisessä oli viestiyhteydestä paikalliseen opettajaan, joka neuvoi minua opiskeluun, matkustamiseen ja vieraassa maassa elämiseen liittyvissä asioissa, kuten vaikkapa rokotusten ottamisessa ja vuokranmaksukäytännöissä. Suosittelenkin vaihtoon lähteviä kernaasti ottamaan yhteyttä vaihtomaan opettajiin heti kun tietää tulleensa valituksi vaihtoon. Opettajien antama tuki helpottaa huomattavasti ennen matkaa podettavaa stressiä, sillä tieto luo usein turvallisuuden tunnetta. Voi käydä niinkin hyvin, että saa kutsun suomalaisten vaihtarien ja opettajan yhteiselle illalliselle heti vaihtoonsaapumispäiväksi. En malta odottaa uppopaistettujen juustopihvien maistamista! Ehkä kestän muutaman kuukauden ilman Juveneksen hernekeittolounasta.

Muita vaihtokohteita

Erasmus+-vaihtokohteita löytyy myös Euroopan ulkopuolelta. Kaukohakuun järjestetään oma infotilaisuutensa. Lisäksi Oulun yliopiston kautta voi hakea ISEP, north2north-, Nordplus- tai FIRST-vaihtoon. Myös Opetushallitus järjestää harjoittelupaikkoja ulkomaisiin yliopistoihin. Näistä ja muista vaihtoasioista löytyy lisätietoa Oulun yliopiston nettisivuilta.δ

Sumanismi

ALUMNI ESITTÄYTYY

Fennistin maailma on täynnä mahdollisuuksia

Sumanismi

Antti Koivusaari

Heipä hei, Sumanismin lukijat. Siitä onkin muutama hetki, kun viimeksi kirjoittelin tähän lehteen. Minua pyydettiin kirjoittamaan tarina siitä, miten päädyin nykyiseen tilanteeseeni, joten taidanpa aloittaa ihan alusta. Aloitin suomen kielen opinnot vuonna 2012. En tiedä, miksi valitsin suomen kielen. Siihen liittyy olennaisesti tarina Virpirannan Jussista silinterihattu päässä Vulcanaliassa vuonna 2011, kun Vulcanalia vielä järjestettiin Kuusisaaressa. Mutta koska Jussi ei usko itsekään sitä tarinaa, jätän sen tarkemmat

yksityiskohdat myöhemmin leirinuotiolla kerrottavaksi. Joka tapauksessa innostuin vähän opintojen alkamisen jälkeen S2-hommista. Luin S2-opinnoista pitkän sivuaineen ja pääsin opettamaan ensimmäistä kertaa, kun olin Kölnissä vaihdossa. Kansainvälisellä työkokemuksella on aivan valtava vaikutus siihen, millaisen vastaanoton sain Suomessa töitä hakiessa. Tein Kölnissä pelkän opetusharjoittelun, mutta kokemustani kansainvälisenä yliopisto-opettajana pidettiin hyvin vakuuttavana, kun seuraavana keväänä hain Oulun aikuiskoulutuskeskukseen (OAKK) ensin harjoittelijaksi ja sitten tuntiopettajaksi. Vasta OAKK:lla työskennellessäni aloin pikkuhiljaa ymmärtää, mistä opettamisessa ja S2:ssa onkaan pohjimmiltaan kysymys. Akateemiset työt ovatkin usein luonteeltaan sellaisia, että opintojen jälkeen on vain osoittanut pätevyytensä oppia, ja itse työt opitaan lopulta töitä tehdessä. Ei siis kannata edes odottaa, että jotain työtä hakiessa olisi sellainen olo, että sen osaa tai että olisi jollain tavalla pätevä työssä. Tein toisen harjoitteluni Venäjällä Pietarissa. Opetin suomea kansainvälisten suhteiden laitoksella Opetushallituksen (OPH) harjoittelijana. Nämä harjoittelut ovat aivan mahtava tilaisuus päästä tekemään töitä, joihin pääseminen muita reittejä vie usein vuosia. Lisäksi kansainvälisissä tehtävissä pääsee kartuttamaan kielitaitoa, sillä usein kohdemaan kielen oppii melkein puolivahingossa, kunhan ei pelkää käyttää paikallisten kieltä arjessaan. Näiden harjoitteluiden lisäksi kerkesin työskennellä opintojeni aikana myös opettajana

Villa Victorissa, freelance-journalistina sekä Hesburgerilla ja Moilla. Töiden lisäksi innostuin opintojen aikana kovasti Sumasta ja vietinkin käytännössä koko opiskeluaikani Suman hallituksessa. Ensimmäisenä vuonna hakeuduin tapahtumavastaavaksi ja toisena puheenjohtajaksi. Tämän jälkeen jäähdyttelin vuoden mystikkona ja viimeiset kaksi vuotta vietin vuosijuhlavastaavana järkkäilemässä Suman 50-vuotisjuhlia, sillä halusin antaa Sumalle jotain hienoa takaisin kaikesta siitä hyvästä, mitä olin järjestössä toimiessani saanut. Suman lisäksi olin vuoden Humanistisen killan hallituksessa, neljä vuotta edustajistossa ja muistaakseni kolme vuotta Osma ry:n hallituksessa. Suma oli näistä kaikista kuitenkin aina se merkityksellisin ja rakkain. Uskon, että järjestöaktiivin ura vei minut hyvin pitkälti tähän tilanteeseen, jossa nyt olen. Hyvät kokemukset asioiden järjestelystä antoivat uskoa onnistumiseen, ja sen ansiosta uskalsin hakeutua ulkomaille töihin ja muutenkin tehtäviin, jotka tuntuivat aluksi melko haastavilta. Ymmärtääkseni sain myös nykyisen työni yliopistolla isolta osin sen vuoksi, että tunnen yliopiston ja sen eri toimijat niin hyvin.

Nykyinen tehtäväni on hieno esimerkki siitä, kuinka humanistit usein löytävät paikkansa.

Sumanismi

Nykyinen tehtäväni on hieno esimerkki siitä, kuinka humanistit usein löytävät paikkansa. Palasin Venäjältä Suomeen jouluna 2017 kodittomana ja työttömänä. Sain alkuvuodesta 2018 töitä Telluksesta yleisenä järjestelijänä. Olin apuna tapahtumien järjestämisessä, otin vastaan vieraita ja avustin vähän kaikessa käytännöllisessä. Pian aloin enemmän ja enemmän viestiä Telluksen toiminnasta yliopiston sisä- ja ulkopuolella, ja keväällä tulimme esimieheni kanssa siihen tulokseen,

että yksikköön voisi perustaa viestintäsuunnittelijan paikan. Loimme siis uuden minulle räätälöidyn työtehtävän, jota ei aiemmin edes ollut olemassa, eikä siihen siksi haettu työntekijöitä. Käännös uuteen suuntaan tuli minulle aikamoisena yllätyksenä, sillä olin tähän asti pohjustanut uraa S2-opettajana. Aiempien suunnitelmieni vuoksi minulla oli aloittaessa aika hatara käsitys viestinnästä ja sen suunnittelusta. Onneksi asiantuntijatyöhön kuuluu olennaisena osana asioihin perehtyminen ja aloitinkin nykyisen työni marssimalla kirjastoon ja lainaamalla muutaman kirjan viestinnästä. Elämä vie yllättäviin paikkoihin, kun sille vain antaa mahdollisuuden. En usko jääväni tähän viestintäsuunnittelijan tehtävään vuosikymmeniksi, vaan keksin taas jotain uutta opeteltavaa jossain vaiheessa. Luin myös kirjallisuudesta 60 noppaa, joten äidinkielen opettaminen on olemassa oleva vaihtoehto, kunhan saan suoritettua pedagogiset. Näen edessäni myös jossain vaiheessa muutaman vuoden OPH:n lähettämänä lehtorina jossain Keski-Euroopan yliopistossa, mutta siitä en vielä tiedä mitään sen enempää. Aloitin tänä keväänä tulevaisuudentutkimuksen opinnot, joten tämä kelkka saattaa pyörähtää myös johonkin aivan käsittämättömään suuntaan. Koskaan ei voi tietää, ja hyvä niin. Tämä alumnitarina on selkeästi kesken ja se voidaan kertoa loppuun joskus vuosikymmenien päästä, mutta tässä vaiheessa voin kertoa, että fennisteillä on paljon upeita mahdollisuuksia kehitellä itselle mielenkiintoisia tehtäviä. Selkeiden opettajahommien lisäksi kannattaa muistaa mahdollisuus muotoilla kielen ammattilaisen tehtäviä paikkoihin, joissa sellaisen tarvetta ei ole vielä hoksattu. Viimeisenä ohjeena haluan sanoa kaikille sumalaisille, että ottakaa kaikki irti yliopistosta. Menkää kaikkiin hallituksiin, niin moneen vaihtoon ja harjoitteluun kuin vain pääsette ja opiskelkaa kaikkea kummallista tutkinnon lisäksi. Itse suoritin noin kuudessa vuodessa 400 noppaa, ja kaikki on kyllä ollut hyödyksi. Minua saa tulla jututtamaan, jos haluat kuulla lisää S2-asioista, ulkomailla opettamisesta tai viestinnästä.δ

MUSIIKKIA KORVILLE

Vuoroin vieraissa

Musiikintekijöillä on tapana kehittyä samalla, kun heidän uransa etenee. Jollekin vanha tuttu tekijä on toiselle vallan tuore tuttavuus. Siksi yhtäältä vanha, jonkin artistin esikoislevy onkin toisesta näkövinkkelistä uusi alku. Siksi tässä jutussa rokkidiggari ja räppipää valitsivat toisilleen kuunneltaviksi itselleen merkityksellisten bändien ensilevyt nähdäkseen, miten vanha taipuu toisen korvissa uudeksi. Emilia Käsmä ja Jussi Meriläinen

Sumanismi

Jussi: Stam1na – Stam1na Stam1na on yksi pisimpään kuuntelemistani bändeistä. Kaikki alkoi tästä levystä, joka sattui ilmestymään juuri oikeaan saumaan tuntuakseen käänteentekevältä ja joltain aivan uudelta. Yläasteen alusta on tultu pitkä matka, ja omasta näkökulmastani katsottuna musiikki on kehittynyt valtavasti ensijulkaisusta. Kuitenkin siinä ensimmäisessä on jotain ihan omanlaistaan. Halusin tässä jutussa testata, miten vähemmän harjaantunut ja tunnesitoutunut kuulija levyyn reagoi.

Emilian kommentti: Omassa päässäni Stam1na-yhtyeeseen liittyy alkoholia. Paljon. Stam1na on sellainen bändi, jota ystäväni hoilaavat kaljakontillisen jälkeen kuorossa (huonosti) ja karaokessa (vielä huonommin). Mielikuvissani myös yhtyeen jäsenet juovat lavalla ja luultavasti myös studiolla kaljaa ja erinäisiä väkijuomia, jotta meno pysyy tarpeeksi mukavana ja suomalaisena. Jos jatkan konnotaatioiden listaa, pääsen vähäpukeisuuteen ja

riehumiseen niin lavalla kuin moshpitissä sen edessä. Tässä kohtaa täytyy painottaa, että oikeastihan en tiedä aiheesta mitään. Musiikillisesti Stam1na on aina tuntunut kaukaiselta minulle: nopeita komppeja, villejä riffejä ja sanoituksia, joista en saa selvää ilman tekstimuotoista versiota. Jos uskaltaisin, kuvailisin tyyliä joksikin progressiivisehkoksi raskasrokitteluksi – mutta koska en tiedä genrestä mitään, en rohkene esittää arveluani edes valistuneena veikkauksena. Hieman kulttuuriuutisia silloin tällöin silmäilleenä voin väittää, että etenkin uudemmilla albumeilla lyriikat ovat kehuttua, kantaaottavaa tavaraa, jotka onnistuvat olemaan yhtä aikaa henkilökohtaisia ja universaaleja, eivätkä anna lukijalle jokaista vastausta valmiina. Stam1nan esikoislevyn (Stami1na, 2005) soidessa kuulokkeissa ensi kertaa on todettava, että täydellinen vihkiytymättömyys metalligenreen saattaa häiritä musiikillista kokemusta: kaikki 11 kappaletta kun vaikuttavat ensikuuntelulta hyvin samanlaisilta. Positiivinen kuuntelija minussa kuitenkin muistuttaa, että näennäinen tasapaksuus voikin olla koherenssia, albumin yhteen nivovaa eheyttä. Levy tuntuukin ilman suurempaa keskittymistä vallan hyvältä taustamusiikilta, ja työnteko sujuu mallikkaasti koko 39 minuutin ajan. Itse asiassa kirjoittaminen käy paremmin kuin NRJ:n tai Ylex:n ykkössoittolistan tahdissa, sillä lähes progea henkivä kappalerakenteiden villeys ja soitannolliset koukut herättävät aina välillä uudelleenteroittamaan keskittymisen. Ensilevyn sanoituksetkaan eivät ole mitään ihan peruspoppislallatuksia. Äidinkielelläänkään ei ole helppoa alkaa runoilijaksi, mutta Stam1nan sanoittaja Antti ”Hyrde” Hyyrysellä on selkeästi taitoa väännellä ja käännellä suomea kuin Rubikin kuutiota. Biisit tuntuvat käsittelevän ihmisyyttä: kuinka karuja, ylpeitä ja valheellisia kaikki oikeastaan ovat. Sanoitukset vaati-

Sumanismi

vat aikaa ja ajatusta, ettei niitä erehdy luulemaan kovin tekotaiteellisiksi ajatuksenvirtateksteiksi, vaikkei kappaleita selkeästi ole ainakaan kovin kirkas pilke silmäkulmassa kirjoitettu. Hieman vähemmän vakavaksi meno on ilmeisesti muuttunut vuosien saatossa, eikä Stam1nan tarvitse enää ottaa itseään niin tosissaan eikä pelata varman päälle. Mielestäni esikoislevy esittelee selkeästi nykypäivää totisemman Stam1nan, joka ei vielä ole löytänyt kantaaottavaa puoltaan. Albumilta mieleeni kirkkaimpina jäivät ihmissuhdedraaman esittelevä Sananen lihasta sekä pop-genren kanssa sovituksellisesti flirttaileva Erilaisen rakkauden todistaja. Levyn perusteella Stam1na ei ehkä päädy vakituiseksi vierailijaksi soittolistoilleni, mutta tietynlaiseen aggressiivista olotilaa vaativaan toimeen – kuten vaikkapa halonhakkuuseen tai esseenkirjoitukseen – voisin levyn ottaa taustamuon ollut hallussa jo ensimmäisellä äänitteeltä lähtien. siikiksi. Melodiavetoisia kertosäkeitä on vain pari kappaletta, eli hittikone on tällä levyllä ollut vasta käynnistymässä. Emilia: Gasellit – Kiittämätön Gasellit on ehdoton lempibändini, jonka kasvua val- Sanoitusten sisällöissä liikutaan odotusteni mukaisestakunnan ykkösräppiposseksi olen saanut seurata ti kaupunkimaisemissa, mutta muutamankin biisien 2010-luvulla. Debyyttilevyn rouheista soundeista on aihe ja toteutus yllättivät positiivisesti. Onneksi olkoon tultu vuonna 2019 pitkälle, ja vanhan koulukunnan ottaa levyn ilmestymisvuoden huomioon ottaen raikyksinkertaiset taustabiitit ovat vaihtuneet silotellum- kaasti kantaa muun muassa sosiaalisen median pinpaan, popimpaan ilmaisuun. /Kiittämätön/ on minulle nallisuuteen, ja lyriikoista jäi erikseen mieleen ”onni rakas levy, joka tarjoilee jokaisessa biisissä hillittömiä puolesta ja vastaan hukkuu massaan”. Tavanomaiset koukkuja ja onelinereita. Haluaisin tietää, miten tinki- ihmissuhdeaiheet taas tekee mielenkiintoisemmakmätön suomiräppimeno uppoaa tottumattomampaan si jätkien rujo ulosanti, mitä ei enää nykyisessä radiokamassa kuule. Vaikka monet kappaleiden tekstit kuuntelijaan. ovatkin selkeitä tarinoita ja ihmiselämän hetkiä, on joukossa myös kryptisempää materiaalia, ja olen siitä Jussin kommentti: Kosketukseni suomenkielisen puhelaulun maailmaan kovasti tyytyväinen. Tekstien availu kuuntelukertojen on heikko, enkä varmasti olisi kuullut Gaselleistakaan mittaan on nimittäin yksi mielipuuhistani. Ikäväkseni mitään, jos en välttäisi mieluummin mainosradioita takaraivossa jyskyttää ajatus siitä, etten vain ymmärrä kuin YleX:n musaa. Käsitykseni possesta jää siis radio- tarpeeksi hyvin biisien konteksteja, eikä niitä ole tarbiisien ja yhden viime kesän festivaalikeikan varaan. koitettu kryptisiksi... Suurimman irtioton lähtöoletuksiini tekivät levyn Mieleen ovat jääneet ainakin pitkälle tuotetut taustat ja vahvat kertosäkeet, jotka nojaavat räppiflow’n lisäk- pelkistetymmät ja/tai aggressiivisemmat biisit, joissa si myös laulumelodioihin. Tekstit vaikuttavat arkiselta äänituotanto nojasi vahvemmin rytmeihin. Tällaisia ja maanläheiseltä kamalta, ja tekstien tarinoiden mil- biisejä levyllä on noin puolet, ja ne ovat minulle levyn mielenkiintoisempaa antia. Tällainen alkuvoimaisuus jöönä näen pääkaupunkiseudun urbaanit puitteet. Ensilevyn (Kiittämätön, 2012) ensimmäisiä biisejä ottaa usein helpommin mukaansa kuin hiotumpi ja kuunnellessa huomioni kiinnittyy kappaleiden tuo- rutinoituneempi meininki. Tästä voimme tehdä päätantoon. Verrattuna radiosta kuulemiini soundeihin telmän, että ennen kaikki oli paremmin ja että tuone kuulostavat paljon pelkistetymmiltä, siltä minkä tantokoneisto pilaa kaiken. Tai voinee olla, että jätkät käsittäisin perinteisemmäksi räpin taustaääntelyksi. ovat ottaneet tältä levyltä sen helpomman materiaalin Mitä pidempään kuuntelen, sitä selvemmäksi kuiten- ja hioneet siitä ajan kuluessa mahdollisimman hyvää. kin käy, että varsinkin loppupään biiseissä on täysin Minä taas haluaisin ottaa tältä ensimmäiseltä levyltä omat äänimaailmansa: esimerkiksi kakkosraita Hiki sen vähemmän helpon aineksen ja saada sitä lisää. rakentuu rautalankakitaran ja länkkärileffafiilistelyyn, Gasellien ykkönen oli minulle positiivinen yllätys, ja kun Toivottu ku tulehdus rakentuu monin osin korutto- muutamaa mukavaa koukkua ja säkätystä voisin fiimaan rumpukone-basso-comboon. Porukan riimailu listellä myöhemminkin omaa musiikkiharrastustani kuulostaa kuitenkin samalta kuin nykymusassa. Tyyli ajatellen.δ

YSTÄVÄKIRJA

Ikä: 24 vuotta

Emma Korja

Lempiväri: Musta ja harmaa Tältä vuodelta odotan: Rakkaan siskoni häitä, Kolmen Kaverin uusia jäätelömakuja ja ehkäpä myös kandiksi valmistumista. Uudenvuodenlupaukseni: En ole vuosiin tehnyt niitä, koska en usko niihin. Tosin uudenvuodenpäivänä päätin ryhtyä 64 päivän karkkilakkoon, olisiko se periaatteessa lupaus. (Mutta rikoin senkin jo, lakko kesti 23 päivää.) Mielikirja: Vastaan tylsästi Harry Potterit, koska luen ne joka vuosi uudelleen. Lemppareita on Azkabanin vanki ja Liekehtivä pikari. Luottovaatteeni: Farkut, nilkkurit ja joku löysä yläosa. Kokomustana tietysti.

Sumanismi

Liian usein sanon: ”Lol.” Ja minkä tahansa kirosanan, se valkuinen on yleisin.

Tylypahkan tupa: Korpinkynsi. Terveisiä sumalaisille: Olette kaikki kivoja ja parhaita! Meidän ainejärjestö on ihana, pidetään siitä yhdessä hyvää huolta.

Sumanismi

Jos haluat pilata opintosi hetkessä, tee näin

– 7 täysin kelvotonta opiskeluvinkkiä

Jotkut sanovat, ettei koskaan ole liian myöhäistä aloittaa alusta – ettei koskaan ole liian myöhäistä muuttua. Oletko siis valmis syöksemään tulevaisuutesi jätemyllyyn?

Katja Pyörälä Deadlineja, tenttejä, tapaamisia... Siis yksi opintopiste vastaa kuinka montaa työtuntia? Joko vuorokauteen on saatava lisää tunteja tai opiskelijoille on löydettävä parempia keinoja tasapainottaa opiskelun mukanaan tuoma työmäärä kuin värikoodein järjestetty kalenteri. Ei hätää! Netti auttaa, netti on aina läsnä, netti ymmärtää. Netti tarjoaa vinkkejä pääasiassa lukiolaisille – mahtavaa sinänsä, mutta nämä taidettiin lukaista läpi jo silloin aikanaan. Entä korkeakouluopinnot? Lisätäänpä se hakusanoihin ja voilà! Ai, nämäkin näyttävät pääosin liittyvän pääsykokeisiin. Koska suurin osa virallisista tahoista ei ole vinkkiviitosissaan päässyt kolmannen asteen pääsykokeita pidemmälle (eivätkö he ottaneet omista vinkeistään vaaria? Heh heh), on kai minun koottava oma listani siitä, mitä ei kannata tehdä. Kokeiltu ja koettu, suosittelen ei-kenellekään.

Sumanismi

1. Lykkääminen

Minkä voi tehdä huomenna, ei kannata tehdä tänään. Tämän oppimispäiväkirjan palautuspäivä on siis vasta kuukauden päästä? Kyllä sen viikonloppuna ehtii – paitsi, jos löytyy parempaa tekemistä. Viikolla kun ei millään ehdi ottaa sitä omaa aikaa, sitä hyvää aikaa.

Rentoudu! Olet ansainnut sen. Kymmenen sivua ei kuulosta kovin paljolta. Senhän kirjoittaa hetkessä! Luota siihen pikkupaniikin tuomaan paineeseen. Ai että se laittaa luovat mehut liikkeelle!

2. Kissanristiäiset ja Putte-Possun nimipäivät

Opiskelijaelämähän on paljon muutakin kuin opiskelua. On tärkeää luoda suhteita myös ainejärjestörajojen yli ja osallistua toimintaan kuin toimintaan. Älä tee sitä perusvirhettä, että valikoisit tapahtumista vain ne, jotka sinua todella kiinnostavat. Mene varsinkin silloin, kun kaikki kaverisi ovat menossa, vaikka sinua ei (taaskaan) oikeastaan innostaisi. Älä myöskään ole nirso vain siksi, että tapahtuma järjestetään tenttiä edeltävänä päivänä. Ilmoittaudu ja tule paikalle! Edusta! Verkostoidu! PIDÄ. HAUSKAA. Ja muista lähettää kaveripyynnöt kaikille, jotka tapaat. Tulette varmasti keskustelemaan paljon myös tulevaisuudessa.

3. Luentosometus

Kaikki nettitietoiset tietävät, että meemien elinkaari lyhenee jatkuvasti. Ismo-videot ovat toki aina hauskoja, mutta maailmassa on paljon muutakin – siis muitakin hulvattomia juttuja, joihin tägäillä kavereita. Jos et pidä

somepelisi roihua yllä jokaisena hereilläolosi hetkenä, voit unohtaa ystäväsi, perheesi, kaiken. “Harakatkin nauraa”, sanoisi isäni, jos hän viitsisi edes katsoa sinuun päin. Pidä siis somesilmät auki ja luuri lähellä! Snäppi laulamaan! Vai ootko sä joku hikke, hä? Lol, tyyppi haluu keskittyy.

4. Älä vaan nuku

Todelliset voittajat vääntää 24/7. Kahvi korvaa REM-unen, ja sitä paitsi kahvikupeista saa hyvää sisältöä sosiaaliseen mediaan. Lisäksi unenpuutteen aiheuttamat oireet, kuten lievä (ja jatkuva) hermotärinä ja mielenterveyden rappeutuminen, saavat sinut kyseenalaistamaan juuri ne oikeat asiat, kuten oman ihmisyytesi. Tunnista aina kuuteen tuntiin venähtävät päiväunet pyöräyttävät unirytmisi päälaelleen, ja elämästäsi tulee yhtä seikkailua, kun huomaat lopulta haahuilevasi jatkuvassa kiirastulessa valveillaolon ja nukkumisen rajamailla. Kuka tietää – ehkä nukahdat omaan sänkyysi, ehkä kaukolinjan kyytiin juuri ennen omaa pysäkkiäsi!

5. Muista tietosuoja

Internetin ihmeellinen maailma on siitä hyvä asia, että miltei kaikki opintoihin liittyvä on mahdollista lukea, tuottaa ja säilyttää bittiavaruuden tähdistössä. On kuitenkin tärkeää olla varovainen liikkuessaan maailman laajimmalla laajakaistalla. Kannattaa välttää saman salasanan käyttöä kaikilla tileillä. Äläkä vain luota pelkästään OneDriveen! Hyvät hyssykät, hakkerithan vaanivat jokaisen sivuston nurkilla. Talleta tiedostoja varmuuden vuoksi eri muistitikuille – mieluiten eri versioita eri paikkoihin – ja unohda sitten salasanat ja viimeisimmät talletussijainnit. Näin vältät tulevaisuuden minäsi urkkimisyritykset, kun se viekas konna koettaa päästä käsiksi vaivalla vääntämääsi esseeseen!

tuslaatikon sulkeutumista. Sisäisellä lapsellasi on tietämystä tämän universumin syvimmistä vesistä, ja hän tietää, mikä elämässä todella on tärkeää. Kuuntele siis sisäistä lastasi, kun katsot luentodioja juuri ennen kuin kello lyö 11:45 ja vatsasi kurnii vaativasti. Kuuntele, kun hän kuiskaa: “Ei mun tarvi kirjottaa tätä ylös. Kyllä mä muistan.” Napa odottaa.

7. Älä pyydä apua

Kun lopulta olet päässyt tämän listan päähän ja olet täysin pilannut mahdollisuutesi menestyä opinnoissasi, on jäljellä vain viimeinen askel: luovuta. Mitään ei ole enää tehtävissä. Ei kannata ottaa yhteyttä omaopettajaan, opintopsykologiin tai opiskeluterveydenhuoltoon, ei avautua opiskelukavereille tai perheenjäsenille. Heiltä saisit vain “tukea”, “neuvoja” ja “apua”. On paljon palkitsevampaa juosta oravanpyörässä, jonka olet korkeimman omakätisesti rakentanut, ja mainita sitten ohimennen olevasi väsynyt kertomatta kuitenkaan koskaan liikaa kenellekään kuulumisia utelevalle. Anna muiden huolestua terveytesi rappeutuessa silminnähtävästi. Burn out pukee sinua. P.S. Kirjoittaja toivoo sarkastisesta neuvostaan huolimatta, että olet rohkea ja haet apua, jos tunnet sitä tarvitsevasi. Se on paras palvelus, jonka voit itsellesi tehdä.δ

6. Jos unohdat jotain, se ei varmaan ollut tärkeää

Sumanismi

Muista aina luottaa sisäiseen lapseesi. Hänestä pursuaa intuitiivinen luovuutesi. Hän on se sama suoni, josta sanat sitä hiton tutkimussuunnitelmaa varten sykkivät katkerien kyynelten saattelemana tuntia ennen palau-

NOVELLI

Askel tuntemattomaan

Sumanismi

Meeri Kivikallio

Istun keskellä tyhjenevää olohuonetta muuttolaatikoiden ympäröimänä. Tunnen itseni pohjattoman surulliseksi. Äitini ja siskoni hääräävät kirjahyllyn kimpussa. - Tuletko katsomaan, mitä näistä haluat? äitini kysyy vilkaisten olkansa yli minuun. Kohautan olkiani ja mumisen jotain epämääräistä. - Voisit sinäkin vähän osallistua, ei meistä ketään huvita tätä tehdä, äitini äyskäisee luoden minuun tuiman katseen. Suuttumuksen aalto pyyhkäisee ylitseni. - Ottaisin täältä kaiken, jos vain pystyisin, kivahdan ponkaisten samalla ylös. Marssin kirjahyllyn ohi keittiöön ja sieltä ruokasalin kautta omaan huoneeseeni. Entiseen huoneeseeni. Tämäkin huone on täynnä puoliksi täytettyjä muuttolaatikoita. Tekisi mieli huutaa. Katseeni osuu kirjahyllyssä olevaan valokuvaan. Kehyksistä minua katselee sievä vaaleahiuksinen tyttö: minä lähes 20 vuotta sitten. Otan kuvan käteeni ja istun risti-istuntaan lattialle. Kuvan tyttö katsoo minua pirtein ja viattomin silmin. Kyseessä on ensimmäinen koulukuvani. Olen aloittanut ensimmäisen luokan jokusen viikon ennen tuon kuvan ottoa. Yritän muistaa, mitä päässäni tuolloin liikkui, mitä tunsin ja millaista elämäni ylipäänsä oli. Mutta en muista. Siitä kuitenkin olen varma, että kun 7-vuotias minä mietti, millaista elämäni olisi 20 vuoden päästä, hän ei kuvitellut tällaista. Naiivin lapsen maailmassa 27-vuotias oli jo oikeasti aikuinen. Unelmien työpaikka, aviomies, täydellinen omakotitalo ja ehkä jo lapsiakin. Todellisuus on kovin kaukana tuosta. Minulla ei ole mitään noista asioista, vaikka edelleen ainakin jossain määrin haaveilen niistä kaikista. Todellisuudessa asun kerrostaloyksiössä ja graduni jumittaa edelleen. En erityisemmin nauti työstäni, eikä miehestä ole tietoakaan, lapsesta puhumattakaan. Siitä huolimatta ruskeasilmäinen tyttö hymyilee minulle kehyksistä edelleen. Mietin, missä kohtaa maailma on mennyt vikaan. Missä vaiheessa elämäniloinen ja toiveikas tyttö muuttui hädin tuskin sinnitteleväksi, elämänsä suunnan totaalisesti hukanneeksi naiseksi? Kaiken kertaaminen olisi liian raskasta, joten an-

nan ennemmin katseeni kiertää huonetta, jossa olen. Tämä on ollut huoneeni lapsesta asti. Se on edelleen niillä sijoillaan, joille se jäi minun muutettuani lukion jälkeen omilleni. Koriste-esineet ovat siisteissä riveissä vitriinissä, cd-levyt ovat aakkosjärjestyksessä telineissään, ja kirjahyllyn täyttävät erilaiset lasten- ja nuortenkirjat. Huonetta hallitsee 140-senttinen sänky, jota koristavat tyynyt sekä pienet pehmoeläimet. Vaikka olen viimeisen seitsemän vuoden aikana viettänyt täällä lukuisia viikonloppuja sekä lomia, en ole kokenut tarvetta alkaa muuttaa mitään. Olen kokenut tässä huoneessa valtavasti. Täällä on itketty monet itkut ja naurettu monet naurut. Täällä olen ihastunut, rakastunut ja potenut sydänsuruja. Tuossa sängyssä nukun paremmin kuin missään muualla. Tänne on ollut aina ilo palata. Ja nyt tämä kaikki olisi mennyttä. Kun tavarat on pakattu laatikoihin ja viety pois, en palaisi tänne enää ikinä. Se tekee minut loputtoman surulliseksi. Muistan, miten iloitsin, kun pääsin peruskoulun jälkeen lukioon. Muistan, kuinka hämmentyneen onnellinen olin, kun pääsin unelmieni alalle yliopistoon. Muistan sen haikeuden ja ilon sekoituksen, kun muutin pois täältä. Pääsin kuitenkin nopeasti opiskelijaelämään kiinni ja varsinaista koti-ikävää en ehtinyt potea missään vaiheessa. En ennen viimeistä paria vuotta. En ennen kuin aloin kokea yleistä tyytymättömyyttä elämääni ja halua palata johonkin menneeseen, jota tuskin enää edes olisi olemassa. Käännän katseeni takaisin yhä sylissäni lepäävään valokuvaan. Muistelen sitä toiveikkuutta ja ennakkoluulotonta luottoa tulevaisuuteen, jota tuon ikäisenä tunsin. Toivon, että voisin vielä joskus saavuttaa sen. Nyt olin jumittunut johonkin kauan sitten kadonneeseen. Se turhauttaa, se turhauttaa aivan uskomattoman paljon. Olen hukassa, enkä tiedä miten tästä kuopasta noustaisiin. Ärsyyntyneenä nakkaan pitelemäni kuvan sängylle, nousen ylös ja alan jälleen pakata muistojani laatikoihin. Kaksi päivää myöhemmin vaellan kevätauringon

kirkastamalla pihalla. Lumi on jo lähestulkoon kokonaan sulanut. Kuljen päämäärättömän oloisesti välillä pysähdellen. Kaikki on juuri niin kuin pitääkin. Kuin huomaamattani kuljen siihen pihan nurkkaan, jonne ensimmäinen oma koirani on haudattu. Paikalla kasvaa nyt kirsikkapuu. Se on vielä lehdetön ja kuolleen näköinen, mutta pian se saisi jo kauniit kukat oksiaan koristamaan. Suljen silmäni ja hengitän syvään. Muistot tulvivat ylitseni, ja tunnen yksinäisen kyyneleen vierähtävän poskelleni. Annan sen olla ja seison vielä hetken sijoillani. Kannamme viimeisiä laatikoita autoihin hiljaisina ja haikeina. Nämä ovat viimeiset hetket täällä. Kukaan ei sano mitään, sillä juuri nyt sanoja ei tarvita. Suurin osa sanoista on sanottu eilen illalla, kun istuimme myöhään yöhön tyhjän olohuoneen lattialla muistele-

massa, itkemässä ja nauramassa. Parin viime päivän aikana olemme käyneet läpi valtavan määrän tavaroita ja muistoja. Hyvästit on jo jätetty, jäljellä on enää haikeus. Kuljen viimeistä kertaa tutun talon läpi omaan huoneeseeni. Se on nyt tyhjä lukuun ottamatta viimeistä muuttolaatikkoa. Annan katseeni kiertää huoneen vielä kerran. Tyhjänä se näyttää pieneltä ja vieraalta. Nostan laatikon ja kannan sen autolleni. Asetellessani sen takaluukkuun laatikon kansi raottuu. Laatikossa päällimmäisenä on tuttu valokuva. Kohtaan tutut ruskeat silmät ja viattoman hymyn. Vastaan hymyyn. Tämä ei ole loppu, tämä on alku. En enää katsele menneisyyteen ja mieti, miksi elän elämää, johon en ole tyytyväinen. Alan elää elämää, johon olen tyytyväinen. Ja se elämä alkaa nyt.δ

Hei kirjoittava sumalainen! Löytyykö pöytälaatikostasi pölyttymästä novelleja tai runoja, joille olet kuumeisesti etsinyt julkaisualustaa? Nyt se on löytynyt!

Lähetä kynäsi tuotokset julkaistavaksi Sumanismiin: kpyorala18@student.oulu.fi tai evittani@student.oulu.fi

Sumanismi

Sitaatit Mulla oli tavoitteena saada vuoden loppuun mennessä spagetti. – Emma puhuu venyttelystä

δ δ δ Minä olen tämän tänne bouldannut, niin kuin muinaissuomeksi sanotaan. – kielihistorian luennolla kuultua

δ δ δ Tiia: Fernet... eikö se oo se eläin? Julia: Se on fretti...

δ δ δ Emilia: Annatko sen mun salaatin sieltä jääkaapista? Meeri: Aa, joo. En kuullu, ku keskityin Lotan nivusiin.

δ δ δ Haluaisin vaan muuttua sohvaksi! – Nata huonona torstaina

δ δ δ Onko kiven yks vartalo kives? – Selina

δ δ δ

Sumanismi

Emminä tiijä ku kaikki miuun ikäluokasta on jo valamistunu tai kuollu. – Jussi kommentoi Osmaan lähtemistä

Jodel on kuin luomi, jossa alkaa näkyä ihomuutoksia ja sen takia täytyy mennä lääkäriin poistattamaan se. Muuten sieltä reunoilta alkaa valua visvaa. – Katja

δ δ δ Natalia: ”Emilia räjäytti pullapussin.” Julia P: ”Pulla vai pullo?” Natalia: ”Pla!!”

δ δ δ Tää on paha vaine, ku Venla kattoo tollee säälien. – Julia P.

δ δ δ Kyllä tuo siideri ja viina on hyvä yhdistelmä. – Salli

δ δ δ Myöhäiskantasuomi on poikaa. – Venla

δ δ δ Mul on keuhkoissa vodkaa, aivan typerä juttu. – Salli

δ δ δ Mä tunnen, ku alkoholi hölkkää mun aivoihin verisuonia pitkin. – Natalia

δ δ δ Tuolla vessassa mä tökkäsin ovea ja sanoin sitten sille, että sori. – Essi

Sumanismi

Anonyymit tunnustukset En välttis lähde Helsingin Osmaan Tunnustin vahingossa ei-anonyymina :(

oon kielimiehii puhun (sensuroitu) suussa myöhäiskantasuomea

(lisäys tunnustukseen, jota ei julkaista. toim. huom.)

Tykkään olla elossa

Sumanismi

Emppu ja Meeri tykkää täkyläisistä

Kaivan joskus nenääni

Kirouksesi on kirjoittaa elämäni ensimmäinen rivi Alku olemassaololleni, lähtökohtani Kirjoita siitä kaunis, kirjoita helppo Kirjoita siitä vahva, vaikka olen niin heikko Kirjoita rivi täyteen tunteita, uutta ja vanhaa rakkautta Kirouksesi on kirjoittaa rivi elämäni taitekohtaan Kuin vanhapiika kirjoittaa tähtikuviot horoskooppiin, jonka kanssa minun on elettävä Joka saa pääni pyörälle, ajatukseni vanhoille raiteille Älä tee ihmisyydestä vaikeaa, raskasta, haurasta

Kirouksesi on kirjoittaa elämäni viimeinen rivi Unohda täytelauseet, älä pitkitä kärsimystäni Älä lopeta riviä puoleen, tai tarinani loppuu ennen aikaansa sinun kädestäsi Tulen takaisin kostaakseni sen ajan lopussa, ajattomuuden alussa, kun olen hengittänyt hiilidioksidia hallusinaatioihin asti Kun ihminen syö graniittia ja suutelee peilikuvaansa Kun maapallon akseli on ruostunut, ja vain kaatopaikkojen paino pitää sen kiertoradalla Silloin tulen takaisin ja kirjoitan sinun tarinasi loppuun Sumanismi

Sumanismi